T Ä S S Ä N U M E R O S S A V O I K K A A J A H U I K K A A ! Powered by: P A L .V K O 2 19 16 7 4 8 3 8 19 1 SUOMALAISEN ALKOHOLIPOLITIIKAN OMITUISUUKSIA TOIMITUKSEN BIISI & BISSE SUOSIKIT HANNUN JA ARDEN ARVIOT …ja paljon muuta! OLUEN JA JÄÄKIEKON PYHÄ LIITTO Mutta miksi. Olutmatkalle! Kuopio ja Tukholma Eri maiden olutsafkat. Suomalaisen sahdin kansainväliset kuviot KULTTUURI JA OLUT, YHDESSÄ VAI ERIKSEEN
@olutposti FROM IISALMI WITH LOVE OLVI Summer Ale on saatavilla taas 18.3. facebook.com/olutposti . alkaen.. 2 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi
alkaen. Kurkkaa tämä ja muut olutsnacksit sivulta 38 lähtien! 52 | Mika Laitisen mukana sahtimatkalla! s. Niistä on modernit Hasselbackan perunat tehty. Olutposti selvitti. Mikä on oluen ja jääkiekon yhteys. 3 Sisällys 01/19 FROM IISALMI WITH LOVE OLVI Summer Ale on saatavilla taas 18.3. Mitä oluthelmiä sieltä löytyykään. Tässä numerossa myös 04 | Päätoimittajan mietteitä 06 | Toimituksen biisi&bisse-suosikit 07 | Olutlasissa tällä kertaa 08 | 10 kysymystä oluesta 09 | Klassikkokapakka: Birger 11 | Korkinmurtajat: Onko lasilla väliä. 38 | Perunaa, juustoa ja meetwurstia. 16 | Olutpakina 18 | Olutmatkalla Tukholmassa 26 | Suomen Olutseura Kuopiosta 28 | Kuinka uudet oluet syntyvät 30 | Olutkirjallisuus ennen ja nyt 34 | Suomen alkoholilain kummallisuuksia 42 | Kotiolutsepät hoi! 43 | Kotioluena tällä kertaa Barley Wine 44 | Suomen Olutseura tiedottaa 45 | Olutliiton vaaliteesit 46 | Hannun arviot 48 | Arden arviot 50 | Olut ja kulttuuri 56 | Olutpostin kumppanit 22 | Olutkaupunki-sarjassa vuorossa Kuopio. 12
Lainattaessa lähde mainittava. PÄ ÄT O I M I T TA J A LTA Uusi vuosi, uusia kujeita Olutkulttuuri elää jatkuvassa muutoksessa ja näin Olutpostissakin tapahtuu uusia, jännittäviä asioita tänä vuonna. @olutposti Seuraa Olutpostia myös Instagramissa! Huomaa myös Olutpostin lukijamatkat: Olutpostin matka Latvian Riikaan 5.–7.4.2019 esittelee olutkaupungin keväisessä loistossaan. kerran järjestettävälle Great British Beer Festivalille Lontoon Olympiassa. Ilmestymispäivämäärät: vko 8 ke 21.2. 4 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Olutposti uutisoi vaalien olutpoliittisista käänteistä, joten kannattaa seurata Olutpostin nettiuutisia. Koe Riga Pours -olutfestivaali ja Riian parhaat olutravintolat samalla käynnillä. Keväällä olut on varmasti otsikoissa eduskuntavaalien takia, koska alkoholipolitiikka on usean vaaliehdokkaan ohjelmassa. @olutposti 4041 0089 OLUTPOSTI NUMERO 1/19 Päätoimittaja Anikó Lehtinen aniko@olutposti.fi, 040 738 1670 Ulkoasu Oskari Sarkima, Triad Oy oskari@triad.fi, 045 1315 172 Kustantaja, ilmoitusmyynti ja kumppanuudet Jari ”cyde” Hyttinen cyde@olutposti.fi, 0500 577 089 Toimitusneuvosto Jari ”cyde” Hyttinen, Antti Kotti, Maria Markus, Anikó Lehtinen, Teemu Lahtinen, Oskari Sarkima, Jouni Koskinen, Mikko Hentunen Tämän lehden tekijät Ari Juntunen, Mikko Hentunen, Jouni Koskinen, Antti Kotti, Teemu Lahtinen, Mika Laitinen, Anikó Lehtinen, Maria Markus, Hannu Nikulainen, Oskari Sarkima Mediatiedot www.olutposti.fi/mediatiedot ISSN: 1258-1442 Julkaisija ja kustantaja Olutposti Media Oy Vilhonvuorenkatu 11 D, 00500 Helsinki olutposti@olutposti.fi, 0500 577 089 www.olutposti.fi Painopaikka Painotalo Plus Digital Oy PL 80 (Ilmarisentie 7), 15101 Lahti 044 7360 522 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Jaicom Oy olutposti@jaicom.com, 03 4246 5319 Tilaushinta 28 euroa/vuosi. Jos olut kiinnostaa, liity uutiskirjeemme seuraajaksi olutposti.fi -sivulla. vko 37 to 12.9. vko 23 to 6.6. Tänä vuonna on tulossa myös lisää kotiolueen liittyviä aiheita ja olutelämyksistä kertovia juttuja. Olutposti ilmestyy neljästi vuodessa. www.olutposti.fi/gbbf-matka ...aaahh!. Hyvää olutvuotta! Anikó . Lisää www.olutposti.fi/olutmatka-riika Olutposti ja Matkapojat järjestävät 8.–10.8.2019 mahdollisuuden tutustua Lontoon ja lähialueen panimoihin ja osallistua 42. facebook.com/olutposti . Kaikkea ei voi paljastaa vielä, mutta lupaan että hauskaa on tulossa. Olemme hieman uudistaneet lehden ulkoasua ja lisänneet muutaman sivunkin. Näin pysyt kärryillä ajankohtaisista olutuutisista, saat lisää olutja ruokareseptejä ja kuulet Olutpostin järjestämistä olutmatkoista! Lopuksi vinkkaan, että tähän lehteen toimituksemme kokosi Sinulle mukavan määrän yhteensopivia olutja musiikkisuosituksia, joita voi kuunnella samalla fiilistellen oluita. vko 47 ke 20.11. fi-fi.facebook.com/olutposti Katso ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat Olutpostin Facebook-sivulta! . Artikkeissä keskitymme olueen ja kulttuuriin sen ympärillä
OLUTPOSTI NUMERO 1/19 ...aaahh!
facebook.com/olutposti . @olutposti O L U T L A S I S S A Oskari Sarkima Led Zeppelin: When The Levee Braks & Ballast Point Manta Ray DIPA Eeppinen soundi ja röyhkeä humalointi toimii aina. Mikko Hentunen Desmond Dekker: The Israelites & Fiskarsin Panimo Funky Luomu Suicidal Tendencies: Possessed To Skate & Koff III Joni Mitchell: Free Man in Paris & Amager Bryghus Bastard Princess Cyde Hyttinen Motörhead: Ace of Spades & Põhjala Cellar Series Loits – Barrel Aged Imperial Buckwheat Porter Kumpikin tusahtaa makuhermoon ja tajuntaan kuin metrin halko ja kaikilla meillä kolmella mieliväri on musta. Baarissa oli loistavat dj:t ja siellä soi usein tämä nopea versio Dylanin klassikosta. Toimituksen BIISI & BISSE -SUOSIKIT Makuasioista ei voi kiistellä, mutta ainakin niistä voi yrittää sivistyneesti keskustella olutlasillisella, kuunnellen juuri sitä parasta bändiä ja kappaletta.. Regina: En tiennyt että osaan tanssia & Fat Lizard Brut IPA Kun on pakko tanssia. Stevie Ray Vaughan: Change It & Samuel Adams Boston Lager Stevie Ray Vaughan kuoli elokuussa 1990 ja kuukautta myöhemmin olin vielä šokissa käydessäni ensi kertaa USA:ssa. Martti Servo: Sauna & Olvin Sandels Siitä lähtien kun muistan on Olvin Sandels toiminut niin saunajuomana ja nuottiöljynä Martin tahdittamana. Ari Juntunen Jason and the Scorchers: Absolutely Sweet Marie & Olvi Export Joskus 1985-86 aloin tykkäämään peruslagerin mausta käydessäni toistuvasti Oulun Rattorilupilla, jossa hanaoluena oli Olvin nelonen. Jouni Koskinen Angel Witch: Angel Witch & Sonnisaari Hereford Zeal & Ardor: Don’t You Dare & Stadin MIWtFY Sour Ale Agalloch: Black Lake Nidstång & Founders KBS Anikó Lehtinen Egotrippi: Polkupyörälaulu & Kakola Hurlum Helles Lager Keveään kevätfiilikseen. Hurriganes: Bourbon Street & Abita Amber New Orleansin turistikadulla ryystin muovituopista Abita Amberia ennen Katrinaa 2003 ja ihmettelin tästäkö Hurriganesin mestariteos todellakin kertoi. Kalifornian Newport Beachissä mietiskelin SRV:n kohtaloa ja maistoin erinomaista Boston Lageria. Tom Waits: 16 Shells From A 30.6 & Mikkeller George! Imperial Stout Tom Waits ja Mikkeller – heavy hitters, ’nuf said! Jethro Tull: Thick As A Brick & Boon Oude Geuze Black Label (0,75l pullo, yksin) Joskus ei haluta jakaa. Mika Laitinen Nerd & Aili Ikonen: Pojat & Raikas vaalea belgiolut Tapio Rautavaara: Päivänsäde ja menninkäinen & tuhti porter tai imperial stout Ancient Bear Cult: Sahtilaulu & Sahti Teemu Lahtinen Rippikoulu: Kadonneet jumalat & Plevnan Siperia Jos nämä eivät lämmitä talven yli, niin kannattaa muuttaa etelään Paavoharju: Valo tihkuu kaiken läpi & Kanavan Panimo X Bönthöö bönthöö: Paljas saari Lohduton ja paljaaksi riisuttu yksinäisyys voi olla musertavaa, mutta toivonkipinä elää vielä. 6 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Viisikko: Nyt täytyy alkaa skarppaileen & Tuju Vermont ravit 2 Skarppailua mehukuurilla. Tulenkantajat: Rollofunk & Brooklyn East India Pale Ale Kun mopo lähtee keulimaan. Boonin Black Label sopii täydellisesti tämän 23 minuuttisen progemestariteoksen kaveriksi
En tiedä. Nyt kun tiedät, että ne olivat olutpohjaisia juomia, niin muuttaako se johonkin suuntaan mielipidettäsi. ÄLÄ juo alkoholia, jos mielestäsi on hyvä idea käydä anniskeluliikkeissä ahdistelemassa henkilökuntaa tai muita asiakkaita. Onko jotain arvausta, mitä se juoma voisi olla. Lasten karkkibileet navetassa. Jos jokaiseen baari-iltaasi kuuluu julkiset parisuhderiidat väkivaltaisuuksineen, portsareille isottelu tai nakkikioskijonossa Karate Kidin leikkiminen kravatti otsalla, niin kannattaisiko vaan jäädä kotiin. ÄLÄ ALA ÄLÄ JUO ÄLÄ juo alkoholia, jos sinulla on ”rähinägeeni”. Olutposti: Sehän oli tyhjentävä analyysi. Parempi kuin edellinen, mutta joku sivumaku tökkii. Ei niin siiderimäinen kuin navettajuoma, mutta kuitenkin. Olutlasissa 7 O L U T L A S I S S A D Diasetyyli eli 2,3-butaanidioni on orgaaninen yhdiste, jota syntyy pieniä määriä käymisen sivutuotteena ja voi antaa voin kaltaista makua oluelle. Essi: Jotain ”hippisiideriä” ehkä. Vaikkapa terapia. Kiinnostaisiko ilmainen juoma. Kultainen Klaus -ravintolaan. Olutposti: Olisiko tästä jotain arvausta. Opettele pyytämään anteeksi. Guin ne sit on loppu. Tilasin tiskiltä kaksi mysteerijuomaa, lähestyin yksin istunutta neitoa ja kysyin sen kaikista kauneimman kysymyksen: Onko sinulla jano. Olutposti: Kumpikaan ei ole siideri, vaan molemmat ovat hoptail-juomasekoituksia. Hän on IPAttomalla! Mikä juoma on iskelmämusiikista pitävän valinta. Liikaa vappua, liikaa vappupalloja ja liikaa vappusimaa. Tarvitseeko tätä selittää jotenkin. Mitä hipsteri tekee tammikuussa. Nyt se korkki kiinni sitten ihan viimeistään! Piilopullo Mikkelin tori oli muuten jo vaipunut yöpuulle, mutta Viljami & Co Street Junglen terassi pumppasi lauantai-illan huumaa Saimaan rannoille. Schlager -tyyppinen olut. Olutposti: Hyvä homma. Mitä turkulainen sanoi, kun ei saanut tummaa olutta. ÄLÄ juo alkoholia, jos suustasi pääsee humalassa lause ”eksä tiiä kuka mä oon!?”. Yleensä diasetyyliä pidetään oluessa virhemakuna, mutta esimerkiksi useisiin ”tsekkipilseihin” se kuulu oleellisena osana. Essi: Siideriä se tämäkin. Miten olisi joku uusi kiva harrastus. Essi: Haisee ihan navetalle. Mennäänkö sitten seuraavaan. Essi: Kyllä. Essi: Teekkarien vappujuoma. ÄLÄ juo alkoholia, jos kuittaat jokaisen humalassa tehdyn mokan sanoilla ”kännissä ja läpällä”. Olutposti: Heh, ei se ihan osunut kohdilleen, mutta pidän sinua hetken vielä jännityksessä. Kävin juuri tiskiltä hakemassa kaksi juomaa, joista haluaisin sinun kertovan, miltä ne maistuvat, ja ehkä kenties myös, että mitä ne voisivat olla. Älä siis ole limanuljaska. Paikallisen Saimaa Brewingin Hedönist-alamerkin tuotoksia. Huonompaan, ei oluen kuulu maistua tämmöiseltä. ÄLÄ juo alkoholia, jos se aiheuttaa sinulle vakavia terveydellisiä uhkia. Ainakaan jos niitä ei ole kukaan sinulta erikseen pyytänyt. Mihin Scorpions -yhtyeen fanit kokoontuvat keikan jälkeen. Kumpi on pahempi, Alzheimer vai Parkinson. Ja laittamaan korkkia hieman tiukemmalle. Sitähän minäkin. Essi: Onhan minulla. Tämäkin on muuten turhan makea. Maussakin on navettaa, mutta sokeroitua sellaista. Sa na t: Te em u La ht in en Vi ts it: An ik ó Le ht in en Sanat ja kuva: Teemu Lahtinen Olutlasissa ESSI MAISTELEE SOKKONA VILJAMI & CO STREET JUNGLEN TERASSILLA.. Parkinson, koska mieluummin unohtaa oluen kuin läikyttää. Loukkaava ja alentuva puhetyyli, pyllyille läpsiminen, haarovälien kouriminen sekä niljakkaat ehdottelut eivät kuulu ihmisten ilmoille. Ei, sinä et ole selvin päinkään kovin hyvä tyyppi, jos et pysty kantamaan vastuuta teoistasi. Essi: Anna ne lasit vaan tänne! Olutposti: Miltäs se ensimmäinen puraisu tuntuu. Periaatteessa hyvää, mutta lopulta liian makea
a 6. b | 8. c | 9. 1922, Saksassa b) v. Koska A-olut on tuotu markkinoille. Milloin ja missä tuotiin ensimmäinen tölkkiolut markkinoille. c| 6. b | 4. a) 1930-luvulla b) 1950-luvulla c) 1960-luvulla 7. Koska Suomessa on otettu käyttöön oluen veroluokat. 8 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Koska olutpullossa käytettävä kruunukorkki on keksitty. Mitä Hammurabin laissa kiellettiin kuoleman uhalla tekemästä puhuttaessa oluen valmistuksesta. a) Yrttiteenä b) Oluena c) Salaattina 9. a | 3. Kun Suomessa aloitettiin valmistaa lager-olutta, sitä sanottiin myös: a) Müncheniläiseksi olueksi b) Baijerilaiseksi olueksi c) Preussilaiseksi olueksi 10. @olutposti O L U T L A S I S S A 1. 1944, Englannissa 8. Koska yli 2,8 til-% oluen valmistus on ollut viimeksi kiellettyä Suomessa. Miten muinaiset roomalaiset nauttivat humala-kasvia. Testaa kymmenellä kysymyksellä!. Oluen historia ulottuu noin a) 8000 vuoden taakse b) 20000 vuoden taakse c) 3000 vuoden taakse Osaatko oluthistoriasi. b | 10. b | 2. a) Olueen ei saanut lisätä vettä b) Olueen ei saanut lisätä tislettä c) Olueen ei saanut lisätä mallastamatonta viljaa 3. a) Kurottuvaa b) Aaltoilevaa c) Tuoksuvaa 2. a) v. a) Kieltolain aikaan b) Toisen maailmansodan aikaan c) Ennen vuotta 1969 4. 1935, Yhdysvalloissa c) v. Mitä tarkoittaa humala-sanan alkuperäinen muoto qumlaq. a) 1932 b) 1969 c) 1975 5. facebook.com/olutposti . a) 1863 Englannissa b) 1876 Saksassa c) 1892 Amerikassa TULOSSA KEVÄT 2019 1. b | 7. a | 5
Kesäisin baari taas laajentaa toimintaansa Hämeenlinnan torille, jossa Terassikahvila Birgitta toimittaa Birgerin terassin virkaa. Tyhjää ja hämärää on Birgerissäkin. Tummaa puuta, pieniä loossimaisia pöytiä, nurkassa sohvaryhmä… Perinteikästä ja nukkavieruakin. Ei modernisti kiiltävää pintaa, vaan kaatuneita tuoppeja sekä elettyä elämää. ”IPAa menee paljon. Yli-Paappalan mukaan Birger on kuitenkin siinä mielessä onnellisessa asemassa, että pubilla on vankka vakioasiakaskunta. Olutravintola Birger Raatihuoneenkatu 5 13100 Hämeenlinna avoinna: su-to 16:00-00:00 pe-la 16:00-02:00 Olutravintola Birger Sanat ja kuvat: Teemu Lahtinen Tilaamme oluet ja asettaudumme ikkunapöytään. ”Ennen meillä oli tarjolla ehkä yksi cask kuukaudessa, nykyään miltei viikoittain”, ravintolapäällikkö kertoo pumpatessaan lasiin Yli-Kylän Iku-Tieran cask-versiota. Vaikka ravintola sijaitsee miltei keskellä keskustaa, niin sen melko vaatimaton julkisivu saattaa jäädä satunnaiselta kulkijalta huomaamatta. Ravintola järjestää myös olutkoulutuksia sekä viskitastingejä, jotka on otettu hyvin vastaan. Ja jos ei olutpubi tee itsestään numeroa ulkoapäin katsottuna, niin ei se sitä tee myöskään sisältä. Yli kympin olut tai parin kympin viski ei ole enää mikään kynnyskysymys, kun halutaan mennä laatu edellä.” Laatua Birgerissä on tarjolla laajan, pääosin oluista sekä viskeistä koostuvan pullovalikoiman sekä vakiohanaoluiden lisäksi kuudessa vaihtuvassa hanassa, joista yksi on pyhitetty real alelle. Viikonloppuisin tehdään tiliä ja viikolla yritetään keksiä mitä tahansa keinoja saada ihmiset tulemaan oluelle. Kaupungin ainoaa kunnollista olutravintolaa. Samat trendit jylläävät kaikkialla, niiden volyymi vain vaihtelee paikkakunnittain. Hiljalleen myös hapanoluet ovat löytäneet ystävänsä”, kuuluu vastaus kysyessäni, mitä hämeenlinnalaiset sitten muuten juovat. Ainakin pienempien kaupunkien kohdalla. Yksi ainoa ihminen kävelee meitä vastaan suunnistaessamme Viipurintien sillan yli kohti Raatihuoneenkadulla sijaitsevaa Olutravintola Birgeriä. Tyhjät tuolit arki-iltaisin eivät toki ole pelkästään Hämeenlinnan ongelma, vaan maanlaajuinen sellainen. Yli-Paappala on huomannut, että real alen arvostus on ollut selvässä nousussa muun olutkulttuurin myötä. ?. Vastaus ei yllätä millään tavalla. Istumapaikoista on varaa valita, sillä lisäksemme asiakkaita on ainoastaan yhdessä pöydässä. Birgerin sisustus on viehättävällä tavalla vanhanaikainen. ”Myös yhä nuorempaa ja ennakkoluulottomampaa porukkaa on alkanut löytää meille. Tiskin takana hääräävän Perttu Yli-Paappalan mukaan perinteisiin vuonna 1995 perustettu Birger haluaa luottaa vastedeskin. Mekin kävelemme ensin ohi, sillä jo tenhoaan menettäneet mainoskyltit sekä hieman rapistuneet ikkunateippaukset eivät vain heti osu silmään. Sinänsä yllättävää, sillä torstaisin Birger tarjoaa asiakkailleen ilmaisen tapas-pöydän, josta mekin käymme ilomielin lappaamassa lautaselle pestoleipiä sekä pekonikierteitä. ”Pientä pintaremonttia on toki tehty siellä täällä, mutta kohta 24 vuotta menty näin, niin miksei sitten jatkossakin”, osakkaaksi sekä ravintolapäälliköksi paljastuva Yli-Paappala summaa. Voisikin siis väittää, että ilman Birgerin kaltaista perinteikästä sekä monipuolista toimijaa Hämeenlinnan olutelämä olisi täysin olematonta. Vuoden lyhin päivä lymyilee jo nurkan takana, eikä lumivaippa ole vielä pehmentänyt kaupungin autioiden katujen kaikuja. Olutravintola Birger 9 K L A S S I K K O P U B I Joulukuinen torstai-ilta on laskeutunut Hämeenlinnan ylle kylmänä ja pimeänä. ”Englantilaistyylinen olutravintola kohtaa kiinalaisen buffet-ravintolan”, kirjoitan muistiinpanoihini. Hämeenlinna onkin yksi niistä harvoista kaupungeista Suomessa, joissa sitä on tarjolla. ”Suomen suurimmaksi valaistuksi hautausmaaksikin” tituleerattu Hämeenlinna vaikuttaa siis vaipuneen talviuneen, kun saavumme seuralaiseni kanssa Vanajaveden rannoille
Ei säväytä suuntaan tai toiseen. Maku petraa todella ja tuntuu, että se on miltei vahvimpana esillä näistä kaikista astioista. Onko humalanpilkkaa juoda amerikkalainen tupla-IPA Rochefort-lasista tai tynnyröity imperial stout Muumimukista. Ei edes muuttotalkoiden keskellä. Viinilasin höyryistä löydänkin sitten enemmän eroja kuin Sami. Sille on siis aseteltu ennakkosuosikin viittaa jo etukäteen. O L U T M Y Y T T E J Ä KORKINMURTAJAT Sanat ja kuva: Teemu Lahtinen Koska kinastelu pikkuasioista on tyhmää ja oluen juominen kivaa, niin Korkinmurtajat päätti ottaa selvää, onko lasivalinnalla oikeasti niin iso merkitys kuin mitä puritaanisimmat olutelitistit väittävät. Viinilasissa on löydettävissä vienoa parfyymisyyttä, en tiedä onko se hyvä vai huono elementti. Tuoksu on samaan aikaan olematon ja epämiellyttävän rautainen. Tuoksun kehnouden ja oluen maistuvuuden ero on tässä suurimmillaan. Sekä tuoksu että maku ovat identtiset. Onko sillä mitään väliä. Miellyttävähän näistä on impata. Hyvin perus kokonaisuus. Muki säväyttää, sillä ihan kun haistaisin ”hääkahvia”. Ei häviä maussa, mutta tuoksu on asteen verran maltillisempi. TUJU VERMONT RAVIT 1/19 Sami: Teku tarjoilee selvästi miellyttävimmän kokemuksen. Puhumattakaan kahvikupista! Todella paksut reunat sekä se fakta, että et näe itse olutta, ovat liikaa… Tai liian vähän, sillä juoma häviää kuppiin tyystin. Shaker on hyvin vaimea nenässä, mutta suussa homma löytää raiteilleen. Johannes: Teku vetää taas pisimmän korren. ”Onko humalanpilkkaa juoda amerikkalainen tupla-IPA Rochefortlasista tai tynnyröity imperial stout Muumimukista?” LASIT VASEMMALTA OIKEALLE: JALALLINEN OLUTLASI, KAHVIKUPPI, VIINILASI, TEKU JA SHAKER.. Makeampi, jopa viinaisempi yleiskuva täyttää nenän. Kahvikonvehdit ja jenkkihumalointi iskevät kasvoille. Johannes: Teku on oma lasisuosikki, josta juon kotioloissa suurimman osan oluista. Koehenkilöinä Sami ja Johannes, joista ensin mainittu juo oluensa milloin mistäkin tarjoiluastiasta, jälkimmäiseltä taasen löytyy useamman kymmenen lasin kokoelma – josta tosin käyttää vain paria yksilöä. Bulkkikulho, joka on ymmärrettävistä syistä yleinen malli, mutta ei ”oikea” olutlasi. ETKO BLACK PHASE Sami: Mokkainen kasa molekyylejä takertui nasaalisammalistoon ja jäi leijumaan pidemmäksi aikaa kuin maku. Vaaleaa ja tummaa siis kotimaisilta huippupanimoilta. Onko laseissa siis eroja. Hyviä peruslaseja, ehkä olut ei nyt vaan osu omaan makuun. . Myönnä pois, sinä se kuitenkin olit. Ehkä aavistuksen maltillisempi tuoksu. Ei siis kovin hyvä mielleyhtymä, mutta tumma olut kuitenkin toimii kahvikupissa paremmin kuin vaalea. Kuitenkin selkeästi erilainen tuoksu kuin edeltäjissään. Tai ei ehkä paremmin, vaan vahvemmin. Jos en olisi ”pakotettu”, niin en jaksaisi kommentoida shakerista mitään. Maku on tasapainoinen ja pitkä. Ei tästä pitäisi kenenkään joutua makustelemaan oikeaa olutta. Et siis tarvitse mittavaa lasikokoelmaa juodaksesi hyviä oluita, mutta suosittelen hommaamaan yksi tai kaksi laadukasta yleislasia, jotta juomasi herkät aromit pääsevät parhaiten esille. Shakerista taas ei. Eikä Teku petä: raikasta ja intensiivistä tropiikkia nousee lasista sieraimiin sekä valuu kurkkuun. Nenää on hankala olla sekoittamatta mukaan, mutta on tämä suullekin oivin. Täydellinen olutkokemus. Testilaseiksi valittiin ravintolasta löytyviä malleja: Teku, shaker, jalallinen olutlasi, yleisviinilasi, sekä viihteen takia kahvikuppi. Oluen maut eivät mitenkään voimakkaasti muuttuneet tarjoiluastiasta toiseen siirryttäessä, mutta tuoksun kohdalla eroavaisuudet olivat paikoin radikaalejakin. Mielenkiintoista. Tai hajuun. Tämän minitestin perusteella kyllä. Shakerista tuoksu on selvästi heikompi kuin edeltäjissä, liikaa makeutta siinäkin mukana. Aloitin ehkä väärästä kiposta, mutta en taaskaan löydä jalallisesta olutlasista tai viinilasista yhtään mitään eroa. Tai ehkä itse olet pitänyt tuohtuneen monologin jollekin pahaa-aavistamattomalle kanssajuojalle, joka on kehdannut kaataa barley winensa lähibaarista varastettuun naarmuiseen mainostuoppiin. Testi on toteutettu Ravintola Tirrassa, Lahdessa. Jalallinen olutlasi ei juuri eroa Tekusta, ainakaan maussa. Loppuun vielä kahvikuppi. Jalallinen olutlasi sekä viinilasi eivät eroa toisistaan. Lasin paksut reunat pilaavat kokemuksen. Älkää kohdelko olutta näin. Intensiivinen on edelleen mainio termi kuvaamaan tuoksua. Mukissa on jo käsituntuma sellainen, että asettaa ennakko-odotukset kovin matalalle. Jalallinen olutlasi on taas kuin Tekun pikkuveli. Oluiksi valikoitui Tujun Vermont ravit 1/19 (NEIPA) sekä Etko Black Phase (american porter). Korkinmurtajat 11 Jos olet juomaharrastaja tai jaat sosiaalisen piirisi moisen kanssa, niin olet voinut saada luennon vääristä lasivalinnoista
Suomen jääkiekkomaajoukkue ja Karjala viettävät tänä vuonna hopeahääpäiväänsä, sillä vuodesta 1994 alkanutta yhteistyötä tulee tänä vuonna täyteen 25 vuotta. Jokaisen joukkueen tukijoukoista löytyy panimo. 12 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Jokereiden pelejä suunnataan katsomaan Hartwall areenalle ja Karjala-turnaus on yksi maamme tunnetuimpia urheilutapahtumia. Yhteistyökumppanuus solmittiin vuosi ennen Suomen MM-kultaa, joten ajoitus yhteistyölle oli Hartwallille täydellinen. SM-liigassa pelaa 15 joukkuetta ja mestaruussarjassa 12 joukkuetta. Herää kysymys, mistä tässä kaikessa on oikein kyse. @olutposti O L U T J A U R H E I L U OLUEN JA JÄÄKIEKON PYHÄ LIITTO Sa na t: Ja ri ”c yd e” H yt tin en ja M ik ko H en tu ne n | P iir ro ks et : O sk ar i Sa rk im a. Kun Tapparan hyökkääjä Matti Järvinen laukaisee kiekon maalia kohti, lukee peliasussa OLVI. Salamana kiekko kimpoaa kaukalon päätyyn HIFK:n maalivahdin Markus Ruusun mailan kautta, jonka peliasussa komeilee KOFF:in logo. facebook.com/olutposti
Urheilu ja taiteet, kulttuuria molemmat, ovat olleet Rooman valtakunnan ajoista saakka monen yrityksen ja valtaapitävän suosiossa. Siinä yhdistyvät urheilullisuus, rehtiys, maskuliinisuus, isänmaallisuus/kotikaupunkilaisuus ja siihen liitetään monia muita positiivisia tunteita. Suurimmissa halleissa pelit ovat aina jään ulkopuolellakin mediatapahtumia kuuluisine vieraineen. Sijoitetun pääoman tuottoastetta eli ROI-arvoa (return on investment) mitataan tarkasti. Siinä missä mainonta yleensä kertoo itse tuotteesta tai sen hinnasta, sponsorointi luo mielikuvia ja tunneyhteyksiä sekä tavoittaa ihmisiä tavoilla, mihin perinteinen mainonta ei pysty. Yritys hakee urheilusponsoroinnista yleensä näkyvyyttä, suhdetoimintaa ja brändinsä vahvistusta. Se lisää tilastojen valossa myös yrityksen loppuasiakkaan brändiuskollisuutta, mikä takaa tuotteelle pitkän iän ja paremman tuoton. Tv-tuotantoja tukemalla saa varmasti enemmän näkyvyyttä kuin pelkällä pelipaitasopimuksella. Anniskelualueiden muutoksista päättävät aluehallintovirastot. Olutta ei kuitenkaan edelleenkään saa tarjoilla yleiseen katsomotilaan. Jäähalleissa mainostilaa löytyy peliasuista äänimainoksiin ja jättiscreeneihin. Otteluiden aikana klubien ravintoloissa ruokia tekevät huippukokit. Keisarit tukivat monin tavoin kansan suosikkigladiaattoreita ja aateliset yhdistivät itsensä mieluusti suosittuihin taiteentekijöihin. Laaja-alainen ja mittava sponsorointi onkin modernin ammattiurheilun elinehto, sillä moni urheilusarja ja -tapahtuma jäisi toteutumatta ilman urheilua tukevien yritysten ja yhteisöjen apua. JUKURITKARJALA (Hartwall) JYP KARJALA (Hartwall) KÄRPÄT KARJALA (Hartwall) RAUMAN LUKKO KARJALA (Hartwall), OLVI PELICANS KARJALA (Hartwall) SAIPA KARJALA (Hartwall) TPS KARJALA (Hartwall) TAPPARA OLVI VAASAN SPORT OLVI KALPA OLVI KOOKOO-OLVI HPKOLVI ILVESKOFF HIFK – KOFF ÄSSÄTKOFF 2018 maaliskuussa astui voimaan alkoholilaki, joka toi oluen myös katsomoon. Sponsoroitava lupaa ja pyrkii sopimuksessa mainituin tavoin edistää tukijansa näkyvyyttä, imagoa tai muuta sovittua asiaa, tuen antajan mitatessa tarkoin tuen hyödyllisyyttä erilaisin mittarein. Sponsorisopimukset laaditaan hyödyttämään molempia osapuolia. Alueiden rajaus ja valvonta on anniskeluluvan haltijan vastuulla. Onnistunut urheilusponsorointisopimus luo parhaimmillaan mielikuvaltaan voimakkaan rinnastuksen yrityksen ja seuran välille. Vuokrattavat ravintolaja kokoustilat jäähalleilla kabinetteineen ja aitioineen ovat oivia paikkoja yritysten ja yhteisöjen verkostoitumiselle yhteisen viitekehyksen alla. Urheilutapahtuman katsomotilan, joka on varattu vain täysi-ikäisille, voi hyväksyä anniskelualueeksi. Nykyaikaisen sponsoroinnin erottaa antiikin mesenoinnista eli tukemisesta ainakin toiminnan vastikkeellisuus. Sponsoroinnin avulla yritys pyrkii myös parantamaan suhteita sidosryhmiinsä ja ennen kaikkea asiakkaisiin. barter-sopimuksilla. Sopimukset ovat varsinkin huipputasolla monimutkaisia ja tarkoin salassa pidettyjä. Yrityksen mainosaika huippukiekkoilun mainoskatkoilla on erittäin haluttua ja myös kallista. ”Ammattilaiskiekko-ottelun katsomossa istuu yleensä 25-50 vuotias mies, joka on profiililtaan hyvin samankaltainen kuin panimotuotteiden keskivertokuluttaja.” ISOJEN PANIMOIDEN SPONSOROIMAT SM–LIIGA JOUKKUEET Oluen ja jääkiekon pyhä liitto 13 O L U T J A U R H E I L U. Tukea voidaan antaa myös ilman rahaa vaihtokauppana ns. Jääkiekko on Suomessa myös vahvasti sukupolvia yhdistävä harrastus ja intohimo. Urheilusponsorointi on tullut oleelliseksi ja näkyväksi osaksi yritysten markkinointiviestintää. Vuoden vanhan lakimuutoksen myötä olutta saa myydä nyt myös katsomoissa anniskeluun varatuissa aidatuissa yksiköissä. Jäähallit voivat hakea myös koko katsomoalueen anniskelualueeksi tilaisuuskohtaisesti. Oma lukunsa on pelien ja tapahtumien näkyvyys televisiossa ja medioissa. Se vie sponsorit tuotteineen miljoonien koteihin. Se kuinka laajasti yritys tahtoo sijoittaa toimintaan, vaihtelee suuresti. Sponsorointiin maailmalla käytetyt summat ovat valtavia ja Suomessakin siihen käytettävät resurssit ovat jatkuvassa kasvusuhdanteessa. SM-liiga Oy:n toimitusjohtaja Riko Kallioniemen mukaan liigaseuran liikevaihdosta jopa kolmannes voi muodostua ravintolapalveluista. Ammattilaiskiekko-ottelun katsomossa istuu yleensä 25-50 vuotias mies, joka on profiililtaan hyvin samankaltainen kuin panimotuotteiden keskivertokuluttaja. JÄÄKIEKKO SUOMEN KATSOJAMÄÄRISSÄ SUOSITUIN URHEILULAJI Jääkiekon tunnelataus on monisyinen. Kausikortit ja klubit ovat oleellinen osa seurojen liiketoimintaa. Panimot ja virvoitusjuomateollisuus ovatkin jääkiekon tyypillisimpiä sponsoreita kaikilla tasoilla. Seurojen partnerit ja tukijat muodostavat oman yhteisönsä jääkiekon ympärille
Urheilupponsorisopimuksen oheen tai sen sisään tehdään usein muunkinlaista markkinointia kuten juoman promootiota tai tarjousmyyntiä. Valinnassa vaikuttavia tekijöitä ovat kohteen imago, saavutettava kohderyhmä, katsojamäärät eri medioissa, menestysennuste ja trendit. Siksi se sopii kisakatsomoon kuin nakutettu. Mitä enemmän kohteella koetaan olevan imagollista vaikuttavuutta, sen paremmaksi kohde koetaan. Vuosikymmenien varrella olemme saaneet olla mukana Suomen jääkiekon upeimmissa hetkissä, kun mitaleja ja mestaruuksia on sadellut kumppaneillemme. Mainonnan riskinä yleensä voidaan pitää sitä, että yleisö kyllästyy mainontaan ja se alkaa kääntyä itseään vastaan. Urheilusponsorointi tukee lajin kehittymistä ja luo monelle mahdollisuuden urheilun harjoittamiselle.” Miten business toimii käytännössä. Mainostajien liiton jäsenyrityksille tehdyn tuoreen kyselyn mukaan urheilua jossain muodossa sponsoroi yli 90% vastaajista. Jääkiekon aikuiset fanit ansaitsevat seuran logolla ryyditetyn Karjala-oluttölkin, joka tuo eri kaupunkeihin vielä lisää tiimihenkeä kauden koitoksiin. Sponsorisopimuksilla kustannetaan henkilöstön palkkoja, hallivuokria, pelimatkoja sekä kompensoidaan lippujen kuluttajahintoja, jotka ilman tukia nousisivat liian korkeiksi. @olutposti O L U T J A U R H E I L U ”1990-luvun lama toi toiminnan nykyaikaan tarkkoine suunnitelmineen ja kohdistuksineen.” RISKIEN MINIMOINTIA Täysin ongelmatonta urheilusponsorointi ei ole. 43% heistä sponsoroi juuri jääkiekkoa sen eri muodoissa. Tällä taas olisi merkittävä negatiivinen vaikutus koko Suomen jääkiekolle. Rahalla on suuri merkitys myös itse pelin tasoon, sillä ilman tukea huippulahjakkuudet siirtyisivät pelaamaan ulkomaille rahakkaammille areenoille. 1990-luvun lama toi toiminnan nykyaikaan tarkkoine suunnitelmineen ja kohdistuksineen. Panimot ja seurat halleineen tekevät tiivistä yhteistyötä monella tasolla mielikuvamainonnasta käytännön oluttuoppiin jäähallin baarissa tai katsomossa. Tärkeimpiin sopimuksiin voidaan määrätä niin sanottuja ”dopingpykäliä” jotka purkavat tai määrittävät sopimuksen sisältöä uudelleen tapauksen sattuessa. Hartwall / tuotepäällikkö Pekko Koski Minkä seurojen / joukkueiden kanssa teette yhteistyötä. Koska sponsoroinnin onnistuminen on paljolti kiinni seuran tai joukkueen menestyksestä ja sen mukanaan tuomasta mediahuomiosta, kirjataan sopimuksiin monesti kohtia, jotka käsittelevät negatiivista julkisuutta. Tänä vuonna tämä työ saa jatkoa!” MITEN OLUTMERKIT TEKEVÄT JÄÄKIEKKOSPONSOROINTIA SUOMESSA?. ”Karjala on Hartwallin tuotteista se jääkiekko-olut. Se on Suomen myydyin olut ja yksi vanhimmista olutbrändeistä. ”Yhteistyötä ja sponsorointia kehitetään jatkuvasti. Karjalassa on reilusti luonnetta ja reilusti pilkettä silmäkulmassa. Olut on klassinen kisakatsomojuoma ja jääkiekko on lähellä sydäntämme, siksi on varsin luonnollista olla isosti mukana jääkiekon sponsoroinnissa. Pelicans, TPS, Lukko, Jokerit, JYP, Kärpät ja Saipa. Ihan kaikkia sopimuksien yksityiskohtia emme voi kertoa, ja jokaisen joukkueen kanssa on oma yhteistyön malli.” Miten joukkue tai seura valikoituu Hartwallin kumppaniksi. Pahimmillaan joukkue voi joutua dopingkäryn tai pelaajan henkilökohtaisten ongelmien takia median silmätikuksi, jolloin myös sponsoroitavan edustama tuote saa negatiivista julkisuutta, koska pelaaja yhdistetään tuotteeseen vahvasti. Yleisesti ottaen mainontaan ja sponsorointiin suhtaudutaan kuitenkin positiivisesti ja ymmärretään, että se on ollut pysyvä osa huippu-urheilua jo 1960-luvulta asti. Mainos ja sponsorointi esittelee tuotteen ja sen edustamat arvot, kun taas promootio tai myynti tuo tuotteen asiakkaan eteen ostettavaksi. Siinä missä ennen urheilusponsorointia tehtiin vähemmän vastikkeellisesti ja huolettomammin, nykyään käyttötarkoituksista ja kohteista tehdään spesifit suunnitelmat, joiden toteutumista valvotaan tarkasti. Karjala-olut tekee tällä hetkellä yhteistyötä myös usean Liigajoukkueen kanssa: mukana ovat mm. Kuten kaikkeen markkinointiviestintään, myös siihen liittyy omat riskinsä. Urheilijat, joukkueet ja seurat lähestyvät yrityksiä aktiivisesti kaiken aikaa, mutta myös yritykset hakevat innokkaasti heille sopivia kohteita. ”Sponsorijuomia on myynnissä pelipaikoilla ja joukkueesta riippuen juomina voi olla Karjalaa, kuten A-maajoukkueella tai vaikka Novellea, kuten nuorisomaajoukkueilla. Järkiperäiset laskelmat ja syyt eivät kuitenkaan aina ratkaise kohteen valintaa, vaan syynä saattaa olla valitsijaryhmän henkilökohtainen mieltymys pelaajaan tai joukkueeseen. facebook.com/olutposti . Usein myös säännellään sponsoroinnin kohteen mahdollista esiintymistä kilpailevien yritysten näkyvyydessä. ”Hartwall on tehnyt yhteistyötä jääkiekkoseurojen kanssa jo vuosikymmenien ajan. Sponsoroivan yrityksen koko vaikuttaa suuresti myös valintaprosessiin. Urheilusponsorisopimuksen syntyminen on lähes aina pitkä prosessi. Olemme tehneet Karjalalle niin kavereiden kanssa jaettavan 100-packin kuin maailmanmestaruuden ”MM 95 nevö foget” -voittoa juhlistavan mäyräkoiran, jolla halusimme kunnioittaa mestaruutta ja ennen kaikkea pelaajia, jotka ensimmäisen mestaruuden meille toivat. Viime vuonna Karjala teki monille joukkueille omat seuraoluet, jotka on ideoitu yhdessä seurojen kanssa. Tällä pyritään kattamaan koko ostoprosessi alusta loppuun. Kuten kulttuurissa usein, itsensä myymisen ja katu-uskottavuuden menetyksen peikot vaanivat helposti rahan astuessa pelikentälle. Esimerkiksi Oy HIFK-Hockey Ab:n liikevaihto oli 10,2 miljoonaa euroa vuonna 2018. 14 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Suomen maajoukkueen kanssa lyötiin hynttyyt yhteen jo vuonna 1994. Onko esimerkiksi sponsorioluen oltava myös myynnissä pelipaikalla. Lisäksi toimme viime Karjala-turnaukseen sen historian ensimmäiset pokaalit parhaille joukkueille ja pelaajille.” Tulevaisuuden näkymät. Joukkueilla on tukijoita jättiyrityksistä pieniin paikallisiin toimijoihin
EU muutti mainontasäädöksiä 1995 ja siitä asti IFK:n paidoissa on lukenut KOFF ilman lisämääritteitä. Helsingin IFK:n ja meidän yhteistyö alkoi kiekkokaudella 1985–1986 Pepsin virvoitusjuomanäkyvyydellä pelipaidoissa. ”Sponsoroimme tällä hetkellä Helsingin IFK:ta, TPS:ää ja Ilvestä jääkiekossa. Kolme vuotta valikoimassamme on ollut myös KOFF HIFK -olut, muutamalla erinäköisellä tölkillä. Saamme tuotemerkeillemme ja yrityslogollemme näkyvyyttä useiden eri medioiden kautta, kuten television, sanomaja aikakauslehtien sekä sosiaalisen median kautta. Pitkäaikaisella yhteistyöllä on arvonsa ja pitkäjännitteinen yhteistyö kasvattaa kumppanuuden arvoa. Valitsemme kumppanimme yhteisten arvojen perusteella. Kyse on yhteistyösopimuksesta, win-win-mallista, johon liittyy vastasuorite, eli ei perinteisestä sponsoroinnista. Arvopohja ja synergia ovat tärkeitä ja mietimme, löytyykö luontevaa yhteyttä – kuten esimerkiksi KOFF:lla ja HIFK:llä yhteistä ovat yhteisöllisyys, Helsinki ja elämykset. ”Yhteistyömme täytti jo 2015 tasan 30 vuotta ja on maan vanhimpia sponsorointiyhteistyökumppanuuksia. Olemme kiinnostuneet Suomen suosituimman urheilulajin, jääkiekon, tarjoamasta näkyvyydestä. Yhteistyön kokonaisarvoon vaikuttavat erilaisten näkyvyyselementtien sijoittelu ja koko eli Olvin tuotemerkkien kokonaisnäkyvyys joukkueen kaikissa medioissa sekä myös tuotemyynnin volyymit.” Olvin sponsorisuhteet tulevaisuudessa. ”Sinebrychoffin ja Helsingin IFK:n yhteistyö on paljon monipuolisempaa kuin vain näkyvyys pelipaidassa ja Helsingin jäähallissa. Lähteet: Jääkiekon vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen /KPMG, Lauri Torikka: Urheilusponsorointi markkinointiviestinnän välineenä, Sinebrychoff, Hartwall, Olvi, Mainostajien Liitto Oluen ja jääkiekon pyhä liitto 15 O L U T J A U R H E I L U KOFF / Sinebrychoffin oluiden markkinointijohtaja Johan Jakobsson Minkä seurojen/joukkueiden kanssa teette yhteistyötä. Siihen liittyy myynnillisiä tavoitteita pelien yhteydessä ja brändilliset tavoitteet, joita mitataan markkinoinnin eri mittareilla kuten vaikkapa näkyvyydellä. Yhteistyöt eri seurojen kanssa ovat alkaneet eri tavoilla, mukana ovat mm. Jääkiekko ja siihen kytköksissä olevat toimijat muodostavat 750 miljoonan euron rahavirran ja työllistämisen kokonaisvaikutuskin on 4900 henkilötyövuotta.” Olvi / toimitusjohtaja Lasse Aho, Jääkiekon SM-liiga Oy, hallituksen jäsen syyskuusta 2016 Minkä seurojen/joukkueiden kanssa teette yhteistyötä. Fanitapaamiset nykyisten ja entisten pelaajien kanssa, sosiaalisen median yhteisöt, fanien joukkueraportit, anniskelutilojen viihtyisyys, promootiot ja tapahtumat ovat luontevaa vuorovaikutusta joukkueen, panimon ja fanien kesken. KOFF I tuli peliasuun kaudelle 1988–1989, sillä sen aikaisen lainsäädännön mukaan vain ykkösoluella sai mainostaa. ”Yhteistyöhön sisältyy sovittu medianäkyvyys sekä tuotteiden myynti erikseen sovittavalla tavalla jäähalleissa. 2014 aloitettiin yhteinen juniorijääkiekkoprojekti, jossa brändinä mukana on Sinebrychoffin Suomessa valmistama ja myymä Coca-Cola, tällä kaudella joukkueena on Espoon Blues Juniors. ”Sponsorointi on liiketoimintaa ja sille asetetaan tavoitteet, jotka pitää täyttää. ”Olvi tekee yhteistyötä useiden SM-liigajoukkueiden kanssa ja myös muutaman Mestis-joukkueen kanssa. Yhteistyön syntymiseen ovat vaikuttaneet Olvin halukkuus, Olvin kiinnostavuus sekä myös seurojen/joukkueiden toiveet.” Mitä yhteistyöhön käytännössä sisältyy ja miten eri toimia arvotetaan. Tämän lisäksi olemme halunneet joukkueita kattavasti eri puolilta Suomea. Useiden joukkueiden kanssa yhteistyö on kestänyt jo jopa 15 vuotta. Kaikki yhteistyökumppanimme ovat toki meille yhtä tärkeitä. ”Haluamme jatkaa myös tulevaisuudessa yhteistyötä jääkiekkoseurojen kanssa mutta meillä on myös muita lajeja vastaavan yhteistyön piirissä, kuten mm salibandyä, pesäpalloa ja tennistä.” ?. Liittyy myynnillisiä tavoitteita myyntipaikoilla pelien yhteydessä ja brändilliset tavoitteet, joita mitataan markkinoinnin eri mittareilla, näkyvyys jne. Sponsoriyhteistyötä jatketaan niin kauan kuin tulosta kumppanuudesta molemmille syntyy. Panimoteollisuus ja jääkiekko ovat merkittäviä työllistäviä toimijoita. Lisäksi Sinebrychoff on tukenut pääkaupunkiseudun kiekkoilevia lapsia ja nuoria Sinebrychoff-stipendillä yhteistyössä Helsingin IFK:n kanssa.” Miten joukkue tai seura valikoituu kumppaniksenne. Poikkeuksena kaksi kautta 2009–2011, jolloin näkyvyyttä käytettiin KOFF Lite –oluen markkinointiin.” Mitä yhteistyöhönne sisältyy. Jalkapallossa kumppanimme on HJK.” Kuinka yhteistyönne HIFK:in kanssa alkoi. Sponsorointi on liiketoimintaa ja sille asetetaan tavoitteet, jotka pitää täyttää. Jokainen 700:sta sinebrychoffilaisestakin työllistää välillisesti 12 muuta suomalaista. IPK Iisalmesta ja Savon ylpeys Kalpa Kuopiosta, joiden kanssa yhteistyötä teemme jo kotiseuturakkaudesta
Taitaa olla parempi jättää väliin. Pötyä oli pöydässä niin, että jalat ja työmoraali notkuivat pöydiltä ja tarjoilijoilta. Pullokin oli ruma ja ruskea. Siitäkös ratkesi parku ja hampaiden kiristely vieraiden kesken. Muhkeita savuoluella höystettyjä burgereita, mahtavia mausteisia salaatteja, belgioluessa höyrytettyjä simpukoita, stoutissa kypsytettyä lammasta ja niin paljon juustoja, ettei hovimestarikaan tiennyt kaikkien nimiä. Sen pituinen se. Näistä tulisi kaikkien aikojen pirskeet! Pian kuitenkin selvisi, että taikakorin oluessa oli pahoja ongelmia. Sinne kutsuttiin vieraita kautta kyläin, kautta maiden, kautta mannuin. Ja siinä oli vasta alkupalat. Mahtikokki kehui ruuan, mutta illanviettoon olisi halunnut jotain harmaata. Ei mistään! Sahtimiehen mielestä olisi pitänyt olla sahtia, sillä kyllähän sahti nyt on aina sahti. Sieltä nimittäin tuli vain amerikkalaista IPAa. Eikä se ainoa taikaolut muillekaan vieraille maistunut. Jälkiruokapöydän jäätelölastin tuonut kuski joutui huhun mukaan parantamaan horkkaansa saunassa koko illan. Näissä on ulkomaalainen nimikin, kuka näitä juo ja syö. Sahti! Hapannaama kaipaili souria. Yksi kerrallaan kasvot pettymyksestä, inhosta tai sisäisestä ylemmyydentunnosta värähtäen vieraat ohittivat taikakorin ja poistuivat juhlista. Mutta ei sentään viiniä kuitenkaan. Saisivat kuulemma pitää ne. Hän kun pitää kyllä oluesta, muttei oluen mausta. Pian saapuivat ammattilaiset. Bloggaaja unohti tapojensa mukaan syödä ja juoda kokonaan kun piti kuvata ja verkostoitua, mutta Vanhan Koulun Jäärä sen sijaan kysyi heti vihaisesti naamaansa vääntäen miksei mistään saa nykyään pilsneriä ja bratwurstia. Suursommelier kaipasi viiniä, vaikka kiirehtikin mainitsemaan, ettei olutkaan pahaa ollut, tietenkään. Ruokatoimittaja käveli oluen ohi kokonaan, kun oli niin tottunut tekemään. Heidän perässään Herra Humalahakuinen käski antamaan jo sitä oikeaa märkää, eihän näin katkeraa voi vetää. Juomaa piisasi vieläkin enemmän, sillä kreivi oli saanut tutulta panimotontulta loputtoman taikakorillisen, josta sai aina täydellisen olutpullon. Viisas kreivi oli vian tultua tämän jo aavistanutkin ja jakeli poistuville vieraille tunkkeja. Ei ollut tölkkiin pakattu ja valolta suojattu. Lopulta tuli harrastajain lauma. Kiittämättömien kestit Sanat: Jouni Koskinen | Piirrokset: Oskari Sarkima. Tikkaaja antoi tipan haihtua kielensä päältä, totesi nauttineensa kaiken tarvittavan ja poistui paikalta. Sen kun vain otti! Kaikki näytti hyvältä, vieraitakin alkoi saapua. @olutposti O L U T PA K I N A Olipa kerran suurkreivin olutkestit antimineen. Ensin tuli Äijäpara takamailta, kysyi miksei ole tavallista kaljaa ja makkaraa. Panimomestari kertoi haistavansa jostain pahvia, mahtoiko tulla tuopin sisältä. Ei tullut caskista, eikä kegistäkään, eikä missään nimessä ollut tarpeeksi tuorettakaan. Takana asteli Trendinenä kuumilta kyliltä, kertoi miten IPAn tulisi olla nykyään sameaa ja sitä paitsi hei, eikö tämä hampurilaishommakin ole vähän nähty juttu jo. Parempi lähteä baariin. 16 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . facebook.com/olutposti
Crafted & Timeless Lisätietoja: www.udf.fi
olutravintoloihin, tavallisemmassakin ruokaravintolassa erilaiset oluttyylit ja pakalliset pienpanimot ovat vahvasti edustettuna, jolloin jos matkustaa seurueessa, jossa muut eivät oluesta välitä, pystyy silti maistelemaan laajastikin erilaisia oluita. Itse olen edelleen hieman traumatisoitunut abija osakunta -risteilyistä, enkä niin ajattele Tukholmaa matkailukaupunkina, mutta lähdin seikkailumielellä katsomaan mitä kaupunki tarjoaa minulle oluenystävänä. @olutposti O L U T M AT K A Sanat ja kuvat: Anikó Lehtinen Varmaan melkein kaikki suomalaiset ovat matkanneet Tukholmaan, joten kaupunki on tuttu monelle. TUKHOLMA OLUENYSTÄVÄN SILMIN 18 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Mukaan otin toisen oluesta kiinnostuneen, ehkä näin löydämme paremmin kaikki keskeiset olutnähtävyydet. Tukholmassa on nykyaan kolmisenkymmenta pienpanimoa, joten paikallisesta oluesta voi todella valita suosikkinsa.. Tukholmasta täytyy sanoa , että vaikka ei edes mene nk. facebook.com/olutposti
Ainoa negatiivinen asia on, että paikka on melkein aina ihan täynnä, joten välillä pizza pitää syödä seisten. Koska meillä on jo taas nälkä, sipaisemme OMNIPOLLO’S HATT BREWDOG SÖDERMALM NYA CARNEGIEBRYGGERIET. Minä tilasin kauniin pinkin vadelma-berliiner weissen ja perinteistä pitävä olutseuralaiseni valitsi belgialaisen saisonin. Siinä aika sitten vierähtikin, varsinkin kun löysimme tuttuja paikan päältä. Samantyylinen olutravintola on Oliver Twist ja se löytyy ihan nurkan takaa. Tämä suureen suosioon nousseen ruotsalaispanimon ravintola kuulostaa perinteiseltä pizzaja olutmestalta, mutta ei todellakaan ole sitä. Rapeat pizzat on täytetty mielenkiintoisesti ja niiden kanssa sopivat Omnipollon happaman hedelmäiset oluet tai panimon oma Ice Cream -olutsarja, jossa oluen päälle valutetaan jääjuomakoneesta huurteista olutvaahtoa. Illaksi olimme valmistautuneet kiertämään tunnettujen olutmerkkien paikallisia baareja. Tukholma oluenystävän silmin Tukholma oluenystävän silmin 19 O L U T M AT K A Olutmatkallamme suuntasimme ensin trendikkäälle Södermalmille, josta löytyy monta hauskaa kuppilaa hapanoluineen ja ruotsalaisine IPA-ihanuuksineen. Södermalmilla on pakko käydä Omnipollo´s Hatt:ssa. Ravintolan valikoima on laaja, ja sieltä löytyy niin real aleja kuin vintageoluitakin runsaasti. Oi. Lähellä olevaan Stockholm Brewing Copanimon taproomiin emme ehtineet kurkata eikä se ollut aukikaan, mutta tiedän panimon oluet, joten voin suositella paikkaa. Juomme tyytyväisenä Stigbergetin aromaattisesti humaloidut IPAt, joista tosin toinen ensin päätyy syliini viereisen pöydän lennokkaan meiningin takia. BrewDogista parin sadan metrin päässä oleva Babajan on monen mielestä hauska ravintola, jonka olutvalikoima on mielenkiintoinen. Ensin suuntaamme BrewDogin Södermalmin baariin. Mutta ei se mitään, olutpaikkoihin kun jatketaan, niin kai sitä voi vähän oluelle tuoksua! Kuulemme myös, että BrewDogilla on Tukholmassa toinenkin baari Kungsholmenilla joka oli ketjun ensimmäinen Iso-Britannian ulkopuolella avattu BrewDog-baari. Paikassa on kotoinen, Helsingistäkin tuttu meininki ja omien oluiden lisäksi löytyy hyvin paikallisiakin herkkuja. Vähän vahvemman miehen kivenheiton päässä on kaikkien oluenystävien tuntema Akkurat, jossa saa todella hyviä sinisimpukoita oluiden kanssa nautittavaksi. Suosittelen itse feta-vegepizzaa, joka paistetaan ilman täytteitä ja vasta valmiina siihen ladotaan herkullinen yhdistelmä paahdettuja kasviksia, kuivattuja aprikooseja, fetaa ja kurpitsansiemeniä. Ihailen sitä, miten Ruotsissa saa useimmista baareista jotain pientä syötävää oluen seuraan, ja söinkin koko Tukholman reissuni ajan niin että housut kiristivät kotimatkalla. Paikassa saa myös Afrikan, Aasian ja Lähi-idän makuja yhdistävää ruokaa. Seuraavaksi kiiruhdamme Mikkellerin olutbaariin, joka on taattua tanskalaislaatua, selkeästi ja valoisasti sisustettu
Ruotsissa kaupassa myytävän oluen prosenttiraja on 3,5%, joten kiinnosti, kannattaako olutkauppaa edes pitää, kun oluttyylien määrä kaupassa on aika rajoitettu lain vuoksi. facebook.com/olutposti . Seuraavan aamuna olo oli väsynyt mutta onnellinen. @olutposti O L U T M AT K A nopeasti aperitiiviksi sopivat desin annokset hapanolutta ennen kuin suuntaamme Carlsbergin ja Brooklyn Breweryn yhteiseen panimoravintolaan Nya Carnegiebryggerietiin. Toinen samantyyppinen olutkauppa on Bottle Shop Kocksgatanilla. Barrels Burgers & Beer ei ole mikään hengailupaikka, vaan muistuttaa enemmän pikaruokapaikkaa hyvillä oluilla varustettuna. Tukholma on oiva olutpaikka, jossa voi käydä toistekin! . Kassit oluita kilisten suuntasimme olutpiknikille Mariabergetille Ivar Lo’n puistoon. Kaupan valikoima oli prosenttirajaan nähden todella runsas ja mielenkiintoinen. MIKKELLER KATARINA ÖLKAFE BARRELS BURGERS & BEER. Suosittelen paikkaa ehdottomasti. Olutreissun yksi tärkeä tehtävä oli katsastaa Tukholman olutkaupat ja ostaa tuliaisia kotiin. Jälkeenpäin kuulin, miten julkisesti puistossa juominen on Tukholmassa vastoin lakia. Baari on suloinen, ja siellä on tarkoin valittuja pulloherkkuja sekä lyhyt mutta monipuolinen hanalista. Nya Carnegiebryggeriet ruoka on tyypillistä gastropub-settiä, joten täysi olo on taattu. Aamiaisen sijaan aloitimme olutretkemme heti burgerilla ja oluella Barrels Burgers & Beer:ssa, jossa suosikiksi nousi juustohampurilainen avokadolla, juomaksi valitsimme hanasta paikallista hapan IPA:aa. Iloksemme huomasimme, että samana iltana DJ soitti italodiskoa ja lopulta viihdyimme paikassa pikkutunneille asti hytkyen Sabrinan ja muiden kasari-italotähtien kanssa. Ketjun ravintoloita löytyy useita ympäri Tukholmaa. Löysimme söpön Folkölsbutiken-nimisen olutkaupan, jossa myydään vain näitä alle 3,5-prosenttisia käsityöoluita eli niin sanottuja kansanoluita. Tämä paikka on kauempana keskustasta ja jos sinne tuntuu hieman hankalalta mennä julkisilla, niin suosittelen lämpimästi taksin tai überin käyttöä. Jos ei halua näissä kaupoissa käydä, voi hyvin hyödyntää kauppahalleja: hipsterimäisiä mellanölejä, juustoja ja valmiita ruoka-annoksia voi hakea mukaan piknikille esimerkiksi Östermalmin kauppahallista. 20 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Mahat täynnä ja mielet olutkokemuksesta kirkkaana lähdimme kotimatkalle. Olutkierroksemme lopuksi menimme Katarina Ölkafé -nimiseen hieman belgityyliseen olutkahvilaan, johon rakastuin täysin. Siinä istuskelimme ja ihmettelimme, että tukholmalaiset tuijottivat meitä oudosti. Olipas kerrassaan herkullista. Hyvien oluiden lisäksi sieltä saa pastramileipien ja mac&cheese:n tapaisia jenkkiklassikoita ja paikassa järjestetään monipuolisesti ohjelmaa, joka löytyy paikan Facebook-sivuilta. Saavuttuamme panimoravintolaan, se oli aivan täynnä, mutta viekkaudella ja vääryydellä sain vallattua meille pöydänkulman ateriointia varten. Paikassa järjestetään myös tastingeja ja myytävänä on myös söpöjä t-paitoja. Istuimme pitkään ja olutseuralaiseni kokeili jälkiruuaksi beerfloattia, jossa vaniljajäätelöpallon päälle kaadetaan tuhtia imperial stout -olutta
Tuloksena yli 3,6 prosenttia omaavat oluet kiellettiin yleisestä myynnistä ja sallittiin vuoteen 1955 vain apteekkitavaraksi. Ruotsiin on tuotu aikaisessa vaiheessa myös olutta Saksasta sekä myös veronmaksuna Suomesta. Nykyään Ruotsin suurin panimo Falcon on osa Carlsbergkonsernia. Ruotsiin pohjahiivaolut on tullut samoihin aikoihin kuin Suomeen 1800-luvulla ja sielläkin tähän uuteen ”baijerilaiseen” oluttyyppiin ihastuttiin kovasti, joten 1800-luvun loppupuolella kaikki 500 panimoa tekivät kaikki pääsääntöisesti lageria. Säädettyjä lakeja oluen valmistuksesta ja humalan viljelystä löytyy 1400-luvulla, joka kertoo oluen tärkeydestä ruotsalaisille. ?. Ruotsissakin pienpanimot pulpahtelivat pintaan 1990-luvulla ja nyt niiden nousu on räjähtänyt. Tosin suurempi väestömäärä ja hieman likeisempi yhteys Eurooppaan on usein vaikuttanut niin, että Ruotsi on ollut hieman trendeissä edellä Suomea. Kun Ruotsin alkoholipolitiikka tiukkeni ja alkoholin täyskiellosta äänestettiin vuonna 1922, täpärästi yli puolet väestöstä äänesti kieltoa vastaan. www.babajan.com www.nyacarnegiebryggeriet.se www.stockholmbrewing.com www.barrels.se www.mikkeller.dk/location/ mikkeller-stockholm www.folkolsbutiken.se www.bottleshop.se www.ostermalmshallen.se www.stockholmbeer.se Tukholmassa järjestetään paljon oluttapahtumia, joten matkan ajankohdan voi ajoittaa vaikka joko syksyisin järjestettävän Stockholm Beer and Whisky -festivaalin tai kesäkuussa järjestettävän Stocholms Brewers festival mukaan. Ruotsin oluthistoria 21 O L U T M AT K A Tukholman olutpaikkoja: www.omnipolloshatt.com www.akkurat.se www.olivertwist.se www.brewdog.com/bars/worldwide/ sodermalm www.katarinaolkafe.se www. Edelleen kuulee välillä sanottavan ”mitä Ruotsissa tapahtuu oluttrendeissä, se tapahtuu Suomessa kahden vuoden kuluttua”, tosin tämän todenperäisyys lienee olevan jo hieman kiistanalaista. Ruotsin olutkulttuuri on hyvin lähellä suomalaista, niin oluttyyleineen kun panimohistorioineen. Tiedetäänpä Tukholman raatihuoneen juhlaillallisilla juodun 1400-luvun puolivälissä yli 14 litraa olutta juhlavierasta kohti yhtenä ainoana iltana. Gotlannin luostarissa nunnilla oli oikeus nauttia 5 litraa päivässä. Ruotsin oluthistoria Ruotsi on perinteikäs olutmaa, jossa on luultavimmin pantu olutta jo pronssiajalla. Olut on ollut Ruotsissakin arkijuoma, jota mm. Keskiolutta sai myydä kaupassa vuosina 1965-77, jonka jälkeen yli 3,5 -prosenttiset oluet vietiin takaisin Systembolagetiin. Ruotsissa tapahtui samantapainen panimoiden keskittyminen 1960-ja -70-luvulla kuin Suomessakin. Ruotsin oma Alko eli Systembolaget perustettiin 1955
Paikallinen lager kalakukon kyytipoikana riittää hyväksi syyksi piipahtaa Kuopiossa vaikka keskellä sydäntalvea. Alkuun pääsemistä auttaa onneksi sosiaalinen media, josta alkaakin nopeasti tipahdella vinkkejä Kuopioon suuntaavalle oluenystävälle. Niinpä tietysti. Sanat: Maria Markus | Kuvat: Oskari Sarkima O L U T K A U P U N K I. Samat olutkohteet nousevat esille myös googlaamalla ”Kuopio olut”: Bierstube, Iso-Kallan Panimo, Malja ja RPS Brewing. Iso-Kallalta palkittiin Savu Kekri ja RPS:ltä The Lizard NEIPA. Kuopio Olutkaupunki Kuopio Vaikka savolainen saattaakin viäntää ja kiäntää, savolainen olut puhuu suoraan ja asiaa. Ainakin kuopiolaiset pienpanimot IsoKallan Panimo ja RPS Brewing ovat tulleet olutharrastajille heimosta riippumatta tutuiksi olutfestareilla, ja jos on vähänkään seurannut uutisointia, jälkimmäinen myös oivaltavista sissimarkkinointitempauksistaan. Haastetta lisää uskomus, jonka mukaan savolaisilta pitää kiskoa tietoa pihdeillä. facebook.com/olutposti . Viimeisimpänä muistetaan tietysti kansainvälisen uutiskynnyksen komeasti ylittänyt tapaus Trumputin, eli panimon menestyksekäs neronleimaus tehdä Let’s settle this like adults -sloganilla varustettu pullo Donald Trumpin ja Vladimir Putinin Helsingin-tapaamista silmällä pitäen. Kuopiolaispanimot ovat kunnostautuneet myös olutkilpailuissa: esimerkiksi viime vuonna sekä Iso-Kallan Panimolle että RPS Brewingille napsahti kultamitalit Suomen Paras Olut -kilpailussa. @olutposti on varsinkin tammikuun pakkasilla olutseikkailijan näkökulmasta vähän kuin valkoinen, tyhjä paperi: ei oikein tiedä, mistä lähtisi liikkeelle. 22 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi
Sitä ennen se harjoitteli oluenpanoa Pielavedellä vanhalla maatilalla lähellä Kallavesi-järveä. Pystymme ketterästi palvelemaan asiakkaita ja teemmekin aika paljon tilausoluita. OLUENYSTÄVÄN OLOHUONEET Viime kesänä perustetun B&J’s Livingroomin takana ovat Benjamin Lahnalampi ja Jarno Falck. Molemmat suhtautuvat intohimoisesti olueen, ja Jarno on muun muassa tehnyt restonomitutkintonsa lopputyön oluen käytöstä ruuanvalmistuksessa. Viime vuonnakin teimme niitä noin kahdellekymmenelle asiakkaalle,” Marko kertoo ja esittelee tyylikästä Turmion Kätilöt imperial stout -pulloa. ”Mallas edellä me mennään,” vastaa oluentekijä Marko Pietikäinen kysymykseen siitä, millaisia oluita hänen ja veljensä Petri Pietikäisen perustamassa panimossa tehdään. Savon pääkaupunki ehti olla ilman panimoa yli kolme vuosikymmentä, ennen kuin Iso-Kallan Panimo siirsi toimintansa kaupunkiin vuonna 2014. Ei taida olla aivan tuulesta temmattua, että Savossa vastuu on kuulijalla. ”Näkisin, että meitä määrittää se, että ollaan vielä kohtuukompakti, oikea pienpanimo. Ensimmäiseksi Iso-Kallan Panimolta valmistui myyntiin tummaa lageria ja American alea, jotka molemmat kulkevat ytimekkäästi ja kotiseuturakkaasti tuotenimen Savo alla. Viiden vuoden päässä on tähtäimessä noin 300 000 litran vuosituotanto. No, ainakin IsoKallan Panimon pullojen etiketeistä saattaa löytää tuotelupauksen ”Savolaiseen kieroon veteen tehty olut” – mitä se sitten tarkoittaakaan. Miehet tutustuivat ravintolahommissa Tahkolla ja alkoivat ideoida omaa, käsityöläisyyttä painottavaa ravintolaansa. Aivan aluksi panimon piti kuitenkin tyytyä limsojen tekoon, sillä alkoholinvalmistuslupia piti odotella puolisen vuotta. ”Meidän oluet eivät ole mitenkään hirveän voimakkaasti humaloituja.” Olutta valmistuu Iso-Kallan Panimossa lähemmäs 100 000 litraa vuodessa ja sitä viedään ympäri Suomea. Pikkuhiljaa olutvalikoimaa on kasvatettu noin kahteenkymmeneen, ja Savo-oluistakin löytyy nykyisin myös IPAa ja vehnäolutta. Limonadeja löytyy edelleenkin panimon tuotevalikoimasta, mutta nykyisin pääroolissa ovat oluet. Panimon nimi viittaakin Iso-Kallan järvialueeseen Pohjois-Savossa. Iso-Kallan Panimolla ei ole omaa panimobaaria, mutta panimokierroksia yritys järjestää, ja oluita pääsee maistelemaan uudessa B&J’s Livingroomissa Kuopion keskustan tuntumassa Niiralassa. O L U T K A U P U N K I. Entä näkyykö tai maistuuko savolaisessa oluessa savolaisuus jotenkin. Olutkaupunki Kuopio 23 LIMSOISTA LIIKKEELLE Panimoita Kuopiosta löytyy siis tällä hetkellä kaksi, ellei mukaan lasketa Alahovin viinitilaa, joka valmistaa nykyisin myös olutta. YLHÄÄLTÄ ALAS: ISO-KALLAN PANIMON OLUENTEKIJÄ MARKO PIETIKÄINEN, B&J’S LIVINGROOMIN BENJAMIN LAHNALAMPI JA JARNO FALCK. Kasvu ei kuitenkaan ole itsetarkoitus
facebook.com/olutposti . ”Meillä on oluissamme nopea vaihtuvuus. ”Toiset on naatiskelijoita. Malja julistaa missiokseen tarjota asiakkailleen makuja kohteluelämyksiä, joita ei ihan helpolla lähimailta saa. Yrityksiä, yhteisöjä ja muita porukoita RPS Brewing palvelee vuokraamalla saunaja neuvottelutiloja, jotka on somistettu komeasti vuolukivellä ja kelohongalla. Toiselta puolelta kaupunkia, Kauppakadulta, löytyy maineikas olutja viiniravintola Malja, joka on palvellut janoisia jo vuodesta 2006 lähtien. Ruokaa Maljasta ei saa. ”Olemme kaupungin huonoin ruokapaikka,” Kilpeläinen heittää. RPS:n tuotteet ovat muutenkin isosti esillä Maljassa, eikä varmasti vähiten sen takia, että Malja on panimon osaomistaja. Olutta on tarjolla 12 hanasta, ja niistä kymmenessä on Iso-Kallan Panimon tuotteita. Jos kirja sattuu jäämään pahasti kesken, sen voi lunastaa omaksi tuomalla tilalle vastaavan kuntoisen kirjan. Toiset taas ajaa täysillä päätyyn kaasu pohjassa. @olutposti Benin ja Jarnon ravintolassa on tarjolla arkipäivisin kotimaisista raaka-aineista valmistettua lounasta, ja á la carte -listalta löytyy muun muassa BBQ-annoksia ja burgereita. ”Esimerkiksi hapanoluita meillä menee nykyisin ympäri vuoden.” Kuopiossa on kuulemma kahdenlaisia oluenjuojia. Tuomme hanoihin joka viikko jotain uutta,” Maljan omistaja Mika Kilpeläinen sanoo. 24 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Aluksi RPS Brewing tuli markkinoille kolmella tuotteella: kuivahumaloidulla lagerilla, ruista sisältävällä red alella ja verigreipillä maustetulla IPAlla. Välimallia ei ole.” Ainakin paikallisuutta Maljan asiakkaat arvostavat, sillä yksi tämän hetken myydyimmistä oluista on Kilpeiläisen mukaan RPS Brewingin Supercharged the Lizard. O L U T K A U P U N K I OLUTTA JA KAHVIA RPS Brewingin ensimmäiset oluet pääsivät kauppojen hyllyille keväällä 2017. Paahtimon kahvit hankitaan suoraan alkuperämaista. Hän kehuu kuopiolaisia oluenjuojia asiantunteviksi ja trenditietoisiksi. Skotlannissa panimomestariksi opiskellut Aki Railanmaa oli mukana jo panimoa perustamassa ja vastaa nyt tuotannosta. Viime vuonna panimon kokonaistuotanto oli lähemmäs 140 000 litraa, ja Railanmaan mukaan tänä vuonna litramäärä tulee tuplaantumaan, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Nimi tuli kertomuksen mukaan siitä, että perustajajäsenet eli Railanmaan lisäksi Petteri Pirhonen, Samuli Huuhtanen ja Janne Seppälä päättivät ratkaista mahdolliset kiistansa rauhanomaisesti kivi-paperi-sakset -leikillä. Panimolla on maisteluhuone ja pieni kioski, josta voi ostaa oluita mukaansa. Maljan mukavissa loosseissa voi olutta siemaillessaan vaikkapa pelailla lautapelejä tai hyödyntää ravintolan omaa kirjastoa ja uppoutua romaanin vietäväksi. ”Tarjolla on pelkkää keittolounasta.” Ja keittohan ei tarkoita Savossa vain keittoa, vaan päihdyttäviä juomia, kuten olutta. Me haluamme tehdä oluita, jotka ovat maukkaita ja juotavia,” Railanmaa tiivistää panimon olutfilosofian. Myös panimokierroksia on tarjolla, mutta varaukset on tehtävä etukäteen. Viime vuonna panimon yhteyteen avattiin myös pienpaahtimo, RPS Coffee Roastery, jota luotsaa paahtomestari Jesse Parkkali. Oluiden valikoimakin on kiitettävä: yli 100 eri olutta. Tarjolla on pelkää keittolounasta.” Mika Kilpeläinen, Ravintola Malja ”Me haluamme tehdä oluita, jotka ovat maukkaita ja juotavia.” Aki Railanmaa, Panimomestari RPS Brewing. ”Meille olut on enemmän kuin sitä, että istutaan kavereiden kanssa pienen maisteluannoksen äärellä hifistelemässä. RPS Brewingin brändinimi on kokonaisuudessaan Rock, Paper, Scissors Indie Brewery. ”Annamme tietysti myös juomasuositukset ruoka-annoksillemme,” ravintoloitsijat lupaavat ja kertovat haaveilevansa omasta mikropanimosta. ”Olemme kaupungin huonoin ruokapaikka. Nyt valikoimasta löytyy useita muitakin tuotteita, muun muassa kylmäuutetulla kahvilla, mangolla ja agavella maustettua stoutia
?. Ruokalistalta löytyy tietysti bratwurstia, mutta ennen kaikkea Stube tuntuu keräävän mainetta kanansiivillään. Joskus ravintolassa pääsee kuulemma nauttimaan spontaaneista teatterija musiikkiesityksistä. Ravintolassa on järjestetty kanansiipien syömiskilpailu jo kolme kertaa. SAKSALAISHENKISTÄ RETROILUA Ennen Savosta poistumista on syytä käydä tarkistamassa vielä ”Stube”, eli Bierstube. Kisassa on tunti aikaa syödä niin monta kanansiipeä kuin vain suinkin mahdollista. Ravintolan virallinen ennätys on 90 kanansiipeä tunnissa. Olutkaupunki Kuopio 25 O L U T K A U P U N K I KATSO OLUTKAUPUNKI -SARJAN MUUT KAUPUNGIT OLUTPOSTIN DIGILEHDISTÄ: WWW.OLUTPOSTI.FI/LUE-LEHTI/ RSP BREWINGIN PANIMOMESTARI AKI RAILANMAA JA RPS COFFEE ROASTERY:N PAAHTOMESTARI JESSE PARKKALI LUOTTAVAT LAATUUN. Ennätys tehtiin vuonna 2017 ja voitto meni minnekäs muualle kuin Kuopioon. Stubesta saa muitakin kuin germaanioluita, ja tarjolla on myös paikallisten panimoiden tuotteita. Kuppilan seinillä ja baaritiskillä roikkuu erilaisia tuoppeja, jotka on mitä ilmeisemmin kuljetettu Savon sydämeen eri puolilta maailmaa. Se on jo vuonna 1971 perustettu ja alusta lähtien samalla paikalla katua koristanut saksalaistyylinen olutravintola, jossa aika tuntuu hyvällä tavalla pysähtyneen. Tummia puisia pöytiä koristavat punavalkoruudulliset kangasliinat ja tunnelma on kotoisa
facebook.com/olutposti . O L U T K A U P U N K I Sanat: Anikó Lehtinen. Me katsomme, että kun olutseurojen kattojärjestön eli Olutliiton tehtävä on oluenkuluttajan edunvalvonta, niin meidän tehtävämme on tuoda oluen iloista sanomaa olutseuralaisille. @olutposti Suomen Olutseura Kuopiosta koko Suomeen! Monikaan ei tiedä sitä, että olutkaupunki Kuopiossa on perustettu Suomen Olutseura vuonna 1989 eli tasan 30 vuotta sitten. Suomen Olutseura on ollut alusta asti aktiivinen vapaamman olutkulttuurin puolestapuhuja ja jo ensimmäisenä toimintavuotenaan se järjesti oluen maistelutilaisuuksia ympäri Suomea. Olut yhdistää meitä kaikkia, joten se on edelleen keskiössä, mutta samalla toimintaympäristö ja seuratoiminta on muuttunut. Näin olutseuran tullessa likelle keski-ikää, on hyvä tarkastella hieman seuran menneisyyttä ja nykyisyyttä. Seura on järjestänyt jo vuonna 1990-luvulla alkoholittomien oluiden tempauksen, kampanjoinut oluiden muovimukeja vastaan, antanut lausuntoja alkoholiverolain valmistelijoille ennen EU-jäsenyyttä ja vaatinut ravintoloille sekä pienpanimoille ulosmyyntioikeutta. Samalla itse seura on kehittänyt toimintaansa vastaamaan ajan asenteita, tapoja ja alkoholipoliittista kehitystä. Vaikka seuran toimisto siirtyi vuonna 1991 Kuopiosta Helsinkiin, nyt seuran 30-vuotissyntymäpäivänä vuosijuhla pidetään Kuopiossa, seuran historiaa kunnioittaen. Oma lehti perustettiin heti seuran historian alussa, kuopattiin ja perustettiin Olutposti -nimellä uudelleen vuonna 2000. Olutposti-lehteä seura pyöritti vuoteen 2018, jolloin lehti siirtyi ulkopuoliselle kustantajalle. ”Nyt Suomen Olutseura on uuden edessä,” kertoo Suomen Olutseuran puheenjohtaja Antti Kotti.” – Meillä on paljon toimintamahdollisuuksia ja siksi meidän täytyy itse miettiä, mitä haluamme seurana olla. perustamiskaupungissaan Kuopiossa. . Mutta mitä kuuluu olutseuran tulevaisuuteen. Sittemmin seura on ollut mukana aktiivisesti Suuret Oluet, Pienet Panimot -tapahtuman lasitalkootyössä yhdessä Olutliiton kanssa, jonka perustajajäseniin Suomen Olutseura kuuluu. Suomen Olutseuralla on ollut monenlaista toimintaa vuosikymmenien aikana. Suomen Olutseura on yksi Suomen vanhimmista olutseuroista yhdessä Oulun Olutseuran kanssa ja toiminut hyvinkin monenkirjavassa alkoholipoliittisessa ilmapiirissä, ajaen oluen asiaa osana suomalaista juomaja tapakulttuuria. 26 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Alkoholipoliittinen ilmapiiri ja olutkulttuuri olivat hyvin erilaisessa jamassa 1980-luvun lopussa kun seura perustettiin. Suomen Olutseura tuo yhteisöllisyyttä ja iloa jäsenten elämään hyvän oluen voimalla.” Suomen Olutseura viettää 30-vuotisjuhlaansa 23.3. Olutseuralla on ollut myös omia tapahtumia, kuten Tummien Oluiden Tori, joka pyöri useamman vuoden
Maltaat pieninä erinä, kokonaisina tai valmiiksi rouhittuina. 500g pakkaukset ammattilaisille myös 10 kg laatikoissa. Nopeat toimitukset Raaka-aineet ja tarvikkeet aloittelijoille, harrastajille ja ammattilaisille Neuvova asiakaspalvelu Juomatarviketukku Lappo Oy www.lappo.fi Repolantie 7, 21500 Piikkiö +35850 526 3100 Kotipanijoille Panimoille Braumeister kotipanimojärjestelmät 10 50 litraa Braumeisterpanimolaitteet 200 1000 litraa Laaja valikoima kuivahiivoja kotikäyttöön. Lavatoimitukset ja suuret erät perusmaltaista erikoisuuksiin. Vuosien kokemuksella juomanvalmistuksen palveleva erikoisliike
Olutposti selvitti asian. Olli Majanen, Bryggeri Helsinki: Me käytämme panimoravintolaamme usein ”testilaboratoriona” uusia oluiden kehittelyssä. Ja kun on idea tuotteen makumaailmasta ja perusrungosta on kasassa, sitten lähdetään tekemään oluen koekeittoja. Kun suunnittelemme oluita suoraan isompaan mittakaavaan, niin usein markkina ohjaa, tietysti omien periaatteidemme kautta. Siitä lähtee perusidea. @olutposti Miten panimoilla kehitetään oluita ja mistä uuden oluen idea lähtee. Oluentekeminen on minusta kuin ravintolan ruoka-annoksen tekeminen. Riku Harju, Maistila: Mitään varsinaista kiveen hakattua sabluunaa ei meillä uusien oluiden miettimisessä ole, mutta kokeilunhalu ja uteliaisuus lienevät kehitystyön tärkeimmät työkalut. Tuomas Markkula, Malmgårdin panimo: Uuden oluen kehitys voi lähteä eri asioista, se voi lähteä raaka-aineesta, humalasta tai maltaasta, tai sitten tietyntyylisestä oluesta, mikä halutaan valikoimaan. Nyt esimerkiksi suunnittelemme ruoka-oluiden sarjaa, joita myisimme sekä omissa että muissa ravintolassa. Me tuomme markkinoille paljon lagereita, vaikka koska lager on yksi vaikeimmista oluttyyleistä tehdä, kuluttaja pitää niistä ja haluamme olla hieman erilaisia kuin monet muut pienpanimot IPA-oluineen. Jos olut on ravintolassa tarpeeksi suosittu, se saattaa päästä pulloon ja kaupan hyllylle asti. Saatamme tehdä ravintolaan useitakin erilaisia yksittäisinä pienempiä oluita, ja testailla miten niistä pidetään. Ne kuorrutukset ja vivahteet ydinidean ympärille voivat sitten on välillä hyvinkin kokeellisia. Ajattelen niitä raaka-aineita ja oluttyylejä joista itse pidän, mutta huomioin myös sen mitä kuluttaja haluaa. Greta Mäkinen, Lumi Brewing Company: Minulla on kokkitausta, jota käytän hyödykseni oluenteossa. Visioita pallotellessamme on oleellista löytää olueen meidän näköisemme punainen lanka. Löydämme virikkeitä uusiin tuotteisiin vähän joka suunnasta. O L U T T I E D E T TÄ Sanat: Anikó Lehtinen Kuvitus: Oskari Sarkima. Suurin kehitystyö on sitä, että mietitään miten olut toteutetaan ja miten se istuu meidän laitteistoon, ajatukseen ja panimoon. facebook.com/olutposti . 28 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi
Koen usein elämykset moniaistillisina, ruokakin näyttäytyy minulle värien kautta. Yleensä jollain meistä on olutidea, ja jalostamme sitä ideaa yhdessä koekeittojen kanssa saadaksemme aikaan oluen, jota me kaikki haluisimme juoda. Minulla on tarkka hajuaisti, ja usein uuden oluen kehitys lähteekin jostain tietystä tuoksusta tai sen muistosta. Usein kuitenkin ne parhaat olutideat syntyvät omalla mökillä, saunassa. Saatan myös tuoksutella erilaisia humalalajikkeita ja saan siitä inspiraatiota uusien oluiden kehittelyyn. Tyler Dierks, Suomenlinnan Panimo: Meillä täällä monella on kotioluttausta, oluen tekeminen on alkanut harrastuksena ja se näkyy tekemisissämme vieläkin. Mietimme mitä raaka-aineita käytämme ja millaista olutta haetaan. Seuraamme paljon trendejä ja saamme niistä inspiraatiota, mutta usein uuden oluen idea tulee tietystä raaka-aineesta tai sen yhdistämisestä johonkin muuhun. Rami Aarikka, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas: Laitilassa ideat syntyvät joko perstuntumalla tai saunan-lauteilla. Olen tehnyt tätä 25 vuotta ja tiedän miten hiivamme vaikuttaa oluen makuun, joten siitä on aina hyvä lähteä. Sam Viitaniemi, Koskipanimo, Plevna: Me kehitämme oluita yhdessä panimoporukamme kanssa. Kun mietimme uusia oluita, ensimmäiseksi pohdimme, mitä me haluamme juoda ja sitten mietimme, onko se sellaista, mitä muutkin haluaisivat maistaa. Miten panimoilla kehitetään oluita ja mistä uuden oluen idea lähtee 29 O L U T T I E D E T TÄ. Olen aina nähnyt myös musiikin väreissä ja vasta aikuisena minulle on valjennut, että sille on termikin, synestesia. Hyödynnän tätä kykyäni oluen tuotekehityksessä, kuuntelen usein musiikkia, joka vahvistaa sitä värifiilistä, mitä oluessa makuna haen. Hannele Ala-Karhu, Hartwall: Minä näen oluet usein väreinä, enkä tarkoita sillä oluen oikeaa väriä, vaan oluet saattavat olla hehkuvan monivärisiä tai tummanpuhuvia, riippumatta oluen oikeasta väristä
Siksi voi pitää pienenä ihmeenä kuinka paljon täällä on siitä huolimatta onnistuttu vuosien saatossa olutaiheisia kirjoja julkaisemaan. facebook.com/olutposti . Sa na t: Jo un i K os ki ne n | K uv a: O sk ar i Sa rk im a O L U T K I R J A L L I S U U S. Kun siitä mennään olutkirjallisuuden kaltaiseen erikoisaiheeseen, pienuus korostuu entisestään. 30 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Siksi pieni katsaus suomalaiseen olutkirjallisuuteen. @olutposti Kotimainen olutkirjallisus ennen ja nyt Suomea puhuvat ovat kirjallisuuden kuluttajana ehkä kokoaan suurempi, mutta silti mitättömän pieni ryhmä. Menneiden vuosien pienet helmet vain tuppaavat sosiaalisen median ja uutuuksien loisteessa unohtumaan
Lienee myös ensimmäinen kotimainen "yleisolutkirja", joka ei ole jonkin nimetyn panimon taustavaikutuksella tehty. Kotimainen olutkirjallisus ennen ja nyt 31 1960-LUVULLA KOKEILLAAN KEPILLÄ JÄÄTÄ Kieltolain jälkeen oli pitkään kuivaa niin maaseudulla kuin kirjahyllyissäkin. Yleisteoksina esim. Niitä katkovat olutruokareseptit. Jo pitkään lehtiin oluesta kirjoittanut Tikkanen sai osaamisensa kovien kansien väliin vuosikymmenen lopulla ensimmäisen pienpanimobuumin huippuvuosina. Esim. 1980-LUVUN OLUTKIRJAT VAIKUTTAVAT JO TUTUILTA 70-luvulla vapauden innostus hiipui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin ja uusia kotimaisia olutkirjoja sai odottaa vuoteen 1987 asti. ”Jos Jackson oli 1990-luvulla suurin olutkirjoittaja maailmalla, Unto Tikkanen oli sitä Suomessa. Historiakatsaus lienee edelleen yksi parhaita kirjamuodossa julkaistuja tietopaketteja kotimaiseen panimohistoriaan. Sen jälkilämmössä ehdittiin vielä julkaista kuitenkin Tikkasen matkakirjan lisäksi lukuisia olutkirjoja. Toisaalta oluen valmistuksen perusperiaatteet eivät ole juuri pariin tuhanteen vuoteen muuttuneet. Pikkukirjanen ei tunnu ihan tietävän mitä olutkirjaan tulisi kuulua ja yrittää siksi vähän kaikkea pienessä tilassa, painottuen eritoten olueen ruuan kumppanina. Erikoisuutena 1997 ilmestyi Seppo Bonsdorffin kattava matrikkeli Suomen panimoista edellisen 240 vuoden ajalta: Suomen Panimot 1756-1996 (Panimoja virvoitusjuomateollisuuden liitto, 1997). Hämäävästi kirjan nimi on kirjainta vaille sama kuin kymmenen vuotta aiemmalla Strömbergin kirjalla: Suomalaisen Olutkirja (Tammi, 1999). On mahtanut silloisesta lukijasta tuntua kummalliselta lukea kirjan lopulla lambiceista ja bittereistä kun ensin on esitelty viitisenkymmentä vaaleaa lageria. Jo pitkään lehtiin oluesta kirjoittanut Tikkanen sai osaamisensa kovien kansien väliin vuosikymmenen lopulla ensimmäisen pienpanimobuumin huippuvuosina.”. Myöhemmin Tikkaselta ilmestyi myös matkatarinakokoelma Viinin ja oluen lähteillä (Tammi, 2004). Samoille vuosille sattuu kuriositeettina myös Kari Ylänteen ja Arto Nybergin pubiopas Lontoon pubit (Heinäpään Viestintä, 2005), jonka pubeista valtaosa on käymisen arvoisia nykyäänkin. Tällä välin Michael Jackson oli Britanniassa ehtinyt vetää modernin olutkirjoittamisen suuntaviivat ja sen vaikutukset alkoivat näkyä peräpohjolassa asti. Sen seurauksena ilmestyi lukuisia kotiolutja kotiviinioppaita. Ikään kuin vastapainona tälle kirja listaa aluksi sahtia lukuun ottamatta kaikki silloiset suomalaiset oluet. Vuotta aiemmin toki ilmestyi legendaarinen M.A. Nykypäivänä kirjanen menee monin osin hupaisan puolelle. Suomessa liberaalimpi alkoholiasenne puhalsi jopa Alkossa ja lopulta lainsäätäjätkin vapauttivat keskioluen. Niistä esim. Sinebrychoffin 170-vuotisjuhlaa varten tehty Jari Strömbergin Suomalainen Olutkirja (Tietosanoma, 1989) tuntee jo Jacksonin tapaan paljon erilaisia oluttyylejä. Astetta kepeämpi tapaus on Sinebrychoffin tukemana tehty Helena ja Martti Vuorenjuuren Tule meille oluelle (Otava, 1969). Niinpä jos vanhempi kirja löytyy vanhempien hyllystä tai naapurin divarista eurolla, ei se huono lähtökohta ole. Divarilöytöjen aatelia, jonka hinnat liikkuvat päältä viiden kympin. Vaikka kirja toistaa joitakin myyttejä, on se hyvin mielenkiintoinen perinnepaketti nykylukijallekin. Enemmänkin aikansa keskiolutkuppiloiden monimuotoiseen nerouteen keskittyvä teos ei ihan puhdasverisestä olutkirjasta mene, mutta etenkin harvinaista alkuperäistä painosta voi olutharrastajakin pitää ensiluokkaisena löytönä. Pitihän baarissakin noina päivinä tilata sillivoileipä olutta saadakseen. O L U T K I R J A L L I S U U S KOTIOLUT TULEE 90-luvun lama innosti alkoholin valmistukseen kotona. Alan yrityshistoriikkeja, tieteellisiä teoksia ja kovaan panimotekniikkaan perehtyviä kirjoja on julkaistu maailmansivu, mutta “tavalliselle kansalle” suunnattuja olutkirjoja ei niinkään. kirjan mukaan on kahta erilaista olutta: porteria ja olutta. Jos Jackson oli 1990-luvulla suurin olutkirjoittaja maailmalla, Unto Tikkanen oli sitä Suomessa. Olutmaailmaa esitellään nimettömän "Panimomestarin" kanssa käytävillä leppoisilla keskusteluilla ja Panimomestarin kertomilla tarinoilla. Vapaudesta intoutuneessa maassa julkaistiin kaksi ehkä vanhinta divareista helpohkosti löytyvää kotimaista olutkirjaa. Kotiolutta juuri aloitteleva varmaan tekee itselleen palveluksen hankkimalla uudemman kotiolutkirjan kuten Mika Laitisen ja Maria Markuksen Rakkaudella Pantua (Docendo, 2016) tai jonkun ulkomaisen. Vanhemmissa monet nykyiset kotiolutratkaisut, kuten pussimäskäys, eivät pääse esille. Kerttu Suurosen Ohrainen olut (Otava, 1969) on katsaus oluen historiaan ja vanhoihin oluttapoihin, eritoten tietenkin suomalaisiin sellaisiin. Juha Kuokkasen ja Antero Rohkean Olutta ja vähän siideriä (Restamark, 2001) sekä Mikko Salmen enemmän ravintolakäyttöön suunnatut Kippis!: Ravintolan olutkäsikirja ja Pieni olutopas (Finn Lectura, 2002 ja 2003). Vuosituhannen vaihduttua ensimmäisen pienpanimobuumin liekki hiipui. Nummisen keskiolutbaareista kertova Baarien Mies (MAN Productions Oy, 1986 / Docendo 2016). Mainio kirja esittelee yksittäisten oluiden sijaan olutta yleisemmin ja kertoo eritoten eri maiden olutkulttuureista. Vaikka modernimmat kirjat ovat ajaneet tästä selvästi ohi, kirja edelleen on hyvä tietolähde sen aikaisista kotimaisista oluista, jos ne nyt kovin samanlaisia kaikki olivatkin. Halvemmalla pääsee toki seuraamalla kirjan henkistä jälkeläistä eli BeerFinland.com -sivustoa. Tuula & J-P Salakarin Suomalainen kotiviinija olut (WSOY, 1996) tarjoilee kotioluen valmistukseen tietopohjan, joka on ihan pätevää nykypäivänäkin. 1960-luvulla elettiin kuitenkin vapautumisen aikaa. Hartwallin kanssa yhteistyössä tehty Juha Tantun Olut! (Otava, 1987) on vielä nykyäänkin uniikki olutkirja
. Ja Tukholman reitillä tuliaiset saa mukaansa tax-free-hintaan! Tuopilliselle Tukholmaan Miksi lentää länsinaapuriin, kun matkan olutkaupunki Tukholmaan voi taittaa myös maltaisissa merkeissä. Etenkin jos valitsee Punaiset laivat– niillä panostetaan vahvasti craft beeriin. Hyvää olutta voi parantaa hyvä kirja. Viime vuonna pienpanimoita käsitteli Mikko Salmi kirjassaan Olut! Kotimaiset panimot ja oluet (Readme.fi 2018). fi, 2015). @olutposti Kiikarissa kauden pienpanimot Esittelemme joka sesonki muutamia mielenkiintoisia pienpanimoja Suomesta ja Ruotsista. Edustava valikoima erikoisoluita Merimyymälöiden kattavasta valikoimasta löytyy kiinnostavaa kotiin vietävää vaativankin olutharrastajan makuun. Tai jos tähän ei ole mahdollisuutta, voi aina avata oluen ja suunnata nettikirjakauppaan. Lähivuosina useampia on koostanut Valtteri Suorsa, jonka Olutopas-kirjat (2014-2018, Readme.fi) käyvät vuosittain läpi maasta löytyvää olutvalikoimaa. Tärppimme Södermalmilla Omnipollos hatt Persoonallinen, kokoaan suurempi pieni panimobaari. Panimoinnostuksen saatua pari vuotta pontta alleen, Santtu Korpinen ja Hannu Nikulainen keräsivät kaikki kotimaiset pienpanimot kirjaan Suomalaiset Pienpanimot (Kirjakaari, 2014). rs]: olut (puhek.) Ett par bärs, tack! Pari olutta, kiitos! UUDET TUULET Kuluvalla vuosikymmenellä uusi olutbuumi on räjäyttänyt niin panimoiden, oluiden kuin olutkirjojen määrän. Korpinen yhdisti voimansa “Viinipiru” Koskelon ja viskiguru Nikkasen kanssa ja tuloksena syntyi sohvapöytäkirjan muotoinen kirjeenvaihto kolmesta jalosta juomasta: Olut, viini ja viski yhdessä (Readme. Helsingistä lähtevän Mariellan Plate-ravintola on oiva paikka herkutella porukalla. Vain viisi vuotta myöhemmin kirja on jo auttamattomasti vanhentunut, sillä panimoiden määrä on enemmän kuin kolminkertaistunut. 32 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Niiden tuotteisiin voi tutustua laivan baareissa, pubeissa ja ravintoloissa. Mikko Salmi puolestaan virkisti perinteistä yleisolutkirjan mallia matkatarinoilla ja viihdyttävällä fiktiolla kirjassa Olut! (Readme.fi, 2017) Pari vuotta myöhemmin Lehtisen kirjan seuraksi ilmestyi myös pehmeäkahtinen “tehtäväkirja” Niin monta olutta (WSOY, 2016), jossa on esitelty kattavammin erillisiä oluita. Toisaalta lähes kaikki kirjan panimot ovat edelleen toiminnassa ja kirjasta saakin mielenkiintoisen vilkaisun monen tutun panimon nuoruusvuosiin. Hornsgatan 18, akkurat.se Sano se ruotsalaisittain bärs, [b. Tänä keväänä esillä ovat Teerenpeli Brewery Lahdesta ja Oppigårds Bryggeri Taalainmaalta. Vuosikymmenen alulla oli silti vielä melko hiljaista olutkirjarintamalla. Hiljaisuutta rikkoi vain Kähkönen, Linnainen, Mäkeläinen, Savikko & Teiss -viisikon Baarimies Tallinnassa (Arktinen Banaani, 2011 ja uusittu laitos 2014) -baariopas etelänaapuriin. Salakari: Suomalainen kotiviini & -olut, WSOY 1996 Mika Laitinen & Maria Markus: Rakkaudella Pantua, Docendo 2016 TARINOITA JA MUUTA Ulla Asplund: Sahtikirja, Suomen Sahtiseura 1990 Ulla Asplund: Sahti: Kaskuja ja tarinoita, Suomen Sahtiseura 1993 Unto Tikkanen: Viinin ja oluen lähteillä, Tammi 2004 Lari Junkkari: Olut ja elämisen taito, Kirjapaja 2012 Maulavirta & Hukkanen: Syötävän hyvä olutkeittokirja, Readme.fi 2013 Mika Rissanen & Juha Tahvanainen: Kuohuvaa historiaa; tarinoita tuopin takaa, Atena 2014 Laitinen, Silvennoinen, Nikulainen: Sahti, Moreeni 2015 ”Hyvää olutta voi parantaa hyvä kirja. Merimaileihin saa helposti mahtumaan monta olutelämystä. Kauppahallihenkisiä mutkattomia annoksia voi tilata vaikka pöydän täyteen ja jakaa ystävien kesken. Aiemmin sahdista oli toki julkaistu Ulla Asplundin Sahtikirja (Suomen sahtiseura, 1990), jota on nykyään hankalahko löytää ainakaan turvautumatta nettikauppoihin. Hökens gata 1A, omnipolloshatt.com Akkurat Olutkulttuurin keidas: lähes 30 hanaolutta ja suuri olutkellari. Platen maut sopivat erityisen hyvin oluen kanssa maisteltaviksi, juomaksi on tarjolla hyvä valikoima erikoisoluita. facebook.com/olutposti . Vikingline.fi Yhdessä olutkin maistuu paremmalta Vähintään kymmenen hengen seurueille voidaan järjestää asiantuntijan vetämä tasting, jonka teemana voi olla esimerkiksi olut ja ruoka. Pirteää päiväpubikierrosta voi myös vastaavasti parantaa tekemällä samassa yhteydessä kierroksen kaupungin antikvariaateissa ja kirjakaupoissa.” Katso myös nettiantikvariaatti www.antikvaari.fi! O L U T K I R J A L L I S U U S. Vaikka internet on monella tapaa syrjäyttänyt tällaiset ennen hyvin suositut listauskirjat, on niillä edelleen lukijansa. . Pirteää päiväpubikierrosta voi myös vastaavasti parantaa tekemällä samassa yhteydessä kierroksen kaupungin antikvariaateissa ja kirjakaupoissa. Nikulainen puolestaan löysi kumppanikseen Mika Laitisen ja Johannes Silvennoisen tehdäkseen perinnejuoma sahdille sen arvoisen teoksen Sahti Elävä muinaisolut (Moreeni, 2015). Paria vuotta myöhemmin panimotilannetta katsasti Olutkellari-blogisti J-P Jylhä matkaoppaallaan Juomien Suomi (Karttakeskus, 2016). Suomalaiset pienpanimot -kirjan nikkaritkan eivät pitkään ehtineet levätä laakereillaan. Samana vuonna päätoimittajamme Anikó Lehtinen julkaisi kattavan yleisolutkirjan Yks Olut! (WSOY, 2014), joka rikkoi totuttua olutkirjojen kaavaa jakamalla oluet enemmän makujen kuin valmistustavan mukaan. Kirjassa esitellään silloiset pienpanimot, viinitilat ja tislaamot. Salmen teos llienee vuosikymmenen kerronnallisesti onnistunein panimokatsaus-tyylin kirja, jossa tosin esitellään vain valikoitu kokoelma panimoita. Ja kun saavutaan perille, satamasta on vain muutama askel Södermalmin olutpaikkoihin. Lukuhetkiin! Joitain suomalaisia olutkirjoja YLEISET OLUTJA PANIMOKIRJAT Helena Vuorenjuuri: Tule meille oluelle, Otava 1969 Juha Tanttu: Olut!, Otava 1987 Jari Strömberg: Suomalainen olutkirja, Tietosanoma 1989 Unto Tikkanen: Suomalaisen olutkirja, Tammi 1999 Juha Kuokkanen: Olutta ja vähän siideriä, Restamark 2001 Mikko Salmi: Kippis!: ravintolan olutkäsikirja, Finn Lectura 2002 Mikko Salmi: Pieni olutopas, Finn Lectura 2003 Seppo Äyräväinen: Suomalaisen oma olutopas, Multikustannus 2005 Kari Ylänne: Olutta!, Heinäpään Viestintä 2008 Valtteri Suorsa: Olutopas (2014–2018), Readme.fi 2013–2017 Santtu Korpinen & Hannu Nikulainen: Suomalaiset pienpanimot, Kirjakaari 2014 Anikó Lehtinen: Yks olut!, WSOY 2014 Korpinen, Koskelo, Nikkanen: Olut, viini, viski yhdessä, Readme.fi 2015 Juha-Pekka Jylhä: Juomien Suomi, Karttakeskus 2016 Anikó Lehtinen: Niin monta olutta, WSOY 2016 Mikko Salmi: Olut!, Readme.fi 2017 Mikko Salmi: Olut! Kotimaiset panimot ja oluet, 2018 HISTORIA Kerttu Suuronen: Ohrainen olut, Otava 1969 Seppo Bonsdorff: Suomen Panimot: Matrikkeli portteri-, olutja sahtipanimoista 1756–1996, Panimoja virvoitusjuomateollisuusliitto 1997 Matti Turunen: Jos täytätte mun lasini, Suomalaisen panimoja virvoitusjuomateollisuuden vuosisata, Panimoja virvoitusjuomateollisuusliitto 2002 Jussi Kulla: Olutta & Mennyttä: Visuveden Oluttehtaan ja Ikaalisten Juomatehtaan tarinat, Kulla 2015 KOTIOLUT Pertti Jokivuori: Oluen kotivalmistus, Kirjayhtymä 1993 Jari Mustola: Kotioluet, Kauppiaitten kustannus 1994 Ari Järmälä: Kotipanimomestarin käsikirja: käytännön ohjeet oluen panoon, Järmälä 1995 Heikki Halmetoja: Oluen ja viinin kotivalmistus, Gummerus 1996 Tuula & J.-P
Edustava valikoima erikoisoluita Merimyymälöiden kattavasta valikoimasta löytyy kiinnostavaa kotiin vietävää vaativankin olutharrastajan makuun. Hornsgatan 18, akkurat.se Sano se ruotsalaisittain bärs, [b. Merimaileihin saa helposti mahtumaan monta olutelämystä. Tärppimme Södermalmilla Omnipollos hatt Persoonallinen, kokoaan suurempi pieni panimobaari. Hökens gata 1A, omnipolloshatt.com Akkurat Olutkulttuurin keidas: lähes 30 hanaolutta ja suuri olutkellari. Etenkin jos valitsee Punaiset laivat– niillä panostetaan vahvasti craft beeriin. Niiden tuotteisiin voi tutustua laivan baareissa, pubeissa ja ravintoloissa. Ja Tukholman reitillä tuliaiset saa mukaansa tax-free-hintaan! Tuopilliselle Tukholmaan Miksi lentää länsinaapuriin, kun matkan olutkaupunki Tukholmaan voi taittaa myös maltaisissa merkeissä. Platen maut sopivat erityisen hyvin oluen kanssa maisteltaviksi, juomaksi on tarjolla hyvä valikoima erikoisoluita. Vikingline.fi Yhdessä olutkin maistuu paremmalta Vähintään kymmenen hengen seurueille voidaan järjestää asiantuntijan vetämä tasting, jonka teemana voi olla esimerkiksi olut ja ruoka. Ja kun saavutaan perille, satamasta on vain muutama askel Södermalmin olutpaikkoihin. . Kauppahallihenkisiä mutkattomia annoksia voi tilata vaikka pöydän täyteen ja jakaa ystävien kesken. rs]: olut (puhek.) Ett par bärs, tack! Pari olutta, kiitos! A D V E R T O R I A A L I. Tänä keväänä esillä ovat Teerenpeli Brewery Lahdesta ja Oppigårds Bryggeri Taalainmaalta. Kiikarissa kauden pienpanimot Esittelemme joka sesonki muutamia mielenkiintoisia pienpanimoja Suomesta ja Ruotsista. Helsingistä lähtevän Mariellan Plate-ravintola on oiva paikka herkutella porukalla
Aina näin ei ole ollut. Tasokkuuden mittareina toimivat lähinnä pukeutuminen ja käytöstavat. Nelosolut tuli kauppojen hyllyille, jotka notkuvat nyt olutvalikoimistaan ja erilaiset tastingit vetävät kansaa viinien, oluiden ja tisleiden maistelun pariin. Ravintolatyöhön kasvettiin, tai se oli yksi etappi ennen ”kunnollisia” töitä. Viinarallin juuret ovat syvällä kansallisessa perimässämme. Mystifiointi nosti alkoholin koko kansan yhteiseksi salaisuudeksi, jossa kukaan ei myönnä juovansa, vaikka suurin osa kansasta jossain vaiheessa elämäänsä alkoholia käyttääkin. Ravintolajuomisesta tuli eräänlainen taitolaji. Matka on ollut pitkä ja hetkittäin surkuhupaisa, ainakin näin jälkeenpäin katsottuna. 34 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Lain mukaan selvästi päihtyneet olisi poistettava ravintolasta välittömästi päihtymishavainnon jälkeen. Paradoksaalista oli, että siinä missä lasten ammattikasvattajilta ja opettajilta vaadittiin koulutusta ja pätevyyttä, ravintola-alalle tultiin usein täysin vailla koulutusta perheen tai avioliiton kautta. Asiakaskunnan tasokkuus taas takasi alkoholin myyntiluvan, mikä toi toiminnalle kannattavuuden. Päihtymystila määriteltiin epämääräisesti ”selväksi päihtymiseksi”. Alkon oppeja noudatettiin säännöistä pitävässä Suomessa varsin säntillisesti. Alko julkaisi vuosittaisia ohjekirjasia alkoholiliikkeiden ja ravintoloiden henkilökunnille. Ravintolan esimies ja erityisesti ovella seisova henkilö saivat vastuulleen asiakaskunnan tasokkuuden ylläpitämisen ja ohjaamisen. Laki määritti ravintolat aikuisten sivistäjiksi ja tapakasvattajiksi. Oluen ja yleensä alkoholin saatavuutta on yleisen hyvän nimissä maassamme perinteisesti säädelty ankaran holhoavalla alkoholilainsäädännöllä, jonka on toivottu ja uskottu varjelevan suomalaisia päihtymyksen viettelevältä voimalta. Salaa juomisesta ja päihtymisestä tuli lähes koko kansan yhteinen kuurupiiloleikki virkavaltaa vastaan. Eläköityneet poliisit toimivat alkoholiliikkeissä asiakastarkkailijoina ja pitivät kirjaa asiakkaista profiloimalla ja seulomalla mahdollisia Sanat: Mikko Hentunen | Kuvat: Anikó Lehtinen. Kotimaista pienpanimo-olutta oli tarjolla presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Päihtyneenä skarppailu ja törttöily olivat Suomessa taitoja, jotka opittiin jo varhain. Kieltolaista tasting-kulttuuriin – Suomalaisen alkoholikulttuurin vuosisata NUORI SUOMI Suomi ehti olla itsenäinen noin vuoden ennen kuin kieltolaki säädettiin. facebook.com/olutposti . Kotipoltto ja salakuljetus yleistyivät ja loivat salamyhkäisyyden verhon alkoholin nauttimisen ylle. Toki anniskeluohjekokoelman sääntöjen perimmäinen tarkoitus lienee ollut estää loukkaantumisia ja riitatilanteita, mutta holhoava yleisote pyrki myös kitkemään alkoholismia ja muuta haitallista alkoholinkulutusta. Tämän kaltainen tekopyhyys keljutti tavallista kansaa, joka suomalaiseen tapaan nöyrtyi ja kapinoi korkeintaan hiljaisesti mutisten. Humalatilan arvioinnin vaikeus näkyi ja näkyy edelleen ravintolahenkilökunnan toiminnassa. @olutposti H I S T O R I A N S I I V I L L Ä Suomalainen olutkulttuuri nimettiin loppuvuodesta 2017 Opetusja kulttuuriministeriön kansallisen elävän perinnön luetteloon. Kielletyn hedelmän makua varmasti osaltaan on lisännyt se, että turmeltuminen haluttiin virkavallan taholta estää lähinnä rahvaalta. Suomalaisia oluita tuli myyntiin ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Vuosien 1919–1932 välillä kaikkea alkoholiin liittyvää kontrolloitiin ankarasti. Perinteisissä olutja viinimaissa kansa seisoi ja seisoo yhä yhtenäisenä alkoholilakien kiristyksiä vastaan ja yleinen suhtautuminen alkoholijuomiin on kautta linjan myönteisempää. Alko mielletään nykyisin alkoholiliikkeeksi, mutta se oli alun perin valtiollinen elin, joka eduskunnan ohella päätti alkoholipolitiikasta ja sitä myötä osaltaan sivistämisestä ja tapakulttuurin edistämisestä. Sen lisäksi, että itse juomia ja niiden määriä tarkkailtiin vakavalla otteella, myös ravintola-asiakkaan tarkkailusta ja kontrolloinnista tuli viranomaistaidetta
Esimerkiksi 1930-luvulla osassa olutravintoloita oluen tarjoilu oli kytketty ruokailuun, ja hallintoneuvosto oli vieläpä määritellyt, millainen ruoka tarkoitukseen kelpasi. Luokkajako oli selkeä. Esimerkiksi sotavuonna 1943 Alko otti käyttöön anniskelukorvausjärjestelmän, jossa ravintola sai täydet anniskelukorvaukset vain siinä tapauksessa, että määrätty osa ravintolan kokonaismyynnistä tuli ruoasta. Kaikenlainen viranomaistoiminta ravintolassa vaaransi aina myyntiluvan ja tarkastuksia sekä valituksia pelättiin. Yhtenäinen miesten puku solmion kanssa oli yleinen standardi. Hotellija ravintolamuseon tutkija Anna-Elina Hintikka kuvailee ruokapakkoa: ”Vuoden 1932 alkoholilaissa kiellettiin väkevien anniskelu ilman ruokailua, kuitenkin muutamin poikkeuksin: ulkomaisia hedelmäviinoja kuten esimerkiksi Calvadosta ja virvoitusjuomilla jatkettua giniä sai anniskella erikseenkin. Suosituissa käytöstapaoppaissa neuvottiin tarkasti ravintolaetiketin taidoissa perehtymätöntä. Kalliimmissa ravintoloissa kontrolli oli pienempää, koska vauraamman kansanosan oletettiin osaavan käyttäytyä. Itse alkoholikin oli virallisesti alkoholiyhtiön omaisuutta aina siihen asti, kunnes asiakas oli sen nauttinut. Ravintolat ovat voineet myös itse sitoa anniskelun ruokailuun, vaikka laki ei olisi sitä vaatinut. Yksin ravintolassa oleva nainen miellettiin prostituoiduksi tai vähintäänkin huonotapaiseksi ja se taas alensi ravintolan tasoa. Varsinkin maaseudun harvoissa ravintoloissa ovimies määritti koko paikkakunnan pukeutumista ravintoloiden ollessa pitäjien seuraelämän keskuksia. Naisten ja nuorten paikkaa ravintoloissa määriteltiin tarkasti. Ruokaa ja juomaa piti ravintolassa saada kuitenkin myytyä, vaikkei kansa pukeutua osannutkaan. Verotus ja lainsäädäntö on voinut kannustaa siihen myös epäsuorasti. Yksin tai naisseurueessa liikkuvia käännytettiin ovelta, sillä yleisen määritelmän mukaan kunnollinen nainen ei juonut alkoholia ja yksin tanssiravintolaan menoa tuli ankarasti välttää. Loppuillasta kiertänyt voileipä saattoi olla hyvinkin erinäköinen kuin keittiöstä lähtiessään. Suuret ikäluokat hippimuoteineen ja pitkine hiuksineen aiheuttivat päänvaivaa ja ristiriitaa ravintoloiden ovilla.”. Ravintolapukeutumisen valvonta muuttui haasteellisemmaksi työväenluokan vaurastuessa ja tullessa muotitietoisemmaksi. Varsinkin nuoremmat asiakkaat valikoivat kaupungeissa ravintolansa usein juuri sisäänpääsyn sujuvuuden perusteella. Myös parta koettiin vielä 50-luvulla sopimattomaksi moneen ravitsemusliikkeeseen. Ruuan ostamispakko alkoholin yhteydessä hämmästytti Suomessa vierailevia ulkomaalaisia. Naisten pukeutuminen oli vapaampaa, vaikka esimerkiksi punainen väri koettiin liian syntiseksi tasokkaaseen ravintolaan. Vuonna 1966 sai alkaa tarjota myös votkaa ja sitä vastaavia kirkkaita grogeina, eli esimerkiksi hedelmämehuilla jatkettuina, ilman ateriointia. Ohjelmallisissa ravintoloissa järjestettiin konsertteja ja muita viihteellistä arvoa omaavia tilaisuuksia. Ravintoloiden ovilla vuokrattiin pikkutakkeja ja kravatteja. Tämä tietysti kannusti ravintoloita kytkemään niin mietojen kuin väkevien juomien anniskelun ruokailuun.” ”Ravintolapukeutumisen valvonta muuttui haasteellisemmaksi työväenluokan vaurastuessa ja tullessa muotitietoisemmaksi. Kieltolaista tasting-kulttuuriin – Suomalaisen alkoholikulttuurin vuosisata 35 H I S T O R I A N S I I V I L L Ä väärinkäyttäjiä. Ravintoloiden ja viranomaisten kanssa käytiin kaupunkien sisäpoliittisella tasolla kuumaa keskustelua siitä, että lisääkö tanssiminen juomista, vaiko juominen tanssimista. HUVIT JA RUUAN PAKKOMYYNTI Ravintola oli olemassa ensisijaisesti ravinnon myyntiä varten, vaikka ohjelmallisuus olikin suosittua, osaksi tosin sen takia, että sillä ohjelmaravintola sai olla pidempään auki. Tarina kertoo helsinkiläisravintolan pöytiä kiertäneestä leivästä, jonka päällä ollut silakka oli saanut illan aikana tulitikkujalat ja savukkeennatsan suuhunsa. Myös alkoholilain uudistus vuonna 1969 vapautti anniskelua. Suuret ikäluokat hippimuoteineen ja pitkine hiuksineen aiheuttivat päänvaivaa ja ristiriitaa ravintoloiden ovilla. Esimerkiksi Koskenkorva kuitenkin poistui ateriapakon piiristä vasta vuonna 1980, kun kaikki viinat vapautettiin aterioinnista. Mitään tarkkaa säännöstöä ei ollut, joten tulkinnat saattoivat olla hyvinkin värikkäitä. Alkon tarkastaja tarkkaili kansan sivistyksen tasoa valtaistuimeltaan. Tanssien järjestämiseen tarvittiin niin ikään viranomaisen lupa. Sama voileipä saattoi kiertää pöydästä pöytään, koska se ostettiin ja kerättiin pois uudelleen ja uudelleen alkoholin tilaamisen mahdollistamiseksi. Junien ravintolavaunuissa anniskelu ilman ruokaa oli kielletty keskioluen anniskelua lukuun ottamatta vuoden 1987 alkoholilakiin saakka
Ehkä holhoava lainsäädäntö oli kuitenkin tarpeen ainakin tietyissä määrin, jos mittarina pitää sitä, että nykyisenkaltaiseen tilanteeseen on päästy. On vaikea enää kuvitella, ettei oman lasinsa kanssa saisi liikkua ravintolan sisälläkään, tai että aina ravintolaan mennessä tarvitsisi erikseen käyttää yhtenäistä pukua. @olutposti UUSI AIKA Alko aloitti 1960-luvulla niin sanotun olutravintolakokeilun. 2000-luvulla syntyneille vanha alkoholilaki näyttäytyy enää yleisötapahtumien olutkarsinoina ja alkoholin kireänä verotuksena. Myönteiset kokemukset Kantaravintoloiden kautta avasivat osaltaan tietä vapaammalle alkoholipolitiikalle. . 36 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . NYKYÄÄN RAVINTOLAKÄVIJÄ SAA ITSE VIEDÄ TUOPPINSA PÖYDÄSTÄ PÖYTÄÄN. Valtaosa Suomen maaseudusta eli vielä kieltolain aikaa, jossa anniskelu rajoittui isoissakin kirkonkylissä muutamaan vaatimattomaan ruokabaariin ja mietoa pilsneriä tarjoileviin savuisiin kahviloihin. TÄMÄKIN OLI ENNEN KIELLETTYÄ. EU:n myötä Alkon ja kauppojen valikoimiin tuli valtava määrä uusia nimikkeitä verrattuna aikaisempaan. Esimerkiksi vuonna 1986 Alkon valikoimista löytyi vain kaksi ulkomaista (tanskalaista) olutta. Varsinkin maaseudulla uusi laki otettiin ilolla vastaan. Ravintolapukeutumisen tarkkailu väheni radikaalisti viimeistään 1990-luvulle tultaessa. Keskiolut vapautui kauppoihin 1969 ja samaan aikaan voimaan astunut uusi alkoholilaki kumosi vuonna 1932 säädetyn voimassa olleen lain. Myös ravintoloiden henkilökunta oli nuorempaa ja suvaitsevaisempaa. Ulkomaanmatkailun lisäännyttyä, myös alkoholin siviilituonti ulkomailta kasvoi. Alkon perustama Kantaravintolat Oy avasi 1963 alkaen pääasiassa juomiin keskittyneitä olutravintoloita ympäri Suomea. Tulevaisuus näyttää miten käy olutveron alentamisen, etämyynnin ja viinien ja kirkkaiden tulon kauppojen hyllyille. H I S T O R I A N S I I V I L L Ä ”On vaikea enää kuvitella, ettei oman lasinsa kanssa saisi liikkua ravintolan sisälläkään, tai että aina ravintolaan mennessä tarvitsisi erikseen käyttää yhtenäistä pukua.”. facebook.com/olutposti . Uusi nuorisomuoti oli nahkaisine skeittilenkkareineen ja tahrattomine paitoineen varsin siistiä verrattuna moneen aikaisempaan. Vanhaa länsimetrovertausta käyttäen, kaikki on varmaa paitsi päivämäärä. Tupakoinnin loppuminen anniskelutiloista on nyttemmin ajatellen varmasti useimmista hyvä asia, vaikka sitäkin vastaan oltiin viime metreille saakka. Suurissa kaupungeissa ravintolat ottivat vähitellen vapaamman linjan pukeutumisen ja ravintolassa juomien kanssa liikkumisen suhteen. Ravintoloiden baariosastot olivat tulleet laillisiksi jo 1958, mutta painetta eurooppalaistyylisten oluthuoneiden perustamiselle oli
Valtion omistama Oy Alkoholiliike Ab syntyi: sen tehtävä oli harjoittaa alkoholin myyntiä ja anniskelua, ehkäistä alkoholin haittoja sekä tuoda valtiolle tuloja. 2010-luvulla säädettiin laki alkoholimainonnan kiristymisestä, mutta samalla uusi alkoholilaki vuodelta 2018 toi päivittäistavarakaupan markkinoille vahvemman, 5,5% oluen sekä salli ulosmyynnin sekä pienemmistä pienpanimoista sekä ravintoloista. Kotimaisilta panimoilta ilmestyi erityylisiä oluita ja Alkon tuontiolutvalikoimat laajenivat. Suomen päätyminen osaksi Venäjää 1800-luvun alussa sai kansallismielisyyden vahvistumaan. Vuonna 2004 tölkkipakkauksen haittaveron poistuminen vaikutti voimakkaasti päivittäistavarakaupassa myytäviin oluisiin, nykyään suurin osa olutlitroista myydäänkin kaupassa tölkissä. Vuonna 1977 alkoi alkoholin mainontakielto, joka loppui vasta 1990-luvulla. Suomalaisuuteen liittyi ihanne raittiudesta, jonka puolella poliittinen elämä oli, ja näin alkoholijuomia koskeva kieltolaki tuli voimaan Suomessa vuonna 1919. Suomen vanhin sahtipanimo Lammin sahti aloitti toimintansa vuonna 1987 ja Suomen ensimmäinen ravintolapanimo Kappelipanimo taas 1993. Vuonna 1907 Suomessa oli noin 90 panimoa. Mainontakiellon aikana vain mietoja oluita sai mainostaa. Samalla oluen kulutusta on leimannut lisääntynyt oluen yksityistuonti ulkomailta, jota on edesauttanut alkoholiveron nosto useana vuonna. Ensimmäinen pienpanimobuumi sijoittui jo 1990-luvun loppuun. Vuonna 1969 4,7% -prosenttinen olut eli nk. 1960-luvulla lanseerattiin ravintoloihin pitkään poissa ollut hanaolut. Suomalaisten oluenjuontiin vaikutti paljon vuonna 1995 muuttunut alkoholilaki, joka salli alkoholin myynnin ja valmistuksen muillekin toimijoille kuin Alkolle. 2000-luvulla pienpanimot ovat yhä suuremmassa nousussa ja niitä on perustettu runsaasti. Oluen kulutus nousi 1960-luvulle tultaessa. 1850-luvun aikoihin pohjahiivalla käytettävä baijerilainen olut (nykyään lager-olut) yleistyi suomalaisissa panimoissa. Suomalainen olutkulttuuri alkoi moninaistua 1980-luvulta lähtien. Alkoholijuomia myytiin vain ravintoloissa ja Alkoissa. Toisen maailmansodan jälkeen alkoholipolitiikka lientyi ja markkinoille tuli vahvempi A-olut. . Olut on ollut osa suomalaisten arkea ja juhlaa, mutta silti oluen lähihistoria on täynnä erilaisia lakeja, joilla on rajoitettu juoman käyttöä. Taloudellisen tilanteen lamaantuessa Suomessa syntyivät keskiolutbaarit, joissa juotiin vain keskiolutta. Ensimmäiset olutvalikoimiin keskittyvät pubimaiset ravintolat syntyivät 1970-luvulla. Kieltolain päätyttyä vuonna 1932 oluesta tuli säännöstelty ja rajoitetusti myyty tuote. Oluen kulutus romahti lain seurauksena. Vuosikymmentä leimasi oluenvalmistuksen keskittyminen muutamalle panimolle, malli joka jatkui 1990-luvulle asti. Suomalaisten olutlakien lyhyt historia 37 H I S T O R I A N S I I V I L L Ä. Suomalaisten olutlakien lyhyt historia Sanat: Anikó Lehtinen | Kuvitus: Oskari Sarkima Vaikka Suomessa on juotu olutta niin kauan kuin täällä on ollut asutusta, niin viimeisen vuosisadan olutta on kohdeltu enemmän päihteenä kuin elintarvikkeena. Olutvalikoimat kasvoivat nopeasti lain seurauksena. Teollisesti olutta on tehty Suomessa 1800-alkupuolelta asti, sitä ennen olut pantiin kotona. keskiolut vapautettiin, eli sen myynti sallittiin myös päivittäistavarakaupoissa, jolloin oluen myyntipisteet ja myyntimäärät nousivat huimasti
Kun perunat kruunataan vielä juustolla ja salamilla, olutherkku on valmis. Leikkaa juustohöylällä ohuita siivuja juustosta. Puolita salamisiivut niin että näyttävät puolikuilta. Nämä ovat sen verran helppoja, että ne voi tehdä kaikki vaikka kerralla! 38 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . @olutposti O L U T J A R U O K A Ruotsalainen perunaherkku oluen kylkeen Ruotsin lahja perunaruuille, Hasselbackan perunat ovat saaneet nimensä tukholmalaiselta Djurgårdenin Hasselbackan -ravintolakoululta, jossa koulun oppilaat rupesivat valmistamaan perunaa uudella lailla 1940-luvulla. Tarjoa heti. Hyvän naposteltavan määrittää helppous ja käsilläsyötävyys sekä tietynlainen makujen runsaus, joka saa veden kielelle. Kypsennä uunissa noin 50 minuuttia. facebook.com/olutposti . Olutsnackseja ympäri Eurooppaa Oluen seuraan kaipaa usein jotain pientä suolaista ja rasvaistakin. Ota uunista ja ripottele paahdettua sipulia ja lehtipersiljaa päälle. Perunat ovat suolaisia ja tuhteja, joten oluista niiden kanssa sopivat tuhdimmatkin belgityyppiset ale -oluet tai tupla-IPAt. Olutposti valitsi sinulle kolme erilaista naposteltavaa ympäri Eurooppaa, joita sitten vielä vähän tuunattiin oluen kylkeen sopiviksi. Voitele uunivuoka voilla tai öljyllä ja laita perunat siihen viipaloitu puoli ylöspäin Ripottele suolaa ja mustapippuria perunoille ja sudi pullasudilla perunoiden päälle voita tai öljyä. Juustolla ja salamilla silatut Hasselbackan perunat 4-6 isoa kiinteää perunaa Noin 200 g siivutettua salamia Noin 200 g emmentaljuustoa Suolaa ja mustapippuria Voita/öljyä Paahdettua sipulia (saa kaupasta) Lehtipersiljaa tai basilikaa Kuumenna uuni 225 asteeseen. Laita takaisin uuniin noin 15-20 minuutiksi. VINKKI: Voit tehdä tämän myös pienistä perunoista, jolloin se on käsin syötävä snacksi, mutta silloin paistoaika on lyhyempi.. Tämä tarkoittaa monesti sipsejä tai suolapähkinöitä, missä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta välillä voi hyvän oluen viereen tarjota vähän muutakin, vaikka sitä sitten joutuisi näkemään hieman vaivaakin. Maailma on täynnä erilaisia hauskoja ja maukkaita naposteltavia, jotka sopivat oluen seuraan. Ota perunat uunista, avaa veitsellä hieman viiltoja, anna seisoa hetken ja täytä joka toinen viilto salamipuolikuulla ja joka toinen viilto juustoviipaleella. Pese ja kuivaa perunat hyvin. Leikkaa perunoihin viiltoja noin 2 mm päähän toisistaan, mutta alä tee viiltoja pohjaan asti, vaan jätä viiltoja noin sentin päähän pohjasta, jotta perunat pysyvät koossa. Koulusta Hasselbackan perunat levisivät ympäri Ruotsia ja Suomeenkin. Usein Hasselbackan perunat tarjotaan lisäkkeenä, mutta itsessään ne ovat helppo ja hyvä olutnaposteltava
Jos et ole kuivannut paprikoita tarpeeksi, öljy räiskii, joten varo. Tarjoa heti yrttituorejuuston ja kylmän pilstai lager-oluen kera.. Laita paprikat lautaselle ja sormisuolaa hyvin. Paista pikkupaprikoita molemmin puolin, niin että ne pehmenevät kunnolla. Jos et halua riskeerata tulisuuden kanssa, kokeile oluen seuraksi värikkäitä paprikoita, jotka maistuvat mukavan makealta paahdettuna. Huuhdo ja kuivaa paprikat huolella kuivaksi asti. Kuumenna pannulla oliiviöljyä kuumaksi ja laita kuivat paprikat pannulle. Jos pidät paahtuneesta mausta, anna paprikoiden mustua vähän. Usein paprikoita saa tapasbaarista ja ne ovat herkullisia vaalean lager-oluen kanssa. Pannupaahdetut paprikat yrittituorejuustolla Noin 8-10 kpl minipaprikaa tai 4-5 kpl isoa paprikaa (leikkaa silloin neljään osaan) Oliiviöljyä Sormisuolaa Mustapippuria Yrttituorejuusto: 1 dl tuorejuustoa ½ dl vaaleaa hennosti humaloitua lager-olutta ½ dl pilkottua ruohosipulia ½ dl persiljaa Suolaa Sekoita yrttituorejuustoa muihin aineksiin ja laita viileään. Kuumien paprikoiden kanssa maistuu viileä yrttituorejuusto ja kylmä pils-olut. Nämä paprikat syödään kantaa lukuun ottamatta kokonaan sormin, niin että pidetään kannasta kiinni. Olutsnackseja ympäri Eurooppaa 39 O L U T J A R U O K A Espanjan auringon alla kasvaneet makeat paprikat Monelle Espanjankävijälle ovat jo tuttuja pienet, Galiciasta, Padrónin kylästä kotoisin olevat vihreät pikkupaprikat, jotka paahtuvat pannulla öljyn kanssa herkullisiksi. Hauskaa ja vähän tuskallista on, että näiden vihreiden paprikoiden syöminen on hieman kuin venäläistä rulettia, sillä noin joka kymmenes paprika on tulinen
Tee sitten vaikka snapsilasin tai pienen muotin (tarkoitus että pogácsat suupalan kokoisia) kanssa taikinasta pieniä pyörylöitä. Juustopogácsa on täydellinen naposteltava melkein kaikkien oluiden kanssa, mutta varsinkin katkerat ja raikkaat oluet, kuten APAt, IPAt ja bitterit sopivat sen seuraan. Paista uunissa 210 asteessa noin 10-15 minuuttia.. @olutposti O L U T J A R U O K A Unkarilainen pogácsa Unkarilaiset syövät aina kun juovat. Laita pogácsat uunipellille leivinpaperin päälle ja voitele jääneellä valkuaisella (voit laittaa valkuaiseen hieman suolaa) ja laita päälle vielä hieman juustoraastetta. Lisää hiivaseos, rahka ja puolet juustoraasteesta. Toista tämä kaulinta ja voitelu neljä kertaa. Käännä ja taita taikina puoliksi. Oluen kanssa tarjoillaan usein täyttävä lehtitaikinaleivonainen, unkarilaisittain pogácsa, joka on perinteisesti maustettu pieneksi muruiksi pilkotulla, paahdetulla siankyljellä, mutta nyt Budapestin kauppahallista saa jo niin kurpitsansiemenillä, vuohenjuustolla tai perunalla maustettua pogácsaa. Laita kulhoon jauhot ja suola, sekoita sitten kokonainen muna ja toisen keltuainen (valkuaista tarvitaan myöhemmin)ja pehmeä voi. Laita viileään hetkeksi. Juustopogácsa ½ kg jauhoja 250 g pehmeää voita 2 rkl rahkaa 2 kananmunaa 200 g raastettua juustoa (vaikka emmental tai gouda) 1 dl maitoa 25 g hiivaa 1 tl suolaa Lämmitä maitoa kädenlämpöiseksi, liuota siihen hiiva. Kauli taikinasta iso levy, voitele se jääneellä valkuaisella ja sirottele juustoraastetta päälle. 40 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Sekoita tasaiseksi taikinaksi. facebook.com/olutposti
Maista aina katkeruudeltaan miedompi olut ensin. Oluiden maistelu etenee kevyestä tuhdimpaan, vaaleammasta tummempaan. Valitse oluet ja niiden määrä: Varaa 4–8 olutmerkkiä. Ennen tastingia: Valitse teema: Oluttyylien esittely, tietyn panimon oluet, sesonki(jouluoluet), alueellinen (tietty maa/maanosa), väri (tummat oluet), eri oluttyypin variantit tai saman oluttyypin erilaiset oluet. Oluita kannattaa maistattaa noin 15 minuutin välein, niin saa hyvin sen tastingin peruskeston eli 1-1,5 tuntia rytmitettyä. Tastingissa: Oluen maistatus: Tarjoile ensimmäinen olut nopeasti, ensimmäinen olut herättää tunnelman. Mieti myös tarinasi kohderyhmän mukaan. Miten järjestän oluttastingin 41 O L U T J A R U O K A Miten järjestän oluttastingin. Varaa mukaan: Jokaiselle oluelle lasi (jos ei ole olutlaseja, viinilasi on aina hyvä vaihtoehto), olutta niin että yhdestä 3 dl pullosta tulee noin kolmelle, vesilasit ja vettä. Kysymysmuodossa asiat painuvat enemmän ihmisten mieleen, koska he joutuvat pohtimaan niitä hetken. Hyvää tastingin pitoa! Sanat ja kuva: Anikó Lehtinen. Muista laittaa oluet kylmään ennen tastingia. Esiintyminen: Kerro oluista, panimoista, raaka-aineista ja teemasta lyhyitä, helposti omaksuttavia yksityiskohtia, tyyliin "yhdessä olutpullossa on noin 1000 ohranjyvää". Yleisön osallistaminen tekee tastingin pidosta hauskempaa ja mielenkiintoisempaa, kysele mielipiteitä oluista ja muista olueen liittyvistä seikoista
facebook.com/olutposti . Kun ryhdyin oluenpanoon 1990-luvun lopulla, kotiolutta pantiin useimmiten insinöörimäisen tarkasti. Hoimme desifiointia mantrana ja pelkäsimme oluen menevän pilalle, jos käsi koskettaa vierrettä. Kirjoitan oluenpanosta ja siiderinvalmistuksesta myös sivustoilleni maltainen.fi ja www.brewingnordic.com. Kotiolutsepät hoi! Viime vuosina USA:ssa on yleistynyt ruoanlaittoa muistuttava kotijuomien suuntaus, jossa suositaan oluen ohella muitakin käyttämällä valmistettuja juomia, kuten simaa, siideriä, kombuchaa ja limonadia. Toimiikos tuo. Kyllä se toimii, on toiminut jo yli tuhannen vuoden ajan. @olutposti K O T I O L U T Vuosien varrella olen pannut yli 300 erää olutta, siideriä sekä simaa. Pohjoismaalaisilla oluenpanijoilla on tähän salaisia aseita kuten kataja ja kveik. Nykyään oluenystävät ympäri maailman hörppivät pääosin samanlaista globaalia kulttuurijuomaa, ja paikallisesta oluesta on tullut haaste. Mika Laitinen Mika Laitinen on oluen puhemies, tietokirjailija ja kotijuomien seppä, joka on kotipanimossaan valmistanut satoja oluita ja kymmeniä siidereitä.. Mittailimme, laskimme, luimme teoriaa ja otimme mallia ammattilaisilta. Oluenpanon perusteet löydät Maria Markuksen kanssa vuonna 2016 kirjoittamastani teoksesta Rakkaudella pantua. Tässä kotiolutkolumnissa pyrin huomioimaan ainakin nämä näkökulmat, mutta paneudun lähinnä asioihin joihin ei löydy helpolla vastausta internetistä tai kirjoista. Ehkäpä aika on nyt otollinen uuden aallon simoille ja kaljoille. Sahti ja perinteisemmät versiot kaljasta ovat muinaista kotiolutta. Vähitellen olen ymmärtänyt, että sahtiperinne on oluenpanotaitoa ajalta ennen nykyaikaista humaloitua olutta, jonka tekotapa alkoi muotoutua myöhäisellä keskiajalla. Tämä teknistieteellinen lähestymistapa sopi luonteelleni, mutta sittemmin olen törmännyt aivan toisenlaisiin ja kotioloissa toimiviin menetelmiin. Ensimmäiset kohtaamiseni sahtimestareiden kanssa olivat hämmentäviä, sillä sahtia ei panna tieteen säännöin. Aloitan kuitenkin katsauksella suomalaisen kotioluen historiaan ja tulevaisuuteen. Kirjoitin vuonna 2015 Johannes Silvennoisen ja Hannu Nikulaisen kanssa kirjan Sahti Elävä muinaisolut, mutta tutkin yhä oluen historiaa sahdin ja kaljan kautta. Mistä nämä kummalliset tavat ovat peräisin. 42 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Siksipä otin Olutpostin kotiolutkolumnistin paikan innolla vastaan. Monet toimivat ideat ovat vielä dokumentoimatta. Suomalaisillehan tämä on vanhastaan tuttua, sillä meillä on tehty simaa ja kotikaljaa tavanomaisin keittiövälinein. Pienet erät sekä vähemmän aikaa ja välineitä vaativat menetelmät ovat osa trendiä. Näen lupaavana oluttrendinä paikallisuuden kaipuun sekä kotipanimoissa että kaupallisesti
Humala ja sen vahva asema onkin erottavin tekijä englantilaisen sekä amerikkalaisen version välillä – jälkimmäisen rooli esimerkiksi tupla-IPAn synnytystalkoissa on ilmeinen. Maltaita, jos sallitte sanaleikin. 1 Barley Winen, vuonna 1870. Siinä missä englantilainen old ale luotti perinteisiin, amerikkalaiset kollegat alkoivat kyllästämään barley winejaan moderneilla humalalajikkeilla, ja 2000-luvulle tultaessa myös kaikenkarvaisilla mausteilla. Tai barleywinen, tai barleywine-style alen. Sanat: Teemu Lahtinen. Barley wine on parhaimmillaan sellaisenaan nautittuna, mutta ruokapöydässä se toimii oivana sijaisena vaikkapa portviinille. Pullotuksen jälkeen anna kypsyä rauhassa useamman kuukauden ajan tasaisessa lämpötilassa. Perienglantilainen olut löysi itselleen kilpailijan USA:sta, kun Anchor Brewingin ”Fritz” Maytag sai Englannin-turneensa jälkeen kipinän modernisoida barley winen makumaailmaa. Samojen elementtien takia barley wine on myös erittäin suosittu tynnyröitävä tyyli, sillä se imee itseensä esimerkiksi viskitai viinitynnyrien vahvat maut hävittämättä kuitenkaan liikaa omaa persoonaansa lopputuotteessa. chico-kanta. Mikään hitti oluttyyli ei kuitenkaan ikinä ollut. ”Barley wine -nimeä käytetään panimojen vahvimmista oluista”, näin seisoo suomenkielisessä Wikipediassa. Väittämähän ei tietysti pidä paikkaansa, mutta se kertoo omaa kieltään siitä, miten vieras tyylilaji barley wine lopulta Suomessa on. Oheinen resepti edustaa kuivempaa ja katkerampaa sekä havuisan greippisesti humaloitua amerikkalais-lappeenrantalaista näkemystä aiheesta.” Tuomas Mäkiniemi / Panimoyhtiö Tuju MALTAAT Pale ale malt 80% Munich light 12,5% Caramel pale 2,5% Caramel 150 2,5% Special B 2,5% MÄSKÄYS 60min 65°C HUMALAT Columbus 60 IBU 60min Chinook whirlpool 90°C 3g/litra Cascade whirlpool 90°C 2g/litra Original gravity 1.095 Hiiva US-05/Wyeast 1056/WLP001/tms. Nuo amerikkalaiset… Barleywine-style alena opittiin tuntemaan myös Anchorin ensimmäinen amerikkalaistunut ohraviini. Reilu hiivaus vahvaan vierteeseen, ravinteiden käyttö myös suositeltavaa (esim. Se on big beer, josta ollaan valmiita maksamaan isojakin summia. Kotimaisten panimoiden ohraviinit ovatkin usein kertaluontoisia kokeiluja, sillä markkinat ovat kovin rajalliset. Sen korkea alkoholipitoisuus (yleensä 8–12%) yhdistettynä wine-sanaan herättää kummastusta olutmaailman ulkopuolella ja moni kokee tyylin vain yhtenä ”viinaolut”-varianttina. Suositeltu tarjoilulämpötila on 14–18°C, mutta en sano, että olisi väärin juoda ohraviini huoneenlämpöisenäkään. Ei ennen kuin se jakautui vuosisataa myöhemmin, tarkemmin vuonna 1975. Panimoyhtiö Tuju GOD HATES BARLEY WINE ”Barley wine on monenkirjava, useita eri tyylisuuntauksia sisäänsä kätkevä, vahva pimeiden talvi-iltojen lämmittäjä. Barley wine ikääntyy kauniisti, joten tyyliniekalle kannattaa antaa aikaa avautua. Olutharrastajien parissa barley wine tunnetaan kuitenkin hyvin. Bass Brewery julkaisi ensimmäisen barley wine -nimeä kantaneen oluen, Bass No. RAPAKON TAAKSE Oluttyylin alkusanat on lausuttu jo antiikin Kreikassa, mutta virallisesti sen historia alkaa Englannista. Barley Wine 43 K O T I O L U T Barley Wine Se ei ole viiniä. Varsinkin jälkimmäistä muotoa on käytetty USA:ssa aktiivisesti – sillä on yritetty alleviivata asiakkaille kyseessä olevan todellakin olut, ei viini. Sen usein jyhkeän maltainen runko, kuivahedelmäisen monipuolinen makumaailma, toffeemaisena venyvä makeus sekä lämmittävä alkoholisuus ovat haluttuja elementtejä kiireettömän nautiskelijan aromilasissa. Old Foghorn on ansainnut klassikkostatuksensa, sillä se on perusta, jolle koko tyylilajin maine on vielä nykypäivänäkin rakennettu. Ohran lisäksi barley winessa voidaan käyttää runsaasti myös vehnää tai ruista, joiden myötä olutta saatetaan kutsua wheat wine tai rye wine -termeillä. Lallemand yeast nutrient)
Tervetuloa Suomen Olutseuran 30 v. Lisätiedot: http://www.suomenolutseura.fi/tapahtumat/. Sen ympärille syntyy koko ajan monia uusia olutkulttuuria edistäviä tapahtumia, matkoja, etuja ja toimintaa, eli juuri sitä mitä Suomen Olutseuran jäsenet ovat toivoneet. Painotamme oluesta nauttimista, kohtuullisuutta ja laatua määrän sijaan. Omasta puolestani haluan kiittää kuluneesta kahdesta vuodesta seuran hallitusta, jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Sen tehtävänä on kohottaa oluen ja sen käyttäjien sosiaalista arvostusta, sekä edistää nykyaikaista alkoholipolitiikkaa suuntaamalla kulutustottumuksia väkevistä juomista mietoihin, erityisesti olueen. Tärkeä periaatteemme on mietojen vaihtoehtojen esille nostaminen karsimalla olueen liittyviä ennakkoluuloja tosiasioihin vedoten ja positiivisella asenteella. @olutposti S U O M E N O L U T S E U R A Suomen Olutseura ry on Suomen suurin olutseura, joka toimii valtakunnallisesti oluen kuluttajien etujärjestönä. Tulevassa vuosikokouksessa kaivataan lisää aktiivisia ihmisiä seuran hallitukseen tekemään meille kaikille vieläkin parempaa Suomen Olutseuraa. –juhlakokoukseen! Suomen Olutseura ry perustettiin 4.7.1989 Kuopiossa. Puheenjohtajakauteni tärkeimmät projektit olivat Olutposti –lehden tulevaisuuden turvaaminen sekä Suomen Olutseuran toiminnan päivittäminen ja aktivoiminen. Kannustamme ravintoloita ja kauppoja tarjoamaan kuluttajille monipuolisen ja laadukkaan olutvalikoiman. –juhlavuosikokous 23.3.2019 Rauhalahden kylpylähotelli, Kuopio Ruokailut, juomat, matkat ja majoittautuminen ovat omakustanteisia. juhlaan ja vuosikokoukseen Kuopioon Rauhalahden kylpylähotelliin lauantaina 23.3.2019. Tervetuloa Suomen Olutseuran 30 v. Lauantai 23.3.2019 Mahdollisuus lounastaa Rauhalahdessa klo 13 Suomen Olutseuran vuosikokous klo 14 Juhlaillallinen klo 17 Kuopion olutravintolakierros klo 20 Jatkot kylpylähotelli Rauhalahdessa Sunnuntai 24.3.2019 Panimovierailu Rock Paper Scissors klo 11, hintaan 12€ (maksuton kuljetus Rauhalahdesta klo 10.40 ja panimolta juna-asemalle n. klo 14). Lehden suhteen olen luottavainen ja erittäin tyytyväinen siihen suuntaan mihin Olutposti on menossa. Paljon ajatuksia tähän on jo olemassa. Nyt on aika lähteä viemään Suomen Olutseuran perustoimintaa eteenpäin. Lehti kehittyy ja paranee numero numerolta. Nyt palaamme juurillemme ja nostamme maljan menneille vuosille. Lähde mukaan! Kuohuvin terveisin, Antti Kotti puheenjohtaja Suomen Olutseura ry Suomen Olutseuran 30 v. facebook.com/olutposti . Haluamme nostaa oluen tuntemuksen tasoa. 44 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi
Nyt olutharrastajille on saatavilla entistä laajempi kirjo oluita entistä helpommin. Suomalainen olut on ekologinen valinta. Nämä ovat meidän vaatimuksemme eduskuntavaaleihin 2019. Kaikkien oluiden myynti kaupoissa toisi kaikki oluttyypit vapaasti suomalaisten saataville. Näin tulisi mielestämme sahtikulttuuri saattaa mukaan UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, pienpanimoiden keskinäiseen yhteistyöhön tulisi kannustaa ja valtiovallan tulisi tukea pienpanimoiden laatujärjestelmän rakentamista ja luoda edellytyksiä suomalaisen oluen ulkomaanviennille. Lisäksi verkkokaupalle tulisi luoda selkeät sallivat säännöt. Olutliiton hallitus. Alkoholilain uudistus oli hyvä ensimmäinen askel. Oluen hinta kohtuulliseksi. Oluen asema elintarvikkeena muiden joukossa tulisi tunnustaa, ja sen roolia elinkeinona tukea. Jo pieniä epäkohtia korjaamalla voitaisiin parantaa tilannetta paljon. Olutkauppa kuntoon. Sillä on pitkä historia ja tärkeä asema suomalaisessa kulttuurissa. Lue lisää www.olutliitto.fi Olutliiton teesit eduskuntavaaleihin 2019 Olutliitto on oluen kuluttajien ja harrastajien edunvalvontajärjestö. Mielestämme kaupoissa myytävien oluiden alkoholiprosenttiraja tulisi poistaa kokonaan, panimoille tulisi myöntää ulosmyyntioikeus koosta riippumatta ja juomakaupoilta olisi poistettava vaatimus elintarvikemyynnistä (50 % myynnistä muusta) toimiluvan ehtona. Olutliitto toimii oluenkuluttajien edustajana viranomaisten, kaupan, myynnin ja jakeluelinkeinon suuntaan. Olutliiton teesit eduskunta-vaaleihin 2019 45 O L U T L I I T O L L A O N A S I A A Olutliiton blogissa hallituksen jäsenet avaavat omia mielipiteitään ajankohtaisista aiheista. Keinoja laskea oluen hintaa ovat esimerkiksi alentaa valmisteveroa, muuttamalla pienpanimoiden valmisteveroa heille suotuisampaan suuntaan sekä laskea ravintolassa myytävän alkoholin arvonlisänveroa ruuan tasolle. Olut kohtuudella nautittuna on elämyksellinen ja herkullinen juoma. Juomien mukaan lukien oluen valmistus pitää ottaa mukaan ammatillisen opetuksen koulutusohjelmiin. Mietojen alkoholijuomien kevyempi verotus on keino kannustaa ihmisiä suosimaan miedompia alkoholijuomia, mikä edistää terveyttä, sen sijaan että kuluttajan maksaa itsensä kipeäksi. Olutliitto ry:n jäsen voi olla itsenäinen ja rekisteröity olutseura tai yhdistys. Arvostusta oluelle. Mietojen alkoholijuomien korkea verotus ohjaa suomalaisia ostamaan juomansa ulkomailta
««« ½ PERHON PERVO PAAVI IMPERIAL RADLER Perhon Panimo, Helsinki 5,1 % HANAOLUT Radlerit ovat erityisesti Keski-Euroopassa harrastettuja mietoja oluen ja limonadin sekoituksia (yleensä puolet kumpaakin). Korkea alkoholiprosentti tuntuu jonkin verran maussa ja tuoksussa. ««« NORDIC BREWERY SPICED WINTER ALE Nordic Brewery, Lempäälä 6,1 % HANAOLUT Tämä keskipunaruskea ja melko täyteläinen talviolut on maustettu neilikalla, kanelilla, tähtianiksella ja muskottipähkinällä. Pitkä kuivuva jälkimaku on mausteisuuden ohella myös melko viljamainen. Myös lievää makeaa karamellimaisuutta on mukana, ruohomainen ja yrttimäinen humalointi taas voimistuu jälkimakuun saavuttaessa. ««« ½ COOLHEAD BREW DEEP DOUBLE BLUEBERRY PIE CoolHead Brew, Tuusula 6,0 % HANAOLUT Tummanpunainen ja rungoltaan kevyehkö gose jatkaa Cool Headin pitkähköä hapanoluiden sarjaa. Moderneja sour aleja maustetaan pienpanimoissa hyvinkin mielikuvituksellisesti, tämän oluen maustamiseen on nimenmukaisen mustikan ohella käytetty laktoosia, vaniljaa ja kardemummaa. Lievää mausteisuuttakin löytyy, ja tyyliin kuuluva palanut paahtuneisuus voimistuu jälkimakua kohden. @olutposti H A N N U N A R V I O T ALE PLEVNAN PIKKUMÖRKÖ Koskipanimo, tampere 5,5 % 0,33 L PULLO Koskipanimon double IPA Mörkö sai syksyllä pikkuveljekseen black IPAn. «« ½ MALLASSEPÄT KARAISTU Mallassepät, Naantali 5,5 % HANAOLUT Meripihkanvärinen ja keskitäyteläinen Karaistu edustaa modernia ”tart IPA” –tyyliä. Pyöreähkö ja tasapainoinen hyvän juotavuuden helles. Yli 20 000 maistettua olutta tekee Nikulaisesta alansa kiistattoman kuninkaan.. Muutamassa tamperelaisravintolassa tarjolla ollut meripihkanvärinen ja keskitäyteläinen IPA on kukkaisen hedelmäisen ja pihkaisen humalakatkeruuden ohella jonkin verran makean karamellimainen ja marjainen. ««« PYYNIKIN NEW AGE HOUSE IPA Pyynikin Brewhouse, Tampere 6,9 % HANAOLUT Pyynikin Käsityöläispanimon Tampereen ydinkeskustassa sijaitseva panimoravintola sai viivästysten jälkeen loppuvuodesta ensimmäiset oluensa markkinoille. Runsas maku jatkuu pitkänä kuivuvana ja katkerana jälkimakuna. Pihkaisuus, marjaisuus ja viljamaisuus voimistuvat jälkimakua kohti. Seljamainen, appelsiinimainen ja greippimäinen hedelmäisyys täydentää omassa tyylissään kyllä toimivan makukokonaisuuden. Melko luonteikas ja pitkän jälkimaun omaava ESB. facebook.com/olutposti . Mustikka ja vanilja myös nousevat selkeästi esille maussa ja tuoksussa, sen sijaan kardemumma jää pitkälti piiloon. Oluen tuoksusta löytyy oluen lämmettyä hienoista tallimaisuuttakin, mutta kokonaisuutena kyseessä on kuitenkin melko toimiva sessio-IPA. Tyylinmukainen black IPA monenlaiset oluttyylit hallitsevalta panimolta. Viljamaisia ja marjaisia sävyjä on myös mukana, sen sijaan humalointi jää varsin hillityksi. ««« OLUTMYLLY TALLIPOIKA Panimo Olutmylly, Forssa 5,1 % HANAOLUT Mustialassa lopettaneen Kuninkaankartanon Panimon seuraajaksi Forssaan perustettu Olutmylly tekee osan oluistaan vanhoilla resepteillä, mutta syvän meripihkanvärinen ja keskitäyteläinen Tallipoika kuuluu uutuuksiin. Pyöreähkö mallasvetoinen olut. «««« LUOMUPOJAT PISOS-HOOFFEN NRO 1 Luomupojat, Järvenpää 5,3 % 0,5 L PULLO Järvenpääläinen luomuravintola Härmän Rati aloitti tiloissaan panimotoiminnan viime vuonna, ja Pisos-Hooffen Nro 1 on panimon ensimmäinen kaupallinen olut. Brittityylinen bitter ale on karamellimaisen ja toffeemaisen makea sekä jonkin verran palaneen paahtunut varsinkin jälkimaultaan. Aivan asiallinen IPA hyvin peittyvällä alkoholiprosentilla. Musta ja keskitäyteläinen Pikkumörkö on toisaalta paahtunut, kahvimainen ja lakritsimainen sekä toisaalta pihkaisen ja trooppisen hedelmäisen humalainen. Lievää suklaamaisuutta ja melassimaisuuttakin löytyy. 46 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Kahakka Helles on syvän kullankeltainen ja keskitäyteläinen saksalaistyylinen lager, jonka maussa ja tuoksussa erityisesti hunajainen maltaisuus ja viljamaisuus korostuvat. 10,2-prosenttisen pintahiivaoluen ja Sprite-limonadin sekoitus sai myös omaperäisen kirkkaanvihreän värin Curacao-siirapista. Myös sitrushedelmäisiä, hunajamaisia ja mineraalimaisia sävyjä löytyy. ”Olutpaavina” saavuttamani 25000:n olutarvion rajapyykin kunniaksi valmisti Perhon Panimo harrastajakollegani aloitteesta tavallista vahvemman version tyylistä. Tyylipuhdas suoritus kokeiluhaluiselta panimolta. Maistuva, mustikkapiirakan tosiaan mieleen tuova gose. Jouluiset mausteet myös tulevat hyvin esille sekä maussa että tuoksussa makeahkon karamellimaisuuden ja toffeemaisuuden rinnalla. ««««« UG MAGIC MONK UG Brewery, Lohja 10 % HANAOLUT Syvän kullankeltainen ja täyteläinen Magic Monk on Belgian strong ale, tyyli jota suomalaiset pienpanimot ovat viime vuosina vähemmän valmistaneet. Tyylinmukainen britti-bitter kohtuullisen vahvalla humaloinnilla. Runsaassa jälkimaussa mausteisuuteen ja lievään hiivaisuuteen yhdistyy viljamaisuutta ja hillittyä humalakatkeruutta. Hyvin tehty maultaan intensiivinen tyylinsä edustaja. ««« LAGER KAHAKKA HELLES Kahakka Brewery, Kokkola 5,2 % 0,33 l PULLO Tuoreen kokkolalaispanimon valikoimaan kuuluu myös lagereita. Oluen makuprofiilissa vahva hedelmäisyys (kuivatut hedelmät, appelsiini) yhdistyy makeahkoon karamellimaisuuteen, kermaiseen suklaamaisuuteen ja kahvimaisuuteen. ««« Olutasiantuntija ja kirjailija Hannu Nikulaisen kokemus niin pienten kuin suurtenkin panimoiden oluiden parissa on vertaansa vailla. Runsasmakuinen ja omassa sarjassaan kompakti maustettu ale. «« ½ MALLASKUUN ESB Mallaskuun Panimo, Lapua 5,2 % HANAOLUT Tämä meripihkanvärinen ja keskitäyteläinen ESB on tyylin brittiläisten esikuvien tapaan vahvan karamellimaisen ja toffeemaisen maltainen, mutta myös sitrusmaista ja ruohomaista humalakatkeruutta löytyy erityisesti jälkimausta. Kuivuva jälkimaku on lähinnä viljamainen ja pihkaisen katkera. Oluttyylin konventioita kunnioittava brown ale. Mausteisissa ja omenamaisen hedelmäisissä käymisaromeissaan sekä makeahkon hunajaisessa maltaisuudessaan Magic Monk sijoittuukin hyvin kyseiseen kategoriaan. Punaruskea ja keskitäyteläinen New Age House IPA edustaa lähinnä perinteistä USA:n länsirannikon IPA-tyyliä makeahkossa karamellimaisuudessaan sekä mangomaisessa ja greippimäisessä hedelmäisyydessään. Pienen erän takia panimoravintolasta nopeasti loppunut mielenkiintoinen juomakuriositeetti. Keskipunaruskea ja melko täyteläinen luomuolut on makeassa karamellimaisuudessaan, toffeemaisuudessaan ja hunajamaisuudessaan tyyliltään lähinnä amber ale. ««« ½ VALKEAKOSKEN IPA Valkeakosken Panimo, Valkeakoski 5,3 % HANAOLUT Valkeakoskella aloittaneen pienpanimon ensimmäinen olut on valmistettu Hopping Brewstersillä Akaassa. Tuloksena oli varsin odotetusti makean limonadimainen ja siirappimainen sekä sitruunamainen ja hunajamainen tuoksu ja maku, eli olutmaisuus jäi juomassa varsin vähäiseksi. Olut on myös panimon tuotteille tyypilliseen tapaan jonkin verran marjainen (karviainen, mansikka) erityisesti lämmettyään. ««« ½ BEER HUNTER’S MUFLONI SE TULI PIIPUN KAUTTA Panimoravintola Beer Hunter’s, Pori 5,5 % 0,33 L PULLO Beer Hunter’sin tämänvuotisiin jouluoluihin kuului myös tämä tumman punaruskea ja kevyehkö brown ale. ««« ½ VEHNÄOLUT KALEVA CRISPY DUDE Kakola Brewing, Turku 4,4 % HANAOLUT Crispy Dude on syvän kullankeltainen ja kevyehkö witbier, joka on maustettu korianterinsiemenillä, pomeranssinkuorella ja seljankukalla. Männynpihkaisen katkera ja tuhkaisen paahtunut jälkimaku on pitkä. Salmiakkimaisuus ja hienoinen mineraalimaisuus tarjoavat vielä lisävivahteita. Suutuntuman makeus vaihtuu jälkimaussa kuivemmaksi vehnämäiseksi viljaisuudeksi, ja myös mausteisuus ja hiivaisuus voimistuvat loppua kohden. Näiden happamien IPA-tyylin oluiden tapaan myös Karaistu on yhtä aikaa kirpeän hapan ja hivenen tallimainenkin sekä selkeän trooppisen hedelmäisen ja pihkaisen humalainen
Olutta on tällä kertaa kypsytetty sherryja bourbonviskitynnyreissä, mikä tuottaa makuun ja tuoksuun runsaasti tammisuutta ja vaniljaisuutta. Hannun arviot 47 H A N N U N A R V I O T PORTER JA STOUT HAAPALA USVAINEN UITTO Haapala Brewing, Sotkamo 5,4 % 0,33 L PULLO Myös Sotkamo sai viime vuonna ensimmäisen pienpanimonsa Haapala Brewingin myötä. aprikoosihillomaisuus) paahtuneisuuden, kahvimaisuuden, lakritsimaisuuden ja kermaisen suklaamaisuuden ohella. Aivan kohtuullinen aloitus panimolta kaikkiaan. Salmiakkimaisuus ja jälkimausta löytyvä lievä melassimaisuus täydentävät pyöreähköä ja puhdaspiirteistä kokonaisuutta. Suutuntuman makeahko suklaamaisuus ja kermaisuus kääntyy jälkimaussa tuhkaisemman paahtuneisuuden suuntaan. Aromikas kahvimaisuus on myös keskeisenä mutta ei kuitenkaan oluen muita piirteitä liikaa peittävänä elementtinä maussa ja tuoksussa. Pitkän ja runsaan jälkimaun omaava vähän robusti talven lämmittäjä. «««« ½ HIISI IKIIURSO (2018) Panimo Hiisi, Jyväskylä 12 % 0,33 l PULLO Hiisi-panimon imperial stoutin uutta versiota on kypsytetty tällä kertaa kentuckylaisen Heaven Hill Distilleryn bourbonviskitynnyrissä. Pähkinämäiset ja rusinamaiset sävyt rikastuttavat osaltaan lisää mukavan vahvaa makukokemusta. Keisari One-Off Kahviportteri on maustettu kahvin ohella myös kardemummalla, ja mausteisuus tuntuukin selkeänä erityisesti jälkimaussa. «««« ½ SONNISAARI SYNKKÄ AASI Sonnisaari, Oulu 7,0 % 0,33 L PULLO Panimon aiemmasta Aasi-stoutista kehitetty Synkkä Aasi on vahvan tuhkaisen paahtunut, lakritsimainen ja salmiakkimainen. Muutoin olut on runsaan tuhkaisen paahtunut, suklaamainen ja lakritsimainen sekä hieman viinimäinenkin. «««« NOKIAN KEISARI ONE-OFF KAHVIPORTTERI Nokian Panimo, Nokia 4,5 % HANAOLUT Nokian Panimo valmistaa erillisillä pienemmillä laitteilla myös ”One-Off”-erikoiseriä ravintolamyyntiin. Erityisesti makeudessaan ja melassimaisuudessaan paljolti vahvoja balttiporttereita muistuttava olut. Paahtuneita ja lakritsimaisia sävyjä löytyy myös, ja olut on lisäksi yllättävän sherrymäinen. ««« TUJU AAMIAINEN Panimoyhtiö Tuju, Lappeenranta 5,3 % HANAOLUT Aamiainen on musta ja keskitäyteläinen oatmeal stout, joka on maustettu runsaskätisesti kahvilla. Pitkässä jälkimaussa paahtuneisuuteen yhdistyy myös jonkin verran humalakatkeruutta. ««« TEERENPELI PANIMON ERIKOINEN NRO 4 Teerenpeli Panimo & Tislaamo, Lahti 9,5 % 0,33 l PULLO Tämä musta ja melko täyteläinen imperial porter jatkaa Teerenpelin Panimon Erikoinen –sarjaa. Myös erilaisia trooppisten ja kuivattujen hedelmien sävyjä löytyy, samoin hiukan lämmittävää alkoholia. Panimon musta ja melko täyteläinen imperial porter on makean suklaamainen (tumma suklaa), karamellimainen ja melassimainen. Melko persoonallinen jälkiruokaolut. «««« HARTWALL MATTSSON IMPERIAL PORTER Hartwall, Lahti 7,0 % HANAOLUT Hartwallin Lahden tuotantolaitoksen yhteydessä toimii myös Mattssoniksi nimetty pienempi erikoisolutpanimo. Maustekahvit mieleen tuova hauska makuyhdistelmä. Alkoholiprosentti pysyy hyvin piilossa, ja paahtuneen katkera jälkimaku jatkuu pitkään. Suhteellisen voimakas humalointi korostaa osaltaan paahtuneisuutta erityisesti jälkimaussa. Musta ja keskitäyteläinen portteri on maustettu kainuulaisittain sopivasti paikallisella tervalla. ««« ½ MAISTILA RASPUTITSA Maistila, Oulu 10,9 % 0,33 L PULLO Sopivan venäläishenkisesti nimetty Rasputitsa on musta ja täyteläinen imperial stout, jonka maussa ja tuoksussa vahva paahtuneisuus kohtaa melko voimakkaan pihkaisen ja hedelmäisen humalaisuuden. «««« OLARIN DIBS ON THE SACHERTORTE Olarin Panimo, Espoo 10,4 % HANAOLUT Tämän mustan ja täyteläisen imperial stoutin valmistuksessa on panimon mukaan käytetty myös Sacher-kakkua. ««« ½ OLUTPAJA FOREIGN EXTRA STOUT Olutpaja, Laitikkala 6,5 % HANAOLUT Rönnvikin viinitilan yhteydessä sijaitsevan pienpanimon musta ja melko täyteläinen foreign stout on hyvin tyylinmukaisesti tuhkaisen paahtunut, kahvimainen ja kermaisen suklaamainen. Musta ja täyteläinen olut on melko tammisen puumainen erityisesti jälkimaultaan, ja myös viskimäisyys tulee hieman esille maussa ja tuoksussa. Tervaiset ja savuiset piirteet ovatkin oluen maussa ja tuoksussa selkeästi päällimmäisinä, mutta toki myös porttereille ominaista paahtuneisuutta, kahvimaisuutta ja suklaamaisuutta on mukana. Voimakas humalointi nousee selkeimmin esiin pitkässä jälkimaussa vahvaan paahtuneisuuteen yhdistyneenä. Alkoholiprosentti ei kuitenkaan peity kovin hyvin muun runsaan maun alle, ja olut luultavasti hyötyisi pienestä lisäkypsytyksestä kellarissa. Kuivattujen hedelmien sävyjä ja lakritsia on myös mukana, ja paahtuneisuus voimistuu jälkimakuun saavuttaessa. Tuoksusta löytyy oluen lämmetessä myös lievää tallimaisuutta. Mustan ja melko täyteläisen oluen makupaletti sisältää myös kahvimaisuutta, rusinamaisuutta ja luumumaisuutta sekä hieman melassimaisuuttakin. «««« HANNUN VALINTA CoolHead Brew Deep Double Blueberry Pie ««««« Hannun arviot. Kieltämättä oluen maussa ja tuoksussa tiettyjä kakkumaisia piirteitä onkin (mm. Muutoin musta ja keskitäyteläinen olut on odotetun kahvimainen, mutta kahvi ei kuitenkaan erityisesti korostu vahvojen paahtuneiden, suklaamaisten ja lakritsimaisten sävyjen rinnalla. Rehevän vivahteikas ja hyvän kypsytyspotentiaalin omaava imperial stout. Tyylille ominaiset kahvimaiset, suklaamaiset ja salmiakkimaiset piirteet täydentyvät viinimäisillä, puumaisilla ja soijamaisilla vivahteilla. Hyvä suoritus haastavahkossa oluttyylissä
Tämä lajike ei ole suosikkejani, se toimii ehkä joissain belgityylisissä oluissa, mutta ei suoraviivaisemmissa IPOissa. Modernissa tuplasti kuivahumaloidussa pale alessa on käytetty vehnää ja kryo-kylmäkäsittelyllä tiivistettyä Amarillo-humalaa. Ei siis belgihiivan esterisyyttä. Erittäin kuivaa, alkoholin määrä ei tunnu yhtään, mutta olut maistuu epämiellyttävän nahkealta ja karkealta. Ei sinänsä erotu erityisemmin muista tyylin edustajista, mutta erittäin tasapainoinen laadukkuus on olennainen valttikortti edelleen näinä kovina aikoina, ehkä olennaisin. Sitruksista raikasta aromia on runsaasti sameassa mehukkaassa juomassa. Katkeruutta on kohtuudella, mutta hedelmäinen raikkaus ei tule läheskään tarpeeksi esiin. Maku on sorbusmaisen marjainen, hyvin voimakkaasti hapan, poreilevan hiilihappoinen. Bernard Tynt Meadow 7,4% ««« Trappistipanimoita ponnahtelee 2010-luvun lopulla esiin säännöllisesti sieltä täältä, tämän oluen valmistajaluostari löytyy Keski-Englannin Leicestershirestä. Saksa, Bayreuth: Bayreuther Aktien Original Landbier 1857 5,3% «« Vaaleaa landbieriä Bayreuthista Maiselin panimosta, Bayreuther on nykyään pelkkä brändi. Pehmeää ja täyteläistä, kaakaota, vaniljaa, siirappia. Makeahkossa maussa on aavistus hedelmäisyyttä, mutta maltaisuus on aivan liian kevyttä, samoin jälkimaun katkeruus. Maku on hieman pippurinen ja karamellinen, hiilihappoa runsaasti. Suklaisemmassa jälkimaussa ei ole erityisempää katkeruutta, mutta kokonaisuutena olut on varsin miellyttävä. Sameassa oluessa on liikaa karamellista makeutta, hedelmäinen raikkaus jää puuttumaan, se kääntyy jopa tunkkaiseksi vihanneksisuudeksi. Saksa, Flensburg: Flensburger Weizen 5,1% «« ½ Pohjoissaksalainen Flensburgin panimo on kuuluisa pilseneristään, jonka rinnalla suomalaisiin maitokauppoihin on nyt saapunut panimon vehnäolut samanlaisessa patenttikorkkipullossa. Italia, Villafranca Padovana: Antoniano Marechiaro 5,2% «« Hieman masentavasti Italian valtavasta pienpanimotarjonnasta Suomen maitokauppahyllyille on päätynyt vaalea lager Padovan läheltä. Lähempänä brittiläistä old alea kuin belgitrappisteja, varsin monipuolinen ja miellyttäväkin olut. Nykytyyliin katkeruus on jätetty liian laimeaksi, mutta hedelmäinen tuoreus on ilahduttavaa. Olut ei eroa edukseen millään tavalla lukemattomien teollisten vaaleiden lagereiden joukosta. C4PO on kaikkein klassisin craft-olut, länsirannikon IPA neljällä C-humalalla, siis Citra, Cascade, Chinook ja Centennial. Tuttua vehnäoluen esterisyyttä, lievästi mausteista hedelmäisyyttä ja purukumia. Nimi viittaa leikkisästi Star Wars -hahmoon C-3PO. Espanja, Barcelona: Garage Hærdball 8,8% ***½ Flying Inniä parempi näyte Espanjan pienpanimotarjonnasta, tosin irrottautumishaaveita elättelevän Katalonian puolelta. 48 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Modernia sameaa mehukaljaa, hyvin appelsiininen aamiaismehutuntuma. Kuravedeltä näyttävä ruma olut, tuoksussa maakellaria ja marjaista happamuutta. Olut soveltunee erityisen hyvin makeiden jälkiruokien yhteyteen, mutta tavanomaisessa baaritilanteessa vaatii suun huuhtelua kuivemmalla juomalla. Suhteellisen kuiva olut, jopa hieman katkeruutta. Tämän best bitterin nimessä on havaittavissa ironisuutta, mutta itse olut on tehty tosissaan. Ei modernimpaa humalan katkeruutta mukana, tämä tuote luottaa perinteiseen reseptiin. Skotlanti, Tweedbank: Tempest All The Leaves Are Brown Bourbon Barrel 11,2% ««« Vahvaa syksyistä olutta, imperial brown alea, Skotlannin etelälaidalta läheltä Englannin rajaa. 2011) panimo, joka tekee myös perinteisiä brittioluita. @olutposti A R D E A R V I O I Englanti, Manchester: Cloudwater DDH Pale Amarillo Citra 5,5% ««« ½ Kivikovaa mainetta kantavan brittipanimon oluita on lopulta saatu Suomeenkin. IPA-tasolle vahvennettuna todennäköisesti toimisi vielä paremmin. Saksassa on onnistuttu moderneissakin tyyleissä, mutta tämän kohdalla niin ei ole käynyt. Alkoholi peittyy tyystin tanakkaan seokseen. Ei valitettavasti tämäkään paljoa poikkea edukseen valjuista teollisista vaaleista lagereista, sellainenhan tämä oikeastaan onkin, kotoisin vain perinteikkäimmältä alan alueelta. Hyvin kuiva, mutta ei kohoa pils-tasolle asti, ei varsinkaan katkeruudessa. Maku on voimakkaan hedelmäinen, tasapainoinen ja täyteläinen. Varsin puhdas ja tasapainoinen suoritus kuitenkin. Ruotsi, Göteborg: O/O Anniversary Baltic Porter 10,0% ««« Balttiporter on oikeastaan tumma bock, koska se yleensä pannaan lager-hiivalla. Kaikki siis periaatteessa kohdallaan, mutta viidenteen tähteen tarvittaisiin henkilökohtaisista mieltymyksistä johtuen lisää vahvuutta. Amerikkalaisessa Heaven Hill -viskitynnyrissä kypsytetty olut, johon on vielä kohdistettu vaahterasiirapilla startattu jälkikäyminen. Maussa on tilliä, jopa tillilihaa, joten asialla varmaankin japanilainen humala Sorachi Ace. Viikinkivokaalilla nimetyssä tupla-IPAssa on Citra-humala pääosassa. Maistetussa erässä cask-käsittely oli erittäin onnistunutta, oluen hienovaraiset toffeiset, pähkinäiset, keksiset ja katkerat vivahteet erottuivat hyvin, samalla kuitenkin lomittuen harmonisesti häkellyttävän maukkaaseen kokonaisuuteen. Alko on nyt hankkinut BFM:n lippulaivatuotteesta vuoden 2016 version myyntiin. Ruotsi, Göteborg: Beerbliotek Du Luktar Lite Som Första Gången Jag Träffade Dig 8,0% «« Romanttisesti nimetty punertava ruotsalainen tupla-IPA, mausteinen tuoksu. Katkeroakin on aivan liian vähäisesti. Tuoksussa on mausteisuutta ja kahvia. Saattaapa tietysti sikäläiset makutottumuksetkin poiketa perinteisemmistä mieltymyksistä. Landbier on Saksassa löyhä termi, joka voi tarkoittaa melkein mitä vain. Maussa tulee mukaan monipuolisempaa marjaisuutta, eikä maltaan tukeakaan ole täysin unohdettu. Belgityylinen ale, estereitä ja hedelmäistä mausteisuutta tuoksussa. Ulkonäkö viittaa belgidubbelin suuntaan, mutta tuoksussa on enemmän geneerisempää perushedelmäisyyttä ja maltaisuutta. facebook.com/olutposti . Ei kovin monimuotoinen olut, mutta tyylissään kohtuullisen onnistunut. Englanti, Birling: Kent Old Skool (cask) 4,1% «««« Kent on Lontoon kaakkoispuolella sijaitseva moderni (per. Vehnäbockiksi suhteellisen vaalea olut, aromissa on tuttuja tyylin esterisiä aineksia banaanista purukumiin. Valmistuksessa käytetty kauraa, mutta kyseessä ei ole New England Lager, olut on hyvin kirkas. Weizenin tuoksussa on häivähdys banaania, mutta maku on kuivempi. Mausteisuus saavuttaa lähes jouluoluiden tason, piparkakkua, piparminttua, anista. Norja, Gvarv: Lindheim Farmhouse Ale 6,8% ««« Belgityylinen saison on varmaan ollut norjalaispanimon tavoitteena maatalo-oluessa. 2902 viittaa karkauspäivään, jolloin paikallinen kuningas sattui kuolemaan 1800-luvulla. Sveitsi, Saignelégier: BFM Abbaye de Saint Bon-Chien 2016 11,0% « Sveitsissä on joidenkin arvioiden mukaan eniten panimoita maailmassa asukaslukuun suhteutettuna. Sessioitavuus ei ole tässä tuotteessa olennaisin ominaisuus. Niin tämäkin ruotsalainen juhlaolut, joka on vahvempi versio O/O:n tavallisesta balttiporterista. Kirkasta vaaleaa lageria, maltainen tuoksu, rungossa hellesmäistä täyteläistä viljaisuutta. Tanska, Greve: Alefarm Deer Heart 6,4% «««« Kööpenhaminan lounaisesta lähiöstä ponnistava Alefarm on Arde Arvioi -blogin Ari Juntunen on pitkän linjan olutbloggaaja, jonka intohimoihin kuuluu oluen lisäksi jalkapallo, kirjat, elokuvat ja musiikki.. Kaikki ei siis ole mennyt kohdalleen, maku on varsin karkea, hedelmäisyys jää hinteläksi. Kohtuullisen monipuolinen belgiolut, jossa karamellisuuden tilalla voisi olla raikkaampaa hedelmäisyyttä. Alkoholi peittyy hienosti tanakkaan pehmeään mallasrunkoon, jossa on myös hedelmäisyyttä. Vaaleahkon ruskea ulkonäkö, tuoksussa makeaa hedelmäisyyttä ja esterien aromeja. Mutta tästä sameasta vahvasta IPAsta huokuu kermaista toffeisuutta, joka vaikuttaa selvästi diasetyyliltä. BFM eli Brasserie des Franches-Montagnes on niistä ehkä tunnetuin, panimo on keskittynyt tynnyrikypsytettyihin hapanoluisiin. Saksa, Andechs: Andechser Weizenbock 2902 6,8% ««« ½ Baijerin maineikkaalla luostaripanimolla ei ole tarvetta sortimenttinsa rukkaamiseen, mutta nyt tarjolle on saapunut vahva vehnäolut. IBU-lukema on peräti 100, mutta erityisempää katkeroa ei tule esiin. Tuskin maahantuoja on tällaista mennyt valitsemaan, harmittavasti vaan jotain on sittemmin mennyt pieleen. Oluessa on myös lähes stoutmaista paahteisuutta. Pohjoisessa pils osataan paremmin kuin weizen. Liian vähän hiilihappoa, makeaa kypsää hedelmää, Jälkimaku on hieman kuivempi, mutta ei katkera. Pullon etiketissä on melko halpahintaisesti romanttinen kuva Napolinlahden rannoilta. Saksa, Berliini: BRLO C4PO West Coast IPA 7,0% « ½ BRLO on moderni craft-panimo Berliinin Schönebergissä. Aniksinen maku on aluksi varsin kuiva, mutta makeutuu lämmetessään. Italia, Zero Branco: Doge Go Over 7,2% «« ½ Italiassa ollaan tunnetusti tarkkoja ulkonäön tyylikkyydestä olutkuvioissakin, mutta tämä Venetsian läheltä saapuva tuote on poikkeuksellisen ruman näköinen kaikin puolin, etikettiä myöten. Periaatteessa kaikki tarvittavat ainekset ovat koossa, mutta kokonaisuus jää jotenkin tukkoiseksi, vaisuksikin. En tykännyt yhtään, vuoden 2013 ei ollut miellyttävä sekään, mutta sentään hieman parempi. Myös pippurisuutta havaittavissa. Englanti, Coalville: Mount St. Erittäin puhdas kokonaisuus ja kohtuullinen jälkikatkeruus täydentää, hieman nykymuotia tanakammin. Oluessa ei ole mitään makuvirheitä, mutta ei riittävästi makuakaan. Espanja, Valladolid: Flying Inn Telepathic War Elephant 8,0% « Espanjan vireässä pienpanimokentässä laatu vaihtelee valitettavasti aika lailla. Kokonaisuus jää karkeaksi ja raakilemaiseksi. Ei happamuutta tai katkeruutta
Tuoksussa on puhdasta appelsiinia, maussa esiin nousee kuivempaa greippisyyttä. Ei ehkä ollut tuoreimmassa kunnossaan. Neutraalissa tuoksussa on hieman kirpeyttä, maku on makeahkon maltainen, diasetyylin puuttuminen on huomattavan positiivista tšekkilagerin kohdalla. Makeampana tämä voisi olla vielä vastenmielisempää nautittavaa, mutta masokistista virittäytymistä tämänkin nieleminen edellyttää. Tässäkään ei sinänsä ole mitään omaperäistä, mutta tasapainoinen ja onnistunut kokonaisuus suositussa tyylissään. USA, Frisco (CO): Outer Range Nature Shapes 6,2% ««« ½ New England -tyylin DDH-IPAa Kalliovuorilta Coloradosta, humalina Nelson Sauvin, Ekuanot ja Citra. Tässä IPAssa humaliksi ovat valikoituneet Citra, Mosaic, Vic Secret ja Azacca. Positiivinen yllätys monin tavoin. Tuoksussa makeaa kypsää hedelmää, hieman horjahtaen mansikkaisuuteenkin. USA, Northport (NY): Sand City Mofosaic 7,2% «««« Amerikkalaisten IPA-tyyppisten oluiden hienoudet tunnetusti huuhtoutuvat Atlanttiin, kun niitä yritetään siirtää Eurooppaan. Ei mitään suurempia epäpuhtauksia, mutta kovin vaisu ja mauton kokonaisuus on. Hedelmäinen makukin viittaa enemmän siihen suuntaan. Sand City on panimo Long Islandin pohjoisrannalla, sameassa IPAssa Mosaic ainoana humalana. Sekin satsaa trendikkäästi eniten moderneihin sameisiin mehuoluisiin. Vaahtoa kertyy paljon, hedelmäisyys ei erityisemmin esillä, enemmän havuja ja bensiiniä, takatila on tyhjä katkeruudesta. Raikkaus on tästä päässyt karkaamaan, jos sitä alunperinkään on ollut. Sartre sen sanoi, helvetti on muut ihmiset. 50 IBU, Warrior, Amarillo, Citra, Simcoe, Galaxy. Raikkaus ja katkeruus voisivat olla paremmalla tolalla, joten kokonaisuus on liian yksiulotteinen ja tylsä. Arden arviot 49 A R D E A R V I O I uusi tanskalainen tähtipanimo. Vanhoja suhteita tässä lämmitellään, 99 viittaa muinaisen ItävaltaUnkarin imperiumin hajoamisesta kuluneisiin vuosiin. Ulkonäön sameus ei varmaankaan riitä NEIPA-aatelointiin, vaikka siis New Englandissa tehty olut on kyseessä. Vaikea sanoa, mitä sellainen olisi. ARDEN VALINTA Alefarm Deer Heart «««« Arden arviot. Sameahko olut näyttää enemmän kellerbieriltä kuin pilsiltä. Tanska, Tejn: Beer Here John's Pils 4,6% «« ½ Bornholmin saarelta on saapunut paikallisen hotdog-baarin nimikkopilsneriä. Ei sentään vihannestunkkaisuutta. Matala hiilihappoisuus pehmentää kokonaisuutta, joka päättyy nykykatsannossa kohtuulliseen katkeruuteen. Viro, Tallinna: Põhjala Leevike 6,5% « Tallinnasta on saapunut maustettu hapanolut, joka on ehkä suunnattu jouluglögien ystäville. Venäjä, Moskova: Green Street Tiny Pissed Off Penguins Chess Club 8,4% «« Venäläinen olut ei ole enää harvinaisuus suomalaisten craft-baarien hanoissa. Karpaloiden ja neilikan yhdistelmä muuhun monipuoliseen maustearsenaaliin sekoitettuna on kuitenkin kovin haastava maltaan ja humalan makua arvostavalle. Unkari, Nagytarcsa: Reketye Next Level 99 Hop Cones 5,6% «« Budapestin itäpuolella toimiva Reketye-panimo on vääntänyt kevyen NEIPAn itävaltalaisen Next Levelin kanssa. Tuote saatiin ilmeisesti varsin rivakasti Suomeen, sillä raikkaus on hyvin esillä. Liian korkea hiilihappotaso laimentaa makua turhan ohueksi, se tuntuu jopa epämiellyttävän tuhkaiselta, ennen lopun miellyttävämpää katkeruutta. Tuoretta ja raikasta olut todellakin on, herukkainen voimakas aromikkuus, maussa sitruksisuus vallitsevana. Ruskeassa oluessa on voimakas paahtunut tuoksu, maku hillitympi, hyvin kuiva, ei hedelmäisyyttä. Maku ei mene liian makeaksi, mutta karvas mausteisuus ei ohueen runkoon yhdistettynä toimi hyvin. Kuivatun hedelmän tuoksu vaihtuu maussa kermatoffeen rasvaisuuden kautta karamellisuudeksi. Mallasrunko jää ohueksi, mutta katkera peräkärry on odottamattoman nautinnollinen. Sameassa punertavassa oluessa on happamuutta enemmän kuin limugoseissa ja maltaisuuskaan ei ole aivan kokonaan hävinnyt taustalle. Moskovalaispanimo suosii englannin kieltä, mutta tupla-IPAn nimen mahdollinen vitsikkyys ei ehkä täysin välity kulttuurimuurien yli. Tšekki, Praha: Staropramen Nefiltrovaný 5,0% «« ½ Prahan perinteisen mahtipanimon hohde on himmennyt viime vuosina Molson Coorsin omistuksessa, mutta nyt panimo yrittää nostaa profiiliaan suodattamattomalla versiolla peruslageristaan. Katkeruutta on sentään kohtuullisesti, IBU-lukema 64. Hyvin tasapainoinen IPA, kerrankin tuntui siltä, että tämä tuskin olisi parempaa omalla mantereellaan. Oluessa on moniulotteisuutta, näin vahvassa tuotteessa harvemmin esiintyvää raikkauttakin. Voimakkaasti sitrushedelmäinen aromi, mutta tuote ei ole niin raikas kuin IPAt parhaimmillaan. Ongelmaa on tässä tapauksessa yritetty taklata katkeamattomalla kylmäketjulla, ensin lentokoneessa Tanskaan ja sieltä rekalla Härmään. Yllättävän kuiva, ei leipäistä siirappisuutta. Jälkimaku jää lyhyemmäksi, mutta toimii hyvin maukkaana lagerina, varmaan hotdogienkin kanssa. Kahdesti kuivahumaloidussa oluessa käytetty humalia Galaxy, Citra, Simcoe ja Falconer’s Flight. Oikeastaan kaikki osa-alueet ovat kunnossa, ei voi oikeastaan kaivata kuin jotain omaperäistä twistiä kakun kuorrutukseksi. Tuoksuun päässyt alkoholisuus ei enää maussa häiritse millään tavalla. Olut on erittäin samea verrattuna vaikka Pilsner Urquellin vastaavaan variaatioon. En tiedä kuinka tuoreina Ukrainaan hyökänneen Venäjän pakotteista kärsivät panimot saavat humalia Amerikasta tai Oseaniasta, ehkä heidän kannattaisi keskittyä nykytilanteessa muihin tyyleihin. Varsin monipuolinen maultaan, mutta raikkautta ja täyteläisempää otetta stoutilta voisi odottaa. Barleywine saisi olla täyteläisemmän hedelmäinen, hillitty katkeruuskaan ei kokonaisuutta tarpeeksi paranna. Viro, Vaida: Tanker Bear Bones Uku 11,5% ««« ½ Yhteistyötä Viron ja Uuden Englannin panimoiden kesken, vahvaa ruisolutta, ruisviiniksikin nimettyä. Wales, Montgomery: Monty's Dark Secret Export 5,5% «« ½ Walesiläinen maitokauppakaurastout on gluteeniton. Kuohkeus ja vähäiset hiilihapot parantavat juotavuutta, oluessa on monimuotoisuutta, pihkaisuutta, ruohoisuutta ja pähkinäisyyttä. USA, Stratford (CT): Evil Twin I Always Felt Closer To IPAs Than I Did To People 7,5% ««« Mikkel-veljelleen ehkä markkinointimielessä kiukutteleva Jeppe Jarnit-Bjergsø on nimennyt inspiroituneesti Two Roads -panimossa teettämänsä IPAn. Mallasrunko ei ole tässä tyylissä isossa roolissa, ei tässäkään, mutta tukea sieltäkin löytyy. Sameaa pehmeän appelsiinista mehumaista olutta, jossa maltaisuus jää pieneen sivurooliin. Maussa sitten pehmeästi rusinaa, luumuja, jotain pähkinäisyyttäkin. Maussa hedelmäisyyttä ohentaa kipsin tai hartsin ote, raikkaus ei ole paras mahdollinen. Peräkärry seuraa mukana lähes muinaisten länsirannikko-IPOjen tyyliin. Viro, Keila: Lehe Suur Paks Mastif 2016 Vintage 9,6% «« Virolainen barleywine ei näytä kovin kauniilta, hailakkaa ruskeaa nestettä ohuen vaahdon alla. Yksiulotteinen ja vaisuhko lajissaan, vaikka taaskaan ei mitään varsinaisia makuvirheitä. Ei ehkä ole säilynyt kuljetuksessa parhaimmillaan. Olut pysyy kuivana ja jatkuu ehkä hieman tyylin normia katkerampana loppua kohti. Ei tästä löydy saksalaisten hellesien tai kellerbierien hienouksia, mutta arkista käyttöolutta on tarjolla konstailemattomasti. Tuoksussa on sekahedelmäsoppaa ja alkoholia
Haen itse tekemisistämme sielukkuutta, joka näkyy myös kuluttajille niin tuotteemme, markkinointimme kuin tapahtumiemme kautta. Panimossamme olen halunnut kehittää yhteistyötä taideja kulttuurialan toimijoiden kanssa, tämän kautta löydämme uutta urbaania yleisöä, voimistamme imagoamme ja inspiroidutaan itsekin. Teemme yhteistyötä myös muiden taideja kulttuurialan tapahtumien ja ilmiöiden kanssa, kuten vaihtoehtoisten musiikkifestivaalien ja taidegallerioiden, sekä Tyrantti-yhtyeen kanssa. En sano, että kaikkien panimoiden pitäisi tehdä yhteistyötä nimenomaan kulttuurija taidealan kanssa, vaan minusta panimoiden tulisi etsiä omat kiinnostuksen kohteensa ja alansa, jotka tukevat sitä omaa brändiä. Aleksi Saikkonen Markkinointija kehityspäällikkö, CoolHead Brew: ”Ennen CoolHead Brew:tä toimin melkein kymmenen vuotta taide -ja kulttuurialalla ollen mukana tuottamassa ja markkinoimassa erilaisia tapahtumia, kuten Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalia ja Helsinki Pride -tapahtumaa. Se ei ole vaan somepostausten ja lehti-ilmoitusten tekoa, vaan oluen ympärille pitää luoda maailma, joka kiinnostaa kuluttajaa. Kaikki tapahtumat, sponsoroinnit, muiden panimoiden kanssa tehtävät kollaboraatiot ja kansainväliset yhteistyöt tuova meille kulttuurista pääomaa ja toisaalta taas elämyksiä kuluttajille!” ”Elitismi ja poteroituminen on haitallista, kuten on myös kuilujen luominen olutkulttuurin ja muiden kulttuurialojen välille.”. Se ei ollut mikään pienen piirin kultti, vaan kaikkien saatavilla. 50 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . @olutposti O L U T J A K U LT T U U R I Perinteinen käsitys panimoalalla on, etta hyva tuote myy itsensa. Yhteistyömme Korjaamon kanssa laajenee edelleen tänä vuonna, ja tuomme tapahtumiimme entistä enemmän poikkitaiteellisia elementtejä. Yhteistyötä kannattaa tehdä laajasti eri alojen kanssa, koska siitä saa sekä kaupallista hyötyä että uutta puhtia ja uusia kulmia omaan tekemiseen. facebook.com/olutposti . Minä en usko siihen. Minusta tuote on tärkein, mutta hyväkin olut vaatii ympärilleen kiinnostavan brändin ja inspiroivia elämyksiä! Olen taustaltani kulttuurituottaja, koulutukseltani taiteen maisteri ja siksi katson panimoalaa hieman eri näkökulmasta kuin monet muut alalla toimivat. Tapahtumamarkkinointi on näin mielestäni yksi tärkeä osa panimobrändiä ja sillä voi vaikuttaa ihan suoraan ostopäätökseen. Siksi aloitimme omien tapahtumiemme järjestämisen Helsingin Töölössä sijaitsevan kultturitalo Korjaamon kanssa kanssa – keskitymme oluen lisäksi miljööseen, ihmisiin ja tarinoihin, sekä haluamme entistä enemmän sekoittaa olutkulttuuria muun kaupunkikulttuurin kanssa. Minulla on taustani ja ammattitaitoni takia hyvä käsitys siitä, mitä elämyshakuisille kaupunkilaisille tulee tarjota. Olen ollut kiinnostunut craft oluista jo pitkään, mutta Lontoossa opiskellessani harrastukseni syveni ja samalla craft beer -käsite arkipäiväistyi, koska paikallisissa baareissa kaikki joivat craft olutta. Kun ihminen saa elämyksen järjestämässämme tapahtumassa, nimemme jää mieleen ja se muistetaan ostettaessa olutta kaupasta tai ravintolassa. Lontoon Central Saint Martinsissa tekemäni gradu käsitteli elämyshakuisille suunnattua markkinointia ja tästä ammennan myös ideoita nykyiseen työhöni. Itse tykkään luoda tämän maailman tapahtumien, elämysten ja kiinnostavien yhteistyökuvioiden kautta. Arvostan itse hyvän oluen lisäksi myös sen ympärillä olevaa pöhinää, kuten brändäystä, elämyksiä tuottavia tapahtumia, sekä tarinoita ihmisistä oluen takana. Haluan että CoolHeadista huomaa, että teemme ilolla, intohimolla ja uteliaisuudella asioita. Minusta yksi panimoalan ongelma on, että kaikki eivät ymmärrä mitä markkinointi itse asiassa on. Tällä lailla haluaisin craft oluisiin suhtauduttavan Suomessakin, niin että ne olisivat osa niin eri alojen tapahtumia kuin ravintolakäyttäytymistä. Elitismi ja poteroituminen on haitallista, kuten on myös kuilujen luominen olutkulttuurin ja muiden kulttuurialojen välille
Tarinamme ja historiamme kiinnostavat ihmisiä. Ihan niin kuin Nikolai ja hänen sukunsa pyrki aikanaan tekemään. Olen viestintäjohtajana Sinebrychoffilla ja yhtiön kulttuuritausta oli ehdottomasti se, miksi aikoinaan työpaikka kiinnosti. Tämä on meille mahdollisuus – tuoda kiinnostavalla tavalla yrityksemme tarinoita esille ja samalla toteuttaa tarkoitustamme tehdä tästä päivästä ja huomisesta parempi. Tahtotilamme on tuoda nuoret museoon tutustumaan perintöömme ja kokemaan taidetta uudella tavalla. Sinebrychoffin museo on meille hyvin tärkeä, haluamme tuoda museota lähemmäs ihmisiä. Kävellessäni kaupungilla ihailen rakennuskulttuuria, kuunnellessani radiosta saksankielisiä uutisia tai musiikkia kerrytän kulttuuripääomaani. Nikolai Sinebrychoff tulee Twitteriin ja tänä vuonna toteutuu myös oma hieman ehkä lapsellinen juhlavuosi-ideani: Teemme taiteilija Anu Pensolan ja keravalaisen Jalostus-kierrätysyhteisön kanssa sinebrychoffilaisten sukilla täytetyn luonnollisen kokoisen Nikolai-räsyhahmon, joka näyttäytyy yllättävissä paikoissa ympäri Helsinkiä. Itse kulutan kulttuuria päivittäin. Teemme paljon lahjoituksia, jotka mahdollistavat erilaisten kulttuurija taidehankkeiden toteutumisen. Mieheni Björn on taitelija, joten meillä kulttuuri on koko ajan läsnä. Muuttuvassa maailmassa traditioilla on mielestäni enenevässä määrin merkitystä. Ihan niin kuin Nikolai ja hänen sukunsa pyrki aikanaan tekemään.” Aleksi Saikkonen Markkinointija kehityspäällikkö, CoolHead Brew: Olut ja kulttuuri. ”Muuttuvassa maailmassa traditioilla on mielestäni enenevässä määrin merkitystä. Olut ja kulttuuri 51 O L U T J A K U LT T U U R I Marja-Liisa Weckström Viestintäjohtaja, Sinebrychoff: Meillä Sinebrychoffilla on historiaa ja kulttuuria, mutta pelkästään niillä ei selviä, me haluamme toteuttaa tarinoidemme henkeä myös tästä eteenpäin. Pidämme kulttuuritaustaamme yllä. Minusta kulttuuri on hyvin moninainen käsite. Tämä on meille mahdollisuus – tuoda kiinnostavalla tavalla yrityksemme tarinoita esille ja samalla toteuttaa tarkoitustamme tehdä tästä päivästä ja huomisesta parempi. Yrityksessä pyrimme käyttämään museota mahdollisimman paljon seminaareihin ja näyttämään sekä kotimaisille että ulkomaisille yhteistyökumppaneillemme taustaamme ja sen mahdollisuuksia. Olutkulttuuri on taas se, minkä eteen teen töitä. Tulemme kuulemaan suvusta aivan uusia asioita, Sinebrychoff-nimen alkuperästä lähtien. Suuri osa siitä on mesenaattina eli mahdollistajana toimimista. Yhteystyömme museon kanssa on hyvin tiivistä, ja vaikka me olemme yhtiö ja he museo, me molemmat koemme, että olemme yhtä. Tänä vuonna yrityksellämme on 200-vuotis juhlavuosi, ja museoon tulee Sinebrychoffin suvun historiaa käsittelevä näyttely. Haluamme tehdä ihmisen näköisiä ja kokoisia asioita juhlavuotemme kunniaksi, sellaisia mistä Nikolai Sinebrychoffkin pitäisi. Edelleen yrityksen tausta saa minussa aikaa kylmiä väreitä, Sinebrychoffin merkitys kulttuurin saralla on yksi niistä syistä, miksi olen töissä täällä. Sukkien kautta jokainen sinebrychoffilainen on mukana tarinassamme
Tällaisen reissun jälkeen lager maistuu hassulta. Sanat ja kuvat: Mika Laitinen. facebook.com/olutposti . @olutposti S A H T I Matka sahdin sydänmaille EILA TUOMINEN KEITTÄÄ SAHTIMÄSKIÄ PERTUNMAALLA. 52 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . 15 sahtipitäjää, 13 kotipanimoa, kuusi kaupallista sahtipanimoa, museo, mallastamo, maistettuna yli 60 tekijän sahtia. Harva suomalainen on kiertänyt sahtipitäjiä yhtä perinpohjaisesti kuin kansainväliset olutasiantuntijat, jotka tekivät kesällä 2018 kahdeksan päivän roadtripin maalaisoluen alkulähteille. TÄMÄ ON EKSOOTTINEN NÄKY JOPA SUOMALAISELLE OLUTHARRASTAJALLE
Puhetta herätti myös Suomen hiivan leivinhiiva, jolla useimmat sahdit käytetään. Itsekin sahdin kaltaisia olutperinteitä Pohjoismaissa ja Baltiassa ylöskirjanneena koin olevani hengenheimolaisten seurassa. Teillä on sahdille oma mallas, vuosittainen kilpailu ja useita kaupallisia valmistajia,“ hän toteaa. Aikoinaan sahdista kirjoittivat journalistit ja suomalaiset sahdin ystävät, mutta nykyään perinneoluille on omat erikoistuneet kirjailijansa. Matkaoppaana olin alkuun huolissani riittääkö ohjelmaa kahdeksalle päivälle, mutta lopulta jokaisessa kohteessa oli niin paljon kuultavaa ja nähtävää, että haasteeksi muodostui enemmänkin aikataulussa pysyminen. Vaikka sahdinkaltaisia perinteitä on muuallakin Pohjoismaissa ja Baltiassa, Garsholin mielestä sahdin asema suomalaisessa kulttuurissa on ainutlaatuinen. Mittasimme sahdeista ja vierteistä sokeripitoisuuksia sekä lämpötiloja. Norjassa monet olutharrastajakaan eivät tunne maan omaa perinneolutta, maltølia, eivätkä perinteiset valmistajat aina tiedä toisistaan. Hän rohkaisi suomalaisia elvyttämään vanhat tavat käyttää omia hiivajuuria, siis sahdin EU-nimisuojan mainitsemaa “kerättyä hiivaa”. Otimme tuhansia valokuvia ja kirjoitimme ylös reseptejä. Tavoitteena oli kartoittaa sahtiperinteitä tutustumalla mahdollisimman moneen tekijään ja pitäjään. Thibault oli vaikuttunut elävästä sahtiperinteestä arjessa ja juhlassa. Garsholin ja Amundin mielestä sahtiin sopisi runsaampi katajan maku ja monet miesten suosikkisahdeista olivat keskivertoa katajaisempia. Kahdeksan päivän matka alkoi 4.8.2018 Sahdin-valmistuksen SM-kisoista Karvialta ja jatkui sieltä reittiä Isojoki, Hämeenkyrö, Sastamala, Ruovesi, Padasjoki, Lammi, Hämeenkoski, Hollola, Asikkala, Heinola, Sysmä, Pertunmaa, Hartola ja Joutsa. Norjassa maalaisoluet jakautuvat neljään selkeästi erottuvaan paikalliseen tyyliin, mutta toisaalta Norjassa vuoristot ja vuonot pirstovat perinteitä aivan toisella tavalla. “Suomalaiset tuntevat sahtiperinteen ja arvostavat sitä. Jo vuotta aiemmin matkasuunnitelmaa hierottiin nimellä “Sahti expedition”. Garshol on aiemmin kartoittanut maalaisoluita Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä. KUVASSA VASEMMALTA OIKEALLE MARTIN THIBAULT, LARS MARIUS GARSHOL JA AMUND POLDEN ARNESEN.. Hän panee olutta Oslossa Eik & Tid -panimossa, joka yhdistää vanhaa pohjoismaista olutperinnettä ja oluenpanon uutta aaltoa. Haastattelimme sahdintekijöitä, kuvasimme heidän panimoitaan ja maistoimme heidän sahtejaan. ”Suomalaiset voisivat arvostaa sahtiaan enemmän, vaikka pohjoiseurooppalaisista he ovatkin kaikkein tietoisimpia maalaisolut-perinteistään.” – LARS MARIUS GARSHOL Tunnettuuden kääntöpuolena sahtien alueelliset erot ovat tasoittuneet enemmän kuin esimerkiksi Norjassa. Poldenille matka oli inspiraation lähde pohjoismaisen oluen alkujuurille. Matka sahdin sydänmaille 53 S A H T I Nykyään olutravintoloiden kattaukset näyttävät melko samanlaiselta ympäri maailman, mutta aitoa sahtia saa vain Suomesta. Thibault on matkannut kansanoluiden perässä Norjassa, Virossa, Liettuassa, Bhutanissa, Perussa, Boliviassa ja Etiopiassa. Garshol esitti valmistajille vakiokysymykset, joilla hän vertaa eri maiden maalaisolutperinteitä. Toisaalta myös Olavi Viherojan katajaton sahti maistui seurueelle. Koska seurueessamme oli kansainvälisesti arvostetuimpia maalaisoluiden asiantuntijoita, odotin innolla heidän kommenttejaan sahdista. Olen samaa mieltä, esimerkkiä voitaisiin katsoa vaikkapa Norjasta tai Liettuasta, missä Suomesta kadonneet hiivaperinteet vielä paikoitellen elävät. MATKAMME NOTEERATTIIN KOLMESSA PAIKALLISLEHDESSÄ: ITÄ-HÄME, PADASJOEN SANOMAT JA UUTISOIVA (HÄMEEKYRÖ). SAHTI EXPEDITION Matkasta saisi hyvän veijaritarinan, mutta kierroksella oli tutkimuksellisempi päämäärä. Seurasimme valmistusta Hämeenkyrössä, Ruovedellä ja Pertunmalla. Garshol oli yllättynyt miten samankaltaisia valmistusmenetelmät ja raaka-aineet ovat eri puolilla sahtiseutuja. Mukana oli myös pitkän linjan olutharrastaja Timo Alanen sekä yrittäjä Ilkka Miettinen United Gypsies Brewerystä ja Craft Beer Helsinki -tapahtumasta. Tämä oli perimmäinen syy kanadalaisen olutkirjailijan Martin Thibaultin, norjalaisen olutkirjailija Lars Marius Garsholin ja norjalaisen panimomestarin Amund Polden Arnesenin vierailulle Suomeen elokuussa 2018. Garsholin mukaan yksi hiiva yhdenmukaistaa sahteja. MITÄHÄN NE MEISTÄ AJATTELEE
Thibault ihastui suomalaiseen saunaan ja järvimaisemaan. DEMONSTROIMME PERTUNMAALAISELLA MÖKILLÄ MITEN SUOMALAISTA JUHANNUSTA JUHLITAAN. Kulinaristiksi tunnustautuva Polden piti eniten suomalaisista kotiruuista. Menneiden vuosikymmenten tarinat päiviä kestäneista juhlista ja sahtiinmenevistä papeista saivat vierailut venähtämään aiottua pidemmiksi. SUOMALAISUUDEN YTIMESSÄ Tutkimuksen lomassa saunoimme, uimme ja liikuimme luonnossa. Garsholilla on tekeillä Euroopan maalaisoluita käsittelevä kirja (Brewers Publication, julkaistaan näillä näkymin 2020). Käytin matkalla kerättyä tietoa sahtia käsittelevään Viking Age Brew -kirjaani (Chicago Review Press, kesäkuu 2019). 54 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . facebook.com/olutposti . Matkan antia esitellään myös kirjailijoiden olutsivustoilla Les Coureurs des Boires (Thibault), Larsblog (Garshol) ja Brewing Nordic (Laitinen). @olutposti S A H T I PEEÄRRÄÄ SAHDILLE JA SUOMELLE Matkalta saatu tieto päätyy useaan kansainväliseen kirjaan ja lehtijuttuun: Thibault kirjoittaa BeerAdvocate -lehteen ja hänen perinneoluita käsittelevä kirjansa julkaistaan Kanadassa ranskaksi 2019. VIERAAMME PÄÄSIVÄT HYVIN NOPEASTI JUONESTI KIINNI.. Sahdintekijöiden luona vieraillessamme nautimme hirvipaistia, muikkukeittoa, ruisleipää, mustikkapiirakkaa ja paljon kahvia. Sahti tulee näkymään molemmissa. Hänen mukaansa Kanadassakin on paljon järviä, mutta siellä rauhallisen idyllin voi kokea vain vaeltamalla erämaahan. Kansainvälisiä vieraitamme hymyilytti puhetta elävöittävät voimasanat ja Garshol vaati, että tulkkaan myös tarinoiden perkeleet ja helevetit asianmukaisella painokkuudella. Kirjoitin sahdista artikkelin Amerikan kotiolutyhdistyksen Zymurgy -lehteen (Mar/Apr 2019), johon liitin reissulta kirjatun Olavi Viherojan reseptin.
KITTY´S ON NYT ENTISTÄKIN BRITIMPI Keskuskatu 6, 00100 Helsinki oluthuone.fi. Matka sahdin sydänmaille 55 SEPPO LISMA KANTAA VIERREKANISTERIA KAIVOON JÄÄHTYMÄÄN RUOVEDELLÄ. “VUODEN UUTISKUVA” TUUMASIVAT OLUTKIRJAILIJAT THIBAULT JA GARSHOL
@OlviOyj Sinebrychoff 200-vuotias Sinebrychoff on Suomen johtava oluiden, siidereiden sekä virvoitusja energiajuomien valmistaja, joka tarjoaa myös kattavan valikoiman kansainvälisiä oluita ja yhteistyökumppaniensa kautta laajan valikoiman muita alkoholijuomia. Vankka ammattitaitomme takaa, että jokainen avattu korkki tuottaa iloa. @sinebrychoff1819v Lappo.fi lappo.fi Uniq Drinks Finland www.udf.fi Radio Business FM www.businessfm.fi . @Hartwall1836 Lidl www.lidl.fi . Hartwallin tuotevalikoimaan kuuluu vesiä, virvoitusjuomia, oluita, siidereitä ja long drink -juomia sekä viinejä ja muita alkoholijuomia. Sinebrychoff valmistaa Coca-Colan juomat Suomessa. Olvi on valmistanut juomia jo 138 vuoden ajan Iisalmessa, ja nykyisin yhtiö toimii paikallisesti Suomessa, Valko Venäjällä ja Baltian maissa. @lidlsuomi OLVI Olvi on ainoa itsenäisenä suomalaisena 1800-luvulta säilynyt panimo.Suomalainen Olvi luo positiivisia makunautintoja. 56 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . www.olvi.fi . Sinebrychoff aloitti panimotoiminnan 1819 ja on tänään Pohjoismaiden vanhin panimo ja Suomen vanhin elintarvikealan yritys. @olutposti K U M P PA N I T Pääyhteistyökumppanit Yhteistyökumppanit Hartwall Hartwall on juoma-alan kasvava suunnannäyttäjä. facebook.com/olutposti . Sinebrychoff on osa kansainvälistä Carlsberg-konsernia. www.hartwall.fi . Valmistamme suomalaisten rakastamia juomia arkeen ja juhlaan. @businessfm.fi Kantri-lehti www.kantrilehti.fi . pubit.. www.sinebrychoff.fi . @kantrilehti HOK-Elanto Oluthuoneet Amsterdam, Angleterre, Joutsen, Kaisla, Kitty’s Public House, Konepaja, Kuikka, Poseidon, Rotterdam, Sailor’s, Ølhus Olutravintolat ja William K
@lonkka11 | . @ravntolafatlizard Vakka-Suomen Panimo vasp.fi Brew Seeker Oy brewseeker.fi . Matka sahdin sydänmaille 57 K U M P PA N I T Kumppanit Plevna plevna.fi Laitilan Wirvoitusjuomatehdas laitilan.com . @MomentinGroup.fi Black Door, Kalaravintolat, Moms Restaurant, Tommy Knocker Craft Beer Bar, Oluthuone Lehto Kaverit Servaali servaali.fi . @vikinglinesuomi Momentin restaurants momentingroup.com . @8bithelsinki Teerenpeli ravintolat & Teerenpeli panimo ja Tislaamo teerenpeli.com . @tornionpanimo Lumi Brewing lumibrewing.com Ravintola Lönkka & 8-bit Taproom lonkka.fi | lonkka.fi/8bittaproom . @Teerenpelipanimotislaamo Tukijat Ruosniemen Panimo ruosniemenpanimo.fi Helsinki Distilling Company hdco.fi Pyynikin käsityöläispanimo pyynikin.com Ravintola Perho / Perhon Panimo perho.fi Iso-Kallan Panimo isokallanpanimo.fi Mallaskosken Panimo mallaskoski.fi Rocking Bear Brewers Oy rbb.fi Jacobstads Brewery jacobstad.fi Hopping Brewsters hoppingbrewsters.fi Viking Malt & Senson vikingmalt.com Maku Brewing makubrewing.com Takatalo & Tompuri takatalotompuri.fi Waahto Brewery waahtobrewery.fi Kotka Steam Brewery kotkasteambrewery.com Gallows Bird gallowsbird.fi Treffi Pub & Bistro treffipub.com RPS Brewing rockpaperscissors.fi. @servaali Tornion Panimo tornionpanimo.fi . @laitilanlimut Fat Lizard www.fatlizard.beer . @brewseeker Nokian Panimo nokianpanimo.fi . @Nokian-Panimo-Oy Viking Line vikingline.fi . @FatLizardBeer Ravintola Fat Lizard ravintolafatlizard.fi
Heidän kanssaan teemme myös yhteisiä tempauksia, sekä pyrimme edistämään heidän toimintaansa verkottamalla heitä muiden kumppaneiden kanssa, olivat he vähittäiskauppaa, ravintoloita, tapahtumia tai muita toimijoita. Kumppanimme osallistuvat kaikkien meidän yhteiseen missioon olutkulttuurin puolesta. Tule sinäkin mukaan toimintaan suomalaisen juomaja ruokakultuurin edistämisen puolesta! LIITY OLUTPOSTIN KUMPPANIKSI TAI TUKIJAKSI! Näillä Olutpostin kumppanuussivuilla näet joukon toimijoita, jotka ovat tukeneet Olutpostia aina vuoden kerrallaan ja saaneet vastikkeeksi edullista mainostilaa niin lehdestä kuin verkosta. facebook.com/olutposti . 58 Olutposti 01/19 www.olutposti.fi . Olit sitten panimo-, jakelija-, ravintola-, kauppias-, elintarvike-, lifestyletai tapahtumatoimialan edustaja, tule mukaan joukkoomme.. Olutpostin lukija ei ole pelkästään asiasta kiinnostunut kuluttaja, vaan Olutposti-lehteä ja verkkoa lukevat myös useat HoReCa alan ammattilaiset. krs Beerger Hämeentie 15, 00500 Helsinki Black Door Iso Roobertinkatu 1, 00120 Helsinki BrewDog Bar Helsinki Tarkk’ampujankatu 20, 00150 Helsinki Bruuveri Fredrikinkatu 63AB, 00100 Helsinki Bryggeri Sofiankatu 2, 00170 Helsinki Bierhaus Munchen Töölönlahdenkatu 3, 00101 Helsinki Helsinki Distilling Company Työpajankatu 2a, 00580 Helsinki Hilpeä Hauki Vaasankatu 7, 00500 Helsinki Janoinen Lohi Linnankoskenkatu 12, 00250 Helsinki Kaunis Kampela Lauttasaarentie 10, 00200 Helsinki Leijuva Lahna Eerikinkatu 14, 00100 Helsinki Lönkka 8-bit Lönnrotinkatu 11, 00120 Helsinki Ohrana Krouvi Panimo Korkeavuorenkatu 27, 00130 Helsinki Oljenkorsi Intiankatu 18, 00560 Helsinki Olutravintola Jano Mäkitorpantie 11, 00620 Helsinki One Pint Pub Santakatu 2 C, 00180 Helsinki Pinehill Terrace Mäntymäentie, 00250 Helsinki Punavuoren Ahven Punavuorenkatu 12, 00150 Helsinki Solmu Pub Vaasankatu 8, 00500 Helsinki St. @olutposti K U M P PA N I T Kumppanuusravintolat ESPOO Davisto Kuunkehrä 2, 02210 Espoo Espoon oma panimo Tillinmäentie 3, 02330 Espoo The Gallow’s Bird Merituulentie 30, 02200 ESPOO Vaappuva Ankka Olari Maapallonkuja 1, 02210 Espoo Vaappuva Ankka Suurpelto Kynäkatu 6, 022250 Espoo HELSINKI Bar PullmannAvecra Helsingin rautatieasema, Asema-aukio 1, 2. Pienikin kumppanuus on arvokas, sillä jo pelkkä näkyminen Olutpostin kanavilla on osoitus toimijan olemassa olosta. Urho's Pub Museokatu 10, 00100 Helsinki Stadin Panimoravintola Kaasutehtaankatu 1, rakennus 6, 00540 Helsinki Tommyknocker Craft Beer Bar Iso Roobertinkatu 13, 00120 Helsinki Viisi Penniä Mannerheimintie 55 00250 Helsinki HYVINKÄÄ Crafters Hämeenkatu 13-17, 05820 Hyvinkää HOLLOLA Maatilapanimo Hollolan Hirvi, Aikkalantie 30, 15880 HOLLOLA JYVÄSKYLÄ Harry’s Kauppakatu 41, 40100 Jyväskylä Pub Juoma Kannaksenkatu 2 , 40600 Jyväskylä Vihreä Haltiatar Kauppakatu 13, 40100 Jyväskylä KAUNIAINEN Moms Kauppakeskus Grani, Promenadi 1, 02700 Kauniainen KITTILÄ Public House Sohva Leviraitti 4b, 99130 Sirkka KUOPIO Bierstube Kasarmikatu 5-7, 70110 Kuopio LAHTI Tirra Loviisankatu 8 15100 Lahti MIKKELI Bar Dom Porrassalmenkatu 18, 50100 Mikkeli ORIMATTILA Ravintola Tehdas Erkontie 11, 16300 Orimattila OULU Oluthuone Leskinen Kirkkokatu 10, 90100 Oulu Maistila Kaarnatie 20, 90530 Oulu PORVOO Porvoon Paahtimo Mannerheiminkatu 2, 06100 Porvoo RAVIJOKI Takatalo & Tompuri Uskintie 23 C, 49980 RAVIJOKI RAUMA Linden Brewery Kairakatu 17, 26100 Rauma ROVANIEMI Lapin Panimo Teollisuustie 14 B, 96320 Rovaniemi SAVONLINNA Bistro Waahto Satamapuistonkatu 5, 57100 Savonlinna TAMPERE Gastropub Kaleva Pellervonkatu 9, 33540 Tampere Gastropub Nordic Otavalankatu 3, 33100 Tampere Gastropub Soho Otavalankatu 10, 33100 Tampere Gastropub Tuulensuu Hämeenpuisto 23, 33100 Tampere INEZ Tapas Bar Pellavatehtaankatu 19, 33100 Tampere Plevna Itäinenkatu 8, 33210 Tampere Pyynikin Brewhouse Restaurant Verkatehtaankatu 2, 33100 Tampere Rajaportin saunan kahvila Pispalan valtatie 9, 33250 Tampere Salhojankadun Pub Salhojankatu 29, 33500 Tampere The Bull Hatanpään valtatie 4, 33100 Tampere Ukkometso Kauppakatu 16, 33210 Tampere TURKU City Hospoda Restaurace Eerikinkatu 16, 20100 Turku TUUSULA Krapin Paja Rantatie 2, 04310 Tuusula VANTAA Cafe Kuusijärvi Kuusijärventie 3, 01260 Vantaa Oklahoma Tikkuraitti 15, 01300 Vantaa Ravintola Old Story Tikkuraitti 17, 01300 Vantaa Zilla Kielotie 14, 01300 Vantaa Laita viestiä olutposti@olutposti.fi tai soita 0500577089 niin kuulet lisää