HEINÄKUUTA 2025 NRO 74 PERUSTETTU 1916 – 109 VUOTTA KOKO SUOMEN ASIALLA MT.FI IRTONUMERO 4,50 € Voimassa 5.5.-27.8.2025 ellei toisin mainita HETKI SUOSIKKISALAATIT 220-280 g HK OHUEN OHUET KOKOLIHALEIKKELEET 300 g pkt 3 99 (13,30/kg) VALIO OLTERMANNI KERMAJUUSTOPALAT 450-500 g kpl 4 95 (9,90-11,00/kg) ATRIA WILHELM GRILLIMAKKARAT tai MAKKARAPIHVIT 2 40-400 g pkt 2 89 (7,23-9,03/kg) rs 3 99 (14,25-18,14/kg) VALIO LAKTOOSITON PLAY MAITOKAAKAOJUOMAT 1 l tai LATTE MAITOKAHVIJUOMAT 1 l, ei Plus VALIOJOGURTTI LAKTOOSITON 1 kg, myös rasvaton ja juotava 0,95 l Ei A+, Balans eikä Luomu tlk 2 69 (2,69/l) tlk 1 99 (1,99/kg, 2,09/l) JUISSI SOKERITTOMAT MEHUJUOMAT 1 l tlk 1 19 (1,19/l) pkt 3 19 (3,19/l) PINGVIINI LAKTOOSITTOMAT MAUSTETUT KERMAJÄÄTELÖT 1 l, ei vanilja Ari Toimitusjohtaja Ikaalisten luomu. PERJANTAINA 4
Tästä halutaan lisäksi johtaa vuodelle 2035 kunnianhimoinen välitavoite ennen Brasilian Belémissä loppuvuodesta pidettävää YK:n ilmastokokousta. Kulttuuritapahtumia on oopperaesityksistä ja kansanmusiikista eukonkantoon. Virheitä korjataan, koska koko vihreään siirtymään kohdistuu jäsenmaissa kova poliittinen paine. Suomen markkinointia matkailumaana on syytä tehostaa. Talven aktiivitilamallikeskustelussa useassa puheenvuorossa väläytetty kymmenentuhannen suuren ja tehokkaan tilan malli tuntuu jääneen jonkinlaiseksi ääneen lausumattomaksi tavoitteeksi. Järkevämpi ja tarkoituksenmukaisempi vihreä siirtymä ei saisi tarkoittaa sen merkittävää jarruttamista eikä ainakaan täydellistä pysäyttämistä. Erityisesti keskustaoikeisto jäsenmaissa ja EU-parlamentissa korostaa, ettei vihreän siirtymän edistäminen saisi heikentää kilpailukykyä eikä niellä rahaa, jota tarvitaan puolustuksen vahvistamiseen. Ennallistamisasetus on tästä paraatiesimerkki. Lähes jokaisessa kunnassa on markkinat tai joku muu oma kesätapahtuma. Ilmastonmuutoksen torjuminen on mitä suurimmassa määrin panostamista turvallisuuteen. Se pitää maaseudun ja sen elinkeinojen puolta sekä huolehtii maaseudun henkisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Vapaaehtoinen järjestelyyn osallistuminen on usein myös hieno mahdollisuus osallistua kesätapahtumiin. Suomi ja Tanska tukevat komission esitystä. Essayahin mukaan sukupolvenvaihdoksia tehdään nyt tahdilla, joka turvaa elinkeinon tulevaisuuden. Virheitä pitää oikaista ja ylilyöntejä loiventaa. Macron vaatii aikalisää 2040 tavoitteen naulaamiseen ja peräänkuuluttaa maltillista linjaa vuodelle 2035. TOIMITUKSELTA Tilojen pudotuspeli kiihtyy JOUNI KEMPPAINEN jouni.kemppainen@mt.fi. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen yrittää selvästi pitää vihreän siirtymän hengissä, vaikka helppoa se ei ole. Alkukesästä pääsin keikalle Nurmekselle Bombaan, jossa minut majoitettiin ylimaallisen kauniin Pielisjärven rannalle siellä kohoavaan betoniseen torahampaaseen. Suomen matkailumarkkinoinnin puutteetkaan eivät ole enää esteenä tänne tulolle, vaan tänne rynnätään kohta aivan kuin Norjaan ja Ruotsiin tai kauemmas Kanadaan. Monissa suosituissa matkailumaissa on ongelmana liian suuret matkailijamäärät. Mitä ehtiikään vielä tapahtua ennen kuin sesonki on ohi. Maaseudun Tulevaisuus 2 perjantaina 4. Niin kovassa paineessa sekä nykyisen että todennäköisesti seuraavan hallituksen maatalouslinjaukset joudutaan tekemään. Joidenkin mielestä enää joka kymmenes tila olisi tällainen. Hyvät elinkeinoministeriön ja matkailualan päättäjät, sinne vain lomailemaan – ja opintomatkalle! Kolumnin kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija. Näin siitä huolimatta, että Keskija Etelä-Eurooppa kärvistelee taas kerran paahtavassa kuumuudessa, jonka yhteyttä ilmastonmuutokseen ei juuri kukaan enää tohdi vakavissaan kiistää. Useiden konekauppiaiden näppituntuman mukaan vanha jako, jossa 20 prosenttia tiloista on kannattavia, ei enää päde. Siksi vihreän siirtymän edistämistä on jatkettava entistä päättäväisemmin. Nyt on kova kiire korjata kaksi erittäin pahaa puutetta! Koulujen loma-aikojen muuttaminen Manner-Euroopan lomien mukaisiksi on onnistunut Ruotsissa. Se on muuttunut elinkeinopolitiikaksi, jossa yrittäjätulo korostuu. Paras tapa tutustua suomalaiseen elämäntapaan on majoittua maaseutumatkailuyrityksessä. Maaseudun kulttuuritarjonta on jopa yltäkylläistä. Ilmastolakien valuvikoja pitää korjailla harkitusti Ilmastonmuutoksen torjuminen on mitä suurimmassa määrin panostamista turvallisuuteen. Sen on hyvin ymmärtänyt Rantasalmella Saimaan rannalle rakennettu todella ihastuttava Järvisydän. Jos matkailuyritykset saisivat tarvitsemansa nykyistä pitemmän kesäsesongin silloin, kun muut eurooppalaiset ovat liikkeellä, yritykset kannattaisivat paremmin ja työllistäisivät helpommin. Merkittävin yhdistävä tekijä on, ettei valtaosaa tapahtumista olisi mahdollista järjestää ilman vapaaehtoisia talkoolaisia. Kannattavuus kasaantuu yhä vahvemmin parhaille tiloille; muut jäävät yhä pahemmin osattomiksi menestyksestä. (Messukeskus 14.1.) Vistit Finlandin asiantuntijan Katarina Wakosen mukaan tietokonehakujen perusteella ulkomaisia kesämatkailijoita kiinnostaa luontoelämysten lisäksi suomalainen elämäntapa, kulttuuri, ulkoilmassa tehtävät aktiviteetit ja ruokakulttuuri. Jopa meidän tämänhetkinen villasukkaja kalsarikesä on paratiisi siihen kärvistelyyn verrattuna. Aihe on olennainen myös alan etujärjestön MTK:n valitessa syksyllä uutta puheenjohtajaa. Meille mahtuu lisää myös ulkomaisia matkailijoita. Opiskelijoiden ja koululaisten on nykyään entistä vaikeampi löytää kesätyöpaikkoja. Se jo sinällään on hyvä asia, vaikka konkreettisista tuloksista ei vielä ole tietoa. Isommissa tapahtumissa vieraita on kymmeniä tuhansia. Ei siis ole mikään ihme, että etelän sietämättömästä pätsistä vyörytään kohti pohjoista. Tämä tavoite saattaa myös toteutua nopeammin kuin huomataankaan, vaikka kukaan ei uskalla sanoa sitä toivovansa. Ulkomaiset matkailijat tekivät viime vuoden kesä-elokuun aikana Suomeen 1,5 miljoonaa matkaa. L uonto valoisine öineen ja tuhansine järvineen ovat periteisesti olleet Suomen vahvimpia kesäisiä matkailuvaltteja, mutta Visit Finlandin tilaaman tutkimuksen mukaan ulkomaisten matkailijoiden kiinnostuksen kohteet ovat entistä monipuolisempia. Suomessa sen aiheuttamat kustannukset ja vaikutukset ovat paikoin kohtuuttomia. Kesäteatterit ja konsertit pyörivät täysillä. EU-komissio on yrittänyt tulla kiukuttelevia jäsenmaita vastaan. Turvallisuutta horjuttava ilmastonmuutos on kuitenkin vääjäämättömämpi tosiasia kuin Putinin hyökkäys eurooppalaiseen Nato-maahan. Essayah lupasi jälleen kerran hallitukselta toimia ruokaketjun reiluuttamiseksi ja kaupan vallan vähentämiseksi. Tämä on viisasta. Kuinka suuria maastopaloja. Puola ja Unkari ovat samaa mieltä. Mutta tänne rynnistystä ennakoidessa pitäisi koko matkailustrategia ajatella uudelleen niin, ettei maisemaamme pilata ja että saamme tänne niitä matkailijoita, joilla on mahdollisuus tuoda meille kunnon korvaus raittiista ja puhtaasta ilmasta, tilasta sekä luonnonmaisemasta. heinäkuuta 2025 Maaseudun Tulevaisuus 2 perjantaina 4. Suomen markkinaosuus Pohjoismaissa yöpyvistä ulkolaisista matkailijoista on alle kymmenen prosenttia. EU-komission on tultava vastaan ja harkittava, mikä tässä ajassa on tärkeätä ja mikä ei. Hän pelkää laitaoikeiston vyörytystä ja oman poliittisen perintönsä murenemista. Juuri siitä syystä EU-maiden on ehdottomasti vahvistettava puolustustaan. Ministerin kanta on looginen, kun hallituksen maatalouspolitiikkaa käsitellään kokonaisuutena. Hyvää tarkoittava metsäkatoasetus on EU:n jäsenmaiden vinkkelistä varsinainen hölmöyden kukkanen. Ministeri vakuutti uskoaan alan näkymiin ja arveli investointienkin vauhdittuvan parhaillaan. Nopeammin kuin huomaavatkaan. EU-komission pitää jäsenmaiden ja EU-parlamentin siunauksella perata turhakkeet perusteellisesti. Niin kuin meillä olisi siihen vara näinä taloudellisesti huonoina aikoina. Moni suomalainenkin saattaa yllättyä maaseudun tarjonnasta. Mutta betonimiljööstä puuttui se charmi ja eksoottisuus, jota muut kuin suomalaiset nykyään vaativat. Maaseutu on vahva matkailuvaltti RAHIKAINEN pasi.s.rahikainen@gmail.com Oripään Okra-näyttely aukesi aurinkoisissa tunnelmissa. Julkaisija: Viestimedia Oy Pääkirjoitukset: Heikki Tuuri, Juhani Reku, Jouni Kemppainen ja Niklas Holmberg HELENA PETÄISTÖ helena@petaisto.eu Menton, Ranskan Rivieran parhaista sitruunoistaan tunnettu idylli, oli jo Mika Waltarin ylistämä matkakohde 1920-luvulla. Sen täytyy ehdottomasti onnistua meilläkin! Asian vitkastelussa Suomi menettää satoja miljoonia matkailueuroja joka kesä. Mutta EU:n ilmastoja ympäristötavoitteiden täydellinen vesittäminen on väärä tai suorastaan vaarallinen vastaus molempiin. Kuinka paljon kuumuuteen kuolleita. Hotellin palvelu oli karjalaiseen tapaan erinomaista ja vieraanvaraista ja ideointi turistin viihdyttämiseen kohdallaan. MT:n tenteissä useat ehdokkaat ovat rohjenneet pohtia aktiivitilan määritelmää. Suomen markkinaosuus Pohjoismaissa yöpyvistä ulkomaalaisista matkailijoista on alle kymmenen prosenttia. Myös tilat, jotka nyt ovat kannattavia, voivat hyvin havaita putoavansa kelkasta. Kolumnin kirjoittaja on MT:n päätoimittaja. Ulkoilmassa tehtävistä aktiviteeteistä suosituimpia ovat kalastus, vaellus ja maastopyöräily. Samalla kuitenkin valtion velkaantuminen ja EU:n maatalousbudjetin supistuspaine ovat niin kovia, että olisi älyllistä epärehellisyyttä jättää niiden vaikutus sivuun. Tätä työtä tehdään. Talkooväki oli taas tehnyt mainiota työtä, väkeä oli paljon ja tunnelma oli yhteisöllinen ja lämmin. Macronille tämäkään myönnytys ei riitä. Paketti ei sisältänyt suuria yllätyksiä. Samaan aikaa on kuitenkin varottava sitä, ettei ilmastoja ympäristölakien vanhoja ylilyöntejä korjata uusilla. Tulokset perustuvat Digital Demand -tutkimukseen, jossa seurataan matkailuaiheisia hakukonehakuja. Niihin parhaat mahdollisuudet löytyvätkin maaseudulta. Paniikkia tai paineita ei pidä vähätellä. Myös Saksan liittokansleri Friedrich Merz tukee Macronia tietyin varauksin oman hallituksensa sisäisestä ristivedosta huolimatta. Ne olisivat kotimaiselle maataloudelle elintärkeitä , mutta parhaassakin tapauksessa niiden vaikutukset näkyvät tiloilla pitkällä viiveellä. On poliittinen valinta antaa sen edetä. Jos haluamme matkailutuloja ulkomailta, tyylin on kerta kaikkiaan muututtava. Vladimir Putinin johtama Venäjä on vakava uhka koko Euroopalle. Kun sukeltaa yöllä, vesi on vielä 15 metrin syvyydessä +25 astetta, ihmettelevät sukeltajat. Erityisesti Ranska haraa presidentti Emmanuel Macronin johdolla väkevästi vastaan. EU-komissio esitti kuluneella viikolla, että unionin pitäisi vuoteen 2040 mennessä leikata kasvihuonekaasupäästöjään 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Myös maaja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) ajatukset saivat monet messukävijät mietteliäiksi. Kylätapahtumat keräävät parhaimmillaan muutaman sata osallistujaa, mutta ne ovat tärkeä osa paikallista kulttuuria ja ylläpitävät sekä rakentavat yhteisöllisyyttä. Silti messualueen ylle heti iltapäivästä asettuneet synkät pilvet muistuttivat elinkeinon tilanteesta. Korjausliikkeet on tehtävä ennen kuin säädösten toimeenpano alkaa. Pudotuspeli tilojen kesken on kuitenkin menossa jo nyt. Kaikkia tiloja ei nykyinen hallitus enää itse asiassa kaipaa. Nyt on alettava kehittää sellaista Järvi-Suomea, joka houkuttelee vaativaa matkailijaa, ja pantava ehdoton kielto kauniiden järvenrantojemme betonoinnille. Sitä pitää tehdä järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti, mutta perustavoitteesta ei saisi tinkiä. Rahaa erilaisiin palveluihin he käyttivät yhteensä hieman yli miljardi euroa. Ja varsinainen matkailusesonki on vasta alkamassa! Välimeren vesi on jo nyt keskimäärin +26 astetta, paljon aikaisemmin kuin koskaan ennen. Nyt se on yli +40 asteen kuumuudessa sellainen pätsi, että turistit pysyvät ilmastoiduissa hotellihuoneissa, ja kaupungin on täytynyt jalkauttaa sosiaalityöntekijät veden ja hedelmien jakeluun kadulla lähes +30 asteessa yöpyville kodittomille, jotka eivät tunnista nesteenpuutetta. Ja turvallisuushaasteisiin on vastattava. Eikä se ole lajissaan ainoa. Suomen kesässä tapahtuu tällä hetkellä paljon. Nyt näitä riittäviin investointeihin kykeneviä tiloja on vähemmän. Osa 2040 tavoitteesta voidaan kuitata ostamalla päästöoikeuksia kolmansista maista. Sotaa käyvässä Euroopassa huoltovarmuus ja maatalouden hajautettu tuotanto korostuvat. Ei kahta kysymystä. Vaikka pääministeri Petteri Orpon (kok.) kaksivuotisen taipaleen aikana noin 6 000 maatilaa (MT 27.6.) on lopettanut ja viljelijöiden tulevaisuuden usko vain laskee (MT 2.6.), se ei ministeriä tuntunut painavan. Riippumatta tapahtuman koosta, niitä yhdistää moni asia. Hän korosti viime viikon EU-huippukokouksen jälkeen, että EU:n pitäisi ”lopettaa omaan jalkaan ampuminen” ja että jäsenmaissa pitää voida käydä laaja demokraattinen keskustelu tavoitteiden mielekkyydestä. Suomen kannattaa tavoitella suurempaa markkinaosuutta kesäkauden kasvavasta liiketoiminnasta eikä tyytyä nykyiseen markkinaosuuteen. heinäkuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Jouni Kemppainen Päätoimittajan sijainen: uutispäällikkö Niklas Holmberg Toimituspäällikkö: Stina Haaso Sähköposti: etunimi.sukunimi@mt.fi Maaseudun Tulevaisuus on maaja metsätaloustuottajain äänen kannattaja. VIERAILIJA Kesäparatiisi vaikka villasukissa PÄÄKIRJOITUS E U:n vihreän siirtymän ohjelmaan kuuluvissa laeissa on heikkouksia. Macronin jarruttelussa ei enää ole kysymys pelkistä paineista, vaan suoranaisesta sisäpoliittisesta paniikista
15 prosenttia kertoo sen vaikuttaneen osittain, selviää MT:n viljelijäkyselystä. Isot investoivat pieniä enemmän. Rakennemuutokset ja rahoituk sen haasteet vaikuttavat viljelijöi den investointikykyyn. ERÄ | Sivu 12 Rahoituksen saaminen on vaikeinta isoille tiloille Rahoitusongelmat korostuvat tiloilla, joilla myös viljelijä itse kokee taloustilanteensa heikoksi. Energiaturvetta yhtiö ei vie ulkomaille. HEINÄKUUTA 2025 NRO 74 PERUSTETTU 1916 – 109 VUOTTA KOKO SUOMEN ASIALLA MT.FI IRTONUMERO 4,50 € • • • Parempia laukauksia. Suurimmat ympäristönhoitoon satsanneet tilat ovat joutuneet vä hentämään uuhimääriä merkit tävästi kansallisen tukipolitiikan vuoksi. LUKEMISTO | Sivut 13–14 Lierolle kelpaa turve ja pottu HEIKKI KETOLA Kuusamolainen Ari Ronkainen kasvattaa vuodessa miljoona onkimatoa. UUTISET | Sivu 5 Kasvuturvetta Keski-Eurooppaan Neova nostaa yhä kaikkia turvelaatuja, ja jokaisella suolla pyritään hyödyntämään kaikkia kerroksia. Maa ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kertoi jo näyt telyn avauspuheenvuorossaan monelle maatalousyrittäjälle merkittävän uutisen: porsaiden kastraatiokielto perutaan. Tepolla on työ, josta muut pässit voivat olla kateellisia. UUTISET | Sivu 7 Kunnan väkiluku kymmenkertaistuu Pienillä paikkakunnilla järjestetään talkoovoimin valtavia festivaaleja. Yli 200 hehtaarin tiloilla rahoitus oli keskeinen syy investointi ongelmiin 11 prosentilla ja osittainen 27 prosentilla. UUTISET | Sivu 9. UUTISET | Sivu 6 Oma hevonen Lapin koulutielle LARI LIEVONEN Pälkäneläinen Kiira Rönni tahtoo tehdä elämäntyönsä eläinten parissa. LUKEMISTO | Sivu 15 Raakut estivät puukaupat Livojoella Puunostajat eivät enää hanki puuta alueelta, jossa etäisyys raakkujoen rantaan on alle 50 metriä. Metsästäjien ampumakoulutuksen uudistuksessa panostetaan kaupunkikoulutusten kehittämiseen. Maatalous messuilla on merkitystä, toteavat konekauppiaat, vaikka kaupanteko keskittyykin yhä harvemmille ti loille. Kuvassa islanninhevostammat Stjarna ja Elli. Maatilansa taloustilanteen erittäin huonoksi kokevista viljelijöistä 42 prosenttia kertoo rahoituksen saamisen olleen keskeinen syy ongelmiin investointien toteuttamisessa. PERJANTAINA 4. Tanskasta viedään maahan tuulivoimaloita. Okrassa härnäripässi ja uusia koneita Agrimaan toimitusjohtaja Tuomas Välikoski on kuudetta kertaa näytteilleasettajana maatalousnäyttely Okrassa. Suurilla tiloilla rahoitus ongelmat ovat muita yleisempiä. UUTISET | Sivu 8 Kilpailu Ukrainasta on alkanut Kiina, USA ja EUmaat kilpailevat Ukrainan jälleenrakennuksesta, vaikka sota on kesken. Tapahtumat ovat elintärkeitä kuntien vetovoiman kannalta. Lauantaihin saakka on vielä mahdollista käydä tutustumassa maatalous alan suurimpaan kesä tapahtumaan ja kuulemassa kuu mimmat kuulumiset. Myynnin muuttuessa maatalo usnäyttelyiden merkitys korostuu, kun alan toimijat, kuten Hankkija ja Agrimaa, painottavat vuorovai kutusta asiakasryhmien kanssa. Näyttelyn monipuolisella lam masosastolla MT:lle selvisi, että lammastiloja on nyt noin 200 vä hemmän kuin viitisen vuotta sitten. Oripään lentokentälle vaelsi jo ensimmäisenä näyttelypäivänä 22 500 messuvierasta. 10 prosentille viljelijöistä rahoituksen saaminen on ollut keskeinen ongelma investointien toteuttamisessa. Kalastajien ikääntyminen näkyy menekissä. Tästä on puolestaan seuran nut karitsanlihantuotannon romah taminen. UUTISET | Sivu 4 Joka neljännellä ongelma Isoilla tiloilla enemmän Taloustilanne vaikuttaa LARI LIEVONEN Karjataidon tilan Kaisa Hilska ja Retronikin Reino Louko esittelevät Okrassa Teppo-pässin kanssa lammasalan monia ulottuvuuksia
Taloustilanteensa erittäin huonoksi kokeneista 42 prosenttia kertoo, että rahoituksen saaminen on ollut keskeinen syy ongelmiin investointien toteuttamisessa. Tieto tartunnasta tuli viranomaisille 29. TUOTANTOA SUURIMPAAN KULUTUKSEEN Suuntaa aurinkovoimalasi teho suurimman kulutuksen tunneille, maatelineillä se onnistuu. Keväällä kylvettyjä kasvustoja piti tarkkailla päivittäin ensin kirppojen ja sitten kuoriaisten torjuntaa varten.” Öljykasvit monipuolistavat Junnilan viljelykiertoa. Kotieläintuotannon rakentaminen on vastaajista neljällä prosentilla aikeissa. ”Olen lähtenyt aina siitä, että syksyllä kylvettävien kasvien kanssa mennään minimipanoksilla. Neljänneksellä viljelijöistä rahoitusongelmia Kotieläintiloilla on kasvinviljelytiloja enemmän investointiaikeita. Varmista pieni hiilijalanjälki valitsemalla Meka Solar -telineet kotimaisesta teräksestä. Sen eläinten, ihmisten ja materiaalien liikkumista rajoitetaan taudin leviämisen estämiseksi”, Saavo vahvistaa tiedotteessa. Kysy lisää: MEKALTA LÖYDÄT VALMIIT TELINEPAKETIT TAI RÄÄTÄLÖIDYT RATKAISUT JUURI SINUN TARPEISIISI. Suhteellisesti eniten investointeja on suunnitteilla tiloilla, jotka näkevät taloustilanteensa melko hyväksi tai hyväksi. Jos viljaerä ei kelpaa vastaanottopisteeseen, aiheutuu tilanteesta viljelijälle merkittäviä taloudellisia vahinkoja. ”Kokeneemmat ovat kertoneet, että näistä asioista ei kuitenkaan voi tinkiä, jos syysrypsin kanssa meinaa onnistua”, Junnila toteaa. ”Ensikertalaisen tuurilla, nyt näyttää hyvältä”, viljelijä toteaa. Sitten oli kylvö. ”Lisäksi EU:n lainsäädäntöön tulee saada parannus, jotta analyysimenetelmä on jatkossa luotettavampi”, MTK vaatii. Viimeisin positiivinen tulos todettiin juuri Mulfin kunnassa Viljandin maakunnassa, jossa tartunnan saanut sikatila sijaitsee. 38 prosenttia vastasi: en mitään näistä. Syysrypsi on miellyttävämpi valinta tuholaistorjunnan helppouden vuoksi. ”Teollisuuden raaka-aineen saatavuus on pitkällä tähtäimellä uhattuna”, arvioi peltokasvivaliokunta. Samassa viljelijägallupissa kysyttiin myös viljelijöiden näkemystä tilansa taloustilanteesta. ”Tiheimmissä paikoissa rikkoja ei silti juuri olekaan, eikä rikoista muodostu ongelmaa esimerkiksi puinnin suhteen.” Rypsin palkojen sisään on jo muodostunut siemeniä, jotka odottavat lämpöä tuleentuakseen. Osalla pelloista fosforimäärä (P-luku) on hyvin korkea, koska fosforia on historian saatossa levitetty peltoihin tarvetta enemmän. Pilottiin mukaan lähteviltä pelloilta otetaan maanäytteet ennen pilottia ja sen jälkeen. Ympäristöministeriö valmistelee asetusluonnosta tulosperusteisen tuen pilotoinnista maatalouden vesiensuojelussa vuosina 2026–2036. Erittäin hyväksi taloustilanteensa kokevat vastasivat 100 prosenttisesti, että rahoitusongelmia ei ole ollut. MT:n Kantar Agrilta tilaamassa viljelijäkyselyssä kysyttiin: Onko rahoituksen saaminen noussut ongelmaksi tilanne investointien toteuttamiselle. ”Täytyy toivoa, että sateet hellittäisivät ja lakoontuminen jäisi tähän”, Junnila toteaa. Valmistelussa pidetään huolta siitä, ettei fosforipitoisuuden laskeminen vaikuta negatiivisesti maan viljavuuteen ja satotasoihin. Hometoksiinianalyysien tulokset saattavat poiketa yllättävästi ennakkoanalyysien tuloksista. heinäkuuta 2025 Jasmin Kokko Lähde: Kantar Agri Oy Onko rahoituksen saaminen noussut ongelmaksi investointien toteuttamiselle. ”Syksyllä pelto oli ensin kultivoitava ja sitten äestettävä kahteen kertaan. Tuottaja voi hakea korvausta kuolleista ja teurastetuista sioista, tiedotteessa kerrotaan. Pilotista kiinnostuneille järjestetään koulutusta syksyllä 2025, ja neuvontaa on tarjolla Lounais-Suomen elinvoimakeskuksessa koko kokeilun ajan. Viime syksynä Junnila kylvi ensimmäistä kertaa syysrypsiä, joka vaatii suurempaa riskiottoa tuotantopanosten suhteen kuin syksyllä kylvettävät viljat. Yli 200 hehtaarin tiloilla se oli keskeinen syy 11 prosentilla ja osittainen 27 prosentilla. On ymmärrettävää, että rahoittajat eivät tahdo osallistua investointiin, jos viljelijä itsekin kokee taloustilanteensa huonoksi. Kyselyssä selvitettiin myös, mitä maatalouden investointeja viljelijät aikovat toteuttaa seuraavan viiden vuoden aikana. Sikatiloista 24 prosenttia kertoo rahoituksen saamisen olevan keskeinen syy ja 35 prosenttia osittainen syy. Vain yhdessä viljaerässä toksiinien raja-arvot ylittyivät viime vuonna elintarvikelaadun suhteen.” Vain sadepilvet pellon yllä varjostavat ensikertalaisen syysrypsikokeilua Juha Junnila on tyytyväinen syysrypsikokeiluunsa, kunhan kasvustot eivät lakoontuisi enempää. KUVA: HELI LEHTELÄ ”Näistä asioista ei voi tinkiä, jos syysrypsin kanssa meinaa onnistua.” JUHA JUNNILA Tänä vuonna rikkatorjunta ei onnistunut sille soveliaassa aikaikkunassa. Vastauksista nähdään taloustilanteen ja rahoituksen saamisen yhteys toisiinsa. ”Varsinkin pitkäaikaisissa sopimussuhteissa muodostunut luottamuksellinen asiakkuussuhde voisi tukea ennakkoanalyysien roolin vahvistamista. Lisäinvestoinnit harvoin parantavat ongelmiin ajautuneen tilan taloutta. Tilakoon mukaan katsottuna suuremmilla tiloilla ongelmia oli yleisemmin. HELI LEHTELÄ ”Viljantuottajat joutuvat kohtuuttomaan asemaan viljan vastaanoton yhteydessä toteutettavien laatuanalyysien vuoksi”, toteaa MTK:n peltokasvivaliokunta Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:ille tekemässään aloitteessa. Öljykasvit kaiken kaikkiaan näyttävät hyötyneen sateisesta ja viileästä alkukesästä. Avustusta myönnettäisiin tulosten perusteella riippumatta keinoista tulosten saavuttamiseksi, tiedottaa YM. Myös alueen viljelijöitä on kuultu esivalmistelussa. Muu maatalousrakentaminen 10 prosentilla. Erittäin hyväksi taloustilanteensa näkevillä löytyy keskimääräistä enemmän kiinnostusta pellon ostamiseen (16 prosenttia), mutta 59 prosenttia heistä ei aio investoida mihinkään. Vaihtoehtoina oli traktori, peltotyökoneet, muut koneet ja laitteet, kotieläintuotannon rakentaminen, muu maatalousrakentaminen, pellon osto, salaojitus, en mitään näistä, en osaa sanoa. Tähän mennessä syysrypsikokeilu on edennyt sen verran menestyksekkäästi, että Junnila olisi valmis kylvämään sitä myös toistamiseen. Nyt viljan vastaanoton riskit kaatuvat viljan tuottajien kontolle.” ”Raaka-aine uhattuna, jos toksiiniriski jää viljelijälle” ”Teollisuuden raaka-aineen saatavuus on pitkällä tähtäimellä uhattuna.” MTK:N PELTOKASVI VALIOKUNTA HELI LEHTELÄ 4 perjantaina 4. ”Valitettava tosiasia myös on, että viljan vastaanotossa käytettävään hometoksiinien pikamittausmenetelmään sisältyy merkittävä virhemarginaalin mahdollisuus”, valiokunta jatkaa tiedotteessaan. Melko hyväksi tai hyväksi tilanteensa näkevillä rahoituksen saaminen oli keskeinen ongelma muutamalla prosentilla. Kasvusto sai heti kylvön jälkeen 40 millin sateen, mutta siitä ei koitunut ongelmia kuten syysohrille.Talvi oli leuto ja kasvustot selvisivät siitäkin hyvin. TUURE KIVIRANTA KIIKKA Kiikkalainen maatalousyrittäjä Juha Junnila kertoo pyörtäneensä pyhän periaatteensa. Vielä ennen talven tuloa ensimmäinen rikkatorjunta ja jääntiviljan torjunta sekä etanasyöttien levittäminen”, hän luettelee syksyn työvaiheita. Suhteellisesti eniten ongelmia rahoituksen kanssa on ollut oman taloustilanteensa huonoksi kokevilla viljelijöillä. Viljelijä voisi Saaristomeren valuma-alueella hakea avustusta vuoden 2026 alkupuolelta alkaen. 10 prosenttia ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen. Ihmisten ja kuljetusten liikkumista tilalle ja sieltä pois on rajoitettu. Hän kertoo, että suuri osa tilan lohkoista on runsasmultaisia, eikä niillä voisi kuvitellakaan viljeltävän hernettä tai syysviljoja. ETUA YMPÄRISTÖLLE Aurinkovoima on puhdasta energiaa. Ratkaisujen etsimiseen tarvitaan myös viljaa vastaanottavan teollisuutta ja kauppaa. Tulosperusteinen avustus fosforin vähentämisestä TERHI TORIKKA Neljännes viljelijöistä sanoo rahoituksen saamisen nousseen ainakin jossain määrin ongelmaksi investointien toteuttamiselle. Paitsi, että viljan hinta romahtaa jokaisella askeleella, jokaisesta ylimääräisestä reissusta pitää luonnollisesti maksaa rahtikustannukset. Melko huonoksi tilanteensa kokevista 12 prosenttia kertoi rahoituksen saamisen olevan keskeinen syy investointien ongelmiin. Suomen talvi on kuitenkin niin kova, että joka kolmas vuosi se tuhoaa kasvustot enemmän tai vähemmän kokonaan”, hän avaa. Siihen vastasi 768 viljelijää. Huonoksi taloustilanteensa kokevilla se oli keskeinen syy 13 prosentilla. Siitä MT kertoi 2.7. ”Kuivaan viljan viiteentoista, se riittää, sillä enempi kuivaaminen maksaisi suhteessa tolkuttomasti enemmän. ”Kymmenen kilometrin rajoitusvyöhykkeellä tilan ympärillä sijaitsee sikatila. 10 prosenttia vastaa tämän olleen keskeinen syy ja 15 prosenttia kertoo sen vaikuttaneen osittain. Tilalla on yli 2 700 sikaa. Asiasta kertoo Viron maatalousja elintarvikevirasto (PTA). Polttoainetta, kasvinsuojeluainetta ja työaikaa siis paloi runsaasti jo ennen kuin siirryttiin jännittämään, kuinka kasvusto talvehtii. ”Viljat ja herne menevät 50 kilometrin päähän sikalaan, jossa olen osakkaana, öljykasvit myyn ulkopuolelle.” Vaikka viime kesäkin oli sateinen, ei Junnilalla ole toistaiseksi ollut ongelmia toksiinien kanssa. Valiokunta ehdottaa, että viljan ennakkoanalyysien roolia viljan vastaanoton yhteydessä voisi kasvattaa. Tuolloin muun muassa Põlvan maakunnassa sijaitsevalla sikatilalla teurastettiin yli 9 000 sikaa. UUTISET Uutispäällikkö: Paula Liesmäki Toimitussihteeri: Nikke Kinnunen Maaseudun Tulevaisuus Eteläisessä Virossa on todettu sikatilalla afrikkalaista sikaruttoa (ASF). PTA järjestää tilojen täydellisen puhdistuksen ja desinfioinnin, minkä jälkeen tilat on mahdollista ottaa uudelleen tuotantoon tietyn ajan kuluttua. Pellon fosforipitoisuutta alentamalla vähennetään osaltaan rehevöittäviä päästöjä ja parannetaan vesien tilaa. Tilan ympärille on lisäksi asetettu rajoitusvyöhyke. Tällainen toimintapa sujuvoittaisi viljan vastaanottoa, parantaisi toiminnan logistiikkaa ja vähentäisi koko viljaketjun kustannuksia.” Viljelijöiden kannalta kohtuullista olisi, että viljan vastanottajalla olisi tarjota sijoituspaikka myös ennakkoanalyysistä poikkeavalle viljaerälle. Kuvituskuva. ”Toiminnan logistiikan kehittäminen pitää olla koko viljaketjun yhteinen tavoite. Vaihtoehdoista pystyi valitsemaan useamman. Toisaalta kysely ei kerro, kuinka suuri osuus näistä 65 prosentista on ylipäätään tarvinnut rahoitusta investoimiseen. Juurikartion pitää kuitenkin ehtiä kasvaa noin kahdeksan senttiseksi ennen talvea.” Nykyinen kasvusto kylvettiin elokuun puolivälissä ja sen esikasvina oli syysohra. Pilottia rahoitetaan vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmasta. Selkeä enemmistö, 65 prosenttia, vastaa että rahoituksen saaminen ei ole noussut ongelmaksi. Kysely tehtiin Datalaari-verkkokyselynä 28.5.–16.6. ”Olen parina vuonna kylvänyt kevätrypsiä ja -rapsia. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa viljelijällä pitää olla viljarekan lähtiessä tilalta tiedossa toimitusosoite myös rehulaatuiselle viljalle tai pahimmillaan myös rehuksi kelpaamattomalle viljalle. Peltotyökoneet kiinnostivat 22 prosenttia, traktori 12 prosenttia. Kotieläintiloilla on kasvinviljelytiloja enemmän investointiaikeita. Salaojitusta aikoo tehdä 13 prosenttia vastaajista ja pellon osto kiinnostaa 11 prosenttia. Edellisen kerran ASF-epidemia koettiin Virossa vuonna 2023. Kotieläintiloilla rahoitusongelmia on useammin kuin kasvinviljelytiloilla. Toteuttaminen edellyttää yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa. Runsaat sateet ovat painaneet syysrypsin tuleentumaan alkavia kasvustoja Kiikassa hieman lakoon, mutta kasvustot eivät kuitenkaan ole painuneet vielä maata vasten. Ehdottoman ei investoinneille sanoo noin 25 prosenttia hyväksi tai melko hyväksi taloustilanteensa näkevistä. Ainoa harmituksen aihe on, että ensin pitkälle toukokuuhun jatkuneiden pakkasten ja sen jälkeen jatkuvien sateiden vuoksi, Junnila ei päässyt tekemään syysrypsilleen rikkatorjuntaa ennen kukkavarsien kehittymistä. ”Viileiden säiden vuoksi puinnit voivat venyä sen verran pitkälle, ettei näille lohkoille pääse kylvämään tänä syksynä. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. ”Taudin vuoksi kaikki tilan siat teurastetaan, koska siihen ei ole hoitoa”, kertoo PTA:n eteläisen alueen johtaja Inge Saavo viraston tiedotteessa. Avustuksen toimivuutta vesiensuojelussa kokeillaan P-luvun alentamisella, koska tietopohja siitä on laaja ja luku korreloi vahvasti rehevöittävän fosforin kuormituksen kanssa. ”Hallitus pyrkii lisäämään vesiensuojelun kustannustehokkuutta. Virosta on löydetty tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä afrikkalaista sikaruttoa 47 villisiasta. Lisäksi pilotoinnin etenemistä, kuten viljelijöiden kokemuksia, fosforipitoisuuden alenemista ja kustannustehokkuutta, tullaan seuraamaan suunnitteilla olevassa tutkimushankkeessa. Toimien kustannusten sijasta avustuksilla rahoitetaan tuloksia”, ympäristöja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoo tiedotteessa. 100–199 hehtaarin tiloilla rahoituksen saaminen oli keskeinen syy 15 prosentilla ja osittainen 21 prosentilla. Tulokseen perustuva lähestymistapa on uusi maatalouden vesiensuojelussa ja sitä pilotoidaan nyt. Afrikkalainen sikarutto leviää Virossa Edellisen kerran ASF-epidemia koettiin Virossa vuonna 2023. Tällöin viljelijä ei joutuisi hätäratkaisuna etsimään viljaerälle uutta toimitusosoitetta. ”Ruoppamailla typpeä vapautuu liikaa herneelle.” Öljykasvien lisäksi Junnilalla on viljelykierrossa 88 hehtaarillaan syysja kevätvehnää, syysruisvehnää, hernettä ja ohraa. kesäkuuta. 20 40 60 80 100 Tuotantosuunta Ka ikk i yh tee nsä Ma ito Na uta Sik a Vil ja Mu ut ka svi t Mu u ko tie läi n En osaa sanoa Mu u Ei Kyllä, osittainen syy Kyllä, keskeinen syy 20 40 60 80 100 Tilan pelto-ala ha Ka ikk i yh tee nsä All e 50 50 -99 10 0-1 99 20 0+ KOTIMAISET MEKA SOLAR maatelineet aurinkopaneeleille MEKA PRO OY | KONETIE 25, 90620 OULU 0207 450 800 | WWW.MEKA.EU TUKEVA JA KESTÄVÄ MAATELINEJÄRJESTELMÄ Asennetaan suoraan pihalle tai pellon laitaan – ei vaadi kattopintaa. Osalla suomalaisista pelloista fosforipitoisuus on jopa kriittisen alhainen, eikä pilotti koske niitä peltoja. KUVA: JOHANNES TERVO PIIA LEHOJÄRVI Ympäristöministeriö (YM) valmistelee kuluvan vuoden aikana avustusjärjestelmää, jonka tavoitteena on kannustaa viljelijöitä alentamaan peltojen korkeaa fosforipitoisuutta Saaristomeren valuma-alueella. Niissä ryhmissä esimerkiksi noin 30 prosenttia aikoo hankkia peltotyökoneita. Virhemarginaali on 3,5 prosenttiyksikköä
Suomen kokoisessa markkinassa nousee tämän tästä esiin se, kuinka monta maatalousmessua täällä tarvitaan. Tavoitteemme, 250 sukupolvenvaihdoksen raja, meni rikki. Ruskeiden suomenlampaiden jalostukseen perehtyneellä Loukolla on itsellään ollut parhaimmillaan 400 lammasta. Syysöljykasvit on kylvettävä elokuun puoliväliin mennessä. ”Kastraatiokielto, joka olisi astunut voimaan vuonna 2035, tullaan perumaan.” Lihatalot aloittavat puudutuskäytännön kastraatioissa vuoden alusta alkaen. ”Se oli alunperin poikamme lemmikki. Härnärin työn myötä se pystyttiin säästämään.” Karjataidon tilalla tuotetaan monenlaisia palveluja. ”Viime aikoina on pudotettu valtavasti sitä alaa, jolta lampaiden tekemää ympäristöja maisemanhoitotukea maksetaan. HELI LEHTELÄ ”Kun Suomella on omaa tuotantoa, pidetään huolta ruokaturvasta ja koko turvallisuudesta”, painotti maaja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) suoraan Okra-näyttelystä lähetetyssä MT-Livessä. Suoliston normaalia toimintaa ja koiran luontaista vastustuskykyä tukee Progut ® -valmiste. ”Pankkien toiminta näyttää siltä, ettei maatalous ole tällä hetkellä kiinnostava ala.” Hankkijan vierestä löytyi niin ikään osasto, jossa maatalousnäyttelyt ovat tärkeä osa kaupankäyntiä. Ensi vuoden osalta olemme päättäneet, ettemme lähde Helsingin messuille”, kertoo toimitusjohtaja Jyrki Lepistö Hankkijalta. Muiden tilojen suhteen on hyvin hiljaista”, Lepistö toteaa. Noin 4 000 viljelijää.” Vilppulalaisen yrittäjäpariskunnan Anu-Maarit ja Tuomas Välikosken vajaa neljä vuotta sitten perustaman Agrimaan kasvu on ollut huimaa. Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen kysyi, mitä nykyinen hallitus aikoo tehdä tilanteessa, jossa 3 000 tilaa lopettaa joka vuosi. Selitys kehitykseen löytyy kansallisesta tukipolitiikasta. ”On nähtävissä, että konekaupassa pelkistäen vain 10 prosenttia suomalaisista viljelijöistä tekee 90 prosenttia kaupasta. ”Tilan oma peltoala on usein niin pieni, että se tarvitaan rehutekoon. Berner jakaa syysöljykasvien riskiä HELI LEHTELÄ 5 perjantaina 4. Samaan aikaan yrittäjä seisoo kuitenkin vakavana sanojensa takana. HELI LEHTELÄ ORIPÄÄ Lammasosastolla Okra-kävijöitä vastaanottaa erikoisessa tehtävässä palveleva komistus, Teppo. Siksi on tärkeää, että lampaita voidaan viedä tilan ulkopuolelle laiduntamaan maisemanhoitoja ympäristötöihin ja että tästä alasta maksettaisiin kunnon korvaus. Keskustelu turvepeltojen ennallistamisesta on nostattanut esiin huolta erityisesti seuduilla, joilla suurin osa pelloista on turvemaita. ”Teppo on turvaseksimies ja katraan onnellisin pässi”, nauraa Kaisa Hilska paattislaiselta Karjataidon tilalta. Viime vuonna tehtiin 300 sukupolvenvaihdosta.” Ministerin mukaan myös investointeja tehdään taas enemmän kuin pitkään aikaan, vaikkakin rahoituksen saaminen on vaikeutunut. ”Vielä 10–15 vuotta sitten 150– 200 hehtaarin tilat pystyivät tekemään suuriakin vuotuisia koneinvestointeja, nykyään nämä tilat ovat vielä suurempia”, myyntijohtaja Mika Kyyhkynen toteaa. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus ORIPÄÄ Parhaillaan käynnissä oleva Okra-maatalousnäyttely sai keskiviikkona reippaan startin säiden suosiessa. ”Agrimaalla ei ole varsinaista kivijalkakauppaa. Berner tukee tänä vuonna asiakkaitaan syysöljykasvien viljelyssä tarjoutumalla jakamaan niihin liittyviä riskejä. Toivoisimme, että ministeriö tarkistaisi kansallista tulkintaansa asiaan.” Monipuolisen lammasosaston yhteen kokoavana voimana toimiva seinäjokinen Reino Louko on ollut mukana Okrassa jo vuodesta 1998. ”Tarkoitus on järjestää enemmän sellaisia tapahtumia, joissa tuotteita ja palveluita päästään yksityiskohtaisesti kokeilemaan ja esittelemään kohdennetuille asiakasryhmille”, hän kertoo. Erityisesti Okralla on kuitenkin vakiintunut paikkansa. KUVA: LARI LIEVONEN Marjo Simpanen on toiminut Lammasyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2017. ”Haluamme olla mukana Okrassa, tämä on tärkeä alan tapahtuma, luonnollinen paikka tavata maatalouden ammattilaisia. Rasva on hyvin imeytyvää ja sulavaa kananrasvaa. ”Strategiamme on myydä vain parhaita koneita ja luotettavia merkkejä”, Tuomas Välikoski kertoo. Haavisto allekirjoittaa saman, Hankkijan esiin nostaman ilmiön konekaupan keskittymisestä yhä harvemmille tiloille. Kummankin osakkaan kotitilat on yhdistetty konekauppaa tukevaksi koelaboratorioksi, jonne asiakkaat voivat tulla tutustumaan koneisiin käytännön töissä ennen ostopäätöksen tekemistä. Jos aiemmin korvausta on maksettu esimerkiksi koko saaresta, jolla lampaat viettävät kesän, on tarkastusten myötä rajattu pois merkittäviä aloja, esimerkiksi kalliota ja kivikoita.” Lammastilat ovat Simpasen mukaan Suomessa keskimäärin pinta-alaltaan pienempiä kuin muut eläintilat. Jahti&Vahti Maitohappobakteeri on tarkoitettu tasapainottamaan ruuansulatuskanavan häiriöitä. Hänen valikoimastaan löytyy nykyään peräti 100 erilaista tuotetta. Vaikka moni viljelijä joutui tänä vuonna harvinaisen helteen saavuttua jäämään peltotöihin, saapui Oripäähän kuitenkin peräti 22 500 messuvierasta. KUVA: LARI LIEVONEN Hankkija ja Agrimaa eri ovat eri kokoiset toimijat, mutta kumpikin uskoo asiakkaan kohtaamiseen. Entä miltä maatalouskaupan tilanne näyttää tällä hetkellä markkinajohtajan näkökulmasta. Sekä Anu-Maarit että Tuomas Välikoski ovat kumpikin Viikin kasvatteja. ”Aika pitkälle päästään jo Natura-alueilla.” Ministerillä oli uutisia porsaiden kastraatiosta. Suurimman osan hankinnoista tekee se porukka, joka Suomesta lähtee myös maailman suurimpaan maatalouskonenäyttelyyn, Agritechnikaan. Loukon yritys Retronik oy tekee metallisia lammaskalusteita. HERKKÄVATSAISEN LUOTTOTUOTTEET ja ht iv ah ti. Tavoitteena on pystyä jatkossa puuttumaan epäterveisiin kauppatapoihin ja kauppojen private label -merkkeihin. heinäkuuta 2025 ”Korvaamme viljelijälle puolet siemen-, rikkaja tautiainekustannuksista.” ANTTI MÄKELÄ NYT KOLMIPÄIVÄISENÄ! SUURMESTARUUS 18.-20.7.2025 PE 10€ (portilta 15 €), LA & SU 25€/pvä (portilta 30€/pvä) RAVIPASSI (PE+LA+SU+LAUANTAITANSSIT) 50€* (*vain ennakkomyynnissä) YÖLINTU LAUANTAITANSSIT 19.7. Se on kuohittu, jolloin sen tehtävä on paritella ja herätellä uuhia kiimaan feromoneillaan. 150 g 3 kg / 12 kg. Siitospässit hoitavat sen jälkeen suvunjatkamisen.” Teppo on luonteeltaan kesy ja säyseä. Risteytyksillä saamme turkiksiin eri sävyjä, sillä alkuperäinen rotu on aina harmaa.” Lampaat tekevät maisemaja ympäristötöitä, ja niiden paimennuksessa ja vahtimisessa käytetään koiria, joita tila niin ikään välittää nautaja lammastiloille. Samaan aikaan rahoituksen saaminen pääomavaltaisella alalla on muuttunut hankalaksi. Samaan aikaan maatalousalan yhä matalammaksi jäävä kannattavuus vaikuttaa investointien tekemiseen. ”Nuoria tuottajia on siirtynyt alalle aiemmin kuin koskaan ennen. Lantmännen ei nimittäin tällä kertaa ole mukana Okrassa. ”Muutamassa vuodessa on tapahtunut suuri muutos, maatalouden rakennemuutos alkaa näkyä selvästi kaupanteossa”, Lepistö kertoo. ”Lammastiloja kyllä perustetaan koko ajan paljon, mutta samaan aikaan toimintansa myös lopettaa yhä useampi”, kertoo Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtaja Marjo Simpanen. ”Jos sellainen kasvusto, joka on kylvetty suosituksemme mukaisella talvenkestävällä lajikkeella, kasvinsuojelussa on käytetty hyväksi todettuja tuotteita ja viljelytoimenpiteet on hoidettu oikea-aikaisesti, tuhoutuu, korvaamme viljelijälle puolet siemen-, rikkaja tautiainekustannuksista”, kertoo Bernerin tuotantopanoskauppaa hoitava Antti Mäkelä. ”Viisivuotias Teppo on härnäripässi. Lisäksi olemme saaneet palkattua osaavia tekijöitä toiminnan pyörittämiseen.” Yrittäjäpariskunnan kolme lasta nähdään usein Agrimaan toimistolla. ”Tuottajan kuuluu saada suurempi siivu tulonjaosta.” Maatilojen määrän vähetessä kiihtyvää tahtia näkee Essayah ilmassa myös positiivisia signaaleja. Muuten tilan on mahdotonta kasvattaa eläinmääräänsä.” Lampaiden hoitamia, tukea saavia perinnebiotooppeja on noin promillen osuus Suomen kokonaispinta-alasta. Härnäri-pässi Teppo ilottelee työkseen ”Iso kiitos Okran järjestäjille, että näyttelyn kautta on tarjottu myös pienemmille toimijoilla mahdollisuus olla esillä ja kasvaa”, Reino Louko toteaa. Käytännössä se tarkoittaa, että niiden esikasviksi ei oikein sovellu muu kuin nurmi, kesannot ja ehkä kuminakin”, hän toteaa. ”Silloin tehdään takuuvarmasti konekauppaa, sillä 5-vuotias poikamme on ilmoittanut tulevansa ostamaan osastoltamme leluja”, Välikoski sanoo pilkettä silmäkulmassaan. ”Viime viikolla 7-vuotias tyttäremme auttoi jo esitteiden tarroittamisessa.” Koko Välikosken perhe on saapumassa Okraan lauantaina. Kauppaa käydään messuilla, somessa ja työnäytöksissä. JÄÄHALLISSA KLO 20 (OVET AUKI KLO 19) PARHAAT PAIKAT! RAVINTOLAPAIKAT 75€ VIP-LIPUT 100€ OLE PAIKALLA KUN ENNÄTYKSIÄ SYNTYY! STMICHEL.FI allesi koir Lihaisaa laatua Hankkijan myymälöistä ja muilta hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. Mäkelä muistuttaa, että viljelijän pitää osoittaa hoitaneensa öljykasvin kylvön ja torjunnat oikea-aikaisesti. ”Sitä varten on rakennettu yksinkertainen kyselylomake, jonka täyttäminen on helppoa. ”Meillä on Gotlannin turkislampaita, ruskeita suomenlampaita ja turkisristeytyksiä kuten Teppo. Morten Ladefogd tuli Okraan Tanskasta esittelemään Dalbon jyriä. Suomalaisten lammastilojen määrä on pudonnut viime vuosina tuntuvasti. Hänen mukaansa Suomelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen jää lopulta valtion harteille. fi Kotimainen Jahti&Vahti Kana ja Riisi -kuivamuona sisältää laadukkaan kanan lisäksi huolellisesti kypsennettyä kauraa ja riisiä. Messuilla on konseptissa erittäin tärkeä rooli ja saavumme niille laajalla konekattauksella”, toteaa yrityksen myyntipäällikkö Timo Haavisto. Ministeri lupasi rotia ruokaketjun tulonjakoon valmistelussa olevan lainsäädännön myötä. Hän kertoo, että Hankkija tulee jatkossa painottamaan näkyvyyttään entistä enemmän pienempiin, tarkemmin kohdennettuihin tapahtumiin ja esimerkiksi työnäytöksiin. ”Hallituskausi on puolessa välissä ja noin puolet hallitusohjelmaan kirjatuista toimista on tehty”, Essayah vastasi. ”Suurilla tiloilla koneet kuluvat nopeasti ja niitä vaihdetaan siksi usein. Reilut vakuudetkaan eivät usein riitä rahoittajien vaatiessa, että lainojen takaisinmaksua liikevoitolla. Hän on meistä säntillisempi ja pystyy keskittymään yksityiskohtiin. Kasvusto katsotaan tuhoutuneeksi, jos neliömetrin alalla on alle 30 syysrypsin tainta tai alle 15 syysrapsin tainta. Ministeri: Porsaiden kastraatiokielto perutaan HELI LEHTELÄ ORIPÄÄ Suomalaisia viljelijöitä kannustetaan ottamaan syysöljykasveja viljelykiertoonsa. ”Tuolla promillen alalla esiintyy 25 prosenttia kaikista uhanalaisissa lajeistamme: kasveista, linnuista, hyönteisistä ja muusta faunasta. Niihin liittyvät taloudelliset riskit ovat kuitenkin pitäneet viljelyalan pienempänä kuin on toivottu. ”Meillä on omat vahvuutemme Anu-Maaritin kanssa. Tässä suhteessa Hankkijan ja sen kilpailijan strategia eroaa merkittävästi. Maatalouden konekauppa keskittyy yhä harvemmille tiloille Agrimaa kutsuu aina messuille mukaan myös maahantuomiensa koneiden valmistajien edustajat. KUVA: LARI LIEVONEN Näyttelylampaana olemisessa on hyvät puolensa. KUVA: LARI LIEVONEN ”Tuolla promillen alalla esiintyy 25 prosenttia kaikista uhanalaisissa lajeistamme: kasveista, linnuista, hyönteisistä ja muusta faunasta.” MARJO SIMPANEN Lammastilat kärsivät kansallisesta tukipolitiikan tiukasta linjauksesta. Yritystä pyörittävät Välikosket ovat saaneet merkittävän määrän edustuksia ja yrityksen liikevaihto on kolminkertaistunut kolmen vuoden aikana. Ennallistaminen perustuu vapaaehtoisuuteen”, ministeri toppuutteli. Itse ehkä olen kiinnostuneempi kokonaisuudesta. ”En aikonut ilmoittautua, mutta eihän sitä koskaan tiedä”, ministeri naurahti Kemppaisen tiedustellessa tullaanko MTK:n puheenjohtajakisassa näkemään ehdokas kristillisdemokraattien riveistä. ”Kenenkään omaisuutta ei tulla sosialisoimaan
Ronkainen osoittaa madosta suupään ja peräpään sekä paksumman rinkulan, jonka sisällä elimet sijaitsevat. Lierot eivät pysty lisääntymään itsekseen, vaan tarvitsevat parittelukumppanin. Maankäyttösektorin nielutavoitteet tulee muuttaa realistisiksi”, perää MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin tiedotteessa. Asiaa ovat ihmetelleet viestipalvelu X:ssä muun muassa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sekä kansanedustaja Markku Siponen. Pöydälle kipatusta mullasta pilkottaa vihertäviä madonmunia ja sentin mittaisia, villisti kiemurtavia jälkeläisiä. Työ Uudellamaalla yliopistojen mittana JUHO PELTOMÄKI Vuosikymmenen mittainen koskisota Torniojoen Matkakoskella päättyi, kun korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa kalastusoikeuksia koskeneessa riidassa. Viime vuonna opetusja kulttuuriministeriön laatimaan mittaristoon lisättiin uusi indikaattori. Ronkainen arvelee, että monelle on helpompaa ujuttaa koukkuun pieniä toukkia kuin katkoa ja käsitellä liukkaan luikertavaa matoa. Perunaa madot mussuttavat vuosittain noin 10 000 kiloa. Se kuvaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, jotka työllistyvät valmistumisen jälkeen Uudellemaalle. Kyseessä on meille mittava, noin 17 miljoonan euron investointi”, sanoo eläinruoka-liiketoimintayksikön johtaja Magnus Pettersson tiedotteessa. Onneksi vastaavaa ei ole sittemmin käynyt. ”Suomalaiset viljelijät ja metsänomistajat ovat sitoutuneita ilmastotyöhön. Onkimatojen kasvatus onkin samalla kiertotaloutta ja hävikin torjuntaa. Ari Ronkaisen kasvattamia onki matoja myydään pohjoisessa Suomessa huolto asemilla, marketeissa ja kalastuskaupoissa. Ronkainen on myös pyydystänyt luonnosta surviaissääsken toukkia myyntiin. Vuonna 1997 perustetun yrityksen nimestä ainakin tietää, mitä on tarjolla. ”Ministeriö ei arvota, että Uudellemaalle sijoittuminen olisi hyvä tai tavoiteltava asia, vaan kyse on tilastotiedosta”, kertoo opetusja kulttuuriministeriön korkeakouluja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Sirkku Linna. Maankäyttösektorin roolia koskevia lainsäädäntöesityksiä odotetaan loppuvuodesta 2025. Avatessa oven saattaa silti tulla yllätyksenä vastaan lehahtava, mojova tuoksu. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta löytyvien tietojen mukaan vuosina 2021–2024 Aalto-yliopisto on ensimmäinen ja Oulun yliopisto viimeinen tällä mittarilla. Hän toivoo, että lapsia vietäisiin yhä mato-ongelle. ”On tärkeää, että ilmastopolitiikassa nojaudutaan tieteelliseen tietoon ja ajantasaisiin arvioihin. Tosin pyyntireissuilla ei ole nyt tehty pariin vuoteen, koska toukat ovat ehtyneet läheisen järven pohjasta. Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää ilmastotyötä välttämättömänä, mutta korostaa, ettei tiukkaa yleistavoitetta voida saavuttaa nykyisillä, epärealistisilla odotuksilla maankäyttösektorilla. Kuvamuokkaus. MTK muistuttaa, että maankäyttösektori voi edelleen olla osa ratkaisua. ”Olen erittäin tyytyväinen, että rakentaminen voidaan aloittaa lähiaikoina. Siellä yrittäjä Ari Ronkainen teroittaa veitsiä. Valtakunnallinen maatalousmuseo Sarka tallentaa ja kertoo suomalaisen maatalouden, maaseudun ja ruoan tuotannon historiasta – arvokkaasta kulttuuri perinnöstä, jolle koko suomalainen yhteiskunta on rakentunut. Kerran turve-erä oli jotenkin vääränlainen ja madot kuolivat. KUVA: HEIKKI KETOLA Kuusamon syötti välittää kalastajille myös kotimaisia, houkuttelevan punaiseksi värjättyjä kärpäsentoukkia. Kuusamossa kasvatettavat lierot tosin ovat jotain muuta keskieurooppalaista lajia, todennäköisesti tunkiolieroa muistuttavia Dendrobaena-matoja. Vastikään lopettaneelta sikatilalta toimitettiin jauhoa jättisäkeissä. KATJA LAMMINEN EU-komissio on julkaissut tavoitteensa vähentää unionin alueen kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Matoja voi ruokkia esimerkiksi perunan kuorilla, salaatilla, omenalla, ruisjauhoilla ja kurkulla. Ronkainen kertoo, että hän kasvatti kokeilumielessä purkillisen matoja yhdeksänvuotiaaksi asti. Pöydällä on pinoittain pakasterasioita, joihin on seulottu käsin sopivankokoisia onkilieroja. Madoille maistuu myös muu ylijäämäruoka ja biojäte, mitä Ronkaiselle toisinaan tarjotaan. JUKKA HÄMÄLÄINEN 6 perjantaina 4. Ronkainen miettii, oliko seassa torjunta-ainetta vai mitä ihmettä tapahtui. Turpeen etu on, että se on kevyempää kuin multa, eikä tiivisty niin helposti. Korkein oikeus tiedotti asiasta keskiviikkona 2. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus Yliopistojen toiminnan kehitystä kuvaava mittaristo on herättänyt viime päivinä keskustelua. Samaiset potut maistuvat yrittäjällekin, koska useimmiten niiden ainoa ”vika” on liian suuri koko. Turpeennoston vähentyessä Ronkaisen on hankalampaa saada tarpeeksi maatunutta turvetta matojen kasvualustoiksi. Näin ollen Rovaniemen hovioikeuden viime vuonna antama tuomio jää voimaan. Ne saavat jäädä muutamaksi kuukaudeksi kasvamaan. Lisää neuvoja syöttien säilytykseen ja käyttöön saa nettisivulta kuusamonsyotti.fi. MTK vaatii realistisia ilmastotavoitteita MTK:n mielestä maaseutu ei voi kantaa kaikkia muun yhteiskunnan päästöjä. Ronkainen tilaa myyntiin kelpaamattomat potut tutulta viljelijältä. Testamentti –tai rahalahjoitus on arvokas teko, jonka avulla: • Kunnostamme kokoelmiin kuuluvia koneita ja esineitä • Parannamme näyttelyitä ja museotiloja • Osallistumme kulttuurihankkeisiin Anna panoksesi kulttuuriperinnön säilyttämiselle. Kaupan jälkeen syntynyt oikeustila säilyi lähes sata vuotta, kunnes keväällä 2016 Matkakoski oy kyseenalaisti kalastusoikeuden kiinteistökohtaisuuden. Uudellemaalle työllistymisellä ei siis Linnan mukaan ole vaikutusta esimerkiksi yliopistojen saamaan rahoitukseen. Käräjäoikeuden määräämä korvaussumma aleni hovissa hieman. Ne olisivat saattaneet elää pidempäänkin, ellei Ronkainen olisi harmillisesti unohtanut ruokkia niitä. Kuusamossa kasvaville onki madoille maistuu hävikkipottu Ari Ronkainen kasvattaa onkimatoja karkeasti arvioiden noin miljoona kappaletta vuodessa. Hyllyrivistön takaa kantautuu surinaa. Yhdessä rasioista asustaa kummallisia kaksihaaraisia lieroja. Mittaako Uudellemaalle työllistyminen korkeakoulun onnistumista. Lisätietoja: www.sarka.fi/tue-museota/ Jätä jälki tulevaisuuteen – tue maaseudun kulttuuriperintöä. Internetin syövereistä löytyy useammasta lähteestä tieto, jonka mukaan kastemato voi elää ihanteellisissa oloissa kymmenvuotiaaksi ja kasvaa 30-senttiseksi. Komission tulisi MTK:n mielestä sisäistää, että maankäyttösektorin nielukapasiteetti on selvästi aiemmin arvioitua heikompi. Optimaalinen lämpötila on lähellä nollaa tai jopa aavistuksen miinuksella. Ne ovat kalojen luontaista ravintoa ja siten arvostettu syötti. Kärpäsentoukat puolestaan pitää säilyttää kylmemmässä, että ne eivät koteloidu. Emme voi rakentaa EU:n ilmastotavoitteita oletuksille, jotka eivät enää vastaa todellisuutta metsien ja maankäytön osalta. Metsien hiilensidonnan ei ennusteta paranevan lähivuosikymmeninäkään. Matkakosken tapaus ei ole Lapissa ainutlaatuinen. Mush-tuotemerkin eläinruokatuotteiden valmistuksessa käytetään lähellä sijaitsevan Snellmanin lihanjalostuksen tuotannon sivuvirtoja. heinäkuuta. Niitä myydään pohjoisessa Suomessa huoltoasemilla, marketeissa ja kalastuskaupoissa neljästä viiteen euron hintaan. Hetkeksi pois kännyköiden ja suorittamisen parista. Kymmenen vuoden koskisota päätökseen NIKKE KINNUNEN Snellman on tehnyt virallisen investointipäätöksen eläinruokatehtaan rakentamisesta Pedersören Edesvöhön. Lapin käräjäoikeus antoi asiassa vuonna 2023 tuomion. Isänsä perustamaa liiketoimintaa jatkava Ronkainen on havainnut, että kalastajien ikääntyessä myös syöttien kysyntä on hiipunut. Talvella pilkkijät tilaavat Ronkaiselta pikkumatoja pilkkikisoihin, joissa pyritään maksimoimaan kalasaaliin määrä. Yhtiö kertoo asiasta tiedotteessa. Sellainen muodostuu, kun onkimatojen armeija syö pottua ja ulostaa. Snellman investoi eläinruokatehtaaseen ANNIINA JOKINEN KUUSAMO Ovessa lukee Kuusamon syöttija teroituspalvelu. ”Yliopisto-opiskelijat vaihtavat asuinpaikkaa suhteellisen paljon sekä ennen opiskeluja että opintojen jälkeen, ja mittaristolla pyritään kuvaamaan tätä ilmiötä.” Itä-Suomen yliopiston rehtori Tapio Määttä nosti uudet mittarit esiin Suomen Kuvalehden kolumnissa viime sunnuntaina. Meillä on todellinen tarve modernille tuotantolaitokselle. Kärpäsentoukka houkuttelee erityisesti ahventa ja siikaa. Sen mukaan kalastusoikeus on kiinteistökohtainen ja kuuluu isojakotaloista muodostuneiden tilojen omistajille. Sen mahdollisuudet kompensoida muiden sektorien päästöjä ovat kuitenkin rajalliset, ja siksi pääpaino olisi asetettava päästövähennyksiin energia-, teollisuusja liikennesektoreilla sekä teknologisten nielujen kehityksen nopeuttamiseen. Talvella toukkarasia säilyy lumihangessa. Metsien kasvun hidastuminen, lisääntyvät tuhoja myrskyriskit sekä kuivuutta ja tulvia aiheuttavat sään ääri-ilmiöt heikentävät nieluja ympäri Eurooppaa. Sekaan täytyy vain lisätä kalkkia ja hiekkaa olosuhteiden vakauttamiseksi. KUVA: HEIKKI KETOLA SYÖTTIEN SÄILYTYS Kotiin tai mökille ostetut onkimadot säilyvät jääkaapissa noin kuukauden. Molemmissa oikeusasteissa tulkintaa tukivat kauppakirjan sanamuodot sekä se, että Matkakoski oy oli sallinut koskikalastuksen jatkua sadan vuoden ajan siihen puuttumatta. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian ja valmista on suunnitelmien mukaan ensi vuoden toukokuun lopussa. Niin sanotussa Matkakoski-jutussa oli kyse siitä, kuuluuko kalastusoikeus koskella vanhoista isojakotaloista muodostetuille tiloille ja niiden omistajille, vai kosken vesiosuuden omistavalle Matkakoski oy:lle. 1900-luvun alussa solmittiin paljon vastaavanlaisia kauppoja, joissa myyjätilat jättivät kalastusoikeuden itselleen. Viime vuonna Rovaniemen hovioikeus antoi pitkälti käräjäoikeuden tuomiota vastaavan päätöksen. heinäkuuta 2025 Julkisten tukien vähentyessä yksityisten tukijoiden merkitys kasvaa. KUVA: STIINA HOVI ”Kohtuuttomia vaatimuksia yhdelle sektorille.” JYRKI WALLIN Metsien kasvu on hidastunut samalla, kun tuholaiset ja myrskyt lisääntyvät. Riita juontaa juurensa 1916 tehtyihin koskikauppoihin, joissa tilojen omistajat myivät vesioikeuden ja -määrän, mutta jättivät oikeuden kalastukseen kauppakirjalla itselleen. Noin 40 kappaletta per rasia. Matkakoski oy tuomittiin maksamaan oikeudenkäyntikuluja yhteensä 163 210,39 euroa. Madot möyrivät hyllyihin asetelluissa styroksilaatikoissa, joissa on turvemultaa ja ruokaa. Kuusamon syötti välittää kalastajille myös kotimaisia, houkuttelevan punaiseksi värjättyjä kärpäsentoukkia, jotka on kasvatettu toisaalla. Hän pilkkoo mukulat oksasilppurilla ja hautaa matolaatikoihin. Ne ovat Y-kirjaimen muotoisia. Tarvitsemme kuitenkin politiikkaa, joka huomioi ja antaa tilaa pitkäjänteiselle ilmastotyölle, ilman kohtuuttomia vaatimuksia yhdelle sektorille”, Wallin jatkaa
Projekti on myös suurin yksityisen sektorin investointi Ukrainaan vuonna 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyssodan aikana. Tarjous on voimassa 31.7.2025 asti. Näytetilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Haluan tilata Maaseudun Tulevaisuuden edulliseen kestotilaushintaan 366,00 €/vuosi. HEINO ISO-TUISKU Lidl myi kesäkuussa enemmän grillattavia lihoja kuin vuotta aiemmin. EIFO on taannut kansainvälisten pankkien rahoittaman 370 miljoonan euron lainan, joka DTEK:lle on myönnetty. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Markkinat eivät ole vielä tukossa ja Ukrainassa toimimisesta on jo olemassa toimivia pohjoismaalaisia esimerkkejä. Lidlillä samankaltainen ilmiö on näkynyt tämän vuoden kesäkuussa grillauksen osalta nopeiden ja helppojen kanatuotteiden kasvuna. KUVA: PETTERI KIVIMÄKI Kanatuotteet ovat siis yleistyneet verrattuna viime vuoteen. ”Ukrainassa toimii jo tunnettuja ruotsalaisyhtiöitä kuten Ikea, Scania ja H&M, mutta uusien yritysten osalta he ovat vielä lähtötelineissä”, Vuorio toteaa. 1 lahjalehtitilaus/talous Tarjous on voimassa 31.7.2025 asti ja se koskee uusia kotimaan tilauksia. Nyt hankkeeseen rekrytoidaan 2–3 henkilöä Kiovaan tekemään markkinakartoituksia suomalaisyrityksille. Rakennuttaminen on alkanut tämän vuoden alussa ja sen on arvioitu valmistuvan ensi vuoden lopussa. Tässä onnistumiseksi EK:n on lanseeraamassa Pro Ukraina -hankkeen, joka aloittaa toimintansa syyskuussa. Hankkeen tarkoituksena on tavoittaa Ukrainan jälleenrakentamisesta kiinnostuneet suomalaisyritykset. Investointitarpeen takana on halu jälleenrakentaa Ukrainaan modernimpi talous ja yhteiskunta. Lidliltä kerrotaan, että makkaroiden perusmyynti on ollut nyt matalammalla tasolla, joskin tarjouskampanjat ovat kääntäneet kokonaiskehityksen positiiviseksi. Projekti on maailman ensimmäinen tuulivoimainvestointi, joka toteutetaan täysimittaisen sodan ohessa. Pääset heti hyödyntämään kestotilaajan kesäedun! Muistathan myös muut kestotilaajan edut, kuten MT:n seinäkalenteri joulukuussa sekä automaattinen osallistuminen arvontoihin. Jälleenrakentamisesta kilpailevat tällä hetkellä myös monet kansainväliset tahot, kuten Kiina ja Yhdysvallat. Tyligulskaan suunniteltu 500 megawatin tuulimyllypuisto tulee olemaan Itä-Euroopan suurin. Ero on volyymeissa. Tanska tavoittelee Vuorion mukaan myös 1,5 miljardin euron vientibudjettia hyvin lyhyelläkin aikavälillä. Kesäetulehdellä ei voi jatkaa voimassaolevaa tilausta. Samalla voin hyödyntää heti mm. Tanska on onnistunut jo toimittamaan ukrainalaisten tarvitsemia investointeja. Vuorio painottaa, että jälleenrakentamisen mahdollisuuksia kannattaisi alkaa kartoittaa heti. Kesäkuu oli Ilmatieteen laitoksen mukaan viileämpi, kuin kuutena viime kesänä putkeen vuosina 2019–2024. ”Finveran limiitti viennin rahoituksiin on 100 miljoonaa euroa, kun taas Tanskassa yksittäisen projektin rahoitus voi olla 400 miljoonaa euroa”, Vuorio vertaa. Tämän lisäksi Suomeen rekrytoidaan kaksi asiantuntijaa tapaamaan suomalaisyrityksiä, jotka voisivat olla kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa Ukrainaan. Lidlin lihoista vastaavan ostajan Teemu Karppasen mukaan possutuotteet ovat edelleen asiakkaiden suosiossa lihamyynnin ollessa kokonaisuudessaan suurempaa vertailussa. Lahjatilaus alkaa haluamanasi päivänä, kuitenkin viimeistään 1.8.2025. ”Venäjän aiheuttamien tuhojen määrä on arvion mukaan 176 miljardia dollaria, kun taas Ukrainan modernisointiin liittyvä investointitarve on 524 miljardia dollaria Maailmanpankin mukaan”, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) yrittäjyyden ja kansainvälisen kaupan johtaja Petri Vuorio taustoittaa. S-ryhmässä taas porsaanlihoja myytiin kesäkuussa viimevuotista vähemmän. Suomi ja Ruotsi ovat vastaavissa investoinneissa jäljessä. Tanska on jo jalkautunut Ukrainan yrityskentälle. Määräaikainen näytetilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Kestotilaajan kesäetu MT LEHTI JA DIGI+ € /1kk Jos et vielä ole tilaaja: tilaa kestona nyt + hyödynnä kesäetu! L A H J O I T A K AV E R I L L E !. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus Sota Ukrainassa on vielä käynnissä, mutta monet toimijat havittelevat jo asemaa Ukrainan jälleenrakennuksessa. Lähetämme etuja myös tekstiviestillä ja sähköpostilla, pidä yhteystietosi ajan tasalla! Tulosta lahjan saajalle lahjakortti verkossa osoitteesta MT.FI/lahjakortti. Lisätietoa arvonnoista MT.FI/arvonta. Suomen kilpailuetuna Vuorio pitää kokemusta idänkaupasta ja eurooppalaisten teknisten standardin mukaisia ratkaisuja. Maaseudun Tulevaisuus VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: M1 00003 VASTAUSLÄHETYS Maaseudun Tulevaisuus maksaa tilauksen postimaksun. Kanatuotteet ovat siis yleistyneet verrattuna viime vuoteen. Ankea kesäsääkään ei vetänyt ihmisiä pois grillien äärestä. JUHO PELTOMÄKI 7 perjantaina 4. Käytännössä tämä tarkoittaa kartoitusta siitä, kuinka hyvin liiketoiminta voisi soveltua Ukrainan modernisointiin. Suurimmat investointisegmentit liittyvät asuntokantaan sekä kuljetusettä energiasektoriin. oheisen kesäedun (MAV0100 + MAV0099). heinäkuuta 2025 Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Lahjatilaus Kestotilaajan kesäetuna voit tilata veloituksetta Maaseudun Tulevaisuuden yhdelle ystävälle 1 kk:n ajaksi. Jälleenrakentamisen suhteen Vuorio arvioi Ruotsin olevan Suomen tasolla. Suomalaisyrityksille on siis syyskuusta lähtien tarjolla konsultointia Ukrainassa toimimiseen. Sää ei sammuta grillausintoa, mutta makkaran alamäki jatkuu Grillaaminen on edelleen osa kesää, säistä huolimatta. Projektin mahdollistajana pidetään Tanskan vientija investointirahasto EIFO:ta (Export and Investment Fund of Denmark). Keskolla kesäkuun kanojen suosio on näkynyt kananfileiden, siipien ja paistileikkeiden myynnin kasvuna. Kesäkuun sää oli poikkeuksellinen aiempiin vuosiin verrattuna. KUVA: VESA MOILANEN ”Ukrainassa toimii jo tunnettuja ruotsalaisyhtiöitä kuten Ikea, Scania ja H&M, mutta uusien yritysten osalta he ovat vielä lähtö telineissä.” PETRI VUORIO Useat eri valtiot toimivat jo Ukrainan markkinoilla etsimässä jälleenrakennus projekteja. Suomi on nukkumassa Ukrainan jälleenrakentamisen ohi Suomella on edellytykset olla mukana jälleenrakentamisessa ja länsi-integraation saavuttamisessa. S-ryhmässä grillimakkarat ovat myös olleet vähemmän kysyttyjä kesäkuussa. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilauskortti Haluan lahjatilauksen alkavan: heti ensimmäisestä mahdollisesta lehdestä ____________________________ (pp.kk., viimeistään 1.8.2025) En ole vielä kestotilaaja: Tilaukseni on määräaikainen, mutta haluan jatkaa sitä edulliseen kestotilaushintaan vain 366,00 €/vuosi. ”Julkisen EU:n lainarahan on tarkoitus vivuttaa mukaan yksityistä pääomaa.” Suomen ja Tanskat rahoitustyökalut Vuorio kokee samanlaisiksi. Jälleenrakennuksessa on kyse paitsi siitä kuka jälleenrakennuksen urakat saa myös kumppanuuksien rakentamisesta. EK:n tavoitteena on luoda noin miljardin euron vuosittainen lisävienti Suomesta Ukrainaan. Lisäksi vaakakupissa painaa Ukrainan länsi-integraatio ja Ukrainan itsenäisyyden turvaaminen tulevaisuudessa. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakas viestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. oheisen kesäedun (MAV0100 + MAV0099). Viime viikolla Maaseudun Tulevaisuus uutisoi myös ennätyksellisestä sademäärästä. Yleisesti voidaan siis todeta että grillimakkaroiden kysyntä on vähentynyt. Loput 80 miljoonaa DTEK rahoittaa itse. Keskusteluissa nousee välillä esiin kysymys: kuka lopuksi maksaa jälleenrakentamisen. Samalla voin hyödyntää heti mm. K-ryhmässä grillattavien porsaanlihojen myynti lisääntyi tämän vuoden kesäkuussa viime vuoden kesäkuuhun verrattuna. Grillimakkaroiden osalta trendi on ollut jokaisella kauppaketjulla lähestulkoon yhteinen. Kestotilauksen paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. Mikäli sinulla ei vielä ole kestotilausta, voit tehdä kestotilauksen alla olevalla tilauskortilla tai voit muuttaa määräaikaisen tilauksesi kestotilaukseksi samalla tilauskortilla. Teethän tilauksen ystäväsi luvalla. Poikkeuksellista oli myös grilli tuotteiden myynti. Kestotilaaja voi hyödyntää edun vain kerran. Maailmanpankin uusimman ennusteen mukaan Ukrainan jälleenrakennukseen tarvittavat investoinnit ovat 524 miljardia yhdysvaltain dollaria. Myös avustuksia käytetään Vuorion mukaan 10–25 prosenttia joissain lainamuodoissa, koska ne koetaan välttämättömiksi joidenkin kriittisten investointien mahdollistamiseksi. Menestyksekkäin esimerkki tulee Tanskasta. Kanatuotteita S-ryhmä myi tänä vuonna enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa, mutta S-ryhmän marketkaupan myyntipäällikkö Juhani Haaran mukaan myös pannulla valmistettavat kanaruuat voivat vaikuttaa määrään. Ukrainan jälleenrakentamisessa on käytetty pääsääntöisesti yksityistä tai julkista lainarahoitusta. Keskon ostoja myyntipäällikkö Maria Michinan mukaan hienoinen, muutamia vuosia kestänyt kysynnän laskutrendi on jatkunut myös tänä kesänä. Hyviä toimintamalleja ei tarvitse etsiä kaukaa, sillä Tanskan tuulimyllyjä valmistava ja huoltava yhtiö Vestas on sopinut 450 miljoonan euron kaupasta Ukrainan suurimman yksityisen sektorin energiayhtiö DTEK:in kanssa vuoden 2025 alussa. DTEK:n tavoite on tarjota uusiutuvaa sähköä Eurooppaan tulevaisuudessa, vaikka yhtiön portfoliossa on myös uusiutumattomia energialähteitä. Tilaa soittamalla! 020 413 2277 (arkisin 8-21) Mainitse tilaustunnus MAV0099 Tilaa netissä! MT.FI/etukk tai QR-koodilla TILAUKSEN SAAJAN TIEDOT: MAV0099 TILAUKSEN LAHJOITTAJAN (KESTOTILAAJAN) TIEDOT: Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Asiakasnumero (pakollinen tieto) Löydät asiakasnumerosi MT.FI-sivuston Omat tiedot -osiosta sivuston yläreunasta tai tilauslaskulta
Ota Konepodi kuunteluun Spotifyssa tai Koneviestin verkkosivulla! Konepodin löydät osoitteesta koneviesti.fi/konepodi tai oheisella QR-koodilla 3. Maalajit vaihtelevat usein myös peltolohkojen sisällä. Heinäkuussa myrskyjä on 2000-luvulla ollut vuosina 2019 ja 2024. Hänen mukaansa panokset pitäisi nyt ladata komissioon vaikuttamiseen, ja mahdolliset kansalliset linjaukset tehdä vasta sen jälkeen. Puuskassa tuulen suuntakin voi muuttua. ”Tulevista hallituksista emme tiedä. Puolueen vuodelle 2025 julkaiseman vaihtoehtobudjetin mukaan maatalouden myyntituloja ei vuonna 2020 ollut yli 13 000 tilalla. Essayah muistutti, että asetuksessa mainitut prosenttiosuudet koskevat valtiota, jonka tulee löytää keino niiden täyttämiseen. Nykyisen kansallisen määritelmän mukaan pelto on syväturpeinen, jos turvekerros on vähintään 60 senttimetriä syvä. ”Toki jos katsotaan alueita, joissa turvepeltoja ja investoivia tiloja on paljon, peltomaa on melko kallista”, hän muistuttaa. HEINO ISO-TUISKU HERMANNI HÄRKÖNEN Neovan turvetoimintojen johtaja Pasi Rantonen sanoo, että turpeennoston alkukautta on haitannut kolea sää. Suomen soista löytyy erilaisia kerroksia, joista jokaisesta nostetaan erilaatuista turvetta. tuotantokausi. Kesällä, kun puissa on lehdet, jo 15 metriä sekunnissa olevat puuskat voivat kaataa yksittäisiä puita. Sen virhemarginaali on enintään kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa. ”Turvepellon määrittelyllä olisi laajat vaikutukset moneen muuhunkin asiaan, kuten rahoitus markkinoihin ja peltojen vakuus arvoon” JOHAN ÅBERG Suomen hallituksen pitäisi nyt vaikuttaa komissioon, jotta ennallistamisen tavoitteet muuttuisivat norminpurussa, sanoo MTK:n Johan Åberg. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar kommentoi keskiviikkona Ilta-Sanomille puolueen olevan valmis tarkistamaan tukipolitiikkaa seuraavalla vaalikaudella. Mittausten mukaan puuskanopeudet merialueilla ovat keskimäärin noin 1,3-kertaisia ja maa-alueilla noin 1,7-kertaisia 10 minuutin keskituulen nopeuteen verrattuna. ”Esimerkiksi kaksi vuotta sitten alkaneella suolla on vaikea arvioida, tullaanko sieltä nostamaan vielä joku päivä energiaturvettakin. Määritelmä on ainakin teoriassa täysin kansallisissa käsissä. Tärkeintä maa-alueiden paikallissääennusteita seurattaessa on muistaa, että sääennusteissa tuulen nopeudella tarkoitetaan kymmenen minuutin keskituulta kymmenen metrin korkeudella maan pinnasta. Viime vuonna alkukesä oli puolestaan jopa liian kuuma.” Neova nostaa Rantosen mukaan yhä kaikkia turvelaatuja: energia-, kuivike-, kasvuturvetta sekä uusia korkeamman jalostusasteen laatuja, kuten aktiivihiilen ja eläinrehujen raaka-aineita. 20 metriä sekunnissa puhaltavat puuskat voivat aiheuttaa yleisemmin tuulivahinkoja, paikoin myös yhtenäisiä vahinkoalueita. Esityksen mukaan näiden tukien leikkaaminen säästäisi noin 86 miljoonaa euroa vuodessa. SDP veisi tukia myynnittömiltä tiloilta TANELI LAINE Ilmatieteen laitos varoittaa viestipalvelu X:ssä, että Suomeen torstai-iltana saapunut matalapaine voimistaa tuulen merialueilla myrskylukemiin. ”Nämä ovat sellaisia nurkkapultteja, että voin sanoa, että uskaltaa nukkua yönsä rauhassa”, Essayah sanoi. ”Ja maataloustuet, varmasti sieltä tarkistetaan asioita, jotka olisivat paitsi ympäristölle mutta myös maatalouden kehittämiselle haitallisia”, Razmyar sanoi. Ilmatieteen laitoksen mukaan maa-alueilla nimenomaan puuskat aiheuttavat vahinkoja, ja siksi maa-alueiden säävaroituksissa varoitetaan puuskista. Soiden pintakerrokset ovat kevyempiä sekä vaaleampia, joista nostetaan kasvuja kuiviketurvetta hyvien vedenpidätysominaisuuksien vuoksi. ”Kasvuturvetta viedään Keski-Eurooppaan. Näistä 10 000 tilaa on silti vastaanottanut tukia. ”Tekstissä ovat menneet sekaisin yritysja maataloustuet. Siitä vuoden päästä, elokuussa 2027, suunnitelman pitäisi olla komission hyväksymä. RKP (4,0 prosenttia), kristillisdemokraatit (4,0 prosenttia) ja Liike Nyt (1,2 prosenttia) nostivat kukin kannatustaan 0,3 prosenttiyksiköllä. ”Tummempien laatujen kysynnän laskiessa olemme nostaneet jossakin vain korkeampia laatuja”, hän jatkaa. Turvesuota voidaan hyödyntää parhaimmillaan kymmeniä vuosia, joten Rantonen muistuttaa nostosuunnitelmien elävän ajassa. Maaja metsätalousministeriön vetämän teemaryhmän jäsenet Tuuli Orasmaa ja Eija Hagelberg kertoivat viime viikolla MT:ssä yliö-kirjoituksessaan ryhmän etsivän mahdollisimman järkeviä ratkaisuja ennallistamisasetuksen täyttämiseen (MT 25.6.). Myös maa-alueilla puuskat voivat paikoin ylittää 22 metriä sekunnissa. Mitä ohuemman turpeenpaksuuden perusteella pelto luokitellaan turvepelloksi, sen enemmän turvepeltoa laskennallisesti olisi. Tukien pitäisi kohdistua niille, jotka oikeasti tuottavat ruokaa”, Räsänen kommentoi MT:lle. ”Luvituksesta on muodostunut alalle selvä pullonkaula, mihin pitäisi saada enemmän ennakointia mukaan muun muassa omavaraisuusja huoltovarmuustavoitteiden saavuttamiseksi”, hän kuvaa. Myös ukkoset ja runsaat sateet ovat mahdollisia. Tuulen nopeus voi puuskissa ylittää jopa 25 metriä sekunnissa. KUVA: JARNO MELA ”Tummempien laatujen kysynnän laskiessa olemme nostaneet jossakin vain korkeampia laatuja.” PASI RANTONEN Neova nostaa yhä kaikkia turve laatuja, vaikka energiaturpeen kysyntä on laskenut selvästi. Essayahin mukaan esimerkiksi vuoden 2030 tavoitteissa ”selvitään aika pitkälle” jo nykyisillä Natura-alueilla. ”Tämä on maanomistajalle vapaaehtoista. KUVA: SANNE KATAINEN TURPEEN PAKSUUS JA TURVEPELTO Turpeeksi luokitellaan yleisesti maa, josta vähintään 40 prosenttia on orgaanista eli eloperäistä ainetta. ”Sademäärät eivät ole olleet poikkeuksellisen suuria, mutta viileys on hidastanut turpeen haihduntaa hidastaen kuivumista. Yliö-kirjoituksessa teemaryhmän kerrotaan työstäneen asiaa huolellisesti kevään ajan, ja pinta-alat tarkentuvat syksyn aikana. Åbergin mukaan ainakin turvepellon määrittelystä tulisi pidättäytyä ennen kuin mahdolliset muutokset asetukseen syksyllä nähdään, sillä se vaikuttaisi myös esimerkiksi rahoitusmarkkinoihin ja peltojen vakuusarvoon. Voimakkaita matalapaineita ei ole läheskään joka vuosi”, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ari-Juhani Punkka myrskyennustekatsauksessaan. Meteorologeilta kesä myrskyvaroitus EIJA VALLINHEIMO Ylen torstaina julkaisemassa kannatuskyselyssä eniten tulostaan paransi perussuomalaiset, joka katkaisi pitkän laskusuuntansa. ”Energiaturvetta kysytään yhä vähemmän päästökaupan alaisiin energialaitoksiin, minkä lisäksi turvetta menee päästökaupan ulkopuolisiin laitoksiin.” Rantonen kertoo muiden turvetuotteiden kysynnän olevan kasvussa, minkä ansiosta tavoite on nostaa turvetta viime vuotta enemmän. Puolueen vaihtoehtobudjetin laadinnasta vastaavan kansanedustaja Joona Räsäsen mukaan kyseessä on osin väärinymmärrys. Kuiviketurve jää puolestaan suomalaisille eläintiloille.” Vietävän kasvuturpeen ilmastovaikutukset lasketaan mukaan Suomen lukuihin. Taloustutkimuksen toteuttama kysely toteutettiin 9.–30.6.2025. Maa-alueiden tuulivaroituksessa on kolme eri vaaratasoa. Syksyllä tulevassa maatalouden omnibuseli sääntelyn yksinkertaistamispaketissa nähdään, muuttuvatko ennallistamisasetuksen vaatimukset. Yle: Perussuomalaisten kyselykannatus nousi HERMANNI HÄRKÖNEN MTK:n maatalousjohtaja Johan Åbergin mukaan kansallisia suunnitelmia turvepeltojen ennallistamisesta ei kannata vielä tehdä. Ennallistettavan pinta-alan kannalta olennaista onkin se, minkä paksuinen turvekerroksen tulisi olla, jotta pelto luokitellaan turvepelloksi. Viime aikoina tälle tummemmalle turpeelle on kehitetty myös muita käyttökohteita.” Yksittäiseltä suolta voidaan Rantosen mukaan nostaa teoriassa pelkästään kasvutai kuiviketurvetta, mutta tavoitteena on aina hyödyntää kaikkia eri kerroksia. ”Ennallistamisasetus ei saa uhata ruokaturvaa tai viljelijän toimeentuloa”, Åberg sanoo. ”Kesä toki määrittää, miten tavoitteeseen päästään”, hän hymähtää. ”Luvut perustuvat Luonnonvarakeskuksen arvioon. Kysyttäessä nykyisten soiden riittävyyttä Rantonen vastaa asiaa tarkasteltavan aina tapauskohtaisesti. Kansallisen ennallistamissuunnitelman pitää olla valmis ensi vuoden elokuussa, jolloin se annetaan EU:n komissiolle. Aiemmin SDP on esittänyt tukien poistamista tiloilta, joilla ei ole myyntituloja. Määrittely voikin osoittautua täysin turhaksi.” Suomen tilannetta mutkistaa entisestään se, että turvepellot ovat yleisiä nimenomaan niillä alueilla, jossa on myös voimakkaasti investoivia tiloja. Edellä ovat keskusta 13,9 prosentin kannatuksella (–0,2), kokoomus 20,8 prosentilla (–0,7) ja SDP, jonka kannatus pysyi tarkalleen samana 25,1 prosentissa. ”Ettei nyt ainakaan ketään vastainvestoinutta viljelijää lähdetä pakottamaan ajamaan tuotantoaan alas.” Ennallistamisasetuksen toteutuessakin nykyisellä tavalla tulisi turvepellon määritelmä Åbergin mukaan säätää mahdollisimman tiukaksi, eli niin, että ennallistettavaa on vähän. Vanhojen nostoalueiden lisäksi Neova hakee uusia lupia, joiden kanssa turvetoimintojen johtaja myöntää olevan haasteita. Ennallistamisasetus taas määrää tietyn osuuden kaikesta turvepellosta ennallistettavaksi. Maataloustukiin ei Sdp:n puolesta ole esitetty uusia leikkauksia”, Räsänen vahvistaa. ”Turvepellon määrittely voi osoittautua täysin turhaksi” Johan Åbergin mukaan ennallistamisen kansallisen toimeenpanon valmistelussa on aikaa odottaa syksyyn, jotta nähdään, muuttuuko esityksen sisältö. Turvepellon määritelmän kannalta olennaista on se, kuinka paksu tämän turvekerroksen tulisi olla, jotta pelto luokiteltaisiin turvepelloksi. Kukaan ei ole sosialisoimassa maanomistajan peltoja, sen enempää turvepohjaisia kuin muitakaan”, Essayah kommentoi. Turvemaiden ennallistaminen on Suomelle iso kysymys, sillä merkittävä osa maan pinta-alasta on jossain määrin turpeen peitossa. Ennallistamisasetuksen mukaan ensimmäinen tarkastelu tuloksista tehtäisiin vuonna 2030. Puolue piti kyselyn nelossijansa. ”Komissiolta on kuitenkin luvattu, että siihen tulevat mukaan kaikki maatalouteen vaikuttavat capin ulkopuoliset toimenpiteet”, Åberg sanoo. Maaja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kommentoi turvemaiden tilannetta Okra-näyttelyssä MT:n haastattelussa. Vasemmistoliiton kannatus nousi 0,3 prosenttiyksiköllä 9,8 prosenttiin, vihreiden taas laski 1,1 prosenttiyksikköä 7,6 prosenttiin. Lisäksi hän sanoi, että ohjausryhmän linjauksiin on kirjattu luontoarvojen ohella myös kilpailukyky ja elinkeinon toimintaedellytykset. Hänen mukaansa puolue on pyytänyt maaja metsätalousministeriöltä arviota myynnittömien tuensaajien nykytilanteesta, mutta ministeriön selvitys aiheesta on keskeytetty. Merkitsevä aallonkorkeus voi ylittää neljä metriä. ”Siinä mielessä valtion toimintakin olisi loogista, sillä alunperin Suomi oli ennallistamisasetusta vastaan”, Åberg pohjustaa. ”Etenkin heinäkuussa kesämyrskyt merialueilla ovat harvinaisia. ”Syvemmältä, tummemmista kerroksista nostetaan puolestaan energiaturvetta parempien lämpöarvojen takia. Kilpailusyistä Rantonen ei kommentoi tarkempia vientimääriä, mutta kertoo Länsi-Euroopan viennin olevan mittakaavaltaan merkittävää. Tämä on sellainen kokoonpano, että uskon, että pystymme tekemään hyvä ennallistamissuunnitelman kansallisella tasolla”, hän sanoi. Paikallisesti puuskat voivat aiheuttaa suurtakin raivaustarvetta, pitkiä sähkökatkoja sekä katkoja teleliikenteessä. Vahinkoja voi aiheutua myös katoksille ja muille keveille rakenteille. Ennallistamistoimet tulisi myös hänen mielestään toteuttaa vapaaehtoisuuden pohjalta, eli esimerkiksi niin, että valtio lunastaa vetettävän maan, tai maksaa sen vettämistä maanomistajalle korvauksen. Perussuomalaisten kannatus nousi edellisestä kyselystä yhden prosenttiyksikön 11,8 prosenttiin. Maailma voi muuttua paljonkin.” Energiaturvetta Neova ei vie ulkomaille, mutta korkeamman jalostusarvon tuotteiden vienti on yhtiölle tärkeää. Varoitus annetaan, kun tuuli on puuskissa laaja-alaisesti yli 20, 25 tai 30 m/s. heinäkuuta 2025 Koneuskottavaa kuunneltavaa kesäksi! Koneviestin suosittu Konepodi-podcast starttaa nyt jo kolmannen tuotantokautensa. Monien turvelaatujen kysyntä kasvussa Neovan nostama kuiviketurve jää suomalaisille kotieläintiloille. ”Mitä jos vaikka asetus saadaan muutettua niin, että turvepeltoja ei tarvitse vettää ollenkaan. SANTERI NOUSJOKI 8 perjantaina 4. Se tuo taas koneammattilaiset juttelemaan koneistaan, arjestaan ja yrittäjyydestä syvyydellä mitä ei mistään muualta kuule. Maaja metsätalousministeri kuitenkin toivoi, että kansallinen suunnitelma saadaan valmiiksi tämän hallituskauden aikana. Kannatustaan menettivät eniten vihreät
Ouluun ja Pohjanmaalle haettiin molempiin yhtä lupaa. Tihentyminen tulee tapahtumaan erityisesti itäisellä kannan hoitoalueella. ”Karhut liikkuvat pelloilla ja pihoissa, ja ihmisarkuus on selvästi heikentynyt. Ilman hallintaa karhukanta kasvaa hallitsemattomasti. Pohjois-Karjalaan haettiin 11 lupaa, Pohjois-Savoon 5, Kainuuseen 4 ja Kaakkois-Suomeen 3. Ministeriön mukaan kannanhoidollista metsästystä suunnitellaan tässä vaiheessa vain itäiselle alueelle, jossa on suurimmat karhutihentymät. Esimerkiksi Ruotsin Gävlen satamassa on automatisoitu varastointia, vaakasuoraa kuljetusta ja pinoamisnostureita. Kiuruvesi kuuluisi näin alueeseen, jossa ei todennäköisesti sallittaisi karhun kannanhoidollista metsästystä. Merkittävät puunostajat sitoutuivat rajoittamaan jokirantojen hakkuita ympäristöministeri Kai Mykkäsen vaatimuksesta viime syksynä. Uuden lain tavoitteen siihen, että sääntelystä tulee riittävän yksinkertaista ja ymmärrettävää. Metsähallituksen luontopalvelut entisöi koskia noin 10 kilometrin matkalta. ”Satamien toiminnan tehokkuus on erityisen tärkeää Suomelle, jonka ulkomaankuljetuksista yli 95 prosenttia kulkee meriteitse”, muistuttaa logistiikkapäällikkö Alina Koskela Metsäteollisuus ry:stä tiedotteessa. elokuuta ja päät tyy lokakuun lopussa. Asetusluonnoksen mukaan 85 lupaa kohdennetaan poronhoitoalueelle ja loput 180 lupaa muualle Suomeen. Maankäytön suunnitteluja ohjausjärjestelmä on merkittävä julkisen vallan väline, johon kohdistuu hyvin ristiriitaisia tavoitteita. Hallitusohjelman yhtenä lähtökohtana on luvitusja kaavoitusprosessien sujuvoittaminen. Riistakeskus odottaa nyt maaja metsätalousministeriön lopullista asetusta poikkeusluvista. Lakiin tulossa korvaus kaavarajoitteista JARMO PALOKALLIO Metsäteollisuus haluaa lisätä satamien automatisointia. Tämä ei voi olla oikein.” Kouva arvioi, että suojavyöhyke-päätöksen taustalla vaikuttaa puuta ostavien yhtiöiden pelko maineensa menettämisestä, sillä kysymys ei ole lainsäädäntöön perustuvista hakkuurajoituksista. Suomen karhukannan päivitetyn hoitosuunnitelmaluonnoksen mukaan Suomen karhukanta esitetään jaettavaksi viiteen kannanhoitoalueeseen nykyisen kahden sijaan. Se parantaisi koko vientiteollisuuden toimintavarmuutta ja kasvattaisi kilpailukykyä. Huomautettavaakin järjestöllä on. Jatkossa joen laskeminen kanootilla muuttuu kivien siirron takia työlääksi, ellei mahdottomaksi.” Raakku torppasi puukaupat Livojoella Livojoen koskia kunnostetaan tänä kesänä noin 10 kilometrin matkalta. ”Satama-automaation edistäminen on konkreettinen keino parantaa logistiikan sujuvuutta ja tehokkuutta. Puunostajien tekemän sitoumuksen seurauksena puuta ei enää hankita alueelta, jossa etäisyys raakkujoen rantaan on vähemmän kuin 50 metriä. Keskiselle alueelle metsästystä voitaisiin harkita tarvittaessa. Automatisointi kohentaa myös satamien työturvallisuutta ja vähentää päästöjä, koska ajoneuvoja tarvitaan vähemmän. Lausunnon mukaan kysymys on kriittinen Kiuruveden maataloudelle, kotieläintiloille ja ihmisten turvallisuudelle. Lastinkäsittelyn tehostuminen mahdollistaa myös tiheämmät laivakäynnit. Se vahvistaisi yritysten kilpailukykyä ja olisi hyväksi koko yhteiskunnan toimintakyvylle. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan karhu kanta tulee ilman verotusta todennäköisesti kaksin kertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Maaja metsätalousministeriö on esittänyt 265:tä karhun kaatolupaa. Järjestön mukaan nykyisellään kaavoitus on ajautunut liian kauas ihmisistä ja omistajista. “Livojoki oli aiemmin suosittu kanoottiretkien kohde. Viime syksynä metsästys toteutui vain poronhoitoalueella, koska hallinto-oikeus määräsi muut luvat täytäntöönpanokieltoon niistä tehtyjen valitusten takia. Muualla Suomessa metsästetään hakemuksesta myönnetyin poikkeusluvin. heinäkuuta 2025 ”Toiminnan tehokkuus on erityisen tärkeää Suomelle.” ALINA KOSKELA Ota kuunteluun Jone Illin podcast. “Aiheellinen kysymys on, että onko tässä touhussa mitään järkeä, kun otetaan huomioon sekin, että ilman taimenta raakku ei tule menestymään?” Kouvan huolena on myös Livojoen veden riittävyys. Karhukanta tulee ilman verotusta toden näköisesti kaksin kertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. “Raakku tuskin menestyy joessa entisöinnin jälkeenkään, sillä raakun lisääntymisen vaatima väli-isäntä, taimen puuttuu joelta lähes tyystin. Poronhoitoalueella karhua pyydetään itäiselle ja läntiselle alueelle määritellyin kiintiöin. EIJA VALLINHEIMO Hallitus haluaa selkeyttää luvitusta ja kaavoitusta uudella alueiden käyttölailla. “Entisöinnissä poistettu rantapuusto ilmeisesti käy kaupaksi samoille yhtiöille, jotka kieltäytyvät ostamasta suojavyöhykkeen puuta.” Kouvan havaintojen mukaan entisöintiä tekevät kaivurit möyrivät Livojoen törmissä ja ajavat myös joen yli, jolloin humus, hiekka ja savi uhkaavat haudata nekin vähät raakut, joita joessa vielä elää. Selvityksen mukaan erityisesti konttiliikenne tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia automatisointiin. Metsäjätit ovat asettaneet 50 metrin suojavyöhykkeen myös Livojoen rantametsien puunostoon. Satamaviennin pysäyttäminen on ollut ammattiyhdistysliikkeen paras ja säälittä käyttämä kiristyskeino työmarkkinakriiseissä. KARI LINDHOLM Metsästäjät ovat hakeneet kaikkiaan 25 karhun kannanhoidollista poikkeuslupaa tulevalle metsästyskaudelle. Karhun kannanhoidollisia poikkeuslupia haettu 25 MMM:n esityksen mukaan metsästysvuonna 2025–2026 sallitaan yhteensä 265 karhun kaataminen. Niitä on ehdotettu korjattavaksi esimerkiksi metsäkorvauspykälän muodossa. Osasyynä vientiteollisuuden automatisointi-intoon lienee satamien lakkoherkkyys. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus PUDASJÄRVI Viime syksynä aloitettu Livojoen koskien entisöinti jatkuu Pudasjärvellä tänä kesänä. Tapauksessa tuhoutui tiettävästi tuhansittain uhanalaisia raakkuja. KUVA: KARI LINDHOLM Hukkajoen raakku skandaalin jälki mainingit vellovat nyt Pudasjärven Livojoella, jossa rantametsät joutuivat metsä jättien ostosaartoon. “Aiemmin rantametsien hakkuissa on noudatettu 20 metrin suojavyöhykettä, mikä riittäisi aivan hyvin tässäkin.” Kouva kritisoi sitäkin, että Livojoen koskien entisöinnin yhteydessä raakun vaatima rantojen suojapuusto poistetaan samalla, kun uittoperkauksissa kavennettu uoma palautetaan entiseen leveyteen. Yksi poikkeuslupa voi sisältää luvan metsästää useamman kuin yhden karhun. Kannanhoidolliset sekä vahinko ja turvallisuusperusteiset suurpetojen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Poronhoitoalueen ulkopuolelle tulisi itäinen, keskinen, läntinen ja eteläinen alue. Rajoituksen taustalla vaikuttaa luonnonsuojeluskandaali, joka aiheutui puun kuljettamisesta raakkupitoisen Hukkajoen yli Suomussalmella viime elokuussa. Karhujen aiheuttamat vahingot porotaloudelle olivat viime vuonna 2,66 miljoonaa euroa. Kuuntele osoitteessa MT.FI/mthevoset-ohjelma tai QR-koodilla Omat ilmot 92x180mm (2x180mm) Jone Illi P O D C A S T. Vientiteollisuuden tilaaman selvityksen mukaan satamilla on keskeinen rooli huoltovarmuuden ja viennin kivijalkana. Vientiteollisuus tarjoaa lääkkeeksi satamien automatisoinnin vauhdittamista. ”Kun yksityiset ihmiset ja yritykset tietävät, että heidän omaisuutensa on suojattu, he uskaltavat sijoittaa rahaa maaomaisuuteen ja yrityksiin, ostaa kiinteistöjä tai asuntoja, perustaa yrityksiä ja työllistää ihmisiä”, MTK näkee. ”Korvausvelvollisuuden välttäminen lainsäädännön tahtotilan vastaisesti täytyy yksiselitteisesti tehdä mahdottomaksi”, järjestö toteaa. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa, että metsänomistaja saa korvauksen, jos metsien käyttöä rajoitetaan kaavoituksella. Ylen tietojen mukaan poikkeuslupia haettiin lähinnä Itä-Suomeen. ”Kokemukset maailmalta osoittavat, että automaatioteknologiat toimivat ja tuottavat hyötyä myös pienemmissä satamissa”, sanoo työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä Kemianteollisuus ry:stä. Lainsäädännön lähtökohtana on olla heikomman osapuolen suojana”, MTK toteaa. Samalla esitetty uudistus kohentaa maanomistajien oikeusturvaa. Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen on jättänyt kaupungin virallisen lausunnon maaja metsätalousministeriön valmisteilla olevaan asetukseen. Tästä puolesta vientiteollisuuden tiedote vaikenee. Karhukanta on kasvanut Suomessa noin 25 vuodessa noin 800 yksilöstä noin 2367 yksilöön. KUVA: HARRI MÄENPÄÄ / STUDIO KORENTO KARHUN METSÄSTYS Karhun metsästys alkaa Suomessa 20. Kiuruveden kaupunki pitää ratkaisua kestämättömänä alueen todellisiin olosuhteisiin nähden ja vaatii, että Kiuruvesi siirretään itäiseen kannanhoitoalueeseen. Kiuruveden kaupungin antaman lausunnon mukaan Kiuruvedellä karhukanta on vahva ja kohtaamiset karhujen kanssa ovat tavallisia. LUKE Karhun kannan hoidollisia poikkeus lupia haettu eniten ItäSuomeen. MTK vaatii esimerkiksi, että lakiin otetaan selkeä kirjaus siitä, että kaavoituksen kautta ei toteuta suojelua, joka on päällekkäin muun lainsäädännön kanssa. Karhujahdin toteutuminen on kuitenkin epävarmaa, sillä myönnettävistä poikkeusluvista on yhä mahdollista valittaa. MTK pitää riittämättömänä myös pykälää, jonka mukaan maanomistajan oikeus saada korvaus maakunta-, yleistai asemakaavasta johtuvasta rajoituksesta metsätalouden harjoittamiselle on kytketty suojelumääräykseen. Toimet eivät kuitenkaan miellytä jokivarren maanomistajia. Siinä hän kertoo hevostensa kuulumisia, antaa vinkkejä ratsastukseen ja haastattelee myös kohdalle osuvia vieraita. Niin on jo tehty menestyksekkäästi eri puolilla maailmaa”, sanoo Koskela. Sen on määrä valmistua heinäkuun alussa, jonka jälkeen riistakeskus tekee poikkeuslupapäätökset. Entisöinnin yhteydessä joen nivoja on kivetty monin paikoin siten, että joen yli pääsee jopa kävellen, vaikka joessa on alkukesän sateiden takia tavallista enemmän vettä. Metsäteollisuus haluaa automatisoida satamat JARMO PALOKALLIO 9 perjantaina 4. Vientiteollisuuden lisäksi automatisoinnin lisääminen kiinnostaa satamaoperaattoreita ja merikuljettajia. Tehokkuuden kasvu toisi niille säästöjä. ”Kaavoitusprosessin sujuvoittaminen tarkoittaa selkeää, yksiselitteistä, täsmällistä ja tarkkarajaista lainsäädäntöä, jotta lain mahdollisia tulkinnanvaraisuuksia ei ole tarve lähteä ratkaisemaan eri oikeusasteissa”, toteaa maanomistajia edustava MTK lausunnossaan. Uudet kannanhoitoalueet ovat aiheuttaneet myös närästystä. Taimenen kutupesiä on havaittu ainoastaan joen yläosassa lähellä Livojärveä”, Metsähallituksen Koillismaan metsätiimin eläköitynyt esimies Jorma Kouva sanoo. Karhu on ollut suotuisalla suojelutasolla Suomen EUjäsenyyden ajan. Tavoitteena on palauttaa jokeen taimen ja raakku. “Hyväpuustoiset rantametsät on puunostajien toiminnan johdosta käytännössä pakkosuojeltu ilman minkäänlaista korvausta maanomistajille. Kun jokea levennetään, saattaa vähävetinen Livojoki jatkossa kuivua viime kesinä yleistyneiden pitkien hellejaksojen johdosta. Tavoitteena on palauttaa Livojokeen uittoperkausten ja aiemman entisöinnin myötä ehtynyt taimen sekä jokihelmisimpukka eli raakku. MTK kiittää, että lakiluonnoksessa on tunnistettu ja tunnustettu maanomistajien omaisuudensuojan ja perusoikeuksien toteutumisen kannalta kaavoitukseen liittyviä puutteita ja epäkohtia. Ministeriön esityksen mukaan Kiuruvesi sijoittuisi uuteen keskiseen kannanhoitoalueeseen. Puunostajien omaksuma suojavyöhykekaista kulkee joen molemmin puolin, jolloin vyöhykkeen pinta-ala on 10 hehtaaria yhden kilometrin matkalla. Metsäpalstan Livojokivarressa omistava Kouva kertoo, että koskien entisöinti on käymässä yksityisille maanomistajille kalliiksi. “Rajoitusalue pienentää myös leimikoiden kokonaissaantoa, joten kauppoja jää tekemättä myös sen takia, ettei puuta kerry suunnitellusti”, Kouva huomauttaa. Tällaisessa tilanteessa alueelle on välttämätöntä säilyttää mahdollisuus hallita kantaa metsästyksen keinoin”, Rusanen lausuu. ”Toimiakseen järjestelmä vaatii selkeät lainkirjaukset valmistelun ja päätöksenteon muodoista ja eri suunnittelutasojen välisistä suhteista. Niiden merkitystä korostaa epävakauden kasvu maailmalla
Leikkausten seurauksena sotejärjestöt ovat joutuneet lopettamaan ja supistamaan esimerkiksi neuvonta ja kriisipuhelin palvelujaan. Ulla Kiuru viestintäja yhteiskuntasuhdepäällikkö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Kuka auttaa, jos sotejärjestöjen tuki katoaa. Ruokajätteitä ei pystytä erottelemaan lajittelulaitoksissa eroon sekajätteestä.” ”Sekajätteen sekaan heitetään tietenkin muutakin kuin eloperäistä jätettä. Näin ei tule käymään. Kilpailulainsäädäntö kaipaa nopeaa uudistamista, koska se ei kanna huolta elintarvikeketjun kestävyydestä. Monilla suomalaisilla on haasteita sovittaa kulutustaan tulojensa mukaiseksi. Vuosien saatossa yhtiörakenteet ovat muuttuneet niin, että elintarvikkeita jalostava teollisuudesta on tullut valtaosin osakeyhtiömuotoista ja isoimmista toimijoista pörssiyhtiöitä. Tämä ääni tosin ei aina tunnu kuuluvan pörssiyhtiöissä saakka. Maaseudun Tulevaisuus 10 perjantaina 4. E2 Tutkimuksen kansalaiskyselyn perusteella 90 prosenttia suomalaisista arvostaa sote-järjestöjen työtä ja 86 prosenttia uskoo, että hallituksen päätökset leikata sote-järjestöjen rahoitusta heikentävät järjestöjen tarjoamia palveluita. Sote-järjestöiltä ei voi leikata enää yhtään lisää. Vesa Kallio kansanedustaja (kesk.) Itse asiassa nykyinen kilpailu lainsäädäntö heikentää elin tarvikeketjun kestävyyttä. Pusseista paljastuu valmisruokien tähteitä, tekstiilejä ja erilaisia pakkauksia. Lähetä kuva osoitteeseen lukijankuva@maaseuduntulevaisuus.fi. Maataloustoimialan moninaiset haasteet näkyvät esimerkiksi jauhelihan saatavuuden rajoitteina kauppojen hyllyillä. Ilman MTK:n pitkää ja johdonmukaista työtä viljelijöiden, metsänomistajien ja koko suomalaisen maaseudun puolesta Suomi olisi hyvin erilainen maa. Näin käy usein julkisuuden henkilöille. Tämä on viesti, joka tulee säännöllisesti vastaan täällä pohjoisessa. Terve menoa vaikka Kiinaan, siellähän on puhdas ilma. On kaikkien etu, että kilpailulaki laitetaan uusiksi ja tuottajille annetaan oikeus puolustaa omaa etuaan elintarvikeketjussa. Näille alueille on mahdollista hakea vain vahinkoja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia. Ota kantaa tekstitai Whatsapp-viestillä Jaa mielipiteesi muiden lukijoiden kanssa. LUKIJAN KUVA ”Riistakameran kuvaama hirviemo ja vasa seuraavat valppaana kuulemiaan ääniä Puumalassa 25.6.” Kuvan on lähettänyt Olavi Kietäväinen. Erityisesti nuorille suunnatun valistuksen lisääminen ja taloustaitojen entistä konkreettisempi opettaminen olisi pitkällä aikavälillä koko yhteiskunnan etu.” TEKSTIVIESTIT Sähkön hinta Datakeskukset eivät muka nosta sähkön hintaa. Tosiasia on, että ilman kotimaista ruokaa Suomen bruttokansantuote olisi lähellä nollaa. Näitä ovat muun muassa Reko-ryhmät ja Facebookin kautta tuotteitaan markkinoivat tilat. Yrityskauppojen vaikeutuminen estää paitsi yrittäjien eläköitymistä, myös uusien yrittäjien tuloa markkinoille. Tuottajahintojen nostamista kannatan ja kehotankin siihen. Maatalousyrittäjät ovat tärkeä lisä pienten paikkakuntien elinvoimaisuudelle, ja ruoka-alan, eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukkuja vähittäiskaupan sekä ravitsemistoiminnan, vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Suurpetojen kannanhoidossa ongelmia voidaan ennaltaehkäistä, eikä odottaa, että esimerkiksi karhujen ihmisarkuus vähenee, jolloin pihakäynnit ja vahingot kasvavat. LEHTIKATSAUS Suomalaisilla on EteläSuomen Sanomien mukaan vielä paljon opittavaa kierrättämisestä. Poltettavaksi ei kannata muutenkaan kipata mitään sellaista, jolla olisi järkevää jatkokäyttöä.” ”Tänä vuonna alkanut valtakunnallinen kampanja muistuttaa bioroskisten käytöstä. Äänivalta ja omistus on kuitenkin vahvasti osuuskunnilla niin maidossa kuin lihassa. Huoleton suhtautuminen rahaan on kaikkiaan lisääntynyt. Selkeä enemmistö suomalaisista tunnistaa sosiaalija terveysjärjestöjen työn merkityksen ja niihin kohdistuvien leikkausten seuraukset. Varmaan voisi, mutta kuvitelmaksi se jääkin. Tämä puolestaan johtaa siihen, että elinkelpoisia yrityksiä joudutaan ajamaan alas tai myymään ulkopuolisille, joilla ei välttämättä ole paikallista sitoutumista tai kehittämisintressiä. Maatilat myyvät tuotteensa pääosin teollisuudelle ja teollisuudesta merkittävä osa on osuuskuntataustaista. Jos sellainen on kiinteistössä tai taloyhtiössä, on kyse on vain arjen tapojen muutoksesta.” Nuoret eivät saa Keskisuomalaisen mielestä oppia velkaantumaan. Merkintä saattaa vaikuttaa myös työelämän mahdollisuuksiin ja aiheuttaa syrjäyttävän kierteen.” ”Suomessa on puhuttu ja oltu huolissaan muun muassa vähäosaisuuden ylisukupolvisuudesta. Nyt kaatolupia ollaan myöntämässä poronhoitoalueen lisäksi vain itäiselle alueelle. Nyt on kuitenkin mahdollisuus pistää paremmaksi suuria lupailleella ministerillä ja häntä ainakin näennäisesti tukevalla muulla hallituksella. Niitä kyllä mallinnetaan. Tienpitäjä ei tee mitään, vaan antaa niiden taas siementää. En anna suositusta tasosta, edellä mainituista syistä johtuen. Lähetä korkeintaan 200 merkin tekstitai Whatsapp-viesti numeroon 050 4734675. Tarvitaan tekoja tässä ja nyt. Menneet menestykset eivät kuitenkaan kanna tämän päivän maatalousyrittäjää. Nykyinen Suomen lainsäädäntö kieltää tuottajien edushenkilöiltä heidän työnsä tekemisen. Se tuskin olisi parempi. Jo tähän mennessä päätettyjen leikkausten seurauksena sote-järjestöt ovat joutuneet lopettamaan ja supistamaan esimerkiksi neuvonta-, chatja kriisipuhelinpalvelujaan, jotka ovat palvelleet myös harvaan asutuilla seuduilla asuvia. Yhtä pöljä päätös kuin Suomen ja Eu:n ainoan fosfaattikaivoksen myynti Norjan öljyvaltiolle. Tulokset ovat selkeä viesti siitä, että sote-järjestöjen rahoitusta koskevan linjan on muututtava. Ilman osuuskuntia maataloutemme ja elintarvikeketjumme olisi hyvin erilainen kuin nyt. Varmuuden vuoksi en sitä tee nytkään, koska toimivapaalla oleminen järjestötyöstä ei välttämättä tätä rikoksen uhkaa poista. Tämä auttaisi kuluttajia tekemään tietoisempia valintoja. Maksuongelmien määrä kasvaa tällä hetkellä myös vanhemmissa ikäluokissa. Rahoituksen saamisen vaikeudet heijastuvat negatiivisesti sukupolvenvaihdoksiin ja yrityskauppoihin yli toimialarajojen. Myös karhukannan luotettava arviointi on erittäin haastavaa ilman karhunmetsästyksen yhteydessä kerättävää havaintoaineistoa. Ei nimimerkkiä Jaottelua En ota tähän pride-asiaan sen kummemmin kantaa, mutta ikävänä lieveilmiönä siihen on tullut sellainen, että osallistujista tehdään hyviksiä ja ne, jotka eivät ole mukana, ovat pahiksia. Moni ajattelee, ettei sekajätteellä ole väliä silloin, kun se päätyy polttolaitoksiin ja esimerkiksi kaukolämmön tuotantoon. Erityisesti tämä tilanne vallitsee kotieläintuotannossa. Tammikuussa julkaistun Kansalaisjärjestöjen rooli yhteiskunnassa -kyselytutkimuksen mukaan peräti 78 prosenttia suomalaisista katsoo, että hallitus tekee virheen leikatessaan sote-järjestöjen rahoitusta. Elinvoima syntyy ihmisistä, joilla on mahdollisuus rakentaa omaa elämäänsä ja liiketoimintaansa omassa kotikunnassaan. OLAVI KIETÄVÄINEN M aatalouden kannattavuus on kotimaassa suuri haaste, ja yksi jatkuvista ongelmista on kaupan ja teollisuuden vahva asema alkutuotannon hinnoittelussa. Kun rahoitusta ei ole saatavilla, jää monella yrityksellä sukupolvenvaihdos tekemättä tai viivästyy merkittävästi. Kun Suomessa ruuan raaka-aineen tuottajia on merkittävästi enemmän kuin raaka-aineen ostajia, ei yksittäinen tuottaja voi juurikaan vaikuttaa tuotteista saamaansa hintaan. Ja saa jäädäkin. Mari Viirelä Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja Hanne Aho MTK Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Huoltovarmuuden perusta rapautuu ilman toimivaa rahoitusta H allitus on jo tähän mennessä päättänyt leikata sosiaalija terveysjärjestöjen valtionavustuksista yli kolmanneksen tällä vaalikaudella. Siitä ne leviää ihmisten pihoille ja pelloille. Tämä johtaa yhä useamman maatalousyrityksen lopettamiseen, ja omavaraisuutemme vaarantumiseen. Julkaisemme kirjoituksen nimimerkillä vain poikkeustilanteessa. Välillä tuntuu jopa siltä, että osuuskunnista on tullut tuottajien äänenvaimentimia pörssiyhtiöiden suuntaan. Esimerkiksi keskisellä alueella löytyy kuntia, joiden karhumäärät ovat rajussa kasvussa. Koska olemassa olevien rakenteiden muuttaminen on haastavaa, on tärkeää antaa kuluttajille mahdollisuus vaikuttaa markkinoiden kautta. Suomen Kiertovoiman (Kivo) mukaan sekajätepusseissa lähes kolmannes on biojätettä.” ”Biojätteen päätyminen sekajätteeseen on ongelmallista, sillä se tuhoaa käytännössä koko pussin sisällön. Maatalousyrittäjien järjestäytymisaste omaan ammattijärjestöönsä MTK:oon on myös hyvällä tasolla. Tulevana metsästyskautena kannanhoidollinen metsästys olisi jälleen mahdollista myös poronhoitoalueen ulkopuolella. Ollessani MTK-Etelä-Savon palveluksessa en olisi voinut kirjoittaa tämän jutun loppuun, paljonko maidosta, lihasta, viljasta, porkkanoista, perunasta tai mistä tahansa muusta pitäisi tuottajalle maksaa. ”Ruokaa ja muuta biojätettä päätyy suomalaisten kotien sekajätepusseihin yhä hurja määrä. Ei nimimerkkiä Tuhon tiellä Kuulemma Suomi on tuhon tiellä, ja vain muutto voi pelastaa. Datakeskusten johdosta sähkön markkinahinta nousee kohtuuttomaksi useammin kuin ilman näitä sähkösyöppöjä. Näistä teoista ylivoimaisesti akuutein on tuottajahintojen nostaminen. S uomessa karhun metsästys on usean vuoden ajan ollut tauolla kaatolupien oikeustaistelujen takia. Toivo Turha Leikkauslista Sdp julkaisi lopultakin omia leikkauslistojaan. Markku Siponen kansanedustaja (kesk.) Karhun kannanhoidollista metsästystä syytä laajentaa. Olisin siinä tapauksessa rikkonut kilpailulainsäädäntöä. Pienten yritysten rahoituksen puute ei siis ole vain yksittäisten yrittäjien ongelma, vaan koko yhteiskunnan kysymys. Liitä mukaan yhteystietosi ja lyhyt kertomus kuvasta. Viimeksi mainitut ovat jätettä, jotka voisi kerätä edelleen jalostettavaksi. Syytä olisi kuitenkin esittää kannanhoidolliselle metsästykselle kiintiöitä myös muille alueille. Ei hyvältä näytä, koska maataloutta pitää monestakin syystä tukea. Kun kuluttajat tietävät paremmin, minne heidän rahansa menevät, he voivat valinnoillaan halutessaan helposti edistää reilumpaa tulonjakoa ja tukea kestävää ruoantuotantoa. Liitä mukaan yhteystietosi. Lähetä kirjoitus lukijalta@maaseuduntulevaisuus.fi tai Maaseudun Tulevaisuus, PL 440, 00101 Helsinki. Itse asiassa nykyinen kilpailulainsäädäntö heikentää sitä. Kotitalouksissa on tapahtunut sama kuin Suomessa laajemmin: eletään hyvinvointia, johon ei välttämättä enää ole varaa. Ja ennen kuin joku huutaa jotakin edellisestä hallituksesta ja keskustasta, niin kyllä, olisi pitänyt saada aikaiseksi jo aiemmin. Varsinkin 2000-luvulla ovat lisääntyneet niin sanotut lyhyet toimitusketjut, joissa tuotteet myydään joko suoraan kuluttajalle tai muulle paikalliselle ostajalle. Syynä eivät ole yksinomaan toimeentulon haasteet, vaan myös asenteet ja koetut vaatimukset. Jo nyt elintarvikkeisiin merkitään lain vaatimuksesta erilaisia tuotetietoja, ja lisäämällä selkeä merkintä siitä, kuinka suuri osuus tuotteen hinnasta menee alkutuottajalle toisi koko ruokaketjuun tarvittavaa läpinäkyvyyttä. Lisäksi järjestöt tuovat heikoimmassa asemassa olevien ääntä päätöksentekoon ja toimivat osallisuuden vahvistamisen kautta maan sisäisen turvallisuuden tukipilareina. Kun rahoitusratkaisut keskittyvät suurten toimijoiden ympärille ja painottuvat kasvukeskuksiin, menetetään paljon potentiaalia, joka lepää pienten toimijoiden käsissä. Keskeistä lyhyissä toimitusketjuissa on lisäarvoa tuottamattomien välikäsien karsiminen sekä tuottajien ja kuluttajien kohtaaminen. Joskus hinnan saattaa tietää vasta, kun maito on jo purkissa tai eläin teuraana. Mikä tarkoittaa, ettei karhun metsästys ole vieläkään mahdollista valtaosassa Suomen kuntia. Onnellinen suomalainen Lupiini Lupiini tuhoaa luonnonkukat. Jos toimialan kehittämiseen saatavilla oleva rahoitus supistuu olemattomaksi, ovat seuraukset koko maan elinvoimalle negatiiviset. Samalla karhun kannanhoidolliset alueet ollaan jakamassa uudelleen. Turpeen ja karikkeen hiilivarastomuutos. Viesti on maksuton. Ei nimimerkkiä Palkat Riku Aalto ja SAK ovat muka viikkoja jahkaamassa työläisille palkkasopimusta, joka on aina vain huonompi ja huonompi. Vaikka hallitukset toisensa perään ovat luvanneet ratkaisuja tilanteeseen ja halunneet tasata alkutuottajien ja muiden ketjun osapuolten välistä tulonjakoa, tulokset ovat usein jääneet olemattomiksi. Teollisuus tuskin olisi edes suomalaisessa omistuksessa. Siis ne ovat toiminnassa vain silloin kun tuulivoimalla tuotettua sähköä on yllin kyllin. Lähetä kuva Toivomme kuvia, joiden taustalla on tarina. Uusimmista lisäleikkauksista sote-järjestöjen valtionavustuksiin hallitus päätti vasta kevään puoliväliriihessä, mutta jo nyt julkisuudessa on väläytelty uusia leikkauksia edellisten päälle. Yksi keino parantaa alkutuottajien asemaa olisi vaatia pakkausmerkintöihin tuottajahinnan osuus matalan jalostusasteen elintarvikkeissa. Biojätteen lämpöarvo ei ole kuitenkaan erityisen hyvä verrattuna kuivaan jätteeseen. Pahin kaikista on kuitenkin biojäte, sillä sen jäljiltä ei mitään muutakaan voida kierrättää. Minna Hölttä Puheenjohtaja Maaseutuja erävihreät Ruokaketjusta ja hinnoittelusta tulee tehdä läpinäkyvää K auppalehti nosti pääkirjoituksessaan 25.6. Purran-Orpon hallitusohjelmassa luvataan avata kilpailulaki tuottajan aseman parantamiseksi. Mutta mitäpä mahtaa suokasvillisuus hiiltä sitoa. Tätähän ei kokonaislaskelma huomioi Suomessa lainkaan! Kun kolikolla heitettiin turve uusiutumattomaksi. Tuottajaosuuskuntien historia Suomessa on menestystarina. Ei nimimerkkiä YLIÖ Viljelijöillä on oltava oikeus puhua tuottajahinnoista V oisiko joku kuvitella tilannetta, jossa Suomessa palkansaajajärjestöltä kiellettäisiin osallistuminen palkkaja työsuhdeneuvotteluihin. On hyvä, että on työntekijöitä kuten Finnairilla, jotka tohtivat vaatia oikeaa palkkaa vaativasta työstä. Hinta tulee annettuna eikä vaihtoehtoja juurikaan ole, jos myy vuodessa satoja tuhansia, jopa miljoonia litroja tai kiloja. Lukija Hyvinkäältä Tuet Varmasti saa rauhassa itse kukin peltojaan hallita, mutta ei kuulu samat tuet ikinurmien maahan niittelylle, kuin satokasvien ja muiden kylvettävien kasvustojen viljelylle! Sata euroa hehtaarille riittää, jos ei muuta tehdä, kuin niitetään heinät kenttään. Sote-järjestöjen E2 Tutkimuksella teettämään edustavaan kansalaiskyselyyn vastasi 1 020 suomalaista viime vuoden marraskuussa. Ihannetilanteessahan tuottajat saisivat reilun tulon suoraan markkinoilta kannattavasti ja kestävästi. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion, ja lehti voi käyttää niitä uudelleen. Kukaan muu sitä ei tee, elleivät tuottajat itse ja heidän etujärjestönsä. Tuottajahintojen nostamisen eturintamassa ja vastuussa siitä ovat tuottajien omistamat yritykset, niin lihatalot kuin meijerit sekä kaikki muut, joissa tuottajilla on äänivaltaa ja omistusta. Huomiota tulee kiinnittää myös heikkoihin taloustaitoihin, sillä suurin osa talouden hallinnasta opitaan –?tai ollaan oppimatta –?kodeissa. ”Varhain hankitusta velkataakasta on vaikea päästä eroon ja mahdollinen maksuhäiriömerkintä vaikuttaa aikuisuuden alkuun niin, että muun muassa asunnon saaminen vaikeutuu. Näin ei kuitenkaan voi pitkän päälle jatkua.” ”Yksityisten ihmisten talousasioihin voidaan puuttua vain opastuksella ja neuvonnalla. On hyvä, että itäiseen Suomeen ollaan myöntämässä 180 karhun metsästyskiintiö, sillä idässä on Suomen tiheimpiä karhualueita. Vielä ei ministeri ole esitystä saanut aikaiseksi. Tämän vuoksi maatalouden ja kotimaisen ruoantuotannon kannattavuus on edelleen heikentynyt. Sosiaalija terveysjärjestöt auttavat lapsiperheitä, nuoria, kriisejä kohdanneita, vanhuksia, yksinäisiä, muistisairaita, päihdeongelmaisia, pitkäaikaissairaita, vammaisia ja kaikkien heidän läheisiään ympäri Suomen. Ruuasta puhuttaessa on hyvä muistaa, että ilman sitä emme tulisi toimeen. On ymmärrettävää, että pankkien on noudatettava regulaatiota, mutta samaan aikaan olemme tilanteessa, jossa maatalous – huoltovarmuuskriittinen toimiala, on todellisten haasteiden edessä, jos tilojen toimintaa halutaan kehittää ja kasvattaa. On laskettu, että maataloustoimiala tuottaa noin 3,3 miljardin euron arvonlisäyksen Suomen kansantalouteen. Poronhoitoaleen eteläpuoli on jaettu neljään uuteen alueeseen, jotka eivät perustu maakuntarajoihin tai riistakeskusalueisiin. Nehän olisi maataloustuet ja veronkorotukset. Jos sote-järjestöt eivät enää pysty tarjoamaan ihmisille heidän tarvitsemaansa tukea, ihmiset hakevat ennen pitkää apua jo valmiiksi tiukoilla olevilta hyvinvointialueilta tai putoavat pahimmassa tapauksessa kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle. Sosiaalija terveysjärjestöjä koskevan tutkimustiedon valossa enemmistö suomalaisista pitää sote-järjestöiltä leikkaamista vääränä. esille pienten, 1–4 hengen yritysten rahoituksen saamisen vaikeuden. Tätä pitäis kaikkien työläisten sitten noudattaa. Maatalousyrittäjien järjestäytymisellä on Suomessa reippaasti yli 100 vuoden historia. Kantateiden varsilla lupiini rehottaa. Tilannetta ei edesauta, jos yritys sijaitsee kasvukeskusten ulkopuolella tai jos toimialan riskiluokitus on korkea, kuten esimerkiksi maataloudessa on. Ei nimimerkkiä Yle Kokoomusjohtoinen Yle vois kertoa: USA on ainut valtio, joka on ydinpommilla pommittanut toista valtiota ja miehittänyt ydinaseilla Euroopan. Ei nimimerkkiä Päästöt Suometsien maaperäpäästöt. Suomi olisi merkittävästi huonompi, heikompi ja epätasa-arvoisempi maa. Selkeät merkinnät voivat tarjota myös kaupalle mahdollisuuden brändätä tuottajaystävällisiä tuotemerkkejä sekä kilpailla asiakkaista myös tuotannon reiluudella. heinäkuuta 2025 MIELIPIDE OHJEET Lähetä mielipide Toivomme napakoita kirjoituksia pituudeltaan korkeintaan 2 000 merkkiä välilyönteineen
Toisaalta isoliikkeisessä oriissa tuntui olevan ytyä. Se sopii usein myös aikuiselle ratsastajalle kokonsa puolesta. Heidi Kivimaan tamma mahtuu yllättäjänä mukaan systeemiin, vaikka valmentaja on odotuksissaan maltillinen. Hevonen ei saanut muista vastusta, vaan hallitsi juoksun jokaista metriä. B. Se on ja pysyy meneväisenä, Kostiainen toteaa. ”Helposti ne tarjoavat kiitoravia.” Kilpahevosen ura on vaativa ja voi jäädä varsin lyhyeksi. ”Yksi kisa jäi väliin, kun sarja peruttiin hevospulan takia”, Ruotsalainen mainitsee. ”Kouvolassa kello näytti lähtösuoralla 14-lukemia, kun ori ryntäsi auton takaa turhan kovaa liikkeelle. Että se kuuntelisi pieniä apuja.” Heikkoudet voivat kuitenkin olla oikeasta kulmasta katsottuna myös vahvuuksia. Sen jälkeen tamma oli riuhtonut itsensä irti sekä kärryistä, että valjaista ja jäi vastarannalle odottamaan omistajaansa. Takanaan sillä on lupaava, mutta kuoppainen ura ravihevosena. Uudelleenkoulutuksessa ratkaisee ennen kaikkea luonne. ”Onneksi Ryti oli niin hyväkuntoinen, että se jaksoi juosta karkuun.” KUVA: LARI LIEVONEN 11 perjantaina 4. Sitä oli myös Rytin ääniherkkyys. Ennätykset ovat tähtijuoksijaksi oikeuttavat kilometriajat 29,9a ja 29,4. HEVOSET Tuottaja: Ville Toivonen ville.toivonen@mt.fi Maaseudun Tulevaisuus Joskus arjen ihmeitä ei huomaa edes nenänsä edessä. Hän on kuitenkin tyytyväinen, että se on saanut hyvän elämän. Jos kaikki menee hyvin ja hevonen ravaa koko matkan, pitäisi Hurmoksen olla lähellä voittoa.” Ville Korjuksen Pyrkimys toimi Lahden kierroksella vihjesysteemin varmana, eikä pettänyt luottamusta. Kolmivuotiaanakaan hevonen ei tuntunut valmiilta. Niistä se voitti kuusi. ”Paavolan Hurmos on kunnossa ja ruuna on vankistunut kovasti treenikauden aikana. Kuin pikajuoksijasta leivottaisiin balettitanssijaa. Mäen mieleen tulee suomenhevostamma B. TUULIKKI VIILO Suomenhevosen poikkeuksellinen monipuolisuus näkyy uudelleenkoulutuksen suosiossa. Hevosen käyttöiän pidentäminen onkin myös eettinen kysymys. Arkistokuvassa ohjissa on Paavo Lappi. ”Kävi hyvä tuuri”, Lappi pohtii. Ruunan elämässä itsekseen tarhaus on vaihtunut elämään aktiivipihatossa ja muiden hevosten ohittelu raviradoilla hallittuun laukkaan pääty-ympyrällä. ”Sitten kun ravi ja balanssi löytyivät, vauhti tuli hirmu helposti.” Kuusivuotiskaudellaan se juoksi paremmin kuin koskaan. KUVA: KAISA STENGÅRD Ravihevostaustasta voi olla myös etua. ”Viime vuonna hevosen toiseen takajalkaan tuli vamma ikävään paikkaan. Vamma nuljuluussa oli pieni, mutta sellaisessa paikassa, että Rytin juoksijan päivät olivat ohi. Hevosen lopetustakin pohdittiin, mutta onnekkaiden sattumien kautta uusi koti löytyi Inkoosta Stall Råbackasta. Inkoossa Ryti saa asua elämänsä loppuun asti. Paavolan Hurmos on voittanut urallaan sekä Kriteriumin että Derbyn, ja se lähtee toisena kohteena ravattavaan Kuusivuotiskunkkuun suurena suosikkina. Suomenhevosruuna Hissun Ryti on yksi suomenhevosista, jotka ovat löytäneet raviuran jälkeen uuden roolin ratsuina. Kiuruvedeltä Inkooseen muuttaneen Hissun Rytin lupaava raviura vaihtui ratsastus kouluhevosen töihin. Kun paikka alkoi olla tuttu, Rytiä sai selästä käsin hidastettua äänen avulla. Euroopan ravimaiden keskusjärjestöllä on eläinten hyvinvointikomitea, jossa aiheesta keskustellaan ja eri maiden edustajat kertovat kokemuksistaan.” Suomessa ravihevosten uudelleenkoulutukselle on jo pitkät perinteet. ”Sille keksitään aina jotakin käyttöä.” Vauhtihirmun uusi ura Ryti on Aada Tounaksen lempiratsuja. ”Kyllä näitä pohditaan joka maassa, joissa hevosille kilpaillaan eri lajeissa. KUVA: LARI LIEVONEN Moni suomen hevonen tekee urallaan sanan mukaisesti täyskäännöksen. Pyrkimys on voittanut lähtönsä helposti ja varaa on jäänyt.” Kolmas varma on Joensuu-ajon Combat Fighter. Alkuvaikutelma ei luvannut suuria. Ryti oli kasvettuaankin piskuinen ja lisäksi taipuvainen peitsaamaan. ”Halusivat ne muut sitä tai eivät.” Laukan entinen ravuri nostaa hyvin. 14:sta startista voittoprosentti nousi 36:een. ”Jos hevonen peitsaa, on myös hyvät vauhdit, kun ravin saa kohdilleen.” Kun Ryti nelivuotiaana debytoi, kävi pian selväksi, ettei haaste ollut vauhti – vaan käytös. Kaikki ohjelmat löytyvät osoitteesta MT.FI/hevoset. Jorma Kontio ohjastaa Hyypän Liljaa, joka pystyy nykyvireessään kamppailemaan kärkisijoista. Suomenhevonen on monikäyttöinen.” Se Lappia harmittaa, ettei Ryti koskaan päässyt näyttämään ravurina täyttä potentiaaliaan. Laukan opettaminen ensisijaisesti ravaamaan jalostetulle lämminveriselle voi toisinaan olla myös haastavampaa kuin suomenhevoselle. Soraja ui kanavan toiselle puolelle ja keplotteli kanavasta ylös kärryt perässään. Viimeinen kohde on pelillisesti haastava tammalähtö. Rytistä piti tulla hänen puolisonsa, Jussin, hevonen. ”Suomenhevosissa on jukuripäisyyttä ja sisua kuten ehkä suomalaisissakin. Niinpä alkoi koulutus ratsastuskouluhevosen töihin. Haaste muutoksessa oli ilmeinen: Ravihevosilta kaivataan vauhtia. ”Hirmu rehti työmies ja aina valmis yhdessä tekemiseen”, Mäki kuvailee. Kuusivuotiskunkku ja Joensuu-ajo ovat kierroksen ehdottomat helmet. Vauhdin määrää on hevosen ulkomuotoa katsoessa vaikea uskoakaan. Ratsastuskouluyrittäjä Henna Kostiainen ei alkujaan kaavaillut ääniherkästä ja vilkkaasta ruunasta ratsastuskouluhevosta. Hevonen ei päässyt nelivuotiskaudellaan radoille. ”Lämmittelyssä ori laukkaili oudosti ja olin vähän huolestunut ennen kilpailua. ”Ehjä juoksu ja tamma terveenä kotiin, siinä on tavoitetta kylliksi”, Kivimaa painottaa. Entisten ravureiden ratsukäyttö Suomessa on todella yleistä, arvioi Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäki. Ratsuilta rentoutta. Ratsuksi muuntumista helpottaa rodun vankkarakenteisuus. Toivuttuaan Ryti sai vihdoin tilaisuuden näyttää, millainen kipinä koneessa piili. Hevosen ura katkesi lopulta jalkavammaan. ”Maasta käsittely on selkeää ja simppeliä”, Henna Kostiainen pohtii. Ura oli kuitenkin katketa ruunaamista seuranneisiin komplikaatioihin. Se on jostakin syystä sille mieluisa askellaji, Kostiainen kertoo. Kiuruvetinen pitkän linjan hevosharrastaja Paavo Lappi hankki Rytin pikkuvarsana. Ykkösrata on hevoselle hyvä paikka ja luottavaisena lähdetään matkaan. Ratkaisuun ajaa myös pieni populaatio. KUVA: LARI LIEVONEN Hissun Ryti kilpaili raviurallaan 25 startin verran. Jokimaalla se lähti rauhallisemmin, mutta kuitenkin todella lujaa. Virtaa vain oli niin paljon, että laukka tuli väkisin.” RAVIVIHJE Paavolan Hurmos tyrkyllä kunkuksi TOTO75-VIHJEET Lähtö 1: 5,4,2 (7,1) Lähtö 2: 9 Paavolan Hurmos (3,2) Lähtö 3: kaikki hevoset Lähtö 4: 1 Pyrkimys (6,10) Lähtö 5: 11,10,13,15,5,6 (3,14) Lähtö 6: 2 Combat Fighter (3,1) Lähtö 7: 5,9,11 (2,3) 648 riviä x 0,05 euroa = 32,40 euroa JUHA JOKINEN Hissun Rytillä ei ollut aikuisiällään kokemusta laumaelämästä. Tällä hetkellä Lapin tallissa on kaksi koelähdön läpäissyttä juoksijanalkua, nelivuotias Vetteri ja oma kasvatti Lumoava Hilla. ”Ohjastaja Tapio Perttunen kehui viimeksi, että hevonen tuntui ihan omalta hyvältä itseltään. Santtu Raitalan ajokki lähtee lujaa ja hallinnee kilpailua alusta loppuun. Etenkään, jos ne tulevat vastaan pyöreähkön ratsastuskouluruunan muodossa. Nyt on päästy treenaamaan jo pitkään ilman ongelmia ja pikkuhiljaa tamma parantanee otteitaan.” Mieletön Melinda on kilpaillut pitkän taukonsa jälkeen kahdesti. Hän sai kasattua Rytin ympärille useamman omistajan kimpan. Jalkavamma ei ole Rytiä vaivannut ratsukäytössä lainkaan. ” HENNA KOSTIAINEN Hevosohjelmaa verkossa MT.FI-sivustolta löytyy kiinnostavia MT Hevoset ohjelman jaksoja sekä Jone Illin podcast, joita katsoa ja kuunnella. Mieletön Melinda oli viime vuonna vahvasti ehdolla Killerin kuningatarkilpailuun, mutta loukkaantuminen vesitti haaveet. Pieni kilpailutauko ei huolestuta valmentaja Jani Ruotsalaista. Ruuna oli kuitenkin siihen tarkoitukseen liian pienikokoinen. Kun Ryti viipotti maastossa edellä, ei Kostiaisen iso puoliverinen meinannut pysyä kiitolaukallakaan sen perässä. Starttiin hevonen sitten terästäytyi ja voitti oikein helposti”, Korjus summaa. Suomenhevosessa näkyy yhä vahvasti, että se on taustaltaan monipuolinen työja perhehevonen. Myös sillä saralla suomenhevosella on paljon annettavaa. ”Mukavaa kun hevonen löytää paikkansa. Hevoslaumaan päästyään Ryti pysytteli yhden ja saman hevosen helmoissa, mutta nykyään se seurustelee kaikkien kanssa. Rautianna on noussut hienoon kuntoon ja vastuksen kovenemisesta huolimatta sitä voidaan pitää yhtenä lähdön suosikeista. Isoissa hevosurheilumaissa on niin paljon eri lajeissa kilpailevia hevosia, että uuden käyttötarkoituksen löytäminen on haastavampaa, Mäki pohtii. Soraja, jonka ohjastaja taannoin putosi kärrylenkillä Saimaan kanavaan. Kun jotakin hevonen päättää, se sen toteuttaa.” Suomenhevonen on erityisen monipuolinen rotu TUULIKKI VIILO Viikon T75-kierros ratkeaa lauantaina Joensuun Linnunlahdella. heinäkuuta 2025 ”Vaikeinta on saada hevonen ymmärtämään, etten halua vauhtia. Ihmisille kiltti ori pullisteli toisille hevosille niin, että tilanteet uhkasivat käydä vaarallisiksi. Ravikäytössä olevat hevosetkin saattavat tehdä samalla ratsun töitä. Tekijähevosen identiteettiä Rytistä ei saa pois millään. Suku kiinnosti”, Lappi muistelee. ”Jotkut kilpailevatkin ja ovat lahjakkaita molemmissa lajeissa.” Kun ravikilpailu-ura loppuu syystä tai toisesta, suomenhevosella voi olla vielä uusi ura edessään ratsuna. Oppisiko se koskaan juoksemaan, Lappi pohti. ”Se oli Vieskeristä ja hyvästä emälinjasta. Se löydettiin metsästä parin päivän päästä. ”Vaikeinta on saada hevonen ymmärtämään, etten halua vauhtia
Osallistujalla ei tarvitse olla omia aseita. Pilaantuneen pakasteen tunnistaa hajusta tai mausta. Hyvä testi tästä on se, että luoti tunkeutuu höyläämättömään lautaan 8–10 millimetrin syvyyteen. Sitä isommat luodit menevät peltirakenteista läpi ja kimmokkeista aiheutuvat riskit nousevat turhan suuriksi. Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja. Partanen muistuttaa, että koulutuksessa oppii vain perusteet aseen käsittelystä. Toimivan, hyvin koulutetun koiran kanssa kelpaa kulkea arkea ja kohti seuraavaa jahtikautta. Pitkä aika pakastimessa voi heikentää elintarvikkeen makua ja ravintoaineita. Vuosittain noin 6 000–8 000 uutta metsästäjää suorittaa metsästäjätutkinnon. Se on kuitenkin suositeltavaa ja voi olla eduksi esimerkiksi metsästysseuran jäsenyyttä tai aselupaa hakiessa, Partanen vinkkaa. Lajeja poistettaessa tulee muistaa, että myös rauhoittamattomilla linnuilla on rauhoitusaika. KUVA: SANNE KATAINEN METSÄSTYSAMMUNNAN ABC Maaja metsätalousministeriön rahoittama hanke. Nopea jäädytys, varastointi vähintään -18 asteessa ja oikea sulatus ratkaisevat, kuinka hyvin tuote säilyttää alkuperäiset ominaisuutensa. Ilmatiiviis vakumointi eli tyhjiöpakkaaminen on paras tapa säilyttää riistalihaa pakastimessa. Metsästysasetuksen 20 § muutettiin 1. Tällöin hakijan tulee antaa hakemuksessaan mahdollisimman tarkat tiedot estettävän vahingon suuruudesta ja luonteesta sekä vahinkojen estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä vahinkoalueella. Viljakuivureihin ja varastoihin pesiytyneet kesykyyhkyt tai karjatiloihin lentäneet naakkalaivueet on nykyisin mahdollista poistaa käyttäen ilmakivääriä. Kuntoilun lisäksi kouluttaminen on osa koiranomistajan arkea niiden metsästyskoirarotujen kohdalla, joiden työskentelyyn kuuluu tiivis yhteistyö ohjaansa kanssa. Maaja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen aikana järjestetään 30 kouluttajakoulutusta, laajennetaan ampumakoulutusten saatavuutta ja kehitetään kaupunkikoulutuksia. Noutajan hankinta vie usein metsästystä harrastamattomankin omistajan rodunomaisten metsästyskokeiden pariin – on mieleenpainuva hetki nähdä ensi kerran aloittelevana harrastajana, miten saumatonta koirakon työskentely voi parhaimmillaan olla. Lisäksi hyvinkin pieni aukko ylhäällä katonrajassa riittää kulkureitiksi. Käytännön osuus tiivistetään neljän tunnin koulutukseksi, jota tuetaan verkkokoulutuksella. Elokuiset illat sorsastuksessa yhdessä oman noutajan kanssa maksavat palkan tehdystä työstä. Metsästäjien ikääntyminen on ollut jo pitkään tapetilla, mutta Partasen mukaan naisten määrä kasvaa edelleen ja nuoret löytävät yhä metsästyksen pariin. Myös metsästyskoirien kunnon kohottaminen aloitetaan hyvissä ajoin ennen kauden alkua. Naakka liitettiin ilmakiväärillä sisätiloista poistettaviin lajeihin 1. Sen sijaan oikein pakastettu riista säilyy pidempään. Koulutuksen käyneet saavat postissa metsästysampumakortin. Mitä enemmän riistassa on rasvaa, sitä lyhyempi säilyvyys. ”Jossain päin Suomea koulutuksia ei ole riittävästi tarjolla ja jossain taas on liian vähän kysyntää”, kertoo Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen. Onnistuneen pesimisen edellytys on pienpetojen loukutus, johon osa metsästäjistä on kunnioitettavalla tarmolla vihkiytynyt. Jussi Partasen mielestä se on kuitenkin suositeltavaa. kesäkuuta 2018 siten, että ilma-asetta voidaan käyttää rakennuksen sisällä variksen, harakan, kesykyyhkyn, oravan, näädän, kärpän ja minkin poistamiseen. Kodin lähistöllä pesivien kyyhkysten kujerrus vie ajatukset elokuuhun. Etenkin suurten kaupunkien läheisyydessä olevat ampumaradat ovat kovalla käytöllä, ja ampumakoulutukset menevät nopeasti täyteen. ”Verkkokoulutuksen avulla voidaan opettaa tiettyjä asioita teoriassa ja radalla keskitytään sitten niiden viemiseen käytäntöön.” Ampumakoulutuksen käyminen ei ole pakollista ennen metsästyksen aloittamista. Alle kaksikymppiset ovat merkittävin uusi harrastajien ryhmä.” Kesällä järjestettävät metsästysammunnan ABC -kouluutkset löytyvät Metsästäjäliiton tapahtumakalenterista. Jatkuu marraskuuhun 2026 saakka. KUVA: TAINA RENKOLA Ampumakoulutuksen käyminen ei ole pakollista ennen metsästyksen aloittamista. Toimiva yhteistyö rakennetaan metsästyskoiran ja ohjaajan välille pennusta saakka, mutta taitojen ylläpito edellyttää säännöllistä treeniä. Metsästäjien ampumakoulutus uudistuu ensi vuonna Ampumakoulutuksissa perehdytään haulikkoja kivääriammuntaan sekä turvalliseen aseen käsittelyyn. Äänetön, huomaamaton ja tehokas työskentely edellyttää toimivaa yhteistyötä. ”Alle kaksikymppiset ovat merkittävin uusi harrastajien ryhmä.” JUSSI PARTANEN Ampumakoulutuksen käyminen ei ole pakollista, mutta siitä voi olla etua esimerkiksi metsästysseuran jäsenyyttä tai aselupaa hakiessa. Varsinainen harjoittelu alkaa vasta koulutuksen jälkeen. Kouluttajan täytyy ymmärtää kokemattomuus”, Partanen muistuttaa. Kesällä ampumaradalta kantautuva pauke kertoo, että harrastajat valmistautuvat jahtikauteen ajoissa. Linnut kannattaa ajaa sopivaan paikkaan ennen ampumista, jotta osuma on hyvä. Linnut ovat hygieniariski, sillä niiden mukana voi viljojen ja rehujen joukkoon levitä ulosteiden, höyhenien ja sulkien lisäksi erilaisia tauteja. Koulutuksen hinta on tänä vuonna aikuiselta 70 euroa ja alaikäiseltä 50 euroa. Kesän edetessä taas luvattoman nopeasti mieltä kutkuttaa kuitenkin jo ajatus lähestyvästä metsästyskaudesta. Koeharrastus tukee erinomaisesti metsästystä. Se intohimo vie ohjaajankin mennessään, ja johtaa usein metsästysharrastuksen aloittamiseen. Tuottaja: Eija Vallinheimo, eija.vallinheimo@mt.fi Maaseudun Tulevaisuus Keskikesän jäädessä taakse ja päivien vääjäämättömästi lyhentyessä olo on haikea. Suomen riistakeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pyydystämiseen tai tappamiseen niiden rauhoitusaikana viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi. H a n k ke e n koordinaattorina toimii yleisesikuntaeverstiluutnantti ja ammatillinen opettaja Tapio Palmunen, jolla on pitkä kokemus metsästysammunnassa. Koiran kanssa kohti jahtikautta Kesä on oiva aika valmistaa vaikkapa grilliherkkuja riistasta, ja samalla tyhjentää pakastin. Muuttolintujen levähdyspaikakkaverkoston osana rakennettu kosteikko tarjoaa pesintäympäristön lukuisille lajeille. Sisäelimiä ei Maulavirran mukaan kannata säilyttää pakastettuina yli kahdeksaa kuukautta. Noutajaharrastajien kesään kuuluvat noutajien metsästyskokeet. Sisätiloihin eksyvät linnut aiheuttavat kiinteistöissä hygieniaja tautiriskin lisäksi myös merkittäviä taloudellisia vahinkoja. Naakat ja kesykyyhkyt kuriin tuotantorakennuksissa Konehallin sisältä poistettuja kesykyyhkyjä. Maatilojen rakennukset ovat yleensä erilaisia halleja ja varastoja, joihin viedään ja joista haetaan jatkuvasti orgaanisia tuotteita. KUVA: JUKKA SAARINEN Myös rauhoittamattomilla linnuilla on rauhoitusaika. ”Jo noin kuudesosa uusista metsästäjistä tulee Uudeltamaalta. Hankkeen tavoitteena on parantaa uusien metsästäjien ampumataitoa ja turvallista aseenkäsittelyä. Rodunomaiseen työhön pääseminen sytyttää noutajassa kipinän, jota mikään muu tekeminen ei herätä. Keittiömestari Markus Maulavirta toteaa Jahtimedian jutussa, että hirvi, peura ja kauris säilyvät pakastimessa jopa 2,5 vuotta, jäniskin kaksi vuotta, mutta villisika rasvaisempana lihana vain 6–10 kuukautta. JUKKA SAARINEN 12 perjantaina 4. Asianmukaiseen säilytykseen kuuluu, että paketteihin merkitään päivämäärän lisäksi, mikä riistaeläin ja ruhonosa on kyseessä. Aiemmin ainoat lailliset aseet olivat haulikko ja pienoiskivääri, jotka eivät sovellu käytettäväksi sisätiloissa. Käytännössä on todettu, että 4,5 mm kaliiberi on tähän tarkoitukseen hyvin soveltuva. Vesilintukantojen eteen tehdään ahkerasti työtä metsästysseuroissa ympäri maan. Koulutettu noutaja selvittää vaivatta helpon tehtävän, pariin kymmeneen metriin veteen ammutun sorsan noutamisen. KUVA: EIJA VALLINHEIMO EIJA VALLINHEIMO Uusille metsästäjille järjestettävät ampumakoulutukset uudistuvat ensi vuoden aikana. Tämä helpottaa etenkin syrjäseuduilla asuvia, joilla on pitkä matka lähimmälle ampumaradalle. Marttojen mukaa rasvaisen lihan ja kalan säilyvyysaika on melko lyhyt, tavallinen porsas ja lammas säilyy pakastimessa 4–6 kuukautta. Koulutus on suunnattu juuri metsästystutkinnon suorittaneille, muuta siihen voi osallistua myös jo ennen tutkinnon suorittamista. Muun muassa tätä ongelmaa ratkotaan Metsästysammunnan ABC -hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa uusien metsästäjien ampumataitoa ja turvallista aseenkäsittelyä. Koiran luottamus ohjaajansa käskyihin rakennetaan onnistuneilla harjoituksilla. Nyt on aika tyhjentää pakastin riistalihasta Nyt on hyvä aika tyhjentää pakastinta ja tehdä tilaa syksyn sadolle. Uudistamisen jälkeen osa ampumakoulutuksen opetuksesta siirtyy verkkoon. Siitä johtuen poistettavien lintujen määrät kääntyvät yleensä nopeasti laskuun. Hakijan tulee myös selvittää syyt, miksi vahinkoa ei voida estää muutoin kuin pyytämällä rauhoitettuja lintuja niiden rauhoitusaikana. Samoin säännöllistä työtä vaatii kosteikon vesakon raivaaminen. kesäkuuta 2019. Linnut ovat sen verran nopeita, että jo lyhytaikainenkin ovien avaaminen riittää niiden lennähtämiseen sisälle. Mutta kun ammuttu pienriista pitää saada talteen peitteisestä vaikeasta maastosta ja pitkältä etäisyydeltä, koiran ja ohjaajan taidot punnitaan. Toivottavasti pesinnät ovat onnistuneet hyvin. Riskit tautien, kuten salmonellan tai lintuinfluenssan, leviämisestä kasvaa etenkin kotieläintiloilla. Samalla käytännön osuus tiivistyy kuudesta tunnista neljään. Käytettävän ilmakiväärin tulee olla riittävän voimakas, mutta ei kuitenkaan supervahva. ”Kun uusi metsästäjä tulee koulutukseen, se voi olla ensimmäinen kerta ampumaradalla. Elokuinen kosteikkomaasto on täynnä vetäviä hajuja, jotka koiran pitää sivuuttaa ohjaajan niin kehottaessa. Metsästysharrastuksen jatkuvuuden kannalta sopivien kouluttajien ja ampumaratojen löytyminen on ensiarvoisen tärkeää. heinäkuuta 2025 ERÄ KOLUMNI JOHANNA KOSKIAHDE johanna.koskiahde@mt.fi Koeilmoittautuminen motivoi treenaamaan kesän juuri niitä asioita, joita syksyllä tositoimissa tarvitaan.. Tällaisia tiloja on lähes mahdotonta täysin sulkea siivekkäiltä. Koeilmoittautuminen motivoi kummasti treenaamaan pitkin kesää juuri niitä asioita, joita syksyllä tositoimissa tarvitaan. Pidemmässä ajassa rasvassa tapahtuu kemiallisia muutoksia eli se härskiintyy. Metsästäjät ovat huomanneet, että nopeasti oppivan linnun, kuten naakan, parvikäyttäytyminen mahdollistaa tehokkaan tiedonvaihdon siitä, missä on vaarallista liikkua ja missä ei. Marttojen mukaan itse tehtyjä ruokia, kuten keittoja ja laatikoita, voi säilyttää pakastimessa 1–3 kuukautta. Kosteikolla vesilintujen poikaslaskennan yhteydessä tutun metsästysympäristön aistiminen herättää tulevan jahtikauden odotukset. ANNI-SOFIA HOPPI Monet linnut hakeutuvat mielellään ravinnon ja lämmön perässä erityisesti maatiloilla erilaisiin varastoihin, karjasuojiin ja viljakuivureihin. Sorsat ja hanhet säilyvät korkeintaan vuoden, mutta metso, teeri ja riekko yli kaksi vuotta, kuten myös fasaani, peltopyy ja kyyhky
Kävijöitä tulee festariviikolla noin 50 tuhatta. Ei voida siis sanoa, että kunta maksaa viulut. Kunta on tapahtuman järjestämisessä monella tapaa mukana. Ennen kaikkea tapahtuma on paikallisille yrityksille tärkeä. ”Majoitus, ravintolat, kaupat ja muut palveluyritykset hyötyvät tapahtumasta paljon. Täytyy tilata paljon ruokaa, juomia ja tavaroita. Mitä paremmin yrityksillä menee, sitä paremmin kunnallakin menee”, Nikander sanoo. Kylänraitti on muutoin rauhallinen. Yli 50 henkilöä saa suoraan tai välillisesti toimeentulonsa kulttuuritoiminnasta. Jatkuu seruaavalla sivulla.. Kesäkuussa aloitetaan muu rakentaminen. Kunta vuokraa festivaalialueen, säilyttää festivaalikamppeita läpi vuoden ja antaa 25 000 euroa tapahtuman järjestämiseen. MT kävi tutustumassa Kaustisen kansanmusiikkijuhlien valmisteluihin. Soittotaidottomuutta on joutunut selittämään kuntalaisille. Tehdään työvuorolistat, ruokalistat ja terassi pystyteKylän jokavuotinen ponnistus JUSSI VEHKALA ”Ei ole mikään katastrofi vielä, mutta kovin montaa tappiollista vuotta ei voi peräkkäin järjestää. Nikanderkin pääsee kesälomalle vasta festivaalien jälkeen. Kaustisen kunnanjohtaja Minna Nikander kertoo musiikkijuhlien rytmittävän kuntalaisten elämää. Yrittäjä Reetta Kuorikoski kertoo vanhempiensa aloittaneen ravintolatoiminnan 1980-luvulla. Kunnanrajakyltissä komeilee viulu pitäjän vaakunana. Ravintolassa valmistaudutaan tohinalla festareihin. ”Suora rahallinen panostus on suhteessa varsin pieni. Miten näin suureen yleisötapahtuman järjestäminen onnistuu pikkukunnassa. ”Nämä kaksi viikkoa ovat kiireisimmät ajat. Ilmassa on odotuksen tunnetta. Paikkakunnan kaikki majoituspaikat ovat jo varattuina festivaaliviikolle. Isot teltat pystytetään toukokuussa. Jukka Virkkula (vas.) ohjaa talkoita. Kuntalaisten oman ilon lisäksi soittoperinne ja festivaalit ovat kunnan julkisuuskuvalle kaikki kaikessa. Ennen pestiin hakeutumista hän ei tiennyt paikkakunnasta muuta kuin kuuluisat festivaalit. Väkiluku tulee kuitenkin moninkertaistumaan vajaan kahden viikon päästä, jolloin kansanmusiikkijuhlat alkavat. Hän on veljensä kanssa perheyrityksen toisen polven jatkaja. Tuukka Lempiö asettaa huopaa urheilusalin lattian suojaamiseksi. JOHANNES TERVO Kunnanjohtaja Minna Nikander kertoo, ettei itse soita viulua. Maaseudun Tulevaisuus 13 perjantaina 4. Matkalla kunnantalolle kylän keskustassa kadulla näkyy nainen kantamassa soitinlaukkua. Esimerkiksi teknisen puolen työpanosta menee todella paljon alueiden siivoamiseen ja jätehuoltoon.” Nikander on toiminut vasta kaksi vuotta kunnanjohtajana. ”Täällä on aika ennen festivaaleja ja niiden jälkeen”, hän kuvailee. heinäkuuta 2025 LUKEMISTO KAUSTINEN Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Kaustisen kansanmusiikin vahva perinne ei jää vierailijalta huomaamatta. Siirrymme kunnantalolta paikalliseen ravintolaan, joka on tietysti nimeltään Pelimanni. Kaustinen on noin neljän tuhannen asukkaan maaseutukunta. Kaustislaisista vähintään joka kymmenes soittaa kansanmusiikkia. Hänet on yllättänyt, kuinka läpileikkaava kansamusiikkiperinne on juhlan ulkopuolella. Sellaiset ovat tietysti realiteetit.” VALTTERI VALO Talkoolaiset Jenna Huhtamäki (vas.) ja Tiina Kivinen talkoiden tohinassa. Kunta on kuitenkin monella muulla tapaa taustalla mukana. Kadun toisella puolella on musiikkilukio ja toisella puolella kansantaiteen keskus. Olemme siis todella kulttuurikunta.” Kaustislainen viulunsoitto kuuluu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. JOHANNES TERVO Miten järjestetään tuhansien kävijöiden festivaali pienellä paikkakunnalla. ”Perinne puhkeaa kukkaan kerran vuodessa isona tapahtumana, mutta muut 51 viikkoa vuodesta täällä soitetaan myös. Huopia imuroimassa Helinä Virkkala
”Just kerkesin hyppäämään parren päälle, että en jäänyt lehmäjyrän alle.” Toinen navettaharjoittelu on hiljattain loppunut ja lomituksia Lassilan tilalla saattaa olla tiedossa. Jos hänestä talliyrittäjä tulee, on yrityksen konsepti erilainen. Vaikka Raamattukin vetoaa avioliiton pyhyyteen, uskon Jumalan antaneen meille järjen käytön. Lähde: Kielitoimiston ohjepankki: eksonyymit TUOVI MÄKIPERE Upsala katosi kartalta Nimipäivät Perjantai: Ulla, Ulpu Lauantai: Unto, Untamo Sunnuntai: Esa, Esaias Maanantai: Klaus, Launo Tiistai: Turo, Turkka Keskiviikko: Jasmin, Ilta Torstai: Saima, Saimi Päivän sana Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona. Suomenkieliset muodot näistä englannin-, ruotsinja espanjankielisistä paikannimistä ovat tietenkin Lontoo, Tukholma ja Espanja. Vaikka ydinperhe olisi itselle tärkeä arvo, on tärkeä muistaa, ettei jää sen vangiksi, jos olosuhteet siinä muuttuvat itselle tai lapsille vahingollisiksi. Yksi perheenisä ärähti puhelimessa jollekin puolisostaan niin että koko kauppa varmasti kuuli: ”Mä en oikeesti kestä tota!” Huudahdus saattaa kuulostaa hivenen huvittavalta, mutta oikeasti ilmassa leijaili konfliktin uhka. Tämä on ymmärrettävää, sillä elämme arvaamattomassa ja äkkinäisesti muuttuvassa ajassa, jossa ihmiset kaipaavat suojakseen pysyvää perusrakennelmaa. 15 perjantaina 4. ”Lapsesta asti olen ajatellut, että haluan tehdä työkseni jotain eläinten kanssa”, kertoo verenperintönä vahvan eläinrakkauden saanut Kiira. Kuulostaako oudolta. Aamupäivällä hän on hoitanut eläinpihan asukit: kanat, kanit, lampaat, alpakat, ankat ja ponin. Elämän merkityksellisyys löytyy pienistä asioista: sellaisista, jotka pysyvät kuin kallio. ”On hienoa, kun pystyy opettamaan pienemmille ja aikuisillekin asioita eläimistä ja erityisesti hevosista. Ajattelin perustutkinnon jälkeen pitää välivuoden ja olla töissä. ”Klinikkahoitajan tutkinto olisi hyödyllinen, vaikken itse työtä menisi tekemäänkään. Mitä sitten tapahtui myöhemmin kodin seinien sisäpuolella, jää ikuiseksi arvoitukseksi. Ydinperheihanteessa piilee omat vaaransa JANICA PÖRHÖNEN janica.porhonen@mt.fi Yksi lentää Londoniin Stockholmin kautta ja toinen haaveilee matkasta Españaan. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus Marraskuussa 18 vuotta täyttävä pälkäneläinen Kiira Rönni on pienestä lapsesta lähtien tiennyt, miten haluaa elämänsä viettää: eläinten kanssa. Juhannusviikolla näin ruokakaupassa lapsilleen tiuskivia äitejä ja isejä, jotka työnsivät ostoskärryissään muun muassa kaljakoreja. Tervolaa lähempänä se ei oikein ollut mahdollista. Vierasperäisistä nimistä muokkautuneita sovinnaisnimiä kutsutaan eksonyymeiksi. Omiin läheisiin, kuten sisaruksiin, kannattaa myös tukeutua. Lehmälauman joukossa liikkuessa lajin laumakäyttäytymisen lainalaisuudet ovat kuitenkin hahmottuneet. heinäkuuta 2025 HENGÄHDYSPAIKKA TIESITKÖ?. Opintoihin liittyviä pitkiä harjoitteluja hän on tehnyt Etelä-Suomessa, naapurikylässä Lassilan tilan robottinavetalla ja pääkaupunkiseudulla ratsastuskoulussa. Ydinperhe ei ole aina turvallisin vaihtoehto siinä eläville. Kerran oltiin koulun raviradalla tulossa kauppareissulta ja otettiin laukkapätkä viimeiselle suoralle, kun radan kulmalta lähti porolauma laukkaamaan rinnalle. ”Siellä oli kiva ratsastella yhdessä porojen kanssa. Rakastaa kirpputoreilla käymistä mottonaan ”jonkun roska on mun aarre”. Loppupeleissä matkustus Tervolaan oli helppoa, ei tarvinnut kuin hypätä yöllä Tampereella junaan ja aamulla oli perillä.” Kiira vietti Tinna-tammansa kanssa Tervolassa yhden ikimuistoisen lukuvuoden. Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja ja teologian maisteri. Ydinperheen ihanne liittyy myös konservatiivisten arvojen kasvuun tietyissä yhteisöissä. 57: 15 KALENTERI 4.–10.7. Kesäkuun lopun sadepäivänä Kiira seisoo satuloidun Pancho-ponin kanssa odottamassa talutusratsastukseen asiakkaita. Kun ikää tulee, unelmakartta jatkuu samana: toive pitkästä parisuhteesta ja hyvistä suhteista perheenjäsenten välillä. Mutta yhä enemmän ydinperheissä – tuossa sinällään ihailtavassa rakenteessa – nähdään rikkinäisyyttä. Opintosuunnista mielekkäimmältä vaikutti maatalouden perustutkinto, jossa on mahdollista oppia useampien eläinlajien hoitamista teoriassa ja käytännössä. Endonyymejä käytetään suomen kielessä silloin, kun paikalle ei ole vakiintunut muuta nimeä. ”Mulle oli erityisen tärkeää saada oma hevonen mukaan kouluun. Tinnahan siitä innostui ja hetki laukattiin yhdessä porojen kanssa.” Ensimmäisenä opintovuonnaan Pälkäneen tyttö vakuutti Lappiassa opettajansa itseohjautuvuudellaan ja vastuuntunnollaan niin, että on saanut opiskella kotoaan käsin. KUVA: LARI LIEVONEN Kiira Rönni kotitallin töissä Pälkäneellä. ”Robottilypsynavetalla työ on tehty helpoksi, kun ei tarvitse joka ikistä lehmää erikseen lypsää ja kaikki lehmien tiedot ovat koneella. Joskus pienet laulavat onnellisina ääneen ihhahhaata ponin selässä talutusratsastuskierroksella. Opiskelee maatalouden perustutkintoa Lappia-ammattikoulussa Tervolassa, valmistuu 2026. Kotitallin jatkamiseen tulevaisuudessa hänellä olisi mahdollisuus, mutta napakasti nuori nainen toteaa, ettei jaa äitinsä intohimoa maastoratsastusten ohjaamiseen. Jes. Paras kirppislöytö on ollut aito Guess-vintagelaukku kymmenellä eurolla. Eksonyymien vastakohtia ovat endonyymit eli paikalliskieliset nimet, kuten Zhongguo ja United States of America, tuttavallisemmin Kiina ja Yhdysvallat. Yhteyden luominen eläimeen, lajista riippumatta, on Kiiralle keskeinen kiinnostuksen kohde. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen. Hänelle maistuisi myös työ loukkaantuneita luonnoneläimiä auttavassa hoitolassa. Toivepaikkani olisi hevostila, jossa pääsisi työskentelemään nuorempien hevosten kanssa, joilla ratsukoulutus olisi alkamassa.” Pidemmän tähtäimen haave Kiiralla on kytenyt pienestä pitäen. Voi tietysti olla, että ongelmia ydinperheessä on ollut aina yhtä paljon, mutta sosiaalisen median kautta ne tulevat aiempaa näkyvämmiksi. Siitä tulee hyvä mieli kaikille, minullekin joka kerta.” Kiira arvelee, että opiskelu ei jää maatalouden perusopintoihin, vaan jo pidemmän aikaa hänellä on ollut mielessä klinikkaeläinhoitajan opinnot. Nyt menossa on kesätyö pälkäneläisen Niitty-Seppälän tilan Kesätorin eläinpihan hoitajana. Robottinavetalla työskentely kahdessa harjoittelussa on ollut Kiiran mielestä äärettömän mielenkiintoista. Harrastaa islanninhevosia, oma tamma Tinna on juuri astutettu ykköspalkinnon ori Freir frá Kaakkolalla, mahdollisesta varsasta tulee Kiiran ensimmäinen oma kasvatti. Vaikka lehmä ei tarkoita pahaa, voi tilanteissa silti käydä pahasti.” Ainoastaan yhden kerran navetalla kävi läheltä piti -tilanne, kun Kiira oli etsimässä laumasta lehmäyksilöitä, joiden lypsyväli uhkasi venähtää liian pitkäksi. Omimmillaan Kiira Rönni kokee olevansa rakastamansa maaseudun rauhassa. Perhe on siellä, missä on rakkaita. Suojaavat rakenteet on löydettävä muualta. Työ ei ole tuntunut erityisen raskaalta, koska olen tottunut fyysiseen työskentelyyn.” Lehmien käyttäytymisen ja eleiden tulkitseminen on alkanut sujua, vaikkakaan se ei ole Kiiran mielestä ainakaan vielä yhtä helppoa ja luontevaa kuin hevosten sanattoman viestinnän ymmärtäminen. Olen nähnyt myös tilanteita, joissa avioliitto on ollut tasaisen hyvä, kunnes vuosikymmenten kuluttua toinen jättää toisen täysin yllättäen yksin lasten kanssa. Huolestuttavaa on, että joka neljäs 18–35-vuotiaista miehistä ajattelee, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan esimerkiksi käytöksen, ulkonäön tai pukeutumisensa vuoksi. Ensimmäisen kerran Kiira oli eläinpihan hoitajana kaksi kesää sitten, 15-vuotiaana. Joissakin tapauksissa nimi kirjoitetaan alkuperäiskielisen kirjoitusasun mukaan, mutta äännetään suomalaisittain, kuten Milano, jonka italiankielinen painotus on toisella tavulla, mutta suomen kielen ääntämisessä ensimmäisellä tavulla. Tällaisia ovat esimerkiksi Madrid ja Manchester. Havaintoni ydinperheen ihanteesta perustuu siihen, mistä moni tuntemani nuori aikuinen puhuu: avioliitosta, lapsilukuhaaveesta, omistusasunnosta, usein mahtuu myös koira tai kissa. Ehdottoman lumoavia eläimiä ovat hänen mielestään kissapedot. Niistä voi oppia rajattomasti, eikä siltikään ole koskaan valmis.” ”Eläinten kanssa työ ei tunnu työltä” Kotikonnuilla Pälkäneen Ruokolassa Kiiran kanssa kuvassa ovat islanninhevostammat Stjarna ja Elli. KATI SUSI Perinteinen ydinperhe tuntuu kiehtovan yhä useampaa. Meillä on oikeus suojella omaa ja lasten terveyttä, jaksamista ja henkeä. Vakiintuneita eksonyymimuotoja on usein vaikea tai tarpeetonta muuttaa, mutta kansainvälisissä yhteyksissä suositellaan uusien endonyymien käyttöä yhteistyön ja vuorovaikutuksen sujuvoittamiseksi. Ihminen saattaa muuttua toiselle julmaksi ja kylmäksi. Se olisi työjakso eläintarhassa, jossa pääsisi oppimaan eksoottistenkin eläinten maailmasta. Joitain viikonloppuja Kiira on jo tilalla lomittanutkin. Elämää ei voi rakentaa yhden ihmisen varaan. Yläasteella hänelle alkoi valjeta, että vaikka hevoset ovat rakkaita, kiinnostaa muidenkin eläinlajien tunteminen. Pääasia Kiiralle kuitenkin on, että saa oppia eläimistä jatkuvasti lisää. Niiden eteen ei kannata jäädä ajatuksella, että pystyisi pysäyttämään niitä ja komentamaan väistämään. Kiira on syntynyt hevostilan tyttärenä ja isosiskonsa tavoin kasvanut hevosten ja lemmikkikoirien sekä -kissojen ympäröimänä. Tällainen saa yksinjätetyn lähes poikkeuksetta shokkiin, kriisin jäljet ovat pitkäkestoisia. Hän iloitsee työnantajansa osoittamasta luottamuksesta ja työstä eläinten ja vierailijoiden parissa. Eksonyymit ovat yleensä syntyneet vähitellen ajan kuluessa, ja ne koskevat pääasiassa merkittäviä maantieteellisiä kohteita, kuten mantereita, valtioita, tärkeitä kaupunkeja ja tunnettuja luonnonpaikkoja. Asia ilmenee Naisjärjestöjen yhteistyössä Nytkis ry:n teettämästä, miehille suunnatusta kyselytutkimuksesta kesällä 2024. Luonnon kauneus, ystävät ja Jumala ainakin pysyvät. ”Kiimassa olevat lehmät eivät huomaa ihmistä keskenään hyppiessään. Moni muistaa koulun maantieteen tunneilta esimerkiksi länsinaapurimaan paikannimet Upsala ja Skoone, jotka kuitenkin nykyään suositellaan kirjoittamaan ruotsinkielisten alkuperäismuotojen mukaisesti Uppsala ja Skåne. Siksi suomen kielessä on eksonyymit aina Kööpenhaminasta Keski-Siperian ylänköön ja Uudesta Etelä-Walesistä Uzbekistaniin. Ketterä tyttö ehti väistää toisen lehmän alta äkisti pois juoksevaa lehmää. Ydinperheeseen kohdistuvassa arvostuksessa on pohjimmiltaan kyse turvan kaipuusta. Kirjoitan tästä, koska tiedän, että Suomessakin elää kristillisiä yhteisöjä, joissa ydinperheestä halutaan pitää kiinni jopa oman henkensä uhalla. ”Eläinten kanssa työ ei tunnu työltä. Olen nähnyt hyvin erilaisia ydinperheitä: hyvinvoivia ja tyytyväisiä, joissa kuitenkin eletään tavallisten arjen haasteiden ja väsymyksen keskellä. Yhtä hyvä perhe kuin ydinperhe voi olla esimerkiksi uusperhe tai yksinhuoltajan tarjoama turva lapsille. KUVA: LARI LIEVONEN KIIRA RÖNNI Syntynyt 2007 Pälkäneellä hevostilan nuorempana tyttärenä. Heiltä voi saada apua jaksamiseen tai mahdolliseen eroamiseen. Kun tutustumiskäynnit useampiin opinahjoihin oli tehty, ohjasi yksi reunaehto eteläisellä Pirkanmaalla asuvan nuoren naisen Lappiin asti opiskelemaan. ”Eläimistä voi oppia rajattomasti, eikä siltikään ole koskaan valmis.” Kiira Rönni lähti Lappiin asti opiskelemaan maatalousalaa, koska halusi oman hevosensa mukaan kouluun. Moni uskaltaa myös nykyään kertoa asioistaan vapaammin
Kuvassa kirjan kuvitusta vuodelta 1804. 374 s. Bethistä tulee häntä aina palvoneen lammastilallisen, Frankin, puoliso.Pian syntyy poika, Bobby. Suom. heinäkuuta 2025 Älä pilaa saunarauhaa Muistan joskus nähneeni internetissä kuvan 1950-luvulla mainetta niittäneestä filmitähti Humphrey Bogartista sormi ojossa kohti katsojaa. Niinpä kaupassa käydään kiireisen arjen keskellä työpäivän jälkeen, kun joku huomaa, että viimeinen maitopurkki tyhjeni aamupalalla. Mukanaolosta oli muutakin hyötyä. Isojen tavaroiden latominen kärryyn turvakaukalon ohitse oli mahdotonta, joten kaukaloa piti nostella edestakaisin kärryn päälle ja pois useita kertoja kauppareissun aikana. Jos yhteisössä haluaa elää, meillä on velvollisuus ja vähintäänkin oikeus puuttua sellaiseen käytökseen, joka yhteisöllisyyttä tuhoaa”, hän sanoo. Vaimo on jäänyt Yhdysvaltoihin, haluaa eron. Kieli on kaunista, sujuvaa, mutta ei yllä Owensin teoksen alkuvoimaan. Yhdellä vieläkin tuoreessa muistissa olleella kauppareissulla olin jo maksanut ostokseni ja pakkasin niitä kasseihin, kun kuulin jonkun pitkässä kassajonossa seisovan asiakkaan huutelevan: ”Keneltä on jäänyt tänne vauva.” Nolona tunnustin unohdukseni ja hiivin vähin äänin hakemaan muutaman metrin päähän unohtuneen jälkikasvuni. Saunaan ei kuulu vääntäminen politiikasta, uskonnosta tai mistään muustakaan aiheesta.” Mutta mitä tehdä, jos toisen käytös lauteilla alkaa kaikesta huolimatta ärsyttää. ”Yleisissä saunoissa voi luoda yhteisöllisyyden tunnetta tuntemattomien ja tuttujen saunatovereiden kanssa. Tapahtumat sijoittuvat pääosin Etelä-Englannin maaseudulle, kirjailijan omiin maisemiin. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus ”Juodaanpa teillä paljon maitoa!” Viereistä ostoskärryä täyttävän miehen kommentti muistuu mieleeni vielä vuosienkin päästä maitohyllyn luona, vaikka kärryyn nostelemieni maitopurkkien määrä on pudonnut alle puoleen vanhimpien lastemme aikuistuttua ja kotona asuvan perheen koon pienennyttyä. Kauppareissut lasten kanssa voivat päättyä myös nolosti. Ja kun ei välty, harmittaa. Onko intohimo hallittavissa. Huomasin ajattelevani, että nykyisessä digitodellisuudessa toisiin ihmisiin lyödään leimoja sen verran herkällä kädellä, että edes saunassa sellaiselta toivoisi välttyvän. KUVA: ACERBI GIUSEPPE / MUSEOVIRASTO 16 perjantaina 4. Gummerus. ”Kun Suomessa alettiin rakentaa sähkösaunoja nopean kaupungistumisen aikana, oli pääasiallinen tarkoitus rakentaa vain sauna. Suomalainen syö, nukkuu ja saunoo Suomalaisia sotilaita saunomassa – siellä jossain. Ottaa itselleen esimerkiksi maalivahdin tai vaeltajan rooli, antautua leikille ja unohtaa arkiset murheet. Mutta sitten Gabriel palaa kylään 11-vuotiaan poikansa kanssa ja ryhtyy kirjoittamaan uutta romaania lapsuuskodin rauhassa. Yleiset saunat eivät ole myöskään ryyppäyspaikkoja. Maaseudun arki on työntäyteistä ja tasapainoista. Saunassa tämä toivomus paljaudesta tietysti toteutuu hyvin kirjaimellisesti, mutta nähdäkseni samaa henkeä on aistittavissa esimerkiksi harrasteporukoiden pihapeleissä ja eräkämpillä. Mekin tilasimme korona-aikana ruoat ja ne kuljetettiin kotiovellemme tai haimme ne noutopisteestä. ANELMA JÄRVENPÄÄSUMMANEN Joskus käy niin, että perinteen täytyy käydä miltei sukupuuton partaalla, ennen kuin sen arvo todella ymmärretään. 1980-luvulle mentäessä niistä oli kuitenkin tullut melkoinen harvinaisuus elintason noustua ja asuntokohtaisten kylpyhuoneiden yleistyttyä niin maalla kuin kaupungeissakin. Näistä aineksista kutoutuu trillerimäinen, lyhyin luvuin etenevä, kesäisiin vapaahetkiin sopiva lukuromaani. ”Vahvistan itsekin kaupungissa asuvana havainnon, että on siirrytty pikkuhiljaa kerrostalojen sähkösaunoista perinteisiin puulämmitteisiin saunoihin. Ja jos ei, mitä siitä seuraa. Kaikki asioita, joita moni tuntuu kaipaavaan muuten hektisessä nykymaailmassa. Joku toinen viettää kaupassa lepohetken kodin arjesta lastenhoidon keskeltä. Tuttavani tapasi vastata näihin ihmettelyihin: ”Valitettavasti yksi litra kaatuu jo perheemme pienimmiltä lattialta pyyhittäväksi.” Kaupassakäynti herättää monenlaisia tunteita. Maria Lyytinen, WSOY 2020) hengessä. Suomen saunaseura ry:n toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi vahvistaa havainnon. Mitä Beth on valmis riskeeraamaan. Maaseutukylän vehmaudessa koetaan tragedioita ja rakkauden eri muotoja. Koskenniemen mielestä yleisissä saunoissa on lopulta kyse toisten huomioimisesta ja maalaisjärjen käytöstä. Nuoret elivät kiihkeän kesän, mutta syksyn käänteet erottivat heidät. Kassalle tultaessa turvakaukalo piti nostaa vielä viimeisen kerran kaupan lattialle, jotta suurperheen viikko-ostokset sai siirrettyä riittävän nopeasti kassan liukuhihnalle. Kuva suomalaisen hotellin saunasta, kuvausajankohta on tuntematon. Mutta kerronta palaa aika ajoin kesään 13 vuotta aiemmin, jolloin jännitteet saivat alkunsa. Intohimodraamaa maalaiskylässä Clare Leslie Hall: Missä maa murtuu. Nyt asia nähdään toisin, löyly edellä. Yksi suomalaisen saunakulttuurin pohjakivistä on se, että saunassa ollaan ilman titteleitä. Osa nauttii hyllyjen välissä kuljeskelusta ja uusien tuotteiden tutkimisesta. KOMMENTTI EINO HAASE eino.haase@mt.fi ARVIO KOMMENTTI TERHI PELTOKORPI terhi.peltokorpi@gmail.com. Romantiikkaa ja maan merkitystä koetaan Tuulen viemää -klassikon tai paremminkin Delia Owensin Suon villin laulun (suom. ”Nykymaailmassa on ihan tarpeeksi tilaa möykkäämiselle, sauna on rauhoittumista varten. Tuolloin 17-vuotias katolisessa sisäoppilaitoksessa opiskeleva Beth rakastui hullun lailla kylän rikkaimman perheen perilliseen, Gabrieliin, komeaan tulevaan kirjailijaan. Kolmas välttää ikävältä tuntuvan ja aikaa vievän ruuhkaisessa kaupassa käynnin naputtelemalla verkkokaupan valikoimasta ruoat, pesuaineet ja pehmopaperit rauhassa kotisohvalla istuen. Kauppareissut sujuivat useimmiten myös nopeammin, kun yksi haki maidot, toinen leivontatarvikkeet ja kolmas keräsi hedelmät ja juurekset. Ja miksei nähtäisi, sillä kuten Koskenniemi sanoo: ”Löyly on saunan ydin.” Yleisten saunojen suosio on tuonut myös puheet saunaetiketistä jälleen laajempaan keskusteluun. Löylyttelyä seurannutta jälkihikeä kuivaillessani paikansin äänekkäästä löylytoverista kummunneen ärsytyksen juurisyyn. Kohtaaminen Bethin kanssa on väistämätön. Silloin ei välttämättä ajateltu, että täytyisi olla maailman paras löyly”, Koskenniemi selittää. Eletään vuotta 1968, kun kohtalokas laukaus ammutaan. Tapanani oli ottaa lastemme vauva-aikoina nukkuva vauva mukaan ruokakauppaan ja nostaa vauva turvakaukaloineen ostoskärryn päälle poikittain. Mietin pitkään, kehtaisinko kohteliaasti ärähtää ja todeta, että saunaan moiset tiedustelut eivät muuten kuulu. Koska sauna mielletään perinteisesti puhdistautumisen ja rauhoittumisen tyyssijaksi, toisten toimintaan puuttuminen voi tuntua hankalalta. Voiko sen kätkeä aviomieheltä ja kiinnostuneelta ympäristöltä. Kolmiodraama pitää kuitenkin otteessaan. Outi Järvinen. Miten ihanaa onkaan luopua hetkeksi omasta minuudesta, ja olla vain. Kuva otettu Rukajärvellä 1942–1944 välisenä aikana. Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu (kesk.), suurperheen äiti ja metsänomistaja. Koskenniemen mukaan syytä kuitenkin olisi. Taitavalla ohjaajalla ja näyttelijöillä onkin mahdollisuus tehdä tästä tarinasta mieleen jäävä elämys kuuluisien esikuvien tapaan. Kuvan alla olevassa tekstissä luki seuraavaa: ”Herrasmies ei koskaan paljasta maksamiensa verojen määrää tai sitä, kuinka monen kumppanin kanssa hänellä on ollut sutinaa.” Kuva ja teksti tulivat mieleeni, kun istuin juhannuksen alla Helsingin Olympialaisia varten rakennetun Uimastadionin yleisessä saunassa. Kirjoittaja on MT:n toimittaja. Koskenniemen mielestä velvollisuus koskee yhteisöllisissä saunaympäristöissä kaikkia. Kun teini-ikäisenä pääsin kauppaan TET-harjoitteluun ja sen jälkeen joulusesongin ajaksi töihin, osasin neuvoa tavaroita etsiville asiakkaille, mistä löytyvät sokerit ja jauhot. En kehdannut, ja se harmitti jälkeenpäin. Niiden suosio ylipäänsä on kasvussa.” Yleisissä saunoissa kehollinen ja henkinen rentoutuminen yhdistyvät Koskenniemen mukaan sopivissa määrin positiiviseen yhteisöllisyyteen. Hänen mukaansa kyseessä on jo pidempään vallalla ollut kehityskulku, jonka myötä yleisten saunojen – olivatpa ne sitten julkisia tai kaupallisia – käyttö on lisääntynyt tasaiseen tahtiin. Toive laadusta heijastuu suoraan siihen, miten vanhoja saunoja nyt uusitaan ja uusia saunoja rakennetaan. Niinpä isä otti meidät lapset mukaan ruokakauppaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi keväällä, että suomalaisilla on siinä monilta osin parantamisen varaa. Aikanaan kivuliaasti tukahdutetut tunteet nousevat pintaan. Beth tuntee asemansa miesten rinnalla korvaamattomaksi. 2020-luvulla yleiset saunat elävät kuitenkin jälleen uutta nousukautta. Tunteet leimahtivat molemmin puolin. Ehkäpä tässä on myös viime aikoina virinneen yleisten saunojen suosion pääasiallinen syy. Tilalla elää myös Frankin sympaattinen mutta hieman epävakaa Jimmy-veli. Vieressäni istunut löylyttelijä tuntui olevan loputtoman kiinnostunut muiden työkuvioista ja parisuhdestatuksista. Vauvan painon noustessa nostelu kävi jo jumpasta. Jostain syystä tästä ei tullut perheellemme tapaa, joka olisi jatkunut tähän päivään saakka. ”Puuttumattomuus on valitettavaa, kun suomalaiset ovat muuten ihan todella rohkeaa kansaa, mutta tämmöisen edessä ollaan hirveän hankalia.” Juttua varten on käytetty Historia Helsinki -sivuston artikkelia yleisistä saunoista sekä haastateltu Museoviraston erityisasiantuntija Leena Marsiota. Teoksen elokuvaoikeudet on ostanut Reese Witherspoonin tuotantoyhtiö Hello Sunshine, joka vastasi myös Suon villi laulu -romaanin filmatisoinnista. Oliko se onnettomuus vain murha?” Tällä virkkeellä englantilainen kirjailija ja toimittaja Clare Leslie Hall avaa kansainväliseen suosioon singahtaneen rakkausromaaninsa Missä maa murtuu. Perinteiseen saunaetikettiin kuuluu peseytymisen lisäksi se, ettei saunaan viedä tuoksuja, digivälineitä, musiikkia tai muitakaan ”bilevermeitä”. Liekö syynä pedanttiuteen taipuva luonteeni ja haluni valikoida ostoskärryyn päätyvät tuotteet tarkkaan niiden laatu ja päivämäärät huomioiden. ”Tämä on mielestäni yleisempi ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Lapset mukaan ruokakauppaan ”Maamies on kuollut, hän on kuollut, ja kaikki haluavat vain tietää, kuka hänet tappoi. Miksi tällainen henkinen kiukaalle kuseminen ei rinnastuisi siihen?” Koskenniemi kysyy. Jos huonolle käytökselle antaa siimaa, voi positiivinen yhteisöllisyys olla menetetty pitkiksi ajoiksi. KUVA: PAULI JÄNIS / MUSEOVIRASTO Saunassa voi parhaimmillaan tutustua jopa uusin ystäviin. Lapsuudenkodissani äiti opasti aina, että lapset pitää ottaa mukaan eri paikkoihin ja tilaisuuksiin, jotta he oppivat käyttäytymään niissä. Näin tapahtui Suomen yleisille saunoille, jotka vielä sata vuotta sitten olivat useille kansalaisille varsinainen välttämättömyys. ”Hyvin pärjää sillä, ettei ole ihan ääliö”, hän toteaa. Parhaimmillaan aivan yhtä vapauttavaa ja riemukasta kuin hissuksiin hiljaisuudessa löylyttely. Kuvaavaa on, että esimerkiksi pääkaupungissa Helsingissä yleisiä saunoja oli 1940-luvulla laajimmillaan yli 120, kun 80-luvulla niitä oli jäljellä enää alle kymmenen. ”Pidämmehän yhtä lailla huolen siitä, ettei kukaan mene kiukaalle kusemaan. Tiesin myös maalarinteipin ja hammastahnojen paikat. KUVA: TEUVO KANERVA / MUSEOVIRASTO ”Saunassa ei ole väliä, kuka olet vaatteet päällä.” JANNE KOSKENNIEMI Asiantuntija muistuttaa, että saunabuumin keskellä olisi tärkeää huolehtia myös saunaetiketin säilymisestä. Tietyssä mielessä suomalaisella saunakulttuurilla menee juuri nyt ehkä muutoinkin lujempaa kuin koskaan – kiitos viimeisimpänä euroviisuedustaja KAJ:n ja kansainvälisen ”wellness-kulttuurin” nousun. Saunassa ei ole väliä, että kuka olet vaatteet päällä.” Yleisten saunojen suosion lisäksi päivän sana saunomisessa on laatu, ja se näkyy ihmisten asenteissa. Voisiko olla niin, että me ihmiset yksiselitteisesti kaipaamme tiloja, joissa saamme olla täysin paljaina ilman titteleitä, määritteitä tai työnimikkeitä. ”Hyvin pärjää sillä, ettei ole ihan ääliö.” EINO HAASE Saunominen on yhdistetty Suomeen jo vuosisatojen ajan
Kun eilen Kuopion kaupungin Neulaniemellä olevalla metsäpalstalla oltiin kulottamassa sitä varten hakattua alaa, pääsi tuli vartijain huomaamatta äkillisen tuulenpuuskan vaikutuksesta sytyttämään varsinaisen polttoalueen ulkopuolella olevan osan. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Kalastuslehden mukaan on suurin Suomessa saatu ahven 2 kg. Siinä kysyttiin lapsen mielentilaa, levottomuutta, lohduttelun vaatimia aikoja ja vanhempien mielialoja edeltävän 2–3 tunnin aikana sekä kuinka usein oli laulettu. Vieraskielisiä nimiä joutuu jumppaamaan jonkin verran, esimerkiksi kirjoittamaan nimen niin kuin se pitää lausua”, Bauer Median Saarinen sanoo. Sillä on nesteen täyttämä ruumiinontelo. Reiän kairaamisessa madot hyödyntävät hydrauliikkaa. Kala, jonka pyydystivät n.s. KUVA: HEIKKI KETOLA ”Kyllä siinä aika paljon tsekataan, että minkälainen se mahdollinen kumppani kunnoltaan ja elintavoiltaan oikein on.” JARI HAIMI Kastematojen kemioiden on kohdattava ennen parittelua. Paitsi vauvan rauhoittamiseen laulaminen on suositeltavaa lapsen kielen, muistin ja tunteiden kehityksen kannalta. ”Aluksi se tuntui oudolta. ”Kyllä siinä aika paljon tsekataan, että minkälainen se mahdollinen kumppani kunnoltaan ja elintavoiltaan oikein on.” Lempi leimahtaa lehtikasoissa suviöisin Rehevässä paikassa multa voi olla täysin lierojen ”ulostetta”. Madon etupäässä oleva paksumpi vyö on merkki eläimen sukukypsyydestä. Kun mato kulkee maassa, se jättää jälkeensä ikään kuin virtsavanan.” Lierojen lisääntymistavoissa on vaihtelua riippuen lajista. Tutkimuksen toteutti Yalen yliopiston ryhmä USA:sta käsin netin välityksellä. JUSSI VEHKALA Ihmisellä lienee ollut ikiaikainen tapa hyräillä tai laulaa lapselleen. ”Sienet ja bakteerit tuottavat hiilidioksidia maan huokosilmaan. Noin klo 3 ajoissa päivällä oli palo uhkaavimmillaan ja melko voimakas tuuli uhkasi tehdä nyt jo noin sataan nousevan sammutusjoukon ponnistukset turhiksi. Tunkioliero elää pelkästään maatuvassa eloperäisessä aineksessa, esimerkiksi biojätekompostissa. Kun kaikki huokostilat täyttyvät rankkasateilla vedestä, hiilidioksidi liukenee veteen tehden sen happamaksi. Joitain lukijoita häiritsee esimerkiksi, jos kirjassa on naispäähenkilö, mutta lukija on mies. Tutkimusjakso kesti kuukauden. Kuulostaa siltä, että sekä äänikirjoissa että radiouutisissa tekoäly on hyvä lukija, mutta ei silti aivan yhtä erinomainen kuin taitava ihmisääni. Useimmat lierolajit ovat kulkeneet ihmisen jalanjäljissä. komennettiin komppania Pohjois-Savon rykmentistä apuun. Ihmisääneen verrattuna tekoälylukija on tasalaatuinen. Tavallaan ääni oli tunnistettava, mutta ei se kuitenkaan kuulostanut täysin minulta”, Saarinen muistelee. On tarkkaa työtä viedä koneääni tällaiseen ympäristöön”, STT Mediapalveluiden liiketoimintajohtaja Pihla Lehmusjoki sanoo. Seuranta tapahtui kännyköiden välityksellä vaihtelevina aikoina. Sanojen sävy on rauhoittava, mallia ”nuku, nuku nurmilintu”. Lähde: Child Development HEIKKI ARVILOMMI Kirjoittaja on lääketieteen tohtori. Metsäpalo Kuopion lähellä. Heille opetettiin uusia lauluja, lähetettiin videoita ja laulukirjoja sekä viikoittain viestejä ideoista. Peltoliero pystyy kulkemaan kovassa savimaassa, johon ihmisen on vaikea tunkea keppiä pystyyn. Huoltajan lisääntynyt laulaminen tyynnytti vauvat ja vaikutus oli myös pitkäaikainen. ” Alexander Stubb oli aluksi hankala, tekoäly lausui sen monella eri tyylillä. Näennäiseen virheettömyyteen liittyy myös ongelmia. Tekoälylukijan esikuva voi olla oikea ihminen. Äänikloonia varten Saarinen kävi muutamana päivänä lukemassa uutissähkeitä, jotta tekoäly sai riittävästi puhetta analysoitavaksi. Maa-aines on jossain kohtaa kulkenut madon suoliston läpi. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus Koneet pääsevät arjessa jatkuvasti enemmän ääneen. Tutkijat tosin arvelevat sen pitkällä aikavälillä näkyvän, koska lapsen hyvinvoinnin tiedetään vaikuttavan kaikkiin perheenjäseniin. Kemioiden on kohdattava. heinäkuuta 2025 LÄÄKÄRIN PALSTA. ”Voi olla esimerkiksi vanha asuinpaikka, josta pellot on metsitetty ja rakennukset hävinneet. Keväällä 2024 tekoäly alkoi lukea Bauer Median radiokanavilla STT:n toimittajien kirjoittamia uutisia. Vanhempien mielialaan laulaminen ei vaikuttanut. ”Metsäliero pystyy lisääntymään ilman kumppania, mikä on kätevää lajille, jota esiintyy harvakseltaan. Vielä jokin aikaa sitten vaikkapa navigaattorin ääni oli mekaaninen, jopa robottimainen, mutta nykyään tekoälyn ääntä voi olla liki mahdotonta erottaa ihmisäänestä. Ne koskettelevat ja tällä tavalla saavat kemiallista informaatiota toisistaan.” Ennen lopullista pariutumista kastemadot käyvät tutustumassa kummankin käytäviin. Kummatkin ovat hyötyneet. Maata kun kaivaa, niin matoja kuitenkin löytyy merkkinä menneestä ihmistoiminnasta.” Ihmisiltä on jäänyt maahan ravintoa, ja madot ovat pitäneet maan hyvänä viljelyyn. Tutkimuksen jälkeen lähes kaikki lauluryhmän vanhemmat ilmoittivat jatkavansa laulamista vauvoilleen. Samalla voidaan tahattomasti lähettää viesti siitä, miten englantia kuuluisi puhua. Sillä ei ole maneereja tai puhevikoja, mutta toisaalta se ei pysty vaikuttamaan äänensävyynsä kuten taitava ihmislukija. 30 henkeen nouseva väkijoukko liian pieneksi. Virheetön se ei ole, ja esimerkiksi Alexander Stubbin nimen lausuminen sen piti opetella. Haimin mukaan puutarhan mururakenteinen pintamaa on monesti lähes kauttaaltaan madon ulostetta. Puheen lomassa kuuluu jopa hengitys. Tulokset osoittivat, että laulaminen todella lisääntyi etenkin kun lapsi oli levoton, koska vanhemmat pian huomasivat sen rauhoittavan. Perheissä oli muutaman kuukauden ikäinen vauva. Vaikutusta saattoivat lisätä kosketus ja heijaaminen sekä kontakti vauvaan. ”Sannakin on sanonut, että vaikka äänimalli on hyvä, se ei ole yhtä hyvä kuin hän itse”, Storytelin Harjanne sanoo. Myös Storytel on lainannut tekoälylle oikean ihmisen äänen. TUOVI MÄKIPERE MT 100 VUOTTA SITTEN Kulotus karkasi käsistä 17 perjantaina 4. ”Ylimääräinen uutislähetys vaikka koulupuukotuksesta mennään tekemään studioon. 800 kg. Edelleen laimeat. Klo 5:een mennessä saatiin tulen voima kuitenkin talttumaan ja suojelluksi m.m. Tekoäly lukee äänikirjat ja uutiset, mutta ei se vielä ihmistä voita Tekoäly on lukijana tasalaatuinen, mutta samanlaista tunnetta se ei ääneen saa kuin ihminen. Suuri ahven saatiin joku aika sitten Jaalan pitäjän Ruokjärvestä. Parittelu on melkeinpä romanttista. polakoukulla varatuomari Väinö Koistinen ja herra Alarik Otava, painoi hieman vaille 2 kiloa ja oli pituudeltaan 52 sm. ”Kuuntelemme tiedostamatta, mitä ääni kertoo puhujan kansallisuudesta, iästä, sukupuolesta, ruumiinrakenteesta ja taustasta”, Sihvonen sanoo. Tekoälystä lähdettiin koulimaan äänikirjalukijaa, sillä samasta kirjasta haluttiin tarjolle useita versioita. Siksi matoja on jopa tarkoituksella siirretty.” Omin voimin madot liikkuvat ja levittäytyvät hitaasti eikä yhden madon elinpiiri ole suuri. ”Kuulijalla syntyy usein uutisankkurin ääneen henkilökohtainen suhde. Voice switcher -ominaisuus toimii toistaiseksi vain joissain kymmenissä kirjoista. ”Eräänlaiset ääripäät ovat tunkioliero ja metsäliero. Lauluryhmää kannustettiin laulamaan lapselle. Munamarkkinat. Lokakuusta lähtien Storytel-äänikirjapalvelussa on voinut kuunnella tekoälyn lukemia kirjoja. Esimerkiksi englanninkielistä tekoälyääntä kouliessa joudutaan valitsemaan, mitä aksenttia käytetään. Ihmisellä on luontainen tarve etsiä jopa elottomista esineistä ja asioista inhimillisyyttä, huomauttaa viestintätieteiden professori Tanja Sihvonen Vaasan yliopistosta. Joukko jaettiin kahtia lauluryhmään ja verrokkeihin. LAURA KUIVALAHTI Kastemadoista puhutaan arkikielessä yhtenä lajina, mutta todellisuudessa Suomessa esiintyy vajaa 20 eri lierolajia. Äskettäinen tieteellinen tutkimus selvitti laulun tehoa yleisemminkin levottomien vauvojen rauhoittamisessa. Palaneen alueen laajuus on kaikkiaan noin 10 ha, mutta vahingot eivät nousse kovinkaan suuriin summiin, sillä vain pieni osa metsästä oli ulkopuolella polttosuunnitelmaa. Suomalainen kansanperinnekin on pullollaan kehtolauluja, joissa on yksinkertainen rauhallinen sävel ja kalevalainen poljento. Lierot ovat kuin katastrofin edessä pakenevia evakkoja. kaupungin arvokas halkovarasto. Maassa ne kuolisivat.” Lierojen hengitys ja nestetasapainon säätely tapahtuu niiden ihon läpi. Ääntäkään ei voi kloonata omin luvin, Majurikin lähti projektiin omasta innostuksestaan. Jälkeläiset ovat perimältään täydellisiä kopioita emostaan.” Kastelierot vaativat taas kumppanin sukusolujen vaihtoon. Kahden miesja kahden naisäänen lisäksi tekoäly lukee kirjoja kuulijoiden rakastaman Sanna Majurin äänellä. ”Lieroilla on jokaisessa jaokkeessa alkeelliset munuaiset, joiden avulla elintoimintojen runsaasti typpeä sisältävät jäteaineet poistuvat. Mukaan saatiin joukko vanhempia Yhdysvalloista, Uudesta Seelannista, Kanadasta ja yksi perhe Ruotsistakin. ”Sannan ääni on ylivoimaisesti suosituin tekoälylukijoista. Tukkuhinnat vaihtelevat maassamme 13—15 mk kilolta (nykyrahassa noin 5—6 euroa). Myös radiouutisissa ääni ratkaisee. ”Kautta aikojen on tiedetty, että lierot pitävät maan hedelmällisenä. pitkä, joten siis tähänastinen ”rekordi” on edelleen rikkomatta. Hapan ja hapeton vesi pakottaa madot maanpinnalle. KUVA: TIMO FILPUS Tekoälyn lukemien radiouutisten ankkurina vaihtelee kaksi miesja yksi naisääntä. ”Tekoäly voi luoda meille alitajuisia oletuksia siitä, millainen on tavoiteltava ja miellyttävä ääni. Ainakin toistaiseksi ihminen on vielä konetta nopeampi. Näillä tuutulauluilla on saatu lapsi rauhoittumaan ja nopeammin nukahtamaan. Haluamme olla nopeita, mutta antaa inhimillisyyden kuulua”, Saarinen sanoo. Samalla kun liero syö maata, se myös puskee sitä sivuun”, Haimi selittää. Tekoälyn ansiosta konepuhe rantautuu yhä uusille alustoille. painoinen ja 53 sm. Tällöin kutsuttiin apuvoimia kaupungista, jolloin m.m. ”Jopa 90 prosenttia käyttäjistämme on jättänyt äänikirjan kesken sen takia, että ei ole pitänyt lukijasta”, Storytelin Suomen maajohtaja Tuuva Harjanne sanoo. Samoin kuin ihmiset, madotkin hyödyntävät hydrauliikkaa kaivuutöissä. Vaikka tekoäly lukee uutisia väsymättä vaikka ympäri vuorokauden, suurien uutistapahtumien aikana Bauer Median studiossa pääsee ääneen ihmistoimittaja. ”Lierot tulevat käytävistään maan pinnalle ja kohtaavat toisensa kesäyössä. Yhdestäkään kirjasta ei tehdä tekoälyn lukemaa versioita ilman kirjailijan ja kustantajan lupaa. Verrokit jatkoivat elämäänsä ilman lisättyä laulamista. ”Liero on kuin hydraulinen laite. Tekoälylukijat ovat saaneet kiitosta, mutta eivät ne vielä ole syrjäyttämässä ihmislukijoita. Rankkasateiden jälkeen nähdyt lierojen vaellukset maanpinnalle kertovat hätätilasta. Se voi luoda paineita esimerkiksi työhaastatteluihin tai muihin virallisiin tilanteisiin”, Sihvonen sanoo. Lauluryhmän vanhemmat raportoivat lapsen olevan hyväntuulisempi yleisemminkin eikä ainoastaan laulettaessa. Maaseudun Tulevaisuudelle ilmoitetaan munamarkkinoilla olevan jatkuvasti huonon kysynnän ja hinnat ovat pysyneet alhaisina, sillä tuotanto, siitä huolimatta, että siinä jonkunverran on ollut pienentymistä huomattavasti, on jokseenkin korkealla. Metsäliero taas asustaa kangasmetsän karussa karikeja humuskerroksessa”, kertoo Jyväskylän yliopiston emeritustutkija Jari Haimi. Kun se pistää lihaksillaan nesteen liikkeelle, se on todella vahva. Tekoälyäänet on rakennettu tietoisesti, joten ne kantavat mukanaan stereotypioita. KUVA: SANNE KATAINEN ”Tekoäly voi luoda meille alitajuisia oletuksia siitä, millainen on miellyttävä ääni.” TANJA SIHVONEN Tekoäly on päässyt ääneen muun muassa radioaalloilla ja äänikirjoissa. La ul aminen lapselle kannattaa KUVA: JASMIN KOKKO Maaseudun Tulevaisuus 4.7.1925. Ulkomailla ovat hinnat suunnilleen yhtä alhaiset kuin meillä, johtuen pääasiassa siitä, että säilöönpano on nyt kaikkialla jo loppuunsuoritettu ja tuotanto runsasta. Kaikki saatavissa olevat voimat kohdistettiin heti tulen vallan rajoittamiseen, mutta osoittautui kuitenkin saapuvilla oleva n. Kloonattua ääntä kuunnellaan jopa neljä kertaa enemmän kuin muita tekoälyääniä.” Tekoälyn lukemat äänikirjat ja uutiset koekuunnellaan, ja mahdolliset ääntämysvirheet esimerkiksi erisnimissä korjataan. Bauer Median toimituspäällikkö Reija Saarinen antoi äänensä kloonattavaksi tekoälylle, ja sitä kuultiinkin radiouutisissa viime vuonna useamman kuukauden ajan. Tekoäly ei ole suinkaan lukenut läpi kaikkia Storytelin digitaalisen kirjahyllyn teoksia. Lajeilla on paljon yhteistä, mutta myös eroja
¼ dl rypsiöljyä . Vinkki: Mansikkasalsa on parhaimmillaan valmistuspäivänä. Mansikkasesonki on pakastajan ja hilloajan kulta-aikaa, mutta lisäksi nyt on oikea hetki ottaa mansikka osaksi koko ateriaa. 12 oliivia . Purkita hillo puhtaisiin, kuumennettuihin purkkeihin. Sulje purkit ja anna jäähtyä ennen siirtämistä kylmään. Puhdista mansikat ja puolita isoimmat. Anna maustua noin 10 minuuttia ennen tarjoamista. KUVA: SANNE KATAINEN MANSIKKA ON MAKEA HERKKU Syötävä mansikka on kasvitieteellisesti paisunut kukkapohjus, eli mansikka ei virallisesti ole marja, vaan epähedelmä. Lihan, kalan ja makkaran rinnalle sopii mansikkasalsa, joka on nopea ja helppo valmistaa. Tarjoa heti. Sekoita mansikkakuutioiden joukkoon kaikki muut aineet. Kumoa päälle hillosokeri. 1 l mansikoita . Mansikkapanzanellasalaatti 6 annosta Ainekset . Klassinen italialainen tomaattisalaatti, eli panzanella, saa uuden, kesäisen twistin, kun tomaattien tilalla käytetään tuoreita mansikoita. Vinkki: Voit kokeilla myös muita yrttejä kuten thaibasilikaa tai sitruunamelissaa. Mansikat sisältävät vain vähän energiaa, mutta runsaasti Cja B-vitamiinia sekä hivenja kivennäisaineita. noin 3 dl soseutettua mansikkaa . Jaa seos laseihin ja täytä lasit jääkaappikylmällä roséviinillä. Valmista myös uudenlainen hellepäivän drinkki käyttämällä jääpalojen asemesta jäisistä mansikoista tehtyä hilettä. 1 tl sokeria . Mansikka taipuu suolaiseen ja makeaan Jäisellä mansikkahileellä raikastettu viini on mainio helledrinkki. Jos jätät sitruunamehun ja yrtit pois, valmistuu perinteinen mansikkahillo. Tarjoa mansikkasalsa grillatun lihan, makkaroiden tai savustetun kalan kanssa. ¼ tl suolaa . 3 viipaletta kuivahtanutta vaaleaa maalaisleipää . KUVA: SANNE KATAINEN Hilloa ei aina tarvitse keittää isoa määrää. Lähde: HML ry Mansikat kypsyvä Suomen kesässä poikkeuksellisen aromikkaiksi. ½ dl ruohosipulia hienonnettuna . Soseuta mansikat, jolloin sosetta tulisi olla noin 3 dl. 1 rkl limenmehua . Yrttien lisäksi mansikkahilloa voi maustaa myös vaniljatangolla, kanelilla tai tähtianiksella. basilikaa, timjamia tai minttua . Yrttien sijaan voit maustaa hillon myös vaniljatai kanelitangolla tai tähtianiksella. Anna tekeytyä jääkaapissa noin tunti. Vinkki: Mansikkapanzanella on tuoretuote, joka on parhaimmillaan valmistuspäivänä. Koristele lasit mansikoilla ja mintunoksilla. ½ dl sitruunamehua . Lisämakua salaattiin tulee leivästä, oliiveista, mozzarellajuustosta sekä basilikasta. 1 tl sokeria . Kokeilemisen arvoisia ovat esimerkiksi basilika, timjami tai minttu. Kastikkeen ei tarvitse peittää leipiä kokonaan, riittää että ne suurimmaksi osaksi maustuvat kastikkeella. 1 plo rosétai rosekuohuviiniä Valmistusohje Laita viini jääkaappiin viilenemään. Kumoa jäätyneet mansikat tehosekoittimeen ja hienonna rakeiseksi. 2 l mansikoita . Hienonna mintunlehdet. Yrttinen mansikkahillo noin 4 pientä purkkia Ainekset . Perkaa ja viipaloi loput mansikat. 1 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa . Jos jätät ohjeestamme sitruunamehun ja yrtit kokonaan pois, valmistuu perinteistä mansikkahilloa. Mansikkasalsa grilliruoille 6 annosta Ainekset . 1 mozzarellapallo . 10 mintunlehteä . Revi joukkoon mozzarella ja kumoa päälle leivät kastikkeineen. Sekoita. Sillä kruunaat lasillisen rosétai kuohuviiniä. KUVA: SANNE KATAINEN Ihana panzanella tehdään perinteisesti tomaateista, mutta maailman parhaiden mansikoiden äärellä mansikkapanzanella on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen herkkusalaatti. Nosta leipäpalat kastikkeeseen ja pyöräytä ympäri. Heinäkuussa grillit kuumenevat ja savustuspöntöt laulavat. Lisää lopuksi joukkoon hienonnetut yrtit ja keitä vielä pari minuuttia.Kuori pinnalle muodostuva vaahto pois. Laita mansikat, limenmehu ja mintut rasiaan, ja rasia pakastimeen vähintään pariksi tunniksi tai yön yli. Erilaisia makuja saat, kun keität pieniä eriä ja maustat ne eri tavoin. ¼ tl mustapippuria . 10 sitruunamelissanlehteä hienonnettuna . Laita mansikat kattilaan ja lisää sitruunamehu. Alkoholittoman version saat vaihtamalla viinin makukivennäisveteen. 2 tl sitruunamehua . Suomen lämpimät ja pitkät päivät sekä viileät yöt kypsyttävät poikkeuksellisen makeita mansikoita. ripaus suolaa Valmistusohje Paloittele leivät. Vinkki: Alkoholittoman version saat vaihtamalla viinin makukivennäisveteen. 2 tl sokeria . Hienonna yrtit. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua kevyesti poreillen 5–7 minuuttia välillä sekoitellen. Se sopii mainiosti myös lettujen tai vohveleiden kanssa tarjottavaksi. ½ dl rypsiöljyä . Alkoholittoman version valmistat näppärästi makukivennäisvedestä. ¼ tl mustapippuria Valmistusohje Perkaa mansikat ja kuutioi pienehköiksi paloiksi. 1 dl basilikanlehtiä Kastike . Mansikan viljelypinta-ala Suomessa on noin 3 500 hehtaaria, josta 72 hehtaaria on kasvutunneliviljelyä ja 160 hehtaaria luomua. 1 l mansikoita . Perinteinen mansikkahillo saa uutta makua, kun maustat sen yrtillä. Sen makeus ja raikkaus on täydellinen vastapaino rasvaisille kesäherkuille. Kuulostaa erikoiselta, mutta hurmaa taatusti. heinäkuuta 2025. Sekoita mansikat, sipulit, oliivit ja basilikat kulhossa keskenään. 500 g hillosokeria Valmistusohje Perkaa mansikat ja paloittele halutessasi. Hienonna punasipulit varsineen. Hellepäivän hileinen mansikkarosé 6–7 annosta Ainekset . Etikka, valkosipuli ja mansikan makeus yhdistyvät yllättävän koukuttavaksi makuelämykseksi. ½ dl tuoreita yrttejä esim. 1–2 kesäsipulia varsineen . Pohjolan pitkät valoisat päivät ja viileät kesäyöt sekä suomalaisten mansikanviljelijöiden rautainen ammattitaito – ne tuovat meille maailman maukkaimmat mansikat. ½ sitruunan kuori raastettuna . 1 ½ l mansikoita . KATI POHJA 18 perjantaina 4. Mittaa 5 dl mansikoita ja poista niistä kannat. Sekoita soseeseen muut kastikkeen aineet. RUOKA Maaseudun Tulevaisuus Nyt eletään niiden viikkojen huippua, jolloin suomalainen mansikka maistuu juuri siltä miltä kesän pitääkin: makealta, mehukkaalta ja vastustamattomalta. Vielä 30 vuotta sitten mansikoita ei juuri kypsynyt juhannukseksi, mutta kasvihuoneja kasvutunneliviljelyn sekä lajiketuntemuksen lisäännyttyä kotimaisen mansikan satokausi on venynyt molemmista päistä. Mansikassa on myös kuitua. KUVA: SANNE KATAINEN Kesäisen yksinkertainen makunautinto syntyy, kun yhdistät mansikkasalsan grillattuun makkaraan, lihaan tai savustettuun kalaan. 1 pieni valkosipulinkynsi hienonnettuna . Tällä kertaa mansikkahillon maustoi timjami ja basilika. Ne nostavat tutun hillon uudelle tasolle, ja tekevät siitä myös upean ruokalahjan
Silti 62 prosenttia suomalaisista ajattelee kuidun olevan sama asia kuin täysjyvävilja. Kun 80-luvulla ruokailuun käytettiin päivässä aikaa keskiarvoisesti yhden tunnin ja 16 minuutin verran, käytettiin siihen 2020-luvun alussa puolitoista tuntia ja minuutti päälle. Valinnanvaraa on, mutta ei niin paljoa, että tuoreet kasvikset viipyisivät kulhoissa liian pitkään. Joskus ruoka on vain kilokaloreita, mutta yleensä ihmisten ruoka saa muitakin ulottuvuuksia kuin energiantarpeen turvaamisen. Vielä 80-luvun lopussa suomalaiset käyttivät keskiarvollisesti sosiaaliseen kanssakäymiseen aikaa lähes puolitoista tuntia, kun 2020-luvun alussa luku oli hädin tuskin 50 minuuttia. Kirjautumalla saat käyttöösi sivuston kaikki sisällöt. Tiedot perustuvat Iro Reseachin tutkimukseen Tuhat suomalaista. Suomalaiset ja ruotsalaiset käyttävät leipää eri tavoin Suomaiset ja ruotsalaiset eroavat muun muassa siinä, ajatellaanko leivän olevan täysipainoinen ateria. Ihmiskunta on tuhansia vuosia nähnyt vaivaa ruokansa ulkonäön eteen, mutta ilmiön tarkka alkupiste on jäänyt esihistorian hämäriin. TUOVI MÄKIPERE ”Ruoka aiheuttaa monien aistien tuntemuksia, sillä ruuan voi maistaa, haistaa, nähdä, tuntea ja kuulla.” AINO MALMINEN JOEL ROSENBERG Suomalaiset ovat leivän syöjiä, mutta niin näyttävät olevan myös ruotsalaiset. Opin lapsuudessani, että ruokailu on perheen yhteinen hetki, johon käytetään aikaa ja samalla keskustellaan. heinäkuuta 2025 RUOKA Jäikö vielä uutisnälkä. Suomalaiset nuoret aikuiset syövät leipää ennemminkin välipalana. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus ei anna kysymykseeni suoraa vastausta, mutta joitakin näkökulmia se antaa. Ruotsalaisen Brödtermometernin tutkimuksen mukaan vain 55 prosenttia ruotsalaisista tekee niin. Käsi ylös, jos olet koskaan yksin kotona syönyt ankeannäköistä pöperöä suoraan kattilasta. Pudotus on lähes 40 minuuttia. Malmisen mukaan mahtia saatettiin osoittaa esimerkiksi ruuan övereillä tarjoilutavoilla, kuten tuomalla pöytään piirakka, josta lennähti ilmoille eläviä lintuja. Kun asiakas astuu tietyn hintatason ja tähtiluokituksen ravintolaan, hän olettaa saavansa muutakin kuin vatsantäytettä. Keisari Claudiuksella (10 eaa.–54 jaa.) oli omanlaisensa mieltymykset ruuan ulkonäön suhteen. Moni meistä on, mutta ruuan arvo nousee pykälällä heti, jos paikalla on toinenkin henkilö, kertoo museolehtori Aino Malminen Hotellija ravintolamuseosta. Kuvituskuva. Historialliselta, eli kirjoitettujen dokumenttien, ajalta voidaan poimia esimerkki muun muassa antiikin Roomasta, Malminen kertoo. Täysjyvävilja ja leivän käyttö 2025 (n=1000) ja Brödinstitutetit tukimukseen Brödtermometern 2024 (n=1007). Myös ruotsalaiset pitävät leipää ensisijaisena täysjyvän lähteenä, mutta puurosta sitä saa vain neljännes. Herkullisena ja runsaana mainostetussa salaattipöydässä on viisaasti painotettu ensimmäistä. Todennäköisesti tällaiset odotusarvon vastaisia aistimuksia aiheuttavat tuotteet jäisivät syömättä. Tämän tietää suomalaisista 61 prosenttia, ruotsalaisista vain 33. Me suomalaiset olemme siis enemmän leivänsyöjäkansaa kuin naapurimme. Ruuan tarjoilu on monimutkainen vyyhti aisteja ja historiaa. Enemmistölle ihmisistä ruoka on paljon muutakin kuin kilokaloreita, joilla jaksaa seuraavaan ateriaan. Tätä tapaa ovat monet ystäväni ihmetelleet. Heidän ruokailutapoihinsa kuuluu syödä nopeasti, olla hiljaa ja jatkaa päivää. Toisin sanoen suomalaiset käyttävät ruokailuun enemmän aikaa, mutta vaikuttaa siltä, että aikaisempaa enemmän syödään yksin. HELI LEHTELÄ HELLAN KULMALLA. Ruotsalaisilla leipä kuuluu pääasiassa aamupalalle (70 prosentilla), vain 34 prosenttia syö leipää iltapalalla ja välipalalla vain 24. Maaseudun Tulevaisuus 19 perjantaina 4. Leipätiedotuksen teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan leipää syö päivittäin 72 prosenttia suomalaisista. Malminen kertoo, että vielä 1980-luvulla lautastarjoilua vierastettiin suomalaisissa valkoisten liinojen ravintoloissa. Arkistokuva. JOONATAN REUNANEN joonatan.reunanen@mt.fi Lapsuudessani oppimani ruokailutapa on takapajuinen. Kysymys siitä, voiko ruoka olla jopa taidetta, on monimutkainen. KARI SALONEN Ruotsalaisten nuorten mielestä leipä on trendikäs ruoka. Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja. Suomalaisten tietämys täysjyvän terveellisyydestä on kasvanut ja yhä useampi tunnistaa sen myönteiset vaikutukset vatsan toimintaan, verensokeritasapainoon ja painonhallintaan. Visuaalisuus on puoli ruokaa, ja joissain tilanteissa jopa enemmän, Malminen tiivistää. Täysjyväviljaa saadaan nimensä mukaisesti vain viljatuotteista. Kiinnostavuutta ruoka-annokseen tuovat merkitykset, esimerkiksi tarinat. Erityisesti ruotsalaisnuoret (70 prosenttia) syövät leivän ateriana vähintään kaksi kertaa viikossa. ”Viimeistään, kun kotiin tulee vieras, kaivetaan lautaset kaapista.” Ruuan tarjoilu liittyy monimutkaisella kuviolla syöjän arvostamiseen ja huolenpitoon sekä ruuanlaittajan taitavuuteen, kunnianhimoon ja estetiikan tajuun. Lisää ruoka-artikkeleita, reseptejä ja uutisia meiltä ja maailmalta verkkosivustolla MT.FI. Lue lisää MT.FI/ruoka tai oheisella QR-koodilla Yrittäjänvaihdoksen kokenut Teboil Siilinhovi Vuorelassa on saanut paikallisilta maineen erinomaisena lounaspaikkana, eikä syyttä. Voiko siis olla, että lapsuudessani opittu tapa onkin yleisempää kuin olen kuvitellut. Tarjolla on myös tuoretta leipää. Kun ravintola-annosten asettelu suoraan lautaselle yleistyi, kokki pääsi suorempaan yhteyteen asiakkaan kanssa. Ruuan ulkonäkö ja asettelu ovat osa kokonaiselämystä ja wau-efektiä, Malminen kuvailee. Kaikista ruotsalaisista 59 prosenttia ajattelee, että voileivästä voi koostaa täysipainoisen aterian, kun Suomessa tätä mieltä on vain 44 prosenttia. Lautastarjoilu suorastaan houkutteli kekseliääseen esillepanoon”, Malminen kertoo. Nämä asiat tulivat ilmi Leipätiedotuksen ja Ruotsin Brödinstitutetin kuluttajatutkimuksista. He myös pitävät leipää trendikkäänä, ilmastoystävällisenä ja hintansa arvoisena. Äärimmilleen ruuan visuaalisuus on viety fine dining -ravintoloissa. Tulkintaa tukee se, että yhä useampi asuu yksin. Ruoka on kaikkien aistien juttu Pöperö suoraan kattilasta voi toimia yksin kotona, mutta vieraalle tarjoiltuna se herättäisi kummastusta. Kiinnostava tarina voi jättää vahvan muistijäljen yhtä lailla kuin sellainen, joka miellyttää mahdollisimman monen silmää. Kuohkea ja maukas muusi tuo mieleen mummon kotikeittiön. ”Jos fine dining -ravintolassa eteen tuotaisiin epäesteettinen kokonaisuus, ei se vastaisi odotuksia.” Malminen korostaa, ettei visuaalisesti kiinnostava ruoka välttämättä ole kaunista tai edes hyvän makuista. Se ei selity koronapandemialla, sillä jo 2010-luvulla luku oli laskenut alle tuntiin. Suomessa leipää syödään pääasiassa aamuja iltapalalla. Kuluttajista 76 prosenttia ilmoittaa syövänsä leipää aamupalalla, 70 prosenttia iltapalalla ja 46 prosenttia välipalalla. Samasta syystä kirjaja elokuva-alan palkintoja ei jaeta pelkästään onnellisen lopun sisältäville teoksille. Parempien piirien ruokapöydät olivat sellaisia, joita tavallinen tallaaja ei välttämättä nähnyt koko elämänsä aikana. Täysjyväviljaa syödään Suomessa mieluiten leipänä ja puurona 42. Hänen viiniinsä lisättiin murskattuja helmiä ja herneet silattiin oikealla kullalla. Onneksi puolisoni on oppinut moderniin yhteiskuntaan sopivan ruokailukulttuurin ja auttaa minua sopeutumaan muiden suomalaisten tuppisuiden tavoille. Leivän kulutustottumuksemme ovat kuitenkin hieman erilaiset länsinaapuriimme verrattuna. Kuitua saadaan viljatuotteiden lisäksi myös kasviksista, hedelmistä ja marjoista. ”Ruoka aiheuttaa monien aistien tuntemuksia, sillä ruuan voi maistaa, haistaa, nähdä, tuntea ja kuulla.” Tätä voi miettiä esimerkiksi pohtimalla, miten suhtautuisi leipäjuustoon, joka ei narskuisikaan suussa, tai näkkileipään, jonka pinta tuntuisi niljaiselta. Tilastoista selviää sekin, että keskiarvoisesti perheenjäsenten kanssa seurusteluun käytetty aika kotona on neljän vuosikymmenen aikana yli puolittunut: ”huikeasta” yli kymmenestä minuutista viiteen minuuttiin. Kyse oli vallan osoituksesta. Kotiruokalinjaston tähti on lisukevaihtoehdoista löytyvä perunamuusi. Keskiajan aateliset muodostivat yhteiskunnan kapean yläkerroksen. Perinteisesti tarjoilija annosteli ruoan asiakkaan lautaselle vadista. Vaikuttaakin siltä, että lapsuudessani oppimani ruokailutapa on takapajuinen. Arviointipäivänä tarjolla on lihamureketta kermakastikkeessa ja pestogratinoitua kanaa, sekä torstain kunniaksi luonnollisesti hernekeittoa jälkkäripannareineen. Suomalaiset syövät leipää ruotsalaisia useammin myös lounaalla ja päivällisellä. Teboil Siilinhovi, Itkolantie 1, 70910 Vuorela Lounas arkisin 10.15–15.00 HERMANNI HÄRKÖNEN Kuopion ohittaminen nälkäisenä kannattaa SÖIN TÄÄLLÄ Perheillallinen on takapajuista Suomalaiset käyttävät yhä enemmän aikaa ruokailuun, selviää Tilastokeskuksen tuoreimmasta ajankäyttötutkimuksesta. Kymmenisen kilometriä Kuopion runsaudensarven pohjoispuolella sijaitsevan liikenneaseman ravintolasalin asiakaskunta on arkipäivänä monimuotoinen: Huomioväriin sonnustautuneiden työmiesten lisäksi lounaslinjastojen vakiokävijöinä edustettuna ovat eläkeläiset, mutta syömässä on myös useampi nuori pariskunta ja muutama siististi pukeutunut miesporukka. Peräti 91 prosenttia suomalaisista pitää leipää hyvänmakuisena, ruotsalaisista 85. ”Lautaskoon kasvaessa kokki pääsi käyttämään luovuuttaan aivan uudella tavalla. Yhden monista näkökulmista ruuan ja taiteen liiton pohdintaan tarjoavat ravintolan lautaset. Ihmettelin tätä kehitystä suuresti vietettyäni juhannuksen puolisoni perheen kanssa
15.25 Selviytyjät 16.45 Alone yksin erämaassa 17.40 Alone yksin erämaassa 18.45 Race Across The World Suomi 20.05 Koiralle koti 20.30 Koiralle koti 21.00 Elokuva: Junakytät 23.05 Elokuva: Ace Ventura luonto kutsuu 00.45 American Horror Story 01.30 Panttilainaamo 01.55 Elämää äärirajoilla: Alaska MTV AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.35 Britannian parhaat pienoismallit 07.30 Britannian parhaat pienoismallit 08.25 Salatut elämät 08.55 Salatut elämät 09.20 Salatut elämät 09.50 Salatut elämät 10.15 Salatut elämät 10.45 Koiralle koti 11.00 Kotoisa 11.55 Kotoisa 12.50 Kotoisa 13.45 Grand Designs suuret unelmat 15.00 Unelma-asunto auringon alta 16.00 Unelma-asunto auringon alta 17.00 Unelma-asunto auringon alta 18.00 Agatha Christie: Neiti Pinkertonin salaisuus 19.00 Agatha Christie: Neiti Pinkertonin salaisuus 20.00 Agatha Christie: Neiti Pinkertonin salaisuus 21.00 Elokuva: Tropic Thunder 23.05 Ensimmäinen orgasmini 00.05 Wallander: Velkoja 01.55 Elokuva: Wallander: Todistaja LIV 09.00 Puutarhan pelastajat 10.00 Puutarhan pelastajat 11.00 Sinkkuillallinen 12.00 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 12.30 Remppa vai muutto UK 13.30 Brittien ökyimmät myyntikohteet 14.30 Korkeasaari 15.30 Himohamstraajat 16.30 Himohamstraajat 17.25 MasterChef Australia 19.00 Korvessa kulkevi 20.00 Korvessa kulkevi 21.00 Korvessa kulkevi 22.00 Korvessa kulkevi 23.00 Korvessa kulkevi 00.00 Korvessa kulkevi 01.00 NCIS Rikostutkijat 02.00 Remppa vai muutto UK 03.00 Remppa vai muutto UK JIM 09.00 Suomen huutokauppakeisari 10.00 Suomen huutokauppakeisari 11.00 Takalaiton Seksikäs-Suklaa pesäpallon ihmeellisessä maailmassa 11.30 Australian rajalla 12.00 Leijonan luola Suomi 13.00 Diili 14.30 Diili 16.00 Vuorien sankarit 17.00 Vuorien sankarit 18.00 Panttilainaamo 19.00 Panttilainaamo 20.00 Australian rajalla 20.30 Australian rajalla 21.00 Beck: Erakko 22.55 Takalaiton Seksikäs-Suklaa pesäpallon ihmeellisessä maailmassa 23.25 Savotta 00.25 Kummeli esittää: Kontio & Parmas 01.25 Kummeli esittää: Kontio & Parmas 02.25 Poliisit 2017 (S) 02.55 Poliisit 2017 (S) 03.25 Australian rajalla 03.55 Australian rajalla TV5 06.10 Asunnon metsästäjät 06.35 Asunnon metsästäjät 07.00 Asunnon metsästäjät 07.20 Elokuva: Making Waves 09.15 Elokuva: Moriah’s Lighthouse 10.55 Mökkiunelmia 11.55 Jonista tulee maajussi 13.00 Pyöräilyä: Ranskan ympäriajon 2. Magga muistaa asioita murhaajasta, mutta nämä eivät sovi epäiltyyn. Näkymätön polkupyörä 22.45 Näistä levyistä en luovu: Jonna Järnefelt rakastan elokuvista tehtyjä soundtrack-levyjä 23.40 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Radio Suomen Aamu 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Radio Suomen Aamu 07.50 Merisää 07.53 Radio Suomen Aamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Radio Suomen Aamu 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Kesäradio 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Kesäradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Kesäradio 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Kesäradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Radio Suomen Kesäradio 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Kesäradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.13 Radio Suomen Ilta 17.30 JVG Voitolla yöhön: Kohti pohjoista, eli mihin. 20.00 Suurmestari. YLE TV1 06.55 Unelma Lapista 07.25 Ylen aamu 09.30 Eränkävijät 10.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (S) 10.55 Pieni suuri maailma 11.00 Studiokirkko 11.45 Kesäkasvo 11.53 Luontopäiväkirja 12.05 Satunnaiset sankarit 12.35 Vera Stanhope tutkii 13.24 Murheenkryynin poika (S) 14.39 Kuukkeli, metsän emäntä (S) 15.02 Avara luonto: Maailman nisäkkäät 15.52 Historia: Unkarista Amerikkaan 16.45 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Vera Stanhope tutkii 17.52 Tarinoita metsästä: Kesäniityn asukkaat 18.00 Yle Uutiset 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 Kesäkasvo 18.30 Eränkävijät 19.00 Urheilu-Suomi. 18.00 Tähdet, tähdet 19.30 Top Gear Suomi 21.00 Indiana Jones ja viimeinen ristiretki. Rautavaarasta Rätyyn ja Ruuskaseen. Toiveissa on harmoninen kokonaisuus, koska sekä pihalla että talossa on tarkoitus tulevaisuudessa tehdä musiikkia. 18.36 Peltsin ja Tomin retkeilyvinkit: Hiekkatiepyöräily 18.45 Itse asiassa kuultuna: Jutta Zilliacus 19.38 Tarinoita metsästä: Liito-orava 19.45 Erikoisryhmä Potsdam 20.29 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 Suojelijat (12) 21.45 Rikinkeltainen taivas (7) 22.26 Lasse kaatuu, voi ei! (S) 22.45 Slovakia väkivallan kierteessä. Tällä kertaa neuvoja on tarjolla esimerkiksi lentohäpeään. 21.00 Reykjavik 112. Maxielle selviää totuus Weissin menneisyydestä, ja Nina ymmärtää oman roolinsa koko tapahtumaketjussa. kierroksen ottelu 17.30 Pelastajat 18.05 Unelmahäät 19.00 Mentalisti 20.00 112 21.00 Elokuva: Kong: Pääkallosaari 23.25 Elokuva: Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit 02.30 Maatalot remonttiin 03.15 Mökkiunelmia 04.00 Asunnon metsästäjät 04.25 Asunnon metsästäjät 04.50 Unelmahäät NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Alaskan lentopelastajat 06.45 UFOT: Tuntemattoman äärellä 07.30 Eurooppa villiintyy 08.15 New Yorkin uusin jättilentokenttä 09.00 Meret ilman vettä 09.50 Rooman kadonneet aarteet 10.35 Egyptin kadonneet aarteet 11.20 Historian parhaat palat 12.05 Meret ilman vettä 12.50 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.35 Lentoturmatutkinta 14.20 112 Hätäkeskus 15.05 Saari ilman lakeja 15.50 UFOT: Tuntemattoman äärellä 16.35 Autojen ensiapu 17.20 Sydneyn lentokentällä 18.10 Egyptin kadonneet aarteet 19.00 Valtavat hait 20.00 Rooman kadonneet aarteet 21.00 Autojen ensiapu 22.00 Richard Hammondin autopaja 22.50 Lentoturmat hetki hetkeltä 23.35 Made In A Day 00.00 Egyptin kadonneet aarteet 00.45 Autojen ensiapu 01.30 Richard Hammondin autopaja 02.15 Sydneyn lentokentällä 03.00 Toinen maailmansota ylhäältä päin 03.45 Alaskan lentopelastajat 04.30 Autojen ensiapu 05.15 Salakuljettajat satimeen: Karibia STAR CHANNEL 06.00 Huutokaupan metsästäjät Suomi 06.45 Silent Library Suomi 07.10 Simpsonit 07.55 Miehen puolikkaat 09.00 Miehen puolikkaat 09.25 Castle 10.10 Melkein MENSA 10.55 Futurama 11.45 Simpsonit 12.35 Kymppitonni 13.20 Silent Library Suomi 13.45 Huutokaupan metsästäjät 14.10 Miehen puolikkaat 15.25 Moderni perhe 16.15 Rillit huurussa 17.05 Futurama 17.55 Simpsonit 18.45 Miehen puolikkaat 20.00 Melkein MENSA 21.00 Rillit huurussa 21.30 Rillit huurussa 22.00 Rillit huurussa 22.30 Rillit huurussa 23.00 The Walking Dead: Dead City 23.55 Futurama 00.15 Futurama 00.35 Simpsonit 01.00 Simpsonit 01.25 The Orville: New Horizons 02.35 Miehen puolikkaat 02.55 Miehen puolikkaat 03.20 Miehen puolikkaat 03.40 9-1-1 04.25 Silent Library Suomi 04.50 Castle 05.35 Lapin poliisit MTV SUB 07.00 Monchhichi 07.10 Muumilaakson tarinoita 08.00 Kaiken maailman ennätykset 08.25 Mun maailma 08.50 Pitääkö olla huolissaan. Malin näyttää miten kauniit kasvituet tehdään. Lande 14.30 Kuokkavieras Kataja 15.35 Suurmestari 16.40 Selviytyjät 18.00 Murha paratiisissa 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Julkkisten tietotoimisto. X 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Elävä historia 13.00 Tuntematon Latinalainen Amerikka: Panama on riittävän lämmin paikka ja siihen kyllä tottuu, sanoo matkailujulkkis Folke West 13.35 Radio 1:n iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Variksenmarjasta vaapukkaan: Tyrni – merimiehiä, maaperän parannusta ja vitamiineja 17.35 Keinuva talo Mika Kauhanen: Kaupunkikansan musiikit: Lontoo 18.35 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Sorvali & Stellan päätapahtumia: ’’Voinko maksaa luonnossa?’’ 19.44 Musiikkikamari 20.00 Raha-Suomen henkilökuvat Auri Kananen 20.30 Raha-Suomen henkilökuvat Jari Sarasvuo 21.00 Yle Uutiset 21.05 Tuntematon Latinalainen Amerikka: Panama on riittävän lämmin paikka ja siihen kyllä tottuu, sanoo matkailujulkkis Folke West 21.35 Tiedeykkönen 22.25 Mitä polkupyörä tarkoittaa: kertomuksia täydellisestä keksinnöstä. Indiana Jones ryhtyy tutkimaan isänsä salaperäistä katoamista, joka on tapahtunut tämän jäljittäessä myyttistä Graalin maljaa. Romanssihuijaukset ovat yksi tehokkaimmista huijauskeinoista. 21.00 Kumman kaa (S) 21.30 Kumman kaa (S) 22.00 Kumman kaa (S) 22.30 Erikoisjoukot (12) 00.00 Suomen huutokauppakeisari 01.00 Pohjolan laki 02.00 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 03.00 Poliisit 2017 (S) 03.30 Poliisit 2017 (S) 04.00 Suomen huutokauppakeisari YLE TEEMA & FEM 07.55 Puutarhamaanantai 08.23 Ideoiden maailma 09.22 Kiravas ruokaa ja perinteitä romanikielellä 09.52 Puutarhakausi 10.51 Andersin kanssa kalassa 11.20 Saaren nuoret asukkaat 12.00 Maya, tiikerin tarina (12) 13.26 Elävä arkisto: Helsingin keitaat 13.35 Viipurin henki 14.00 Joki taivaalla 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 15.55 Lapset puhuvat 16.00 Rantahotelli (S) 16.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 17.00 Kysy lääkäriltä terveydestä 17.45 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 Maijuli (S) 18.05 Tulipop (S) 18.12 Alvan maailma (S) 18.23 Käärmeitä kyydissä (S) 18.30 Tuomiopäivä 19.00 Kuin kaikki muut 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.45 Naiseuteni pinta 20.01 Nälkä. Gyllenhammar on Volvon entinen toimitusjohtaja ja arvostettu ruotsalainen liikemies. (7) 22.30 Ruotsin ihailluin mies. (6/16) 02.35 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Klassikkokäräjät 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu YLE RADIO 1 07.00 Yle Uutiset 07.03 8 klasaria: Lili Boulanger: Syvyyksistä minä huudan – Elämä joka loppui liian aikaisin 07.24 Musiikkia 8 klasarin jälkimainingeissa 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Riston Valinta 09.55 Yksi on hyvää seuraa 09.56 Tervetuloa jumalanpalvelukseen 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Muistojen bulevardi 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Virtasen taloushistoria: Mitä raha kertoo historiasta. (12) 23.40 Beck: Kartelli (16) 01.40 Suomen huutokauppakeisari 02.40 Arman ja viimeinen ristiretki (7) YLE TEEMA & FEM 07.55 Petra saa vauvan 08.23 Tyttöjen erämaaseikkailu 09.03 Valitut lapset 10.03 Ruokamakasiini 10.32 Antiikkikaksintaistelu 11.00 Tuntematon perillinen 12.00 Kino Suomi: Hän varasti elämän (12) 13.40 Sankari (7) 15.45 Miss Paradise Beach (7) 16.10 Kuvakirjeitä maailmalta 16.20 Kun saa rakastaa 16.48 Kun saa rakastaa 17.18 Elävä arkisto: Filmikellari 17.25 Uusi elämä Norlannissa 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.05 Idefix ja Voittamattomat (7) 18.16 Jengin puolesta (S) 18.30 Puutarhakausi. YLE RADIO 1 06.30 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Virtasen taloushistoria: Serlachiuksen sisarukset 10.52 Yksi on hyvää seuraa 11.00 Välilevyjä: Miten musiikista pitäisi puhua, vol. TELEVISIO-OHJELMAT SUNNUNTAI 6.7. 12.57 Yksi on hyvää seuraa 13.00 Välilevyjä: Hyvät asiat 14.00 Maarit Tastula Yksi maailma, kaksi katsetta: Pekka Haavisto 14.50 Yksi on hyvää seuraa 14.55 Ykköskolumni 15.00 Elävä historia: Kun CIA uhkasi Rauma-Repolaa 15.50 Viikon luontoääni: Virtavästäräkki 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.11 Laura Korhosen Jazzklubi 18.11 Jazzklubin illan keikka: Joe Lovano & Dave Douglas “Sound Prints” 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Mustan musiikin sosiaalihistoriaa 20.00 Suviseurojen kesäjuhlaradiointi 21.00 Yle Uutiset 21.03 Variksenmarjasta vaapukkaan: Puolukka – naiseutta, painonhallintaa ja poikalapsia 21.29 8 klasaria: Lili Boulanger: Syvyyksistä minä huudan – Elämä joka loppui liian aikaisin 21.49 Musiikkia 8 klasarin jälkimainingeissa 22.27 Sari Valto 23.25 Romano mirits 23.40 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 06.00 Yle Uutiset 06.02 Radio Suomen Varhaisaamu. Tositapahtumiin perustuva altavastaajan menestystarina kertoo Malmön Rosengårdin maahanmuuttajavaltaisessa lähiössä varttuneesta kaverista, jolla ei ollut mitään, mutta joka sai lopulta kaiken. Kuka vakiokilpailijoista vie pisimmän korren, voittaa koko kauden ja kultaisen Suurmestari-patsaan. Finaalissa tunnelma on kirjaimellisesti katossa. 12.00 Tähtiarpa 14.55 Maryn helpot kokkailut 15.25 Lomakoti auringon alta 16.25 Tähtiarpa 16.30 Tähdet, tähdet 18.40 MasterChef Australia 20.00 Huvila & Huussi. Lahjakkuus ja kova työ auttoivat häntä uskomaan itseensä ja unelmaansa vastoinkäymisistä huolimatta. Kaija Koo toivoo mökilleen upeaan maisemaan istuvaa kokonaisuutta. 20.00 Digihuijatut. (6/16) 17.50 Radio Suomen Ilta 18.00 Yle Uutiset 18.02 Radio Suomen Musiikki-ilta 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Musiikki-ilta 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Radio Suomen Musiikki-ilta esittää: Vuosikymmenten listaykköset 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Radio Suomen Musiikki-ilta esittää: Vuosikymmenten listaykköset 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 23.00 Yle Uutiset 00.00 Yle Uutiset 01.00 Yle Uutiset ja sää 02.00 Yle Uutiset 02.02 Yöradio 02.15 JVG Voitolla yöhön: Kohti pohjoista, eli mihin. 21.00 Minun totuuteni. Norsu on savannin suurin eläin ja laumaa johtaa matriarkka. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.39 Sportnytt 19.50 Painkiller (S) 20.19 Painkiller (S) 20.50 Minä, Zlatan. 23.36 Toistaiseksi tuntemattomasta syystä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Minimuksut (S) 07.11 Dalin leikkiseikkailut (S) 07.23 Pippa ja Popi (S) 07.30 Pikku perunat (S) 07.37 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.48 Manu Monikone (S) 07.59 Oktonautit (S) 08.10 HYRRÄ: Tiedetemput 08.13 Ryhmä Hau vauhdissa (S) 09.00 Näin meillä (7) 09.22 Olipa kerran keksintö (S) 09.29 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (S) 09.41 Supernormaalia (S) 10.00 Yliopistollinen eläinsairaala: Lakulle suoja kanien verenvuototaudilta 10.30 Lauman uusi jäsen 11.00 Uutta verta eläinpuistossa 11.30 Erityinen kesä 12.15 Kekseliäs nikkari 12.55 Kummeli 13.22 Kummeli 13.50 Lomamatka 70-luvulle: Linsenien matka 14.18 Rattikärpäset 14.47 Peltsi ja Osmo 15.16 Elämää meren armoilla 15.45 Kalassa! 15.56 Kirjava luonto 16.00 Maailman kauneimmat junareitit 16.45 SkiRun Challenge Vuokatti 2025 18.00 Jalkapallon EURO 2025: kooste WAL NED ja FRA ENG 18.15 Jalkapallon EURO 2025: Ennakkostudio Norja Suomi 18.50 Jalkapallon EURO 2025: Norja Suomi 21.00 Jalkapallon EURO 2025: Jälkistudio Norja Suomi 21.11 Jalkapallon EM-klassikko: Suomi Englanti 21.30 Jalkapallon EURO 2025: Ennakkostudio Sveitsi Islanti 21.50 Jalkapallon EURO 2025: Sveitsi Islanti MTV3 06.35 Muumilaakson tarinoita (S) 06.55 Muumilaakson tarinoita (S) 07.20 Kaisu Kuu (S) 07.30 Denver 07.45 Denver 08.00 Puutarhat uusiksi 08.55 Huomenta Suomi 11.00 Illallinen kansallismaisemassa 12.05 Unelma-asunto auringon alta 13.00 Ihanat siirtolapuutarhat 13.35 Stadi vs. Tareq esittelee erikoisen projektin, jossa ensin lämmitellään ja sitten vilvoitellaan. 14.55 Rantabaari 15.20 Panttilainaamo 16.10 Elämää luonnon armoilla 17.05 Poliisit UK: Ajojahti 18.10 Suurmestari UK 19.05 Frendit 19.35 Simpsonit 21.00 Timanttiliiga Highlights: Lontoo 22.05 Elokuva: Uuno Turhapuro muuttaa maalle 23.55 Frendit 01.10 Panttilainaamo 01.50 Elämää äärirajoilla: Alaska MTV AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.35 Leilan superruokaa 07.00 Ruoan alkulähteillä 07.55 Ihanat siirtolapuutarhat 08.20 Täydellinen kesä 08.45 Koiralle koti 09.00 Unelma-asunto auringon alta 09.55 Asuntoflippaajat triplaavat 10.50 Grand Designs Uusi-Seelanti 11.45 Emmerdale 12.10 Emmerdale 12.35 Unelma-asunto auringon alta 13.30 Ensitreffit alttarilla UK 14.35 Koiralle koti 15.00 Yökylässä Maria Veitola 16.00 Lemmen viemää 17.00 Unelma-asunto auringon alta 18.00 Grand Designs Uusi-Seelanti 19.00 Grand Designs suuret unelmat 20.15 Ensitreffit alttarilla UK 21.30 Murha Helsingörissä 22.30 Murha paratiisissa 23.30 Murha paratiisissa 00.30 Hudson & Rex 01.25 Darby & Joan 02.20 Gloriavale pako kultista 03.25 Kohtalomme viinitarha 04.15 Remontilla rahoiksi LIV 09.00 Suuri seikkailu 12.00 Brittien ökyimmät myyntikohteet 13.05 Amazing Race Suomi 14.40 Maryn helpot kokkailut 15.10 Lomakoti auringon alta 16.10 Himohamstraajat 17.10 Sinkkuillallinen 18.10 Koti koiralle 19.10 Unelmien poikamiestyttö 21.00 Nuotin vierestä 23.05 Sinkkuillallinen 00.05 Lomakoti auringon alta 01.05 Remppa vai muutto Australia 02.10 The Real Housewives Suomi (S) JIM 09.00 Top Gear Suomi 10.30 Burgerimiehet Aasiassa 11.30 Madventures Suomi (S) 12.30 Savotta 13.30 Suomen huutokauppakeisari 14.30 Rekkakuskit Suomi (S) 15.30 Leijonan luola USA 16.30 Vuorien sankarit 17.30 Suomen tulli (S) 18.00 Arman Pohjantähden alla 19.00 Panttilainaamo 19.55 Tulossa: Elisa Viihde -alkuperäissarja Mies joka kuoli 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Burgerimiehet Välimerellä 22.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas 23.00 Poliisit 2017 (S) 23.30 Poliisit 2017 (S) 00.00 Amerikan kovimmat keräilijät 01.00 Leijonan luola USA 02.00 Muinaiset avaruusoliot 03.00 Suomen huutokauppakeisari 04.00 Suomen huutokauppakeisari TV5 06.20 Rantataloa etsimässä 06.45 Rantataloa etsimässä 07.10 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 07.30 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 07.55 Maailman herkullisimmat ruoat 08.20 Maailman herkullisimmat ruoat 08.45 Asunnon metsästäjät 09.20 Asunnon metsästäjät 09.50 Rantataloa etsimässä 10.20 Rantataloa etsimässä 10.50 Maatalot remonttiin 11.50 Restaurant: Impossible 12.50 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 13.20 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 13.50 Teho-osasto 14.50 Pelastajat 15.30 Wimbledon: 4. Tyyliä ja turvallisuutta maisemaa kunnioittaen. 20.29 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.35 Perjantai-dokkari: Lapsi, joka halusi pois saaresta 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.02 Eliksiiri (12) 22.55 Suojelijat (12) 23.40 Rikostarinoita historiasta YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 07.16 Popi Kissa (S) 07.27 Pikku Kakkonen 07.28 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 07.38 Enni ja Roi (S) 07.52 Tuuri (S) 07.59 Ryhmä Hau (S) 08.25 Ninjalinja (S) 08.36 Kärpästen Harri (7) 08.47 Galaxin sovellus 08.50 Jumppahetki 09.00 Stugor 09.32 Kalassa! 09.45 Latela 10.15 Riistametsällä 11.00 Veljesten keittössä 11.38 Kandit 12.08 Tuntematon perillinen 13.08 Tanskalainen maajussi 13.38 Piilotetut kyvyt 14.23 Raskaana 14.50 Vakuum (12) 15.06 Tallityttöjä ja eliittiratsuja 15.20 Tyttöjen erämaaseikkailu 16.00 Talot huokuvat historiaa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jalkapallon EURO 2025: kooste NOR FIN ja SUI ISL 18.30 Jalkapallon EURO 2025: Ennakkostudio Espanja Belgia 18.50 Jalkapallon EURO 2025: Espanja Belgia 21.00 Jalkapallon EURO 2025: Jälkistudio Espanja Belgia 21.11 Jalkapallon EM-klassikko: Tanska Suomi 21.30 Jalkapallon EURO 2025: Ennakkostudio Portugali Italia 21.50 Jalkapallon EURO 2025: Portugali Italia 00.00 Jalkapallon EURO 2025: Jälkistudio Portugali Italia MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 10.00 Emmerdale (7) 10.30 Emmerdale (S) 11.05 Kauniit ja rohkeat (7) 11.30 Ostoskanava Myori.fi 12.15 Grand Designs Suomi 13.05 Kolmosvaihde 13.35 Onnela 14.00 Tähtiarpa 15.00 Unelmia Italiassa 15.25 The Floor Suomi 16.45 Täydellinen kesä 17.10 Salatut elämät (12) 17.35 Kauniit ja rohkeat (7) 18.00 Emmerdale (7) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Huomenta Suomen parhaat 20.00 Stadi vs. Suurilla suunnitelmilla ja täydellisyyden tavoittelulla on kuitenkin hintansa. krokotiilit 08.20 Autonraadot rahaksi 09.05 Egypti ylhäältä päin 09.50 Gordon Ramsayn makuseikkailut 10.40 Rooman kadonneet aarteet 11.30 Dinosaurusten metsästäjä 12.20 Amsterdam Central 24/7 13.10 Lentoturmatutkinta 14.00 Sydneyn lentokentällä 14.50 Sydneyn lentokentällä 15.40 Sydneyn lentokentällä 16.30 Sydneyn lentokentällä 17.20 Sydneyn lentokentällä 18.10 Sydneyn lentokentällä 19.00 Ravintolat maailman laidalla 20.00 Junamatkat ylhäältä päin 21.00 Stanfordin vankilakoe 22.00 Operaatio arktinen lääke 23.00 Maailman mystiset saaret 23.45 Rajasota 00.35 Stanfordin vankilakoe 01.25 Toinen maailmansota: sodasta vapauteen 02.15 Inside: Amerikan mafia 03.00 Hitler vastaan lehdistö 03.45 Alaskan lentopelastajat 04.30 Autojen ensiapu 05.15 Salakuljettajat satimeen: Karibia STAR CHANNEL 06.00 Kymppitonni 06.40 Silent Library Suomi 07.05 Silent Library Suomi 07.30 Silent Library Suomi 07.50 Silent Library Suomi 08.15 Huutokaupan metsästäjät 08.40 Huutokaupan metsästäjät 09.05 Melkein MENSA 09.50 Moderni perhe 10.15 Moderni perhe 10.40 Moderni perhe 11.10 Moderni perhe 11.35 Simpsonit 12.00 Simpsonit 12.25 Simpsonit 12.50 Simpsonit 13.15 Simpsonit 13.40 Simpsonit 14.05 Elokuva: Ice Age: Törmäyskurssilla 15.50 Miehen puolikkaat 16.15 Miehen puolikkaat 16.40 Miehen puolikkaat 17.05 Miehen puolikkaat 17.35 Miehen puolikkaat 18.00 Miehen puolikkaat 18.30 Rillit huurussa 18.55 Rillit huurussa 19.20 Rillit huurussa 19.45 Rillit huurussa 20.10 Rillit huurussa 20.35 Rillit huurussa 21.00 Elokuva: Shaft 22.45 9-1-1 23.35 9-1-1 00.25 Criminal Minds: Beyond Borders 01.05 Criminal Minds: Beyond Borders 01.50 War of the Worlds 02.45 Melkein MENSA 03.35 Kymppitonni 04.20 Lapin poliisit 04.45 Lapin poliisit 05.10 Lapin poliisit 05.35 Lapin poliisit. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Milli arvontalähetys 22.20 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Harry Wild 23.35 Kolmosvaihde 00.00 Murha Helsingörissä (12) 00.50 Konflikti (12) 01.40 Those About to Die 02.30 Myyrä 03.15 Myyrä 04.00 Rikospaikka NELONEN 06.00 Sunny Bunnies 06.05 Sunny Bunnies 06.10 Muumilaakson tarinoita 06.30 Muumilaakson tarinoita 06.55 Smurffit 07.05 Smurffit 07.20 Sunny Bunnies 07.25 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 07.35 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu (7) 08.00 LEGO City Adventures (7) 08.10 Sonic Boom (7) 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 Tara Duncan (7) 08.50 Tara Duncan (7) 09.00 Lomakoti auringon alta 10.00 Jaksa paremmin 10.30 MasterChef Australia 12.10 Taikaportti (7) 13.55 Poliisikoira Rex (12) 15.00 Kiinteistöveljekset: Oman kodin unelmaremppa 16.00 Kiinteistöveljekset: Oman kodin unelmaremppa 17.00 Huvila & Huussi. Sisarusten mökki on ollut yli sata vuotta saman suvun omistuksessa ja täynnä tarinoita. 09.45 The Harlins 10.05 Valtateiden sankarit 11.00 Simpsonit uusi kausi 11.30 Simpsonit uusi kausi 11.55 Simpsonit uusi kausi 12.20 Vintiöt 12.50 Suurmestari UK 13.45 Suurmestari UK 14.40 Pitääkö olla huolissaan. Johtajan uransa alkupuolella Gyllenhammar otti riskejä ja sai kritiikkiä korkeammalta taholta, mutta riskinotto kannatti. Sää 07.00 Yle Uutiset 07.02 Sää 07.03 Radio Suomen Viikonloppu 07.25 Maailmanpolitiikan arkipäivää 07.50 Merisää 07.53 Radio Suomen Viikonloppu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radio Suomen Viikonloppu 08.10 Juha Laaksosen luontoretki 08.22 Radio Suomen Viikonloppu 08.30 Minna Pyykön maailma 08.55 Radio Suomen Viikonloppu 09.10 Iskelmäradio 10.00 Yle Uutiset 10.05 Pekka Laineen Ihmemaa 11.02 Olli Haapakangas Tekstinkäsittelijä 11.54 Radio Suomen Viikonloppu 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.08 Kansanradio 12.40 Radio Suomen Viikonloppu 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Radio Suomen Viikonloppu 13.15 Sunnuntaivieras: kuolindoula Jutta Saanila 13.37 Radio Suomen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Viikonloppu 14.45 Viikon luontoääni: Virtavästäräkki 14.50 Radio Suomen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.15 Radio Suomen Viikonloppu 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.15 Radio Suomen Viikonloppu 18.00 Yle Uutiset 18.02 Radio Suomen Viikonloppu 18.15 Sanojen takana: Kauko Röyhkä 18.45 Radio Suomen Viikonloppu 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Viikonloppu 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.07 Kissankehto Susanna Vainiola 20.00 Yle Uutiset 20.02 Urheiluradio 20.07 Sää 20.08 Elämäni ääniraita: Tommi Korpela 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Uutisviikko selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Viikonloppu 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Viikonloppu 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Poppijorma Jorma Hietamäki 23.00 Yle Uutiset 23.02 Poppijorma Jorma Hietamäki 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Yöradio toiveiden yö 02.00 Yle Uutiset 02.02 Yöradio 02.15 Sunnuntaivieras: kuolindoula Jutta Saanila 02.37 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Iskelmäradio 03.52 Yöradio 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää RADIO-OHJELMAT MAANANTAI 7.7. heinäkuuta 2025 TELEVISIO-OHJELMAT MAANANTAI 7.7. Pehr G. Poliittinen väkivalta on kärjistänyt Slovakian ilmapiiriä. Mikko saa muutostoiveita kolmelta sisarukselta, ja suunnittelee toiveiden pohjalta upean muutoksen historialliseen mökkiin. John osaa kertoa kiertoviljelystä. Onnistuuko Laura täyttämään Kaijan kaikki pihatoiveet, tontin haastavuudesta huolimatta. RADIO-OHJELMAT SUNNUNTAI 6.7. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Milli arvontalähetys 22.21 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Vallan varjot (12) 23.30 Arman ja 7 kuolemansyntiä (7) 00.20 The Floor Suomi 01.30 Täydellinen kesä 01.55 Stadi vs. Keväällä 2012 Tukholmalaisessa ravintolassa tavoitellaan suurinta tunnustusta, jonka ravintola voi saada kolmatta Michelin-tähteä. 22.00 Toisten rahat (S) 22.45 Ohuella langalla YLE TV1 07.00 Tarina Ruotsin historiasta (12) 08.00 Avara luonto: Japanin villi pohjoinen 08.55 Monsen ja kansallispuistot 10.00 Studiokirkko 10.45 Perjantai-dokkari: Rakas, sairas Itämereni 11.00 Lavan polte 11.28 Luontopäiväkirja 11.40 Pohjoisen unohdettu sankari 12.40 Alina idässä 13.10 Eränkävijät 13.37 Eränkävijät 14.05 Eränkävijät 14.35 Urheilu-Suomi 15.35 Elämäni Biisi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Sanditon (S) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Afrikan savannilla. MTV SUB 07.00 Viidakon veijarit 07.10 Muumilaakson tarinoita 08.00 Mielensäpahoittaja ennen kaikki oli paremmin 08.55 Poliisit UK: Ajojahti 09.50 Valtateiden sankarit 10.45 Panttilainaamo 11.35 The Harlins 12.00 Salatut elämät 14.10 Pitääkö olla huolissaan. TV & RADIO Maaseudun Tulevaisuus 21 perjantaina 4. Indiana Jones -elokuvasarjan kolmas osa esittelee katsojille seikkailija-arkeologin isän, jota esittää Sean Connery. Huldar ja Lína murtavat tappajan koodin ja uskovat Lárusnimisen miehen liittyvän juttuun. Kristian Luuk haastattelee elokuvaohjaaja Jonas Åkerlundia rock-unelmista ja työskentelystä huippuartistien kanssa. Lande NELONEN 06.00 Sunny Bunnies 06.05 Muumilaakson tarinoita 06.30 Smurffit 06.40 LEGO Friends: Uusi luku 06.55 LEGO Ninjago: Lohikäärmeiden nousu (7) 07.15 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.40 S.M.A.S.H! 07.50 Tara Duncan (7) 08.00 Huvila & Huussi 09.00 Lomakoti auringon alta 10.00 Kapen keittiökaappaus 11.00 Haluatko miljonääriksi. Lande 02.40 Super-Jahti 03.30 Stadi vs. Sodan uhka leijuu Ruotsin yllä, ja ministereillä on eriävät käsitykset ratkaisusta. Landet laittavat parhaansa mukaan stadilaisille kampoihin illan mittelössä. Neljättä kertaa pääministeriksi noussut Robert Fico on ajanut maan Unkarin kainaloon Venäjää myötäileväksi EU:n jarruvaunuksi. etappi 19.00 Latelan Laurin hurja remontti 19.30 Latelan Laurin hurja remontti 20.00 Mökkiunelmia 21.00 Elokuva: Benjamin Buttonin uskomaton elämä 00.20 Elokuva: Those Who Wish Me Dead 02.05 Maanteiden sankarit Tanska 02.55 Kööpenhaminan poliisi 03.45 Ruotsin rajavartijat 04.30 Rantataloa etsimässä 04.55 Komppania Ketonen & Gustafsberg NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Risteilyaluksen päiväkirjat 06.50 Pingviinien elämää 07.35 Jaguaarit vs. Lande. 21.00 Vallan varjot. Rakelille tietoja vuotava poliisi haittaa tutkintaa
Mary näyttää, miten säilykkeistä voi tehdä hyvää ruokaa. (S) 08.07 Ruso ja rihmalat (S) 08.19 Nimipäiväonnittelu: 9.7 08.21 Pikku Kakkonen 08.22 Athleticus (S) 08.25 Haukku ja Poku (S) 08.36 Näin meillä (S) 08.50 Jumppahetki 09.00 Stugor 09.32 Kalassa! 09.45 Latela 10.15 Riistametsällä 11.00 Veljesten keittiössä 11.30 Kandit 12.00 Tuntematon perillinen 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Piilotetut kyvyt 14.15 Suunnistuksen MM: Keskimatkat 18.20 Jalkapallon EURO 2025: kooste GER DEN ja POL SWE 18.30 Jalkapallon EURO 2025: Ennakkostudio Englanti Hollanti 18.50 Jalkapallon EURO 2025: Englanti Hollanti 21.00 Jalkapallon EURO 2025: Jälkistudio Englanti Hollanti 21.11 Jalkapallon EM-klassikko: Englanti Saksa 21.30 Jalkapallon EURO 2025: Ennakkostudio Ranska Wales 21.50 Jalkapallon EURO 2025: Ranska Wales MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 10.00 Emmerdale (S) 10.30 Emmerdale (S) 11.05 Kauniit ja rohkeat (7) 11.30 Ostoskanava Myori.fi 12.00 Asian ytimessä.doc: Korvaamattomat (S) 12.20 Suomen kaunein koti 13.10 Onnela 13.35 Onnela 14.00 Tähtiarpa 15.00 Unelmia Italiassa 15.25 The Floor Suomi 16.45 Täydellinen kesä 17.10 Täydellinen kesä 17.35 Kauniit ja rohkeat (S) 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Huomenta Suomen parhaat 20.00 Kuokkavieras Kataja. 22.00 Yle Uutiset 22.04 Urheiluruutu 22.08 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.18 Varistyttö (16) 23.05 Ulkolinja: Ylikalastus tyhjentää meret YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.7 06.53 Maijuli (S) 06.58 Ruskea pikkukarhu (S) 07.05 Nallen aamu 07.07 Minirekat (S) 07.12 Rikke (S) 07.17 Pikku Kakkonen 07.18 Kaija Kurpitsa (S) 07.23 Vilja hoitaa (S) 07.36 Puu Fu Tom (S) 07.58 Askarrellaan 08.03 Dinofarmi (S) 08.15 Nimipäiväonnittelu: 8.7 08.17 Pikku Kakkonen 08.19 Galaxi 08.20 Ihan pohjalla (7) 08.25 Mysteerikuja (7) 08.50 Jumppahetki 09.00 Stugor 09.32 Kalassa! 09.45 Latela 10.15 Riistametsällä 11.00 Veljesten keittiössä 11.30 Kandit 12.00 Tuntematon perillinen 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Piilotetut kyvyt 14.15 Norja ilmasta nähtynä 14.25 Raskaana 14.51 Vakuum (S) 15.05 Tallityttöjä ja eliittiratsuja 15.16 Kirjava luonto 15.20 Tyttöjen erämaaseikkailu 16.00 Talot huokuvat historiaa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jalkapallon EURO 2025: kooste ESP BEL ja POR ITA 18.30 Jalkapallon EURO 2025: Ennakkostudio Saksa Tanska 18.50 Jalkapallon EURO 2025: Saksa Tanska 21.00 Jalkapallon EURO 2025: Jälkistudio Saksa Tanska 21.11 Jalkapallon EM-klassikko: Hollanti Tanska 21.30 Jalkapallon EURO 2025: Ennakkostudio Puola Ruotsi 21.50 Jalkapallon EURO 2025: Puola Ruotsi MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 10.00 Emmerdale (7) 10.30 Emmerdale (S) 11.05 Kauniit ja rohkeat (7) 11.30 Ostoskanava Myori.fi 12.00 Asian ytimessä.doc: Korvaamattomat (S) 12.20 Suomen kaunein koti 13.10 Onnela 13.35 Onnela 14.00 Tähtiarpa 15.00 Unelmia Italiassa 15.25 The Floor Suomi 16.45 Täydellinen kesä 17.10 Täydellinen kesä 17.35 Kauniit ja rohkeat (7) 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Huomenta Suomen parhaat 20.00 Grand Designs Uusi-Seelanti. Huonokin diili on diili. Paavojuha ja Pekka saavat toisensa. Yhteislauluiltaa Solliden-lavalla tähdittävät Tjuvjakt, Scarlet, Viktor Norén ja Linus Wahlgren sekä Anis Don Demina. Mina sairastuu vakavasti ja avuksi kauppaan otetaan nuori harjoittelija. Vuonna 1961 hylky nostettiin ja restaurointi alkoi. Ennen viihtyisän pihan toteutumista on saatava naapureilta ja taloyhtiöltä siunaus suunnitelmille. Anne ja Hannu ovat kutsuneet Lauran pihalleen, koska he toivovat lapsenlapsilleen turvallista leikkipaikkaa. 22.25 Hamlet liikemaailmassa (12) 23.51 Halko (S) MTV SUB 07.00 Viidakon veijarit 07.10 Muumilaakson tarinoita 08.00 Suurmestari UK 08.55 Poliisit UK: Ajojahti 09.50 Elämää äärirajoilla: Alaska 10.45 Panttilainaamo 11.35 The Harlins 12.00 Jarkko Tammisen maailma 12.30 Salatut elämät 14.10 Pitääkö olla huolissaan. TV & RADIO Maaseudun Tulevaisuus 22 perjantaina 4. Lesbonaisten talkoissa herää toive omasta seniorikodista. YLE RADIO 1 06.30 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Havaintoja muutoksesta: Metsän syli ja puiden viisaus 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Kalle Haatanen 13.00 Tuntematon Latinalainen Amerikka: Uruguayssa mate ja jalkapallo ovat kaikki kaikessa 13.35 Radio 1:n iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Variksenmarjasta vaapukkaan: Vadelma – vaarallisia raunioita ja vattumatoja 17.35 Laura Korhosen Jazzklubi 18.35 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Viitasaaren Musiikin aika: Saxtronauts 21.00 Yle Uutiset 21.35 Havaintoja muutoksesta: Metsän syli ja puiden viisaus 22.35 Ääniversumi 23.40 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Radio Suomen Aamu 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Radio Suomen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Radio Suomen Aamu 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.02 Radio Suomen Kesäradio 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Kesäradio 15.02 Radio Suomen Kesäradio 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Kesäradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Radio Suomen Kesäradio 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Kesäradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Radio Suomen Ilta 17.30 JVG Voitolla yöhön 17.50 Radio Suomen Ilta 18.00 Yle Uutiset 18.02 Ihmisten ilta 18.50 Merisää 18.55 Ihmisten ilta 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Ihmisten ilta 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Radio Suomen Ilta 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.08 Yöradio 23.02 Paikka auringossa 02.02 Yöradio 02.15 JVG Voitolla yöhön 02.35 Yöradio 03.02 Olli Haapakangas Tekstinkäsittelijä 03.54 Yöradio 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu YLE RADIO 1 06.30 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 8 klasaria: Einojuhani Rautavaara: Cantus arcticus – Arktisessa laulussa Suomen linnut soivat solisteina 11.22 Musiikkia 8 klasarin jälkimainingeissa 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Mitä polkupyörä tarkoittaa: kertomuksia täydellisestä keksinnöstä. (12) YLE TV1 06.55 Unelma Lapista 07.25 Ylen aamu 09.30 Eränkävijät 09.59 La Promesa Salaisuuksien kartano (S) 11.00 Kesäkasvo 11.10 Yle Uutiset alueeltasi 11.40 Geeninmetsästäjät 12.25 Pieni suuri maailma 12.30 Vera Stanhope tutkii 13.15 Lumikki ja 7 jätkää (S) 14.21 Tulossa: Pekka Puupää (S) 14.25 Tervetuloa muuttolinnut 14.45 Muisti: Huutolaiset 15.15 Kissapetojen matkassa 16.10 A-studio 16.45 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.52 Tarinoita metsästä: Hirvi 18.00 Yle Uutiset 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 Kesäkasvo 18.30 Eränkävijät 19.00 Prisma: Energian tarina. Mikä johti laivan uppoamiseen. Aikoinaan työllisyystöinä rakennettu Kylmäpihlajakin on kohta kylmillään. Mutta jääkö Kim taas ulkopuolelle. osa, Liikahtaa 20.00 Mitä polkupyörä tarkoittaa: kertomuksia täydellisestä keksinnöstä. Huonokuntoinen piha remontoidaan kauniiksi vapaa-ajanviettopaikaksi. Google 15.00 Yökylässä Maria Veitola 16.00 Lemmen viemää 17.00 Unelma-asunto auringon alta 18.00 Remontilla rahoiksi 19.10 Unelma-asunto auringon alta 20.10 Ensitreffit alttarilla UK 21.30 Sinkkulaiva 22.00 Sinkkulaiva 22.30 Sinkkulaiva 23.00 Sinkkulaiva 23.30 Murha paratiisissa 00.30 Hudson & Rex 01.25 Darby & Joan 02.20 Gloriavale pako kultista 03.25 Kohtalomme viinitarha 04.15 Remontilla rahoiksi 05.15 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Puutarhan pelastajat 11.00 Koti koiralle 12.00 Remppa vai muutto Australia 13.05 Amazing Race Suomi 14.35 Maryn helpot kokkailut 15.05 Lomakoti auringon alta 16.05 Himohamstraajat 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Koti koiralle 19.00 Syke 19.30 Syke 20.00 Kapen keittiökaappaus 21.00 Huvila & Huussi 22.00 The Voice of Finland 23.30 Sinkkuillallinen 00.30 Lomakoti auringon alta 01.30 Remppa vai muutto Australia 02.35 The Real Housewives Suomi (S) JIM 09.00 Rekkakuskit Suomi (S) 10.00 Suomen tulli (S) 10.30 Burgerimiehet Aasiassa (S) 11.30 Madventures Suomi 12.30 Duudsonit tuli taloon 13.30 Suomen huutokauppakeisari 14.30 Rekkakuskit Suomi (S) 15.30 Leijonan luola USA 16.30 Vuorien sankarit 17.30 Suomen tulli (S) 18.00 Arman Pohjantähden alla 19.00 Panttilainaamo 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Top Gear Suomi 22.30 Kummeli esittää: Kontio & Parmas 23.30 Poliisit 2017 (S) 00.00 Poliisit 2017 (S) 00.30 Poliisit 2017 (S) 01.00 Amerikan kovimmat keräilijät 02.00 Leijonan luola USA 03.00 Duudsonit tuli taloon 04.00 Muinaiset avaruusoliot TV5 06.10 Rantataloa etsimässä 06.30 Rantataloa etsimässä 06.55 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 07.20 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 07.45 Maailman herkullisimmat ruoat 08.10 Maailman herkullisimmat ruoat 08.35 Asunnon metsästäjät 09.10 Asunnon metsästäjät 09.40 Rantataloa etsimässä 10.10 Rantataloa etsimässä 10.40 Maatalot remonttiin 11.45 Restaurant: Impossible 12.50 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 13.20 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 13.50 Teho-osasto 14.50 Pelastajat 15.30 Wimbledon: puolivälierä 18.30 Pelastajat 19.05 Mentalisti 20.05 112 21.00 Elokuva: Daddy’s Home 23.10 Elokuva: Benjamin Buttonin uskomaton elämä 02.15 Maatalot remonttiin 03.05 Naked Attraction Norja 03.40 112 04.30 Asunnon metsästäjät 04.55 Asunnon metsästäjät 05.20 Maailman herkullisimmat ruoat NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Alaskan lentopelastajat 06.45 UFOT: Tuntemattoman äärellä 07.30 Eurooppa villiintyy 08.15 Uskomattomat koneet 09.00 Meret ilman vettä 09.50 Rooman kadonneet aarteet 10.35 Egyptin kadonneet aarteet 11.20 Historian parhaat palat 12.05 Meret ilman vettä 12.50 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.35 Lentoturmatutkinta 14.20 112 Hätäkeskus 15.05 Saari ilman lakeja 15.50 UFOT: Tuntemattoman äärellä 16.35 Autojen ensiapu 17.20 Sydneyn lentokentällä 18.10 Egyptin kadonneet aarteet 19.00 Hai vastaan mies 20.00 Colosseum: nousu ja tuho 21.00 Lentoturmat hetki hetkeltä 22.00 Historialliset katastrofit 22.50 Rooman kadonneet aarteet 23.35 Made In A Day 00.00 Egyptin kadonneet aarteet 00.45 Lentoturmat hetki hetkeltä 01.30 Historialliset katastrofit 02.15 Sydneyn lentokentällä 03.00 Toinen maailmansota ylhäältä päin 03.45 Alaskan lentopelastajat 04.30 Autojen ensiapu 05.15 Salakuljettajat satimeen: Karibia STAR CHANNEL 06.00 Huutokaupan metsästäjät 06.45 Silent Library Suomi 07.10 Simpsonit 07.55 Miehen puolikkaat 09.25 Castle 10.10 Melkein MENSA 10.55 Futurama 11.20 Futurama 11.45 Simpsonit 12.10 Simpsonit 12.35 Kymppitonni 13.20 Silent Library Suomi 13.45 Huutokaupan metsästäjät 14.10 Miehen puolikkaat 14.35 Miehen puolikkaat 15.00 Miehen puolikkaat 15.25 Moderni perhe 15.50 Moderni perhe 16.15 Rillit huurussa 16.40 Rillit huurussa 17.05 Futurama 17.30 Futurama 17.55 Simpsonit 18.20 Simpsonit 18.45 Miehen puolikkaat 19.10 Miehen puolikkaat 19.35 Miehen puolikkaat 20.00 Melkein MENSA 21.00 Rillit huurussa 21.30 Rillit huurussa 22.00 It’s Always Sunny in Philadelphia 22.30 It’s Always Sunny in Philadelphia 23.00 Elokuva: Shaft 00.45 Futurama 01.05 Futurama 01.25 Simpsonit 01.50 Simpsonit 02.15 Miehen puolikkaat 02.35 Miehen puolikkaat 02.55 Miehen puolikkaat 03.20 9-1-1 04.00 The Walking Dead: Dead City 04.50 Silent Library Suomi 05.15 Castle. Phil aikoo remontoida ja rakentaa valmiiksi suuren linnan, jonka rakennustyöt ovat jääneet kesken reilut 10 vuotta aiemmin ja jossa on asunut vain puluja ja rottia. Suoraan purkista. Tänään leijonat saavat tutustua asuntokauppojen turvaajaan, pyörätuolien keinuttajaan, karvojen kesyttäjään ja kotikokkien työllistäjään. Ensimmäinen Roger Mooren pääosittama James Bond -seikkailu kuljettaa salaisen agentin New Yorkin Harlemiin, mystiseen New Orleansiin ja sieltä edelleen Karibianmeren houreisiin maisemiin. heinäkuuta 2025 TELEVISIO-OHJELMAT KESKIVIIKKO 9.7. Millaista oli elämä laivalla. Vieraana Maija-Riitta Ollila. Maryam Touzanin ohjaama ihmissuhdedraama on lämmin, tunteikas ja elämänmyönteinen kunnianosoitus rakkauden voimalle. RADIO-OHJELMAT TIISTAI 8.7. 21.00 Kotoisa. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Milli arvontalähetys 22.21 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 The Rookie (12) 23.30 Musta hevonen (16) 00.15 Kidnapped: The Angel Lynn Story (12) 01.05 The Floor Suomi 02.15 Täydellinen kesä 02.40 Täydellinen kesä 03.05 Stadi vs. Google 15.00 Yökylässä Maria Veitola 16.00 Lemmen viemää 17.00 Unelma-asunto auringon alta 18.00 Remontilla rahoiksi 19.10 Unelma-asunto auringon alta 20.10 Ensitreffit alttarilla Australia uusi kausi 22.10 Hudson & Rex 23.05 Hudson & Rex 00.00 Hudson & Rex 00.55 Hudson & Rex 01.50 Gloriavale pako kultista 03.10 Kohtalomme viinitarha 04.05 Remontilla rahoiksi LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Puutarhan pelastajat 11.00 Koti koiralle 12.00 Remppa vai muutto Australia 13.05 Amazing Race Suomi 14.35 Maryn helpot kokkailut 15.05 Lomakoti auringon alta 16.05 Himohamstraajat 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Brittien ökyimmät myyntikohteet 19.00 Syke 19.30 Syke 20.00 Kapen keittiökaappaus 21.00 Huvila & Huussi 22.00 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 22.30 The Voice of Finland 00.00 Sinkkuillallinen 01.00 Lomakoti auringon alta 02.00 Remppa vai muutto Australia JIM 09.00 Rekkakuskit Suomi (S) 10.00 Suomen tulli (S) 10.30 Burgerimiehet Aasiassa (S) 11.30 Madventures Suomi 12.30 Duudsonit tuli taloon (S) 13.30 Suomen huutokauppakeisari 14.30 Rekkakuskit Suomi (S) 15.30 Leijonan luola USA 16.30 Alaskan jäälentokenttä 17.30 Suomen tulli (S) 18.00 Arman Pohjantähden alla 19.00 Panttilainaamo 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Erikoisjoukot 22.30 Kummeli esittää: Kontio & Parmas 23.30 Savotta 00.30 Poliisit 2017 (S) 01.00 Amerikan kovimmat keräilijät 02.00 Leijonan luola USA 03.00 Duudsonit tuli taloon (S) 04.00 Duudsonit tuli taloon (S) TV5 06.20 Rantataloa etsimässä 06.45 Rantataloa etsimässä 07.10 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 07.30 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 07.55 Maailman herkullisimmat ruoat 08.20 Maailman herkullisimmat ruoat 08.45 Asunnon metsästäjät 09.15 Asunnon metsästäjät 09.50 Rantataloa etsimässä 10.20 Rantataloa etsimässä 10.50 Leirintäalue remonttiin 11.50 Restaurant: Impossible 12.50 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 13.20 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 13.50 Teho-osasto 14.50 Pelastajat 15.30 Wimbledon: puolivälieräottelu 17.30 Pelastajat 18.05 Unelmahäät 19.05 Mentalisti 20.00 Latelan Laurin hurja remontti 20.30 Latelan Laurin hurja remontti 21.00 Elokuva: Inception 00.15 Elokuva: Kong: Pääkallosaari 02.20 Leirintäalue remonttiin 03.10 Naked Attraction Norja 03.45 112 04.30 Asunnon metsästäjät 04.55 Unelmahäät NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Alaskan lentopelastajat 06.45 UFOT: Tuntemattoman äärellä 07.30 Eurooppa villiintyy 08.15 Uskomattomat koneet 09.00 Meret ilman vettä 09.50 Rooman kadonneet aarteet 10.35 Egyptin kadonneet aarteet 11.20 Historian parhaat palat 12.05 Meret ilman vettä 12.50 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.35 Lentoturmatutkinta 14.20 112 Hätäkeskus 15.05 Saari ilman lakeja 15.50 UFOT: Tuntemattoman äärellä 16.35 Autojen ensiapu 17.20 Sydneyn lentokentällä 18.10 Egyptin kadonneet aarteet 19.00 Urbaanit pikkuhait 20.00 Autojen ensiapu 21.00 Maailman mystiset saaret 22.00 Karibian rannikkovartiosto 22.55 Colosseum: nousu ja tuho 23.40 Made In A Day 00.05 Egyptin kadonneet aarteet 00.50 Maailman mystiset saaret 01.30 Karibian rannikkovartiosto 02.15 Sydneyn lentokentällä 03.00 Toinen maailmansota ylhäältä päin 03.45 Alaskan lentopelastajat 04.30 Autojen ensiapu 05.15 Salakuljettajat satimeen: Karibia STAR CHANNEL 06.00 Huutokaupan metsästäjät 06.45 Silent Library Suomi 07.10 Simpsonit 08.00 Miehen puolikkaat 09.15 Castle 10.05 Onnenpyörä VIP 10.55 Futurama 11.45 Simpsonit 12.35 Melkein MENSA 13.20 Silent Library Suomi 13.45 Huutokaupan metsästäjät 14.10 Miehen puolikkaat 15.25 Castle 16.15 Rillit huurussa 16.40 Rillit huurussa 17.05 Futurama 17.30 Futurama 17.55 Simpsonit 18.20 Simpsonit 18.45 Miehen puolikkaat 19.10 Miehen puolikkaat 19.35 Miehen puolikkaat 20.00 Rillit huurussa 20.30 Rillit huurussa 21.00 9-1-1 22.00 It’s Always Sunny in Philadelphia 22.30 It’s Always Sunny in Philadelphia 22.55 Futurama 23.20 Futurama 23.40 Simpsonit 00.05 Simpsonit 00.25 Elokuva: Deepwater Horizon 02.15 Miehen puolikkaat 02.40 Miehen puolikkaat 03.00 Miehen puolikkaat 03.20 Silent Library Suomi 03.45 Futurama 04.05 Futurama 04.30 Castle 05.10 Lapin poliisit 05.35 Lapin poliisit MTV SUB 07.00 Viidakon veijarit 07.10 Muumilaakson tarinoita 08.00 Suurmestari UK 08.55 Poliisit UK: Ajojahti 09.50 Valtateiden sankarit 10.45 Panttilainaamo 11.35 The Harlins 12.00 Jarkko Tammisen maailma 12.30 Salatut elämät 14.10 Pitääkö olla huolissaan. 20.29 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.39 Tarinoita järviltä 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.02 Toisten rahat (S) 22.50 Ulkolinja: Sodan kylmät kasvot (12) 23.45 Vaiheessa: Öllöläntie 156 YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.7 06.53 Martta puhuu (S) 07.16 Pikku Kakkonen 07.18 Tulipop (S) 07.25 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.37 Mauno (S) 07.48 Ritari Mikke 08.00 Pikku Kakkonen 08.02 Mitä ihmettä. Mikko matkaa Mikkeliin kertooko hän veljelleen homoudestaan. YLE TV1 06.55 Unelma Lapista 07.25 Ylen aamu 09.30 Eränkävijät 10.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 11.00 Kesäkasvo 11.10 Yle Uutiset alueeltasi 11.40 Geeninmetsästäjät 13.12 Egenlandin matkakohteet 13.20 Pekka Puupää (S) 14.30 Elävä arkisto: Ilmojen jättiläinen 14.55 Selkämeri: Elämän suuri kierto 15.45 Sota eläintarhoista 16.45 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 18.00 Yle Uutiset 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 Kesäkasvo 18.30 Eränkävijät 19.00 Historia: Lippulaiva Vasan arvoitus. 12.00 Tähtiarpa 14.55 Poliisikoira Rex (12) 15.55 Lomakoti auringon alta 16.55 Tähtiarpa 17.00 Tähdet, tähdet 18.40 MasterChef Australia 19.55 Tulossa: Elisa Viihde -alkuperäissarja Mies joka kuoli 20.00 Huvila & Huussi. 21.00 007 ja kultainen ase (16) 23.30 Pohjolan laki 00.40 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 01.40 Poliisit 2017 (S) 02.10 Poliisit 2017 (S) 02.40 Suomen huutokauppakeisari 03.40 Amerikan rajavartijat 04.10 Amerikan rajavartijat YLE TEEMA & FEM 08.00 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.20 Annen espanjalaisherkut 08.50 Kysy lääkäriltä terveydestä 09.33 Antiikkikaksintaistelu 10.02 Ideoiden maailma 11.01 Uusi elämä Norlannissa 11.30 Kauhakaupalla Pohjolan luontoa 13.45 Mullan alta: Shiraz Lane ja Vilma Alina 14.42 Majakka: Yttergrund 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 15.54 Lapset puhuvat 16.00 Rantahotelli (S) 16.46 Luontotuokio 16.55 Pikku Kakkonen 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 Ruso ja rihmalat (S) 18.11 Maatalon eläimiä (S) 18.16 Miia ja Roni (S) 18.21 Padam! (S) 18.30 Tuntematon perillinen 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.45 Vakisuhteessa 20.00 Rantahotelli (S) 20.47 Majakka: Kylmäpihlaja. (12) 21.55 Kun saa rakastaa. Aikuistenkaan riemulla ei ole rajoja, kun Laura toteuttaa lapsille hauskan leikkipihan. 12.00 Tähtiarpa 14.55 Poliisikoira Rex (12) 15.55 Lomakoti auringon alta 16.55 Tähtiarpa 17.00 Maryn helpot kokkailut. 23.30 Pohjolan laki 00.30 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 01.30 Poliisit 2017 (S) 02.00 Poliisit 2017 (S) 02.30 Suomen huutokauppakeisari 03.30 Amerikan rajavartijat 04.00 Amerikan rajavartijat YLE TEEMA & FEM 07.56 Arkkitehdin kotona 08.25 Kilot pois parempi elämä. Kuokkavieraat suuntaavat Laihialle etsimään vitsejä ja löytävätkin nuukuuden sijaan kauden erikoisimmat autot sekä Jannen perheen koirasukulaisia. 21.01 Raha-Suomi: Kaikki meni 22.00 Kino: Kaftaanin sini. 1930-luvulla natsien valtaannousun jälkeen ilmapiiri muuttui ja homot joutuivat vainon kohteeksi. Lande 03.50 Unelma-asunto auringon alta NELONEN 06.00 Sunny Bunnies 06.05 Muumilaakson tarinoita 06.30 Smurffit 06.40 LEGO Friends: Uusi luku 06.55 LEGO Ninjago: Lohikäärmeiden nousu (7) 07.15 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.40 S.M.A.S.H! 07.50 Tara Duncan (7) 08.00 Huvila & Huussi 09.00 Lomakoti auringon alta 10.00 Kapen keittiökaappaus 11.00 Haluatko miljonääriksi. 19.52 Tarinoita järviltä 20.00 Puolet minusta. Avaruuslennot vaativat valtavat määrät energiaa, voisiko ne tulevaisuudessa tehdä puhtaalla, uusiutuvalla energialla. Avaruuden kilpavarustelu alkoi toisen maailmansodan jälkeen. Vielä 1920-luku oli Saksassa suhteellisen vapaamielistä aikaa seksuaalivähemmistöille, varsinkin suurkaupungeissa. Halim ja Mina ovat aviopari jotka valmistavat liikkeessään upeita ja haluttuja kaftaaneja. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Milli arvontalähetys 22.21 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Reykjavik 112 23.30 Aallonmurtaja 00.20 The Floor Suomi 01.30 Täydellinen kesä 01.55 Täydellinen kesä 02.20 Super-Jahti 03.05 Stadi vs. Leikkiä ja hyötyviljelyä maalaismiljöössä. 19.54 Tarinoita järviltä 20.00 Akuutti: Pelastajien traumat, kun työ menee ihon alle 20.29 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Allsång på Skansen. Vasa upposi neitsytmatkallaan Tukholman edustalla elokuussa 1628. 14.55 Rantabaari 15.20 Panttilainaamo 15.45 Panttilainaamo 16.10 Suurmestari 17.05 Poliisit UK: Ajojahti 18.10 Suurmestari UK 19.05 Frendit 21.00 Uuno Turhapuro kaksoisagentti 22.40 Kolmosvaihde 23.30 Simpsonit 00.45 Poliisit UK: Ajojahti 01.30 Alone yksin erämaassa 02.15 Alone yksin erämaassa 03.00 Suurmestari UK MTV AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.35 Leilan superruokaa 07.00 Lemmen viemää 07.55 Ihanat siirtolapuutarhat 08.20 Täydellinen kesä 08.45 Koiralle koti 09.00 Unelma-asunto auringon alta 09.55 Remontilla rahoiksi 11.20 Ihanat siirtolapuutarhat 11.45 Emmerdale 12.10 Emmerdale 12.35 Unelma-asunto auringon alta 13.30 Ensitreffit alttarilla UK 14.45 Tähdet vs. Eläkeläiset ja tulevaisuus kohtaavat luolassa, kun uudet yrittäjät saapuvat etsimään sijoittajaa yritykselleen. 17.30 Kapen keittiökaappaus 18.30 Petolliset 20.00 Leijonan luola Suomi. 21.00 007 Elä ja anna toisten kuolla. 09.03 Minun totuuteni 10.02 Tuomiopäivä 10.32 Kuin kaikki muut 11.00 Ruotsin kuninkaallinen linna 12.00 Francon jälkeen Alcántaran perhe 13.01 Stenbeck (7) 13.44 Elävä arkisto: Saimaa järvimatkailun helmi 14.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 16.00 Raha-Suomi: Tämä on ryöstö! 16.57 Viipurin henki 17.25 Kiravas ruokaa ja perinteitä romanikielellä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 Isadora Moon (S) 18.11 Do, Re & Mi (S) 18.22 Leenan maatila (S) 18.30 Tarina Ruotsin historiasta (12) 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.44 Unelmasauna 20.00 Rantahotelli (S) 20.46 Majakka: Isokari 21.00 Historia: Homot ja natsi-Saksa. 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Pyörällä joka säässä 20.20 Romanitarinoita Dimitri Grönfors: Roni Truen matka rikoskierteestä uuteen alkuun 21.05 Tuntematon Latinalainen Amerikka: Trinidad ja Tobago on kulttuurien sulatusuuni 21.35 Sari Valto 22.30 Kuninkaansalista savupirttiin suomalaista elämää keskiajalla 2/4: Kaupungit 23.40 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Radio Suomen Aamu 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Radio Suomen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Radio Suomen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 14.02 Radio Suomen Kesäradio 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Kesäradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Kesäradio 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Kesäradio 16.13 Radio Suomen Kesäradio 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Kesäradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Radio Suomen Ilta 17.30 JVG Voitolla yöhön 17.50 Radio Suomen Ilta 18.00 Yle Uutiset 18.02 Luonto-Suomi: Kansallispuistoilta 18.50 Merisää 18.55 Luonto-Suomen teemailta 0203-17600 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Luonto-Suomen teemailta 0203-17600 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Metsä-Suomi 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Yöradio 23.00 Yle Uutiset 23.02 Paikka auringossa 00.00 Yle Uutiset 01.00 Yle Uutiset ja sää 02.00 Yle Uutiset 02.02 Yöradio 02.15 JVG Voitolla yöhön 02.35 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Elämäni ääniraita: Tommi Korpela 03.54 Yöradio 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu RADIO-OHJELMAT KESKIVIIKKO 9.7. Tämä sekoittaa tilanteen ja yhtäkkiä avioliitoon kuuluu kolme. Lande 03.50 Unelma-asunto auringon alta NELONEN 06.00 Sunny Bunnies 06.05 Muumilaakson tarinoita 06.30 Smurffit 06.40 LEGO Friends: Uusi luku 06.55 LEGO Ninjago: Lohikäärmeiden nousu (7) 07.15 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.40 S.M.A.S.H! 07.50 Tara Duncan (7) 08.00 Huvila & Huussi 10.00 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Haluatko miljonääriksi. Pyörällä joka säässä 12.30 Aristoteleen kantapää: Vesi eri olomuodoissan on vanhojen suomalaisten sananlaskujen suosikkiaihe 12.55 Yksi on hyvää seuraa 13.00 Tuntematon Latinalainen Amerikka: Trinidad ja Tobago on kulttuurien sulatusuuni 13.35 Radio 1:n iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Variksenmarjasta vaapukkaan: Karpalo – kurkia, kangasta ja keräilylautasia 17.35 Kissankehto Susanna Vainiola 18.30 Viikon luontoääni: Virtavästäräkki 18.35 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Atmosfärg Travelogue, 2. TELEVISIO-OHJELMAT TIISTAI 8.7. 14.55 Rantabaari 15.20 Panttilainaamo 16.10 Elämää äärirajoilla: Alaska 17.05 Poliisit UK: Ajojahti 18.10 Suurmestari UK 19.05 Frendit 21.00 Omerta 6/12 23.10 Elokuva: Viimeinen mohikaani 01.05 Poliisit UK: Ajojahti 01.50 Valtateiden sankarit 02.35 Suurmestari UK MTV AVA 06.35 Leilan superruokaa 07.00 Lemmen viemää 07.55 Ihanat siirtolapuutarhat 08.20 Täydellinen kesä 08.30 Koiralle koti 08.50 Unelma-asunto auringon alta 09.45 Remontilla rahoiksi 10.50 Koko Suomi leipoo 11.45 Emmerdale 12.10 Emmerdale 12.35 Unelma-asunto auringon alta 13.30 Ensitreffit alttarilla UK 14.45 Tähdet vs
Hölkkäbuumi leviää, ruokavalio joutuu remonttiin, ja ympäristöliikkeen nousu alkaa. ”Guten Tag!” kuten puoliksi saksalainen päivänsankari itse saattaisi tervehtiä. RADIO-OHJELMAT TORSTAI 10.7. Löytääkö Mikko 30 vuoden takaisen rakkautensa. 23.06 La Storia (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.7 06.52 Hei Taavi (S) 06.59 Tete ja Mama (S) 07.07 Pikku Kakkonen 07.08 Nelli ja Noora (S) 07.16 Laurin laiva (S) 07.23 Pikku Kakkonen 07.25 Kotisaari (S) 07.32 Pii ja Poju (S) 07.43 Pikku Kakkonen 07.46 Ryhmä Hau (S) 08.09 Nimipäiväonnittelu: 10.7 08.11 Pikku Kakkonen 08.12 Pikku Kakkosen postipyyntö 08.13 Galaxi 08.14 Ellun kamut (7) 08.25 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (S) 08.37 Kun olin ikäisesi (S) 08.50 Jumppahetki 09.00 Stugor 09.30 Kalassa! 09.41 Latela (S) 10.10 Riistametsällä 10.55 Veljesten keittiössä 11.25 Kandit 11.55 Tuntematon perillinen 12.55 Tanskalainen maajussi 13.25 Lääketieteen uudet kuviot 13.55 Suunnistuksen MM: Pitkät matkat 18.30 Modernit miehet (S) 18.52 Pirjo (S) 19.00 Ellan matkassa: roomalainen Ranska. Turismin menestys vain köyhdyttää paikallisia asukkaita. TELEVISIO-OHJELMAT TORSTAI 10.7. 21.00 Top Gear Suomi. Christoffer ja Stig käyvät treffeillä meksikolaisen kehonrakentajan BMW M2 kanssa, ja studiossa kiistaa aiheuttaa cool wall. YLE RADIO 1 06.30 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Raha-Suomen henkilökuvat Ilkka Paananen 10.30 Raha-Suomen henkilökuvat Jaajo Linnonmaa 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Oopperaa rasismin keskellä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Tuntematon Ruotsi: Katsaus Ruotsin 500-vuotiseen historiaan 13.35 Radio 1:n iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Nappikukasta nokkoseen: Takiainen lintujen talviruokaa ja selkäkipuja 17.35 Näistä levyistä en luovu 18.35 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Barokin tulkintoja Eevan, Juditin ja Batseban tarinoista 21.05 Tuntematon Ruotsi: Katsaus Ruotsin 500-vuotiseen historiaan 21.35 Kalle Haatanen 22.25 Tuuli Saksalan keidas 23.15 Aristoteleen kantapää 23.40 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Radio Suomen Aamu 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Radio Suomen Aamu 07.50 Merisää 07.53 Radio Suomen Aamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Radio Suomen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Radio Suomen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.02 Radio Suomen Kesäradio 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Kesäradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Kesäradio 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Kesäradio 16.13 Radio Suomen Kesäradio 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Kesäradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Radio Suomen Ilta 17.30 JVG Voitolla yöhön 17.50 Radio Suomen Ilta 18.00 Yle Uutiset 18.02 Puhelinlangat laulaa 18.50 Merisää 18.55 Puhelinlangat laulaa 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Paikka auringossa -konsertti 20.30 Puhelinlangat laulaa 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Puhelinlangat laulaa 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Club Millennium 23.00 Yle Uutiset 23.02 Club Millennium 00.00 Yle Uutiset 01.00 Yle Uutiset ja sää 02.00 Yle Uutiset 02.02 Yöradio 02.15 JVG Voitolla yöhön 02.35 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Pekka Laineen Ihmemaa 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu YLE RADIO 1 06.30 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Maarit Tastula Yksi maailma, kaksi katsetta: Hilkka Olkinuora: Demokratia hauras, ihminen katoavainen 10.52 Yksi on hyvää seuraa 11.00 Epäilyttävän uutta Aki Yli-Salomäki 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 12 diktaattoria: Maailman varakkain mies prinssi Mohammed bin Zayed al-Nahyan 13.00 Tuntematon Latinalainen Amerikka: Afrobrasilialaisessa maailmankuvassa näkyvä ja näkymätön todelllisuus kietoutuvat yhteen 13.35 Radio 1:n iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Nappikukasta nokkoseen: Pietaryrtti tuholaisten torjuntaa ja abortteja 17.35 Tuuli Saksalan keidas 18.25 Kielen päällä: Italian kielen rahatermit II 18.35 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Klassisen musiikin iltakonsertti 21.00 Yle Uutiset 21.05 Tuntematon Latinalainen Amerikka: Afrobrasilialaisessa maailmankuvassa näkyvä ja näkymätön todelllisuus kietoutuvat yhteen 21.35 Sorvali & Stellan päätapahtumia: ’’Voinko maksaa luonnossa?’’ 22.30 Radioteatteri esittää: Puutarhakaupungin murhamysteerit, tapaus rönsylilja: Epäilyksiä hotellihuoneessa 23.00 Epäilyttävän uutta Aki Yli-Salomäki 00.00 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 06.05 Radio Suomen Aamu 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Radio Suomen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Radio Suomen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 14.02 Radio Suomen Kesäradio 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Kesäradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Kesäradio 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Kesäradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Radio Suomen Kesäradio 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Kesäradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Radio Suomen Ilta 17.30 JVG Voitolla yöhön 17.50 Radio Suomen Ilta 18.00 Yle Uutiset 18.02 Radio Suomen Urheiluilta 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Urheiluilta 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Radio Suomen Urheiluilta 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Radio Suomen Urheiluilta 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Yöradio 23.00 Yle Uutiset 23.02 Paikka auringossa 00.00 Yle Uutiset 01.00 Yle Uutiset ja sää 02.00 Yle Uutiset 02.02 Yöradio 02.15 JVG Voitolla yöhön 02.35 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Kissankehto Susanna Vainiola 03.54 Yöradio 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu RADIO-OHJELMAT PERJANTAI 11.7. Klassikkotangoja ja unohtumattomia iskelmiä huippuartistien tulkintoina. Markku perehtyy salaojituksen saloihin. 22.30 Stenbeck (7) 23.15 Ryhmäteatteri. 16.45 Täydellinen kesä 17.10 Täydellinen kesä 17.35 Kauniit ja rohkeat (S) 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Huomenta Suomen parhaat 20.00 Suurmestari 21.00 Murha paratiisissa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Milli arvontalähetys 22.21 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Prometheus. 14.55 Rantabaari 15.20 Panttilainaamo 15.45 Panttilainaamo 16.10 Elämää äärirajoilla: Alaska 17.05 Poliisit UK: Ajojahti 18.10 Suurmestari UK 19.05 Frendit 19.35 Frendit 20.05 Frendit 20.30 Frendit 21.00 Wallander: Rauhaton mies 22.50 Elokuva: Junakytät 00.45 Poliisit UK: Ajojahti 01.30 Panttilainaamo 01.50 Panttilainaamo 02.15 Valtateiden sankarit MTV AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.35 Leilan superruokaa 07.00 Lemmen viemää 07.55 Ihanat siirtolapuutarhat 08.20 Täydellinen kesä 08.30 Koiralle koti 08.50 Unelma-asunto auringon alta 09.45 Remontilla rahoiksi 10.50 Koko Suomi leipoo 11.45 Emmerdale 12.10 Emmerdale 12.35 Unelma-asunto auringon alta 13.30 Ensitreffit alttarilla Australia uusi kausi 15.30 Ihanat siirtolapuutarhat 16.00 Lemmen viemää 17.00 Unelma-asunto auringon alta 18.00 Remontilla rahoiksi 19.05 Unelma-asunto auringon alta 20.05 Ensitreffit alttarilla Australia uusi kausi 21.35 Hudson & Rex 22.30 Hudson & Rex 23.25 Hudson & Rex 00.20 Hudson & Rex 01.15 Darby & Joan 02.10 Ensimmäinen orgasmini 03.00 Remontilla rahoiksi LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Puutarhan pelastajat 11.00 Koti koiralle 12.00 Remppa vai muutto Australia 13.05 Suuri seikkailu 14.35 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 15.05 Lomakoti auringon alta 16.05 Himohamstraajat 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Kapen keittiökaappaus 19.00 Remppa vai muutto UK 20.05 Brittien ökyimmät myyntikohteet 21.05 NCIS Rikostutkijat 22.00 The Voice of Finland 23.30 Sinkkuillallinen 00.30 Lomakoti auringon alta 01.30 Kapen keittiökaappaus 02.30 Suuri seikkailu JIM 09.00 Rekkakuskit Suomi (S) 10.00 Suomen tulli (S) 10.30 Burgerimiehet Aasiassa (S) 11.30 Raharemontti 12.30 Duudsonit tuli taloon (S) 13.30 Suomen huutokauppakeisari 14.30 Rekkakuskit Suomi (S) 15.30 Leijonan luola USA 16.30 Alaskan jäälentokenttä 17.30 Suomen tulli (S) 18.00 Arman Pohjantähden alla (S) 19.00 Panttilainaamo 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Australian rajalla 21.30 Australian rajalla 22.00 Suomen huutokauppakeisari 23.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas 00.00 Poliisit 2017 00.30 Poliisit 2017 01.00 Amerikan kovimmat keräilijät 02.00 Leijonan luola USA 03.00 Duudsonit tuli taloon (S) 04.00 Suomen huutokauppakeisari TV5 06.25 Rantataloa etsimässä 06.45 Rantataloa etsimässä 07.10 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 07.35 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 08.00 Maailman herkullisimmat ruoat 08.20 Maailman herkullisimmat ruoat 08.50 Asunnon metsästäjät 09.20 Asunnon metsästäjät 09.50 Rantataloa etsimässä 10.20 Rantataloa etsimässä 10.50 Leirintäalue remonttiin 11.50 Restaurant: Impossible 12.50 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 13.20 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 13.50 Teho-osasto 14.50 Pelastajat 15.30 Wimbledon: naisten välierä 17.30 Pelastajat 18.00 Unelmahäät 19.00 Mentalisti 20.00 Jonista tulee maajussi 21.00 Elokuva: The Good Liar 23.25 Elokuva: Rush Hour rankka pari 01.25 Leirintäalue remonttiin 02.20 Naked Attraction Norja 03.05 Restaurant: Impossible 03.50 Pelastajat 04.15 Asunnon metsästäjät 04.40 Asunnon metsästäjät 05.05 Unelmahäät NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Alaskan lentopelastajat 06.45 UFOT: Tuntemattoman äärellä 07.30 Eurooppa villiintyy 08.15 Uskomattomat koneet 09.00 Meret ilman vettä 09.50 Rooman kadonneet aarteet 10.35 Egyptin kadonneet aarteet 11.20 Historian parhaat palat 12.05 Meret ilman vettä 12.50 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.35 Lentoturmatutkinta 14.20 112 Hätäkeskus 15.05 Saari ilman lakeja 15.50 UFOT: Tuntemattoman äärellä 16.35 Autojen ensiapu 17.20 Sydneyn lentokentällä 18.10 Egyptin kadonneet aarteet 19.00 Punaisenmeren haihyökkäykset 20.00 Maailman mystiset saaret 21.00 Maailmansodan kadonneet laivat 22.00 Saari ilman lakeja 22.50 Autojen ensiapu 23.35 Made In A Day 00.00 Egyptin kadonneet aarteet 00.45 Maailmansodan kadonneet laivat 01.30 Saari ilman lakeja 02.15 Sydneyn lentokentällä 03.00 Toinen maailmansota ylhäältä päin 03.45 Alaskan lentopelastajat 04.30 Autojen ensiapu 05.15 Salakuljettajat satimeen: Karibia STAR CHANNEL 06.00 Melkein MENSA 06.45 Silent Library Suomi 07.10 Simpsonit 08.00 Miehen puolikkaat 09.15 Moderni perhe 10.05 Ennätystehdas 10.55 Futurama 11.45 Simpsonit 12.35 Melkein MENSA 13.20 Silent Library Suomi 13.45 How I Met Your Father 14.10 Miehen puolikkaat 14.35 Miehen puolikkaat 15.00 Miehen puolikkaat 15.25 Castle 16.15 Rillit huurussa 16.40 Rillit huurussa 17.05 Futurama 17.30 Futurama 17.55 Simpsonit 18.20 Simpsonit 18.45 Miehen puolikkaat 19.10 Miehen puolikkaat 19.35 Miehen puolikkaat 20.00 Rillit huurussa 20.30 Rillit huurussa 21.00 9-1-1 22.00 Moderni perhe 22.30 Moderni perhe 22.55 Moderni perhe 23.20 Moderni perhe 23.45 Futurama 00.05 Futurama 00.25 Simpsonit 00.50 Simpsonit 01.15 It’s Always Sunny in Philadelphia 01.35 It’s Always Sunny in Philadelphia 02.00 It’s Always Sunny in Philadelphia 02.20 It’s Always Sunny in Philadelphia 02.45 The Orville: New Horizons 04.00 Futurama 04.20 Futurama 04.45 How I Met Your Father 05.10 Silent Library Suomi 05.35 Lapin poliisit. (S) 22.00 Kun saa rakastaa. Onnistuuko Kapen, vain kolmessa päivässä, murtaa vahvat ennakkoluulot ja pään sisäiset myytit. Valotaiteilija Kari Kola valaisee kokonaisen vuoren Irlannin henkeäsalpaavissa maisemissa. Lande 21.00 Murha paratiisissa. Asiakkaat voivat olla vaativia, mutta missä menee kohtuuttomuuden raja. Kalacurrya Malinin puutarhassa. 19.30 Stasi FC (12) 21.00 Jalkapallon EURO 2025: kooste ENG NED ja FRA WAL 21.15 Jalkapallon EURO 2025: Ennakkostudio Suomi Sveitsi 21.50 Jalkapallon EURO 2025: Suomi Sveitsi 00.00 Jalkapallon EURO 2025: Jälkistudio Suomi Sveitsi 00.15 Jalkapallon EURO 2025: kooste NOR ISL MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 10.00 Emmerdale (S) 10.30 Emmerdale (S) 11.05 Kauniit ja rohkeat (S) 11.30 Ostoskanava Myori.fi 12.00 Asian ytimessä.doc: Korvaamattomat (S) 12.20 Suomen kaunein koti 13.10 Onnela 13.35 Onnela 14.00 Tähtiarpa 15.00 Unelmia Italiassa 15.25 The Floor Suomi 16.45 Täydellinen kesä 17.10 Täydellinen kesä 17.35 Kauniit ja rohkeat (S) 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Huomenta Suomen parhaat 20.00 Stadi vs. Nuori jalkapalloilijalupaus löytyy murhattuna, kun on juhlittu A-joukkueen nousemista ylempään divisioonaan. TV & RADIO Maaseudun Tulevaisuus 23 perjantaina 4. Ryhmiksen kantava ajatus on, että kaikki osallistuvat taiteellisiin päätöksiin. (S) 20.25 Kirjava luonto 20.29 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Monte-Criston kreivi (12) 21.59 Yle Uutiset 22.03 Urheiluruutu 22.07 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.15 Ulkolinja: Kanaria väsyy turismiin. YLE TV1 06.55 Unelma Lapista 07.25 Ylen aamu 09.30 Eränkävijät 09.59 La Promesa Salaisuuksien kartano (S) 11.00 Kesäkasvo 11.10 Yle Uutiset alueeltasi 11.40 Geeninmetsästäjät 13.15 Tyttö ja hattu (S) 14.38 Tulossa: Vääpelin kauhu (S) 14.41 Romanien vaiettu historia (12) 15.11 Avara luonto: Saarten taikaa 16.00 Historia: Villin lännen valloitus (12) 16.45 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.53 Tarinoita järviltä 18.00 Yle Uutiset 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 Kesäkasvo 18.30 Eränkävijät 19.00 Perienglantilainen skandaali (12) 19.56 Kirjava luonto 20.00 Kun Suomi muuttui levottomat ajat 1961–1981. 21.00 007 Elä ja anna toisten kuolla 23.30 Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (12) 02.10 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 03.10 Amerikan rajavartijat 03.40 Amerikan rajavartijat YLE TEEMA & FEM 07.47 Pystyt enempään kuin uskot 08.16 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.37 Nälkä 09.36 Antiikkimakasiini 10.05 Nansenin jäljillä 11.00 Unelmakoti 12.00 Universumin kaiut Kaija Saariahon musiikki (S) 13.19 Egenlandin matkakohteet: Urajärven kummitteleva kartano 13.30 Ryhmäteatteri (12) 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 15.53 Lapset puhuvat 16.00 Rantahotelli (S) 16.46 Arkistojen salat 17.13 Norjan eläimiä 17.25 Malory Towers (S) 17.50 Norja ilmasta nähtynä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 Tyra-pennun seikkailut (S) 18.04 Pingu kaupungissa (S) 18.11 Metsän minisankarit (S) 18.18 Vedenalaisen maailman asukkaita (S) 18.20 Supersankarikoulu (7) 18.36 Villikot (S) 18.50 Saaren nuoret asukkaat 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.45 Maailman parhaat curryt: Fish curry. Äidin inhokkiraaka-aineiden lista on pitkä ja syvälle juurtunut. 14.55 Rantabaari 15.20 Panttilainaamo 16.10 Elämää äärirajoilla: Alaska 17.05 Poliisit UK: Ajojahti 18.10 Elämää luonnon armoilla 19.05 Frendit 21.00 Elokuva: Tropic Thunder 22.40 Poliisit UK: Ajojahti 23.25 Panttilainaamo 23.45 Panttilainaamo 00.05 Valtateiden sankarit MTV AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.35 Leilan superruokaa 07.00 Lemmen viemää 07.55 Ihanat siirtolapuutarhat 08.20 Täydellinen kesä 08.30 Koiralle koti 08.50 Unelma-asunto auringon alta 09.45 Remontilla rahoiksi 10.45 Koko Suomi leipoo 11.40 Emmerdale 12.05 Emmerdale 12.30 Unelma-asunto auringon alta 13.25 Ensitreffit alttarilla Australia 15.00 Yökylässä Maria Veitola 16.00 Suomen kaunein koti: Kesämökit 17.00 Unelma-asunto auringon alta 18.00 Remontilla rahoiksi 19.30 Julkkisten tietotoimisto 20.00 Ensitreffit alttarilla AUS 21.30 Maria Wern: Voita tai katoa 23.30 Frendit 02.45 Botched: Mokatut kauneusleikkaukset 03.35 Botched: Mokatut kauneusleikkaukset 04.25 Tohtori Varvas 05.15 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Puutarhan pelastajat 11.00 Remppa vai muutto Australia 12.00 Remppa vai muutto Australia 13.00 Suuri seikkailu 14.30 The Real Housewives Suomi (S) 15.30 The Real Housewives Suomi (S) 16.30 Jaksa paremmin 17.00 Lomakoti auringon alta 18.00 Kapen keittiökaappaus 19.00 Brittien ökyimmät myyntikohteet 20.00 Huvila & Huussi 21.00 Respect 23.55 Unelmien poikamiestyttö 01.40 Kapen keittiökaappaus 02.40 Suuri seikkailu JIM 09.00 Rekkakuskit Suomi (S) 10.00 Suomen tulli (S) 10.30 Top Gear Suomi 12.00 Duudsonit tuli taloon (S) 13.00 Petolliset 14.30 Raharemontti 15.30 Raharemontti 16.30 Savotta 17.30 Leijonan luola Suomi 18.30 Australian rajalla 19.00 Australian rajalla 19.30 Top Gear Suomi 21.00 Beck: Tuntematon lähettäjä 23.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas 00.00 Poliisit 2017 (S) 00.30 Poliisit 2017 (S) 01.00 Poliisit 2017 (S) 01.30 Muinaiset avaruusoliot 02.30 Australian rajalla 03.00 Australian rajalla TV5 06.15 Rantataloa etsimässä 06.40 Elokuva: Napa Ever After 08.15 Asunnon metsästäjät 08.45 Asunnon metsästäjät 09.15 Rantataloa etsimässä 09.45 Rantataloa etsimässä 10.15 Leirintäalue remonttiin 11.20 Restaurant: Impossible 12.45 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 13.15 Beat Bobby Flay: Kokit vastakkain 13.45 Teho-osasto 14.45 Pelastajat 15.30 Wimbledon: miesten välierä 18.30 Pelastajat 19.05 Latelan Laurin hurja remontti 19.35 Latelan Laurin hurja remontti 20.05 112 21.00 Elokuva: Batman V Superman: Dawn of Justice 00.20 Elokuva: The Good Liar 02.10 Latelan Laurin hurja remontti 02.35 Latelan Laurin hurja remontti 03.00 Jonista tulee maajussi 03.45 Naked Attraction Norja 04.25 Asunnon metsästäjät 04.45 Restaurant: Impossible NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Alaskan lentopelastajat 06.45 UFOT: Tuntemattoman äärellä 07.30 Eurooppa villiintyy 08.15 Uskomattomat koneet 09.00 Meret ilman vettä 09.45 Raamatun kadonneet aarteet 10.30 Egyptin kadonneet aarteet 11.15 Historian parhaat palat 12.00 Meret ilman vettä 12.45 Tutkimusretki Amazonille 13.30 Lentoturmatutkinta 14.15 112 Hätäkeskus 15.00 Saari ilman lakeja 15.45 UFOT: Tuntemattoman äärellä 16.30 Autojen ensiapu 17.20 Sydneyn lentokentällä 18.10 Egyptin kadonneet aarteet 19.00 Viraalit haivideot 20.00 Lentoturmat hetki hetkeltä 21.00 Toinen maailmansota ylhäältä päin 22.00 Pride ylhäältä päin 22.50 Maailman mystiset saaret 23.35 Made In A Day 00.00 Egyptin kadonneet aarteet 00.45 Toinen maailmansota ylhäältä päin 01.30 Pride ylhäältä päin 02.15 Sydneyn lentokentällä 03.00 Toinen maailmansota ylhäältä päin 03.45 Muinaiset salaiset kansiot 04.30 Autojen ensiapu 05.15 Salakuljettajat satimeen: Karibia STAR CHANNEL 06.00 Melkein MENSA 06.45 Silent Library Suomi 07.10 Simpsonit 08.00 Miehen puolikkaat 09.15 Moderni perhe 10.05 Ennätystehdas 10.55 Futurama 11.45 Simpsonit 12.35 Onnenpyörä VIP 13.20 Silent Library Suomi 13.45 How I Met Your Father 14.10 Miehen puolikkaat 14.35 Miehen puolikkaat 15.00 Miehen puolikkaat 15.25 Castle 16.15 Rillit huurussa 17.05 Futurama 17.55 Simpsonit 18.45 Miehen puolikkaat 19.10 Miehen puolikkaat 19.35 Miehen puolikkaat 20.00 Rillit huurussa 20.30 Rillit huurussa 21.00 Rillit huurussa 21.30 Rillit huurussa 22.00 Elokuva: Deepwater Horizon 23.50 Elokuva: Shaft 01.30 Futurama 01.50 Futurama 02.10 Simpsonit 02.35 Simpsonit 03.00 Futurama 03.20 Futurama 03.40 Miehen puolikkaat 04.05 Miehen puolikkaat 04.25 Miehen puolikkaat 04.45 Silent Library Suomi 05.10 Lapin poliisit 05.35 Lapin poliisit MTV SUB 07.00 Viidakon veijarit 07.10 Muumilaakson tarinoita 08.00 Suurmestari UK 08.55 Poliisit UK: Ajojahti 09.50 Elämää äärirajoilla: Alaska 10.45 Panttilainaamo 11.10 Panttilainaamo 11.35 The Harlins 12.00 Jarkko Tammisen maailma 12.30 Salatut elämät 12.55 Salatut elämät 13.20 Salatut elämät 13.45 Salatut elämät 14.10 Pitääkö olla huolissaan. Ilo on käsinkosketeltavaa. Viihdyttäjä Katariina Juselius kauppaa 15 000 eurolla luksusta. Kun Lissu hyväksyi itsensä, sai hän rohkeutta muiden edessä. 22.36 Kuoleman kolmio (16) 23.20 Naissotilaat 2 23.47 Naissotilaat 2 YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 11.7 06.53 Humps (S) 07.00 Poppelikumpu (S) 07.07 Pipsa Possu (S) 07.12 Hirviökoulu (S) 07.19 Pikku Kakkonen 07.21 Stella ja Sami (S) 07.32 Petran poppoo (S) 07.44 Tie tähtiin (S) 07.56 Pikku Kakkonen 07.58 Emmi ja Kuru (S) 08.09 Retki-Roope (S) 08.24 Eka & Helmi (S) 08.36 Romppu, Rasse ja Sikuriina (S) 08.46 Galaxin sovellus 08.50 Jumppahetki 09.00 Stugor 09.32 Kalassa! 09.45 Latela (S) 10.15 Riistametsällä 11.00 Veljesten keittiössä 11.30 Kandit 12.00 Merentutkijat 12.55 Tanskalainen maajussi 13.25 Lääketieteen uudet kuviot 13.55 Ellan matkassa: roomalainen Ranska 14.25 Raskaana 14.55 Vakuum (S) 15.10 Tallityttöjä ja eliittiratsuja 15.20 Tyttöjen erämaaseikkailu 16.00 Talot huokuvat historiaa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Superpesis 21.00 Jalkapallon EURO 2025: kooste FIN SUI ja NOR ISL 21.30 Jalkapallon EURO 2025: Ennakkostudio Italia Espanja 21.50 Jalkapallon EURO 2025: Italia Espanja 00.00 Jalkapallon EURO 2025: Jälkistudio Italia Espanja 00.10 Jalkapallon EURO 2025: kooste POR BEL MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 10.00 Emmerdale (S) 10.30 Emmerdale (S) 11.05 Kauniit ja rohkeat (S) 11.30 Ostoskanava Myori.fi 12.00 Asian ytimessä.doc: Korvaamattomat (S) 12.20 Grand Designs Uusi-Seelanti 13.10 Onnela 13.35 Onnela 14.00 Tähtiarpa 15.00 Unelmia Italiassa 15.25 Onnela 15.50 Grand Designs Suomi. Koskettava tosipohjainen draama 34-vuotiaasta ikkunanpesijästä, jonka vakava sairaus pakottaa hänet etsimään uutta, täydellistä perhettä 3-vuotiaalle pojalleen. 17.55 Burgerimiehet Välimerellä 18.55 Vain elämää. Tavoitteena hotellielämän helppous. Iltan päivä. Osterit ja hyytelöt eivät aina riitä asiakkaiden miellyttämiseen, välillä tarvitaan järeämpiä aseita. (12) MTV SUB 07.00 Viidakon veijarit 07.10 Muumilaakson tarinoita 08.00 Suurmestari UK 08.55 Poliisit UK: Ajojahti 09.50 Elämää äärirajoilla: Alaska 10.45 Panttilainaamo 11.35 The Harlins 12.00 Jarkko Tammisen maailma 12.30 Salatut elämät 14.10 Pitääkö olla huolissaan. Joukon juniori, upeaääninen laulaja ja lauluntekijä Ilta on tämän päivän juhlan keskipisteessä. Teemu, Ismo ja Christoffer ottavat selvää, mitä itäautoille kuuluu ennen ja tänään. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Milli arvontalähetys 22.21 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 The Rookie (12) 23.30 Maria Wern. Tanja ja Sandra surevat ihmisten ennakkoluuloja, mutta naiseus antaa voimaa. Kanariansaarten asukkaat kyllästyvät yhä kasvavaan turismiin. 00.45 Musta hevonen (16) 01.30 Arman ja 7 kuolemansyntiä (7) 02.15 Täydellinen kesä 02.40 Täydellinen kesä 03.05 Super-Jahti 03.50 Karkurit NELONEN 06.00 Sunny Bunnies 06.05 Muumilaakson tarinoita 06.30 Smurffit 06.40 LEGO Friends: Uusi luku 06.55 LEGO Ninjago: Lohikäärmeiden nousu (7) 07.15 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.40 S.M.A.S.H! 07.50 Tara Duncan (7) 08.00 Huvila & Huussi 09.00 Lomakoti auringon alta 10.00 Kapen keittiökaappaus 11.00 Haluatko miljonääriksi. Taantuma iskee Suomeen ja ihmiset etsivät vaihtoehtoisia maailmoja. heinäkuuta 2025 TELEVISIO-OHJELMAT PERJANTAI 11.7. Mika Kaurismäen dokumenttielokuva legendaarisen teatterin 50 vuodesta. (7) 22.35 Francon jälkeen Alcántaran perhe 23.37 Savage Beauty (S) YLE TV1 06.55 Unelma Lapista 07.25 Ylen aamu 09.30 Eränkävijät 10.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 10.55 Pieni suuri maailma 11.00 Kesäkasvo 11.10 Yle Uutiset alueeltasi 11.40 Geeninmetsästäjät 12.25 Pieni suuri maailma 13.20 Sydämeni laulu (S) 14.44 Tulossa: Tyttö ja hattu (S) 14.50 Elävä arkisto: Matkailun merkeissä 15.00 Egenlandin matkakohteet 15.15 Eränkävijät: Alpeilta Arktiselle 16.10 A-studio 16.45 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 18.00 Yle Uutiset 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 Kesäkasvo 18.30 Eränkävijät 19.00 Erikoisryhmä Kitzbühel (12) 19.43 Egenlandin matkakohteet 20.00 Höyhensarja. Neljän vuoden kunnianhimoinen projekti koettelee mutta siitä tulee oodi rohkeudelle ja toisinajattelulle. 01.10 The Floor Suomi 02.20 Täydellinen kesä 02.45 Täydellinen kesä 03.10 Kuokkavieras Kataja 03.55 Elämää luonnon armoilla NELONEN 06.00 Sunny Bunnies 06.05 Muumilaakson tarinoita 06.30 Smurffit 06.40 LEGO Friends: Uusi luku 06.55 LEGO Ninjago: Lohikäärmeiden nousu (7) 07.15 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.40 S.M.A.S.H! 07.50 Tara Duncan (7) 08.00 Huvila & Huussi 09.00 Lomakoti auringon alta 10.00 Kapen keittiökaappaus 11.00 Haluatko miljonääriksi. Matka jatkuu roomalaisten tietä, Via Domitiaa. 12.00 Tähtiarpa 14.55 Lomakoti auringon alta 15.55 Kapen keittiökaappaus 16.55 Tähtiarpa 17.00 Kapen keittiökaappaus. 20.00 Rantahotelli (S) 20.47 Majakka: Bengtskär 21.00 Aina lähellä sinua. Kuivannossa asuva nelihenkinen lapsiperhe kärsii äidin nirsoilusta. Nyt mitta on täynnä. Selvittämätön tapaus on kalvanut poliisipäällikköä kaiken tämän ajan. Ennätystehdas. Pärjääkö Lada Wartburgille kiihdytyskisassa ja onko moderni itäauto uhka vai mahdollisuus. 11.00 Minun totuuteni 12.00 Sairaanhoito-opisto (S) 12.45 Joki taivaalla 13.45 Haave Välimerestä (S) 14.30 10 kirjaa rahasta 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 15.54 Lapset puhuvat 16.00 Rantahotelli (S) 16.48 Luontotuokio 16.55 Pikku Kakkonen 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 Pikku tiikeri (S) 18.05 Kallen keittiö (S) 18.16 Koira nimeltä Ib (S) 18.20 Leikkien keräilijät (S) 18.30 Riistametsällä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.45 Bussi 20.00 Rantahotelli (S) 20.45 Majakka: Säppi 21.00 Savage Beauty. Alien-elokuvien esiosassa tutkimusryhmä matkustaa kaukaiselle planeetalle etsimään vastauksia kysymyksiin ihmisen paikasta maailmankaikkeudessa. Kun reggaebändin kitaristi kuolee, esiin nousee myös samaa bändiä koskettanut murha kolmen vuosikymmenen takaa. 12.00 Tähtiarpa 14.55 Leijonan luola Suomi 16.55 Tähtiarpa 17.00 Maryn helpot kokkailut 17.30 Kapen keittiökaappaus 18.30 Suuri seikkailu 20.00 Suomen huutokauppakeisari. 20.29 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Paikka auringossa -konsertti. Vieraana F1 toimittaja Mervi Kallio. 22.30 Burgerimiehet Välimerellä 23.30 Pohjolan laki 00.50 Takalaiton Seksikäs-Suklaa pesäpallon ihmeellisessä maailmassa 01.20 Suomen huutokauppakeisari 02.20 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 03.20 Poliisit 2017 (7) 03.50 Poliisit 2017 (7) YLE TEEMA & FEM 08.00 Minä ja koirani 08.28 Nansenin jäljillä 09.23 Elämä käännekohdassa 09.53 Strömsön puutarha 10.22 Kilot pois parempi elämä. Tapahtumat paljastavat epäterveen urheilukulttuurin, jossa pitää voittaa hinnalla millä hyvänsä
Tilaa sinäkin! Osoite Sauvonrinne 2, 08500 Lohja puh. Maaseudun Tulevaisuus 24 perjantaina 4. Anna asiakasnumerosi sekä postinumerosi ja valitse Jatka. tilauslaskulta. KYSY LISÄÄ: 041 535 5189, Lohja Pumput, ajoja kääntömoottorit, sylinterit, tiivistesarjat, moottorit kaivureihin suoraan maahantuojalta. Pääset siis halutessasi lukemaan lehden jo ennen painetun MT:n jakelua. www.ustuonti.. Avaa näköislehtiarkisto MT.FI/lehdet tai QR-koodilla Joko olet tutustunut näköislehtiarkistoon. Valtra ja Avant sopimushuolto LAPIN MATERIAALIKIERRÄTYS OY | 010 5740 401 LM RAUTAMYYNTI OY | 010 5740 404 Pappilantie 121, Rovaniemi | lapinmetallikierratys.fi Painetun Maaseudun Tulevaisuuden näköisversio on MT.FI-sivustolla heti lehden ilmestyttyä. AUTOISTA ROMUTUSTODISTUS. MT.FI-sivustolle kirjautumista varten tarvitset käyttäjätunnuksen. Kirjautumalla näköislehtiarkistoon voit selailla sekä tuoreinta Maaseudun Tulevaisuutta että aikaisemmin ilmestyneitä lehtiä vuoteen 2020 saakka. Toimitamme joka päivä alkuperäisiä varaosia koko Suomen alueelle. Jos sinulla ei vielä ole tunnusta, sen luonti onnistuu helposti: 1 2 3 Tunnuksen luontiin saat tarvittaessa apua asiakaspalvelustamme viestimedia.fi/asiakaspalvelu. mainokset ja pikkuilmoitukset), jotka ovat painetuissa lehdissä. Anna sähköpostiosoitteesi uudelleen, määrittele haluamasi salasana, kuittaa tietosuojalauseke hyväksytyksi ja valitse Luo tunnus. Poltamme rautaa ja poljemme peltiä! ROMUT KAAKKOON NOUTOPALVELU MYÖS ILTAISIN JA VIIKONLOPPUISIN! Jyrki Permanto puh 040 4141700 alustaapu.fi auto@alustaapu.fi Kone-Heino Koskueentie 9 19700 Sysmä, 037172745 Traktoreiden ja maatalouskoneiden huollot, korjaukset sekä varaosat ja tarvikkeet. Löydät asiakasnumerosi esim. Tilaaja, luo tunnus ja hyödynnä tilaukseesi kuuluvat digisisällöt Mene osoitteeseen MT.FI/luotunnus. heinäkuuta 2025 PUIMURIN JA HEINÄKONEEN OSAT AUTOJA METALLIKIERRÄTYS RASKAANKALUSTON VARAOSAT METALLIN KIERRÄTYSTÄ HARVESTERIPÄÄT HUOLLOT JA VARAOSAT JÄÄHDYTTIMIEN KORJAUSTA KOKO SUOMI KOKO SUOMI KAAKKOIS/ ETELÄ-SUOMI Koneesta toiseen Halutessasi mukaan teemapalstalle, soita 040 720 7981 / Myyntimestarit Oy Raskaankaluston kennovaihdot ja korjaukset Soita 0207 870105/Suolahti sales@finnradiator.com F i nnrad i a t or 020 7344 640 puimurin varaosat Kurikasta Ilkka 044 580 6079 • Miika 050 523 8404 www.konehuoltoon.. Anna sähköpostiosoitteesi ja valitse Jatka. Näköislehdistä löydät täsmälleen samat sisällöt (esim. 041 5355189 HUOM! Uusi www-osoite! Doosan/Daewoo, Volvo, Samsung, Hyundai, Kobelco, Komatsu, JCB, Hitachi AUTOJA METALLIKIERRÄTYS
Alustaapu.fi 0400 840 602 Moottoriajoneuvoja KATTOJA SEINÄPELLIT SEKÄ ALUMIINIPROFIILIT VOLTIN PELTIKESKUS OY 020 7189 790 020 7189 795 VOLTTI RIIHIMÄKI www.voltinpeltikeskus.fi l nyt myös lukkosaumakatot l nopeat toimitukset Varaosia ja tarvikkeita oheistuotteineen tehtaalta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Linjalantie 4 | 43700 | Kyyjärvi P. Jari Latvala, Tuuri P. P. 040 592 5005 www.siekkelinsaha.fi siekkelin.saha@gmail.com Nelivet.traktori etukuorm tai ilman, myös epäkunt käy P. 8387 P. 0400 661593 Lavettikuljetukset ympäri Suomen 044–2628 781 Koneita Metalliromut kaakkoon! Noude taan. Myynti 0400 451 900 Sokerijuurikkaan kylvökone 7y. 0440719118 Hytillinen leikkuu puimuri, kuivalantavaunu, pyöröpaalisilppuri sekä muita maatalouskoneita puh. Traktorit kaikki merkit, kurottajat, sekä muut maatalouskoneet. 0400384118 Kuhn 3165 yhdistelmä paalain, mielellään muovi sidonnalla. Peltoa 50ha, metsää 1,5ha. Nopea rakennusaika. Siirtäkää paperityöt meille. 0400407444 Ostetaan Muut 3h+k kerrostalossa Kirkkonum mella. Maaseudun Tulevaisuus 25 perjantaina 4. 15kW GTWS 204, ohjauskeskuksella, takaisinpyöritys AT 104 7,5kW uppopumppu •Tehokas murskaava pumppupesä, erikoismoottori vuotohälytyksellä •8m kumikaapelilla EISELE VM V1541 11kW pystypumppu •3m kaivoon •Tehokas jäykälle lietteelle, imu pumppupesän päältä Lauri 045 323 2177 lauri.yla-ajas@agrok.fi • Jyrki 040 556 0268 Vahva partneri 5400,6900,7900,Myös siirtoputkistot/ventteelit, komponentit biokaasulaitoksiin. P. Oy KrsTrans Ab, 64300 Lapväärtti. www.chm.fi puh. KLO 12.30-13.30 MESSUPANEELISSA LA 23.8. Kuljetus Koota Oy 040827 3783 Peräluukun saranat Volvo 245 vm. • Viljanostajien kestävyysohjelmat Vilja-teema löytyy myös vahvasti verkossa MT.FI! HYÖDYLLINEN AMMATTITEEMA NAINEN etsii mies seuraa! Soita 0700399161 (2 €/min) Heliad Oy, PL 396 00121 HKI JULITA 24 h/vrk 0600551555 Roy pl 168 Hki 2,42/min+pvm Piennarja kesantomurskaimet Automaattiohjaus AT2 norm. 0408476170 Traktoreita Ostetaan koko Suomi puimurit: M-F, Deutz-Fahr, Sampo, Claas, JD, Volvo leikkuupuimurit. P. Myös hydr.letkut mittojen mukaan. Hallipaketteja erikoishintaan WS16x30m lumialue 2,5kN/m2 59.500 € + alv. ehjät ja epäkuntoiset. Kielitaito eduksi mutta ei pakollinen. KATTOJA SEINÄPELLIT Maatalouskoneita Työkoneita ostetaan traktoreita ja koneita. Betonireaktorisäiliö valetaan paikanpäällä Formprotect ® -tekniikalla Katso video: www.agrok.fi Ainutlaatuiset EISELE pumput maatalousja biokaasukäyttöön! EISELE GTWS lietesekoittimet •Maatalous ja biokaasumallit. 0500721789 Itsejärjestetyn lomituksen tilat. www.savokarjalanliha.. + nostokone Huhki ja etuhara HP. Tie dustelut 040748 7767 Ostetaan leikkuupuimuri työle veys 360cm450cm ei sampoja p.0405424797 AVOINNA PE 10-17, LA 10-16 MESSUPANEELISSA PE 22.8. 0504421654 NYT ON AIKA HANKKIA MERKKAUSTIKUT PUUNTAIMILLE Oksaton keppi 10 mm 1 m keppi 13 snt + alv. /kpl 1,2 m keppi 18 snt + alv. (sis. hintaluo kassa 015000. 0449707200 Kuopio Toni Koistinen 0400 638 502 Rahtityöt: lihan leikkuu, palvaus ja makkaran valmistus kaupan myyntipakkauksiin. 0451186721 Ostan Lypsyaseman Maitotankki 200010000L Pellon ruokkijan 0465451102 Leikkuupuimuri Claas dominator 150 hydro drive Ajettu 1578 h vuosimallia 2009 erittäin siisti . KONEHUOLTO YLILUOMA OY NH ja Case alkuperäisosat ja öljyt heti varastosta. 0400 866 695 Pressuhallit kovaan käyttöön! Sesonkimyymälät,noutovarastot, lähettämöt, pakkamot Landtek Oy 14500 Iittala 0409310300 info@ Landtek.fi 24-500m2 Laadi oma ilmoituksesi MT.FI/ilmoita Lisää uutisia joka päivä – MT.FI Tilaaja, luo tunnus MT.FI/luotunnus. heinäkuuta 2025 Saksalaista toimintavarmaa laatua! Suunnittelu, osat ja toteutus toivomillasi ominaisuuksilla kaikki samasta paikasta. 14.500 € + alv. Aineistot sähköpostitse 8.8. Varaa oma ilmoituspaikkasi ilmoitus@mt.fi tai soita 020 413 2321. 070090089 2,00 € min+pvm Rp Pl Va OSTAMME Kuormaautot ja moottorit. alv) 5250€ alk. Tarjoa! P. Claas, Welger, Krone, J-D paalaimet. Esim. Tarjoa vain hyväkuntoista. Katso www.keurustarvike.fi Naisseuraa 1866v 0700 416500 1,71 €/min+pvm HR Pl 168 Hki WWW.ANONASE.COM Aseet, Erätarvikkeet, Kamerat Kiväärin nallit, Tracker UnA ja TSS. 044 0254 789 juho.koskelainen@lomitus.net Kaukoparantaja, energiahoitaja näkijä Saana 0700 888 78 (2,37 € min+pvm) Suomenpystykorvan urospentu, puhdasrotuinen ja luovutusikäi nen, synt. TM-Lomitus Oy www.lomitus.net P. Kysy 0388870/hallimyynti Henkilökohtaiset Hyväkuntoinen 2veto traktori. www.maakoneet.com Suomalainen yritys, AAA-luottoluokitus. 040 566 9472 Welger lautasniittokone Pomo lautasniittokone P. KLO 12.30-13.30 PANEELIN JUONTAA KAISA HONKAHARJU, Pekka Pesonen, Elsi Katainen, Jarmo Lindberg, Jussi Niinistö, Antti Kurvinen Mika Lintilä, Janne Jukkola, Antti Kangas, Paula Risikko Suomen nopein maatalousyrittäjä LIKI 180 NÄYTT EILLEASETT AJAA! TYÖNÄYTÖK SIÄ PE-LA! Kuljetukset halki Suomen ja ympäri Eurooppaa Kuljetus kuin kuljetus, yrityksille ja yksityisille Kysy hinta meiltä: tel. • Rikkakananhirssi ja kasvinsuojelun muut haasteet kuluneella kaudella • Lähteekö öljykasviala nyt uuteen nousuun. 15.4.25 Saarijärvi. mennessä. 0400 646 200, 0500 659 678 Kaksitoimiset hydrau liikkasylinterit. Työllistäkää lomittaja helposti ja edullisesti. www.konehuoltolaukkanen.. 1000eur Maksu käteinen. P. Kysy rarjous! MAATILAKESKUS rakennuksi neen, Myllykulmantie, Somero. 0500155792 Tapahtumat Työpaikat ja virat Weckman konekatokset alk. EuroTeli Oy, Helsinki P. 0445631780 Haetaan tilanhoitajaa kasvinvil jely tilalle EteläViroon. 045– 8865 152 Myydään Palveluja tarjotaan Koulutus ja työ Maaja metsätaloustuotteita Koiria Rakennustarvikkeita Muut tuotteet Kiinteistöt ja tontit Asuntoja LUOMUKAURAA. P. 0405531432 DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Tied. 02 48 41 007 www.koskenautokeskus.fi myynti@koskenautokeskus.fi IHANA RITA odottaa soittoasi, tehdään hyvää yhdessä! 24H. P. /kpl Siekkelin Saha Oy Valkeala P. VHP 149.150e. 0500402488 Salo RIISTAN RUOKINTAAN TAPIORIISTAMAISSI MIX TAPIORIISTAHERNE www.naturcom.fi 08 270 7200, 02 762 6200 Honda 1000 agrikaatti, bensa P. P. Laukkanen Oy 02 4875965 0500 226028. 040 823 5938 | 0400 661 379 www.taipaleenteras.. alv) Olemme mukana -messuilla osasto A66 Suomen laajin valikoima automaattiohjauksia. 0500176243 Eläimiä Traktoreita, ehjiä ja epäkuntoisia! Nopea käteiskauppa. MT | Kokonaistavoittavuus 534 000 (KMT 2024) Vilja TEEMANUMERO 13.8.2025 Teeman aiheita ovat mm: • Viljamarkkinoiden tilanne kotimaassa ja maailmalla • Mitä viljakilon tuottaminen maksaa. 0405231625 SALAOJASORAA Laadukasta salaojasoraa Satakunnassa. 6290€ 4890€ (sis. Myös varaosapuimurit / traktorit
Pave Maijasen musiikin siivittämän komedian “Pidä huolta!” Siskokset, hotelli ja hulvaton joukko sekoittavat kesän Korvessa. Ohj. Ohjaus Olka Horila Liput: www.lippu.fi ja portilta. Esitykset 29.6.24.7. Esitykset 20.6.-10.8. Mukana näyttämöllä koiranäyttelijä ja muut rakkaat hahmot! Liput alk.15,50 katettu katsomo Esitykset 8.6.-27.8.2025 www.teatterituike.fi 1 11 22 32 43 7 18 28 39 49 4 15 14 36 46 10 31 42 2 12 35 23 44 8 19 29 40 5 16 26 37 47 3 13 24 34 45 9 20 30 41 50 6 17 27 38 48 25 33 21 50 51 51. ja ohjaus: Taavi Vartia Lippu.fi. www.tornavankesateatteri.fi TAMPEREEN KOMEDIATEATTERI Michael Cooneyn farssi ILMASTA RAHAA 6.–18.6. Vanha Viipurintie 12, katettu katsomo/esteetön. Rooleissa Kari Suhonen, Eino Heiskanen, Jaana Pesonen, Pihla Maalismaa ja Panu Vauhkonen. Diandra, Kaseva, Erja Lyytinen.... Lämminhenkinen ja humoristinen kesäkomedia esitetään aidossa maalaismiljöössä. Palvelutalo Naisluolassa kuhisee! Mies on muuttamassa taloon! Liput: Lippu.fi Katettu katsomo, esteetön kulku www.mantyharjunkesateatteri.fi Taaborin kesäteatteri PETER PAN Nurmijärvellä 18.7.-8.8.2025 Krisse Salminen, Timo Lavikainen ja Amelie Blauberg lumoavassa koko perheen näytelmässä Käsikirj. Ohj. www.tuiskula.info Viiru ja Pesonen seikkailee taas! Koko perheen esitys Joensuussa, Sinkkolan kesänäyttämöllä. Maaseudun Tulevaisuus 26 perjantaina 4. – 2.8.2025. Teatteria: Jamppa, Narinoita ja tositarinoita, Terapian tarpeessa, miesflunssa. MUSIKAALIKIMARA Mamma Miasta Taeatterilaivaan Viihdettä täydellä sydämellä, mm.Johanna Nurmimaa, Marko Putkonen jne. Lippuvaraukset 02 5546370. Riihivuoren kesäteatteri. Hulvaton farssikomedia Vaimoni on toista maata, rooleissa Susanna Laine, Antti LJ Pääkkönen, Katriina Sinisalo ja Jani Johansson. Jenni Kontio. www.kut.fi p.050 4666455 info@kut.fi MAANINGAN VÄTYSTEATTERI Vätysteatteri esittää Dave Freemanin KUNNON KOMEDIA näytelmän. Ohjaus: Jukka Keinonen. Liput www.porvoonteatteri.fi Ryhmät 040 5063572 Löytänän kesäteatteri Viita saarella VESA VIERIKON TÄHDITTÄMÄ VEIJARIKOMEDIA! MINISTERI TULEE! 30.6.19.7. korvenkylankesateatteri.fi Taivaan Tulet – Hallanvaara sukeltaa syvälle pohjoisen arkeen, jossa rakkaudet ja rikokset ratkotaan käsi kädessä ja pilke silmäkulmassa. Liput 22€/10€, ryhmät.20€/8€ Tied./varaukset 045 852 3771 www.veneskoski.org KeskiUudenmaan Teatteri Krapin kesäteatteri, Tuusula Peter Quilterin hersyvä musiikkikomedia SUURENMOISTA! on tarina maailman huonoimmasta sopraanosta! 4.6.-30.8.2025 Ohj. Mike Yeaman: Onnennumerot. 041 3183875 www.willilakeus.fi LOPEN TEATTERI Lopen Teatterissa kesällä 2025 POKKA PITÄÄ 5.7.-8.8.2025 Ohjaus – Timo Tirri Käsikirjoitus – Roy Clarke Esityksen kesto n. 040 3000 800 www.teatterieurooppanelja.fi/ kesa-2025-yhtena-iltana/ TEATTERI PARIKANPÄREET Hyönteishotelli. https://sappeenkesateatteri.fi Samppalinnan Kesäteatteri JAGELLONICA! – Turun oma prinsessa. 3.8. Katettu katsomo, kysy myös ravintolapaketteja! Liput: toimisto@te4.fi/ lippu.fi tai p. Ohjaus: Kalle Tahkolahti. Liput ennakkoon: tiketti.fi VENESKOSKEN KESÄTEATTERI Kankaanpäässä 1.-16.7.2025 Hella Wuolijoen näytelmä NISKAVUOREN NAISET Esteetön katettu katsomo. Käsikirjoitus: Tuomas Parkkinen. 0500 675 162 myynti@utranuittotupa.fi www.utranuittotupa.fi Korvenkylän kesäteatteri esittää Kouvolassa 27.6.-22.7. Lisätietoa: miinanmonttu.com Backas Kesäteatterit 2025 Baddingmusikaali PARATIISI & Show Must Go On Vantaalla Ravintola Backaksessa. Musiikillinen klas-sikkosatu tempaa mukaansa niin lapset kuin aikuiset! Liput ja ruokailut: www.niittyahontila.fi TEATTERI EUROOPPA NELJÄ YHTENÄ ILTANA 18.6. paltaniementeatteri@ gmail.com paltaniementeatteri@ wordpress.com Lippu.fi Porvoon Teatteri Postimäellä 25.7.-3.8. HURMAAVA JOUKKOITSEMURHA Kirjoittanut: Arto Paasilinna. Käsikirjoitus Anu Partanen, ohjaus Paavo Vanhanen. Koko perheen musiikkiseikkailu: EEMELI METKUILEE (26.6.23.8). Ryhmävaraukset willilakeus@gmail.com p. Tule itse ottamaan selvää ja nauttimaan mahtavasta yhdistelmästä musiikkia ja teatteria! Lisätiedot ja lipunmyynti www.iitinharrastajateatteri.fi MUSTION LINNAN KESÄTEATTERI (Raasepori) Upeassa miljöössä palveluineen Kesäteatteritapaus 2025 HULVATON ELOKUVAN HISTORIA 28.6.3.8. Esitykset 26.6. Käsikirjoitus Ulla Hirvonen Ohjaus Jere Luntta Nettilippu.fi 23€/12€ Ovelta: 25€/15€ ryhmät 20€ https://www.facebook.com/ TuukkalanTeatterilaiset/ Valkealan kesäteatterissa: 28.6.-3.8.2025 Seitsemän siskosta Museokuja 4, 45370 Valkeala Liput: Netticket.fi ja ovelta 25/20/15 € Ryhmät: 10hlö 15€ 040 5032242 www.valkealannuorisoseura.fi Tämä vauhdikas koko perheen näytelmä on täynnä väriä, musiikkia ja hullunkurisia tilanteita. Näytelmä Hectorin musiikkiin. Toiminnallinen väliaika. Kristiinankatu 2b Lappeenranta www.lappeenrannankesateatteri.fi 044 746 7757/ liput@pinkyponky.fi ÖLJYMÄEN KESÄTEATTERI Ohkolan Teatteri esittää 11.7.23.8. Se tarjoaa mielenkiintoisia hevos-, valmentajaja henkilöhaastatteluja sekä uusinta tietoa hevosten terveydestä ja hyvinvoinnista. Katettu katsomo ja kahvio. ja 30.6.-17.8.2025 www.komediateatteri.fi TOHMAJÄRVEN TEATTERISSA KILJUSEN HERRASVÄKI Alkuperäisteos: Jalmari Finne Sovitus: Aino Kivi Ohjaus: Olli-Kalle Heimo Esitykset 28.6.10.8.2025 Kirkkotie 14, Tohmajärvi www.tohmajarventeatteri.fi tohmajarventeatteri@gmail.com TEATTERI TUIKE: IHMEMAA OZ Klassikkoseikkailu uudella sovituksella. Tule ratkomaan vankilapakoa sekä tiukan kakkukilpailun voittoa yhdessä Vaasan ylioppilasteatteri Rampin kanssa! Liput ja lisätiedot osoitteessa: vaasanylioppilasteatteri.fi VALKEAKOSKI, SUOMEN KESÄTEATTERI: VESKU-MUSIKAALI Suurmusikaali kunnioittaa suurta suomalaista legendaa Vesa-Matti Loiria. Miika Nousiainen Eriikka Magnusson Katettu, selkänojallinen katsomo Eräjärventie 946, 35220 Eräjärvi (Orivesi) p. Liput ennakkoon 18/20€, paikanpäältä lippuluukulta 20/22€. Liput puh:0505570774 UTRAN UUSI TEATTERI esittää: PÄIVÄN SANKARI 28.6.-2.8.2025 Lavalla mm. Vuonna 2023 täysin uudistettu kesäteatteri katetulla katsomolla. ti-pe klo18, la-su klo15 LIVE MUSIIKKI JA KUORO www.koirakivi.fi Imatran kesäteatterissa Kaikessa Soi Rakkaus! 24.6.–2.8.2025 Musikaalikomedia jossa soi Kaija Koon ylistetyt laulut. Muistatko aikaa, kun ainoa todiste lottovoitosta oli täytetty ja ajoissa palautettu lottokuponki. Heinä-elokuussa 2025. ja ohjaus Heikki Paavilainen 10.6.-10.8.2025 Liput Ticketmasterin verkkokaupasta! www.suomenkesateatteri.fi Törnävän kesäteatteri 13.6.3.8. Ohjelmatoimisto Naurattava Avioliitto osa 2. KUN PORVOO EI RIITÄ Käsikirjoitus Juha Laitila www.lippu.fi, R-kioskit www.porvoonkesateatteri.fi Vuolijoen Kesäteatterissa 27.6-13.7. 2 h sisältäen väliajan. 020 617 6647 (ark.9–12) www.teatteri-imatra.fi www.kansallisihme.fi KANAVATEATTERI esittää saman nimiseen TV-sarjaan pohjautuvan näytelmän KORPELAN KUJANJUOKSU Esitykset 4.7.-3.8.2025 Koskelantie 43, Laukaa 0400 744 197 www.kanavateatteri.fi Kesäteatteri Tammenranta NYT MENEE TUNTEISIIN Aitoa, hauskaa ja hyväntuulista maalaiskomediaa! Kuopiossa 2.7.–10.8. Jussi Lampi, Antti Tuomas Heikkinen, Elina Rintala, Jarkko Tiainen ja Maarit Poussa. Laiturimarkkinat 27.6. 2.8. Leevi and the Leavings -musiikkinäytelmän TEUVO! Miten käy miehelle, joka on ollut koko elämän matkalla omiin hautajaisiinsa. www.mikkelinteatteri.fi NILSIÄN HARRASTAJATEATTERI esittää Simo Hämäläisen klassikon KÄTKÄLÄINEN 4.7.-2.8.2025 Sovitus Antti Heikkinen, ohjaus Janne Puustinen Liput 22/20/10€ lippu.fi Esteetön katettu teatteri www.nilsianharrastajateatteri.fi Kansanpuiston Kesäteatteri, Turku IRWIN – VAIN ELÄMÄÄ Esitykset 9.6-14.8 Katettu katsomo/ esteetön kulku. Show & Dinner -paketteja & kesäteatterilippuja. Esitykset 14.6.-23.8.2025 Lisätietoa ja liput: samppalinnanteatteri.fi RIIHIMÄEN KESÄTEATTERISSA Hulvaton kesäkomedia: HELPPO ERO kuinka päästä eroon ihan kaikesta (5.6.-9.8.). www.kesateatterivuolijoki.fi vuolijoenkesateatteri@gmail.com. ma-to klo 18, su klo 16 nettilippu.fi 20 € / 12 € portilta 25 € / 12 € www.ristiinankesateatteri.fi SIPOON TEATTERI 17.7. Tapaa myös kotieläinpihan eläimet. Katettu katsomo. Eturivi esteetön. 10 hlö) 20 € / hlö Ryhmävaraukset: 045-1325664 www.sipoonteatteri.fi RUOVEDEN TEATTERI esittää Siri Kolun ihanan tarinan ME ROSVOLAT dramatisointi Selja Ahava ohjaus Hanna Gibson lippu.fi ruovedenteatteri.fi RÖNNIN KESÄTEATTERI: MAANINKAVAARA 29.6.9.8. Luvassa vauhtia, iloa ja seikkailua kaiken ikäisille. Sari Siikander, Mikko Rantaniva, Sami Hintsanen. Esitykset 10.6. puh: 0443468000, liput@taaborinkesateatteri.fi Sappeen Kesäteatteri, Pälkäne JOPE NAURAVA KULKURI Esitykset 26.6-9.8 Nouseva katettu katsomo/esteetön kulku Jope Ruonansuuta pääroolissa esittää Mikko Penttilä Käsikirjoitus & ohjaus Mika Räinä Liput: www.lippu.fi ja portilta. Katettu katsomo ja näyttämö. Meille on helppo tulla! loytanankesateatteri.fi Lappeenrannan Kesäteatteri Pesänjakomusiikkikomedia! Rooleissa nähdään mm. Liput 36 €/34 €/25 € p. Katso lisää: www.traktori.net Mikkelin kesäteatteri 25.6.–2.8. 9.8.2025 www.pyynikinkesateatteri.fi Someron Esakallio Päivätanssit joka keskiviikko. Myös stand up esityksiä, konsertteja, mm Ti-Ti Nalle The 69 Eyes, Sir Elwood www.esakallio.fi RAUMAN KESÄTEATTERI SITÄ SAA MITÄ TILAA MUSIIKKIKOMEDIA YÖLINNUN HITEILLÄ! ESITYKSET: 12.6.-9.8.2025 raumanteatteri.fi Iitin Harrastajateatteri esittää 4.7– 27.7. Lisätiedot ja liput: www.parikanpareet.fi PYYNIKIN KESÄTEATTERI Väinö Linna Sami Keski-Vähälä: TUNTEMATON SOTILAS Pyynikin kesäteatterin 70-vuotisjuhlanäytelmä. Naiset, jotka pitävät yllä tulta, vaikka ympärillä velloo hallanvaara. Ohjaus Antti Mikkola. Aadolfin veljellä on rahaa, mutta kuinka niihin pääsisi käsiksi. Myös vierailuesityksiä: mm. Liput lippu.fi, Kalajoki keskusvaraamo ja portilta. Käsikirj. Maria Jotuni: Tohveli-sankarin rouva -komedia. HEVOSLUETTAVAA mainos mainos mainos mainos KESÄTEATTERIT Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Jyväskylä Kuopio Joensuu Mikkeli Lahti Tampere Turku Helsinki Kouvola Lappeenranta Seinäjoki Pori 1 11 21 31 41 7 17 27 37 47 4 14 24 34 44 10 20 30 40 2 12 22 32 42 8 18 28 38 48 5 15 25 35 45 3 13 23 33 43 9 19 29 39 49 6 16 26 36 46 PALTANIEMEN TEATTERISSA 6.7.-8.8. Liput 32/39/43€. Lija Fischer. ja 3.7.-9.8.2025 Satu Rämön ja Satu Kontisen koko perheen näytelmä LOTTALEHTO 8.5.–17.6. Tutustu osoitteessa MT.FI/hevoset tai QR-koodilla MT Hevoset on monipuolinen hevosmedia verkossa alan ammattilaisille ja aktiiviharrastajille. Rooleissa mm. heinäkuuta 2025 Timanttista hevosluettavaa meiltä ja maailmalta Saat viimeisimmät hevosalan uutiset kätevästi kännykkääsi. Parikkalantie 46 B. www.kansanpuistonkesateatteri.fi KALAJOEN KESÄTEATTERI Hulvattoman hauska komedia Alatisairas 1.7.-9.8. Nouseva, katettu 850paikkainen katsomo. Juulian mies Aadolf joutuu konkurssiin. Liput 20 €/18 €/10 € Lisätiedot ja lipunmyynti: www.tammenranta.fi Niittyahon tilan Kesäteatteri, Muurame. Kesäkahvila ja katettu katsomo Seinäjoen kesäteatterisaarella. Esityksen keskiössä ovat arjen selviy tyjät ja sankarit, naiset, jotka kantavat sisällään muinaisten shamaanien viisautta. 040 566 4199 UNELMIEN POIKAMIES 24.6.-24.7.2025 ke 25.6. Rooleissa: Kaisa Hela, Lari Halme, Linda Hämäläinen, Ria Kataja ja Antti Lang. asti. 0504368466 erajarventeatterit.fi KOIRAKIVEN KESÄTEATTERI Koirakivi, Mäntyharju OIKEESTI FINLANDERS musikaali 4.-19.7. LIPUT 25€ / 20€ www.lopenteatteri.fi PORVOON KESÄTEATTERI Haikon Kartano, www.haikko.fi Musiikillinen kulissikomedia 15.7. Katettu katsomo. Ryhmämyynti p. Kantaesitys! Vahvaa draamaa parikkalalaisin voimin. Mika Räinä, Miia Nuutila, Antti Paavilainen. www.ohkolannuorisoseura.fi TUISKULAN KESÄTEATTERI Ilmiintie 27, 27730 Tuiskula Tuomimäen tahtojen taisto Ohjaus Marko Taiminen Esitykset 11.7. 2.8. Penttilänkatu 3 Allinnan Monttu www.riihimaenkesateatteri.fi Ristiinan kesäteatteri Linnantie 3, Ristiina Tähti ja meripoika 6.7.–24.7. klo 19 ensi-ilta, ti, to klo 19, su klo 17 Liput 20/6 €, ryhmät 18 € www.kaivolankesateatteri.fi Mäntyharjun Kesäteatteri Markku Hyvösen menestyskomedia NAISLUOLA 28.6.–12.7., yönäytös 16.8. – 10.8.2025 NAISLUOLA Ohjaus & käsik.: Markku Hyvönen Liput: www.netticket.fi tai ovelta 25 € | 20 € Ryhmille: (min. Liput 18/34/38€ Katettu katsomo, herkulliset tarjoilut, liikenteenohjaus ja ystävällinen palvelu. Katettu katsomo ja -näyttämö www.teatteriprovinssi.fi LIPPU.FI Tuukkalan Teatteriryhmä, Hirvensalmi esittää 6.7.8.8.25 (useita esityspaikkoja)Hulvattoman komedian ”Voihan Elämän Kevät”. KEKKONEN– SYNTYMÄSTÄ KUOLEMATTOMUUTEEN. Käsikirjoitus Mika Räinä. Liput: www.lippu.fi www.ravintolabackas.fi Kaivolan kesäteatteri Jätöntie 11, Laitila puh. Anna Arola. Niina Lahtisen käsikirjoittama, uusi musikaalikomedia. Saapasjalka kissa 14.6.3.8. Uusi tarina Sven Nordqvistin kirjojen pohjalta. Ohjannut Riikka Rönkä, suomentanut Mikko Viherjuuri
Huomautukset on tehtävä kahdeksan (8) päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. viestimedia.fi/tilausehdot MT.FI/tilaa Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilausta peruta. heinäkuuta 2025 PÖYRÖÖT KALKKARO VIIVI JA WAGNER VÄINÖ FINGERPORI MUSTA HEVONEN KAMALA LUONTO VENETSIJÄRVI JULKAISIJA Viestimedia Oy Puhelin: 020 413 2155 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki viestimedia.fi ISSN 1458-8021 Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen toteutustai jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.). Lehden suurin korvausvastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Asiavirheestä ilmoittaminen: lähetä oikaisupyyntö sähköpostilla toimitus@mt.fi PELIT & SARJAKUVAT Maaseudun Tulevaisuus 27 perjantaina 4. Maaseudun Tulevaisuus 27 perjantaina 4. viestimedia.fi/tietosuoja ILMOITUSMYYNTI Puhelin: 020 413 2321 (arkisin kello 8–16) Sähköposti: ilmoitus@mt.fi Ilmoitusautomaatti: MT.FI/ilmoita viestimedia.fi/mainostajalle Ilmoitusten viimeiset jättöajat: • maanantain lehteen perjantaina kello 10.00 • keskiviikon lehteen maanantaina kello 16.00 • perjantain lehteen keskiviikkona kello 16.00 Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. viestimedia.fi/hinnasto Osoitelähde: Viestimedia Oy:n asiakasrekisteri Viestimedia Oy voi käyttää tilauksen yhteydessä saamiaan yhteystietoja samankaltaisten tuotteidensa sähköiseen suoramarkkinointiin sekä asiakasviestintään. PAINO Lehtisepät Oy, Varkaus. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos lehden lähettäminen tilaajalle keskeytyy lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi. ASIAKASPALVELU Puhelin: 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) Sähköposti: asiakaspalvelu@viestimedia.fi viestimedia.fi/asiakaspalvelu Asiakaspalvelu auttaa tilauksiin, laskutukseen ja digituotteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Tilaus laskutetaan valitun laskutusjakson alussa kulloinkin voimassa olevalla hinnalla. PALVELUNUMEROT Puhelun hinta on normaali matkapuhelinmaksu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm). Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaus sisältää painetun lehden lisäksi käyttöoikeuden kaikkiin MT.FI-sivuston sisältöihin ja palveluihin, Maaseudun Tulevaisuuden ja sen liitteiden (Kantri, MT Metsä ja Suomalainen Maaseutu) näköislehtiin sekä näköislehtien mobiilisovellukseen. heinäkuuta 2025 RISTIKKO Edellisen ristikon ratkaisu. Sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen voi kieltää toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä
Pääskyille voisi myös asentaa jonkinlaisia istumalankoja, jos esimerkiksi sähkölinjat kulkevat maan alla, ehdottaa Matikainen. Tänä vuonna hankkeeseen ilmoittautui 39 maitotilaa. On tietysti mukavaa, että vuosien varrella on tullut enemmän tiloja mukaan ympäri Suomea.” Hankkeen myötä pääskyjen määrä tiloilla on kasvanut Riipin mukaan. Lounaassa ja etelärannikolla on aurinkoistakin. Tekopesät ovat hyvä ja helppo tapa aloittaa, mutta Matikaisen mukaan lisätoimet vaativat perehtymistä siihen, mitä kaikkea muuta pääskyjen hyväksi voi tehdä. ”Maitotilalliset ovat olleet innoissaan tästä aiheesta ja hankkeesta. Hyvä suojella pääskyjä.” Matikainen kertoo saaneensa Arlalta yhteensä kymmenen valmista tekopesää. Ennuste päivisin klo 15. Tarkkaa lukua tilan pääskykannoista Matikaisella ei ole, mutta hän on havainnut niiden vähentyneen karjatilojen harventumisen myötä. Viime vuonna joillakin tiloilla laskettiin jopa 40 uutta pesivää paria. Lännen ja pohjoisen välinen tuuli on kohtalaista tai navakkaa, puuskissa kovaa tai myrskyä. Tänä keväänä Matikainen kertoo asentaneensa tekopesiä kokeilumielessä eri rakennuksien seinille, jotta näkisi, mihin pääskyt mieluiten asettuvat pesimään. Pesänrakennukseen pääskyt tarvitsevat kosteaa maa-ainesta, jota voi löytyä myös maatilojen pihamaalta ja esimerkiksi työkoneiden renkaiden jättämistä painaumista. Karjapihan läheisyyteen laitoin myös, että pääskyt löytävät hyvin ravintoa. Sade-ennuste (mm) 4.7.–6.7. vuonna 2012 -1,3°C Enontekiö Lämpimintä 4.7. Mukaan lähti tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Kiteenlahdelta oleva maitotilallinen Antti Matikainen. klo 13 Sadesumma 30 vrk ( mm ) Poikkeama keskimääräisestä Sääsymbolit Havaintoasema Lämpösumman suhde vertailuarvoon* % Sadesumman suhde vertailuarvoon* % Jomala 94 115 Hki-Vantaa 93 147 Turku 95 140 Jokioinen 96 164 Utti 94 177 Niinisalo 97 153 Jyväskylä 97 124 Kauhava 91 102 Joensuu 98 97 Ylivieska 89 112 Kuhmo 97 85 Pudasjärvi 93 103 Pello 89 92 Salla 98 90 Ivalo 95 80 * vuosien 1991–2010 keskiarvo Ennuste luotu: 3.7. Lähde: Bird Life Suomi Keväällä ilmoitin, että osallistun mukaan tähän tärkeään hankkeeseen. Pääskyjen pesimistä tuetaan jo kolmatta vuotta Bird Life Suomen, Arlan ja Arlan maitotilojen yhteistyöllä: tiloille rakennetaan tekopesiä. Tämän perusteella pesiä voi siirtää samanlaisiin, sopiviin paikkoihin, ja tarvittaessa hankkia lisää pesiä tulevaisuudessa tukemaan pesintää. Maitotilalliset tukevat jälleen pääskyjen pesintää Haarapääsky on yksi kolmesta Suomessa pesivästä pääskylajista. Olemme saaneet hyviä tuloksia. Hyvä suojella pääskyjä. Ota yhteyttä: Ilmoitus@mt.fi Seuraa maaseutua MT.FI Vaihde 010 217 6777 Myynti 010 217 6776 Tilasiemen.fi QR-koodilla suoraan Tilasiemen.fi lajikkeisiin SIEMENET SYKSYN KYLVÖILLE Vehnän, rukiin, ohran, ruisvehnän ja öljykasvien kärkilajikkeet. Toistaiseksi linnut ovat vielä vierastaneet uusia pesiä. Rakenteeltaan ne ovat sellaisia, että yhdessä kokonaisuudessa on kaksi pesää vierekkäin – jokaisella pääskyllä on ikään kuin naapuri. vuonna 2021 +32,0°C Sodankylä Sateisinta toissa päivänä 18,5 mm Tampere Härmälä 5 vrk:n sääennuste 4.7.–9.7. Lämpötila on 10 ja 20 asteen välillä. ”Keväällä ilmoitin, että osallistun mukaan tähän tärkeään hankkeeseen. Bird Life Suomi on tehnyt yhteistyötä Arlan kanssa jo kolmatta vuotta tukeakseen pääskyjen pesintää maitotiloilla. Kaikki Suomessa esiintyvät pääskylajit – haarapääsky, räystäspääsky ja törmäpääsky – ovat uhanalaisia. Hän korostaa, että niiden, joilla vielä on mahdollisuus pitää karjaa, olisi hyvä tehdä toimenpiteitä pääskykantojen elvyttämiseksi. KAAPO KARPPINEN PERJANTAINA 4. Niin sanottuna pilottivuotena yli 20 innokasta maitotilaa lähti hankkeeseen mukaan, ja sen jälkeen yhä useampi tila eri puolilta Suomea on liittynyt joukkoon, kertoo Riipi. Iltapäivällä sataa maan itäja pohjoisosissa, etelässä ja lännessä on jo laajalti poutaista. ANTTI MATIKAINEN Suomalaisten maitotilojen väheneminen on vaikuttanut varsinkin haaraja räystäspääskyjen pesintämahdollisuuksiin. Vuosi vuodelta Suomeen saapuu yhä vähemmän pääskyjä. Ne eivät ole uskaltaneet mennä niihin tai ovat mahdollisesti löytäneet vanhat tutut pesäpaikkansa. Lisäksi hän kiinnittää huomiota ympäristön olosuhteisiin, kuten lämpötilaan sekä varjoisuuteen, jotta tietää millaiset olosuhteet ovat pääskyille mieluisat. HEINÄKUUTA 2025 NRO 74 Ilmoitus tähän. Matikainen kertoo myös seuraavansa tarkasti, mihin pesiin ja paikkoihin pääskyt mieluiten pesivät. KUVA: MARKKU VUORIKARI PÄÄSKYJEN PESINTÄ Arvio räystäspääskykannasta on noin 37 000 pesivää paria ja haarapääskykannasta 90 000 paria Räystäspääskykanta on 20 vuodessa romahtanut peräti 74 prosenttia ja haarapääskykanta on pienentynyt samalla ajanjaksolla 37 prosenttia Karjatilojen eläinten läsnäolo houkuttelee runsaasti pääskyjen ravintonaan käyttämiä hyönteisiä Ulkorakennusten tiiviit rakenteet ja sileät, kovat pinnat estävät pääskyjä pääsemästä sisälle ja vaikeuttavat pesien rakentamista ulkoseinille. Myös luomuna! KWS TAYO KWS EMPHOR SU BEBOP REETTA BOR ASPEKT TURANUS SU TOPPUS SU ELLEN B 33 Olemme Okrassa 20 15 10 5 2 1 +3 -3 yli 900 500–600 400–500 300–400 alle 300 600–700 700–800 800–900 yli 140 120-140 80-120 60-80 40-60 20-40 alle 20 Lähiajan sää Laaja sadealue ukkosineen liikkuu Suomen yli itään. ”Laiduntava karja houkuttelee maatilalle hyönteisiä, ja hyönteiset puolestaan vetävät puoleensa pääskyjä, jotka saavat niistä ravintoa”, kertoo Arlan maidonhankinnan vastuullisuuspäällikkö Heini Riipi. Aurinko nousee Helsingissä kello 4:03 ja laskee kello 22:44 Oulussa kello 2:39 ja laskee kello 0:03 Utsjoella kello ja laskee kello 15 10 16 +8 15 +9 16 +7 12 +9 16 +8 12 +8 13 +7 +9 +2 10 +7 +9 +6 13 +7 16 10 13 +8 13 +7 9 8 18 18 10 18 +8 16 +9 14 +7 15 +9 17 +7 15 +7 14 +6 10 +2 12 +4 12 +6 16 +7 17 10 17 +7 11 +6 2 4 2 Äärihavainnot Lämpimintä eilen klo 13 +21,0°C Salo Kylmintä 4.7. klo 13.37 Tänään Huomenna Pinnan alin lämpötila 3.7.2025 Kasvukauden tilanne 04.07.2025 Tehoisa lämpösumma ( °Cvrk ). ensi yö Helsinki 11 Turku 10 Jomala 10 Pori +8 Kankaanpää +8 Tampere 11 Jokioinen +7 Lahti 11 Kouvola 10 Lappeenranta 11 Mikkeli +9 Ilomantsi +7 Joensuu +9 Kuopio +9 Lapinlahti +8 Viitasaari +9 Jyväskylä +9 Seinäjoki +8 Kauhajoki +7 Kokkola 10 Ylivieska +8 Kajaani +8 Oulunsalo 10 Pudasjärvi +8 Suomussalmi +7 Kuusamo +6 Rovaniemi +8 Pello 10 Salla +6 Sodankylä +9 Kilpisjärvi +3 Utsjoki +7 la 17 18 16 17 17 18 18 19 18 17 16 12 15 16 16 16 17 18 17 16 16 14 15 14 13 11 15 16 12 13 10 12 su 16 17 18 18 19 17 16 16 17 16 17 18 19 18 18 19 17 19 19 18 18 17 17 17 16 15 17 15 14 16 11 12 ma 17 19 19 18 18 18 19 18 20 19 20 20 18 18 19 20 19 20 19 16 20 17 18 18 17 15 18 18 16 17 14 11 ti 17 19 19 19 19 17 17 18 17 18 18 20 20 20 18 20 21 20 19 16 19 18 18 18 19 17 18 20 18 19 14 15 ke 19 21 19 20 21 19 20 19 20 19 20 19 19 19 18 19 19 20 20 18 19 19 18 19 18 17 19 19 17 18 14 14 Sadeluokituksessa on kaksi intensiteettiluokkaa. Yksi merkittävä syy tähän on maitotilojen väheneminen, sillä tilat tarjoavat pääskyille runsaasti pesäpaikkoja ja hyönteisravintoa. Pesänrakennukseen tarvittavaa maata on myös saatavilla, mikä tukee lintujen mahdollisuuksia tehdä lisää pesiä”, kertoo Matikainen. ”Navetan seinillä on pesiä useampaan suuntaan