Lauantai 19. syyskuuta 2015 | Nro 70 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Vasaramäellä on varsin värikäs historia, johon kuuluvat myös radioina toimineet kattilat. Kaupunki s. 8 Hammarin idylliä Maan toiseksi paras pöytätenniksen pelaaja on Kaarinasta. Roope Kantola joutuu tuleen EM-kisoissa. Urheilu s. 10 Kakkosmies Kaarinasta Ari Maruf on tyytyväinen pienyrittäjä. Suomessa hän pitää kaikesta muusta, paitsi talven pimeydestä. Kivijalka s. 30 Onnellinen parturi Hesburgerin lähtö tuli täytenä yllätyksenä Kivikukkaron K-kauppiaalle. Kivijalka s.20 KAUPUNKIMEDIA Aamuset SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981 A A Kivijalka
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 19.9.2015 Lauantai 19. syyskuuta 2015 JOTTAIN tarttis tehrä. Jokainen keskikaupungilla käväissyt on havainnut, että tyhjää liiketilaa on paljon, entistä enemmän. Viime vuoden lopussa tyhjää liiketilaa oli jo lähes 30 000 neliömetriä. Se on paljon. Jotain on jo tehty. Turun Nuorkauppakamari käynnisti Pop Up Turku -kampanjan, jossa liiketilaa on saanut lyhyeksi aikaa käyttöönsä. Keväällä oli mukana yli 50 yritystä. Parhaillaan on käynnissä kampanjan toinen osa. Uutuutena tarjotaan kulttuurija taideyhteisöille sekä muille voittoa tavoittelemattomille tahoille liiketilaa kahdeksi viikoksi maksutta. PROJEKTI on herättänyt maanlaajuista huomiota, sillä keskustat kumisevat tyhjyyttä myös muissa Suomen kaupungeissa. Vastaava kampanja on käynnistetty ainakin Salossa. Kasvava nettikauppa ahdistaa kivijalkaliikkeitä, vielä enemmän sitkeä ja syvä taantuma, jossa Suomen talous mataa. Turulla on omat erityisongelmansa, joihin eivät edes telakan pulleat tilauskirjat auta. Keskikaupungin kehittämisestä on puhuttu jo vuosia, ellei vuosikymmeniä. Kehittämättä on jäänyt. Kehitys on törmännyt torin saveen, kysymykseen toriparkin rakentamisesta tai rakentamatta jättämistä. Toriparkki on ollut tekosyy sille, että mitään ei ole tehty. Asiaa on puliveivattu, mutta lopullisesti mitään ei ole ratkaistu. Jotain sentään tapahtuu. Katusuunnitelma asetetaan nähtäville lokakuun alussa. Kaupunki käy vuokrasopimusneuvotteluja Turun Toriparkki Oy:n kanssa. Valtuusto päässee päättämään sekä katusuunnitelmasta että vuokrasopimuksesta 16. joulukuuta. KUN katusuunnitelma on lainvoimainen, on rakennusluvan vuoro. Jos valtuusto hyväksyy suunnitelmat, arkeologiset kaivaukset voisivat alkaa ensi kesänä. Jos päätöksistä ei valiteta, toriparkki voisi olla valmis vuonna 2020. Valituskierre viivästyttäisi valmistumista vuoteen 2022. Keskikaupungin kehittäminen, toriparkilla tai ilman, on kivijalkakaupalle elämän ja kuoleman kysymys. Välitilasta on päästävä. On aika lopettaa jahnaaminen, silla hiekka jatkaa putoamista tiimalasissa. LASSE VIRTANEN Onko kivijalalla tulevaisuutta? TURVAPAIKANHAKIJAT puhuttavat enemmän kuin koskaan ennen. ALA-SULKAVA: Suomalaiset ovat uuden tilanteen edessä. Ihmisen täytyy kuitenkin olla aika epätoivoinen, että kiertää Ruotsin kautta Kemiin hakemaan turvapaikkaa Suomesta. LAINE: Ei suomalainen oikeasti käännä selkäänsä hätää kärsivälle. Rasismi on oire jostakin muusta. Syyriasta on jo puolet kansasta, eli 12 miljoonaa, on paennut kotoaan. Eivät ihmiset mielellään tee niin, saati lähde ylittämään ylilastatulla kumiveneellä Välimerta. MA-S: Ihmissalakuljettajat sen sijaan vetävät röyhkeästi välistä. Hehän ovat suorastaan murhaajia ja tappajia. AL: Ihmiskauppaa on ollut olemassa jo kauan, nyt se vain tulee kolkuttelemaan Euroopan ovia. Syyrian entisestä hirmuhallinnosta voidaan olla monta mieltä, mutta kyllä nykytilanne on monessa mielessä paljon huonompi. MA-S: Turvapaikanhakijoiita on tietysti Suomessa ennenkin ollut, mutta he ovat olleet aika näkymättömissä. Nyt tilanne on toinen. Ja Syyriastakin on paennut nimenomaan hyvin toimeentulevaa porukkaa. AL: Lähes jokaisessa diktatuurissakin on se keskiluokkansa, jolla on älypuhelimet sun muut vehkeet. Kuva älypuhelimen kanssa turvapaikkaa hakevasta ahdistaa suomalaista, koska sellainen ihminen tulee niin lähelle meitä. Ryysyistä romanialaiskerjäläistä on jotenkin helpompi sietää. MA-S: Ei ymmärretä, että miksi ihminen lähtee pakoon, jos asiat ovat ulkoisesti kunnossa. Ei tajuta, että sisällissota on vienyt näiltä ihmisiltä kaikki mahdollisuudet elämään kotimaassa. AL: Ja sitten ihmetellään, miksi syyrialaismiehet eivät jää puolustamaan maataan. No mietitäänpä mistä puolista valita: sekoboltsi hallitsija joka pommittaa omia kansalaisiaan, ISIS ja al-Qaida. Ja kaikki tappelevat keskenään. Perheet ovat voineet säästää vuosikausia jotta yhdelle hyväkuntoiselle perheenjäsenelle saadaan matkalippu ja älypuhelin, jotta voi pitää yhteyttä perheeseensä. Lähtivät Suomestakin aikoinaan juuri perheiden nuoret isät Amerikkaan töihin ja hankkivat siellä matkarahat perheelleen. SPR kannustaa luovuttamaan verta porukalla (SSS 16.9.). Taksitolpilla ja grillijonoissa onkin otettu heti neuvosta vaarin. Senkkaa otetaan nenästä urakalla ja porukalla. YHDEN turkulaisen kaupunkilehden päätoimittaja otti ja lähti – taas. Heikot ne sortuu elon tiellä, mut printti sen kuin porskuttaa! MASKULAINEN tennisässä Jarkko Nieminen (kuvassa) on tienannut päättyvällä, lähes 15-vuotisella ammattilaisurallaan 7,1 miljoonaa euroa. Ura on siis ollut myös rahallisesti hyvä. Tack… …nej tack! PROGEFOSSIILI Procol Harum esiintyy joulukuussa Logomossa. Radio Airiston Aaltojen saamien tietojen mukaan keikan alkajaisiksi avataan sarkofagit ja heitetään sisään virvoittavia vesiä. UNKARISSA rajaa vartioiville poliiseille on jaettu kumiluodit ja pamputkin jo viuhuvat. Homma eskaloituu ja alkaa karata käsistä. Ei hyvä. Toivottavasti pakolaiskatastrofi ei saa entistäkin ikävämpiä käänteitä. AI pääministerin puhe televisiossa? Eikö se ollutkaan Pörhöjärven kunnan hevosenottolautakunnan varapuheenjohtajan välipuhe 4H-kerhon iltamissa? io. lt ei a a. N DEBATTI Bisnesleidi MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelona fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. Kulturelli
5 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 19. syyskuuta 2015 Uskotko kivijalkakaupan nousevan uuteen kukoistukseen Turussa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VEPSÄLÄINEN avaa sisustusmyymälän Wiklundin kolmannessa kerroksessa loppuvuodesta. – Kauppapaikka Turun ydinkeskustassa oli niin houkutteleva, että tilaisuudesta oli otettava heti kiinni, kertoo Vepsäläisen myyntijohtaja Mikko Vuorela. Wiklundin tilat täyttyvät uusista liikkeistä. Tiloihin on myös muita tulijoita. Tokmanni avaa liikkeensä Wiklundin toiseen kerrokseen lokakuussa. Vepsäläinen muuttaa Wiklundille APPLUS Finland -konserni, johon kuuluvat Applus Finland ja sen tytäryhtiöt K1 Katsastajat Oy ja K1 Total Oy, kutsui työntekijänsä keskiviikkona yhteistoimintaneuvotteluihin. Syynä ovat taloudelliset, tuotannolliset ja toiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyvät syyt. – Alustavien suunnitelmien mukaan kyseeseen saattavat tulla työtehtävien olennaiset muutokset, organisaatiomuutokset, toiminnan joustavuuden lisääminen sekä mahdolliset toimipisteiden lukumäärän muutokset ja työvoiman vähentäminen. Muuttunut markkina vaatii meiltä uutta ajattelua ja toimintaa, Applus Finlandin maajohtaja Petri Haikola. Neuvottelujen piiriin kuuluu noin 130 konsernin työntekijää mukaan lukien hallintoja pääkonttoritoiminnot. Valtaosa asemien katsastusmiehistä ei kuulu neuvottelujen piiriin. Konsernin katsastusasemia on Turussa Itäharjulla, Lausteella ja Vätissä, Raisiossa Haunisissa, Kaarinan keskustassa, Liedon keskustassa ja Naantalissa Luolalassa. K1 Katsastus yt-neuvotteluihin LASSE VIRTANEN MUSEOKESKUKSEN kävijämäärät ovat nousseet viime vuodesta selvästi vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Tänä vuonna kävijöitä on ollut 233 000, viime vuonna 183 000. Luvut sisältävät myös Vanhan Suurtorin ulosvuokrattavien tilojen kävijämäärät. Turun linnan Kristiina-näyttely ja siihen liittyvä oheistoiminta ovat olleet kysyttyjä. Kävijämäärän suurin nousu on ollut Kuralan Kylämäessä ja Turun linnassa. Vuodesta on kulunut 75 prosenttia, mutta museokeskuksen tulojen toteuma on 82 prosenttia ja menojen 62 prosenttia. Pääsylipputuloja on kertynyt hyvin. Sisäisistä vuokrista on saatu kertaluontoinen maksettujen vuokrien palautus. Viime vuoden ylijäämän siirto varmistaa myös museokeskuksen taloutta. Taloudellisen tuloksen arvioidaan olevan ylijäämäinen. Turun filharmonisen orkesterin eli kaupunginorkesterin konserttien ja tapahtumien kävijämäärä oli elokuun loppuun mennessä 34 267. Viime vuonna kävijöitä on kahdeksan ensimmäisen kuukauden jälkeen 33 090. Sinfoniakonserttien täyttöaste on vuoden alusta ollut keskimäärin 93,50 eli korkea. Konserttitaloa on vuokrattu ulkopuolisille 32 kertaa eli kuusi kertaa vähemmän kuin viime vuonna. Ennusteen mukaan kaupunginorkesteri pysyy budjetissaan. Turun linna ja Kuralan Kylämäki suosiossa UUTISANALYYSI LEIKKAUKSET iskevät myös valtionosuuksiin ja kunnallisiin palveluihin. Hallitus päättää rahavirran supistamisesta, mutta palvelujen karsiminen jää kuntapoliitikkojen vastuulle. Kasvatusja opetuslautakunta päätti jo pyytää turkulaiskoululaisten perusopetukseen ensi vuodeksi kaksi miljoonaa euroa lisää rahaa, jotta opettajille ja ohjaajille eli entisille avustajille ei tarvitsisi antaa potkuja, eikä opetusryhmien kokoa kasvattaa. Sosiaalija terveyslautakunnan on seuraavat 1,5 vuotta pärjättävä noin seitsemän miljoonaa euroa pienemmällä rahalla kuin nyt on ollut käytössä. Kesäkuun lopussa hyvinvointitoimiala oli ylittämässä budjettinsa kymmenellä miljoonalla tänä vuonna ja ensi vuodeksi on luvassa vain 3,6 miljoonaa enemmän kuin täksi vuodeksi oli budjetoitu. Vähemmällä rahalla on siis tuotettava entistä enemmän palveluja, sillä väkimäärä kasvaa, erityisesti vanhusten määrä. Lautakunta hakee tehoja ulkoistamisesta ja kilpailutuksesta, ainakin lautakunnan enemmistö hakee. Kaupungin oman palvelutuotannon ongelma on tehottomuus ja epätasaisuus. Potilaskäynnin kokonaishinta vaihtelee eri terveysasemilla jopa 40 prosenttia. Parhaat lääkärit ottavat vastaan jopa 2–3 kertaa enemmän potilaita kuin toiset. KOTIHOIDON keskituntihinta on Turussa 15–20 euroa kalliimpi kuin muissa suurissa kaupungeissa Helsinkiä lukuun ottamatta. Kilpailutuksella hintaa kyettäisiin arvioiden ja muiden suurten kaupunkien kokemusten perusteella laskemaan Turussa jopa 30–40 eurolla. Summa on huima. Lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf (sd.) lähtee kuitenkin Vähemmällä enemmän Kotihoidon keskituntihinta on Turussa 15–20 euroa kalliimpi kuin muualla Turku yrittää nostaa terveysasemiensa tuottavuutta. Uhkana on kilpalutus ja ulkoistaminen. Jari Laurikko siitä, että oman tuotannon tehoa nostetaan ennen kilpailuttamista. Se tarkoittaa, että palvelun tuntihinnan on laskettava ja käyntien määrän kasvettava. – En hyväksy, että kaupungin omille työntekijöille annetaan potkuja, sanoo Rosenlöf. Samasta syystä Rosenlöf vastustaa sitä, että työntekijöitä siirtyisi liikkeenluovutuksessa toisen työnantajan palvelukseen. Hän pitää liikkeenluovutusta potkujen synonyyminä. Rosenlöf asettaa jopa demarien inhoamat palvelusetelit kilpailutuksen edelle. Mistä säästöt sitten syntyisivät? Vapaita vakansseja on satakunta ja vuodessa eläköityy yli 30 hyvinvointialan työntekijää. Tämä resurssi voitaisiin ulkoistaa. Hyvinvointitoimiala kuitenkin valmistelee jo kotipalvelun kilpailuttamista 1–2 palvelualueella, joita on kaikkiaan 22. Kilpailutus on jatkossa edessä myös terveysasemilla ja hammashoidossa, ellei oman tuotannon tehokkuutta kyetä parantamaan merkittävästi tai nostamaan sitä tehokkaimpien yksikköjen tasolle. TEHOSTAMISVAADE perustuu myös kaupungin uudistamisohjelmiin, jotka on hyväksytty valtuustossa. Niissä haetaan merkittävää henkilötyövuosien määrän vähentämistä ja toiminnan tehostamista. – Tällä rahalla on pystyttävä tuottamaan enemmän palveluja, summaa Rosenlöf. LASSE VIRTANEN TURUN ja Kaarinan seurakuntayhtymän jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa 147 100. Kesäkuun lopussa jäsenmäärä oli 146 869 eli vähennystä vuoden alusta oli 231. Vuoden 2008 lopussa seurakuntayhtymään kuuluvien kymmenen seurakunnan yhteinen jäsenmäärä oli 155 783. Jäsenmäärä on vähentynyt vuodesta toiseen. Turun, Kaarinan ja Piikkiön yhteinen väestömäärä vuoden 2008 lopussa oli 205 935 ja viime vuoden lopussa 216 143. Jäsenmäärän vähennys seurakuntayhtymän alueella oli 8 683 samassa ajassa kuin väestömäärä lisääntyi 10 208:lla. Seurakuntien jäsenkato jatkuu
7 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 19. syyskuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TURUN seudun joukkoliikenne Fölin talven aikataulukausi astuu voimaan ensi maanantaina 21. syyskuuta. Aikataulukirjat on jaettu alueen kotitalouksiin ja yrityksiin. Aikataulut löytyvät myös Fölin nettisivuilta osoitteesta www. foli.fi. Talviaikataulukausi jatkuu 24.4.2016 saakka. Brahe-reittioppaan toiminta päättyi perjantaina. Uusi reittiopas on osoitteessa reittiopas.foli.fi/bussit. Fölissä siirrytään talviaikaan –TYYLINI on aika letkeä ja perushipsteri. En mieti paljoa, kertoo etenkin urheiluja purjehdustyyleistä pitävä Tomi Engström, 19. Engström ostaa vaatteita Carlingsista ja urheilukaupoista. Kirppiksillä hän käy noin kerran kahdessa kuukaudessa. – Jalassani olevat kengät ovat urheilukaupasta. Sortsit ovat Carlingsista, takki Zarasta ja hattu Selectedistä. Paita on H&M:stä. Engström pitää väreistä eniten mustasta ja sinisestä. – Esimerkiksi räikeän vihreästä en pidä. Materiaaleissa en tykkää yhtään silkistä. Täysvilla taas on kiva. Kuten koko tyylissään myös kengissä Engström luottaa urheiluja purjehdustyyleihin. – Käytän enimmäkseen purjehduskenkiä sekä lenkkaritossuja. Letkeä perushipsteri Asuitko lapsuudessasi Vasaramäessä? Mitä muistat sieltä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Enää puuttuu se toinen vanha. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Tomi Engström, jokiranta. Oona Karhunen Juhani Peltonen OONA KARHUNEN UKKONEN ja sateinen sää puhuttavat 3-vuotiasta Verneri Kaukosta ja 2-vuotiasta Onni Jokista. VERNERI: Kerran ku mun äiti pyöräili ni ukkosti ja sato kovasti. Mä olin sillon kans kyydissä. Mul oli kypärä päässä. Mun kypärä on varmaan sinisen värinen. ONNI: Munki kypärä on sinisen värinen. Ja mäki olin äitin pyörän kyydissä kerran ku sato. ;ut sillon ei satanu paljon vaan sillon sato vaa ihan vähäsen. V: Sillon jos ukkostaa kovasti ni ainaki sillon se ukkonen aika pelottava. O: Nii se onki. V: Sit sillon jos ukkostaa kovasti ni se ukkonen kuulostaa ihan ukkosääniltä. Ne ukkosäänet on semmosii tosi kovia ääniä. O: Nii onki kovia. V: Ja sit joskus ukkosessa on kans kaikkia värejä. Siel voi olla vaik valkosta tai punasta. O: Nii ja sit siel voi olla kans vihreetä. V: Mut joskus se ukkonen on kans kiltti ukkonen. Mut jos ukkostaa tosi kovasti ni sit sillon ei saa mennä ulos. Ja sit jos menee ulos ni sit täytyy mennä takasin sisälle. Ku joskus voi tulla sadetta ukkosesta. O: Eipäs ku pilvistä tulee vettä. V: Nii tummista pilvistä tulee joskus vettä. Mut ei valkosista pilvistä. O: Ja sit sinisistäki pilvistä voi tulla vettä. Sit jos sataa ni pitää laittaa sadevaatteet. V: Nii ainaki saappaat. Sit mä laitan kans kurahousut ja kurahanskat. O: Mun iskä tykkää kovasti sateesta. Ehkä se on kivaa. V: Munki isi tykkää sateesta tosi paljon. O: Nii ja mäki tykkään. V: Mun isi tykkää kans perhosten toukista. Sadetta ukkosesta iel voi olla kans s se kans en. si sad V: lai rah HEIKKI MÖTTÖNEN VASARAMÄKI on takuulla yksi kauneimmista alueista koko Turussa. Se sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa ja kätkee sisälleen paljon kaunista. Vasaramäestä löytyy Suomen hienoin hautausmaa, liuta upeita funkkistaloja sekä paljon kauniita puutarhoja. Vasaramäen yksittäisiä helmiä on myös vuonna 1939 valmistunut radiotalo, joka on nykyisin asuinkäytössä. Toinen on Erik Bryggmanin vuonna 1944 suunnittelema entinen seurakuntatalo, joka toimitti Henrikin seurakunnan kirkon virkaa aina vuoteen 1980 asti. Ja löytyyhän hautausmaalta vielä Bryggmanin ehkäpä tunnetuin työ, vuonna 1941 valmistunut Ylösnousemuksen kappeli. Kaupunginosa on saanut nimensä kauppias C.G. Hammarista, joka vuokrasi tiluksia alueelta vuosina 1823–26. Hammarbacka kääntyi sitten suomeksi Vasaramäeksi. Vasaramäen kasvava lapsikatras joutui käymään aina 1950-luvulle asti kouluja joko Kerttulissa tai Martissa, mutta vuonna 1953 valmistui arkkitehti V. K. Kahran suunnittelema kansakoulu, joka tulikin todella tarpeeseen. VASARAMÄKI oli aikanaan siitä kummallinen paikka, että siellä pystyi kuuntelemaan Yleisradion lähetyksiä niin puhelimesta kuin hellan levylle asetetusta kattilastakin. Aiheuttaja oli ihan vieressä. Se oli Rakuunatiellä sijainnut Yleisradion keskiaaltolähetin. Upea funktionalistinen radiotalo sai viereensä yli 150-metrisen maston, joka sai myöhemmin kaverin vierelleen. 1950-luvun lopulta lähtien mastot palvelivat myös TVlähetyksiä, jotka loppuivat kuitenkin Vasaramäen kautta jo vuonna 1965. Viimeinenkin masto kaadettiin 24.10. vuonna 1988. Kaatoa haittasi kuitenkin kova tuli ja masto meinasi rojahtaa suuren yleisön edessä paikallisen huoltorakennuksen päälle. ALUEEN menneisyyteen kuului myös se pimeämpi puoli. Vanhasta Axelborgin huvilasta tuli Turun tunnetuin ilotalo 1890-luvulla, joka sai nimekseen Harmaalinnan. Uudenmaantien ja Hippoksentien risteyksen lähellä oli Ringsbergin ilotalo, joka paloi poroksi vuonna 1880. Myös Harmaalinna kärähti ainakin kaksi kertaa. Maaliskuussa vuonna 1893 Harmaalinnan väki ja sen asiakkaat joutuivat pakenemaan liekkejä puolialastomina pakkaseen. Tapauksesta puhuttiin Turussa pitkään ja se herätti myös yleistä hupia. Vasaramäen vireä omakotiyhdistys on perustettu vuonna 1948 ja se järjestää edelleen alkukesäisen Omenankukkajuhlan, jossa ainakin ennen vanhaan tarjottiin kuuluisaa ”Vasaramäen sinistä”. Hammarin idylli Vasaramäessä kattila teki tarvittaessa radion virkaa Vasaramäen poikia kelkkamäessä helmikuussa 1956. TS-arkisto
9 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 19. syyskuuta 2015 SUOMEN lacrossemaajoukkue pelaa parhaillaan boxlacrossen MM-kisoissa. Yhdysvalloissa pelattavat MM-kisat ovat järjestyksessään neljännet. Suomi on kisoissa ensimmäistä kertaa mukana. Alkulohkossa Suomi kohtaa Australian, Sveitsin ja Turkin. Boxlacrossen maajoukkue on vahvasti turkulaisväritteinen. Kahdesta turkulaisjoukkueesta, Turku Titansista ja LTU Lacrossesta, mukana on kaikkiaan kymmenen pelaajaa. Boxlacrossen maajoukkue MM-kisoissa VIIME maanantaina Inter jäi tasapeliin VPS:n kanssa ottelussa, joka mitalitaistelua ajatellen oli ”pakko voittaa”. VPS oli pitkään kiinni jopa kolmessa pisteessä ennen kuin Philip Njoku (kuvassa) pelasti sinimustille pisteen. Kun Interillä on kuusi peliä sarjaa jäljellä, ero mitalisijoille on viisi pistettä. Se on paljon, kun kaikki edellä olevat joukkueet jahtaavat silmät kiiluen mestaruutta. Riippumatta siitä ottaako Inter mitalin vai ei, kausi on onnistunut. Parin hiljaisemman vuoden jälkeen Inter on kivunnut jälleen Veikkausliigan kärkijoukkueiden joukkoon. Lisäksi viikon päästä on Interillä on mahdollisuus kirkastaa viime kauden Suomen cupin finaalitappio voitoksi. Cupin voitto ja paluu Euroopan kentille palaaminen toisivat mukavasti sytykettä myös ensi kautta ajatellen. ILKKA LAPPI Interille tulee kiire Kuinka pitkälle Tuton eväät Mestiksessä riittävät? Onko eväitä mitaleille? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI SYYSja lokakuun vaihteessa Venäjän Jekaterinburgissa käytäviin pöytätenniksen EM-kisoihin lähtevässä Suomen joukkueessa mukana on Turun Kaikua edustava Roope Kantola. 23-vuotias mies haluaa ensisijaisesti pystyä pelaamaan kisoissa omalla huipputasollaan. – Aiemmissa kansainvälisissä kisoissa minulla on ollut vähän pään kanssa ongelmia. Nyt on tullut lisää kokemusta ja olen myös oppinut valmistautumaan peleihin ja kisoihin omalla tavallani. Minulle on tärkeää olla hiljaisuudessa ennen peliä ja keskittyä sillä tavalla, muun muassa MMkisoissa 2011 ja EM-kisoissa 2012 Suomea edustanut Kantola miettii. Suomi pelaa EM-kisoissa kakkoskategoriassa. Samassa alkulohkossa Suomen kanssa pelaa Belgia, Sveitsi ja Israel. – Alkulohkon kakkossija on tavoitteenamme. Belgia on lohkon kovin joukkue. Heidän kanssaankin meillä on mahdollisuus pärjätä, mutta se vaatii kovan luokan onnistumista. Todennäköisesti taistelemme Sveitsin kanssa lohkon kakkospaikasta. Heidän kanssaan olemme etukäteen ajatellen samalla viivalla, Kantola ennakoi. VIIME vuodet kaarinalaislähtöinen Kantola on kuulunut Suomen pöytätenniskärkeen. Viime keväänä miesten Suomen mestaruuden voittanut Kantola kuuluu Turun Kaiun SM-sarjajoukkueen kantaviin pelaajiin. SM-sarja on viime vuosina nostanut profiiliaan. Lähes kaikki Suomen parhaat pelaavat SM-sarjaa. Lisäksi joukkueissa on pari ruotsalaisvahvistusta. – On koko Suomen pöytätenniksen kannalta hyvä, että parhaat kotimaiset pelaajat pelaavat toisiaan vastaan, mutta leveämpi kärki Suomeen kyllä mahtuisi, Kantola toteaa. Kaiun tavoite viikko sitten alkaneessa sarjassa on mitali. – Se on suhteellisen haastava, mutta realistinen tavoite. Ensimmäisen viikonlopun jälkeen olemme kolmantena, mikä on hyvä signaali, että mitaleista voidaan taistella. Tosin ennakkoon kovimmat joukkueet ovat vielä kokonaan kohtaamatta. Heidän voittamisensa vaatii venymistä. AINAKIN toistaiseksi Kantola nähdään kotimaan pöytätennispiireissä. Mies opiskelee Helsingissä. Tosin ensi syksynä, kun opiskelut on saatu päätökseen, tie saattaa viedä ulkomaille. Myös Kaiun SMsarjajoukkueesta pelaava Markus Myllärinen asuu Ruotsissa. – Ruotsi on suomalaisille looginen suunta, jos ulkomaille aikoo. Elämä Ruotsissa on aika samanlaista ja taso Ruotsissa on kuitenkin ihan Euroopan huippua. Täytyy katsoa keväällä, mikä on tilanne. Yksi mahdollisuus on jatkaa ainakin vuosi vielä Suomessa, Kantola sanoo. – Toinen vaihtoehto voisi olla Saksa. Sinne tosin pelaajia pyrkii ympäri Eurooppaa ja kilpailu paikoista on todella kovaa. Kokeneempi ja kovempi pää Roope Kantola on Suomen kakkostähti pöytätenniksen EM-kisoissa EM-menestyksen lisäksi Roope Kantolan iso tavoite kuluvalla kaudella on puolustaa viime keväänä voitettua Suomen mestaruutta. Jari Laurikko
11 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 12 Kivijalka TUULA ISTALA ISÄNTÄ on paikalla ja kauppa auki, sen kertovat Läntisen Pitkäkatu 15:n eteen parkkeerattu polkupyörä ja avoin ulko-ovi. Aiemmin kadulle nostettu mopedi viesti samaa, mutta mopedi on myyty. Yrittäjä Jarkko Myllykylän antiikkikauppa tai ostoja myyntiliike, miten halutaan, pursuaa tavaraa melkein ohikulkijan syliin katutasolla olevista ikkunoista. Tavaraa on ja paljon vaikka paljon on neliöitäkin. Esimerkin vuoksi sanottakoon, että yksistään kirjoja on yli 10 000 niteen varasto. – Kesäisin kauppa on auki sen mukaan kuinka tänne ehdin, Myllykylä selittää. Hänellä on muitakin rautoja tulessa. Mynämäellä on vanha tila, jonka pellot hän laittoi kasvamaan puuta, mutta jätti viljelyalaa siltä varalta, että jonkin kriisin aikana on aloitettava kotitarveviljely. Nyt pelto on siltä osin kesantona. – Myös viljelyyn tarvittavat koneet on hankittuina. Ja kesantoakin on hoidettava. VEHMAALLA syntyneen Myllykylän suvun juuret ovat syvällä kotitilalla, jonka juuret taas ovat syvällä Suomen ja Varsinais-Suomen ja kuningas Kustaa Vaasan ajan historiassa. Varttuvaa nuorta miestä viehätti maatilan pitoa enemmän turkulaisten vanhain tavarain liikkeiden jäljittelemätön ilmapiiri ja niiden omintakeiset omistajapersoonat. Miestä kiehtoo moni muukin asia kuten mehiläisten hoito, ja kaikki kietoutuu enemmän tai vielä enemmän luovuuteen ja luovaan asenteeseen, tilaisuuteen tarttumiseen oikealla hetkellä ennen kuin kaikki muut rynnivät samalla apajalla. – En tee kauppaa kaiken aikaa, mutta kun eteen tulee jotakin mieSiimoja joka suunnassa Antiikkikauppias Jarkko Myllykylä tekee kauppaa fiiliksen mukaan Jarkko Myllykylää näkee kesäaikaan harvemmin liikkeessään Läntisellä Pitkälläkadulla. Tuula Istala lenkiintoista ja uutta, mihin aiemmin en ole törmännyt, hankin. Hän osti oman perheensä kodiksi talon ja tontin Raunistulasta aikana, jolloin alue ei ollut vielä trendikäs ja kertoo asuvansakin kuin maatalossa keskellä Turkua. Saa elää niin kuin tykkää. – Kun liikehuoneisto keskustassa, maapaikka Mynämäellä ja koti Turussa ovat omia, liikkumavapaus on suurempi kuin monella muulla. MYLLYKYLÄ näkee ja kuulee kaikenlaista, tekee havainnoistaan omia johtopäätöksiään, seuraa kaupungin liikehdintää. Kivijalkoihin asettunut pienimuotoinen liike-elämä kukoisti Turussa sotien jälkeen, kuihtuakseen. Nyt se saa uutta voimaa maahanmuuttajista ja heidän pienistä yrityksistään, Myllykylä ennakoi. Hänen mielestään kantasuomalaiset ovat turvallisuushakuisia, ja sellaista ei yksityisyrittäjyys pönkitä. – Läntisellä Pitkälläkadulla asiat ovat paremmin kuin vastaavilla kaduilla muualla Turussa, vaikka täälläkin erikoisliiikkeitä oli joskus mustanaan, enemmän kuin nyt. Tuulet haistava kauppias arvostaa suuresti musiikkia, taiteita ja taiteilijoita, kaikkea luovaa ja voimaa antavaa. Ei siis yllätys, että liikkeen alakerrassa on oma studio, mies itse soittaa kitaraa ja laji on blues. Yhteiskunnan muutokset yrittäjä näkee vilkaisemalla kadun toiselle puolelle, jossa Katulähetyksen edustalla ruokajonot kasvavat pitkiksi kolme kertaa viikossa.
13 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 14 Kivijalka HEIKKI MÖTTÖNEN KAIKKI turkulaiset tietävät kyllä, kuinka fiksussa ja filmaattisessa ympäristössä he saavat asua. 2000-luvulla tämän ovat oivaltaneet myös suomalaiset elokuvantekijät, jotka ovat tunnetusti aika Helsinki-vetoista väkeä. Turun seudulla onkin kuvattu 2000-luvulla yli 30 pitkää elokuvaa sekä televisiosarjoja, lyhytelokuvia, musiikkivideoita, animaatioita ja dokumentteja. Suurin kiitos asiasta lankeaa Länsi-Suomen Elokuvakomissiolle, jonka sinnikkään työn ja tuen vuoksi eri filmiryhmät palaavat kerta toisensa jälkeen Varsinais-Suomeen. Runsas elokuvatuotanto on poikinut myös uusia alan opiskelupaikkoja kaupunkiin. Turussa on kuvattu vanhan Suomi-filmin aikaankin varsinkin historiaan liittyviä elokuvia, mutta kokonaismäärä on jäänyt silti puitteet huomioon ottaen melko vähäiseksi. Varsinaisen buumin synnytti vuonna 2000 filmattu ohjaaja Aku Louhimiehen ensimmäinen pitkä elokuva Levottomat, joka keräsi lähes 300 000 katsojaa. Elokuvassa painettiin ympäri Turun kaupunkia eikä sen kaunis keskusta jäänyt keneltäkään huomaamatta. Ohjaajan mukaan kyseessä oli tarina ystävyydestä, rakkaudesta, pettämisestä ja kasvamisesta – kesäisessä ja syksyisessä Turussa. MELKOISIKSI hiteiksi nousivat myös vuonna 2005 ensiiltansa saanut Tyttö sinä olet tähti sekä vuotta myöhemmin valmistunut Riisuttu mies. Mielenkiintoinen Turussa kuvattu elokuva oli myös Hella Wuolijoen tarina Hella W., jossa Tiina Weckström tulkitsee tämän kansainvälisen kulttuuripersoonan ja poliitikon tarinan. Todellista turkulaisuutta edustavat kuitenkin Reijo Mäen romaaneihin pohjautuvat Vares-elokuvat, joita on filmattu Turussa toistaiseksi seitsemän, vuosina 2010–14. Vuonna 2010 kuvatussa Pimeyden tango -elokuvassa etsivä Jussi Vares alkaa tutkimaan entisen tangokuninkaan murhaa. Ihmisiä alkaa katoamaan ja Jussi Lammen näyttelemä konna, Veikko Hopea, saapuu Turkuun. Pahan suudelmassa viiletetään pitkin kesäistä Turkua ja Vares ajautuu suhteeseen naimisissa olevan naisen kanssa ja päätyy tämän kautta murhatutkimuksiin. Vares-leffojen kiihkeimmät ystävät voivat tutustua kuvauspaikkoihin myös Vareksen Turku -kaupunkioppaan tai älypuhelimeen ladattavan Vares-oppaan avulla. VIELÄ Suomessa esittämätön Mika Kaurismäen ohjaama kansainvälinen epookkielokuva Tyttökuningas sai juuri maailman ensi-iltansa Montrealissa. Turun linnassa ja muualla Turussa kuvattu elokuva kertoo kuningatar Kristinan vaiheista 1600-luvulla ja sen Suomen ensi-ilta on joulukuussa. Turkuwoodin nousu Turussa on kuvattu 2000-luvulla yli 30 pitkää elokuvaa Mikko Kouki (vas.) ja Samuli Edelmann näyttelivät pappeja elokuvassa Riisuttu mies, jota kuvattiin Turussa vuonna 2007. Jami Granström Kakolan piha näytteli Katajanokan vankilaa elokuvassa Hella W vuonna 2013. TS-arkisto Viimeisin Turussa kuvattu suurproduktio oli Mika Kaurismäen Tyttökuningas, joka saapuu elokuvateattereihin vuoden lopulla. Marttiina Sairanen
15 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 16 Kivijalka HENRIIKKA FINGERBORG KANSAINVÄLINEN hyvän ruuan festivaali kokoaa kulinaristit Turkuun viikoksi. Kahdentoista ravintolan ja keittiömestarin lisäksi seitsemän baaria saavat ulkomaalaiset huippu baarimestarit. Baarimestarit luovat omanlaisensa drinkkimenut ja loppuhuipennuksena ratkaistaan Food&Fun Turun voittaja. Kilpailu ei kuitenkaan ole tapahtumassa etusijalla vaan erilaiset makuelämykset ja ajatusten sekä keskustelun herättäminen. Marina Lounge Bariin kuun lopulla saapuva baarimestari Asgeir Mar Björnsson on yksi Islannin parhaista uuden polven baarimestareista. Slippbarinin ravintolapäällikkö ja baarimestari tekee tynnyrikypsytettyjä coctaileja, omia muutoksia ja haluaa tehdä enemmän kokemuksellisia coctaileja kuin pelkästään ulkonäöltään ja maultaan miellyttäviä. Islantilainen Björnsson on tehnyt töitä palvelualalla 16 vuotta. – Puolet ajastani tällä alalla olen keskittynyt coctailien tekemiseen. Pääsin sisään kansainväliseen coctailskeneen Kööpenhaminassa ja sieltä siirryin muutama vuosi sitten Islantiin työhön jota teen tällä hetkellä. Olen ollut kolme vuotta töissä Slippbarin nimisessä baarissa, joka on Islannin ensimmäinen oikea coctailbaari, Björnsson kertoo. SALAPERÄINEN “mix master flexiksi” itseään kutsuva baarimestari jättää hieman mystiikkaa ilmaan paljastaessaan keinonsa, jolla kehittelee uusia drinkkejä. – Kurotan kauas kosmokseen ja vedän ideat alas. Ne ovat kaikki tuolla jossain ylhäällä ilmoissa, Björnsson heittää. Lempi raaka-aineekseen kokenut baarimestari nimittää vihreän Chartreuse-yrttiliköörin. – Ja muun muassa siitä raaka-aineesta muodostuu lempidrinkkinikin, joka on pitkän historian omaava Tipperary. Björnsson pohtii vielä lopuksi minkälaista omaa drinkkiä Turulle voisi kehitellä. – Ainakin siinä voisi olla kuminaa. Kun tulen Turkuun, lupaan yllättää teidät. Ehkä saamme vielä Turkunimisen drinkin. Ja nähtäväksi jää vedetäänkö kuminainen drinkki tänne Aurajoen varrelle kosmoksesta vai mistä. Food&Fun Turun ravintoloissa 30.9.–4.10. Kosmoksesta Marinaan Hyvän ruuan festivaali tuo ulkomaalaiset baarimestarit Turkuun Food&Fun-viikko tuo Turkuun lokakuun alussa kokkien lisäksi baarimestareita ympäri maailmaa. Yksi heistä on islantilainen Asgeir Mar Björnsson, joka loihtii coctailejaan Marina Palacessa. Jouni Kuru ”Turun nimikkodrinkissä on ainakin kuminaa.”
17 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 18 Tapahtumakalenteri 25.9. Ihmisen osa teatteri Akselissa. Kari Hotakaisen romaanista sovitetussa perhedraamassa Malmikunnaksen perhe joutuu markkinatalouden heilahtelujen edessä ihmisenä olemisen peruskysymysten äärelle. Esitykset jatkuvat 7. marraskuuta asti. 25.–26.9. Sairaalloisen pahat festarit Klubilla. Kaksi päivää raskaamman vaihtoehtomusiikin tykitystä. Esiintymässä muun muassa Black Magic Six, Kovaa rasvaa ja ruotsalainen Yetzer Hara. 26.9. Billie Holiday&Frank Sinatra 100 vuotta Linnateatterissa. Kahden musiikkilegendan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Kaksituntisen konsertin aikana kuullaan valittuja helmiä kummankin tuotannosta. 28.9.–4.10. New Performance Turku festival. Neljännen kerran järjestettävä kansainvälinen performanssija esitystaiteen festivaali kokoaa monipuolisen kattauksen nykytaidetta ja performanssitaidetta turkulaisiin teattereihin, museoihin, gallerioihin ja kaupunkitilaan. 2.–4.10. Kirjamessut Turun Messukeskuksessa. Kirjaväen jokavuotinen kohtauspaikka. Tänä vuonna keskiössä ovat muun muassa pohjoismainen dekkari, saamelaiskirjallisuus ja Kustavi. Samaan aikaan messukeskuksessa järjestetään myös ruokaja viinimessut, tiedemessut sekä keräilymessut. 1.–3.10. Stand up, Turku! -komiikkafestivaali. Kymmenvuotisjuhliaan viettävä komiikkafestivaali levittäytyy jälleen ympäri kaupunkia tuoden Suomen eturivin stand up -koomikot yleisön eteen. Esiintymässä muun muassa André Wickström, Ilari Johansson, Niko Kivelä ja Krisse Salminen. 9.10. Tuomari Nurmio duo Linnateatterissa. Tuomari Nurmio saapuu intiimille keikalle yhdessä Tohtori Kulttuuria kivijalassa 21.9.–30.11.
19 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET Tapahtumakalenteri Hillilän kanssa. Kaksikko muovaa Nurmion klassikoista raakoja tulkintoja. 22.–25.10. Turun kamarioopperafestivaali. Neljättä kertaa järjestettävän festivaalin päänäyttämönä toimii Taideakatemian köysiteatteri. Tänä vuonna ohjelmistossa muun muassa burleskibarokkioopperaa ja amerikkalaisen tvkokki Julia Childin esiintymiseen pohjaava ooppera, joka lähenee kommelluksineen musiikkiteatteria. 30.10. Eikä yksikään pelastunut Jo-Jo Teatterissa. Agatha Christien klassikkokirjaan perustuva näytelmä on samalla Jo-Jon 20-vuotisjuhlanäytelmä. Esitykset jatkuvat 12. joulukuuta asti. 5.11. Otto vai pano Linnateatterissa. Jordi Galceranin kirjoittama näytelmä lähtee liikkeelle realistisesta lainanhakutilanteesta lisäten kierroksia pikku hiljaa. Parin tunnin aikana mustan huumorin ryydittämässä näytelmässä ehditään liki kafkamaisiin sfääreihin. Esitykset jatkuvat tammikuun 2016 loppuun. 13.11. Maanalainen armeija iskee jälleen Teatteri Akselissa. Legendaarisen brittisarjan kommellukset Renén kahvilassa toisen maailmansodan Ranskassa siirtyvät nyt myös teatterin lavalle. 28.11. Yrjö Kallisen valaistuminen Ylioppilasteatterissa. humoristinen ja pulppuava esitys vaatimuksesta herätä ja tarttua elämän hehkuun. Esitys luo karnevalistisella otteella Kallisen näköisen kuvan Suomen historiasta, idealismin, hurmoksen ja yhteistoiminnan mahdollisuudesta. Esityksen ohjaa Jaakko Kuusi.
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 20 Kivijalka ESA TÖYKKÄLÄ YLIOPISTONKADULLA sijaitseva Kivikukkaron kiinteistö on yksi Turun keskustan suurimmista tyhjyyttään ammottavista liiketiloista. Reilut viitisen tuhatta neliötä on ollut käyttämättä viime vuoden syyskuusta asti, kun tavaratalo Anttila lähti tiloista. Ruokakauppa kuitenkin jatkaa kiinteistön kellarikerroksessa edelleen. – Se vaikutti meihin odotettua vähemmän. Asiakasvirta ilman muuta pieneni jonkin verran, mutta olimme varautuneet paljon suurempaan katoon. Toki olimme aika huolissamme, kun Anttila lähti eikä meilläkään ollut enää kauaa vuokra-aikaa jäljellä, kertoo K-supermarket Kivikukkaron kauppias Markus Mertsola. Kesällä Mertsola kuuli huojentavan uutisen, kun Kesko ilmoitti jatkavansa ruokakaupan vuokrasopimusta kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Kuluneen vuoden aikana monet asiakkaat ovat ilmaisseet huolensa yksinäisen ruokakaupan kohtalon puolesta. Sijainnin vuoksi valtaosa asiakkaista käy kaupassa kävellen, ja heistä monet ovat vanhuksia. – Nyt tässä ollaan oltu vuosi ilman yläkertaa ja saavutettu vähän luultua parempikin myynnin taso. Teimme joitakin korjaavia liikkeitä ja olemme nyt tähän myyntiin tyytyväisiä. Nyt kun jatkosopimukset on tehty, on vähän helpompi hengittää ja suunnitella tulevaisuutta, Mertsola sanoo. KIVIKUKKARON kiinteistön omistaa tanskalainen rahoitusyhtiö. Tyhjien neliöiden määrä kasvoi elokuun lopussa entisestään, kun Hesburger jätti Kivikukkaron liiketilat vuokrasopimuksen päätyttyä. Mertsolalle Hesburgerin lähtö tuli täytenä yllätyksenä. – Ikävä tilannehan se on, kun sekin lähti. Olisi se meidänkin kannalta hyvä, jos siinä olisi vaikka kauppa, kahvila tai mitä hyvänsä. Malttamattomasti odottelemme, mitä siihen yläkertaan keksitään, Mertsola sanoo. Kun valtavan kokoinen liiketila seisoo autiona kaupungin keskustassa, voi toisinaan syntyä erikoisiakin ratkaisuja. Maaliskuussa Turun ammattikorkeakoulun muotoilijaopiskelijat järjestivät Kivikukkaron aulassa näyttelyn, jossa esiteltiin jätemateriaaleista syntyneitä teoksia. Mertsola otti muotoilijaopiskelijoiden idean avokätisesti vastaan. Näyttely sai reilusti näkyvyyttä, sillä ruokakaupassa käy arviolta pari tuhatta asiakasta päivässä. – Mehän haluaisimme, että siinä olisi ihan minkälaista toimintaa tahansa. Jos vain hyvä tilaisuus tulisi, niin voisin kuvitella saavani sellaiseen luvan, vaikka Anttilan lähdettyä lupia on nyt hiukan vaikeampi saada. Mitään bisnestä tiloihin tuskin saisi, mutta ehkä jotain nuorisotapahtuman tyyppistä. Näyttelyhän osoittautui hyväksi ideaksi, Mertsola sanoo. Tyhjä jätti keskustassa Kivikukkaron kiinteistölle ei ole toistaiseksi löytynyt täyttäjää Tyhjää täynnä. Kivikukkaron omistaa tanskalainen kiinteistösijoitusyhtiö. Esa Töykkälä ”Hesburgerin lähtö tuli täytenä yllätyksenä.”
21 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 22 Kivijalka HENRIIKKA FINGERBORG MUHKEITA partoja ja voideltuja viiksiä vilisee Turun katukuvassa enemmän kuin koskaan. Nykypäivän partamuoti sai alkunsa kolme vuotta sitten New Yorkista ja on kasvanut kasvamistaan siitä lähtien. Viime vuonna parroista ja viiksistä tuli iso trendi Euroopassakin. Partojen ja viiksien parissa työtään tekevä nuori norjalainen yrittäjä Richard Thorsen kertoo, että siististi sheivattu parta on historiaa. Thorsen pitää Kerttulinkadulla Angry Norwegian -nimistä parranhoitotuotteisiin erikoistunutta pop up -liikettä. Muotiparta pöyheäksi Metsuriparta meni jo, nyt tulee beardstache Richard Thorsen (vas.) valmistaa tuotteet itse laboratoriossa ja Turusta kotoisin oleva Juuso Karvonen hoitaa markkinoinnin Turussa sekä muissa liikkeissä. Kerttulinkadulla sijaitseva pop up -liike on ainoa laatuaan Turussa ja ehkä Suomessakin. Henriikka Fingerborg – Viime vuonna muodissa oli iso tuuhea parta. Tänä vuonna muodikasta on “beardstache” eli lyhyt parta ja pidemmät viikset. Jotkut maailman parhaimmista partureista leikkaavat nyt pitkiä pulisonkeja, jotka yhdistyvät viiksiin. Leuka jätetään paljaaksi. Tämän trendin nimi on “friendly mutton chops”. ITSEKIN muhkeapartainen Thorsen huomasi, että parranmuotoilutuotteita ei ollut riittävästi markkinoilla. Ainakaan luonnollisista aineista valmistettuja, ilman hajusteita ja parabeeneja. Thorsen halusi viedä alan uudelle tasolle alkoi valmistaa tuotteitaan yliopiston laboratoriossa. – Tuotteitani myydään kahdeksassa maassa, mutta Suomessa ne ovat olleet suosituimpia. On olemassa satoja ellei tuhansia pieniä yrityksiä, jotka valmistavat näitä tuotteita. Suurin osa niistä valmistetaan omissa keittiöissä. Parta ja viikset kaipaavat huolenpitoa, vaikka ne ovatkin raavaiden tukkimiesten tavaramerkki. Parta näyttää siistimmältä ja kiiltävämmältä, eikä hilseile. Niin ja isot viikset on Thorsenin mukaan hyvä vahata, jotta ne eivät häiritse kahvin tai oluen juomista. – Kasvojen karvoitus ei ole samanlaista kuin muualla vartalossa. Se on paljon karkeampaa ja tarvitsee siksi enemmän huolenpitoa. Partaöljy ja viiksivaha kosteuttavat ihoa ja ihokarvoja ja sen lisäksi säilyttää parran luonnollista kosteutta. PARRAN pesu ja muokkaus on oma taiteenlajinsa. Parta kuuluu pestä samppoolla joka toinen kerta, samalla kun käy muutenkin suihkussa. – Parralle on tietysti olemassa oma samppoonsa. Parta kuuluu myös öljytä tai vahata suihkun jälkeen silloin kun se on vielä vähän kostea. Tämän jälkeen se muotoillaan hiustenkuivaajan lämmössä kammalla tai harjalla. Thorsenin mukaan miehet pitävät nykyään parempaa huolta parroistaan eikä asialla ole mitään tekemistä feminiinisyyden kanssa. – Parroille ja viiksille tarkoitettuja kosmeettisia tuotteita ei vain ole koskaan aiemmin ollut niin saatavilla, kuin tänä päivänä on. Suomessa tuotteita on myyty paljon nettikaupassa, ja onhan Helsinkiin avattu jo muutama alan parturikin. ”Viikset on hyvä vahata ennen oluenjuontia.”
23 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 24 Kivijalka
25 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 26 Kivijalka ILKKA LAPPI KERTTULINKADUN ja Kaarinankadun risteyksessä on Turun seitsemästä kukkulasta yksi. Kukkulalla on kerrottavanaan monta veristä tarinaa, sillä aikanaan Kerttulinmäellä sijaitsi Turun teloituspaikka. Kukkula tunnettiinkin nimellä Hirsipuumäki. Kerttulinmäki asutettiin Turun kukkuloista ensimmäisenä. Paikalla oli asutusta jo 1300-luvulla. Noista päivistä aina 1700-luvun lopulle asti Kerttulinmäki toimi kaupungin hirttopaikkana. Tuolloin vankilat eivät olleet vielä yleistyneet ja kuolemantuomiot olivat yleisiä. Tosin Turussa mestauksia nähtiin vain noin joka toinen vuosi. Alemmissa oikeusasteissa kuolemantuomioita jaettiin runsaasti muun muassa henki-, omaisuus-, ja haureusrikoksista. Turun hovioikeus kuitenkin lievensi osan rikoksista sakoiksi. Yleisimmät kuolemantuomioiden täytäntöönpanotavat olivat mestaus tai hirttäminen. Vasta 1800-luvulla mestaukset lakkasivat. 1820-luvulla keisari Aleksanteri I asetti lain, joka muutti kuolemantuomiot Siperiaan karkotuksiksi. RUOTSIN vallan aikaan asutusta ei Hirsipuumäen ympäristössä pahemmin ollut ja mestaukset näkyivätkin kauas. Ne olivat jopa kansanhupia. Mestauspäivänä paikalla oli yleensä myös kaupungin raati. Mäellä hirtettyjen ruumiit jätettiin keskiajalla yleisen käytännön mukaisesti varoitukseksi roikkumaan hirsipuuhun, jotta kaupunkiin Hämeen härkätietä matkaavat näkivät jo kaukaa, että kaupungissa joutuu tilille teoistaan. Kun ruumiit olivat aikansa heiluneet tuulessa köysien jatkona, heitettiin ne läheiseen Mätäjärveen. Kirkkomaahan rikollisilla ei ollut asiaa. Pyövelin asunto on sijainnut ainakin nykyisen Uudenmaankadun varrella sekä Kerttulinmäellä hirttopaikan vieressä. Vaikka monen ihmisen henki oli lopulta pyövelin kädessä, eivät pyövelit itsekään olleet nuhteettomia. Kaupunkilaiset eivät pyöveleistä juuri perustaneet ja ammattiin päätyivät erilaiset pikkurikolliset. Virkakaudet jäivät usein lyhyeksi erilaisten rikosten vuoksi. 1600-luvulla pyöveleitä erotettiin virasta muun muassa huonon käytöksen, huoruuden ja varkauden vuoksi. SITTEMMIN rakennuskanta Kerttulinmäen ympärillä on kasvanut, eikä hirsipuumäki ole enää niin vallitseva elementti kuin aikanaan. Kerttulinmäellä hirttopaikan vieressä on muun muassa nykyinen Kerttulin lukio, joka perustettiin 1912 nimellä Kerttulin koulu. Myös J. Eskil Hinderssonin suunnitteleman koulun historia on värikäs. Muun muassa Mauno Koivisto on Kerttulin kasvatteja. Lisäksi sotavuosina koulu toimi sairaalana. Seitsemästä kukkulasta verisin Kuolemaantuomitut päättivät päivänsä Kerttulinmäellä Kerttulinmäen maisemat jäivät monille rikollisille viimeiseksi näkymäksi elämästä. Ilkka Lappi Kukkulan verisestä historiasta muistuttaa nykyään hirttopaikalla oleva muistomerkki. Ilkka Lappi
27 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET Kivijalka aamuset.?
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 28 Kivijalka ILKKA LAPPI KUN vappuna vuonna 1975 pizzeria Dennis avasi ovensa Linnankadulla, suomalainen ravintolakulttuuri oli tyystin erilaista kuin nykyään. Ravintolakulttuuri pizzerioista puhumattakaan oli vielä lapsenkengissä. Dennis olikin Suomen ensimmäisiä pizzerioita ja ensimmäinen laatuaan Turussa. – Ei Turussa tuohon aikaan tiedetty pizzasta oikein mitään. Siihen aikaan kaupungissa oli Valion baareja ja grillejä. Dennis oli ensimmäisiä erikoisravintoloita. Kun ennen avaamista ikkunassa luki, että tähän aukeaa aito italialainen pizzeria, niin ihmiset ihmettelivät, mitä se tarkoittaa. Kaikki oli uutta. Esimerkiksi katkaravut olivat eksotiikkaa, ravintolan perustanut Dennis Rafkin muistelee 40 vuoden takaista aikaa. Nykyään ravintolassa on 150 asiakaspaikkaa. Alkujaan Dennis oli 67-paikkainen. Symboliksi kohonneesta puutalosta ravintolan käytössä oli vain puolet. Toisella puolella oli farkkukauppa. – Kiinnostus uutta kohtaan oli heti suurta. Tilausta pizzoille selvästi oli, Rafkin sanoo. RAFKIN valmistui 1960-luvulla kondiittoriksi Helsingissä. Turun seudulle Rafkin asettui tullessaan johtamaan Naantalin Wienerleipomoa nuorena kondiittorina. Noina vuosina hän teki liikematkoja Saksaan ja tutustui Ruotsissa ja Tanskassa autoillessaan pizzaan, joka vähitellen rantautui Pohjois-Eurooppaan. Ensimmäiset pizzeriat Suomessa avattiin 1960-luvun alulla, mutta suurempi buumi koettiin vasta 1970-luvun puolivälissä. Tuohon aikaan myös Rafkin oli kypsytellyt ideaa omasta pizzeriasta riittävästi. Kondiittorin työ vaihtui pizzeriayrittäjän pestiin. Dennisin Kondiittorista pizzakeisariksi Neljä vuosikymmentä sitten pizza oli Turussa melkoista eksotiikkaa Dennis Rafkinin elämäntyöksi muodostui turkulaisten opettaminen pizzan makuun. Jane Iltanen ydinajatus oli selkeä alusta alkaen. – Ohut pohja ja runsaasti täytettä reunasta reunaan. Sille ajatukselle pizzat meillä rakennettiin. Aluksi työntekijöitä oli vain muutama. Työnjako oli selvä. – Minä olin keittiön puolella ja vaimoni Harriet pyöritti salia. NELJÄN vuosikymmenen aikana pizzeriakulttuuri Suomessa on muuttunut valtavasti. Nykyään pizza on lähestulkoon suomalaisten kansallisruoka ja ravintola-alalla kilpailu on todella kovaa. Linnankadun Dennis on kuitenkin säilyttänyt asemansa sukupolvesta toiseen. Dennis on edelleen Suomen vanhin toiminnassa oleva pizzeria. Tosin Rafkinin perhe ei ole enää ravintolatoiminnassa mukana. Suku myi osuutensa ravintolaketjuun viime vuonna. Perinteinen ravintolakin on muuttamassa kivenheiton verran Tuomiokirkolle päin, kun legendaksi muodostunutta puutaloa ollaan purkamassa. – On sääli, että rakennus puretaan, mutta ymmärrän bisneshalut. Uudet omistajat haluavat tontille kaavamuutoksen ja rakennuksesta paremman tuoton.
29 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 30 Kivijalka TUULA ISTALA ARI Maruf on yksi lukuisista Turun keskustassa toimivista maahanmuuttajataustaisista yrittäjistä. Maruf on kotoisin Irakin Kurdistanista ja asunut Suomessa yli yhdeksän vuotta. Suomen Turkuun muuttajalla oli kotimaassa hankittu parturin ammatti, jossa hän saattoi jatkaa, ensin toisen palveluksessa kunnes perusti oman liikkeen yli kolme vuotta sitten. Marufin liike Brahenkadulla on pääkirjaston naapurissa ja asiakkaina paljon myös ulkomaisia opiskelijoita. – Asiakkaistani noin 80 prosenttia on suomalaisia ja joitakin poikkeuksia lukuunottamatta miehiä. – Olen parturi, en kampaaja. En värjää hiuksia enkä osaa laittaa permanenttia. Maruf viittaa viereiseen tyhjään työtuoliin ja sanoo, että siinä olisi vapaa vuokrapaikka kampaajalle naisasiakkaita varten. Jotkut kurdiparturit palvelevat vain miehiä, ja se on kulttuurikysymys. TURUSSA hiusalan kilpailu on kovaa. Maruf pitää hinnoitteluaan kohtuullisena, mutta kuitenkin tasolla, jolla maksetaan keskustassa olevan liikeHyvän elämän eväät Kurdi Ari Maruf on erittäin tyytyväinen pienyrittäjän arkeensa Ari Maruf perusti oman yrityksen yli kolme votta sitten. Tuula Istala ”Vain pimeys tekee mielen ankeaksi.” tilan vuokra, eläkevakuutusmaksut, sähköt, arvonlisäverot, jopa asiakkaiden pysäköintimaksut. Alennusta saavat eläkeläiset ja opiskelijat. Maruf ei moiti yrittäjän paperisotaa. Starttirahat olivat lopussa silloinkin, kun hän aloitti. Suomalainen vaimo on auttanut, perheeseen kuuluu pieni tytär. Kaksoiskansalaisella on aina vähän koti-ikävä. Suomi tuntuu hänestä aina parhaimmalta kesällä: ihana ja vaalea. Kylmän hän sietää, koska sellaista on Zakhossakin, suurin piirtein Turun kokoisessa synnyinkaupungissa. Vain pimeys tekee mielen ankeaksi. MARUF on tyytyväinen kaikkeen siihen, mitä elämään nyt sisältyy. – Suomalaiset ovat rehellisiä, voin luottaa 99-prosenttisesti siihen, mitä sanotaan. Minua on kohdeltu hyvin, on työ, josta saan elantoni, vaikka en ansaitsekaan paljon. Täällä on rauha, saan olla terve. Marufin mielestä maahanmuuttajan ei pidä jäädä kotiin ja hakea rahaa Kelalta tai sosiaalitoimistosta, jos ja kun voi tehdä töitä. Hän sanoo, ettei kehtaisi hakeakaan sieltä rahaa. Suomea sujuvasti puhuva mies on pieni kieli-ihme. Hän oppi vasta täällä sekä englannin että arabian, suomen lisäksi. Juttu luistaa molemmilla kurdinkielillä, samoin farsiksi ja turkiksi, eikä hän jää aivan sanattomaksi kreikkaa puhuttaessa.
31 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 32 Kivijalka HEIKKI MÖTTÖNEN NYKYISET nuoret löytävät toisensa helposti kaupungilla liikkuessaan, kiitos uuden tekniikan. Toista se oli entisaikoina, kun käytössä oli vain lankapuhelin. Silloin sovittiinkin treffejä eri puolille kaupunkia, jopa monta päivää ennen tapaamista ja yleensä se tapaamispaikka oli joku maamerkki. Näistä tapaamispaikoista useat ovat jo historiaa. Kuka enää muistaa vaikkapa Mokonäkin kahvilaa, Le Chat -discoa tai Teräksen kulmaa? Muutama perinteinen tapaamispaikka on säilynyt konkarien muistissa, mutta nuoremmalle polvelle ne ovat täyttä hepreaa. Turku on pullollaan upeaa paikallishistoriaa nimien suhteen ja monet paikat ovat jääneet elämään omaa elämäänsä, vaikka rakennukset olisivatkin saaneet uuden omistajan tai yrittäjän tiloihinsa. Vaatetusliike Kestilän konttori sijaitsi aikanaan Yliopistonkadun ja Humalistonkadun kulmassa. Paikka on sittemmin ihan virallisestikin ristitty Kestilänkulmaksi. KÄSITYÖLÄISKADUN ja Puutarhakadun kulmasta löytyy vielä tänä päivänäkin niin sanottu Leninin talo. Nuoremmalle polvelle koko Leninsetä saattaa olla vähän vieras hahmo, saati tieto siitä, että mies yöpyi kyseisessä talossa pakomatkallaan. Teräksen kulma löytyy Kauppatorin varrelta Aurakadun ja Yliopistonkadun kulmauksessa. Paikalla sijaitsi aikanaan Teräksen puinen talo, joka purettiin vuonna 1968. Rakennuksessa toimi pitkään Turun Rautakauppa Oy, jonka Vaasan Teräs Oy myöhemmin osti. Sittemmin tontin valloitti arkkitehti Aarne Ehojoen suunnittelema Kiinteistö Oy Teräksenkulma. Mokonäkki-niminen kahvilaketju kuului Turun keskustaan siinä Aschanin kahvilatkin. Mokonäkkejä oli ainakin Valopihassa, Eerikinkadulla lähes Brahenkadun kulmassa sekä Kauppiaskadulla. Hassu nimi tulee muuten sillipäällysteisestä leivästä, jota Mokonäkki myi. Nuoriso teki tällejä Mokonäkkeihin, mutta asian miinuspuoli oli se, että silloin jotain oli myös ostettava. TURUN suosituin mehudisco oli 1970-luvulla Le Chat, joka sijaitsi Leninin taloa vastapäätä. Siellä alaikäiset ottivat lähempää kontaktia toisiinsa tanssilavalla Mudin ja Rubettesin tahtiin. Varttuneempi väki suunnisti samoin aikein Puutorin laidalle Sibeliuksenkadulle legendaariseen Elliin ja Gunnariin. EG:n ehdottomia valtteja olivat keskeinen sijainti, punaiset lyhdyt, Marilyn Monroen kuvat sekä keskimääräistä vapaamielisempi asiakaskunta. Takavuosien tällipaikat Missä olivat Mokonäkki, Teräksen kulma, Le Chat tai Elli ja Gunnar? Teräksen kulma kauppatorin laidalla sai nimensä rautakaupasta. Arvo Salminen Leninin talo on näinäkin päivinä entisessä ulkoasussaan. Käsityöläiskadun toisella puolella oli Le Chat -mehudisco. Jari Laurikko Kestilän kulma sai nimensä talossa toimineen vaatekaupan mukaan. TS-arkisto Elli & Gunnar tunnettiin varmana iskupaikkana. Veikko Wahlroos
33 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 34 Kivijalka HEIKKI MÖTTÖNEN TURKU on Suomen mittakaavassa melkoinen makkarakaupunki. Täysin turkulaiseksi tuotteeksi voidaan ristitä rusinamakkara, mutta vahva turkulaisleima Suomessa on myös laukkamakkaralla ja erilaisilla hevosmakkaroilla. Näiden perinnemakkaroiden mekka on Turun kauppahalli sekä hyvinvarustetut lihakaupat. Kaikkein turkulaisin makkara on rusinamakkara, jonka asemaa voisi verrata tamperelaisten mustamakkaraan. Rusinamakkara nautitaan yleensä lämpimänä ja sen seuraksi sopii puolukkahillo. Rusinamakkara sisältää ohrasuurimoita, sianlihaa ja -maksaa sekä sipulia. Sen maun salaisuus piilee kuitenkin sen hillityssä ja charmikkaassa makeudessa, joka syntyy rusinoiden ja siirapin yhdistelmästä. Lopullisen sinettinsä rusinamakkara saa maustepippurista, valkopippurista ja suolasta. Rusinamakkaran täyte muistuttaa erehdyttävästi maksalaatikkoa ja sanotaankin, että tämä vahvasti mielipiteet jakava ruoka on saanut alkunsa siitä, kun ylijäänyttä makkaran täytettä on kipattu uunivuokiin. LAUKKAMAKKARA on monille makkaran ystäville suurempi mysteeri kuin vaikkapa rusinamakkara. Pelkästään laukkamakkaran alkuperäisestä nimestä on monta eri urbaania versiota liikkeellä. Nimi laukka ei viittaa sen kummemmin eri sipuleihin kuin hevosenkaan laukkaan. Laukkamakkara on saanut oman nimensä sen alkuperäisestä suolapitoisesta säilytysliuoksesta, joka on ruotsiksi käännettynä lake. Laukkamakkaran vaalean hailakka ulkonäky on saattanut herättää jonkin verran ennakkoluuloja, joten tämäkin laatuherkku on jäänyt rohkeiden ja ennakkoluulottomien varsinaissuomalaisten kansallisomaisuudeksi. Tänä päivänä laukkamakkaran valmistuu helposti myös ilman perinteistä suolavettä ryyneistä, perunasta ja sianlihasta. Laukkamakkaran ruotsalaiset serkkuversiot ovat erityisen suosittua tavaraa joulupöydissä. VAHVA lounainen leima on myös hevosmakkaralla, jota kohtaan on myös vahvoja ennakkoluuloja muualla päin Suomea. Kun muutama vuosi sitten joissain suomalaisissa valmislihatuotteissa havaittiin pieniä määriä hevosenlihaa, eivät turkulaiset olleet kohusta moksiskaan. Tunnetuin hevosenlihan jalostaja oli Piikkiössä sijainnut makkaratehdas K. Hvitfelt Oy, jonka tuotantolaitokset joutuivat liekkien tuhoamiksi vuonna 2000. Hvitfeltin tuotanto siirtyi myöhemmin Perniön Liha Oy:n tehtaille. Hevosen teurastusta rajoittavat lihan halpa kilohinta vaikkapa nautaan verrattuna sekä eläinten suuret lääkejäämät, jotka eivät saa päästä missään nimessä elintarvikeketjuun. Makkaroiden metropoli Turkulainen makkaranystävä vaihtaa rusinasta ja hevosesta sujuvasti laukkaan Leivinuunissa paistettavan laukkamakkaran sisällä on perunaa, ohraryynejä ja siansilavaa. Lennart Holmberg Perinteisten Hvitfeltin hevosmakkaroiden valmistus siirtyi Perniön Lihaan vuonna 2004, kun entinen tehdas paloi. Marttiina Sairanen Rusinamakkara oli entisinä aikoina joulupöydänkin herkku. Jonny Holmén
35 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 36 Kivijalka
37 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 38 Kivijalka OONA KARHUNEN RAIJA Laine on pitänyt kampaamoalan yritystä Turussa jo 50 vuotta. Uransa Laine aloitti ollessaan vasta 18-vuotias. –Oppipaikkani kampaaja tuli raskaaksi ja liike myytiin. Silloin käytiin koulua niin, että samalla oltiin oppisopimuksessa työpaikkaan. Jos en olisi ostanut kampaamopuolta, olisin menettänyt koulupaikan, Laine kertoo. 50 vuoteen mahtuu taloudellisesti sekä hyviä että huonoja aikoja. Niistä Laine on selvinnyt asenteella, motivaatiolla, halulla, päämäärätietoisuudella sekä pitkäjänteisyydellä. – Jokaisen viiden asian pitää olla selkäytimessä joka ainoalla ihmisellä, joka tekee työtä. Jos nämä asiat eivät kohtaa, ei ihminen ole kunnon työihminen. Minulle työ on ollut aina tärkeä. Sen avulla saan leipää suuhuni. LAINE kertookin saaneensa jokaisesta työpäivästä paljon iloa ja muistoja. Parhaiten hän kuitenkin muistaa parikymmentä vuotta kestäneen jakson, jolloin muodissa olivat pitkät hiukset ja nutturat. – Papiljotit kierrettiin rouville perjantaina ja ne kammattiin auki lauantaina. Irtotukkaa laitettiin hirveät määrät. Se oli kampaajana todella taiteellista työtä. Kerran olin kammannut eräisiin häihin 30 nutturaa. Menin itsekin sinne ja minullakin oli nuttura. Kaikkien piti olla erinäköisiä. Laine uskoo, että nykyajan yrittäjillä ongelma piilee siinä, että nämä eivät ole tottuneet taistelemaan vaikeuksia vastaan. – Yrityselämä on aina yläja alamäkeä. Jokaisessa ajassa on hyvää ja huonoa. Olen itse oppinut kaiken kantapään kautta. Kun mokaa pahasti, maksaa kaiken omalla rahallaan. Kyllä se opettaa. Tärkeintä onkin Laineen mukaan usko parempaan huomiseen. Liike täytyy vain pistää pärjäämään. – Suurin osa ihmisistä näkee tulevaisuudessa vain epävarmuutta. Ymmärrän, että nuori pelkää, mutta pelolle ei saa antaa valtaa. Jos perustaa yrityksen, sen eteen pitää tehdä kaikkensa. Itse lähden joka päivä töihin sillä asenteella, että tämä on elämäni paras päivä. YRITTÄJÄN arki on usein kiireistä ja vaativaa. Laine on kuitenkin löytänyt tasapainon. – Arvomaailmassani perhe tulee ensimmäisenä ja työ toisena. Olen aina kontrolloinut työaikaani. Olen ehtinyt olla lasteni ja mieheni kanssa, mutta olen myös ehtinyt harrastaa ja tehdä kaiken mitä olen halunnut. Laine kertoo satsaavansa yritykseensä “niin kauan kuin järki pelaa”. Hän sanoo osaavansa asiansa ja olevansa edelleen kiinnostunut uusista asioista. – En edes ajattele, etteikö yritykselläni olisi tulevaisuutta. Taloyhtiössämme oli tulipalo, ja liikkeeltä vietiin sekä näkyvyys että autopaikat. Selvisin siitäkin. En näe mitään kamalampaa, mitä voisi tapahtua, Laine sanoo. Puolen vuosisadan yritys Raija Laine pärjää asenteella ja pitkäjänteisyydellä Kampaamoyrittäjä Raija Laine on 50 vuoden aikana ehtinyt pitää liikettään pystyssä sekä Humalistonkadulla että kahdessa eri paikassa Yliopistonkadulla. Vuosiin mahtuu niin hyviä kuin huonojakin aikoja. Oona Karhunen ”Olen oppinut kaiken kantapään kautta.”
39 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 19. 9. 2015 2
3 Lauantai 19. 9. 2015
Lauantai 19. 9. 2015 4
Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET 44 Työ&talous ESA TÖYKKÄLÄ KUN Kambodžasta pitkän ja raskaan matkan aloittanut Hun Chetna Tran saapui Suomeen vuonna 1994, häntä kohtasi näky, joka tuntui aluksi suorastaan surulliselta: ihmisiä ei näkynyt missään, mutta lunta ja katulamppuja riitti silmänkantamattomiin. Pian Tranille selvisi, että hiljaisuus johtuikin vain uuden kotimaan tavasta viettää jouluaattoa. Nyt Tran on työskennellyt kahdeksan vuotta kosmetologina niin työntekijänä kuin osa-aikaisena yrittäjänäkin. Reilu vuosi sitten hän perusti kauneushoitolan Uudenmaankadulle Turkuun. Myös hänen kosmetologiksi opiskeleva tyttärensä Charejaa Tran tekee töitä samassa liiketilassa yrittäjän oppisopimuksella. – Äiti on käynyt samaa koulua mitä minäkin nykyään. Olen aina halunnut pysyä työssä, ja aiemmin tein vuosien ajan hommia ravintola-alalla. Vuosi sitten tulin takaisin Kambodžasta oltuani siellä seitsemän kuukautta. Silloin oppi kyllä arvostamaan kaikkea, mitä täällä Suomessa tarjotaan. Sain siitä uutta opiskeluintoa, Charejaa kertoo. CHAREJAA punnitsi vaihtoehtojaan tavallisen oppisopimuksen ja yrittäjän oppisopimuksen välillä. Perinteisessä sopimuksessa hän työskentelisi äidilleen työntekijänä ja saisi varman toimeentulon, mutta toisaalta yrittäjän oppisopimus on riskittömin vaihtoehto hänen äidilleen. Käytännössä Charejaa laskuttaa äitiään tekemistään töistä. Toisaalta kyse on myös asenteesta, sillä yritteliäänä ihmisenä hän painottaa, miten tärkeää on oppia hankkimaan alalla asiakkaita itse. – Oppisopimustoimisto ehdotti ensin tavallista sopimusta, mutta se kuukaudessa saatava summa ei olisi riittänyt omiin menoihini. Tiesin, että tulen saamaan enemmän asiakkaita tällä tavalla, Charejaa kertoo. Charejaa kokee oppivansa parhaiten töitä tekemällä. Koulussa hän käy kerran tai pari viikossa. Kaikki on sujunut hyvin, vaikka äidin ja tyttären yhteistyössä on toisinaan omat kitkansa. – Iso osa asiakkaista ihmettelee, että harvoin tällaisessa paikassa äiti ja tyttö tekevät töitä. Aika moni jopa kannustaa, Chetna toteaa. TURUN oppisopimustoimiston mukaan tavoitteena on, että vuosittain noin tuhannesta Turun alueella solmittavasta sopimuksesta kymmenen prosenttia olisi yrittäjän oppisopimuksia. – Eivät ne paljon ole lisääntyneet, mutta toki ne liittyvät tähän aikaan jonkin verran. Kun taloudessa menee huonommin, yrityksissä halutaan kokeilla joitakin asioita vähän eri tavalla. Tällainen sopimus on yksi niistä, sanoo Turun oppisopimustoimiston johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto. Kambodžasta kauneusalalle Yrittäjän oppisopimus sopii oma-aloitteiselle opiskelijalle Hun Chetna Tran saapui Suomeen hänen tyttärensä Chareejan ollessa 4-vuotias. Nyt Chareeja työskentelee äitinsä kauneushoitolassa yrittäjän oppisopimuksella. Esa Töykkälä
45 Lauantai 19. syyskuuta 2015 AAMUSET
46 A AMUSET VIIHDE Lauantai 19. syyskuuta 2015 TURKU Biennaali Junior -taidekilpailun voittajatöistä koottu näyttely on nyt avattu Aboa Vetus & Ars Nova -museon Omatila-galleriaan. Tänä vuonna kilpailuun lähetettiin 93 teosta. Vuodesta 2005 asti järjestetyn valtakunnallisen kilpailun tarkoituksena on kannustaa lapsia ja nuoria taiteen pariin ja tarjota heille mahdollisuus saada teoksiaan esille museoon. Junioritaiteilijoiden teokset esillä JOS Meksikosta kantautuvat uutisotsikot huumesodasta saavat vatsan muljahtelemaan ympäri, rikoselokuva Sicario onnistuu nostamaan tunteen kurkunpäähän asti. Kanadalaisohjaaja Denis Villeneuven käsissä Roger Deakinsin kuvat ja Jóhann Jóhanssonin luoma äänimaailma sulautuvat saumattomasti tunnelmaksi, joka kiristää kuin luotiliivi. Elokuva onnistuu oikeastaan kaikessa, vaikka se ei sinänsä esitäkään aiheestaan uusia näkökulmia pohdittavaksi. Mutta juuri sellaiseksihan Meksikon huumesota on muuttunut: pysyväksi olennoksi, jolle ei vuodesta toiseen mahda mitään. Sicariossa sama olento näyttäytyy pelottavana pahana, jonka läsnäolon aistii heti, kun elokuva kuljettaa katsojan Yhdysvaltojen ja Meksikon väliseltä rajalta syvälle Juaréziin. Kenelle: Rankoista rikoskuvauksista pitäville. Arvio: Likipitäen mestarillinen Sicario tuntuu luissa ja ytimissä. ESA TÖYKKÄLÄ Huumesodan uumenissa Millaiseen kulttuuriin kulutat vuodessa eniten rahaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ TANSSITEATTERI ERI:n syksyn uutuusteos ILTA yhdistelee monta esitystekniikkaa ja usean tahon osaamista. Mikko Heiniön säveltämässä teoksessa tanssii koko Tanssiteatteri ERI ja laulun ohella kamarikuoro Key Ensemble liikkuu näyttämöllä varsinaisen kerronnan sisällä. Koreografi Tiina Lindfors kuvailee vaativaa ja kunnianhimoista esitystä “arkkitehtoniseksi palapeliksi”. – En usko, että kuoroa on koskaan käytetty kerronnassa elementtinä tällä tavalla. Ei ole mitään paikallaan seisovaa kuoroa, joka säestää jossain näyttämön takana. Tässä kuoro vaihtaa paikkaa erilaisissa sommitelmissa joskus jopa vähän kommentoi teosta, muutenkin kuin musiikillisesti, Lindfors kertoo. Mikko Heiniön sävellysten inspiraationa on ollut sarja runoja, joista osa on tuttuja Suomesta ja Ruotsista, osa taas muualta maailmankirjallisuudesta. Yhteistä kaikille runoille on sama vuorokaudenaika, jonka mukaan kokonaisuus on ytimekkäästi nimetty: ilta voi esiintyä kauniina kaipuuna tai toisaalta toimia menetyksen symbolina. – Runous on se kanava, jonka lähtökohdista musiikki ja koreografia on rakennettu. Iltahan on pohdiskelun, kauneuden, pimeyden ja monen muun ihmismieltä kiehtovan ja inspiroivan asian summa. Niistä voi ammentaa valtavan paljon. Tässä on myös jaoteltu illan teemaa erityylisiin osioihin, Lindfors sanoo. TURKULAINEN yleisö on ottanut 10. syyskuuta ensi-iltansa saaneen ILTAteoksen vastaan niin kiinnostuneesti, että pitkälti kaikki näytökset ovat loppuunmyytyjä. Lindforsin mukaan teoksessa on mukana niin monta toimijaa, ettei uusia esityskertoja vapaudu ainakaan kovin nopeasti, mutta teatterissa pohditaan parhaillaan lisänäytösten mahdollisuutta. Tanssiteatteri ERI:llä on muitakin syitä iloon. Lassi Sairelan ja Eeva Soinin Hannu ja Kerttu -tanssiteoksesta järjestettiin hiljattain Kiinassa kuusi esitystä, jotka olivat ERI:n mukaan suuria menestyksiä. Vuosi sitten syksyllä ensi-iltansa saanut balettiesitys Julia & Julia puolestaan vierailee tulevana lokakuuna Kansallisoopperassa. – Viime aikojen sisällä teattereilta on alettu vaatia myös paljon toisenlaista tarjontaa ja osallistumista yhteiskuntaan kuin vain näyttämöllä esitettyjen teosten kautta. Esimerkiksi meillä on ollut projekteja maahanmuuttajanaisten ja työhyvinvoinnin kanssa, seniorikiertueita ja yleisötilaisuuksia, joissa esitetään taidetta ja puhutaan siitä. Siinä mielessä työ on kyllä monipuolistunut, Lindfors toteaa. Lisätiedot ja ohjelmisto: eri.fi. Hämärä kaipuu ILTA-esitys sulattaa yhteen musiikin, tanssin ja runouden ILTA-teoksessa Key Ensemble -kuoro ei jää liikkuvan kerronnan ulkopuolelle. Matti Kivekäs
47 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 19. syyskuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 MYYNTIJOHTAJA Susanna Lumikanta 050 465 3640 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? SAIN syntymässä huonot unenlahjat. Taidot eivät ole vuosien varrella kohentuneet, joten minulla on elämänmittainen kokemus unettomuudesta. Levolliset yöunet eivät ole minua varten. Unen päästä on vaikeaa saada kiinni. Heräilen usein yön aikana monta kertaa. Näen levottomia unia, puhun, huudan ja liikun unissani. En tarvitse unettomuuteeni stressiä enkä huolia, siihen riittävät yö ja minä. Pahimpina kausina sänky alkaa tuntua viheliäiseltä paikalta. Tekisi mieli viettää yönsä jossain muualla. Tulisiko uni paremmin sohvalla tai lattialla, ehkä parvekkeen lepotuolissa? Illan edetessä ahdistus kasvaa, kun sängyn kohtaaminen lähestyy. Olen testannut kaikki tavalliset neuvot unettomuuden helpottamiseen. Tiedän siis, että illan rauhoittaminen, näyttöjen valon välttely, päiväsajan rehkiminen tai rentoutusharjoitukset eivät minua auta. Erään erityisen unettoman kauden aikana toimivin konsti oli tämä: nousin sängystä ja pelasin tabletilla puoli tuntia peliä, jossa murskataan värikkäitä karkkeja. Sen jälkeen palasin sänkyyn. Kaikkien sääntöjen vastaista, mutta ihmeen tepsivää. PARAS neuvo, jonka olen tähän mennessä saanut, löytyi Arto Pietikäisen kirjasta Joustava mieli. Ideana on, että unettomuuden iskiessä ei kannata murehtia tilannetta tai seuraavan päivän jaksamista. Ihminen selviää päivän haasteista huonosti nukutun yön jälkeen yleensä pelättyä paremmin. Tuskailu on joka tapauksessa hyödytöntä. Yksinkertainen ajatus tuntui mullistavalta – valvomista ei siis olekaan pakko murehtia? Aloin solmia rauhaa unettomuuteni kanssa. Kun tilannetta ei voi muuttaa, on parasta hyväksyä se. Yön pimeydessä on ilman untakin tilaa levolle ja unelmille. MERJA KAJALA Levottoman yön kirot PIRAATILLA (Tapani Karvinen) ja Viherfillaristilla (Janina Andersson) on täysin käsittämätön mielipide eri uskontojen ”ytimistä” Aamusetlehdessä (12.9.). Andersson sanoo: ”Jos mennään ihan syvään ytimeen, kaikissa uskonnoissa on se ydin, että kohtele muita niin kuin haluat itse tulla kohdelluksi.” ja Karvinen jatkaa: ”Jokaisessa uskonto kannustaa pitämään jollain tasolla lähimmäisestä huolta, se on totta.” Valitettavasti nuo käsitykset eivät lainkaan pidä paikkaansa tosielämässä. Islamin uskonnossa nainen ei ole juuri minkään arvoinen, pelkkä miehelle alistettu palvelija vain. Islamilaisen naisen pitää pukeutuessaan peittää koko ihonsa hiuksista varpaisiin, joskus jopa silmät on peitettävä pelkän verkkokankaan taakse. Eivät he näin tee omasta vapaasta halustaan vaan pelätessään miehensä kostoa, jos eivät niin tekisi. Kuka islamilainen mies alistuisi tuollaiseen pukeutumiseen ja kuka heistä haluaisi tulla kohdelluksi noin alistavasti? – Varmasti ei yksikään mies! TASA-ARVON KANNATTAJA Käsittämätön mielipide uskontojen ytimistä KOHTA tulee kuluneeksi sata vuotta siitä kun Suomen porvaristo 1918 lähti sanelupolitiikan tielle. Jälki oli silloin karmeaa ja pakolaisia lähti maasta useampaankin suuntaan. Nyt kun on pitkään eletty sopimusyhteiskunnassa tammikuun kihlauksen seurauksena, voivat muiden maiden pakolaiset hakea turvaa täältäpäin. Valitettavasti historiasta mitään oppimatta maamme porvarihallitus on taas lähtenyt hyökkäykseen työväestöä vastaa toteuttamaan Jääkärin marssin sanoja: ”Syvä iskumme on, viha voittamaton meill´armoa ei kotimaata.” Ennen niin hurskaasti kodin, uskonnon ja isänmaan nimiin vannonut porvaristomme on myynyt isänmaansa Brysselin byrokraateille. Kun oma raha on kansakunnalta riistetty, niin nyt ollaan vaikeuksissa. Ja syyllistä etsitään tietysti oman maan työläisistä. Tällä verukkeella aiotaan viedä köyhiltä eläkeläisiltä kodin turva, rangaista työtätekeviä sairaudesta, ja hylätä kristilliset arvot. Ennen niin pyhä raamatullinen lepopäivä sapatti on ajan virtausten mukaan halpuutettu, ja muutettu mammonan alttariksi. Jopa joulun viettoon oleellisesti liittyvän kolmen itäisen maan tietäjien loppiaisperintö aiotaan häpäistä, ja arkipäiväistää vielä Kristuksen taivaaseen astumisen muistokin. Iskun kohteeksi joutuneet kansalaiset ovat turhaan odotelleet kristillisten kirkkojen vastatoimia. Onkohan farisealaisuus pesiytynyt seurakuntien johtoon, kun sieltäpäin kovin hiljaista on ollut? Nyt näyttää siltä, että köyhä Suomen kansa vain ay-liikkeen voimin joutuu puolustamaan niin kotiaan, uskontoaan kuin isänmaataankin. Tälle taistelulle on meidän työn uurtamien vanhustenkin syytä toivottaa parhainta menestystä. Muuten viedään tuhkatkin köyhän kansan pesästä globaalin pääoman alttarille! RAUNO ARTESOLA Kodin, uskonnon ja isänmaan puolustusta RAKENNUSVALVONTA vaatii majoitustilojen varustamista kalliilla paloilmoitinjärjestelmillä, vaikka tilat ovat jopa suunniteltu purettaviksi myöhemmin. Mikään ei estä järjestämästä palovartiointia 24/7, koska väkeä riittää eikä vartiovuorot muodostu kohtuuttomiksi. Samalla hoituu muukin järjestyksen valvonta ihan majoitettavien omana työnä. Virkamiesten ei tarvitse aina piiloutua pykälien taakse, järkeä saa ja pitää käyttää. MIKE ROFONI Vähän järkeä! Aamusten debatistit Tapani Karvinen ja Janina Andersson.