Lauantai 2. huhtikuuta 2016 | Nro 27 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Tämä koko kansan koomikko säväytti uransa alussa myös Turussa. Mutta kuka hän on? Kaupunki s. 6 Naurattajien aatelia Jukka Sainio on asustellut Itäharjulla puoli vuosisataa. Kotia ei ole muualta katseltu. Kummalki pual s. 10 Itäharju verissä Usein romanttisissa komedioissa nuoret aikuiset ovat suhdesolmussa. Teatteri Akselissa tuskailevat keski-ikäiset. Viihde s. 13 Kypsempää deittailua Hammashoitoon haetaan tehoa Turussa pieniä hoitoloita sulkemalla. Asiat s. 2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 2. huhtikuuta 2016 LOUNAIS-SUOMEN Jätehuollon jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla järjestetään kierrätyspäivät. Asemille pääsee tutustumaan siihen, mitä eri jätteille tapahtuu. Neuvojat vastaavat jätehuoltoa koskeviin kysymyksiin. Varastoon kertyneet rikkinäiset vaatteet ja käytöstä poistetut keramiikkaesineet voi viedä maksutta uusiokäyttöön. Topinojalla tarjotaan kahvit keskiviikkona 6. huhtikuuta kello 14–19. Jätekeskuksissa kierrätyspäivät TURUN seudun joukkoliikenne Föli tavoitti suuren määrän uusia bussin käyttäjiä Autonvaihtoviikot-kampanjallaan. Föli-alueella asuva aikuinen, jolla ei ollut vielä Föli-korttia, sai tilata maksutta kortin suorana kotiinsa. Korttiin on ladattu valmiiksi 20 euron arvosta matkaoikeutta. Seitsemän viikon ajan 9.2.–27.3. käynnissä ollut kampanja keräsi noin 18 500 korttitilausta. Turkulaiset, lietolaiset ja ruskolaiset olivat innokkaimpia tilaajia asukasmäärään suhteutettuna. Föli-kortteja noin 18 500:lle Konduktöörien lakko seisautti junaliikenteen torstaina. Kärsitkö tästä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KEVÄÄN tuloa juhlistetaan Turussa heti vappuviikonlopun jälkeen 4.–10. toukokuuta Kaupunkikarnevaaleilla, josta tehdään uusi turkulainen perinne. Putiikkiviikot saa jatkoa Kaupunkikarnevaalien nimellä kulkevassa tapahtumassa. Tapahtumaviikon aikana ydinkeskusta-alueella on runsaasti ohjelmaa ja toimintaa koko perheelle. Teemapäivät tarjoavat muotinäytöksiä, sirkusta, lasten teemapäivän ja muuta. Kaupunkikarnevaalit käynnistyvät 4. toukokuuta. Helatorstaina on tarjolla ruokaelämyksiä keskustan ravintoloissa ja Hansatorilla. Kaupunkikarnevaali valtaa keskustan HAKU Pop-up Turun liiketiloihin on ollut viikon auki. Hakemuksia on tullut yli viisikymmentä. Mahdollisuus työskennellä samassa tilassa usean eri toimijan kanssa on saanut pienyrittäjät hakemaan aktiivisesti tiloja. Haku on käynnissä koko huhtikuun ajan. Viikko käynnistyy 18. huhtikuuta. Hakemuksia on tullut enimmäkseen pienyrittäjiltä ja vaihtelevilta aloilta. Huhtija toukokuun aikana tiloissa nähdään ainakin designtuotteita, vaatteita ja taidetta. Pop-up Gardenissa voi olla jopa seitsemän toimijaa saman katon alla. Pop-up Turku kiinnostaa taas LASSE VIRTANEN KAUPUNGINVALTUUSTO päätti kuluvan viime marraskuussa talousarvion käsittelyn yhteydessä, että paperittomille alle 18-vuotiaille sekä raskaana oleville naisille taataan oikeus terveydenhoitoon. Määrärahaa ei osoitettu. Kirjauksella viitattiin niin sanottuun Helsingin toimintamalliin, jossa paperittomille tarjottavat palvelut ovat osa normaalijärjestelmää ja he saavat muun muassa rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Sosiaalija terveyslautakunnalle esiteltiin tiistaina mallia, joka vastaa Helsingin esikuvaa. Lautakunta merkitsi sen tiedoksi, mutta Pirjo Lampi (ps.) jätti eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan. Lammen muutosesitys jäi ilman kannatusta. Ulkomaalaistoimiston arvioidaan soveltuvan parhaiten paperittomien terveysasemaksi. Muutos on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden alusta, kun ulkomaalaistoimisto muuttaa uusiin tiloihin. Paperittomille suunnitellaan määräaikaisen henkilötunnuksen luomista. Turku-lupa tarkoittaisi, että alle 18-vuotiaille ja raskaana oleville myönnettäisiin määräaikainen oleskelulupa ja henkilötunnus, joka oikeuttaisi terveyspalveluiden käyttöön. Henkilötunnuksella pystyisi luomaan jatkuvan potilaskertomuksen, joka olisi yhteinen sairaanhoitopiirin kanssa. Suuri este pitkäjänteiselle perussairauksien hoidolle ja ennaltaehkäisevälle työlle on se, että paperittomilla henkilöillä ei ole papereita eli pysyvää henkilötunnusta. Jatkuvaa potilaskertomusta ei synny. Yhdistäminen aiempiin tietoihin onnistuu vain, jos henkilö itse osaa esittää henkilötunnuksen terveydenhuollon toimipisteeseen hakeutuessaan. Paperittomille luodaan tällä hetkellä väliaikainen henkilötunnus. Jos sama henkilö tulee uudelleen terveydenhuoltoon, pyritään käyttämään samaa, hänelle luotua henkilötunnusta, jotta jatkuva potilaskertomus muodostuisi. Se ei aina onnistu, koska henkilöt eivät muista heille luotuja tunnuksia, eikä potilastietojärjestelmän hakuohjelma löydä edellistä potilasasiakirjaa, jos hakukenttään kirjoitettu nimi poikkeaa vähänkin aiemmasta. Turun kaupungilla ja VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirillä on eri järjestelmät, joilla luodaan väliaikaisia tunnuksia. Samaa tunnusta ei tietoteknisistä syistä saa käyttää sekä sairaanhoitopiirissä eli erikoissairaanhoidossa, synnytyssairaalassa ja päivystyksessä että kaupungilla eli neuvoloissa ja terveysasemilla. Potilastiedot eivät välity automaattisesti esimerkiksi synnytyssairaalaan. Helsingissä vuosikustannusarvio on 100 000–200 000 euroa, mutta Turussa arviota ei ole esitetty. Paperittomille määräaikainen henkilötunnus? UUTISANALYYSI SOSIAALIja terveyslautakunta hyväksyi viime viikolla osaltaan suun terveydenhuollon tilatarveselvityksen. Kyse ei ole pelkästään tilojen tarpeesta, vaan toimintatavan remontista. Hammashoidon pullonkaulana ovat jo vuosia olleet pitkät jonot. Hammastarkastukseen ja kiireettömään hoitoon on saanut jonottaa pitkään, mikäli haluaa hoidattaa suunsa kunnallisessa terveyspalvelussa. Paine hammashoidossa kasvaa sen takia, että palveluiden kysyntä kasvaa vuosittain. Hyvinvointitoimialan laskelmien mukaan käyntikertojen määrä kasvaa 10 800:lla joka vuosi ja siirtymäasiakkaita yksityiseltä julkiseen terveydenhoitoon on noin 3 300 vuosittain. Sen lisäksi tavoitellaan toiminnan tehostamista noin 12 000 käyntikerran verran. Menot eivät saisi kuitenkaan kasvaa. Noin 22 000 käyntikerran kasvattaminen nykyisellä henkilöstöllä tarkoittaa laskennallisesti 1,7 miljoonan euron tuottavuushyötyä. Selvitys päätyy tulokseen, jonka mukaan perushammashoidossa tavoitteena on minimissään kymmenen hoitohuoneen yksiköt. Suun terveydenhuollolla on nykyisin kolme pientä hoitolaa, jotka ovat kalliita ylläpitää. Kalleus aiheutuu siitä, että pienissä hammashoitoloissa on samanlainen välinehuolto ja samanlaiset taustatilat kuin isommissakin. HAMMASHOITOA on tarkoitus keskittää niin, että jäljelle jäisi kuusi isoa hoitolaa – Keskushammashoitola, Käsityöläiskadun hammashoitola, Kirkkotien hammashoitola, Runosmäen ja Varissuon hammashoitola – ja ehkä myös Jäkärlän hammashoitola. Turussa on nyt 14 hammashoitolaa eri puolilla kaupunkia. Viidestä hammashoitolasta aiotaan luopua. – Ideana on keskittäminen, sanoo sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf (sd.). – Pienimmistä yksiköistä luovutaan. Toimintaa tehostetaan, hallintoa kevennetään, linjaa Rosenlöf. Tehostamisen mittarina on myös se, että hammaslääkäreiltä edellytetään kymmenen asiakkaan hoitamista päivittäin. Vuonna 2014 laskennallinen käyntien määrä hammaslääkäriä kohden päivässä oli 8,7. Vapaita hammaslääkärien sekä suuhygienistien vakansseja ei ole pystytty täyttämään, sillä käytössä ei ole riittävästi tiloja vastaanoton järjestämisen. Vastauksena on nykyisten tilojen käytön tehostaminen niin, että hammashoitoloiden aukioloaikaa pidennetään kello 20:een. Suunnitelman avaimena on Dentalia Lemminkäisen kadulla. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistamassa Dentaliassa on kaupungin oma hammashoitola, kliinisen hoidon päivystys sekä opetushammashoitola. Dentaliassa on myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin suuja leukasairauksien klinikka, joka muuttaa uuteen T3:een vuonna 2019. Tiloja vapautuu noin 1 700–1 800 neliömetriä, joista suun terveydenhoidon tarpeisiin kelpaisi noin 1 200 neliötä. – Tärkeintä meille oli päästä ”jaolle” Dentalian tiloista ennen kuin niitä osoitetaan muualle. Ajatuksemme on, että toiminnallinen suunnitelma tiloista tehtäisiin jo ensi vuoden aikana, jolloin se olisi valmis vuonna 2018 ja tarvittavat valmistelut voitaisiin tehdä vuonna 2019 viimeistään, sanoo johtava ylihammaslääkäri Minna Kinnarinen. MUUTOS on mahdollinen aikaisintaan vuonna 2020. Dentalian tiloihin siirtyisi Mäntymäen Keskushammashoitolassa toimivia erikoishammaslääkäreitä. Keskushammashoitolaan keskitettäisiin pieniä, lopetettavia yksiköitä eli Moikoisten hammashoitola, Pääskyvuoren hammashoitola, Mullintien hammashoitola, Suikkilan hammashoitola sekä Pansion hammashoitola. LASSE VIRTANEN Dentaliasta hammaskeskus Hammashoitoa keskitetään vähempiin ja suurempiin yksiköihin
3 Lauantai 2. huhtikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS TURKU Energian toimistorakennuksen katolta pudotettiin torstaina kello 12 Fennovoimaa vastustava banderolli. Banderollissa luki ”IRTI FENNOVOIMASTA”. Sillä vaadittiin Turku Energiaa irtaantumaan Fennovoima-Rosatomin ydinvoimalahankkeesta Pyhäjoen Hanhikivenniemellä. Tempauksella osoitettiin solidaarisuutta Pyhäjoella edelleen majailevalle protestileirille. Turku Energian katolta banderolli alas DEMOKRATIAN mysteereitä on se, etteivät kansalaiset eli äänestäjät arvosta valitsemiaan edustajia. Poliitikot ovat ennenkin olleet julkisen ryöpytyksen kohteena. Tiettyyn rajaan asti se on hyväksyttävää. Arvostelun saaminen ja vastaanottaminen kuuluu toimenkuvaan. Suomen Kuvalehti on vuosien varrella listannut arvostetuimpia ammatteja. Poliitikko ei ole koskaan yltänyt lähellekään kärkeä, kuten ei ole toimittajakaan. Kaksikko on kulkenut käsikynkkää aina listan hännillä. Silti voi arvioida, että jokin on muuttunut, huonompaan suuntaan. Ensi vuonna käydään kuntavaalit, todennäköisesti keväällä. Ensi tiedot ehdokkaiden värväyksestä kertovat, että vaikeaa on. Tunkua ei ole. Päätettävät asiat ovat entistä moninaisempia ja monitahoisempia. Yhteiskunta muuttuu siihen suuntaan, että leipätyötä on tehtävä viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta riippumatta, joten aikaa harrastuksille, kuten vaikkapa kunnallispolitiikalle, on entistä vähemmän. SUURIN muutos on kuitenkin se, että suhtautuminen poliitikkoihin on muuttunut entistä myrkyllisemmäksi. Someraivo kohdistuu helposti juuri poliitikoihin. Pilkka ei riitä, vaan samaan kauppaan liittyy usein myös avointa uhkailua, jopa perheenjäsenten uhkaamista. Onko aihetta huoleen? On, useista eri syistä. Kaupunginvaltuustossa on paljon niin sanottua vanhaa kaartia, jonka siirtymistä sivuun moni oikein odottaa. Ei ole yhdentekevää keitä astuu tilalle. Miljoonat vilkkuvat silmissä, kun päätetään yhteisistä asioista. Tarvitaan perehtyneisyyttä, ymmärtämystä ja kokemustakin. YLEISEN ilmapiirin kärjistyminen kertoo myös hyvin huonoa yhteiskunnan tilasta. Ei ole normaalia, että uhkailu on jokapäiväinen metodi. Sama ilmiö toki riivaa myös kaikkea muutakin keskustelua, vaikkapa keskustelua maahanmuutosta. Eri mieltä saa olla ja demokratiassa pitääkin olla. Sen sijaan ei ole hyväksyttävää suvakkihuoritella ja nimitellä muulla tavoin tai uhkailla esimerkiksi raiskauksella. Mihin ovat kadonneet normaali inhimillisyys ja käytöstavat? LASSE VIRTANEN Valitut vailla arvostusta VIIKON UUTISKUVA Turusta pääsee Helsinkiin nyt ennätyksellisen nopeasti, kun VR:n uusi pikavuoro taittaa matkan tunnissa ja 38 minuutissa. Tiistaina alkanut nopea junailu taukosi hetkellisesti torstaina, kun konduktöörien ulosmarssi seisautti kaukojunaliikenteen. Jori Liimatainen
Lauantai 2. huhtikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 2. huhtikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 2. huhtikuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA HUHTIja toukokuun ajan ravintola Pinellassa on nähtävillä Turun taideakatemian kuvataiteen opettajien ”pöytälaatikkoteoksia”, jotka ovat jääneet muiden töiden varjoon. – Pöytälaatikkoon ja nurkkaan jätetyt teokset voi ajan myötä oppia näkemään uudessa valossa, kokee Taideakatemiassa kuvataidetta opettava Eero Merimaa. Teokset ovat nähtävillä Pinellassa toukokuun loppuun saakka. Opettajien töitä esillä Pinellassa –TYYLINI riippuu paljon päivästä. Tykkään erityisesti mustista löysistä trikoomekoista yhdistettyinä kivoihin leggingseihin tai sukkahousuihin, kertoo Heta Laiho, 22. Laiho hankkii vaatteita pääsääntöisesti netistä. – Farkkuleggingsit ovat Asokselta, mekko Zarasta, pipon olen saanut lahjaksi ja kengät olen ostanut Top Sportista. Liivi on tehty farkkutakista, jota käytin pienenä. Värisuosikki on musta, jota voi yhdistellä pastellin sävyihin. – En pidä kirkkaista väreistä. Materiaaleihin kiinnitän huomiota sen verran, etteivät ne hiosta tai sähköisty. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin sähköinen neule. Laiho käyttää lähinnä tennareita tai lenkkareita. – Tykkään kengistä, jotka ovat mukavat jalassa. Kesällä parhaat ovat Birkenstockin sandaalit. Pastelleja netistä Oliko 1980-luvun sketsihuumori parempaa kuin nykyinen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Tulis nyt edes yks muuttolintu. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI Seppo Virtanen Heta Laiho, Lemminkäisenkatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI 5-VUOTIAAT Oskar Laine ja Vilma Paasio tykkäävät eläimistä. VILMA: Meillä on vaan pehmolelueläimiä, mutta eläimet on kivoja. Kissat on parhaita. OSKAR: Niin on. V: Me ollaan käyty Korkeasaaressa. Siellä mä näin karhun. Sain ottaa kuvankin siitä iskän kameralla, mutta se karhu ei pysynyt paikallaan. Enkä sitten saanut siitä kuvaa. O: Mäkin olen nähnyt karhuja Korkeasaaressa. Ja näin siellä kanssa apinan. V: Mä kävin Turussa perhosnäyttelyssä ja näin siellä alligaattorin. Menin sinne mun äidinäidin ja veljen kanssa. Siellä oli kanssa kuolleita hämähäkkiä. O: Me haluttais ottaa kotiin koira. Me ollaan mietitty tosi kauan, että mikä rotu olisi hyvä. V: Me ei voida ottaa kotiin lemmikkejä, kun mummi on allerginen karvaisille eläimille. Mutta meidän naapurissa asuu yksi kissa. Iskällä on pehmolelubulldog, joka on ihan oikean bulldogin kokoinen. Sen nimi on Maksi. Mulla itselläni on pehmolelukoira, jonka nimi on Veijo. O: Kerran me käytiin koiranäyttelyssä. Me oltiin siellä tosi pitkään. Me mentiin sinne jo aamulla ja tultiin vasta illalla. Ei me ehditty nähdä Pikku Kakkostakaan sinä päivänä. Mutta siellä näyttelyssä oli kyllä tosi kiva. Siellä oli sellainen koiratanssikin. V: Ai tanssiks ne koirat? O: Joo, mutta en muista kauheasti siitä, kun se oli syksyn alussa. Kissafanit eläinnäyttelyissä HEIKKI MÖTTÖNEN KAIKKIEN tuntema Heikki Kinnunen on ollut eturivin näyttelijöitämme jo 1960-luvun radikaalivuosista asti. Hänet tunnetaan niin elokuvista, televisiosta kuin teatterilavaltakin. Kinnusen ääni on tullut tunnetuksi myös televisiomainoksista, -kielikursseista ja dubbauksista. Kinnusta pidetään ennen kaikkea koko kansan hauskuuttajana, mutta löytyy hänestä myös vakavampi puoli. Kinnusen uralta löytyy myös vahvaa Turku-taustaa, sillä hän kuului uuteen raskaan kaartin näyttelijäryppääseen, jonka Kalle Holmberg ja Ralf Långbacka toivat Turun kaupunginteatteriin 1970-luvun alussa. Sitä tuntemattomampaa Kinnusta ovat hänen musikaaliset lahjansa, jotka ovat tuottaneet parisensataa levytettyä laulua. Vaikka Kinnunen syntyi Raahessa, hänet tunnetaan ennen kaikkea mikkeliläisenä. Kinnunen on sanonut, että oppi sosiaaliseksi 9-lapsisessa perheessä ja ehkä esiintymisvietti onkin peräisin sieltä. Hän kuului siihen 1960-luvun lopun nuoreen kaartiin, jolla uudistettiin näyttelijälakon jälkeen melkein koko ammattikunta. Kinnusen ura sai potkua vuoden 1966 Helsingin ylioppilasteatterin Lapualaisoopperasta. 1970-LUVUN alussa Kinnusesta kouliintui nopeasti yksi maamme suosituimmista koomikoista. Ensin tuli televisiosarja Ällitälli vuonna 1971 ja seuraavana vuonna elokuva Lampaansyöjät. Molemmissa hänen aisaparinaan näytteli Leo Lastumäki. Vuonna 1974 lanseerattiin Merirosvoradio, jonka voitonkulkua kesti vuoteen 1976 asti. Näinä kaikkina samoina 1970-luvun alkuvuosina Kinnunen näytteli Turun kaupunginteatterin tähtikaartissa. Suurin menestys oli tietysti Seitsemän veljestä, jossa maestro itse tyylitteli veljessarjan älykön, Aapon, osan. Hän näytteli Turussa koko ”Kotkien kauden” ajan vuoteen 1977 asti. 1980-luvun puolessa välissä Kinnunen ja Lastumäki tekivät jälleen yhdessä televisioviihdettä, kun MTV lanseerasi Älywapaan palokunnan. Siinä Kinnusen tunnetuin luomus oli verkkopaitaan sonnustaunut Viljo. Tämän jälkeen katsojia riemastutti Soitinmenot. Molempia näitä kahta sarjaa yhdisti myös Uffa Hintmanin hahmo. Parodian aihe selvinnee nimestä. KINNUSEN 1990-luvun huumoripuolen piikki osui Vääpeli Körmy -elokuviin. Kinnunen on tehnyt koko ajan myös teatterityötä, viime vuodet vapaana näyttelijänä. Hän on näytellyt Turun kauden lisäksi myös KOM-teatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa sekä Tampereella ja Hämeenlinnassa. Tämä ansioitunut näyttelijä täyttää 8. huhtikuuta pyöreät 70 vuotta. Koomikon lapset – Santeri, Vilma ja Paavo – ovat niinikään näyttelijöitä. Viljosta tuli Körmy Heikki Kinnusesta kouliintui Turussa raskaan sarjan viihdyttäjä Parikymppinen Heikki Kinnunen näytti ripaskan mallia Lapualaisoopperassa Turussa huhtikuussa 1966. TS-arkisto NOSTALGINEN TURKU
7 Lauantai 2. huhtikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 2. huhtikuuta 2016 Kultanummiturnaus täyttää taas kentät EI lähtenyt Hans Backen Huuhkaja-pesti ruusuisesti käyntiin. Uudelle valmentajalle, uudelle pelitavalle ja muulle sopeutumiselle on vielä syytä antaa aikaa, vaikka lynkkaushimo on kova. On hyvä muistaa, että toistaiseksi Backen alaisuudessa kohdatut maat ovat kovia vastustajia Suomeen verrattuna, vaikka eivät ihan parhaalla kokoonpanolla olisikaan liikkeellä. Olisiko Suomen tilanne MM-karsintoja ajatellen yhtään parempi, jos nyt olisi haettu voitot esimerkiksi Färsaarista ja San Marinosta? Hieman kärjistäen on ihan sama, mitä jalkapallomaajoukkue tekee ennen lokakuun kuudetta. Jos MMkarsintoja edeltävissä harjoitusotteluissa tulee kuonoon lujaa, mutta karsinnat lähtevät hyvin liikkeelle, kukaan ei muista Puola-peliä. Tosin todennäköisyys sille, että Suomi Islantia, Ukrainaa, Turkkia tai Kroatiaa vastaan juhlisi, on melko pieni. Todennäköisyys, että Suomi pallollisesti hallitsisi peliä karsintalohkon muita joukkueita vastaan, on vielä pienempi. Siinä mielessä Suomi on lähtenyt oikeasta päästä liikkeelle. Oma pää on tukittava kahdella, kolmella tai kuudella topparilla, mikäli Suomi haluaa edes teoriassa kisapaikasta taistella. Muutaman maalin tekemisestä ei olisi haittaa, mutta hyökkäämällä Suomi ei voita ainoatakaan ottelua MM-karsinnoissa. Puolustamalla se saattaa onnistua. ILKKA LAPPI Kivikkoinen tie Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI AMERIKKALAISEN jalkapallon Vaahteraliigan alkuun on vielä puolitoista kuukautta, mutta Turun Trojansin valmistautuminen kauteen on täydessä käynnissä. Viime viikolla Trojans julkisti sopimukset amerikkalaisten puolustuksen linjamiesten James Perrineaun ja Daniel Stadlerin sekä kulmapuolustaja Cameron Guptonin kanssa. Viimeksi mainittu pystyy pelaamaan myös hyökkäyksessä tarpeen vaatiessa. – Heidän sopimustensa myötä joukkue on käytännössä kasassa. Enää emme etsi pelaajia. Toistaiseksi olemme keskittyneet peruskunnon hiomiseen. Nyt aletaan vähitellen myös ajaa pelikirjaa sisään ja hioa taktista puolta, Trojansin päävalmentaja Mikko Virolainen kertoo. Trojans koki viime kaudella pettymyksen, sillä joukkue taipui kolmanneksi Helsingin Roostersin ja Seinäjoen Crocodilesin jälkeen. Etukäteen ajatellen Trojans, neljä edellistä mestaruutta voittanut Roosters sekä viimeksi 2008 kärkikolmikon ulkopuolelle jäänyt Crocodiles tullee jälleen erottumaan muista. – Sitä on vaikea tässä vaiheessa arvioida. Sarjaan noussut Royals Vaasasta tulee todennäköisesti olemaan kova. Uskoisin, että siinä on neljän kärki. TAFT on iso kysymysmerkki. Meillä on kauden ensimmäinen peli vielä heitä vastaan, mikä on erittäin mielenkiintoista, Virolainen tuumii. Taas Vaahteramaljan kimppuun Trojans lähtee jälleen yhtenä suosikeista Vaahteraliigaan Trojansin tavoite on välivuoden jälkeen päästä jälleen haastamaan Roostersia Vaahteramaljaan. Tavoite on olla parhaimmillaan kauden viimeisessä pelissä. Viime kaudella olimme parhaimmillamme oikeastaan ensimmäisessä pelissä, Mikko Virolainen toteaa. Jori Liimatainen OMASSA joukkueessaan päävalmentaja haluaa nähdä uusien vastuunkantajien marssivan esiin. Katetta odotuksille antaa pitkäjänteinen junioreissa tehty työ. – Ryhmässä on ainakin pari omaa junioria, joilta voi odottaa paljonkin. Viime kaudella Vaahteraliiga pelattiin kuuden joukkueen sarjana. 13. toukokuuta käynnistyvässä Vaahteraliigassa pelaa tällä kaudella seitsemän joukkuetta. Lisäksi sarja alkaa kuukautta aiemmin kuin viime kaudella. – Aikaisempi aloitus ei sinänsä vaikuta valmistautumiseen, mutta runkosarjassa on joukkuemäärän vuoksi kaksi peliä enemmän kuin ennen. Pelaajia täytyy yrittää myös säästellä runkosarjan aikana, Virolainen tuumii. – Sarjan piti alkaa vasta kesäkuun puolella, mutta ajankohtaa muutettiin. Se vaikuttaa hiukan meidän kokoonpanoomme alkukaudella. Sami Toivonen on poissa toisesta ja kolmannesta pelistä ja Daniel Menczel on kolmesta ensimmäisestä runkosarjapelistä pois. Amerikkalaisvahvistuksiin aikaistaminen ei vaikuta, sillä he tulevat toukokuun vaihteessa Suomeen, hän jatkaa. TROJANSIN osalta sarjaohjelma on poikkeuksellinen. Kolme ensimmäistä peliä ovat vieraissa. Urheilupuiston yläkentän kenttäremontin takia runkosarja myös päättyy kolmeen vieraspeliin. Trojansin kotipelit pelataankin tiiviillä aikataululla kesäkuun 4. ja heinäkuun 23. päivän välillä. Sä Sä Sä Sä Sä Sä Sä Sä Sä Sä Sä ä ä ä Sä Sä Sä S Sä Sä Sä Sä Sä ä Sä ä Sä Sä S Sä S S S Sä Sä Sä ä ä ä ä ä S Sä S Sä Sä Sä Sä ä ä Sä Sä Sä Sä Sä ä ä ä ä Sä Sä Sä Sä ä Sä ä Sä ä S Sä Sä Sä ä ä ä Sä ä ä ä ä ä ä S Sä S Sä ä Sä ä ä ä S Sä ä S Sä ä ä ä ä S Sä ä ä ä Sä ä Sä ä ä S Sä ä Sä Sä ä ä ä ä ä S Sä ä Sä Sä S S Sä Sä ähk hk h h h h hk hk h hk hk hk hk h hk k hk k hk hk hk hk hk k hk k h hk h hk h hk hk hk k k hk h hk h hk hk h hk k k k hk hk h h hk hk h hk k hk hk hk k k h h hk hk k h h hk k hk k k k h h hk k h h hk hk h h hk hk hk h h hk k hk h h h hk h hk h h ö öp öp öp öp öp öp öp öp öp öp ö öp öp öp öp öp öp öp öp öp ö öp öp öp öp öp öp ö öp öp öp öp öp öp öp öp öp öp ö öp öp öp öp öp öp öp ö öp öp p öp ö ö öp ö ö ö ö öp p öp öp ö öp öp öp p p p öp ö öp ö öp ö ö ö öp p p p p p p p p p po o o o o o o o os o o o o o o o os o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o os o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o os o o o o o os o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o tti ti tii tti tttttttttttttttttti ttti tii tttiii tiiiiiii tiiii tii tiiiiill ll lllllll llll llllllllllllllllll lll lllllllll ll ll lllll ll Vi Vi Vi V Vi Vi Vi Vi Vi V Vi Vi Vi V Vi V V Vi Vii Vi Vi Vi Vi Vi Vii Vi V V Vi V Vi V Vi V V V V Viiiii V V Viesssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssti ttttti tii ti ti tttttii ttttttttttiii ttttttttii ti tttttii tttttti ti tttttti tttttttttttttttttttt PERINTEINEN jalkapallojunioreiden Kultanummiturnaus järjestetään tänä vuonna 8.–10. huhtikuuta. Turnauksen käytössä on kaikkiaan 13 Turun ja lähiympäristön kenttää, joilla kirmaa viikonlopun aikana lähes pari sataa joukkuetta ja noin 3 000 pelaajaa. Tänä vuonna kaukaisimmat joukkueet saapuvat Oulusta. Kultanummiturnaus pelataan tänä vuonna 32. kertaa. Järjestävänä seurana on LTU Jalkapallo. Mihin sijoitat Teemu Rannikon Suomen kaikkien aikojen koripalloilijoiden listalla?
9 Lauantai 2. huhtikuuta 2016 AAMUSET VIIHDELINJAT www.aamuset.? Joka päivä paikallisia uutisia aamuset.? Löytötavarapalvelu SUOMEN LÖYTÖTAVARAHUUTOKAUPPA Luettelo: www.loytotavara.net Ravintola Verkahovissa, Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku Ke 6.4. klo 19.00 Esittely klo17.30 Suomen löytötavarapalvelun
Lauantai 2. huhtikuuta 2016 AAMUSET 10 Kummalki pual ILKKA LAPPI SUOMALAISET ovat kotiseuturakkaita ja erityisesti turkulaiset. Kotiseuturakkaus näkyy myös Itäharjulla. – Itselleni tuntuu hyvin vaikealta ajatukselta asua länsipuolella kaupunkia. Itselleni tämä Itä-Turku ja tämä nurkka on omin asuinympäristö. Veri veti Itäharjulle silloinkin, kun kymmenisen vuotta asuin Kaarinassa. Moni tänne on halunnut takaisin ja toisaalta täältä ei ole haluttu muuttaa poiskaan, toteaa 50 vuotta Itäharjulla asunut Jukka Sainio. Hän asuu syntymäkotinsa naapurissa, vanhan kotipuutarhan ja kasvihuoneen tilalle teini-ikäisenä rakentamassaan talossa. Samoilla kulmilla asuu useita vielä pidempään Itäharjulla asuneita. – Sellaisenkin moton olen kuullut, että talvella täytyisi asua mahdollisimman lähellä keskustaa ja kesällä mahdollisimman kaukana keskustasta. Itäharjussa toteutuvat oikeastaan ne molemmat puolet. ITÄHARJUN asiat ovat tulleet Sainiolle tutuksi myös paikallisen omakotiyhdistyksen kautta. Vuonna 1931 perustettu Itäharjun Omakotiyhdistys on Turun viidenneksi vanhin pientaloyhdistys. Sainio on toiminut yhdistyksessä eri rooleissa 35 vuoden ajan. Vastikään hänet valittiin taas yhdistyksen puheenjohtajaksi parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. – Parikymppisenä päädyin mukaan perhetutun jättäydyttyä pois. Olin vasta muuttanut takaisin alueelle ja hän ehdotti minua mukaan. Meillä oli silloinkin yhdistyksen hallituksessa hyvä porukka ja nopeasti kasvoin mukaan, Sainio muistelee. Nykyäänkin yhdistyksen toiminta on vireää. Tosin nuoriakin kaivataan toimintaan erilaisten teemojen ympärille. Isompia tapahtumia on lähes kuukausittain. Omakotiyhdistys on myös ottanut aktiivisesti kantaa mieltä painaneisiin epäkohtiin. Yksi Itäharjulla asuneiden kestohuolenaiheista on alueen liikenne. – Koemme asuinympäristömme tärkeäksi. Haluamme säilyttää miellyttävän ja lapsiturvallisen miljöön. Täällä on paljon hiekkateitä ja jokainen tietää, että sellaisilla ajonopeudet kasvavat helposti. Haluamme pitää hiekkateiden läpiajoliikenteen kohtuullisena. Täällä on paljon lapsia eivätkä lapset aina hahmota, mikä on kotipihaa ja mikä katua, jos esimerkiksi pallon perässä juostaan, Sainio toteaa. VAIKKA Itäharju on edelleen Sainion mukaan mieluisaa ja idyllistäkin aluetta, 50 vuodessa on väkisinkin tapahtunut muutoksia. Välit naapurustossa ovat edelleen hyvät, mutta yhteisöllisyys on vähentynyt. – Ennen vaihdettiin kuulumisia aitojen yli. Sellainen yhteisöllisyys on vähentynyt. Ihmiset ovat enemmän omissa oloissaan nykyään. Yksi syy on varmaan se, että nykyään ihmisillä on työkiireitä. Kun ollaan vapaalla, halutaan enemmän olla oman perheen kesken. Tiedonkulkua alueella hoidetaankin entistä enemmän somessa. Yhdistykselläkin on oma Facebook-sivunsa, Sainio sanoo. Puoli vuosisataa Itäharjulla Jukka Sainion veri vetää ikuisesti Itä-Turkuun Jukka Sainio on asunut Itäharjulla pikkupojasta lähtien. Nykyinen kotitalo on lapsuudenkodin vieressä. Ilkka Lappi ITÄHARJU
11 Lauantai 2. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kummalki pual: Itäharju&Varissuo
Lauantai 2. huhtikuuta 2016 AAMUSET 12 Pelit&vehkeet TEEMU P. PELTOLA KIVIKAUDELLA ihmisen keskiikä pyöri parinkympin kieppeillä ja nelikymppinen oli jo ikivanha. Elämä oli raakaa ja kuluttavaa selviytymistä päivästä toiseen. Jos kohtaloksi eivät koituneet villipedot, loukkaantumiset tai sairaudet, niin vihollisheimon kivinuijat olivat viimeinen niitti. Oli vain yksi laki: syö tai tule syödyksi. Historiafriikkinä olen usein miettinyt, millaista elämä on tuolloin ollut, kun siitä kertovat ainoastaan esinelöydöt sekä kalliomaalaukset. Olin pompata innostuksesta kattoon kuullessani, että Ubisoft sijoittaa seuraavan Far Crynsa kivikauteen. Odottavan aika oli tällä kerralla pitkä. Pelisarjan konsepti alkaa kaikesta huolimatta olla loppuun kaluttu luu, sillä Far Cry Primal (PS4, Xbox One) ei tarjoa pelillisesti mitään uutta. Tatilla ja parilla napilla onnistuu kaikki mahdollinen esineiden käyttämisestä esteiden ylittämiseen. Vanha tuttu heittokoukku on tottakai varusteena ja oikean heittopaikan etsiminen yhtä sentintarkkaa tuhertamista kuin aiemminkin. On valmis päähahmo, joka suorittaa tehtäviä, kerää resursseja, kehittyy ja rakentaa tukikohtaansa. Siinä sivussa täytyy kukistaa vihollisheimoja. AINOALAATUINEN on sen sijaan pelimaailma, johon Primal pelaajan paiskaa. Ollaan keskellä kivikautta, vuodessa 10 000 eaa. jossain päin Keski-Eurooppaa, jossa jääkausi on pikkuhiljaa päättymässä. Ihmiset osaavat osaavat rakentaa monipuolisia työkaluja, kuten kivikirveitä, nuolenkärkiä, keihäitä, jousia, puukkoja, kankaita ja liimaa. Sapuska haetaan metsästä ja kuolema vaanii lähes jokaisen puun takana. Pelaajan hahmo, Takkar, on arpien patinoima soturi ja metsästäjä, jolle on suotu eläinten kesyttämisen lahja. Alussa Takkar on mammuttimetsällä muiden Wenjaheimolaisten kanssa, kun sapelihammastiikeri hyökkää ja silpoo metsäveljet. Haavoittunut Takkar lähtee etsimään heimolaisiaan, jotka ovat pisin poikin pitkin mantuja. Oman kylän väki alkaa karttua sitä mukaa, kuin Takkar heitä pulasta pelastaa. Tässä tarina pitkälti onkin, sillä peli on alusta asti yhtä sivutehtävien erämaata, jonne mahdollinen punainen lanka katoaa kuin jaguaari tiheikköön. Jos pelimaailma ei itsessään koukuta, jää pelaaminen lyhyeen. Siitä ei pääse mihinkään, että Far Cry Primal on vanhaa tuttua kamaa uudessa paketissa. Paketti on tällä kertaa kuitenkin sen verran originelli, että tämä peli olisi kunniallinen tapa panna piste pelisarjalle ja siirtyä kohti uutta. Päiväni luolamiehenä Far Cry Primal näyttää kivikauden Euroopan kaikessa raakuudessaan Teemu P. Peltola ASIANAJAJAT TILITOIMISTOT TERVEYSPALVELUT PESULAPALVELUT RAKENTAMINEN VAPAA-AIKA KODIN ELEKTRONIIKKAA HUOLTOPALVELUITA VAPAAEHTOISTOIMINTA PALVELEVAT PAIKALLISET Villipedot, kuten sapelihammastiikeri, ovat kivikauden ihmiselle alituinen uhka. Petojen kesyttämisen taito onkin pelissä arvokkain kyky. Hyökkäys vihollisleiriin helpottuu kummasti, kun panee lemmikkisuden asialle.
13 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 2. huhtikuuta 2016 Mistä tragediasta pitäisi tehdä näytelmä tai musikaali? JÄÄHYVÄISET americanabändi Richmond Fontainelle You Can’t Go Back If There’s Nothing To Go Back To -levyllä heittäneet Wily Vlautin ja Dan Eccles kiertävät Suomea huhtikuun alussa duona. Kolmen keikan mittainen Suomen kiertue ulottuu myös Turkuun, kun Richmond Fontaine duo esiintyy Gongissa 7. huhtikuuta. Vlautinin monipuoliset kyvyt biisintekijänä huomioiden edessä onkin tunnelmallinen ilta. Viime hetkellä myös Suomessa HIEMAN kärjistäen kitarabluesilla ei ole ollut Stevie Ray Vaughanin jälkeen nuorta supersankaria, vaikka sellaista on yritetty löytää. Viime vuosina valtikkaa on tyrkytetty Joe Bonamassan käteen. Viime vuosina toukokuussa 39 vuotta täyttävä kitaristi onkin vinguttanut Gibsoniaan varsin ansiokkaasti. Miehen tuorein levy Blues of Desperation vain vahvistaa amerikkalaisen asemaa 1970-luvulla tai sen jälkeen syntyneiden bluesmiesten ykköskukkona. Uusi levy on lähes yhtä tukevaa bluesia kuin parin vuoden takainen Different Shades of Blue, joka oli parasta kitarabluesia vuosiin. Uusikin levy käynnistyy rouheasti. This Train ja Mountain Climbing lyövät jauhot suuhun välittömästi. Sen jälkeen maalailevampi Drive tasapainottaa kokonaisuutta komeasti. Harmi vain, koko levyn mitalle yhtä yleviä biisejä ei riitä. Läpilaskuja ei levyltä toki löydy, mutta loppua kohden taso notkahtelee. Tosin kun levyn 11 biisillä on mittaa peräti reilu tunti, pari-kolme keskiverrompaa albumiraitaakin antaa anteeksi. Kolme varttia ykköskorin bluesia on kuitenkin saavutus, jota harvalta levyltä tänä päivänä löytää. Kenelle: Vinkuvaa ja rullaavaa kitarabluesia fiilistelevälle. Arvio: Bonamassan tunnistettavalla soundilla tehtyjä laadukkaita sinisiä säveliä. ILKKA LAPPI Blues-valtikassa kiinni ILKAN VALINTA Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VARMA NAKKI ILKKA LAPPI SKOTLANTILAISEN runoilija ja näytelmäkirjailija Liz Lochheadin näytelmässä Todellinen löytö on paljon brittikomedialle tyypillisiä piirteitä. Kirpputorille sijoittuvan lämminhenkisen romanttisen komedian komiikka rakentuu nokkelan sanailun, tilannekomiikan ja herkullisten henkilöhahmojen varaan. – Ihan perinteiseen brittifarssiin verrattuna tässä on se ero, että komiikan rinnalla käsitellään myös vakavampia asioita. Näytelmän päähenkilö Susan on kokenut avioeron ja työpaikkakin häneltä on mennyt alta. Elämän varjopuolet ovat myös esillä, mutta ne eivät ole pääasia, toteaa ohjaaja Emmi Louhivuori. Todellinen löytö pyörii tänä keväänä Louhivuoren ohjaaman teatteri Akselin lavalla. Näytelmän päähenkilö Susan on vastoinkäymisistään huolimatta päättänyt kääntää uuden lehden elämässään ja auttaa ajankulukseen kirpputorilla. Hän ei avioerosta huolimatta halua myöskään jäädä nyhjäämään yksin kotinurkkiin. – Susanin hahmossa on paljon sellaista, mistä syntyy elämänmakuista huumoria. Hän ottaa vanhemmalla iällä ensiaskeleitaan deittiviidakossa ja asiat sujuvat vähän kangerrellen. Näytelmässä ei kuitenkaan naureta Susanille vaan Susanin kanssa. Susanissa on hyvää itseironiaa. Hän osaa nauraa myös itselleen, Louhivuori sanoo. KIRPPUTORI on ohjaajan mukaan hedelmällinen miljöö komedialle. Kirpputorin ovi käykin näytelmässä tiuhaan tahtiin ja ovesta lappaa värikäs ja monipuolinen joukko hahmoja. Kiivas tahti ja komedian lainalaisuudet ovatkin laittaneet näyttelijät tiukoille harjoituksissa. – Osa näyttelijöistä tekee tuplatai jopa triplarooleja. Kyllä siinä saa vaatteita vaihtaa aika kiireellä ja orientoitua eri tyyppisiin hahmoihin. Rytmityksen ja tilannekomiikan ajoituksen kanssa on tehty paljon töitä, Louhivuori kertoo. Yksi Todellisen löydön erikoisuus on myös hahmogallerian ikärakenne. Kaikki hahmot ovat keski-ikäisiä ja tavalla tai toisella elämän kolhimia. Elämänkokemus tuo hahmoihin myös karheutta ja tarttumapintaa. – Usein romanttisten komedioiden hahmot ovat 20-30-vuotiaita, jotka etsivät sitä ensimmäistä aviopuolisoa. Tässä näytelmässä hahmoilla on jo enemmän elämänkokemusta. On mielenkiintoista, millaisina deittiasiat näyttäytyvät viisikymppisen silmin. Olenkin joskus todennut tämän olevan keskiikäisten tuhkimotarina. – Itseäni näytelmässä ehkä eniten puhuttelee sen toiveikas pohjavire. Elämä ei aina suju ihan suunnitelmien mukaan, mutta jo kulman takana voi odottaa jotain ihanaa, Louhivuori sanoo. Todellinen löytö teatteri Akselissa 14. toukokuuta saakka. Vähän käytettyä rakkautta Kirpputorille sijoittuva Todellinen löytö on keski-ikäisten tuhkimotarina Todellisen löydön hahmogalleriassa vilahtavat myös virkavallan edustajat (Hannu Rinne ja Päivi Kainulainen). Sykkiikö Susanin (Taina Malmikare) sydän heidän suuntaansa? Ikaros Ainasoja
Lauantai 2. huhtikuuta 2016 AAMUSET 14 Mielipide Tack… …nej tack! BRYGGERI Helsinki tiedotti panevansa oluensa nyt omalla biokaasulla. Yleensä homma menee päinvastoin. Oma olut tuottaa biokaasua. TPS Salibandy hehkutti torstaina Twitterissä sitä, että ”uuden sisäpalloiluhallin rakennustyöt saatiin käyntiin”. Olisiko toisena vaihtoehtona ehkä ollut ulkopalloiluhalli? BAKÅT eller framåt? Suomen jalkapallomaajoukkueen eli Huuhkajien valmentajana on ollut neljän matsin ajan ruotsalainen Hans Backe. Saldona on neljä tappiota maalierolla 0–11. Puolustuspeiä on ensiksi pantu kuntoon, vaikka sitä ei mistään huomaa. Hänen mäkensähän se on. SEITSEMÄN vuotta konnarinhommia VR:llä paiskonut ja nyt potkut saanut mies valitteli Ylen haastattelussa, että kurssilla luvattiin ikuista työpaikkaa. Ei sentään ihan mitä tahansa kannata aikuisen ihmisen mennä uskomaan. YHTEISKUNTASOPIMUSTA on veivattu ties kuinka kauan. On luvassa hyvää vai yhtään mitään? HARTIALA: Yhteiskuntasovun kannalta olisi hyvä, että päästäisiin eteenpäin, vaikka tulos ei olisikaan niin hyvä kuin hallitus on edellyttänyt. Olisi hyvä, ettei syntyisi suurta riitaa yhteiskunnassa. Kaikki olisivat samoissa talkoissa mukana. ROSENLÖF: 1940-luvulla tehtiin niin sanottu tammikuun kihlaus. Sovittiin, että valtio tekee lakeja, jotka ovat minimejä. Nykyhallitus on lähtenyt tekemään myös maksimisopimuksia. Sitä pidän täysin vääränä. On sopimatonta, että mennään virkaja työehtosopimusten ohi. Mutta hyvä olisi, että päästäisiin eteenpäin niin, että kyseenalaistetut ja vähennetyt edut voisivat olla määräaikaisia ja kohtelisivat kaikkia tasapuolisesti. Sen jälkeen palattaisiin entiseen. KH: On kestämätön tilanne, että otamme lapsiltamme syömävelkaa. Suomen taloustilanne on koko ajan huonontunut. Muissa EU-maissa on tehty paljon radikaalimpia ratkaisuja. Esimerkiksi Irlanti on jo jaloillaan. JR: Keskustan kanssa demarit ovat rakentaneet maata niin, että maaseudun väki on saanut tietyt edut ja työntekijät tietynlaiset edut. Nyt keskusta heikentää työntekijöiden asemaa monin tavoin. Pitää muistaa, että päivät ovat peräkkäin. Jos gallupit pitävät paikkaansa, niin saattaa tulla tilanne, jossa sosiaalidemokraatit katsovat, mitä maataloudessa tehdään. KH: Ei tässä luovuta väliaikaisesti eduista, vaan muutokset ovat pysyviä, jotta maan talous saadaan jaloilleen. Ei tämä ole sulle–mullepolitiikkaa. Työntekijöitä koskevat asiat taloudellisesti paljon isompia. JR: Minä tarkoitan tätä kiristystä, jossa pistetään veitsi kurkulle: Jollette sovi, me teemme näin. Siitä on kysymys. Ja pääministeri on oman väkensä palkkaa nostanut. Onhan se ihan käsittämätöntä. Siitä olen samaa mieltä, että meitä ei auta kukaan muu kuin me itse. KH: En pitänyt siitä uhkauksesta, joka hallitukselta tuli. Asenne oli huono, kun väitettiin, ettei kenenkään tarvitse tehdä viikonloppuisin töitä. Olisi kiva nähdä, mihin pääministeri menee hoitoon, kun hän saa viikonloppuna keuhkoveritulpan seuraavan kerran. Jonkun on pakko olla teho-osastolla töissä. DEBATTI DEBATTI JARMO ROSENLÖF on sosiaalineuvos ja sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja. KAIJA HARTIALA on lastenlääkäri ja kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtaja. Demari VS Porvari VARSINAIS-SUOMEN Kokoomusnaisten puheenjohtaja Satu Koskinen kirjoitti Aamuset-lehden mielipidepalstalla (23.3.) siitä, miten lasten päivähoito-oikeuden rajaus on hänestä hyvä ratkaisu, sillä ”molempien vanhempien ollessa päätoimisesti kotona lapsenkin paikka on kotona”. Hänen mukaansa ei ole yhteiskunnan tehtävä kustantaa lasten kasvatusta eikä kasvatusvelvollisuus kuulu yhteiskunnalle. On syytä oikaista, että rajaus ei koske vain niitä lapsia joiden molemmat vanhemmat ovat päätoimisesti kotona, vaan niitä joiden toinen vanhempi ei ole työssä tai opiskele päätoimisesti. Rajaus koskee siis myös esimerkiksi osa-aikaista tai kausiluonteista työtä tekeviä. Tämä ei liene tarkoituksenmukaista kun niin sanotuista kannustinloukuista on oltu huolissaan. Sitten muutama periaatteellisempi huomio. Yhteiskunnalla on perheiden ohella suuri vastuu lasten kasvatuksesta, opetuksesta ja sivistyksestä. Tähän on suomalaisen yhteiskunnan menestystarina nojannut. Lapsia ei ole jaoteltu sen mukaan, mikä heidän vanhempiensa työmarkkina-asema tai veronmaksukyky on. Lapset ovat olleet tasa-arvoisessa asemassa ja siihen on perustunut myös subjektiivinen päivähoitooikeus siinä missä kaikille yhteinen peruskoulukin. Varhaiskasvatuksen on OECD:n tutkimuksissa todettu tuottavan yhteiskunnalle takaisin moninkertaisesti siihen sijoitettavat eurot. Se on suurin yksittäinen tekijä myöhempien oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyssä ja varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja oppimista. Samalla se on tärkeä palvelu syrjäytymisen torjunnassa ja perheiden jaksamisen tukemisessa. Ja sillä on tärkeä merkitys erityisesti naisten työssäkäynnin mahdollistajana. Koskinen vastustaa ryhmäkokojen kasvattamista, mikä onkin mukava kuulla semminkin, kun hänen oma puolueensa niitä on ollut tukemassa. Tulee muistaa, että päivähoito-oikeuden rajaus toimii samalla ryhmäkokoja kasvattavasti. Puolipäiväinen lapsi lasketaan suhdeluvussa puolikkaaksi. Näin ollen puolet päivästä lasten ja aikuisten suhdeluku voi olla 1/13, tai käytännössä 3/39. On siis hurskastelua vastustaa ryhmäkokojen kasvattamista ja samalla kannattaa päivähoitooikeuden rajaamista. Koskinen toteaa lopuksi, että ”Ainoaksi vaihtoehdoksi siis jää subjektiivisen päivähoidon rajaaminen hallituksen esittämällä tavalla.” Vaihtoehdoksi mille? Kunnat eivät tule toimilla juurikaan säästöjä saamaan ja hinta maksetaan korkojen kera tulevaisuudessa. Vaihtoehtoja on aina. Eri asia on, jos jotakin halutaan tehdä tai jättää tekemättä ideologisista syistä. MARI-ELINA KOIVUSALO (SD.) VARAPUHEENJOHTAJA KASVATUSJA OPETUSLAUTAKUNTA Varhaiskasvatus kuuluu kaikille
15 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 2. huhtikuuta 2016 KOLUMNI MISSÄ voisimme vielä säästää, voiko mäyräkoiran luontoon päästään, kun lokakuussa öisin pakastaa, kyselee Arttu Wiskari radiohitissään. Huumoribiisi osuu realismin kantaan, sillä Savon Sanomat uutisoi hiljattain talousahdingon lisänneen terveiden ja nuorien lemmikkien lopetettavaksi viemistä. Kun rahat ovat vähissä, eutanasiapiikki tulee lemmikin hoitoa halvemmaksi. Kissaihmisen sydämeen uutinen osui. Viattoman luontokappaleen turhaa päivien päättämistä olisi helppo moralisoida. Mutta kukaan tuskin (toivottavasti) tekee tällaista päätöstä kevein mielin. Pikemminkin kysymys kuuluu, ovatko lemmikkien hoitokustannukset Suomessa karanneet käsistä? Rahapula lisää eläinlääkäriturismia pienempien pitäjien kunnallisten eläinlääkärien vastaanotoille. Keskustelin taannoin erään opiskelijan kanssa, joka vei kissansa kastroitavaksi kotikonnuilleen parin sadan kilometrin päähän. Bensakuluineenkin toimenpide tuli huokeammaksi kuin Turussa. Onneksi kissa oli autossa viihtyvää sorttia. Oman kissani huutoa eivät hermot kestä Raision rajaa kauemmaksi. LEMMIKKIÄ hankkiessa on virhearvio ajatella vain ostohintaa ja ruokintakuluja. Usein kuulee sanottavan kahden kissan tai koiran menevän siinä missä yksikin. Täyttä soopaa. Kun kahdesta kissastani vanhempi kuoli, kulut laskivat alle kolmannekseen. Työttömyys tai muuten muuttuva taloustilanne voi osua kenen tahansa kohdalle. Eikä kaikkeen voi varautua. Siksi on surullista, että talouslaskurilla kalkuloituna lemmikin hankkiminen tulisi sallia vain harvoille. Karvaisilla kavereillamme on suuri merkitys henkiselle hyvinvoinnille. Maailman murjoessa syliin käpertyvä karvatassu lohduttaa mielialalääkettä moninkertaisemmin. HANNELE SIVONEN Karvan verran kalliimpi Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T YHÄ kasvava määrä yrittäjiä on jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Näillä noin 70 000 kannattavalla ja työpaikkoja tarjoavalla yrityksellä on valmis tuotteisto ja asiakaskunta, joten liikeideaa ei ole tarpeen keksiä uudestaan. Jopa 21 prosenttia korkeakouluissa vuonna 2014–15 opiskelleista pitää yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä vaihtoehtona. Finnveran rahoitusmahdollisuudet tarjoavat apua yritystä jatkavalle, mutta vaadittava omarahoitusosuus ja vakuudet ovat nuorelle, usein opintovelkaiselle kynnyskysymys. Työttömyysturvan yhteensovittaminen yrittäjätulon kanssa tasoittaisi uutta aloittavan tai vanhan yrityksen toimintaa jatkavan yrittäjän mahdollisuuksia ottaa kantaakseen liiketoiminnan riskit. Myös vastavalmistuneiden nuorten yrittäjyyden tukeminen olisi kansantaloudellisesti viisasta. Mahdollisiin mekanismeihin voisi kuulua yrittäjän opintolainan huomiointi liiketoiminnan kustannuksissa samaan tapaan kuin yrityksen koneitten ja laitteiden poistot. Vähennykset voitaisiin tehdä vain yrityksen tuloksesta. Kannustin lisäisi motivaatiota suuntautua jo opiskeluvaiheessa tulevaa yrittäjäuraa tukeviin opintokokonaisuuksiin. Yrittäjäksi valmistuminen on akateemiseksi työttömäksi päätymistä parempi vaihtoehto myös kansantalouden kannalta. VARSINAIS-SUOMEN KOKOOMUSNAISET Yrittäjyyteen on kannustettava VANHAN sloganin mukaan taloustiede on ainoa tiede, jolla on aina eri aikoina erilainen ratkaisumalli. Nyt taitaa sosiologia liittyä seuraan. Nimittäin olisipa mukavaa, jos kaupunkisosiologit vihdoin onnistuisivat päätymään jompaan kumpaan, vuoroin esittämistään vaihtoehdoista: Turun keskusta kaipaa asukkaita keskustaan, ettei se iltaisin autioituisi. Taikka että keskusta kaipaa kipeästi työpaikkoja ja toimistoja keskustaan, ettei pelkkää asumista siellä päivisinkään olisi. Rakentajillehan ees taas asunnoista toimistoiksi ja toimistoista asunnoiksi ruletti sopii paremmin kuin hyvin… Kovasti nyt tunnutaan liputtavan jälkimmäisen ”huolen” jakamiseksi. Miksi niin, sitä ei sen kummemmin perustella. No, kai kompromissina miksaus molempia sopivasti, on useimpien fiksujen turkulaisten kanta asiaan. E. J. VALTONEN Kumpi vai kampi?