Lauantai 1. lokakuuta 2016 | Nro 73 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Mia Salokannel, 28, on pyörinyt saleilla pikkutytöstä alkaen. Hän katsoo nyrkkeilykorttinsa loppuun asti. Urheilu s. 8 Suoraa ja koukkua Enkelikakku tunnetaan ennen kaikkea keveydestään ja suussasulavuudestaan. Kotikokiltakin se onnistuu. Herkku s. 18 Kakkua enkelten Drinkeillä on usein villit nimet, mutta joidenkin takana on vielä villimpi tarina. Kuten Christer Petterssonin. Herkku s. 34 Drinkkien kertomaa Föli avaa sähköbussien aikakauden, linja 1 sähköistyy kokonaan. Asiat s.2-3 Herkku Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 1. lokakuuta 2016 RAISION Vuotamanmäessä Vierulantiellä oli vakava väkivaltarikoksen yritys tiistainana 27. syyskuuta noin kello 19. Teossa käytettiin teräasetta. Osallisena olivat keski-ikäinen nainen sekä nuori tyttö. Vakavilta vammoilta vältyttiin vain hyvällä onnella. Silminnäkijöitä tai asiasta jotakin tietäviä pyydetään ilmoittamaan tietonsa poliisille. Erityisesti yhteydenottoja toivotaan toisen osallisen tapahtumapaikan välittömässä läheisyydessä kohdanneelta, ilmeisesti ulkoilemassa olleelta naiselta sekä lähistöllä olleelta koiranulkoiluttajalta. Asiaa hoitaa poliisissa Pia Suominen, puhelinnumero 029 544 6836 tai sähköpostiosoite pia.suominen@ poliisi.fi. Raisiossa tapon yritys Ovatko erilaiset teemakävelyt toimiva tapa vaikuttaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KUPITTAAN urheiluhalli on saanut uuden ilmeen. Yläkerran suorituspaikkoja on ehostettu remontissa. Hallin lattiana on Mondo-pinta. Juoksuradat ovat viininpunaiset ja keltaiset. Muut alueet ovat harmaita. Myös muita suorituspaikkoja on kohennettu sekä äänentoistoa nykyaikaistettu. Alakerran saunaosasto on remontoitu. Saunaosaston allastilaan on asennettu valvontakamerat. Altaan käyttäjien on jatkossa muistettava ottaa uima-asu mukaan. Urheiluhalli uuteen uskoon TURUN kaduille jalkautuu lauantaina 15. lokakuuta ihmiskaupan vastainen Walk for Freedom –kävelytapahtuma. Tarkoituksena on herättää tietoisuutta ihmiskaupasta ja kerätä varoja sen vastaiseen työhön. Kolmas vuosittainen Walk for Freedom järjestetään tänä vuonna 250 kaupungissa ympäri maailmaa. Turussa tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa. Kävelyllä vastaan ihmiskauppaa LASSE VIRTANEN TURUN työllisyystoimikunta on saanut erillisraportin IntoJob Oy:n työllistämishankkeesta, jonka kustannuksiksi arvioitiin runsaat 105 000 euroa. Hanke on toistaiseksi maksanut vajaat 36 000 euroa. Sen avulla on työllistynyt yksi työtön työnhakija ja kahden hakijan työsuhteista on sovittu. Kokonaistavoitteena oli työllistää vuoden loppuun mennessä 30 työmarkkinatuen kuntaosuudella olevaa. Yritys arvioi nyt, että 5–8 henkilöä saadaan vielä työllistettyä. Hanke on jäljessä aikataulustaan 2–3 kuukautta. Yhteistyö käynnistettiin maaliskuussa. IntoJob on suoriin rekrytointeihin erikoistunut yritys. Alkuperäinen tavoite oli työllistää työtön pysyvästi ja palauttaa pitkäaikaistyöttömiä työmarkkinoille. Samalla Turun kaupunki säästäisi työttömyyskuluissaan. Alkuvaiheessa ongelmana oli työmarkkinatuen kuntaosuudella olevien työttömien tavoittaminen. IntoJob kontaktoi noin 70 yritystä ja sai sovittua noin 40 työpaikasta. Suurin osa niistä jäi täyttämättä, koska kohderyhmään kuuluvia ei tavoitettu eikä tehtäviin sopivia löydetty. Osa toimeksiannoista luonteeltaan ja vaatimuksiltaan sellaisia, ettei niihin voinut valita hakijoita kohderyhmästä. Kontaktoinnin kustannuksiksi oli sovittu 15 000 euroa ja summa on laskutettu kokonaisuudessaan. IntoJobille luvattiin 300–400 henkilön yhteystiedot. Yhtiö pystyi kartoittamaan 190:n henkilön tilanteen, joista 75 kuului kohderyhmään. Tavoitteena oli haastatella sata hakijaa. Heitä saatiin kasaan 12. Osalle heistä annettiin valmennusta ja osa joukosta on esitelty työnantajille. Muutama odottaa vielä työnantajan päätöstä, mutta osaa ei kutsuttu haastatteluun. Työllistymisestä firma saa 1 500 euron palkkion. Sadantonnin hankkeella kolme työpaikkaa LASSE VIRTANEN SÄHKÖAUTOJA on ollut jo kauan ja niistä on puhuttu vielä kauemmin, mutta vasta nyt koittaa sähköbussien aika. Turun kaupunkiseutu on edelläkävijöitä, sillä Föli-liikenteessä aloittaa maanantaina aamulla linjalla 1 ensimmäinen täyssähköbussi. Syksyn mittaan Turun Kaupunkiliikenne Oy:n omistukseen ja käyttöön tulee vielä viisi sähköbussia lisää. Turku Energia on rakentanut sekä lentoasemalle että satamaan latauspisteet. Autot valmistaa suomalainen Linkker Oy. Investoinnin kokonaisarvo busseineen, latauspisteineen ja töineen on 3,8 miljoonaa euroa. Julkista tukea investoinnille on saatu 30 prosenttia. Seudullinen joukkoliikenne Föli on tehnyt seitsemänvuotisen liikennöintisopimuksen Turun Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa. Yksi sähköbussi maksaa noin 500 000 euroa eli tuplasti dieselbussin hinnan. – Tämä ei ole mikään kokeilu. Olemme sähköistämässä koko linja 1:stä. Toinen bussi tulee parin viikon kuluttua ja loput neljä vielä ennen vuodenvaihdetta, sanoo joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte. Hybridibusseja on liikenteessä linjoilla 3 ja 30, mutta kaasubussien hankkimisesta on luovuttu. – Olemme ensimmäinen kaupunki Suomessa, joka on kokonaisuudessaan sähköistämässä yhden bussilinjan. VUOROVÄLI tiivistyy varttiin ja kun laiva tulee satamaan, vuoroväli on parhaimmillaan seitsemän minuuttia. Ruuhkissa turvaudutaan kuitenkin myös dieselbussien apuun. – Yksi suurista saasteen muodoista on melusaaste, jota on joka paikassa. Dieselbussit antavat siihen osansa. Kaupunkikeskusta saadaan viihtyisämpi ja hiljaisempi. Sähköbussi tuottaa ääntä lähinnä rengasmeluna. Sähköbussista puuttuu myös nykiminen kiihdytyksissä. Föli-vuoroja ajetaan arkiaamuisin 244 bussilla, joten sähköbussien osuus ei aluksi ole järin iso, mutta Korte visioi, että määrä voi nousta yli puoleen. – Muutama vuosi menee. Kaikki bussit eivät vuosienkaan päästä ole sähköbusseja. Sähkö menee hukkaan, kun ajetaan pitkää matkaa maaseudulle. Sähköbussi on kaupunkimaisen liikenteen ratkaisu. Sähköbusseissa on myös maksuton, langaton wifi-verkko ja neljä USB-latauspistettä. Bussien näyttötauluilla kerrotaan metromaisesti seuraavasta pysäkistä ja vaihtomahdollisuuksista. Linjalla 1 otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön myös ulkokuulutukset. Kun bussi lähestyy pysäkkiä, autoa odottava matkustaja kuulee, että bussi menossa satamaan. Kuulutukset tulevat robotin äänellä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Linja 1 liikennöi sataman ja lentoaseman väliä. Vaikka kyse ei ole kokeilusta, tietoa kerätään kustannuksista, huoltotarpeesta ja asiakastyytyväisyydestä. Niitä tutkii Turun ammattikorkeakoulu. PIKALATAUSPISTE on uudentyyppinen. Laturi laskeutuu ylhäältä bussin päälle ja lataa akut viidessä minuutissa. – Siinä säästetään bussin painossa. Laitetta ei tarvitse kuljettaa mukana. Kun painossa säästetään ja auto kuluttaa vähemmän energiaa, tarvitaan vähän pienemmät akut, luonnehtii kehityspäällikkö Antto Kulla Turku Energiasta. Linkker Oy:n tilauskanta on nyt noin 20 bussia, mutta tuotantoa voidaan kasvattaa aina 200 sähköbussin vuositahtiin asti. Markkinat ovat avautumassa etenkin Euroopassa ja Linkker on jo sopinut kahden auton toimittamisesta Kööpenhaminaan. Suunta on se, että tilausten koko kasvaa muutamasta autosta isompiin määriin. Sähköbussien aikakauteen Fölin ensimmäinen täyssähköbussi aloittaa maanantaina linjalla 1 AAMUSTEN Herkku on uusi tulokas erikoisnumeroiden rivistöön. Herkussa on tarjolla juttuja ruoasta, juomasta, ihmisistä niiden takana, raaka-aineista, resepteistä ja ruokamatkailusta. Nautiskele jutuista kaikessa rauhassa. Ja jos mieleesi tulee aiheeseen liittyvä asia, ilmiö tai ihminen, joka olisi jutun väärti, niin laita juttuvinkkiä osoitteeseen aamuset@aamuset.fi. Herkkua on lisää jatkossakin. Herkkua tarjolla, ole hyvä Työnhaku työttömille ei ole sujunut toiveiden mukaan. Mikael Rydenfelt
3 Lauantai 1. lokakuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS TURUN Taiteilijaseura ry:n vuosinäyttely on esillä 30.9.–6.11. Vanhan Raatihuoneen ja Brinkkalan gallerioissa. Taiteilijaseuran vuoden taiteilijaksi on valittu Marjatta Holma. Holman palkintonäyttely nähdään Galleria Å:ssa ensi syksynä. Vuosinäyttelyhaku oli avoin varsinaissuomalaisille taiteilijoille. Hakemuksia saatiin 45. Näyttelyyn valittiin kymmenen taiteilijaa ja 19 teosta. Marjatta Holmasta vuoden taiteilija KANSANEDUSTAJILLE puhunut Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen oli huolestunut humanististen oppiaineiden vähäisestä painoarvosta. Hakijoiden määrä vähenee ja resurssit niukkenevat samassa suhteessa. Turun yliopistossa humanistiseen tiedekuntaan hakeneiden määrä on pudonnut rajusti jo useamman vuoden ajan, eikä rehtori pidä kehityssuuntaa hyvänä. Väänänen on solubiologi, joten hänellä ei ole oma lehmä ojassa. Trendi on globaali ja näkyy vielä vahvempana muualla läntisessä Euroopassa. Yliopistot suosivat nyt erikoistumista ja teknokratiaa. Kaiken on oltava mitattavissa. Rahaa tulee tulosten mukaan. Soveltava tiede tuottaa huipputuloksia, mutta sen ongelmana on, että keihäänkärjet ovat lopulta umpikujia. Vain perustutkimus voi luoda uutta pohjaa soveltavalle tieteelle. YHTEISKUNTANA Suomi kulkee kuitenkin humanismin suuntaan, jos humanismi on myös suhtautumistapa. Suomi kaupungistuu ja muuttuu entistä vapaamielisemmäksi, arvioi Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juha Rahkonen Kanava-lehdessä (6/2016). Rahkosen mukaan vertailuissa Suomi on jo yksi maailman ”progressiivisimmista” maista, mikä tutkimuspäällikön mukaan tarkoittaa, että suvaitsevaisuus ja edistysmielisyys ovat korkeassa kurssissa. Yhteiskunta muuttuu feminiinisemmäksi, elämykselliset ja humanistiset arvot nostavat päätään. Yhteiskunnan polarisoitumisen perussyy lienee vapautuneiden sosiaalisen median kanavien ohella se, että konservatiivisemmat vanhemmat ikäluokat ja maaseutu-Suomi käyvät viivytystaistelua liberaalin kaupunki-Suomen edessä. EHKÄ se on myös yksi syy, miksi kaupungistumista vastustetaan. Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on todennut täysin sumeilematta, ettei halua vauhdittaa kaupungistumista (HS 24.9.), vaikka se on lähes luonnonlain kaltainen globaali nykyilmiö, joka synnyttää työtä, tuottavuutta ja toimeentuloa. Kaupunkilaisten arvopohja taitaa olla väärä ja se tietää lopun alkua ainakin joillekin poliittisille puolueille. Ellei kaikille. LASSE VIRTANEN Humanismin alho ja nousu Linja 1 siirtyy sähköbussiaikaan. Lentoasemalla on pikalatauspiste. Lasse Virtanen
Lauantai 1. lokakuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 1. lokakuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 1. lokakuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA KULUVANA viikonloppuna järjestettävät Turun kirjamessut keskittyvät Saksaan ja Satakuntaan. Suomen vanhin kirjamessutapahtuma kerää messukeskukseen yli 25 vuoden kokemuksella noin 700 esiintyjää, 450 ohjelmanumeroa ja satoja näytteilleasettajia. Messuilla vierailee tänä vuonna muun muassa kuuluisa dekkaristi Donna Leon. Kustantajia osallistuu messuille tänä vuonna peräti 40. Kirjamessuilla Saksa ja Satakunta –TYYLINI on boheemi ja siinä on vähän hippivivahdetta, mutta yleensä yhdistelen rockimpaa ja klassista tyyliä, kertoo Suzanne Murmelin, 24. Murmelin ostaa vaatteita Zarasta, H&M:stä, kirpputorilta sekä ulkomailta. – Takki ja housut ovat Zarasta ja neule ja kengät H&M:stä. Koruni ovat Gina Tricosta ja panamalaisesta kojusta. Reppu on ostettu Italiasta. Värimaailma on maanläheinen. – Kesäisin käytän ehkä vähän värikkäämpiä vaatteita, mutta tykkään erityisesti takkini värisistä vaatteista. Väri kulkeutuu vuoden ympäri mukana. Murmelin kertoo rakastavansa hattuja. – Minulla on cowboy-tyylisiä hattuja mutta myös ihan kesähattuja. Cowboy-hattuja minulla on monessa eri värissä. Ne ovat suosikkejani. Boheemi hattujen rakastaja Kuuluvatko kirjamessut syksyysi? Mikä niissä on parasta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Siinä on kans yks pölkkypää, hymyilee vaan! KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Suzanne Murmelin, Aurakatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI 5-VUOTIAAT Elli Hämäläinen ja Elias Kooser tykkäävät pelata perinteisiä pelejä. ELIAS: Meillä on sellainen muistipeli kotona, mistä tykkään. Se on niin kuin korttipeli. Siinä käännetään ensin yksi kortti ja sitten koitetaan löytää toinen sama kuva. Jos sitä ei saa, niin sitten ne laitetaan pois. Jos ne molemmat kortit on samoja, niin sen parin saa itselleen. ELLI: Minäkin olen joskus pelannut sellaista peliä. En kyllä enää muista missä, kun siitä on aika kauan aikaa. EK: Meillä on kotona kanssa monenlaisia lautapelejä ja hoidossa kanssa. Osa niistä on vanhemmille lapsille sopivia, mutta on siellä sellaisiakin, joita olen pelannut. Sitten meillä on kotona sellainen kiva kirja. Siinä on kaikenlaisia erilaisia pelejä. EH: Minulla ei ole mitään suosikkipeliä. EK: En minäkään tiedä, mikä on minun suosikkini. On niin monta kivaa. Ehkä se muistipeli. EH: Minä olen pelannut mummun kanssa shakkia ja korttia. Ne on kyllä kivoja pelejä. Shakissa on kivaa, kun siinä on niin paljon erilaisia nappuloita ja ne voivat liikkua niin monella tavalla. Hevosia ja torneja ja lähettejä. Mummu voittaa aina shakissa. Korttipeleissä minäkin voitan joskus. EK: Minä en ole pelannut shakkia, mutta olen kyllä nähnyt, kun sitä pelataan. Hevoset ja lähetit j a erimin j mo sia te a Mikko Ylitalo HEIKKI MÖTTÖNEN MANILLAN keltainen komea tehdaskiinteistö hallitsee hienosti Aurajoen itärannan puolta. Se edustaa vanhaa kunnon turkulaista jokivarren teollisuuskulttuuria aidoimmillaan, ja melkeinpä lajinsa viimeisenä edustajana. Manilla on pelastunut paikallisen purkuvimman alta kuin ihmeen kaupalla, kiitos turkulaisen kulttuuriväen. Manilla viettää nyt 150-vuotisjuhliaan, sillä kiinteistön vanhin jäljelle jäänyt rakennus on vuodelta 1866. Tontin rakennuskanta on tietysti elänyt vuosikymmenten varrella paljonkin, mutta paljon arvokasta on jäänyt onneksi jälkipolville. Koko Manillan alueen historia jo ennen tehtaita olisi ihan oma lukunsa, mutta aloitetaan tämä tarina viinatehtaasta. Nykyturkulaisesta voi tuntua hassulta, että Manilla kaavoitettiin entiselle niin sanotun uuden kaupungin alueelle, joka ei tuolloin ollut edes varsinaista kaupunkia. Noihin aikoihin Suomessa kiellettiin viinan kotipoltto ja se loi markkinat teolliselle viinanpoltolle. Tämän markkinaraon vainusi myös herra nimeltä David Cowie. Hän haki maistraatilta lupaa viinanpolttimon perustamiselle nimen omaan vanhalle Tiilisalin tontille. Syinä olivat sokeritehtaan läheisyys, sopivan kalteva tontti sekä viereinen luonnonvesilähde. COWIE rakennutti tontille tarvittavat tuotantolaitokset, hankki tekniikan ja näin syntyi Aura Ångbränneri. Kun aika jätti Cowiesta, perustettiin kiinteistöön vuonna 1880 uusi yhtiö, jonka nimeksi tuli Aura Nya Ångbränneri Ab. Sen tuotteita olivat viinat, hedelmäja marjaviinit sekä etikka. Lait vaikuttivat jo toisen kerran Manillan kohtaloon, kun Venäjän vallankumoushallitus vahvisti kieltolain vuonna 1917. Viinanpoltto loppui ja sen jälkeen kiinteistössä toimi hihnaja remmitehdas Dana. Vuonna 1929 saapui taas uusi isäntä, kun Köysitehdas Manilla Oy asettui taloksi. Yrityksen nimen kehitti tehtaanjohtajan vaimo, sillä köyttä tehtiin Filippiineiltä tuodusta manillahampusta. Köysien valmistus loppui vasta vuonna 1985, kun tuotanto siirrettiin Rymättylään. Köysitehtaan jälkeen tyhjilleen jäänyt tehdaskiinteistö jäi odottamaan kohtaloaan. 1990-luvun alussa kuvaan astui Aurinkobaletti, joka löysi toimintatilat sieltä. Vuonna 1997 perustettiin Pro Manillasäätiö, jonka yhtenä tavoitteena oli arvokkaan Manillan suojelu ja kunnostaminen kulttuurikeskukseksi. Tämä tavoite onnistui ja sitä voidaan pitää todella suurena kulttuuritekona. Keltainen katseenvangitsija 150 vuotta täyttänyt Manilla oli alkujaan viinatehdas Manillan tehdas on tuijotellut Aurajokea jo 150 vuotta. Kuva on huhtikuulta 1987. Jari Laurikko
7 Lauantai 1. lokakuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 1. lokakuuta 2016 TPS:N jääkiekkojoukkue näyttää osuneen kultasuoneen, kun joukkue sai hankittua Ilkka Heikkisen takalinjoilleen täksi kaudeksi. Heikkinen tiedettiin vaaralliseksi aseeksi hyökkäyspäässä, mutta silti viisi maalia ensimmäiseen viiteen peliin on suoritus, josta tuskin uskallettiin haaveilla. Terveenä pysyessään Heikkinen saattaakin tällä kaudella tosissaan uhata Reijo Ruotsalaisen yhden kauden puolustajien maaliennätystä (28). Hätyytteleekö Heikkinen Reksaa? INTERILLÄ on Veikkausliigassa neljä ottelua aikaa hinata itsensä HIFK:n edelle ja pois karsijan paikalta. Helppo urakasta ei tule, vaikka Inter onkin onnistunut napsimaan viime kierroksilla pisteitä tasaisesti. HIFK:hon verrattuna Interin loppuohjelma on paperilla ehkä hiukan helpompi. Ykkösessä puolestaan on jäljellä kolme kierrosta. TPS yrittää kynsin ja hampain pitää kiinni kakkossijasta ja päästä karsimaan. JJK on nykäissyt neljän pisteen edun ja on vahvasti kiinni suorassa nousussa. TPS:lla on etua AC Ouluun kaksi pistettä. TPS:lla oli kolme pistettä tarjolla KTP:tä vastaan, mutta yhteen oli tyytyminen. Loppukaudella jokaisessa pelissä on valtavasti panosta. Ei vähiten kauden viimeisessä vierasottelussa 15. lokakuuta Oulua vastaan. Mitä tahansa voi vielä tapahtua, mutta kierros kierrokselta turkulaisen jalkapalloväen pelkäämä ja odottama karsintaderby on tullut lähemmäs ja lähemmäs. Jos Inter ja TPS ratkaisisivat keskenään liigapaikan kohtalon olisi se turkulaiselle jalkapalloväelle taivas ja helvetti samaan aikaan. Tuossa otteluparissa olisi panoksena paljon muutakin kuin vain Veikkausliigassa pelaaminen kaudella 2017. ILKKA LAPPI Derby oven takana? Nähdäänkö liigakarsinnoissa derby? Kumpi veisi liigapaikan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI NAISNYRKKEILY on ollut viime aikoina hyvässä nosteessa, eikä vähiten Mira Potkosen olympiapronssin myötä. Nosteen on huomannut sekä kilpanyrkkeilyn että kuntonyrkkeilyn puolella. – Koko ajan on tullut kilpapuolellekin lisää ottelijoita ja kuntonyrkkeilyn puolella tunnit ovat aina ihan täynnä, sanoo Turun Teräksen Mia Salokannel. Salokannel voitti viime keväänä naisten alle 51 kilon sarjassa SM-hopeaa. Tuntumaa harrastepuolelle on siviilityön kautta. Salokannel ohjaa erilaisia jumppia. Nyrkkeilyn puolella kilpapuolen nyrkkeily on aina ollut oma juttu. – Kilpailuviettini on aina ollut kova. Tarvitsen adrenaliinia vereen, joten oli selvää, että haluan kilpailla. Isäni ja molemmat veljeni ovat harrastaneet nyrkkeilyä. Kun pienestä pitäen pyörin salilla, nyrkkeily oli luonteva laji itselleni. VAIKKA nyrkkeilysalilla 28-vuotias Salokannel on viihtynyt lähes koko ikänsä ja on harjoitellut nuoresta pitäen kisaryhmissä, kisoihin Salokannel lähti vasta kolmisen vuotta sitten, kun hän siirtyi Teräkseen Kalevi Sirkiän valmennukseen. – Aikaisemmin ajattelin, että lajista tulee liian totista, jos lähtee kisaamaan tosissaan. Toisaalta salilla on viettänyt niin paljon aikaa, että ehkä se on hukkaan heitettyä aikaa, jos ei mittaa omaa tasoaan, Salokannel miettii. – Kolme vuotta sitten menin Paraisilla salille ja siellä valmentaja kysyi, että lähdetäänkö kisoihin. Tuntui, SM-kulta mielessä Mia Salokannel haluaa katsoa nyrkkeilykortit loppuun asti Mia Salokannel on harjoitellut viime vuodet Kalevi Sirkiän valmennuksessa. Sirkiä kehuu suojattinsa luonnetta nyrkkeilijälle sopivaksi. Mian halu kehittyä on valtava, Sirkiä sanoo. Ilkka Lappi että olin koko ajan vain odottanut, että joku kysyy sen kysymyksen. Vaikka sitten tulinkin Teräkseen ennen kuin kisoihin lähdin, Salokannel kertoo. Nyrkkeilijän arkea rytmittää harjoittelun lisäksi hierojaksi opiskelu, työt sekä perhe-elämä, johon kuuluu kaksi lasta. – Tuntuu, että olen saanut rakennettua hyvän paketin. Halu katsoa kortit loppuun asti nyrkkeilijänä on kova ja panostus lajiin on suuri. Kaikki irtoava aika kuluu salilla tai lenkkipolulla, Salokannel toteaa. MITÄ korttien loppuun asti katsomiseen tulee, ensimmäinen luonnollinen askel on kirkastaa SM-hopea kullaksi ensi keväänä. Viime keväänä Viipurin Nyrkkeilijöiden kokenut Kristiina Kivistö oli vielä selvästi edellä ja tuloksena oli tappio yksimielisellä tuomiolla. – Pari-kolme viikkoa sitten ottelimme uudelleen ja se meni paljon paremmin. Pyrin aina ensisijaisesti kehässä siihen, että tulee hyvä ottelu ja että suoriudun omalla hyvällä tasollani. Voiton aika tulee kun on tullakseen, mutta totta kai tavoitteet pitää pitää kovana. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut viime keväästäkin paljon, Salokannel arvioi. – Suurin ero tällä hetkellä on taito. Kehätyöskentelyn pitää nousta sille tasolle, että pystyy haastamaan maajoukkuerinkiin kuuluvan ottelijan, Salokannel sanoo.
9 Lauantai 1. lokakuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T HERKKU Lauantai 1. lokakuuta 2016 Mikä on mielestäsi paras tapa säilöä sienet? MAAILMANKUULU Oktoberfest on kaksiviikkoinen olutfestivaali, joka pidetään joka vuosi Münchenissä syysja lokakuun vaihteessa. Oktoberfest-tapahtumia järjestetään myös Suomessa, jossa olennaisena osana juhlaan kuuluvat laadukkaat oluet ja tuhti saksalainen pitoruoka, kuten bratwurstit ja muut mausteiset makkarat, rapeat porsaanleikkeet, paistetut perunat, perunasalaatti ja hapankaali. Oktoberfestissä syödään tuhdisti HYVÄ sienisyksy tietää jo parinkin sieniretken jälkeen messevää saalista, joka täytyy jollakin tavalla säilöä. Perinteinen suomalainen tapa säilöä sienet on suolata ne. Perinteisen sienisalaatin lisäksi suolasienet sopivat hyvin laatikkoruokiin, keittoihin ja patoihin. Ylimääräisen suolan poistamiseksi sienet on syytä liottaa ennen käyttöä. – Mitä kauemmin suolasieniä varastoidaan, sitä enemmän ne imevät itseensä suolaa. Liota sieniä yön yli kylmässä vedessä tai keitä niitä hetki, vinkkaa ruoka-asiantuntija Leena Ylikännö Länsi-Suomen maaja kotitalousnaisista. – Ethän kuitenkaan unohda arvokasta saalista hyllyn perälle, vaan opettele käyttämään säilöttyjä sieniä jokapäiväisessä ruuanlaitossa, hän muistuttaa. Älä säilö sieniä sitkeiksi Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. t n it VISIT Turku on nimittänyt Suomen ruokapääkaupunki Turkuun ensimmäistä kertaa ruokaja juomakulttuurilähettiläät, Food ambassador -nimikkeellä toimivat ruokatoimittaja Heli Niemisen ja baarimestari Tanja Raunion. Ruokakulttuurin kehitys sekä Turussa että koko Varsinais-Suomessa on ollut viime vuosina huimaa, ja ruokakulttuurilla on valtava merkitys muun muassa matkailun vetovoimatekijänä. Yhä useampi saapuu Turkuun ruokaja juomakulttuurin vuoksi. Food ambassadorien tehtävänä on tuoda esiin se, mitä Turusta ja koko seudulta löytyy jo valmiiksi. Molemmat ovat työskennelleet pitkään turkulaisen ruokaja juomakulttuurin hyväksi oman työnsä kautta, ja jatkavat edelleen päätyössään. Uuden nimityksen kautta avautuu kuitenkin aivan uusia mahdollisuuksia, kun Food Ambassadorit tulevat työskentelemään yhteistyössä Visit Turun kanssa. Kulinarismiairuet nimitetty HEIKKI MÖTTÖNEN SUOMEN Kotitalousopettajien liiton toiminnanjohtaja Aira Kuvaja asuu Turun seudulla ja hän on tehnyt erilaisia ruokakuvauksia ja -juttuja jo parisenkymmentä vuotta. Turun ja muun Varsinais-Suomen ruokailutottumukset ja -historia kiinnostavat häntä erityisesti. Turku on tänä päivänä täynnä erilaisia huippuravintoloita, mutta kaupungin ruokakulttuurilla on myös värikäs ja kansainvälinen historiansa. – Varsinais-Suomi ja Turku ovat olleet muuhun Suomeen verrattuna erittäin vaurasta aluetta, jolla on myös maantieteellinen sijainti ja sitä kautta ilmasto etuna. Moni ruokaan ja sen valmistukseen liittyvä tapa on saanut Suomessa alkunsa juuri täältä. On päästy kokeilemaan ensimmäisenä jotain uutta. Merenläheisyys on tuonut omat erityispiirteensä, mutta onhan maakunta myös Suomen vilja-aitta, Kuvaja muistuttaa. – Turku on aina ollut myös kansainvälinen kaupunki ja ruokaan liittyviä vaikutteita on tullut ennen kaikkea Ruotsista, mutta paljon myös Baltiasta ja Saksasta. Koska Turussa oli säätyläisiä ja muuten vaan varakkaampaa väkeä, oli heillä varaa ja mahdollisuuksia kokeilla ruoka-alan viimeisimpiä virtauksia. Heidän kauttaan ne levisivät sitten myös tavallisen kansan pariin. KUN mennään konkretiaan ruokalajien suhteen, nostaa Kuvaja ensimmäisenä esille virallisen maakuntakalan silakan, sekä muutenkin kalaruoat. Silakan merkitys Turulle taitaakin olla samaa tasoa kuin vaikkapa muikun Kuopiolle. – Kalaa on syöty aina paljon. Silakka tietysti suolattiin ihan jo säilyvyyden vuoksi, mutta aina sitä myös hiillostettu ja paistettu. Aikoinaan silakkaa myös keitettiin paljon perunan kyytipoikana. Kalakeittoa tehtiin enemmänkin ahvenista ja siiasta, Kuvaja tietää. Suomen itäisen ja läntisen ruokakulttuurin raja pysyi yllättävän selvänä aina 1960-luvulle tultaessa. – Lännessä ruoka valmistettiin yleensä avotulella tai liedellä, idässä uunissa. Sieniä lännessä opittiin kunnolla syömään vasta sotien jälkeen, kun Karjalan siirtolaiset opettivat omille tavoilleen. Kaikessa ei olla oltu siis kuitenkaan edelläkävijöitä, Kuvaja muistuttaa. KUVAJA listaa vielä lopuksi sellaisia oikein varsinaissuomalaisia ruokia. – Merireittien varrella kun ollaan, niin mausteiden käyttö alkoi täältä. Sen peruja ovat muun muassa mausteiset leivät kuminoineen. Hevos-, laukkaja rusinamakkarat, luumukiisseli, imelletty makea limppu, saaristolaisleipä, kotijuusto ja läskisoosi ovat myös hyvin paikallisia ruokia. Myös vihanneksia, marjoja ja hedelmiä on aina osattu hyödyntää ja jalostaa. Ruokakulttuurinkin kehto Turun etuina ovat aina olleet sijainti, ilmasto ja kansainvälisyys Aira Kuvaja leipomassa turkulaisia perinneleipiä. Rauno Johansson, Pixart Studio Turku. Saaristolaisleipä. Luumupiiras.
11 Lauantai 1. lokakuuta 2016 AAMUSET Herkku
Lauantai 1. lokakuuta 2016 AAMUSET 12 Herkku ILKKA LAPPI ELOKUUN alussa Puutorin kulmalle avautuneen persialaisravintola Vänäkin taustalta löytyy Turun seudun ravintolamaailmassa pitkään vaikuttanut pariskunta Shahriar ja Nilu Karami. Ennen Vänäkin perustamista Karamit ovat pyörittäneet useita eri ravintoloita. Ajatus iranilaisiin ruokaperinteisiin keskittyvästä ravintolasta ehti kyteä pitkään mielessä. – Mietin, että meidän perinteinen ruoka ja makutottumukset voivat olla suomalaisille mielenkiintoisia. Viisi vuotta mietin tällaisen ravintolan perustamista. Kun tämä paikka vapautui, ajattelin, että nyt on oikea hetki, toteaa Vänäkin ravintolapäällikkönä toimiva Shahriar Karami. – Toinen tärkeä syy oli se, ettei täällä päin ole oikeaa iranilaiseen keittiöön keskittynyttä ravintolaa. Espoossa on yksi persialainen ravintola, mutta Turusta sellainen on puuttunut, hän jatkaa. KEITTIÖN puolella työskentelevä Nilu Karami kertoo, että ruokien valmistelu aloitetaan aamuisin noin neljä tuntia ennen ovien avaamista. Keittiössä työskentelee kerrallaan yleensä kolme kokkia. – Ruuan terveellisyys on yksi tärkeä arvo meille. Kaikki ruokamme ovat laktoosittomia ja gluteenittomia. Öljyä käytetään hyvin vähän, yleensä liha grillataan ja meillä käytetään paljon myös kasvisruokia. Pataruokia teemme paljon, ja myös ilman lihattomana vaihtoehtona, Karami kertoo. Iranilainen keittiö on saanut vaikutteita muun muassa intialaisesta ja kiinalaisesta keittiöstä. Yksi keskeinen erottava tekijä iranilaisessa ruuassa kuitenkin on. – Iranilainen ruoka on miedompaa kuin esimerkiksi intialainen ruoka. Myös keitot ovat perinteisessä iranilaisessa keittiössä tärkeitä. Me teemme esimerkiksi nuudelikeittoa, linssikeittoa ja punaisista pavuista tehtyä keittoa. SUOMEEN Karamit saapuivat Iranista 2000-luvun alulla. Ravintolaala tuli tutuksi vasta uudessa kotimaassa. – Suoraan sanottuna meillä ei ollut kokemusta ravintola-alalta ennen Suomeen muuttamista. Meillä oli Iranissa kosmetiikkafirma, mutta Suomessa työpaikan saaminen oli alussa hankalaa, kun kielitaito oli huono. Ravintola-alalla oli mahdollisuus työllistyä ja siitä se lähti, Shahriar Karami muistelee. Turun keskustassa ravintoloiden kilpailu asiakkaista on kovaa. Muutaman korttelin säteellä perinteisemmän ravintolaruuan lisäksi on tarjolla muun muassa persialaista, kiinalaista, intialaista ja nepalilaista ruokaa. – Kaksi asiaa pitää olla kunnossa, jotta pärjää. Ensinnäkin ruuan pitää olla laadukkaista aineista laadukkaasti tehtyä. Toisekseen asiakastyytyväisyyteen pitää panostaa kaikin keinoin. Jos nämä asiat ovat kunnossa, pärjää, sanoo Shahriar Karami 14 vuoden kokemuksella. Asiakastyytyväisyyttä laadulla Persialainen ravintola iti pitkään Shahriar ja Nilu Karamin mielessä Shahriar ja Nilu Karamin pyörittämä Vänäk on saanut lupaavan alun. Jos verrataan aiempien ravintoloiden ensimmäistä kuukautta Vänäkin alkuun, olemme aloittaneet hyvin. Ihmisillä menee kuitenkin vähän aikaa tottua uuteen ja hetki menee, että sana alkaa kiiriä, he sanovat. Ilkka Lappi
13 Lauantai 1. lokakuuta 2016 AAMUSET Herkku
Lauantai 1. lokakuuta 2016 AAMUSET 14 Herkku ILKKA LAPPI LÄHES päivälleen vuosi sitten ilmestyi Portsan katukuvaan Arvinaukiolle vanhaan kioskiin vietnamilaista ja thaimaalaista kasvisruokaa tarjoava VG Wok. Avajaispäivänä henkilökuntaa odotti yllätys. – Emme olleet tehneet mitään esivalmisteluja, koska emme tienneet tuleeko paikalle ketään. Kello 11 avasimme ovet ja puoli tuntia myöhemmin jonoa oli ulos asti ja meillä todella kiire. Ystäviäni tuli onnittelemaan uuden paikan avaamisesta ja he tarjoutuivat auttamaan keittiössä, koska meillä oli niin paljon tekemistä, muistelee omistaja Trung Pham. Tämän vuoden tammikuussa VG Wok avasi toisen toimipisteen Raunistulassa Satakunnantien varressa ja nyt myös Piikkiöstä löytyy VG Wok. Tosin hyvässä alussa oli sattumaakin mukana. – Oli onni onnettomuudessa, että satuimme avaamaan ensimmäisen paikan Portsaan. Emme tienneet yhtään, että Portsassa on niin paljon kasvissyöjiä. He ovat myös paikkauskollisia. Avasimme toisen paikan, koska Portsan kioskimme oli niin pieni, mutta Raunistulaan on löytynyt kokonaan oma asiakaskuntansa. Nykyään meillä käy myös paljon myös lihaa syöviä, Pham toteaa. KYSEESSÄ on perheyritys, jonka kaikki kolme kioskia omistaa Pham. Raunistulan kioskia pyörittää hänen veljensä Tin yhdessä vaimonsa Namthip Datsungnoenin kanssa. Phamit ovat vietnamilaissyntyisiä, mutta Datsungnoen on thaimaalaistaustainen. – Hänen äitinsä on ammatiltaan kokki, joten oli luontevaa yhdistää vietnamilainen ja thaimaalainen keittiö myös yrityksessämme. Kasvisruokaravintola oli Phamille luonteva valinta, sillä hän on itse ollut kasvissyöjä pitkään, kuten koko perhe. Kasvisruoka on periytynyt äidiltä. – Olen huomannut, että kasvisruoka saa minut jaksamaan paremmin. Aikanaan tein pääkaupunkiseudulla 16-tuntisia päiviä ravintolaalalla, enkä oikein jaksanut niitä kovin hyvin. Kun äitini kannustamana vaihdoin ruokavaliota ja opettelin tekemään kunnolla kasvisruokaa, huomasin jaksavani töitäkin paljon paremmin. Silti olin aluksi skeptinen, kun äiti ehdotti kasvisruokaravintolan perustamista, Pham sanoo POHJIMMILTAAN thaimaalainen ja vietnamilainen ruoka eivät eroa kovin paljon toisistaan. Jos pitää thaimaalaisesta ruuasta, vietnamilaiseenkin on helppo tutustua. – Thaimaassa ruoka on aika usein kookosmaitopohjaista, kun taas Vietnamissa pohjana käytetään usein soijaa. Vietnamilainen ruoka on thaimaalaista miedompaa, kiteyttää Pham eroja. Kun VG Wok aloitti, thaimaalaisia annoksia meni enemmän. Vuoden aikana erot ovat tasoittuneet ja nyt kysyntä on lähes puolet ja puolet. – Alun ero johtui varmaan siitä, että thaimaalainen ruoka oli suomalaisille tutumpaa. Vähitellen asiakkaat ovat uskaltaneet kokeilla myös vietnamilaista ja todenneet, että se on yhtä hyvää, Pham arvelee. Vegeruoka vetää kipsan täyteen porukkaa Kasvisruoan kysyntä yllätti Trung Phamin VG Wok on ottanut liiketiloikseen entisiä kioskeja. Nuhjuisen julkisivun ei kannata antaa hämätä. Ilkka Lappi ”Kasvisruoka saa jaksamaan paremmin.”
15 Lauantai 1. lokakuuta 2016 AAMUSET Herkku
Lauantai 1. lokakuuta 2016 AAMUSET 16 Herkku HEIKKI MÖTTÖNEN RAVINTOLA Pippurimylly on kuulunut Martin katukuvaan jo vuodesta 1974 lähtien. Tämä nostalginen perheravintola täytti viime heinäkuussa jo 42 vuotta. Taival on pitkä ja paikka onkin luottanut alusta asti sen omaan konseptiinsa. Useat klassikkoannokset ovat olleet ravintolan ruokalistalla sen perustamisesta asti. Menestyksen ja pitkän iän taustalla on turvallista jatkuvuutta. Ravanttien suku on luotsannut Pippurimyllyä sen perustamisesta asti. Perheellä on myös muita ravintoloita Turussa. – Perhe on ollut tässä alusta asti sydämellä mukana. Vanhempani tulivat Helsingistä Turkuun ja he yrittivät ensin perustaa Kauppatorille kahvitelttaa. Kaupunki ei kuitenkaan antanut lupaa, koska se olisi kuulemma kerännyt epämääräistä porukkaa ympärilleen. Sen jälkeen vanhempani päättivät ryhtyä ravintoloitsijoiksi, nykyinen toimitusjohtaja Viljo Ravantti taustoittaa. Useimmat ihmiset mieltävät Pippurimyllyn pihviravintolaksi, ja sitähän se tosiaan onkin. Hieman huonommin tunnettu asia sen sijaan on se, että ravintolassa on pyöritetty myös Turun ensimmäiset pizzat. – Pizza oli ihan uusi asia siihen aikaan. Helsingistä sai jo silloin pizzaa, mikä vanhemmiltanikaan ei jäänyt huomaamatta. Isäni sai alkukipinän ravintolan perustamiseen kuitenkin jo Espanjassa 1960-luvulla, kun paikallisen kanagrillin tuoksut houkuttivat, Ravantti muistelee. MIKÄ sen hyvän pizzan salaisuus sitten on? – Hyvä pohja ja ennen kaikkea kunnon tomaattikastike. Päälle tuoreita raaka-aineita oman maun mukaan, Ravantti listaa. Jos siirrytään pizzoista muuhun ruokalistaan, mikä on eniten Pippurimyllyn näköinen annos? – Kyllä se varmaan on Pippurimyllyn nimikkopihvi ja toinen annos, jota tullaan nauttimaan hieman kauempaakin, on Wienerwalssi. Pippurimyllyn klassikoihin kuuluvat myös rapeat paistetut silakat. Kesäiset pyyntikatkot saattavat joskus rajoittaa niiden saatavuutta. VILJO Ravantti aloitti hommat omassa perheravintolassa jo nuorena pojankloppina. Hän vannoo perinteiden nimiin, mutta lupaa aina aika ajoin myös uusia tuulia. – Nyt sen voi kai jo ääneen sanoa, 12-vuotiaana aloitin erilaisissa hommissa ravintolan ympärillä. Asiakkaita vartenhan me tätä teemme. Meillä on sellaisiakin asiakkaita, jotka ovat käyneet täällä uskollisesti ihan alusta asti, Ravantti kiittelee. Sekin päivä varmaan koittaa, kun Pippurimylly viettää viisikymppisiään. – Toivottavasti. Uskoisin, että juhlisimme tavoillemme uskollisena työn merkeissä. Martinmäen maukas liikenteenjakaja Keski-ikäisen Ravintola Pippurimyllyn annoksia tullaan syömään kauempaakin Pippurimyllyn Tuire Immala tietää, että konstailemattomalla ruoalla on vankka kannattajakuntansa. Heikki Möttönen Ravintola on Martin maamerkkejä.
17 Lauantai 1. lokakuuta 2016 AAMUSET Herkku
Lauantai 1. lokakuuta 2016 AAMUSET 18 Herkku HENRIIKKA FINGERBORG TEKEEKÖ mielesi maailman pehmeintä ja ihaninta kakkua? Amerikkalainen perinneherkku Angel Food Cake on niin kevyttä ja ilmavaa, että sen sanottiin olevan ”enkeleiden ruokaa” – ja sitä se tosiaan on. Kakkuun tarvitsee ainoastaan kuusi ainesosaa ja valmistus on todella helppoa. Tämä enkelikakku maistuu syksyn juhlissa kanelilla ja sokerilla maustettujen pehmeiden omenien, sekä vaniljaisen kardemummakerman kera. Enkelikakku 2,4 dl kakkujauhoja 12 isoa munanvalkuaista (huoneenlämpöistä) 1/4 tl suolaa 1 tl cream of tartaria 2 2/3 dl sokeria 2 tl vaniljasokeria Kardemummavaahto sekä kaneliomenat: purkki vaahtoutuvaa vaniljakastiketta 1tl kardemummaa 4 kirpeää omenaa 1rkl sokeria nokare voita kanelia maun mukaan ALOITA lämmittämällä uuni 180 asteeseen. Erottele valkuaiset keltuaisista isoon kulhoon. Yhdistä kakkujauhot ja suola erilliseen astiaan. Vispaa valkuaisia noin 1 minuutin ajan, kunnes ne muuttuvat vaahdoksi, ja lisää cream of tartar. Jatka vispaamista ja lisää pikkuhiljaa mukaan kaikki sokeri. Vispaa kunnes vaahdosta saa tehtyä huippuja (noin 2 minuuttia). Lisää lopuksi vaniljasokeri. Seuraavaksi yhdistetään kuivat ainekset vaahdon sekaan. Sihvilöi jauhoseosta neljässä osassa vaahdon sekaan. Kääntele seos varovasti isolla nuolijalla mukaan. Älä sekoita liikaa. Kun kaikki jauhot ovat mukana ja edessäsi on ilmavaa ja pehmeää höttöä, kaada höttö irtopohjavuokaan. Pyöräytä veistä tai muuta sopivaa välinettä pyöreän vuoan mukaisesti koko taikinan läpi, jotta taikinaan ei jää ylimääräistä ilmaa. Tasoita vielä taikina varovaisesti. Laita vuoka uuniin alatasolle 35–40 minuutiksi. Pinnan tulee olla kauniin vaaleanruskea. Kun otat vuoan uunista, käännä se nurinpäin. Itse laitoin vuoan reunat mukien päälle, mutta soveltaminen on sallittua! Anna kakun jäähtyä tunnin ajan väärinpäin. Tunnin kuluttua voit irroittaa kakun reunoistaan veitsellä ja irrottaa irtopohjavuoan reunat. Leikkaa omena paloiksi ja pyöräytä omenanpalat pannulla voissa, sokerissa sekä kanelissa ja kypsennä miedolla lämmöllä kunnes ne hieman pehmenevät. Vispaa vaniljavaahto ja lisää vaahtoon kardemumma. Tarjoile kakku omenan ja kardemummavaahdon kera. Enkelien ruokaa juhlapöytään Enkelikakku kardemummavaahdolla sekä kaneliomenilla Henriikka Fingerborg