– PILSNER URQUELL ON AINA AJANKOHTAINEN PILSENILÄISEN PALUU ANCHOR BREWING – WEST COASTIN PIONEERI PALUU JUURILLE TEEMA 4/2015 – 7,50 € ISSN 1258-1442 KIVISAHTIA HOLLOLASTA RUOTSIN VANHIN PIENPANIMO GOTLANNISSA OPISSA PUOLAKAN SIIDERITILALLA OLUTPOSTI
Aitous tarkoittaa luonnollisuutta ja rehellisyyttä. Oman tilan satoa parhaalla mahdollisella tavalla vaaliva tilan isäntä toivoo suomalaisen siiderikulttuurin nousua laajemminkin. Kävimme myös Ruotsin vanhimmassa pienpanimossa Gotlands Bryggerissä. Bongaa myös joulupukki tästä lehdestä! Muhkeita talvioluita ja kulkusten kilinää itse kullekin! MARIAANA NELIMARKKA PÄÄTOIMITTAJALTA 7 22 12. Pilsner Urquell tarjoillaan yhä aidompana. Aidon omenan äärelle pääsimme Puolakan siideritilalla, missä samaan aikaan rapsakka ja mehevä omenan maku tulvahtaa suuhun joka kulauksella. Poimimme tähän lehteen muutamia olutkulttuurin ensimmäisiä, aitoja juttuja. Mukana on ensimmäinen pils, Plze . 26 WIEN – panimoravintoloiden keidas 29 USA:n ensimmäinen pienpanimo Anchor Brewing 30 Maalaisolutta Mainesta: OXBOW 35 Andrén kolumni 36 HANNUN olutarviot 38 HEINON olutuutuudet 40 Kotiolut: Perusmaltaat ja niiden käyttö 41 Olutharrastajan kellarissa: PORVOON OLUTKLUBIN FRANK BACKMANIN AARTEIDEN ÄÄRELLÄ 42 Olutvisa OLUTPOSTI Aidon jäljillä OLUTPOSTIN TEEMA – paluu juurille – tarkoittaa megatrendin aallonharjalla surffailua. Harri Aholan omat omenat jalostuvat englantilaisen perinteen mukaisiksi siidereiksi. Lue kellarin ja tankovnan yhteydestä! 20 SLUNCE VE SKLE – toinen näkökulma tšekkiolueen 21 Olutliiton palstalla Heikki Kähkönen peräänkuuluttaa yhteistyötä 22 PUOLAKAN SIIDERITILA – JA KOTIMAISEN SIIDERIN TILA. Aitojen asioiden äärellä ihmisen on hyvä olla. Ilkka Sipilän panimo Hollolan Hirvi on OlutPOSTIn kolumnistin, keikkakeittäjä Mikko Salmen työpaikka. Autenttisuus ja aitous ovat jo pitkään olleet ruokaja juomakulttuurin kulmakiviä, ja niiden soisikin jäävän pysyviksi elementeiksi. Viime vuosikymmenten oluen renessanssissa tietä yhä kasvavalle pienpanimojoukolle ovat viitoittaneet amerikkalaiset pioneerit, etunenässä Anchor Brewing San Franciscosta. Suomessa paluu juurille tarkoittaa sahtia, ja sitä syntyy ikivanhalla menetelmällä Hollolan Hirven navettapanimossa, missä kivet ovat kuumina. 12 Gotlannista maailmalle: GOTLANDS BRYGGERI 15 Keikkakeittäjän kolumni 16 Suomen Olutseuran sivut 18 PILSENILÄISEN PALUU. in kaupungin kultainen olut Böömistä vuodelta 1842, joka näyttää suuntaa maailman juoduimmalle oluttyylille. OLUTPOSTI 3 Back to the roots 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 7 Ajankohtainen henkilö: OLUTHISTORIOITSIJA JUSSI KULLA KYSYY, TOISTAAKO HISTORIA ITSEÄÄN 8 Ihmiset oluen takana: Kaksipa poikaa Hollolasta niin komiasti keittää. Siitä tulee rento olo ja hyvä mieli
Esimerkiksi perinteisesti oluen suodattamiseen käytettyä kalan uimarakosta valmistettua kirkastetta, myös kalaliimaksi kutsuttua, ei juurikaan enää käytetä. MN Punavuori Pub Crawl -pilotti onnistui PUNAVUORELAISET OLUTRAVINTOLAT tarjosivat marraskuun puolivälissä rennon pubikierroksen, johon kukin baari oli valmistautunut valitsemalla kolmen viiden oluen maistelusetin, jonka sai lunastaa kymmenellä eurolla. Kalan uimarakosta valmistettu isinglass on perinteisten ale-panimoiden kirkastusaine. Olutkoulusta luvataan vähän enemmän kuin pelkkä tasting, joten mukaan jää muutakin kuin kankkunen. Erään tutkimuksen mukaan 75 prosenttia oluen ostaneista luuli, että olut oli pienen, itsenäisen panimon tuote. Vielä vuonna 2011 käsityöpanimoiden osuus olutmarkkinoista oli viisi prosenttia, vuoteen 2015 mennessä osuus markkinoista oli kasvanut jo 11 prosenttiin. AB InBev ja SABMiller käyttävät vuosittain 500 miljardia dollaria urheilun sponsorointiin. Yhdysvaltojen oikeusministeriö tutkii parhaillaan väitteitä, joiden mukaan AB InBev käyttää määräävää markkina-asemaa ostamalla tukkuliikkeitä ja jakelemalla vain omia oluitaan niiden kautta. Ensimmäisen Punavuori Pub Crawlin pysäkit olivat Bier-Bier, Black Door, Tommyknocker, Il Birrificio, Punavuoren Ahven, BrewDog ja Latva .. Maailmanlaajuisesti uuden yritysjätin osuus olutmyynnistä olisi liki kolmannes. Kun yritykset eivät enää kilpaile keskenään, säästetyt rahat voidaan ohjata vaikka osakkeenomistajille. Tiedän sen olleen joskus hätävarana käytössä, mikäli tuote ei normaalissa prosessissa kirkastunut. Kolmas keino on julkaista mainoksia, joissa massaoluita kehutaan ja käsityöoluita pilkataan. Neljäs keino liittyy Yhdysvaltojen kolmiportaiseen jakeluketjuun. Samaan aikaan se on pelotellut itsenäisiä tukkuliikkeitä ja kieltänyt niitä myymästä pienten panimoiden oluita. Ilmoitusta edelsi vegaanien kampanja. Ongelmia ei synny, jos tukkuliike kohtelee kaikkia tasapuolisesti, mutta entä jos tukkuporras on suuren panimon omistama. Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n Severiina Winqvist ja Tiina Herttuainen tarttuivat ideaan rikkoa rajoja kehitysvammaisten ihmisten tasa-arvon edistämisessä. Tosin sivuston listaus ei ole täydellinen. Panimoiden määrä on kasvanut lähelle 5 000, joten tämä tie on taloudellisesti mahdoton. Panimoiden ja oluiden maahantuojien on pakko käyttää tukkuporrasta myydessään tuotteitaan vähittäiskaupalle tai ravintoloihin. Tunnetuin näistä on Anheuser-Busch Inbevin Shock Top-olut. Varsinkin Yhdysvalloissa suuret panimot ovat menettäneet markkinoitaan nopealla tahdilla. net-sivustolta. Tietoa voi etsiä esimerkiksi www.vegaanituotteet. Tätä tabua rikkomaan pyrki marraskuun alussa Helsingissä järjestetty Lehtori Korpisen olutkoulu. Esimerkiksi real ale -tynnyrissä se sitoo hiivan itseensä. Vastaavaa tuotetta valmistetaan nykyään synteettisesti, Markkula sanoo. – Sitä käytetään, kun olut halutaan eteenpäin hyvin tuoreena, mutta kuitenkin kirkkaana. Viides keino on vallata markkinat takaisin sulauttamalla panimoyrityksiä. Omien näennäisesti ”käsityö”-olutmerkkien luonnilla panimot pyrkivät peittämään massatuotanto-oluiden alkuperää. Guinness ilmoitti marraskuun alussa muuttavansa alkuperäistä reseptiään niin, että stout on jatkossa vegaaneille sopiva. Santtu Korpinen halusi hyödyntää osaamistaan kehitysvammaisten virkistysja vapaa-ajan toiminnassa ja järjesti olutkoulun yhdessä Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Helsingin Jalkapallopubin kanssa. Kohtuullinen nautintoaineiden käyttö kuuluu jokaiselle, joka niin haluaa. 4 OLUTPOSTI LYHYET KOKOSI MARIAANA NELIMARKKA Käsityöpanimoiden aloittama olutvallankumous uhattuna Yhdysvalloissa. Olutkouluja tarjolla kaikelle kansalle: www.olutkoulu.fi. TIME listaa kirjoituksessa viisi tapaa, joilla suuret panimot haluavat kääntää oman markkinaosuuden taas kasvuun käsityöpanimoiden kustannuksella. Vegaanioluet puhuttavat – vain harva olut ei sovi vegaaneille ELÄINKUNNAN TUOTTEITA välttelevät vegaanit haluavat myös oluensa ilman eläinperäisiä aineita. Varsinkin AnheuserBusch on aggressiivisesti ostanut panimoita kuten Goose Island, Elysian, 10 Barrel, Golden Road ja Blue Point. – Isinglass sitoo hiivasoluja itseensä ja kirkastaa siten oluen. Keino on varsin kyseenalainen ja kostautui voimakkaana panimon vastaisena reaktiona varsinkin sosiaalisessa mediassa. – MAAILMAN panimojätti numero ykkösen eli Anheuser-Busch InBevin mahdollinen yhdistyminen numero kakkosen, SABMillerin , kanssa voi synnyttää hirviön, jonka tarkoituksena on tukahduttaa käsityöpanimoiden aloittama olutvallankumous, kirjoittaa Brad Tuttle TIME-verkkojulkaisussa. Yritys omistaisi yhdistymisen jälkeen Yhdysvalloissa kahdeksan olutmerkkiä kymmenestä myydyimmästä oluesta. TL Kehitysvammaisten olutkoulu edistää tasa-arvoa KEHITYSVAMMAISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ on usein tabu. Toisena keinona panimojäteillä on suosittujen pienten panimoiden ja niiden olutmerkkien ostaminen. Yrityksiä fuusioimalla voidaan säästää varsinkin mainoskuluista. Yhä useammin tarjoilijoiden on osattava kertoa, mitkä oluet sopivat vegaanille. Kuluttajien makutottumukset muuttuvat vääjäämättä, joten massatuotteilla kuten Bud Light tai Coors Light on varsin heikot kasvunäkymät. Vuoden 2015 Super Bowl-ottelussa esitettiin Proudly a Macro Beer -mainos pönkittämään Budweiser-oluen myyntiä. Suomessa isinglassia ei kyllä rutiininomaisesti kukaan käytä. Kierrokselle lähti mukaan oluiden tekijöitä ja baarien henkilökuntaa, joten myös tiedonjanoa pääsi tyydyttämään. Guinnessia Suomessa markkinoivan Sinebrychoffin mukaan Guinness oli panimon ainoa ei-vegaaninen tuote. Lopuksi se painuu pohjalle. Käytännössä se erottuu kokonaan tuotteesta, ja vaikka sitä käytettäisiin valmistuksessa, ei sitä lopputuotteessa ole, panimomestari Tuomas Markkula valottaa
Urhosta Underbergin nimikkobaari OLUTRAVINTOLOIDEN AATELIIN kuuluva St. Esimerkiksi nostetaan aina yksi olut tai brändi: Punk IPA merkkaa Full of bitternessiä. Aiemmin kotimaisiin oluisiin keskittynyt Bryggeri avaa oluthyllynsä myös valikoiduille pohjoismaisille oluille, joiden sopivuutta ruokien kanssa pääsee arvioimaan tarkoitusta varten luodun menun äärellä. Olutmenu saattelee italialaisia makuja Tocassa HELSINKILÄINEN ITALIALAINEN ravintola Toca sai syksyllä valmiiksi keittiöremontin, jonka ansiosta ravintolan perustaja, keittiöpäällikkö Gennaro Oliviero on liekeissä. Pysy kuulolla, jos italialaiset nautinnot lasissa ja lautasella houkuttavat! WWW.TOCA.FI St. – Tämä on panimomme ensimmäinen saison-tyyppinen belgiolut, ja olemme itse lopputulokseen todella tyytyväisiä, Porkka summaa. Käytännöllisenä miehenä von Trappe -ravintoloiden nokkamies Hans Välimäki toivoi myös, että oluesta ei tulisi liian vahva. The lighter side saa seuraa kategorioista Belgian and fruity, Full of bitterness, Complex and heavy, Clean and malty, Roasted and dark ja Sweet and light. TOL Brands pyrkii omistamillaan brändeillä Suomen lisäksi myös kansainvälisille markkinoille. Battle toteutetaan yhteistyössä Juomatalo Pikkulinnun kanssa. Hiivakanta luo jännittäviä vivahteita, ja Von Trappe Saison Brune on mukautuvainen ruoan pari, sen osoittaa myös sinihomejuuston kanssa tehty testi: hapokkuus ja suolaisuus muodostivat kiehtovan parin. – Saison sopi hyvin tilaukseen, kun käytin punaviinikannasta johdettua hiivaa. Keittolaitteisto on 500-litrainen Speidel Braumeister. MN Bryggeri Helsinki panee vastakkain Suomija Skandi-oluet OLUEN JA ruoan liitolle omistautuneen Bryggeri Helsingin ruokapöydissä kisataan leikkimielisiä SuomiSkandinavia-otteluita. Panimo on kolmen hengen yritys, jossa vastuun oluenteosta kantaa Stina Meller-Sahlberg . Oluenpano saataneen käyntiin helmikuussa ale-tyylisillä oluilla. Harjun veljesten touhusta välittyy hyväntuulinen kuva. – Uskomme vahvasti osaamiseemme myös tuotekehityspuolella, kertoo konsernin toimitusjohtaja Teemu Lehto. Maahantuontiyritys Moestue Cask on lanseerannut Suomessa Taste here and now -makukartan, jossa listataan oluet lähtien kevyimmistä lagereista, witeistä ja pale aleista. Captol Invest: TOL Brands CAPTOL INVEST -konserni on perustanut organisaatioonsa uuden TOL Brands -nimisen liiketoimintayksikön, jonka vetäjäksi on nimitetty Tommi Ruuska. Underbergin lähettiläs Suomessa on Timo Pakkanen , ja hän oli kutsunut K.H.P.V.-veljensä Martti Merilinnan rekisteröimään ajoneuvon. Uusia panimoita putkahtelee pitkin Suomea OULUSSA TOIMIVA Maistila on suoltanut elokuusta lähtien oluita myyntiin lähialueelleen. – Puheenjohtajamme Tapio Lundellin tietämys ja varastot ovat kasvattaneet makuani! Hän kuuntelee nyt vuorostaan kommentteja, onnistuiko oma belgiolut. Hän pääsee nyt toteuttamaan ideoitaan kunnianhimoisemmin, ja tavoite on korkealla! Samaan aikaan myös piskuisen ravintolan salissa parannetaan koko ajan asiakaspalvelua. Panimolla on pyrkimys kasvaa rauhallisesti harrastuksesta liiketoiminnaksi. Nämä ominaisuudet tekevät oluesta hyvän parin ostereille ja simpukalle, kun taas karamellimaltaan käyttö tuo täyteläisyyttä, josta on vastapainoksi liharuoille ja jälkiruoille, Porkka kuvailee. Sen kunniaksi pubissa julkistettiin juhlavasti Underbergin kuljetuskalustoa, josta tuli tummanvihreää silmäniloa asiakkaille. OLUTPOSTI 5 Von Trappe -ravintoloille oma olut Top Fuelilta BELGIALAISRAVINTOLAT AUGUST VON TRAPPE Tampereella ja Rikhard von Trappe Helsingissä saivat lokakuussa nimikkooluen, kun Top Fuel Beer Companyn Olavi Porkka valmisti ravintoloiden ruokatarjontaa myötäilevän Saison Brunen. Porkan tietämys belgioluista on karttunut kotipaikkakunnan Lohjan olutseuran Lukulasien istunnoissa. Yksikön vastuulla ovat konsernin omistamat brändit, tuotekehitys, vienti ja Travel Retail -myynti. Syntyi hapokas, kuiva, raikas ja kuitenkin esterinen olut. Vientipäällikkönä työskentelee Juha Lepistö. Olutbloggareista ja -toimittajista koostunut testiyleisö oli yksimielinen valinnoissaan: suomalaiset oluet päihittivät pohjoismaiset verrokkinsa 4-1. Omistajatar Elina Valoranta on löytänyt hyvän yhteistyökumppanin italialaisia oluita maahantuovasta Monditalysta ja innostunut ruoan ja oluen yhdistämisestä niin, että maistelumenulle on aina tarjolla myös olutpaketti, perinteisen viinipaketin rinnalla. Saison on tyypillisesti kevyt, ja tästä kauniin punertavasta Saison Brunesta tuli 5,5-prosenttista. Yksi oluista ensimaistossa Hannu Nikulaisen arvioissa! Kemiönsaaressa Turun lähistöllä aloittelee toimintaansa Kimito Brewing . Konsernin omaan brändisalkkuun kuuluvat Mallaskosken Panimon olutja lonkerobrändit, Evergreen-viinit sekä Vlaamsche Bandietja Manchester-oluttuoteperheet. Merilinnalle tehtävä sopi, onhan hän Autoliiton puheenjohtaja ja Tekniikan Maailman päätoimittaja emeritus. Kehitteillä on myös uusia konsepteja ja tuotteita. Moestue Cask jaottelee oluet maun mukaan ASIAKASLÄHTÖISYYDESTÄ KUMPUAVA ajatus oluiden luokittelusta ei tyypeittäin vaan aromija makumaailman perusteella saa yhä enemmän jalansijaa. Urho’s Pub on aatelia myös Underbergin silmissä. Jo aiemmin makukarttaan perustuvaa oluiden luokittelua on harrastanut vuoden alussa Helsingissä avautunut olutravintola BierBier .. Kypsyessään olut saa vielä lisää viinimäisiä piirteitä, kun taas hedelmäkakkumaiset ominaisuudet haihtuvat
Ennakkomaistiaisten perusteella pullolla ja hanatuotteella on eroa. Helsinki Beer Festival 2016, Helsinki 15.–17.4. Tienraivaaja tavallisen kansan parissa ja ansaitsee siksi työnsankarin prenikan. Top Ten Ennen 1970-LUKU TAVASTIA , Tampere. Syntyi Tuomas Helles, saksalaistyyppinen suodatettu vaalea pohjahiivaolut. Investointiohjelma on lisännyt työpaikkoja tuotannossa kuudesta kymmeneen, toimitusjohtaja Anssi Pyysing kertoo. 6 OLUTPOSTI LYHYET Tapahtumakalenteri 19.–20.12. Teerenpeli Tislaamo on valmistanut viskiä jo vuodesta 2002. On kaksi ruokapuolta. – Kolme vuotta valmisteltu investointi tuo sijoitetut eurot takaisin. Zythos Bier Festival, Belgia PYYSIMME VIIME vuonna Hyvän Tuomaan tittelin pokannutta Olutvisa-eksperttiämme Sakari Nupposta listaamaan kaikkien aikojen kapakat. Vientimaita ovat Ruotsi, Norja, Alankomaat, Saksa, Iso-Britannia ja Irlanti. Amiraalin A anniskeltiin tynnyristä jalalliseen maljamaiseen lasiin, johon tarttui kuin… Ah, mikä ensipuraisu. (Pilattu musiikilla, sisustuksella ja liiallisella valoisuudella.) O’MALLEY’S IRISH BAR , Helsinki. PRZH Winterbierfestival, Gouda, Alankomaat 28.–30.1. Augustiner Edelstoff puutynnyristä ja avotulella paistetut makkarat perunasalaatilla. Ruoka käsittämätöntä mättöä, oluet ja sahti taivaallisia. Juoppoja sekä työja virkamiehiä. Panimoja tislaamotoimintojen yhdistäminen saman katon alle tuo synergiaetuja, muun muassa yhteinen pellettivoimalaitos tuottaa uusiutuvaa energiaa molempien käyttöön ja panimon keittohuoneella tuotetaan viskivierrettä tislaamolle. Kippari III kirvoitti kielenkannat, ja mannermaisesti keskusteltiin naapuripöytiin. Siellä keskitytään tuotekehitykseen sekä erikoistisleisiin. Uppsala Beer & Whisky Festival, Ruotsi 6.–7.2. ZUM AUGUSTINER, München. April Fest, Tampere 25.– 26.4. (Lopetettu.) KAUPPAHALLIN ALAKAHVILA, Tampere. Teerenpelin vanha tislaamo Lahden keskustassa Taivaanranta-ravintolan alakerrassa jää paikoilleen, ja sen tuotanto ja toiminta vierailukeskuksena jatkuu. Chimay Blue hanassa KLASSIKKO TULI Suomeen uudessa muodossa: trappistiluostari Chimayn legendaarinen Chimay Blue saattaa olla pikkujoulukauden tyylikkäin hanajuoma. Pala keskistä Eurooppaa Neuvostoliitossa. Hyvä Tuomas 2014 Sakari Nupponen: Rakkaat kapakkani Teerenpelin uusi viskitislaamo on Suomen suurin LAHTELAINEN TEERENPELI avasi uuden viskitislaamon panimonsa yhteyteen marraskuussa. Ihmisten oli pakko tulla lähelle toista. Noin 8,5 prosenttia tislaamon liikevaihdosta tulee viennistä, ja investoinilla tähdätään sen vahvistamiseen. PLEVNA , Tampere. Tarjolla valikoiduissa olutravintoloissa.. Tällä pyritään varmistamaan, ettei tunnistettavan Teerenpeli Single Malt -viskin luonne muutu. Tee matka hyvien oluiden lähteille Nupposen opastuksella! Jouluksi 2015 Nupponen pani yhdessä Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Ville Vilénin kanssa jouluoluen, joka sopii juhlapöytään kaikkien herkkujen rinnalle. GASTROPUB TUULENSUU, Tampere. Torstai-iltaisin viihdyttivät Sibelius-Akatemian opiskelijat: rekilauluja ja muuta riehakasta! Täällä laskettiin Suomen ensimmäinen Guinness-tuoppi kieltolain jälkeen. Barcelona Beer Festival, Espanja 15.–16.4. Ruoka Suomen kaikkien olutravintoloiden ylivoimaisesti paras. Eksyin tänne ensimmäisen kerran kello 07-08 ja emäntänä häärinyt Irja paistoi porsaankyljyksiä puuliedellä. Tislaamolla on otettu käyttöön innovatiivinen viskin konttikypsytysmenetelmä, joka hyödyntää Suomen vaihtelevaa ilmastoa. KerstbierFestival/Christmas Beer Festival, Essen, Belgia 16.1. Ei ole muuttunut miksikään 1980-luvun jälkeen eikä varmaan muuttunut sitä ennenkään. Poikkeuksellista on myös se, että panimo ja tislaus on yhdistetty samaan paikkaan. Real Ale Festival, Gallows Bird, Espoo 26.–27.2. M.A. BAB Bruges Beer Festival, Brugge, Belgia 4.–6.3. Myös vienti on Teerenpelille tärkeää. Nummisen Baarien mies -kirjan kansikuvapaikka. Teerenpelin viski tehdään kuparisilla pannutislauslaitteilla. Oli tamperelaisen herkkusuun Jussi Linkosuon perustama moderni ravintola, jossa oli etnisiä tuulahduksia pizzoista nasi gorengiin. Prahan III luokan ravintola ja näin lähellä. Keitaita ja runsaudensarvia keskellä erämaata. Uudessa tislaamossa ensimmäisen tislauspannun koko tuplaantui, mutta toisen vaiheen spirit still -pannut ovat aikaisemman tislauspannun kopioita sekä kooltaan että muodoltaan. Kumpikin toimii niin kesällä kuin joulumarkkinoiden aikaan. Osoite on Neuhauser Strasse 27 eli kävelykadun varrella. Jos minä olen kaikkiruokainen, niin tämä on kaikkiruokaisen peilikuva: se joka tyydyttää kaikkiruokaisen. Olutta hanasta ja keittiöstä possua ja hapankaalia. GALLOWS BIRD, Espoo ja Pikkulintu , Helsinki. (Suljettu.) 1980-LUKU KARJA KELDER, Tallinna. (Tuhottiin laajentamalla.) Nyt NÜRNBURGER BRATWURSTER GLÖCKL AM DOM , München. Teerenpeli Tislaamo on yksi Suomen vanhimmista viskitislaamoista sekä ainoa, joka käyttää perinteisiä tislausmenetelmiä. Lahdesta Suomen viskipääkaupunki. Kahden miljoonan euron investoinnin myötä tynnyröitävän viskitisleen valmistus nelinkertaistuu 160 000 litraan vuodessa nykyisestä 40 000 litrasta. Lakeuden Olutjuhla, Seinäjoki 17.1
Aina kun Suomessa on keksitty joku säätely, Venäjältä tai Virosta on tuotu meille viinaa. Raittiusliikkeen valtavaa vaikutusta on vaikea ymmärtää siinäkin valossa, että juuri ennen kieltolain voimaantuloa Suomessa oli Euroopan pienin alkoholinkulutus. Siitä tuli kaikkien kansanliikkeiden tausta: herätysliike, poliittiset puolueet, nuorisoseuraliikkeet, naisasialiike olivat raittiusliikkeen takana. Jakelutapojen muutos ei vastaisi sitä, se oli niin radikaali on-off. Paikallishistoria karkasi vähän käsistä kesämökkipitäjässämme Ruovedellä! Paikallishistorian tekeminen on kyllä hauskempaa kuin tieteellinen kirjoittaminen. Osoitus liikkeen vallasta on se, että kun raittiusliikkeestä lähti maalaiskuntiin vuosina 1914 ?1915 ”kunnan järjestyssäännöt”, hämmästyttävän monet kunnat hyväksyivät ne. Mitä historia opettaa meille – tai mitä sen soisi opettavan. Mikä oli raittiusliikkeen rooli viime vuosisadan alussa. Oluttehtaan tarina kiinnosti minua, koska se oli paikkakunnan ensimmäinen teollinen laitos. Ulkoparlamentaarinen ryhmä toteutti useissa kunnissa todella kontrolloivat säännöt. Se edelleen kirittäminen olisi pitänyt lopettaa, kun saatiin jo rajoituksia aikaan. Visuveden Oluttehtaan ja Ikaalisten Juomatehtaan tarinat. Sehän meillä on taas käsillä. Hän näkee yhteyden kieltolain ajan ja nykyisen keskustelun välillä. Olen ollut liike-elämässä, viimeksi kansainvälisen konsulttiyrityksen toimitusjohtajana. Hämeen maaherra raportoi, että pirtua on niin hyvin tarjolla, että pontikan keitto ei läänissä kannata. Säätely ei saa mennä samalla tavalla liiallisuuksiin kuin 1900-luvun alussa. Ei pidä sortua näpertelyyn, kuten pohtia sellaista, pitäisikö oluen olla 3,5vai 4,5-prosenttista. Äärimmäisyyksiin menevä säännöstely ei toimi. Millainen on oma taustasi. Siihen tosin sotkettiin esimerkiksi Hoffmanin tippoja apteekista, koska osa haluaa aina humaltua. Älytön kontrolli ei ole toimiva juttu. Vaikea kysymys, kun täytyy tasapainotella kokonaiskulutuksen, joillekin kasaantuvasta alkoholin suuresta käytöstä koituvien haittojen sekä sen välillä, mitä seuraa, jos rajoitetaan liikaa. Viime aikoina on ollut vallalla sääntelyn lisääminen. Hän pääsi ensimmäisten joukossa kansakouluun, oppi lukemaan, meni jo nuorena junailemaan uittoja ja oppi samalla kirjanpidon, pääsi oluttehtaalle ja sai panimomestarin koulutuksen. Kaarlo Kauttu oli pitäjässä johtava liikemies, joka selvisi aina kuivin jaloin kaikesta. Mitä toivot että tapahtuisi. On oltava tarkkana, ettei mopo karkaa käsistä. Ja aina kun meillä on tehty liian rajoittavia säädöksiä, viinaa on tuotu naapureista. OLUTPOSTI 7 TEKSTI MARIAANA NELIMARKKA AJANKOHTAINEN HENKILÖ Olutta ja mennyttä – vai toistaako historia Jussi Kulla kirjoitti oluen historiasta, mutta samalla syntyi kannanotto fiksumman alkoholipolitiikan puolesta. Se on luontevaa, sainhan tutkijakoulutuksen tehdessäni väitöskirjaani johtamisesta. Sata vuotta sitten meillä kiellettiin ensin verotuksella keskioluen vahvuinen olut, ja jäljelle jäi 2,5-prosenttinen olut, joka pyrittiin sekin kieltämään. Näetkö yhteyden nykyisen politiikan ja kieltolain ajan välillä. Kaikki lähti kiehtovasta persoonasta. Ehkä siihen on syynsä onko pohjoisen kansoilla geeni, joka aiheuttaa ongelmia. Historiantutkimus on harrastukseni, mutta 300-sivuinen teos on laadittu tieteellisiä periaatteita noudattaen. Miten tämä oli edes mahdollista. Esimerkiksi Britanniassa alkoholiin ei liity probleemia. Hommasta hävisi järki. Hänestä tuli oluttehtaan ja myös monien muiden yhtiöiden isännöitsijä. Jussi Kulla: Olutta & mennyttä. Kieltolain aikaan sen myynti organisoitiin ammattimaisesti ja saatavuus oli huomattavan hyvä. Kirjastasi käy ilmi, että kieltolaki epäonnistui surkeasti: alkoholin kulutus kolminkertaistui kieltolain aikana. Kaikkialla maailmassa on osoittautunut, että kieltolaki ei toimi, mutta silti se ajettiin läpi Suomessakin 1910-luvulla, vaikka alkoholin kulutus oli pudonnut alle yhteen litraan henkeä kohden. Törmäsin Visuveden Oluttehtaaseen ja Ikaalisten Juomatehtaaseen, kun tutkin Ruoveden paikallishistoriaa. Omakustanne saatavilla Ruovedeltä Vinhan kirjakaupasta ja Ikaalisten kirjakaupasta.. itseään. Alkoholi ei ollut tuolloin ongelmien lähde vaan kaupungistuminen, yhteiskunnan muutos. Onko meillä käsillä jotain vastaavaa nyt. Se oli suorastaan ideologia. Kotimainen tuotanto ei ollut kilpailukykyistä! Muutos tapahtui tunnetulla kellonlyömällä 543210, kun Alko avautui – mikä olisi vastaava temppu nyt. Mielestäni jatkuva pieni kiristely, kuten oluen laimentaminen, on turhaa. Kaikki Pohjoismaat ovat samassa monopolijärjestelyssä. Alkoholiin liittyy meillä monenlaisia tunteita, monessa muussa maassa taas ei. Tuskin mikään samalla tavalla. Olen kirjoittanut Olutta ja mennyttä -kirjan, joka kertoo kahden juomatehtaan historian vuodesta 1866 kieltolain alkuun vuoteen 1919. Mikä on sinun näkökulmasi olueen. Säännöstely vaatii harkintaa ja selkeäpiirteistä päättämistä. Kirjassani taustoitan tapahtumia monipuolisesti, raittiusliikettä myöten. Se oli hyvin organisoitu, he osasivat käytätä julkisuutta ja heillä oli hyvät suhteet päättäjiin. Toivon päättäjiltä viisautta ja kaukokatseisuutta. Pitäisi miettiä, miten toimitaan fiksusti, ettei tämä mene (taas) holhoamiseksi. Kulutus oli melkein nolla, ja silti se haluttiin poistaa kokonaan
Kuumat kivet antavat sahdille oman ainutlaatuisen makeahkon savuaromin ja lisäävät ruismaltaasta peräisin olevaa tummahkoa väriä. Juhlittiin olutpersoona Ilkka Sipilän 60-vuotispäiviä. – Sinä vuonna sain todistukseen uskonnosta täyden kympin, nauraa Ilkka Sipilä. Uskonnonopettaja oli kaiken muun ohessa kiinnostunut myös kansanperinteistä, ja kun Sipilä tuli maininneeksi jotain kivisahdista, opettaja käski häntä ottamaan parempaa selkoa asiasta ja pitämään esitelmän kivisahdin valmistamisesta. No niin, no, kataja on ilman muuta hyväksyttävissä. Yhteistyö on ollut monimuotoista ja antoisaa. Sipilälle tämä tarkoittaa sitä, että oluenteossa ei ”ipanoida”, vaan tehdään oman näköistä olutta, maalaisolutta suomalaiselta pohjalta. Kenties kaksi mestaria sittenkin. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ei kikkailla eksoottisilla mausteilla, vaan mennään Reinheitsgebotilla. Kivisahtimies henkeen ja vereen Jos haluaa nähdä Ilkka Sipilän innostuneessa vauhdissa, häneltä kannattaa yhä kysellä kivisahdista. Ja kumminpäin. K urkistimme Hollolan Hirveen marraskuun alussa. Ilkka Sipilän ja Mikko Salmen yhteistyö oluen parissa on kiinnostava osa suomalaista oluthistoriaa. Suurin osa raaka-aineesta on erityistä sahtimallasta. Aamupäivällä Salmi hoitaa keiton, iltapäivällä Sipilä jatkaa jäähdytyksellä ja kellaroinnilla. Siellä hän tutustui Mikko Salmeen. Oluessa oli yksi hyvä ominaisuus: se oli mietoa, joten se ei Hollolan Hirvi on tarjonnut oivat puitteet Ilkka Sipilän ja Mikko Salmen olutkokeiluille.. Paikka oli tupaten täynnä, itävaltalainen trio soitti nahkahousumusiikkia, iso vartaassa paistettu sika kannettiin tarjolle ja laseissa oli – totta kai – oman talon mainioita oluita. – Ei niin, että olut olisi heti kättelyssä maistunut, siihen piti opetella. Panimopäivän alkaessa ensin pähkäillään, tuumitaan, improvisoidaan; uuden oluen teko alkaa nimenomaan ideoiden heittelystä ja ajatusten pallottelusta. 8 OLUTPOSTI IHMISET OLUEN TAKANA TEKSTI JA KUVAT LARI JUNKKARI Kaksipa poikaa Hollolasta niin komiasti keittää Mestari ja oppipoika. – Totta kai voi tehdä myös eurooppalaisia maalaisoluita. Maaseuturavintola ja pienpanimo Hollolan Hirvi jatkaa heidän avullaan vanhan emäpitäjän sahtija olutperinteitä. Hänellä rakkaus olueen ja sahtiin on syntyperäistä: – Join sahtia jo paljon ennen kuin pääsin maistamaan mitään limpparia. Sahtikiinnostus vahvistui keskikoulun viimeisellä luokalla. Ilkka Sipilän suku on asunut Hollolassa todistettavasti vuodesta 1725, luultavasti jo paljon kauemminkin. Sipilä työskenteli aikoinaan pankkialalla samalla kun hoiteli suvun tiluksia. Kun hänelle ehdotettiin uralla ylenemistä – tosin sillä sivujuonteella, että olisi joutunut kilpailutilanteeseen oman veljensä kanssa – hän päätti hakeutua muihin hommiin ja lähti Mustialan pienpanimoyrittäjän kurssille vuonna 1997. Pussikaljoittelijasta keikkakeittäjäksi Mikko Salmen olutura alkoi pussikaljasta kalliolla. Vanhan hollolalaisen perinnejuoman erikoisuus on, että mäskäyksen loppuvaiheessa mäskiä kuumennetaan pudottamalla astiaan hehkuvia kiviä. Vaiko kaksi oppipoikaa. Mikko Salmi sanoo, että Sipilän kanssa hän kuuntelee, mikä on talon tyyli
Mikko Salmen mielestä kukaan Suomessa ei ole tehnyt todella loistavaa vehnäolutta, pilsiä tai bockia. OLUTPOSTI 9 päässyt yllättämään kuten väkevät. Miltä näyttää tulevaisuus. Romaanista filologiaa yliopistolla opiskellut ja siihen turhautunut Salmi haki syksyllä 1997 Mustialan koulutukseen ja pääsi sinne. Sitä tehdään, mitä panimon isäntä toivoo. Vastavalmistunut savusauna mahdollistaa yhden uutuuden: itse savustetut maltaat. Tuo jakso synnytti myös oppikirjan. Onnekseen hän matkusti paljon Ranskassa, jonka marketeista pystyi poimimaan vähän tuntemattomampaa tuotetta. Nyt hän on jättänyt ravintolatoiminnan toisiin käsiin, mutta oluenpano on edelleen hänen hyppysissään. Ja sikspäkkejä, mäyräkoiria, 24-päkkejä! Niitä ei Suomesta tuolloin vielä löytänyt. Ilkka Sipilä on elämässään ehtinyt paljon, hengästyttävän paljon. Hän on kaiken kaikkiaan työskennellyt pian kymmenessä kotimaisessa panimossa, keittokoon ollessa 20-1 600 litraa. – On enemmän aikaa miettiä ja pohtia asioita laajemmin. – Se oli mielestäni aikamoinen saavutus, yksin, aika pienellä kokemuksella se syntyi ja palveli satoja ravintola-alan opiskelijoita hämmästyttävän pitkään. Hollolan Hirven aikaansaaminen on ollut varsinainen uroteko. Panimo oli jätetty heitteille, joten työ alkoi perusteellisesta siivouksesta. Liiketoiminnan ja maatilan pyörittäminen oli rankkaa hommaa, joten uuden oluenpanijan osaamiselle tuli oivaa käyttöä. Jos saan joskus elämässäni tehtyä oikein hyvän vehnäoluen tai bockin, niin olen tyytyväinen. Hyvä olut ei ole niinkään kiinni panimon koosta ja laitteista, vaan olutosaamisesta ja intohimosta.. Jännitti pirusti tehdä ensimmäiset keitot itsenäisesti 1 600-litraisella Salmin laitteistolla. Yhteistyö Mikko Salmen kanssa alkoi hetkenä, jolloin aputyövoima tuli todella tarpeeseen. Salmi sai 2,5 vuoden ajan touhuta vapaasti ja oppia oluenpanon arjen. – Olen keikkakeittäjä, siinä sopiva titteli. Yhteinen olutpolku alkoi siitä, että vuonna 2008 Salmi pyysi saada tehdä ystäväpariskunnan häihin neljän viljan oluen. Kun oluesta alkoi sitten pienen harjoittelun jälkeen pitää, Salmi ryhtyi vaatimattoman kotimaisen oluttarjonnan maistelijaksi. – Kyllä kannatti! Sain heti kurssin päätteeksi kesätyötä Kappelin Panimosta Harry Bergin alaisuudessa. Sen jälkeen uutta on Yhteinen olutpolku alkoi siitä, että Salmi pyysi saada tehdä ystäväpariskunnan häihin neljän viljan oluen. Kai se pitäisi päivittää, miettii Salmi. Eikä 0,25 litran pullojakaan. Spelttipuuroa vai olutta. Lisäksi oluessa oli makua, kunhan sen ensin opetteli, verrattuna kirkkaisiin. Kappelin jälkeen Mikko Salmi pääsi täyspäiväisesti hommiin Ravintolapanimo Haagaan, jossa olivat tarjolla 60-litraiset kattilat. Hänen arvionsa mukaan Bryggerin panimomestari Mathias Hüffner on ehkä vehnän suhteen osunut lähimmäs. Toistaiseksi on aikomuksena pysyä todella pienenä pienpanimona eli sarjassa alle 10 000 litraa vuodessa. Kippis! Ravintolan Olutkäsikirja ilmestyi vuonna 2002
Se oli aivan erinomaista spelttipuuroa, se todettakoon. Se on sellainen, jota haluaa toisenkin lasillisen. Jossain kohtaa maistoin sitä lusikalla ja sirotin suolaa päälle. Ilkka Sipilä istahti 60-vuotisjuhlassaan juhlatuoliin juhlaolusille.. Hyvän esimerkin tarjoavat jotkin perinteisten olutmaiden, Saksan, Belgian ja Englannin klassikot. Ensimmäinen erä happani tynnyriin. Salmi arvostaa suuresti oluen panemisen taidon hiomista huippuunsa. Ilkka Sipilää ilahduttaa se, että suomalainen pienpanimotoiminta on mennyt todella hyvin eteenpäin. Ja hyvä olut. Mäskäys kesti 26 tuntia. – Voi aivan hyvin sanoa, että Suomi oli 30 vuotta sitten olutkulttuuriltaan Euroopan takapajula, mutta on nyt olutosaamisessa Euroopan johtavia maita. – Toivon, että olut säilyy sinä rentona janojuomana, jollaisena sen tunnemme. Se on ymmärrettävää, mutta mielestäni makutavoitteena voisi olla ennemminkin olut, jossa haetaan eri osatekijöiden tasapainoa. Onnellinen on se, joka liikoja analysoimatta sitä juo, eikä siitä liiaksi juovu. Mikä tekee klassikon. Ei ole tarvis ”ipanoida” muita Kyselen molemmilta, mitkä asiat suomalaisessa olutmaisemassa ilahduttavat, mitkä taas harmittavat. Joskus tuntuu siltä että rajun humaloinnin syynä taitaa olla oluenpanon virheiden peittäminen. – Yritimme myös panna 100-prosenttista spelttiolutta entsyymipurkkien avulla. Nyt olisi muotia sekin, arvelee Mikko Salmi. – Ei tämä ole sivistysmaa sillä eikä oikein millään muullakaan mittarilla. Salmen olutmieltymykset vaihtelevat vuodenaikojen mukaan ja muuttuvat vuosien saatossa. Se on hauskanpidon, seurustelun ja kapakoiden juoma. Kivisahdin tekotaidon säilyttäminen on arvokasta olutkulttuurityötä. Jokaisen oluenpanijan olisi hyvä pohtia, miksi jokin tuote kestää aikaa, siis jopa satoja vuosia. – Massaoluesta monipuolisempaan maisteluun siirtyvät kuluttajat ihastuvat voimakkaammin humaloituihin oluisiin. Yleensä reseptit osuvat saman tein melko kohdilleen, mutta eivät kaikki. Toinen iso asia on se, että sahdista on tullut salonkikelpoinen myös gourmet-väen silmissä ja suissa. Olueksi se vain ei koskaan taipunut. Mutta positiivista on, että 25 vuodessa olutvalikoima on kasvanut hurjasti. – Lahdessa pidettiin jokin aika sitten ChaÎne de Rôtisseursin suurtapahtuma, jossa ensimmäisen ruokalajin juomana oli kivisahti. Mukavana muistona säilyy se, kun Sipilä ja Salmi panivat APA:aa (American Pale Ale) silloin, kun IPA-innostus ei ollut vielä päässyt valloilleen. Sahtia, lammilaista sillä kertaa, nautittiin myös suomalaista ruokakulttuurin edistävän Elo-säätiön gaalassa lokakuun lopussa juuston parina. Mikko Salmea ei harmita oikeastaan mikään muu kuin suomalaisen alkoholipolitiikan päämäärättömyys ja vanhanaikaisuus. 10 OLUTPOSTI syntynyt kerran vuodessa. Palaute suomalaisilta ja ulkomaisilta osanottajilta oli todella kiittävää, Sipilä kehaisee. Ilkka Sipilää harmittaa se, että IPA-buumi on mennyt aivan överiksi. Ranskan Hirvi eli konjakkitynnyrissä kypsytetty olut tehtiin Hollolan Hirven 10-vuotissyntymäpäiville 2009
Aterian kruunaa taitavasti valittu juoma, myös laadukas alkoholiton. Tarjoiluvinkkejä ja ideoita ruokien yhdistämiseen saat Alkon asiantuntevilta myyjiltä. Yli 50 juoman valikoimaan tutustut osoitteessa alko.fi/alkoholittomat ALKO_ALkoholiton_Valkoviini_210x297.indd 1 16.10.2015 13.07
Sittemmin Wedins yhdistyi Visby Bryggerin kanssa Tukholman olympiavuonna 1912 ja jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1977. Panimotoiminta käynnistyi ison ruotsalaisen Spendrups-panimon tytäryhtiönä vuonna 1995, mutta sittemmin Ruotsiin palannut Johan Spendrup päätti asettua Visbyhyn ja irrotti panimon omaksi yhtiökseen 2007. Muinaismuistoista kuuluisin, Pyhän Katariinan rauniokirkko, kohoaa maamerkkinä koko kaupungin yläpuolelle. Ruusujen kaupunkia ympäröi lähes neljä kilometriä pitkä kehämuuri, keskiaikaisten talojen julkisivut katsovat ylväinä merelle. Hänen filosofianaan on luoda tajunnanräyttäviä olutnautintoja, jotka sopivat sekä nautiskeluun että ruokapöytään. H ieman alle 25 000 asukkaan pittoreski Visby tunnetaan mutkittelevista mukulakivikaduistaan, tunnelmallisista ravintoloistaan sekä satoja vuosia vanhoista raunioistaan. – Halusin omistaa panimon itse ja toteuttaa unelmani oluenpanijana. Nykyään saaren rikasta olutperinnettä edustaa yksin Gotlands Bryggeri. Gotlands Bryggerin ikoninen etiketti on saanut innoituksensa teräväkärkisestä ja kapeasta goottilaisesta lansetti-ikkunasta ja keskiaikainen historia näkyy monien lager-oluiden kuvituksessa: saksalaistyylisen pilsin etikettiä koristaa kehämuurin siluetti ja tornin laella hulmuava Ruotsin lippu, Klosterölin etiketissä on Pyhän Katariinan kirkon apsis ja Porterin mustaa pulloa ympäröi kaupungin horisontti. Itse asiassa koko panimo on rakennettu historialliselle perustalle; sen tiloissa alettiin valmistaa olutta jo vuonna 1856, jolloin A. Ennen uudelleen12 OLUTPOSTI. Nykyään Spendrups hoitaa enää Gotlands Bryggerin logistiikan. Wedinsin portteripanimo aloitti toimintansa. GOTLANDS BRYGGERIN omistaa Saksassa ja Englannissa oppinsa saanut neljännen polven panimomestari Johan Spendrup, 45. Heti raunioiden takana sijaitsee Gotlands Bryggeri, Ruotsin ensimmäinen pienpanimo. MAAILMAN OLUET TEKSTI PETER TAMMENHEIMO KUVAT JUSTUS HÄMÄLÄINEN Gotlannista maailmalle Gotlands Bryggeri aikoo valloittaa maailman. L. HISTORIA INSPIROI
PYHÄ BULLDOG. – Luottamus syntyy hyvästä laadusta, eikä se salli heilahduksia valmistuserien välillä. Pyhän Gambrinuksen historiallisesta taustasta ei ole jäänyt pitäviä todisteita, mutta myyttisen hahmon taustalla uskotaan olevan joko Brabantin herttua Juhana I tai Burgundin herttua Juhana Peloton. Uusi panimorakennus nousee Visbyn satamaan. – Nimi tietysti velvoittaisi, nauraa Johan Spendrup, muttei suostu Visbyssä oluet jaetaan ravintoloihin panimon omalla pick-upilla. Luottamus on absoluutti, joka ansaitaan markkinoilla. Seuraava askel onkin uuden panimon rakentaminen, jolloin tuotantokyky harppaa kymmeneen miljoonaan litraan. Legendaarisin heistä lienee Gambrinus, jonka kerrotaan voittaneen monia taisteluita oluen rohkaisemana. Sen on tarkoitus olla täydessä käynnissä vuonna 2017. Tuotantomäärä on vuosien saatossa kasvanut lähelle kahta miljoonaa litraa ja nykyiset tilat ovat jääneet pieniksi. Sitä joko on tai ei ole. – Laajennus on viivästynyt, sillä sen vaatimat investoinnit ovat mittavia ja neuvottelut satamassa sijaitsevan tontin puhdistuksesta venyneet, Spendrup kertoo. Kahden viime vuoden aikana Gotlands Bryggeri on investoinut merkittävästi automaatioon ja teknologiaan. OLUTPOSTI 13 lanseerausta Gotlands Bryggeri valmisti kahta olutta vuosituotannon ollessa 200 000 litraa. Great White Bulldog Wheat IPA kuuluu Toast Skagenin seuraan.. Varsinkin kesäisin kapasiteettiongelmat ovat arkipäivää. Tuotannon lisääntyessä operatiiviset haasteet kuten laadunvalvonta kasvavat. Nykyisin tuotemerkkejä on 23, joista yli puolet kausioluita, Johan Spendrup muistelee saavutuksistaan silminnähden ylpeänä. Oluthistorian huumassa keskustelu kääntyy antiikin ja varhaiskeskiajan oluenpanijoiden, -juojien ja ravintoloitsijoiden suojeluspyhimyksiin, joita tunnetaan tusinan verran. Huippomoderni analysaattori ilmaisee oluen happipitoisuuden, hiilidioksidin, alkoholin, kantavierreväkevyyden sekä pHja väriarvot
Ruuti). – Tukholman olutja viskifestivaaleilla esittelen mustikalla ja vadelmalla maustetun vehnä-IPAn, mies paljastaa. Se täyttää mielen ainutkertaisuudella ja saa elämän maistumaan entistä arvokkaammalta, mies runoilee. – Koira oli minulle erityisen rakas perheenjäsen, joten nimesin ensimmäisen brittityylisen olueni hänen muistolleen. Gotlannissa viljelty ohra mallastetaan Viking Maltilla Lahdessa. Panimon ehkä mielenkiintoisin tuote, sauternes-tynnyrissä kypsytetty Valkyrians Välkomst -barleywine on puolestaan syntynyt . Syykin on selvä: Gotlands Bryggerin oma pyhimys on panimon uudelleenlanseerauksen aikaan menehtynyt englanninbulldoggi Krut (ruots. Johan Spendrupin mukaan pieteetillä tehdylle käsityöoluelle tulisi antaa myös aikaa. Jatkuva täydellisyyden tavoittelu kannustaa fokusoimaan detaljeihin ja tekemään ainakin yhden asian kerta kerralta paremmin. . Syntyi Sleepy Bulldog Pale Ale. Ajatusmallinsa sivutuotteena olueen intohimoisesti suhtautuva Spendrup on onnistunut tuomaan markkinoille yhä yllätyksellisempiä makuja ja humalalajikkeita sekä monipuolisempia mallaspohjia. Ruokapöydässä Pils ja Weisse sopivat erinomaisesti kalojen kuten sillin ja silakan kanssa. Sittemmin Krutin kasvot ovat jatkaneet elämäänsä Gotlands Bryggerin ale-oluiden etiketeissä. Johan Spendrup osti panimon sukuyhtiöltään 2007. Krutin tarinan kuulee vuosittain yli 2 000 vierailijaa, sillä panimon kellariin rakennetun baarin kunniapaikalla tammitynnyrin päällä seisoo sankarillinen bulldoggiveistos. Johan Spendrup toteaa, että oluen onnistumista voidaan mitata sillä, kuinka paljon se tarjoaa nauttijalleen lämpöä ja sisäistä rauhaa. . Bulldog-oluet, eritoten pale alet, taas rakastavat peribrittiläistä konstailematonta ruokaa. Panimomiehen filosofiaan kuuluu luonnollisesti ajatus siitä, ettei läheskään parasta olutta ole vielä pantu. NAUTISKELUUN JA RUOKAPÖYTÄÄN. Nykyään panimojätti Spendrups hoitaa enää jakelun MannerRuotsissa. – Esimerkiksi Wisby Weissen tarjoilemiseen täytyy keskittyä, eikä sitä saisi kaataa lasiin alle kahden ja puolen minuutin. – Hyvässä oluessa maistuu elämä. Täydellinen kumppani vaniljaisille jälkiruoille.. Gotlands Bryggerin oluille on yhteistä, että ne sopivat yhtä lailla nautiskeluun ja ruokapöytään. Olipa ihminen sitten iloinen tai surullinen, hyvä olut rauhoittaa ja tyynnyttää. Maaliskuussa 2016 valmistuu seuraava erä Valkyrians Välkomst Barley Winea. TAVOITTEENA TÄYDELLISYYS. Vehnäoluen pitää antaa rakentua lasissa, jotta siihen saadaan kaunis ja tiivis vaahto. Myös savustettu lohi ja muikut viihtyvät näiden oluiden seurassa, samoin syksyn ruokaisat salaatit. 14 OLUTPOSTI ottamaan harteilleen gotlantilaisen oluensuojelijan viittaa. Seuraava uutuusmaku olikin haastatteluhetkellä jo työn alla. – Oluentekijöiden päivällisillä olen yhdistellyt niitä esimerkiksi skotlantilaisten munien tai keskiaikaisen porsaspiiraan kanssa
Onneksi Suomen Olutseuran entinen puheenjohtaja Eve Vaittinen oli aikoinaan monessa mukana kuten VTT:llä olutta ansiokkaasti tutkinut tohtori Silja Homekin. KEIKKAKEITTÄJÄ Kuva: Sebastian Trzaska Purnattu on pitkin vuotta, myönnän. Kermainen tasaisena mattona pysyvä vaalea vaahto. Nimiä, joita ilman kotimainen olutosaaminen ja -tietous ei olisi alati kehittynyt. Vielä paperiltakin luetaan. Ensimmäinen 5 500 pullon erä myytiin hetkessä loppuun ja seuraava valmistuu maaliskuussa 2016. Aamuisin päntättiin pienpanimopioneeri Ilkka Sysilän aikaansa edellä ollutta Small-Scale Brewing -opusta englanniksi. Mutta nyt käännän joulun kunniaksi kelkkani. Jälkimaussa maistuu hieman enemmänkin jaloviina. KIITOKSENSA, POSTUUMISTI, ansaitsee myös Juomanlaskija-lehteä sinnikkäästi toimittanut Unto Tikkanen, joka tyrmäsi muutamat typerät juttuideani ja opetti karsimaan turhia. Elokuussa panimo avasi yhteistyössä kiinalaisen kumppanin kanssa kaksi käsityöolutbaaria Shanghaissa. Valviran edeltäjän, Tuotevalvontakeskuksen, ylitarkastaja Pentti Salmi osoitti kuitenkin suurta ymmärrystä ensimmäisen aallon pienpanimoita kohtaan. VIENTI VETÄÄ. Oluen valmistaminen kestää peräti 18 kuukautta. Kiitokset myös olutbloggariarmeijalle, joka pitää omalta osaltaan olutkeskustelua yllä. Alkon valikoimissa Gotlands Bryggerin tuotteista on Wisby Weisse. VIRKAMIEHIÄ ON helppo parjata. NIMETTÖMIÄ PUURTAJIA löytyy paljon. Iltaisin siirryttiin Isoon Piippuun kuulemaan pitkän linjan olutaktivisti Kari Likovuoren tarinoita belgialaisista oluista. Oluthyllyjään tasaiseen tahtiin laajentaneita kauppiaita, olutravintoloiden päälliköitä ja maahantuojia, jotka etsivät yhä uusia makuelämyksiä asiakkailleen. Suutuntumassa sama miellyttävä flavori kuin tuoksussa, lisättynä ohuella alkoholimaisella sävyllä. Whisky & Bourbon -lehti valitsi panimomestarin taidonnäytteen Ruotsin parhaaksi barley wineksi. KAUAN SITTEN harmittelin kolumnissani naisten vähäistä näkyvyyttä esimerkiksi oluttuomaroinneissa. Yhtä sinnikkäästi oluesta on kirjoittanut Heino Tiilikainen, jota ilman tämäkään lehti ei olisi syntynyt. Lisäksi kannattaa pitää silmällä ruotsinlaivojen tax free -valikoimia ja Tallinnan olutmyymälöitä. Oluttapahtumien järjestäjiä, jotka väsymättömästi vääntävät kättä käsittämättömien sääntöjen ja lakien kanssa. Kiitän ja kumarran tahoja, jotka ovat tehneet työtä suomalaisen olutkulttuurin hyväksi. Tasainen vaalea vaahto on hyvin kestävä. Maltainen, tamminen tuoksu. Myöskään kollegansa Pertti Huovilaisen opastuksessa ei tarvinnut jännittää omavalvontasuunnitelmaansa esitellessään. HH Heino Tiilikainen arvioi tarpeesta tehdä olut, joka sopii saumattomasti yhteen vaniljaisten jälkiruokien kanssa. HHH ½ BRUTAL BULLDOG DOUBLE IPA GOTLANDS BRYGGERI, RUOTSI 8,4 % 0,33 L PULLO TYYLI: ALE SAATAVUUS: ALKO, OLUTRAVINTOLAT Punaruskea väri. Helppo janojuoma. Suutuntumassa mallas, humala ja alkoholimaisuus vääntävät kättä. Vaalea kuohkea vaahto on hyvin kestävä. Pelkkiä keski-ikäisiä äijiä oli silloin, nytkin, nyt itsekin. Monen muun vahvassa nosteessa olevan käsityöpanimon tapaan Gotlands Bryggerikin on ottanut askeleita kohti publiiketoimintaa. – Ravintolatoiminnan kautta haluamme olla mukana viemässä skandinaavista olutkulttuuria maailmalle, sanoo Johan Spendrup.. MUSTIALAN KUNINKAANKARTANON navetan päädyssä minä ja sadat muut opimme Lassi Puupposen johdolla oluenpanon alkeet. Jälkimaussa oluen luonne saa pehmeämpää, pähkinäistä sävyä. Uusintapainos olisi muuten paikallaan. Kuuluu jäärän toimenkuvaan. Kiitos ja maukasta joulunaikaa teille kaikille! MIKKO SALMI Panimojäärän jouluevankeliumi OLUTPOSTI 15 GOTLANDS BRYGGERI SLEEPY BULLDOG SUMMER PALE ALE GOTLANDS BRYGGERI, RUOTSI 5 % 0,33 L PULLO TYYLI: ALE SAATAVUUS: ALKO, OLUTRAVINTOLAT Punaruskea vaalea väri. Pehmeä, persikkainen suutuntuma. Nyt lisää naisia kehiin ja ihan siihen eturiviin, kiitos. Tärkeimät markkina-alueet Gotlannin ulkopuolella ovat Manner-Ruotsi, Norja, Suomi, Iso-Britannia, Viro ja Taiwan. Mieto tuoksu, joka ei vielä paljasta oluen luonnetta. Kas, sahtimiehiä. Japanilainen humalalajike Sorachi Ace antaa taustan JIPA Japanese IPA -nimelle. IPAmaisuus loistaa poissaolollaan. Ja kukas meille sahdit keittää ellei Kääriäisen Sirpa. Olutravintoloissa on saatavilla lisäksi laajasti erilaisia Bulldog-oluita. Hedelmäinen, hieman sitruksinen tuoksu. HHH ½ SHOGUN BULLDOG JIPA GOTLANDS BRYGGERI, RUOTSI 7,2 % 0,33 L PULLO TYYLI: ALE SAATAVUUS: ALKO, OLUTRAVINTOLAT Keltaruskea väri. Jälkimaussa mukavasti katkeroa
Kysy vaihtelevista eduista paikan päältä. Erikoisista nimityksistä huolimatta tällaisia toimijoita on maailmalla jo paljon, ja moni olutharrastajien tuntema arvostettu ”panimo” valmistaa oluensa näin. Tässä kannattaa pienpanimon kuitenkin olla tarkkana, kuten Stadin Panimon ja Olvin yhteistyöstä opimme. Yhdistys tekee valistustyötä, joka edistää nykyaikaisen alkoholipolitiikan mukaisesti kulutustottumusten suuntaamista väkevistä juomista mietoihin, erityisesti olueen. Teorian mukaan kuluttaja saa parempaa halvemmalla. Miksipä ei siis käyttää muiden kattiloita, joilla valmistaminen ja laatu on jo trimmattu kuntoon. TÄMÄ on se omituinen, suoraan englannin gypsy brewery -termistä käännetty nimitys toiminnalle, jossa oluet valmistetaan muiden panimoissa. Suomen Olutseuran yhteistyökumppanit HELSINKI Black Door Bruuveri, Panimoravintola Cella Hilpeä Hauki Janoinen Lohi Kaunis Kampela Leijuva Lahna Molly Malones Olutravintola Jano Olutravintola Sivukirjasto One Pint Pub Punavuoren Ahven Time Bar Vastarannan Kiiski Villi Wäinö ESPOO Base Ravintola Gallows bird HarakanPesä JOENSUU 60’s Palaver LAHTI Brygga ORIMATTILA Ravintola Tehdas PORI Pub Winston PORVOO Porvoon Paahtimo RAUMA Ravintola Goto Ravintola Kapteeninhuone & Hotell Kalliohovi Lobby Bar SEINÄJOKI Mallaskosken Panimoravintola TAMPERE Pub Kultainen Apina Gastropub Nordic TURKU City Hospoda Cup & Pint Kortteliravintola Hugo Yhteistyöehdotukset: olut@suomenolutseura.fi PIENPANIMOBUUMI KÄY kuumana: uusia panimoita syntyy Suomeen keskimäärin yksi kuukaudessa. Nykyään tilanne on toinen ja maailma on auki kaikille. MUSTALAISPANIMO. Kiertolaispanimo-ilmauksenkin olen joskus kuullut. MINULLE EI ole väliä tuleeko olut pienestä, isosta vai vuokrapanimosta, kunhan tarina ja tuotteet ovat hyviä. Esimerkkeinä mainittakoon Pohjoismaista Mikkeller, To Øl ja Omnipollo. Joten ei muuta kuin brändi kuntoon ja muiden kattilat hehkumaan! HUMALAISIN TERVEISIN, SIMO HÄMÄLÄINEN Puheenjohtaja, Suomen Olutseura ry olut@suomenolutseura.fi Kiertolaispanimot. USKON, ETTÄ hieman halveksittu kiertolaispanimomalli tulee yleistymään myös Suomessa. Tapa on tuttu monilta muiltakin toimialoilta. Lähtökohtaisesti uusien panimoiden oluet ovatkin nykypäivänä melko mallikkaita. PANIMOTOIMINTA ON historiallisesti ollut paikallista. Muun muassa Nike ja Coca Cola ulkoistavat suurimman osan tuotannostaan ja keskittyvät tärkeimpään eli tuotekehitykseen, brändäykseen, myyntiin ja markkinointiin. Valmistuttaja voi vapauttaa pääomaa ja keskittyä reseptiikkaan, myyntiin ja markkinointiin. Sopimusvalmistaja taas trimmaa tehokkuuden, laadun ja hintatason kuntoon. Monet aloittavat virallisen panimotoiminnan vuosien kotipanimoharjoittelun jälkeen. PUHEENJOHTAJAN PALSTA 16 OLUTPOSTI Suomen Olutseura ry:n tarkoituksena on Topeliaanisessa hengessä vaalia ja edistää olutkulttuuria, toimia oluen kuluttajien etujärjestönä sekä kohottaa oluen ja sen käyttäjien sosiaalista arvostusta. PANIMOLAITTEISTO ON aloittelevan olutmestarin merkittävin investointi ja varsin pienetkin kannut maksavat helposti yli satatuhatta euroa. Kahdenkympin muovisten käymisastioiden päivittäminen parisataa kertaa kalliimpiin syö aloittelevan yrityksen kipeästi tarvitsemaa pääomaa ja käteistä. Netin kautta voi tilata olutta mistä tahansa ja globalisaation luomat markkinointityökalut ovat jokaisen pienpanijan saatavilla. Suomen Olutseuran jäsenkortilla saat etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Olutkattiloiden hinnalla aloitteleva panimo voisi ostaa paljon brändi-, myyntija markkinointiosaamista, joka usein tuntuu olevan oluen valmistusta ja reseptiikkaa suurempi haaste
Kampanjan vetäjät ovat yllättyneitä hankkeen alkumenestyksestä, sillä mukaan on jo ilmoittautunut lukuisia ravintolaja elintarvikealan yrityksiä sekä yksityishenkilöitä. kello 15.00 alkaen Ravintola Bruuverissa, Helsingin Kampissa, Fredrikinkatu 63 AB, 00100 Helsinki Ohjelmassa harvinaisia oluita ja harvinaisen hyvää olutseuraa. Uusia, aktiivisia paikallisseuroja on vuoden aikana perustettu muun muassa Vaasaan, Raumalle, Somerolle ja Mikkeliin.. Viinaralliauto-kampanja vauhdissa Suomen Olutseuran jäsenmäärä on ylittänyt jo kuudensadan jäsenen rajan. Hinta SOS:n jäsenille 20 €, muille 25 €. Summa on noussut jo yli 3 000 euron. Sen innoittamana avasimme Viinaralliauto-kampanjan ensimmäisen vaiheen osoitteessa www.tolkkukateen.fi/ ralli. Tuo siis ystäväsikin! Ilmoittautumiset 2.12.2015 mennessä: topi.falkenberg@aalto.fi KUTSU: Suomen Olutseuran pikkujoulu maistatus Eduskunta on kansa pienoiskoossa eikä tee poikkeusta myöskään oluenystävien kohdalla. Yhteisörahoituksen tavoitteeksi on laitettu 18 086 euroa, joka on sama kuin Suomen asukaskohtainen valtionvelka kampanjan julkaisuhetkellä, toteaa Jari ”Cyde” Hyttinen, yksi kampanjan vetäjistä. Maistatus on avoin kaikille. ALKOHOLIPOLITIIKKAAN KANTAA ottavan Tolkku käteen -yhteisön avaaman Viinaralliauto-joukkorahoituskampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota käynnissä olevan alkoholilain kokonaisuudistuksen sisältöön. Maksu paikan päällä. Siellä on näkyvillä koko ajan karttuva tilanne. Uusia seuroja syntyy ja uusi olutharrastajien sukupolvi on löytänyt seuratoiminnassa hyvän tavan tutustua uusiin oluisiin sekä samanmielisiin ihmisiin. Olutseurat ja olut harrastuksena myötätuulessa www.suomenolutseura.fi Suomen Olutseura järjestää Pikkujoulumaistatuksen lauantaina 5.12. – Asetimme rahoitustavoitteen alarajaksi tuhat euroa, joka tuli täyteen nopeasti. Seuraavassa vaiheessa mukaan on tulossa muun muassa olutseuroja ja enenevissä määrin yksittäisiä kansalaisia. Eduskunnan Olutseuran puheenjohtaja Touko Aalto toi seuran jäsenten iskuryhmän tutustumaan OlutExpon tarjontaan lokakuussa Kaapelille. OLUTPOSTI 17 OLUTSEURATOIMINTA ON useiden hiljaisten vuosien jälkeen aktivoitumassa. Pienpanimoiden tiskeillä vieraillut ryhmä sai panimoiden edustajilta suoraan terveisiä, kuinka alan toiminnan esteitä voitaisiin poistaa työn alla olevassa alkoholilain kokonaisuudistuksessa. Aihe liikuttaa eniten panimoita, ravintoloita sekä viinien ja muiden alkoholijuomien maahantuojia, joiden elinkeinoa viinaralli, verotus ja rajoitukset uhkaavat
Kaiken kaikkiaan valmistus vie viisi viikkoa. Katkerohumalien kyllästämät hipsterit nauttivat pilseniläistä käsityöoluiden lomassa – kun taas perinteistä laatua arvostavat eivät koskaan luopuneetkaan Plzner Prazdroj -tuopistaan. Plze . . Maan suosituimman olutbrändin viittaa on pitkään kantanut samalla tontilla pantava Gambrinus 10°. issä sanotaan, että 70 prosenttia maailman oluentuotannosta on pilsistä mallinsa saanutta – lager-tyylisten oluiden ylivaltaa olutmaailmassa ei käy kieltäminen. Plze . Nykyinen keittohuone, vielä uudeksi kutsuttu, on vuodelta 2004. On ilahduttavaa, miten paikallisen olutkulttuurin annetaan kukoistaa ja sitä kannustetaan kasvamaan yhä isommaksi maailmalla. Meillä suomalaisilla on siihen erityinen suhde, olihan se ensimmäisiä ulkomaalaisia oluita, joita Alko salli meidän maistaa 1980-luvulla. OLUTELÄMYKSIÄ MAAILMALTA TEKSTI JA KUVAT MARIAANA NELIMARKKA Pilsner Urquell, tuo tšekkien rakastama ja Böömin parhaiten brändätty olut, on taas kaikkien huulilla. iläisellä oluella on muuten Tšekin tasavallassa aikamoinen asema: yli puolet maassa nautitusta oluesta on valmistettu tässä kaupungissa, tosin ei kaikki Pilsner Urquellin nimellä. in – kaupungin keskustan tuntumassa sijaitseva panimo muistuttaa vuodesta 1842, jolloin oluenvalmistus mullistui juuri täällä. Vanha, tunkkainen tyyli sai väistyä uuden ajan vaalean ja läpikuultavan oluen tieltä, ja baijerilaisen panimomestarin Josef Grollin luoma tyyli on pitänyt pintansa. Suomalainen vaihtokauppa Koskenkorvan ja Pilsner Urquellin välillä oli kuitenkin pientä verrattuna miljooniin hehtolitroihin, joissa oluen vientikauppa nykyään lasketaan. Raaka-aineisiin pääsee tutustumaan aistinvaraisesti panimokierroksella – Saccharomices cerevisiae -hiivan liikkeitä myöden. Panimoravintola ja vierailijakeskus ovat avoinna liki päivittäin.. Pilseniläisen paluu J o vuodesta 1999 SAB Millerin omistuksessa ollut Tšekinmaan kruununjalokivi Pilsner Urquell saa onnekseen loistaa eteläafrikkalaisen emoyhtiön huomassa. Panimokierroksella pääsee ihailemaan kiiltäviä rosterija kuparikattiloita ja puhtaan valkoisena hehkuvia tiloja. PANIMOA ON laajennettu säännöllisin väliajoin. Jo sosialismin aikaan Pilsner Urquellista tuli tärkeä vientituote. Kaikki paitsi kellarissa historiallisin menetelmin tapahtuva 18 OLUTPOSTI . Aivan Pilsenin – tai tšekiksi Plze . Panimo on aivan kaupungin keskustan kupeessa, eikä sen juhlavasta portista voi erehtyä. Oluenteossa noudatetaan 173 vuotta vanhoja tapoja: kolminkertainen vaiheittainen mäskäys ja humalan lisäys kolmessa erässä. Koko työ on automatisoitu
. . oluenpano. Panimolla kasvanut ja olutta nykyisin Pohjoismaissa markkinoiva Luboš Kastner mainitsee kaksi varmaa suosikkiaan Pilsner Urquellin kanssa: juuston ja suklaan. Nyttemmin tankovnaa pääsee nauttimaan vähän kauempanakin, sillä panimo lähettää olutta isoissa tankeissa ympäri Eurooppaa. Pilke silmäkulmassa. Paluu lageriin on panimon väen mielestä yksinomaan sen ansiota, että lagerissa on juotavuus kohdillaan. Myös oluen ja ruoan yhdistämisen on Pilsner Urquellilla haisteltu olevan nouseva trendi. Siellä Pilsner Urquellin luvataan maistuvan yhtä herkulliselta ja tuoreelta kuin panimon kellarissa. OLUTPOSTI 19 Pils ruokapöydässä SYYSKUUSSA RUSKEAAN profiililasipulloon palannut Pilsner Urquell korostaa luonnettaan hyvänä pöytäkumppanina. Aiemmin oli erikseen ravintoloita ja pubeja, nyt gastrobarien tyyppiset hybridit yhdistävät syömisen ja juomisen. Panimomestari emeritus Vaclav Berka: Olut on parhaimmillaan panimon kellarissa.. Ruoan rooli kasvaa myös ravintolapuolella. Tšekkiläisissä kapakoissa, niissä jotka olivat Pilsner Urquellin ”omia”, olut oli perinteisesti vähän parempaa, koska siltä oli jäänyt väliin kegitys. Tšekkikaupungeissa erinomaista Pilsner Urquellin tankovna-versiota tarjoaa esimerkiksi Lokal-ketju. Huomionarvoista on, että maan myydyin olut Gambrinus pyrkii myös nostamaan profiiliaan: ravintolamyynnissä on nykyisin vain pastöroimaton versio ” desítkasta”. Uusi pullo on oikeastaan vanha: se on panimon vastaus autenttisuutta ja alkuperäisyyttä peräänkuuluttavaan trendiin. Tämä haluttu versio houkuttaa väkeä kapakoihin ja olutfestivaaleille; viimeksi Helsingissä, missä Olutexpossa korkattiin useampi tynnyri ja joissakin olutravintoloissa maisteltiin jo tapahtuman alla aitoa pilseniläistä. Olut siirretään tankkeihin ilman pastörointia. Sitä valutetaan vierailijoille suoraan kypsytystynnyreistä – muovimuki kerrallaan. Se on kuulemma turvallisuuskysymys, vieraileehan kellarissa vuosittain yli 250 000 kävijää. Se kypsyy puutynnyreissä, joista se annostellaan suoraan vierailijoiden mukeihin. IPA-buumin keskellä lager jos mikä on sessio-olutta, sitä juomalla voi selviytyä pitkästäkin illasta, Kastner korostaa. KELLARIN SUODATTAMATON JA PASTÖROIMATON OLUT oli esikuvana, kun Pilsner Urquell muutama vuosi sitten ryhtyi tarjoamaan valikoiduissa kohteissa ympäri Eurooppaa ”alkuperäistä” olutta. Ensimmäinen pohjoismainen tankovna-baari toimii Tukholmassa. Plzenin pehmeä vesi, oman mallastamon mallas, suoralla tulella kuparikattiloissa mäskättävä vierre ja kolmivaiheinen humalointi Zatecin humalalla – siinä Pilsner Urquellin salaisuudet. Panimokierroksen kohokohta on käynti jääkylmässä kellarissa, missä olut käy historialliseen tapaan avosammioissa. Siksi se on parhaimmillaan tuoreena: tankovna on nautittava kolmen viikon kuluessa siitä, kun se on lähtenyt panimolta ja viikon kuluessa tankin korkkaamisesta. TANKOVNA ON toinen uudelleen löydetty pilseniläinen erikoisuus. Tavallisena lauantaiiltana ryhmiä seilaa niin, että vähemmän tarkkaavainen saattaa eksyä omastaan. Mutta miksi olut lasketaan muovimukeihin. Murto-osa panimon oluesta pääsee käymään avosammioihin yli kymmenen kilometrin mittaisen kellariverkoston uumeniin. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että olut saa jatkaa elämäänsä isossa tankissa siihen saakka, kunnes se pumpataan kapakassa tuoppeihin
in eteläisessä lähiössä. r Plze . Oluttyylien kirjo oli laaja ja hanasta laskettiin niin vehnäolutta, tummaa altia kuin saisoniakin. . FESTIVAALIN JÄRJESTÄÄ pienpanimo Purkmistr oman hotellin, olutkylpylän ja panimoravintolan muodostamassa kyläkorttelissa Plze . Mukana ovat niin nuoret kuin vanhat kuten myös lapset ja koirat. Tapahtumaa kutsutaan rehellisen oluen juhlaksi ja ideana on todistaa tšekkiläisille, että Pilsner Urquell ei ole oluenjuojan ainoa vaihtoehto. Tunnelmaltaan tapahtuma on enemmänkin kansanjuhla kuin ryppyotsainen olutbongareiden kokoontuminen. . Plze . Slunce ve skle on yhden päivän kestävä, tunnelmaltaan iloinen kansanjuhla kaikille oluen ystäville. Vuosi vuodelta laajentunut yksipäiväinen tapahtuma on paras paikka tutustua uusiin tšekkioluisiin, joita tänä vuonna oli tarjolla yli 300 kaikkiaan 73 pienpanimolta. Viimeiset tuopilliset juodaan paluumatkalla bussille ja useimmilla kilisee mukana myös festivaalilta ostettuja oluita. in aurinkoinen pienpanimojuhla SLUNCE VE SKLE 2015 TEKSTI JA KUVAT PAAVO HOLI Tšekkiläinen olutkulttuuri elää nousukautta jatkuvasti laajenevan pienpanimotoiminnan ansiosta. Plze . Oluttyyleistä ei Slunce ve skle -olutfestivaaleilla ollut pulaa.. Paikalle saa tulla täysin vapaasti, sillä mitään erillistä anniskelualuetta ei ole. S yyshelteinen sää oli lähes painostava, kun tuhannet oluen ystävät tungeksivat 19. syyskuuta maistelemaan Slunce ve skle eli ”Aurinkoa lasissa” -olutfestivaalin antimia maalaishotelli Pivovarský dv . Erilaiset IPAt ja APAt olivat myös suosittuja. KÄTEVIMMIN OLUTTA saattoi maistella festivaalin omasta 1,25 desilitran pikkutuopista, johon mahtuvan annoksen hinta oli suomalaisittain lähes ilmainen: 10 korunaa eli 40 senttiä. Rokki soi alueella tauotta eikä tšekkiläisistä perinneruoista ole pulaa. in sisäpihalle. . ní pivovarin onnistuneen mausteinen Bière de Garde. Aikuiset juovat olutta, lapset limonadia. Jo kahdeksannen kerran järjestetty pienpanimofestivaali on lisännyt suosiotaan vuosi vuodelta. Seuraava Slunce ve skle järjestetään lauantaina 17. Oma suosikkini oli Jihlavassa toimivan Radni . slunceveskle.cz/. in kahdeksanteen Slunce ve skle -pienpanimojuhlaan osallistui syyskuussa ennätykselliset 73 pienpanimoa. Laadukkaasta tarjonnasta jäivät mieleen myös järjestävä panimo Purkmistr, tasalaatuinen Faltus, klassisen vaalean ležákin esitellyt Padochov, vahvalla DIPAlla loistanut Antoš sekä monipuolinen Kocour. 20 OLUTPOSTI Olohuone lähellä kotia. syyskuuta 2016. Lisää tietoa festivaalista ja kuvia aikaisemmista juhlista löytyy nettisivuilta http://www
Olutliitto on mukana tukemassa Tolkku käteen -kansanliikettä (www. HEIKKI KÄHKÖNEN Puheenjohtaja, Olutliitto ry Kuva: Sebastian Trzaska. Jyväskylässä tapaamme lauantaina 12. Olutalalta ja siihen liittyvistä elinkeinoista on kadonnut viime vuosina jopa tuhansia työpaikkoja. Siitä huolimatta oluesta on tehty syntipukki julkijuopotteluun, syrjäytymiseen, nuorten turmelukseen ja alkoholismiin. www.olutliitto.fi OLUTLIITON ASIALLA USEAMPI KUIN joka toinen aikuinen suomalainen juo olutta ainakin silloin tällöin. Ollaan koko olutväki viemässä Suomea kohti itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlaa tukemalla yhteisvoimin tolkullista alkoholija olutpolitiikkaa. Valtio menettää viinarallin myötä satoja miljoonia euroja kipeästi tarvittavia verotuloja. Oluen puolesta puhuminen ei ole vastuunpakoilua ja piittaamattomuutta alkoholin liikakäytöstä aiheutuvia terveysvaikutuksia kohtaan. STM aikoo tuoda alkoholilain ensimmäisen version lausuntokierrokselle helmikuussa. Virosta ja tallinnanlaivoilta rahdataan kymmeniä miljoonia litroja vuodessa. Aikuinen ihminen voi juoda tavallista olutta ainakin puoli litraa päivässä – reilut 180 litraa vuodessa – turvallisesti ja terveellisesti. Olutliitto järjestää useita tapahtumia olutseurojen ja -harrastajien sekä alan elinkeinoelämän kanssa eri paikkakunnilla talven aikana. Kun päälle laitetaan valtoimenaan rehottava matkustajatuonti eli viinaralli, anniskelun osuus supistuu vielä siitäkin. Toivottavasti olemme silloin muiden mukana, kuten aiempinakin vuosina, sanomassa oman kantamme. joulukuuta. Käynnissä oleva lakiuudistus on olutväelle mahdollisuus. Niitä on hävinnyt oluenvalmistuksen ohella ennen kaikkea ravintoloista. Oluen litramäärästä vain 15 prosenttia kulutetaan baareissa, pubeissa ja ravintoloissa. Valtaosa meistä oluenystävistä perustaa nautiskelunsa kohtuulliseen käyttöön, ei päivittäiseen läträämiseen. Olut on meillä yleisin alkoholijuoma. Olutliitto ry:n jäsen voi olla itsenäinen ja rekisteröity olutseura tai yhdistys. OLUTPOSTI 21 Suomalainen olut kaipaa joukkoliikettä tuekseen Olutliitto on kansallinen, riippumaton oluenkuluttajain yhdistysten yhteenliittymä. Jotta alkoholilain valmistelussa laadukkaisiin tuotteisiin, puhtaisiin raaka-aineisiin ja suomalaiseen osaamiseen perustuvaa olutkulttuuria ei vietäisi kuin kuoriämpäriä, tarvitsemme koko olutväeltä yhteen hiileen puhaltamista. Ja yhä suurempi osa meistä hakee oluesta makuja ja elämyksiä sekä yhdistää sitä ruoanlaittoon ja nautiskeluun. tolkkukateen.fi), joka hakee tukea toiminnalleen yhteisörahoituksen kautta. Olut-Suomi-tilaisuuksissa luomme yhteishenkeä suomalaisen oluen puolesta. Olutliitto toimii oluenkuluttajien edustajana viranomaisten, kaupan, myynnin ja jakeluelinkeinon suuntaan. Vuonna 2013 kotimaasta ostetun oluen kulutus oli 75 litraa asukasta kohti ja rahaa olueen käytettiin 120 euroa per kansalainen. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Onneksi vahvasti kasvava pienpanimosektori on pystynyt luomaan uusia työpaikkoja pienteollisuuden ja käsityövalmistuksen pariin. Se on toimimista työpaikkojen ja vuosituhantisen perinteen puolesta. Suomi on saamassa uuden alkoholilain vuoden 2017 alussa. Olutliitto ei ole vielä päässyt STM:n valmistelupöytään keskustelemaan lain sisällöstä ja hengestä
Tavoitteenani on tehdä sellaista siideriä, josta itse tykkään. – Flavori tulee hapokkuuden takaa, ja tästä on tunnistavinaan lajikkeet, vaikkei edes tiedä niitä, Heikkilä ihastelee aitoa makua. – Seuraava askel olisi funky farmhouse eli luoda siideriin tallin makua. Tuloksena oli tyytyväistä hyminää ja molemminpuolista ylistystä, kun lopulta suoritimme vertailevan maistelun Suomenlinnan tuotteilla. Ahola kertoo, että tuote on luonnollinen: omenoita ei käsitellä mitenkään, eikä mukana ole mitään turhaa. Tuomas Markkula, Jussi Heikkilä ja Harri Ahola siiderin juurilla Puolakan tilan pubissa.. – Hyvä kotimaisen ompun aromi, mukava siideri. Se tarkoittaisi Brettamycenes-hiivan käyttöönottoa, ja siihen etsin vielä lisää tietoa, Ahola sanoo. Tällaisena vähän heikompana omenavuonna, kun sato kaiken kaikkiaan ylitti hädin tuskin 40 kiloa, siideriäkään ei kellariin kerry. Malmgårdin Panimon Tuomas Markkula ja Suomenlinnan Panimon Jussi Heikkilä saivat eteensä koko Puolakan tilan kavalkadin vuodelta 2014. 22 OLUTPOSTI TEKSTI MARIAANA NELIMARKKA KUVAT SEBASTIAN TRZASKA Hyvien siidereiden Puolakan tila – ja kotimaisen siiderin tila Siideristi Harri Ahola vaalii Puolakan tilalla englantilaisen maaseudun perinteitä. PUOLAKAN SIIDERITILAN isäntä Ahola on paneutunut huolella siiderin maisteluun lajin syntysijoilla Englannissa ja sen valmistukseen kotipajassaan. Vaikka nämä ensimmäiset siiderit ovat tosi kuivia ja on hapokkuutta, maussa on täyteläisyyttä, suutuntumaa ja omenan maku, kommentoi Tuomas Markkula siideriä, jossa pieni sokerilisäys tuo omena-aromin esiin. Hänen hedelmäpuutarhansa helmiä ovat Dabinet, Harry Masters Jersey, Yarlington Mill, Somerset Readstreak ja Michelin-siideriomenapuut, joista syntyy huolellisen prosessin jälkeen English farmhouse -tyylistä siideriä. Pääsimme maistelemaan vuosikertasiideriä – juuri oikeaan aikaan, sillä siideri on parhaimmillaan noin vuoden kuluttua sadonkorjuusta. Samalla keskustelimme hyvän siiderin ominaisuuksista ja siitä, millaiset mahdollisuudet kaupallisilla tekijöillä on onnistua siiderinteossa. Tärkeintä on saada hapokkuus tasapainoon. Jussi Heikkilä on samoilla linjoilla: aavistus sokeria avaa maut. Jos haluaa, farmhouse-siiderin voi tehdä poreilevaksi lisäämällä hiukan sokeria pullotusvaiheessa. Aholan tavoitteena on English Farmhouse Cider, loppuun asti käytetty, tyylinmukaisesti 6-7 -prosenttinen, makeuttamaton siideri. Jos mahdollista, se syntyy pelkästä siideriomenasta, mutta tärkeintä on saada vähän tanniinia myös kotimaisesta omenalajikkeesta tehtyyn siideriin. Siiderin teossa ja omenoiden valinnassa on Aholan mukaan neljä tärkeää asiaa: hapokkuus, makeus, maku ja tanniinisuus. Esikuvani tulevat Englannista, ja olen muun muassa Great British Beer Festivalilla oppinut vuosien saatossa, miten delikaatti juoma siideri on, Ahola kuvailee. – Kun tuli mahdollisuus muuttaa maalle ja istuttaa omenapuita, innostuin siitä, kuuluuhan English country gentlemanin imagoon siiderinteko. KOTIMAISET OMENAT HURMAAVAT. Ahola avaa pruuvin kotimaisista lajikkeista valmistamillaan siidereillä. V uodesta 2009 omenapuita hoitaneen Harri Aholan siideritilalla syntyy hyvänä vuonna monta erilaista kokeilua
Tammessa kypsyy Aholan henkilökohtainen suosikki. Hän on opiskellut alaa englantilaisesta kirjallisuudesta, mutta hakenut toisinaan ammattiapua käymisasioissa Tuomas Markkulalta. PARI KUUKAUTTA TYNNYRISSÄ tekee siiderille ihmeitä. Oman puutarhan raakaaineista syntyy tarkkaan dokumentoidun prosessin hedelminä persoonallisia, varsin nautittavia siidereitä. Kokonaisuus ei ole liian hapokas, koska hapokasta Linna-lajiketta on vajaa kolmannes, Ahola kuvailee tyytyväisenä. Neljäs siideri, jota pääsemme maistamaan, on nimeltään Ye Olde English Cider Apple Tree Cider. OLKKALA ROSE CIDER, talon nimikkosiideri, osoittaa opin menneen perille. – Tässä omena räjähtää suuhun, aivan kuin ottaisit haukun omenasta, Heikkilä makustelee. Onni on, että tämä siideri toteutui. Karismaattisen näköinen siideri on Markkulan mielestä mainio esimerkki, mitä on tanniinisuus ja hapokkuus. – Nyt on siideri balanssissa. – Kuvailisin tätä olutguru Michael Jacksonia mukaillen: nautit juomaa kerroksittain – tuoksu, maku, jälkimaku – sen takia tämä on kiva, tätä ei vain juoda. Kutsumme sitä onnellisuusprosentiksi, Puolakan isäntä myhäilee. – Tämä on vienompi ja tasapainoisempi kuin tynnyrikypsytetyt brittisisarensa, Mariaana Nelimarkka toteaa. – Tämä napahtaa ihan eri tavalla kuin aiemmat siiderit, tanniini tulee ihan eri tavalla! Ahola aikoo seuraavaksi kokeilla, sopisiko siideriä tukevoittamaan tammikypsytetty versio. Lajikkeet ovat Grenman, Linna ja Eppulainen, joiden ominaisuuksista Ahola oli hyvin perillä. Näinhän siidereitä suuressa maailmassakin rakennetaan! – Mottoni on: tee itsellesi prosessi, jonka hallitset, ja muuta sitä sitten osa kerrallaan, Ahola sanoo. TYYTYVÄINEN HYMINÄ LISÄÄNTYY maistelun edetessä. – Ne eivät ole liian hapokkaita siideriin. Hyvien omenalajikkeiden kanssa on vain yksi ongelma: vaimo haluaa niitä syöntiomenoiksi kellariin. On happoja ja flavoria, kehuu Heikkilä. Mehussa on hyvä graviteetti, ja lasissa nyt kaikki kivat piirteet mitä siiderissä voi olla: tuoksua ja makuintensiteetti, joka jatkuu. Heikkilä havaitsee tanniinisuuttakin. Samea siideri on tehty pääosin englantilaisista siideriomenoista. Selvitimme Suomenlinnan Panimon ja Puolakan tilan siidereiden osumatarkkuuden: osuvatko ne onnellisuusprosenttiin?. Oleellista on, että omenat on valikoitu tarkasti. OLUTPOSTI 23 – Valmistuksessa tehtävät sokerilisät ovat hyvin pieniä, mutta tarpeen, jotta syntyy tyylinmukaista 6 – 7 -prosenttista siideriä. Tilan perussiideristä kypsyy kevättalven kuukausina tammessa hienostunut juoma, jossa aistii viskitynnyrin ja jonka jälkimaussa on puraisua. Nämä ovat myöhäisiä omenia, tein siiderin sadonkorjuun lopussa. Tuomas Markkula arvosti Aholan siidereiden puhtautta ja omenaisuutta
Se tappaa pahat alkuhiivat. Suomenlinnassa kokeiltiin lohjalaisista omenista satsi, tai montakin. Pitäisi päästä vaikuttamaan omenalaatuihin. – Jos joutuu ostamaan omenamehun, tulee hinta vastaan. KESKUSTELU POLVEILEE siiderinteon haasteista raaka-aineiden hienouteen. Emme tosin pysty vaikuttamaan, mistä omenasta se on tehty. – Suomessa ei saa tietää, mitä saa. Siidereistähän ei saa pienpanimohelpotusta, Markkula sanoo. – Meitä motivoi se, että perinteisesti pohjoismaisessa siiderikentässä ei ole Siideristi Harri Ahola omenatarhallaan.. Se oli ilmeisen onnistunut ratkaisu, sillä siiderin tuoksu on käymisen puolesta puhdas. Mietipä, jos oluet pitäisi kaikki tehdä mallasuutteesta, ei maltaista ja jyvistä. – Siideristin ammattitaito määräytyy siitä, miten osaa valita omenat, joista tehdään mehu, Ahola toteaa. Miten voisi tehdä alkuperänsä paljastavaa, kotimaiselta maistuvaa siideriä, kun ainoa tasaisesti saatavilla oleva raaka-aine on tuontitavaraa. Saisihan silläkin oluen tehtyä, mutta paljon jäisi puuttumaan ja vähän olisi vaikutusmahdollisuuksia lopputulokseen, Markkula toteaa. On pirun kallista ostaa mehu ulkopuolelta ja maksaa verot päälle. Ahola kuitenkin neuvoisi tekemään toisin päin: – Kannattaisi ottaa yksi lajike, jossa on reilusti happoja ja käyttää neljännes tai viidennes sitä. Joko aina samaa, tai niin että pääsemme vaikuttamaan sekoitukseen. – Jos tekisimme kotimaisista omenoista tuotantomielessä siideriä, olisi välttämätöntä päästä tarhalle ja tietää, mitä saamme vuodesta toiseen. 24 OLUTPOSTI Markkula kiittelee nimenomaan hienoa kotimaisen omenan makua. Neljästä kokeilusta yksi on ollut menestys, Heikkilä kertoo karusta todellisuudesta. Tämä toimii, Markkula kiittää. Onko Suomessa yhtään omenamehun tarjoajaa, joka kykenisi tähän volyyminsa puolesta. Molemmissa panimoissa on tehty useita siiderikokeiluja. – Kyllä minua ihmetyttää, miksi ette tee yhtä hyviä siidereitä kuin tällainen kotipanija! Tai miksi teette makeutettuja siidereitä. – Seos oli valikoitu niin, että oli sokeria ja happoa riittävästi. Niinpä kelpo siidereitä isossa mittakaavassa valmistavien Malmgårdin ja Suomenlinnan panimoiden ratkaisuksi jää tehdä siideri tiivisteestä. Heikkilä on samaa mieltä. Tuomas Markkulan kokeiluissa on ollut samankaltainen tulos, tosin hän sai viime syksynä lohjalaisista valikoiduista omenoista aikaan kauppaan päätyneen craft ciderin. Spontaanikäymiseen riittää puolet siitä määrästä, minkä yleensä käytän, Ahola paljastaa. Ja siinäpä lieneekin avain siihen, miksi kaupalliset siiderit eivät miellytä omien siidereidensä herraa. Sokeria lisäämällä siihen sai vähän runkoa, mutta se meni viemäriin kaupallisesti kelvottomana. Perimmäinen ongelma ammattitekijöiden näkökulmasta on oikeanlaisen raaka-aineen saatavuus. Kysymys kytkeytyy omenaan. MIKSI OLUENTEKIJÄT YLIPÄÄTÄÄN TEKEVÄT SIIDERIÄ. Ahola käytti siihen sekalaista satoa, myös pudokkaita, ja kokeili spontaanikäymistä avoimessa astiassa. Siiderin tekeminen tiivisteestä on kaupallisesti ainoa vaihtoehto, mutta en voi panostaa tuotteeseen niin paljon kuin haluaisin: on tämä raaka-aine, sen sijaan että valitsisin parhaat raaka-aineet, joista tekisin siiderin. – Yhdessäkin kokeiluerässä oli ihana aromi, mutta vetinen maku. Lohjalaisella Krappen tilalla on valikoitu lajikkeita niin, että sokeria on riittävästi ja happoa paljon. Sinulla on yhtäkkiä tuhat litraa omenamehua, mutta ei käsitystä, mitä se on! MIKÄ NEUVOKSI. Kun Malmgårdin Panimon ja Suomenlinnan Panimon siidereiden raaka-aineeksi paljastuu sama saksalainen omenamehutiiviste, alkaa vyyhti keriytyä auki. Puolakan tilan viimeinen maistiainen on Vihti Scrumpy viime syksyn varhaista satoa. Tässä kohtaa lienee hyvä palata siideristin, englanniksi cideristyn, tärkeimpään ominaisuuteen. – Vakioimme lähtöaineksen niin hyvin kuin kykenemme. Kun se käy loppuun, lopputulos on todella kuiva ja hapokas, suoraviivainen happohyökkäys. MARKKULA HUOMAUTTAA, että kaupallisessa valmistuksessa tulee äkkiä hinta vastaan. – Englantilaiseen tyyliin lisäsin pienen määrän rikkiä alkuun. Jussi Heikkilä aprikoi, että laadukkaaseen kaupalliseen siideriin ei taida olla tietä – ellei itse viljele omenoita. – Rikki poistaa liimanhajua, joka on usein riesana kotitekijöiden spontaanikäymisellä panemissa siidereissä. Kyseessä on aina ollut sika säkissä -tyylinen tuhannen litran omenamehuerä, jonka lajikkeista ei ole ollut tarkempaa tietoa
Jos ei sitä makeuta, maku on kapeampi, kova, terävä, yksiulotteinen, jopa vetinen ja peltinen. MAISTELUN JA JUTUSTELUN summaa isäntämme Harri Ahola: – Tämä oli hyvä iltapäivä. Jussi Heikkilä kiittää pääsystä kulttuurin juurille. Vahvempi Tin Soldier’s yllättää siideristin: – Tässä on onnellisuus kohdallaan. Näin hyvää suomalaista siideriä en ole juonut, Ahola kiittelee. – Tällaisen pöydän äärellä, tällaisessa miljöössä – tällaista hyvä tekeminen on, kun se lähtee ruohonjuuritasolta. Hän heittää lopuksi lupauksen: – Kun omenatarhurit alkavat tehdä siidereitä tarpeeksi isossa mittakaavassa, voimme lopettaa – olemme olutmiehiä! Harri Ahola: Siiderin taustalla on oltava suuri suunnitelma, ilman sellaista ei voi olla yhteyttä omenamehun ja hiivan välillä.. Hän kuvailee siideriä palvelutuotteeksi, jolle on paikkansa. – Tätä voisi verrata siihen, että pienpanimot tekevät lagereita, jotka ovat maukkaampia ja vivahteikkaampia kuin isot tuotteet. Teemme siideriä myös siksi, että panimot perinteisesti tekevät sitä. – Käytämme Tin Soldier’siin sokeria vain jälkimakeutukseen, että siideri aukeaa vähän, Heikkilä kertoo. Heikkilä esittelee seuraavan maistelusetin viittaamalla vaaleiden lagerien maailmaan, jos aiemmin nautittiin alemaailman juomista. On helppo tehdä aika paljon parempi siideri kuin ne, vaikka emme edelleenkään puhu ihan oikeista siidereistä. Mutta emme varmasti osaa suhtautua siihen yhtä suurella vakavuudella kuin oluentekoon, Heikkilä purkaa. – Teemme siideriä yleisön pyynnöstä! Sen haluaisi tehdä niin hyvin kuin mahdollista, mutta kun perusraaka-aine jää vajaaksi, se ei tyydytä, Heikkilä summaa. Markkula, jonka oma Huvila-siideri jäi epäonnisten sattumien vuoksi pois maistelusta, taustoittaa sokerin käytöstä saatuja kokemuksia: – Tiivisteestä puuttuvat tietyt vivahteet ja aromit. AHOLA EI VOI KUIN ANTAA TUNNUSTUSTA sille, miten miellyttäviä siidereitä Suomenlinnan Panimo on onnistunut luomaan saksalaisesta omenamehutiivisteestä. OLUTPOSTI 25 kaltaisillemme ihmisille ollut yhtään juomakelpoista siideriä. On ongelma, että siidereissä puhutaan kaikesta samalla nimellä, Markkula ja Heikkilä puntaroivat. Käsittämättömän kiva siideri: selkeä omena, kuplia – lisätty sokeri on toki mieltymyskysymys. Lopputuotetta ei esimerkiksi pastöroida. Tuomas Markkulalla lienee alan kouluttajana sisäpiiritietoa, kun hän toteaa, että hyviä kotimaisia siidereitä on tulossa lähivuosina. – Innostusta ja kuhinaa on! Olennaista on, että pystyttäisiin tekemään siideriä kotimaisista omenoista. Hapokkuus on avain: on taattava, että sitä on riittävästi, mutta ei liikaa. Olemme yllättävän samaa mieltä. Sokeria ei siis tarvita makeutukseen vaan tuomaan makua. Upea! Tässä on puhdas siiderin perushaju, ja jo sen perusteella se kuuluu mielenkiintoisiin, hyviin siidereihin, joita tekee mieli juoda. Etenkin mustaksi värjätty Black Tin Soldier’s miellyttää siideristiä, eikä sen vaalea siskokaan, jo kymmenisen vuotta kotimaisia siiderinystäviä hurmannut Tin Soldier’s, jätä kylmäksi. On ongelmallista, että kaikista kaupan olevista tuotteista käytetään samaa siideri-nimitystä. Ero oikeaan siideriin on veteen piirretty viiva: kunnianhimoisten pienpanijoiden siidereissä ei ole muita raaka-aineita, erona on välitiivistys ja jälleenvesitys. Teidän pitää saada parempi kontrolli, mitä mehua saatte
Paljon ulkomaalaisia asiakkaita. Oluet pannaan ”Hackl Bräu” -nimen alla. Panimoravintola panee omaa versiotaan tunnetun jenkkipanimon Victory Kingin Hop Devil -oluesta sekä muita hyvin humaloituja oluita. Ruoka on jossain määrin kaoottisessa sisustuksessa pääroolissa, vaikka panimo viekin suuren osan ravintolan tilasta. OLUTSUOSITUS: SCHWARZENBERGER WEIZENBIER 3 Salm Bräu OSOITE: RENNWEG 8 (METRO: U1, U2, U4 KARLSPLATZ, RAITIOVAUNU: UNTERES BELVEDERE) AVOINNA: PÄIVITTÄIN 11-00 Salm Bräu valmistaa panimolaitteistoja, mutta pyörittää myös omaa panimoravintolaa lähellä Belvederen puistoa ja linnaa. Wien – panimoravintoloiden keidas vaa ruokaa sekä kolmen vakio-oluen lisäksi erikoiseriä. OLUTSUOSITUS: WIEDEN BRÄU MÄRZEN 5 Schwarzer Adler OSOITE: SCHÖNBRUNNER STRASSE 40 (METRO: U4 PILGRAMGASSE) AVOINNA: MA-SU 11-24 Kodikas ja perinteinen isompi korttelikrouvi, jossa maistuvaa ruokaa. OLUTSUOSITUS: HACKL BRÄU DUNKLES 6 7 Stern Bräu OSOITE: SIEBENSTERNGASSE 19 (METRO: VOLKSTHEATER, RAITIOVAUNU: SIEBENSTERNGASSE/ STIFTGASSE) AVOINNA: MA-SU 11-24 Suuri panimoravintola, jonka sisäpihalla Beergarten. Pani. Kaupungissa on 15 panimoravintolaa, jotka tarjoavat jokaiselle jotakin. 26 OLUTPOSTI OLUTELÄMYKSIÄ MAAILMALTA TEKSTI JA KUVAT ANDRÉ BRUNNSBERG Keskusta 1 1516 Brewing Company OSOITE: SCHWARZENBERGSTRASSE 2 (METRO: U1, U2, U4 KARLSPLATZ) AVOINNA: PÄIVITTÄIN 10-02 Moderni panimoravintola kahdessa kerroksessa. Ravintolan suuri oluthalli on vaikuttava ja usein täynnä janoisia turisteja. OLUTSUOSITUS: 1516 NZ VICTORY HOP DEVIL INDIA PALE ALE 2 Stadtbrauerei Schwarzenberg OSOITE: SCHELLINGGASSE 14 (METRO: U1, U2,U4 KARLSPLATZ) AVOINNA: MA-PE 17-24, LA-SU 12-02 Schwarzenberg melkein 1516 Brewing Companyn naapurissa on tyypillinen schnitzelravintola, joka panee viittä omaa olutta. OLUTSUOSITUS: SALM BRÄU PILS 4 Wieden Bräu OSOITE: WAAGGASSE 5 (METRO: TAUBSTUMMENGASSE) AVOINNA: PÄIVITTÄIN 11.30-24 Muistolaatta ulkoseinällä kertoo, että Jean Sibelius asui Wienin opiskeluaikoinaan talossa, jossa nykyään sijaitsee Wiedenin valoisa ja kodikas panimoravintola. Kellaripuoli on auki iltaisin. Sisustus on tummaa ja vaaleata puuta, iso kaakeliuuni lämmittää vieraita. Tarjolla on hyvää ja maittaItävaltalaiset ovat oluenystäviä ja paras tapa tutustua paikalliseen olutkulttuuriin on tehdä panimoravintolakierros pääkaupungissa Wienissä
Tupakoitsijoiden puoli on kodikas isoine takkoineen, savuttoman ruokapuolen sisustus on karumpi. Jos on enemmän aikaa, kannattaa matkalla piipahtaa myös Slovakian puolella Bratislavassa sekä Tšekin puolella Brnossa. Eteisessä on limuautomaatteja, joista saa ostaa olutta mukaan.. Lippu lentokenttäjunaan (www.cityairporttrain.com) kannattaa ostaa internetistä, jolloin lippuun voi lisätä myös joukkoliikenteen vuorokausilipun. Molemmat kaupungit ovat mielenkiintoisia olutkohteita, ja niihin pääsee Wienistä helposti junalla tai bussilla. Oluita on tarjolla kolmea eri tyyliä ruoan kera. Salm Bräun oluthalli on iso ja vaikuttava. Erikoinen lasinen talo kolmessa kerroksessa: pub sijaitsee ensimmäisessä, panimo toisessa ja käymisastiat kolmannessa kerroksessa. Valitettavasti aukioloajat ja sijainti eivät ole parhaat mahdolliset. OLUTSUOSITUS: 7 STERN WINTER BOCK 7 Stiegl-Ambulanz OSOITE: ALSER STRASSE 4 AVOINNA: MA-SU 8.30-24 Salzburgilaisen Stiegl-panimon panimoravintola yliopiston kampuksella entisen sairaalaan sisäpihalla. . OLUTSUOSITUS: RABENBRÄU 10 Brauwerk Wien OSOITE: OTTAKRINGER STRASSE 83 (METRO: U3 OTTAKRING RAITIOVAUNU: JOHANN NEPOMUK BERGERPLATZ) AVOINNA: MA, KE, PE 16-20 Ison kaupunkipanimon Ottakringerin uusi ”craft beer” -panimopub, jossa tarjolla viittä korkealaatuista hanaolutta. Eteisessä limuautomaatteja, joista saa ostaa olutta mukaan. Medl-Bräu on parin metropysäkin päässä Schönbrunnin linnasta. Paikka on tupakoitsijoiden suosima, mutta liukuoven takana on savuton huone, jossa sijaitsee myös panimolaitteisto. . OLUTPOSTI 27 molaitteisto sijaitsee keskellä ravintolaa, joten oluenpanoa pääsee mukavasti seuraamaan. OLUTSUOSITUS: MEDL-BRÄU HELLES 9 Schwarzer Rabe OSOITE: OTTAKRINGER STRASSE 180 (METRO: U3 OTTAKRING) AVOINNA: MA-PE 18-01, LA-SU 19-01 Korttelikapakka ”Mustassa variksessa” on tarjolla oman oluen lisäksi myös muita hanaoluita. Tarjolla on talon oluen lisäksi Stiegl-panimon muita tuotteita. OLUTSUOSITUS: AMBULANZ HAUSBIER (ZWICKL) Läntinen kaupunki 8 Medl-Bräu OSOITE: LINZER STRASSE 275 (METRO: U4 OBER SANKT VEIT) AVOINNA: MA-LA 10-24 Schönbrunnin linnasta ja puistosta länteen sijaitsee perinteikäs kaksikerroksinen korttelipanimoravintola, jossa myös paikalliset käyvät lounaalla. OLUTSUOSITUS: IMPERIAL VIENNA LAGER WIENIIN PÄÄSEE helpoiten lentäen. Olutlista on kattava, listalla on aina vähintään yksi bock-tyylinen olut
Tarjolla on myös perinteistä itävaltalaista ruokaa. Sisustus on moderni, mutta toimiva ja tarjolla on kolmea olutta sekä hyvää grilliruokaa. 12 The Highlander OSOITE: SOBIESKIGASSE 4 (METRO: U6 WÄHRINGER STRASSE-VOLKSOPER) AVOINNA: SU-TO 11-24, PE-LA 11-01 Rauhallisella asuinalueella sijaitseva korttelipub, jossa oma panimolaitteisto. OLUTSUOSITUS: KADLEZ ZWICKL . Iso L:n muotoinen baaritiski dominoi sisustusta, pienellä terassilla voi nauttia olutta, jos sää suosii. Tarjolla myös ruokaa! OLUTSUOSITUS: LICHTENTHALER HELLES 14 Fischer Bräu OSOITE: BILLROTHSTRASSE 17 (METRO: U6 NUSSDORFER STRASSE) AVOINNA: MA-SU 15.30-0.30 Kaupungin vanhin panimoravintola on tunnelmallinen krouvi perinteisellä Biergartenilla, jossa käy paljon paikallisia. Miška Slovakiasta on yksi 1516 Brewing Companyn oluenpanijoista. Kaupungin uusin panimoravintola suunnittelee avaavansa ovet vielä tämän vuoden puolella. OLUTSUOSITUS: HIGHLANDER STOUT 13 Lichtenthaler Bräu OSOITE: LIECHTENSTEINSTRASSE 108 (METRO: U6 NUSSDORFER STRASSE) AVOINNA: MA-LA 16-0.30 Pieni panimoravintola, jossa kaupungin luultavasti pienin panimolaitteisto. Lasissa Fischer Bräun tyylipuhdas Schwarzbier.. Oluet ovat hyviä ja uusia reseptejä kokeillaan jatkuvasti, mutta henkilökunnan tietämys oluista ei ole aina samalla tasolla. distriktissä Tonavan pohjoispuolella sijaitseva perinteinen panimoravintola. Tarjolla on talon kolmen vakio-oluen lisäksi erikoiseriä sekä maistuvaa perinteistä itävaltalaista ruokaa. OLUTSUOSITUS: FISCHER WEISSES 15 Kadlez Bräu OSOITE: FLORISDORFER HAUPTSTRASSE 9 (METRO: U6 FLORISDORF) AVOINNA: MA-LA 16-24 Wienin kaupungin 21. 28 OLUTPOSTI Pohjoinen kaupunki 11 Beaver Brewing Company OSOITE: LIECHTENSTEINSTRASSE 69 (METRO: U6 WÄHRINGER STRASSE-VOLKSOPER) AVOINNA: AVAUTUI 27.11. Tarjolla on tarkoitus olla omien ”craft beer”-henkisten oluiden lisäksi jenkkityylistä brewpub-ruokaa.
Double Liberty IPA:lla yritämme mallintaa, millainen reaktio oli 70-luvulla! ANCHOR BREWING on yhä käsityöpanimo. Olut tehdään yksinkertaisista, perinteisistä raaka-aineista ja se saa käydä avosammioissa. Teimme Gosen, Carpenter kertoo. Fritz Maytag myi yrityksensä vuonna 2010 liikemiehille, jotka jatkavat Anchor Brewingin perinteitä. Virallisesti vain Mark Carpenteria kutsutaan panimomestariksi, mutta hän itse puhuttelee nuorempia kollegoitaan samalla tittelillä. OLUTPOSTI 29 Anchor Brewingin ainoa panimomestari. – Teimme kopion Anchor Brewingin ensimmäisestä lagerista, ja toisin kuin monet nykyiset lagerit, se on täysmallasolut, joka on humaloitu alkuperäisellä kalifornialaisella Cluster-humalalla. Anchor Brewingin vuosituotanto on amerikkalaisittain pieni: 19 miljoonaa litraa. TEKSTI MARIAANA NELIMARKKA KUVA ANDRÉ BRUNNSBERG BACK TO THE ROOTS: USA:n ensimmäinen pienpanimo Anchor Brewing Suomella ja Yhdysvalloilla on olutkulttuurin saralla yhteinen nimittäjä, paljon parjattu kieltolaki. Monet siirtyvät käsityöoluiden pariin. Ylisanoilla hän viittaa Liberty Aleen. Hiljattain tuotantoon on päätynyt muun muassa Meyer Lemon Lager. Yksi osoitus siitä on, että jo 40 vuotta panimossa työskennellyt Mark Carpenter ei ”pääse” eläkkeelle. Carpenter muistuttaa, että olutmarkkina ei kasva. Vaikka ne menettäisivät vain vähän asiakkaita, on se meille käsityötekijöille paljon. Nykyään voi eri tavalla keskittyä oman alueen kysynnän tyydyttämiseen. Mielenkiintoista on, että Carpenter ei kaikkien vuosien aikana tehnyt yhtäkään koekeittoa. Oma reaktioni oli aluksi sama, mutta nykyisin se on tietysti suosikki-Pale Aleni. Nyt meillä on pienempi koepanimo, joten nuoret oluentekijät voivat tehdä haluamiaan kokeiluja. – Olemme hyvin perinteinen panimo, mutta asioissa, joissa kannattaa olla moderni, olemme nykyaikaisia. – Mutta isot yritykset ja niiden brändit menettävät asiakkaita. Argonaut-sarjassa on muun muassa tynnyrikypsytetty Anchor Barrel Ale ja Double Liberty IPA. – Minusta tuli sahdin ystävä! Se muistuttaa minua brittiläisestä Mildista, niissä on samankaltainen hedelmäinen maku. – Olimme ensimmäisiä, jotka kokeilivat Cascaden käyttöä aromihumaloinnissa. Nyt se on joko vehnäolut tai IPA. Panimoiden määrä romahti molemmissa maissa kieltolain seurauksena murto-osaan aiemmasta. Hän opiskeli oluenpanoa Englannissa ja perehtyi perinteisiin amerikkalaisiin oluttyyleihin. SUOMESSA CARPENTERIA VIEHÄTTI paikallinen olut. Panimoita on yli 3 800. Esimerkiksi yhä käsityöpanimoksi mielletty Sierra Nevada on kymmenen kertaa isompi. Suodatus ja pullotus ovat tällaisia työvaiheita. Aluksi hän toimitti oluitaan vain ravintoloihin, mutta 1970-luvun alkupuolella oli aika aloittaa pullotus. Lisäksi jatkuvasti kehitetään uusia oluita Zymasters-sarjaan, jossa tehdään rohkeitakin kokeiluja siitä ilosta, että nähdään millaisen vastaanoton ne saavat. – Yritin kyllä jäädä eläkkeelle muutama vuosi sitten, mutta palasin osa-aikaiseksi panimon lähettilääksi. – Tietyssä vaiheessa Yhdysvaltoihin tuskin perustettiin panimoa ilman että perustajat kävivät ensin meillä, Carpenter sanoo. Se minua vähän huvittaa, että suomalaiset pystyvät näköjään kerralla ottamaan vastaan vain yhden tyyppistä olutta. Olemme alusta asti tehneet asioita, joilla on ollut enemmän vaikutusta olutvallankumoukseen kuin millään muulla koko maailmassa, Carpenter sanoo. Sanfranciscolainen Anchor Brewing on 1800-luvulla perustettu panimo, jonka panimon oluiden ystävä Fritz Maytag pelasti 1965. Toisaalta me olemme kansallisesti tunnettuja, alussa oli välttämätöntä myydä olutta koko maahan. Koko olutmaailma on mullistunut 70-luvun jälkeen. Trendikästä! UUSIA OLUITA syntyy myös omassa panimossa Kaliforniassa. – Meillä ei ollut koelaitteistoa, vaan suunnittelimme aina oluet jutustellen ja teimme ne suoraan isossa kattilassa. – Se kaikki voidaan jäljittää Cascadeen ja Liberty Aleen! Onko Anchor Brewing edesauttanut muiden panimoiden syntymistä. – No, 95 prosenttia nauttimastani oluesta on Anchor Steam Beeriä! Se oli ensimmäinen olut, jota tein, ja vaikka välillä maistaisinkin uusia oluita, suurimman osan ajasta juon Anchor Steam Beeriä.. M yös nousu on ollut molemmissa maissa hidasta, tosin Yhdysvallat on näyttänyt suuntaa jo 1970-luvulta lähtien. Entä mitä Carpenter nauttii kotonaan. On hienoa tavata ihmisiä ja tehdä uusia juttuja: tällä Euroopanmatkalla kävin muun muassa tekemässä yhteistyöoluen Ægir-panimon kanssa Norjassa. – Jälkimmäisessä on tuplattu kaikki muu paitsi alkoholi! Kun teimme Liberty alen, siitä sanottiin, ettei sitä voi juoda, siinä on liikaa humalaa. – Se oli elämäni paras päivä! Minulle on tarjoutunut mahdollisuuksia, joita en olisi muualla saanut. Humalointi oli tietenkin single hop! KUN CASCADEN käyttö yleistyi, siitä tuli Kalifornian oma maku, se mikä nyttemmin tunnetaan West Coast Pale Ale -tyylinä. Suhteellisen pieni, on Carpenterin arvio panimosta. Tapa levisi vasta kymmenen vuotta myöhemmin itärannikolle. – Eihän tavallinen kuluttaja ymmärrä panimon kokoa tai edes välitä siitä. Samaan aikaan mukaan kuvaan tuli Mark Carpenter. Se oli itse asiassa humalankasvattajan ehdotus. Ei tietenkään koko maa, vaan yksi hullu pioneeri
Maalaisolutta Mainesta 30 OLUTPOSTI. Grisette-tyyppiseen Lorettaan tulee spelttivehnää läheiseltä farmilta, Farmhouse pale aleen, panimon myydyimpään olueen puolestaan kauraa. Paikalliset viljelijät toimivat myös epävirallisina makutuomareina, koska tarkoitus ei ole luoda oluita jotka puhuttelevat vain ’olutnörttejä’. Panimon Freestyle-sarjassa on julkaistu muun muassa olut, johon käytetään tilan omaa hunajaa. – Hunaja on yksi parhaista tavoista tallentaa paikan tuntu ja maku, sillä jokainen ympäristö tuottaa omanlaisensa hunajan. – Tällä seudulla on enemmän lehmiä kuin ihmisiä ja haluamme, että oluemme heijastelevat paikkaa, jossa ne syntyvät, Masland sanoo. Yhdysvaltain itärannikon pohjoisimmasta osavaltiossa on viime vuosina riehunut melkoinen käsityöolutbuumi. – Me haluamme kuitenkin tehdä ensisijaisesti olutta, joten verkostoidumme paikallisten tuottajien kanssa. Jokainen oluemme saa alkunsa vedestä, jonka päällä nyt seisomme, hän toteaa panimon pihamaalla. Maslandin mukaan kyse ei ole pelkästä markkinoinnista. Oxbow kutsuu itseään maalaispanimoksi ja sen slogan on ’goods from the woods’. – Kasvatamme pienimuotoisesti mansikkaa, hapankirsikoita, mustaherukkaa, seljaa ja vadelmia, joita käytämme oluisiimme. – Vetemme mineraalisuus on täydellinen oluentekoon. Oxbow’n erittäin voimakkaasti humaloitu Harvest-olut on tehty Mainessa kasvatetusta humalasta, joka käytetään 48 tunnin sisällä korjuusta. Täällä on hyvä ilmapiiri, paikalliset viljelijät ovat innoissaan saadessaan olla osa toimintaamme. Paikallisuus ulottuu Oxbown’n oluissa raakaaineisiin, mutta omaa viljaa panimo ei sentään viljele. Mallasohraa ei alueella viljellä. FARMARIT MAKUTUOMAREINA. Masland asuu panimonsa vieressä ja omavaraispuutarhan satoa käytetään oluiden maustamiseen. Oxbow sijaitsee Mainen valtavan pohjavesivarannon päällä, halki Mainen kulkevalla harjulla. Miljoonan asukkaan Mainessa toimii yli 40 panimoa ja lisää perustetaan koko ajan. OLUTELÄMYKSIÄ MAAILMALTA TEKSTI KALLE KIRSTILÄ KUVAT ROBERT SEGER A joimme rannikolta syvälle metsään ja kysyimme Oxbow’n perustajalta Geoff Maslandilta, mistä on kyse
. POSSUJA JA ULKOILMAELÄMÄÄ. Ajatuksenamme oli, että haluamme kasvattaa vaimoni kanssa osan ruoastamme itse: meillä on kukkoja, helmiäiskanoja ja muutama vuohi. Emme kyllä tienneet, että tulemme tuottamaan myös oman oluemme, Masland kertoo esitellessään pihapiiriä.. Reissaamiseen kyllästynyt panimoedustaja löysi talon myötä tulevan työnsä. – Englantilaisista alesta sekä belgialaisista maalaisoluista vaikutteita saanut matala-alkoholinen olut on meidän ’working man’s ale’. Naapuruston farmarit, jotka ovat tottuneet kiskomaan Bud Lightia, käyvätkin nyt hakemassa lähipanimosta Space Cowboyta. . Farmhouse pale ale muodostaa 60 prosenttia Oxbow’n tuotannosta. – Vaimoni on Mainesta ja rakastamme ulkoilmaelämää, joten tämä on loistava paikka asua. New Hampshiresta kotoisin oleva nuori mies muutti Maineen meribiologivaimonsa työn perässä. OLUTPOSTI 31 – Haluamme että oluemme ovat ainutlaatuisia, mutta silti juotavia, eivät liian monimutkaisia. – Ihastuin tähän paikkaan ja halusin mahdollisuuden olla täällä joka päivä. Masland on ’from away’, kuten kotiseuturakkaat mainelaiset muualta tulleita kutsuvat. 70-luvulla oman tilan puista rakennetun ekotalon entinen puuveneveistämö oli vailla käyttöä. Laaduntarkkailua. ”Jos minun pitäisi valita yksi olut, jota joisin loppuelämäni, se olisi tämä”, panimon perustaja sanoo
– Haluamme oluen tallentavan hetken, käyttää siihen aineita, jotka ovat saatavilla paikallisesti juuri silloin. Oluen tekemisessä syrjässä on omat haasteensa. Pienpanimot Yhdysvalloissa YHDYSVALLOISSA OLI ennen kieltolakia (1921-29) suuri määrä paikallisia pienpanimoita. Oxbow’n käyttämät hiivatyypit ovat suurelta osin kunnianosoitus belgialaisille ja ranskalaisille panimoille. MAINEBREWERSGUILD.ORG Masland myöntää, että välillä kaipaisi omaa rauhaa, mutta valinta on oma. – Vierailijat ovat tärkeä osa markkinointiamme, mutta myös oleellinen osa myyntiä. – Haluamme tehdä erittäin kuivia ja monitasoisia oluita, jotka erottautuvat. Kieltolain jälkeen syntyi byrokraattinen ja suuria toimijoita suosiva jakelujärjestelmä, joka myötävaikutti panimoalan voimakkaaseen keskittymiseen. Monet amerikkalaispanimot laittavat markkinoille kausioluen perinteiseen tapaan neljästi vuodessa. – En usko. – Sata vuotta sitten Yhdysvalloissa oli enemmän panimoja kuin kymmenen vuotta sitten, joten meillä on kyllä historiaa. Yövy maalaispanimolla! http://oxbowbeer.com/farmhouse-rental/ Loud beer from quiet place. Niistä tehdään ilmakuivattua kinkkua New Yorkin herkkusuille! OLUT ON MATKAILUA. Panimojen lukumäärä Yhdysvalloissa on vasta nyt noussut kieltolakia edeltävän ajan tasolle käsityöoluiden nostaessa suosiotaan ja monien osavaltioiden löyhentäessä panimojen perustamiseen liittyvää lainsäädäntöä. Oxbow’n loistava slogan (jokaisella mainelaispanimolla tuntuu olevan sellainen) ’loud beer from quiet place’, kuvaa panimon oluttyyliä. Esimerkiksi spontaania Lambic-tyylin oluttamme emme kuitenkaan kutsu edes belgialaistyyliseksi, vaan amerikkalaiseksi. Maine on ollut viime vuodet lähiruokabuumin pyörteessä. Se on vain unohdettu, Oxbow’n perustaja Geoff Masland summaa. Piskuinen Portland on nostettu ruokakohteena metropolien seuraan. Oluista ainoastaan yksi on ympärivuotinen. Talvella lumi on haaste, tiet pitää aurata ja niin edelleen. – Rakastamme maalaispanimoperinnettä ja saison-oluttyyliä, ja otamme siitä vaikutteita. Lähiruoasta ja käsityöpanimoista on tullut tärkeä osa Mainen matkailua, ja myös Oxbow on kohdepanimo. Myymme myös paikallisten tuottajien lihaa ja juustoja. Oxbow haluaa tuoda myös oman näkemyksensä oluihin, jotka ovat olleet tyylillisesti olemassa satoja vuosia. Yhä useampi matkailija rakentaa matkansa rungon niiden inspiroimana. Olisiko Oxbow’n kaltainen panimo voinut menestyä Mainessa kymmenen vuotta sitten. Muutos viimeisen viiden vuoden aikana on ollut valtava. Ox-bow’lla on tuotannossa kuusi hanaolutta ja kolme pullo-olutta, jotka kaikki ovat tynnyreissä kypsytettyjä’ ’isoja oluita’, kuten panimo niitä kutsuu. Oxbow julkaisee Freestyle-sarjassaan ’kausioluen’ vaikka parin viikon välein. Kesällä meillä on ulkona piknik-pöytiä ja ihmiset voivat kulkea ympäriinsä ja maistella oluitamme. 32 OLUTPOSTI Tilan erikoisuus päätyy New Yorkin parhaisiin piireihin: – Meillä on myös possuja, joille syötämme oluen valmistuksessa käytettyä spelttiä. – Logistiikka on hankalampaa. – Minulle on hyvin tärkeää, että voimme esitellä oluemme osana ympäristöä, jossa se on syntynyt. Paikan ainutlaatuisuus kuitenkin voittaa nämä haasteet. Kieltolaki katkaisi perinteen. – Alueen parhaat ruokaravintolat ovat tukeneet kehitystä ottamalla oluet vastaan ja nostamalla niitä esille myös ruokajuomana, Masland kiittelee. Ne haettiin teurastettavaksi viime viikolla. OLUTTA MAINEN METSISTÄ. Mainessa toimii yli 50 käsityöpanimoa. Haluamme tehdä niin erottuvaa olutta, että se myy itse itsensä sen sijaan, että tekisimme teknisesti moitteettoman oluen, joka on niin kuin muutkin, mutta jonka myymiseksi joudumme kehittämään markkinointistrategian
OLUTPOSTI 33 . Owbow’n Michael Fava (musta lippis päässä) ja Tyler Havriko aloittavat työpäivänsä kuudelta aamulla. ”Visuaalinen puoli on oluessa meille tärkeää. Kypsyttyään matkaelämään mies asettui meribiologivaimonsa kanssa pienelle tilalle Mainen Newcastlen ylänköseudulle.. Nämä ovat espanjalaisia olutlaseja, joita haluamme käyttää maistatuksissa.” . Oxbow’n slogan on ’loud beer from quiet place’, sisällä panimossa ei kuitenkaan musiikin voimakkuudessa säästellä. Geoff Maslandin olutinnostus alkoi opiskeluaikojen työstä olutputiikissa ja johti myöhemmin panimon myyntiedustajaksi
Näihin harrastajien perusteoksiin otetaan nyt selvä pesäero. Oman panoksensa tähän jatkumoon antavat juomakulttuureihin perehtyneet Santtu Korpinen, Arto Koskelo ja Jarkko Nikkanen, joille dialogit eivät edusta raportointia tai selostusta vaan itsenäisesti muotoiltuja puheenvuoroja, joissa keskustelujen elementit tuodaan esiin ja niJarkko Nikkanen SUURI VISKIKIRJA – INTOHIMONA VISKI README.FI VUONNA 2014 ilmestyneen Viskien maailma -kirjan jälkeen odotukset Jarkko Nikkasen vieläkin henkilökohtaisempaa kirjaa kohtaan olivat korkealla. Kirjallisuuden lajina dialogin juuret ovat Antiikin Kreikassa, Platonin keskusteluissa. Tästä on helppo olla samaa mieltä. Keskustelijoina vuorottelevat herrat Viini, Viski ja Olut. ”Tuoksu ja maun alkukaari olivat erittäin mielenkiintoisia ja odotuksia nostattavia, mutta voi sinua jälkimaku, minkä teit. On sanottu, että modernit luonnontieteet, filosofiat ja uskonnot ovat vain reunahuomautuksia Platonin ajatteluun. Dialogi on tyylilajina haastava ja onnistumiset harvinaisia. Se lupaa sukeltaa jalojen juomien ytimiin, niiden eroihin sekä yllättäviin seikkoihin, jotka nivovat juomat yhteen. Ensimmäisinä mieleen tulevat Sigmund Freudin Maallikkoanalyysin kysymys (1926) ja Pekka Himasen HIMeros (1996). Tiedon etsimisen asemesta lukija istutetaan keskustelun ääreen. Makuasioista tulee helposti kiistelyn aiheita, henkisiä raja-aitoja, jotka estävät tai vähintäänkin hankaloittavat monipuolisia makunautintoja. Arvioissa hurmaavat Nikkasen kaunistelemattomat yhteenvedot, kuten vaikkapa miehen tunnetila Aberfeldyn 21-vuotiaan jälkeen. Tislaamoesittelyt ja juomaarviot ovat kattavia ja ajan tasalla. votaan yhteen henkilökohtaisten näkökulmien kautta. Näkökulmat toimivat dialektisessa vuorovaikutuksessa ja muuttuvat keskustelun edetessä. Tähän ongelmaan tarttuu dialogimuotoon kirjoitettu Olut, viini, viski yhdessä. Hyvä tietokirjallisuus tuottaa usein Trivial Pursuitista tuttuja ahaa-elämyksiä: Tietenkin, olisihan tuo pitänyt tietää! Näin toimii myös Olut, viini, viski yhdessä. 34 OLUTPOSTI KIRJAT ARVIOT PETER TAMMENHEIMO Santtu Korpinen, Arto Koskelo, Jarkko Nikkanen OLUT, VIINI, VISKI YHDESSÄ README.FI TUTUT JUOMAT herättävät intohimoja ja mielipiteitä. Nikkanen kuitenkin välttyy vetämästä viskisuhdettaan överiksi ylistyslauluksi, vaan kirjoittaa siitä kansainväliset mitat täyttävän tietokirjan. OIisihan tuo pitänyt tietää! Herrat Olut, Viini ja Viski äänessä Maukasta Joulua!. Jottei kirja sortuisi pelkäksi hakuteokseksi, arvioita rytmittävät Nikkasen kohtaamiset viskimaailman merkkihenkilöiden kanssa. Ne eivät välttämättä ole vastakohtia vaan esimerkiksi yhteisestä ideasta syntyneitä toisiaan täydentäviä oivalluksia. Useimmista alkoholijuomista on kirjoitettu runsaasti hakuteoksia. Opuksen nimi olisi yhtä hyvin voinut olla Intohimoni, viski, niin iholle mennään. Edeltäjänsä tavoin Suuri viskikirja intohimona viski on lähes 2,5-kiloinen jättiläinen. Ei ollut rehellisen miehen retki.” Kaiken kaikkiaan, viiden tähden viskikirja. ”Jalot juomat kohtaavat kotimaisen juomakulttuurin ytimessä ja paiskaavat toverillisesti kättä”, kiteyttää Herra Viini tulevaisuuspuheenvuoronsa lopussa. Kirjoittajan kokemus ja läsnäolo juomien äärellä välittyy vahvana
OLUTPOSTI 35 André Brunnsberg on hurmaantunut vauhdista, jolla olutskene kehittyy. hade trott för fem år sedan att det ordnas en ölfestival i Bryssel med enbart finska öl eller att europeiska hembryggare ordnar ett möte i Warszawa för att planera europeiska mästerskap i hembryggning. Lägg därtill vad som sker i Centraleuropa för att inte tala om Storbritannien, Irland och USA. Lukuisien sahtipersoonien haastattelut rytmittävät ja elävöittävät lukukokemusta. Däremot har vi inte ens kommit ordentligt igång här jämfört med Sverige där 200-bryggeristräcket snart passeras. Aldrig tidigare har det skett så mycket på alla fronter, följer man bara med vad som sker i Finland så är det redan ett heldagsjobb att smaka sig igenom alla nya öl de inhemska småbryggerierna lanserar. DAGENS ÖLVÄRLD är i ständig förändring och ibland känns det tungt att hänga med i svängarna. Vem skall hålla reda på och sålla ut vad som är viktigt och vad som inte är det. Olen kuullut teosta kutsuttavan muun muassa kulttuuriteoksi, mitä se voisi ollakin. Mutta. Kolme miestä ja yllin kyllin asiaa sahdista. Vaikka kirja onkin lähes kaiken kattava tietopaketti sahdista ja sen historiasta, kokonaisuus kaatuu vanhanaikaiseen kuvitukseen, joka muistuttaa maaseutumuseon näyttelykatalogia. Vissa av dessa bryggerier har valt att anpassa sig genom att försöka föryngra sina produkter, andra har valt att lansera produktgrupper under ett annat varumärke för att inte förknippas med det förgångna. Jag har många gånger märkt att många äldre öldrickare också här i Finland underskattar den makt som ”beer tickers” har, ja ibland känns det rentav som en generationsklyfta som växer dag för dag. Sahti tunnetaan ennen kaikkea juhlajuomana ja tunnelman kohottajana, mutta ainakin kuvien osalta se tuntuu unohtuneen. Organisationen lyckades rädda real alen men har svårt att acceptera ”craft beer”-rörelsen, istället fokuserar man sig på att rädda pubar och samtidigt kämpa med problem såsom en allt äldre medelålder bland medlemmarna när unga ölkonsumenter hellre använder sig av sociala medier och appar såsom Untappd och ratebeer.com på nätet. ANDRÉ BRUNNSBERG En ölvärld i förändring Kuva: Sebastian Trzaska ANDRÉN KOLUMNI Mika Laitinen, Johannes Silvennoinen, Hannu Nikulainen SAHTI – ELÄVÄ MUINAISOLUT MOREENI HETI ILMESTYTTYÄÄN Sahti – elävä muinaisolut sai osakseen laajaa huomiota, olihan edellisen kattavan sahtikirjan (Ulla Asplund, 1990) julkaisemisesta ehtinyt kulua neljännesvuosisata. DET ÄR inte heller enbart vissa ölkonsumenter som har svårt att hitta sig själv i dagens ölvärld, många gamla anseliga bryggerier känner sig också osäkra. I OCH med att det sker så mycket på ölfronten så känns det som om vissa ölkonsumenter valt att hoppa av tåget. Deras öl som tidigare högt uppskattats bland öldrickare hittar inte mera sin väg till ölglaset bland yngre öldrickare som istället följer trender på sociala medier. Asiaa kirjoittajilla on paikka paikoin liiankin kanssa ja lukijaa kiusataan tekijöiden matkakokemuksilla tai väkisin väännetyillä kuvateksteillä. Sahdin historia käsitellään kirjassa juurta jaksaen aina nimen etymologiaa ja tapakulttuuria myöten. Ett bra exempel är brittiska CAMRA som valt att ta en mycket konservativ ställning till det som sker. Useimmat henkilökuvat puolestaan ovat suoraan 1970-luvulta: jäykkinä pönöttäviä vakavailmeisiä herrasmiehiä. Sahti valmistuu edelleen vuosisataisia perinteitä kunnioittaen, mikä tuodaan kirjassa erinomaisesti esiin. Jatkuva muutos pelottaa osaa vanhoista olutharrastajista ja saa jopa jotkut panimot hämmentymään, mutta tämän junan kyytiin kannattaa hypätä, niin mielenkiintoisia asioita tapahtuu Suomessa, Euroopassa ja maailmalla. SJÄLV TROR jag att detta bara är början, tåget som jag nämnde tidigare har enbart lämnat stationen och sakta börjat komma upp i fart på väg till ett okänt men otroligt intressant mål! På vägen har man redan passerat många milstolpar, vem t.ex. Ibland känns det som att de som ropar högst inte alltid är värda all uppmärksamhet de får. Inte jag i alla fall
Kullankeltainen ja keskitäyteläinen olut on makeahkon maltainen ja hunajainen sekä sitrusmaisen hedelmäesterinen. Miellyttävän pehmeä ruisolut. Hyvin tehty, tyylissään pyöreänpehmeä brown ale. HHH HOPPING BREWSTERS UKKOMETSO VIIMA HOPPING BREWSTERS, KYLMÄKOSKI 6 % HANAOLUT Tamperelaisravintola Ukkometson kanssa yhteistyössä tehty Viima on tumman punaruskea ja keskitäyteläinen brown ale. Makeahko karamellimaisuus ja toffeisuus pehmentää mausteista viljaisuutta. Musta ja melko täyteläinen olut tarjoaa maussaan ja tuoksussaan karamellimaisuutta, kookosta ja hunajaa, mutta myös saisoneille tyypillistä mausteisuutta ja viljaisuutta. 36 OLUTPOSTI HANNUN OLUTARVIOT KOTIMAISIA PIENPANIMO-OLUITA JA OLUTRAVINTOLOIDEN UUTUUKSIA Ale MALMGÅRD RED RYE MALMGÅRDIN PANIMO, MALMGÅRD 5,5 % HANAOLUT Tämä kuparinpunainen ja keskitäyteläinen ruisale on tuoksultaan asianmukaisen rukiinen. HHH RADBREW TEAPOT RADBREW, KAARINA 5,5 % HANAOLUT Teapot on vaalean meripihkanvärinen ja rungoltaan keskitäyteläinen IPA, joka on maustettu teellä sekä appelsiininja sitruunankuorella. Ruohoinen ja yrttinen humalakatkeruus sekä viljaiset piirteet voimistuvat jälkimakua kohti. Sangen asiallinen aloitus uudelta Salon lähellä toimivalta pienpanimolta. Varsin monimuotoinen, mutta samalla miellyttävä makukokemus. Pitkässä jälkimaussa ovat kirpeä happamuus, yrttisyys ja viljaisuus päällimmäisinä. Suklaiset, kahviset, pähkinäiset ja melassimaiset piirteet ovat pääosassa maussa ja tuoksussa. HHHHH Hannu Nikulaisen valinta. Oluttyylille tyypillisen sitrusmaisuuden ohella yrttinen teemäisyys tulee oluen lasissa lämmettyä selkeästi esille tuoksussa ja jälkimaussa. Makeahko karamellimaisuus tasapainottaa katkeruutta. Pitkässä jälkimaussa nousee esille hienoinen mansikkainen marjaisuus. HHHH ½ FAT LIZARD/BREWDOG HELSINKI TOTAL BS FAT LIZARD BREWING CO., ESPOO 6,6 % HANAOLUT Total BS on yhteistyössä BrewDog Helsingin kanssa valmistettu “Sorachi Ace Black Saison”. Aidosti nimensä mukainen “tee-IPA”. Omaperäinen, omalla tavallaan toimiva oluthybridi. Karamellisuuden ja humalaisuuden ohella oluen mausta ja tuoksusta löytyy marjaisia, hunajaisia ja leipäisiä sävyjä. HH ½ STADIN GASOMETER GRAPEFRUIT IPA STADIN PANIMO, HELSINKI 6,5 % HANAOLUT Tämä meripihkanvärinen ja keskitäyteläinen IPA on maustettu verigreipin kuorella. Hedelmäinen (mango, aprikoosi, greippi) ja pihkainen humalakatkeruus tuntuu erityisesti kuivemmassa jälkimaussa. Mielipiteitä jakanut, mutta omasta mielestäni melko onnistunut reseptikokeilu. Meripihkanvärinen ja keskitäyteläinen ale on erityisesti jälkimaultaan kirpeän puolukkainen ja rukiisen viljainen. Selkeän happamuuden ohella runsas yrttisyys on toinen tämän kokeellisen oluen makumaailmaa hallitseva piirre. Tasapainoinen greippi-IPA. HHH ½ RUOSNIEMEN MUSTA SAVU-SAISON RUOSNIEMEN PANIMO, PORI 6,3 % HANAOLUT Tämä musta ja melko täyteläinen olut on pantu saison-hiivalla, mutta saisonmaiset piirteet jäävät maussa ja tuoksussa sivurooliin. Miellyttävä ja juotavuudeltaan erinomainen APA. Kirpeän marjaisuuden ja viljaisuuden alta löytyy oluen lämmettyä myös karamellisia ja sitruksisia piirteitä. Jälkimaku on odotetun pitkä ja katkera. HHH ½ BRUUVERIN LOBSTER LOBBY IPA PANIMORAVINTOLA BRUUVERI, HELSINKI 7,5 % HANAOLUT Bruuverin hauskasti nimetty kullankeltainen ja melko täyteläinen IPA on runsaan sitrusmaisen hedelmäinen ja jonkin verran pihkamainen. Sitruksiset ja hunajaiset sävyt lisäävät syvän kullankeltaisen oluen maun ja tuoksun runsautta. Jälkimaussa myös pihkaista mäntymäisyyttä. HHHH HUMALOVE RUISPUOLUKKA HUMALOVE BREWING, HELSINKI 5,5 % HANAOLUT Uuden “gypsy breweryn” Hopping Brewstersillä valmistaman oluen keskeiset raaka-aineet ja samalla makuelementit paljastuvat jo nimessä. Pähkinäiset ja keksiset piirteet pyöristävät oluen makua edelleen. Makeahkon karamellinen mallasrunko tarjoaa hyvän vastapainon humalakatkeruudelle. HHH SOLMU IPA SOLMU BREWERY, SUOMUSJÄRVI 6,2 % HANAOLUT Tämä meripihkanvärinen ja melko täyteläinen IPA on mallasrungoltaan makean karamellinen, mutta tyylinmukaisen runsas humalointi tasapainottaa makeutta. Makukirjoon sisältyy myös marjaisia sävyjä, sen sijaan alkoholiprosentti pysyy melko hyvin piilossa. HHH OPTIMISTI MAISTILA, OULU 5,8 % HANAOLUT Optimisti on meripihkanvärinen ja keskitäyteläinen pale ale, jonka maussa ja tuoksussa runsas kukkaisen hedelmäinen (sitrus, trooppiset hedelmät) ja pihkaisen mäntymäinen humalointi on tyylinmukaisesti pääroolissa. HHH ½ REKOLA/HIISI KAKSI KOTIA VAILLA HUMALAA REKOLAN PANIMO, FISKARS 5,6 % HANAOLUT Kaksi Kotia -sarjan uusin jäsen on villiyrteillä ja pakurikäävällä maustettu, humaloimaton sour ale. Katkerahkossa jälkimaussa mukaan tulee myös mansikkaisia sävyjä. Maltillinen karamellimainen ja hunajainen makeus pehmentää greipin kirpeyttä. Päärooliin nousee sen sijaan paahtuneisuuteen ja lakritsisuuteen yhdistyvä savuisuus, jota kahviset, suklaiset ja toffeiset piirteet säestävät. Panimon tasokkaan IPA-sarjan onnistuneimpia tuotteita. Melko voimakas ruohoinen humalointi nousee jälkimaussa jonkin verran esille savuisuuden alta. Oluen runsaaseen hedelmäisyyteen sisältyy sekä Sorachi Acen tuottamia sitrusmaisia että hiivan antamia omenaisia sävyjä. Brown alelle ominainen paahtuneisuus voimistuu jälkimakua kohti, jossa mukaan tulee myös maltillista humalakatkeruutta. Suhteellisen lähelle kölniläisiä esikuviaan pääsevä olut tuoksun hienoisesta liimamaisuudesta huolimatta. Kirpeä greippi tuntuu selkeänä sekä oluen maussa että tuoksussa, mutta ei ylikorostu amerikkalaisten humalien tuottamien muiden trooppisten hedelmien sävyjen (mango, ananas) rinnalla. HHHH SUOMENLINNAN KLSCH SUOMENLINNAN PANIMO, HELSINKI 5,3 % HANAOLUT Klsch on, kuten nimi vihjaa, tyyliltään lähinnä saksalainen kölsch. Lievä hunajainen karamellimaisuus pyöristää vahvaa teemäisyyttä
Leipämäisyyden ja viljamaisuuden ohella oluen maussa ja tuoksussa on makeahkoa karamellimaisuutta ja mietoa savuisuutta. Vahvamakuinen, mutta samalla hyvän juotavuuden omaava savuportteri. Toimiva tynnyrikypsytys, jonka lopputulos on jonkin verran oluen perusversiota pehmeämpi maultaan. KOTIMAISIA PIENPANIMO-OLUITA JA OLUTRAVINTOLOIDEN UUTUUKSIA Lager BRYGGERI HELSINKI ROGGENFEST BRYGGERI HELSINKI, HELSINKI 5,2 % HANAOLUT Tämän tumman punaruskean ja melko täyteläisen märzenin valmistuksessa on käytetty ohra-, ruisja vehnämaltaiden ohella Ekbergin hapanruisleipää. HHHH ½ SORI BREWING DARK HUMOR CLUB SORI BREWING, TALLINNA 8 % 0,33 L PULLO Dark Humor Club on maustettu vaniljalla, kaakaolla ja kahvilla, ja ne ovat hyvin esillä oluen maussa ja tuoksussa. HHHH ½ HIISI IKU-TURSO TYNNYRÖITY PANIMO HIISI, JYVÄSKYLÄ 9 % 0,33 L PULLO Käyttämättömässä tammitynnyrissä kypsytetty Iku-Turso Imperial Stout on imenyt tynnyristä selkeän tammisia sävyjä makuunsa ja tuoksuunsa. HHH PLEVNAN ALABAMA KOSKIPANIMO OY, PANIMORAVINTOLA PLEVNA, TAMPERE 5,6 % HANAOLUT Alabama on väriltään lähes musta ja rungoltaan keskitäyteläinen lager, jonka maussa ja tuoksussa sitruksisen hedelmäinen humalointi kohtaa karamellisen ja hunajaisen maltaisuuden. Ruohoinen ja yrttinen humalointi tuntuu selvimmin tuoksussa ja pitkähkössä jälkimaussa. HHH Porter ja stout PYYNIKIN FEENIKS SAVUOLUT PYYNIKIN KÄSITYÖLÄISPANIMO, TAMPERE 6 % HANAOLUT Taannoisesta tulipalosta panimolla inspiraationsa saanut musta ja täyteläinen savuolut on maultaan ja tuoksultaan savuinen, tervainen ja turpeinen. Erityisesti jälkimaussa tulevat myös paahtuneet sävyt hillitysti kuvaan mukaan. olutravintola Hämeenpuisto 23 | 33210 Tampere Puh. Vahvassa jälkimaussa tammisuus ja paahtuneisuus saavat rinnalleen voimistuvaa humalakatkeruutta. Myös ruohoinen humalointi nousee hieman esiin jälkimaussa. Oluen vahva savuisuus ja tervaisuus tuo mieleen kuuluisat baijerilaiset savuoluet. Yllättävän runsas kahvimainen ja tuhkainen paahtuneisuus on hallitsevana piirteenä erityisesti oluen jälkimaussa. Tyylinmukainen ja konstailematon märzen. Kuivemmassa jälkimaussa on myös mausteisia ja hiivaisia piirteitä. HHHH Tampereen ainoa ????. Mukavan persoonallinen ruis-märzen. Oluen jälkimaussa nousee kuvaan mukaan suhteellisen voimakas humalointi. Myös sikunamaisia ja kuivattujen hedelmien sävyjä löytyy hieman. Palstallaan Hannu arvioi erityyppisiä suomalaisia oluita. Myös savumaltaita on mukana. HHH ½ TEERENPELIN JULMAJUHO PANIMO & TISLAAMO TEERENPELI, LAHTI 7,7 % HANAOLUT Julmajuho on musta ja melko täyteläinen savuportteri, jonka maussa ja tuoksussa ovat viskimäinen savuisuus ja turpeisuus vahvasti dominoivina elementteinä. Jonkin verran kuivemmassa jälkimaussa ovat toisiinsa kietoutuvat humalakatkeruus ja paahtuneisuus hallitsevia piirteitä. Keveydestään huolimatta luonteikas sweet stout. Myös tervaisuutta on jonkin verran mukana. HHH ½ BEER HUNTER’S MUFLONI SAVUPORTTERI PANIMORAVINTOLA BEER HUNTER’S, PORI 7 % HANAOLUT Tämän mustan ja melko täyteläisen savuportterin raaka-aineina on käytetty myös viskisavumaltaita ja kirsikoita. Intensiivinen savuportteri edustaa mielenkiintoista oluttyyliä, joka näyttää nyt yleistyvän. Makeahko lakritsisuus, suklaisuus ja hedelmäisyys (kuivatut hedelmät) tasapainottavat vahvaa paahtuneisuutta. Alkoholiprosenttikin peittyy hyvin tässä voimakkaanpehmeässä imperial stoutissa. HHHH Vehnäolut LAITILAN WASABORG SAVUVEHNÄ LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS, LAITILA 5,5 % 0,33 L PULLO Wasaborg on tummahkon punaruskea ja rungoltaan kevyehkö savuvehnäolut, jonka valmistuksessa on käytetty sekä pyökkisavustettua ohramallasta että tammisavustettua vehnämallasta. Musta ja täyteläinen imperial stout on tyylinmukaisen paahtunut, lakritsinen ja hieman melassimainenkin. Taustalla on myös paahtuneita ja suklaisia sävyjä. Muutoin lähes musta ja täyteläinen olut on säilynyt runsaan paahtuneena, suklaisena, lakritsisena ja kahvimaisena. HHH ½ MALLASKOSKEN JOKU MÄRZEN MALLASKOSKEN PANIMO, SEINÄJOKI 5,5 % HANAOLUT Yhteistyössä tamperelaisen Gastropub-ketjun henkilökunnan kanssa valmistettu meripihkanvärinen ja keskitäyteläinen märzen on makean karamellinen, leipäinen ja toffeinen. Maltaat tulevat maussa ja tuoksussa esiin rehevänä savuisuutena ja turpeisuutena, ja kirpeää kirsikkaisuutta löytyy lähinnä jälkimausta. Oluen lämmetessä suklaiset, rusinaiset ja kahvin sävyt nousevat selvemmin esille, ja myös paahtuneisuus voimistuu jälkimakua kohti. Portterille ominaiset paahtuneisuus, suklaisuus ja lakritsisuus täydentyvät erityisesti tuoksussa myös nahkamaisilla piirteillä. (03) 2141 553 | tuulensuu@gastropub.net www.gastropub.net. Humalakatkerot toimivat hyvänä kontrastina makeudelle erityisesti jälkimaussa. OLUTPOSTI 37 HANNU NIKULAINEN on jyväskyläläinen pitkän linjan olutharrastaja, joka on vuosien varrella ehtinyt maistella ja arvioida noin 17 000 erilaista olutta muistivihkoihinsa. Alkoholiprosentti peittyy runsaassa kokonaisuudessa hyvin. Lopputuloksena on erityisesti tuoksultaan melko ruisleipäinen ja viljainen olut. Maultaan ja tuoksultaan runsas, mutta samalla melko pehmeä tumma lager. Oluen runsaasta tuoksusta ja mausta löytyy myös suklaisuutta, toffeisuutta, viljaisuutta ja hedelmäisyyttä (banaani, kuivatut hedelmät). HHHH IL BIRRIFICIO OTSO IL BIRRIFICIO, HELSINKI 4,1 % HANAOLUT Otso on hyvin tumman punaruskea ja rungoltaan kevyehkö brittihenkinen stout
HHH COLUMBUS PALE ALE MALMGÅRDIN PANIMO 4,7 % 0,5 L PULLO Vaaleahko punaruskea väri. Jälkimaku hieman kuivempi, kokonaisuutena katkeran makea. IPA-buumi on saavuttanut kyllästymispisteensä, eikä siitä enää löydy uutta ja yllättävää, vaikka tekijänä olisi trendipanimo Brewdog. Maistuva mieto pale ale. Kevytrunkoinen, mutta maistuva pils. HHHHH Lager/Pils SAIMAA PILS SAIMAAN JUOMATEHDAS 4,5 % 0,5 L TÖLKKI Vaalean kullankeltainen väri. Suutuntumassa juuri sopivassa määrin humalan katkeroiden kirpeyttä, joka pysyy pitkään jälkimakuun TAARA AVITA! POHJALA, VIRO 10,8 % 0,33 L PULLO Sysimusta väri. Maistuva belgiale. PRYKMESTAR PALE ALE VAKKA-SUOMEN PANIMO OSAKEYHTIÖ 4,2 % 0,5 L PULLO Vaalea kuparinpunainen väri. HHHH DAURA DAMM C.C.DAMM, ESPANJA 5,4 % 0,33 L PULLO Tämän gluteenittoman lager-oluen väri on kirkkaan keltainen. Hyvin maistuva pale ale Malmgårdista. Kuohkea kestävä valkoinen vaahto. HHH ½ HEINON OLUTUUTUUDET VÄHITTÄISKAUPAN JA ALKON UUTUUSOLUITA Heino Tiilikaisen valinta. Suutuntumassa karamellimainen sävy, ripaus tammisesta viskitynnyristä peräisin olevaa aromia. HHHH ALSTAERK BOURBON STRONG SCOTCH ALE MUNKEBO, TANSKA 8,4 % 0,33 L PULLO Lähes musta, tummanruskea väri. Suutuntumassa runsas kirjo makuja suklaasta kahviin ja salmiakkiin. Pihkainen tuoksu taipuu hedelmäiseksi ja istuu hyvin alussa kuivahkoon ja vähitellen maltaiseksi muuttuvaan suutuntumaan. Suutuntuma kevyt, maltainen, rusinainen, makea. HHHH KVELDSBRIS KINN BRYGGERI, NORJA 5,5 % 0,33 L PULLO Belgityylisen alen väri on vaaleankeltainen ja valkoinen vaahto kermainen ja kestävä. Tuoksussa hedelmäisyyttä ja suklaisuutta. HHHH ½ 90 WEE HEAVY BELHAVEN, SKOTLANTI 7,4 % 0,33 L PULLO Musta väri. Pehmeä ja makea suutuntuma. Usealle IPA:lle ominainen hedemäinen, sitruksinen ja havunneulasmainen aromi tuoksussa. Suutuntumassa hiilihappoisuutta ja humalan katkeroa. Kuohkea ruskea vaahto kestää pitkään. Jälkimaku viipyilevän alkoholimainen. HHHH JACK HAMMER RUTHELESS INDIA PALE ALE BREWDOG, SKOTLANTI 7,2 % 0,33 L TÖLKKI Hyvin vaalea keltainen väri. Tuoksussa havunneulasosastoa, mutta ei liikaa. Tuoksussa paahdettua mallasta, ripaus rommitynnyristä peräisin olevaa rommin ja puun aromia. Maailman palkituin gluteeniton olut on luomua. Suutuntumassa humalakatkero saa jatkoa ja mallas jää hieman taustalle. Hieman viinimäinen tuoksu. Pitkä jälkimaku tuo ripauksen alkoholia mukanaan. Pitkähkö rusinaisenmakea jälkimaku. Vahvasti sitruksinen tuoksu. Ohut vaahto katoaa nopeasti. Jälkimaku on pitkä, vahva-arominen ja maistuva. Nautiskeluun. Kuohkea kestävä vaahto. Jälkimaussa makeutta ja riittävästi pituutta. Kuohkea pysyvä vaahto. HHHH BOURGOGNE DES LANDERS TIMMERMANS, BELGIA 5,0 % 0,33 L PULLO Hyvin tumma punaruskea väri. Pitkähkö jälkimaku. Ollaan lähellä Iisalmi Pale Alen makua. Suutuntuma sopivan hiilihappoinen, mikä nostaa Lambic-pohjaisen oluen marjaisuuden pintaan maussa. Suutuntumassa hedelmäisyyttä ja mukavan kuiva humalan puraisu. Kuohkea, kestävä ja runsas valkoinen vaahto. Ohut vaalea vaahto ei pysy kovin kauan. Tasapainoinen IPA. Ohut valkoinen vaahto kestää hyvin. Pitkä jälkimaku, missä tuntuu myös hieman terävää katkeroa. Tuoksussa hedelmäisyyttä, pähkinää, havunneulasten pihkaa. 38 OLUTPOSTI saakka. Pehmeä vaaleanruskea vaahto on kestävä. Jälkimaku on pehmeä terävän katkeroisuuden jälkeen. Suutuntumassa sama aromihumalamaailma jatkuu lisättynä rasvaisella jälkimaulla. Vielä jälkimaussa männynpihkainen aromi on tuntuvasti läsnä. HHHH ½ EINSTÖK PALE ALE EINSTÖK ÖLGERD, ISLANTI 5,6 % 0,33 L PULLO Väriltään vaalean meripihkan värisen pale alen ylle jää kestävä ohut vaahto. Upea "yömyssy-stout". Pitkä jälkimaku on pirskahtelevan hiilihappoinen. HHH Ale RAID BEER TO ÖL, TANSKA 5,2 % 0,33 L PULLO Punertavan värisen alen kattaa upea, kestävä vaalea vaahto. Hyvä vahva ale. Tuoksussa maltaisia ja marjaisia sävyjä. HH RAIVOAVA RAKKI PANIMO HIISI 6,2 % 0,33 L PULLO Punaruskea väri. Tuoksussa reippaasti hedelmäisyyttä, joka jatkuu suutuntumassa. Tuoksussa maltaisuutta ja hedelmäisyyttä. HHH AMERICAN SESSION IPA STADIN PANIMO 4,5 % 0,5 L TÖLKKI Vaalea ruskeankeltainen väri. Mieto maltainen tuoksu. Kellanruskea vaahto on kestävä. Pilsille ominainen reippaan humala-arominen tuoksu. Suutuntuma ensin maltainen, muuttuen sitten mausteiseksi
Vaalea kuohkea vaahto on kestävä. Kuohkea, runsas, kestävä vaahto. OLUTPOSTI 39 Jälkimaussa nokkosta. Suutuntumassa suklaata ja vaniljaa. Valkoinen kupliva ja kestävä vaahto. Hyvin makea stout. HHHH ½ MUNKEBO MEGINGJORD BARLEY WINE MUNKEBO MIKROBRYG, TANSKA 9,4 % 0,33 L PULLO Punaruskea väri. Tiukka stout. HHH ½ TIGER TRIPEL NØGNE Ø, NORJA 9 % 0,5 L PULLO Vaalea kellanruskea väri. Jälkimaku on pitkä, pisimpään pysyy mukana lakritsisuus. Suutuntumassa hiipii suklaa esiin. Ohut vaahto katoaa nopeasi. Suutuntuman lievä viinimäisyys ja makeus sekä helppo juotavuus saattaa olla petollinen yhdistelmä. Mieluumminkin barley wine kuin imperial stout. Siirappinen, aavistuksen alkoholimainen suutuntuma. Hyvä olut silti. Suutuntumassa kirpeänmakea marjamehun maku, joka jatkuu pitkässä jälkimaussa. HHHH Saison BREWER’S SPECIAL SAISON SAIMAAN JUOMATEHDAS 6 % 0,33 L PULLO Kellanruskea vaalea väri. Suutuntumassa sopivasti saisoniin kuuluvaa hapokkuutta. Marjaisa, viinimarjanlehtimäinen tuoksu, jossa myös trooppisia hedelmiä. Kuohkea vaaleanruskea vaahto. Hedelmäinen, marjainen tuoksu. Yhtenä ainesosana käytetty maitoa, joten tämä voisi portterin sijaan nimetä myös milk stoutiksi. Tuoksussa hedelmäisyyttä, sitrusta ja yrttisyyttä. Sopii hyvin nimeen ”iltatuuli”. Runsaan hiilihappoisesti pirskahteleva suutuntuma. Tuoksussa portterille ominainen paahtuneen maltaan aromi. Saisonille ominainen hapokkuus hukkuu hiilihapon alle. Kuiva, tuhkainen jälkimaku. HHH ½ Stout/Porter ESPRESSO STOUT HITACHINO, JAPANI 7 % 0,33 L PULLO Musta väri. H CROAKED MOON TATTOO STOCKHOLM FIG STOUT MIKKELLER, TANSKA 8 % 0,33 L PULLO Musta väri. Samea ulkonäkö. Jälkimaku on pitkä, lievästi alkoholimainen. HHHH ALICE PORTER BREWDOG, SKOTLANTI 4,6 % 0,33 L PULLO Musta väri. Jälkimaku pitkä. Suutuntuma viljainen, sopivasti hiilihappoinen, joka nostaa asiaankuuluvan hennon kirpeyden esiin. Vahva marjainen tuoksu syntyy vadelman, karpalon ja kirsikan kombinaatiosta. HHHH ELECTRIC INDIA VIBRANT HOPPY SAISON BREWDOG, SKOTLANTI 5,2 % 0,33 L PULLO Vaalean kellertävä väri. Ohut vaahto on kestävä. Tuoksussa sitrusta, appelsiininkuorta, lopuksi maltaisuutta. Kahvin aromi jatkuu suutuntumassa, ja pysyttelee päällimmäisenä jälkimakuun saakka. Miedossa tuoksussa hedelmäisyyttä, joka jatkuu suutuntuman ensipuraisussa. Paahdettua tummaa mallasta, tervaisuutta ja lakritsaa tuoksussa. Hedelmäinen, karamellinen, tamminen ja hunajainen tuoksu. Jälkimaku mukavan pitkä. Makuisa mieto portteri. Valmistuksessa käytettyjen tammenlastujen osuus jää arvoitukseksi, ja kaipaisin portterilta hieman enemmän kuivuutta jälkimakuun. Jälkimaku on pitkä ja pirteä. Suutuntuma lakritsainen, karamellinen, maltainen. Runsas kuohkean kermainen ja pysyvä valkoinen vaahto. HHH TOASTED PORTER EINSTÖK ÖLGERD, ISLANTI 6 % 0,33 L PULLO Musta väri. HHHH ROSSO RODENBACH, BELGIA 4 % 0,33 L PULLO Tummanpunainen väri. Suutuntuma ensin pehmeä, vähitellen terävöityvä. HHHH REPUBLIC ROUNDHOUSE KICK IMPERIAL STOUT CREW ALEWERKSTATT, SAKSA 9,2 % 0,33 L PULLO Musta väri, pieni punaviinimäinen punaisuus lasin reunalla. Runsas kuohkea ja kestävä vaahto. Kuohkea kermainen vaahto pysyy hyvin. Pitkä jälkimaku ryyditettynä edellä mainituilla aromeilla on runsas. Suutuntumassa hiilihappo purskauttaa esille tumman suklaan ja lakritsin flavoreja. HHHH MUST KULD PORTER POHJALA, VIRO 7,8 % 0,33 L PULLO Musta väri. Pitkä jälkimaku. HHH ½ TAMMIPORTTERI MALMGÅRDIN PANIMO 6,6 % 0,5 L PULLO Musta väri. Kuohuva isokuplainen vaahto katoaa nopeasti. Myös maltaisuutta ja hieman voita. Ei ”nappaa”, vaikka palkittu olut onkin. Tuntuva kahvinpapujen tuoksu. Viljainen, hieman hiivainen tuoksu. Ruskea pysyvä vaahto. HH Belgiale MAREDSOUS TRIPLE BROUWERIJ DUVEL MOORTGAT NV, BELGIA 10 % 0,33 L PULLO Vaaleahko, kellanruskea väri. HHHH ½ HEINO TIILIKAINEN on OlutPOSTI-lehden pitkäaikainen päätoimittaja ja olutkouluttaja.. Kahvinen, tummasuklainen tuoksu. Tuoksussa hedelmää. Pehmeä, mutta vähitellen tiukentuva suutuntuma, jossa tummat sävyt, lakritsi ja kahvi vuorottelevat. Runsas, kermainen ja pysyvä vaahto. Paahdettua mallasta ja kahvia tuoksussa. Makea jälkimaku on lyhyt. Pitkää, aavistuksen savuista jälkimakua voi testata vaikkapa juustojen kanssa. Kuohkea runsas pysyvä vaahto. Pitkässä jälkimaussa hiilihappoisuutta, joka nostaa tuoksun sitruksen taas esiin. Maku pysyy raikkaana, vaikka saa karamellisia ja toffeisia sävyjä
Vienna on jonkin verran tummempi ja makeampi kuin Pale ale -mallas, EBCväriskaalalla noin 6 – 8. KOTIOLUT TEKSTI ANDRÉ BRUNNSBERG T yypillinen olutresepti koostuu yhdestä perusmaltaasta ja sen lisäksi erikoismaltaista. Perusmaltaat voi kotikäytössä jakaa neljään eri tyyppiin: Pale ale -mallas Tämä on tyypillisin perusmallas. Entsyymejä on jonkin verran vähemmän, joten reseptissä kannattaa käyttää myös Pale ale tai Pilsner-mallasta, jos mukana on esimerkiksi vehnää. Verrattuna Pale ale -maltaaseen väri on vaaleampi, EBC-väriskaalalla noin 3 – 4. Mallas on hyvin modifioitu, mikä tarkoittaa, että mäskäys yhdessä lämpötiPerusmaltaat ja niiden käyttö lassa riittää siihen, että maltaasta irtoaa tarpeeksi sokeria. Munich-mallas Perusmaltaista korkeimmassa lämpötilassa kuivataan Munich. Johtuen vaaleasta väristä mallas sopii parhaiten esimerkiksi saksalaiseen pils-olueen. Tällä kerralla esittelyssä perusmaltaat, jotka muodostavat oluen rungon. 40 OLUTPOSTI Oluen teko alkaa maltaasta. Pale ale -mallas antaa maltaisen, makean maun ja sopii hyvin kaikkiin oluttyyleihin. Vienna-mallas antaa oluelle punertavan värin ja maltaisen, makean rungon, joka sopii hyvin moniin oluisiin, joihin halutaan jonkin verran tukevampaa runkoa, kuten vienna lageriin. Perusmallas antaa tarvittavat entsyymit, jotta maltaassa oleva tärkkelys muuttuu mäskäyksessä sokeriksi, jonka hiiva syö käymisvaiheessa. Erikoismaltaat antavat väriä ja makua, esimerkiksi paahteisuutta tai karamellia. Entsyymejä on huomattavasti vähemmän, joten on parasta yhdistää Munich aina esimerkiksi Pale alen kanssa, jotta mäskäyksen tuloksena saadaan käymiselle välttämättömät sokerit. Munich-maltaan antama aromaattinen, leipäinen maku sopii hyvin tummiin oluihin.. Pilsner-mallas Tämä on perusmaltaista vaalein. EBC-väriskaalalla pale ale -mallas on noin 4 – 6. Paahto antaa maltaalle tummemman värin, noin 16 – 20 EBC-väriskaalalla. Se on yleensä mallastettu kaksitahoisohrasta. Maltaan runko on jonkin verran ohuempi kuin Pale alen, joten useimmiten muissa oluttyyleissä suositellaan pale ale -maltaan käyttöä. Vienna-mallas Historiallinen mallastyyppi Itävallasta. Myös Pilsner on yleensä mallastettu kaksitahoisohrasta
Se on nykyisin koriste-esineenä, mutta tuskin pitää olutta sisällään, kun on ollut vuosia käyttämättä.. Esimerkkeinä kotimaisista, jo markkinoilta kadonneista oluista vaikkapa Sinebrychoffin Pääsiäisolut ja Krouvi tai Hartwallin Roggenbier ja Suklaaportteri, joiden lisäksi hyvä kattaus muita 2000-luvulla myynnissä olleita tuotteita. Sain yli satavuotiaaksi eläneeltä vaariltani J.L. Näin sovimme kaverini kanssa, kun ostimme kumpikin samanlaiset pullot Tukholmasta. Tuoreimpana taitaa olla Malmgårdin Panimon Columbus Pale Ale. Runebergin käytössä olleen puisen olutkannun. Kyllä, toki niitä on nautittu ja välillä testattu, kuinka hyvin vuosikertaoluet pysyvät kunnossa. Tosin Thomas Hardy´s Ale on tarkoitus korkata parin vuoden päästä, kun täytän viisikymmentä. Vahvat belgialet kestävät parhaiten aikaa. Osa pulloista on jäänyt takariviin ja muuttunut vuosien myötä arkistotavaraksi, jota ei ole järkeä enää avata, vaan pitää todistusaineistona olutkulttuurin muutoksesta. Eikö olut kuuluisi juoda ja nauttia, eikä piilottaa kellariin. Sinulla on yksi Porvoon historiaan ja olueen liittyvä esine hallussasi. OLUTPOSTI 41 Sukellamme tällä kertaa Porvoossa Linnankoskenkadulla sijaitsevaan olutharrastajan kellariin, jossa Porvoon Olutklubin talouspäällikkö Frank Backmanin pulloaarteet ovat pysyneet jo parikymmentä vuotta hyvässä tallessa. Oluita alkoi kertymään pian sen jälkeen, kun liityin Olutklubiin ja harrastuksen myötä pääsin jyvälle, kuinka uskomattoman moniulotteinen oluiden maailma onkaan. Myös virolaisten pienpanimoiden oluita löytyy hyllystä. Alkuaikoina useimmat oluet tuli tuotua ulkomailta, kuten Tukholman Beer and Whisky -festivaalireissuilta. Hyllyiltä löytynee myös kotimaisten panimoiden oluita. Löytyyhän niitä. OLUTHARRASTAJAN KELLARISTA TEKSTI JA KUVAT HEINO TIILIKAINEN Olutarkistossa Milloin aloit jemmaamaan täysiä olutpulloja kellariisi, Frank. Vanhimmat, Lindeman´s Cuvée Renée Grand Cru 1994 ja Thomas Hardy´s Ale Vintage 1995, ovat juuri niitä tuliaisia
I Karhusta X Peurasta ja porosta 2 Siasta 3. Mikä panimo on ollut asialla. Olutkirjailija Unto Tikkaselle on omistettu sahti, jonka julkaisupäivä on ollut perinteisesti 10.10. I Juhana Herttuan nimeämisestä Suomen suuriruhtinaaksi X Kustaa Vaasan Viipurin vierailusta 2 Piispa Hemmingin hautajaisista. EU-maissa oli vuonna 2009 liki 3 500 panimoa. I Bryggeri Helsinki X Plevna/Koskipanimo 2 Saimaan Juomatehdas 7. 2 Suo mes sa +1 2 Piis pa Hem min gin hau taj ais ista Vastaukset: 6,6 VAHVA TALVI OLUT www.teerenpeli.com Teerenpeliravintoloissa kautta maan! OLUTVISA 12+1 OLUTSEURA MALLASSAUNAN puheenjohtajan Sakari Nupposen laatima OlutPOSTIn jouluvisa keskittyy kirjallisuuteen ja tilastoihin. X Ohr ain en olu t 5. Se kertoo I Gueuzesta X Lambicista 2 Sahdista 6. 42 OLUTPOSTI 1. X Jar osla v Haš ek 2. Kerttu Suurosen kansatieteellisen klassikon vuodelta 1969 nimi on I Makea mallas X Ohrainen olut 2 Simainen sahti 5. I Itävallassa X Puolassa 2 Slovakiassa 12. Arktinen Banaani julkaisi 2011 Olutkirjan. 2 Sah dis ta 6. 2 Olu t, viin i, vis ki yhd ess ä 4. Paljonko niitä oli 2014. 2 Kus taa Vilk una 8. I Ruotsissa X Tanskassa 2 Suomessa + 1 Ensimmäiset asiakirjatiedot oluen käytöstä Suomessa ovat vuodelta 1366. Kuka kirjoitti kunnon sotamies Švejkistä. I Essen und Trinken X In vino veritas 2 Olut, viini, viski yhdessä 4. I Gustav Bubnik X Jaroslav Hašek 2 Václav Havel 2. 2 Wag ner in 9. I 3 000 X 4 000 2 6 500 11. 2 Sia sta 3. Mistä tilaisuudesta. Ilta-Sanomien toimittaja Panu Karhunen teki ruokakirjan ruhon joka osasta, mutta mistä eläimestä. X Ran ska ssa 10. Kenen sarjakuvasankarin nimissä. Santtu Korpinen, Arto Koskelo ja Jarkko Nikkanen kirjoittivat kirjan, jonka nimi on 1. I Itä val las sa 12. Missä pohjoismaassa on suurin oluen kulutus per capita. Missä Euroopan maassa on suurin oluen kulutus per capita Tšekin (144 litraa/vuosi) ja Saksan (104 litraa/vuosi) jälkeen. eli Aleksis Kiven päivä. Kuka kansatieteilijä teki suomalaisille tutuksi Tuomaan päivän perinteet kirjassa, jonka nimi on Vuotuinen ajantieto. X Ple vna /Ko ski pan im o 7. Missä Euroopan maassa on Ison-Britannian (1 414 kpl) ja Saksan (677 kpl) jälkeen eniten kaupallisia mikropanimoita (vuosituotanto alle 100 000 litraa). 2 6 500 11. I Sakari Topelius X Edvard Westermarck 2 Kustaa Vilkuna 8. I Italiassa X Ranskassa 2 Sveitsissä 10. I Heimo Vesan X Näkymättömän Väänäsen 2 Wagnerin 9. Mika Laitinen, Johannes Silvennoinen ja Hannu Nikulainen tekivät kirjan, jonka alaotsikko on ”Elävä muinaisolut”
Suomen Olutseura on Olutliitto ry:n perustajajäsen ja suurin jäsenyhdistys. Suomen Olutseura ry:n jäsenille lehti tulee jäsenetuna veloituksetta. Lehti on perustettu vuonna 2001. Seuraava lehti ilmestyy viikolla 9. OLUTPOSTI 43 OLUTPOSTI OLUTKORI 441 763 Painotuote Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@olutposti.fi Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Suomen Olutseura ry on valtakunnallinen oluenystävien järjestö, joka on tehnyt suomalaista olutkulttuurityötä jo yli 20 vuotta. Valtakunnallisena kuluttajajärjestönä se on osa Euroopan Oluenkuluttajain Liittoa EBCUa. Lainattaessa lähde mainittava. Seuran puheenjohtaja on Simo Hämäläinen. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Suomen Olutseura ry PL 142, 00931 Helsinki 0400 648 080 olut@suomenolutseura.fi www.suomenolutseura.fi Toimitusneuvosto André Brunnsberg Lari Junkkari Tapio Lundell Mikko Salmi Ilmoitusvaraukset, aineistot ja laskutus Heino Tiilikainen 040 152 0818 ilmoitusaineistot@olutposti.fi laskutus@olutposti.fi Mediatiedot www.olutposti.fi/mediatiedot Painopaikka SLY-LEHTIPAINOT OY Kirjapaino Uusimaa Teollisuustie 19, 06150 Porvoo 020 770 3224 LEHDEN TOIMITUS OlutPOSTI Käenkuja 3b B 79 00500 Helsinki toimitus@olutposti.fi olutposti@olutposti.fi www.olutposti.fi Päätoimittaja Mariaana Nelimarkka mariaana.nelimarkka@gmail.com 050 548 9999 Kuvaja erikoistoimittaja Heino Tiilikainen heino.tiilikainen@olutmedia.info 040 152 0818 Ulkoasu Akiola-Media Oy minna@akiolamedia.fi 040 569 5211 TILAA OLUTPOSTI Vuosikerran hinta 30 euroa. OLUTPOSTI ISSN 1458-1442 OlutPOSTI ® on rekisteröity tuotemerkki. tilaukset@olutposti.fi OLUTPOSTI. Olutliiton jäsenhinta 27,50 euroa. OlutPOSTI ilmestyy neljästi vuodessa
JÄSENKORTTI Sinun nimesi tähän LIITY SUOMEN OLUTSEURAAN Jäsenmaksu 29€/vuosi Sisältää Suomen parhaan olutlehden ja paljon muuta oluen ympärillä Lisätietoja ja liittymisohjeet: www.suomenolutseura.fi WWW.SUOMENOLUTSEURA.FI