SU O M A L A I S E N
No 3/2010 8,90
L U O N NONKUVAUKSEN
ERIKOISLEHTI
25. vuosikerta
Ketunpoikien ensimmäinen kesä
Euroopan villi sydän W
Wonders of europe 69 kuvaajan kansainvälinen kuvausprojekti robert pekkarinen viron kahlaajarannoilla · näin kuvaat loistavia luontokuvia kotipihalla · pientareilla kuhisee näyttäviä kuvausmahdollisuuksia · merikuvaaja sundelin kaupunkiluonnossa · jorma luhta ja menneisyyden haamut
ild
12,3 Mpix. A PERFECTIONIST
D300S Paras on nyt entistäkin parempi.
Nikon D300S. www.iamnikon.fi
2
Luontokuva 3/2010. DX-muoto. HD-video. Kaksi korttipaikkaa CF- ja SD-korteille. Strereoääni. 7 kuvaa/S
0400 191 348, jouni@klinga.fi Korpitie 36, 90650 Oulu toimitussihteeri Raisa Nevalainen raisa.nevalainen@gmail.com puh. Pääkirjoitus 03/2010
Uusi konsepti
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry
Kustantaja:
Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Toimitusjohtaja Jouni Klinga
Toimitus:
päätoimittaja Jouni Klinga puh. Staffanin hyppy uuteen haasteeseen osoitti perinteisten mallien rohkeaa romuttamista. Hanumaani ei aristele hyppyä tuntemattomaan.
Ilmoitusmyynti:
Jouni Klinga
Paino:
Libris Oy, HKI Kannet: Multi Art Gloss 170 g/m2 Sisäsivut: Multi Art Silk 130 g/m2 Luontokuva ilmestyy kuudesti vuonna 2010: 3.2., 31.3., 26.5., 1.9., 17.10. Tapahtumassa perustettiin luonnonsuojeluluonto kuvaajien vireä liike, ILCP. 0400 601 357 luontokuva@neogen.fi
Tilausasiat ja osoitteenmuutokset:
puh. Ruotsalaiselle Staffan Widstrandille inspiroiva ilmapiiri puolestaan synnytti huimapäisiä suunnitelmia. ja 2.12.
W
Tilaushinnat ja -ohjeet:
Katso palvelukortti sivulla 83 Tili: Sampo Pankki 800015-1580956
Kansikuva:
Benjam Pöntinen: Ketunpoika metsällä
www.luontokuva.org/lehti
ISSN 1456-3592
orld Wilderness Congress Alaskan Anchoragessa valoi kauaskantoisen perustan luontokuvaajien uudenlaiselle yhteistyölle vuonna 2005. 045 672 3003 / Kari Niemeläinen.
Nähdäänkö seuraava Wild Wonders Intiassa. Laajalla yhteisrintamalla Wild Wonders of Europe on jo nyt nostattanut luontokuvauksen arvostusta. Lopputuloksena ei syntynyt vain 200 000 kuvaa, vaan kokonaan uusi kuvaajien oikeuksia kunnioittava konsepti. Maiden ja maanosien ohella sama malli voisi toimia vaikkapa kuntien välisenä PR-kampanjana Pirkanmaalla. Kuvien halutaan syntyvän kahden viikon keikalla vieraassa ympäristössä. Oman kuvausprojektin sijaan hän värväsi kuvaajia keikoille 500 euron päiväkorvauksella. Kriittinen ääni on arvostellut, että hanke kyseenalaistaa pitkäjänteisten luontokuvaajien työtä. Kuvaajien aistit ovat valppaina ja media on kiinnostunut. Wild Wonders -hanketta onkin kosiskeltu järjestettäväksi seuraavaksi jo Intiassa, Venäjällä ja Brasiliassa. Hän päätti esitellä eurooppalaisille maanosan, jossa elämme. 040 530 9391 Aineisto: toimitus@luontokuva.org
Vakituiset avustajat:
Vesa-Pekka Peräkylä, Jorma Luhta, Raimo Sundelin, Jukka Palm, Vesa Kalervo Ekholm ja Jorma Peiponen.
Ulkoasu ja ilmoitusaineisto:
Jussi Leppänen / Neogen Design Oy puh. Staffanin ajattelussa siihen sisältyy rikkaus. "Ihmiset tuntevat maan jalkojensa alla, mutta eivät naapurikuntansa luontoa, saati Kroatian tai Valkovenäjän luonnon salaisuuksia", Staffan Widstrand kertaa Wild Wonders of Europe projektin kantavaa ajatusta. Hyötyjinä ovat sekä luonto että luontokuvaus.
Jouni Klinga,
päätoimittaJa
Luontokuva 3/2010
3
Kuva: Jouni Klinga
Julkaisija:
Valokuvanäyttelyitä neljällä vuosikymmenellä. Värinhallinta antaa mahdollisuuden onnistua aina teknisesti, mutta minulle kuva syttyy elämään vasta oikean materiaalin ja sävyjen Pekka Potka Digigraphie Artist Yksi palkituimpia suomalaisia mainosvalokuvaajia. Vedos on edelleen valokuvan todellinen ilmaisumuoto, ja sen avulla voin välittää kuvieni katsojille juuri sen mitä haluan sanoa kuvaajana. Lisätietoja: www.peoplegroup.fi/epson
Luontokuva 3/2010. TAIDEVEDOSTAMISEN UUSI PERINNE
Minulle valokuva on valmis vasta vedoksena. fiiliksen kohdatessa. Epson Stylus Pro 7900 Pekka Potka
4
Digigraphie on taidevedostuksen laatustandardi
Tuolikojut testissä Vesa-Pekka peräkylä testaa kevyet istuttavat piilokojut. Pientareella kuhisee Anne Piirainen on kuvannut lähiympäristössään 2000 hyönteislajia.
52 56 60
Lukijan kuva Keskustelupalstan aarteita katselijoiden kommentoimana. Tekniikka Keskikoon uutuuksia ja elokuvaoptiikkaa DSLR -kameroihin. Sundelinin seurassa Merellisiin kuviin erikoistunut luontokuvaaja Raimo Sundelin kertoo kuviensa taustoista.
68 70 72 74 76 80 83
Kuva: Pete Oxford/Wild Wonders of Europe
Kylpylä kotipihan pikkuväelle Kuvauskohteet viihtyvät altaan äärellä. Viimeiset vieraat Luonto ja mennyt maailma kohtaavat kevään kirjauutuudessa. Luontokuvauksen alkeet Jorma Peiposen kuvauskoulu jatkuu kuvan valaisulla ja makrokuvauksella. Telkän sukellus. Näyttelyt VLK-näyttelykiertue ja luontokuvat esillä. Glanzlichter 2010 Saksalaiskilpailun parhaat palat.
Kuva: Benjam Pöntinen
Jopin postia Luontokuvaaja Jorma Luhta kertoo kuvaamisestaan ja kuviensa taustoista. Sisältö
3 6 8 10 12 14 16
Kuva: Risto Petäjämäki
Kesä- Heinä- & eloKuu 2010
Pääkirjoitus Jouni Klinga. SLV ry:n jäsenetuja Viimeinen kuva Paluu pinnalle. Luontokuvaajan muistio Vuodenajan kuvausvinkkejä ja seuraavien kuukausien kuun vaiheet sekä auringon nousut ja laskut. Yhteystiedot ja jäsenhakemus.
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry
Kettumainen kesä Benjam Pöntisen huikea kesä ketunpoikien parissa.
Kuva: Robert Pekkarinen
18
Viron kahlaajarannoilla Robert Pekkarinen esittelee Saarenmaan parhaat vesilintujen kuvauspaikat.
44
Euroopan villi sydän
69 ammattiluonnonkuvaajaa teki Euroopan suurimman kuvausprojektin.
30
Luontokuva 3/2010
5. Ajankohtaista Uutiset ja tapahtumat
Kirjaimellisesti ottaen tämä tarkoittaa, että kuvaaminen kaikille avoimilla valtion mailla on sallittua, kun kuvaaja on kameran matkassa, mutta kameran jättäminen maastoon edellyttää luvan hankkimista. "Haluamme ehkäistä nopeasti yleistyneiden valvontalaitteiden hyödyntämisen rikollisiin tarkoituksiin", perustelee Metsähallituksen eräasioiden ylitarkastaja Jukka Bisi. Apurahan suuruus on 21 000 euroa. Aikaisempien tunturikasvioppaiden lisäksi kesällä ilmestyy Pekka Luukkolan suurikokoinen kuvateos Tunturien Helmet Jewels of the Fells. Luukkola on saanut tietokirjahanketta varten Koneen säätiöltä 25 000 euron apurahan.
Karjalaisen Heinäsirkoille tunnustusta
Suomen kirjataiteen komitea on valinnut jälleen Vuoden Kauneimman kirjan ja 23 kirjan parhaimmiston. Valokuvaaja Juha Taskinen on saanut EteläSavon maakuntarahastosta 5 000 euroa 30-vuotista valokuvaajan uraa esittelevän juhlanäyttelyn järjestämiseen. Ohjeistusta laadittaessa Metsähallitus on käsitellyt nimenomaisesti riistakameroiden tuotenimellä metsästäjien keskuudessa markkinoitavien laitteiden käyttöä. Teoksen esittelyteksti lupaa, että arvaamattoman monimuotoinen kukkaloisto ja tunturikasvien värikkyys tulevat kaikkien ulottuville teknistä täydellisyyttä hipovalla tyylillä. Näyttelyissä vierailee kaikkiaan noin 70 miljoonaa kävijää.
Luukkolalta tunturikasviteos
Metsäkustannus Oy on laajentanut kustannusreviiriään myös metsärajan yläpuolelle ja luontokuvakirjallisuuteen. Teoksen on kustantanut Tammi. Jatkossa riistakameroiden käyttöä varten tulee hankkia ennakkoon lupa alueelliselta eräsuunnittelijalta. Vuoden kauneimmat kirjat on valittu yhtäjaksoisesti vuodesta 1947 lähtien.
6
Luontokuva 3/2010. Kuvateoksen ohella kyseessä on ilmastonmuutoksen vaikutuksia tunturikasveihin käsittelevä tietokirja. Ohjausryhmä ei ole huomioinut toiminnallisesti samankaltaisia järjestelmiä käyttäviä luontokuvaajia. Tunnettu ruotsalaiskuvaaja Mattias Klum tuotti paviljongin seinille 2 000 neliömetriä metsäisiä tunnelmia esitteleviä luontokuvia. Riistakameroiden käyttöä koskevaa päätöstä sovelletaan silti myös muihin itsenäisesti toimiviin valvontalaitteisiin, joihin myös itselaukaisutekniikalla varustetut järjestelmäkamerat voidaan lukea. Toistaiseksi luvan hakeminen on maksutonta. Bisi ei osaa tällä hetkellä arvioida, tulisiko luvan hakemattomuudesta mitään sanktiota, mutta päätös antaa Metsähallitukselle toimintavaltuudet. "Jos erätarkastaja törmää metsässä kameraan, hän todennäköisesti toimittaa sen poliisille ja jättää löytöpaikalle ilmoituksen, mistä kamera on noudettavissa." Lyhytaikaisessa käytössä Bisi suosittelee kuvaajaa liittämään kameran mukaan ilmoituksen, josta ilmenee kameran käyttötarkoitus ja omistaja, jolloin kuvaajaan voidaan tarpeen vaatiessa olla yhteydessä.
Klum vuorasi paviljongin
Ruotsin näyttelyosasto Shanghain maailmannäyttelyssä on kunnianosoitus myös luontokuvaukselle. Ajankohtaista
Koonnut: JOUNI KLINGA
Apurahoja luontokuvaajille
Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastoista luontokuvaajille on myönnetty tukea EteläKarjalassa ja Etelä-Savossa. Tapani Räsänen Joutsenosta on saanut yksivuotisen taiteilijaapurahan Etelä-Karjalan maakuntarahastolta. Luontokuvakirjoista vuoden kauneimpien kirjojen kokoelmaan valittiin Sami Karjalaisen kuva- ja tietokirja Suomen heinäsirkat ja hepokatit. Kukaan luontokuvaaja ei ole vielä lupaa hakenut, joten käytännöt ovat vasta muotoutumassa. Matti Pihlatie ja Heikki Vesajoki Joensuusta ovat saaneet Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiöltä 5 000 euron apurahan Pielisjoki-teoksen valmistuskuluihin.
Riistakamerat luvanvaraiseksi
Metsähallitus on tehnyt uuden linjauksen riistakameroiden käyttämisestä valtion mailla
Kosteikkojen linnut: Anna-Liisa Pirhonen, Lappeenranta: Aamu siikalahdella. Ensimmäistä kertaa järjestetty kisa houkutteli mukaan 150 lintukuvaajaa. Liminganlahden huhtikuinen lintukuvatapahtuma sai kylkeensä myös lintukuvakilpailun. Tapahtuman pääesintyjänä on David Doubilet Yhdysvalloista. Messut pidetään 21.-26.9.2010. Vanhan opastuskeskuksen 80 hengen luokka täyttyi suosituimpien esitysten aikaan viimeistä paikkaa myöten. Kuvaajat saattoivat kilpailla kaikkiaan kolmessa avoimessa sarjassa ja alle 18-vuotiaille suunnatussa nuortensarjassa. Lisätiedot: www.photokina-cologne.com
WildPhotos 2010
Lontoo 22.-23.10.2010 Iso-Britannian kuuluisin luontokuvatapahtuma järjestetään samassa yhteydessä Wildlife Photographer of the Year -kilpailun tulosten julkistamisen kanssa. Voittajaksi nousi Antti Karppinen kuvallaan Lapintiiran saalis. Lue lisää: WWW.LUONTOKUVA.ORG
Liminganlahdelle lintukuvakilpailu
Luontokuvatapahtumia
Kuusamo Nature Photo 2010
15. Kölnin Photokinamessut kokoavat kahden vuoden välein valokuvauksen maailman saman katon alle. Antti Karppinen, Oulu: Lapintiiran saalis.
Luontokuva 3/2010
7. Kuvat pitää toimittaa 2.8. Siivekkäät ystävämme: Arto Niemeläinen, Toijala: Katto vuotaa. luontokuvafestivaali kutsuu Kuusamoon 10.12.9.2010. Lisätiedot: www.wildphotos.org.uk
Vuoden Luontokuva 2010 -festivaali
Vuoden parhaat luontokuvat julkistetaan Finlandia-talon festivaalissa 17.10.2010. Sarjavoittajat: Linnut vauhdissa: Antti Karppinen, Oulu: Lapintiiran saalis. Nuorten sarja, alle 18-vuotiaat: Niko Pekonen, Joensuu: Sateella. Lisätiedot: www.gdtfoto.de
Photokina 2010
Arto Niemeläinen, Toijala: Katto vuotaa. Samainen kuva on tullut tutuksi jo Vuoden Luontokuva 2008 -kirjan kannesta, mutta kilpailuissa kuva ei ole aikaisemmin saanut tunnustusta. Tulosten julkistamisen lisäksi lintukuvatapahtumassa nähtiin päivän aikana lukuisia kuvaesityksiä. mennessä.
GDT Festival
Saksan Lunenissä järjestettävä perinteinen ja suosittu luontokuvatapahtuma järjestetään tänä vuonna 29.-31.10.2010. Tapahtuman yhteydessä järjestettyyn kuvakilpailuun voit tutustua sivulla 77
Kuusamotalo 25.8.12.9.2010 Kaarlo Hännisen tie 2, Kuusamo. avoinna: mape 920, la 1016, su suljettu. Poikkeukset: 24.12. Avoinna tipe klo 917, la klo 1015. Näyttelyt
Vuoden Luontokuvat 2009 -näyttely
Kuva: Mikko Mäntylä Kuva: Jouni Klinga
Terranova Merenkurkun luontokeskus 15.9.24.10.2010 Museokatu 3, 65100 Vaasa. Avoinna masu klo 917.
Kuva: Keijo Penttinen
Luontokeskus Ukko 3.12.20102.1.2011 Ylä-Kolintie 39, Koli. suljettu, 25.12. Luonto- ja opastuskeskus Tammenterho 5.30.5.2010 Rantapromenadi 22, Ruissalo, Turku. Luontokeskus Kellokas 1.27.7.2010 Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, Tunturintie 54, Äkäslompolo. Seitsemisen luontokeskus 4.29.8.2010 Seitsemisentie 110, Länsi-Aure. Avoinna tisu klo 1016. Avoinna lasu klo 1016.
8
Luontokuva 3/2010. Avoinna masu klo 1018. Evokeskus 4.9.2.10.2010 Saarelantie 1, 16970 Evo. avoinna: mato 1020, pe 1016, lasu suljettu.
Kuva: Lassi Kujala
Arktikum 30.6.25.7.2010 Pohjoisranta 4, Rovaniemi. 3.6.24.6.2010 3.12.6. Avoinna masu klo 1018. Keski-Suomen luontomuseo 2.28.11.2010 Vesilinna, Ihantolantie 5, Jyväskylä. Skierri, Tunturi-Lapin luontokeskus 1.27.6.2010 Peuratie 15, Enontekiö. 14.24.6. Avoinna mala klo 1017, su klo 1015. Avoinna mato klo 1118 ja pe klo 1116 sekä tilaisuuksien aikana. Suomea kiertävässä näyttelyssä on esillä Vuoden Luontokuva 2009 -kilpailun 9 sarjavoittajaa ja 21 kunniamaininnalla palkittua teosta. Avoinna masu klo 919. Avoinna ti, to ja pe klo 1017, ke klo 1020, la ja su klo 1217. Avoinna tipe klo 1118 ja lasu klo 1217. Avoinna masu klo 917. Hämeen luontokeskus 7.31.10.2010 Härkätie 818, Letku (Tammela). klo 1217, 1.1.2011 klo 1217.
Suomen metsästysmuseo 28.7.22.8.2010 Tehtaankatu 23 A, Riihimäki. Kalajoen Meriluontokeskus 4.27.11.2010 Jukupolku 5, Kalajoki. Malmitalo Ala-Malmin tori 1, Malmi, Helsinki. Avoinna tisu klo 1018
2.28.8.2010: Hangon kirjasto, Vuorikatu 3-5, Hanko, p. 19.5.13.6.2010: O. (08) 8165031. Nuortien uusimman näyttelyn on tarkoitus tuoda valokuvia näyttävästi esille tunnelmallisiin paikkoihin, minne on vaikea ripustaa perinteistä valokuvanäyttelyä. 2.26.8.2010: Vaalan kirjasto, Niskatie 8. Avoinna make klo 1119, to klo 1117 ja pe klo 915. 3.6.29.8.2010: Taidekeskus Retretti, Tuunaansaarentie 3, Punkaharju, p. Petteri Törmänen: Elämäni kevät. Luontokuvia. (09) 726 0900. Avoinna joka päivä klo 1018. 0205 64 4620. 4.29.5.2010: Kahvila-ravintola Silvoplee, Toinen linja 3, Helsinki, p. Kesä. (015) 775 2200. Koivurisusta, tästä ekologisesta ja edullisesta lähimateriaalista, voi valmistaa monenlaisia taide- ja sisustusesineitä niin kotiin kuin puutarhaan. Jauhiaisen museo, Jaarantie 2, Kiiminki, p. 30.6.2.8.2010: Hyvinkään kirjasto, Hämeenkatu 7, Hyvinkää. (019) 2203 380. Villieläimet ovat olennainen osa erämetsän elämää, kuten karhuperhe, susi ja ahma. Tuolloin toteutui kaksi kuvaajan pitkäaikaista haavetta, seurata kurkien perhe-elämää ja metsojen soidinta lähietäisyydeltä. tipe klo 1015, la klo 1017. 040 8608364. Avoinna 3.8.5. 2.29.7.2010: Omenan kirjasto, Kauppakeskus Iso Omena, Piispansilta 11 S 10, Espoo. Pekka Lehtonen: Saariston lumoa. Suomea kiertävän näyttelyn kuvissa limasienet ryömivät hiljaa lahopuulla, lattajalkakärpästen toukat asustavat kääpien alapinnan äkämissä ja sammalpunkki näyttelee tärkeää rooliaan karikkeen hajottamisessa. Avoinna joka päivä klo 1018.
Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö: Puutteellisesti tunnettuja metsälajeja. Koonnut: RAISA NEVALAINEN
Luontokuvia esillä
Tarja Heikkilä: Koivu ja risu. Näyttelyssä on koivurisutöiden lisäksi esillä kolme valokuvasarjaa: Risubaletti, Koivukasvot ja Kesäyö. 5.23.8.2010: Kustavin kirjasto, Keskustie 7. 31.5.25.6.2010: Kannonkosken kirjasto, Opintie 2. 10.13.6.2010: Kansainväliset Erämessut, osasto E 247, Riihimäki. Suurikokoisissa valokuvissa suomalaismaiseman rauhallinen ja avara iltahämy saa usein vastakohtansa ihon ja tulen lämpimistä, vahvoista sävyistä. 4.5.8.9.2010: Hannu Hautala luontokuvakeskus, Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, Kuusamo, p. 040 513 7039.
Ilmoita meille kuvanäyttelystäsi! Ilmoita luontokuvanäyttelysi tiedot osoitteeseen nayttelyt@luontokuva.org. Avoinna kirjastojen aukiolojen mukaisesti.
Pauli Nieminen: Tuomas tonttu on metsätonttu. Julkaisemme tiedot netissä ja Luontokuva-lehdessä.
Luontokuva 3/2010
9. Luukkolan Fotofinlandia-kilpailussa menestynyt Maan varjossa -teossarja laajenee Retretin luolastossa noin 25 kuvaa käsittäväksi myyttiseksi maailmaksi. Näyttely pyrkii välittämään katsojalle hetkiä korvaamattoman upeasta saaristostamme ja näin edistämään saariston arvostusta ja suojelua. Elina Nuortie: Kuohu koukussa saaristoon. 15.6.3.7.2010: Perniön lainamakasiini, Lupajantie 8, Salo, p. Avoinna mala klo 1118. Kuvat ovat tutkijoiden ottamia. Näin saaristokuvat pääsevät palaamaan juurilleen. Luontokuvia, saaristolaiskulttuurikuvia, purjehduskuvia ja ihmisiä Suomen saaristossa. Multimediaesitys, joka on kooste keväästä 2009. Koko perheelle suunnattu kuvakertomus salaperäisestä metsätontusta pohjoisen Suomen monimuotoisessa erämaaluonnossa. Ulla Tuomela: Päivien kimallus. Avoinna ke klo 1319, tope klo 1117 ja la klo 1216.
Pekka Luukkola: Maan varjossa. Avoinna: mape klo 917, la klo 1014. 1.30.6. 2010: Tammenterho, Ruissalon luontokeskus, Rantapromenadi 22, Turku, p. 31.5.28.6.2010: Järvenpään kaupunginkirjasto, Kirjastokatu 8, Järvenpää. 10.29.5. 3.3.20.6.2010: Utön majakka, Utö. (02) 262 3474. 3.29.5.2010: Sinisimpukan luontokeskus, Meripuistontie, Kasnäs, p. joka päivä klo 1018
Nousu Lasku 4.03 22.36 2.45 23.51 -
12.6. Aloitusasetuksina voi pitää f4f8 (ISO 100). Ulkopuolelle päätyessään ne haarautuvat vaakatasossa yleensä pilven alapuoliskossa.
Loppukesällä jyrisee eniten
Painostava helle ja kumpupilvien paisuminen aamupäivällä leveyttään korkeammaksi ennakoivat ilmamassaukkosta. Tummana pilvivallina jyräävä rintama etenee riippumatta vesistöjen ja mantereen välisistä lämpötilaeroista, ja voi siksi kestää vaikka läpi yön. Salamakuvaajan osoitteet: Lisää salamoiden kuvaamisesta Ursan sivuilla: http://www.ursa.fi/wiki/Myrskybongaus/UkkosenJaSalamoidenValokuvaus Salamalta suojautuminen: http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha/ilmakeha_14.html Lista salamapaikantimista: http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/myrskybongaus/paikanninkartta/
10
Luontokuva 3/2010
Kuva: Kai Hautala. Öisen salamoinnin kuvaaminen on teknisesti helpompaa, mutta sateen välttäminen vaikeampaa. Salaman välähtäessä valottamisen voi lopettaa. Kamera tarkennetaan käsin äärettömään. Jos onnistuu sijoittumaan oikein, on niitä mahdollista kuvata sadealueen ulkopuolelta. Koska aika lyhenee rajusti, pitää kuvata eri taktiikalla. Näin pystyy kuvaamaan pisimpään samasta paikasta etäisyyden ukkoseen muuttuessa vähiten. Positiivinen maasalama taas iskee suoraviivaisesti pilven yläosasta. Kun sopiva aika on saatu haarukoitua, otetaan kuvia peräkkäin. Nousu Lasku 3.56 22.50 2.22 0.20 -
Negatiivinen maasalama (kuvassa) iskee maahan ukkospilven alaosasta runsaasti haaroittuen. Otollisinta on olla ukkosen reitin sivulla, peltoaukealla, rannalla tai näköalapaikalla. Rintamaukkosia syntyy kun laaja, yleensä kylmä, säärintama työntyy Suomeen. Kytätään, laukaistaan kamera heti salaman iskettyä ja toivotaan, että kuvaan osuu samaa purkauskanavaa pitkin lyövä kerrannaissalama. Aukko ja aika on myös voitava säätää itse. Kameralla on voitava käyttää pitkiä valotusaikoja. Kastumisriskikin pienenee. Nousu Lasku 3.56 22.45 2.27 0.08 -
19.6. Päivälläkin valotus valitaan niin, että maisema valottuu oikein. Paikalliset ilmamassaukkoset tavallisesti kiertävät viileät vesistöt ja voivat joskus pysyä lähes paikallaan. Paikat kannattaa selvittää kuvausalueellaan etukäteen, jotta ukkosen alkaessa tietää heti, minne suunnistaa. Hyvät kuvauspaikat voivat olla myös vaarallisia, joten suojautumiseenkin on varauduttava etukäteen. Jalusta ja etälaukaisinkin tarvitaan. Kesäkuu
Luontokuvaajan muistio
Koonnut: JUKKA PALM
Aurinko Helsinki Oulu Utsjoki
5.6. Kuvaaja tarvitsee laajakulman, jonka voi tarkentaa käsin. Se on usein rajuimmillaan iltapäivällä tai alkuillasta ja salamoi rintamaukkosta enemmän. Yöllä tai hämärässä valotus kestää sekunneista jopa minuutteihin. Heikommat pilvisalamat kajastelevat enimmäkseen pilven sisällä. Nousu Lasku 3.54 22.49 2.18 0.20 -
26.6. Valotusaika valitaan niin, että ympäristö valottuu sopivasti
Nousu Lasku 4.04 22.44 2.39 0.06 11.7. Nousu Lasku 5.04 21.47 4.21 22.24 2.57 23.33 10.8. Myös hirvet herkuttelevat laajemmilla kasvustoilla.
Lummenälvikäs
Lummenälvikkäät ovat tummia kovakuoriaisia, jotka elävät yleisinä lumpeen tai ulpukan lehdillä. Heinä- elokuussa sen kukilta tapaa erityisesti mesipistiäisiä ja hämärän tullen myös kolibrimaisesti lentäviä kiitäjiä.
Lepakoille piilopaikkoja
Kiehtovat lepakot viihtyvät kulttuurimaisemassa. Ne tulevat esiin maan alta, kun vesi tulvii niiden koloihin.
Kuva: Jari Kostet.
Neidonkieli
Näyttävä neidonkieli on tulokaskasvi, joka suosii paahteisia pientareita, ratapihoja ja satama-alueita. Nousu Lasku 4.14 22.36 3.01 23.43 18.7. Nousu Lasku 4.43 22.09 3.50 22.56 -
Elokuu
Aurinko Helsinki Oulu Utsjoki 3.8. Nousu Lasku 5.35 21.12 5.05 21.37 4.14 22.15 24.8. Sen kukat houkuttelevat runsaasti erilaisia hyönteisiä. Lepakkopöntön rakennusohjeet: http://www.lepakko.org/index.php?id=392
Luontokuva 3/2010
11
Vesisiippa, kuva: Vesa-Pekka Peräkylä
Kuva: Hannu Kivelä.
Kuva: Esko Rajala.. Heinäkuu
Aurinko Helsinki Oulu Utsjoki 4.7. Niitä voi saada lentelemään pihapiiriin tai mökille laittamalla lepakonpönttöjä sopiviin paikkoihin, kuten polkujen, peltojen ja metsäaukioiden reunoille. Nousu Lasku 5.55 20.49 5.31 21.07 4.52 21.33
Kuva: Jens-Johan Hannus.
Huopaohdake
Itsessäänkin kuvauksellinen huopaohdake kukkii heinä-elokuussa kosteilla niityillä ja ojien varsilla. Kulkuaukot on hyvä suunnata eri ilmansuuntiin, kuitenkin lähinnä etelän ja lännen väliin. Lentoreitin pöntön edustalla on oltava esteetön. Tällöin nahkasiivet voivat valita mukavimman piilon kulloisenkin sään mukaan. Pönttöjä on hyvä olla useita, sillä siipiniekat kernaasti vaihtelevat oleskelupaikkaansa. Suurimmilla on mittaa jopa 30 senttimetriä. Lisääntymisaikaan alkukesän lämpiminä päivinä niitä voi tavata joukoittain parittelemasta.
Lierot
(VLK 2009 semifinalisti, kasvit: Neidonkieli)
Lieroja tavataan Suomessa parisenkymmentä lajia. Lieroja löytää maan pinnalla luikertelemassa parhaiten sateen jälkeen. Nousu Lasku 4.28 22.24 3.25 23.20 25.7. Nousu Lasku 5.21 21.29 4.45 21.59 3.42 22.48 16.8
CCD-kenno ei kuitenkaan ole 6cm * 4,5cm vaan 4,4cm * 3,3cm ja sisältää 40 miljoonaa pikseliä. Näiden lisäksi Explore-kortti tallentaa kuviin paikannustietoa, käyttäen lähimpien WiFi-tukiasemien sijaintia hyväkseen.
12
Luontokuva 3/2010. Canon 5D mark II ohjelma v2.0.4 korjaa ongelman, jossa videota kuvattaessa käsisäätöinen äänitys ei toimi ohjelmavalitsimen asennoissa C1C3. Aluksi 645D on saatavilla vain Japanissa. Kuvausnopeus on hieman yli kuvan sekunnissa. Leica M9:n ohjelmapäivitys v1.116 tuo parannuksina muun muassa kohennetun magentavärin korjauksen tietyille laajakulmille, parannuksia SD-korteille ja uuden vinjetoinnin korjauksen, joka ottaa ISO-arvon huomioon. Kolmetuumainen LCD sisältää 921 000 pikseliä. Tekniikka
Keskikoon uutuuksia
Lyhyesti
Tamronilta on tulossa ensimmäinen ultraäänitaajuisella tarkennusmoottorilla varustettu objektiivi. Kosketusnäytön koko on 3,5 tuumaa ja käytettävissä oleva herkkyysalue on ISO 80-800. Pro-malli painaa reilut kolme kiloa ja sen kanssa toimitetaan kuvien yhdistelyohjelma. Usean vuoden odottelun jälkeen Pentax on viimein julkaissut 645D:n, ensimmäisen tämän koon digikameransa. Myös EOS 7D -rungolle on tehty uusi ohjelma v1.2.1, joka tuo joitain parannuksia ja vikakorjauksia, muun muassa magentanväristen raitojen esiintymiseen, kuvattaessa stillkuvia videoinnin aikana tietyillä asetuksilla. Mamiya on julkaissut uuden keskikoon kameran, DM40, hinnan ja saatavuuden. Se on SP 70-300mm f4-5.6 Di VC USD, jossa on myös kuvanvakain ja jatkuva käsintarkennus. Eye-Fi on julkistanut kaksi uutta langatonta SD-korttia X2-muistikorttisarjaansa. Tämä sarjansa ensimmäinen objektiivi sisältää sääsuojauksen ja Supersonic Direct-drive Motor (SDM) tarkennusmoottorin, jossa on Quick-Shift toiminto automaattisen ja käsintarkennuksen nopeaa vaihtoa varten. Epic Pro -malli sietää 4,5-kiloisen kuvauskaluston ja sillä voidaan kuvata täyden vaakaympyrän vaaka- tai pystypanoraamoja. AF-S NIKKOR 200-400 mm f4 G ED VR II korvaa edeltäjänsä ja uudistuksia ovat kuvanvakaimen uudempi VR II -versio, linssien nanokidepinnoite sekä tarkennuksen A/M-tila. ISO-herkkyysalue on 80-800. Leaf Aptus II 10R digiperässä on kääntyvä kenno. Kennossa, jonka koko on 44mm * 33mm, on 40 miljoonaa pikseliä ja RAW-kuvien pikselit talletetaan 16 bitin tarkkuudella. Kamera on yhteensopiva olemassa olevien 645-järjestelmän objektiivien kanssa. 645D-rungon kanssa Pentax julkisti myös smc D FA 645 55mm f2.8 AL[IF] SDM AW -objektiivin. Kuva-ala riittää täydelle kinokoon kennolle. 25000 euron hintaluokassa oleva digiperä sisältää 56 miljoonaa pikseliä 56mm * 33mm kokoisella kennolla. Himmentimen lamellit ovat pyöristetyt, ensimmäistä kertaa 645-sarjan objektiiveissa.
Nikon on päivittänyt 200-400 millisen zoominsa. Myös pelkkä digiperä on saatavilla. Digiperän saa keskikoon runkojen lisäksi adapterilla myös suurempiin kameroihin. 4 GB Connect X2 ja 8 GB Explore X2 -korttien piirteenä on Pro X2-kortista tuttu Endless Memory Mode (päättymätön muisti -toimintatila). Siirtonopeus on kuutosluokkaa, eli 6 megatavua sekunnissa, ja kortin käyttämä langaton standardi on nopea 802.11n. Järjestelmä, jonka avulla voidaan vaihtaa vaaka- ja pystykuvien välillä irroittamatta perää, on aiemmin ollut käytössä Leafin AFi-II kameroissa. GigaPan on julkaissut uuden version digijärkkäreille suunnitellusta moottoroidusta panoraamajalustastaan
Lenkit kojun kiinnittämiseksi maahan ovat helmassa istuimen ympärillä, ja kaksi kojun etuosassa vierekkäin, kulkuaukon vetoketjun molemmin puolin. sen hyvä puoli on käyttöönoton nopeus. Kun on avannut kojua kasassa pitävän hihnan, saa tuoliosan levitettyä helposti istumakuntoon. Pienellä askartelulla tuokin on parannettavissa. Kuomussa on poikittain pitkä vetoketju, jolla koko etuseinän yläosan saa avattua osittain tai kokonaan. Molemmilla sivuilla on kaksi ja edessä yksi isompi aukko. 1,2 metrin pituisessa kojussa on tilaa suoristaa jalat eteen penkillä istuen. Posti toi kojut pahvilaatikoissa, joita teräaseella avatessa kannattaa varoa, ettei viillä samalla kojun kangasta. Tuplakoju on kasattuna kooltaan karkeasti noin 100 x 3545 x 20 cm³ ja painaa 8,5 kiloa. Kuljetuspussin sisältä paljastuu hihnalla kasaan kurottu putki-kangashäkkyrä ja pieni pussukka, jossa on kuusi metallitikkua kojun kiinnittämiseksi maahan. Suljettavia, maastokuvioidulla verkolla varustettuja aukkoja on viisi. Takimmaisen kaaren muoto ei ollut aivan kohdallaan ja vaati hieman voimaa toimiakseen kunnolla. Maastokankaista päällyspussia voi käyttää tavaroiden maastouttamiseen kojun ulkopuolelle. Käsinojassa on vesipullolle paikka, kahden hengen kojussa kaksi.
14
Luontokuva 3/2010. Tikkupussi voisi sen sijaan olla räikeämmänkin värinen, jotta se ei unohtuisi niin helposti pöpelikköön. Tarralla kiinnitetyt verkot saa raotettua tai vaikka kokonaan poistettua. Molemmista laatikosta paljastui pitkulainen pussi, johon on kiinnitetty pehmustetut ja säädettävät kantohihnat. Tuplakojussa on lisäksi takaseinässä yksi verkolla varustettu ikkuna, mutta se ei ole avattavissa eikä kumma kyllä peitettävissäkään.
tuolikoju on selkänojallisen retkituolin ympärille rakennettu kevyt piilokoju. Avaussuunta ylhäältä alas on toimiva. Takimmainen kaari lukitaan pystyasentoon metalliputken avulla. Kojuun kuljetaan vetoketjulla eteen avautuvan aukon kautta. Tällöin kuomu on istuinosan takana ja istuin on käytettävissä vaikka patikoinnin tauolla levähtämiseen. Pussiin on myös ommeltu kiinni A4-kokoinen englanninkielinen kasausohje, jonka kuvat tosin ovat hieman suttuiset. Etenkin suuremman kojun kuljetuspussi oli sen verran reilu, että sisään saa sopimaan tarvittaessa jotain mutakin kevyttä tavaraa, vaikkapa sadesuojan. Ylimääräisiä liepeitä ei ole, joten ne eivät ainakaan heilu tuulessa. Luontokuvaajan varusteet
Teksti ja kuvat: VESA-PEKKA PERÄKYLÄ
Kokeilussa tuolikojut
Suuremman kojun mekanismi toimi hyvin, ja pienemmänkin lähes samalla tavalla. Toisaalta, liepeillä saisi tiivistettyä alareunan mikä saattaisi avoimella paikalla, kylmällä ja tuulisella kelillä olla ihan mukavaa. Vetoketjut ovat helposti käytettävissä sisältä ja ulkoa. Molemmat kojut ovat hyvin samanlaisia. Yhden istuttava versio on pakattuna noin 90 x 2535 x 13 cm³ ja painaa vajaa 6 kiloa. painoakaan ei ole liikaa, etteikö sitä voisi jonkin matkaa kanniskella mukanaan.
A
iempaa omaa kokemusta minulla ei tuolikojuista ollut, joten kun sain tilaisuuden tutustua Luonto kuvan kaupan maahantuomiin yksi ja kaksipaikkaisiin Stealth Gear tuolikojuihin, tartuin siihen ilomielin. Kojujen kannettavuus on riittävän hyvä lyhyille matkoille, joskin tuplakojun kantoremmeihin voi kaivata eteen poikittaista hihnaa vetämään niitä lähemmäs toisiaan. Aukoissa on sisäpuolinen läppä, joka on sivuilta vetoketjulla avattavissa. Jos etuosa on kiinnitetty maahan, joutuu kojuun mennessä nöyrtymään noin 80 senttiä matalaksi
Kojujen sateenpitävyyttä en testannut, mutta vaikka ne luultavasti satunnaiset pikkukuurot kohtuudella selvittävätkin, pidempiaikainen sade vaatisi erillisen sadesuojan. Ilmanvaihdon kannalta avoin ikkuna on toki hyväksi kuumilla keleillä, mutta sulkuläpän lisääminen voi kuitenkin olla hyvä idea. Jos paino ei ole ongelma kuljetuksen kannalta, on vapaa istuin kätevä tavaroiden säilytyspaikka. Tuolikoju kahdelle 129 , SLV jäsenhinta 119 . Muutenkin toki kannattaa käyttää järkeä ennemmin kuin voimaa kojua käytettäessä Kahden hengen käytössä valinta näiden kojujen välillä lienee selvä. · Voi vaatia lisävirittelyjä. Aukko jää hieman kauaksi istuimesta, joten objektiivin pituudesta ja jalustan sijainnista riippuen voi kameran kääntyvyyden ja istuma-asennon välillä joutua tekemään kompromissin. Itse ihastuin kahden hengen kojun tilavuuteen myös yhden ihmisen käytössä. Kuten aina kojussa, jalustan sovittaminen parhaan asennon löytämiseksi vaatii pientä ähellystä. Tuolikoju yhdelle 99 , SLV jäsenhinta 95 . Mutterit ovat Nylocktyyppisiä lukkiutuvia ja työn laatu tuntuu käyttötarkoitukseen täysin riittävältä. Tässä olisi sopiva lisä- tai vakiovarusteen paikka. Kiinnitä koju tarvittaessa metallitikuilla maahan.
Jos kuvausaukko ei ole tiivis, näkyy kojusta läpi ja silloin voi sisällä liikkuva ihminen helposti näkyä ja pelottaa kuvattavan. Mukana tulleessa suomenkielisessä paperissa varoitetaan kuormittamasta tuolin muoviniveliä liikaa ja ehdotetaan tukevan alustalevyn käyttöä etenkin pehmeässä tai epätasaisessa maastossa. Kiinnitä takimmaisen kaaren lukitukset. Hupulla varustettua kuvausaukkoa kojuissa ei ole, mutta sellainen on periaatteessa helppo tehdä tarrakiinnitteisen etuverkon tilalle. Toisaalta yhden hengen kojun kevyempi paino ja koko saavat valitsemaan sen, jos kuvauskohteesta ei ole varmuutta matkaan lähdettäessä. Sulje kuomu kääntämällä etukaaret alas. Lisätyynyn tai parin avulla pystyy istumaan tuolin keskellä, jolloin kahdenkin kameran käytön saa sujumaan. · · · · ·
Kojun pystytys lyhyesti: Avaa tuoliosa istuma-asentoon. Yhteenveto: · Nopea käyttää. · Sateenpitävyys kyseenalainen. Vakiokuntoisessa kojussa objektiivin saa kojusta ulos vaikka verkkoikkunan kulmaa raottamalla. · Hinta-laatusuhde kunnossa. Kangas sinänsä tuntui vedenpitävältä, mutta suojaamattomat läpitikkaukset ja ikkunoiden rakenne eivät. Yhden istuttavassa kojussa etuaukon läpän yläreunassa on koukku, kun taas kahden istuttavassa on magneetteja, joilla läppä saadaan pysymään keskeltäkin ylhäällä.
Kojut vaikuttavat hintaluokassaan varsin kelvollisilta. Maahantuoja: Luontokuvan kauppa: www.luontokuva.org/kauppa
Luontokuva 3/2010
15. Jos taaemmat sivuikkunat vuotavat, vettä voi päätyä istuimellekin, unohtamatta tuplakojun avointa takaikkunaa. Keskiputki helpottaa kameran korkeuden hienosäätöä. Nosta kuomun kaaret pystyyn. Näin saisi kuvaussektorin laajemmaksi ja vapautta kameran sijoitteluun, uhraamatta kojun piilotuskykyä
Hänen kyhmyjoutsenta esittävä otoksensa on oiva osoitus siitä, miten äärimmäisen kuvattuunkin aiheeseen voi tavoittaa tuoreen näkökulman. Palkituista kuitenkin vain yksi, intialainen Hira Punjabi, oli Euroopan ulkopuolelta. Fritz Pölking -erikoispalkinon sai saksalainen Bernd Liedtke. Saksan toisesta luontokuvakilpailusta, GDT:stä, poiketen Glanzlichter on avoin koko maailman kuvaajille. Isäntämaa rohmusi 87:stä tarjolla olleesta palkinnosta 29. Mauri Leivon dynaaminen hanhikuva puolestaan miellytti raatia Artists on Wings -sarjassa. Ice Age -sarjassa Jarmo Manninen onnistui niin ikään jääaiheisella otoksellaan "Eisbruch". Kaikki palkitut kuvat ovat nähtävissä osoitteessa www.glanzlichter.com.
Federico Veronesi, Italia: Nebel und Licht, Artists on Wings -sarja.
16
Luontokuva 3/2010. Pää palkinnon voitti italialainen Marco Antonini esteettisellä kuvallaan "Anmut Höcker schwan am Bracciano See, Lazio Italien". Esa Hakala menestyi Nature as Art -sarjassa koivunrungosta roikkuvia jääkelloja esittävällä kuvallaan "Birkentränen". Kuvaajista palkituin oli puolalainen Mariusz Oszustowicz, joka ylsi yhteen sarjavoittoon ja kahteen kunniamainintaan. Hänen kuvassaan "Ungleiches Duell" merimetso yrittää nielaista ankeriasta. Suomeen saatiin kolme kunniamainintaa. Teksti: JUKKA PALM Kuvat: GLANZLICHTER 2010 -KILPAILU
Glanzlichter 2010
Saksalaiskisassa suomalaismenestystä
G
Mauri Leivo: Landung, Artists on Wings -sarja, kunniamaininta.
lanzlichter 2010 kilpailuun lähetettiin ennätykselliset 15 282 kuvaa
Tom Schandy, Norja: Über den Abendwellen, Nature as Art -sarja, kunniamaininta.
Marco Antonini : Anmut Höckerschwan am Bracciano See, Lazio Italien. Pääpalkinto.
Franco Banfi, Sveitsi: Schwimmen unter dem Eis, The World of Mammals -sarja.
Luontokuva 3/2010
17
KESÄ
18
Luontokuva 3/2010
Kettumainen
Teksti ja kuvat: BENJAM PÖNTINEN
Viime kesänä seurasin tiiviisti neljän ketunpennun elämää. Korkealta on turvallista seurataLuontokuva 3/2010 19 valokuvaajan työskentelyä.. Ketuille tyypilliseen tapaan ne nousivat ketterästi suurten siirtolohkareiden päälle
Kertoi nähneensä kettupoikueen tässä ihan lähellä. Pelkäsin myös emon houkuttelevan ne pois ihmisen luota. Pian huomasin myös, että ketut olivat koko kylän yhteinen julkinen salaisuus. Tuota ihmettä piti mennä katsomaan ja helpostihan pennut löytyivät juuri sieltä, missä naapuri kertoi niiden olevan vain kolmen kilometrin päässä meidän pihasta. Mutta että pullaa...
20
Luontokuva 3/2010. päivänä. Eräänä iltana kuvasin kahta pentua, kun ne yllättäen lähtivät juoksuun ja hävisivät mutkan taakse. päin ja otti kosketusta.
pitkälläni lämpimällä, kesän kuivattamalla
käni läpi kevyen puraisun, kun toinen kettu tuli takaa-
yllättäen tunsin ken-
H
Pentujen kesä kului siskosten kanssa nahistellessa. Se oli suuri helpotus ja lisäsi kuvaamisen vapautta. Minulla on kyllä itse tehty kameratuki, johon voi kiinnittää videopään ja joka toimii aivan loistavasti. Pullan- ja kakunpalaset heitettiin autosta, joka oli tullut huomaamattani paikalle, mutta ketut kuulivat sen ja varmasti tunsivat pullakuskin auton äänen. Tottahan minäkin annoin pennuille makupaloja ja joskus toin kokonaisen fasaanin, jonka olin löytänyt tien poskesta. Ihmetellen kävelin niiden perään ja mitä näin: Ketunpennut syömässä pullaa. Ensimmäisellä vierailulla kettujen luokse en uskaltanut nousta autosta, etten pelottaisi pentuja tiehensä. Silloin en vielä tiennyt, ettei emoa ollutkaan. Pian huomasin, ettei minun tarvinnut piileskellä autossa. Tuolloin en vielä tiennyt tulevasta; en tiennyt, että tulisin kuvaamaan kettuja koko loppukesän, aina lokakuulle saakka. Ketunpoika oli ollut viljelystiellä, hän oli pysäyttänyt traktorin ja pian neljä pentua oli tullut haistelemaan traktorin renkaita. Kettuemosta ei tullut mitään havaintoa. makasin
jäkälämatolla ja kuvasin kettua. Paikalla vieraili katsojia melkein joka ilta. Kuvauksissa käyttökelpoisimmaksi linssiksi osoittautui 70200-millinen zoom ja täyskennoinen runko.
einäkuun ensimmäisellä viikolla naapurin isäntä pysähtyi juttelemaan. Aluksi kuvasin kolmesataamillisellä, sitten 70200 zoomilla ja lopuksi laajakulmalla. Käytin hernepussia kameran tukena, näin saatoin toimia vapaammin. Viljelystie oli myös yhden lenkkeilijän kuntopolku. Ensimmäinen visiitti ketuille jäi melko lyhyeksi, koska olin liikkeellä vasta puolen yön aikoihin. Ensimmäisen kerran kuvasin poikuetta heinäkuun 8
Luontokuva 3/2010
21
Toin joskus vieraita katsomaan kettuja ja samoin varmasti monet kyläläisetkin. Selvästi haava vaivasi pentua, se sai hepuli kohtauksia ja alkoi nuolla haavaa hillittömästi. Heinä-elokuussa jokaisen kuvausillan päätteeksi minulla oli viidestä kymmeneen gigaa kettukuvia. Ihmeekseni haava parantui, kuukautta myöhemmin se oli melkein umpeutunut. Aivan kuin joku olisi purrut siitä palan nahkaa pois. Tämän saman asian voi sanoa toisinkin: Halusin ketut kokonaan itselleni. Arvaat kumpi voitti. Näytti siltä kuin muut pennut olisivat "kiusanneet" sitä enemmän kuin toisiaan. H
eti ensimmäisillä kuvauskerroilla huomasin yhden pennun lonkassa, hännän tyvessä pahannäköisen haavan. Tästä syystä aloin miettiä pentujen "vieroittamista" ihmisistä. En ole vielä ehtinyt käydä niitä perusteellisesti läpi, mutta ehkä sitten, kun aloitamme kettukirjan suunnittelun.
22
Luontokuva 3/2010. Kuvatessani varttuvia pentuja oli mieleni jakautunut kahtia, toinen puoli halusi kuvata tätä "kerran elämässä" -tilannetta ja toinen soimasi pentujen totuttamisesta ihmiseen
Jokaisena heinäkuun iltana kotiinviemisinä oli 510 gigaa kettukuvia.
Luontokuva 3/2010
23. Pienillä ruokapaloilla sain houkuteltua pennut erilaisiin kuvauksellisiin ympäristöihin, louhikkoon, niitylle ja kalliolle. Koiran kuivamuona oli haluttua tavaraa
K
ettukuvauksissa tutustuin myös uusiin ihmisiin. Useana iltana törmäsin mieheen, joka näytti luontokuvaajalta, mutta osoittautuikin kuvaavaksi metsästäjäksi. Olemme asuneet Lapuan Hellanmaan kylässä vasta syksystä 2006 lähtien, ja vaikka paljasjalkainen lapualainen olenkin, en vielä tunne läheskään kaikkia kotikyläläisiäni. Istuimme monena iltana kettuja kuvaten ja jutellen luonnosta, luontokuvauksesta ja metsästyksestä. Yllätykseni oli suuri, kun hän jonkun ajan kuluttua ilmoitti metsästysseuran rauhoittaneen tuon Vartiovuoren alueen linnustuksen loppuun saakka. Syvä kumarrukseni tuosta herrasmiesmäisestä eleestä.
24
Luontokuva 3/2010. Joskus mai nitsin hänelle, että olisin valmis jopa maksamaan siitä, että metsästäjät jättäisivät kettupentueen rauhaan
Fasaaninkoipi kelpasi. Loppukesällä toimin keinoemona kantaen pennuille liikenteessä menehtyneitä eläimiä. Kylän äänet kiinnostivat toista nuorta kettua.
Luontokuva 3/2010
25
Olin helpottunut ja omatuntoni soimaus hiukan hellitti. päivästä lokakuun 3. Pennut oppivat myös ääneni, koska höpöttelin niille ummet ja lammet. Kesällä yltäkylläisyys loppui myyräkantojen romahdukseen. Tiesin, missä poikue vietti päivänsä. Nämä ketut olivat syntyneet nousukauden huumassa keväällä 2009. Huomasin näet niiden rauhoittuvan puheestani, jos vaikka olivat säikähtäneet varomatonta askeltani oksan päälle. Olin matkoilla melkein viikon ajan ja kun taas menin metsään, löysin sieltä vain kaksi pentua ja nekin käyttäytyivät pelokkaasti. Tuona aikana ne oppivat tun temaan minut hyvin. Syksyn tullen niiden talvi alkoi näyttää täysin myyrättömältä. Syyskuussa paikalla oli enää yksi kettu, se kaikkein rohkein, joka veti minua kengästä.
26
Luontokuva 3/2010. Ehkä niille vain tuli aika lähteä. Jos minulla oli vieras, jolle halusin kettuja esitellä, pyysin häntä istumaan kannolle ja odottamaan sen verran, että käväisen hakemassa pennut metsästä. Elokuun viimeisellä viikolla tapahtui jotakin, joka muutti pentueen elämän, en tiedä mitä. päivään kuvasin kettuja 55 iltana. H
einäkuun 8. Suuri osa nuorista ketuista, pöllöistä ja haukoista menehtyy ensimmäisen talvensa koettelemuksiin. Varttuessaan ne muuttuivat yhä kettumaisemmiksi varovaisemmiksi ja epäileväisemmiksi. Kirjallisuudesta olin lukenut urospentujen siirtyvän loppukesällä jopa satoja kilometrejä omaa reviiriä etsiessään
Viikkojen kuluessa halusin usein vain ainutlaatuisesta tilanteesta nautiskellen seurata pentujen kehittymistä ja puuhailuja, en niinkään kuvata.
Luontokuva 3/2010
27. Intensiivinen seurustelu kettupentueen kanssa antoi mahdollisuuden suunnitelmalliseen kuvaustyöskentelyyn. Jokainen päivä toi kuitenkin uusia yllättäviäkin tilanteita, jotka romuttivat päivän suunnitelman
ra j aä as ta mie ra ufn t t e i sta. Kuvankäsittelyä kurssihinnat alkaen vain 30 esim. PhotoShop Elements/Lightroom/CS430 kurssihinnat alkaen vain ammattikouluttajan opissa. ra j a l a c a m e ra . PhotoShop Elements/Lightroom/CS4 Rajala Pro Shop Fotosafari ajala Pro Shop järjestääTansanian luonnonpuistoon. Tansanianluonnonpuistoon. ra j al a c a mera.fi Helsinki: w Sanomatalo 0207530281 0207530287 Helsinki: Sanomatalo Itäkeskus w w w. Laine Rajala Pro ShopTansanianvain 30 uvausretken Tansanian luonnonpuistoon. L u o t eP yava m a ma r j o ao i m i t t a j a si t t r i m k e t e ra t m aa n Py i P yarmk i n o tRajraa mpe ot u kj o a my i snm mät a r jo mim r l a r y k y aa i m r i k m e i d e n la l P ain S h o p.s k aa m ar k i l i n y rdmn kk isp ai io am k y s y i s immät k k p ai i u e y e lty ir jl m mä t n P o l i k m y a s u k y aa k kin o koe n o n p a n i m m ä i s t ä kon mu o t t e i s ta. esim. ammattikouluttajan Kuvankäsittelyä ammattikouluttajan opissa. f ie i s ta. t i l n n e N T w w w.k i n a l are k skalraaiau k y kN Yy ! f Ta k i t m ko ko o n p wn w. Oppaana Lasse j. PhotoShop Elements/Lightroom/CS4 ammattikouluttajan opissa. 2-3 tunnin pituinen) Kuvankäsittelyä käyttökoulutuksen velotuksetta! Kuvankäsittelyä Opi(n. o w a mm i w a i s tira ta l a c a m e rai.! Tacwm eapj.ifllia n n e y sY Ts iim mät m ar k ra j o i d r n w. n p i n n itet a i sj a n nnaau o t ! a r o nYT täki ä Ta r k ikoa P pr w. 2-3 tunnin pituinen) rajoitetusti! (n. a w w.ra l l a a m ra f t w w o t n j as t c k i tra . 2-3 tunnin pituinen) kuvankäsittelyn perusteet Opi kuvankäsittelyn perusteet Kuvankäsittelyä Paikkoja rajoitetusti! Opi kuvankäsittelyn perusteet opissa. i m i t t a jasi j a la P r o S h Ra j a l a P r o S h o p.
u o r ava a m imi RaLaoat e t to S hkkp. Käyttökoulutus 2-3 tunnin pituinen) käyttökoulutuksen velotuksetta! (n. o k i io oid n m ar kknn i r k i kt a i liua nltue s tkY.T ! i i i y sy l ai ko ko otylTa nkes Nt atri!l o a me tN Y T t e i sta. Laine hinta 4450 Oppaana Lasse j. ra j al a c a m e ra. Laine Rajala Pro Shop järjestää lokakuussa 2010 hinta 4450 hinta 4450 kuvausretken Tansanian luonnonpuistoon. 2-3 tunninPaikkojarajoitetusti! pituinen) Paikkoja Rajala tarjoaa Canon EOS ostajalle Kuvankäsittelyä (n. ra j al w 0207530201 Turku: w Hallituskatu8 0207530271 Tampere: Yliopistonkatu 13 Hallituskatu8 0207530201 Turku: Yliopistonkatu 13 - Pori -22 0207530241 Pori: Yrjönkatu Tampere - Stockholm - Malmö Helsinki - Turku 0207530281 Helsinki: Sanomatalo Pori: Yrjönkatu Pori Helsinki - Turku - 22 - Tampere0207530241 - Malmö -0207530201 Stockholm Turku: Yliopistonkatu 13 0207530287 Helsinki:Yliopistonkatu 13 Helsinki - Turku - Pori - Tampere - Stockholm - Malmö 0207530201 Turku: Itäkeskus Tampere: Hallituskatu8 Helsinki - Turku - Pori - Tampere 0207530271 - Malmö - Stockholm Helsinki YrjönkatuPori - Tampere -0207530241 Malmö Stockholm Pori: - Turku - 22 0207530201 Turku: Yliopistonkatu 13
Helsinki - Turku - Pori - Tampere - Stockholm - Malmö
28
Luontokuva 3/2010. PhotoShop Elements/Lightroom/CS4 Opi kuvankäsittelyn perusteet esim. Oppaana Lasse j. ee ra tt o m i tt t a j asi Lju l t ePt ava oa m ra o i t t a j a si Ra j a l a P r o S h o p. Oppaana alkaen Rajala Pro Shop järjestää lokakuussa 2010 Oppaana kuvausretken Laine Lasse j. ammattikouluttajan opissa. Laine luonnonpuistoon. Ra j a l a P r o S h o p. raäjia aäc an eeu o . sim. Laine hinta 4450
Canon EF 300/2.8L IS USM Canon EF 300/2.8L IS USM Canon EF 300/2.8L IS USM Canon EF 300/2.8L IS USM Canon EF 300/2.8L IS USM Canon EF 300/2.8L IS USM w w w. PRO Dealer PRO Dealer PRO DealerDealer PRO PRO Dealer L u o t e t t ava k a m e ra t o i m i t t a j a si u o tPRO Dealer ee ra t o m t t a j a stio tt u ot e t t avaLk a mRa ava ik aim e rao p. fi 0207530281 Helsinki: Sanomatalo 0207530281 Helsinki: w w. a ko s t o n iw n o t n l i c ä k n t . ra j al a c a m era.fi w w w. kuvausretken Pro Shop Fotosafari Rajala lokakuussa 2010 kuvausretken järjestää lokakuussa 2010 luonnonpuistoon. ammattikouluttajan Fotosafari Rajala Pro Shop Fotosafari lokakuussa 2010 Rajala Pro Shop järjestää Rajala Pro Shop järjestää lokakuussa 2010 esim. i d ko P y r o t n e t a r j i a t aa n n ta l o tä i k mmät o o n p m art koäos däsniokktinp ainuikNnyy s y sstmmät a nko k Tan p ee nnt t pä its lekkya t u oit ieista. t i Ta r k i s t a t i l a n n e N Y T ! w w w. kuvausretken hinta 4450 Tansanian Rajala Pro hinta 4450 Shop Fotosafari Oppaana Lasse j. Opi 2-3 tunnin pituinen) kuvankäsittelyn perusteet (n. kurssihinnatLasse j. ra j al a Helsinki: Itäkeskus c a mera.fi 0207530287 Tampere: Hallituskatu8 0207530287 0207530271 Helsinki: Itäkeskus 0207530281 Helsinki: Sanomatalo 0207530271 Tampere: Hallituskatu8 0207530281 Helsinki: Itäkeskus Pori: Yrjönkatu 22 0207530271 0207530241 Tampere: Hallituskatu8 Sanomatalo 0207530287 Helsinki: 0207530241 Pori: Yrjönkatu 22 0207530287 Turku: Yliopistonkatu c a 0207530241 0207530201 Pori: Yrjönkatu Helsinki: Itäkeskus a13 m era.fi 0207530271 22 Tampere: w. PhotoShop Elements/Lightroom/CS4 kurssihinnat alkaen vain 30 esim.Opi kuvankäsittelyn perusteet PhotoShop Shop Fotosafari Rajala Pro Elements/Lightroom/CS4 kurssihinnat Shop vain 30 Rajala Pro alkaenvain 30 kurssihinnat alkaen opissa. ra j al a c amera.fi w w w. f i
PROACADEMY PROACADEMY PROACADEMY PROACADEMY PROACADEMY PROACADEMY
Hyvä syy olla Rajala kanta-asiakas Hyvä syy olla Rajala kanta-asiakas Hyvä syy olla Rajala kanta-asiakas
Canon EOS 5D Mark II Canon EOS 5D Mark II Canon EOS 5D Mark II Canon EOS 5D Mark II Canon EOS 5D Mark II Canon EOS 5D Mark II
Käyttökoulutus Hyvä syy olla Rajala kanta-asiakas Käyttökoulutus Hyvä syy olla Käyttökoulutus Rajala kanta-asiakas Rajala tarjoaa Canon EOS ostajalle Rajala tarjoaa Canon EOS ostajalle Käyttökoulutus Rajala tarjoaa CanonKäyttökoulutus EOS ostajalle käyttökoulutuksen velotuksetta! käyttökoulutuksen EOS ostajalle Hyvä syy olla Rajala kanta-asiakas Rajala tarjoaa rajoitetusti! Canon velotuksetta! käyttökoulutuksen velotuksetta! Rajala PaikkojaCanon EOS ostajalle tarjoaa Paikkoja rajoitetusti! käyttökoulutuksen velotuksetta! Paikkoja rajoitetusti! (n
h än haluasi kuvauttaa euroopan alkuperäisluonnon lähteet ja näyttää 700 miljoonalle eurooppalaiselle maanosan, jossa elämme.
Luontokuva 3/2010
31
Kuva: Kai Jensen. SYDÄN
ruotsalainen ammattiluontokuvaaja staffan Widstrand lähetti 69 kuvaajaa euroopan 48 maahan, kunkin oman kotimaansa ulkopuolelle
"Kyllä, mutta tietenkin silti kuvasimme. Sitten muiden mukana ryhdyin myös kuvaamaan. Lopulta Staffan rohkeni tarjota kuviaan NaturBild -kuvatoimistoon. "Tätäkö haluan tehdä koko loppuikäni?" Staffan oli tietämättään jo valmistellut tulevaa opiskelemalla iltakoulussa espanjaa. Lomalta. Eikä hänen ajokorttinsa muste ehtinyt kuivua vielä vuottakaan, kun Staffan vuokrasi kavereineen Afrikasta auton viiden viikon seikkailulle. Hän oli aina ollut kiinnostunut eläimistä ja teinivuosina hän vietti paljon aikaa paikallisen "Luonto-Liiton" piirissä. Kontrahti edellytti tuolloin firman perustamista ja niin hän ryhtyi sekä yrittäjäksi että aloitti biologian opinnot. Parhaan kuvan otti tytär rantavedessä poseeraavasta merilegu aanista." Samoilta saarilta Staffan haki aikoinaan rohkeutta hypätä ammattilaiseksi. Pidin kuvaamisen sisältyvästä ajattelutavasta." Hänen kerhomatkansa veivät myös Espanjaan ja Afrikkaan. Pitkien opiskelujen sijaan hän hankki itselleen käsityöläisammatin, mutta jo 22-vuotiaana tulevaisuus sorvaajana alkoi tympiä. "Halusin päästä matkaoppaan tehtävistä tekemään jotakin syvällistä."
Vedenalainen Malta.
Luontokuva 3/2010
Kuva: Solvin Zankl
33. Tuhkapilvi oli viivästyttänyt Staffan Widstrandin perheen paluuta lomamatkalta Ecuadorista... Sorvaajan ura vaihtui yllättävien käänteiden myötä unelmatyöhön: kokopäivätoimiseksi matkaoppaaksi maailmalle.
Opettava pudotus
"Voisiko minusta tulla valokuvaaja?", Staffan tiukkasi yhä vakavammin matkalaisiltaan heidän ehdotellessaan matkanjohtajalle vaihtoehtoista ammattia. Matkaoppaaksi Staffan päätyi lähes vahingossa. Edellisestä tapaamisesta on kulunut jo toista vuotta, mutta kävelymatkalla metsän reunassa olevaan kerrostalo lähiöön ehdimme jo vierailla keskusteluissa Galapagoksen kautta Amazonille. Kuva: Nuno Sá
I
loinen käden heilahdus tervehtii Kallhällin rautatieasemalla Tukholman ulkopuolella. "Teimme jatkuvasti retkiä, katselimme lintuja
34
Kuva: Iñaki Relanzon
Luontokuva 3/2010
"Sain todella kovia kuvia ja tein niistä juttuja moniin lehtiin. "Yes, nyt minä myyn ensimmäisen kuvani!" Mutta naisääni toppuutteli: "Emme itse asiassa ole kiinnostuneita ostamaan sinulta yhtään kuvaa juuri nyt, mutta voisitko aloittaa ensi viikolla meillä kuvatoimittajana?". "Sukeltelin joka päivä maailman parhaiden kuvien parissa se oli sillä hetkellä täydellinen työ. Ruotsalaisille kirjantekijöille WWF:n Panda-palkinto on suuri juttu. Vaikka päätuotteena oli kuvateos, he tuottivat hankkeesta myös yli tuhannen kuvan nettisivustot ja viimeistelivät yli 200 suurpetoreportaasia 20 eri maassa julkaistuihin aikakauslehtiin, naistenlehdistä metsästäjien julkaisuihin. Pallopäitä, Kanariansaaret, Espanja.
Kohtalo kuitenkin puuttui taasen peliin. 26-vuotias nuori yrittäjä ei ollut vielä myynyt yhtään kuvaa. Heidän tehotiiminsä on opettanut Staffanille uuden laskentakaavan. Tiimityöskentely on helpottanut myös moniulotteisuuden tavoittelussa. Viimeisen 20 vuoden aikana hän on tehnyt viisi kirjaa ja on onnistunut välttämään katastrofit. "Ehkä Wild Wonders -kirja oli liian painava!"
Kuva: Verena Popp-Hackner
Kornati Archipelago -kansallispuisto, Adrian meri, Kroatia.
Luontokuva 3/2010
35. Ja itse asiassa samalla myös kouluttauduin kuvittamalla aiheita, joita en ollut itse koskaan opiskellut." Ensimmäisen kerran Staffan Widstrand meni Galapagokselle vuonna 1989. Neljä menestyskirjaa on syntynyt yhdessä Magnus Elanderin kanssa. "Se tekee kirjasta välittömästi myyntimenestyksen", Staffan paljastaa ja kertoo, että normaalisti WWF Ruotsi tilaa voittajakirjasta 1520 000 kappaleen erikoispainoksen. Pari viikkoa tapaamisen jälkeen Staffan puhkui intoa kuullessaan, että nyt he soittavat. Yksi heidän laajimmista projekteistaan on ollut suurpetoja esittelevä Big 5. Yliopisto-opinnot vaihtuivat sekunnin harkinnan jälkeen Ruotsin suurimman oppikirjakustantajan kuvatoimittajaksi. He ovat todenneet, että taloudellisena tuottona 1+1 onkin viisi. "Mutta pudotessaan oppii nopeasti!"
Panda-kuvaaja
"Alle 20 000 kappaleen painos olisi katastrofi", Staffan opasti taannoin kirjantekijän arkea tavatessamme Amsterdamin lentokentällä. Ajatus kokopäivätoimisesta luontokuvaajasta oli viimein kypsynyt." Hän vertaa ammattilaisuran alkua laskuvarjohyppääjään, joka alkaa lukea käyttöohjeita vasta ilmassa. Mutta hän ei halua luonnehtia itseään "vain" kirjantekijäksi, vaan profiloituu mieluummin tiimityöskentelijänä. Ensimmäistä kirjaa myytiin yli 100 000 kappaletta ja seuraavat neljä teostakin ovat lähes kaksinkertaistaneet minimirajan. Widstrand on onnistunut saamaan Panda-palkinnon kolmesti, mutta tänä vuonna tuomarointi tuotti pettymyksen. "Soitin puhelinluettelosta läpi kaikki kirjankustantajat ja kävin esittelemässä kuviani." Erityisen vaikutuksen häneen teki Natur och Kultur -kustantamo, jossa työskenteli kuvatoimittajina kuusi nelikymppistä naista
Kun WWF international päätti ostaa 1000 kuvan käyttöoikeudet, päästivät he junan liikkeelle, vaikka 3,5 miljoonan budjetista oli kasassa vasta 12 prosenttia. Wild Sweden -kirja oli juuri valmistunut ja järjestäjä halusi hänet esitelmöimään Pohjolan luonnosta. Kaksi kuukautta myöhemmin sponsorit alkoivat vetää jarrua. "Puoli vuotta myöhemmin aloitettuna koko hanke olisi kaatunut", Staffan toteaa hetkeäkään epäröimättä. Puolen miljoonan tuki saattoi kutistua 15 000 euroon."
Arcyptera fusca, Itävalta.
Kuva: Niall Benvie
36
Luontokuva 3/2010. Helmikuussa 2008 Staffan uskoi vielä EU:n osallistumiseen ja sponsorisopimukset suurten yritysten kanssa olivat toteutumassa. Kuva: Dietmar Nil
Sitten vuonna 2005 Staffan sai kutsun Alaskassa pidettyyn konferenssiin. Hän oli jo luopua koko matkasta, mutta lähti kuitenkin. "Se oli hyytävä alku. Ja jälleen hänen elämänsuunnitelmansa meni uusiksi.
Arohiirihaukka, Bulgaria.
Hyytävä alku
"Niiden olisi pitänyt tulla jo pari viikkoa sitten", Staffan päivittelee kirjojen viipymistä juodessamme teetä Widstrandien auringonpaisteisessa keittiössä. Wild Wonders -kirjat ovat jo myynnissä kirjakaupoissa, mutta toimitusjohtaja ei ole nähnyt vielä koko kirjaa! Kahden ja puolen vuoden projekti on opettanut muutoinkin kärsivällisyyttä
Kuva: Jari Peltomäki
Kiharapelikaanit, Kerkinijärvi, Kreikka.
Luontokuva 3/2010
37
Karolina Eljas työskentelee pöydän vastapuolella myyntisihteerinä.
Aamun teetauko Widstrandien valoisassa kodissa on ohi ja puhelintapaamiset odottavat. Tärkein mediakumppani projektille oli National Geographic. Hänen äänestään paistaa läpi, että kaipasikin jo piristystä nettipuheluille. Staffan veistelee organisaation politisoituneesta päätöksentekokoneistosta ja on melkein unohtaa esitellä, että Wild Wonders -projektin pääjuttu julkaistiin
Luontokuva 3/2010
39. Naali, Grönlanti.
Kuva: Kai Jensen
Eniten he pelkäsivät, että hanke ajaisi karille puolivälissä, koska idea perustui koko Euroopan kattavaan esitykseen. Pienessä hermokeskuksessa on suuri pöytä ja monta suurta näyttöä. Välillä tiedostuspäällikkö varmistelee kuvien käyttöoikeussopimusten yksityiskohdista Englannista. Mutta sitten päästään asiaan. Staffan käynnistelee Skypeä ja pahoittelee kahden minuutin myöhästymistä. Wild Wonders of Europe on tuomassa Haagiin 300 000 euron valokuvanäyttelyn ja tarjoaa paikalliselle WWF:lle yhteistyömahdollisuutta. "Rahoitus riitti aina kuudeksi viikoksi eteenpäin, kunnes lopulta saatoimme todeta päässeemme sittenkin maaliin!" Kaikki palkkiot on maksettu ja lähivuodet näyttävät, saavatko he myös itse yrittäjinä korvauksensa.
Odotuksia
Euroopan suurimman luontokuvausprojektin päämaja on sijoitettu kerrostaloyksiöön, Widstrandien ovea vastapäätä. Mutta juuri muuhun tilaa ei sitten jääkään. "Kevään ensimmäinen pajulintu!", Staffan huudahtaa ja kiirehtää verannalle. Seuraavana soittolistalla odottaa Espanjan ympäristöministeriö
"Olemme tekemässä esityskiertueen Amerikassa ja NG tulee ehkä olemaan mukana kierrättämässä ulkoilmanäyttelyä", hän toteaa jenkkien periaatteita kunnioittavaa toiveikkuutta äänessään. Ruotsalainen halusi esitellä Lapin, Euroopan Alaskan, lisäksi koko Euroopan vaietut luontoaarteet. He olivat ihmettelleet Staffanin esitystä, että onko Euroopassakin tuollaista luontoa. · Painosmäärä yli 100 000 kpl, 288 s, 245 x 320 mm · Ulkoilmanäyttely Euroopan metropoleissa vuosina 2010-2012 · 100 suurikokoista kuvaa. Kaikkien kuvaajien kun tuli lähteä toimeksiannolle kotimaansa ulkopuolelle. Mutta jatkaa, että se on suuri talo, paljon ihmisiä ja valtavasti mielipiteitä. "Miten olisi käynyt, jos USA:n senaatille ja kongressille ei olisi ollut esittää kuvia Yellowstonesta jo vuonna 1872?" Wild Wonders -projektin perusajatus on käyttää tunteen voimaa luonnon puolesta. Missio: · 69 luontokuvaajaa · 125 kuvauskeikkaa · 48 Euroopan maata · Yli 1000 maastopäivää 14 kuukauden aikana Näin se toteutettiin: · Budjetti 3,5 miljoonaa, toteutui 2 miljoonaa · 1 000 000 euroa riihikuivaa sponsorirahaa · 1 000 000 euron edestä oravannahkakauppoja palveluiden tuottajien kanssa Näin WWE maksoi · Kuvaajakorvaus 500 e/vrk · Kuvat projektille täysin oikeuksin Organisaationa 4 hengen yritys: · Peter Cairns, talousjohtaja · Florian Mullers, yhteyspäällikkö · Staffan Widstrand, toimitusjohtaja · Bridget Wijnberg, tiedotuspäällikkö Töissä: · Karolina Eljas, myyntisihteeri · Neil Wakeling, webmaster · 69 kuvaajaa, suomalaiskuvaajat: Jari Peltomäki, Lassi Rautiainen, Markus Varesvuo Tulokset: · 200 000 kuvan Eurooppa-arkisto · Kahvipöytäkirja · Kevät 2010: Kieliversiot englanti, ranska, norja, hollanti, saksa ja espanja. "Ihmisillä kaupungeissa on eniten rahaa ja poliittista valtaa. Seitsemän aukeaman artikkeli Euroopan suurimmasta luontokuvausprojektista on jäänyt Mount St. · Vuokraushinta 300 000 euroa/ 3 kk. Lehti löytyy vielä pöydältä, ja veistelylle löytyy perusteet. Miten on hiilidioksiidihyvitysten laita?
Kuva: Edwin Giesbers
Wild Wonders of Europe - WWE · Euroopan suurin luontokuvausprojekti. Meidän tulee saada heidät rakastumaan luonnon rikkauksista!" Mutta miksi luonnonsuojeluluontokuvaajien perustajajäsenet lähettävät eurooppalaiskuvaajat kauaksi kotiseudultaan. · Syksy 2010: Kieliversiot ruotsi, tanska ja italia. Huippuhankkeissa menestysten ohella myös kolahdukset voivat olla kovia. juuri pari päivää sitten ilmestyneessä numerossa. Optimistisesti Staffan kuitenkin luottaa projektin päätyvän myös amerikkalaisille, jotka Alaskan kokouksessa saivat tietämättään idean liikkeelle. Leucanthemum adustum.
Luontokuva 3/2010
41
Kuva: Markus Varesvuo. · Sisätilanäyttely · Kuvaesitykset, Suomen ensi-esitys Finlandia-talolla 17.10.2010. Odotukset olivat kokonaisessa teemanumerossa. Tulopuolelta häipyi hetkestä 1,2 miljoonaa. Hänestä luontokuvaajien rooli luonnonsuojelussa on elintärkeä ja hän usein hämmästelee luontokuvaajille annetun arvostuksen vähäisyyttä. Jos he ovat kiinnostuneita vain shoppailusta ja meikkauksesta, niin silloin olemme menetettyjä. Kuin puoluekokous.
Särö aitoudessa
Miljoonaprojektin jälkeenkin Staffan Widstrand haluaa herätellä ihmisten luonnonsuojeluhenkeä luontokuvauksen turvin. Ulkoilmanäyttelyn kaikki käytännön järjestelyt olivat jo valmiina myös Portugalissa, Espanjassa, Venäjällä ja Belgiassa, kun juuri ennen nimien kirjoitusta jokainen vuorollaan ilmoitti, että sorry, emme voikaan käyttää hankkeelle yhtään euroa. Ensimmäinen näyttely Haagissa 27.5.-30.8.2010. Harjalintu ja Melolontha melolontha -kovakuoriainen, Unkari. Helenin tulivuorijutun varjoon
Haluamme kannustaa ihmisiä luontomatkailuun; käyttämään taloudellista voimaa luomaan töitä ja tuomaan rahaa luonnon pyhättöjen säästämiseksi." Kirjan puuttuessa selaamme valmiita pdf-tiedostoja näytöltä. Kuvaaja oli kertonut kohtaamisesta susien kanssa erämaassa, mutta tutkija paljasti, miten villisika oli laskettu tarhasusien raadeltavaksi. Tyynenä, mutta riemuissaan skandinaavi levittelee uunituoreen kirjan kieliversiot sohvapöydälle. "Emme tee ilmastokompensaatioita. Seuraavassa painoksessa kerromme totuuden." Sidon jo kengännauhoja, kun ovikello kilahtaa. Yksinkertaisesti meillä ei ole varaa, mutta toisekseen emme vastusta matkustamista. Eurooppaa velloneet susipaljastukset jättivät jälkensä myös WWE-kirjaan. "Widstrand. Silmiin sattuu kuva, jossa susilauma raatelee villisikaa. Wild Wonders on valmiina eurooppalaisille.
Kuva: Lassi Rautiainen
Kasari-joki, Viro.
Kuva: Maurizio Biancarelli
Wild Wonders -kirjan kuusi ensimmäistä kieliversiota saapui Staffan Widstrandille Tukholmaan 30.4. Luontokuvan kauppa 39 eur, SLV jäsen 34 eur.
42
Luontokuva 3/2010. "Emme voineet asialle enää mitään, sillä kirja oli jo painettu, kun saimme silminnäkijälausunnon. Olen edelleen sitä mieltä, että ekomatkailu on hyvin tärkeää luonnon kannalta. Teille on pikapaketti." Staffan pyytää sihteeriä noutamaan nopeasti keittiöveitsen ja jännitys nousee kasvoille tiukkaa pakettia kyniessä
Kuva: David Maitland
Veliki Prstvacin vesiputoukset, Plitvicka lakes -kansallispuisto, Kroatia.
Thomisus onustus -hämähäkki, Makedonia.
Luontokuva 3/2010
43
Viron kahlaajarannoilla
Valkoviklot iltahämärässä.
Kalatiira auringonlaskun aikaan.
44
Luontokuva 3/2010
edessäpäin näkyy vain merta, joka jatkuu aina ruotsiin asti. Tällä kertaa on elo kuun alku, jolloin lintujen syysmuutto on joidenkin lajien osalta jo hyvässä vauh dissa. Hyvän rantalintujen kuvauspaikan löytäminen voi olla haastavaa, mutta vedenkorkeuden vaihdellessa rannoille syntyy usein lietealueita, joista kahlaajat löytävät jos jonkin näköisiä selkärangattomia nilviäisiä. Rantalintujen kuvaamiseen tämä on erinomaista aikaa, sillä tuhannet kahlaajat ja lokit ovat matkalla kohti eteläisempiä talvehtimisalueitaan. Yksinkertaista kuvaaminen ei kuitenkaan ole. Mikäli malttia ja aikaa on, kuvat paranevat yleensä päivä päivältä.
Ristisorsa.
Luontokuva 3/2010
45. Yleisesti ottaen suurimmille lietteille kerääntyy suurin määrä kahlaajia, mutta kuvaajalle tämä ei ole välttämättä paras vaihtoehto; linnut saattavat jäädä juuri lietteen toiselle puolelle, jolloin koju on väärässä paikassa. sirriparvi lentää muutaman kierroksen särkän ympärillä ja lopulta laskeutuu kojun eteen vain metrien päähän.
V
iron suurimman saaren, Saarenmaan, eteläisin kärki on vuosittainen retkikoh teeni, joka ei tuota pettymyksiä, mutta yllätyksiä joka kerta. on vielä yö, mutta kuu valaisee tyyntä merimaisemaa. hiljaisuuden rikkoo kahlaajien yhteysääni, joka sekoittuu lintujen siipien huminaan. Kuvatessani olen oppinut, että kahlaajilla on aina tietty reitti, jota ne tallaavat edestakaisin etsien ruokaa. Teksti ja kuvat: ROBERT PEKKARINEN
istuskelen telttakojussani erään särkän kärjessä. Yleensä ensimmäinen ja ehkä toinenkin päivä valuu hukkaan, kun linnut oleskelevat muualla kuin kojun edessä. Kahlaajat pysähtyvät ran noille pidemmiksikin ajoiksi, mikäli syötävää löytyy
Illan valojen parantuessa satun löy tämään merikihun istumassa kivellä rantakivikossa. Kyykyssä kävellessäni vain kamera ja ylävartalo ovat pinnalla, eikä merikihu tunnu piittaavan minusta lainkaan. Lähelle pääsyn lisäksi saan myös mukavan matalan kuvakulman, joten taustaksi tulee auringon värjäämä oranssi ja punainen taivas. Kihu malttaa paikallaan pit kään, kunnes lähtee lähes kohti minua petomaisella lentotavallaan vauhdilla. Saan muutaman tyydyttävän lentokuvan, kun kihu syöksähtää ohitseni ja jää hetkeksi lentelemään rannan ylle. Istahdan noin 20 metrin päähän linnusta ottamaan kuvia tukien kameran kiveen. Iltavalot ovat jälleen kohdallaan ja aurinko lämmittää lämpötilan lähemmäs 30 astetta. Illan tullessa pystytän hämärässä telttakojuni jälleen särkän kärkeen, jossa sirrit viimeksi söivät. Särkän kärjestä löytyy valkovikloja ja kapustarintoja, jotka päästävät minut ryömien kuvausetäisyydelle. Sirrit eivät ruokaile iltaisin tällä alu eella, joten kojua ei tarvitse pystyttää vielä. Viron kahlaajarannoilla
S
euraavana iltana hakeudun samalle paikalle aamua varten parempien kuvien toivossa. Ne saattavat myös pääs tää ihmisen hyvinkin lähelle, mikäli niitä lähestyy rauhassa. Hetken mietittyäni riisun vaatteitani ja lähden kahlaamaan hieman yli vyötärönkorkeudelle yletty vässä vedessä. Merikihut ovat erikoisia petoja, jotka aiheuttavat usein pelkoa rannan asukeissa. Yöllä joudun heräämään joka toinen tunti tarkastamaan, onko vesi nousussa, sillä joinain aamuina saattaa koko satametrinen särkkä olla veden peitossa.
46
Luontokuva 3/2010
Kuvan tilanteessa valkoviklo venytteli aluksi jalkojaan, jonka jälkeen aavistin sen liikkeet ja sain tallennettua linnun hauskassa asennossa.
Sörven niemenkärjessä sateisella säällä löytyi pulmussirrejä ruokailemassa ja lepäämässä värikkäillä kivillä ennen seuraavaa muuttoosuutta.
Luontokuva 3/2010
47. Kahlaajilla on tapana venytellä ja verrytellä juuri ennen kuin ovat lähdössä lentoon
Teltta oli pienikokoinen ja matala, minkä luulen hyödyttäneen, sillä pientä kojua linnut pelkäävät ymmärtääkseni vähemmän. Viron kahlaajarannoilla
Muuttavat varpushaukat aiheuttavat paljon kaaosta rantalintujen joukossa. Ainut ratkaisu ongelmaan on mennä kojuun pimeän aikaan, tai kun linnut eivät ole paikalla, jolloin linnut eivät ymmärrä pelätä telttaa.. Paikan valitseminen on rantalintujen kuvauksessa olennaisin asia: yksikin metri liian lähellä kahlaajien reittiä saattaa pilata kuvaukset, sillä varsinkaan sirrit eivät uskalla tulla liian lähelle kojua. Kuvaan silti ilman kulmaetsintä, toisin kuin useimmat, sillä mielestäni sen avulla lentävän linnun seuraaminen on todella haastavaa. Kuvassa suokukkoparvi väistelee varpushaukan iskuja.
A
48
setin kojun tarkkaan siten, että aurinko on takanani noin kuuden aikaan, jolloin linnut olisivat tarpeeksi pehmeässä myötävalossa, mutta valoa olisi riittämiin toimintakuvien saamiseen. Yksinkertaisimmillaan rantalintujen kuvaamisessa riittää jonkinlainen maastokangas päälle levitettynä, mitä usein käytänkin. Ongelmaksi muodostuu vain se, ettei yhdessä asennossa voi olla useampaa tuntia yhtäjaksoisesti. Paikan valitseminen on myös mukavuuden takia hyvin tärkeää, sillä pienetkin kivet alkavat painaa, kun kojussa odottelee toistakymmentä tun tia. Kuvasin kaikki kuvat hernepussin päältä, joka takasi riittävän tuen lisäksi sen, että kuvakulma pysyi täydellisellä korkeudella, lintujen tasolla. Pieni koju tosin rajoitti mukavuutta, sillä
Luontokuva 3/2010
teltassa ei pysty makaamaan suorana. Telttakojussakin on ongelmansa: Mikäli kojun menee pystyttämään vasta aamulla, linnut säikähtävät, eivätkä välttämättä saavu enää pitkään aikaan takaisin
Mereltä tullut lintu huomasi kuvaajat vasta, kun oli istunut veneen reunalle, vain muutaman metrin päähän.
Ristisorsa.
Luontokuva 3/2010
49. Välillä tarkkasilmäisen varpushaukan tarkkaavaisuus kuitenkin pettää ja se ei huomaa veneessä paikallaan istuvia kuvaaija laisinkaan
Paikalla pesii useita kurkipareja, jotka keväisin huutavat ja tanssivat iloisesti. Tilanteen taltioimiseksi paikallinen kuvaaja Mati oli keksinyt muuntaa neuvostoaikaisen bunkkerin piilokojuksi.
50
Luontokuva 3/2010
Linnut ruokailevat, sukivat höyheniään, lentelevät ja kylpevät tuntikausia minun kuvatessa niitä. Linnut eivät juuri pelkää pientä kumivenettä, mikäli sillä liikkuu rauhallisesti, eikä mene liian lähelle. · Kojuja ylläpitää ja rakentaa paikallinen kuvaaja Mati Martinson, joka päästää kuvaamaan kojuihinsa edulliseen hintaan. Jos malttaa pysyä paikallaan kauemmin, saattaa veneestä päästä kuvaamaan lähietäisyydeltä kaikkea sorsalinnuista kahlaajiin ja tiiroihin. Lautta · Kuressaareen asti pääsee myös julkisilla kätevästi, yhdellä bussilla Tallinnasta. "Ahkeruus palkittiin jälleen", ajattelen. Viron kahlaajarannoilla
A
amulla särkkä alkoi hiljalleen täyttyä tii roista ja lokeista. Lisätietoa Sörvestä ja Virosta · (myös linkit muun muassa laiva-, lautta- ja linja-autoyhteyksiin): Loode www.vironlintuseura.fi Sörve Sääre · Tietopaketti Saarenmaasta: www.saaremaa.ee
Luontokuva 3/2010
Robert Pekkarinen · Syntynyt 1992 · Asuu Espoossa · Lukiolainen · Harrastanut valokuvausta kuusi vuotta · Lintukuvauskalusto: Canon 1D Mark II ja 300/2.8 · Internetsivut: www.robertpekkarinen.fi
51. · Etenkin Sörven niemen kärki sekä lähellä sijatseva Loode ovat hyviä paikkoja kahlaajien ja muiden rantalintujen kuvaamiseen. Nyt pesinnät ovat ohi ja lintupaljous on huimaa. Aamun edetessä aivan muutaman metrin etäi syydelle saapui lisäksi 300 sirrin parvi ja 50 kotta raista. Lopulta laskin, että yksis tään niitä oli yli 500, joista osa Suomessa harvinaisia riuttatiiroja ja osa kauniita pikkulok keja, joista jokaisella näyttää olevan omanlaisensa puku. · Matkaa Tallinnasta Sörven niemeen kertyy noin 280 kilometriä ja lauttamatka mantereelta saareen. · Sörven niemenkärjen ympäristössä on useita kojuja, joista parhaimpina lintuaikoina pääsee kuvaamaan lukuisia vesilintulajeja. Saarenmaan lintukuvauspaikat: · Parhaat lintukuvauspaikat sijaitsevat Saarenmaan eteläosassa, noin 50 kilometrin päässä saaren suurimmasta kaupungista, Kuressaaresta. · Lauttamatka kestää noin puoli tuntia ja maksaa auton kanssa noin 120 EEK (eli hieman alle 10 euroa). Näiden kojujen edestä on kuvattavissa milloin mitäkin, kuten kymmeniä harmaahaikaroita, liroja, metsävikloja ja merimetsoja.
Mustavaris. Osa kuvistani on otettu Sõrven niemen kojuista, joita paikalla sijaitsee useampia. · Autolla matkaaminen on suhteellisen edullista, sillä bensa on Virossa selvästi edullisempaa kuin Suomessa. Aamun vaihtuessa päivään, lintujen lähtiessä päivälevolle ja korttien ollessa viittä vaille täynnä päätän minäkin lähteä. Upea hetki, eikä linnuilla ollut minkäänlaista aavistusta vieressä lymyävästä ihmisestä! Tiirat kirkuvine äänineen ja sirrit hiljaisine yhteys- ja ruokailuäänineen tekevät tunnelmasta entistäkin hienomman. · Asumiseen Sörven niemellä on joitakin vaihtoehtoja: helpoin, ja kuvaajan kannalta suotuisin, valinta on aivan majakan lähettyvillä sijaitseva lintuasema, jota Kuressaare hoitaa Viron lintuseura (linkki alla). Joinain aamuina lähden kumiveneellä katsastamaan lähisaaria, joilla pesii kesäisin tuhansia lintuja, lähinnä merimetsoja ja tiiroja
juoma- ja kylpypaikkoja ensimmäisen
risto petäjämäki rakensi pihalleen saltaan jo 1980-luvulla.
luontokuvaaja lintujen virkistäytymi-
Siilille kumpu oli aluksi liian jyrkkä. Sille piti rakentaa portaat.
T
akapihalla jököttää kevytrakenteinen koju. Se koostuu rimakehikosta ja sen päälle kiinnitetystä routamatosta. Kattoa on vahvistettu tavallisella pressulla. Kojun takaseinässä on ovi ja etusei nän kuvausaukko kohdistuu noin kolmen metrin päässä sijaitsevan maakumpareen päälle asetettuun altaaseen.
52
Luontokuva 3/2010. Teksti: JUKKA PALM Kuvat RISTO PETÄJÄMÄKI
Keidas pihan linnuille ja muulle pikkuväelle
lintulautoja ja
pihan pikkuväelle on tarjolla huomattavasti vähemmän. talipalloja löytyy joka pihalta
Kummun ympäristö on joka suuntaan muutaman metrin säteellä avoin. Oravat, hiiret ja myyrät käyvät säännöllisesti. Valon suhteen sijainti pihalla on ihanteellinen. Eräällä mustarastaalla oli tapana käydä huljuttelemassa saalistamansa madot puhtaiksi. Muuan myyrä on jopa muuttanut altaan alle asumaan. Välillä kylpyvuoroista käydään kiivaitakin keskusteluja. Kojusta nähden altaan takareunalle Petäjämäki antaa välillä kasvaa heinää, jota voi myös hyödyntää taustana.
Rastaat lentävät suoraan keskelle allasta ja pärskivät sydämensä kyllyydestä. Altaan läpimitta on noin 50 senttiä ja se vetää ämpärillisen vettä. Kuvaussuunnasta kummun taa jäävä puusto lehtineen muodostaa kesällä tasaisen ja rauhallisen taustan ja samalla vastavalosuojan. Heinäkuussa keitaalla riittää vilskettä, kun linnut tuovat poikasensakin paikalle. Siilille kumpu oli aluksi liian jyrkkä. Iltavalo puolestaan siivilöityy altaalle sivuttaisina valonsäteinä. Aamuvalo osuu altaalle kojusta nähden takaviistosta. Hän rakensi siiliä varten puiset portaat, kojusta nähden kummun vastakkaiselle puolelle.
Luontokuva 3/2010
53. Myös ruokaa pestään. Lintujen lisäksi keitaalla ovat virkistäytyneet myös monet muut eläimet. Allas on valettu tavallisesta betonista. Keskellä veden syvyys on viitisen senttiä. Aina se raukka kieri rinnettä alas, Risto muistelee. Osaltaan liikennettä altaalle lisäävät sen ympärille sijoitetut ruokintapisteet. Sen pyöreä pohja on muotoiltu lastalla maljamaiseksi. Halkaisijaltaan nurmipeitteinen kumpu on noin puolitoista metriä ja korkeutta sillä on 50 senttiä. Ne eivät huoli muita samaan kylpyyn.
Allas on metsähiiren ja muiden pikkujyrsijöiden kantapaikka.
Kylpijöitä ja janon sammuttajia
Rastaat nautiskelevat altaalla antaumuksella, eivätkä päästä sinne muita samaan aikaan
Juotuaan ne jäävät pitkäksi aikaa paistattelemaan altaan reunalle. Altaan olisi hyvä olla mahdollisimman tarkkaan vaaterissa, jolloin sen reunat eivät tule kuvissa niin helposti näkyviin. Ne tuppaavat horjahtelemaan äkisti jyrkkenevällä reunalla. Altaan matalaan päähän tulee poikittaisuritus heiveröisempien lintujen liukastelun ehkäisemiseksi. Petäjämäki käyttää kuvatessaan pääasiassa 300 mm ja 600 mm objektiiveja. Uuteen muotoiluun kuuluu erikseen syvä ja matala pää. Ampiaiset ja monet muut selkärangattomat käyvät nekin hörppäämässä vettä.
Sisiliskot käyvät välillä porukalla juomassa ja jäävät sitten altaan reunalle ottamaan aurinkoa.
Sisiliskoilla ei ole kiirettä altaalla asioidessaan. Syvässä päässä varislintujenkin kelpaa polskia, nykyinen allas kun on niille hieman ahdas. Pyöreä pohjakaava vaihtuu suorakaiteen (noin 50 x 100 cm) muotoiseksi. Petäjämäen mukaan pienimpien lintujen on hankala saada pitävää jalansijaa sileästä ja märkänä liukkaasta pohjasta. Altaan hän aikoo upottaa kummun sisään reunoja myöden. Keskiosa taas on niille liian syvä. Lyhyempi putki on sopiva rastaille ja vähän suuremmille linnuille, pienimpiä lintuja ja nisäkkäitä tähtäillessä puolestaan pidempi.
Parannuksia suunnitteilla
Saatujen kokemusten pohjalta Petäjämäki suunnittelee jo altaan seuraavaa päivitystä. Matala pää tulee kojusta nähden kauemmaksi, jotta kahluusyvyyttä käyttävistä otuksista voi ottaa heijastuskuvia.
54
Luontokuva 3/2010. Altaasta on iloa myös hyönteisille ja hämähäkkieläimille. Liskoja pääsee kuvaamaan ilman kojun suojaa
Päivällä, kun valo on vastainen, muodostaa lehtipuusto vastavalosuojan ja samalla tasaisen taustan. Se vetää ämpärillisen vettä. Alaviistosta kuvaamista helpottaakseen Petäjämäki suunnittelee kojun lattian kaivamista syvemmäksi. Ennakointiin lisäaikaa tuo kuvausikkunan yläpuolelle tuleva koko etuseinän levyinen kapea peililasinen katseluikkuna.
Kodin ikkunasta on näköyhteys altaalle. Alun perin siiliä varten rakennetut portaat toimivat myös ruokinta-alustana.
Kuv: Jukka Palm
Luontokuva 3/2010
55. Alaviistosta kuvatessa taas pärskeet korostuvat. Taustalla oleva puusto lehtineen muodostaa kesällä tasaisen ja rauhallisen taustan. Altaan etäisyys kojusta on noin kolme metriä. Yläviistosta kuvatessa saadaan kuvaan mukaan vedestä heijastuva eläimen peilikuva. Routamatosta rakennettuun kojuun pääsee hiipimään huomaamatta talon nurkan takaa. Tärkeää sen sijaan on, että kameraa pääsee liikuttamaan mahdollisimman paljon pystysuunnassa. Betonista valettu allas on istutettu noin 50 senttimetriä korkean maakummun laelle. Altaan ympärillä olevat ruokintapisteet lisäävät liikennettä keitaalla. Aamuvalo tulee kojusta nähden takavasemmalta. Iltavalo puolestaan siivilöityy altaalle sivuttaisina valonsäteinä etuoikealta. Koska kuvauskohde on aina suoraan edessä, ei kameran kääntelylle sivusuunnassa ole tarvetta. Altaalla vierailevan eläimen koko, käyttäytyminen ja sijoittuminen altaassa määrittävät osaltaan kuvauskulmaa. Kojussa kärkikolmion muotoisen kuvausikkunan syrjäyttää ampumaaukkoa muistuttava pystysuora, lähes koko etuseinän mittainen kapea kuvausaukko
Kuvauksen ja kerronnan tapahtumapaikkoja ovat ihmisten hylkäämät autiotalot, jotka eivät kuitenkaan ole niin tyhjiä kuin päältä näyttää rapistu vissa taloissa asustaa tai vierailee satunnaisesti lukuisa joukko eläimiä. Menneiden ihmissukupolvien henki leijuu rakennuksissa, mutta luonto valtaa vaivihkaa takaisin omansa.. Viimeiset vieraat
Luonto ja mennyt maailma kohtaavat autiotalokirjassa
V
56
Luontokuva 3/2010
alokuvaaja Kai Fagerström, runoilija Risto Rasa ja valokuvaajatieto kirjailija Heikki Willamo ovat julkaisseet poikkeuksellisen ja monella tapaa salamyhkäisen kirjan. Se on valokuvateos, mutta myös paljon muuta
Lukija alkaa Willamon tavoin samaistua autiotaloissa eläneisiin ihmisiin. Teksti: JORMA KESKITALO Kuvat: KAI FAGERSTRÖM JA HEIKKI WILLAMO.
Kirjat
Kirjan arvoituksellisuutta korostaa se, etteivät tekijät kerro kirjassa hankkeensa taustoista eivätkä selittele, minkälaisilla virityksillä ovat onnistuneet kuvansa ottamaan. Tekstin edetessä korostuvat herkät muistelut menneiden aikojen elämänmuodosta. Willamon alakuloisen kaihoisa kerronta menneestä elämästä on vangitseva.
Luontokuva 3/2010
57. Kirjassa ei ole kuvatekstejä eikä kuvaluetteloa, kuten ei myöskään merkintöjä kunkin yksittäisen kuvan ottajasta. Runot myötäilevät hyvin teoksen henkeä. Risto Rasa on julkaissut vuosikymmenien ajan lyhyitä ja pelkistettyjä luontoaiheisia runoja, jotka kaikessa eleettömyydessään herättävät vangitsevia mielikuvia ja mielleyhtymiä. Teos onkin paras ottaa sellaisena kuin se on ja antaa mielikuvituksen lähteä verkalleen vaeltamaan niissä teemoissa, joita kirja kuvin ja tekstein käsittelee. Esiin nousee myös entisajan ihmisten pyhä suhtautuminen pihapuihin, ja teksti kurottaa aina yleismaailmalliseen maailmanpuumytologiaan. Lukija pääsee Fagerströmin ja Willamon kuvien välityksellä tarkkailemaan autiotalon huoneiden ja sen pihapiirin asukkien eloa. Virran äärellä oleva mylly patoineen, jauhinkivineen ja mylläreineen herää mielikuvituksessa eloon. Näitä ovat muun muassa kokonainen mäyräklaani, supikoiraperhe, metsähiiret, ketut, oravat, varpuspöllöt ja naakat sekä entisen myllyn rakenteissa pesivä koskikara. Kuvista välittyy kesäyön hämärä valo, joka suodattuu lehtipuiden tai korkean kuusikon latvuston läpi. Kun teoksen ottaa käsiinsä, ensivaikutelmaa hallitsevat himmeänhämyisät valokuvat, jotka Risto Rasan runojen myötä johdattavat autiotalojen maailmaan. Hän kirjoittaa teoksen alkupuolella autiotalojen tunnelmasta ja niissä kohtaamistaan eläimistä, ennen kaikkea mäyristä ja supikoirista. Willamo kuuluu niihin luonnonvalokuvaajiin, jotka ovat taitavia kirjoittajia ja joilla on laajaalaista näkemystä ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta
Kirjan ulkoasu taiteilee kuitenkin yöllisen hämäryyden tavoittelussaan lähellä sitä rajaa, jossa vaanii epäonnistuminen. Eläinkuvat eivät jää pelkiksi muotokuviksi, vaan ne henkivät autiotalojen tunnelmaa. Kirjaan on valittu pehmeä, hieman kellertävä paperilaatu. Kirjat
T
ekstin ja valokuvien välinen yhteys pysyy koossa, vaikka Willamon ajatukset vaeltavat ihmisten maailmaan. Tuloksena on hyvin himmeitä ja niukkavärisiä valokuvia, joista puuttuvat kirkkaan valkoinen ja syvän musta. Kuvat eivät ole pelkkiä eläinkuvia, vaan kuvaajat ovat tallentaneet kameroillaan myös autiotalojen interiööriä, huonekaluja, paikalle sattumanvaraisesti jääneitä esineitä, pihapiiriä ja rakennuksia. Se voisi olla menneiden vuosisatojen asetelmamaalaus, elleivät pöydälle jääneet pari lääkepurkkia paljastaisi, että aika on tällä kertaa pysähtynyt jonnekin 1900 luvun puoliväliin tai jälkipuolelle. Kirjan värimaailma ja kuvien laatu on onnistuttu pitämään yhtenäisenä, minkä ansiosta ratkaisu kuitenkin toimii ja viestittää autiotalojen salaperäistä, alakuloista tunnelmaa.
58
Luontokuva 3/2010. Ylipäätään teoksen kuvat ovat valokuvataidetta parhaimmillaan, eikä luontokirjoissa niin yleistä vaikutelmaa samanlaisten kuvien turhasta toistosta pääse syntymään. Kuva sivulla 119 on yksi hienoimpia
Kuvien koko ja muoto ovat aika sekalaiset, mutta on makuasia, häiritseekö tällainen vaihtelu. Kirjan yleisilme on kuitenkin hillityllä tavalla onnistunut, mikä kertoo myös kustantamon ja muiden mukana olleiden ammattitaidosta. Teoksen kohteiden valokuvaaminen on epäilemättä ollut vaikeaa ja vaatinut pitkäaikaista työskentelyä. Lisäksi kun ympätään yhteen eri henkilöiden erilaisia tuotoksia valokuvia, runoja ja proosatekstiä on lähtökohtaisesti olemassa vaara epäyhtenäisestä lopputuloksesta. Kai Fagerström, Risto Rasa, Heikki Willamo: Viimeiset vieraat Elämää autiotaloissa, 160 s., Maahenki 2010. Sivut 3435 ovat esimerkki onnistuneesta aukeamasta, jossa runo ja kuvat muodostavat eheän kokonaisuuden ja runolla on tilaa hengittää. Nykyajan kiireisen ihmisen on hyvä viivähtää pidemmäksikin tuokioksi tällaisen ajatuksia herättävän teoksen parissa.
Luontokuva 3/2010
59. Risto Rasan herkät ja lyhyet runot kaipaavat väljyyttä ympärilleen, mutta paikoin kuvat vievät niiltä liikaa tilaa. Epäselväksi sen sijaan jää, miksi Rasan pelkistetyn hienoissa runoissa fonttikoko hyppii säkeiden välillä. Sama koskee asiasisältöä, kun kyseessä on sekä luontokirja että muistuma menneiden ihmissukupolvien maailmasta, maaseudun murroksesta. Luontokuvan kauppa 43 eur, SLV jäsen 34 eur.
Kirjan taitto on enimmäkseen väljä, niin kuin tämän tyyppisessä teoksessa kuuluu ollakin
1/250s, f25, ISO 100.
60
Luontokuva 3/2010. Lehtikantojäärät ovat kevään ensimmäisiä kovakuoriaisia. 1/125s, f13, ISO 320.
Kukkakärpäsiin kuuluvat laidunnokkaset viihtyvät alkukesällä runsain joukoin peltoojien luiskissa ja pientareilla esiintyvän ojakellukan kukinnoissa. Nikon D200 + 105/2,8. Nikon D200 + 105/2,8. Ne liikkuvat jo huhtikuun lopulla
Tilalla ei ole käytetty torjunta-aineita luomuviljelyyn siirtymisen jälkeen, ja sitä ennenkin hyvin säästeliäästi. Avo-ojat risteilevät harvinaisen runsaina. 1/250s, f29, ISO 100.
Luontokuva 3/2010
61. Annen kunnianhimoisena tavoitteena on kuvata alueen hyönteislajisto mahdollisimman kattavasti.
Kompostorin kannella kuvattu villakarvajalka on melko harvinainen. -Täytyy keskittyä lähiluontoon. Luonnonniittykasvistoa onkin säilynyt hyvin tässä 20 hehtaarin laajuisessa hyönteisharrastajan paratiisissa. Peltoalueiden keskellä, teiden varsilla tai metsänreunassa olevilla pellonpientareilla on oma kasvilajistonsa ja siten myös hyönteislajistonsa. Nimensä mukaisesti sen jalat ovat tiheän villakarvan peitossa. h änen työmaansa alkaa kotiovelta , haukivuoren juonistossa.
P
erheenäidin rooli on sellainen, ettei ole mahdollisuutta kojukuvaukseen, naurahtaa Anne Piirainen. Annen kuvausmaastoa ovat kotitilaa ympäröivien peltojen pientareet. hän ei suinkaan työskentele amazonin tai borneon läpitunkemattomissa sademetsissä . Ne ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Teksti: JUKKA PALM Kuvat: ANNE PIIRAINEN
kuhisee
P i e n t a r e e l l a
anne piirainen on kuvannut muutamassa vuodessa 2000 hyönteislajia. Nikon D200 + 105/2,8
Niiden näkemistä ja kuvaamista Anne Piirainen odottelee malttamattomana. Voikukka ja valkoapila saavat rehottaa siinä valtoimenaan. Nikon D200 + 105/2,8. Hän kertoo, että pajukkomaamehiläisten esiinmarssi on kuvauskauden lähtölaukaus. Koiran- ja vuohenputket tarjoavat myös syötävää monille hyönteisille. -Huomasin, että täällähän on maamehiläisiä, hän muistelee. Esimerkiksi nokkosia ei kannata joka paikasta kitkeä, koska monet perhoslajit eivät tule toimeen ilman sitä. 1/250s, f20, ISO 100.
62
Luontokuva 3/2010. Anne kritisoi liiallista niittämisintoa, joka tuntuu levinneen kaikkialle. Anne haluaa erikoistua yhä enemmän maatalousympäristön lajistoon ja viedä monimuotoisuuden ilosanomaa viljelijöille. Kukin kaivaa oman pesäkolonsa, naaras munii koloon ja seuraavana keväänä ulos kömpii uusi sukupolvi. Hyönteiset tekevät korvaamatonta pölytystyötä, joten niiden hyvinvointi heijastuu suoraan viljelykasvienkin menestykseen.
Täällähän on maamehiläisiä
Kotitalon vieruspellolla on pieni saareke ja sen kyljessä pikkuruinen paahdepaikka. -Ei saa olla liian sliipattua. -Otollisin aika päiväaktiivisten hyönteisten kuvaukseen on aamu ja aamupäivä, kun yökaste on kuivunut. 1/250s, f25, ISO 100. Monimuotoisuuden ilosanoma
Ulko-oven edessä olevalla nurmella on voimassa ankara leikkuukielto. Niiden niittäminen on hyvä lykätä kukinnan jälkeiseen aikaan. Silloin voi havaita myös vastakuoriutuneita yökkösiä, kertoo Anne.
Nuijakärpäset (Conopinae) ovat kimalaisten loiskärpäsiä. Nikon D200 + 105/2,8. Nyt niillä ei ole vielä mitään syötävää, kun pajun kukinta on myöhässä, Anne harmittelee.
Keskikesän kovakuoriainen nelivyöjäärä viihtyy erityisesti karhunputkien ja muiden sarjakukkaiskasvien kukinnoilla. Tällä paikalla Annen mittava projekti sai alkunsa keväällä 2007. -Eilen näitä ei vielä näkynyt. Pajun kukinnan loputtua on voikukka tärkeä ravinnonlähde kevään hyönteisille. Ne eivät muodosta yhdyskuntaa, mutta sopivalle hiekkapohjaiselle paahdepaikalle voi kertyä silti kymmeniä mehiläisiä. Kuivien lehtien seassa rapisee
Kuumana päivänä hyönteiset lentävät helpommin karkuun kuin viileänä. -Silloin kun ei sada, kierrän koko ajan kameran kanssa pientareita.
Luontokuva 3/2010
63. 1/250s, f25, ISO 100. Se loisii Bombus-suvun kimalaisissa. Hän neuvoo lähestymään hyönteisiä aina niin, ettei itse tee varjoa niiden päälle. Myopa buccata -naamiokärpänen on yleinen, mutta ei kovin runsaslukuinen. Heinäkuussa lajikirjo on runsain, mutta kuvaussesonki kestää elokuulle. Hän on huomannut hyönteisyksilöiden välillä olevan suuria eroja siinä, kuinka hyvin ne antautuvat kuvattavaksi. Ihanteellisin kuvaussää on pilvipouta. Nikon D200 + 105/2,8
-Hyönteistietokantaa kannatta hyödyntää, kun haluaa tietoja, milloin joku laji esiintyy eri puolilla Suomea. · Kuvannut luontoa aktiivisesti 3 vuotta, sitä ennen satunnaisesti 3 vuotta.
64
Luontokuva 3/2010. Lajinmäärityksiin liittyvä salapoliisin työ on osa hyönteiskuvauksen viehätystä. Syntyy perustuntuma siitä, mille pientareelle kulloinkin kannattaa suunnistaa. Syksyn tullen vasta tarkemmin selviää, mitä on saatu saaliiksi. Opinnot luontokartoittajan erikoisammattitutkintoa varten menossa. · Ammatti/koulutus: Projektipäällikkö (HY/Ruralia-instituutti) Puutarhuri, mmyo. Tavoitteena on saada sekä lajikuvia, että visuaalisesti kiinnostavia, kohteiden persoonallisuutta korostavia otoksia. Hyönteistietoa netissä: · Hyönteistietokanta: http://www.fmnh.helsinki.fi/insects/main/ EntDatabase.html · Hyönteisfoorumi: http://hyonteiset.net/foorumi
Anne Piirainen · Kotipaikka: Mikkeli. Määritysapua omille kuvilleen voi taas kysellä hyönteisfoorumissa, Anne vinkkaa. Samalla kertyy valtavasti käytännön tietoa oman alueen lajistosta. Kirjallisuuden ohella netti on tärkeä tietolähde, myös valmisteluvaiheessa. Visuaalisesti kiinnostavia lajikuvia
-Hyönteiskuvauksessa syöksytään tilanteeseen. Välillä hän kuvaa maaten tai ojan reunalla tasapainoillen. Hän ei käytä lisävarusteita, kuten heijastimia tai tuulensuojia, eikä edes jalustaa. Pitää reagoida nopeasti, luonnehtii Anne kuvaustyyliään. Milloin mikäkin laji esiintyy, lisääntyy tai mitä kasveja ne hyödyntävät
Nikon D200 + 105/2,8. Nikon D200 + 105/2,8. Hyönteismaailman pedoille tämä ei ole kovin harvinaista. Luhtakärpästen (Sciomyzidae) määrittäminen lajilleen vaatii mikroskopointia, joten määrittämisessä on usein tyydyttävä sukutasoon. 1/200s, f29, ISO 100.
Piikkiludenaaras on todellinen nautiskelija ruokailee ja parittelee samanaikaisesti. Luhtakärpäset käyttävät toukkavaiheen ravintonaan muun muassa kotiloita. Sen toukkavaiheen ravintokasveja on esimerkiksi nokkonen. 1/250s, f25, ISO 160.
Poikkimessinkiyökkönen on kauneimpia yökkösiämme. Nikon D200 + 105/2,8. 1/250s, f29, ISO 100.
Luontokuva 3/2010
65
OSALLISTUSUOMEN SinustakoLuomus
jalle Osallistu onnon Lu Suomen ikerta vuos ntaan hi puoleen ).* (31,50
Eppu: asfalttikukkia?
Marianne: lähiluonnon kauneutta
Jenni: luonnonihmeitä lenkkipolun varrella
www.suomenluonto.fi 66
*Tarjous koskee vain uusia tilauksia ja on voimassa vuonna 2010.
Luontokuva 3/2010
Osallistumisohjeet Suomen Luonnossa 4/2010 (s. 75) ja osoitteessa www.suomenluonto.fi/Luomus2010.
Yhteistyössä
Kiitokset: Kapteenska ja Partioaitta.
Luontokuva 3/2010
67. LUONNONkUvAkISAAN! 2010-voittaja?
Ahti: ötököitä!
Jarkko: kohtaamisia salomailla
L u o m u s 2 010 , l u o n n o ny s t äv ä n y k kö s l e h d e n k i s a
Palkintona näppärä Nikon D90-runko + 18200 mm objektiivi (arvo 1790 ) sekä matkalippuja luontoon
Mutta jokaisella suomalaisella vastineella varsinainen sanot tava hämärtyy ja latistuu. Jos olen oikein ymmärtänyt, luontokuvaajien yhdistyksen eettiset säännöt tai suositukset velvoittavat ilmoittamaan kuvan sisältöön tehdyt muutokset. Jopa 80-luvun alun
68
Luontokuva 3/2010. Mielestäni manipulaatiosta puhuttiin liian innokkaasti silloin, kun ei tiedetty mitään. Tuomo Björksten kirjoitti nettikeskustelussa: "Manipulointia on se, että kuvaan lisätään tai siitä poistetaan elementtejä. Sävysäädöt, vaikka ne menisivätkin överiksi, eivät ole manipulointia." Minun käyttööni määritelmä on aivan passeli. Keskustelu kuvamanipulaatiosta ryöpsähti vuosituhannen vaihteessa aluksi kotiskannereiden ja sen jälkeen digikameroiden vyöryssä. Ja sitten ei ollenkaan, kun olisi ollut kypsempien ajatusten aika. Pieni osa aktiivisista valokuvaajista ymmärtää, paljon useammalle raw-tiedosto on yhtä kuin konvertteriin default -asetuksilla avautuva näkymä. Erään ystäväni mukaan monet osallistuneet häpeilivät kiihkeitä ja ei-niin-asiantuntevia kannanottojaan. Se tekee tekstistä ruman ja tyylittö män. Missä määrin Markku Saihan valistus RAW-kuvan perimmäisestä olemuksesta on mennyt perille. Ennen kuin voin jatkaa, huonolle sanalle täytyy määrittää edes melkeinkään täsmällinen merkitys. Diafilmin aikakauden loppuminen oli traumaattinen juttu monelle kuvaajalle. Sen jälkeen, kun keskustelijat alkoivat ymmärtää kuvankäsittelystä ja digikuvista, manipulaatiopohdintaa alettiin pitää sopimattomana. Asioiden selvittämisen ohella tai sen sijaan nostettiin itseä ja painettiin lokaan naapuria. Kolme vuosikymmentä sitten mitään manipulointisääntöjä ei ollut, enkä ainakaan minä tuntenut sanaa digitaalinen. Jopa täysin asiantuntevassa englanninkielisessä keskustelussa kuvan manipuloimisella tarkoitetaan yhtä lailla sisällön muuttamista kuin mitä hyvänsä sävynsäätöä. Nytpä siis ilmoitan, että Kurkimaa -nimisessä kirjassani on ainakin yhtä monta kuvamanipulaatiota kuin Hannu Hautalan Auringon siivellä -teoksessa. Koska Kurkimaa ilmestyi 1980, joku voi kummastella ilmoittamisen viivästymistä. Jopin postia
tällä
palstalla luontoKuvaaJa Ja KirJailiJa
Teksti ja kuva: JORMA LUHTA
Kertoo
Jorma "Jopi" luHta
Kuvaamisestaan Ja Kuviensa taustoista.
Kurkien siivellä ja muita tunnustuksia
manipulaatio on suuren maailman kielistä napattu sana, johon suomessa väistämättä liittyy kielteisiä merkityksiä: perimän manipuloiminen, urheilijan veren manipuloiminen, luontokuvan manipuloiminen.
M
Kurkia Jorma Luhdan vuonna 1980 ilmestyneessä Kurkimaa-teoksessa.
inäkään en pidä tuosta sanasta. Vähintään yhtä iso syy oli keskustelun luonne. Sanan säilän ja muidenkin aseiden kiivaan heiluttelun jälkeen tuli hiljaista, kuin krapula. Vaikka itse koin muutokset vanhojen hyvien aikojen paluuna, tällainen tulkinta ei saanut suurta sympatiaa. Jokainen muu asetusten vaihtoehto on kuvan "muuttamista"
En pysty muistamaan vedostustilanteita, mutta kuvan näkemällä osaan sen jäljittää. Kurkimaan kuvamateriaali oli suurelta osin jopa vedostettu vuoteen 1973 mennessä. Toinen esimerkki: Jos vaikkapa Antti Leinonen alkaisi rakennella tietokoneruudulla fiktiivisiä ahmasommitelmia, muuttuisivatko hänen kuvansa kiinnostavammiksi, siis paremmiksi. Manipuloiminen, eitoivotun poistaminen ja halutun sisällön lisääminen kuvaan, määritellään arkiajattelussa kuvien parantamiseksi. Tämä on tällainen tyylijuttu: löysin harhailujen ja sivupolkujen jälkeen omien kuvieni sanottavaan sopivan ilmaisun. Minun mielestäni aina kannattaa tavoitella parempia kuvia.
Kesäkuussa palsasuon punakuirin nokka on niin turpeinen ja mutainen, ettei sitä saa kiiltäväksi edes Arthur Morrisin opeilla. Artie näyttää julkean julkisesti, kuinka hän lainaa katkenneen linnunsiiven naapuriruudusta tai puhdistaa Floridan kurarannalla sotketun linnunnokan hohtavan puhtaaksi. 1980-luvulla viilasin sitä kuitenkin aivan toiseen suuntaan. Minkälaisia ajatuksia kuvamanipulaatio synnyttää minussa nyt. En hirveästi pidä Arthur Morrisin lintukuvista, mutta hänen kuvankäsittelytaitonsa on osaavaa. Nuorisoa täytyy sen verran valistaa, että mustavalkovedostus liemin ja suurennuskoneella oli aikamoinen kuvankäsittelyohjelma. Vähintään kuudessa kuvassa olin yhdistänyt kahden samassa tai aivan eri yhteydessä kuvatun ruudun osasia. Siitä en löytänyt ensimmäistäkään kuvamanipulaatiota, vaikka olin vedostajana paljon taitavampi. Hän ihmettelee aiheellisesti tuntemiaan valokuvauksen ammattilaisia, joiden photoshoptaidoilla kuvat vain huononevat. Vuoden 1970 seutuvilla valmistuneissa kuvissani manipuloiminen oli jonkin aikaa melkeinpä sääntö. Hiukan pelkään, että eettiset valintani herättävät paheksuntaa. Avointa ja varmasti tuottoisaa.
Luontokuva 3/2010
69. Joku sisäinen sensuuri estää minua selailemasta vanhoja kirjojani. 1980-luvun mustavalkoprinttini olivat kuitenkin kiistatta hienompia kuin edellisen vuosikymmenen manipulaatiot. Seuraavassa virkkeessä Morris myy miljoonille lintukuvauksen harrastajille photarin plugia, jolla kuka hyvänsä voi manipuloida lintunsa yhtä vaivattomasti kuin hänkin. ammattieettinen ilmapiiri oli sellainen, että taitavaa vedostamista ihailtiin samalla tavoin kuin taitavaa kuvaamista. Sattui kuitenkin niin, että kollega pyysi nimikirjoitusta Kurkimaahan, ja samalla tuli vähän lehteiltyä sitä. Artun tyyliin kuvamanipulaatio sopii. Metson kuolema sai kuvien osalta innostuneen palautteen ja oma tyylini oli löytynyt. Yhtään amerikkalaisemmin ei voi toimia. Samoin monen vasta-alkajan kuvien mielenkiintoisuutta lisää tieto, ettei hänellä ole ohjelmia eikä halujakaan ruohonkorren vertaa muutella mitään. Tällä kertaa panostin kuvan sävymaailmaan ja rajaamiseen. Kurkimaan innoittamana tutkin kirjastossa seuraavaa aikaansaannostani, 1987 ilmestynyttä Metson kuolemaa. Valokuvassa on monta puolta
Kiinteäobjektiivisella kameralla kuvaava voi kasvattaa suurennussuhdetta lähilinssien ja makrolisäkkeiden avulla. Haittoina ovat suurennussuhteen pienuus ja laadun heikkeneminen, ainakin useita lähilinssejä peräkkäin käytettäessä. Sitä käytettäessä objektiivin tehollinen arvo huononee, eikä objektiivia enää voi säätää äärettömään. Varsinaisessa vanteessa on puoliksi valoa läpäisevä diffuusiokangas, joka soveltuu hyvin lähikuvia otettaessa valon loiventamiseen. Huomattavasti parempi vaihtoehto on kokoontaitettava heijastin. Kaksikerroksisen rakennusmuovin molempiin päihin olen kiinnittänyt teroitetut harjanvarret, jotka mahdollistavat muovisuojan pystyttämisen maahan. Aluksi muovi soveltuu vain tuulisuojaksi, mutta kuukausien aktiivisen käytön jälkeen sen pinta muuttuu maitomaiseksi, eli hyvin valoa loiventavaksi monikäyttöapuvälineeksi.
70
Luontokuva 3/2010. Se on halvempi, kestävämpi, pienikokoisempi ja helppokäyttöisempi kuin paljelaite. Salamavalon jyrkkyyttä voidaan loiventaa välähdysosan eteen asennettavalla valkoisella kankaalla, paperilla, pehmentävällä heijastimella tai softboxilla. Pinnoite kiinnitetään vanteen ympärille vetoketjulla. Salama voi olla paikallaan pimeässä tai heikossa valaistuksessa olevia kohteita kuvatessa, nopean liikkeen pysäyttämisessä ja jyrkän valaistuksen loiventamisessa. Lähilinssi toimii suurennuslasin tavoin ja sen voimakkuus ilmoitetaan diopterilukuna. Järjestelmäkameralla kuvaavien on järkevintä hankkia kameran ja objektiivin väliin sijoitettava loittorengas. Joihinkin kameramalleihin löytyy monilinssisiä makrolisäkkeitä, jotka ovat selvästi laadukkaampia, mutta myös kalliimpia kuin lähilinssit. Mitä suurempi diopterilukuinen lähilinssi on, sitä suurempaan suurennussuhteeseen sillä voidaan ottaa kuvia. Asiansa osaavan salamakuvaajan kuvista kuvankatsoja ei välttämättä kuitenkaan näe sen käyttöä. Valittavissa on hopea ja musta tai vaihtoehtoisesti kulta ja valkoinen heijastuspinta.
Kuvaussuhteen kasvattaminen
Lähi- ja makrokuvia ottava tarvitsee erinäisiä lisävälineitä suurennussuhteen kasvattamiseen ja terävyysalueen hienosäätöön. Lähilinssin etuna muihin suurennussuhteiden kasvattajiin on se, että sitä käytettäessä ei synny valohäviötä. Teksti ja kuvat: JORMA PEIPONEN
Valoa, salamaa ja kuvaussuhteita
S
alama ei ole koskaan ollut luonnonkuvaajien suosiossa, sillä suora salama tappaa kuvan tunnelman. Useampaa lähilinssiä käytettäessä paras tulos saavutetaan, kun voimakkain linssi sijoitetaan lähimmäksi objektiivin linssiä. Yksinkertaisimmissa on kaksi heijastuspintaa, mutta parhaimmissa on neljä heijastinta samassa paketissa. Parhaisiin lopputuloksiin pääsee välähdyspään eteen asennettavilla värisuodat timilla, joiden tehtävänä on salamavalon värilämpötilan muuttaminen luon nonvaloa vastaavaksi.
Valon loiventaminen
Paikallaan olevia kohteita kuvattaessa valon loiventamiseen soveltuu hyvin muovi, diffuusiokangas tai heijastin. Väärin päin toimivilla tai vastakkain liitetyillä objektiiveilla on mahdollista saavuttaa vielä suurempia suurennussuhteita. Muovi on korkeudeltaan 1,3 metriä ja sille on hyvä varata pituutta 2,5 metriä. Perussääntönä on se, että mitä laajakulmaisempaa objektiivia käytät, sitä suurempiin
Lähikuvia ottaessa kuvassa oleva muovisuoja on oiva apuväline valon loiventamisessa ja tuulen tainnuttamisessa. Heijastimen voi rakentaa esimerkiksi foliopaperista
Ei pidä kuitenkaan kopioida näkemiään ideoita suoraan, vaan tulee yrittää löytää oma kuvaustyyli ja kehittää sitä. Auringon ja kohteen väliin sijoitettu muovi on loiventanut valon kuvaukselliseksi.
Kehitä itseäsi kuvaajana · Opettele kamerasi toiminnot käyttöohjetta lukien. · Katso kirjoista, internetistä ja valokuvanäyttelyistä "mestareiden" valokuvia. Teleobjektiivia käyttävien avuksi on kehitetty telejatke, joka kameran ja objektiivin väliin sijoitettuna lisää objektiivin polttoväliä 1.4-, 1.6-, 2tai 3-kertaiseksi. · Etsiydy saman alan harrastajien pariin, osallistu yhteisille kuvausretkille sekä katsele ja analysoi retkillä ottamianne kuvia. Luontokuvauskursseja järjestävät muun muassa kansalais-, työväen- ja kesäyliopistot, Suomen Luonnonvalokuvaajat (syys- ja talvipäivät), kameraseurat, muut yhdistykset, maahantuojat (Canon ja Nikon), valokuvausliikkeet (Rajala Pro Shop) ja Hannu Hautala -säätiö. · Etsi tietoa internetistä, esimerkiksi Digikuvaajan FAQ tarjoaa hyvää pohjatietoa valokuvauksesta. Telejatketta hankittaessa on ostettava paras markkinoilla oleva, sillä huonolaatuista telejatketta käytettäessä laatu heikkenee merkittävästi kuvan reuna-alueilla, on käytössä oleva objektiivi kuinka hyvä tahansa.
Kuvan harmiokasvusto on kuvattu jyrkässä auringonvalossa. · Osallistu kurssille. · Kokeile kirjatietoa käytännössä. · Osallistu valokuvakilpailuihin.
Luontokuva 3/2010
71. Suurimmat suurennussuhteet saavutetaan paljelaiteella, joka mahdollistaa suurennussuhteen portaattoman säätelyn palkeen vetämän kattamalla alueella. Paljetta käytettäessä kuvan tarkennus tapahtuu kameraa siirtäen palkeessa olevaa kiskoa pitkin. · Lue luontokuvausta tai valokuvausta käsittelevää kirjallisuutta ja valokuvausalan lehtiä, kuten Digikuva-lehti, Kamera-lehti, Luontokuva, unohtamatta ulkomaisia valokuvauslehtiä. Suuriin suurennussuhteisiin kuvattaessa on kuulapolven ja kameran väliin asennettava lähitarkennuskisko, välttämätön apuväline, joka mahdollistaa kameralaitteiston hienosäädön jalustaa siirtämättä. Koska objektiivi ei toimi sille alkujaan tarkoitetulla kuvausalueella, on kunkin objektiivin laatu testattava ennen niiden aktiivisempaa käyttöä. Luontokuvausoppia vasta-alkajille 3|6
tässä Kuusiosaisessa ar tiKKelisarJassa luontovaloKuvaaJa J o r m a pe i p o n e n o p a s t a a l u o n t o K u v a u K s e s t a K i i n n o s t u n e i t a mielenKiintoisen HarrastuKsen pariin.
suurennussuhteisiin pääset. · Käy kuvaesityksissä (Vuoden Luontokuva -festivaali, Kuusamo Nature Photo -tapahtuma). Valovoima heikkenee tällöin yhden, kaksi tai kolme aukkoa
Kalalokki on saaristoni runsain lokkilintu. Havahduin lokin kuvaukseen vuonna 2000, kun työpaikkani kaupungintalon sorakatoille ilmestyi pesivä kalalokkipari. mutta ovatko lintukuvat muuttuneet?
S
aariston koluajana olen saanut jatkuvasti yllättyä lintujen laji ja määrämuutoksista niin, ettei enää juuri mikään hämmästytä. eikä kai lintukuvaustekniikan suurta muutostakaan. Yhdyskunta kasvoi runsaassa viidessä vuodessa neljääntoista pariin. Sundelinin seurassa
tällä
palstalla merellisiin Kuviin eriKoistunut luontoKuvaaJa
Teksti ja kuvat: RAIMO SUNDELIN
raimo sundelin
Ker too Kuviensa taustoista.
Linnusto muuttuu
muuttuvatko kuvat?
suomessa ei kukaan osannut ennustaa neljännesvuosisata sitten tapahtuneiden linnustomuutosten suuruutta. Merimetson yli tuhannen parin yhdyskunnan tulo kotisaaristoon, merikotkan pesintä kilometrin päässä satamasta, meri ja valkoposkihanhipoikueiden uiskentelut venelaiturialueilla, kaikkien lokkien määrä ja pesimäpaikkamuutokset sekä lapasotkan totaalinen kato ovat esimerkkejä tapahtuneesta. Lokit alkoivat tuolloin useimpien mielestä olla sietämätön haitta hyökkäyksineen, äänineen ja tahrimisineen.
72
Luontokuva 3/2010. Tavallisena lajina kalalokki on jäänyt kuvaamatta niin minulta kuin muiltakin saaristokuvaajilta. Niitä on täällä enemmän kuin paljon kuvattuja räyskiä koko Itämerellä. Lintukuvauksessa vallitsee yhä vankka lajihierarkia
Kalalokin kaupunkiin muuton syissä olisi selvittämistä ja tutkimista. Ja muuttuvaa aineistoa linnustossa riittää.
Luontokuva 3/2010
73. Kun katselee vuosien takaa muun muassa Kari Soverin tai Mikko Pölläsen lintukuvia, niin joutuu toteamaan, että valon käytössä, sommittelussa ja sisältöoivalluksissa ei ole edistytty, pääsääntöisesti jopa päinvastoin. Olin harvoja, joille lokit eivät olleet harmi. Karkotustoimet käynnistettiin. Oli haukanhuutoa nauhalta, muovikäärmettä, vappuvippuria ja kanaverkkoa edellisvuoden pesäpaikan päällä, mutta lokit pysyivät katolla. Sitten sain työtehtäväkseni häätää lokit pois. Tekniikka on tuonut terävyyttä, liikkeen pysäytystä, valovoimaa ja väriä. Lentokykyiseksi näyttää selviytyvän vain harva poikanen. Eräs lokki muni kiveykselle poistetun pesän paikalle ja väsäsi munan ympärille sitten uuden pesän päivässä! Toinen pari kasasi pesän naakkojen pesinnän estämiseksi hormin päälle asetetun verkon päälle... Lokit muuttivat naapurustoon, katoille ja puistoihin. Urbanisoitumisen valokuvaamistakin voisi lisätä. Yksi pari pesii lehtikuusen variksenpesässä ja oivan kuvauskohteen sain sankaripatsaan graniittiseen seilipaattiin pesänsä tehneestä kalalokkiparista.
Vaarallisin vaihe kalalokin poikaselle kaupunkipesinnässä on pesästä poistuminen.
Kaupunkipesintä onnistuu hyvin poikasten kuoriutumiseen asti ja ruokaa näyttää kaupungista löytyvän. Jopa niidenkin mielestä, jotka alussa kyselivät, mitä ruokaa poikasille voi tarjota... Näin kävi kuvan poikasellekin, joka jalkapuolena menehtyi kaupunkiliikenteessä. Kokeilujen kautta löysänä roikkuvat siimat metrin korkeudella katoista auttoivat parhaiten lintujen karkotuksessa. Kaivataanko nykyisiin lintukuviin enemmän sisältöä, tarinaa. Poikkeuksia onneksi on. Saatoin vähän kuvatakin. Kauanko metadata on lintukuvan kiinnostavin anti. Pesästä lähdön jälkeen alkavat saaristoa suuremmat vaarat. Parit siirtyilivät kattotasoilla, mutta eivät väistyneet. Rauman kaupungintalon katolla onkin nykyään aprillinpäivästä juhannukseen viritettynä viisi kilometriä punottua siimaa. Korkealta pudottautumiset koville alustoille vammauttavat. Seurasin lokkeja mielenkiinnolla ja kävin työpaikalla virka-ajan ulkopuolellakin. Ympäristökeskus antoi yhtenä vuonna luvan kerätä pesäainekset pois ennen munintaa
Mietin vaan miltä näyttäisi ilman tuota tummaa metsää... Erikoiset värit, avennostako tuommonen. Hyväkin vielä... Täällä niitä ei pahemmin veneen pohjaan kerry, mutta Helsingissä ne olivat todellinen ongelma.
74
Luontokuva 3/2010 4/2009. Risto Inkeroinen > Tuomas heitti kuvan, jota täyty katella vähän pitempään. Pekka Mikkola > Tuo Tuomaksen kuva on mielenkiintoinen ja toisenlainen. Kiinnostavimmat kuvat ja tarinat julkaistaan Luontokuvassa! Julkaistuista kuvista lähetetään palkkioksi Vuoden Luontokuvat 2009 -kirja (sh. org/foorumi. Tuomas Heinonen (kuvaaja) > Niin miekin, pitää siitä joskus manipulaatio tehdäkin :)
Mervi Salminen (kuvaaja) > Keväistä auringon paistetta täällä Juha Henriksson > Mervillä on jännän surrealistinen kuva! Mervi Salminen > Kevät tulee ja veteen tuijottelu alkaa, mukavampiahan nuo näkit ovat meren pohjalla kuin veneen pohjassa. Ossi Kuusisto > Minä "fanitan" tuota Huukon kuvaa, niin piristävän erilainen. 52 eur).
Koonnut: VESA KALERVO EKHOLM
Tuomas Heinonen (kuvaaja) > Kevät tulloo... Lukijan kuva
Keskustele luontokuvista ja kuvauksesta osoitteessa www.luontokuva
Mut siis hieno kuva! Petri Volanen (kuvaaja) > Tässä kun sai taas eilisaamuna nautiskella tästä kerrostaloelämän ihanuudesta, eli tuntikaupalla ulvovia, ulisevia, uikuttavia, haukkuvia ja räksyttäviä koiria sokeroituna yläkerroksen kylpyhuoneremontilla (piikkausta, porausta ja eritoten: METELIÄ) niin tulipa sitten taas sorruttua eräälle autioituneelle maatilalle kuvia etsimään. Voisko siinä nähdä jopa Suomineidon... Vahva tilan tuntu ja aiheeseen sopiva sävy! Risto Inkeroinen > Nyt tekis mieli sanoo, että on Petrillä törkeen hieno kuva. Tommi Kuisma > Varsin komea kuva, Petri! Sopivasti säädetty. Värien kauniista esilläolosta huolimatta, mieleen tuli heti myös mitä oli B/W-versio. Telkkähän siinä nousee pintaan ( vapaasti ymmärrettynä oma näkemys aiheesta). oho!
Luontokuva 3/2010
75. Autolle palaillessani osui silmiini tämä näkymä, oli hangella sopivasti muotoa, aamupäivän aurinko paistoi siniseltä taivaalta, lumi kimalsi, oli valoa ja varjoa. Minua viehättää valon löytämä veden liike ja sininen/ruskea. Kuva: Tero Mikkonen Leena Asikainen > Hyvä juttu Tero. Tykkään. Vähän tuota sinisempään suuntaan vielä kotona väänsin. Tomi Lehtola > Upeasti tuo puun varjo taittuu hangen pinnanmuodon mukaan
0500- 501 706 Kojuvaraukset: Finnature Oy, info@finnature.fi puh. 045-129 42 64
76
Luontokuva 3/2010. Jäsenetuyritykset
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n jäseneduista tarkemmin: www.luontokuva.org/jasenedut
WILD BROWN BEAR OY
Kuhmo, Vartius
kuvaamaan karhua ja ahmaa. Suomen luonnonvalokuvaajat jäsenhintaan. Majoitus ja ruokapalvelut ovat myös käytettävissä. Tiedustelut ja varaukset Ari Sääski gsm 040-5469008 ari.saaski@wildbrownbear.fi ari.saaski@wbb.fi www.wbb.fi
Kanssamme pääset kuvaamaan kauden lintuja mm. 040- 591 91 20 Kuusamo: Olli Lamminsalo, olli@finnature.fi puh. Etäisyys kojuille majoituspaikasta vain 700 m. (240 V ) Voit ladata kameran akkuja, käyttää kannettavaa tietokonetta, langatonta nettiyhteyttä. Katso sivuiltamme www.wbb.fi kartta ja info kojuista. Kojuihin on sovittaessa mahdollista jäädä myös päiväksi.
Tule
LUONTOKUVAUSTA
AMMATTILAISTEN KANSSA
UUTUUS! Kahdessa kojussa on käytössä sähkövirta. 14 erilaista kuvauskojua. pöllöjä, arktisia kahlaajia, kuikkalintuja, kalastavia merikotkia Norjassa, Kuusamon ruskaa jne.
Tulossa myös yhdistettyjä kuvaus- ja kuvankäsittelykursseja!
Tarkkaile tarjontaa kotisivuiltamme www.finnature.fi/luontokuvaus Liity sähköpostilistalle- tarjolla lukijaetuja!
Liminganlahti: Jari Peltomäki, jari@finnature.fi puh
3...................................................... KUVAT Kolme kuvaa / sarja. Päiväys................................................ 3............................................................ AKuvannrojanimi 1...................................................... Vain digitaaliset tiedostot kahdessa eri kansiossa otsikoitunaKatselukuvatjaPainolaatu.KatselukuvatJPG,pidemmänsivun resoluutiomax1024px.PainolaatuJPGkorkeimmallapakkauslaadulla12, resoluutio 300 dpi. Suomen luonnonvalokuvaajat jäsenhintaan.
Boreal Wildlife Centre Oy Viiksimo, Kuhmo
Ahma, karhu, susi, metso, teeri, hanhi... Pakkaa CD taiDVDtaimuistitikkuhyvin.Emmevastaa
postinyms.aiheuttamistavaurioista.EmmepalautaCD-taiDVD-levyjä taimuistitikkuja. Väriensynty,JormaPaasi. BKuvannrojanimi 1............................................................ 2............................................................ PALKINNOT Pääpalkinto luomusarja Metsähallituksen shekki 1000 , luova sarja Kuusamon kaupungin shekki 500 ja nuorten sarjassa 400 Koillismaan Osuuskaupan lahjakortti ja Koillissanomien lahjakortti 300 ja erikoispalkinto yleisöäänestyksen parhaalle. A Luova sarja Trikkisarja,jossavainmielikuvitus onrajana.Kuviatoivotaanmanipuloitavantaimuutointaiteellisesti muunneltavan.Kaikkiviritykset sallitaan. Liitä mukaan osanottomaksu 10 / sarja. Nordean shekki 250 paras Kuusamossaotettukuva.Kymmenenparastapalkitaanjokasarjassa.Palkintojen yhteisarvo n. Useita erilaisia kojuja ja taustoja. TULOKSET ParhaatpalkitaanKuusamotalollape10.9.10klo17.30
OSALLISTUMISLOMAK E
KUUSAMO XV NATURE PHOTO 10.-12.9.10 No......................
Nimi............................................... POSTITUS A,B,Dsarja:KuusamoNaturePhoto,kuvakisa, KaarloHännisentie2,93600Kuusamo. 3...................................................... DKuvannrojanimi 1............................................................ B Luomusarja Rajaaminen,värisäädöt,terävöitys, kontrastijaroskienpoistosallittu. Hyväksynkilpailunsäännöt: Osoite............................................. E-mail.............................................................................................................. Tulossa kuvauskursseja. Lisätietoja kotisivuilta ja puhelimella: Kari Kemppainen, 0400 284 069 Jani Määttä, 0400 187 286 Suomen Luonnonvalokuvaajat jäsenhintaan.
www.martinselkonen.fi
www.viiksimo.fi
Kuusa moNat u rePhoto10.-12.9.10
LU O N T O K U VAU S K I L PA I LU
Kaikilleavoin.Kuvatsaavatollaennenjulkaistujajakuvattumissätahansa muttaeivätsaaollaaiemminNaturePhotossapalkittuja.Kuvienottajalla tulee olla kaikki oikeudet kuviin. 2............................................................ ........................................................Allekirj............................................... Yleisöäänestääparhaat.Raativoipäättääpalkintojenjärjestyksen. 2...................................................... D Paras Kuusamossa otettu kuva Tähänkäymyösmuihinsarjoihinosallistuvakuva. Luontokuvausta Martinselkosen Eräkeskuksessa
Meillä voit kuvata karhuja kolmessa erilaisessa ympäristössä: mäntymetsässä, suolla ja pienen lammen rannalla. Kunta.............................................Puh...................................................... C Nuorten sarja Niinperinteisetkuintekniikankeinoinkäsitellytkuvatsallitaan.Yläikäraja 16v.(1994syntyneettainuoremmat). Kuvia saadaan käyttää Nature Photon esittelyssätaimainonnassailmanrajoja. Csarja:Koillissanomat,kuvakisa,Kitkantie31-33, 93600Kuusamo.Viimeinenpostileimanpäivä2.8. Manipulointi,päällekäisvalotustai Luovansarjanvoittaja2008: muukikkailukielletty. Kuvaajille tarkoitetuissa kojuissa on tilaa 1-3 henkilölle ja niissä on neljä aukkoa kameroille eteenpäin ja yksi molemmilla sivuilla. CKuvannrojanimi 1...................................................... 6000 . Luomusarjan kuvista lisäksi kolmas kansio otsikolla Luomuoriginaalit.Kuvatnimetäänsarjajanro/kuvannimi/kuvaajannimi esim.A1.Kettu.LiisaLissukka. 2...................................................... TUOMARISTO A,B,Dsarja:PaavoHamunen(pj.),LassiRautiainen,PauliMäättä(Metsähallitus)javuosittainvaihtuvanatuomarinaMirjaMäki.Csarja:Koillissanomien raativalitsee10parasta,jotkajulkaistaanKoillissanomissaelokuussauseasti. 3............................................................
Luontokuva 3/2010
77
Syksyisten maisemien ja muiden luontokohteiden kuvaaminen eri valaistusolosuhteissa
Kurssit 2011
Luontokuvan kaupasta nyt myös kojut ja naamiot.
Piiloudu luontoon!
tilaus@luontokuva.org, p. Galapagos & Andit, 29.7.-14.8. Paavo Hamunen. Jorma Luhta. Luontokuvia esillä perinteisinä vedoksina ja suurkuvatulosteina sekä digitaalisissa sovelluksissa.
Kuva: Petteri Törmänen
Uudet näyttely 4.5. Räätälöidyllä retkellä ryhmäkoko vain 5-6 hlö. · Maisemavalokuvaus Kuusamon ruskassa 16.-19.9.2010 Op. Paavo Hamunen, kuvauskohteina alueen kasviharvinaisuudet sekä maisemat kesäyön valossa · Lintuvalokuvaus Gamvikissa Norjassa 7.-11.7.2010 Op. 0400 191 348
Luontokuva 3/2010
· Lintuvalokuvaus I 25.-28.1., II 30.1.-2.2. 2010 alk. 16.6.-12.9.
Hannu Hautalan näyttelyt
Luontovalokuvauskurssit 2010
· Kasvi- ja maisemavalokuvaus 1.-4.7.2010, op. Paavo Hamunen ja Olli Lamminsalo · Maisemavalokuvaus 23.-27.2. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulangantie 1, 93600 KUUSAMO (040) 860 8715, email: kesayo@kuusamo.fi www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/luontovalokuvaus
www.luontokuva.org/kauppa
78. Kokonaishinta Helsingistä alk. Esityksen musiikin on tehnyt Kari Alajuuma ja koostanut Lauri Kantola. Jäsenetuyritykset
Suomalaisten luontokuvaajien ensimmäinen
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n jäseneduista tarkemmin: www.luontokuva.org/jasenedut
13.-31.1.2011 Pingviinisafari Falklandinsaarille
Auringonnoususta täyden kuun valoihin lintuyhdyskuntien ääressä: kuningaspingviinejä, albatrosseja, merinorsuja, miekkavalaita... Hannun jäljet Hannu Hautala luontokuvakeskus Torangintaival 2, 93600 KUUSAMO (040) 860 8364, (040) 8608365 , www.hannuhautala.fi, info@hannuhautala.fi Avoinna ma-pe 9-17, la 9-14, myös su 12-16 aj. op. 3 480 (slv jäsen) / 3 880 (ei jäsen) - 2 peruutuspaikkaa! Andit & Galapagos, 28.10.-13.11.2010 alk. Galleriassa on esillä uusi sarja Hannun klassikkotöitä, teemanäyttelynä Hautalan uusimpia kuvia Japanista, keinutuolisarjassa esitellään Suomen suloista suvea. op. · Maisemavalokuvaus Kuusamo ruskassa 15.-18.9. - 8.9.2010
Petteri Törmäsen "Elämäni kevät"
Multimediaesitys tuo yleisön nähtäville keväisiä kuvia kurkien perhe-elämästä ja metsojen soidinnasta, joita Törmänen pääsi kuvamaan paraatipaikalta vuonna 2009. Esillä myös lintukuvia valokuvavedoksina. Paavo Hamunen. Luo oma näkemyksesi monien tunnettujen kuvien syntysijoilla! Matka sopii sekä kuvausharrastajan kiireettömäksi unelmalomaksi että ammattilaisen rajoituksettomaan tehotyöskentelyyn. · Maisemavalokuvaus Paanajärvellä Venäjällä 9.-13.8. 590 / 680 Tulossa: Intian Tiikerisafari, Helmikuu 2011 Lisätiedot: Jouni@Klinga.fi, 0400 191 348 Vastuullinen matkanjärjestäjä: Galapagos-Matkat
Hannun jäljet Hannu Hautala luontokuvakeskus
Ainutlaatuinen vierailukohde luontovalokuvauksen ystäville Kuusamossa. · Kasvi- ja maisemavalokuvaus 28.6.-1.7. Kierrämme pienkoneella Falklandin parhailla kohteilla Frans Lantingin ja Tui de Royn jalanjäljissä. Lisäpäivät Patagoniassa - Torres del Painen lumoava kansallispuisto. 5 480 (SLV jäsen) / 5 980 (ei jäsen). Gamvik on Manner-Euroopan pohjoisin kolkka, jossa esiintyy tyypillinen Pohjois-Norjan arktinen sisämaa- ja merilajisto. 4 280 (slv jäsen) /4 680 (ei jäsen) Photokina 2010 -messumatka, Köln 23.-26.9. ja III 13.-17.4
Se, sattuvatko linnut olemaan leveällä laskujoella lähellä rantaa ja kuvaajan tavoitettavissa, on sitten tuurista kiinni. Kilpailun voittajat julkistetaan Finlandia-talolla 17.10.2010.
Telkän sukellus, Vuoksi, Imatra. Kuljen kävellen ja pyörällä kuvausreissuille eli kuvaan lähiluontoa. Parin sadan otoksen joukkoon kertyi kymmenisen onnistunutta sukelluskuvaa, joista tämä, jossa koiras on pullahtamassa pintaan, viehätti häntä kenties eniten. Pisimmät kuvausmatkat olen kulkenut junalla, esimerkiksi Parikkalaan noin sata kilometriä Lappeenrannasta eli en hirveän kauas, Pirhonen kertoo. Lappeenrannassa asuva Pirhonen käy usein keväällä Vuoksella kuvaamassa vesilintuja. Lisäksi hän kuvaa maisemia ja yksityiskohtia sekä kesäisin päiväperhosia ja muita hyönteisiä. Kuva nousi Semifinaaliin Vuoden Luontokuva 2010 -kilpailussa. Lintuja kauan harrastanut ja muutaman vuoden kuvannut Pirhonen on tällä hetkellä kuitenkin kaikista kiinnostunein kasvikuvauksesta. Hän kuvaa luonnossa liikkumalla ottaen vastaan sen, mikä tulee. Canon EOS 40 D, 200mm, 1/400 sek f 5.0, ISO 400.
Luontokuva 3/2010
81. Viimeinen kuva
Poimintoja
suomalaisista luontokuvista
Paluu pinnalle
R
eilu vuosi sitten maaliskuussa AnnaLiisa Pirhonen kuvasi Imatran Vuoksella telkkäpariskuntaa. Piiloissa hän ei ole aikaa viettänyt
Canon Ixus 860 IS
· 8,0 megapikseliä · 3,8x laajakulmainen zoomobjektiivi · Optinen kuvanvakain · ISO 1600 ja Auto ISO -herkkyystoiminto · DIGIC III ja Kasvojentunnistus AF/AE/FE · 3,0 tuuman PureColor-nestekidenäyttö Norm 249,00
Canon EOS 1000
· 10,1 megapikselin CMOS-kenno · Jopa 3 kuvaa/s · 7 pisteen automaattitarkennus · Itsepuhdistuva kuvakenno · 2,5 tuuman nestekidenäyttö elävä · DIGIC III -prosessori · SD-/SDHC-kortti · Kuvatyylien prosessointi · Pienikokoinen, kevyt
Tehosta kuvankäsittelyä.
Paremman lopputuloksen lisäksi säästät aikaa ja vaivaa
Diat ja negat digikuviksi. 010 4396699 asiakaspalvelu@reaxon.fi
Olympus E-400 TARVIKEPAKETTI
· Sisältää SBC-1 varustelaukun ja BLM-1 akun (E-520 malliin)
495 839 www.reaxon.fi
69
u
en
C
C
Olym
· Sisäl
Tilaa nyt!
Upea Suomen kasvit -kuvateos
Suomessa tavattavaa, suoraan kasvupaikallaan kuvattua kasvia, hienoissa värikuvissa. Meiltä myös Wacom- piirtopöydät ja -näytöt.
Reaxon Oy puh. Tarkat tiedot levinneisyydestä, kasvupaikoista, tuntomerkeistä, hyötykäytöstä jne.
Kovat kannet, koko A4. 440 sivua. Noise Ninja, Viveza, Sharpener Pro. Tiedustelut ja tilaukset Forssan Kirjapaino Oy Marjut Hietarinta p. 03 4155 613, fax 03 4155 730 marjut.hietarinta@forssankp.fi
Niilo Lounamaan
1426
2399
· Erinomainen kuvan laatu: teräväpiirtoinen, suurikontrastinen ja väreiltään luonnollinen · Optimaalinen valonläpäisy kaikissa olosuhteissa · Ergonomisen muotoilun ansiosta mukava käyttää ja helppo käsitellä · Pölytiivis ja vesitiivis 4m syvyyteen · Typpikaasutäyte: ei huurru sisältä · Erittäin luja magnesiumrunko
KAUKOPUTKI ATS 80 HD + ATM 80HD+ 20-60x + LAUKKU
1990,-
1999
KIIKARI EL 8,5x42 Swarovision
EL 8,5x42
1479,-
SWAROVSKI KIIKARIT JA KAUKOPUTKET OULUN JA LAHDEN KÄRKKÄISELTÄ
SWAROVSKI KIIKARIT JA KAUKOPUTKET OULUN JA LAHDEN KÄRKKÄISELTÄ
J.Kärkkäinen Oy · Ylivieska · Lahti · Oulu Puh (keskus) 010 430 3000
82
Luontokuva 3/2010. Hinta 89 euroa. · 12.3 megap täydelliseen värien toistoon ja vähä kuvanvakaaja · Live PreviewHelpp automaattitarkennuksen · 2.7" Hyp
U U T U US !
Tilausnumero 793874 Tuomme maahan lähes kaikki Photoshop/Lightroom/Aperture- liitännäisohjelmat, kuten mm. Tämän ansiosta kunnianhim aivan uudelle tasolle. 3v Ympäri maailmaan testeissä
K
kkäis är
K
kkäis är
menestyneet Plustek- filmiskannerit edullisesti ja luotettavasti suoraan Tilausnumero 535108 maahantuojalta.
Olympus E-520 + ED 14-42 + ED 40-150
199
an
on taku
an
u
3v
en
429
on taku
Tilausnumero 842
Olympus E-620
· Sisäänrakennettu kuvanvakaaja kaikille objektiiveille · Miellyttävä rajaus automaattitarkenteisella Live View:llä · Loistava pölynpoistojärjestelmä · 6.9cm / 2.7' HyperCrystal II LCD -näyttö · 10 megapikselin Live MOS -kenno · 3.5 kuvaa sekunnissa jopa kahdeksan kuvaa RAW puskuriin · Four Thirds Standardi · 2 vuoden takuu
Maailman pienin ja kevein luovuutt varusteltu digitaalinen järjestelmä ammattikuvaajien tekniset vaatimu destä
Kari Niemeläinen, järjestösihteeri Puh. 0400 191 348. Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki luontokuvauksesta kiinnostuneet!
Seuraavassa numerossa
Vuoden Luontokuva 2010 -kilpailu
POIMINTOJA SEMIFINALISTEISTA
Kuva: Veli-Pekka Ronkainen
Jäsenetuja
Luontokuva-lehti, Sähköiset jäsentiedotteet, Syysja Talvipäivät, Jäsenhinnat Luontokuvan verkkokaupassa... Lue lisää: www.luontokuva.org/jasen
Liity jäseneksi
Liittymismaksu 25 .Jäsenmaksut 2010: Varsinainen jäsen 52 , Nuorisojäsen (alle 18 v., sisältää lehden) 27 , Perhejäsen (ei lehteä) 27 ).Täytä jäsenhakemus netissä tai oheisella lomakkeella.
Seuraava Luontokuva ilmestyy 1.9.2010
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry
info@luontokuva.org, avoinna klo 9-16. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry Soukkiontie 2, 04740 Sälinkää. Ryhdy luontokuvaajaksi!
tilaa luontokuva kotiisi tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry on perustettu vuonna 1977. jouni@klinga.fi Tili: Sampo Pankki 800015-1580956 Suomen Luonnonvalokuvaajat ry hallitus 2010 Esa Mälkönen, puheenjohtaja Sammalkallionkuja 2 D 82, 02210 Espoo Puh. 040 5444 372, esa.malkonen@luukku.com Jyrki Kallio-Koski, Oulu, varapuheenjohtaja Arto Heikkilä, Vantaa, jäsentapahtumat Kaija Keskinen, Inkoo, VLK-kilpailu Jarmo Latva, Helsinki, jäsentiedotus Kari Loimu, Espoo, talous Seppo Pöllänen, Espoo, jäsentiedotus Pekka Vainio, Kotka, jäsentapahtumat Janne Nurminen, Turku, varajäsen Pääyhteistyökumppanit Canon Oy, Color-Kolmio Oy, Kamera-lehti, Nelonen, Nikon Nordic AB, Rajala Pro Shop, Epson Finland Oy
Jäsenhakemus/Tilauskuponki
Nimi Syntymäaika Puhelin Lähiosoite Postitoimipaikka Sähköposti Liityn jäseneksi, liittymismaksu 25, ja valitsen jäsenluokan: Varsinainen jäsen 52 Nuorisojäsen (alle 18 v.) 27 Perhejäsen 27 (ei lehteä) Tilaan vain lehden ja valitsen Kestotilaus 46 Ruotsi, Tanska ja Baltia 68 Muut maanosat 84
paikka allekirjoitus aika
Vastaanottaja maksaa postimaksun
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry Tunnus 5007722 33003 Vastauslähetys
Vuositilaus (6 numeroa) 49 Muu Eurooppa 74
Luontokuva 3/2010
83. Yhdistyksen tavoitteena on edistää suomalaista luontokuvausta ja toimia kuvaajien välisenä yhdyssiteenä. Euroopan suurimpaan luontokuvajärjestöön kuuluu yli 2 850 jäsentä. Jäsenyytesi myötä annat myös tukesi suomalaiselle luontokuvaukselle. 045 672 3003, kari.niemelainen@luontokuva.org Tili: Sampo Pankki 800010-1764662 Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Korpitie 36, 90650 Oulu Viestintä & kauppa, yhteistyökumppanit, Vuoden Luontokuva -tapahtumat Jouni Klinga, toimitusjohtaja Puh
PAL.VKO 2010-29
10003
6 414884 624247 462424-1003
Uutuus!
Tilaa upeat sisustustaulut
84
Luontokuva 3/2010
Art Canvas
www.colorkolmio.fi
-ohjelmalla
Kokeile ja ihastu!