Olutposti 01/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

IISALMI 4EVER! OLVI 140 V VIINIMAASTA OLUTMAAKSI ITALIA Ravintola Palacen EERO VOTTONEN: Parhaat olutkokemukseni O L U T P O S T I O N U U D I S T U N U T ! IS S N 12 58 -1 44 2 H IN TA 7, 50 € Powered by: P A L .V K O 2 18 2 2 7 4 8 3 8 18 1 NUMERO 01/18. Olutkaupunki TAMPERE OLUTKULTTUURI JA FESTIVAALIT PARHAAT KASTIKKEET JA OLUET HAMPURILAISTEN KERA MITÄ OLUTTA VEGAANIRUUAN KANSSA
SISÄLLYS 01/18 44 | Eero Vottosen olutmietteitä Huippukokki Eero Vottosen mielestä oluesta ja sen nauttimisesta ei tarvitse tehdä liian monimutkaista. 20 | Olvi 140 vuotta Ketterä 140-vuotias Olvi on edelleen suomalainen ja antaa oman osansa olutkulttuurin edistämiseen. UUSI JUTTUSARJA ALKAA! 04 | Olut on kaikkialla! 06 | NAPS haluaa yhdistää taiteen ja oluen 09 | Käytiin Panemassa 14 | Ismo Alanko 18 | Olutkaupunki Tampere 24 | Burgeri ja bisse -bileet 28 | Itäsuomalainen kalja 30 | Tarvittavan hiivan määrän laskeminen 32 | Uusi lehti kääntyy 33 | Malttia uudistuksen vaikutusten tulkintaan 34 | Lännen pikajunan kartoitus 38 | Tapahtumien Suomi 42 | Aito Suomalainen siideri Tässä numerossa myös 3. 10 | Rooman olutsalaisuudet Ikuinen kaupunki paljasti Olutpostille salaisuudet joita osa paikallisistakaan ei tiennyt
Toivomme Sinut viihtyvän lehtemme parissa ja saavan siitä paljon iloa! XX, Aniko Olut on kaikkialla! Ps. Olutpostissa tulet tästä eteenpäin näkemään oluen kaikki puolet; niin harrastajan näkökulman kuin oluesta kiinnostuneen herkuttelijan osalta. Emmekä unohda myöskään siideriä, vaan niin sillä kuin kotioluella kuin perinteisellä sahdilla on Olutpostissa oma sijansa. Suomalaiset juovat alkoholijuomista eniten olutta ja kaikista ostetuista juomatuoteryhmistäkin olut on kolmantena, vain maitoa ja kahvia juodaan enemmän kuin olutta. Nykyään katson mihin vaan, näen olutta. Raportoimme olutmatkailusta, kerromme mielenkiintoisia yksityiskohtia oluen maailmasta, esittelemme ihmisiä oluen takaa ja kerromme myös muiden alojen kiinnostavien toimijoiden olutintohimoista. Nyt onneksi olut elää kukoistustaan, niin olutharrastajien, olutseurojen mutta myös ihan jokaisen juomista ja mauista kiinnostuneen suomalaisen mielessä. Olut on siis kaikkialla. Olemme olutmaa ja olut on niin osa perimäämme kuin nykyisyyttämme. Kuitenkin olut on ollut kauan hieman lapsipuolen asemassa kulttuurissamme kaikesta yhteisestä historiasta ja kulutusmäärästä huolimatta. Olut on läsnä arjessamme, niin alkoholittomana palautusjuomana, ruokajuomana, urheilukatsomoissa, musiikkifestareilla kuin seurustelukuin bileravintoloissa. Me Olutpostissa haluammekin olla osa suomalaista oluttodellisuutta ja olutkulttuuria, olla läsnä hyvin erilaisissa oluthetkissä ja olutympäristöissä kaikkien oluesta kiinnostuneiden kanssa. Tervetuloa mukaan olutkulttuurimatkallemme. Katso myös www.olutposti.fi, josta löydä ajankohtaiset olutuutiset ja paljon oluthauskaa! P Ä Ä T O I M I T T A J A LT A 4 Olutposti | 01/18. Mielestämme ruoka tekee oluesta vielä parempaa, joten tulevaisuudessa saat lukea niin oluen ja ruuan yhdistelyvinkkejä kuin helppoa kotona tehtävää reseptiikkaa, joka taatusti sopii oluen kanssa
Ilmestymispäivämäärät: Numero 2/18 vko 28 (14.6.) Numero 3/18 vko 37 (13.9.) Numero 4/18 vko 46 (15.11.) Lainattaessa lähde mainittava. Suomen Olutseura ry:n jäsenille lehti tulee jäsenetuna veloituksetta. Olutposti ilmestyy neljästi vuodessa. C M Y CM MY CY CMY K KotkaSteamBrewery90x135.pdf 1 19.3.2018 18.44 www.stallhagen.com introduces the new Craft Can collection. 4041 0089 OLUTPOSTI NUMERO 1/18 PÄÄTOIMITTAJA ANIKÓ LEHTINEN aniko@olutposti.fi, 040 738 1670 ULKOASU OSKARI SARKIMA, TRIAD OY oskari@triad.fi, 045 1315 172 KUSTANTAJA, ILMOITUSMYYNTI JA KUMPPANUUDET JARI ”CYDE” HYTTINEN ilmoitusaineistot@olutposti.fi, 0500 577 089 TOIMITUSNEUVOSTO Jari "cyde" Hyttinen, Antti Kotti, Maria Markus, Anikó Lehtinen, Teemu Lahtinen, Peter Tammenheimo, Jouni Koskinen TÄMÄN LEHDEN TEKIJÄT André Brunnsberg, Mikko Hentunen, Jouni Koskinen, Antti Kotti, Mika Laitinen, Teemu Lahtinen, Anikó Lehtinen, Maria Markus, Hannu Nikulainen, Mariaana Nelimarkka, Simo Raittila, Peter Tammenheimo MEDIATIEDOT www.olutposti.fi/mediatiedot JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Olutposti Media Oy Vilhovuorenkatu 11 D, 00500 Helsinki olutposti@olutposti.fi, 0500 577 089 www.olutposti ISSN: 1258-1442 PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital Oy PL 80 (Ilmarisentie 7), 15101 LAHTI 044 7360 522 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Jaicom Oy tilaukset@jaicom.com, 03 4246 5319 Tilaushinta 28 euroa/vuosi
Ilari Kähönen on samoilla linjoilla. Keskustelun edetessä paljastuu koko ajan yhä uusia tekijöitä, jotka yhdistävät kuvataiteita ja oluiden maailmaa. Teksti ja kuvat: Peter Tammenheimo Helmikuinen alkuilta Helsingin ydinkeskustassa. – Olemme tehneet paljon performanssija ympäristötaideprojekteja. Mestaruus molemmilla kentillä syntyy harjaantumisen myötä, mutta se vaatii omistautumista, kykyä nähdä konventionaalisten kehysten ulkopuolelle ja rohkeutta haastaa oma makunsa. Molemmilla on oma elinkaarensa, ja toisinaan sekä oluen että taiteen tekemisessä voidaan käyttää samoja raaka-aineitakin. Autojen pakokaasut värjäävät katuverkostoa siniharmaalla katkullaan. ” Parhaimmillaan olut on kuin taideteos, jonka parissa vietetty hetki jättää pysyvän muistijäljen. Jossain taustalla kääntyvä raitiovaunu rääkäisee kuin epävireinen klarinetti. K U L M A P Ö Y T Ä Kuvataide-työryhmä NAPS haluaa yhdistää taiteen ja oluen Nykytaiteella ja oluella on paljon yhteistä, toteavat oluenystävät ja kuvataiteilijat Päivi Maunu ja Ilari Kähönen. Niitä kumpaakin on käytetty myös oluen maustamiseen. 6 Olutposti | 01/18 NAPS haluaa yhdistää taiteen ja oluen. Siinä se on, illan tähti loistaa parrasvaloissa yleisön silmien alla. Samalla tapaa lähestymme myös olutta, joka on meille kaikkia aisteja puhutteleva esteettinen elämys, Päivi Maunu toteaa. – Ajattelen oluen moniaistisena nautintona, jolloin maun lisäksi myös tuoksu ja visuaalisuus ovat hirveän tärkeitä elementtejä. Sitten tulee tarina, joka rakentuu sydämen ympärille. Yhdessä he muodostavat NAPS-työryhmän ja haluaisivat ottaa myös oluenteon osaksi taideprojektia. – Tärkeintä on tietenkin tämä neste, se on oluen sydän, mies toteaa, vaipuu hetkeksi ajatuksiinsa ja kohottaa lasiaan ravintolan katosta tulevaa spottivaloa vasten. Esimerkiksi NAPS-työryhmän viime syksynä rauman taidemuseolle toteuttama sokeripalamosaiikki lilaristilippumme oli värjätty punajuurella ja mustikalla. Päivi Maunu toteaa, että taide sekä olut avautuvat sitä paremmin mitä syvemmälle niiden maailmaan pääsee sisään. Taiteilijat Päivi Maunu ja Ilari Kähönen istuvat pakkaselta suojassa olutravintolan ikkunapöydässä. Kenttä on laaja ja kilpailu kovaa. – Ilman tarinaa sydän on kuin tyhjä kuori, Kähönen runoilee. Olutlasiensa alle Maunu ja Kähönen ovat levittäneet valkoisen pöytäliinan, johon syntyy katkeamattomana virtana hetken mielikuvia ja piirroksia olutmaistelun siivittämänä. – Oluen juomisessa on jotain performatiivista, etenkin kun sen ajattelee osana kehittyvää juomakulttuuria, Ilari Kähönen täydentää. Keskeisin yhteys löytyy silti filosofiasta. Taiteen tavoin se voi myös tuottaa oivalluksia jostain lähes tavoittamattomasta, ihmistä suuremmasta. Toimistojen valkokaulustyöläiset kiiruhtavat attaseasalkkuineen kohti metroasemaa. Parhaimmillaan olut on kuin taideteos, jonka parissa vietetty hetki jättää pysyvän muistijäljen. Sekä nykytaide että olut hakevat jatkuvasti omia rajojaan ja pyrkivät etsimään yhä yllättävämpiä ilmenemismuotoja
Käy kurkkaamassa Olutpostin verkkosivuilla illan aikana juodut oluet ja mitä taiteilijat niistä sanoivat www.olutposti.fi – Tällä hetkellä kuvataiteen äärilaitana voitaneen pitää Elon Muskin Tesla Roadster -avoauton ampumista avaruuteen. 7 NAPS haluaa yhdistää taiteen ja oluen. Ajatus saa siivet alleen ja laajenee kohti koeviljelmää, joka olisi samalla ympäristötaideteos. – Horsma antaisi oluelle upean vaaleanvioletin ruusun värin. Toivottavasti joku siitä innostuu, Päivi Maunu vinkkaa. Oluen nimeksi tulisi Horsma Harakka. Kokemusta juomanvalmistuksestakin on, sillä harakassa on syntynut jo muun muassa raikkaan punertavaa horsmasimaa kerran kesässä kolmen vuoden ajan. Idea saa työparin syttymään. – Horsma toimisi varmasti myös oluen mausteena, siis horsma ja humala yhdessä! Ja olisihan harakassa mahdollisuus kasvattaa myös humalaa. Se on kuvataiteen tekona semmoinen, jota ei varmasti kukaan pysty ylittämään ihan heti, Ilari Kähönen pohtii. Tietysti mukaan pitäisi saada vielä joku asiasta innostunut pienpanimo tai kotioluen panija. Ilari Kähönen ehdottaa, että oman oluen valmistaminen paikallisia raaka-aineita hyväksi käyttäen voisi olla mieluinen poikkitaiteellinen projekti. Puhe kääntyy Helsingin edustalla sijaitsevaan Harakan saareen, jossa Päivi Maunulla on työhuone ja puutarha. ß K U L M A P Ö Y T Ä Päivi Maunun ja Ilari Kähösen työryhmän nimi NAPS tulee sanoista Natura & Arte Post Scriptum eli luonnon ja taiteen jälkisanat. Sen käymisprosessi on tapahtunut Venäjän vallan aikaisessa muurivallissa
Harvassa ravintolassa tosin lasikirjo on kattava, mutta edes se tylsä puolipintti on parempi kuin imperial stoutin ryystäminen brutaalisti pullonsuusta. ÄLÄ USKO MINUA Se kaikista tärkein etikettisääntö. Henkilökunta osaa myös. Tietysti parempi vaihtoehto on testata jotain uutta, sillä pelkästään vaaleita lagereitakin on tarjolla monia kymmeniä. Asioita voi ja pitää kysyä, mutta Wikipedian esille kaivaminen ei auta asiaasi. ÄLÄ JUO PULLOSTA Tai juo toki, jos ostat ”meksikolaista” vesikaljaa, johon tipautetaan sitruslohko sekaan. Myöskään oluttyyleistä kiistely ei kuulu tiskille. Vähänkään parempi olut vaatii kuitenkin oikean tarjoiluastian ja useammalle oluttyylille löytyy omanlaisensa lasi. Hossegor OLUTAAPINEN A Alkuolut, eli katajaisen kansamme usein katajalla maustettu muinaisjuoma, sahti. Jos valikoima ei miellytä, niin suksi muualle. ÄLÄ MÖYKKÄRÖI Olutpubit ovat usein rauhan tyyssijoja, joissa ihmiset nauttivat juomista omissa oloissaan tai pienessä seurueessa. ”Pullahiivalla” käytetty alkuolut on palvellut vuosisatoja niin häitten kuin hautajaisten juhlajuomana, niin kuninkaiden kuin työläisten janon sammuttajana, niin unohdettuna kuriositettiina kuin eu:n nimisuojan ansainneena kulttuurihistoriallisena aarteena. Vaikka kaltaiseni olutelitistit ja pönöttävät harmaahapset vaativat netissä sääntöjä ja järjestystä, niin unohda se kaikki. Sinun ei oikeasti tarvitse tietää yhtään mistään mitään asioidaksesi olutkippolassa, olut kyllä opastaa. Ratebeer sanoo sitä ja Untappd tätä. Ja vaikkei osaisikaan, niin tapahtukoon koulutus jossain muualla kuin täydessä baarissa. Sekoita sitten kannuun kylmänä raaka-aineet, viimeiseksi olut. ÄLÄ ALA Olutravintolassa ÄLÄ OLE ASIANTUNTIJA Se on kiva, jos sä osaat kertoa pohjahiivan ja pintahiivan eron. » 1 dl calvados » 2 dl omenamehua » 3,3 dl gose-olutta » ½ limen mehu Koriste laseihin: Limesiivu ja ruokosokeri ja suola-reunus Tee koristereunus laseihin laittamalla suolaa ja sokeria laakealle lautaselle, pyyhkäise limesiivulla lasin reunaa ja upota lasi seokseen suuosa edellä. Olutlasissa O L U T L A S I S S A 8 Olutposti | 01/18. Tarjoile heti. ÄLÄ JUO BULKKIA Vaikka oma lempimerkkisi olisikin Karjala, niin kaikissa olutravintoloissa ei ole vaan lageria tarjolla. Sahti on mahti. Toki poikkeuksia löytyy ja viikonloppuisin volyymi nousee pakostikin, mutta yleensä olutbaarit ovat paikkoja, mihin ei kannata lähteä väkisin ”kreizibailaamaan”. Kysy kyypparilta suosituksia, hän osaa kyllä auttaa valinnassa. Rakenna oma olutkulttuurisi! Koonnut: Anikó Lehtinen ja Teemu Lahtinen Hapanoluet ovat hyviä sellaisenaan, mutta niistä saa myös erinomaisia drinkkejä! Kokeile vaikka suolaisenomenaista Hossegor-kannujuomaa. Se häiritsee… Niin, ihan kaikkia
Helsinki on saanut uuden trendikkään olutravintolan, kun panimoravintola Panema aukesi alkuvuodesta. Koska taustajoukoissa häärii voimia niin Cool Headin panimosta kuin Icebeaverin kiertolaispanimosta, tarjolla on varsinkin kyseisten panimoiden oluita, mutta ravintolaan on tulossa myös täysin oma panimonsa. www.panema.net OLUT – SUOMI SANAKIRJA Kaljoo – Savo Kaakeli, käishön, bönttö, bisse, keitto, soppa, kepu, ölppä, kepukka – Lahti Peltipilleri (krapulakalja) – Kainuu STIPPADA, KEKKI, KAKELI, BISCHOFSHOFEN – Jyväskylä Hölmö tai keskihölmö, kahvapitsa, ölppönen ja keskiketterä – Tampere Keila, tirmuuli, tolppa, börsta , biisoni, keimo, hiiva – Espoo MUILU, BISSE, BISCHOFSHOFEN, GEPARDI, KALJA, KEIJO, KEIKYLÄ, KEPPANA, KESKARI, KOLMONEN, NALLE (KARHU), STOBE (TUOPPI), ÖLLEKAKE, ÖLBERI, BISSE, BINISTERI, KEITTO – Helsinki Biisoni, bisse (tai bišše), keimo, huurust, seija, kalja – Pori Keiky, keikyesi – Pieksämäki GEPARDI, KALIJA, KALIJANPASKA, KESKIKETTERÄ, KEPPANA, OLUNEN, OLUT – Oulu Ruukku, laatuwetti, erikoismärkä, Keravan mansikka – Vantaa ÖLKKI – Etelä-Karjala Bluesöljy – muusikot KEIKY – pohjois-Suomi Biva, bismark, brra – Kouvola ÖLSKÄ, HUURTEIST – Lappeenranta Taari – Kymi C M Y CM MY CY CMY K 20180313_Ruosniemi_Olutpostin_mainos.pdf 1 19.3.2018 18.47 Olutlasissa O L U T L A S I S S A 9. KÄYTIIN PANEMASSA Uusi panimoravintola Helsingin Kalliossa. Ravintolan monimerkityksellinen nimi on herättänyt huvittuneisuutta niin kävijöissä kuin mediassakin
Hetkinen, tämän piti olla lomamatka. Korttelin toiselta puolelta löytyi hyvältä vaikuttava pikaruokala. Tunsin hienoista epävarmuutta. Pastaa, kebabia, pizzaa, Perinteisen viinimaan ikuinen kaupunki paljasti olutsalaisuutensa. Lupaus kattaa osa kuluista sai minut taipumaan. Kaikista edellämainituista saa tiukan paikan tullen luistaa. Teksti ja kuvat Mikko Hentunen 10 Olutposti | 01/18. ”Joo on on, mut käykää kattelemassa paikallista meininkiä. Siellä pitäisi olla varsin virkeä panimoskenekin”, hän sanoi naurahtaen. Päätoimittajalta tuli jonkin aikaa sitten komento ottaa haltuun Rooman parhaat olutravintolat. O L U T M A T K A L L A M atkoillamme on ollut muutama sääntö: Ei karttoja, pyri välttämään kulkuneuvoja, syö halvalla (paitsi äyriäisiä. Hyvinkin perinteiseen viinimaahan tekemään juttua olutkulttuurista. Saavuimme kumppanini kanssa tammikuiseen Roomaan puoliltaöin. Pikainen checkin Terminin aseman viereiseen hotelliimme ja ulos etsimään iltapalaa sekä olutta
”Jos siis haluatte kokea italialaista olutkulttuuria aidoimmillaan, teidän pitää lähteä pois Roomasta”, sanoo hän. Selkeä merkki. Kokonaista 4 erilaista. Paikalliselta irkkubaarilta ulospäin näyttävä ravintola, minkä avonaisesta ovesta kuului Beatlesin Lady Madonna. Parissa tunnissa Colosseum, Circus Maximus ja Fontana di Trevi oli nähty. Maun kertakaikkinen laihuus naurattaa, mutta otimme myös ne toiset kaksi. Sama juttu. O L U T M A T K A L L A kalaa, intialaista, puutarhasaksilla puolitettuja paistettuja kanoja... Vegepizzaa itselle ja kumppanille lihaisampaa. En itsekään osaisi ajaa sinne”. Giovanniksi esittäytyvä tarjoilija kaataa oluet laseihin ja me alamme maistella. Paikallinen panimo taitaa jäädä näkemättä. Matkan olutteema kuumotti takaraivossa. Colosseumin lähistöltä löytyi yllättäen ihkaoikea pubi. Roomassa ei tehdä, Roomaan tuodaan. Baaritiskin molemminpuolin hääräili liikaa henkilökuntaa. Roomassa ei kaupoissa myydä alkoholijuomia iltakymmenen jälkeen, mutta onneksi ravintolat eivät tiedä tästä mitään. Pyydän ” Roomassa ei kaupoissa myydä alkoholijuomia iltakymmenen jälkeen, mutta onneksi ravintolat eivät tiedä tästä mitään. Ostimme 2 pizzanpalaa ja muutaman oluen. Paikka oli selkeästi remontintapaisessa tilassa vaikka olikin auki. Laskun loppusumma 34 euroa nauratti sekunnin, kunnes tajusin sen olevan totta. Hymy nousi huulilleni. – ”Jos etsitte panimoita, olette väärässä kaupungissa. Esittäydyn Olutpostin toimittajaksi ja kysyn Giovannilta löytyykö lähistöltä panimoravintolaa tai käsityöläisoluisiin keskittynyttä baaria. Itse asiassa Tivolissa taitaa olla yksi, mutta sinnekin on yli tunnin matka. Käynti pienehkössä supermarketissa vahvisti pelkoani. 2 pientä hanakaljaa meni ruuan kanssa ja loput ostimme hotellille, jos uni ei vaikka heti tulisikaan. Pieni hyllyllinen bulkkioluita ja asuntoni kokoinen viiniosasto. perus iltapalaa siis. Mutta nyt! Tiskillä olevassa kyltissä lukee italian craft beer. Kaikki tärkeimmät panimot ovat pohjois-Italiassa. Hotellilla kauhistelin budjettiani joka taitaa olla reilusti alimitoitettu. Aamupalan (heh) jälkeen jalkauduimme Rooman vaihtelevapintaisille kaduille ja suuntasimme kohti antiikinaikaista keskustaa. 11. Takaisin ei ole menemistä ilman jonkinlaista artikkelia aiheesta
Viini on ollut täällä aina se tärkein juoma. Mietimme johtuuko tämä kuumasta kesästä tai jostain kulttuurillisesta tekijästä, mutta emme pääse lopputulokseen. Hetkinen, tämähän näyttää enemmänkin panimolta tai oikeastaan se onkin kauppa, mikä on täynnä putkia ja pannuja...ja olutta. Pienet lasilliset portteria, bockia, maustettua bitteriä. Menekki oli kohtalainen. Roomassa on aina juotu viiniä, olut on nuorten aikuisten juttu. Pieni katsaus listaan ” Täällä puolet asiakkaista on naisia. Pienen sekoilun jälkeen ymmärrän astuneeni sisään väärästä ovesta. Pidämme maistuvasta oluesta. Täällä on juotu viiniä tuhansia vuosia, mutta nyt kaikki tekevät olutta. Olen ollut baareissa töissä koko aikuisikäni. Puhutaan todella hyvästä oluesta. Mitä ihmettä. Nyt valikoimaa on jo lähemmäs sadan verran. Tungen Giovannin listan taskuuni ja maksamme laskun. Täällä ei leikitä. Massiivinen hanasto vetää puoleensa vähintään yhtä paljon kuin pieni avokeittiö, missä henkilökunta työstää erikokoisia napostelulautasia. Rooma O L U T M A T K A L L A Giovannia kirjoittamaan listan ravintoloista, joissa näitä pohjois-Italian herkkuja voisi maistella. Mieleeni muistuu espanjalainen Real Ale niminen pubi, missä ei oltu edes kuultu real alesta. Tämä alkaa käydä mielenkiintoiseksi. Seinät on vuorattu olutaiheisilla julisteilla ja lasinalusilla. Maistoin juuri ehkä elämäni parhaan brittialen real alena, kumppanini pils on myös taivaallista. Nyt maistuu. Ovesta sisään ja tajuan heti tulleemme paikalliseen tap roomiin. Itse ravintola on seuraavana kadun varrella. Täällä ei puhuta englantiakaan, joten turha kysyä. 10 eurolla molemmille lasillinen olutta, kinkkua, tuoretta leipää ja juustoa. 12 Olutposti | 01/18. Otimme niitä myyntiin varovasti. ”Oluthan on nykyään muotia. Iloinen hiljainen puheensorina miellyttää korvaa. ”Ainakaan tietääkseni ei ole. Pullolliset testiin. Olut oli profiloitunut lähinnä janojuomaksi, mutta kuten sanoin, nyt kaikki tekevät olutta”. Varsinainen buumi täällä on ollut ehkä 8 vuotta”, kertoo Giovanni. Pikkupubin kokoinen avoin tila on täynnä ihmisiä. Edelleen hyvin laimeaa, jopa IPA. Kysyn onko oluella Italiassa joku kantaisä suomalaisen sahdin tapaan. Ulos kävellessämme tulee samalla kujalla vastaa kaksi muutakin paikkaa, jotka mainostavat ikkunassaan käsityöläisolutta. 8 vuoden aikana olen käynyt Roomassa kolmasti, enkä ole koskaan moiseen törmännyt. Pienen sähläilyn jälkeen löydämme oviaukon. Jo ovenpielessä seisoo massivinen kylmäkaappi täynnä taiteellisia etikettejä. Saisoneita ja IPAa. Giovannin listan toinen paikka on kutsuvasti nimetty humalan mukaan. Homma alkoi muuttua vuosituhannen vaihteessa pikkuhiljaa kun pohjoisesta saapui nuoria miehiä autoillaan takaluukut täynnä kotitekoisia oluitaan. Joen varrella kaupunginosassa, missä ei tunnu asuvan ketään, astelemme sisään kulturelliin ekokahvilaan
Täällä puolet asiakkaista on naisia. Ravintolan ulkopuolella seinät on liisteröity täyteen konserttien ja panimotapahtumien punkja taidehenkisiä mainosjulisteita. Päätämme lopettaa tämän päivän kierroksen tähän. Pohjois-Italialaisia panimoita ja muutama tuttu eurooppalainen. Firman omatkin tuotteet ovat herkullisia. Hän naurahtaa ja kertoo. Mitä pidemmälle sitä käymme, sitä enemmän tulen vakuuttuneeksi siitä, että Italia on ehdottomasti olutmaa. Se johti siihen, että amerikkalaisia olutturisteja eksyi ravintolaamme ja ne istuivat tiskillä koko illan naputellen kännyköitään. Kysyin häneltä miksei tässä ravintolassa ole tarjontaa enempää. – ”Kuten sanoin, muutama vuosi sitten omistajamme halusi tuoda tarjolle pienpanimo-oluita. Hotellin ikkunan ulkopuolella lentää papukaija. Voit kulkea kulttuurin pyhätöstä toiseen kävellen, koska kaikki on suhteellisen hyvin lähellä keskeisessä Roomassa ja nauttia hyvistä moderneista ja perinteisistä oluista kohtuuhintaan. ”Viihdyn olutravintoloissa ja niin viihtyvät ystävänikin. Oluen ympärille keskittyviä tapahtumiakin on aika paljon jos osaa etsiä”. – ”Katso ympärillesi. Sitä en ehkä koskaan saa tietää. Palataan vielä hetkeksi Giovannin pubiin. Roomassa on aina juotu viiniä, olut on nuorten aikuisten juttu”. 24–7 lähetys vanhustentansseja. ß Vuoden Olutravintola 2016 MESTARIT TEKEVÄT JA ASIAKKAAT NAUTTIVAT Sofiankatu 2, 00170 Helsinki · www.bryggeri.fi Katso lista Rooman olutpaikoista Olutpostin netistä! www.olutposti.fi 13. Viereiseen pöytään istuu yksin liikkellä oleva nuori nainen. Asiakaskunnan keski-ikä on jossain kolmenkympin kieppeillä ja machokulttuuri loistaa poissaolollaan. Roomassa voit kävellä antiikin tärkeimmän kaupungin katuja vuosituhantisilla katukivillä ja astua sisään joko olutkultturin pyhättöön tai päinvastoin. Hän kertoo viihtyvänsä täällä koska voi. Panimo on todella pieni ja sen toimintaa voi seurata lasisen ikkunan läpi. Rooma O L U T M A T K A L L A todistaa Giovannin puheet tosiksi. Miksi. Giovannin lista hämmentää. Italialainen patriarkaalinen yhteiskunta katsoo edelleen kieroon yksin baareissa viihtyviä naisia. Tämä on kuitenkin Rooma, rakkauden kaupunki”. Seuraava etappimme on Giovannin suosittelema pihviravintola. Irtopizzeriasta iltapalat mukaan ja uneen meidät tuudittaa italialainen lauantaitanssitohjelma. Tilaamme vehnäoluet ja pohdimme sitä, kuinka vaikeata sen saksalaiseen tyyliin valmistaminen mahtaakaan olla. Pidämme maistuvasta oluesta
– Suhteeni alkoholittomiin oluihin on intohimoinen. Oletko huomannut ravintoloiden tarjonnan kehittyneen. Näkökulmani on siis hyvin erilainen kuin oluttesteissä usein käytettävien asiantuntijoiden, joiden henkilökohtaiset mieltymykset suuntautuvat usein voimakkaasti alkoholipitoisiin erikoisoluisiin. Miten itse koet oluiden makumaailman. Myös vehnäoluet toimivat hyvin alkoholittomina. Olen aina rakastanut olutta, mutta olen terveyssyistä päättänyt pidättäytyä alkoholin nauttimisesta. – Mikkellerin Drinkin’ the Sun on suurin suosikkini. M U S I I K K I V I E R A S 14 Olutposti | 01/18. Esimerkiksi Krombacher Weizen on mielestäni erinomainen ja Brewdogin Nanny State toimii seurustelujuomana kun käyn pubissa. Vegaanin suhtautuminen seitanburgeriin on hyvin erilainen kuin lihansyöjän. Teemaksi valikoitui kovassa nosteessa maailmalla oleva alkoholiton olut. – Alkoholittomien oluitten maun kehitys on ollut huimaa viime vuosina. Sen maahantuonti on jostain syystä lopetettu. Tarjonta on moninkertaistunut ja hyviä oluita löytyy monesta eri kategoriasta. Perus-lagereista Beck’s ja Warsteiner toimivat hyvin. Taiteilija suhtautuu intohimoisesti olueensa ISMO ALANKO Olutposti tapasi kiireisen muusikon kevään kynnyksellä ja sai haastattelun. Nøgne Ø Inferial Stoutia kaipaan. Mitkä ovat henkilökohtaisia suosikkejasi. – Olutravintoloissa alkoholittomia on varsin hyvin saatavilla, mutta ruokaravintoloissa tarjonta on edelleen melko surkeaa. Tarjolla on useimmiten Lapin kultaa tai Koffin vaaleaa Crispia, jotka ovat lajityyppinsä edustajia heikoimmasta päästä. Teksti Mikko Hentunen, kuva: Arttu Kokkonen Hei Ismo ja kiitos haastattelusta! Miten olet kokenut prosenttivapaiden tuotteiden maun kehittyneen viimevuosina
Kuulostaa hyvältä. Gepardia. Jotain täytyy tehdä. Tähän asti niillä onkin ollut vissi ero: Kolmosta eli keskaria sai kaupasta ja kaikki muu olikin sitten nelosta eli ”vahvaa olutta”. Ruvetaan kutsumaan kaikkea kaupassa myytävää olutta keskiolueksi! Olutkansan esimerkillä liikkeelle: Rohkeasti vaan, aina kun joku mainitsee kaupassa myytävän oluen, viittaa siihen keskioluena. O L U T P A K I N A N elosolut tuli kauppoihin ja kuin salamaniskusta kirkastui. Toki useimmiten se oli sitä reilun viiden prosentin A-kaljaa. ß Te ks ti Jo un i Ko sk in en 16 Olutposti | 01/18. Keskaria. Ensinnäkin, raittiuspropagandan hämmentämän ihmismielen kärsimä aivopaine, ahdistus ja yleinen kognitiivinen dissonanssi vähenee kun kaupassa ei tarvitse miettiä onkos siinä pullossa nyt vahvaa vai kolmosta. Me puhumme tripeleistä, doppelbockeista, imperial stouteista sun muista ihan niin kuin ennenkin. Olen autolla, onko ykköstä saunakaljaksi. IPA. Toki meille, jotka puhumme sujuvaa olutta, tästä ei koidu ongelmaa. Se on aina turvallisesti keskaria. Olutharrastajat, -ammattilaiset ja muut humalahierofantit kyllä pääosin tietävät, ettei oluen veroluokkia ole ollut käytössä sitten Euroopan Unioniin liittymisen. Tällä muutoksella saavutetaan useita positiivisia vaikutuksia. 5,5 % porter. Tai no, tuo ihan musta ja erimakuinen, sitä voisi sanoa vaikka… stoutiksi, ja ehkä se tosi katkera voisi olla vaikka... 4,7 % vaalea lager. Suomessa on kielenkäytöllinen ongelma oluen suhteen. 3,2 % gose. Lisäksi toistuvalla käytöllä voidaan ajaa ajatteluun mutka. Kun keskiolut kerran oli enintään 4,7 % ja nyt se on 5,5 %, niin ehkä keskiolut voisi kahden vuoden päästä olla 8,5 % tai miksei samantien 24 %! Sitten voidaankin miettiä onko sanan alkupuoliskolla mitään merkitystä ja ehkä, mahdollisesti, kokeeksi, varovasti voitaisiin puhua koko kansan kesken ihan vain ”oluesta”. Oli ihan sama oliko etiketissä sitten 5,2 % tai 12 %. Keskikeisaria tietenkin, sitähän kaupassa myydään. Silti niistä puhutaan. Lakimuutoksesta seuraakin sellainen eriskummallinen ongelma, että kun nelonen eli ”vahva olut” on nyt kaupoissa, niin miksikäs niitä Alkoon jääneitä vielä vahvempia sitten kutsutaan. Unohdetaan veroluokat, mutta säilytetään keskiolut. En ymmärrä käyttämääsi kieltä, mutta ota tästä alkoholitonta keppanaa. Ehdotankin, että nyt kun vapautuksen vaimeita tuulia on viimein päästetty puskemaan olutkulttuurin optimistijollaa 0,8 prosenttiyksikön verran vastavirtaan, on aika muuttaa myös kevyesti sanastoa. Nelosta tai kolmosta ei ole siis ollut olemassa kohta neljännesvuosisataan. Lainsäätäjät, toimittajat, virkamiehet ja muu vähemmän oluen kiemuroihin perehtynyt kansa puhuvat mielellään kolmosesta ja nelosesta. Meille kun alkoholiprosentilla ei ole niin ratkaisevaa merkitystä. Mutta kuinka puhuu se keskiolutrajan ajatteluunsa median ja lainsäätäjien myötävaikutuksella vahvasti sisäistänyt perusjantteri. Sillä on niin paljon hyviä tuloksia, lempinimiäkin. Vahva olut on edelleen Alkossa, poissa perisyntisen raukan vastuuttomasti harhailevien käsien ulottuvilta
O L U T P A K I N A
Tuotteet ovat kautta linjan laadukkaita ja perinteikkäitä. Koskipanimo ja ravintola Plevna ovat hyvin toimiva yksikkö millä tahansa mittapuulla mitaten. Laatuoluisiin keskittyviä ravintoloita on perustettu ahkerasti ja omavaraisuus on päivän sana. – ”Sitä mitä Tampereelta ei saa, sitä ei tarvitse”, sanoo naurahtaen nuori viiksekäs mies kun kysyn onko Tampere olutkulttuurikaupunki. Olut on jälleen kerran mainiota. ”Mä menin Messiin juomaan kolpakon, se tuli pöytään istumaan” lauloi Juice Leskinen Dokumentissaan. ”En mää puhuis mistään olutkulttuurista pelkästään, vaan ihan kulttuurista ja meiningistä. Asiakaskunta vaikuttaa varsin tyylikkäältä ja uskoisin tämän olevan heidän kantapaikkansa tuttavallisesta käytöksestä päätellen. Tunnen astuvani keskieurooppalaiseen panimoon, missä vanha ja moderni kohtaavat. Saan vilkaista ravintolan takana toimivaan panimotilaan. Hän elehtii vilkkaasti käsillään ja kertoo suhteestaan kotikaupunkiinsa. Kysyin, mikä näissä edellämainituissa häntä kiehtoo. Hän naurahti (Tampereella naurahdetaan paljon) ja sanoi, ettei mikään erityinen. Ilves-hotelli, Tammerkoski ja Finlaysonin tehtaat. Ooksä itte koskaan harkinnu muuttaa muualle?” Huomaan haastatteluni työnjaon kääntyvän ylösalaisin. Koskipanimo ei kikkaile tai ratsasta uutuuksillaan trendien perässä. Nuhainen basisti vastaa puhelimeen ja joutuu kieltäytymään, mutta kehoittaa aloittamaan Plevnasta. Tampereella voi aistia jotain samankaltaista ilman ulkoisia merkkejä. Vanha tiili, puu ja kuparinhohtoinen hanasto houkuttavat tilaamaan ja istahtamaan ikkunapöytään siemailemaan kulttuuria. Välimatkat ovat lyhyitä ja kaupungissa riittää nähtävää. Ensimmäinen kosketukseni Tampereen olutmeininkiin oli jo vuosituhannen vaihteessa, kun ystäväni vei minut Salhojankadun Pubiin kuuntelemaan jazzia ja maistelemaan oluita maailmalta. Tulossa oleva raitiovaunuliikenne yhdistää parin O L U T K A U P U N K I 18 Olutposti | 01/18 Olutkaupunki Tampere. – ”Niissä nyt meinaan itse tänään käydä”. Soitan tamperelaistuneelle lapsuudenystävälleni ja pyydän häntä seuraksi kierrokselle ja oppaaksi. ”Täällä on niinku kaikki. Olen hiukan kateellinen vahvasta tamperelaisesta kotiseutuidentiteetistä. Tunnen turvakengissäni ja farkuissani itseni ehkä hiukan alipukeutuneeksi joten jatkan matkaani kohti ystäväni suosittelemaa Gastropub Nordicia joka on yksi osa Nordic Breweryn ja Gastropubketjun oluthuoneita. OLUTKAUPUNKI TAMPERE Teksti ja kuvat Mikko Hentunen vuoden päästä kaukaisemmatkin keskustakaupunginosat toisiinsa. Tuntuu kuin astuisi sisään linnaan. Muuta en olisi Pyynikiltä kyllä odottanutkaan. Tampereella on helppo liikkua vaikkei julkinen liikenne olekaan pääkaupungin veroinen. En mää oo koskaan harkinnu täältä muuttaa pois”. Ihmettelen miksei Näsinneulaa rakennettu keskustaan. Musiikki, teatteri, historia ja tietenkin myös olutkulttuuri. Paljon on vettä virrannut Tammerkoskessa sen jälkeen. Tampere on kulttuurin suurkaupunki. Muistelen tapaamiani brittejä, joilla kaikilla tuntuu olevan oman kaupunkinsa jalkapallojoukkueen kaulaliina tai tatuointi ja hyvin vahva side omaan kotiseutuunsa. Pikainen kurkistus sisään ihan vain historian takia. Arvostan. Panimotuttavani luetteli suoralta kädeltä ravintolasuosituksia puolentusinan verran. Vastaus tulee jo ennen kysymystä. Matkani jatkuu Pyynikin Brewhouseen joka on niin ikään historiallisessa vanhassa rakennuksessa Finlaysonin tehtaiden vastakkaisella puolella koskea. Kuvittelen mielessäni tilan toissavuosisadan käytössään ja olueni maistuu vieläkin paremmalta. ”Eiku mistä sää tuut, Helsingistä. Olut on historiallinen juoma. Hetkinen...Ravintola Messi. Vanhassa teollisuusrakennuksessa kosken läheisyydessä sijaitseva Plevna on olutravintoloiden aatelia. Kävellen pääsee joka paikkaan keskustassa. Mistä sää muuten oot?” Vastaan, että Olutposti-lehdestä. Ravintolat perustavat panimoita ja panimot ravintoloita. Jos otetaan vaikka tää musa ja ruokajuttu, ni kyllä me ollaan ihan omavaraisia täällä. Ei ole ihme, että useat juomatehtaat nojaavat etiketeissään ja imagossaan historiaan. Astelen pitkin keskustan katuja ja vastaani tulee maamerkkejä. Harkitsen vastausta hetken ja sanon ”En”, vaikka mieleeni muistuu kymmenen eri tilannetta, missä olen harkinnut vakavastikin muuttoa pois pääkaupunkiseudulta. Talo suosittaa kaikkia oluitaan ja ruuaksi valikoituu herkullinen maksapihvi tuhdilla perunamuusilla. Ravintolassa on tyyliä ja arvokkuutta. En ole kovin innokas baarihoppaaja, mutta Tampereen yöelämässä on imua. Tyylikäs tap room on kaikinpuolin olutravintolan malliesimerkki
Valoisa saksalaistyylinen Gastropub on kuin olohuone. Tampereella riittää tutkittavaa ja ihmeteltävää. listalta löytyy myös käsityöläisoluita. Ystävällinen juomanlaskija kysyy haluanko kenties juotavaa. Omintakeinen ote ja laatu pitävät Tampereen Suomen olutkaupunkien terävimmässä kärjessä. Esittäydyn ja pyydän lupaa päästä vilkaisemaan maisemaa ylimmästä kerroksesta. Pirtsakka vastaanottovirkailija pyytää astumaan hissiin mikä vie minut avaraan maisemaravintolaan. Yllättäen ” Suunnittelen huomista panimokierrosta. Tilaan Brewcatsin oluen ja istahdan ikkunan viereen. Sen verran huippaava on näköala koko seinän kokoisista ikkunoista. Suunnittelen huomista panimokierrosta. – ”Voinko auttaa”, herättää minut. Tullessa Tampereelle huomio ei voi olla kiinnittymättä rautatieaseman läheisyyteen kohonneeseen pilvenpiirtäjän oloiseen rakennukseen. Kekseliäästi Torniksi nimetty hotelli on arkkitehtuuriltaan mielenkiintoisen kierossa ja eroaa aikalailla muusta keskustarakentamisesta. Soundville, Pyynikki, Kaleva, Brewcats ja Nordic Brewery. Viihdyn Tampereella. Näen sieluni silmin tilassa pidettävän salaseurojen rituaalisia kokouksia, missä kaikki näyttävät alivaltiosihteereiltä ja korostavat r-kirjainta vahvasti puheessaan kolpakoilla skoolaten. Mielenkiinnosta kävelen kohti Tampereen uusinta maamerkkiä. Soundville, Pyynikki, Kaleva, Nordic ja edellä mainittu Brewcats. Useat Pirkanmaan alueelta kohonneet yhtyeet ja artistit ovat suomalaisen musiikkimaailman kermaa. Samaa voi sanoa Tampereen olutkulttuurista. Rempseä henkilökunta on juttutuulella ja nuorehkot asiakkaat tuntuvat viihtyvän. Unohdin jo kumpaa se oli, mutta maku saa hymyilemään. Näköala on mahtava. Juice, Eput, Popeda ja Negative ovat tai olivat kaikki tahoillaan hyvinkin erilaisia akteja, mutta silti heillä kaikilla on vahva tamperelainen identiteetti ja huumori, puhumattakaan laadukkaasta musiikista mikä uppoaa suomalaiseen makuun. Kyä näi o. Loistavien kulkuyhteyksien varrella lepäävä Tampere on vireä olutja kulttuurikaupunki. Tuolia on pakko vetää jonkin verran taaksepäin. Ison tilan takana sijaitsee ruokasalin oloinen tila ja sen takana Nordicin salamyhkäinen kabinetti. ß Käy katsomassa meidän Tampereen reissu Olutpostin verkkosivuilla! https://olutposti.fi/category/videot/olutkaupunki-tampere/ O L U T K A U P U N K I 19 Olutkaupunki Tampere. Sen olutkulttuuria voisi hyvinkin verrata kaupungin musiikkitarjontaan. Palaan olohuoneen puolelle ja tilaan suosituksesta porkkanalla tai kurpitsalla maustettua olutta. Koukkaan hotellille Tammelan torin vieressä sijaitsevan kebabravintolan kautta ja selailen aterioidessani Aamulehden
20 Olutposti | 01/18 Olvi 140 vuotta. Teksti: Maria Markus | Kuvat: Maria Markus ja Olvi Viime vuosina Olvi on nostanut profiiliaan suomalaisen olutkulttuurin edistäjänä etenkin erikoisoluillaan. Tölkkien visuaalinen ilme on Mika Wistin käsialaa. O LV I 1 4 V U O T T A OLVI 140 VUOTTA Olvi on kehittynyt 140 vuodessa pörssiyhtiöksi, jossa on kasvusta huolimatta pidetty kiinni ketteryydestä
– Meillä on toki tukijalat eli tytäryhtiöt Baltiassa ja Valko-Venäjällä, joten sieltä löytyy kollegoita, joiden kanssa on mahdollista keskustella ideoista. Vuosisadan lopulla aloitettiin sahdin ja siman tuotanto, ja 1900-luvun alussa virvoitusjuomien valmistus. Kevään uutuus on American Wheat Ale eli Summer Ale. Se on tuonut markkinoille Suomen ensimmäisenä panimona muun muassa American Cream Alen. Hylkinen kertoo olevansa tyytyväinen Olvin yrityskulttuuriin, joka tukee innovatiivisuutta ja rohkeutta kokeilla uutta. Täällä pystyy tekemään paljon erilaisia asioita ja täällä on vähän sellainen tee-se-itse -meininki. Erikoisoluet ovat Olvin panimomestarin, Silja Hylkisen käsialaa. Panimot olivat paikallisia ja niiden jakelualue suppea. Kuva: Olvin arkistot K un Olvi perustettiin vuonna 1878 Iisalmen Luuniemeen, tavoitteena oli vähentää viinan kulutusta tarjoamalla tilalle miedompia juomia. – Olvihan on hyvin ketterä isoksi panimoksi. Noihin aikoihin Suomessa oli toiminnassa 78 panimoa. ” Olvihan on hyvin ketterä isoksi panimoksi. O LV I 1 4 V U O T T A Panimo perustettiin Iisalmen Luuniemeen vuonna 1878 nimellä Iisalmen Oluttehdas Osakeyhtiö. Voimme hyödyntää viiden maan innovatiivisuutta ja reseptejä. Aluksi tehtiin vahvaa olutta ja portteria. Viime vuosina Olvi on nostanut profiiliaan suomalaisen olutkulttuurin edistäjänä etenkin erikoisoluillaan. ”Se on varmaankin tottumiskysymys. Panimomestari Silja Hylkinen valitsee ruokajuomakseen Olvi III:n, vaikka muuten tykkää nautiskella erikoisoluita. Olut on kuitenkin aina ollut Olvin liiketoiminnan kulmakivi. Meillä iso, maailmalla pieni Silja Hylkinen muistuttaa, että vaikka Olvi on Suomessa iso panimo, maailman mittakaavassa konserni on pienehkö. Hän kertoo, että panimolla on tallessa kaikki vanhat reseptit, ja kun lähdetään miettimään esimerkiksi jotain uutta mallasrunkoa, voidaan arkistoista tarkistaa, miten vanhat reseptit ovat käyttäytyneet. Pystyy tekemään paljon erilaisia asioita ja täällä on vähän sellainen tee-se-itse -meininki. Jos täällä esittää uuden idean ja osaa sen perustella, harvoin sitä tyrmätään. Koen, että saan tehdä luovaa työtä. Vaikka Hylkinen tykkää tehdä kokeiluja ja luoda uutta, hän pitää tärkeänä vuosien mittaan panimolle kertynyttä tietotaitoa. Ja erilaiset tilanteet vaativat erilaisen oluen.” 21 Olvi 140 vuotta
ß Lähteet: www.olvi.fi ja Olvi Oyj 120 vuotta –historiikki. Isä muisteli, että 30 vuotta sitten katkeruudet olivat paljon kovempia, 25 IBU:n molemmin puolin. – Ihan vastikään juttelimme isän kanssa siitä, kuinka trendit esimerkiksi katkeruuden suhteen menevät aaltoina. Tulevaisuudessakin yhtiö aikoo jatkaa hallitun kasvun tiellä. – Haluan Olvin olevan yhä monipuolisempi juoma-alan osaaja, joka yllättää iloisesti uutuuksillaan ja on haluttu, luotettava ja kilpailukykyisen brändivalikoiman tarjoava yritys, pysyen suomalaisessa omistuksessa, toimitusjohtaja summaa oman näkemyksensä yhtiön tulevaisuudesta. O LV I 1 4 V U O T T A Ajatustenvaihtoa työhönsä liittyen Hylkinen voi tehdä myös perhepiirissään, sillä hän seurasi isänsä, Olvin entisen ylipanimomestarin Pentti Pelttarin, jalanjälkiä panimoalalle. ”Markkinat kehittyvät koko ajan. Jos joku olisi viitisen vuotta sitten joku sanonut, että meillä tulisi pian olemaan näin monta erikoisolutta markkinoilla siis joiden IBU:t on sataa ja EBC:t 50:tä kaikki olisivat olleet, että höpö höpö,” Olvin panimomestari Silja Hylkinen naurahtaa. Ja silloinhan tehtiin lähinnä lageria. Servaali on yksi Suomen suurimpia yksityisiä alkoholijuomien maahantuojia. Lasse Aho kertoo, että Servaalin hankinta on tarkoin harkittu, uudistetun strategian mukainen laajentuminen arvostettuihin kansainvälisiin olutbrändeihin ja laatuviineihin. Uusi strategia, uutta kasvua Olvilla on viime aikoina pureuduttu strategian uudistamiseen. Talvella julkistettiin tieto Olvin ja Servaalin tiivistyvästä yhteistyöstä. Ku va : AJ Sa vo la in en 22 Olutposti | 01/18 Olvi 140 vuotta. Kuva: Anu Rönkkö ” Yhtiönä Olvilla on vielä paljon kasvupotentiaalia sekä Suomessa että koko konsernimme toimialueella. Tänäkin päivänä meillä on vientiä yli 40 maahan, Olvi Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Aho kertoo. Pikkuhiljaa katkeruudet lähtivät laskemaan, ja nyt ollaan taas nousemassa. – Yhtiönä Olvilla on vielä paljon kasvupotentiaalia sekä Suomessa että koko konsernimme toimialueella. Olvi Oyj osti 80 % osuuden Servaali Oy:stä, joten Servaalista tuli osa Olvikonsernia
Toivainen kertoo, että Ylä-Savossa on menossa säätiön tukema mallasohran viljelemiseen liittyvä hanke, mutta lisää hakemuksia toivottaisiin. – Vuosi 2018 on selkeästi nuorten vuosi. Avustukset suunnataan säätöjen määräämiin kohteisiin pääasiassa Itä-Suomeen, mutta esimerkiksi väitöskirjatöitä tuetaan ympäri Suomea. – Suomessa on parisataa säätiötä, mutta täällä meidän alueella vain kahdeksan. Kivijalkana säätiön varallisuudelle ovat säätiön omistamat Olvi Oyj:n K-osakkeet. Hän nostaa esiin oppimisen edellytysten parantamisen. Säätiön avustuskohteiksi pyritään Toivaisen mukaan valitsemaan isoja ryhmiä ja hankkeita, joilla on vaikuttavuutta mahdollisimman laajasti. ß 23 Olvi 140 vuotta. – Niinpä jokainen, joka ostaa Olvin tuotteita, tekee samalla hyväntekeväisyyttä, Olvi-säätiön asiamies Mervi Toivainen sanoo. Meille on tärkeää arjessa mukana oleminen. Olvin osakkeista saadut osingot mahdollistavat OLVI-säätiön avustusten jakamisen näin mittavassa laajuudessa. On tarkoituksenmukaista, että avustukset kohdistuvat yhteiseksi hyväksi pääosin Olvi-säätiön toimialueelle. Itse arvostan kovasti myös sotaveteraanien auttamista. Sääntöjensä mukaan säätiö tukee ja edistää myös luonnonvarojen käytön ja elintarviketalouden kehittämistä, mihin sisältyy oleellisena osana kalaja maatalouden kehittäminen. Haluamme edistää sitä, että kaikilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet oppimiseen ja harrastamiseen huolimatta siitä, ovatko vanhemmat varakkaita. Olvi-säätiö on Olvin suurin omistaja, ja säätiöomisteisuus takaa Olvin säilymisen suomalaisena – sitä ei voi vallata. – Onhan tämä aikamoista, kun ajattelee, että ensimmäisinä vuosina säätiön toimintavuosina avustuksina jaettiin kaksi korillista keltaista Olvin jaffaa. Olvi-säätiö takaa Olvin säilymisen suomalaisena Olvin pitkäaikaisen toimitusjohtajan ja pääomistajan, teollisuusneuvos E.W.Åbergin sekä hänen puolisonsa Hedwig Åbergin vuonna 1955 perustama Olvi-säätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka jakaa noin 2 miljoonaa euroa avustuksia vuosittain. Haluamme välittää huolenpitoa ja lämpöä, Toivainen miettii. Olvi-säätiö tukee merkittävillä summilla myös Itä-Suomen Yliopistoa rahoittamalla neljää eri professuuria ja pyrkii virkistämään alueen elinvoimaa muun muassa kotiseututyön kautta. Lopuksi hän muistuttaa, että Olvi-säätiön hyödyt eivät liity pelkästään hyväntekeväisyystyöhän. Olvi-säätiö on yhteistyökumppanina muun muassa Iisalmen kaupungin Digiloikka-hankkeessa, jonka myötä kaikille Ylä-Savon koulujen oppilaille hankittiin iPadit digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntämiseksi oppimisessa, sekä Yrityskylä Itä-Suomen toiminnassa, joka edistää nuorten kasvamista kohti aikuisuutta ja osaksi yhteiskuntaa
Papukasvispihvien kanssa voit yhdistää savuista mantelitahnaa, yrttioliiviöljyä ja suolapaahdettuja kasviksia. Teksti ja kuvat: Anikó Lehtinen BURGERI JA BISSE -BILEET Kokeile vaikka näitä oluita: IPA Pils Saison Brown ale APA K oska hampurilaisessa on paljon erilaisia makuja, rasvaa ja suolaa, niin kannattaa valita maisteltavaksi oluita, jotka ovat hieman vahvempia sekä maultaan että alkoholiprosentiltaan, koska niin ruuan ja juoman maut kannattelevat toisiaan eikä oluen maku katoa hampurilaisen alle. Talvella kasvikset voi hyvin paahtaa uunissa tai pannulla, niin niistä saa enemmän makua irti. O L U T J A R U O K A 24 Olutposti | 01/18 Burgeri ja bisse -bileet. Kasaa kuumat pihvit, erilaisia kastikkeita, juustoja, kasviksia ja briossisämpylät pöydälle ja kutsu kaverit tekemään omat hampurilaisensa. Tee hampurilaisbuffa tekemällä erilaisia pihvejä vaikka jauhelihasta ja kanasta, unohtamatta kasvissyöjiä. Mausteisen kananlihapihvin kanssa käy hyvin cheddarjuusto, poltetut paprikat, avokadotomaattitahna, korianteri ja chiliketsuppi. Hampurilainen ja olut on yhdistelmä, joka toimii aina kun vaan valitsee sopivan oluen erilaisten burgereiden kanssa. Klassinen juustohampurilainen on aina hyvä, mutta kannattaa välillä vähän sekoittaa pakkaa ja järjestää burgeri & bisse-bileet, jossa voi tarjota jokaiselle mahdollisuuden koota oman hampurilaisensa lisukkeineen. Kokeile jauhelihapihvin kanssa sinihomejuustoa, olutkaramellisoitunutta sipulia, itse tehtyä olutketsuppia, pekonimajoneesia ja uunikuivattuja tomaatteja. Samalla voi laittaa tarjolle erilaisia oluita, joita voi maistella burgereiden kanssa. Runsassuolaisen hampurilaisen kanssa sopivat myös hieman makeat ja maltaiset oluet, tuhdin rasvaista makua taas leikkaavat voimakkaasti humaloidut oluet
O L U T J A R U O K A 25 Burgeri ja bisse -bileet
Kuumenna uuni 160 asteeseen. Anna jäähtyä ja murustele tai leikkaa pieniksi paloiksi. Uunikuivatut tomaatit » 5 tomaattia Viipaloi tomaatit ohuiksi siivuiksi. Kastikkeista ja lisukkeista tulee noin neljälle. Kanahampurilaisen kanssa Poltetut paprikat » 3 punaista paprikaa Leikkaa paprikat leveiksi suikaleiksi. Oluella maustettu tomaattiavokadokastike » 2 kypsää avokadoa » ½ sitruunan mehu » 1 valkosipulinkynsi » 1/2 dl belgialaistyylistä vehnäolutta » tippa Tabascoa » ½ dl valutettuja, pieneksi pilkottuja aurinkokuivattuja tomaatteja Kuori ja paloittele avokadot. Levitä uunipellille leivinpaperin päälle, niin etteivät siivut kosketa toisiaan. Kun laitat hieman lisää chiliä, niin ketsuppi on erinomainen myös kanahampurilaisen kanssa. Levitä mantelit tasaisesti leivinpaperille pellille. Kuumenna uudelleen ja kiehuta kunnes paksuuntunut (noin 30-40 minuuttia). Anna kiehua keskilämmöllä noin 40 minuuttia ja soseuta seos sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Lisää olut ja hunaja, anna karamellisoitua keskilämmöllä sekoittaen välillä. Lisää sitten kasvikset, mehu/ olut ja mausteet. Anna kypsyä kunnes ne ovat hieman nahkeita. Katso hampurilaispihvien ja sämpylöiden reseptit Olutpostin netistä! O L U T J A R U O K A 26 Olutposti | 01/18. Pekonimajoneesi » 250 g pekonia siivuina » 2 dl majoneesia Laita pekoni siivuina kylmään uuniin leivinpaperin päälle, ja laita uuni päälle 200-asteeseen. Voit kääntää siivuja välillä. Laita lastut, mantelimaito ja kokonaiset mantelit tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi. Sekoita majoneesiin ja laita tarjolle. Paahda uunissa 180-asteessa, kunnes kasvikset ovat nahkeita. Kasvishampurilaisen kanssa Savumantelitahna » 2 dl mantelilastuja » 1 rkl grillimaustetta » 2 tl soijakastiketta » 2 tl vaahterasiirappia » Hyppysellinen savupaprikajauhetta ja suolaa » 2 tl vettä » 1 dl kokonaisia manteleita » 1,5 dl mantelimaitoa Sekoita kulhossa mantelilastut, mausteet, soija, siirappi ja vesi. Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa, mausta suolalla ja pippurilla. Laita uuniin noin 150 asteeseen ja tue puulusikalla uuniluukku hieman raolleen. Mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan. 5 dl) » 1 kg tomaatteja lohkottuna (poista kannat) » 1 iso sipuli silputtuna » 2 isoa valkosipulinkynttä pienittynä » 1 sellerinvarsi paloiteltuna » 1 dl viinietikkaa » 1 dl palmutai ruokosokeria » 1 dl makeaa ale-olutta (vaikka belgialaista vaaleaa ale-olutta) tai omenamehua » Kuivattua chiliä maun mukaan » 0,5 tl jauhettua maustepippuria » 0,5 tl kanelia » 0,5 tl jauhettua korianteria » 2 tl suolaa » mustapippuria Kuumenna kasarissa viinietikka ja sokeri. Kuumenna paistinpannu ja anna paprikoiden hieman palaa kuivalla pannulla. Voit maustaa kastiketta myös hieman chilillä. Ole varovainen, etteivät mustu liiaksi. Sekoita suola ja öljy ja voitele kasvikset sillä. 5 sipulia renkaiksi leikattuna » 2 rkl hunajaa » ½ dl brown ale-olutta » öljyä paistamiseen Kuumenna öljy ja kuullota sipulit. Paahda noin 10-25 minuuttia kunnes lastut ovat hieman paahtuneet (ole varovainen, lastut palavat nopeasti). Laita hetkeksi jääkaappiin. Oluinen minttu-oliivitahna » 1 valkosipulikynsi pienittynä » 1 kesäsipuli varsineen hienonnettuna » 1 dl kivettömiä mustia oliiveja pienittynä » 1 dl hienonnettua tuoretta minttua » 1 dl oliiviöljyä » 3 rkl lager-olutta » Suolaa, mustapippuria Laita kaikki aineet tehosekoittimeen ja pyöräytä kastikkeeksi. Itse tehty ketsuppi (n. Suolapaahdetut kasvikset » ½ kesäkurpitsa » 1 paprika » 1 rkl isokiteistä suolaa » 3 rkl oliiviöljyä Viipaloi kasvikset ja levitä uunipellille leivinpaperin päälle. Jauhelihapihvien kera Olutkaramellisoitu sipuli » n. Paahda pekonit rapeiksi, noin 10-15 minuuttia
Ruokabloggari Jella Bertell vegaaniruuasta ja oluesta – ”Ihmisillä on hyvin erilaisia ajatuksia vegaaniruuasta. Oma neuvoni on, että lähde lempioluestasi liikenteeseen ja maistele sen kanssa erilaisia ruokia, niin tiedät mikä sopii omaan suuhusi. Omia vegaaniruoka + olut -suosikkejani ovat hapan gose suolaisen hedelmäsalaatin kera tai vegaaninen perunankuoriburgeri ja siihen vähän jotain katkerampaa olutta kylkeen”. Kokemus oli hauska ja sain hyvää palautetta, ihanaa että vegaaniruoka kiinnostaa monia! Oma suosikkini näistä oli umaminen onigirazu, joka yhdistyi hauskasi hieman karamellimaisen red alen kera. perhopro.. Vegaariruuan ja oluen yhdistämisessä pätevät samat säännöt kuin yleensäkin oluen ja ruuan yhdistämisessä. Minusta hyvin tehty vegaaniruoka on ihan vain ruokaa, joka on sekä herkullista että bonuksena tekee usein hyvää maapallolle, jossa asumme. savuisensuolaisten sienien kera ja siihen hieman havuista red alea, friteerattuja perunankuoria saksanpähkinächorizolla ja IPA-olutta, tulisia tofu-lootus-salaattikääröjä happaman oluen kera ja stout-snickerbrownie:ta suola-pähkinäjäätelön sekä stoutin kera. Mielestäni hauskuus on eri makujen kokeilemisessa, koska vaikka kaikki ei aina sovikaan täydellisesti yhteen, ei se juuri haittaa, jos maut ovat muuten hyviä. O L U T J A R U O K A 27. Katso Jellan ohje perunankuoriburgeriin olutsuosituksineen: www.vaimomatskuu.com/kasvisruuat/vegaaninen-perunankuoriburgeri/ Teksti Anikó Lehtinen, kuvat Jella Bertell UUTTA OLUTKOULU PERHO PROssa BEER & FOOD alkaa 16.4. Tarjolla oli onigirazua eli japanilaista ”riisileipää” mm. OFF-TASTE VIRHEMAKUMAISTELUT alkaa 2.5. Pidimme ensimmäisen vegaaniruoka ja olut -tastingin yhteistyössä ravintola Brewdogin kanssa, jossa yhdistelimme hyvin erilaisia vegaanisia makuja olueen. LEARNING BY BREWING alkaa 8.5
O lutkirjailija Michael Jackson sanoi sahdin olevan oluenteon historian puuttuva rengas Mesopotamian ja nykypäivän välillä, mutta tuo kuvaus sopisi vielä paremmin itäsuomalaiselle perinnekaljalle. 28 Olutposti | 01/18 Itäsuomalainen kalja. S A H T I Itäsuomalainen kalja Arkinen kotikaljamme on modernisoitu versio muinaisesta oluesta. Aikoinaan kalja kävi leipäjuurella tai spontaanisti ilman hiivaa, mutta myöhempinä aikoina myös leivinhiivalla. KALJA TEHTIIN MÄMMISTÄ TAI LEIVÄSTÄ Savokarjalaisessa maatalossa ei ollut erillistä panimoa vaan kalja tehtiin tuvassa uunin ääressä kuten suuri osa ruuista. Myös kauraa tai ohraa saatettiin käyttää. Yleensä kaljan teko aloitettiin mämmi-imelloksen tai kaljaleivän valmistuksella. Imellosta tai leipää kypsytettiin pitkään uunissa, jolloin viljan tärkkelys ilmeltyi mallasokereiksi. Teksti: Mika Laitinen | Kuvat: Mika Laitinen ja Museovirasto Uunissa paistettu jauhokaljan mämmi-imellos. Kaljojen alkoholipitoisuus oli yleensä alhainen ja käyminen enemmänkin säilömismenetelmä. Vielä 1930-luvulla kaljaa tehtiin Savossa ja Karjalassa jopa sahtia alkukantaisemmin. Imellos tai leivänpalaset aseteltiin puupyttyyn, vettä kaadettiin päälle ja parin päivän käymisen jälkeen juoma oli valmis. Sokeri on korvannut imellytyksen ja ruismaltaasta on tullut lähinnä mauste. Toisinaan juhlaversio saattoi olla alkoholipitoisempaa. Käytän tässä itäsuomalaisista maalaisoluista yleisnimitystä kalja, mutta näillä juomilla oli muitakin nimiä kuten taari, vaassa ja jauhokalja. Tein tämän pienen koe-erän Matti Räsäsen Ohrasta Olutta, Rukiista ryypättävää -kirjan perusteella. Nykypäivän kotikalja on etääntynyt kauaksi itäsuomalaisesta kaljasta, jota tehtiin aikoinaan kerran viikossa uunissa viljaa imellyttämällä. Perinteisten valmistustapojen taitajia en ole löytänyt, mutta onneksi kansatieteilijät ehtivät tallentaa kulttuuria, joka johdattaa oluenvalmistuksen alkujuurille. Itä-Suomessa kaljaa tehtiin sekä arkeen että juhlaan. Raaka-aineina oli usein pelkästään ruis, josta vain osa mallastettiin. Mausteita tässä juomassa ei juuri käytetty, korkeintaan pieni määrä katajaa tai humalaa
S A H T I Masha Malja leipoo vuassaleipää kaljaa varten Suojärvellä vuonna 1929. Jos tunnet jonkun, joka tekee yhä kaljaa, taaria, vaassaa, jauhokaljaa tai muuta vastaavaa juomaa perinteisin menetelmin viljasta ilman sokeria, otathan yhteyttä minuun (Mika Laitinen, maltainen@gmail.com). Tekemäni jauhokalja maistui erittäin ravitsevalta, mutta ei varsinaisesti ollut makuelämys. Kartalla perinnealueet muodostavat yhtenäisen vyöhykkeen, joka ulottuu Lähi-idästä Pohjolaan. ß ” Nykypäivän kotikalja on etääntynyt kauaksi itäsuomalaisesta kaljasta, jota tehtiin aikoinaan kerran viikossa uunissa viljaa imellyttämällä. OLUEN PUUTTUVA RENGAS Kaljan sukuisiin oluisiin kuuluvat kali Virossa, gira ja keptinis Liettuassa, kvass Itä-Euroopassa sekä boza Balkanilla, Turkissa ja Egyptissä. Suomesta löytyvät molempien perinteiden edustajat: sahti lännestä ja kalja idästä. Tietämykseen muinaisen Lähi-idän oluista liittyy paljon epävarmuuksia, mutta kalja antaa viitteitä miten sumerilaiset ja egyptiläiset valmistivat aikoinaan olutta. Muinaisoluissa on siis läntisempi ja itäisempi perinne, jotka ovat luultavasti kehittyneet toisistaan erillään. Kuvaaja Tyyni Vahter, Museoviraston kansatieteen kuvakokoelma. Kadonnutta kansanperinnettä. Tämän juomatyypin valmistusmenetelmät ja sanasto eroavat selvästi läntisemmistä perinneoluista kuten sahdista. Itäisten kaljan sukuisten juomien valmistustapa muistuttaa selvästi muinaisen Mesopotamian ja Egyptin oluenvalmistusta. Myös vanhat valokuvat ja muistitieto auttavat perinteen tallentamisessa. Tällöin kalja kävi mäskeineen ja juoma siivilöityi vasta laskettaessa kaljaa tapista kannuun. Usein pytyn pohjalle ladottiin palikoita ja olkia siiviläksi. Kun kalja hupeni, pyttyyn lisättiin vettä useampaan otteeseen, kunnes juoma muuttui mauttomaksi tai juomakelvottomaksi. 29 Itäsuomalainen kalja. Kartoitan valmistukseen liittyvää kansanperinnettä ja etsin tietoa erityisesti juomista, jotka eivät ole sahdin jälkikaljaa
Jakamalla desimaaliarvo neljällä päästään tarpeeksi lähelle: (1.050) 50:4 = 12,5 Platoa. Nyt voimme laskea hiivan määräksi 750 000 x 1000 x 12,5 x 20 = 187 500 000 000, eli 187,5 miljardia hiivasolua. Kantri MT kuukausiliite logo.pdf 1 14.3.2018 9:15:10 mt.fi/kantri Kantri_Olutposti_1-2018_A4pysty.indd 1 14.3.2018 10:01:59 Miten lasket hiivan määrän kotioluen panemisessa. White Labsin ja Wyeastin nestehiivapakkauksissa on noin 100 miljardia hiivasolua, Fermentiksen ja Lallemandin kuivahiivoissa noin 60 – 90 miljardia hiivasolua riippuen hiivasta. Ensin meidän pitää muuttaa tämä arvo Platoksi. Nyrkkisääntönä startereissa on, että käyttämällä 1dl kuivamallasta saa noin 50% enemmän hiivasoluja, joten yhdellä nestehiivapakkauksella ja 1dl starterilla päästään jo tarpeeksi lähellä tavoitetta (150 vs 187). Pohjahiivoille nämä arvot pitää kerrata kahdella (1 500 000 ja 2 000 000). Muista Valtakunnallinen kotiolutkilpailu 2018, ilmoittautuminen viimeistään ma 30.4. Jakamalla desimaaliarvo neljällä päästään tarpeeksi lähelle: (1.070) 70:4 = 17,5 Platoa. Monet kotipanijat käyttävät oluissaan liian vähän hiivaa, erityisesti jos on kyse vahvemmista oluista. Nyt voimme laskea hiivan määräksi 2 000 000 x 1000 x 17,5 x 20 = 700 000 000 000, eli 700 miljardia hiivasolua. Ensin meidän pitää muuttaa tämä arvo Platoksi. Liian pieni määrä hiivaa aiheuttaa käymisessä enemmän estereitä jotka vaikuttavat oluen makuun. Esimerkki 2 20 litrainen Dunkles Bock jonka ominaispaino on ennen käymistä 1.070. Vaikkakin hiivavalmistajien mukaan määrät riittävät 20 litran oluen käymiseen, niin kannattaa nestehiivoille aina tehdä starteri ja kuivahiivoille käyttää kahta pakkausta yhden sijaan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää pintahiivoille 750 000 hiivasolua per millilitra per Plato olueille, joiden ominaispaino on alle 1.060 (14.7 Platoa) ja 1 000 000 hiivasolua per millilitra per Plato tätä vahvemmille oluille. H I M A B I S S E 30 Olutposti | 01/18. Teksti André Brunnsberg, kuva Anikó Lehtinen Onneksi tarvittavan hiivan määrän voi laskea, kunhan on tiedossa hiivan tyyppi (pintatai pohjahiiva) sekä vierteen ominaispaino. Lisätietoa: http://olutliitto.fi/valtakunnallinen-kotiolutkilpailu-2018/ Esimerkki 1 20 litrainen American Pale Ale jonka ominaispaino on ennen käymistä 1.050
Kantri MT kuukausiliite logo.pdf 1 14.3.2018 9:15:10 mt.fi/kantri Kantri_Olutposti_1-2018_A4pysty.indd 1 14.3.2018 10:01:59
Alkoholipolitiikan uudistukset antavat koko alalle lisää tilaa hengittää, kehittyä ja kasvaa. Uusissa ilmiöissä ja alan kuulumisissa pysyy parhaiten perille lukemalla Olutpostia, seuraamalla verkkolehteä ja lehden sosiaalisen median kanavia. Näissä tavoitteissa onnistuimme erittäin hyvin. Yhdistys tekee valistustyötä, joka edistää nykyaikaisen alkoholipolitiikan mukaisesti kulutustottumusten suuntaamista väkevistä juomista mietoihin, erityisesti olueen. P U H E E N J O H T A J A N P A L S T A Uusi lehti kääntyy O n mahtavaa saada kirjoittaa uuteen Olutposti-lehteen! Lehden kustantamisen siirtäminen Suomen Olutseuralta uusille harteille oli valtava projekti. Elämme mielenkiintoista aikaa. Kun etsimme kumppania Olutpostin kustantamiseen, meille Suomen Olutseurassa oli keskeisen tärkeää, että lehti säilyy seuran jäsenetuna ja että seura saa jatkaa lehden kehittämistä tiiviissä yhteistyössä uuden kumppanin kanssa. Huominen on täällä. Muutokset alkavat näkyä hiljalleen kaupoissa, ravintoloissa ja panimoissa. Nyt kirjoitetaan ainutlaatuista lukua suomalaisessa olutkulttuurissa -se kasvaa, monipuolistuu ja kukoistaa. Meillä on asiantunteva olutmedia, josta olla ylpeä. Samalla on lausuttava lämmin kiitos lehden tekemisestä tähän asti vastanneille. Suomen Olutseuran ja Olutpostin yhteinen historia on monipolvinen. Miksemme siis pyrkisi saamaan sitä mahdollisimman monen ulottuville. Samalla kustannusvastuusta vapautunut Suomen Olutseura saa keskittyä olutseuratoiminnan ja jäsenetujen kehittämiseen. Sen myötä Olutpostilla on vihdoin mahdollisuus kehittyä ja tavoittaa laajemmin uusia lukijoita. Välillä seura on ollut olemassa lehteä varten ja välillä toisinpäin. Kuohuvin terveisin, Antti Kotti puheenjohtaja Suomen Olutseura ry Suomen Olutseura ry:n tarkoituksena on topeliaanisessa hengessä vaalia ja edistää olutkulttuuria, toimia oluen kuluttajien etujärjestönä sekä kohottaa oluen ja sen käyttäjien sosiaalista arvostusta. Tässä tapauksessa perinteisesti seuran jäsenet ja lehden lukijat ovat olleet hyvin pitkälti samaa seurakuntaa. Perinteet velvoittavat, Olutposti on tulevaisuudessakin Suomen suurin ja kaunein olutmedia. On ollut hienoa seurata sitä intohimoa, energisyyttä ja olutkulttuurin kehittämiseen omistautumista, joka Olutpostin uudistuneesta tekijäkunnasta on heijastunut. Lopulta seura on kuitenkin olemassa jäseniään ja lehti lukijoitaan varten. Lue lisää www.suomenolutseura.fi 32 Olutposti | 01/18
Entä, jos ihmisillä on enemmän rahaa käytössään kuin vuotta aiemmin. Meistä moni odotti virheellisesti, että muutos näkyisi isosti kauppojen hyllyillä jo 1. Malttia uudistuksen vaikutusten tulkintaan Teksti Simo Raittila, kuva Anikó Lehtinen Alkoholilain uudistukseen sisältyi vähittäiskaupan prosenttirajan korotus ja muita parannuksia. Lue lisää www.olutliitto.fi O L U T L I I T O L L A O N A S I A A. Olutliitto on kansallinen, riippumaton oluenkuluttajain yhdistysten yhteenliittymä. Alkoholilain muutosta seuraava muutos on vasta tuloillaan. Vasta myöhemmin nähdään, millaisia tuotteita kotimaiset pienja isommat panimot tarjoavat sekä millaisia ulkomaisia oluita kaupat ja ravintolat meille myyvät. Olutharrastajaa kiinnostaa määrää enemmän laatu ja kirjo. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Yksittäisten kauppojen tammikuuta ei voi suoriltaan verrata edellisen vuoden tammikuuhun. Olutliitto ry:n jäsen voi olla itsenäinen ja rekisteröity olutseura tai yhdistys. Mikä tärkeintä: miksi olutharrastajan pitäisi seurata samoja mittareita, joita terveyden tutkijat seuraavat. Vaikutukset vaativat kärsivällisyyttä. Nyt säädetään vielä lupien kanssa. Onko tipatonta viettävien määrä kasvanut viime vuodesta. tammikuuta. Olutliiton tavoitteena ollut prosenttirajan nosto toteutui, vaikkakin varovaisena. Varsinainen kirjo on vielä mysteeri. Olutliitto toimii oluenkuluttajien edustajana viranomaisten, kaupan, myynnin ja jakeluelinkeinon suuntaan. Ensimmäisten kuukausien kokemukset eivät anna vielä luotettavaa tietoa siitä kasvaako alkoholijuomien kulutus tai lisääntyvätkö haitat. Muutkin alkoholilain muutokset tulevat tuomaan enemmän hyviä oluita harrastajien saataville
O L U T K U LT T U U R I 34 Olutposti | 01/18 Lännen pikajunan kartoitus. Lännen pikajunan kartoitus Espoo tutuksi Olli Majasen kanssa Teksti ja kuvat: Teemu Lahtinen M Olutkauppa Pien Public House Captain Corvus Public House Gallows Bird Olarin Panimo Ravintola Fat Lizard Fat Lizard Brewing Co
Naapurista olisi löytynyt Fat Lizard, mutta askeleet veivät metroaseman läpi Fat Lizardin upouuteen ravintolaan. Ja olihan se jo aikakin, sillä Espoon SE baari on muovannut kaupungin olutkenttää jo 25 vuotta. Muistin kuitenkin pöydässä, etten juuri välitä niistä. – Hyvä fiilis tyypeillä! Käsityöläishommaa parhaimmillaan. Varastimme kauppiaan luvalla matkajuomat, käännyimme kannoillamme ja olimme Captain Corvuksen tiskillä. S eisoin myöhässä metrolaiturilla. Sen huomasi heti, sillä saluunassa piisasi tervehtiviä käsiä. Tai panimon mukaan nimettyyn ravintolaan, sillä samaan yritysryppääseen ne eivät kuulu. Kauppakeskusbaareja kutsutaan leikkisästi miesparkeiksi. Taas. Kaupallisen hapatuksen jälkeen tunneli kutsui jälleen. Tilasin tuopillisen kun nyt tänne asti oltiin tultu. Ehkä sen takia, ettei niitä ollut Pienen harharetken jälkeen löysimme Pienen. – Kiva brittipubi, mutta illuusio särkyy nopeasti, koska ovet ovat auki kauppakeskukseen. Harmi. Metron myötä ihmiset liikkuu myös Espooseen, ei sieltä pois”, Olli Majanen selittää. Molemmille. Niin, real ale. Huristelimme samoilla vauhdeilla aina Matinkylän pääteasemalle asti. Majasen neitsyys oli mennyt vuosikymmeniä sitten ja Gallows Birdissäkin mies on pyörinyt 90-luvulta. Jenkkilarppi ei osunut ihan maaliinsa. Kurkkaa netistä mitä mieltä paikalliset ovat kotikylästään: www.olutposti.fi O L U T K U LT T U U R I 35 Lännen pikajunan kartoitus. Pieni oli. Gallows Bird -kirsikkani oli puhkeamaisillaan. Bryggeri Helsingin Olli Majanen oli lupautunut lähtemään kanssani oluelle Espooseen, joten nyt oli aika lunastaa lupaukset ja hypätä lännen pikajunaan. Me emme kutsuneet, vaan istahdimme oluinemme Englannista asti rahdatuille nahkatuoleille. Siis sen olutkaupan, joka on kasvattanut etäpesäkkeen Omenaan. Matkakumppani oli myös aikataulusta jäljessä, joten annoin anteeksi. – ”Espoo on kehittyvä alue, vaikka varsinainen keskusta puuttuu. Opimme myös, että emme olleet oppineet mitään Omenan infotauluista. Iso Omena ei ole Sello, sen opin heti kun nousimme metrotunnelista kauppakeskukseen. ß Minkälainen olutkaupunki Espoo on. – ”Paikka tuli tutuksi kun olin Servaalilla töissä. Oranssi luoti suhahti Otaniemeen, jossa Olarin Panimon nurkilla tissuttelimme pussikaljat ja piipahdimme nopeasti myös panimon tiluksilla. Tilasimme oluet. Yksi asema eteen, yksi taakse. Viimeinen matka, neitsytmatka. IPAn humalointi oli iäkästä ja ravintolan sisustus kliinisen avaraa. – ”Banketti! Bisnes haisee”. GB oli tärkeä asiakas ja varsinkin real ale -kulttuurin kautta päädyin usein asiakkaaksikin”
Alkoholiprosenttikin tulee hieman esiin maussa ja tuoksussa. «««. Kirpeän happamahko olut onkin mukavan mustikkamainen maultaan ja tuoksultaan. Oluesta löytyykin sekä tummille belgialeille ominaista makeaa karamellimaisuutta, mausteisuutta ja hiivaisuutta että IPA-tyylille ominaista vivahteikkaan hedelmäistä humalaisuutta. Mango ei nouse esille erityisen vahvasti, sen sijaan hiiva tuottaa lievää omenamaisuutta. ««« COOL HEAD BREW BLUEBERRY PIE SOUR COOL HEAD BREW, TUUSULA 4,0 % HANAOLUT Tummanpunainen ja kevyehkö Blueberry Pie Sour on nimensä mukaisesti maustettu mustikoilla, ja myös vaniljaa, laktoosia ja kardemummaa sekä maitohappobakteereja on käytetty. Myös lämmittävää alkoholia löytyy ymmärrettävästi jonkin verran mausta ja tuoksusta. ½ ESPOON OMA PANIMO CHEERS FROM METRO ESPOON OMA PANIMO, ESPOO 5,0 % HANAOLUT Länsimetron valmistumisen kunniaksi nimetty syvän kullankeltainen ja keskitäyteläinen IPA on makean karamellimainen maultaan ja tuoksultaan, mutta myös tyylin edellyttämää pihkaista, yrttimäistä ja kukkaisen hedelmäistä humalaisuutta löytyy. H A N N U N O L U T A R V I O T ALE PLEVNAN TOMAHAWK KOSKIPANIMO, PANIMORAVINTOLA PLEVNA, TAMPERE 5,6 % HANAOLUT Tämä kuparinvärinen ja melko täyteläinen IPA on nimensä mukaisesti humaloitu yksinomaan amerikkalaisella Tomahawk-lajikkeella. Myös karamellimaisuutta ja marjaisuutta löytyy, samoin lievää hiivaisuutta erityisesti melko katkerassa ja viljamaisessa jälkimaussa. Oluen humalointi on keskitasoa. Vahvamakuinen IPA uudehkolta espoolaispanimolta. Moniulotteinen makukombinaatio, jossa alkoholikin hieman tuntuu. Viljamaisuuden ohella näyttelee sitrusmainen ja pihkainen humalointi keskeistä roolia. Tumman punaruskea ja keskitäyteläinen ale on myös makeahkon suklaamainen ja karamellimainen sekä hieman palaneen paahtunut lähinnä jälkimaultaan. «««. 36 Olutposti | 01/18. ««« STADIN NORDIC BROWN IPA STADIN PANIMO, HELSINKI 5,4 % HANAOLUT Nordic Brown IPAn valmistuksessa on käytetty ruismallasta, minkä myös huomaa oluen ruismaisesta ja leipämäisestä mausta ja tuoksusta. «««. Epäortodoksisempi raaka-ainepohja tuottaa olueen persoonallisen makumaailman, jossa yhdistyvät saisonille tyypilliset mausteisuus ja viljamaisuus sekä vahvalle IPA:lle ominaiset trooppinen hedelmäisyys ja makeahko karamellimaisuus. ««« OLUTPAJA M20 EXTRA STRONG BITTER OLUTPAJA, LAITIKKALA 5,6 % HANAOLUT Tämä kuparinvärinen ja melko täyteläinen ESB on pähkinämäisyydessään, keksimäisyydessään, Olutasiantuntija ja kirjailija Hannu Nikulaisen kokemus niin pienten kuin suurtenkin panimoiden oluiden parissa on vertaansa vailla. Jälkimaku kääntyy kuivemman katkeraan ja viljamaiseen suuntaan. ½ BEER HUNTER’S / COOL HEAD BREW HEAD HUNTER’S PANIMORAVINTOLA BEER HUNTER’S, PORI 11 % HANAOLUT Meripihkanvärinen ja täyteläinen ”triple IPA” on vahvasti sekä makean karamellimainen että trooppisen hedelmäisen ja pihkaisen humalakatkera, kuten tämän tyylin oluet usein ovat. ½ OHRANA / NORDIC BREWERY HAVU-KÖLSSI OHRANA (MARSIN PANIMO), HELSINKI 4,7 % HANAOLUT Yhteistyössä lempääläläisen Nordic Breweryn kanssa tehty Havu-Kölssi on maustettu katajan-, männynja kuusenoksilla. Melko voimakas IPA-tyylinen humalointi nousee hyvin esille maussa ja tuoksussa, mutta kokonaisuutena olut kyllä poikkeaa selkeästi tyylin valtavirrasta. ««« OLARIN / MAISTILA BELGIAN IPA OLARIN PANIMO, ESPOO 7,2 % HANAOLUT Keskipunaruskea ja melko täyteläinen espoolais-oululainen yhteistyöolut on valmistajiensa mukaan belgityylinen IPA. Intensiivinen pienten kulausten kollaboraatio-IPA. Pitkä jälkimaku on edelleen runsaan mutta miellyttävän katkera. ««««. Kullankeltainen ja keskitäyteläinen kölsch onkin pihkaisen havuinen ja mausteisen yrttimäinen erityisesti pitkältä jälkimaultaan. Eri tavoin maustetut miedohkot sour alet ovat alkaneet yleistyä viime vuosina pienpanimorintamalla, ja Blueberry Pie Sour on toimiva esimerkki tyylistä. ½ MOOSE ON THE LOOSE WILD SAISON MOOSE ON THE LOOSE BREWING, PORI 6,5 % 0,33 L PULLO Väriltään punertava ja rungoltaan keskitäyteläinen Wild Saison on maustettu karviaismarjoilla, mikä tuottaa saisoniin tyylistä poikkeavan värin ohella runsaasti kirpeää marjaisuutta. ½ SONNISAARI JUAN SONNISAARI, OULU 11,5 % HANAOLUT Keskipunaruskea ja täyteläinen Juan on belgihiivalla käytetty ja mangolla maustettu ”triple IPA”. Hienoinen tallimaisuus lähinnä tuoksussa ja jälkimaussa täydentää omalaatuisen mutta mielenkiintoisen kokonaisuuden. ««««. Jonkin verran doppelbockit mieleen tuova omaperäinen ruisolut. Tasapainoinen ja kestävällä jälkimaulla varustettu IPA. Ruismaisen viljamaisuuden ja kanervamaisen yrttimäisyyden ohella olut on makean toffeemainen sekä luumumaisen hedelmäinen. Varsin onnistunut single hop –IPA. Asiallinen tuote kotiolutpuolella jo pitempään kokemusta hankkineelta panimolta. Mansikkamaiset marjaiset sävyt voimistuvat oluen lämmetessä. Pihkainen, yrttimäinen ja trooppisen hedelmäinen humalointi onkin pääroolissa oluen maussa ja tuoksussa, mutta tukevahko lievästi makean karamellimainen mallasrunko tasapainottaa humalaisuutta hyvin. Ruis nouseekin jonkin verran esille meripihkanvärisen ja keskitäyteläisen oluen maussa ja tuoksussa, mutta pääpaino on kuitenkin vahvassa kukkaisen hedelmäisessä ja pihkaisessakin humaloinnissa. Varsin luonteikas uudemman oluttyylin edustaja. ««« Ö MIST IN THE RYE Ö BREWING, LOHJA 8,0 % 0,33 L PULLO UG Breweryllä Lohjalla valmistettu Mist In The Rye on tumman punaruskea ja täyteläinen ale, jonka valmistuksessa on käytetty myös ruismallasta ja kanervaa. Laktoosi ja vanilja pehmentävät ja pyöristävät suutuntuman kirpeyttä, ja kuivuva jälkimaku kääntyy viljamaisempaan suuntaan. Yli 20 000 maistettua olutta tekee Nikulaisesta alansa kiistattoman kuninkaan. Kiinnostava moderni versio klassisesta kölniläisestä oluttyylistä. ½ HIISI / MAISTILA RYEDDLER PANIMO HIISI, JYVÄSKYLÄ 6,2 % HANAOLUT Jyväskyläläis-oululainen Ryeddler on tyyliltään ruisIPA, tai oikeammin ”ruis-NEIPA”. «««. Pitkässä jälkimaussa nousevat myös sikunamaiset ja melassimaiset sävyt vahvemmin esille. Marjaisuuden alta löytyy kuitenkin myös saisoneille tyypillistä mausteisuutta, viljamaisuutta, hiivaisuutta ja omenamaista hedelmäisyyttäkin. ««««. Myös mentholimaisia, karamellimaisia ja marjaisia piirteitä löytyy. Monipuoliset maku ja tuoksu tarjoavat myös makeahkoa leipämäisyyttä ja hunajaisuutta sekä parfyymimaista sitrushedelmäisyyttä. ½ KURVIN JEFE FRUTO KURVIN PANIMO, HELSINKI 6,5 % 0,33 L PULLO Tallinnalaisella nanoPruulilla valmistettu Jefe Fruto on syvän kullankeltainen ja keskitäyteläinen wheat ale, jossa vehnäinen viljamaisuus on hyvin läsnä maussa ja tuoksussa. Jälkimaku on runsaan pihkaisen ja yrttimäisen katkera. Pitkä hieman kuivuva jälkimaku on edelleen runsaan pihkaisen ja hedelmäisen katkera
Myös humalointi ja melassimaisuus nousevat jälkimaussa esille. Oluen vahvuus tuottaa makuun ja tuoksuun hienoista viinimäisyyttäkin samoin kuin lievää lämmittävää alkoholimaisuutta. ««« PORTER JA STOUT SAIMAAN BREWER’S SPECIAL LIFE AFTER CAFFEINE SAIMAAN JUOMATEHDAS, MIKKELI 5,8 % 0,33 L PULLO Mustan ja melko täyteläisen stoutin valmistuksessa on käytetty myös kahvia ja laktoosia. Pitkässä jälkimaussa viljamaiset ja leipämäiset sävyt yhdistyvät vahvaan humalakatkeruuteen. Puhdaspiirteinen ja raikasmakuinen pils. Myös tyylinmukaiset makeahko karamellimaisuus ja toffeemaisuus sekä katajamainen yrttimäisyys löytyvät makuprofiilista. Olut on kuitenkin myös selkeän makean karamellimainen ja toffeemainen sekä marjainenkin, mikä pyöristää jonkin verran katkeruutta. Hyvin alkoholiprosenttinsa kätkevä innovatiivinen bock. «««. Palanut paahtuneisuus voimistuu jälkimakua kohti, mutta kermainen suklaamaisuus pehmentää sitä hieman. Ruohomainen ja yrttimäinen katkeruus onkin hyvin esillä oluen tuoksussa ja maussa, mutta makeahko maltaisuus tuo balanssia kokonaisuuteen. Voimakkaanpehmeä hyvän juotavuuden ESB. Katkerassa jälkimaussa myös viljamaiset sävyt korostuvat. Ylikypsä banaanimaisuus ja lievä alkoholimaisuus täydentävät hyvin runsasta makua ja tuoksua. Tyylinmukainen pils lagereihin erikoistuneelta pienpanimolta. Vivahteikkaat maku ja tuoksu sisältävät myös marjaisia ja hunajaisia sävyjä. Kohtuullisen voimakas ruohomainen ja yrttimäinen humalointi tasapainottaa kuitenkin jonkin verran makeutta. Kukkaisen ja sitrusmaisen humalaisuuden alta löytyy kuitenkin runsaasti myös tyylille ominaista banaanimaisuutta, viljamaisuutta ja neilikkamaista mausteisuutta. Tyylillisesti jo barley winea lähestyvä DIPA. Korkea alkoholiprosentti peittyy hyvin, ja hienoinen tallimaisuus täydentää runsaan makukokemuksen. Vahva yrttimäinen ja ruohomainen humalointi yhdistyy varsin harmonisesti makeahkoon ja hunajaiseen maltaisuuteen. ««««. ½ RUOSNIEMEN BETONY 45100 RUOSNIEMEN PANIMO, PORI 8,7 % 0,33 L PULLO Betony 45100 on valmistettu samannimiselle kouvolalaiselle olutravintolalle. «««. Musta ja täyteläinen imperial stout on maustettu lakritsilla, laktoosilla ja rohtopähkämöllä (”betony”). Runsaassa jälkimaussa myös viljamaiset piirteet nousevat savuisuuden, tervaisuuden ja ruohomaisuuden rinnalle. Suklaamaiset, lakritsimaiset ja sikunamaiset piirteet täydentävät kuvaa. ««««. Selkeän kahvimaisuuden ohella oluen maku ja tuoksu tarjoavat makean kermaista suklaamaisuutta ja kaakaomaisuutta sekä erilaisia kuivattujen hedelmien sävyjä. Keskipitkä jälkimaku taas kääntyy hieman kuivempaan viljamaiseen ja hiivaiseen suuntaan. Jälkimakua kohti voimistuva palanut paahtuneisuus antaa tiettyä särmää muutoin makean pyöreähkölle oluelle. «««« ORAVA ORWELLIAN NIGHTMARE ’18 ORAVA BREWING, TURKU 10 % HANAOLUT Cool Head Brew’lla Tuusulassa valmistettu musta ja täyteläinen imperial stout on tyylinmukaisen tuhkaisen paahtunut, kahvimainen ja kermaisen suklaamainen. Paahtunut, melassimainen ja yrttimäinen jälkimaku on pitkä. ½ BRYGGERI HELSINKI ROGGENBOCK BRYGGERI HELSINKI, HELSINKI 7,4 % HANAOLUT Tumman punaruskean ja melko täyteläisen ruisbockin valmistuksessa on käytetty hapatettua ruisleipää sekä perinteisiä baijerilaisia leipämausteita (kumina, korianteri ja fenkoli). Lempeähkö mausteisuus lisääntyy jälkimakua kohti. «««. ½ KIISKI VASTARANTA PANIMO KIISKI, MÄNTSÄLÄ 5,5 % 0,5 L PULLO Uuden mäntsäläläispanimon ensimmäisiin oluisiin kuuluva Vastaranta on tuoksunsa ja makunsa reippaassa savuisuudessa ja tervaisuudessa selkeästi saksalaistyylinen rauchbier. Robusti mutta toimiva makuyhdistelmä. Hyvin tasapainoinen ja mukavan juotavuuden omaava imperial stout. ½ LAGER TAIWALKOSKEN LAGER TAIWALKOSKEN PANIMO, TAIVALKOSKI 4,2 % 0,5 L PULLO Koillismaalla sijaitsevan uuden pienpanimon kullankeltainen ja rungoltaan kevyehkö lager on maultaan ja tuoksultaan vahvasti hunajaisen makea. Syvän kullankeltainen ja keskitäyteläinen lager on myös jonkin verran hunajaisen maltainen ja ruohomaisen humalakatkerakin. Onnistunut hieman keskivertoa kuivempi ja siirappimaisempi sahti. ½ TAKATALO & TOMPURI KASKI TUPLAHUMALA PILS TAKATALO & TOMPURI, VIROLAHTI 5,5 % 0,33 L PULLO Kuten jo nimi antaa ymmärtää, kullankeltainen ja keskitäyteläinen Kaski Tuplahumala Pils on tyyliltään runsaskätisesti humaloitu saksalaishenkinen pils. «««« VEHNÄOLUT TEERENPELI KAMPIN OLUTNEUVOKSEN OLUT (HOPFENWEISSE) TEERENPELI KAMPPI, HELSINKI 5,5 % HANAOLUT Tämä kullankeltainen ja keskitäyteläinen vehnäolut on nimensä mukaisesti perinteisiä hefeweizeneita voimakkaammin humaloitu. ««. ««««« SAHTI PYYNIKIN MOTTI SUOMI 100 SAHTI PYYNIKIN KÄSITYÖLÄISPANIMO, TAMPERE 11 % HANASSA Tämä satavuotiasta Suomea juhlistava tumman punaruskea ja täyteläinen sahti on varsinkin nuorena melko melassimaisen siirappimainen ja ruismaisen viljamainen. H A N N U N O L U T A R V I O T toffeemaisuudessaan ja lievässä mineraalimaisuudessaan hyvin uskollinen brittiläisille esikuvilleen. ««««. Olut onkin varsinkin lämmettyään ruisleipämäinen, ja savumaltaat tuottavat myös savun ja tervan aromeja. Suolainen lakritsi on vahvassa muttei kuitenkaan hallitsevassa roolissa oluen maussa ja tuoksussa, samoin yrttimäisyyttä löytyy jonkin verran. ½ 37. Kofeiiniin viittaavan nimensä mukainen sweet stout, jossa erityisesti tuoksu miellytti. «««« HOPPING BREWSTERS ACES HIGH HOPPING BREWSTERS, AKAA 8,6 % HANAOLUT Tämä tumman punaruskea ja täyteläinen double IPA on tyylinmukaisen trooppisen hedelmäisen (mango, greippi) ja pihkaisen humalainen, myös yrttimäinen katkeruus voimistuu jälkimakua kohti. Säällinen mutta kokonaisuutena hieman epätasapainoinen vaalea lager. Viljamainen, hiivainen ja jonkin verran humalakatkera jälkimaku on melko pitkä. ½ KALEVA FANCY FRANK KALEVA BREWING COMPANY, TAMPERE 4,9 % HANAOLUT Fancy Frank on panimon mukaan tyyliltään traditionaalinen saksalainen pils, ja tähän kategoriaan kullankeltainen ja keskitäyteläinen olut hyvin sijoittuu. Myös melko runsas sitrusmainen humalointi on varsin tyylinmukainen
Kuva Petri Anttila Tapahtumakulttuuri on maassamme siirtymässä uuteen aikakauteen. Olutposti haastatteli aiheesta Hartwallin tapahtumakokonaisuudesta vastaavaa Juha Korvolaa. Teksti Mikko Hentunen O L U T F E S T A R E I L L A 38 Olutposti | 01/18 Tapahtumien Suomi. Ruuan ja juoman osuus elämyksestä kasvaa osana tätä. Hyvästä ateriasta juomineen ollaan valmiita myös maksamaan entistä enemmän. Tarjonnan kasvaessa yhä useampi tapahtuma panostaa sisällössään entistä enemmän elämyksellisyyteen. Tapahtumien Suomi Loistavista esiintyjistään tunnettu Helsingin Flow-festivaali on myös malliesimerkki laajasta ja laadukkaasta ruokaja juomavalikoimasta. Festivaalikansa on entistä iäkkäämpää ja laatutietoisempaa
Lähdemme mukaan ennakkoluulottomasti ja haluamme olla mukana kehittämässä Suomen tapahtumia yhä elämyksellisemmiksi yhdessä tapahtumajärjestäjien kanssa. – Jokainen päivä on erilainen ja erityisen iso ero on siinä, olemmekko niin sanotulla sesongilla vai sen ulkopuolella. Kuva Sami Tuoriniemi O L U T F E S T A R E I L L A 39 Tapahtumien Suomi. Sesongin ulkopuolella päivä koostuu erilaisista tapaamisista tapahtumajärjestäjien, omien sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaikki. Kuva Andrew Taylor Kuvassa tuotepäällikkö Pekko Koski ja Juha Korvola. Sesongin aikana työpäivät venyvät välillä pitkiksi ja sääntönä yleensä onkin, että kun yksi tapahtuma on rakennuksessa niin siirrytään jo seuraavaan. Mitkä ovat kriteerinne lähteä mukaan tapahtumaan. Mitä te tarjoatte tapahtumille. Olemme mukana maan suosituimmilla festareilla, mutta myös pienissä ja erittäin paikallisissa tapahtumissa. Ehdottomasti parasta kuitenkin on yhteistyö tapahtumajärjestäjien kanssa. Myös valikoima on laajentunut viime vuosina huomattavasti. – Suomessa varsinkin isommat tapahtumat ovat varsin vakiintuneita. Todella timanttista jengiä. Tuleeko mukana esimerkiksi kalusto, henkilökunta, tuopit, teltat ja muut tarvittavat. – Kaiken tarvittavan saa kauttamme. Yksikään päivä ei ole suora kopio edellisestä vaikka tehtävät muistuttaisivatkin paljon toisiaan. Kehitämme yhdessä asiakkaan kanssa tapahtumaa entistä laadukkaammaksi ja haluamme tarjota elämyksiä lipun ostajalle. Millainen on tavallinen työpäiväsi. Loistavan kuluttajakokemuksen saanut festivaalivieras ostaa lipun myös seuraavana vuonna. Uskomme kuitenkin, että pystymme tuomaan kumppaneille eniten lisäarvoa monipuolisen yhteistyön kautta. Jokainen järjestäjä haluaa varmasti tarjota laadukkaita juomia omille festivaalivierailleen, ja siksi uskon, että kumppanuusneuvotteluissa panimot ja alkoholitoimittajat ovat soittolistoilla aika kärjessä. Kuinka tapahtumajärjestäjät lähestyvät panimoita. Mistä pidät työssäsi eniten. Monilla festivaaleilla ruuan ja juoman laatu on noussut huimasti. – Hartwall on mukana tänäkin vuonna yli 300 tapahtumassa. – Vaihtelevuudesta
Panimo hyötyy tyytyväisistä asiakkaista. Alkoholittomissa juomissa, etenkin vesissä, kuluttajat arvostavat kierrekorkillista, suljettavaa pulloa. Haimme tuotteen tyyppiä ja luonnetta yhdessä asiakkaan (Sami Rumpunen Provinssin festivaalijohtaja) kanssa. Valikoima kasvaa jatkuvasti festivaaleilla ja kuluttajat myös vaativat sitä. – Kyllä ehdottomasti! Mielestäni ruuasta ja juomasta on muodostunut viimeisen neljän-viiden vuoden aikana tapahtumille tärkeä osa sisältöä. – Uskoisin, että niistä on jo pääosin luovuttu. Syynä tähän ovat erityisesti palvelutason paraneminen festivaaleilla ja kaupunkifestivaalien laadukkaampi majoitustarjonta. – Juomapakkaukset vaihtelevat paljon tapahtumittain. Musiikkifestivaaleissa mielestäni korostuu perinteisten festivaalien suosion kasvaminen ja aseman vahvistuminen. Nämä molemmat linkkaavat siihen, että elämyksellisyys, monipuoliset palvelut ja moniaistillisuus ovat yhä tärkeämpiä myyntivaltteja tapahtumanjärjestäjille.” Miten näet juomapuolen kehittymisen. Tätä on ollut ilo seurata, ja olla osaltamme mukana tukemassa ja kehittämässä. Itse törmään enää todella harvoin kertakäyttötuoppeihin, koska tölkkien/ pullojen myyminen on todettu parhaaksi vaihtoehdoksi sekä kuluttajalle, tapahtumajärjestäjille että panimolle. Mitä korkeampi keski-ikä, sitä enemmän ostovoimaa – ja sitä halutaan käyttää festivaalipalveluihin. Oletteko tuottaneet tapahtumille juomia heidän omilla brändeillään. Mikä on ainutlaatuista suomalaisessa musiikkitapahtumissa. Mitkä ovat tapahtumatrendit juuri nyt. – Kolme asiaa on pinnalla: perinteisten festarien suosio, kaupunkifestarit ja elämyksellisyys. Mukaan mahtuu ihan pieniä ravintoloiden omia tapahtumia sekä kymmeniä tuhansia ihmisiä vetäviä megafestivaaleja. Tästä saa olla ylpeä! ” Erikoisoluet kiinnostavat suomalaisia kovasti ja valikoima kasvaa jatkuvasti festivaaleilla. Mitkä juomapakkaukset ovat suosituimpia. – Suomalaiset festivaalit ovat todella laadukkaita tapahtumia. Ryhmä yli kolmekymppisiä kavereita lyö kalenteriin jo hyvissä ajoin viikonlopun, varaavat hotellit, miettivät ravintolat jotka haluavat testata ja niin edelleen. – Oheispalvelut ruuan ja juoman saralla tulevat varmasti yleistymään jatkossa. – Erikoisoluet kasvavat selvästi ja kiinnostavat suomalaisia kovasti. Tarvitaanko ruokaja juomatyyppistä ohjelmaa, kuten tastingeja, tulevaisuudessa yhä enemmän. Erityisen mukavaa on ollut huomata, että tämä näkyy lähes tapahtumassa kuin tapahtumassa. Yhteistyökumppanimme Stallhagen valmisti tuotteet kesälle 2015 ja 2016, ja molempina vuosina tuote oli menestys. O L U T F E S T A R E I L L A 40 Olutposti | 01/18 Tapahtumien Suomi. Minkä tyyppisissä tapahtumissa on oluen kulutus suurinta ja missä pienintä. Ku va Ju ss i He lls te n Kuva Samuli Pentti Koska pääsemme eroon kertakäyttöisistä muovituopeista. Meillä osataan toteuttaa upeita tapahtumia mieliinpainuvasti, toimivasti ja turvallisesti. Kuluttajat haluavat moniaistillista festivaalikokemusta, jossa ruuan ja juoman on elämys ja tärkeä osa kokemusta. Pyrittekö lisäämään tapahtumatoimintaanne. Toisaalta myös kaupunkifestivaalit yleistyvät jatkuvasti, joka on tuonut mukanaan ”vanhempaa” festivaaliyleisöä takaisin festivaaleille. Se on Suomen mittakaavassa todella paljon. Nykyään myös nuoremmat kuluttajat panostavat jatkuvasti enemmän laatuun. Mainitsit, että Hartwall on mukana yli 300 tapahtumassa. – Kulutus ja tapahtumavieraiden ikä kulkevat aika hyvin linjassa. – Lukumäärä muuttuu joka vuosi, mutta osallistumme vuosittain suunnilleen 300 erilaiseen tapahtumaan. Kuluttaja saa aina tasalaatuisen kylmän ja raikkaan oluen, tapahtumajärjestäjä pystyy minimoimaan hävikkiä ja palvelemaan asiakkaita rivakammin. Etenkin milleniaalit arvostavat perinteisiä brändejä. Näetkö, että ruokaja juomapalveluiden merkitys tapahtumille kasvaa. – Olemme olleet muuutaman kerran mukana tekemässä omaa olutta Provinssille
O L U T F E S T A R E I L L A 41 Tapahtumien Suomi
Osa tekijöistä käyttää eri omenalajikkeista puristetun mehun erissä ja tekee sekoituksen vasta keväällä aivan kuin viinintekijät. Kun siiderille on myönnetty Suomalainen aito siideri -merkintä, kuluttaja voi luottaa koko tuotantoketjun olevan kotimaista ja tuotteen heijastavan suomalaista kasvuympäristöä maukkaimmalla mahdollisella tavalla. Mikäli tuote on suodatettu, hiilihapotettu tai makeutettu, on siitä oltava maininta etiketissä tai nettisivuilla. Määritelmä sallii joitakin käsittelyjä. Joulukuussa 2017 seura myönsi sertifikaatin vielä kahdelle siiderille. Tiivisteen käyttö on kielletty, samoin pastörointi, keinotekoinen makeuttaminen, veden lisääminen tai muu omenamehulle vieras toimenpide. UG Breweryn Aito Suomalainen Villi Omenasiideri 5,5 % ja Top Fuel Beer Companyn Golden Vicious Apple Cider 5,5 %, molemmat panimossa tehtyjä, kilpailevat Lohjan paremmuudesta. Seura on luonut suomalaisen aidon siiderin määritelmän: se kattaa siiderit, jotka on tehty sataprosenttisesta pastöroimattomasta suomalaisesta omenamehusta, johon ei ole lisätty vettä. Hienovaraista käsityötä Osa omenoista on kerätty lahjoituksina paikallisilta asukkailta tai villeiltä tarhoilta. Lohjasta Suomen siideripääkaupunki. Näiden sertifikaattien myötä Suomessa on maaliskuussa 2018 jo 14 Aito suomalainen siideri -sertifikaatin saanutta siideriä. C I D E R T O W N 42 Olutposti | 01/18 Aito Suomalainen siideri. Maustetussa suomalaisessa aidossa siiderissä voi käyttää luonnon raaka-aineita tuotteen maustamiseen. Vuoden viimeiset sertifioidut siiderit olivat Lammin Sahdin Kottarainen ja Kuura Vintage 2016. Tärkein vaatimus on, että raaka-aineen tulee olla suomalaisesta omenasta puristettua käsittelemätöntä mehua. Lohjalaisten tekijöiden hakemukset alkuvuodesta 2018 vievät Suomen siideripääkaupungin titteliä Lohjan suuntaan. ” Suomalainen aito siideri -nimi auttaa kuluttajia arvioimaan siiderin suomalaisuutta ja aitoutta. Sertifikaatin käyttöoikeuden myöntää ja nimen käyttöä valvoo Suomalaisen Aidon Siiderin Seura (SASS). Persoonallista ilmettä tavoittelevat tekijät käyttävät samppanjahiivaa tai luottavat villihiivoihin. Suomalainen aito siideri -merkintä takaa tuotteen suomalaisuuden raakaaineesta työhön. Aito Suomalainen siideri Vuosi sitten luotu Aito suomalainen siideri -sertifikaatti on lyönyt itsensä hyvin läpi lyhyessä ajassa. Siideripääkaupungin titteli voi helposti siirtyä Paraisille tai Raaseporiin, sillä perinteisillä omenankasvatusalueilla on nyt innostuttu aidon siiderin tekemisestä ja esimerkiksi Ekta Bryggerin hakemusta Tammisaaresta odotellaan jo. Tyypillistä on, että siiderille ei tehdä mitään ylimääräistä, sillä sertifikaatin sääntöjen mukaan on sitä parempi, mitä vähemmän siideriin puututaan. Teksti Mariaana Nelimarkka, kuvat Anikó Lehtinen ja Olvi MIKÄ SERTIFIKAATTI. Tähän mennessä seitsemän siiderintekijää on hakenut ja saanut sertifikaatin nimetyille tuotteilleen. Suomalaisen Aidon Siiderin Seura (SASS) on suomalaisesta omenamehusta tehdyn aidon siiderin kannatusyhdistys. Ensimmäiset sertifikaatit menivät pääosin vuoden 2016 sadosta tehdyille siidereille, joiden tekijöitä olivat Kuura Cider, Paulan Puutarha, Panimoinen & Lemmes ja 3Spirit
Kansainvälisesti 90 prosentin omenamehupitoisuus riittää real cider -titteliin. Cydermarket. Hänellä on ollut mentori Britanniasta, ja myös makuprofiili haettiin siltä suunnalta. Omenoihin ei saa tulla lommoakaan! Omenat tuorepuristetaan tilalla ja mehu tuodaan tankkiautolla Iisalmeen. Meitä motivoi se, että teemme ensimmäistä kertaa jotain – olemme ensimmäinen iso panimo tällä asialla! Uskon myös, että moni oluenystävä löytäisi tämäntyyppisistä siidereistä mieluisia juomia, Heikkilä summaa. Koska siideriomenaa viljellään Suomessa toistaiseksi hyvin vähän, Cidissä käytetään ruokaomenalajikkeita kuten lähes kaikessa Suomessa tehdyssä siiderissä. Pakkaus noudattelee mallia, joka on tuttu Olvin menestyksekkäästä erikoisoluiden sarjasta: puolen litran industrial-henkinen tölkki, jossa annetaan yksityiskohtaisesti tietoa tuotteesta. CID – Olvin uutuussiideri Milloin joku trendi on vahvimmillaan. On vain kymmenestä prosentista kiinni, ettei Cid kelpaisi myös Suomalaisen aidon siiderin sertifikaatin hakijaksi. Karl-Ersin tila oli ainoa, joka pystyi takaamaan sadon täysin suomalaisena. Cydermarket.com vihjaa siiderintekijöille, että oluenja viinintekijöiden esimerkin perusteella maisteluhuoneen perustaminen kannattaa: maistelu ja suoramyynti kiinnostaa yleisöä. com -sivuston mukaan 90 prosenttia siiderintekijöistä on aloittanut vuoden 2008 jälkeen. Craft cider on ennen kaikkea paikallinen ilmiö: useampi kuin kaksi kolmesta siideristä myydään paikallisesti. Toinen puoli siiderimöistä sijaitsee maalla, usein omenatarhojen yhteydessä. Siideri on nimittäin 90-prosenttisesti aitoa Ahvenanmaan omenamehua. Lähde Cydermarket.com C I D E R T O W N 43 Aito Suomalainen siideri. Luomu ei ole mikään iso juttu: alle kahdeksan prosenttia tekee siiderin luomuomenoista. Eniten siihen vaikuttaa valmistuksessa käytetty hiiva. Cid-siiderin äiti on Ilona Ikonen. Cid on tätä päivää: kaikki henkii avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Teemme siiderin Karl-Ers Fruktin omenatarhalta käsin poimituista omenoista. Vuosia on puhuttu siiderin kovasta prosentuaalisesta kasvusta, joka ylittää toistuvasti craft beer -markkinan kasvun. Jo kymmenen vuotta sitten yleisö oli kiinnostunut käsityömäisistä vodka-, viskija tequilabrändeistä. Kuitenkin 43 prosentilla siiderintekijöistä ei vielä tammikuussa 2018 ollut maisteluhuonetta. Craft cider on nyt saavuttanut Suomessa pisteen, jossa iso panimo katsoo hetken olevan kypsä uutuudelle, jossa pääroolissa ovat aidot raaka-aineet. Heikkilä toivoo, että uuden avauksen ja sille povatun menestyksen myötä viljelijöiden halukkuus kasvattaa siideriomenaa kasvaa. Vuoden 2018 alussa siiderintekijöitä oli jo 820. Kunnianhimoa riittää tässä projektissa muutenkin: Meillä on kalliit raaka-aineet ja niiden ansiosta kalliihko tuote, jonka katteesta karsimme itse. Se oli Olville kynnyskysymys. Craft ciderin nousu kytkeytyy muiden käsityöjuomien nousuun. Hurjin kasvupiikki nähtiin vuonna 2015, jolloin Yhdysvalloissa aloitti 176 uutta craft ciderin tekijää. Craft cider jakaantuu USA:ssa kahteen kastiin: puolet siiderintekijöistä on urbaaneja, vailla kytköstä omenankasvatukseen. Uudet poimijat poimivat ensin pari päivää kananmunia, ja kun yksikään muna ei hajoa, saa ryhtyä poimimaan omenoita suoraan puusta. Olvin markkinointijohtaja Olli Heikkilä herkistyy kuvaillessaan, miten huolella omenoita käsitellään. ß Craft Cider USA:ssa Siiderintekijöiden määrä on yli kymmenkertaistunut vuodesta 2007. Nimellä Cid maaliskuun lopulla kaupoista löytyvä siideri on lisänimeltään ”real deal from Iisalmi”. Kustannustehokasta tämä ei ole. Tastingit siiderimöihin. Silloin tietysti, kun se kelpaa kopioitavaksi. Mielenkiintoista on, että kaikista siiderin valmistajista liki 600 on erikoistunut nimenomaan siideriin. Lähdimme real ciderin valmistukseen sisältö ja raaka-aineet edellä. Sokerilisäys on todella pieni, mutta maun kannalta tärkeä 1,3 g/100 ml
EERO VOTTONEN on Tampereelta kotoisin oleva, ravintola Palacessa toimiva keittiömestari, jolla on pitkä työhistoria laadukkaissa fine dining-ravintoloissa. B E E R P R O F I L E 44 Olutposti | 01/18 Beer profile – Eero Vottonen. Vottonen on myös työskennellyt Lontoossa ja edustanut Suomea Bocude d´Or-kilpailussa. Vottonen on ollut töissä niin Savoyissa, Chez Dominicissa kuin G.W.Sundmannsissa ja ravintola Olossakin
Kesällä juon vaaleita oluita, lager on ikisuosikkini, mutta myös vehnäoluita menee. Meillä tehtiin rahkalettu, jossa maistui hieman ruskistuneen karamellimainen voi ja se tarjottiin maitojäätelön ja metsämansikkahillokkeen kanssa, joka oli maustettu männyllä. Grillaamme paljon kesällä sekä lihaa että tuoreita kasviksia, joiden maku korostuu grillissä. Tähän yhdistettiin marjainen olut ja kokonaisuus oli mielenkiintoinen ja maukas. Usein ei haluta ottaa juomapakettia, missä on myös olutta, vaan halutaan se viinipaketti. Kokitkin kokeilevat paljon erilaisia oluita, mutta usein pitkän työvuoron jälkeen nimenomaan vaalea lager virkistää ja nollaa työviikon. Keittiön puolella tarvitaan enemmän juomatietoutta niin oluen kuin viinikin suhteen kuin aikaisemmin. Koffin portterista pidän, yksi portteri on hyvä nautiskelujuomani. Olutta on ehkä helpompikin myydä niin että se suositellaan juomapaketin lisäksi, ylimääräisenä elämyksenä jonkun vähän erilaisen ruuan kylkeen. Oluesta ei olla valmiita maksamaan samalailla. Erityisesti monille naisille olut tuntuu olevan myös hyvin kielteinen ruokajuoma, joka koetaan välillä jopa rahvaanomaiseksi. Sitä ennen ei ainakaan fine dining -ravintoloissa näkynyt olutta ruokajuomana, enemmän ehkä aperitiivina ai seurustelujuomana. Liian kompleksiset ja katkeroiset oluet eivät edelleenkään tipu, mutta olen huomannut pitäväni monista kevyemmistä ipa-oluistakin. Nämä molemmat ovat hetkiä, joihin olut kuuluu ja jossa nautin sen mausta. Ravintolassa olut on noussut ruokajuomana 2000-luvun alussa. Minusta olut on ehdoton osa juomakulttuuriamme, jota tulee kunnioittaa ja vaalia, me suomalaiset olemme olutkansaa. Edelleen Suomessa suuren yleisön silmissä olut tuntuu olevan jotenkin halvempi ja vähemmän arvostettu vaihtoehto kuin viini, kun puhutaan fine dining -ruuan kanssa yhdistämisestä. Oluen ja ruuan yhdistämisessä ravintolassa myös kokeilla on tärkeä rooli. ß Olut on parhaimmillaan grillin äärellä tai työvuoron jälkeen Teksti Anikó Lehtinen, kuvat Oskari Sarkima B E E R P R O F I L E 45 Beer profile – Eero Vottonen. Virkistysja ruokakäytön lisäksi oma olutkäyttötilanteeni on sauna, minun on vaikea kuvitella saunaa ilman yhtä olutta”. Pidän ruuassa selkeistä mauista ja sama on olutmakunikin. Siihen kylkeen laadukas liha tai kala vaikka helpolla voikastikkeella ja ateria grillistä on valmis. Ravintola Luomo oli ensimmäinen, joka teki tunnetuksi juomapaketin, jossa oli viinin lisäksi myös olutta ja jopa sakea. Parhaimmillaan olut on ruokajuomana esimerkiksi suomalaisten kesänaattiporkkanoiden tai kesäkaalin kanssa, joita voi maustaa yrteillä, öljyllä, suolalla sekä pippurilla ja grillata. Juon myös grillatun ruuan kanssa usein olutta tai sitten ihan vettäkin. Aurinkoinen kesäpäivä, jolloin koko perhe on yhdessä ja grilli on kuumana tai sitten pitkän työpäivän jälkeen, työkavereiden kanssa yhdellä kylmällä oluella. – ”On vaikea nimetä parasta olutkokemustani. Siksi myös ravintola-alan oppilaitoksissa tulisi opettaa entistä enemmän myös oluen ja ruuan yhdistämistä. Vaikka ruoka ja juoma olisivat erikseen hyviä, kokonaisuus on valju, jos niiden yhdistelmä ei toimi. Työvuoron jälkeen kokoonnumme usein kokkikavereiden kanssa yhdelle oluelle. Harvemmin yhdistetään olutta jälkiruokaan, joten ajattelimme, että ravintola Palacessa tämä voisi olla hieman erilainen tapa tuoda esille olutta ruokajuomana. Tämä on onneksi hieman murenemassa oluttyyppien valikoiman lisääntyessä ja suuren yleisön oluttietouden yleistyessä. Hauska ja erilainen olut ja ruokaannoksemme on ollut jälkiruoka. Tummia oluita juon talvella enemmän, mutta niissä yksi riittää. En ennen lagerin suosijana niinkään juonut erikoisoluita, mutta olen nyt hieman lähtenyt testaamaan niitäkin. Hyvä olut on minusta aina hyvää, on se sitten pienen tai isomman panimon. Pidin ideasta jo silloin, siinä rikottiin rajoja, mutta hauskalla tavalla ja ruuan makuja kunnioittaen. Silloin tekee mieli virkistävää, janoa sammuttavaa olutta. Asiakkaat etsivät kokonaisvaltaisia elämyksiä ruuan ja juoman parista, ja on tärkeää, että keittiö ja sali työskentelevät yhdessä tiiviisti ruuan ja juoman yhteensovittamisen eteen. Siinä grillatessa onkin hyvä ottaa kylmä olut, kun ruuan tuoksut jo nousevat grillistä
@panimoravintolaplevna Ridderheims www.ridderheims.fi Sinebrychoff www.sinebrychoff.fi . Olvi on valmistanut juomia jo 138 vuoden ajan Iisalmessa, ja nykyisin yhtiö toimii paikallisesti Suomessa, Valko Venäjällä ja Baltian maissa. @laitilanjuomat Lidl www.lidl . @KotkaSteamBrewery Laitilan Wirvoitusjuomatehdas www.laitilan.com . @oyVASP O L U T P O S T I N K U M P P A N I T Pääkumppanit Yhteistyökumppanit 46 Olutposti | 01/18 Olutpostin kumppanit. Valmistamme suomalaisten rakastamia juomia arkeen ja juhlaan. Se kertoo tästä ajasta ja ihmisistä, maaseudun elämästä ja ilmiöistä. BusinessFM haluaa edistää positiivista bisneskulttuuria ja nostattaa me-henkeä. www.businessfm.fi Facebook: @businessfm.fi Kantri Kantri on lehti, jonka parissa lukija voi palkita itsensä hyvällä omalla hetkellä. @bryggeriHelsinki Kotka Steam Brewery www.kotkasteambrewery.com . @nokianpanimo Perho liiketalousopisto, perho pro Plevna www.plevna.fi . www.hartwall.fi facebook: @Hartwall1836 OLVI Olvi on ainoa itsenäisenä suomalaisena 1800-luvulta säilynyt panimo.Suomalainen Olvi luo positiivisia makunautintoja. Kantri on kuukausiliitteenä samaa, mitä Maaseudun Tulevaisuus on päivälehtenä: lukijamäärältään selkeästi Suomen toiseksi suurin lehti, 239 000 lukijaa. @sinebrychoff1819 Vakka Suomen Panimo www.vasp.fi . www.kantrilehti.fi Facebook: @kantrilehti Bryggeri Helsinki www.bryggeri.fi . Hartwall Hartwall on juoma-alan kasvava suunnannäyttäjä. @lidlsuomi Nokian Panimo www.nokianpanimo.fi . Hartwallin tuotevalikoimaan kuuluu vesiä, virvoitusjuomia, erikoisjuomia, oluita, siidereitä ja long drinkjuomia sekä tytäryhtiö Hartwa-Traden kautta viinejä ja muita alkoholijuomia. www.olvi.fi Facebook: @OlviOyj Business FM BusinessFM on musiikkipainotteinen uutisja ajankohtaisasema, jonka puhesisällöissä on vahva painotus talouteen liittyvissä asioissa
@RavintolaJuuri . @pienbottelshop Ruosniemen Panimo www.ruosniemenpanimo.fi . @nordicbrewery Pihamaa Viinitila & Panimo www.viini-pihamaa.fi . @pihamaanpanimo Jacobstads Brewery www.jacobstad.fi . @latva_restaurant Pyynikin käsityöläispanimo www.pyynikin.com . @waahtobrewery Tornion Panimo 4 erää www.tornionpanimo.fi . @olubrykiraum Tanker brewery www.tanker.ee . @pyynikin OLUBRYG RAUM www.olubrykiraum.fi . @stallhagen Kaleva Brewing www.kalevabrewing.com . @tornionpanimo Helsinki Distilling Company www.hdco.fi . @TREFFIPUB/ . @vikingmalt Nordic Brewery gastropub.net/brewery . @latvarestaurant . @ hoppingbrewsters Waahto Brewery www.waahtobrewery.fi . @ohranakrouvipanimo Juuri www.juuri.fi . @juuri_restaurant Latva www.latva.fi . Kumppanit Hopping Brewsters www.hoppingbrewsters.fi . Suunnista tuopilliselle klikkaamalla tuoppi-ikonia. @jacobstadbreweries Takatalo & Tompuri www.takatalotompuri.fi . @ravintolafatlizard Treffi Pub & Bistro www.treffipub.com . @treffipub/ O L U T P O S T I N K U M P P A N I T Tukijat Viking Malt & Senson www.vikingmalt.com . @kalevabrewing Juuri yhtiöt Ohrana Krouvi Panimo www.ohranabrewery.fi . @ohranakrouvipanimo . @maistila Momentin restaurants oy www.momentingroup.com/ restaurants/ . @hetkissa Fat Lizard http://www.fatlizard.beer . Näet ravintolat myös kartalla osoitteessa www.olutposti.fi/beermap ESPOO Davisto Kuunkehrä 2, 02210 Espoo The Gallow’s Bird Merituulentie 30, 02200 ESPOO Vaappuva Ankka Olari Maapallonkuja 1, 02210 Espoo Vaappuva Ankka Suurpelto Kynäkatu 6, 022250 Espoo HEINOLA RantaCasino Maaherrankatu 2, Heinola HELSINKI Black Door Iso Roobertinkatu 1, 00120 Helsinki BrewDog Bar Helsinki Tarkk’ampujankatu 20, 00150 Helsinki Bruuveri Fredrikinkatu 63AB, 00100 Helsinki Bryggeri Sofiankatu 2, 00170 Helsinki Bierhaus Munchen Töölönlahdenkatu 3, 00101 Helsinki Hilpeä Hauki Vaasankatu 7, 00500 Helsinki Il Birrificio Fredrikinkatu 22, 00120 Helsinki Janoinen Lohi Linnankoskenkatu 12, 00250 Helsinki Kaunis Kampela Lauttasaarentie 10, 00200 Helsinki Leijuva Lahna Eerikinkatu 14, 00100 Helsinki Lönkka Lönnrotinkatu 11, 00120 Helsinki Mullikka Mannerheimintie 130, 00270 Helsinki Ohrana Krouvi Panimo Korkeavuorenkatu 27, 00130 Helsinki Olutravintola Jano Mäkitorpantie 11, 00620 Helsinki Punavuoren Ahven Punavuorenkatu 12, 00150 Helsinki Solmu Pub Vaasankatu 8, 00500 Helsinki Time Bar Mikonkatu 8, 00100 Helsinki Tommyknocker Craft Beer Bar Iso Roobertinkatu 13, 00120 Helsinki Toveri Castréninkatu 3, 00530 Helsinki Vastarannan Kiiski Runeberginkatu 26, 00100 HYVINKÄÄ Crafters Hämeenkatu 13-17, 05820 Hyvinkää HÄMEENLINNA Pub Hemingway’s Raatihuoneenkatu 16-18, 13100 Hämeenlinna JOENSUU Sointula Kirkkokatu, 80100 Joensuu, Suomi JYVÄSKYLÄ Harry’s Kauppakatu 41, 40100 Jyväskylä Irish Pub Lucky Baldwin’s Gummeruksenkatu 7, 40100 Jyväskylä LAHTI Tirra Loviisankatu 8 15100 Lahti KANKAANPÄÄ Saluuna Majava Torikatu 13, 38700 Kankaanpää KITTILÄ Public House Sohva Leviraitti 4b, 99130 Sirkka KUOPIO Bierstube Kasarmikatu 5-7, 70110 Kuopio MIKKELI Bar Dom Porrassalmenkatu 18, 50100 Mikkeli ORIMATTILA Ravintola Tehdas Erkontie 11, 16300 Orimattila OULU Oluthuone Leskinen Kirkkokatu 10, 90100 Oulu SAVONLINNA Bistro Waahto Satamapuistonkatu 5, 57100 Savonlinna TAMPERE Gastropub Kaleva Pellervonkatu 9, 33540 Tampere Gastropub Nordic Otavalankatu 3, 33100 Tampere Gastropub Tuulensuu Hämeenpuisto 23, 33100 Tampere Henry’s Pub Hämeenkatu 13, 33100 Tampere INEZ Tapas Bar Pellavatehtaankatu 19, 33100 Tampere Kievari Kahdet Kasvot Kauppakatu 14, 33210 Tampere Kultainen Apina Insinöörinkatu 30, 33720 Tampere O’Connells Irish Bar Rautatienkatu 24, 33100 Tampere Plevna Itäinenkatu 8, 33210 Tampere Public House Huurre Sammonkatu 46, 33540 Tampere Pub Pikilinna Ilmarinkatu 9, 33500 Tampere The Bull Hatanpään valtatie 4, 33100 Tampere Ukkometso Kauppakatu 16, 33210 Tampere TURKU City Hospoda Restaurace Eerikinkatu 16, 20100 Turku TUUSULA Krapin Paja Rantatie 2, 04310 Tuusula VAASA Office Bar & Restaurant Raastuvankatu 15, 65100 Vaasa VANTAA Ravintola Old Story Tikkuraitti 17, 01300 Vantaa 47 Olutpostin kumppanit. @onepintpub Kumppanuusravintolat Tässä Olutpostin kumppanuusravintolat. @FatLizardBeer One Pint Pub www.onepintpub.com . @ruosniemen Maistila www.maistila.fi . @helsinkidistillingcompany Stallhagen www.stallhagen.com . @TankerBrewery Powered by First Pint Oy FAT LIZARD RESTAURANT www.ravintolafatlizard.fi . @takatalotompuri Pien olutkauppa www.pien.fi
Katso erikoiserät osoitteesta:. O L U T P O S T I N K U M P P A N I T PULLOPOSTIA MAAILMALTA ALKO.FI/ERIKOISERAT Kuukausittaiset erikoiserät rantautuvat huippuja erikoismyymälöihin sekä Alkon verkkokauppaan joka kuun ensimmäinen torstai. Luvassa harvinaisia löytöjä ympäri maailmaa