JO V DESTA 1981 UO REMP I Aamuset KA I Kaupunkimedia HT SE PA U P U N KILE Lauantai 7. kesäkuuta 2014 | Nro 45 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Keskustassa kytee koirankakkasota Uutiset s.6 – ulosteita jopa ovien edessä. Derby numeroina Pitelemätön Porsche Helteistä punkkia Turun herruudesta taistellaan sunnuntaina. Miten numerot 12, 25 tai 87 liittyvät derbyyn? Urheilu s. 10 Porsche Macan S ei näytä perinteiseltä urheiluautolta. Viimeistään ratin takana huomaa olleensa väärässä. Pelit&vehkeet s. 11 Kalle Päätalo palaa lavalle Kaarinan kesässä 15 vuoden tauon jälkeen, tällä kertaa teatterissa. Viihde s. 18
2 Lauantai 7. kesäkuuta 2014 AAMUSET B V::.CH. C ` +H:: .C B < BTMTeBTTe . ! , .
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 7. kesäkuuta 2014 Tack… TIEHALLINNON kesäjuhlien ohjelma on varmistunut. Radio Airiston Aaltojen saamien tietojen mukaan pääesiintyjänä on DJ Tiestö. Kesäjuhlatoimituksemme seuraa tapahtumaa herkeämättä. MAAUIMALAT on vihdoin saatu auki. Vesi pysyy altaassa kuulemma ainakin niin kauan, että nopeimmat ehtivät kastamaan. VALTAKUNNALLISESSA Kilometrikisassa etsitään ahkerinta pyöräilevää joukkuetta. Kuka tahansa voi ilmoittaa joukkueen kilpailuun. Totta kai tästäkin saadaan Turku-Tamperemaaottelu. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ehti vakuuttaa, että Tampereelta varmasti löytyy turkulaisia aktiivisempia pyöräilijöitä. Aleksi (kuvassa), ei muuta kuin satulaan! Pääkirjoitus 7.6.2014 Älä osta kulkumieheltä EUROOPAN unionin kansalaisilla on vapaa liikkuvuus. Se tarkoittaa sitä, että EU-kansalainen voi tulla rajan yli toiseen maahan tarkoitusperiään erittelemättä. Liikematkustajien ja turistien kannalta käytäntö on hyvä, rahtitavarasta puhumattakaan. Säätelyn purkaminen aiheuttaa usein lieveilmiöiltä. 2000-luvun alkupuoliskolla Turun kaduille alkoi ilmestyä rääsyihin pukeutuneita romanikerjäläisiä. Nämä itäisen Euroopan hyljeksimät ihmisraasut kerjäävät kesätöinään ympäri Eurooppaa. Suomalaissyntyisiä kerjäläisiä on nähty kaduilla sankoin joukoin ehkä 1900-luvun alkupuoliskolla. Outo näky saa ihmiset höllentämään kukkaronnyörejään, sillä kerjäläiset palaavat joka kesä. Eivät he tyhjätaskuina täältä lähde. KOIRANULKOILUTTAJAT kakattavat lemmikkejään keskustassa jopa liikkeiden ovien edessä. Eikä olla moksiskaan, kun asiasta huomautetaan. Mitäpäs jos yrittäjä menisi tarpeilleen koiranomistajan eteiseen? VR tiedottaa: kauko- ja lähiliikenteen junat kulkivat toukokuussa ihan aikataulun mukaisesti. Tämmöiseksi se on sitten mennyt. On uutinen, että junaliikenne sujuu suunnitellusti. TEEMU P. PELTOLA LA Lavaleijona RITVA ”KIKE” ELOMAA VALTTERI ROIHA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. DEBATTI ROIHA: Olisi todella suuri potentiaali linkittää saaristoa vahvemmin koko Turkuun. Olen itse haaveillut jo varmaan 20 vuotta siitä, että esimerkiksi rengasreitin rinnalle saataisiin rakennettua pyörätie. Turisteille voitaisiin antaa pyörät alle. Sellaista ei olisi muualla. ELOMAA: Kaikkihan sitä kehuvat, että kuinka täällä voi olla niin kaunista. VR: Itse olemme ehkä liian lähellä, emmekä osaa arvostaa sitä. RE: Moni on sanonut, että kun esimerkiksi laiva tulee sunnuntaiaamu- na satamaan, niin täällä ei ole edes yhtään kahvilaa auki. Aamupalaa saa vain hotellista. VR: Eipä niitä Tukholmankaan päässä hirveästi ole. Siellä ehkä on hieman paremmin hoidettu tiedottaminen sen suhteen, mistä hotellista aamupalaa esimerkiksi saisi. RE: Kyllä Turun keskustassa voisi joku paikka olla auki. Toriakin pitäisi kehittää ihan myös suomalaisillekin turisteille. Torimiljööseen pitäisi keksiä jotain tapahtumaa. Ihmiset kävelevät Aurajoen rannalla, mutta torilla ei ole enää montaa ihmistä iltatorin jälkeen. Ympäri Turkua on kyllä paljon nähtävyyksiä, mutta pitäisikö Naantalin kanssa tehdä enemmän yhteistyötä? VR: Yhteistyö on aina hyvä. Busseissa voisi olla turistilinja, jolla voisi vaikka käydä tutustumassa Naantaliin. Se varmasti vaatii rahaa. RE: Turisti sen maksaa. Onko tapahtumia mielestäsi tarpeeksi? VR: Voihan niitäkin aina viedä eteenpäin. Mielestäni tarjontaa on ihan hyvin, mutta eri asia on, onko se sitten suunnattu kaupunkilaisille vai turisteille. Jos esimerkiksi miettii kesäteattereita, niin mielestäni ne on suunnattu ni- menomaan turkulaisille. Toisaalta taas Ruisrock ja DBTL ovat suuremmalle porukalle. Nekään eivät kyllä ihan ole ulkomaalaisille suunnattuja. RE: On hyvä, että ne ovat olemassa. Ne ovat sellaisia legendoja. Mutta yhtenä asiana ovat tietysti ympäryskunnat. Turisti pitäisi saada pysymään Turussa kauemmin kuin yhden päivän. Silloin ehtisi vierailla myös lähipaikkakunnilla. VR: Turku Touringillahan on opas, jossa ovat myös lähikunnat. RE: Se vaatii, että turisti ottaa itse selvää. Mainostaminen on kallista. NIKKE NOUSUKAS EI kautta ilman sopupelejä, kuten Åbo Underrättelserin uutisoimasta manipulaatioepäilystä selvisi. Vaikka TPS:n pelaajat eivät olisikaan mitenkään tuoreimpaan sopupeliepäilyyn sotkeutuneet, heittää se jälleen tarpeettoman varjon puhtaana pidetyn Suomi-futiksen ylle. remonttihommaa. Kirjallisten soopimusten tai y-tunnusten perään än on ollut turha kysellä. Monet ovat at siitä huolimatta tarttuneet tilaiaisuuteen. Käsirahan maksamisen n jälkeen on näkynyt vain sinistää pakokaasua. Poliisi on tänäkin kesänä varoittanut kiertelevistä vierasmaalaisista remonttiporukoista. Houkutteleva erikoistarjous koskee etenkin pihakiveysten laittoa. Olivat nämä kuitteja tuntemat-tomat harmaan talouden venkulat at keitä hyvänsä, ei tarjoukseen ei pidä dä tarttua. Senhän sanoo järkikin. Bodaripäättäjä MITEN kesäistä Turkua pitäisi kehittää? …nej tack! HIEMAN uudempi ilmiö Turun seudulla ovat irlantilaiset kiertolaiset, jotka jokunen kesä sitten panivat ranttaliksi Saaronniemen leirintäalueella. Paikkoja sotkettiin. Perheen pienimmät metsästivät karavaanarien keskellä ilmakiväärillä lintuja. Näillä eristäytyneillä travellereilla – valkoisilla mustalaisilla – on oma kieli. Heillä ei ole etnisesti mitään yhteyttä sen enempää romaneihin kuin Irlannin kantaväestöönkään. Heitä elää vihreällä saarella reilut 20 000. Kukaan ei tiedä, mistä he ovat tulleet, tuskin edes he itse. Menneinä kesinä kiertolaiset ovat koputelleet talojen ovia Turun seudulla. On tarjottu halpaan hintaan katon maalausta tai muuta
AAMUSET 6 UUTISET M&M avaa Koulukadulla KUNTOTALO M&M avaa uuden kuntoilukeskuksen Koulukadun ABC:n yhteyteen. Uusi kuntotalo aloittaa S-marketilta vapautuvissa tiloissa. – Koen tärkeäksi, että yritysten työntekijät saadaan liikkumaan ja voi- maan hyvin. Siksi panostamme Koulukadulla erityisesti yritysliikuntaan, toteaa toimitusjohtaja Jani Hurme. Itäharjun Kalevantiellä toimiva M&M Kuntotalo jatkaa toimintaansa ennallaan. Oletko huomauttanut koiraansa kadulla käyttävälle asiasta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 7. kesäkuuta 2014 Kakkasota kytee keskustassa SPR näkyy sunnuntaina Turussa Koirien annetaan ulostaa jopa liikkeiden sisäänkäynnin eteen Mari Håkans TEEMU P. PELTOLA SUOMEN Punainen Risti saa uuden puheenjohtajan järjestön yleiskokouksessa Turussa sunnuntaina. Punaista Ristiä on johtanut kuusi vuotta Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Kokouksessa valitaan myös uusi hallitus sekä valtuusto. Kokoukseen saapuu 1 300 Punaisen Ristin toimijaa eri puolilta Suomea. Tapahtuma näkyy myös kaupungilla, Forum Marinumin edessä, jossa järjestetään lauantaina muun muassa evakuointisairaalan harjoitus. Yleiskokous on SPR:n ylin päättävä elin. Se kokoontuu joka kolmas vuosi päättämään toiminnan painotuksista ja luottamushenkilöistä. Turussa jaetaan myös kultaiset ja hopeiset mitalit aktiiveille vapaaehtoisille sekä kutsutaan järjestön kunniajäseniksi kaksi ansioitunutta henkilöä. Sähköautot pikalataukseen TURUN Osuuskaupan ensimmäiset sähköautojen pikalatauspisteet on avattu ABC Raisiossa, Aurassa ja Tammisillassa. – Sähköauton luontevin käyttöympäristö on kaupungeissa, mutta sähköauton hankintaa pohtivalle on tärkeää, että autoa voi käyttää myös taajamien ulkopuolella sekä ladata sen nopeasti matkan varrella, toteaa ABC-ketjupäällikkö Mikko Malmberg Turun Osuuskaupasta. – Haluamme olla edelläkävijä näiden palvelujen toteutuksessa ja tarjota myös tätä energiamuotoa, Malmberg jatkaa. ABC, Fortum ja Nissan tuovat yhteistyössä pikalatauspisteitä ABC-asemille ympäri Etelä-Suomea. Pisteitä on jo 13, ja kesän aikana avataan vielä 2 uutta pistettä. KÄSITYÖLÄISKADULLA sisustusliikettä pyörittävällä Mari Håkansilla on haiseva ongelma. Koirien ulkoiluttajat antavat lemmikkiensä tehdä tarpeensa kadulle aivan hänen liikkeensä sisäänkäynnin eteen. Osa ulkoiluttajista käyttäytyy erittäin röyhkeästi. – Viime tiistaina työntekijäni oli nostamassa ulkokukkia sisälle ja laski hetkeksi laventeliruukun maahan kantaakseen toisen kukan sisälle. Viereen tuli nainen, joka antoi koiransa pissata suoraan laventeliruukkuun. Naisen selitys oli, että ”en ehtinyt reagoida”, Håkans kertoo pöyristyneenä. Kyseessä ei ole yksittäistapaus. Håkans kertoo, että hänen liikkeensä rappusilla on koiran virtsaa tai ulostetta päivittäin. Hän on kiinnittänyt liikkeensä oveen koirat kieltävän kyltin, mutta sillä ei ole vaikutusta. Ulostetta löytyy joskus kyltin edestäkin. Kyltti on lähinnä retorinen muistutus, sillä lemmikkien ulosteiden jättäminen ympäristöön hoidetulla taajama-alueella on yksiselitteisesti järjestyslain vastaista. – Jopa liikkeeni kynnysmaton vieressä käydään koiraa pissattamassa. Vastapäisen parturiliikkeen kynttilälyhtyyn sekä ulkona oleviin ständeihin annetaan pissata. Erittäin törkeää ja ajattelematonta. Eikä se tietysti koiran vika ole, vaan taluttajan. Olen useammin kuin kerran huomauttanut asiasta remmin päässä olevalle ihmiselle, mutta ei näytä menevän perille. HÅKANSIN mukaan ongelma ei koske yksin Käsityöläiskatua, vaan koko keskustaa. Ulosteiden kerääminen jää kiinteistönomistajan, eli käytännössä huoltoyhtiön niskoille. Käsityöläiskatu 7:n puhtaanapidosta vastaavasta Kiinteistöhuolto Timo Virta Oy:stä vahvistetaan ongelman olemassaolo. – Koirankakkaa löytyy päivittäin, ei yksin keskustasta vaan muualtakin. Monet koiran ulkoiluttajat keräävät jätökset pusseihin, mutta heittävät pussin jonnekin heti kun silmä välttää. On asukkaita, jotka pissattavat koiriansa jopa oman rappunsa edessä, sanoo Timo Virta. Virta kertoo, että huoltomiehet tekevät ”roskalenkin” päivittäin joka kohteessa ja keräävät samalla koirien jätökset. – Jo tunnin kuluttua voi olla uudet jätökset kadulla, Virta kuvailee. Pääministerien peruuntumisessa hyväkin puoli TEEMU P. PELTOLA TURUN isännöimien Itämeri-päivien taivaalle nousi viime hetkillä tummia pilviä, kun tapahtuman yhteyteen suunniteltu Itämeren maiden pääministerikokous peruuntui. Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malila näkee käänteessä hyviäkin puolia. – Jos Itämeren valtioiden pääministerit olisivat tulleet Turkuun – mikä toki olisi ollut hienoa - olisi median kiinnostus olisi ollut heissä, eikä Itämeri-kokouksen sisällöissä. Nyt Itämeren hyvinvointi nousi monella eri tasolla esiin kansainvälisessäkin mediassa. Sen merkitystä nostivat puheenvuoroissaan esille myös kaksi kokoukseen osallistunutta pääministeriä, eli Jyrki Katainen ja Viron Taavi Rõivas, Malila sanoo. Keskiviikkona päättyneet EU:n Itämeri-strategian vuosikokous ja Baltic Development Forumin huippukokous keräsivät Logomoon yli
Mari Håkansin oveen kiinnittämällä kieltokyltillä ei ole toivottua vaikutusta. Käsityöläiskatu 7:ssä koirien jätökset ovat jokapäiväinen näky.
1 200 Itämeren alueen päättäjää ja asiantuntijaa, joista noin 250 oli elinkeinoelämän edustajia. MALILA myöntää, että lopullisen ohjelman varmistuminen vasta toukokuun alussa saattoi olla joillekin yrityksille liian myöhäinen ajankohta osallistumisesta päättämiselle. Hän kuitenkin muistuttaa, että aiemmissa vastaavissa tapahtumissa elinkeinoelämän edustajien määrä on ollut jotakuinkin samalla tasolla. Huippukokouksen aikana järjestettiin yli 50 Itämeri-aiheista kokousta, konferenssia ja yleisötapahtumaa. – Yleisötapahtumien osallistujamäärää emme osaa arvioida, koska tapahtumia oli pitkin viikkoa Jakke Jokilautasta torikonserttiin. Tapahtumiin on varmasti osallistunut satoja, ellei tuhansia turkulaisia. Seuraava vastaavan kokoinen meriaiheinen kokous on EU:n meripäivä, jota Turku isännöi toukokuussa 2016. t 4FVMPUUVB NVMUBB t 4PSBU t 4FQFMJU t 7BJIUPMBWBU t /PTUPUZ¥U
1VI t
AAMUSET Lauantai 7. kesäkuuta 2014 7
AAMUSET 8 KAUPUNKI Muumi-leikkipaikka aukeaa Martissa MARTIN Vilkkilänpuiston Muumiteemaisen leikkipaikan avajaisia vietetään 11. kesäkuuta kello 9–13. Tapahtumassa on kasvomaalausta ja arvontaa ja menossa mukana myös Muumipeikko. Palkintoina on muun muassa pääsylippuja Naantalin Muumimaailmaan. Lapsille on mehu- ja keksitarjoilu. Vilkkilänpuisto on ensimmäinen Muumi-aiheinen teemaleikkipuisto Turussa. Alaikäiset juopottelevat usein leikkipuistoissa. Mitä asialle pitäisi tehdä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Toivo Köpilä Lauantai 7. kesäkuuta 2014 KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Apulaiskaupunginjohtaja Johannes Koikkalainen (edessä) vihki upouuden Uittamon uimahallin käyttöön omin käsin kauhoen tammikuussa 1974. Takavasemmalla opetustoimen ohjaaja Pentti Lahti ja oikealla urheilutoimenjohtaja Lasse Postinen. Tuomas Laine, Iso-Heikkilä Kosmista värikkyyttä –PUKEUDUN kosmisen tyylikkäästi ja värikkäästi, kertoo Tuomas Laine. – Jalassani olevat housut olen ostanut Afrikasta ja paita on ostettu helsinkiläisestä skeittivaatekaupasta. Käytän usein kenkiä, joita ei tarvitse solmia, sillä ne menevät kivasti jalkaan. Laine ostaa vaatteensa sieltä, mistä hienoja sattuu löytämään. – Pidän esimerkiksi värikkäistä ja mukavista housuista. Tykkään erilaisista kuvioista enkä pidä yksivärisistä vaatteista. Teen paljon heräteostoksia ja omistankin kolme kaapillista vaatteita. Laine pitää paljon koruista. – Yleensä minulla on myös hattu päässä. Käytän muun muassa knallia. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Itseoppinut työväenjohtaja Johannes Koikkalainen oli kunnallispolitiikan voimamies ja väriläiskä HEIKKI MÖTTÖNEN KUNNALLISNEUVOS Johannes Koikkalainen syntyi Sydän-Savossa Leppävirralla, mutta lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Viipurin Kolikkoinmäellä. Koikkalaisen lapsuuteen liittyi suurta tragiikkaa, sillä hänen punakaartiin kuulunut isänsä teloitettiin kansalaissodan aikana. Koikkalainen opiskeli ennen toista maailmansotaa kotikaupunkinsa Viipurin lisäksi myös Helsingin Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa kansantaloustiedettä. Sotien jälkeen Koikkalainen löysi uuden henkisen kotinsa Turusta, jonne hän myös loppuelämäkseen asettui. Koikka- lainen opittiinkin tuntemaan ennen kaikkea turkulaisen kunnallispolitiikan pitkäaikaisena vaikuttajana sekä myös ministerinä. Hänestä käytettiin termiä ”itseoppinut työväenjohtaja”. KOIKKALAINEN tuli sotavuosien jälkeen ryminällä Turun politiikkaan mukaan ja hän pääsi kaupunginvaltuuston vuonna 1948. Hänestä tuli Turkuun tulon myötä myös Mauno Koiviston hengenheimolainen sosiaalidemokraattisessa liikkeessä ja tiet kohtasivat myös myöhemmin. Koikkalainen vaikutti Turun valtuustossa puheenjohtajana vuodet 1962–69, jonka jälkeen hänestä leivottiin Turun apulaiskaupunginjohtaja vastuualueenaan opetustoimi. Vanha tuttu, nyt hallitusta koonnut, Mauno Koivisto sai vanhan luotettunsa mukaan valtioneuvostoon vuonna 1979. Koikkalaisesta tuli Koiviston toisen hallituksen toinen sisäministeri. Ministerin pesti kesti 1 001 päivää. Koikkalainen oli kova luu myös demareiden sisäisessä hierarkiassa, sillä hän toimi myös SDP:n puolueneuvoston puheenjohtajana vuodesta 1969 lähtien. Kunnallisneuvos Koikkalainen oli räväkkä persoona ja hänestä jäi monta värikästä tarinaa elämään jälkipolville. Yksi tunnetuimmista legendoista lienee se, kun hän joutui pahoinpitelyn kohteeksi demareiden puoluekokouksessa. Kun asiaa ruvet- tiin penkomaan tarkemmin, selvisi, että pahoinpitelijöitä oli loppujen lopuksi kolme; erään helsinkiläishotellin yöpöytä ja kaksi tuolia. Sankari puhui itsekin tuolloin Koikkalaisen koikkelehtimisesta. KOIKKALAINEN heitteli värikkäitä kommentteja ja tarjosi 1970-luvulla itseään myös presidentin virkaan. Kun eräällä Keskustan ehdokkaalla oli vaikeuksia naisten kanssa ja toisella taas viinan kanssa, vakuutti Koikkalainen pilke silmäkulmassa, että hänellä on ne molemmat ominaisuudet. Johannes Koikkalainen menehtyi 72 vuoden iässä vuonna 1998. TÄYSOSUMA Tunteita herättävä Tipula OONA KARHUNEN Nelli Baran Os yillä! aa se puunaamakin hym Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. SUOMEN kolmas tyttökoulu perustettiin Turkuun syksyllä 1882. Se sijaitsi aluksi Gezelliuksenkatu 2:ssa Tuomiokirkon vieressä, sitten Aurakatu 16:ssa. Yksityinen koulu valtiollistettiin vuonna 1892. Turun tyttökoulu tarjosi oppilaille keskikoulua vastaavan oppimäärän. 1895 sen yhteyteen perustettiin Turun suomalainen jatko-opisto. Jatko-opisto valtiollistettiin ja yhdistettiin tyttökouluun vuonna 1925. Koulun nimeksi tuli tällöin Turun tyttölyseo, lempinimeltään Tipula. Uutta punatiilistä koulutaloa alettiin rakentaa Samppalinnanmäelle samana vuonna. Sen suunnittelivat vuon- na 1924 Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtaja Yrjö Sadeniemi ja arkkitehti Magnus Schjerfbeck. Koulutyö uusissa tiloissa käynnistyi syksyllä 1926. Uusi rakennus ei kuitenkaan miellyttänyt kaikki turkulaisia. Punatiilistä rakennusta pidettiin synkän näköisenä ja liian massiivisena puiston reunalle. Kou- MEIDÄN MAILLA lun korkea katto näkyi joidenkin mielestä häiritsevän hyvin tuolloin vielä suhteellisen matalan puuston yli kaupungin keskustaan ja pilasi maisemaa. Myös mereltä päin saavuttaessa koulun katto hallitsi näkymää. Muun muassa taitelija Wäinö Aaltonen piti koulua kauhistuksena. Turun Sanomien jutun mukaan hän lausui vuonna 1927, että uusi koulurakennus oli täysin pilannut Samppalinnanmäen. Nykyään rakennuksessa toimii Luostarivuoren koulu ja lukio. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
9 AAMUSET Lauantai 7. kesäkuuta 2014
AAMUSET 10 URHEILU Liverpoolin jalkapallokoulu Kaarinaan LEGENDAARINEN Liverpoolin jalkapallokoulu saapuu tänä kesänä ensimmäistä kertaa Suomeen. Kolmella paikkakunnalla järjestetään kolmepäiväiset koulutustapahtumat. Kaarinan lisäksi paikkakuntina toimivat Vaasa ja Lahti. Jalkapallokoulu on tarkoitettu 6–14-vuotiaille tytöille ja pojille. Koulusta vastaa Liverpoolin jalkapalloakatemia, joka on tuottanut vuosien saatossa lukemattomia huippupelaajia. Mistä muistat derbyn? Kuka tai mikä on jäänyt mieleen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 7. kesäkuuta 2014 Derbyhistoriaa numeroina ÅBORAAKKELI Nolo peruuntuminen THAINYRKKEILIJÄ Daniel Forsberg (kuvassa) joutuu jättämään ensi viikolle Helsinkiin suunnitellun ottelun Ville Aaltoa vastaan väliin. Peruuntumisen syynä on informaatiokatkos turkulaisleirissä. Forsberg suostui otteluun aiemmin keväällä, mutta MM-kisoihin valmistautumisen vuoksi käytännönjärjestelyt jäivät valmentaja Riku Immosen harteille. Immonen hyväksyi suullisesti järjestäjien tarjoaman ottelupalkkion, mutta kun homma piti lopullisesti naulata, ottelupalkkio oli Forsbergille liian pieni, eikä yhteistä säveltä enää löytynyt. Suurin häviäjä tapauksessa on kotimainen thainyrkkeily-yleisö, sillä Forsbergin ja Aallon ottelu olisi ollut mielenkiintoinen. Todennäköisesti miesten osumista samaan kehään ei tarvitse kuitenkaan odottaa kovin pitkään. ILKKA LAPPI TPS ja Inter ovat tarjonneet tasaisia taistoja ja maaleja Jori Liimatainen on pelattu kaikkiaan 36. Sunnuntaina potkitaan siis kaikkien aikojen 37. Turun paikallisottelu Veikkausliigassa. Ennen sunnuntain kohtaamista voitot ovat 13-11 TPS:lle. Tasan päättyneestä 12 derbystä seitsemän on pelattu 2009 tai myöhemmin. ILKKA LAPPI TURUN jalkapalloherruus on jaossa Kupittaalla jälleen sunnuntaina. Seuraavat luvut nousevat menneiden vuosien derbyistä esiin. 5 TPS-hyökkääjä Mikko Hyyrysen derbyissä iskemien maalien määrä. Ensimmäisen kerran 36-vuotias Hyyrynen osui Interiä vastaan yli kymmenen vuotta sitten 18. syyskuuta 2003, kun hän tasoitti ottelun lisäajalla. Viimeisin Hyyrysen derby-osuma on elokuulta 2012. Tuolloin Hyyrynen maalasi kahdesti TPS:n 4-1-voittoon päättyneessä ottelussa. 12 TPS:n tappiottomien derbyotteluiden putki on tällä hetkellä jo tusinan Veikkausliigaottelun mittainen. Edellinen sinimustien voitto on toukokuulta 2009. Putken aikana TPS on ottanut viisi voittoa ja seitsemän kertaa pisteet on jaettu. Inter on voittanut välissä toki harjoituspelejä ja liigacupin otteluita. Tällä kertaa putken katkeaminen on etukäteen ajatellen lähempänä 87 36 derbyn aikana pallo on mä- TPS:n Roope Riski on vastannut derbyjen historian nopeimmasta maalista. Interin Juuso Hämäläinen joutui ihmettelemään Riskin puskumaalia lähietäisyydeltä 2013. kuin koskaan. Tosin jo viime kaudella Inter lähti ennakkosuosikkina kamppailuihin, mutta ei onnistunut nappaamaan voittoa. 25 Kaikkien aikojen nopein derbymaali nähtiin 16. syyskuuta 2013, kun Roope Riski puski ottelun en- simmäisen maalin jo 25 sekunnin pelin jälkeen. Veikkausliigan nopeinta maalia derbyssä ei kuitenkaan ole nähty. Se vei KooTeePeen ja Oulun kohtaamisessa 2007 aikaa vain 13 sekuntia. 37 Vuodesta 1996 alkaen derbyjä tetty yhteensä 87 kertaa maaliin. Derbyhistorian ensimmäisen maalin 1996 latasi paristakymmenestä metristä Interin Tero Forss. Derbyjen tasaisuus näkyy myös maalitilastoissa. Inter on paikalliskamppailussa tehnyt 44 maalia eli vain yhden enemmän kuin TPS. Edellisen kerran joukkueet pelasivat tasan 0-0 22. lokakuuta 2012. Saman vuoden syyskuulta puolestaan on kaikkien aikojen maalitalkoot. Tuolloin pisteet tasattiin numeroin 3-3. 9 089 Derbyn kaikkien aikojen yleisöennätys syntyi TPS:n isännöimässä derbyssä kaudella 2009. Interin isännöimien derbyjen yleisöennätys on kaudelta 1996, jolloin vanhalle Kupittaalle kerääntyi 8 200 silmäparia.
11 Pelit&vehkeet AAMUSET Lauantai 7. kesäkuuta 2014 Teemu P. Peltola Muodokas tykki Koeajossa Porsche Macan S Diesel TEEMU P. PELTOLA PORSCHEN yllä leijuu suorastaan maaginen hehku, josta kiitos kuuluu klassiselle 911-mallille. Sen tunnistavat liikenteen vilinästä nekin, jotka eivät autoista muutoin piittaa. Omaleimaisen pulskahko muotoilu poikkeaa pirteästi edukseen virtaviivaisempien kilpailijoiden joukosta. Porsche on laajentanut mallistoaan varovaisesti. Tuoreimpana tulokkaana katumaasturien sarjassa on keväällä Suomessa esitelty Macan, joka on muhkeamman Cayennen pikkuveli. Muotoilu noudattaa tuttuja pyöreitä linjoja, joka saa auton näyttämään yli 80 000 euron hintaansa nähden hieman arkiselta. Ratin takana ymmärtää OMINAISUUDET • Malli: Macan S Diesel • Iskutilavuus (cm³): 2 967 • Tehot (kW/hv): 190/258 • Vääntö: 580 nM • 0–100 km/h: 6,3 s • Huiput: 230 km/h • Kulutus/100 km (EU): 6,3 l • CO²: 164 g/km • Hinta: 82 000 euroa istuvansa täysverisessä urheiluautossa. Superauto 918 Spyderistä lainattu ohjauspyörä suorastaan huutaa tarttumaan kiinni. Muhkeat nahkapenkit ovat sporttisen kovat, säätömahdollisuuksia on runsaasti. Keskikonsolissa välkehtii säätöpainikkeiden meri, mikä ei vaikuta lainkaan vanhanaikaiselta ratkaisulta. Ei ole tarkoituksenmukaista kätkeä kaikkia toimintoja kosketusnäyttöihin. KOLMELITRAINEN veekutonen jyrähtää käyntiin pehmeästi. Porsche nostatti aikoinaan kulmia tuomalla dieselmoottorin urheiluautoon, mutta se on ainakin polttoaineen kulutuksen kannalta hyvä ratkaisu. Tehoissa se toki häviää bensakoneelle, joka maksaakin kymppitonnin dieselmallia enemmän. Tien päällä käy selväksi, että puhtia ei diesel-Macanistakaan puutu. Helsingintien liikennevirrassa sukkulointi sujuu kuin tanssi. Ohjaus tottelee ja reagoi ärhäkkäästi. Alla on suurimmat, 21-tuumaiset pyörät, ja niiden vaikutus tuntuu ajossa. Sileälle pinnalle suunnitellut renkaat eivät ole Suomen uraisilla teillä parhaimmillaan. Rengasmelukin on aikamoinen. Mutta se on ainoa asia, josta Macania voi kritisoida. Ajaminen on puhdasta nautintoa. Macan kuljettaa ohjastajaansa arvokkaasti ja sopivan ylhäisesti, esittämättä silti teiden ökypossua. Moottoritien häämöttäessä on syytä painaa Sport-nappia, joka vaihtaa moottorin säädöt Comfortia ruudikkaammiksi. Kaasuttaessa olo on kuin huvipuistossa. Kuski liimautuu penkkiin, kun Stuttgartin härkä rynnii muutamassa sekunnissa 120 kilometrin tuntinopeuteen. Tässä vaiheessa alkaa toden teolla harmittaa, että Suomessa ei ole Autobahneja. Macanilla olisi tarkoituksenmukaista ajaa Helsinkiin tunnissa. Porsche Macan S ilmehtii jo etusäleiköllään, että potkua piisaa. MACAN on osoittautunut hitiksi. Se on tänä vuonna myynyt Suomessa jo enemmän kuin muut Porsche-mallit yhteensä. Porsche joutuu vielä käymään kamppailua kuluttajien mielikuvissa. Sitä pidetään kalliina kilpurina, vaikka Macan on esimerkiksi saman koko- ja teholuokan BMW X6:tta tuntuvasti edullisempi. Säilytystiloiltaan Macan vastaa isompaa henkilöautoa, joten tila-auto se ei ole. Eikä yritäkään olla. Keskikonsolin nappien paikat on syytä opetella ulkoa. Ohjauspyörää sietää ihastella. !/ !. ! / . /.% / ! /.% ), .% ) ), &$ $ &$ $ $ $ 3\V\YlVWL HGXOOLVHW KXROWRSDNHWLW YDQKHPPLOOH 2SHO PDOOHLOOH
12 Koti&rakentaminen Lauantai 7. kesäkuuta 2014 AAMUSET Timo Jerkku Haja-asutusalueella sijaiitsevan kesäasunnon jätevesiasiat täytyy laittaa kuntoon ensi vuoden aikana. määrä vähäinen joten puhdistusvaatimuksia ei ole. Jätevedet on kuitenkin käsiteltävä eikä niitä heitetä siis vesistöön, Koski-Vähälä täsmentää. – Vähäisen vesimäärän saa johtaa maastoon, mutta ei suoraan vesistöön. Mökille voi rakentaa esimerkiksi betonirenkaista sorapohjaisen imeytyskaivon. Jos jätevetenä tulee vain harmaata vettä, sen pystyy käsittelemään harmaavesisuodattimessa. Halutessa voi rakentaa pienen veden maasuodattamon tai imeyttämön. Harmaavesisuodattamot suositeltavia, koska ne on helppo huoltaa ja asentaa, toteaa Sarkki. Fosforipäästöt kuriin Kaksi kesää aikaa laittaa jätevesiasiat kuntoon haja-asutusalueilla MARIANNE ROVIO KESÄMÖKILLÄ ollaan lähellä luontoa ja tavallisesti vesistöjen äärellä. Kesämökin veden kulutus on yleensä vakituiseen asumiseen verrattuna vähäistä, mutta myös mökkien jätevedet tulisi käsitellä oikealla tavalla. Asiantuntijoiden mukaan nimenomaan kesämökeillä jätevesien puhdistaminen on otettu tarkemmin huomioon kuin vakituisilla asutuksilla. – Mökeillä on jätevesien huollossa tällä hetkellä parempi tilanne kuin vakituisilla kiinteistöllä. Ihmiset haluavat pitää mökkirannan kunnossa. Kesämökin jätevedet voi hoitaa myös halvemmin ja helpommin kuin ympärivuotisen asutuksen jätevedet. Yllättävän paljon löytyy myös sellaisia mökkejä, joilla ei ole paljon vettä, kertoo vesiasiantuntija Hanna Sarkki Valoniasta. HAJA-ASUTUKSEN jätevedet ovatkin suurin vesistöjen fosforikuormittaja maatalouden jälkeen. Noin 50–70 prosenttia vakituisesti asutuista kiinteistöistä, joissa jätevesi käsitellään kiinteistöllä, ei täytä vaatimuksia. Jätevesien puhdistusvaatimukset on täytettävä 15. maaliskuuta 2016 mennessä. – Kesämökeillä luonnon arvo korostuu ja ihmiset miettivät myös oman vesistön tärkeyttä, pohtii Suo- men Vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n toiminnanjohtaja Jukka KoskiVähälä. Jätevesien huolto on suhteellisen yksinkertaista kesämökeillä ja sitä helpottaa vähäinen vedenkäyttö. Jätevesihuoltoa koskeva ikävapautus (ennen 9.3.1943 syntyneitä) ei koske kesämökkejä. – Yleisvaatimus on että kaikki jätevedet on käsiteltävä. Lähtökohtana on, että kesämökeillä jätevesien MÖKIN vesienhuoltojärjestelmä on aina tapauskohtausta riippuu riippuen kunnan ympäristösuojelumääräyksistä. – Kunnalla voi olla määräyksiä, joissa vaaditaan että vessan vedet ja harmaat vedet pitäisi erotella toisistaan. Ranta-alueiden uusrakennuskohteet ovat usein tällaisia, Sarkki lisää, ja kertoo Valonian tarjoavan kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa ja tulevan paikan päälle katsomaan. Kompostoiva kuivakäymälä on asiantuntijoiden mukaan paras vaihtoehto mökeille, ja näin jätevesiä ei synny vesivessan tavoin ja tuotokset voi käyttää hyväksi kasvimaalla vuoden kuluttua.
#
!
#
! $
$$
""" !
" " 13 Koti&rakentaminen AAMUSET Lauantai 7. kesäkuuta 2014
!
! !
" "
" "
www.vuokra-auto.fi KUORMA- JA PAKETTIAUTOJEN VUOKRAUS JA MYYNTI #
#
!!! !
#' " ' * ) + ' + ##
#
)# * ) + " ) ! , ,, (( %$
Rydöntie 24, 20360 TURKU 0400 440 171, 0400 583 033 0102 193450 Kiinteä (8,35 snt/puh+6,00 snt/min) Matka (8,35 snt/puh + 17,17 snt/min) info@mattila.com www.mattila.com s 5UDISRAKENTAMINEN s 3ANEERAUKSET s 3ERTIlOITU VEDENERISTËJË SVR
TIIMI MARTTILA l
s (ORMIEN PUTKITUKSET s (ORMIEN PINNOITUKSET s 0IIPUN MUURAUSKORJAUKSET s 0IIPUNHATUT s 6ALMISPIIPUT ASENNETTUNA
7HYLTWHH 3=0 HSHU WHS]LS\H ]\VKLZ[H
QHYP SHPOV'S]PSHPOV Ä c W ^^^ S]PSHPOV Ä
0IIKKIÚ +AARINA s ARI TUOMI ARITUOMI FI s WWW ARITUOMI FI
s 3ËHKÚASENNUKSET s (UOLLOT s +ORJAUKSET s 3UUNNITTELU s ARVIKKEET
14 Koti&rakentaminen Lauantai 7. kesäkuuta 2014 AAMUSET Karun maan kukkia Niittykasvit viihtyvät kuivassa ja laihassa maassa MERJA KAJALA NIITTY on luonnonmukainen ja kaunis vaihtoehto pihamaalle. Anni Karhunen VarsinaisSuomen perinnemaisemayhdistyksestä kehuu niityn olevan pitkäaikainen ilo, kunhan perustamistöistä ja alkuvuosien hoidosta on selvitty. – Niityn perustaminen ja ensimmäisten vuosien hoito vaativat työtä, mutta alkuvaiheen jälkeen niitty on helppohoitoinen. Valmiin niityn hoidoksi riittää niitto ja haravointi kerran vuodessa siinä missä vaikkapa nurmikko vaatii huomiota joka viikko. Niitty edistää luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa elinympäristön perhosille sekä muille hyönteisille. ”Niityn vakiintuminen kestää kolmesta neljään vuotta.” Alkajaisiksi Karhunen neuvoo miettimään asioita rauhassa. Niitty ei valmistu yhdessä kesässä. On siis syytä pohtia, riittääkö itsellä urakan vaatimaa aikaa ja jaksamista. – Kannattaa pohtia myös millaisen niityn haluaa. Mitkä ovat omia lempikasveja? Jos niitylleen toivoo perhosia, se kannattaa ottaa huomioon kasvivalinnoissa. Netistä ja alan oppaista löytyy runsaasti tietoa, johon kannattaa tutustua ennen aloittamista. maanomistajan luvalla. Taimia on vaihtelevasti saatavilla myös puutarhaliikkeissä. Kylvöihin Karhunen neuvoo hankkimaan kotimaisia siemeniä. – Kotimaiset lajit ovat varmoja ja sopivat suomalaiseen maisemaan. Niiden siemeniä löytyy puutarhaliikkeistä ja nettikaupoista. Siemeniä voi kerätä itsekin niiden kypsyttyä loppukesällä. Niityn vakiintuminen kestää kolmesta neljään vuotta lähtötilanteesta riippuen. Tärkein hoitotyö on niittäminen, joka tehdään siimaleikkurilla tai käsipelillä. Niittojäte korjataan pois. – Ajan myötä maa köyhtyy ja niittykasvit pääsevät voitol- Liina Salonen / V-S ELY-keskus HELPOITEN niitty syntyy Karhusen mukaan kuivalle ja valoisalle paikalle. – Kuiva niitty on helppohoitoisin niittytyyppi, sitä ei tarvitse välttämättä niittää edes joka vuosi. Ihanteellinen paikka on hiekkainen etelä- tai lounaisrinne, jossa kasvaa valmiiksi niittykasveja. Niityn perustaminen rehevälle paikalla on suuritöistä. Niittykasvit viihtyvät valoisassa ja vähäravinteisessa kasvupaikassa. Jos paikalla on runsaasti varjostavia puita ja pensaita, niitä karsitaan tarpeen mukaan. Maa muokataan ja paksut nurmiturpeet korjataan pois, sillä niittykasvit eivät pääse kasvamaan niiden läpi. Karhunen neuvoo lisäämään saviseen maahan hiekkaa. NOPEIN tapa saada näyttävää jälkeä on istuttaa valmiita taimia. Esimerkiksi ahomansikkaa voi siirtää luonnosta le. Valmiiksi niittymäisestä paikasta saadaan hieno jo parissa vuodessa. Niitto ajoitetaan loppukesään, jolloin kasvit ovat ehtineet siementää, Karhunen opastaa. Lisätietoja: perinnemaisemat.fi Luonnonmukainen niitty ei kaipaa lannoitusta tai kastelua. s ,IKA
HIEKKA
YM KAIVOJEN TYHJENNYKSET s 3UURTEHOIMUROINNIT s ¾LJY
YM SËILIÚIDEN s PUHDISTUKSET s 4ARKASTUKSET s 6AIHTOLAVA
AUTOILUA s +ORKEAPAINEPESUT
BARIIN s 6IEMËRIEN AUKAISUT JA HUUHTELUT s 0UTKISTOJEN KUVAUKSET s 0UTKISTOJEN JA RËNNIEN SULATUKSET
15 Koti&rakentaminen AAMUSET Lauantai 7. kesäkuuta 2014
16 Kaarina Lauantai 7. kesäkuuta 2014 AAMUSET Talkoilla kauniiksi Pientaloalueita kannustetaan omatoimisuuteen ja yhteishenkeen Marianne Rovio MARIANNE ROVIO KAARINASSA päätettiin laittaa hihat heilumaan ja siistiä pihoja sekä kaupungin ilmettä entisestään. Kaarinan kaupungin myöntämä, jo toista kertaa jaettu ympäristöpalkinto kannusti omakotiyhdistyksiä aktivoitumaan eri puolilla Kaarinaa. Vuoden 2 013 ympäristöpalkinto myönnettiin Kaarinan Kuusiston kaupunginosan Empon omakotitaloyhdistykselle. Ahkeroinnin tuloksena Empo sai 10 000 euroa, joka käytetään parhaillaan suunnitteilla olevien ympäristön kunnostusprojektien rahoittamiseen. – Ilmeikkään ja viihtyisän Empon asukkaat ovat huolehtineet alueestaan erittäin hyvin ja yhtenäisesti. Noin kymmenen muutakin eri omakotitaloyhdistystä on ollut todella aktiivisia tässä projektissa ja osallistunut ympäristön parantamiseen. Ympäristöpalkinto on laitettu käyntiin nimenomaan sillä perusteella, että ihmiset alkaisivat laittaa omia pihojaan enemmän ja huolehtia ympäristöstään, kertoo Kaarinan kaupunginpuutarhuri Ossi Vesalainen. Vesalaisen mukaan Kaarinasta löytyy vahva talkookulttuuri. – Se henkilöityy kylläkin vahvasti projektin puuhaihmisiin, jotka jaksavat omalla ajallaan vetää tällaista. Kaikessa vapaaehtoistyössä on tärkeä tiettyjen ihmisten panos. PALKINNON saamisen kriteerinä on nimenomaan ollut kaupungin yleisilme. Kilpailussa palkittiin yleinen aluekokonaisuus, jossa on toteutettu ympäristön parannustoimenpiteitä ja viimeistelyn jälki näkyy. – Käytännössä yhteisöllinen aktiivisuus tulee omakotiyhdistysten talkoiden muodostamisesta, ja olemme rahoittaneet niitä. Kaupunki on kustantanut siirtolavoja ja hakenut lehtiä, risuja yms. pois. Jossain uudella asuinalueella ovat ihmiset ja yksittäiset omakotitaloyhdistykset saattaneet innostua laittamaan myös kaupungin alueita kuntoon. Kilpailu on kannustanut ihmisiä laittamaan enemmän pihojaan. VESALAINEN uskoo, että omatoimisuuteen kannustavia kilpailuja ja projekteja tullaan Jonny Holmén Kaarinan kaupungin Ympäristöpalvelut käynnisti vuonna 2010 Viimeistelty Kaarina -projektin, jonka tavoitteena oli kaupungin, yrittäjien ja asukkaiden yhteistoiminnalla parantaa kaupungin yleisilmettä. Kaupunginpuutarhuri Ossi Vesalainen on tyytyväinen osallistujien innostumiseen. järjestämään myös jatkossa. Yksittäisten ihmisten panosta kaivataan jatkuvasti enemmän yhteisen viihtyvyyden ylläpitämisessä. – Palkintoja on hyvä jakaa lähinnä sen vuoksi, että ihmiset oppivat arvostamaan omaa lähiympäristöään. Pelkästään kaupunki ei pysty pitämään huolta yleisistä asioista tuloksellisesti. Pitäjä kasvaa koko ajan ja hoitoon käytettävät määräajat kasvavat jatkuvasti. Uusia toimitapoja pitää jatkossa keksiä. Empon alue sai tunnustusta siisteydestään ja vehreydestään.
18 AAMUSET YLLÄTYSHERKKU VIIHDE Artistit levykaupan tiskin taakse LEVYKAUPPA Äx tempaisee ensi viikolla 9.–14 kesäkuuta paikallisen musiikin puolesta. Maanlaajuisessa kampanjassa artistit siirtyvät tiskin taakse palvelemaan asiakkaita. He myös soittavat kaupoissa omaa mu- siikkiaan livenä. Turussa viikon aikana Äxässä vierailevat muun muassa Jori Hulkkonen, Jori Sjöroos sekä Petteri Kilpi. Viikon tarkat aikataulut voi käydä tarkistamassa osoitteesta www.levykauppax.fi. Spedeä vai Kaurismäkeä? Mistä suomalaisesta leffasta pitäisi tehdä teatterisovitus? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 7. kesäkuuta 2014 Päätalot soittaa taas ILKAN VALINTA Kaarinassa tuodaan lavalle nuorisoleffojen klassikko Tyylitajuisia ratkaisuja Mikko Vihervaara misiä, jotka soittavat punkkia muutenkin. Heille Ratsia ja Pelle Miljoona ovat samalla tavalla ajankohtaisia ja kovia juttuja edelleen kuin 30 vuotta sitten. ILKKA LAPPI NELJÄ vuottta sitten julkaistulla A Train Bound ffor Glory –levyllään Pete Molinari liikutti varsinkin kotimaassaan suuria kansanjoukkoja. Neljännellä levyllään Theosophy britin tähti jatkaa kipuamistaan. Uudella levyllään Molinari ammentaa edelleen 1960-luvun poprockista sekoittaen siihen aineksia bluesista ja jopa jazzista. Molinari on saanut sinänsä tutuista aineksista luotua kuitenkin jotain hieman omaperäistä, joka eroaa hiukan myös hänen aiemmista kolmesta levystään. Kokonaisuutta värittää myös muutama huolella valittu vierailija kuten Black Keysistä tuttu Dan Auerbach. Kenelle: Vanhan koulukunnan jäärille, joille autotune on kirosana. Arvio: Nuoren miehen vanha sielu hallitsee tyylitajuisen kokonaisuuden luomisen. ILKKA LAPPI MISTÄ on hyvä nuorisoelokuva tehty? Kesästä, unelmista ja rockista. Kaikkea tätä oli 1999 ilmestynyt Perttu Lepän elokuva Pitkä kuuma kesä. Vuoden 1980 Joensuuhun sijoittuvassa elokuvassa kuvattiin nuoruuden kasvukipuja hauskasti ja koskettavasti. Elokuvasta tutut teemat, henkilöt ja musiikki ovat ennallaan, kun Pitkä kuuma kesä siirtyy ensimmäistä kertaa teatterin lavalle Kaarinan Nuorisoteatterin käsittelyssä. Kaarinassa nähtävä dramatisointi on uskollinen elokuvalle. Vaikka Joensuu onkin muuttunut Kaarinaksi, universaalit ja ajattomat teemat ovat tallella. Myös musiikki soi teatteriversiossa uskollisena 1980-luvun suomirocksankareille. – Pitkä kuuma kesä sopii nimenomaan kesäteatteriin todella hyvin. Se on siinä mielessä erilainen nuorisokuvaus, että siitä puuttuu sellainen angsti, joka oli aiemmissa nuorisokuvauksissa läsnä. Pitkä kuuma kesä on hyvänmielen kesäteatteria, luonnehtii elokuvan ohjauksesta ja dramaturgiasta vastaava Suvi Kanniainen. Fiktiivinen rockbändi Kalle Päätalo nousee haudastaan, kun Kaarinan Nuorisoteatteri palaa vajaan vuosikymmenen tauon jälkeen kesäteatterin pariin. PITKÄ kuuma kesä yhdistää kolme sukupolvea rock-henkisiä teatterilaisia. Harjoitusten tauoilla muistelut ja 1980-lukuun liittyvät ajatukset ovat olleet pinnalla. – Meillä on iso työryhmä, jossa on monen ikäisiä ihmisiä. Tässä yhdistyy kolme näkökantaa. On ne 50-vuotiaat, jotka ovat eläneet omaa nuoruuttaan 1980-luvun taitteessa, kol- mekymppiset, joille Lepän elokuva on omaa nuoruutta ja nykynuoret. On ollut kiva seurata heidän ajatustenvaihtoaan, Kanniainen kertoo. 1980-luku on viime vuosina elänyt vahvaa tulemistaan monella saralla. Aikakauden musiikin ajankohtaisuus näkyy myös teatteriharjoituksissa monin tavoin. – Tekijöiden joukossa on myös ih- KAARINAN Nuorisoteatteri on ennenkin tuonut elokuvien kantaesityksiä teatterin lavalle. Aiemmin Kaarinassa on esitetty muun muassa Kellopeliappelsiinia ja niin ikään Kanniaisen ohjaamaa Fucking Åmålia. – Fucking Åmål ja Pitkä kuuma kesä ovat teemoiltaan ja käsittelyltään tietenkin täysin erilaisia. Yhteistä niille on kuitenkin lämminhenkinen huumori, Kanniainen vertailee kahta elokuvasta alkunsa saanutta kantaesitystä. Heinäkuussa ensi-iltansa saavaa Pitkää kuumaa kesää varten Kaarinassa jalkaudutaan teatterin hämärästä ulkoilmaan. Näytelmä pääsee luonnon keskelle Hovirinnan rantaan. Lavasteiden lisäksi alueelle rakennetaan näytelmää varten 150-paikkainen katsomo. – Miljöö on aivan erinomainen kesäteatterille, Kanniainen kehuu.
KANSALAISTEN äänestysaktiivisuus on yksi tärkeä demokratian tilasta kertova mittari. Äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi sekä syksyn 2012 kunnallisvaaleissa (58,2 %) että toukokuun 2014 eurovaaleissa (40,9 %). Kansalaisten poliittisen aktiivisuuden nostamiseksi äänestäminen pitää tehdä helpommaksi ja mielekkäämmäksi, äänestäjien yksityisyydestä ja vaalisalaisuudesta tinkimättä. Yksi mahdollisuus on sähköinen äänestäminen. Ylen Taloustutkimuksella vuonna 2013 teettämään kyselyyn vastanneista jopa 90 % oli vakuuttunut siitä, että äänestysaktiivisuus kasvaisi verkkoäänestysmahdollisuuden seurauksena. Viro on ainoa maa, jossa voi äänestää kaikissa vaaleissa verkossa. Viron lisäksi Sveitsissä kansalaiset voivat äänestää joissakin vaaleissa verkon kautta. Sen sijaan Alankomaat on kokeilun jälkeen luopunut verkkoäänestyksestä turvallisuuspuutteiden vuoksi. Viron kokemuksien pohjalta herää kysymys, missä asioissa Suomi voisi ottaa eteläiseltä naapurimaaltaan mallia ja missä kohdin oppia sen virheistä. Ilahduttavaa on, että kuntalain valmistelussa oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksen, joka mahdollistaa sähköisen äänestämisen vaaleissa sekä kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisen sähköisesti. Äänestysaktiivisuuden nostaminen ei ole ainoa syy miksi äänestämistapoja tulisi kehittää. Uusi, monipuolisempi järjestelmä edistäisi demokratiaa ja mahdollistaisi kansan mielipiteen huomioimisen paremmin, sillä sähköisellä järjestelmällä olisi esimerkiksi huomattavasti helpompaa järjestää neuvoa antavia tai sitovia äänestyksiä, esimerkiksi kuntalais- tai kansalaisaloitteista. Järjestelmä mahdollistaisi helpommin useasta asiasta äänestämisen. Tätä ominaisuutta voisi hyödyntää erityisesti paikallistasolla. Suomessa on syytä olla rohkeita sähköisen äänestämisen mahdollisuuksien selvittämisessä. Suomella on potentiaalia teknologian soveltamisessa käytäntöön. Demokratian toimivuus ja kansalaisten osallistuminen ovat arvoja, joiden eteen tulee nähdä vaivaa. MARIA LOHELA KANSANEDUSTAJA (PS.) ILTALEHDEN tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen rajoittaisi venäjänkielisten määrää Suomessa. RKP-nuoret kokevat kehityksen erittäin huolestuttavana ja haluavat muistuttaa, että Venäjän valtiovalta ei ole sama asia kuin Suomessa asuvat venäjänkieliset. Venäjänkielinen vähemmistö on auttanut nykyisen Suomen rakentamisessa. Yhdellä kirkkaimmista jääkiekkotähdistämme, Leo Komarovilla, on Venäjän kansalaisuus – pitäisikö hänet karkoittaa siksi, että Venäjän valtiovalta ei tee toivomiamme päätöksiä? Emme voi rangaista venäjänkielistä vähemmistöä Suomessa Vladimir Putinin tekemisistä. JÄNNITTYNYT ulkopoliittinen tilanne ei koskaan oikeuta muukalaisvihaan. Venäjänkielisiä syrjitään jo, emmekä voi hyväksyä vallitsevan tilanteen käyttämistä tekosyynä venäjänkielisten määrän vähentämiseksi. RKP-Nuoret haluavat johtavien poliitikkojen ottavan selkeästi kantaa tällaisia ennakkoluuloja vastaan. Tällä hetkellä Suomessa asuvat 62 000 venäjänkielistä ovat osa yhteiskuntaamme. Heillä ei ole mitään tekemistä Ukrainan tapahtumien kanssa. RKP-Nuoret haluavat nähdä selkeitä lausuntoja maamme johtavilta poliitikoilta, ettei venäjänkielisten syrjiminen ole missään tapauksessa oikeutettua. Ellei tähän puututa, saavat jalansijaa ja voimistuvat. IDA SCHAUMAN, PJ, RKP-NUORET Oikaisu VIIHDE-SIVULLA 4.6. ilmestyneeseen juttuun Arrayn soundihifistelijät suuntaavat suurille lavoille oli eksynyt virhe. Karjurock järjestetään heinäkuussa, eikä elokuussa kuten jutussa väitettiin. Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? /,387 /,3383$/9(/867$ MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Sähköinen äänestys Pitäisikö Komarov käyttöön karkoittaa? 19 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 7. kesäkuuta 2014 Painorauha LUEN lehteä. Katse osuu omituiseen virkkeeseen. Uteliaisuus herää ja lukaisen koko aukeaman. Hyviä uutisia! Eräs aviomies tarttui vaimonsa käteen ensimmäisen kerran pitkään aikaan. Mies katselee kaunista vaimoaan ihaillen. Rakkaus voittaa? Vaimo on laihtunut parikymmentä kiloa. Suhruisessa ennenkuvassa on kaunis nainen, jota on yritetty stailata ikävän näköiseksi. Suuressa ja kirkkaassa jälkeen-kuvassa naisella on tukka hyvin, nätti mekko ja korkokengät. Jotain tässä nyt unohtui. Jos puolison rakkaus täytyy ansaita kutistumalla, laihista tärkeämpää olisi laittaa siippa vaihtoon. Pulska voi olla viehättävä, onnellinen ja rakastettu siinä missä laiheliinikin. Kaiken kokoisilla on lupa pukeutua kauniisti. Laihuus ja onnellisuus eivät ole sama asia. LAIHDUTUSTUOTTEEN myyjä soitti puolisolleni. Hän kertoi suunvuoroa antamatta pitkään ihmeitä tekevästä myyntiartikkelistaan, jonka avulla liikakilot karisevat kohisten. Yksi asia siinä hötäkässä unohtui. Hän ei kysynyt, onko puhelun vastaanottajalla liikakiloja. Sama unohdus tuntuu vaivaavan koko kansakuntaa. Meitä puhutellaan äänellä, joka käskee laihduttaa. Otsikot lupailevat, että viiden kilon pudotus kohentaa olemusta ja oloa. Kannattaako haasteeseen tarttua? Normaalipainoisen olo ei laihduttamalla parane. Moni painiskelee koko elämänsä kuurikierteessä. Vakavasti alipainoisen laihdutushankkeesta ei seuraa auvoa, vaan kuolema. NYKYÄÄN julistetaan joulurauhan lisäksi vuosittain myös painorauha. Painorauha liittyy Syömishäiriöliiton jäsenyhdistyksineen järjestämään Älä laihduta -päivään. Päivän ideana on herätellä ihmisiä tiedostamaan laihdutusbuumin varjopuolet ja tuulettaa asenteita. Anna painorauha itsellesi ja muille. MERJA KAJALA
20 Lauantai 7. kesäkuuta 2014 AAMUSET
+XROHKGLPPH 6LQXVWD