Lauantai 16. tammikuuta 2016 | Nro 5 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Matti Tuominen palveli kultarannassa 22 vuoden ajan neljän presidentin aikakaudella. Kaupunki s. 6 Tasavallan viherpeukalo Naisille suunnattu Female Warrior julistaa crosstrainingin ilosanomaa ja etsii treenaajasta sisäistä amatsonia. Koulut&kurssit s. 10 Sisäinen soturi Jouni Isotalon taide herättää vahvoja mielipiteitä, vaikka 2015 kuolleen miehen ensimmäinen näyttely on postuumi. Viihde s. 16 Laadukkaat lerssit Alkon myynti laski, mutta kuohuviinien osuus kasvaa. Asiat s. 2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 16. tammikuuta 2016 BRAHE-CENTERIN asemakaavanmuutos hyväksyttiin kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnassa tiistaina äänin 8–5. Brahenkadun ja Maariankadun kulman asemakaavanmuutos mahdollistaa tontin 11 nykyisen rakennuskannan korvaamisen asuinja liikerakennuksilla. Samalla mahdollistetaan lisärakentaminen rakennusta korottamalla ja korttelialueen sisäpihojen kehittäminen osana jalankulkuympäristöä. Brahe-Centerin kaava kuntoon RAKENNUSLAUTAKUNTA on myöntänyt rakennusluvan Lemminkäisenkadun varteen Triviumin tontille nousevalle palloiluhallille. Suurin sallittu henkilömäärä on 3 760. Ensimmäisen kerroksen pääkatsomossa ja kahvioalueella saa olla yhtä aikaa 2 800 katsojaa. Hallin rakennuttaja on Turun Teknologiakiinteistöt Oy ja sen rakentaa Lemminkäinen. Milloin rakentaminen alkaa? – Niin nopeasti kuin mahdollista, mutta toivottavasti viimeistään maaliskuussa. Mahdolliset saastuneet maat ja piipun kaato hoidetaan sitä ennen, sanoo Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtaja Mikko Lehtinen. Palloiluhalli sai rakennusluvan Oletko käyttänyt Turun lentoasemaa vuoden 2014 remontin jälkeen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LASSE VIRTANEN ALKON myynti laski viime vuonna sekä koko maassa että VarsinaisSuomessa. Koko vuoden litramääräinen myynti oli Varsinais-Suomessa pakkasella 2,3 prosenttia ja koko maassa 2,8 prosenttia. Myynti otti takapakkia lähes kaikissa tuoteryhmissä. Eniten myynti laski Varsinais-Suomessa siidereissä (-8,2 %), muissa miedoissa viineissä (-8,2 %) ja longdrinkeissä (-7,9 %). Myyntiään kasvattivat vain alkoholittomat juomat, joiden myynti kasvoi peräti 131,8 prosenttia, kuohuviinit (+7,1 %) ja roseeviinit (+3,5 %). Koko maassa alkoholittomien juomien myynti kasvoi 95 prosenttia. – Alkoholittomissa juomissa teimme ison liikkeen koko ketjussa. Valikoimaa kasvatettiin, myymälöiden esillepanoa korjattiin, henkilökunnan osaamiseen panostettiin ja myymälöissä oli toukokuussa muun muassa alkoholittomien maistatuksia, kertoo aluepäällikkö Erkki Pakola. Litroissa mitattuna alkoholittomat juomat ovat Alkossa edelleen silti pieni juomaryhmä. Varsinais-Suomessa niitä myytiin viime vuonna 30 000 litraa. – Uskoisin, että litramääräinen kasvu on tänä vuonna samansuuruinen, mutta prosentti sitten tietysti selvästi pienempi. – Ainut isompi tuoteryhmä, joka meillä täällä ja koko maassa oli plussalla, oli kuohuviinit. ENITEN Varsinais-Suomessa myytiin yhä punaviinejä, 2 317 000 litraa, mutta määrä laski 2,5 prosenttia vuodesta 2014. Toiseksi myydyin juomaryhmä oli valkoviinit, joita meni kaupaksi Varsinais-Suomessa 1 962 000 litraa. Niiden myynti laski 2,7 prosenttia. Myös suomalaisten perinteiset suosikit, vodkat ja viinat, menettivät myyntiä. Niitä myytiin Varsinais-Suomessa 1 257 000 litraa, jossa on vähennystä 2,5 prosenttia vuodesta 2014. Koko maassa myynti putosi noin prosenttiyksikön enemmän suosituimmissa myyntiryhmissä. – Viime vuosi oli Alkolle vähän haasteellinen – varsinkin alkuvuosi ja sesonkipaikkakunnille myös kesä, myöntää Pakola. – Vuosi tosiaan käynnistyi hyvin hiljaisesti. Tammikuu ja oikeastaan koko alkuvuosi pääsiäiseen asti oli varsin isoa miinuskehitystä asiakasmäärissä ja miltei kaikissa tuoteryhmissä. Turun seudulla on myös normaalisti kesällä vilkasta ja kun heinäkuu oli kolea ja sateinen, niin erityisesti monet kesästä normaalisti hyötyvät myymälät olivat hiljaisia. VARSINAIS-SUOMEN Alkoissa myytiin juomia kaikkiaan 8 413 000 litraa eli 1 409 000 litraa sataprosenttisena alkoholina mitattuna. Vuosi on kuitenkin kaksijakoinen. Hiljaisen alkuvuoden jälkeen myynti vilkastui loppuvuodesta. – Elokuussa kehitys selvästi kääntyi ja sitten joulumyyntiin oltiin koko maassa hyvin tyytyväisiä. Asiakkaiden kasvava määrä jopa yllätti monet myymälät. Joulukuun lukemat olivat 2,6 prosenttia plussalla ja koko maassa 1,6 prosenttia plussalla. Täällä meillä päin oli siis pikkuisen myönteisempi kehitys, arvioi Pakola myyjän näkökulmasta. Alkon myynti laski Kuohuviinit ja alkoholittomat juomat kasvattivat osuuttaan LASSE VIRTANEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT kasvoivat Finavian lentoasemilla ensimmäistä kertaa yli 20 miljoonaan matkustajaan. Ennätyksiä rikottiin sekä Helsinki-Vantaalla että Lapissa. Myös Turun lentoaseman vuosi oli plusmerkkinen. Matkustajia oli 312 105, jossa on kasvua 4,8 prosenttia edellisvuodesta. Kotimaan liikenteessä matkustajia oli 102 095 (+9,7 %) ja kansainvälisessä liikenteessä 210 010 (+2,6 %). Vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä lentoasema oli vuonna 2014 yli kuukauden suljettuna remontin vuoksi. Terminaali 1:ssä ja liikennealueilla tehtiin 14 miljoonan euron uudistustyöt. – Alkuvuosi näytti pientä laskua heinäkuuhun asti ja nousu heinäkuussa on kiitotieremontin takia plussaa ja toki vaikuttaa koko vuoteen, kun verrataan kokonaislukuja. Syyskuusta lähtien nousu on todellista. Alkuvuonna vaikuttivat myös Norwegian ja SAS:n muutokset, arvioi Turun lentoaseman päällikkö ja Finavian Länsi-Suomen aluejohtaja Juha Aaltonen. – Kotimaan lentoliikenne näyttää piristymisen merkkejä jo toista vuotta peräkkäin. Kasvukeskuksissa sijaitsevat vilkasliikenteiset lentoasemat kasvattivat matkustajamääriään hyvin, mutta valmiiksi vähäliikenteisten kenttien kysyntä väheni edelleen, arvioi johtaja Joni Sundelin Finavian tilastokatsauksessa. Turun lentoaseman kakkosterminaali jouduttiin purkamaan öljyvahingon takia. Turun lentoasemalta lentävät Wizz Air, Finnairin liikennöijät Nordic Regional Airlines Oy ja Flybe Finland, NextJet, Primera Air Nordic, Air Baltic, SAS ja sen liikennöijät Flybe, Braathens Regional ja Jet Time A/S). Turusta lennetään Gdanskiin, Helsinkiin, Maarianhaminaan, Palma de Mallorcalle, Riikaan ja Tukholmaan. Lomalentoja on myös Kroatiaan, Turkkiin ja Kanariansaarille. Turun lentoasema nousukiidossa Matkustajamäärä kasvoi Turun lentoasemalla viime vuonna. Timo Jakonen TURUN ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkollisveron ja yhteisöveron kertymä viime vuodelta on 31 334 818 euroa, mikä on 611 949 euroa eli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. 5 867 070 euron suuruinen yhteisöverokertymä on 347 364 euroa eli kuusi prosenttia yli edellisen vuoden kertymän. Kirkollisverokertymä on 25 467 748 euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteen 264 585 euroa eli prosentti. Kokonaiskertymä ylittää budjetoidun 934 818 eurolla eli kolmella prosentilla. Seurakuntayhtymän verokertymä kasvoi TURUN kaupungin keskustan terveysasemalla aloittaa toimintansa akuuttitiimi. Tiimin hoitaja ottaa ensin vastaan kiireellistä hoitoa tarvitsevan ja arvioi hänen tilanteensa. Lääkärin vastaanotolle pääsee aina tarvittaessa. Toiminta käynnistyy maanantaina 18. tammikuuta. Akuuttitiimin kuusi hoitajaa ottavat arkisin kello 8–16 vastaan kiireellistä hoitoa tarvitsevia. Tavoitteena on myös nopeuttaa kiireettömään hoitoon pääsyä. Akuuttia hoitoa terveysasemalle
3 Lauantai 16. tammikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS HENRIKINKIRKON tammikuun Citykinkereillä 17. tammikuuta kello 15-16.30 mietitään miksi kuulua kirkkoon. Puhujavieraaksi on Citykinkereille lupautunut Turun yliopiston tutkija ja kulttuurihistorioitsija filosofian tohtori Tom Linkinen, joka on liittynyt kirkkoon vasta aikuisiällä. Kirkkokansan haastetaan pohtimaan, voisiko seurakuntalainen myös vastavuoroisesti antaa kirkkoon jotain. Miksi kuulua kirkkoon? HALLITUS päätti 18 itsehallintoalueen mallista, joka uhkaa suurten kaupunkiseutujen asemaa ja niiden roolia kasvun veturina. Tavoitteena näyttää olevan tulonsiirto kasvukeskuksista syrjäseuduille ja byrokratian kasvattaminen alueilla, jotka eivät sitä tarvitse. Hallitus ei puhu suurten kaupunkien äänellä, mutta toisaalta mikään hallitus ei ole sitä ennenkään tehnyt. Kaupunkipolitiikkaa ei ole ollut tai jos aihioita on ollut, ne ovat merkinneet hillitsevää ja reaktiivista politiikkaa. Turku ja Tampere ryhtyivät vastaiskuun tilaamalla selvityksen suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen roolista valtiotieteen tohtori Timo Arolta, joka on maan johtavia muuttoliiketutkijoita. JOHTOPÄÄTÖKSET ovat kiistattomia. Kaupungit ja kaupunkiseudut ovat se pumppu, joka ylläpitää yhteiskunnallista verenkiertoa ja synnyttää uutta. Ilman kaupunkeja generaattorina yhteiskunta ja kansantalous taantuu. Itsehallintoalueet, jotka nimettäneen oikeutetusti ja viisaasti tutulla tavalla maakunniksi, uhkaavat pysäyttää sydämen toiminnan. Kyllä maakunta hoitaa tai maakunta hoitakoon, ajattelee jo moni. Ei hoida. Vielä ei ole mitään maakuntahallintoa ja sen synnyttäminen kestää. Jos kaupungit nyt amputoidaan, niin kohta kukaan ei hoida enää mitään. Vastuun siirto on vastuunpakoilua. Pitäkää pumppu toiminnassa ja sydän hengissä. Muutoksia saa tehdä ja pitää tehdä, mutta hyvin toimiva, luonnollinen dynamo on pidettävä toiminnassa. ARO pitää yhtenä vaihtoehtona kaupunkien aseman turvaamista lainsäädännöllä. Sitä kannattaa harkita. Alueet ovat erilaisia. Niillä on erilaisia ongelmia ja vahvuuksia ja siksi ratkaisumallejakin on oltava useita. Mikä käy yhdelle alueelle, ei toimi toisella. Järjestelmästä ei saa tehdä kankeaa pakkopaitaa, vaan siihen pitää jättää joustavuutta. Kaupungit huolehtivat jo nykyisellään monesta seudullisesta palvelusta, vaikka sitä ei kunnolla tiedosteta. Hukka perii, jos maa sirpaloidaan byrokratiabunkkereiksi ja kasvukeskuksien tulipesään kaadetaan kylmää vettä. LASSE VIRTANEN Paluuta menneeseen ei ole Kuohuviinien menekki jatkaa kasvuaan Alkoissa koko maassa ja erityisesti Varsinais-Suomessa. Thinkstockphotos www.lisaduuni.fi
Lauantai 16. tammikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 16. tammikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 16. tammikuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA KESKIVIIKKONA 3. helmikuuta Tiirikkalassa järjestetään isien ja tyttärien letityskoulu kello 18. Isät oppivat kurssilla tekemään ranskanletin, tavallisen letin ja kalanruodon ja miten lettejä voi käyttää kampauksissa. Letitysopetuksen hinta on 15 euroa per henkilö. Osallistujia pyydetään ottamaan oma kampa ja harja mukaan. Tilaisuus kestää noin kaksi tuntia. Oman paikkansa voi varata osoitteesta info@tiirikkala.fi. Isät letittämään –TYYLINI on naisellinen ja välillä rento. Se vaihtelee, miten jaksan pukeutua. Tykkään klassisesta tyylistä, kertoo Aleksandra Kontio, 21. Kontio pukeutuu yleensä farkkuihin. Niiden kanssa hän käyttää esimerkiksi jakkua. – En tykkää farkuista, jotka eivät jousta yhtään. Haluan että vaatteet tuntuvat hyvältä päällä, enkä tykkää, jos vaatteet vaikka hankaavat. Vaatteensa Kontio ostaa enimmäkseen Zarasta, joskus myös BikBokista. – Converset on ostettu Tuurista. Lenkkihousut ovat urheilukaupasta. Takki on Zarasta ja huivi H&M:stä. Hanskat ovat Gina Tricot:sta. Jalkaansa Kontio laittaa yleensä korkokengät. – Käytän korkkareita, jotka ovat hienot, mutta niillä pystyy kuitenkin kävelemään. Jalassani olevat kengät ovat ainoat tennarini. Naisellista ja joustavaa Kävitkö tutustumassa Kultarannassa Matti Tuomisen kädenjälkeen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Alkaa riittää tämä talviuni. Aurinkoa, pliis! KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Peter Ramstén Aleksandra Kontio, Brahenkatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN PUUTARHANEUVOS Matti Tuominen toimi Suomen tasavallan presidentin kesäasunnon Kultarannan ylipuutarhurina peräti 22 vuotta. Paimiolaissyntyisen Tuomisen pesti alkoi maaliskuussa vuonna 1991 presidentti Mauno Koiviston aikaan, kun viran edellinen haltija Paavo Korventausta oli kuollut saman vuoden helmikuussa. Sen jälkeen Kultarantaa ovat isännöineet ja emännöineet Martti Ahtisaari, Tarja Halonen sekä Sauli Niinistö. Nyt 65-vuotias Matti Tuominen jäi eläkkeelle 30. syyskuuta 2013. Tuomisen hakeutuminen alalle oli varsin luonnollista, sillä hänen perheellään oli Paimiossa oma kauppapuutarha. Alan opit hän sai Hattulassa perinteisessä Lepaan puutarhaopistossa, josta hän sai hortonomin paperit käteen vuonna 1975. Työpaikka löytyi sen jälkeen ensin omasta perheyrityksestä. Tuomisen työura jatkui sen jälkeen kuitenkin myös perheyrityksen ulkopuolella, kuten Maatalouden tutkimuskeskuksessa Piikkiössä ja entisen Maatilahallituksen palveluksessa Turussa. VUONNA 1991 presidentti Koivistoille esiteltiin kolme uutta ylipuutarhurikandidaattia. Koivisto delegoi kuitenkin valinnan Tellervo-rouvalleen, joka päätyi Tuomiseen. Tellervo Koivisto oli varsin vakuuttunut valinnastaan, vaikka ilmaisi leikillään Tuomisen lentopalloharrastuksen hieman epäilyttävänä asiana. Tuomisella oli lentopallopelaajan tausta ja hänet ehdittiin nähdä usein Koiviston kanssa kentällä ennenkuin uusi isäntä astui Kultarantaan vuonna 1994. Ylipuutarhuri Tuominen vastasi alusta asti Kultarannan 54:n hehtaarin alueen kasvihuoneista, avoviljelyksistä, sen upeasta puistoalueesta sekä huvilatilasta. Alueen kymmenet muut rakennukset sekä metsä tulivat entisestään laajentuneelle vastuualueelle heti ensimmäisten vuosien jälkeen. Ylipuutarhurille lisääntynyt vastuu oli mieluinen asia, sillä hän piti erityisesti Kultarannan historiallisesta rakennuskannasta. Tuominen asui Kultarannassa perheineen ja hänellä oli alaisenaan vakituisesti vajaa kymmenen ihmistä. SAMANA vuonna kun Tuominen jäi eläkkeelle, valittiin Kultarannan historiallisen puutarhan viralliseksi tunnuskasviksi harvinainen harmaadouglaskuusi. Tämän satavuotiaan puuvanhuksen alkuperäksi arvellaan Pietarin kaupunkia. Tuominen tuli kaikille turkulaisille tutuksi Turku TV:n kulttiohjelmasta Kultarannan puutarhassa, jota esitettiin yhtäjaksoisesti yli kymmenen vuotta. Tasavallan ylipuutarhuri Matti Tuominen palveli neljää eri presidenttiä Kultarannassa Ylipuutarhuri Matti Tuominen tarkasti kesällä 2013 Kultarannan lehmuskujan kuntoa, sillä paratiisitietä pitkin esimerkiksi valtiovieraat saapuvat presidentin kesäasunnolle. ILKKA LAPPI LUMIMYRÄKKÄ ja kovat pakkaset herättävät ristiriitaisia ajatuksia 12-vuotiaassa Vili Vikstenissä ja 6-vuotiaassa Nella Vikstenissä. VILI: Mieluummin sitä luistelee, kun on lumessa. En kauheasti tykkää lumesta. NELLA: Mä tykkään luistella ja pulkkailla. Tykkään kanssa olla pulkan kyydissä. V: En tosin tykkää kauheasti luistelemisestakaan. Kerran viikossa koulussa tulee luisteltua, jos on pakko. Kesä on parempi vuodenaika. N: Mä tykkään kesästä ja talvesta. Talvella voi olla vaikka lumisotaa. Tai sitten voi olla sisällä, jos on kauhean kylmä. V: Mieluummin lunta kuitenkin välttelee. Sisällä mieluummin. Televisiota tulee katsottua ja pelattua Pleikkarilla. N: Joskus minäkin katson televisiota. Mia ja minä on hyvä. Mutta tykkään kanssa katsoa, jos Vili pelaa. V: Suurimmaksi osaksi pelaan kyllä puhelimella. N: Ja sitten Vili pelaa Star Warsia. V: Niin Pleikka nelosella pelaan Star Wars Battlefrontia. Se on hyvä. Se on hyvännäköinen peli. Pakoon lunta ja pakkasta la voi olla aa. Tai sitällä, n. e kanssa katsoa, jos Vili V: Suurimmaksi osak puhelimella. N: Ja sitten Vili p sia. V: Niin P la pela Batt h Riitta Salmi
7 Lauantai 16. tammikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 16. tammikuuta 2016 TPS-SALIBANDYN maalivahti Pyry Luukkonen on valittu Suomen maajoukkueeseen helmikuussa käytäviin MM-karsintoihin. Toisena Suomen maalivahtina karsintoihin lähtee Ruotsissa Växjön maalia vartioiva Eero Kosonen. 3.–7. helmikuuta Tallinnassa käytävissä MM-karsinnoissa Suomi kohtaa Itävallan, Tanskan, Alankomaat ja Viron. Luukkonen pukee helmikuussa Suomen maajoukkueen paidan päälleen ensimmäistä kertaa. Luukkonen MM-karsintoihin FIGHT Night Finland rantautuu jälleen Turkuun Kupittaan urheiluhallissa järjestettävän vapaaotteluillan merkeissä 27. helmikuuta. Luvassa onkin erityisen täysipainoinen vapaaotteluilta, koska samana päivänä Lontoon UFC-illassa kamppailevat Makwan Amirkhani ja Teemu Packalen. Kun Kupittaalla häkkiin on astelemassa turkulaispitoinen ottelijajoukko Juho Valamaan (kuvassa) johdolla, tarvitsi järjestävän tahon alkaa toimiin. Yhteinen sävel löytyi UFC:n kanssa ja Kupittaalla nähdäänkin mielenkiintoinen vapaaotteluilta. Kupittaan häkissä rähinä alkaa jo kello 16. Hieman normaalia lyhyemmälle ottelukortille on suunnitteilla seitsemän ottelua. Ottelut ovat ohi kello 19 mennessä, jolloin UFC:n tapahtuma Lontoossa alkaa. Kun UFC-ilta alkaa, Kupittaan yleisöllä on mahdollisuus jäädä Suomen suurimpaan vapaaottelun kisakatsomoon seuraamaan Lontoon iltaa skriineiltä. Vastaavaa ei ole aiemmin Suomessa nähty ja tuskin tullaan hetkeen näkemäänkään, sillä ei ole aivan jokapäiväistä, että kaksi turkulaista ottelee UFC:ssä saman illan aikana. Helmikuun lopussa Kupittaalla onkin mainio tilaisuus seurata kotimaista huippuvapaaottelua ja vertailla kotikehän ottelijoiden tasoa maailman kärkeen. ILKKA LAPPI Suomen suurin kisakatsomo Millaisen maun Hans Backen debyytti Huuhkajien peräsimessä jätti? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI –POJAT on poikia. On sitten kuusi tai 60-vuotias. On kiva leikkiä leluilla. Kyllä aina alkaa hymyilyttää, kun saa ohjaimen käteen. Toisaalta harrastuksessa on monta puolta. Joitain kiinnostaa vain ajaminen ja osa on yhtälailla kiinnostunut auton säätämisestä ja sen kanssa näpräämisestä, tiivistää Turun Urheiluautoilijoiden Toni Liimatta pienoisautojen, eli kansanomaisemmin radio-ohjattavien, viehätyksen. Tänä viikonloppuna HPI-areenalle Mälikkälään kokoontuu satakunta kuskia ympäri Suomea pienoisautojen Buggy-luokan Winter Cupin SM-osakilpailuun. Kisassa ajetaan 1/10-kokoa olevilla sähkökrossiautoilla. – Ikä ei tässä lajissa ole este menestymiseen. Suomessa kuskeja on alle kymmenvuotiaasta noin kuusikymppisiin. Autojen hintakaan ei ole mahdoton. Jos haluaa samanlaisen auton kuin hallitsevalla maailmanmestarilla on, se maksaa noin 600 euroa, mutta käytettynä 300 maksavalla autollakin pääsee hyvin alkuun. Harjoittelua menestyminen tietenkin vaatii, Liimatta toteaa. WINTER Cupissa viikonlopun aikaan kisataan sekä takaettä nelivetoisilla autoilla alkuerät ja finaalit. Lauantaina kisataan takavetoisilla autoilla ja sunnuntaina vauhtiin pääsevät nelivetoiset. – Nelivedot ovat teknisesti monimutkaisempia autoja, koska niissä on kolme kertaa enemmän osiakin. Nelivetoa voi ajaa myös hieman aggressiivisemmin, koska niissä on parempi pito, vaikka vauhdissa ei ole loppuen lopuksi kovin suurta eroa, Liimatta vertailee. Buggy-luokassa autoille on asetettu minipainovaatimus. Lisäksi auton pituus ja leveys on tarkasti säädelty, mutta muutoin ajajilla on melko vapaat kädet. Säädettävää autoissa riittää yllin kyllin. – Muun muassa rengaskulmia voi säätää lähes loputtomasti. Jos joku ajaa tuhannesosan nopeammin, sitten on pakko itse yrittää säätää autoa, että saa sen tuhannesosan itsekin kierrosajasta pois. Autoihinhan saa vaikka ABS-jarrut, jos sellaiset haluaa. Sääntöihin kuuluu myös se, että viikonlopun aikana renkaita ei saa vaihtaa. Hiukan tähänkin lajiin kuuluu rengaspeliä, sillä tuntuma ajamiseen muuttuu radio-ohjattavassakin, kun rengas kuluu. PIENOISAUTOJEN mahtimaa on Yhdysvallat. Euroopan maissa on yksittäisiä hyviä kuskeja siellä täällä, mutta Suomen pitkät perinteet moottoriurheilumaana näkyvät myös pienoisautojen parissa. – Vähän sama tässä on kuin vaikka formuloissa eli asukasmäärään nähden Suomessa on paljon hyviä kuskeja. Kourallinen suomalaisia kulkee EMja MM-kisoissa kisaamassa vuosittain, Liimatta toteaa. Turun Urheiluautoilijat järjestää pienoisautojen aloittelijakursseja Mälikkälässä torstaisin 17.30–20. Ensikertalaiset pääsevät kokeilemaan lajia Urheiluautoilijoiden autoilla. Vauhtia vauvasta vaariin Pienoisautokisoissa iällä ei ole merkitystä Pienoisautojen vauhti on hurjaa. Vauhti sisäradoilla on parhaimmillaan noin 60 kilometriä tunnissa. Tomi Liimatta
9 Lauantai 16. tammikuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 16. tammikuuta 2016 AAMUSET 10 Koulut&kurssit HANNELE SIVONEN TURKUUNKIN rantautunut Elastisen tunnetuksi tekemä Training for Warriors-treenimetodi haastaa kuntoilijoita crosstrainingin ilosanomalla. Koska myös jokaisen naisen sisältä löytyy sisäinen soturi, Kuntokeskus Tempossa kehonpainotreeneistä on jalostettu vain ja ainoastaan naisille suunnattu Female Warriorkurssi. Pelkän kovalla sykkeellä harjoittelun sijaan uuden kokonaisvaltaisen elämäntavan löytäminen on kurssilla olennaisessa roolissa. – Painotamme lepopäivien ja ravinnon merkitystä ja etenkin jatkokurssilla mennään syvemmin Female Warriorelämäntavan filosofiaan. Harjoittelu on monipuolista, mukaan yhdistellään esimerkiksi spinningiä ja kahvakuulailua, kurssin kehittänyt ohjaaja Sinikka Mäkinen kertoo. Kurssin aikana jokaisen henkilökohtaista kehitystä seurataan kuntotesteillä. Mistään kilpailuasetelmasta ei kuitenkaan ole kyse. Päinvastoin, sillä ryhmän tehtävä on hyvässä hengessä tsempata toisia. – Jokaisella on oma henkilökohtainen tavoitteensa, joku voi haluta kehittää lihasvoimaa, toinen pudottaa painoaan. Mutta varsinainen painonpudotusryhmä ei ole kyseessä, Mäkinen sanoo. VAIKKA kurssin nimi saattaakin tuoda mielleyhtymiä huippukuntoisiin fitnessurheilijoihin, se on silti suunnattu aivan tavallisille naisille. – Mietimme mitkä ovat ne naisten fyysiset heikkoudet, joita pitäisi vahvistaa. Moni treenaa jalkoja ja kyykkyjä, mutta ylävartalo jää vähemmälle huomiolle. Monelle naiselle ongelma on myös kroppaan iän myötä kerääntyvä rasva. Alkeiskursseilla liikkeelle lähdetään perusliikkeistä. Pitkäänkin kuntoilleelle voi tulla yllätyksenä oman tekniikan puutteet ja tehojen jääminen puolitiehen. Naisilla muun elämän haasteet heijastuvat myös harjoitteluun. – Naisille on paljon vaikeampaa löytää arjen kiireissä aikaa treenaamiseen. On tärkeää huomata miksi sen oman ajan ottaminen on merkityksellistä ja miten sitä kautta jaksaa paremmin vaikkapa äitinä, Mäkinen luonnehtii. – Kyse on enemmänkin naisten sisäisen soturin löytämisestä. Monille naisille on tyypillistä vähätellä itseään, mutta pyrimme pois sellaisesta kohti omien vahvuuksien tuntemusta. SYKSYLLÄ pilottikurssille osallistunut Iiris Herlevi löysi naissoturien ryhmästä uutta iloa liikkumiseen. Juoksua ja monipuolisesti ryhmäliikuntatunteja harrastava Herlevi aikoo syksyllä saavutettujen hyvien tuloksien innoittamana jatkaa keväällä jatkokurssilla. – Halusin harjoitteluun uutta potkua, sillä olin jumiutunut samoille tunneille. Vaikka olin jo lähtökohtaisesti hyvässä kunnossa, ylävartalosta löytyi uusia lihaksia ja kyllä se sisäinen soturikin sieltä tuli esiin, nauraa Herlevi. Amatsonia etsimässä Female Warrior löytää naisten vahvuudet Female Warrior-kurssilla tsempataan tehot irti ryhmähengen voimalla. Ohjaa Sinikka Mäkinen (vas.) kannustaa Iiris Herlevin lankutusta. Hannele Sivonen ”Halusin harjoitteluun uutta potkua.”
11 Lauantai 16. tammikuuta 2016 AAMUSET Koulut&kurssit
Lauantai 16. tammikuuta 2016 AAMUSET 12 Koulut&kurssit ESA TÖYKKÄLÄ RAISION kaupunginkirjaston, Vaisaaren yläkoulun ja Turun ammattikorkeakoulun pelilaboratorion Turku Game Labin yhteinen hanke What’s behind a game? opettaa yläkoululaisille ohjelmointitaitoja pelillisten keinojen avulla. Ohjelmoinnin opettaa koululaisille muun muassa luovaa ajattelutapaa ja loogista ongelmien hahmotuskykyä. Hankkeen alkajaisiksi Turku Game Labin puuhamiehet perehdyttivät ensin opettajat koodaamisen perusteisiin. Koodinpätkistä peleiksi Yläkoululaisten ensikosketus ohjelmointiin tapahtuu pelaamisen kautta – Graafisesti näyttävillä työkaluilla saadaan nopeasti perille ymmärrys siitä, mihin näitä tekniikoita käytetään, Scratch-ohjelmointikieltä esittelevä Mika Luimula sanoo. Kuvassa keskellä Turku Game Labin projekti-insinööri Pekka Qvist ja oikealla Aukusti Manninen, yksi pelinkehittelyhankkeen kouluttajista. Esa Töykkälä – Monilla aikuisilla opettajilla ei ollut aiempaa kosketusta ohjelmointiin ja he ehkä vierastivatkin sitä aluksi. Lopuksi he jo osasivat kehitellä omia näkemyksiään siitä, mitä sen kanssa voisi tehdä. Melkein löisin vetoa, että 8-luokkalaiset ottavat sen vieläkin tehokkaammin haltuun, kertoo Turku Game Labin projekti-insinööri Pekka Qvist. RAISION kirjastotalon koodauspajoissa käydään ensin läpi pelinkehityksen perusteita: mitä pelit ovat, mistä ne koostuvat ja mitkä asiat tekevät peleistä hauskoja. Monissa peleissä on myös paljon sääntöjä ja lainalaisuuksia, joita ei ehkä pelatessa tule edes ajatelleeksi. – Tämän jälkeen aletaan päästä kiinni asiaan eli siihen, miten säännöt saadaan tietokoneeseen, jotta peli toimii. Tällöin on kyse ohjelmoinnista, Qvist kuvailee. Hankkeen tunneilla käytetään lapsille ja nuorille suunnattua Scratch-ohjelmointikieltä, jossa koodinpätkiä raahataan valikoista hiirellä. Vaikka Scratchin yleisilme on visuaalinen ja palikkamainen, se hyödyntää samoja asioita kuin “oikeatkin” ohjelmointikielet. KOULULAISTEN ohjelmointitaidot ovat ajankohtainen aihe uusiutuvan opetussuunnitelman takia. Turku Game Labin yliopettaja Mika Luimulan mukaan nuorten tietoteknisistä taidoista luullaan joskus vähän liikojakin. Siksi hän käyttääkin diginatiivi-termiä varoen. – Nuoret osaavat ehkä käyttää somea ja pelata pelejä, mutta ohjelmointi vaatii syvällisyyttä ja ajankäyttöä. Siksi asia pitäisi osata esittää mielenkiintoisella tavalla. Ehkä monesti aiemmin on tehty se virhe, että on alettu käyttää Notepadia tai komentoriviä, eikä kukaan ymmärrä, miksi tällaista pitäisi oppia. – Yksi kriittinen kysymys on myös siinä, miten tytöt saadaan kiinnostumaan ohjelmoinnista. Ohjelmointi ei saa olla pelkästään poikien hiekkalaatikko, Luimula sanoo. Niin sanotun digitaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen kuuluu kirjaston tehtäviin. Luimula kiitteleekin Raision kirjastoa aloitteellisuudesta. – On mukavaa nähdä, että juuri kirjastot ovat ottaneet ison roolin koulujen ja meidän kaltaisten toimijoiden välissä. Tätä kannattaisi ehkä laajemminkin kokeilla. ”Ohjelmointi vaatii syvällisyyttä ja ajankäyttöä.”
13 Lauantai 16. tammikuuta 2016 AAMUSET Koulut&kurssit
Lauantai 16. tammikuuta 2016 AAMUSET 14 Koulut&kurssit ESA TÖYKKÄLÄ TAMMIKUUN ajan Raision kaupunginkirjastossa on esillä näyttely, johon on koottu turkulaisten ja raisiolaisten pienoismalliharrastajien luomuksia. Näytteillä on autoja ja laivoja, sotaja siviilipuolen kalustoa ja muun muassa Simpsoneista ja Star Trekistä tuttuja figuureja. Pienoismalliharrastajat vaikuttavat Turun alueen lisäksi ainakin Helsingissä, Porissa ja Tampereella. Turussa harrastajat kokoontuvat kerran kuussa. – Sosiaalisuus tässä on tietysti mukana, ei tämä ole pelkkää kotona nysväämistä. Suomessa järjestetään paljon pienoismallitapahtumia, joissa voi kilpailla malleilla, kertoo pienoismalliharrastaja Markku Kleme, jonka teoksia on myös esillä näyttelyssä. Pienoismalliharrastus on toisinaan pitkäjänteisyyttä vaativaa puuhaa. Rakentamisessa ja maalaamisessa edetään aina pieni vaihe kerrallaan, ja joihinkin malleihin voi helposti upota satojakin tunteja. – Omassa kokoelmassani on yli parisataa mallia, sekä rakennettuja että rakentamattomia. Oikeastaan niitä on niin paljon, etten ehdi kasaamaan niitä elinaikanani vaikka tekisin niitä kahdeksankin tuntia päivässä. Aina tulee ostettua mielenkiintoinen malli, jos sellainen tulee vastaan, Kleme sanoo. KANSAINVÄLINEN muovimallien rakentajien yhdistyksen alaosasto IPMS-Finland on toiminut Suomessa vuodesta 1968. IPMS-lyhenne tulee englannin kielen sanoista International Plastic Modellers Society. Yhdistyksen jäsenmäärä Suomessa on käynyt välillä 700:n hujakoilla, mutta nykyään aktiivisia jäseniä on enää noin parisataa. IPMS-Finlandin mukaan jäsenten keski-ikä on noin 43 vuotta. – Tapaamisissa käy yhä enemmän vanhempaa porukkaa. Olen itse yli viidenkymmenen, ja suurin osa tutuista harrastajista on minua hieman vanhempia tai nuorempia. Varmaan tietokoneet ja pelit vievät suuren osan nuorten ajasta nykyään. Tai jos nuoret urheilevat paljon, niin eipä siinä hirveästi ehdi pienoismalleja väsäämään, Kleme pohtii. HISTORIA on oleellinen osa pienoismalliharrastusta. Kun miniatyyrikokoisen panssarivaunun rakentamiseen ja maalaamiseen kuluttaa monta tuntia, tulee väistämättä kiinnostuneeksi myös sen alkuperäisestä tarkoituksesta ja tehtävistä sodassa. – Kyllähän siinä mielessä tietokoneet ovat olennainen osa tätäkin harrastusta. Netistä saa paljon tietoa mallien esikuvista. Se helpottaa harrastusta kummasti. Aiemmin aineistoja piti etsiä pitkään lehdistä ja kirjoista. Kiinnostuitko? Lisätietoa pienoismalliharrastuksesta saa ipms.fija pienoismallit.net-sivustoilta. Tarkkaa hommaa Pienoismallinäyttely avaa oven näpertelyharrastuksen maailmaan Pienoismallien rakentaminen on kärsivällisyyttä koetteleva harrastus. Yhden mallin rakentamisessa voi taukoineen vierähtää vuosiakin. Markku Kleme
15 Lauantai 16. tammikuuta 2016 AAMUSET
16 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 16. tammikuuta 2016 NYKYSIRKUSTEOKSESSA Cirque Omega alusta tulee loppu ja lopusta taukoamatta taas alku. Anton Wretlingin ohjauksessa Turun Taideakatemian kolmannen vuoden sirkusopiskelijat yhdistelevät tanssia ja sirkusta kuvaten ikuisesti kiertävää ympyrää ihmisten arjessa sekä rituaaleissa ja kaavioissa. Cirque Omega esitetään Barker-teatterilla 18. tammikuuta kello 19. Ympyrän muotoista sirkusta KUN elokuvantekijät Laura Ricciardi ja Moira Demos tutustuivat uskomattomalta kuulostavaan murhaoikeudenkäyntiin vuonna 2005, ei Netflixistä sen nykyisessä muodossa ollut vielä tietoakaan. Ricciardi ja Demos alkoivat kerätä ja kasata valtavan määrän pöytäkirjoja, videomateriaalia ja haastatteluja. Keissi tuntui muuttuvan yhä hullummaksi. Lopputuloksena on yli kymmenen vuotta valmisteltu ja joulukuussa Netflixissä julkaistu dokumenttisarja Making a Murderer, suuri tapaus, joka puhuttaa vahvasti niin sosiaalisessa mediassa kuin työpaikkojen taukopisteilläkin. Keskiössä on Steven Avery, joka istui vankilassa syyttömänä 18 vuotta ja vapautui, kunnes löytää itsensä taas syytetyn penkiltä. Ricciardi ja Demos ansaitsevat kehuja jo pelkästään taustatiedon keräämisestä ja satojen palasten paikalleen asettelusta. Making a Murderer on ennen kaikkea koukuttava tarina, jonka tarkoituksena ei edes ole pohtia syytetyn osuutta rikokseen vaan kyseenalaistaa koko Wisconsinin oikeussysteemi. Korkeatasoisten kuvien seassa on paljon vanhaa videokuvaa ja runsaasti materiaalia oikeudenkäyntiistunnosta. Rosoisuus kuitenkin pukee jaksoja yllättävän hyvin. Kenelle: True crime -genren ystäville. Arvio: Rikosdokumentti paljastaa Yhdysvaltain oikeuslaitoksen kamalimpia häpeäpisteitä tehden käänteistä jännittävää katsottavaa. ESA TÖYKKÄLÄ Oikeuden kuolema Ahmitko jo Making a Murdererin? Mitä mieltä olet? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU VIIHDELINJAT ESA TÖYKKÄLÄ “MITÄ oikein katson”, ihmettelee kommentoija YouTube-videon alapuolella. Videolla turkulainen taiteilija Jouni Isotalo kuvailee työtään antaumuksella ja sanojaan punniten. Hän on veistäjä, joka käsittelee puuta rakkaudella. Puolivälissä kuva tarkentuu ja katsojalle selviää, mitä Isotalo veistää: realistisia falloksia. Risto Honkasalmen tekemää, vanhoja Juhla Mokka -mainoksia parodioivaa Parrunveistäjä-videota on katsottu YouTubessa kymmeniä tuhansia kertoja. – Siitä videosta tuli pieni ilmiö. Tuntuu, että Jouni tuli ihmisten tietoisuuteen yleisemminkin. Tyypit alkoivat huhuta “jostain KyrpäJounista”. Hänhän ei hirveästi pitänyt meteliä itsestään, sanoo Jouni Isotalon entinen tyttöystävä Elliina Peltoniemi. OVATKO Isotalon puiset veitikat kenties osa jotain suurempaa vitsiä? Sitä ja montakin muuta asiaa tekisi mieli kysyä taiteilijalta itseltään, mutta siihen ei valitettavasti ole enää mahdollisuutta. Jouni Isotalo kuoli marraskuussa 2015. – Minua on aina harmittanut, ettei Jounin töistä ikinä pidetty näyttelyä. Yritin aina painostaa häntä siihen. Kun B-Galleriasta aukesi tilaisuus, ajattelin että nyt tai ei koskaan, Peltoniemi kertoo. B-Gallerian Parrunveistäjä – ja paljon muuta -nimisessä näyttelyssä on puupenisten lisäksi esillä muitakin veistoksia ja joitakin maalauksia, joita Isotalon kokoelmista on kuitenkin säilynyt varsin vähän. Isotalon ronskeista jortikkaveistoksista voi olla montaa mieltä, mutta hämmästyttävän tarkkoja ne ainakin ovat. Yksityiskohdat ovat vakuuttava näyte taiteilijan lahjakkuudesta. Ehkä se on osa teosten huumoria: näin taitava tekijä olisi voinut luoda puusta lähes mitä tahansa, mutta käytti silti aikansa mieluiten nahkahuilujen veistelyyn. TOISAALTA Isotalon taiteesta huokuu tietynlainen tuho ja uhma. Erääseen maalaukseen kultakauden vanhoista mestareista viehättynyt Isotalo on uhrannut lukemattomia pikkutarkkoja tunteja – vain, jotta voisi lopulta sutata valmiin teoksen päälle punaisilla kirjaimilla sanan “perkele”. – Näen Jounissa ja Kalervo Palsassa paljon samaa. Jotain jatkumoa siinä on. Mutta tämä on vain oma näkökulmani, Peltoniemi sanoo. Ainakin yhdessä mielessä Jouni Isotalo oli perinteinen taiteilija. Hän ei käsittänyt ihmisten tarvetta etsiä tuhmasta puutaiteesta kaiken selittäviä merkityksiä. – Jouni ei ollut pohdiskelija. Hän oli suora mies, ja sen näköisiä kaikki hänen työnsäkin ovat. Ei tämä ole akateemista taidetta, vaan enemmänkin alkukantaista ja iloista luovuutta. Parrunveistäjä – ja paljon muuta BGalleriassa 31.1. asti. Fantastiset fallokset Jouni Isotalon härskit puuteokset sojottavat B-Gallerian näyttelyssä Jouni Isotalo ei koskaan liiemmin tavoitellut taiteellaan huomiota. Osittain siitä syystä Parrunveistäjä ja paljon muuta on ensimmäinen hänen töistään koottu näyttely. Esa Töykkälä
LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA MAINOS Maalaus ja Saneeraus ERANDER www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com LÄNSIKESKUS HUMALISTONKATU LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY virtaa riittää motonet korjaamo www.erander.? Turun Sammutinhuolto KODISOJA YHTIÖ OY Sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkauksta SM-liigakaudella 2015-16. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 15 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan kokonaispistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.? Valmentajat ja tilanne TPS-Sport -ottelun jälkeen Ari-Pekka Selin Syntymäaika: 17.5.1963 Syntymäpaikka: Pori Kansallisuus: Suomi Jarno Pikkarainen Syntymäaika: 19.1.1973 Syntymäpaikka: Kuopio Kansallisuus: Suomi Mitä yrityksenne tekee? Olemme henkilökuljetuksia hoitava yritys. Kuljetamme asiakaita yhdestä 50 hengen ryhmiin. Kalustoa on tolppatakseista 50 hengen busseihin ja kaikkea siltä väliltä. Tavallisten taksitolpalta ajettavien kuljetusten lisäksi ajamme paljon liikuntarajoitteisia asiakkaita. Olemme Turun vanhin invaja tilataksiyritys, kertoo Kimmo Vihdanmäki. Mitkä ovat vahvuuksianne? Meitä on kolmisenkymmentä työntekijää. Meillä on ammattitaitoiset kuskit ja hyvä henki porukassa. Työntekijöiden kokemus alalla on sopiva sekoitus uutta ja kokeneempaa kuskia, minkä ansiosta voimme itse perehdyttää aloittelevat kuljettajat esimerkiksi invataksityöhön, missä asiakkailla on usein erityistarpeita. Millaiset alan näkymät ovat? Ala on muutoksen tilassa. Tolppa-ajo on vähentynyt viime aikoina. Myös taksilupien vapautumisesta on paljon puhuttu. Jos se toteutuu, kilpailu kovenee, mutta lupien vapautumisen laajempia vaikutuksia alalle on vaikea ennakoida. Mitä TPS sinulle merkitsee? Olen seurannut TPS:ää pitkään. Varsinkin menestysvuosina joukkueen suoritukset nostavat kaupunkilaisten itsetuntoa. Kyllä TPS:lla on myös itselleni iso merkitys. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Syyskausi oli hyvä. Joukkueella on eväitä menestyä, mutta Tukosen ja Perrinin loukkaantumiset vaikuttavat väkisinkin. Uskon, että kuuden sakkiin on kuitenkin runkosarjassa mahdollisuudet. Mitä yrityksenne tekee? Olemme Turussa ja Raisiossa toimiva katsastusasema. Katsastusten lisäksi teemme omistajanvaihdosasiat, vakuutusasiat, rekisteröintikatsastukset, maahantuontikatsastukset ja niin edelleen. Vuodenvaihteessa Raision toimipisteemme muutti uusiin tiloihin Tuotekadulle Myllyä vastapäätä, kertoo Marko Aavikko. Mitkä ovat vahvuutenne? Kattavat aukioloaikamme. Palvelemme Raisiossa aamukahdeksasta iltakuuteen ja Turussa aamuyhdeksästä iltaviiteen. Raision uusien tilojen myötä meillä on myös entistä paremmin kapasiteettia palvella asiakkaita. Raisiossa pystymme entistä paremmin palvelemaan niin kevyttä kuin raskastakin kalustoa. Millaiset ovat alan näkymät? Kilpailu on äärettömän kovaa. Palveluntarjoajia on Turunkin alueella valtavasti. Hallituksella on parhaillaan käsittelyssä ehdotus, joka läpi mennessään harventaisi autojen katsastusväliä. Jos se toteutuu, alalta tulee väistämättä putoamaan yrittäjiä. Mitä TPS sinulle merkitsee? Pikkupojasta asti olen lajia seurannut, käynyt pelejä katsomassa ja itsekin pelannut. Mustavalkoinen sydän sykkii, vaikka täytyy myöntää, että viime vuosina pelejä on tullut käytyä vähemmän katsottua paikan päällä. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Odotan, että TPS yltäisi kuuden parhaan joukkoon runkosarjassa. Toivon, että tuore nuorten MM-kisojen kulta ja kisahuuma näkyisi myös Liigan yleisömäärissä. Turun Erikoistaksit Plus Katsastus Kotipizza Humalistonkatu .................... 109 Turun Tietopalvelu ............................. 104 Linnan Apteekki ................................ 102 Akkupojat ........................................ 101 Sporttikone ........................................ 99 Aurator ............................................. 96 Lehtipalvelu Pirjo Rantala ..................... 86 Valaisin Grönlund ................................ 79 Mainosnerg ....................................... 78 Turun Markiisi ja Peite ......................... 75 Saneeraus ja Maalaus Erander ............. 74 Oili Jalonen ........................................ 70 Viherpalvelu Pihateam ......................... 67 Olavin Krouvi ...................................... 66 Plus Katsastus ................................... 61 Turun ErikoisTaksit Oy Turun ErikoisTaksit Oy dotus, entaisi s se ämättä see? a seuOlemme hen va yritys. Ku yhdestä 50 Kalustoa on hengen bus väliltä. Tava ajettavien ajam raj O i a ja h Työnt alalla uutta
Lauantai 16. tammikuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide Tack… …nej tack! SAMPO jauhaa. Minkälainen on nykyajan sampo? Se on semmoinen, että ensin hörhö aukoo päätään somessa, sitten Sampo Terho (ps.) selittelee asiaa parhainpäin illalla A-studiossa. ONKO paha paikka? MTV tavoitteli kansanedustaja Pentti Oinosta (ps.). Kansanedustajalla oli aikaa vastata puhelimeen, vaikka poliisit veivät miestä kamarille. Oinosta voi syyttää monesta, mutta harva vastaavassa paikassa puhelimeen vastaisi. TPS:N ja Sportin matsissa nähtiin harvinainen jäähyn syy: pilkkaaminen (taunting). Tällä perusteella nonsense-runouden mestarille Esa Tikkaselle olisi pitänyt langettaa elinikäinen jäähy. Räppäri On Ice. JUNALIIKENNE palautuu normaaliksi, tiedotti VR. Siis sellaiseksiko, että juna kulkee, jos kulkee, ja on pari tuntia myöhässä, jos on? NÄETTEKÖ perustulossa uhkia, jos se toteutuu? ANDERSSON: Riippuu siitä millainen siitä tulisi. Sen keskeisen periaatteen pitää olla sellainen, ettei nykyinen perusturva heikkene kenenkään kohdalla. Siihen ei ole inhimillisesti varaa. PERHEENTUPA: Jos perustulo toimisi niin, että on järkevää mennä vähäksikin aikaa töihin ja kannustaa ottamaan työtä vastaan, silloin se toimii. Ei siinä ole mitään järkeä, että jos menee töihin vähäksi aikaa, niin tulot lakkaa pidemmäksi aikaa. LA: Yksi uhkakuva, jonka voin nähdä on se, miten perustulo vaikuttaa tasa-arvoon ja naisten työskentelyyn. CP: Se ei saisi antaa ihmisille sitä kuvaa, että voin elää tekemättä mitään. Ettei ihmisille synny sitä kuvaa, että raha ja työnteko ovat toisistaan irrallisia asioita. Mutta sen perusteella mitä nyt olen lukenut, perustulo on järkevän tuntuinen uudistus, jos sillä saa nykyisen järjestelmän hölmöyksiä pois. LA: Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä rakentuu niin, että ollaan sataprosenttisesti töissä tai sataprosenttisesti työttömiä. Siinähän ei ole mitään järkeä. Eihän työelämä ole näyttänyt enää pitkään aikaan siltä. Ja nyt on puhuttu yrittäjyydestä. Ei sekään pidä nykymaailmassa paikkaansa, että oltaisiin kokonaan palkansaaja, yrittäjä tai työtön. Voi olla kaikkia näitä kolmea samaan aikaan. Lisäksi ihmisten tilanteet muuttuvat nopeasti. On pakko tehdä uudistuksia, jotka huomioivat tämän. CP: Jos uudistukset toteutetaan järkevästi, myös työnantajan tilanne huomioidaan. Tällä hetkellä työnantajan on vaikea päästä palkatusta eroon, jos tämä osoittautuu epäsopivaksi. Toivottavasti tilanne paranisi myös siten, että työntekijä voisi joustavammin tehdä töitä useamman työnantajan palveluksessa. LA: Nykyiseen järjestelmään liittyy paljon ongelmia. Olen kuullut paljon viestiä siitä, että TE-keskuksissa ei esimerkiksi osata tulkita yrittäjyyteen liittyvää lakimuutosta, koska ei ole tullut ohjeistuksia. SUOMALAISET innostuvat tipattomasta tammikuusta, vaikkei alkoholi edes ole ongelma kaikille. Alennusmyynnit saavat hurmioituneet naiset hypistelemään kauppakeskuksiin. Joulusuklaat ja pyykinpesuaineet ovat kiristäneet äitien leningit epämukaviksi. Isovatsaiset miehet pääsevät autokauppoihin potkimaan auton renkaita. Vanha väsynyt neliveto on käynyt ahtaaksi. Kunnat myyvät tonttitilkkuja kaupungeista ja kehyskunnista. Perheet rakennuttavat uusiutuvalla energialla lämmittäviä tötteröitä. Näinhän se yleensä menee tai on mennyt. Nykyisin ostopäätöksien tekemiset ovat vain pienen ryhmän todellisuutta. Hurskastelijat levittävät sanomaa, ettei vauraus lisää onnellisuutta. Niin kuuluu sanoa aikoina, kun keskiluokka kutistuu ja köyhät jonottavat massoina leipäjonoissa. Helpottaahan se isopalkkaisten työssäkäyvien omaatuntoa Suomen solidaarisuustalkoissa. On keskimäärin henkisesti mukavampi maksaa perheen välttämättömiä laskuja, kun tilillä on katetta. Suomen hallituksesta ei löydy kokemusasiantuntijuutta yli miljoonan ihmisen arjesta. Joka neljänneltä kansanedustajalta pitäisi löytyä. On mediaseksikkäämpää kantaa huolta eläinten porsimishäkin virikkeistä kuin asunnottomien tyynyistä. Kansanedustajien juhlapuheissa hoetaan, että työ on parasta sosiaalipolitiikkaa. Totta, mutta samaan aikaan Suomen ponneton työllisyyspolitiikka on päinvastoin passivoinut suuren osan parhaassa työiässä olevien työttömien sukupolven. Näin talviunta unessa, jossa nykyhallitus ryhtyi sateentekijäksi tipattomaan tammikuuhun ja loputtomaan työttömyyteen. Näin unen pitkäaikaistyöttömille suunnatusta erikoistarjouksesta, jossa pitkään työttömänä olleet ihmiset saivat konkreettista tukea Suomen hallitukselta. Työttömille tarjottiin yhteiskuntaa hyödyttävä mahdollisuus palkkatuettuun työhön kannustavassa työyhteisössä, jossa työkaverit auttoivat toisiaan onnistumaan omassa työtehtävässään. Työtarjoustuotetta eli palkkatuettua työtä on rajoitettu erä, 0,001 prosenttia per työtön, koska työt ja työllisyysrahat ovat pian loppu. Unen onnelliseksi lopuksi presidentti Sauli Niinistö julisti Turussa joulurauhan ja työttömille työrauhan. Uni oli totta todellisempaa. Yleishyödyllisissä yhdistyksissä on nyt työllistämisen Hullut-päivät. Yhdistykset ja säätiöt pystyvät tarjoamaan nopeille ja motivoituneille osaajille hetken palkkatyötä, jolla on yhteiskunnallista merkitystä muun muassa lapsien, nuorten ja vanhusten parissa. Monissa työtehtävissä edistetään myös kiertotaloutta ja luodaan uutta yrittäjyyttä. Kiitämme unenomaisesta todellisuudesta Suomen hallitusta! JOE MAJANEN TOIMINNANJOHTAJA TURUN SEUDUN TST RY Työllistämisen Hullut Päivät CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja (vas.) ja valtuustoryhmän pomo Turussa. DEBATTI DEBATTI Kenttäharmaa VS Punavihreä
19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 16. tammikuuta 2016 KOLUMNI SE oli kirpeä marraskuinen aamu Vaisaaren yläasteen ankealla asfalttipihalla Raisiossa. Välitunnilla kerrottiin, että Freddie Mercury oli kuollut aidsiin. Queenin nokkamiehen kuolema pysäytti, vaikka huhuja hänen sairastumisestaan oli ollut jo vuosia. 1990-luvun alussa huhut levisivät paljon nykyistä hitaammin, koska internet oli vain nörttipoikien nörttijuttu. Freddie osasi jättää näyttämön tyylillä. Hänen elämänsä viimeiseksi levyksi jäi helmikuussa 1991 julkaistu Innuendo, jossa oli turhankin alleviivaavia jäähyväisbiisejä. These Are the Days of Our Lives -videolla laulaa riutunut ja sairas mies, mutta edelleen virheettömällä lauluäänellään. Musiikki ei koskaan kuole. Tyylikäs lähtö on viimeinen kurkotus fanien kämmensuudelmille. Toinen popmusiikin brittisuuruus David Bowie oli Freddietä vain neljä kuukautta nuorempi, mutta sai luoda neljännesvuosisadan kauemmin. Jäähyväislevy julkaistiin vain muutama päivä ennen kuin syöpä sirotteli tähtipojan pölyt avaruuteen. Blackstaria on vaikea kuunnella ilman palaa kurkussa, niin vaikuttava se on. EIKÄ sovi unohtaa kolmatta saman ikäluokan brittistaraa, hevin esi-isää Lemmy Kilmisteriä, joka lähti joulukuun lopulla tyylilleen uskollisena: rööki huulessa, maissiviski kädessä ja saappaat jalassa. Suuren Suomen-ystävän viimeiseksi promoduuniksi jäi Valion uudelleenlämmitetty maitomainos, josta tuli saman tien kulttikamaa. ”En oo koskaan juonu maitoa. Enkä juo!”. Erityistä jäähyväisbiisiä ei tarvita, koska Ace of Spades kuvastaa ja kunnioittaa sellaisenaan Lemmyä. Kolmikon elämät näyttäytyvät käsikirjoitettuna draamana, jossa kaikella on tarkoituksensa, eikä lopussa mikään jää kesken. Ammattimiehiä. TEEMU P. PELTOLA Ammattimiesten lähdöt Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? SUOMESSA on meneillään mittaluokaltaan valtava palvelujen siirto hallinnosta toiseen. Kysymyksessä on sosiaalija terveyspalvelujen uudistus ja hallituksen tavoitteena on siirtää kyseiset palvelut kunnilta maakuntiin. Esimerkiksi Turun käyttötalouden menoista yli puolet, lähes 700 miljoonaa euroa, käytetään kyseiseen toimialaan. SDP pitää ensiarvoisen tärkeänä varmistaa kuntalaisten etu mahdollisimman hyvin tässä valtavassa ja nopeasti etenevässä muutosprosessissa. SDP on edistänyt parhaansa mukaan hallinnon keventämistä ja resurssien kohdentamista palveluja suorittavaan portaaseen. Tämä on onnistunut verrattain hyvin esimerkiksi hyvinvointitoimialalla. Turhia hallinnon korkeapalkkaisia virkamiehiä ei enää ole. Ketään ei ole irrottaa omista töistään keskittyäkseen täysin SOTEuudistuksen läpiviemiseen Turun seudun asukkaiden näkökulmasta. SDP esitti paheksuntansa tehtävää varten palkattavan muutosjohtajan palkkausprosessin huonosta tiedottamisesta ja kiireestä. Tätä pahoiteltiinkin kaupungin johdon taholta ja perusteltiin virhettä muun muassa joulun pyhillä. SDP:n ehdotuksesta tehtävään lisättiin koeaika. Antti Parpoa pidetään kuitenkin niin Turussa kuin lähikunnissakin erinomaisen sopivana ja pätevänä, alueen ja sen ihmisiä tuntevana, mutta kuitenkin ulkopuolelta tulevana asiantuntijana. Parpo on valmis tulemaan Rauman johtajapaikalta olettaen, että saa virkavapauden tähän määräaikaiseen tehtävään. Hyväksyimme pahoittelut ja päätimme pistää kuntalaisten edun muotoseikkojen edelle pysyäksemme nopeasti etenevän uudistuksen tahdissa. PÄIVI PIETARI SDP:N VALTUUSTORYHMÄN PUHEENJOHTAJA TONI EKLUND (SD.). KAUPUNGINHALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA Kuntalaisten etu varmistettava JUTUSSA ”Yli sata turvapaikanhakijaa palannut Irakiin” (Aamuset 13.1.) väitettiin, että SPR:n ylläpitämissä vastaanottokeskuksissa on LounaisSuomen alueella yli 1 600 turvapaikanhakijaa. Sen verran hakijoita on kuitenkin jo pelkästään Turun alueella. Oikaisu