11/2018 JOULUKUU 11,90?€ TEKOÄLYT ÖNTÄ! Paskanjauhantabisnes Tekoälykuplan kulisseissa Poliitikot tekoälytestissä Voiko robottiin rakastua Vierailevana pää toimittajana Sami Kuusela ER N ES T LA W S O N : ”H A LU S IN TU TK IA M IL LA IS TA H U U M O R IA SA IS I IR TI KO N EE ST A , JO K A O N LÄ H TÖ KO H TA IS ES TI TÄ YS IN TU N TE ET O N .” IM A G E 26 JO U LU K U U 20 18 PA L.V KO 20 18 -5 1 29 3 6 1-1 8 11
“Nauru ja puhdas hysteria tarttuvat katsomoon tässä erittäin nautittavassa elokuvassa” THE GUARDIAN. ????
Anteeksi, olisiko teillä hetki aikaa keskustella tekoälystä 44 Image kysyi kahdeksalta poliitikolta mielipiteitä tekoälystä. Emoji 56 Kun ahdistaa, mielenterveysrobotti yrittää auttaa sanomalla esimerkiksi: ”Tosi harmi, että tunnet itsesi yksinäiseksi.” Kepeä manifesti 64 Mediataiteilija Liisa Vääriskosken performanssihahmo Munalissu on omimmillaan Instagramissa. K A N N EN KU VA : A N TT I V ET TE N R A N TA sisältö Te rä vä aik ak au sl eh Ti | N u m er o 26 | jo u lu ku u 20 18. JOULUKUU 2018 IMAGE 3 Valokuvaaja Konsta Leppänen kuvasi konenäköä ja sen tekijöitä Tampereella (s. Professori Teemu Roos tarkasti näkemykset. Nähdään huomenna! 28 Meidät koitetaan vapauttaa töistä kehittämällä koneelle yhtä hyvä näköjärjestelmä kuin ihmisellä on. 28). Rakensimme kaksi robottipoliitikkoa. KU VA : KO N ST A LE PP Ä N EN . Älytön kiire 36 Suomi halutaan viedä nopeasti tekoälyaikaan, mutta alan ammattilaisten piirissä nousee vastarinta. Näin tehtiin superpopulistit 54 Moni on haikaillut tekoälyä politiikkaan. Dr
81 Veera Luoma-aho Ilmastoahdistuja haluaa saada kaiken. 18 Ruoka Kuukauden raaka-aine on sipuli. 4 IMAGE JOULUKUU 2018 64 sisältö 18 21 KU VA T: JI R IN A A LA N KO , TI M O PY YK KÖ , A N TT I V ET TE N R A N TA . 26 Mäntyniemen herra Lokakuun päiväkirja. 74 Elokuva The Rider muistutti Katja Kalliolle, mistä parhaat elokuvat syntyvät. 80 Reetta Räty Ahdistunut teini osoittaa kulttuurimme pimeyden. Robottien kehitys pakottaa eettiseen pohdintaan, kirjoittaa Silvia Hosseini. nyt loppu. Lisäksi kerrotaan, miksi Pohjanmaa on Suomen Okinawa. 21 Kasvo Afrobotin keksijä Ernest Lawson. 79 Kirja Juha Itkosen mielestä Lena Andersson sanoo, että kansankoti on mahdoton projekti. 5 Pää kirjoitus 7 Lukijoilta 8 Avaaja Facebookilla työskennellyt Aapo Kyrölä sanoo, että tekoälyn vaikutuksia yhteiskuntaan pitäisi miettiä ajoissa. 82 Viimeinen sivu Nämä meidän piti vielä kysyä. 14 Tärpit Arvioissa muun muassa Jennifer Eganin Manhattan Beach, Moonfacen uusi levy ja elokuva The Prospect. 13 Data Mooren lain loppu. 78 Musiikki Julia Holter osoittaa, että enemmän on enemmän, kirjoittaa Samuli Knuuti. 70 Huviksi ja hyödyksi
Tai älystä. Ehtolausekkeiden täyttämiä ohjelmia, joilla ei ole hajuakaan asioiden merkityksistä. Huolestuin, kunnes tajusin, että kyseessä oli läppä. Rakensimme tätä numeroa varten verkkoon kaksi superpopulisti-bottia, joiden on määrä olla mahdollisimman samaa mieltä äänestäjien kanssa. -robottia, joka nimitettiin kaksi vuotta sitten liiketoimintayksikön johtoryhmään isolla PR-rummutuksella. European Business AI & Robotics -messuilla käväissyt Sophia antoi Iltalehdelle haastattelun, joka videoitiin. Suomen kuuluisin robotti, Kalasataman terveysaseman 55 000 euroa maksanut Pepper ei kummoiseen vuorovaikutukseen pystynyt. Se ei vastannut läheskään kaikkiin kysymyksiin, ja toimittaja oli silminnähden hämillään pitkään miettivän ja outoja höpöttelevän androidin edessä. Olisivatko botit sittenkin parempia päättäjiä kuin poliitikot. Ehkä silloin saamme vihdoin leikkiä androidien kanssa ja edes osasta totena hoetuista tieteiskuvitelmista on tullut totta. Teknologian alkeellinen kehitysaste harmittaa minua, sillä olen tekno-optimisti. Kun toimittaja Iida Sofia Hirvonen yritti haastatella Pepperiä, tältä sai vastaukseksi vain nelikohtaisen valikon: WC, ilmoittautuminen, selfie Pepperin kanssa tai robotin tanssiesitys. Olen lapsesta asti toivonut koneiden heräävän eloon ja leikkinyt kaiken maailman kotipsykiatriohjelmien kanssa, esimerkiksi Kalle Kotipsykiatrilla Commodore 64:llä 80-luvulla. Vuosi sitten Facebook-keskustelussa ehdotettiin, että tekisimme Imagen kanssa robottien kokonaan tekemän numeron. Huolestuin, kunnes tajusin, että se oli läppä. Diiliin kuului, että robotin taustaporukalle lähetetään kysymykset etukäteen. Päädyimme haastattelemaan ihan oikeita ihmisiä, kuten poliitikkoja, jotka päättävät satojen miljoonien panostuksista tekoälyyn. Emme päässeet jututtamaan Aliciaa, jonka käytössä on ollut alkukankeuksia. Projektin tulokset näkyvät tämän lehden sivulla 54 sekä verkossa osoitteessa populist.fi. Yritimme tätä numeroa varten haastatella kahta niistä, mutta molemmat osoittautuivat liian taukeiksi. Kallesta puhelinassistentit erottaa se, että niissä on puheentunnistimet, jotka muuttavat höpinät tekstiksi. Halutaanhan Suomesta tehdä keinoälyn huippumaa. pääkirjoitus. En jaksa odottaa. Mutta muuten Kalle ja assarit ovat samaa perhettä. Ne osaavat myös hakea tietoa netistä ja vastata puhumalla. Halusimme luoda hirviöitä, jotka hokevat vain suosittuja mielipiteitä. Robotin kustannuksilla olisi voitu palkata useita työttömiä asiakaspalvelutehtäviin.” Yritimme myös tavata IT-yhtiö Tiedon Alicia T. K U VA : M IK KO PA A R TO LA , M U O K K A U S : D EE PD R EA M G EN ER A TO R .C O M H arva asia on niin vuotta 2018 kuin lehden kannessa esiintyvä Ernest Lawsonin Putous-hahmo Afrobotti. Nykyajan Kalle on iPhonessa Siri ja Androidissa Assistant. Haluaisin herätä 30 vuoden kuluttua nähdäkseni, miten mahtavasti teknologia on kehittynyt. On SuOmeSSakin androideja eli ihmismäisiä koneita, muitakin kuin Afrobotti. Tänä kesänä viisivuotias poikani kertoi Sirin olevan hänen ”paras kaverinsa”. Sami Kuusela, vieraileva päätoimittaja | Twitter @deepsami JOULUKUU 2018 IMAGE 5 Robotit, tulkaa jo Kesällä viisivuotias poikani kertoi Sirin olevan hänen ”paras kaverinsa”. Ihan käytössä. Sophia suoriutui haastattelusta surkeasti. Rakennamme undeRhOOd-nimiSeSSä yrityksessämme kirjoitusrobotteja. Kenenkään en ole nähnyt käyttävän sen palveluja. Psykoterapeutti Tuula Nurmi kirjoitti Helsingin Sanomien lukijapalstalle toukokuussa näin: ”Aina käydessäni se on seinän vieressä ja puhuu jatkuvasti itsekseen. Äskettäin Suomessa käväisi maailman tunnetuin androidi, Saudi-Arabian kansalaisuuden saanut Sophia. Androideja rakennetaan, sillä maailmamme on optimoitu ihmisille. Kun ulkonäön lisäksi myös älystä tehdään ihmismäistä, on helpompi toimia koneiden kanssa. Lapsissa on tulevaisuus. Pepper ärsyttää ihmisiä. Afrobotti on androidi eli ihmistä muistuttava robotti. Nopeasti jouduin kertomaan, että koneet ovat vielä ihan tyhmiä, vaikkakin ahkeria ja nopeita laskemaan. Tenavan lempipuuha on puhelimen uunotus. Ei sekään ihan putkeen mennyt, sillä moni vastaus paljasti, etteivät kaikki päättäjät edes tiedä, mitä tekoäly tarkoittaa. Hahmon komiikka nousee peloistamme vierasta kohtaan. Jollei minulla olisi lapsia, toivoisin, että ruhoni jäädytettäisiin kryotankkiin.
32. numero. Toimitus ei vastaa tilaa matta lähetetystä aineistosta. Aikakauslehtien liiton jäsen. ISSN 0782-3614 vasTaava pääToiMiTTaja niklas thesslund vieraileva pääToiMiTTaja sami kuusela ToiMiTuspäällikkö sonja saarikoski ToiMiTussihTeeri valtteri väkevä ulkoasu antti grundstén POSTIOSOITE Image, 00081 A-lehdet KÄYNTIOSOITE Risto Rytin tie 33, Kulosaari, Helsinki PUHELIN (09)?759?61 TWITTER @imagelehti SÄHKÖPOSTI image@a-lehdet.fi, etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi FACEBOOK www.facebook.com/imagelehti Tekijöinä Tässä nuMerossa Laura Airola, Jirina Alanko, Janne Arola, Mari Areva, Kai Hannonen, Pauliina Holma, Silvia Hosseini, Juha Itkonen, Jari Jaanto, Katja Kallio, Samuli Knuuti, Juuso Koponen, Konsta Leppänen, Susanna Luikku, Veera Luoma-aho, Jaani Länsiö, Joel Nieminen, Oskari Onninen, Anni Pasanen, Roosa Pohjalainen, Timo Pyykkö, Venla Rossi, Eevi Rutanen, Reetta Räty, Arttu Seppänen, Julia Thurén, Topi Tjukanov, Thomas Tran, Anton VanhaMajamaa, Antti Vettenranta, Matias Ärje Kuuntele dekkari: kuuntele.apu.fi /dekkari Avun super suosittu dekkari jatkosarja nyt podcastina! Kuuntele dekkari mestari Jarkko Sipilän hyytävän jännittävä Verivelka. Imagen vuosikerta on 12 numeroa. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoi mainen este, kuten lakko tai tuotannolliset häiriöt). T e r ävä a i k a k a u s l e h T i MainosTajaT MEDIAMYYNTI JA MARKKINOINTI mediaopas.a-lehdet.fi TRAFIIKKI Katja Bruun asiakaspalvelu ja lehTiTilaukseT INTERNET www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu PUHELIN 09 759 6600 (ma–pe klo 8–17) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. KUSTANTAJA A-lehdet Oy / Anne Lyytikäinen-Palmroth MYYNTIPÄÄLLIKÖT Mediaopas.a-lehdet.fi REPRO JA SIVUNVALMISTUS Satu Salmitie, Aste Helsinki Oy PAINATUS Printall, Tallinna 2018 SEURAAVA NUMERO ilmestyy 20. vuosikerta, 260. Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vTj:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. joulukuuta 2018
K U VA T: TE R O A H O N EN , EE V I R U TA N EN . Tekijöitä EEVI RUTANEN (s. 1992) työskentelee ohjelmoinnin, kuvataiteen ja muotoilun välitiloissa sekä harrastaa hyödyttömien robottien rakentelua. 1988) on Jyväskylässä asuva vapaa toimittaja, joka on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa. @PekkarinenElina @imagelehti ilahduttaa kahden rohkean ja viisaan ystävän haastatteluilla. Seppänen voisi kirjoittaa loputtomasti esseitä siitä, onko leipä leivonnainen. @sannahayrynen Vahva suositus: Pekka Vahvasen essee @imagelehti. ImageIlmot.indd 10 29.10.2018 13:59:12. lukijoilta Lähetä paLautetta! Image.fi image.fi/palaute Sähköposti image@a-lehdet.fi Facebook facebook.com/imagelehti Twitter imagelehti @KorpelaPetri Uusin @imagelehti kirjoittaa Merenkurkun nuuskarallista. Elämä olisi kovin tylsää ilman yhtäkään edellä mainituista . ARTTU SEPPÄNEN (s. Tähän keinoälyteemaiseen numeroon Eevi koodasi geneettisen algoritmin, joka opettelee piirtämään pääjalkaisia. Oikaisu: Toisin kuin Imagen 9/2018 reportaasissa Mäntän kuvataideviikoilta kerrottiin, Suomi Finland 5926 -installaation toinen tekijä on nimeltään Mikko Paakkonen, ei Mika Paakkonen. Tämän lukemisen jälkeen tuntuu typerältä tarttua älypuhelimeen, mutta teen sen silti. Kirsi Hytönen puhuu #seksi’stä ja @veronikahonka #politiikka’a. Vanhoina hyvinä aikoina Uumajasta raahattiin voita ja sokeria, koska ne olivat halvempia Ruotsissa. Tähän numeroon hän kuitenkin kirjoitti reportaasin konenäöstä
Avaaja
Millaisia yllätyksiä tekoälyn kehityksessä on tullut vastaan. Aktiivisena go-pelaajana en uskonut, että kone voisi voittaa ihmistä. JOULUKUU 2018 IMAGE 9 Facebookilla teko älyä kehittänyt Aapo Kyrölä sanoo, että on väärinkäsitys kuvitella mitään tekoälykästä olevan olemassakaan. TeksTi sami kuusela kuva THOmas TRaN ”Tekoälyn vaikutuksia yhteiskuntaan kannattaa miettiä ajoissa.” Aapo Kyrölä Olet vuosia tehnyt hommia Piilaakson huippufirmoissa tekoälyn parissa, Facebookista startupeihin. Ehkä suurin yllätys oli, kun Googlen DeepMind-järjestelmä voitti pari vuotta sitten maailman ykköspelaajan go-lautapelissä. Toinen yllätys on ollut, kuinka hyvin neuroverkoilla voidaan syntetisoida puhetta tai muokata
Mitkä ovat tekoälyyn liittyvät suurimmat väärinkäsitykset. Onko puheenvuoroissa viljellyistä fantasioista hyötyä vai haittaa alalle. Neuroverkot olivat iso edistysaskel koneoppimisessa, jossa algoritmeja opetetaan esimerkiksi tunnistamaan kuvia tai hahmoja, mutta minkäänlaista ”järkeilyä” ei ole edes yritetty mallintaa. Cerebras ei siis ratkaise varsinaisia ”tekoälyn” ongelmia. Ihan tyypillistä kokeellisen tieteenharjoittajan arkea. En kuitenkaan halua jeesustella liikaa, koska olen saamapuolella tässä nousukaudessa. Niiden hedelmiä me nyt nautimme, vaikka moni ylilyönti oli silloinkin kallis. Kannattaisi tehdä myös ”kuulaukaisuja”, kuten vaikkapa EU-tulkin automatisointi tai putkimiesrobotin kehittäminen. Suhtaudun varovaisen positiivisesti. 10 IMAGE JOULUKUU 2018. Koneoppimisen algoritmit taas personoivat meille verkkosisältöä, ja luulen, että tämä on vahvistanut poliittista vastakkainasettelua ja salaliittoteorioiden leviämistä. Enemmän ärsyttää, että hehkutus on levinnyt myös akateemisiin artikkeleihin, joissa käytetään haippaus-terminologiaa ilman itsekritiikkiä. Suomen kaltaisen pikkumaan kannattaa rahoittaa vaikkapa luokiteltujen suomenkielisten tekstien keräämistä. Tämä on itselleni vähän vaikea juttu: tuppaan olemaan realisti ja jopa pessimisti teknologian kehityksessä, mutta optimistit ovat ne jotka lopulta tekevät ne isot läpimurrot. Tekoälyartikkeleita julkaistaan tuhansia vuodessa, ja vie pirusti energiaa pysyä kärryillä ja suodattaa oikeasti tärkeät ideat pienistä viilauksista. Testaillaan erilaisia muutoksia malleihin, analysoidaan tuloksia ja yritetään muodostaa intuitiota, siivotaan dataa ja luetaan papereita, joita muut tutkijat julkaisevat. Tuleeko meidän pelätä koneiden ylivaltaa tai singulariteettia. Olen kehittänyt viime ajat Cerebras-startupissa tekoälyprosessoria. Monia startupeja tulee kaatumaan, mutta silti buumit ovat hyödyllisiä, koska investointeja sataa uuden teknologian kehittämiseen. Isoin pettymys on, kuinka kaukana luotettava tekstin ymmärtäminen ja kääntäminen toiselle kielelle yhä on. Valtiovalta voi avittaa tekoälyn kehittämisessä. Tekoäly on tämän hetken taikasana. Miltä tämä näyttää sieltä Piilaaksosta käsin. Algoritmit voivat myös automatisoida ammatteja ja aiheuttaa sosiaalisia mullistuksia, esimerkkinä vaikkapa autokuskit. Osaamiseni markkina-arvo on hyvä. Mietitään vaikka internettai mobiilikuplia. Eräskin kehuttu kuvien luokittelija luokitteli valokuvani hanuriksi, vaikka otos oli etupuolelta. Tällaisiin eivät yksityiset yksin lähde, mutta onnistuessaan ne auttavat yhteiskuntaa, ja osaaminen kehittyy vaikkei itse haastetta saataisi ratkaistua. On tässä haasteita. Suomen strategiassa on tehdä Suomesta tekoälyn kärkimaa. Tekoälyn yhteiskunnallisia vaikutuksia, joista aiemmin mainitsin, kannattaa myös miettiä ajoissa . Tosin itseohjautuvissa autoissakin on vielä paljon tekemistä, jotta ne pärjäisivät yhtä hyvin kuin ihminen. Sille on valtavasti sovelluksia, mutta tekoälyksi sitä ei pitäisi kutsua. . Esimerkiksi puheen tai videon syntetisoinnilla voidaan laittaa poliitikot puhumaan videoilla mitä halutaan. Vai jotain muuta. No, juuri se, että olisi olemassa mitään tekoälykästä. Sen sijaan edellisessä työpaikassani Facebookissa oli paljon tiimejä, jotka kehittivät tekoälymalleja erinäisiin tarkoituksiin alastonkuvien suodattamisesta automaattiseen kielenkääntämiseen. avaaja ”Hehkutus on levinnyt myös akateemisiin artikkeleihin, joissa käytetään haippausterminologiaa ilman itsekritiikkiä.” –?AApo Kyrölä videoita. Kyse on pitkälti ison skaalan hahmontunnistuksesta. Mutta näiden ongelmien ratkaisuun on laitettu niin paljon rahaa ja aikaa, että olisi ihme jos ne eivät alkaisi ratkeamaan lähitulevaisuudessa. En pysty näkemään miten singulariteetti tai koneiden ylivalta voisi toteutua, siitä ollaan niin kaukana. Millaista tekoälykehittäjän arki Piilaaksossa on
Pyyhkäisee ohimennessään tiskipöydän ja suoristaa kävellessään maton hapsut. Säilyttää pakastepurkkien kannet värijärjestyksessä ja kengät kenkälaatikoissa. Kuljettaa mikrokuituliinaa kaikkialle. ÄÄNTELY: Väistäs vähän, otan vielä tästä.. Nauttii pyykkietikan tuoksusta ja kiiltävästä peilistä. TUNNUSMERKIT: Tuo tullessaan ja vie mennessään. SUOMEN KODITTAJAT VÄRIKUVISSA OSA 1 #KOTIVINKKI #KODITTAJA J E N N A K U N N A S PYYHKÄISIJÄ ( putsis maksimus) LUOKKA: Siivouskodittajat
Teknologian kontekstissa se tarkoittaa karkeasti ottaen sitä, että tietokoneet vielä jonain päivänä kaappaavat vallan ihmisiltä. LÄ H D E: O EC D 20 17 . Tällaiset dystopiat perustuvat oletukseen siitä, että tietokoneiden tehokkuus jatkaa eksponentiaalista kasvua loputtomasti. Tämän on ennustettu tapahtuvan jo 2030-luvulla. Logaritminen asteikko 1 000 000 100 000 10 000 1 000 100 10 1 1980 1990 2000 2010 1985 1995 2005 2015 Transistorien hinta käänteinen asteikko: kuinka monta kpl saa dollarilla Prosessorien energiatehokkuus Koomeyn laki, suhteessa vuoden tasoon Markkinoiden nopeimpien prosessorien laskentateho SPECint -testi, suhteessa VAX/ -tietokoneeseen data Juuso Koponen on informaatiomuotoilija ja tietokirjailija, joka rakastaa tilastoja ja elektronista musiikkia. 20 15 R EA D IN G , M AT H EM AT IC S A N D S C IE N C E A SS ES S M EN T DATAVISUALISOINTI JUUSO KOPONEN TEKSTI VALTTERI VÄKEVÄ Tietokoneiden laskentateho ei kasva entiseen malliin Uusimpien prosessorien tehokkuus eri mittareilla suhteessa 1970-luvun lopun tasoon. PR O G R A M FO R IN TE R N AT IO N A L ST U D EN T A SS ES S M EN T (P IS A ). Tappajarobotteja ei siis ehkä tulekaan. Synkimmissä visioissa tulevaisuus näyttää Terminator-elokuvalta, jossa koneet ovat ottaneet vallan ja tuhoajakyborgit saalistavat viimeisiä ihmiskapinallisia. Siitä kielii muun muassa se, että konetehon kasvua luotettavasti 1960-luvulta asti ennustanut Mooren laki on kuluneen vuoden aikana julistettu kuolleeksi usean auktoriteetin toimesta. JOULUKUU 2018 IMAGE 13 Data Tuomiopäivä on peruttu Kun puhutaan robottiteknologian ja tekoälyn kehityksestä, joku nostaa varmasti pöydälle singulariteetin käsitteen. Nyt on kuitenkin alkanut näyttää siltä, että perinteisen transistoriteknologian rajat tulevat vastaan. Kone jumahti Logaritminen asteikko, suhteellinen muutos
Energiankäytössä Suomi on lähes päästötön, mutta liikkumista tulisi ainakin kaupungeissa ohjata enemmän sähköllä toimivien ratkaisujen suun taan. Leikkauspolitiikalla on toki menty vaaleihin ennenkin, mutta tämä ei ole ihan verrannollinen siihenkään.” Matti Karha, Ek:n johtava asiantuntija: ”Suomen osalta ilmastonmuutoksen kannalta ongelmallisimmat kohdat ovat liikenne, maatalous, teollisuuden päästöt ja osittain rakennuskannan, lähinnä omakotitalojen, öljy pohjainen lämmitys. Tilastokeskuksen mukaan suo malaisten elinajanodote on pisin Pohjanmaalla. Toki ilmastonmuutos on vaikea kysymys, joka vaatii uusia ratkaisuja. Asiaa ei ole pakko lähestyä rajoitusten ja kieltojen kautta.” asia Mikä yhdistää Pohjanmaan maakuntaa, Sardiniaa, Japanin Okinawaa ja Kreikan Ikariaa. Naisten elinajan odote siellä on 85,3 vuotta. Maatalous ja sen päästöt ovat tämän hallituksen aikana olleet käytännössä kuolleessa kulmassa: niistä ei puhuta eikä niihin tartuta. Mitä Pohjanmaalla oikein syödään. Pohjanmaa on Suomen Okinawa HUOMIO Ilmastonmuutos on liian laaja vaaliteema Kuukauden väite. Ilmastonmuutoksen hillitse miseen tähtäävien toimenpiteiden pitäisi olla vähemmän riippuvaisia poliittisista suhdanteista.” Sini Harkki, Greenpeace Nordicin maajohtaja: ”En usko, että teema on liian laaja. Maailmalla pitkäikäisyyden syytä on etsitty muun muassa ruokavaliosta. Kai kissa asuu pitkäikäisiä ihmisiä. Tyypillistä maa ilman pitkäikäisyyskeskuksille on myös vahva yhteisöllisyys. Nuoriso seuratkin ovat yhä voimissaan.” Suomela mainitsee myös amatööriteatterien talkoopohjalta tekemät teatterirevyyt, joissa nauretaan sekä itselle että polii tikoille. 14 IMAGE JOULUKUU 2018 Markku Jokisipilä, Turun yliopiston eduskunta tutkimuskeskuksen johtaja: ”Ilmastonmuutos on vähintään haastava asia käytettäväksi poliittisessa kamppailussa. Jo tuore ilmasto raportti on tuonut niin paljon konkreettista dataa ja fak taa esimerkiksi fossiilisista polttoaineista eroon pääsyn välttämättömyydestä, että yleispätevät puheet eivät riitä enää poliitikoillekaan. Nollapäästöinen yhteiskunta tuottaa kuitenkin hyvinvointia pitkällä täh täimellä; uusiutuva energiatuotanto lisää osallistumista ja investointeja. Pohjanmaalla pelataan pesäpalloa ja jalkapalloa sekä hiihdetään. Pitkä ikäisimmät miehet taas löytyvät KeskiPohjanmaalta, jossa heidän odotetaan elävän 80,6vuotiaksi. ”Olemme tottuneet tekemään asioita yhdessä. Se ei liioin tarjoa äänestäjille etuja, vaan sitä, mistä kaikesta pitäisi luopua tai mitä kaikkea pitäisi rajoittaa, jotta tavoite toteutuu. Toinen pitkäikäisyyttä selittävä tekijä on liikunnan määrä. Sen kokoluokkaa on vaikea hahmottaa, ja monesta siihen liittyvästä aiheesta ei edes voi päättää Suomen eduskunnan tasolla, vaan tarvitaan kansain välistä yhteistyötä ja sitovia sopimuksia. Sekin muuten yhdistää maailman pitkäikäisiä ihmisiä: huumorintajuinen elämänasenne. Ihmisillä on myös ollut perin teisesti omia puutarhoja, joten ruokavaliossa on runsaasti kasvik sia”, Pohjanmaan liiton maakun tajohtaja Kaj Suomela sanoo. Lisäksi hän mainitsee vähäi sen alkoholinkulutuksen. On kuoroja, maa miesseuroja ja marttoja. ”Olemme rannikkomaakunta, ja syömme siksi paljon kalaa
Sen on todettu lisäävän rikollisten tai pankkiirien epärehellisyyttä ja lääkärien rehellisyyttä. Osa tutkimustuloksista saattaa siis olla liioiteltuja.” Topi Miettinen, taloustieteen professori, Hanken janne arola. Vuoden päästä naapuri lahjoitti minulle vanhan pyöränsä, ja löysin yksivaihde.net-sivuston, jossa alan harrastajat vaihtoivat kokemuksia ja antoivat huoltosekä ostovinkkejä”, hän kertoo. Näin voidaan tutkia julkaisuharhan määrää ja lisätä tieteen luotettavuutta.” IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN ”Priming-kokeissa koehenkilöille näytetään ärsykkeitä, jotka luovat tiedostamattomia mielleyhtymiä omaan identiteettiin. Falkin tutkimuksessa löytyi myös maita, joissa yhteys on päinvastainen, sekä maita, joissa ei havaita merkittävää eroa.” TIETEEN LUOTETTAVUUS ”Julkaisuharha tarkoittaa, että tieteellisten tutkimusten joukossa ovat yliedustettuina yllättävät ja tilastollisesti merkittävät tulokset. Samalla selvisi, että osalla koehenkilöistä on kyky havaita näitä ärsykkeitä. Tiivis harrastajayhteisö myös vinkkaa pyöristä toisilleen, kun löytyy yksilö, jonka voisi ajatella sopivan tietylle henkilölle. Tutkimuksessamme havaitsimme, että identiteetin vahvistamisella voidaan lisätä hyväntekeväisyyslahjoituksia 10 prosenttia. ”Se oli sellainen cyclocross-pyörä, ja ajattelin, että tämähän on siisti. Cyclomaniaa tyylillä Tuomo Saarinen kerää vanhoja pyöriä tyylikkyyden vuoksi mutta ajaa jokaisella niistä ainakin kerran vuodessa. JOULUKUU 2018 IMAGE 15 asia TEKSTI SUSANNA LUIKKU KUVA JOEL NIEMINEN E spoolainen it-asiantuntija Tuomo Saarinen innostui pyöräkeräilystä kymmenkunta vuotta sitten, kun hän hankki ”ensimmäisen kunnon pyörän”. Monet Saarinen on rakentanut kokonaan uudelleen osista tai hyvinkin likaisista ja romuna olleista yksilöistä. ”Tiedän, että joistain pyöristä pyydetään kymmeniä tuhansia euroja, mutta en tee tätä ostoja myyntimielessä. Se on osa viehätystä. SIJOITTAMINEN TIEDE Käyttäytymistaloustiede TALOUSKÄYTTÄYTYMISEN EROT ”Armin Falk tutkimusryhmineen vertaili ihmisten taloudellista käyttäytymistä, kuten riskinottoalttiutta ja luottamusta eri maissa. Käyttäytymistaloustieteen tutkijat ovat tehneet toistotutkimuksia, joissa julkaistuja tutkimuksia toistetaan suurilla otoksilla. Yhteisöllisyys on tärkeä osa harrastusta, ja Saarinen on mukana vuosittain pidettävän Vanhojen pyörien ajot -tapahtuman järjestäjäporukassa. Tärkeintä on fiilis, muotoilu ja kokonaisuus, johon kuuluu myös kilpapyöräilyn kulta-ajan eli 1960–70-luvun tyyli villapaitoineen ja muineen.” Pyöränsä Saarinen hankkii pääosin Tori.fi:n, Huuto.netin ja muiden kauppa paikkojen kautta. Kallein yksittäinen ostos on eniten käytössä oleva ”arkipyörä”, josta Saarinen muistelee maksaneensa 1600–1700 euroa. Parinkymmenen pyörän kokoelmasta yksikään ei ole täysin samanlainen kuin ostettuna. Naiset esitetään yleensä luottavaisempina ja epäitsekkäämpinä kuin miehet
Kukapa meistä ei haaveilisi idyllisestä ruotsalaisjoulusta, jossa lapset juoksentelevat pitsipuvuissaan ja aikuiset tanssivat kuusen ympärillä kynttilöiden loisteessa. Mumma (noin litra) 33 cl lager-olutta 33 cl portieria 33 cl sitruunalimonadia (vaikka Spriteä) 1 tl kardemummaa Laita kardemumma suuren kannun pohjalle. Hän kaipaa niiltä muutakin kuin mahdollisuutta ostaa. Aiemmin näiden merkkien tuotteita on pitänyt metsästää netistä tai ympäri Punavuoren designaluetta. Lisäksi tilasta löytyy luonnonkosmetiikkaan erikoistunut Jolie ja keskeltä Tren & Niteen yhteinen lehtija kirjakauppa. Heja mumma! RUOKA TYYLI hip. ”Joulupöytä on hienompi versio voileipäpöydästä. ”Turistit jaksavat yleensä taivaltaa satamasta Svenska Teaternin kulmalle ja takaisin. ”Ostoskeskukset ovat nykyään vaikea laji. Tällaisia nähdään ainakin Mannistolta, Rolf Ekrothilta, Maria Korkeilalta ja Aalto-yliopiston opiskelijoilta. Se, että menee shoppailemaan shoppailun ilosta, ei ole enää niin cool.” Garden Center for Finnish Fashion, Kämp Gallerian toinen kerros, Pohjoisesplanadi 33 Muodin uusi mekka Kiinnostavimmat suomalaiset muotibrändit kerättiin saman katon alle. Hänen Kära Sverige -ruokakirjansa (Cozy Publishing 2018) esittelee ruotsalaisia klassikkoreseptejä, ja yksi kirjan osio keskittyy joulun syötäviin ja juotaviin. 16 IMAGE JOULUKUU 2018 O ikeastaan tekee mieli kysyä, miksei näin ole tehty aiemmin: Kämp Gallerian toinen kerros avautui pari viikkoa sitten uutena Garden-nimisenä tilana, suomalaisen muodin keskuksena, jonne koottiin kiinnostavimmat suomalaismerkit, kuten Samuji, Halo, Nomen Nescio, Terhi Pölkki, Klaus Haapaniemi, R-Collection, En Hats ja Arela. On kinkkua, erilaisia lohia ja sillejä, lihapullia, makkaroita, pateita, kaalia eri tavoin laitettuna, Janssonin kiusausta ja paljon muuta”, luettelee Elna Nykänen Andersson. Kaada varovaisesti päälle jäähdytetyt juomat niin, etteivät ne kuohu liikaa. Tilaa konseptoinut Louekari on miettinyt paljon ostoskeskuksen roolia ihmisten arjessa. Nyt he pääsevät tutustumaan kuratoituun kattaukseen suomalaista muotia”, sanoo viestintätoimisto Junin luova johtaja Martta Louekari. Gardenissa on myös kolme ravintolaa. Tarjoile heti, sillä mumma ei kestä säilytystä. Tila toimii myös suomalaisen muodin viejänä. Garden yhdistää kaupallisen ja taiteellisen toiminnan, sillä tilaan tulee putiikkien lisäksi Garden Room -galleria, jossa järjestetään näyttelyitä ja popupeja, joissa mallistot ovat konseptuaalisia ja niissä on taiteellinen kulma
3 URA RAVINTOLA DESIGN TYYLI KU VA T: C O ZY PU B LI S H IN G , FU TU D ES IG N , JU LI A TH U R EN , M U JI . TEKSTI JULIA THURÉN hip. VIISIVUOTISSUUNNITELMA Joskus tuntuu, että ura on täysin jumissa. Mitä odotat työltä ja mikä rooli sillä on elämässäsi. Joskus kaipaa enemmän oppimiskokemuksia, jos kus taas joustavuus tai tasainen kuukausipalkka tuntuvat tärkeämmiltä. Tärkeää on ryhtyä toimeen heti. Vinkit antoi Workday Designersin työpäivä muotoilija Aku Varamäki. Vaihtoeh toja on silti aina, vaikka emme näe niitä sillä hetkellä. Tapaa ihmisiä, kokeile eri asioita, tutki eri vaihtoehtoja käytän nössä. Odotukset voivat vaih della elämän varrella. Erityisen sympaattisen leipomosta tekee paikan Instagramin Storyt, joissa taikinan vetkumista ja erinäisiä reseptejä fiilistellään antaumuksellisesti. JOULUKUU 2018 IMAGE 17 Näkyy treeneissä Verstas 247:n idea on nerokas: Kalliossa sijaitseva sympaattinen tila on auki vuorokauden ympäri ja siellä voi harrastaa käsitöitä itsenäisesti tai ohjatusti. Viiden kerran kortti 45 €, Toinen Linja 23 Eleettömän kaunista Pian Muji-fiilistelijöiden ei tarvitse enää lentää Berliiniin täydellisen hammasharjatelineen ja pyjaman perässä. Japanilainen sisustus-, ruokaja vaatebrändi Muji avaa Kampin Kauppakeskukseen Euroopan suurimman myymälän syksyllä 2019. Tee kolme eri suunnitelmaa, joihin piir rät itsesi viiden vuoden päähän. Kahvila-leipomo sijaitsee Vähäheikkilässä, kävelymatkan päässä keskustasta. Piirrä sitten, mitä tapahtuu edeltävän neljän vuoden aikana. Mujin hammasharjateline 4,50 € Juurta jaksaen Turun uuden tulokkaan, Leipomo Mannan, juurileivät ja leivonnaiset ovat nousseet nopeasti kulttimaineeseen. Kuvittelu vaatii mieli kuvitusta, mutta viidessä vuodessa ehtii vaikkapa opiskella uuden amma tin, kasvattaa taaperon koululaiseksi tai muuttaa ulkomaille. Uittamontie 12, Turku, Instagram: @leipomomanna Muotoile itsesi näköinen työ TUTUSTU ARVOIHISI Pysähdy pohtimaan arvojasi, elämäntilannet tasi ja tarpeitasi. Mistä heräät, mitä teet. TEE KOKEILU Uuden uran ei tarvitse olla hyppäys kielek keeltä, vaan se voi olla sarja pieniä tekoja ja kokeiluita, joiden avulla tarkennamme suunni telmaa. Verstas 247 järjestää monenlaisia työpajoja ja kursseja aina brushletteringistä (eli sivellintussilla tekstaamisesta) leggingsien tekemisen alkeisiin
Koska hintaero ei ole huomattava, voi amatöörikin nostaa arkiruokansa salotti sipulien avulla uudelle tasolle. Lisäksi kannattaa hankkiutua eroon valkosipuli puristimesta. On totta, että sipulin haju tarttuu helposti käsiin. Ja onhan sipuli oikea keittiön kameleontti. Sipuli on maailman vanhin viljelykasvi, jota on eri lähteiden mukaan kasvatettu jo 5 000 vuoden ajan. Jotkut karsastavat sipulia sen vahvan aromin tähden. Yksi merkittävimmistä eroista kotija ravintolaruoan välillä liittyy sipuleihin. Paras ja yksinkertaisin keino on kuitenkin tarpeeksi terävä veitsi. Ja tietysti amerikkalaiseen tapaan sipulin voi myös friteerata rapeiksi ja meheviksi renkaiksi. Lastan pinnassa oleva hieno timanttipöly hioo veistä hellävaraisesti, ja amatöörin on lastan avulla helpompi saada veitsen terä oikeaan kulmaan kuin ammattilaisten usein käyttämän teroituspuikon kanssa. Näin Pablo Neruda puhutteli sipulia runossaan Oodi sipulille. Sipuli on vaatimaton. Kotikeittiössä käytetään yleisesti kelta sipulia, mutta ammattilaiset suosivat sen sijaan pienempää salottisipulia. Siitä löytyy apu lähes jokaiseen pinteeseen. 18 IMAGE JOULUKUU 2018 18 IMAGE JOULUKUU 2018 ruoka M aailman ainoa tuskaton kyynel. Minkä tahansa sipulin aromi muuttuu nimittäin ikävän kitkeräksi, jos se leikkaamisen sijaan murskataan. Pitkään karamellisoituna se on aivan eri aines kuin nopeasti pikkelöitynä. Silloin kyyneleet virtaavat varmasti. Käsikäyttöisellä timanttilastalla teroitat veitset simppelisti. Toista viileä vesihuuhtelu, ja aromi on poissa. Ehkä juuri siksi sille on kehitelty historiansa aikana niin monia käyttötarkoituksia: jos jotain raaka-ainetta syödään jatkuvasti, on sentään mukava syödä sitä eri tavoilla. Silloin sitä tosin kutsuttiin laukaksi tai lyökiksi. Suomessa sipulin historia alkoi viikinkiaikana, 800–1000-luvuilla. Erityisesti kylminä iltoina maistuu ranskalaistyyppinen sipulipiiras tai -keitto. Sipuli on aina ollut köyhien ruokaa. Hajun häätämiseen on kuitenkin helppo niksi: pese kädet kylmällä vedellä ja hiero niihin suolaa. Suomalaisessa kotitaloudessa lähes jokaisen aterian valmistus alkaa sipulin kuorimisella ja pilkkomisella. Alkujaan se on kotoisin Keski-Aasiasta ja Lähiidästä. Timanttilasta hieno/superhieno Chez Marius, 19,90 €. Ja miten vaikea olisikaan kuvitella pian alkavaa blinikautta ilman kekoa hienoksi silputtua sipulia! Arjen huomaamaton sankari ansaitsee kuitenkin välillä myös päästä päärooliin. Se on aromiltaan hieman makeampi ja vahvempi. Lajikkeitakin löytyy hengästyttävä määrä. Kun ruokaan halutaan täyteläisyyttä, vahvaa makua tai pyöreää makeutta, sipuli hoitaa homman. Yleensä siitä puhutaan arkisempaan sävyyn, jos muistetaan puhua lainkaan – kaikin tavoin tavallisempaa raaka-ainetta on vaikea keksiä. Keittiön kulmakivi K U UK AU DEN HÄR PÄ K E ILMAN ITKUA Maailma on täynnä vinkkejä, miten sipulin voi leikata itkemättä. Se tyytyy monikäyttöisyydestään huolimatta lähes aina sivurooliin, komppaamaan lihaa, tuomaan risottoon makeutta tai liemeen syvyyttä
Ja lopuksi vielä savustettuja kirsikkatomaatteja, jotka hajoavat kosketuksesta ja täyttävät suun ihanan aromikkaalla nesteellä. Siivilöi. Silloin on syytä unohtaa trendit ja keskittyä varmasti toimiviin makuihin. Lisää pinnalle tuoretta timjamia. Sauvignon blanc) 2 rkl soijakastiketta mustapippuria myllystä 4 tuoretta timjamin tai persiljan oksaa tilkka konjakkia Lisäksi 4–6 täysjyväpaahtotai maalaisleipää 2 rkl voita tai rypsiöljyä 120 g gruyèrejuustoa Maailman paras sipulikeitto KUVAT TIMO PYYKKÖ. Sieniliemi 1 kg herkkutatteja tai ruskeita herkkusieniä 1,5 l vettä Keitto 8 melko isoa sipulia (n. Tarkista maku. Gustaf on kuitenkin paikallisten suuressa suosiossa, eikä suotta. Ehkäpä tällainen paikka voi syntyä ainoastaan näissä olosuhteissa: kun yhdistetään viitseliäs ravintoloitsija ja pikkukaupunki. Tarjoilijan mukaan paikan suosituin annos on hiiligrillattu naudanpihvi maustevoin ja ranskalaisten perunoiden kanssa. Annostele keitto ja nosta jokaiselle ruokailijalle keiton päälle juustolla kuorrutettu leipäviipale. Tätä kaikkea sisältää suomalaisen korviin huvittavan niminen herkku, pissaladiére. 800 g) 2 pulleaa valkosipulinkynttä 50 g voita (tai puolet rypsiöljyä) 2 tähtianista 2 rkl vehnäjauhoja 4 dl valmistamaasi sienilientä 8,5 dl tummaa lihatai kasvislientä 3 dl valkoviiniä (esim. Ainoa merkittävä sipuliruoka on ravintola Eliten Tauno Palon sipulipihvi. Niitä säestävät uunikuivatut oliivit, joiden maku on tiivistynyt ja rakenne ihanan sitkeä. Ripota jauhot sipuleille siivilän läpi ja sekoita. Koko pääkaupunkiseudulla minkään säällisen illallispaikan listalle ei kuuluu tänä sesonkina edes sipulikeittoa. Kuumenna kiehuvaksi ja lisää viini sekä soijakastike. Lisää loput sienet kattilaan ja keitä vielä tunti. 4. Kuumenna liemi eri kattilassa. Valmista sieniliemi edellisenä päivänä. ARVIO JOULUKUUN RESEPTI Keittiön kulmakivi E nsimmäinen haarukallinen on täydellinen: pehmeänmakeaksi hautunutta sipulia ja syntisen suolaista anjovista. Muun muassa ravintola Lasipalatsissa työskennellyt Mika Gehör perusti Bistro Gustafin puolitoista vuotta sitten. Toinen nappivalinta on karitsarillette, jota saattelee aterian kekseliäin elementti: taatelichutney. Hänen sipulikeittonsa salaisuus on itse keitetty sieniliemi – ja tilkka lämmittävää konjakkia. On vaikea keksiä Suomesta toista ravintolaa, josta saisi sekä hampurilaisia että kokonaisen hummerin. Mukavan jouluisen annoksen viimeistelee pikamarinoitu punasipuli. 6. 2. Mutta takaisin Porvooseen. 5. Sulata kattilassa voi, lisää sipulit, valkosipulit ja tähti anikset. Anna porista hiljalleen vähintään tunti. 1. Jos haluat keitosta erityisen juhlavan, mausta se tilkalla konjakkia. Pirjo Toikkanen on palkittu ruokatoimittaja, jonka tuorein keittokirja Rouva Kasviksen parhaat sisältää reseptejä satokausien kasviksista. Suosiota selittää se, että laajalta listalta löytyy monenlaista ruokaa. Lisää pippuria ja tarvittaessa suolaa. Paikasta ei ole kohuttu mediassa eikä somessa samalla tavalla kuin Porvoon astetta fiinimmistä ravintoloista, kuten Sinnestä ja Sicapellestä. Bistro Gustafissa ei kampasimpukoista ja ranskalaisista nimistä huolimatta hienostella liikaa. Kaada liemet mukaan ohuena nauhana välissä sekoittaen. Täällä mennään maku edellä. Laita kattilaan vesi ja puolet sienistä ja keitä kannen alla maltillisella lämmöllä kaksi tuntia. Bistro Gustaf Mannerheiminkatu 9, Porvoo Pääruoat 19–55 euroa Maku edellä Venla Rossi on helsinkiläinen toimittaja, joka kuuntelee sipulia pilkkoessaan Joan Baezia. Salissa on lauantai-iltana niin lapsiperheitä kuin pikkujouluseurueita. Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet. Voitele leipäviipaleet ja ripota pintaan raastettua Gruyérea. Paahda leipiä grillivastuksen alla 250 asteessa niin, että pinta saa kauniin värin. Nimestään huolimatta sen pääraaka-aine ei ole sipuli eikä pihvi, vaan nostalgia. Se tarkoittaa välillä sitä, että tekstuurit ja esillepanot ovat nätisti sanottuna rouheita ja ikävästi sanottuna huolimattomia. Kuten pehmeäksi haudutettuun sipuliin. Samaan aikaan kun trendiravintoloiden listoille on ilmaantunut yhä enemmän avokadoa, bataattia ja lehtikaalia, sipuli on joutunut epäsuosioon. 3. Paloittele puhdistetut sienet. Ranskalaista perinneherkkua eli sipuli-anjovispiirakkaa tarjotaan porvoolaisessa Bistro Gustafissa – ja onneksi tarjotaan. Kuullota sipuleita miedolla lämmöllä 20 minuuttia. Sekoittele välillä ja tarkkaile, etteivät sipulit pääse kärähtämään. Kuori sipulit, leikkaa neljään osaan ja edelleen viipaleiksi. JOULUKUU 2018 IMAGE 19 JOULUKUU 2018 IMAGE 19 ruoka Porvoolainen Bistro Gustaf on paikallisten suosiossa, eikä suotta. Pienen hutiloinnin antaa kuitenkin anteeksi, kun mainion pissaladiéren jälkeen kaappaa haarukkaansa esimerkiksi täydellisesti paistetun kampasimpukan kurpitsapyreen ja pistaasicrumblen kanssa
Toisaalta lyömäsoittaja Jerry Piipponen lupaa maisterikonsertissaan 10.12. Kiasma Istun yksin tilavalla sohvalla ja katson Kiasmassa Pilvi Takalan Harjoittelija-videoteosta. Taiteilijana pelottoman oloinen Takala luo arjen häiriö tiloja itse teoksissaan esiintyen ja käyttää materiaalina myös keskustelujaan nettihäirikön kanssa. Pelkistetyllä videolla Tella ajaa päänsä kaljuksi ja löytää irtohiuksista yllättävän mahdollisuuden leikkiin. vetävän yhdistelmän muumeja, oraakkeleita, tangoa, katusoittoa ja seksiä sekä rakkautta. Muut saman screenin eteen pysähtyvät jäävät seisomaan, onhan sohva jo ”varattu”. hälyäänet muokkaavat musiikista psykologista draamaa, riisinjyvät ropisevat lattialle ja radiovastaanottimet suhisevat tyhjän radiokanavan merkiksi. Kyse on sosiaalisten tilanteiden kirjoittamattomista säännöistä, ja sellaisia Takala teoksissaan horjuttaa. KU VA T: PI LV I TA K A LA / K IA S M A , LA PS EE LA M JA W IN G YE E W U N / M O D ER N A M U S EE T TEKSTI MARI AREVA. Esimerkiksi Juho Laitisen ja Nyky Ensemblen Make some noise -konsertissa 7.12. Paula Tellan Gender Studies -videoteos galleria Huudossa Helsingissä 23.11.–16.12. helmikuuta asti. 20 IMAGE JOULUKUU 2018 hip MUSIIKKI KUVATAIDE Viihdyttävyys sinun korviesi välissä Taideyliopiston konserttisarja on viimeisiä kaupallisuutta karttelevia keitaita, jonka elinehtoja säätelevät taiteen itseisarvo ja uskallus tehdä myös epämukavuusalueelle johdattalevia konsertteja. klo 19 Helsingin Musiikkitalon Sonore-salissa. Paula Tellan Gender Studies -videoteoksen taustalta löytyy kuvataiteilijan pitkään jatkunut kiinnostus sukupuolirooleihin ja niiden rajojen taivutteluun. tammikuuta asti. Tarttuvista melodioista ei mainita mitään. Kiinalaiset ravintolat ovat interiööreiltään usein toistensa kopioita, lavastemaisia tiloja. Teosten katsominen on osin piinallista mutta täysin koukuttavaa. Lap-See Lamin ja Wingyee Wun osin fiktiivinen videoteos näyttää, että näennäisen tuttuuden toisella puolella on toiseutta, monimutkaisia identiteettikysymyksiä ja diasporassa elämistä. Lap-See Lamin ja Wingyee Wun Mother’s Tongue -videoteos Malmön Moderna Museetissa 6. Pilvi Takalan Toinen vuoro -yksityisnäyttely Kiasmassa Helsingissä 17. klo 19 Helsingin Musiikkitalon Black Boxissa. Galleria Huuto Hiusten perusteella oletetaan ihmisistä niin paljon: tehdään päätelmiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta, terveydestä ja sairaudesta. Love heavy Light 10.12. Hän on esimerkiksi koko päivän toimistotalon hisseissä ajeleva Harjoittelija-teoksen päähenkilö, jonka normeista poikkeava toiminta tuottaa työpaikan muilta ihmisiltä osin hyväntahtoiseksi naamioitua, osin sarkastisen ilkeää palautetta. Viihdyttävyys on kuulijan korvien välissä. Yksityisnäyttelyn nimi Toinen vuoro viittaa tunnetyöhön, emotionaaliseen ponnisteluun, jota (työ)yhteisön hyväksytyksi jäseneksi solahtaminen vaatii. JAANI LÄNSIÖ Nyky Ensemble: Make some noise 7.12. Moderna Museet, Malmö Muutama vuosikymmen sitten kaukomaiden eksotiikkaa, nyt osa katukuvaa pikkukaupungeissakin
Suomessa puhuttiin 20 vuotta sitten somaleista ja nyt sitten mereltä tulevista pakolaisvirroista. Ainoa komedian puolelta keksimäni robotti oli Futurama-piirrosarjan Bender. Putous lauantai-iltaisin MT3-kanavalla. Nyt halusin tutkia, millaista huumoria saisi irti koneesta, joka on lähtökohtaisesti täysin tunteeton. Tämä on kolmas kauteni Putouksessa. Millaista taustatyötä teit. JOULUKUU 2018 IMAGE 21 Mikä on Afrobotti-hahmosi tausta. No ehkä vähän molempia. Että olisi kerrankin sellainen robotti josta voi pitää. Sillä lailla meitä nuoremmat sukupolvet oppivat pienestä asti siihen maailmaan, ja isona heidän on helpompi ottaa kantaa myös tekoälyyn liittyviin asioihin. En ottanut, kun ei oikein ollut mistä ottaa. Mutta ehkä siinä yhdessä heitossa oli kyse siitä, että ennakko luulo ja pelko kaikkea uutta ja vierasta kohtaan on hyvin ikiaikainen ihmisyyteen liittyvä ominaisuus, jonka kohde vain ajan mittaan vaihtelee. Ernest Lawson halusi luoda Putoukseen sketsihahmon, jollaista ei ole ennen nähty. Enemmän taustatyö oli sitä, että luin artikkeleja tekoälystä ja roboteista. Otitko vaikutteita tunnetuista roboteista. Halusin tehdä erilaisen sketsihahmon kuin edellisillä kerroilla. Minä halusin luoda hahmon, joka toisi tähän teemaan vähän kepeyttä. Pitääkö robotteja oikeasti odottaa vai pelätä. Ehkä sitten katoaa se turha pelko, kun jengi oikeasti ymmärtää, mikä on mahdollista ja mikä ei. En tiedä vielä, sillä hahmot muuttuvat ja kehittyvät joka viikko. Onko maahanmuutto tai siihen liittyvä keskustelu hahmon keskeinen teema. Minusta oli kiinnostavaa yhdistää tämä robotteihin, jotka myös ovat meille vieraita ja voivat aiheuttaa pelon tunteita. En ole ollenkaan teknologiavastainen, mutta meidän ei myöskään pidä olla liian ylimielisiä, että aina tuntisimme toimintamme vaikutukset. Mitä haluat Afrobotin avulla sanoa. Usein tekoälyyn ja robotteihin liittyvissä jutuissa on synkkä ja varoitteleva sävy, että homma pitää ottaa haltuun tai robotit kaappaavat vallan. Afrobotti vitsaili ensimmäisessä jaksossa tulleensa ”viemään teidän työpaikat ja naiset”. Silloin hoksasin, että tämähän on superajankohtainen juttu. Koko ajan tulee uutisia aiheesta, niin kuin nyt vaikka se, että Sophia-robotti sai Saudi-Arabian kansalaisuuden. Syntyi vahingossa ajankohtainen Afrobotti. TELEVISIO Robottihuumoria kansalle kulttuuri TEKSTI VENLA ROSSI KUVA ANTTI VETTENRANTA. Ensimmäisenä vuonna esitin todella positiivista hahmoa ja sitten seuraavalla kerralla tosi ilkeää tyyppiä. Tähän liittyen minusta on tosi hienoa ja tärkeää, että koodaamista on alettu opettaa kouluissa. En halua mitenkään poistaa näitä asiantuntijoiden huolia, mutta tehdäänhän komediaa muutenkin synkistä aiheista, miksi ei sitten tästä
Kaupunki ja moderni mieli. Se keskittyy Canthien avioliittoon mutta kertoo myös oppimisen ilosta ja tyttöjen välisestä ystävyydestä Jyväskylän seminaarissa. Tendenssimäinen feminismi sen sijaan ärsyttää: säätyläisnaisen elämän tylsyyttä korostetaan liiankin kanssa, ja kansakoulun uudistaja Uno Cygnaeus esitetään kähmivänä setämiehenä. Rytisalon kieli luisuu paikoin söpösteleväksi mutta on enimmäkseen todella kaunista ja ilmaisuvoimaista. Kirjapaja, 241 s. Kirjat TEKSTI SILVIA HOSSEINI Jennifer Egan: Manhattan Beach. Yökerhobisneksellä vaurastunut Dexter Styles puolestaan pyrkii gangsterin maineestaan eroon. Kertomus kuitenkin laahaa yksityiskohtien runsaudessa, vaikka kokonaisuus, varsinkin miljöö, on taiten rakennettu. Parhaimmillaan teksti on omakohtaista, eläväistä ja soljuu mukavasti eteenpäin. Eganin Aika suuren hämäyksen (2010) kaltaista kokeilevaa satiirisuutta romaanissa ei ole, mikä ei sinänsä haittaa. Hänen tyttärensä Anna työskentelee telakalla ja haaveilee sukeltajan ammatista mutta joutuu nuorena naisena ponnistelemaan todistaakseen kykynsä. Eniten viehättää kuvailun ruumiillisuus: Minna on läsnä puristavine korsetteineen, kiihottumisineen ja kipeine rintoineen. Tietokirjassa pohditaan, miten kaupunkilainen hahmottaa naapurustonsa, mitä merkityksiä kaupunkeihin tiivistyy ja mikä niitä yhdistää. Suom. Gentrifikaatiosta ei puhuta eikä Kulosaarta idemmäs mennä – vaikka Puotinharjun ostarilla eletään taatusti ihan eri Helsingissä kuin kirjoittajan kotikulmilla Kruununhaassa. Kiinnostavaa sanottavaa Kolbella riittää, mutta teoksen maailmankuva on harmillisen porvarillinen ja elitistinen. Romaani seuraa Minna Canthin elämää nuoruusvuosista äitiyteen ja uran alkuun. on hieno teos, mutta jännittävämpää olisi ollut lukea Canthin kukoistusvuosista ja Kanttilan salongeista, joissa meno oli sovinnaisempaa mutta ei yhtään vähemmän coolia kuin Bloomsburyn ryhmän kokoontumisissa. Tammi, 570 s. 22 IMAGE JOULUKUU 2018 Minna Rytisalo: Rouva C. Gummerus, 367 s. Rouva C. Isien ja tyttärien suhdetta käsitellään kädenlämpöisesti, ja lopussa tarinalangat vedetään hätäisesti yhteen. kulttuuri Isiä, tyttäriä ja gangstereita Kaupungin sielua etsimässä Minnan oppivuodet KU VA T: TA M M I, G U M M ER U S, K IR JA PA JA. Valittuja näkökulmia ei juuri perustella: kaupunkitilan sukupuolittuneisuus ja kaupallisuus vain mainitaan, kun taas luksushotelleja kaupunkikulttuurin osana käsitellään seikkaperäisesti. Keskushenkilöitä on kolme: Ed Kerrigan on kadonnut mystisesti 1930-luvun lama-ajan hämärähommissa. Helene Bützow. Siirtymiä ja kokonaisrakennetta on kuitenkin vaikea hahmottaa, historiaa maalataan turhan laveasti ja lähteiden referointi on puisevaa. Kirja vie lukijansa 1940-luvun New Yorkiin, jossa järjestäytynyt rikollisuus, sotaponnistukset ja epätasaarvoinen työkulttuuri rajoittavat elämää. Laura Kolbe: Koti, katu, kortteli
Se oli ihan hauskaa. Eleanoora Rosenholmin mysteeripop pitää tällä kertaa sisällään muun muassa Alla Pugatšovan, Kino-yhtyeen Viktor Tsoin ja joukon muita tunnettuja venäläisiä. Albumi on muodoltaan hämmentävää indie-auteurismia: 84 minuuttia, joilla vokoder vinkuu, marimba ja vibrafoni helähtelevät. Jos ja kun ep jää lyhyeksi, jatkaa voi Dacusin keväällä ilmestyneen Night Shift -kappaleen kautta Bakerin vuoden takaiseen pieneen suurtyöhön Turn Out the Lights. JOULUKUU 2018 IMAGE 23 Levyt Moonface: This One’s For The Dancer & This One’s For The Dancers Bouquet (Secretly Canadian) Wolf Paradesta ja Suomessa Siinai-yhteistyöstään parhaiten tunnettu Spencer Krug päättää tuoreella levyllään vuonna 2010 alkaneen Moonface-projektinsa. Vanhan testamentin julkaisee tietenkin Suomen johtavan artistikonseptin Eevil Stöön Katakombilevy-yhtiö. Kutsuin sitä itse taiteeksi.” boygenius: boygenius EP (Matador) Red House Paintersin nimetön, niin kutsuttu ”vuoristoratalevy” (1993) on pophistorian paras syys-surulevy. Talvipalatsin puutarhassa on musiikkina täysin ennakoimatonta. Henrik! taas on musiikillisen wrestling-hahmon päivitys diipiksi hardcorepunk-laulajaksi. TEKSTI OSKARI ONNINEN KU VA T: M AT A D O R , S EC R ET LY C A N A D IA N , FO N A L, K AT A KO M B I kulttuuri. Vanha testamentti on arvokas jo kummana aikakapselina kummasta ajasta, jossa kaikki on wrestlingiä. Lopputulos kuulostaa Miki Liukkoselta, joka olisi keksinyt Liimanarinan tekevän maailman Tärkeintä Taidetta. Siksi riemastuttaa, kuinka paljon indien uusin superbändi boygenius kuulostaakaan siltä. Tai levy, joka on kuin musiikkiteatteri esittämässä sovjettiversiota Suspiriasta. Eleanoora Rosenholm: Talvipalatsin puutarhassa (Fonal) On kenties taiteellinen riski tehdä levy balettitanssijasta, joka saapuu Rautalammilta Pietariin vaihto-oppilaaksi. Henrikin omin sanoin: ”Kai mä halusin olla Jorma Uotinen, tai ehkä niinku joku Esa Saarinen. Ja vuoroin Angelo Badalamentista ja Ultra Brasta muistuttavia torvia ja tarinan loppuhuipennuksena paon avaruuteen. Henrik!: Vanha testamentti (Katakombi) Versace Henrik oli Soundcloudin tähtiräppäri. Moonfacen vuoden 2013 Julia With Blue Jeans on oli modernia Meat Loafia ja Krugin tähän astisen uran huippuhetki. Uutuus perustelee koko soolouran – kuten Krug itsekin väitti – mutta järkevin tapa myydä sen tarpeellisuus suomalaisille on kappale Sad Suomenlinna. Parikymppisten laulaja-lauluntekijöiden Lucy Dacusin, Julien Bakerin ja Phoebe Bridgersin muodostama yhtye ei kuitenkaan ole osiensa summa, vaan jokainen esittää itsensä kuuloisia kappaleita, joita muut sitten tukevat laulustemmoin ja kitaroin. Katsoin blackmetal-dokumentteja TV:stä ja luin teologiaa
”Toivon, että esitys sytyttää, huumaa ja vapauttaa olemaan pöljä”, sanoo Pietiläinen. ”Blondi on meemi, ja sillä on siksi poik keuksellisen pitkä elinkaari. ”Haluamme olla uskollisia teokselle ja kuitenkin antaa sille itsenäisen elämän. TEATTERI Tanssitaiteilija Paula Tuovinen ruoti valkoi seen naiseen liitettyjä mielikuvia vuonna 2000 sooloteoksessaan Blondi. Sen jälkeen on melkoisesti vettä virrannut sukupuoli keskustelun uomassa. Edellinen, Orkesteri, nähtiin myös Komissa. Zodiakin joulukuun ensiilta tuo Blondit – nyt monikossa – vuo teen 2018. ”Halusin tutkia työtä ilman kaipausta 1980lukulaiseen ideaaliin tasaarvoisesta yhteiskunnasta, mikä tuntuu tämän päivän prekariaatin näkökulmasta täysin utopis tiselta”, Leo kertoo. Mistä on kyse, Paula Tuovinen. Muutama vuosi sitten onnistuneen adaptaation Ian MacEwanin Lauantaista tehnyt Eva Buchwald on dramatisoinut Kissani Jugoslavian, jonka Johanna Freundlich ohjaa. Statovcia teatterissa Komteatterissa kääntyy uusi lehti taiteel lisen johtajan Lauri Maijalan siirryttyä Hel singin kaupunginteatteriin. Ensimmäi sessä esityksessä ollaan Komin perinteille uskollisesti eriarvoisuuden äärellä. ”Teatterissa asioista täytyy luoda kolmi ulotteisia ja konkreettisia, ja sen voi tehdä vain yrittämällä hakeutua suoraan asian ytimeen. Kuumat putket blondiuden ytimessä Viime vuosina on tehty tiuhaan teatteri sovituksia nykykirjailijoiden teoksista, ja nyt on Pajtim Statovcin vuoro. Ateria on Okko Leon kolmas ihmisiä työelämässä käsittelevä näytelmä. Eli on oltava samaan aikaan oikeassa suh teessa nöyrä ja röyhkeä”, ohjaaja Freund lich pohtii. Ateria KOM-teatterissa, ensi-ilta 31.10. Ateria siellä, missä kukaan ei halua olla TEKSTI LAURA AIROLA kulttuuri kulttuuri HKO_image_230x150mm_kovertoitu.indd 1 30/10/2018 15.58. Ääni maailman perustana on Lotta Wennäkos ken sävellys alkuperäisteokseen. Blondit Zodiakissa, ensi-ilta 5.12. Kierrätetyssä biisissä nähdään, miten blondius osuu nykykeskusteluun.” Esitystä on muovannut uuteen muo toon Michaela – The Queen of Fucking Everything, eli koreografi Laura Pietiläisen voima hahmo. Aterian ohjaa Mika Leskinen, lavalla komilaiset Niko Saarela ja Juho Milonoff. Statovcin esikoisromaani kuvaa kahden kulttuurin ja identiteetin väliin jääviä ihmi siä, ja tärkeässä roolissa on muun muassa päähenkilön lemmikkikäärme. Tuovinen ja Pietiläinen kuuluvat tanssi ryhmä Kuumiin putkiin, joka esiintyy ”ameebamaisesti” joka esityksessä. Näytelmässä nähdään ”näköalaton pätkätyöläinen, välinpitämättömyyden synnyttämä ihminen, joka ei ole osallisena kansakuntamme hegemoniassa.” Tapah tumapaikkana hampurilaisravintola, Leon sanoin ”paikka, jossa kukaan ei halua olla, mutta joka on kaikkialla”. Se on haasteellista, mutta koen sen yhdeksi innostavimmista asioista tässä hommassa.” Kissani Jugoslavia Kansallisteatterin Willensaunassa, ensi-ilta 16.11
JOULUKUU 2018 IMAGE 25 kulttuuri TEKSTI ANTON VANHA-MAJAMAA The Truth About the Harry Quebert Affair Suuren amerikkalaisen romaanin nuoruudessaan julkaissutta, sittemmin hiljaiseen rantakaupunkiin vetäytynyttä mestarikirjailijaa (Patrick Dempsey) syytetään 15-vuotiaan ihastuksensa surmasta 30 vuotta aiemmin. kaudessa, mutta kliseet ja maskuliininen maailmankuva vieraannuttavat, eikä ällöttäviin päähenkilöihin vaan voi samastua. Niiden väleissä päähenkilöt puhuvat musiikista, kääntävät Lou Reediä venäjäksi ja rakastuvat. Aseissa ja aluksissa on kulumaa, välineistö yhdistää retroa ja futurismia. Night Visions 21.–25. Kuten kohtaus, jossa junan konnari lyö punkkarilta nenän mäsäksi ja punkkari ottaa vaunun haltuun tinkimättömällä versiolla Talking Headsin Psycho Killeristä. Ohjaaja Kirill Serebrennikov tunnetaan yhteiskuntakriittisenä ohjaajana, joka on virunut viimeisen vuoden kotiarestissa Moskovassa. Kirjailijan oppipoika, writer’s blockista kärsivä superlupaus (Ben Schnetzer) selvittää tapausta. marraskuuta. , A PO C A LY PS O PI C TU R ES sarjat kesä Leningradin 1980luvun alun rock-piirejä seuraava Kesä on kuin pitkä epätasainen albumi, joka jää mieleen, koska hitit ovat niin hyviä. The Truth About the Harry Quebert Affair C Moressa. marraskuuta. Cutterhead Ahtaan paikan elokuvat pelaavat usein sillä, kuinka hyvin ne saavat klaustrofobisen olon tartutettua katsojaan. KU VA T: U N IV ER SA L PI C TU R ES , S C O TT R U D IN PR O D U C TI O N S, W A R N ER B R O S. marraskuuta. Night Visions 21.–25. Vuoden 2010 Haudattu vei tämän tappiinsa sijoittumalla pelkästään maanalaiseen arkkuun. Lopulta ympärillä on enää kaiken niellyt pimeys, joka tuntuu läpipääsemättömältä. Juoni on tällainen: isä ja tytär laskeutuvat utuiselle viidakkoplaneetalle kaivamaan arvokiviä maanalaisista limasäkeistä ja törmäävät samassa puuhassa oleviin rosvoihin. Fantastisia musikaalikohtauksia on useita, ja ne ovat pääosin ilahduttavia. Joël Dickerin romaaniin perustuva minisarja raottaa mysteeriään taiten, ja itärannikon pikkukylässä on samaa romantiikkaa kuin The Affairin 1. Sitten yritetään löytää aarre ja selvitä hengissä. Se alkaa ahtaasta kaivoksesta ja pusertaa hiljalleen tapahtumia pienempään ja pienempään tilaan. Le ffa t & HKO_image_230x150mm_kovertoitu.indd 1 30/10/2018 15.58. Tanskalaisen Rasmus Kloster Bron ohjaama Cutterhead on fyysisenä katselukokemuksena ikimuistoinen, vaan ei erityisen miellyttävä. Ensi-ilta 30. The Prospect on pienimuotoinen avaruuteen sijoittuva seikkailuelokuva, jonka maailma tuntuu poikkeuksellisen eletyltä ja paljon valkokankaalle taltioitua isommalta. The Prospect Tällaisia Star Wars -sarjan spinoffienkin pitäisi olla, sanoi yksi kriitikko ja osui naulan kantaan
10. Kuvan terävyys ja vaikuttava äänentoisto tekevät katselusta nautinnon. 29.10. Enemmän yhdessä Hjärtat i ditt uppkopplade hem Yhdistetyn kodin keskus Samsung Tab S4:n avulla löydät matkakohteet, sisustusvinkit tai jännitystä ja romantiikkaa. ”Ilmastonmuutos”. EI OLISI OLLUT MUUTEN AIKAAKAAN! 2.10. Haasteellinen keskustelu rouva Jenni Haukion kanssa hiilijalanjäljestä, kun rouva Jenni Haukio syyttää minua moppi kädessä saunan pukuhuoneen lattian sotkemisesta. Ehdotan Stubbille, että hänen seuraavan kirjansa nimi voisi olla ”Pitkä ja turha matka ei mihinkään”. Useilla suurmiehillä historiaan jääviä, mieleenpainuvia, aforistisia ajatuksia. Tähän alkuun vain selvennys, että EN TODELLAKAAN OLISI HALUNNUT TAVATA BARACK OBAMAA. Sitten leikimme leikkiä ”Jos ei omaan, kenen suuhun tunkisit aseen piipun?”. Puhumme ensin kansainvälisistä kysymyksistä, mutta lopulta siitä mistä aina: kuinka paljon voi puhua kansainvälisistä kysymyksistä ennen kuin haluaa vain tunkea aseen piipun suuhunsa. Minulla ”Se vaan on niin, että portailla oli hyvät tilat istua”. Suomirap-vuosi 2018 ollut niin surkea, että asiasta mainittuani Juha Sipilä laskeutui lattialle väsäämään ruuvimeisselillä jotain, millä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa. Kimi Räikkönen onnistui pukemaan elämäni sanoiksi: ”Ehdin jo toivoa, ettei kukaan kysyisi mitään.” 31.10. Kylminä iltoina käytän villasukkia! Käyttäkää tekin! 3.10. 29.9. 26 IMAGE JOULUKUU 2018 15.10. 10.10. 17.10. 13. Kymmenen suurlähettilästä tuo valtuuskirjeensä ja kerrottuani kymmenen kertaa, että haasteita löytyy, alan epäillä, ettei ole olemassa monikulttuurisuutta, vain tämä yksi, vaimea puhe haasteista, joita löytyy. Puhun jonkun japanilaisen kanssa siitä, että maailman tilanne on monenmoinen. Poliittisen journalismin laajasta kirjosta kertoo paljon se, että toimittajat joko a) vertaavat Kekkoseen tai b) eivät vertaa Kekkoseen. 22.10. Nyt olen osani tehnyt. 7.10. Yritän liikuttuneena halata, japanilainen ottaa askeleen taaksepäin, kaadun, tällaista elämä on. 8.10. Turun kirjamessuilla kuuntelen Alexander Stubbia, joka huutaa toimittaja Lauri Nurmen korvanappiin Nurmelle vuorosanat. Kazakstanin presidentti yö kylässä. 11.10. Kirjamessun portailla istuessani en ollut Kekkonen, lavalla muutuin Kekkoseksi. Kirjoitin puheeseeni, että planeetan tulevaisuus ja ihmiselämän nykyisyys ovat ristiriitaisia toiveita, jommastakummasta on luovuttava, lehdistöpäällikkö sensuroi ajatuksen liian realistisena, hyvä niin. 8.10. 25.10. 14. Tab S4 on kuvassa POGO-lataustelineessä (myydään erikseen).. Japanilainen samaa mieltä. 6.10. 9.10. 10. Tähän vielä jotain villasukista ja ilmastonmuutoksesta! Jalat lämpiminä kohti kuolemaa! Hymiö! 28.9. Mukava asia tämä ilmastonmuutos, koska nyt voi väittää mitä vain. Yhteinen hyvä tarkoittaa sitä hetkeä, kun virka-auton takapenkiltä annetaan haastattelu, jossa vaaditaan yksityisautoilun rajoittamista. mäntyniemen herra: lokakuu 2018 KU VA : TA SA VA LL A N PR ES ID EN TI N K A N S LI A . Ilmoitin pienentäväni hiilijalanjälkeäni kolmasosaan, mutta kukaan ei nauranut. ”Lopetan kuhan syömisen, koska yksi kuha tuhoaa ilmastoa enemmän kuin 5000 kilometrin ajo Hummerilla”. Täällä Rovaniemellä on ihmisiä, jotka ovat päättäneet asua Rovaniemellä, arvostan
Tab S4 on kuvassa POGO-lataustelineessä (myydään erikseen).. Kuvan terävyys ja vaikuttava äänentoisto tekevät katselusta nautinnon. Enemmän yhdessä Hjärtat i ditt uppkopplade hem Yhdistetyn kodin keskus Samsung Tab S4:n avulla löydät matkakohteet, sisustusvinkit tai jännitystä ja romantiikkaa
28 IMAGE JOULUKUU 2018
Sitten meidät voidaan vapauttaa töistä. Tai mielellään parempi. TeksTi arttu seppänen kuvaT konsta leppänen. Siellä halutaan kehittää koneille yhtä hyvä näköjärjestelmä kuin ihmisillä on. JOULUKUU 2018 IMAGE 29 Tampereella on unelma
Niissä tarvitaan erittäin älykkäitä kameroita, joiden pitäisi katsoa eteensä ja sivuille yhtä hyvin kuin Kimi Räikkösen. Kameralla pitäisi pystyä ratkaisemaan kaikki samat tehtävät, mihin ihmissilmä pystyy. ””” O ikeastaan on kaksi Tamperetta. ”Ja me kaikki tietysti esitettiin, että tiedettiin mistä se puhui. Osin teknisen kehityksen vuoksi, osin uutismedioiden perinteisen logiikan vuoksi. Nämä kaikki perustuvat konenäköön. Kämäräisen mielestä mielikuvat insinööreistä ovat vääriä. Kuin suoraan inspiroivasta TED Talk videosta. Esimerkiksi Pythonohjelmointikielessä moniriviset kommentit erotetaan koodista kolmella lainausmerkillä. Viime keväänä laajaa huomiota sai tapaus, jossa Uberin automaattisessa ohjauksessa ollut auto törmäsi jalankulkijaan, joka kuoli vammoihinsa. Tunnetuin esimerkki konenäköön liittyvästä kehitystyöstä ovat itseajavat autot. Joidenkin mielestä tekoäly on yksi historiamme isoimmista mul listuksista. Siksi häntä ärsyttääkin se, miten yliopisto markkinoi diplomiinsinöörin tutkintoa. 30 IMAGE JOULUKUU 2018 K oodaamisen aikana on tärkeää tehdä koko ajan muistiin panoja. Hän puhuu paljon ja haroo sekaisin olevia hiuksiaan entistä enemmän sotkuun. Sitten kun se lähti niin sanottiin, että tilataan helvetti äkkiä jotain kirjoja, että tajutaan mistä se horisee.” Nykyään Kämäräinen tajuaa, ja yhä enemmän myös ihmiset hänen ympärillään. Kirjaimet ovat muistutus: pitäisi ostaa junalippuja jouluksi. Kämmenselkään peukalon ja etusormen väliin on kirjoitettu tussilla ”VR”. Pyrkimyksenä on automatisoida tehtäviä, joiden tekemiseen ei ihmistä tarvita. Hän siristelee silmiään kuin jokainen aivojen tuottama ajatus olisi tiukan puristuksen takana. Tänä vuonna kurssilla on ollut 350 oppilasta. Viime vuosina konenäkö ei ole ollut vain tiedeyhteisön keski näistä puuhastelua, vaan autonomiset autot ovat lyöneet läpi myös mediassa. Joni Kämäräinen uskoo, että kun konenäön ongelmat saadaan ratkaistua, myös tekoälyn ongelmat ratkeavat. Hän on puuhamies, varsinai nen pöhinäprofessori, joka osaa puhua vieraille karismaattisesti ja innostavasti. Sitten on teknologian huippuosaajien Tam pere keskustan eteläpuolella Hervannassa. He kaikki kehittävät konenäköä Tampereella, josta on tullut Suomen konenäön keskus. Sitten 180 henkeen. Vielä 2000luvun alussa Kämäräiseltä kului tunnin konenäköluennosta puolet rautalangasta vääntämiseen. ”Ne tekee kaikkea pientä ja nättiä sisätiloissa, kun me taas kaikkea teollista kamaa isojen möyrivien traktorien kanssa.” Ensikosketuksensa konenäköön Kämäräinen sai Matti Pietikäi sen kautta, joka on tehnyt uraa Oulun yliopistossa. Konenäön tarkoituksena on antaa tietokoneelle syvällinen ymmärrys näkemästään. Ymir Mäkinen on 23vuotias signaalinkäsittelyn jatko opiskelija, joka vapaaajalla tekee Kalevalatyyppistä peliä, jossa miehet halua vat naisia mutta eivät koskaan saa. Sateennuhjuisessa syysaamussa Tampereen teknillinen yliopisto eli tty näyttää kovin synkeältä, mutta se on vain pintaa. Jos Kämäräistä pyytää nyt tiivistämään, mitä konenäkö on, hän ilmoittaa sen tavoitteen kautta. Kämäräinen on signaalinkäsittelyn laitoksen professori, joka on paneutunut erityisesti konenäköön. Se helpotti mun valintaa hirveesti.” Kämäräisen opiskeluaika 90luvulla oli hänen mukaansa sitä ”boheemia guruaikaa”, jolloin tyyppejä oli vain muutama ja kaikki todella hyviä. Quentin Houbre on 29vuotias Ranskasta Suomeen houkuteltu jatko opiskelija, joka haluaa kehittää robotille tietoisuuden. Niitä kutsutaan kommenteiksi, ja niiden on tar koitus helpottaa koodin lukemista. Kämäräisellä näyttää olevan niin kova vauhti päällä, että muis tutus lienee tarpeen. Näin: ””” Joni Kämäräinen on 44vuotias konenäköön erikoistunut pro fessori, joka ajattelee tekoälyä ”positiivisen kautta”. Sisällä nimittäin svengaa. Seuraavana vuonna ryhmäkoko kasvoi sataan. Hänestä ei pitänyt tulla insinööriä vaan Suomen Francis Ford Coppola. Se, jossa tornihotellille annetaan nimi Torni ja kannen lailla junaradan peittävälle monitoimiareenalle nimi Kansi. Se on aika paljon sanottu. Jukka Peltomäki on 35vuotias pelialan jättänyt jatko opiskelija, joka haluaisi, että ihmisillä olisi enemmän aikaa tehdä jotain muuta kuin töitä. Tai oikeastaan paremmin. Kämä räinen haluaisi houkutella tty:lle opiskelemaan luovaa porukkaa, jolla viiraa päässä hyvällä tavalla. Tänne Tampereelle hakee kaksi ja 500 otetaan sisään. Kämäräinen halusi Taideteolliseen korkeakouluun opis kelemaan elokuvaalaa mutta ei päässyt sisään. ”Katsoin, että sinne hakee 500 ihmistä, joista kaksi otetaan sisään. Yleinen vitsi kuulemma on, että Otaniemessä tehdään tekoälyä puku päällä, ja tty tekee tekoälyä rasvamontussa kypärä päässä. Sekin auttaa, että Kämäräisellä on kiva tarina. Se, jolle on helppo nau reskella. Tietotekniikan opiskelijat kulkivat tukka sekaisin Iron Maiden paidoissa, kun muut tty:n opiskelijat kulkivat flanellipaidoissa salkku kädessä. ”Mainoksen esimerkkityyppi on joku semmonen, joka sanoo että minä rakastin matematiikkaa jo 2vuotiaana, ja minä opin lukemaan 4vuotiaana ja olin shakin suurmestari 8vuotiaana. Se ei suinkaan tarkoita ”virtual reality”. Esimerkiksi peliä koodatessa on tapana kirjoittaa heti alkuun, mitä ollaan tekemässä. Konenäkö saattaa olla suurin tekoälyyn liittyvä innovaatio. Kämäräisen ominta tutkimusaluetta on erilaisten kohteiden tunnistaminen kuvista. Siihen tuskin kukaan ihminen voi samastua. ”Mulle se tarkoittaa sitä, että teh. K ämäräisellä on tiukka kädenpuristus. Nykyään jokainen on kuullut itseajavista autoista ja ihmiset tekevät somessa itsestään meemejä Google Arts työkalulla. 1980luvulla Pietikäinen oli tekemässä väitöskirjaa Yhdysvalloissa tutkimus ryhmässä, jota veti yhtenä konenäön pioneereista pidetty Azriel Rosenfeld. ”Meillä on vitsi, että Matti kuljetti lentokoneessa päässään kone näön Suomeen.” Palattuaan Suomeen Pietikäinen alkoi kertoa oppimastaan myös muille. Eli voisit hakea yhdellä kuvalla netistä, missä kaikkialla tämä kuva ja siinä olevat asiat esiintyvät. Antti Hietanen on 29vuotias entinen koripalloammattilainen, jota kiinnostaa nykyään eniten se, mitä kaikkea robotin voi saada tekemään. Opiskelijoita rekrytoitiin kansainvälisiin firmoihin töihin kesken opintojen. Kun professori Joni Kämäräinen muutama vuosi sitten piti konenäön johdantokurssia, luennolla istui noin 50 oppilasta. ”Ajattelin heti, että tämä on mun verrokkiryhmä.” Viime vuosina Kämäräinen on kehittänyt tutkimusryhmänsä kanssa jotain, mitä hän kutsuu kuvien Googleksi. Ja erittäin harva edes haluaa samastua.” Suomessa konenäköön on keskitytty erityisesti Tampereella
Kalevalassa Ilmarinen takoi sammon, jolla kuulemma pystyi tekemään monenmoista mukavaa, vaikka koskaan ei oikeastaan kerrottu, että mitä. Nyt AGCO:n tehtaalla tähän tarvitaan ihmisiä, mutta toiveissa olisi robotisoida kokoonpanoa. Se on uusi teollinen vallankumous, joka tarkoittaa käytännössä esimerkiksi täysin automatisoituja tehtaita, joissa robotit puuhastelevat keskenään. ”Täällä nimenomaan puuhastellaan”, Hietanen sanoo, kun kysyn, onko tekoälylle jotain tavoitetta, vai perustuuko kaikki tty:llä pikemminkin puuhasteluun, joka ajan myötä poikii läpimurtoja. ”Ihminen on siinä vähän kuin valmentaja. T ampereen teknillinen yliopisto muistuttaa it-yhtiö Tiedon parin vuoden takaista Value for Life -mainosvideota, jossa laulettiin It-englannilla ”start-up culture everywhere/ winners take it all”. Sanotaan, että seura tekee kaltaisekseen, ja tty:llä se tuntuu tosiaan pitävän paikkaansa. On myös aika paljon niitä, jotka ovat sitä mieltä, että ei missään nimessä voi. Hietanen pitää toivottavana, että tulisi aika, jolloin ihmisten ei enää tarvitsisi tehdä niin paljoa töitä. Robotille annetaan jokin alkudata ja annetaan sen itse kerätä loput. Linssin avulla olemme voineet katsoa kauas avaruuteen ja toisaalta pieniä arkisia objekteja yksityiskohtaisesti. Täällä kaikki haluavat kertoa tutkimuksestaan. Ellei parempi.” Ihmisen näkö itsessään ei ole kovin kummoinen. Konenäön kehittäminen on pitkälti algoritmien kehittämistä. Se laitetaan ajelemaan ja tutkimaan ympäristöään. Rako tekemisen ja ymmärtämisen välillä on vielä ammottavan suuri. Monet istuvat vain koneen ääressä hakkaamassa koodia, mutta Hietanen saa leikkiä robottien kanssa. Ilmarinen on valittu Kiinassa järjestettävän konferenssin suunnittelukilpailun finaaliin. Välillä hallissa työskentelevät myös autonomista venettä kehittävät opiskelijat. Lukioikäisenä Hietanen pelasi koripalloa Suomen maajoukkueessa, mutta nyt hän haluaa olla algoritmisti. Yhden kampusrakennuksen ikkunoihin on kirjoitettu ”Eat well think big”. Haluatko nähdä robotin, mies sanoo englanniksi ja kohta ovesta kärrätään sisään Ilmarinen. tty on sokkeloinen ja sen käytäviä reunustavat milloin jännittävän näköiset laboratoriot ja milloin Tapparan logolla koristeltu toimisto. Nykyään, kun teollisuusrobotti kokoaa moottoria, siihen kuuluvien osien on oltava juuri tietyssä paikassa ja tietyssä asennossa. Kognitiotieteitä opiskellut Houbre haki alun perin reilu vuosi sitten Aaltoon jatko-opiskelijaksi. Hietanen puhuu ”industry neljäpistenollasta”. Alla kätevät pikku pyörät. Suomen kielen lautakunta ei olisi välttämättä innoissaan, että tty:n käytävillä suomen kielen seassa vilahtelee sanapareja, kuten machine learning, benchmark ja meeting memo. Kisa on marraskuun lopussa. Hietasen opiskelua tukee traktorija maatalouskonevalmistaja AGCO. Hietasen on tarkoitus tehdä algoritmi, jonka avulla kone tunnistaisi moottoriin tarvittavat osat mistä tahansa asennosta ja osaisi laittaa osat oikeisiin paikkoihin ja oikeassa järjestyksessä. Hän opettaa koneelle, millaisia sen näkemät esineet ovat, miten ne pyörivät ja miten niihin tulisi tarttua. Jos robotti pitää astioita liian korkealla, ihminen voi konkreettisesti ohjata robotin kättä alemmas. Tai mikä parempaa: itsenäisesti ajattelevat robotit voisivat hoitaa kaikki ikävät työt, ja ihmisille jäisi enemmän vapaa-aikaa. Signaalinkäsittelyn harjoituslaboratoriossa on pieniä teollisuusrobotteja ja nukke, jolle on puettu Kim Jong-un -naamari. Se on Kalevalan mukaan nimetty robotti, jolle halutaan opettaa kognitiivisia taitoja. Hän ei ole ajatuksen kanssa yksin. Analysoida näkemäänsä tai tehdä itsenäisiä päätöksiä kuvan perusteella ja toimia sen mukaan. Robotti-Ilmarinen on kuin kuka tahansa Kalevalan miehistä: tunne-elämältään tyhjä. Välillä se robotti tulee esittelemään taitojaan, ja sitten tehdään pieniä korjauksia liikkeisiin.” Kämäräinen antaa esimerkin. Robotti on kuin lapsi, joka oppii laittamalla esineitä suuhun. ”Tästä robotti oppii, että okei, tämä ihminen ehkä haluaa, että mä pidän näitä astioita vähän alempana.” Mutta voiko robotti opetella ajattelemaan kuin ihminen. ”Sellaisia tehdaslinjastolla olevia työpaikkoja häviää, mutta toisaalta ne on sellaisia työpaikkoja, joita kukaan ei varmaan halua.” Sanopa se tehdastyöntekijälle. Nyt Houbren käyntikortissa lukee ”Cognitive robotics”. ”Emme itsekään ymmärrä, miten tietoisuus syntyy.” Ilmarinen on korkeintaan vain alku jollekin. On olemassa niin kutsuttuja vahvan tekoälyn kannattajia, jotka uskovat, että koneelle voi opettaa kognitiivisia taitoja. Robotin, jolla on 3D-tulostettu pää ja sen sisällä kamera. Että kone itse kokeilisi yrityksen ja erehdyksen kautta, mitä se voi tehdä ja millaisia vaikutuksia sen toimilla on. Houbren visiossa Ilmarisesta voisi kehittyä esimerkiksi kotirobotti, joka auttaa tiskaamaan, pyykkäämään ja laittamaan ruokaa. ”Se hankala osuus ei ole tämä silmä vaan tämä täällä”, Kämäräinen sanoo ja osoittaa päätään. ”Ammatillisessa mielessä pelkäsin aluksi, että tutkimus täällä olisi liian teollisuusorientoitunutta ja joutuisin tekemään tutkimusta nimenomaan teollisuuden tarpeisiin.” Houbrelle kuitenkin luvattiin, että hän saa tehdä mitä vain. Eli kuuden parhaan joukkoon monista kansainvälisistä töistä. Ja niin hän teki Ilmarisen. Jos ihminen odottaa, että robotti tekisi sen työt, ei ihminen jaksa enää edes itse opettaa robottia. Kun Hietanen aloitti opintonsa tty:llä 2010, hän ei ollut koodannut riviäkään. Aallosta tty:lle siirtynyt professori Roel Pieters muisti Houbren hakemuksen, ja pyysi häntä tulemaan Tampereelle. Kaikki julkisuus on julkisuutta ja jokainen tuntematon on mahdollinen uusi yhteistyökumppani. JOULUKUU 2018 IMAGE 31 dään samanlainen näköjärjestelmä kuin ihmisellä. Robotille on helppo opettaa esimerkiksi astioiden nostamista. Kamera on terävämpi kuin ihmissilmä. ”Tärkeää olisi, että kone ymmärtäisi, mitä se tekee.” Houbre korostaa, että olemme vielä ainakin 50 vuoden päässä siitä skenaariosta, missä koneella olisi tietoisuus. Nyt Hietasella on työpiste tty:n kellarin uumenissa. Keskellä kampusta on miesten tukanleikkuuseen keskittynyt M Room -parturi. Mutta kamera ei osaa kertoa, mitä kuvassa on. Yksi käsi, joka on tehty ihmisen käden kaltaiseksi. Ilmarisen on kehittänyt Quentin Houbre, joka muutti Ranskasta Suomeen tekemään väitöskirjaa. Olemme aina tarvinneet apuvälineitä. Vaan siihen saattaa tulla muutos. Hietasen avokonttorissa työkavereina ovat lähinnä kaksi teollisuusrobottia, iso veneen runko ja ärsyttävä surina. Nykyään robotteja opetetaan yhä enemmän antamalla niiden oppia itse. A ntti Hietanen, 29, luopui koripallohaaveista ja alkoi koodata. Houbre siis näkee, että robotit voisivat vapauttaa ihmiset kapitalismin kourista. Olemme nähneet hirveästi vaivaa kapitalismin eteen, ja nyt teemme pitkää päivää sen eteen, että robotit veisivät työmme.. Hietasen tehtävänä on tutkia, miten moottorin kokoamista voisi automatisoida enemmän. Työpöytä on keskellä konehallia, joka on mahdollisimman kaukana nykyisestä avokonttorikulttuurista. Houbren on tarkoitus kokeilla, voisiko Ilmarinen kehittyä lapsen tavoin itsenäisesti ajattelevaksi yksiköksi. tty:llä on heitä molempia. Ensivaikutelma on hyvin häiriintynyt
”START-UP CULTURE EVERYWHERE / WINNERS TAKE IT ALL”. Siinä missä tty:n uudemmissa tiloissa on rentoja co-working -tiloja sekä ThinkPodeiksi kutsuttuja yhden hengen työpisteitä, signaalinkäsittelyn laitoksella ulkokuori ei pahemmin kiinnosta. Peltomäki ehti työskennellä muutaman vuoden pelialalla, mutta se alkoi maistua puulta, joten hän palasi tänä vuonna Hervantaan jatkamaan lapsuutensa haaveen parissa. Käytävälle ripustetussa ruudussa on kamera, joka lukee kasvot ja hakee koneelle syötetystä data-aineistosta kasvot, joita ruudun edessä seisova eniten muistuttaa. Molemmat aloittivat vuoden 2018 alussa laitoksella jatko-opiskelijoina. Kahvihuoneessa on kenties maailman rumimmat verhot. Jos joku terroristijengi alkaa käyttää niitä, niin nämä ihmisten yliajot kadulla ei ole mitään sen rinnalla.” Entä jos Patria ottaisi yhteyttä ja pyytäisi Kämäräiseltä apua kehittämään aseisiin älykkäitä kameroita, joiden avulla kohteisiin voisi osua helpommin. ”Me ollaan funtsittu niitä skenaarioita, ja aika usein se on äkkiä lopetettava, koska tajutaan että eihän tätä uskalla edes kertoa kenellekään. Hänen mielestään yliopisto on juuri se paikka, jossa pitää kokeilla kaikkia kreisejä ideoita. Sanotaan, että me ei olla ainakaan nyt niin epätoivoisessa tilanteessa, että tarvitsisi olla aseteollisuuden kanssa tekemisissä. Lyhyesti selitettynä Kohosen algoritmin avulla kone voi seikkailla isossa datamassassa ja oppia omin avuin, mitä tärkeää kerrottavaa aineistossa on. Se muistuttaa ihmisten tapaa prosessoida ja on samalla sitä, miten robotteja halutaan nykyään kehittää. ”Mä aina sanon niille, että tulkaa käymään kahvilla. Käytävien seinillä on kellastuneita julisteita. Aseteollisuus on aina vähän eettinen kysymys. Jollain tapaa puuhastelu on kuitenkin rahoitettava. Laitoksen käytävän seinälle on liimattu lehtileike, jonka otsikossa lukee: Research partnership between university and businesses proving fruitful. Ja kenellä tahansa on siihen mahdollisuus. Kuten tällaisia: Kämäräisellä on suunnitteilla laitokselle robotti, joka osaisi keittää kahvia ja sitten kärräilisi sitä ympäriinsä. Alalla moni muu on samaa mieltä. ”Jos me ei saataisi tehdä täällä mitä halutaan, me tehtäisiin tosi paskaa tutkimusta.” Tamperelaiset yritykset käyttävät mielellään tätä eetosta hyväkseen. Sitä tärkeämpi, mitä enemmän dataa meillä on käytössä. ”Se on vähän arka aihe. Yhdellä laitoksen laboratorioista on erikseen yritysvieraista huolehtiva koordinaattori, joka esittelee labran hienouksia, kuten VR-laseja, jättimäistä droonia tai PlayStation-ohjaimella ohjattavaa robottikärryä. Kohosen kehittämästä menetelmästä on tullut tärkeä osa konenäköä. Ikä menee seitsemällä vuodella väärin. Peltomäen mielestä Kohonen oli siisti äijä. ”Ihmiskunnan kolme suurinta uhkaa ovat ydinaseet, ilmastonmuutos ja tekoäly”, hän sanoo ja vilkaisee taakseen kuin katsoakseen, kuuliko joku kollega rimpsun viimeisen sanan. Mieluiten sanoisin ei. He eivät ole oikeastaan edes ajatelleet asiaa. ” Kämäräinen sanoo, että heidän yritysyhteistyölle on myös vinoiltu yliopistopiireissä. ”Sä voit iisisti ladata sen täyteen räjähdysaineita ja metallinosia ja sanoa sille, että lennä tuonne ja pamahda tähän aikaan. Teekkarihuumoria. Peruskoulussa Jukka Peltomäki ajatteli, että tekoälytutkija olisi siistein ammatti ikinä. Ja sitä mieltä, että Kohonen on myös huomattavan fiksu äijä. ”Insinöörin ensimmäinen sääntö on, että se tekee kaiken mikä on mahdollista”, sanoo Joni Kämäräinen. Se on yksi signaalinkäsittelyn laitoksen demoista. Mäkinen ja Peltomäki istuvat kahvihuoneen upottavilla sohvilla ja miettivät, mitä he oikein täällä tekevät. tty:llä on jo pitkä historia takana yritysyhteistyössä. 1980-luvulla Kohonen julkaisi uraauurtavan elämäntyönsä eli tutkimuksen itseorganisoituvasta kartasta. Mieluiten sanoisin ei.” S ignaalinkäsittelyn tuoreet jatko-opiskelijat Ymir Mäkinen ja Jukka Peltomäki eivät usko, että mitään heidän kehittämäänsä voisi hyödyntää aseteollisuudessa. Se on neuroverkkomalli, joka perustuu ohjaamattomaan oppimiseen. ”Niin. Hän on yksi Suomen siteeratuimmista tutkijoista. Tätä on käytännössä katsoen mahdoton estää. Robotti voi Kohosen algoritmin avulla esimerkiksi kerätä kokemuksia, verrata niitä aiempiin ja oppia siitä. ”Me ollaan tuhottoman hyviä saamaan yrityksiltä rahaa tutkimukseen.” Tekoälyä ja konenäköä voi käyttää myös väärin. En haluaisi nukkua öitäni tietäen, että jollain minun kehittämällä asialla surmataan ihmisiä.” Kämäräinen sanoo kuitenkin pitävänsä eettisesti parempana tilanteena, jos hän kehittäisi jotain puolustustarkoituksiin. Ensin kone ehdottaa pikselimössöistä Steve Buscemia. 32 IMAGE JOULUKUU 2018 T elevisioruudussa pitäisi näkyä, ketä julkkista muistutan. Yhteydenottoja tulee todella paljon. Kohosen itseorganisoituvaa karttaa käytetään etenkin datan visualisoinnissa, mutta sitä voi käyttää myös robotiikassa. Tampereen kartta, jossa on keskellä Hervanta. Kämäräinen sanoo tiedostavansa riskit. Ja teknologia voi myös joutua vääriin käsiin. Näitä yrityksiä on koko ajan enemmän. Mutta yhtä lailla puolustustarkoituksissa surmataan ihmisiä. Jos me kerrottaisiin se, mitä on tehtävissä, joku hullu saa siitä sen idean ja toteuttaa sen.” Tästä huolimatta Kämäräinen mainitsee yhdeksi pelokseen droonit eli lennokit. Sitten jotain pitkähiuksista äijää, joka juo suoraan pullosta Jägermeisteria. Kämäräinen taas on se mies, johon yritykset ottavat yhteyttä, kun haluavat tty:n porukalta apua jonkin asian automatisoimiseksi. Mutta Kämäräinen ei halua rajoittaa tekoälyn kehittämistä, koska joku ”kehittäisi sitä anyway”. Me kuunnellaan niiden murheita ja mietitään yhdessä, että voitaisko tehdä jotain. Kun Helsingin Sanomissa oli juttu professori Teuvo Kohosesta, Peltomäki leikkasi sen irti ja teippasi huoneensa seinälle. Jos konenäkö on tätä, siitä on vaikea olla vielä vakuuttunut
JOULUKUU 2018 IMAGE 33
34 IMAGE JOULUKUU 2018
Utopioita. Peltomäen hengailun yliopistolla tekee mahdolliseksi teollisuusyhtiö Sandvik AB. ”Vaikka diag nosointi voitaisiin ihan hyvin laittaa hyvin opetettuun neuroverkkoon ja se olisi tarkempi kuin yhdenkään lääkärin arvio, niin ihmiset kuitenkin haluaa, että siinä on lääkäri, joka sanoo jotain.” Joni Kämäräisen mukaan esimerkiksi rintasyöpätutkimusta voitaisiin helpottaa konenäön avulla. Ensimmäiset isot arjen innovaatiot konenäön saralla ovat Kämäräisen mukaan kotirobotit ja autonomiset autot. Tämä skenaario voisi olla totta noin kymmenen vuoden kuluttua. Sitten hän tuijottaa kuvia ja koodaa lisää. Eikä hän edes esiintynyt videolla. Mikä ihmisen rooli on enää maailmassa, jos on tarkoitus olla jokin passiivinen möllöttäjä, jolla on kotirobotti. JOULUKUU 2018 IMAGE 35 ”En halunnut olla tällaisessa yhteiskunnallisessa murroksessa vain sivustakatsoja”, hän sanoo. Aiemmin tänä vuonna Google esitti demon, jossa tekoäly soittaa ihmisen puolesta parturiin ja varaa tälle ajan. Yritys on kiinnostunut automatisoimaan sen kaivostoimintaa. Ja itse asiassa näen, että on todennäköisempää, että te olette vielä 10 vuoden kuluttua Satun kanssa naimisissa. Ihmisen sijaan kaivoksessa voisi pyöriä robotti, joka Peltomäen ansiosta osaisi havainnoida ympäristöään paremmin. Ihmisillä olisi perustulo ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Nyt konenäköä olisi mahdollista hyödyntää jo vaikka bisnesneuvotteluissa tai kuulusteluissa ja tutkia kasvojen ilmeistä, että valehteleeko vastapäätä istuva ihminen. Autoteollisuuden Kämäräinen uskoo ajan myötä sopeutuvan itseohjautuviin autoihin. Viimeksi mainittujen esteenä ei ole Kämäräisen mukaan enää mikään muu kuin lainsäädäntö. YouTubesta löytyvällä videolla konferenssiyleisö taputtaa innoissaan parturiaikaa varaavalle tekoälylle. Kaivokset ovat työpaikkoina vaarallisia, ja mitä vähemmän niissä tarvitaan ihmisiä, sen parempi. Pitää vaihtaa vaipat, ruokkia ja niin edelleen.” Kämäräisen visiossa robotti voisi hoitaa vanhustenhoitoon liittyvät raskaat työt tai vaihtoehtoisesti jopa jutella asukkaiden kanssa. Hän esittää skenaarion, jossa kertoisi kotirobotille aikeistaan kosia kumppaniaan, jonka nimi voisi olla vaikka Mari. Peltomäki näkee, että tekoäly ja konenäkö mahdollistavat hienoja tulevaisuuskuvia. Että kerrotko vielä Matti vähän siitä 1990-luvun lamasta ja siitä konkurssiin menneestä konepajasta. Tarkoituksena on esimerkiksi vähentää lääketieteellisissä tutkimuksissa tarvittavaa röntgensäteilyä parantamalla kuvien laatua. Mäkisen mielestä iso ongelma terveydenhuollossa tekoälyn ja konenäön käytön suhteen on ihmisten luottamus. Robotit voisivat viljellä ruoat ja rakentaa talot. Kun roboteista tulee riittävän fiksuja, ne voivat esittää täsmällisiä kysymyksiä ja reagoida keskustelussa hyvin ihmismäisesti. Yhteiskunta perustuisi tasa-arvoon, eikä enää tarvitsisi riistää luontoa, koska kapitalismia ei tarvittaisi. ”Meillä olisi sitä kuvadataa jo kymmeniltä vuosilta, jos joku vain olisi ajatellut pyytää lupaa käyttää mammografiakuvia tutkimuksessa.” Nyt tty on alkanut kerätä dataa yhdessä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. Niin ikään tänä vuonna jatko-opiskelut aloittanut Ymir Mäkinen puolestaan on täysin toisenlaisissa tehtävissä. Kämäräinen tiedostaa vaaran, että ihminen ulkoistaa liikaa päätöksentekoa roboteille. ”On riski, että niistä tulee niin fiksuja, että me ei edes tajuta miten fiksuja ne on.” Se nyt ei kuulosta vielä kovin dystooppiselta, että robotti varaa sinulle mahdollisimman edullisen ja järkevän lomamatkan, mutta sitten Kämäräinen antaa absurdin esimerkin. Yksi alan graalin malja on kehittää sellainen kotirobotti, joka voisi auttaa vanhustenhoidossa. Ihminen saattaisi siinä tilanteessa alkaa sitten ajatella, että okei, ehkä mä kosin sitten sitä Satua.” . Tällaisten esimerkkien kohdalla tulee mieleen, että ihan oikeastiko tällaista tarvitaan. ”Kone voisi hyvin sanoa, että okei, ymmärrän sun pointin, mutta toisaalta tuolla markkinoilla olisi myös tällainen Satu. Sen avulla voi kehittää jo hyvin aidon näköiset kasvot vaikkapa videoon. Jos dataa olisi alettu kerätä jo aiemmin, niin Kämäräisen visiossa meillä voisi olla nyt koppeja, joissa voisi käydä kuvaamassa itsensä, ja kone ilmoittaisi, onko kyse pahanlaatuisesta kasvaimesta vai ei. Eli aika yksinkertaisia, arkisia asioita, jotka alleviivaavat etenkin ihmisen laiskuutta. Obama ei ole oikeasti sanonut niin. ”Jos sä menet palvelutaloon ja kysyt joltain hoitajalta, että milloin olet viimeksi istunut ja jutellut jonkun asukkaan kanssa, niin he vastaavat ettei ehdi. V iime keväänä koomikko Jordan Peele ja Buzzfeed latasivat nettiin hyvin aidon näköisen videon, jossa Barack Obama sanoo ”President Trump is a total dipshit”. Ensimmäiset kotirobotit tulevat Kämäräisen mukaan olemaan vielä aika tyhmiä: ne osaavat esimerkiksi etsiä puhelimen tai viedä sen lataukseen. Konenäön kehitys tulee edellyttämään ihmisiltä jatkossa entistä parempaa medialukutaitoa. Hän kirjoittaa koodia parantaakseen kuvan laatua. KONFERENSSI YLEISÖ TAPUTTAA INNOISSAAN PARTURIAIKAA VARAAVALLE TEKOÄLYLLE.. Mäkisen nykyistä kehitystyötä voidaan jatkossa hyödyntää terveydenhuollossa. Mutta siitä eteenpäin roboteista tulisi koko ajan fiksumpia. Hän sanoo tekevänsä päivät pitkät lähinnä kuvankäsittelyä
Esimerkiksi pään muoto, silmien koko, nenän etäisyys suusta, jne. Näin algoritmi oppii piirtämään yhä “kehittyneempiä” hahmoja. Kuten luonnollisessa evoluutiossa, myös geneettisen algoritmin yksilöissä tapahtuu mutaatioita, jotka pitävät yllä populaation diversiteettiä.. Alussa algoritmi luo satunnaisen populaation hahmoja, joiden kelpoisuuden algoritmia ohjaava ihminen arvioi. Risteyttämällä populaation kelpoisimmat yksilöt keskenään, algoritmi luo seuraavan sukupolven. Sukupolvi sukupolvelta suotuisat piirteet yleistyvät ja “huonot” piirteet karsiutuvat. on kuvailtu numeroarvoin, jotka on koodattu geeneihin. Geneettiset algoritmit imitoivat luonnossa tapahtuvaa evoluutiota soveltamalla yksinkertaistettuja evoluutiobiologian periaatteita. Mitä korkeammaksi yksilön kelpoisuus arvioidaan, sitä todennäköisemmin sen geenit siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. 36 IMAGE JOULUKUU 2018 Älytön kiire KOODISELITYS: Eevi Rutasen kuvitukset on tuottanut geneettinen algoritmi, joka simuloi ihmislapsen piirustustaidon kehittymistä pääjalkaisista monimutkaisempiin hahmoihin. Tässä algoritmissa jokaisella yksilöllä on 45 geeniä, jotka määrittävät hahmon ulkoasun
TeksTi sami kuusela kuvaT eevi rutanen. JOULUKUU 2018 IMAGE 37 Älytön kiire Vauhti on kova, kun Suomesta halutaan tehdä tekoälyn kärkimaa ja jokaisesta firmasta keinoälyn kekseliäin hyödyntäjä
Lopulta ainut, joka jää jäljelle, on empatia”, Stubb pohtii. Yritykset kertovat panostavansa ”AI-ratkaisuihin” ja kansakunnan rahaa kaadetaan tekoälyhankkeisiin, joilla on niin hienot tavoitteet, ettei teknologiaa niiden saavuttamiseen ole vielä edes keksitty. Ensimmäisessä teollisessa vallankumouksessa keksittiin höyrykone ja muut perusvempeleet, toisessa saatiin sähkö ja kolmannessa tulivat mikropiirit, tietokoneet ja alkeelliset robotit. On parempi olla pioneeri. Planeetan kovaäänisimmät teknologiaja tiedepopulistit kuten Elon Musk varoittelevat liian nokkelaksi kehittyvän tekoälyn vaaroista. Miksi haluamme uskoa koneiden erinomaisuuteen näin vimmaisesti. K ansakunnalla on kiire. Honkela julkaisi viime vuonna kirjan Rauhankone, jossa pohditaan, kuinka tekoäly voisi lopettaa sodat. Tuijotamme luurejamme aamiaisella, ja vaikka olemme koko ajan yhteydessä joka puolelle maailmaa, irtaudumme oikeasta ympäristöstämme. Jopa Stephen Hawking pohti ennen kuolemaansa, kuinka ”tehokkaan tekoälyn kehittäminen voi olla isoin juttu sivilisaation historiassa. ”Opi oppimaan. Stubbin saarna vilisee megatrendejä. EU-komission puheenjohtajaksi pyrkivä Stubb on ilmapuntari.. ”Yksi asia on varmaa. ”Jos menetän käteni, parissa kymmenessä vuodessa minulle voidaan luoda uusi käsi. Jokainen aikaansa seuraava bisnesmies ja poliitikko puhuu nyt tekoälystä, vaikka harva täysin ymmärtää, mistä on kyse. Stubb ei puhu pelkästä tekoälystä vaan neljännestä teollisesta vallankumouksesta, jossa koneet oppivat itsenäisiksi ja digitaalisuus valloittaa koko maailman. Esimerkiksi ohjelmoijat naureskelevat jatkuvasti äänekkäämmin koodaustaidottomille mutta puheissaan yli-innokkaille ”käsien heiluttelijoille”. Ajatus on, että peesaamalla ottaa ison riskin. Mutta entä jos joku hakkeroi käteni ja laittaa sen ampumaan?” Entä jos. Tekoälykiiman keskellä harva uskaltaa puhaltaa pilliin ja sanoa, että peli on muuttunut mielipuoliseksi. Opi analysoimaan ja erityisesti: opi empatiaa”, julistaa Euroopan investointipankin pomo Alexander Stubb syyskuussa Helsingin Yliopiston Pii-salissa, tilaisuudessa jonne hänet on kutsunut professori Timo Honkela. Honkela on innoissaan Stubbista ja kuvaa lähes koko esitelmän kännykällään. ”Mitä enemmän lähestymme koneiden hallitsemaa maailmaa, sitä enemmän meidän pitää ymmärtää ihmistä”, Stubb sanoo ja jatkaa jakamalla huolensa koneajan etiikasta. Nyt taudin leviäminen on pysähtynyt, mutta Honkela on kertonut olevansa jo ”yliajalla”. Yksikään laite ei ole läpäissyt Turingin testiä eli oppinut puhumaan niin, ettei ihminen erota, onko kyseessä kone vai ihminen, saati saavuttanut tietoisuutta millään tasolla mitattuna. Termi on peräisin Maailman talousfoorumin perustajan Klaus Schwabin kirjasta The Fourth Industrial Revolution. Teknologia on alkanut dominoida elämiämme. Emme vain tiedä.” Mutta sitten todellisuuteen. Johtavat poliitikot julistavat tekoälyn tuloa ja vaativat kansaa oppimaan uusia taitoja, joilla selvitään teknologisesta vallankumouksesta. ”Yritäpä elää päivä ilman puhelintasi.” Niinpä. Tai pahin. 38 IMAGE JOULUKUU 2018 T ekoäly sitä ja tekoäly tätä. Suuria sanoja, joista ei voi olla oikeastaan mitään mieltä mutta joita evankelistat toistelevat puhujalavoilla ympäri maailman. Professori kutsuu kirjaansa tekoälytutkijan testamentiksi, sillä hänellä on parantumaton aivosyöpä. Stubb on tullut paikalle nehrupuvussa, ja kansainvälinen, opiskelijoista ja tieteilijöistä koostuva yleisö kuuntelee hiljaa, kun pointtejaan tiputteleva Stubb kertoo, kuinka koneet tulevat korvaamaan ihmisaivot, miten alustat, kuten Facebook tai Uber ovat mullistaneet liike-elämän ja kuinka tärkeää elinikäinen oppiminen onkaan, kun urapolkuihin perustunut työelämä on tiensä päässä. On parempi olla hiljaa, lisätä myyntikalvoihin pari taikasanaa ja toivoa, ettei kupla puhkea, ennen kuin on itse saanut rahat tilille. Harari väittää kirjoissaan, että lähiaikoina yli-inhimillisiksi neropateiksi muuttuneet koneet vievät lähes kaikkien työpaikat ja ihmisyys sulautuu osaksi big dataa. Mikä on tietysti hieno juttu. On tyydyttävä joko pelkäämään koneiden ylivaltaa tai tartuttava mahdollisuuksiin. Mistä tässä kaikessä hälinässä on kyse. Stubb on selvästi lukenut muotiajattelijansa tarkkaan. Tekoälyn määritelmästä kiistellään ja mitä enemmän joku aiheesta tietää, sitä varovaisemmin hän koneiden ajattelusta puhuu. Mutta nyt nelosessa vasta lähtee: nanotietokoneet, bioteknogia, 3D-tulostus ja erityisesti tekoäly aloittavat koneiden lopullisen voittokulun. Teknologiaa ymmärtävien keskuudessa on kuitenkin nousemassa vastarintaliike. Myös israelilainen historioitsija Yuval Harari nousee esiin toistuvasti pankkiirin puheissa. Tietokoneesta tulee lähivuosina viisaampi kuin ihminen, sanovat monet, eikä ole helppo tietää, mikä on fantasiaa, mikä myyntipuhetta ja mikä totta
Turun yliopistossa toimivaa Algoritmien valta -tutkimushanketta vetävä Joni Salminen kirjoittaa hankkeensa blogissa näin: ”Yhteiskuntakeskustelua algoritmeista on paikoin ahdistavaa seurata. Niiden kuvitellaan olevan itsenäisempiä kuin ne ovatkaan. Vaikka algoritmit ovat taikureita, ne ymmärretään usein väärin. Yksi syy väärinkäsitykseen koneiden älystä on halumme inhimillistää laitteet ympärillämme. Personointialgoritmit taas tarjoavat meille huippusisältöä, oli sitten kysymys nettiostoksista, Spotifyn musiikkisuosituksista tai somepalveluista. Miksi. Ihmiset, jotka eivät ymmärrä algoritmeista, antavat niille supervoimia. Hän kertoo tarjouskilpailusta, joka päättyi tappioon, vaikka olisi säästänyt asiakkaan rahoja satoja tuhansia vuodessa. Ne ovat erehtyväisiä ennustuksissaan, täysin riippuvaisia annetusta datasta, eivätkä järkeile, sovella tai millään lailla toimi itsenäisesti rajatun tehtävän ulkopuolella. Ohjelmistoalalla onkin nousemassa vastarintaliike tekoälyhöpötystä vastaan. Algoritmit eivät ole tekoälyä, ne ovat teknisiä reseptejä.” Heikkoa tekoälyä eli automatiikkaa ja alkeellista ”ajattelua” on käytössä myös teollisuudessa lukemattomissa eri hommissa ja osakekaupassa tekemässä diilejä valon nopeudella. Jättidataa rouskuttava järjestelmä valikoi juuri sinua kiinnostavia päivityksiä valtavasta massasta tylsyyttä. Facebookin AI-johtaja Yann LeCun totesi kesällä talouslehti Forbesin haastattelussa, ettei tämän päivän koneilla ole lainkaan maalaisjärkeä. Mikään ei ole turhempaa, kuin Canonin monitoimilaitteeseen kohdistettu raivo. Eikä sitä satu, vaikka kuinka hakkaat konepeltiä. Karjumme autolle, joka jättää meidät tienposkeen, koska kuvittelemme että Volvoa kiinnostaa. ”Huomaan tarvitsevani kohta jalluryypyn, että jaksan herätä aamuihin AI:n ihmeellisessä maailmassa”, kirjoittaa tuttu ohjelmistoyrittäjä Facebookin Messengerissä. JOULUKUU 2018 IMAGE 39 Jos maailman reippain poliitikko on liekeissä tekoälystä, mullistuksen on oltava tulossa. T ekoälystä puhutaan valtavasti siihen nähden, kuinka erimielisiä sen määritelmästä ollaan. Koneälyä löytyy kaikkialta, jokaisesta laitteesta ja jokaisen puhujan kalvoilta. Vahva tekoäly tarkoittaa koneen tietoisuutta. Se on tieteiskuvitelmaa ja yliedustettuna nykyisessä puheessa tekoälystä, jossa on kyse heikon tekoälyn sovelluksista. Silti tämän vuoden aikana monet asiantuntijat ovat ennustaneet tekoälykuplan puhkeamista. Ja mitä enemmän pitää itseään ”keynote speakerina”, sitä käänteentekevämpi juttu koko AI on. Silti monet väittävät koneiden tulleen älykkäiksi. Käytännön tekijöitä vaivaa, että myyntiesitteissä puhutaan normaalista ATK:sta taianomaisena koneälynä. Mutta ei se kuule. Näemme ajatuksia ja niiden yhteyksiä siellä, missä niitä ei lainkaan ole. Itsenäisesti liikkuvat autotkaan eivät kulkisi ilman konenäköä, mutta vielä eivät autot aja yksin. Hype on yhä kova ja konferensseissa ramppaa väkeä, mutta kriittisiä ääniä kuuluu aiempaa enemmän. Heikoksi tekoälyksi lasketaan löysimmillään lähes kaikki automaatio. Algoritmeja on koodattu jo pitkään ja automatisaatiokin on satoja vuosia vanha juttu. Kotikissallakin sitä on hänen mukaansa enemmän kuin välkyimmillä koneilla. Facebookin uutisvirtaa järjestävä algoritmi on hienoin keksintö media-alalla sitten internetin synnyn. Heikko tekoäly näkyy arjessamme jatkuvasti, ja se on yleensä parhaimmillaan, kun sitä ei huomata. Jos algoritmit kiellettäisiin, somepalvelut romahtaisivat, Googlesta tulisi käyttökelvoton ja internetshoppailusta rasittavaa. Koneet ovat tyhjiä. Kuvio on tuttu: mitä enemmän aiheen kanssa on todella tekemisissä, esimerkiksi ohjelmoijana, sitä vähemmän tätä ATK:n nykyistä kehitysvaihetta osaa hehkuttaa. Emme osaa rakentaa niille aivoja, emmekä osaa opettaa niitä tarpeeksi tarttumaan asioihin, kiertämään esteitä tai laittamaan asioita paikoilleen.” LeCun puhuu myös siitä, kuinka mahdotonta on mallintaa koneelle sitä kaikkea oppia, mitä ihmisvauva kerää maailmasta ensimmäisten elinkuukausien aikana, koko tietoisuuden perustaa. Media tekee parhaansa lietsoakseen algoritmipelkoa.” Salminen jatkaa: ”…mitä enemmän tunnet algoritmeja, sitä enemmän ymmärrät niiden puutteet. Sama homma töissä printterin kanssa. ”Mutta tässä ei ole tekoälyä”, oli asiakas kommentoinut.. Vasta me ihmiset annamme koneiden tekemisille merkityksen. Joka kerta kun avaamme Googlen, meitä auttaa nokkela järjestelmä, joka seuloo eteemme oikeita asioita maailman hälystä. K oneiden laskentatehon kasvu ja uudet, pääasiassa teknologiajättien kehittämät menetelmät ovat nostaneet tekoälyn kaikkien huulille. Myös laivat kulkevat logistiikkaan erikoistuneen tekoälyn avustamina oikealla tavaralla täytettynä täydellisiä reittejä ja ilmastonmuutos hidastuu. Yleensä tekoäly jaetaan kahteen luokkaan: heikkoon ja vahvaan. ”Emme osaa rakentaa robottia, joka voisi täyttää pesukoneen ja tyhjentää sen
Valistushaaste on melkoinen, koska harvan virkamiehen tai poliitikon tietotekninen lähtötaso on kansaa korkeammalla. ”Sivustot tekevät juttuja alkuperäisten artikkeleiden perusteella ymmärtämättä kunnolla, miten teknologia toimii. Homma muistuttaa rikkinäinen puhelin -leikkiä. Valtiovarainministeriön alaisuudessa pöhisee kansallinen tekoälyohjelma Aurora, jonka tavoitteet ovat taivaissa – tai ainakin kaukana tulevaisuudessa. ”Huvittaa nähdä, kuinka tutkimusteni tuloksia liioitellaan mediassa, kerta toisensa jälkeen”, Fulda totesi futurism.com-verkkomedialle lokakuussa. Raportteja kirjoitetaan, hankkeita käynnistetään, linjauksia tehdään ja päättäjiä valistetaan tekoälyn mahdollisuuksista. Tekoälyn kaltaiset termit toimivat kätevinä ja pelottavina käsitteinä, joita voidaan käyttää ”puhuttaessa varsin epäseksikkäästä ATK-infrastruktuurista”. Suomi voi kaksinkertaistaa talouden kasvuvauhdin, jos se ottaa tekoälyn käyttöön proaktiivisesti.” Aikamoinen väite melko olemattomista datoista johdettuna. On siis aivan älytön kiire. ”Mereltä on esimerkiksi varattu alue, jolla itsestään kulkevat laivat voivat harjoitella. Koska komitea teki mietinnön. Viro, joka on digitalisaatiossa monessa suhteessa meitä edellä, pelkää, että Suomi ajaa ohi”, Sipilä totesi. Yhdysvaltalaisen tekoälytutkija ja tietokirjailija Nancy Fuldan mukaan samaan syyllistyy myös media, joka hukkaa tieteelliset ja tekniset yksityiskohdat ja löydökset tekoälykuplaa puhaltaessaan. Tekniset yksityiskohdat katoavat ja järjestelmä alkaa vaikuttaa itsenäiseltä ja lähes taianomaiselta. ”Tämä AI-pöhinä on ihan vittu samaa kuin fucking digitalisaatio-pöhinä tai helvetin some-pöhinä. Ja McKinsey laati ennusteen. Vaikka Spicer puhuu pääasiassa big datasta, eli suuresta määrästä analysoitavaa tietoa, joka oli muodissa muutama vuosi sitten, päätelmät käyvät myös tekoälypuheeseen. Kertoa keinoälystä, vaikkei sitä oikeasti aio toteuttaa. Taikamaustetta kaivataan kaikkialle, myös sinne, mihin se ei lainkaan sovi. Tietotekniikasta tulee myyttistä. Ja totesi, että hallitus on jo varannut 100 miljoonaa euroa tekoälyn käytön edistämiseen. Tyhjien iskusanojen avulla ”paskanjauhaja pystyy vakuuttamaan muille, että he tekevät oikein”. Valtionhallinnossa tapahtuu tällä hetkellä valtavasti. M eidän on koulutettava uudelleen miljoona suomalaista seuraavan kymmenen vuoden aikana.” Pääministeri Juha Sipilä väittää tekoälyn mullistavan työmarkkinat. Jos ei puhuta trenditermein, yritys vaikuttaa jääneen jälkeen. Kirjassaan Paskanjauhantabisnes André Spicer puhuu juuri tästä, muodikkaista termeistä organisaatioiden tapana päteä. Auroraa kuvataan Valtiovarainministeriön sivuilla ”tekoälyjen ja autonomisten sovellusten muodostamaksi. Niin vahva on evankelistojen valta tekoälykeväässä. Samassa Porvoon tilaisuudessa Sipilä pohti kansalaisten datan, esimerkiksi terveystietojen hallinnointiin, käyttöön ja jopa myyntiin keskittyvän valtionyhtiön perustamista. ”Aikaisemmin koodaaminen oli meidän vähän syrjäytyneiden nörttien hommaa, mutta nyt algoritmien säätämisestä on tullut tosi seksikästä”, pohtii IRC-Gallerian aikoinaan koodannut Jari Jaanto, joka on kehittänyt älykästä koodia jo parikymmentä vuotta. Koska Juha Sipilä sanoi, että täytyy. Perusasioita, joita vain tehdään vähän fiksummin.” Merkittävän ohjelmistoyrityksen johtaja haluaa siis esiintyä nimettömänä, sillä pöhinän keskellä kriitikot saavat vihat niskoilleen. Tai ainakin hankkimaan taitoja, joita tarvitaan, kun robotit riistävät heiltä nykyiset duunit. Spicerin mukaan buumipuhe sysää sivuun perinteisillä menetelmillä saavutetut tulokset. ”Ei ole alaa, missä tekoälyä ei voitaisi käyttää. 40 IMAGE JOULUKUU 2018 Nykyään on järkevää valehdella, kun tekee tarjouksia. Miksi ryntäämme kaikki yhteen suuntaan, AI-nimisen porkkanan perässä, yhdessä mielin ja varmana, että juokseminen kannattaa. Jossain vaiheessa en lähes tunnista omaa tutkimustani näissä jutuissa.” ”Hoidetaan se tekoälyllä”, on yleinen kommentti koodaustaidottomilta johtajilta, kun vastassa on tietoteknisiin ratkaisuihin liittyvä haaste. Porvoossa Tietoyhteiskunta-akatemian tekoälytilaisuudessa maaliskuussa puhunut Sipilä totesi, että lähiaikoina Suomen työväestöstä 40 prosenttia marssitetaan koulun penkille oppimaan koneista, jotka ajattelevat
Mutta Gödel todisti viime vuosisadalla, että yksikään matemaattinen järjestelmä ei ole täydellinen vaan aina sisäisesti ristiriitainen. Nettiin syntyy videoita ja yhteisöä rakennetaan Slackviestipalveluun, Twitteriin ja Lin kedIniin. Sama mies arveli myös tutkija kaverinsa kanssa, että ”kymmenen vuoden kuluessa tietokone tulee löytämään ja todistamaan merkittävän uuden matemaattisen teoreeman”. ”On tässä joillakin myös virkakunnassa melkoinen AIhumala päällä. Mietinnöistä merkittävin on elinkeinoministeri Mika Lintilän tilaama Tekoälyn aika Suomessa raportti, jonka pitäisi olla juuri se innostava dokumentti, jolla laukaistaan käyntiin kansallinen mul listus. Se taas haastaa yhteiskunnan rakenteet. Tekoälyn ensimmäinen buumi käynnistyi 50luvulla Yhdysvalloissa ja kiihtyi huippuunsa 60luvulla. Kuusikymmentä vuotta on nyt kulunut amerikkalaistutkijoiden profetiasta, eikä kone ole vieläkään luonut mullistavia matemaat tisia lausekkeita, mikä on outoa, sillä onhan matikka näiden kehit tyneiden laskinten äidinkieli. ”Tietokoneet ovat laskukoneita jotka toimivat matemaattisen formalismin sisällä. Hienoja tavoitteita, ja olisi mahtavaa, jos Aurora tai tekoäly kaverihanke onnistuisi. Tai ehkä se on kuin Kippari Kallen pinaatti, joka tuo muun muassa oppiville neu roverkkopohjaisille tietokoneohjelmille lähes luonnollisilta tuntuvia ominaisuuksia. Ei edes Piilaakson tai Shanghain luksusfirmoissa. Mutta on hankkeella hieno slogan: Tekoäly on uusi sähkö – Viedään yhdessä Suomi tekoälyaikaan. Se ei ole sitä. Auroran sanomaa levittää myös viestinnän harjoittelija Miisa RotolaPulkkila, joka tunnetaan parhaiten supersuosittuna tubettajana nimellä mmiisas. Kas kun ei öljy. Mutta näihin tarvittavia teknologioita ei ole vielä olemassa. Paljon isoja väitteitä kiireestä ja muutoksesta, mutta konkretiana vain ne iänikuiset shakki, gopeli ja muut todisteet, joilla kerrotaan koneiden yli vallan alkavan huomenna. Vaikka tarkoitus on hyvä, keinoälyä käsittelevät raportit, mie tinnöt ja linjaukset kumisevat tyhjyyttään. Näin keväisin kaikki on mahdollista, mutta sitten koittaa kesä, syksy ja lopulta loskan kautta talvi. JOULUKUU 2018 IMAGE 41 verkoksi, joka luo edellytyksiä ihmiskeskeiselle ja ennakointi kykyiselle yhteiskunnalle”. Toisaalta vain hölmö uskoo päättäjien pahuuteen pohjoismai sessa demokratiassa. Herbert A. Kansalaisen ja käyttäjän kannalta se on kuin uusi sähkö, niin tavanomainen ettei sen toimintaa huomaa, mutta niin korvaamaton, että ilman sitä ei tulla tulevaisuudessa toimeen”, raportin tiivistelmässä maalaillaan. Formalismin sisällä toimiva kone ei siihen pysty”, selventää Leikiyhtiön perustaja Petrus Pen nanen, joka on fysiikan tohtori ja kehittänyt yrityksessään tekoälyä kohta kahdenkymmen vuoden ajan. Oliko Petteri Järvinen varattu. Tekoälyohjelman voi nähdä vies tinnällisenä kärkenä ja avauksena tietotekniselle kehittämiselle laajemmin. Mitä mieltä olemme suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta tulevaisuudessa. Eikö Suomella todellakaan ole ketään muuta ATKajattelijaa kuin AlaPietilä. Koko buumin ja panostuksen takana on varmasti aito halu laittaa Suomi kuntoon. Tätä pohdintaa tarvitaan, eikä tekoälykeskustelua kaan saa jättää pelkästään tietotekniikan asiantuntijoiden käsiin”, Työ ja elinkeino ministeriön ylijohtaja Ilona Lundström kommentoi. Alkuaikoina idealismi kukoisti. Palkittu teko älymies ja kongitiotieteilijä Marvin Minsky totesi Lifelehden haas tattelussa vuonna 1970 kuluvan ”kolmesta kahdeksaan vuotta, että kone saavuttaa keskimääräisen ihmisen älykkyyden”.. Tarvitaan ihminen, joka näkee formalismin rajoitukset, kertomaan mikä on totuus. Lundströmillä on vahva teknologiatausta esimerkiksi Tekesistä. Tietoteknii kan neljänneksi vallankumoukseksi kutsuttu keinoälyloikka sopii insinöörin vetämän hallituksen strategiaan mainiosti. Mutta turha realismi ei menoa haittaa. Simon, yksi pionee reista, ennusti, että parinkymmenen vuoden sisällä koneet voivat tehdä ”mitä tahansa ihmistyötä”. ”Tekoäly on kuin turboahdin ICTmoottorissa. Elämäntapapilottiprojektissa taas pyritään tekemään tekoälystä kansalaisen kaveri, joka auttaa esimerkiksi aloittavia opiskelijoita pärjäämään yhteiskunnassa ja elämässä. ”On virheellistä ajatella, että tekoälyohjelma on ainoa autuaaksi tekevä julkisen sektorin ohjelma. Mutta on myös monia, jotka pystyvät ajamaan selvänä kotiin ja miettimään, mistä tässä mullistuksessa on oikeasti kysymys.” N ykyinen tekoälybuumi on kolmas keinoälykevät. Muitakin kovia ennustuksia on ladottu pöytään. Ja nousuun. Syksyllä 2017 laaditun raportin pääkirjoittaja on Nokiapomona tunnettu hallitusammattilainen Pekka AlaPietilä
Marvin Minskyn lausunnosta on pian puoli vuosisataa, ja maali inhimillisen älyn saavuttamisesta siirtyy ja siirtyy, vaikka taas kerran löytyy ihmisiä, jotka ennustavat superälyn voittoa lähivuosina. Rahat vedettiin pois keinoälyn kehittämisestä, kunnes 80-luvulla innostuttiin taas. Entäpä oppiminen. -paneelikeskusteluun osallistuvat Reaktor-ohjelmistoyhtiön tekoälyjohtaja Hanna Hagström ja terveyssovelluksiin perehtynyt tietotekniikan professori Pekka Neittaanmäki, pari muuta tutkijaa ja tietenkin Timo Honkela. Ja tapahtumia todellakin riittää. Sen näkee täälläkin. Eivät he muuta voisikaan tieteen pohjalta vielä oppia, koska meillä ei ole tiedettä, joka kertoisi ihmisaivojen perustoimintaperiaatteen”, Petrus Pennanen toteaa. Ajatus koneellisesta älystä on varsinainen pentele. Nykysuuntauksen sovelluksille on usein ominaista, että kone ”ajattelee” itsenäisesti niin, ettei ihminen enää tarkasti tiedä, miten vastauksiin, johtopäätöksiin tai toimintoihin on päädytty. Kun he tulevat ulos koulusta kertovat he meille, että ihmisaivot ovat myös algoritmi, koska eivät ole muuta oppineet. Senkin kehitys laahaa. ”Hankkeella on kaksi päätavoitetta. U lkona on syksyn ensimmäinen koiranilma, mutta Helsingin yliopiston Tiedekulman Sali on täyttynyt ääriään myöten. Se jekuttaa maailman älykkäimpiä ihmisiä ajattelemaan, että ihmisen kaltainen älykkyys on kädenojennuksen päässä, mutta ajaa kehittäjänsä aina umpikujaan. On näitä virallisia tunnettujen puhujien tilaisuuksia yliopistosaleissa ja paljon pienempää sälää. Koneet eivät vieläkään opi itsenäisesti, ympäristöään tarkkaillen, vaan ne opetetaan lähes aina kaatamalla niiden sisään valtava määrä tarkasti valittua dataa, jonka ihminen on luokitellut etukäteen. Nyt elämme siis kolmatta kevättä. Koneet ovat yhä syvän tyhmiä. Taas laitettiin valtavasti paukkuja koneälyyn. Tesla itseasiassa poisti itsestään ohjautuvuuden kolmosmallinsa ominaisuuslistasta ja Musk kommentoi Twitterissä asian ”aiheuttaneen liikaa hämmennystä”. Mitä älyä tekoälyssä. Mitä ihmettä vanhukset hyötyvät kurssista, jossa esitellään teknologiaa, joka saattaa lunastaa lupauksensa vasta vuosien kuluttua tulevaisuudessa. Kansalaisiakin koulutetaan kiihtyvällä tahdilla, jopa eläkeläisiä. 42 IMAGE JOULUKUU 2018 70-luvun puolivälissä huomattiin, että koneet ovat tyhmiä ja ihminen viisas ja vaikea. ”Moni on valaistunut”, kertoo Isoaho, joka haluaa poistaa turhaa mystiikkaa aiheen ympäriltä ja kertoa, että sovellukset ovat. Tietoisuuden olemuksesta kiistellään yhä, eivätkä Teslatkaan aja itsekseen, vaikka Elon Musk lupasi autonomisen sähköauton meille vuoden 2018 aikana. Reaktorin Hanna Hagström kertoo lavalla, kuinka kiinnostus tekoälytapahtumia kohtaan on noussut valtavasti vuoden sisällä. IBM:n suurpanostus, tekoälyjärjestelmä Watson, ei ole lunastanut lupauksiaan syöpädiagoosikoneena, eivätkä edes chatbot-järjestelmät eli tekstichateissa keskustelevat robotit toimi kunnolla. Tämäkin kulma osoittautui vajavaiseksi. Kurssin rahoittaja on Uudenmaan liitto. ”Insinöörit opiskelevat koulussa tietokoneen toimintaa ja kuulevat että kyseessä on laskukone, joka noudattaa ohjelmoijan sääntöjä eli algoritmia. Järjestelmät saattavat esimerkiksi päätellä pelien sääntöjä ja opettaa itsensä mestariksi, vaikkapa shakissa tai pokerissa. Yleisö tähyilee lavalle ja yrittää ymmärtää, mistä buumissa on kyse. Muttei ole sitä. Espoossa treenataan sata eläkeläistä ”tekoälymentoreiksi”, ja pitkin poikin pääkaupunkiseudun kirjastoja järjestetään maksuttomia ”Tekoälyä taviksille”-tilaisuuksia. Kurssista on kiinnostuttu myös muualla Suomessa ja jopa Singaporessa, josta kävi delegaatio tutustumassa hankkeen takana olevan espoolaisen Omnian AI Labin toimintaan. Tekoälylaboratorioissa pitkin maapalloa koodattiin asiantuntijasysteemejä, joissa kone matki ihmiseksperttiä mutta valtavasti esikuvaansa nopeammin. Jopa Helsingin yliopiston entinen rehtori Ilkka Niiniluoto seistä jäpittää takanurkassa yksin, kunnes joku tarjoaa hänelle paikkansa. Valmennetaan sata senioria tekoälymentoreiksi viemään sanomaa eteenpäin, ja toisaalta dokumentoin hanketta ja luon parhaita käytäntöjä asiasta opettamiseen”, kertoo kurssin vetäjä Pauli Isoaho, joka kuvaa itseään itseoppineeksi tekoälyasiantuntijaksi ja alan startup-yrittäjäksi. Nykyisen buumin kuumia juttuja ovat itsekseen oppivat järjestelmät, ihmisten hermojärjestelmää matkivat neuroverkot ja niitä hyödyntävä syväoppiminen, jonka avulla kone saadaan ymmärtämään tekstiä, kuvia tai puhetta. Tekoälytilaisuudesta, jossa Alexander Stubb esiintyi, on vain viikko aikaa, mutta aihe on jälleen sama. Kuulostaa jo oikealta älyltä
Siitä ei liene pitkään aikaan vaaraa, sillä sairaaloissa testatut hoivarobotit ovat kömpelöitä. Honkela korostaa myös, ettei tekoälystä puhuttaessa saa unohtaa kehollisuutta. Toki tekoälyn kaltaisia järjestelmiä on ollut olemassa jo kauan, vaikkei niitä ollakaan kutsuttu älyksi. Ja tärkeää. Järjestelmää on kehitetty neljä vuotta ja sitä on opetettu valtavalla massalla suomenkielistä dataa. Lupaukset ovat kovat. Tiedemiesmäisellä nuotilla sanojaan tiputteleva Timo Honkela saa meidät kaikki höristämään korviamme, kun hän puhuu, kuinka sanat ja lauseet merkitsevät eri ihmisille eri asioita ja kuinka kielen todellinen ymmärtäminen on koneelle haastavaa. Yksi ryhmän ylläpitäjistä toteaa: ”Kaikki AI oikeastaan on tällä hetkellä näppäriä algoritmeja. ATK:ta. Myös robotin kauppaaman lehden Facebook-sivuilla kihistään raivosta ja toivotaan poliisin puuttuvan asiaan. Turingin testi! Suomalainen startup on ratkaissut Turingin testin! ”Sanotaan nyt niin, että esimerkiksi Siri on viiden ällän ylioppilas, mutta tämä meidän robotti on telemarkkinointitieteen tohtori.” Siis suomalainen pikkufirma on tehnyt puheella sen, mihin Facebook ei kyennyt tekstillä. Vau. Omistan firman joka on päivittynyt kokonaan tämän vuoden aikana ihmistyöstä tekoälylle.” Todellakin kiinnostaa. Myös Koneen internethitiksi nousseet juttelevat hissit kaivetaan esiin. Reaktorin Hanna Hagström kertoo, että keinoäly on käytössä jo monissa yrityksissä, vaikkakin suurin osa vielä ”protoilee” eli testailee uuden teknologian mahdollisuuksia. ”Aivot ovat syntyneet liikkumisen takia”, Honkela opettaa ja jatkaa, kuinka esimerkiksi jalkapallo on erityisen vaativa asia kehoa ohjaaville aivoille, ja ennustaa, että menee vielä vuosikymmeniä, että robottijoukkue voittaa ihmisistä koostuvat tiimin. Tarkempiin kysymyksiin tekoälyratkaisun yksityiskohdista ei kuitenkaan irtoa konkreettisia vastauksia. L okakuun alussa avaan keskustelun suomalaisten tekoälyihmisten Facebook-ryhmässä. Myös ohjelmistoyhtiö Reaktor on nähnyt tekoälybuumissa bisneksenteon paikan. Sen mainitseminen saa porukan innostumaan, vaikka harva tajuaa miksi, ja sen kritisoiminen harmittaa niitä, jotka tässä huumassa tekevät rahaa. Tekoäly on taikamauste, joka menee tunteisiin. Somejätti lopetti panostuksensa chattibotteihin viime vuonna, kun luonnollisen keskustelun monimutkaisuus selätti miljardien budjetin. Haluan tietenkin jutella tämän robotin kanssa, mutta soittoa ei luvata. Keskustelijat nostavat esiin chatbotit, tekstintunnistuksen, pelit, liikenneapplikaatiot, robottidiagnostiikan ja tietysti hakukoneet ja somepalvelut. Myyntirobotti on jo niin hyvä, että sen koneeksi äkkäävien määrä ”lasketaan promilleissa”, ja aivan kohta robotti juttelee vapaasti assosioiden. Lava on täynnä varovaisesti sanojaan asettelevia asiantuntijoita, joiden pääviesti oli, että alussa ollaan. Suomi24-palstalla kiehutaan: ”Robotti soittaa numeroihin, paasaa tauotta ja ilmoittaa, että lehti on tilattu.” ”Jos joutuu puhelinrobotin uhriksi täytyy vain katkaista puhelu heti, eikä jäädä kuuntelemaan nauhoitettua pakkomyyntipuhetta.” Kuka soitti -palvelussa telemarkkinointirobottiyhtiön vaaraasteeksi on määritelty 90 prosenttia. JOULUKUU 2018 IMAGE 43 ihmisten tekemiä. ”Bisnes on siinä vaiheessa, ettei vielä haluta tulla ulos tämän kanssa”, toteaa yrittäjä, kun olen kysellyt liikaa. Lopetamme puhelun. Vallankumous on käynnissä, mutta se tehdään koodaamalla, ei puhumalla. Kysymykseni ”Mitkä konkreettiset keinoälyjutut esimerkiksi omassa arjessanne ovat esimerkkejä AI-vallankumouksesta?” kerää kymmeniä vastauksia. Järjestelmää on kuulemma käytetty hienoin tuloksin urheiluaiheisen lehden myynnissä. Kohta Facebookin viestiboksiini tipahtaa kiinnostava läppä: ”Moro! Olit Imageen tekemässä AI-juttuja. Ehkä se hype näppärille algoritmeille on jonkinlainen rahastuskikka.” Joku mainitsee myös Snapchatin hassut naamalisukkeet. Tuhannet suomalaiset ovat suorittaneet kurssin, jossa käydään melko tarkasti läpi teoriaa ja tiedettä tekoälyn takana. ?. ”Ollaan kehitetty telemarkkinointirobottia, joka soittaa automaattisesti ihmisille, eikä siitä huomaa, että kyseessä on kone”, hämäläisittäin murtava myyntireiska sanoo hetken päästä puhelimessa. Neittaanmäki taas kertoo, kuinka sairaaloiden hoitohenkilökunnan ensimmäinen reaktio on ollut pelko, että vievätkö robotit kohta oikeiden ihmisten työt. Yhtiö on kehittänyt yhdessä Helsingin yliopiston kanssa verkkokurssin, joka kantaa nimeä ”Elements of AI”. ”Tekoälyn ymmärtäminen on kansalaistaito.” Kansalaistaitopa hyvinkin. Mulla voisi olla muutama kommentti sulle antaa aiheesta. Tämä lienee syy, miksi Hanna Hagström istuu tutkijoiden keskellä Tiedekulmassa. Kun saavun kotiin, avaan Googlen. Aikamoista. Tekoälyn kaltaisia järjestelmiä kutsutaan ATK:ksi. ”Erittäin vaarallinen ja aggressiivinen pakkomyyntivedätys”, puhelinmyyjiä arvottavassa palvelussa todetaan. Viesti on, ettei tekoälyn äärellä tarvitse tuntea voimattomuutta. Ei ole oikeasta tekoälystä juurikaan useita toimivia esimerkkejä. Mutta kun se tekoäly on tulevaisuutta. Eivätkö nämä ihmiset kuule. Esimerkiksi tuotantolaitosten vikaennakointi on ollut arkea suurteollisuudessa jo pitkään. Taas kerran lupaukset ja myyntipuheet olivat ristiriidassa todellisuuden kanssa. ”Yleensä se on vähän aikaa siinä ja sitten se nostetaan nurkkaan”, paljastaa Neittaanmäki
44 IMAGE JOULUKUU 2018 Anteeksi, olisiko teillä hetki aikaa puhua tekoälystä?
JOULUKUU 2018 IMAGE 45 TeksTi oskari onninen kuvaT eduskunta Kysyimme kahdeksalta poliitikolta perusasioita ja näkemyksiä teko älystä. Moni vastaus oli niin epämääräinen, että pyy simme tietojen käsittely tieteen apulaisprofessori Teemu Roosia käy mään vastau k set läpi ja heilu ttelemaan punakynää. Teemu Roosin kynien värit selitettynä: Vihreä: Ansiokas kommentti Punainen: Ongelmallinen vastaus Keltainen: Ei oikein eikä väärin
Tiedot pitäisi voida saada mistä tahansa paikasta ja siirtää toiseen paikkaan. Ihmisen lisäarvo suhteessa koneisiin ja tekoälyyn tulee olemaan, että ihmiset tekee random-virheitä. Mikä on oleellisin mullistus, jonka tekoäly Suomessa aiheuttaa. Me löydetään sieltä oma torpparinroolimme jollain tavalla. 46 IMAGE JOULUKUU 2018 Miten määrittelet tekoälyn. En usko, että sitä työttömyyttä syntyy, ellei me poliittisilla päätöksillä sotketa kaikkea totaalisesti. Myös data on keskittynyt edellä mainituille alustayrityksille ja Kiinalle. Mikä on siistein tekoäly, jota käytät arjessasi. Tässä vallankumouksessa kansallisvaltioiden rajat hälvenevät oleellisesti, mutta turvallisuuspoliittinen puoli voi johtaa siihen, että ollaan kuitenkin jossain leirissä. Suomi on tässä yllättävän hyvin päässyt pari vuotta eteenpäin. Monet sotkevat tekoälyn automatisointiin. Voiko EU ottaa tätä gäppiä kiinni sääntelyllä. On epäselvää, mikä osuus lisäarvosta on ihmisen ja mikä koneen tuottamaa. Ainoa keino tekoälyn aikaansaamiseen ei ole oppiminen. Mutta moni Euroopan maa ei ole tehnyt vielä mitään, että edes olemassa oleva tieto saataisiin valjastettua. On yksi Microsoft tai Apple tai Nokia, joka on the peluri, kunnes seuraavana päivänä ei olekaan. Regulaatio pystyy tekemään ikävä kyllä aika vähän. Mitä ajattelette. Maailman keskeisimmät tekoälyn alustat ovat keskittyneet Yhdysvaltoihin ja Kiinaan tai ovat Saudi-rahoitteisia. On pakko lähteä siitä, että tämä ei johda ihmiskunnan tuhoon tai maailman 100-prosenttiseen robotisoitumiseen. Silloin sille voi keskustella mukavia tai pyytää radion päälle. Tekoäly tuo aikaa vuorovaikutukselle, empatialle ja kaikelle tällaiselle, mistä nyt on pulaa. Se on ainut tapa tuoda kilpailua. Se pesisi pyykit ja oppisi, miten ne kannattaa pestä. En pidä peliä mitenkään menetettynä. Markkinatalousihmisenä huolettaa, ettei ole markkinoita. Tietenkin singulariteettiasiat, mutta en ole jaksanut niitä hirveästi miettiä. Ainakin minä ja moni muukin on tulevaisuudessa valmis maksamaan enemmän siitä, että ihminen tuo sulle kahvin pöytään tai ihminen auttaa sua jossain asiassa. Jos jenkit on olleet automaatiossa meitä viimeiset 30 vuotta ja Aasia viimeiset 10 vuotta edellä, niin gäppi tulee kasvamaan. Eurooppa on jäämässä monella tapaa jälkeen. Mutta se on ehkä vähän naiivia ajattelua. Meillä on masennusta enemmän kuin about koskaan. Ohjelmistoteollisuudessa se markkina ei ole horisontaalisesti läsnä, vaan tulee vertikaalisesti. Ja se pitäisi mieltää rahanarvoiseksi asiaksi. Euroopassa ja kansainvälisesti ihmisellä pitäisi olla oikeus omaan dataan. Torpparinrooli on kauhea visio. Niitä ei kuitenkaan veroteta samalla tavalla. Mikä pelottaa eniten. On tutkittu, että onnellisuutta syntyy pienistä tavoitteista, joita saavuttamalla saadaan merkityksellisyyden tunteita. Ihmisistä tulee onnellisempia ja he voivat keskittyä enemmän siihen, missä ovat aidosti hyviä. Mitä regulaatiota sä teet. Jos teknologinen työttömyys on mittavaa, miten ihmisille taataan mielekäs elämä. Jos opetusdatassa on virheitä, esimerkiksi luottotai työhonottopäätöksistä tulee hölmöjä, missä piilee jopa syrjinnän riski. Juuri näin. Vierastan vähän kansallisvaltioajattelua, mutta Suomen niche voisi olla, että teknologisesti puolineutraalina maaperänä voitaisiin tehdä sovelluksia ja alustoja, jotka eivät ole missään hegemoniassa. Eli pesee ne pyykit. Ihmisten tarpeet on loputtomat, kaikelle syntyy aina markkinat, jos ne annetaan syntyä. Esimerkiksi niin, ettei anneta ihmisten vaihtaa tekemäänsä työtä toisen tekemään työhön. Mun unelmien tekoäly vapauttaa ihmisen siihen vuorovaikutukseen ja läsnäoloon, mihin meillä on nyt liian vähän aikaa. Resepti. Millainen olisi unelmiesi tekoäly. Mitä tulee kaupallisiin alustoihin, tämä on inkrementaalinen [vähittäin kasvava] prosessi, kuten tekoäly määritelmällisestikin on. Jos me nostetaan ihmistyöhön liittyvää veroastetta, verokiila kasvaa ja me diskriminoidaan ihmisiä entisestään. Mä käytän sitä lähinnä, jos teen keittiössä ruokaa ja olen kädet savessa. Mitä siitä pitäisi ajatella. Suhteessa ihmiseen sen pitäisi olla renki eikä isäntä, mutta se on paradoksaalinen toive, koska tekoäly pystyy ajattelemaan itse ja kehittyy itse. En usko myöskään siihen, että tämä jatkuva automatisaatio jatkuu ja johtaa siihen, ettei meillä ole mitään rooleja. Elina Lepomäki kansanedustaja, kokoomus. Se, että me sählätään ja ollaan hölmöjä ja höpsöjä, pitää meille nichen, johon koneoppiminen ei pääse. Se on meillä skideilläkin käytössä. Tekoäly on tapa, jossa ei-ihminen oppimalla kehittää toimintatapaansa. Data on valuuttaa, ja me ollaan hirveän paljon jäljessä eri rajapinnoissa, joilla edes hankkia sitä dataa. Mä haluan ainakin uskoa, että tää johtaa ihan päinvastaiseen vallankumoukseen. Miten sen voisi sotkea. Se näkyy jo nyt siinä, oletko NSA:n kaveri vai jonkin muun. Sitä on vaikea automatisoida. Miten määrittelet algoritmin. Varmaan Alexa
Tieto siitä on saatava ihmiselle hänen omalla kielellään. On kaksi: työmarkkinoiden ja koulutuksen muutos. Mikä on siistein tekoäly, jota käytätte arjessanne. Juha Sipilän mukaan miljoona suomalaista pitää kouluttaa uudelleen. Lainsäädäntöön liittyvien kysymysten kanssa kannattaa olla aktiivinen, koska me tullaan käymään tekoälystä eettistä keskustelua seuraavat 100 vuotta. JOULUKUU 2018 IMAGE 47 Miten määrittelette tekoälyn. Esimerkki: lakitoimiston kauppasopimusten tekeminen ja vertailu, hyvin monotonista hommaa tällä hetkellä. Mulla se lähtee siitä, että lännessä tätä vie Mr. Algoritmi on rivi komentosarjoja, joka opetetaan tälle koneelle toistojen ja toistojen kautta. Se ei tarkoita uudelleenkoulutusta. Siinähän puhutaan, että noin kymmenen vuoden ajan on koulutettava 100 000 vuodessa uusiin suoritteisiin. Mika Lintilä elinkeinoministeri, keskusta Yleensä algoritmia ei opeteta, vaan se koodataan ohjelmaksi. Idässä on yksi valtio, joka tätä vie. Me ei koskaan tulla olemaan tekoälyssä ykkösiä, koska meillä ei ole fyffeä, mutta sen soveltamisessa voidaan olla. Se on ihmisen koneelle opettamaa päättelyä tai analysointia, jossa valtava määrä tietoja ajetaan ristiin jonkin tuloksen esiinnostamiseksi. Onko tekoäly uhka edustukselliselle demokratialle. Onko Suomella kiire päästä tekoälyn ”etujoukkoihin?” En tiedä, onko siinä mitään etunenässä olemista. Mun mielessä kansallisessa tekoälyohjelmassa on löydetty aika hyvin: se on kuin uusi sähkö. Ethän säkään mieti sähkön kulkua, kun laitat hellan päälle. Maailman keskeisimmät tekoälyn alustat ovat keskittyneet Yhdysvaltoihin ja Kiinaan tai ovat Saudi-rahoitteisia. Mikä on tekoälyn suurin mahdollisuus Suomelle. Suorittava työ muuttaa luonnettaan. Mun väite on, että työvoimasta on niin suuri pula ja osaavasta työvoimasta tappelu, että firmat, jotka pystyvät tarjoamaan jatkuvan koulutuksen ohjelman työntekijöilleen, ovat tulevaisuudessa suosituimpia työpaikkoja. Vaalivaikuttaminen on huolestuttavaa sinänsä ja sitä tapahtuu varmasti, mutta meidän demokratia lähtee aika pitkälle siitä, että ihmisillä on mahdollisuus tavata ehdokkaita kentällä ja vaihtaa muutama sana. Vähän sekava, mutta hyväksyisin. Ei ole, kunhan pidetään kiinni perinteisistä asioista, ihmiset käyvät äänestämässä edustajia, jotka käyvät eduskunnassa äänestämässä. Jatkossa tekoäly tekee sen naps vain lyhyessä ajassa. Eieiei! Se ei missään nimessä ole uusien tutkintojen tekemistä, vaan oman alan sisäisten updeittien tekemistä. Mitä ajattelette. Miten määrittelette algoritmin. Voisi olla sähköinen allekirjoitusjärjestelmä, että voisin äänelläni sanoa, että kirjoita se ja se, hyväksyn sen ja sen. Haluan, että ne tulee suomenkielisiksi. Menee varmaan kauas tulevaisuuteen, ennen kuin ihmisen ei tarvitse tarkistaa ja viimeistellä sopimuksia. Mitä konkreettista heille opetetaan. Kyse on sen soveltamisesta. Tekoäly ei ole megatrendi, vaan asia, joka on jo olemassa ja kehittyy. Minkä asian ministerintyöstänne voisi ulkoistaa tekoälylle. Koulutuksessa elinikäistä oppimista tarvitaan enemmän ja enemmän. Me puhutaan siitä nyt bisneslähtöisesti, terveyslähtöisesti ja jonkin verran datasta, vaikka se tulee vaikuttamaan horisontaalisesti ihan kaikkeen. Tehokkuuden nostaminen ja näkyvissä olevan työvoimapulan karikon ohittaminen. Noissa normaaleissa puhelimesta löytyvistä palveluissa on usein tekoäly. Meidän pitää muistaa Pihtiputaan mummo. Se on tietyllä tavalla itseisarvo. Itse olen vähän kaivannut keskustelua, miten tekoäly vaikuttaa yhteiskunnan muutokseen. Se tulee siitä McKinseyn raportista. Rekkakuskeja uudelleenkoulutetaan hoiva-alalle. Mitä se konkreettisesti on. Raja-aita oppimisen ja työnteon välillä on suljunmuljun. Millainen olisi unelmienne tekoäly. Google ja Facebook et cetera. Mikä on oleellisin mullistus, jonka tekoäly aiheuttaa Suomessa. Voi olla vaikka niin, että vähän kuin partiossa teet tutkintosi päälle jonkin suorituksen tai näytön ja saat siitä merkin. Huippusoveltajia ei tule, jos ei ole suoraa yhteyttä tutkimukseen ja kehitykseen.. Euroopassa meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin löytää kolmas tie. Tämä on keskeinen syy, miksi lähdin ideoimaan ministereiden tekoälyfoorumia meille. Mummon pitää koko ajan tietää, mitä tapahtuu, kun hänen terveystietonsa menee lähimpään keskukseen tai muuta. Ja niillä on se data. Juuri törmäsin appiin, joka pilaa monta hyvää väittelyä, kun se tunnistaa musiikista kenen biisi
Kukaan ei tiedä, mitä pitää opettaa, mitä pitää opiskella ja kenen. Teknologia, joka kykenee oppimaan itse ja hyppäämään askelta pidemmälle kuin se on ohjelmoitu. Kenen vastuulla on opettaa näitä uusia tapoja. Jos osallistuu tälläkin tavalla yhteis kuntaan, on reaalista kysyä, mitä siitä saa takaisin. Miten määrittelet algoritmin. Minkä tehtävän kansanedustajantyöstäsi voisit ulkoistaa tekoälylle. Molemmissa vaihtoehdoissa tekoäly on varmasti mukana. Uskon ja toivon, että valtio hiipuu pois ja sen tilalle nousee muita yhteisöjä ja muita nykyistä demokraattisempia areenoita. Jos teknologinen työttömyys on mittavaa, kuinka ihmisille taataan mielekäs elämä. Toinen vaihtoehto on, että tulee sotia ja luonnonkatastrofeja ja elämme lopulta toisessa maa ilmassa. Haaste on se eläkeläisporukka, joka ei illallista netissä päivät pitkät pyörivien ihmisten kanssa. Se ei ole uhka tai mahdollisuus vaan erilainen maailma. ”Resepti”, jota jokin teknologia noudattaa. Voiko datan luovuttamisesta tulla osa kansalaisuutta. Kyllä siinä mielessä, että se on todennäköisesti osa prosessia, jossa tulemme siirtymään pois nykyisestä mallista. Aika usein mun lapset pohtii keskenään illallisella kysymyksiä tiedon luotettavuudesta. 48 IMAGE JOULUKUU 2018 Miten määrittelet tekoälyn. Niin, että pystyn järkevästi aloittamaan ja laittamaan ruokaa. Anna Kontula kansanedustaja, vasemmistoliitto Navigaattori tai reitti opas ei välttämättä opi.. Anonyymin tiedon luovuttaminen perustuloa vastaan voisi olla aika hyvä diili. Heidän taitojensa ylläpitäminen edellyttää perinteisemmiltä instituutioilta valistuksellista otetta. Kun katson HBO:ta tai valitsen uusia äänikirjoja tai musiikkia, tarjontaa kohdennetaan tekoälyn avulla. Heidän sosiaalinen ympäristönsä on alusta, joka kehittää heidän ymmärrys tään. Ammattien loppuminen on vanhaa maailmaa. Tulevaisuudessa ihmisten kokemusmaailmat ja informaatio eriytyvät niin erilaisiksi yhteisöiksi, että suomalai nen kokeekin poliittisesti tai uskonnollisesti lähemmiksi ihmiset toiselta puolelta maailmaa kuin viereisessä talossa. Mikä on oleellisin mullistus, jonka tekoäly Suomessa aiheuttaa. Luulen, että se on suomalaisen identiteetin hajautuminen tai pirstaloituminen. Tekoälystä tulee toden näköisesti niin hallitseva osa meidän elämää, että me kaikki tar vitaan uusia tapoja käyttää ja ymmärtää ja tulkita teknologiaa. Aika paljon aikaa kuluu myös ihmisten kanssa keskusteluun somessa. Se on ongelma vain, jos ihmi sen arvo lasketaan työn kautta. Meillä järjestelmä ja ajattelu ovat lukkiutuneet palkkatyöhön, johon on nyt lisätty yrittäjyys. Se on kiinnostava ajatus. Toisaalta törmään harvemmin uusiin löytöihin, ellei joku läheiseni ole käyttänyt samoja tunnuksia. Se, että ansiotyö vaikuttaa tutkimuksissa tuottavan onnellisuutta, johtuu siitä, että me eletään palkkatyöyhteiskunnassa. Eli tekoäly, joka huomioi lasten mieltymykset, heikot kokkaustaitoni ja hommaa ruuat kotiin. Perässä lukisi, että tekoälyn teettämä vastaus. Ihmiset ovat aina keksineet itselleen mie lekästä tekemistä töistä riippumatta. Onko tekoäly uhka edustukselliselle demokratialle. Tämä luku on vedetty ihan hatusta. Tekoälyn voisi viiden vuoden sisään opettaa tunnistamaan asiantuntijalausunnoista argumentteja ja jaottelemaan niitä sen mukaan, mitä minun kannattaa ottaa huomioon. Mitä konkreettista heille opetetaan. Sovellus, joka olisi pitkän viikon jälkeen kotiinpalatessani mietti nyt ruuan, josta lapset tykkäävät, mahdollisimman yksinkertaisen ja huokean reseptirakenteen, hommannut ainekset ja reseptit kotiin. Hyvä puoli on, että pääsen kauheasti vähäisemmällä vaivalla. Moni asia tulee eteen viidennenkymmenennen kerran. Näihin toistuviin argumentteihin tekoäly voisi vastata. Millainen olisi unelmiesi tekoäly. Nyt mä copypasteilen niitä itsekseni. Mikä on siistein keinoälyjuttu arjessasi. Ihmiset opettavat sen itse ilman, että joku keskitetysti päättää, että nyt ”kansakunta koulutetaan”. Juha Sipilän mukaan miljoona suomalaista pitää kouluttaa tekoälyn vuoksi uudelleen. Palkkatyö on historiallisesti uusi ja marginaalinen ilmiö. Yhteiskunnan pitää saada tietyt hommat hoidettua, taata ihmisille tietty elintaso, mutta mikään pakko ei ole pitää kaikkia töissä
Dystooppisesti määriteltynä ne ovat järjestelmiä, jotka jopa ohjaavat ihmiskuntaa. Tätähän varten on jo olemassa taloustiede. Totalitarismiin. Tyypillinen käyttöesimerkki on, että algoritmi oppii, miten toimimme sosiaalisessa mediassa ja tarjoaa siltä pohjalta meille informaatiota. Politiikan harmaa kaurapuuro jää jalkoihin. Teoriassa tekoäly pystyisi katsomaan vaalikonevastauksia ja poliittisia linjauksiani ja tarjoilemaan sen jälkeen asioita, joita pitää tällä hetkellä tarkastella. Syntyy myös uusia ammatteja, mutta koulutusjärjestelmä vastaa niihin usein viiveellä. Se kytkeytyy työn murrokseen. Varmaan yleisin, arkisin ja hauskin on Siri, josta mun lapset on innoissaan. Ja kaikki tunnemanipulaatio, mikä liittyy niihin. Miten määrittelet algoritmin. Ensimmäisenä pitäisi lykätä koulutusjärjestelmää suuntaan, jossa se edistää metataitoja, kuten oppimisen oppimista yleisellä tasolla. Ne testaa sen rajoja koko ajan, mitä kaikkea se osaa vastata. Algoritmit ohjaavat politiikkaa jo nyt. Työn murrokseen liittyvä keskustelu on usein alarmistista. Tällä hetkellä se data on monessa eri paikassa. Mutta ajatus siitä, että tehtäisiin pelkästään perustulon varassa jotakin, on todennäköisesti mielekäs vain harvoille. Sosiaalinen media on ajatuksena kamalan kaunis, joten koneoppimista hyödyntävä some ilman riitaisuutta lisäävää algoritmiikkaa. Onko tekoäly uhka edustukselliselle demokratialle. Järjestelmä, joka kykenee oppimaan asioita ja tekemään muuttuvia johtopäätöksiä tiedon perusteella. Jos jonkun työ muuttuu digitalisaation vuoksi, se ei ole heidän vikansa. Sillä on kauaskantoisia vaikutuksia yhteiskuntiin ja niitä pitäisi tutkia yhteiskuntien näkökulmista enemmän. Juha Sipilä on sanonut, että miljoona suomalaista pitää kouluttaa tekoälyn vuoksi uudelleen. Ja tehdä rajanvetoa, onko se julkisen sektorin tehtävä vai työnantajien tehtävä, etteivät yksilöt joudu tekemään sitä täysin omaan piikkiinsä. Sosiaaliturvaa pitäisi tarkistaa ja laskea työksi asioita, joita ei nyt lasketa, muun muassa vapaaehtoistyötä. Millainen olisi unelmiesi tekoäly. Minkä asian kansanedustajantyöstäsi voisit ulkoistaa tekoälylle. Jos tietoja käytetään, niin sen pitää olla metatietoa, josta yksilöä ei voi tunnistaa ja yksilöllä pitää silti olla mahdollisuus kieltäytyä. Mikä on oleellisin mullistus, jonka tekoäly aiheuttaa Suomessa. Toivon kuitenkin, ettei tule tilannetta, jossa sinut määrätään uudelleenkoulutukseen ilman, että voit itse vaikuttaa asiaan. Miten tekoäly voi ohjata meidän toimintaamme ilman, että me itse havaitsemme sitä. Markkinat hoitaa todennäköisesti osan, luovaa tuhoa on käynnissä ja rakennemuutoksia on ollut useita ja tulee olemaan useita. Se on globaalisti epävakautta lisäävä tekijä. Metadata on eri asia kuin yksityisyyden suojaama data.. Tekoäly voisi tuottaa meille vaikutusarviointeja lainsäädännöstä, että saataisiin tietoa asioiden ristikkäisistä vaikutuksista, kun me tehdään päätöksiä. Tuleeko datan luovuttamisesta osa kansalaisuutta. Mikä on siistein tekoäly, jota arjessasi käytät. Algoritmi on komentosarja ja eräänlainen skripti, jolla tehdään asioita. Yhteiskunnan rakenteet muuttuvat niin, että todennäköisesti työmarkkinat polarisoituvat paljon lisää aika lyhyellä aikavälillä, vuosien, ei vuosikymmenien aikana. En varmaan huomaa edes kaikkia, joita käytän. Mitä heille opetetaan. Yksilöllä tulee olla oikeus asettaa omadatan käytön rajat. JOULUKUU 2018 IMAGE 49 Miten määrittelet tekoälyn. Olli-Poika Parviainen kansanedustaja, vihreät Vastaaja todennäköisesti käyttää esimerkiksi Googlen hakua enemmän. Tekoäly ei tule tekemään sitä tarpeettomaksi vaan voi tuoda sen käyttöön uusia työkaluja. Jos teknologinen työttömyys on mittavaa, miten taataan ihmisille mielekäs elämä. Mutta jos me saadaan jollain tavalla yksilötasolla omistajuutta omaan dataan ja yhteiskunnan tasolla metadataan, jota luodaan, meillä on mahdollisuus nostaa hyvinvointia yhteiskunnassa merkittävästi. Sosiaalisessa mediassa ne polarisoivat poliittisia mielipiteitä ja edistävät tietynlaista keskustelua, joka edistää tietynlaisia liikkeitä. Keppipolitiikkaa tehdään nykyään paljon. Mikä pelottaa eniten. Kun enää ei mennä yhtä urapolkua, vaan risteävien polkujen verkostossa, niiden nivelvaiheisiin pitäisi saada tukea. En pidä sitä mahdottomana. Neuvoa antavana työkaluna voisin tällaista käyttääkin, mutta en ulkoistaisi ainakaan sitä, että meidän pitää priorisoida valiokunnissa päivittäin asioita. Koska meillä ei ole välttämättä algoritmisen ajattelun työkaluja käytössämme ja voimme ajautua tilanteeseen, jossa toimimme tekoälyn edistämänä ilman, että tajuamme. Mihin se voisi johtaa
Tai sanoa, että aina, jos koneen avulla tapahtuu jotain ihmeellistä, siellä on takana tekoäly. Nostaisin kaksi: on paljon dystooppista puhetta, mikä liittyy tekoälyyn ja työn murrokseen. Viron käytäntö on kiinnostava: jos annat terveystietosi, niin pääset näkemään, mitä niillä on tehty ja kuka niitä on katsonut. Illalla kulkuneuvo nappaa mut takaisin ja tekee tämän mahdollisimman huomaamattomasti. Eli juuri niitä asioita, joita tekoälyn myötä kaikkialla korostamme ihmisten erityisinä piirteinä ja menestymisen perustana. Mikä on siistein tekoäly arjessasi. Maailmanhistoriassa ei ole koskaan luotu mitään, jos on lähdetty pelkäämään, ja meillä on aika isoja asioita ratkaistavina. Jos lapsena pelättiin ydinsotia, nyt ollaan tilanteessa, jossa suurvalta voi ohjelmoida miljoona droonia tappamaan ihmisiä. Siitä seuraa vähän turhan toivotonta maailmankuvaa. Suomella on mahdollisuus olla osaamisen, koulutuksen ja tekoälyn liiton luoja ja tuoda siihen vielä ratkaisuja maailman suuriin kysymyksiin. Nuorten kanssa puhuessa se yhdistyy siihen, ettei sukupolvisopimus enää toimi. Toinen liittyy sotiin. Kaikki muuttuu, kaikki loppuu, robotit tekee. On häkellyttävää, että kaikkien käsillä on sen tasoinen tekoäly. Ehkä voisi olla osaamiskeskus, johon me marssittaisiin tietojen kanssa siitä, mitä me ollaan ja mitä osataan ja saataisiin sieltä ohjeita, miten omaa osaamista kannattaa päivittää, jotta on viiden vuoden päästä edelleen duunia. Mitä heille opetetaan. Eniten pelottaa tekoälyn käyttö sotilaallisesti. Tekoäly voisi auttaa relevanteimman materiaalin seulomisessa siitä uudesta tiedosta, johon haluan perehtyä. Googlen hakukoneen toiminnot ovat ylivertaisia. Peruskoulun varassa ei työllistytä, mutta me ei olla silti tehty toisesta asteesta oppi velvollisuuden osaa. Suomessa sen sijaan lasten koulutus on ollut jo vuosikymmeniä lapsilähtöistä ja korostaa sellaisia asioita kuin myötätunto ja luovuus. Kaksi keskeistä reformia tarvitaan: Perusasteen varassa olevien työpaikat on puolittuneet kaksi kertaa 30 vuodessa. Lainsäädäntöä tehdään joukoille, eikä varmaan voi kategorisesti sanoa, että kaikille. Voiko datan luovuttamisesta tulla osa kansalaisuutta. Mikä pelottaa eniten. Kaikki analyysit tekoälyn vaikutuksista ovat korostaneet osaamista ja koulutusta. 50 IMAGE JOULUKUU 2018 Miten määrittelet tekoälyn. Juha Sipilä on sanonut, että miljoona suomalaista pitää uudelleenkouluttaa tekoälyn vuoksi. Mutta koska tekoäly sanana herättää dystooppisia mielikuvia, aika monesti voitaisiin puhua tukiälystä. Mikä on tekoälyn suurin mahdollisuus Suomelle. Olen jo pitkään työskennellyt Googleympäristössä, jossa hyvät hakutoiminnot kalenteriin, sähköpostiin ja muistiinpanoihin. Systemaattinen, toistuva, digitaalinen systeemi, joka kertoo, mitä seuraavaksi tehdään. Minkä asian kansanedustajantyöstäsi voisit ulkoistaa tekoälylle. Rahoitusmalli olisi työntekijöiden, työnantajien ja valtion yhteinen. Jos tässä onnistutaan, se on tietenkin myös taloudellisesti hyödyllistä. Mun unelma on, että voisin herätä Lammilla, missä on mun henkilökohtainen sielunmaisema. Millainen on unelmiesi tekoäly. Meidän työssä pitää tiivistahtisesti käsitellä keskenään erilaisia asioita ja konkreettisesti hallita prosessia. Suomessa tämä on hyvä uutinen, koska globaalisti verrattuna meillä on oltu aikuiskoulutuksessa aktiivisia, vaikka nyt puhutaankin jatkuvasta oppimisesta kuin se olisi uusi asia. Toinen on aikuiskoulutuksen reformi. Pitäisi pystyä seuraamaan yhteiskunnallista muutosta. Minä olisin. Musta olisi upeaa, jos olisi suomalainen jatkuvan oppimisen malli, jota kopioidaan kaikkialla maailmassa. Historioitsijataustaisena sanoisin, että pelko pois, aina ennenkin on luotu keinot. Mutta osin tällainen voisi ollakin mahdollinen. Pilvi Torsti kansanedustaja, SDP Eihän sentään kaikki, mitä Google tekee, ole tekoälyä.. Tämän voi varmaan palauttaa itseensä: jos tiedät kantavasi harvinaista geneettistä sairautta, olisitko valmis antamaan tietosi, jotta tätä sairautta voitaisiin ehkä parantaa. Mikä on algoritmi. Tyyliopillisissa määrittelyissä puhutaan koneoppimisesta ja erilaisista tietokoneavusteisista prosesseista, joissa tietokone tekee entistä enemmän itse päätöksiä. Aasiassa ja vaikkapa Pohjois-Amerikassa lasten kouluttamisen fokus on ollut tavoitteiltaan enemmänkin ”koulutetaan lapsista robotteja”. Kävellä johonkin kulkuneuvoon, valmistautua päivään ja lukea ja tehdä töitä ja joka sitten vie mut töihin
Kyllä se on tämä mainitsemani hakukone. Ihmisen pitää vain päättää, onko tämä se päämäärä vai onko riskinä se, että rengistä tulee isäntä. Ei se mikään uhka ole. Ne pystyvät yhdistämään erilaisia komponentteja. Lohkoketju on aina yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Tekoäly, automatisaatio, digitalisaatio ja algoritmit vähentävät vanhoja ja toisaalta luovat erittäin paljon uusia työnkuvia. Mistä Suomi saa datan näihin tekoälytuotteisiinsa. Se olisi sellainen tekoäly, joka pystyy yhdistämään mun tarpeita jonkin tietyn tuotteen tai palvelun hakemisessa, joka helpottaa mun elämää, säästää aikaa ja rahaa. Mä haluan itse päättää ja määritellä kriteerejä, mitä mä haen ja mihin tarkoitukseen. Minkä asian kansanedustajantyöstäsi voisi ulkoistaa tekoälylle. Mä uskon siihen, että tämä virtuaalimaailma koostuu niin monesta tekijästä eli käyttäjästä, että markkinarakoa ja luonnollista jalansijaa löytyy aika laajalle verkostolle pieniä toimijoita. Valmis matkaa tai käytettyä autoa hakiessa voi itse määritellä suurella tarkkuudella ominaisuuksia, mitä hakee. Joo, mutta jota minä ohjaan. Mutta se ei välttämättä ole tyhmä joka yrittää, vaan se, joka nielee syötin. Meillä on sitä taustaa, historiaa ja korkealaatuista tutkimusta tällä saralla. On arvovalinta, paljon sen työn, jota tehdään, halutaan näkyvän salissa. Hirmuskenaario on se, että ihminen menettää otteensa teko älystä. Ja se on tekoälyn homma tehdä se, koska sillä ei ole pekkaspäiviä eikä ylityökieltoa. Mikä pelottaa eniten. Suomi voi olla kärkimaa, kun puhutaan tekoälyn tuoteperheen kehittämisestä. Ne toimii samalla pelikentällä. Ne tulevat joka tapauksessa. Lohkoketju on tavallaan vastareaktio näille suurille toimijoille. Jos tekoälylle kehittyy tunneäly jossain vaiheessa, se on pelottavan lähellä ihmisolemusta. Tekoäly voi tarjota työkaluja tähän yhteiseen työkalupakkiin. Voi käydä niin, että syntyy hallittu mutta koordinoitu vastareaktio näitä suuria toimijoita vastaan. Ostamalla Amazonilta. Määritelmät menee välillä vähän ristiin. Mikä on siistein tekoäly arjessasi. Jonkinlaista ”tunneälyä” on jo olemassa esimerkiksi masennuksen tunnistamiseen Instagrampostauksista Lohkoketju on tekoälystä erillinen asia, joka tuodaan oudosti usein esiin tekoälystä puhuttaessa.. Kyllähän se tavallaan yksi ja sama tekoälyn kanssa on. Sama koskee trollausta ja hybridivaikuttamista ylipäänsä. Niille, joilla ei ole mahdollisuuksia uusilla työmarkkinoilla, pitää järjestää uudelleenkoulutusta ja jatkokoulutusta. Se ei tarjoa automaattisesti, että ostapa piimää. Se ei ole minkään jättimäisen globaalin korporaation luoma tietokanta, vaan käyttäjien. Ei pidä aliarvioida. Kuulostaa verkkokaupalta. Ihmisille pitää opettaa lähdekritiikkiä. Mikä on oleellisin mullistus, jonka tekoäly aiheuttaa Suomessa. Pidän esimerkiksi hakukoneita tekoälynä. Stefan Wallin Kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan pj, RKP Kaikki algoritmit, vaikkapa lukujen yhteenlasku, eivät ole tekoälyä. Olen varma, että tämän ilmiön ympärille Suomessakin syntyy startup-firmoja, joista voi tulla globaaleja toimijoita. Entä sitten Cambridge Analytica ja sen vaikutus Yhdysvaltain vaaleihin. Voisiko tehdä etätyötä, käydä debattia etäpäätteen kautta tai osallistua valiokunnan kokouksiin etänä, vaikkapa mistä tahansa jorpakosta. Tekoäly voi olla toisaalta hyvin fiksu, että se salakuljettaa tietoisuuteesi sellaista, mitä et osaa prosessoida. Mikä on tekoälyn suurin mahdollisuus Suomelle. Miten määrittelet algoritmin. Mitä pitäisi ajatella siitä, että keskeiset alustatalouden toimijat ja datan omistajat ovat Yhdysvalloissa, Kiinassa tai Saudi-rahoitteisia. Tekoälyllä on erittäin paljon tekemistä työmarkkinoiden kehityksen ja kehittämisen kanssa. JOULUKUU 2018 IMAGE 51 Miten määrittelet tekoälyn. Meillä on erittäin hyvä track record eri vempeleiden ja uusien teknologioiden kehittämisen saralla. Ne ovat omiaan helpottamaan ihmisten ja viranomaisten arkea ja säästämään rahaa. Ei pidä vastustaa digitalisaatiota tai automatisaatiota tai lohkoketjuja. Se on teknologinen keksintö, joka mielestäni pitää käsitellä monikossa. Millainen olisi unelmiesi tekoäly. Onko tekoäly uhka edustukselliselle demokratialle. Pitää uskoa siihen, että edustuksellinen demokratia perustuu inhimillisiin ihmisten erikseen ja yhdessä tekemiin arvioihin. Tämä Slush-ilmiö, joka tuo ihmisiä yhteen. Tietoisesti tai tietämättään. Niitähän löytyy. Minä päätän ja tekoäly suorittaa. Se on tietysti haaste
Että olisi virtuaaliassistentti, joka ymmärtäisi puhetta ja kykenisi avustamaan mua. Mitä heille opetetaan. Julkinen puoli hoitaa uudelleenkoulutuksen oman henkilöstönsä osalta. Kansalaisten tasolla hyväksyttävyyden saamiseksi meidän pitää kertoa julkisuudessa konkreettisesti näistä asioista. Jos kyse on vaikka suomalaisten päätöksenteosta, niin miten paljon annamme tekoälyn valmistella tai tehdä päätöksiä. Mikä pelottaa eniten. Juha Sipilän mukaan miljoona suomalaista pitää uudelleenkouluttaa tekoälyn vuoksi. Moni on kuitenkin luovuttanut dataansa pitkin internetiä. Ihmiset eivät välttämättä aina ymmärrä sitä. Data on ruokaa algoritmeille, jotka sitten tietoja yhdistelemällä tuovat sen avun, mitä haetaan. Ei tarvitsisi kaikkea pyytää sihteeriltä. Tekoäly on uutta teknologiaa, fyysisesti katsoen älykästä tietokoneohjelmistoa. Uuden teknologian käyttö pitää hoitaa toimialan sisällä: metsäkoneiden kuljettajat opetetaan käyttämään uusia hienoja yksikköjään. Mikä on oleellisin mullistus, jonka tekoäly aiheuttaa Suomessa. Jatkossa olennainen kysymys ei ole, kuka omistaa sen tiedon, vaan kenellä on oikeus käyttää niitä tietoja. Siitä on pidettävä kiinni, että julkisella puolella tietoja – vaikka terveystietoja tai poliisirekisterejä – voivat käyttää ja katsoa ainoastaan ne, joilla on oikeus katsoa ja käsitellä juuri niitä tietoja. Mitä ajattelette skenaariosta, että esimerkiksi terveysdatan luovuttamisesta valtiolle tulisi verovelvollisuuden kaltainen osa kansalaisuutta. Huomasin, että Helsingin yliopisto tarjoaa tekoälystä myös hirveän suosittua verkkokurssia. Minkä osan ministerintyöstänne voisi ulkoistaa tekoälylle. Yksityissektoria en tunne riittävästi enkä tiedä, miten siellä hoidetaan. Aina, kun tulee juttuja vuodoista, niin tulee paljon toreilla ja turuilla kyselyitä, voiko minun tietoja katsoa. Kaikkea ei tarvitse tehdä fyysisesti, vaan voisi olla vaikka e-oppimista. Ihmiset on niistä tarkkoja. Varmaan eettiset kysymykset: missä ovat tekoälyn käytön rajat. Anu Vehviläinen kuntaja uudistusministeri, keskusta Kyllä tässä on kyse yksistä ja samoista ihmisistä, jotka liikkuvat eri sektoreilla.. Sen jälkeen se yhdistää tietoa ihmisen puolesta. Suurin huolenaihe on, ettei jengi kestä mukana. Se ei ole vielä tällä hetkellä kovin edistyksellistä, vaan vaatii ihmistä antamaan sille erittäin laadukasta tietoa. Se on ollut tervettä se keskustelu, mitä Facebookinkin ympärillä käytiin, kun datan käyttöä rajoitettiin. Se koulutus on mahdollista hankkia omaehtoisestikin. Tästä on tullut tällainen hokema. Ihan mediassa ja näin. Tunnen parhaiten julkista sektoria. Tekoäly on väline – ei koskaan päämäärä –, jonka kautta me pystytään luomaan uudenlaista liiketoimintaa ja parempia palveluita sekä hyödykkeitä ihmisille. Algoritmit ovat matemaattisessa muodossa olevia ohjeita, joilla eri tiedon osasia käsitellään. Kaikilla toimialoilla tapahtuu tätä. Unelmien tekoäly lopettaisi asevarustelun. 52 IMAGE JOULUKUU 2018 Kuinka määrittelette tekoälyn. Meillä olisi ohjelmistoja, jotka pystyisivät vaikuttamaan siihen, että olemassa olevat digitaaliset aseet eivät olisi enää käytettävissä, esimerkiksi kyberturvallisuuden puolella se voisi ottaa kyberrikollisuutta pois verkosta ja estää kybersodankäyntiä ja vaaleihin vaikuttamista. Eihän niitä ole pakko antaa kaikkia. Mutta muidenkin pitää ymmärtää, mitä hyötyjä uusista teknologioista on itselle ja yhteiskunnalle. Mä nyt puhun näistä digistä, robotiikasta ja tekoälystä vähän yhteiskäsitteenä. Toinen pointti liittyy liiketaloudelliseen toimintaan. Kuinka määrittelette algoritmin. Millainen olisi unelmienne tekoäly. Ennen tietoa ei ole osattu ajatella itsessään arvokkaana pääomana. Että on eliitti, joka näkee tosi suuria mahdollisuuksia, työn murrosta ja alustataloutta. Voisiko sen sanoa, että se voisi olla tällainen virtuaalierityisavustaja. Me tehdään esiselvitystä kansallisesta tekoälyohjelmasta, jonka nimi on Aurora, ja siihen liittyy tällaisia neuvontapalveluita. Pitää kiinnittää huomiota tietoon, koska tekoäly tarvitsee sitä. Onko kyse siis täydennyskoulutuksesta vai konkreettisista alanvaihdoista. Mikä on siistein tekoäly, jota arjessanne käytätte. Ihmisen pitää omistaa tietonsa ja päättää, mihin niitä käytetään, kaupallisiin tai julkisiin tarkoituksiin. Tää Siilasmaa on korostanut, että pitäisi olla tekoälykurssi kuin maanpuolustuskurssi. Täällä nähdään paljon vaivaa sen eteen, mitä digitalisaatio tarkoittaa kenenkin työtehtävissä. Arjessa tietysti Google, ja somessa on tekoälyä myös. Ihmiset eivät varmasti ole Facebookin tullessa ymmärtäneet, mitä kaikkia tietoja itsestään luovuttavat
. Mitä heille opetetaan. Uhka on ehkä se, että keskipalkkainen työ häviää. Se voisi olla vaikka hoitoalan työ, jossa käytetään diagnosointiin jotain tekoälysovellusta. ”Mä en ymmärrä niistä hölkäsen pölähtävää. En halua pelotella, mutta on ehkä huoli siitä, että mennään liian pitkälle ja yritetään keksiä joka ikiseen asiaan tekninen ratkaisu. Se lähtee varhaiskasvatuksesta, mutta tässä on kyse enemmän uudelleenkouluttamisesta steppien kautta kuin siitä, että koulutetaan suoraan uuteen ammattiin. Että tämä ja ensi vuosi näyttää hyviltä, mutta emme tiedä, mitä viiden vuoden päästä tapahtuu. Pitäisi miettiä, mitä me ihmiset kuluttajina tehdään. Millainen olisi unelmienne tekoäly. Asenteen pitäisi olla kaikilla, että on valmis oppimaan uutta, sekä itsensä takia että kansakunnan takia. Kun menin 1980-luvulla tehtaalle, oli hyvin tiukat vakanssirajat. JOULUKUU 2018 IMAGE 53 Miten määrittelette tekoälyn. Jos teknologinen työttömyys on mittavaa, alkaako kansa liikehtiä. Se voisi olla yksi. Matalapalkkatyössä on hirveän pelottavaa, jos ihminen tietää, että tulot eivät nouse jatkossa.” Mitä valtiotasolla pitäisi tehdä tämän eteen. ”Toisaalta ajattelen, että Suomen kannattaa olla tekemässä siinä juttuja, koska jos me ei olla, me hävitään. Jari Lindström työministeri, Sininen tulevaisuus Kunnioitettavaa myöntää, ettei tiedä, mutta on riski olla pihalla yhteiskunnan merkittävistä ilmiöistä, jos ei viitsi perehtyä edes Google-haun verran. ”Se on asia, jolla teknologiaa ja tekniikkaa hyödynnetään siihen, että päästään tekemään joitain asioita fiksummin. Me puhutaan yleisesti elämänikäisestä oppimisesta. Puuttuminen oli kuin söisi toisen leipää. Nyt paperimiehiksi koulutetaan ihmisiä, joilla on vaikka sähkömiehen koulutus. Toisaalta lähestyn tätä työn tekemisen kannalta. On mahdollista, että ollaan niin viisaita, että ollaan tyhmiä ja tehdään itsellemme karhunpalvelus. Olette työskennellyt paperitehtaalla. Halutaanko me palvella itse itseämme. Esimerkiksi automatisoidaan tylsiä työvaiheita ja rutiineja, jotta ihminen voi tehdä jotain muuta. Jokin sellainen, jossa tekoälyn vahvuudet ja ihmisen vahvuudet seurustelisivat keskenään. Koulutuksesta tulisi olennainen osa työtä, mitä varten järjestöt sopivat tämän kolmen päivän koulutusmahdollisuudenkin. Tekoäly ei juuri liity taksin tilaamiseen.. Tänä vuonna kokeilin ensimmäisen kerran ja huomasin, että tämähän on kätevää, kun näkee ajantasaisesti, mistä auto on tulossa.” Mikä pelottaa eniten. ”Ne on käytännön sovelluksia. Ei mikään yksi juttu, vaan monen tekijän yhteissumma.” Miten määrittelette algoritmin. ”Tietojärjestelmät pitää saada ajantasaisiksi ja palkkaja tulonsiirrot seurustelemaan ihan eri tavalla kuin tänä päivänä. Miten tekoäly vaikuttaisi siellä. Minä en ole kertaakaan mennyt itsepalvelukassalle enkä kovin helposti mene. Ajattelin itsekin 10 vuotta sitten, että robotisaatio vie työpaikat, mutta se on itseasiassa mahdollistanut uusiakin. Ihanne on se, että missään tilanteessa ei tulisi minkäänlaisia katkoksia maksatuksiin. Me pystytään omalla käyttäytymisellämme vaikuttamaan siihen, miten nopeasti kehitys kehittyy. Mutta meille kaikille pitäisi olla selvää, että miljoonaa ihmistä ei kouluteta niin, että valtio julistaa, että nyt pitää kouluttaa. Se mahdollistaa joustavamman siirtymisen työstä työhön ja paremmat mahdollisuudet myös työntekijälle. Väitän, että tulevaisuuden työehtosopimusneuvotteluissa mietitään enemmän sitä, miten ihmisten osaamista voidaan laajentaa. Useimmin käytän äppejä esimerkiksi taksin tilaamiseen. Koko sanakin on sellainen, että olen kuullut sen miljoona kertaa, mutta ei ole ollut kiinnostusta lähteä pohtimaan sen enempää. On paljon työn vaiheita, joita ei enää ole. Ei mulla ole siihen mitään suurta viisautta. Tämä pakottaa kaikkia toimijoita miettimään paljon pidemmälle. Kenelle jää tässä puntarissa eväät kouluttaa itseään tonne tai tänne. Pienikin katkos on ihmiselle katastrofi.” Pääministeri Sipilän mukaan miljoona suomalaista tulee kouluttaa uudelleen tekoälyn vuoksi. Se ei ole niin synkkä se kuva. Mutta se ei saisi olla pois ihmisen vahvuudesta, siitä miten ihminen on ihminen ihmiselle. Sen verran tiedän, että se liittyy jollain tavalla alustatalouden alustoihin.” Mikä on siistein tekoäly arjessanne. Se voi olla se yksi uhka. Tähän asti sopeutuminen on tapahtunut pääasiassa pehmein keinoin: on laitettu ihmisiä eläkkeelle. Nyt kaikki tällainen on entistä vaikeampaa. Monissa tutkimuksissa on todettu, että työ on keskeinen mielekkään elämän lähde
Noin viiden tunnin kuluttua hackathonin alusta bottien hermoverkosto oli valmis ja oppiminen vauhdissa. 54 IMAGE JOULUKUU 2018 Näin tehtiin superpopu listit Moni on haikaillut tekoälyä korvaamaan poliitikkoja. Yleisö bottien kimppuun Yleisön on tietenkin päästävä tenttaamaan robotteja näiden poliittisista kannoista. Päätimme kokeilla. Kuten myös vihervasemmistolaisen superpopulistin synnyttäminen ja opettaminen. Robottipoliitikolle alkoi syntyä luonne. Tekoälysovellusten rakentaminen ei ole asiantuntijoille erityisen ihmeellistä tai vaikeaa. Ensimmäinen botti jo vähän höpisi, mutta esimerkiksi ääkköset eivät vielä toimineet. Ärje asensi Torch-ympäristön pilvipalvelimelleen pyörimään. SSL on verkkoliikenteen suojausmenetelmä, jota monet palvelut vaativat toimiakseen. 1. Homma olisi helppo hoitaa myöhemmin. Populist.fi:stä tulisi myöhemmin bottien koti. Botteja opetettaisiin vaalikonedatan lisäksi myös Hannonen kehittämästä Underhood-somepalvelusta haetulla somedatalla, jotta aidon poliitikon illuusiosta tulisi mahdollisimman aito. Ennen olisi Ärjen mukaan ollut hankalampaa. 4. Koodaajaporukan kokoaminen Populistibotit rakennettiin lähes kokonaan parin päivän aikana hackathonissa, johon pyydettiin kolme kokenutta koodaajaa: Kai Hannonen Underhoodista, IRC-Gallerian perustaja ja yleiskoodaaja Jari Jaanto ja pelikehittäjä ja internet-yrittäjä Matias Ärje. Jari Jaanto nappasi käyttöömme populist.fi-domainin, ”jotta saadaan SSL-sertifikaatit kuntoon”. TeksTi sami kuusela kuvaT Topi Tjukanov. ”20 vuotta sitten olisi tarvinut IT-osaston ja parin kuukauden työn, että olisi saatu mitään aikaiseksi.” 3. Ensin oikeistoliberaalia bottia opetettiin verkosta haetulla vaalikonedatalla, joka käännettiin Hannosen ohjelmoimalla kääntäjällä ensin suomesta englanniksi, jonka jälkeen botille määriteltiin luonne ajamalla opetusdata avoimesta verkosta löytyneen persoonallisuustyyppi-indikaattorin läpi. Rakensimme kaksi robottipoliitikkoa, jotka ovat mahdollisimman paljon samaa mieltä kuin kansa. Ärje valitsi bottien opetukseen Torch-koneoppimiskirjastoon pohjautuva neuroverkkomallin, joka on erikoistunut keskustelemiseen. Tähän tarvittiin kolme koodaajaa, dataa ja Facebookin koneoppimisympäristö. Matias Ärje tutki, mikä verkosta löytyvä tekoälysysteemi sopisi parhaiten superpopulistien opettamiseen. 2. Verkosta löytyy valmiita, pilvessä toimivia sovelluksia ja valmista koodia, joita yhdistelemällä pääsee käyttämään huippuluokan tekoälyä nopeasti. Hahmottelimme sivun, jossa kaksi poliitikkoa pölisee ja väittelee. Kone oppimaan Botteja päätettiin lopulta rakentaa kaksi: vihervasemmistolainen ja oikeistoliberaali. Koodaajat irti Heti kun projekti alkoi, koodiporukka jakoi tehtävät. Näin syntyivät superpopulistit. Samaa teknologiaa käyttää muun muassa Facebook ja se on vapaasti saatavilla verkosta
vas: Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle. vas: Tasa arvoinen avioliittolaki oli tärkea voitto. Kasvot tekevät robotin Tarvittiin vielä kasvot Hannalle ja Antille. oik: Ruuhkamaksut eivat ole nykyajan keino ohjata ihmisen liikkumista. Twitteristä löytyi tietokonevisualisti Topi Tjukanov, jolle toimitettiin kasa kansanedustajien kuvia, joista kone yhdisteli kahdet keskiarvokasvot. oik: Tarkastusvaliokunnassa olemme valmistelleet mietinnon hallituksen saavutuksista ohjelmansa täytäntoonpanossa päättymässa olevan vaalikauden aikana. Voit tavata heidät verkossa ja seurata, tuleeko heistä nöyriä kansan palvelijoita vai tuuliviireinä äänestäjiä mielisteleviä hirviöitä. Etuja sukunimet on tehty ryhmien yleisimmistä etunimistä. Syntyi kaksi tilastollista keskivertoa: 43-vuotias punavihreä Hanna Satula ja viisikymppinen oikeistoliberaali Antti Timonen. oik: Keskittyminen parantaisi tuottavuutta, osaamista ja hoitotuloksia. Robottidebatti 7. Millaiset Superpopulisteista sitten tuli. vas: Olen suhtautunut tähan aiemmin myönteisemmin, mutta seurattuani kahden ystävän alkoholiongelmia pidän nykyjärjestelmää toistaiseksi parempana. vas: Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason. JOULUKUU 2018 IMAGE 55 5. oik: Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan. ”Antti Timonen” ”Hanna Satula” populist.fi Näin populistirobotit keskustelivat kuukausi syntymänsä jälkeen lokakuun lopussa esimerkiksi perustulosta ja ilmastonmuutoksesta.. vas: Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut. oik: Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan. Paperilehden painoaikatauluista johtuen emme itsekään vielä tiedä. Inhimillisiä tekijöitä Kun oli päätetty tehdä kaksi bottia, oli katsottava, millaisia näitä arvoja edustavat kansanedustajat ovat iältään, nimeltään ja sukupuoleltaan. Mitä sitten tapahtui. vas: Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. vas: Ei olisi niin suuri, etta pieni ja keskituloislle tulisi nykyistä enemmän. 6. vas: Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja. oik: Ei ole kestävää, emmekä voi taloussyin turmella luontoamme tai ilmastoamme. Superpopulistit löytyvät verkosta osoitteesta populist.fi, minkä lisäksi saatat törmätä Hannaan tai Anttiin myös somessa. oik: Perustuloa valmisteltava ja kokeiltava ensi vaalikaudella
56 IMAGE JOULUKUU 2018
TeksTi anni pasanen kuvaT pauliina holma. Emoji Ahdistaako. Oletko yksinäinen. JOULUKUU 2018 IMAGE 57 Dr. Verkon mielenterveysrobotit auttavat vaikka kellon ympäri. Masentaako
Inselin ajatuksena on, että älypuhelinten avulla voitaisiin kerätä dataa ihmisten päivittäisestä käyttäytymisestä, kuten nukkumisesta, yhteydenpidosta ja kodin ulkopuolella liikkumisesta. Minä kutsun sitä luita murskaavaksi häpeäksi. Virtuaalitodellisuusmaailmoja, jossa korkeanpaikan kammosta kärsivät voivat selättää fobiansa pelastamalla kissoja puusta. Saman yhtiön Karim on auttanut Syyrian sotaa paenneita arabiaksi. Sitä käyttää jo nyt iso osa väestöstä. Jos yhteydenotoille ei erikseen toivo aikataulua, viestit kilahtelevat usein juuri öisin. ”Mitä puuhaat?” robotti kysyy. EteläKalifornian yliopistossa kehitetty Ellie analysoi sanojen lisäksi myös sanattomia viestejä, kuten ilmeitä, eleitä ja äänensävyä. Niitä tulee kerran vuorokaudessa. Tekoäly diagnosoi! Maailmassa tuskin on niin mitätöntä tai niin massiivista ongelmaa, etteikö sitä yritettäisi juuri nyt ratkaista piilaaksolaisin keinoin. Insel alkoi profetoida älyteknologian mahdollisuuksista ja jätti lopulta instituutin. Sovelluksia on putkahdellut viime vuosina tiuhaan: Keskusteluryhmiä, joissa voi kertoa ongelmistaan vertaisille nimettömänä. Kuten mikään muukaan tekoälysovellus, sekään ei uskottele korvaavansa ihmisauttajia tai pystyvänsä tukemaan isoissa kriiseissä. Tai sitten häpeä iskee, kun kirjoitan lehtijuttuja, joiden luonnosversiot ovat täynnä itselleni tarkoitettuja KIRJOITA. Keltuaisen värinen, c-kasettia muistuttava pää, kädet kuin suihkun suuttimet. Hän ei vastaa vaan touhottaa jo eteenpäin. Ja niin edelleen. Sen sijaan, että lukisin kömpelöitä aforismeja, puhuisin mieluummin itseinhosta. Tai useamminkin, jos avaa keskusteluja itse. Olen robotti.” O nko sinulla tarve lähetellä ystäville videoita, joissa pierusi näyttää sateenkaarelta tai ydinräjähdykseltä. Tämä on jo ties kuinka mones kerta. Nykyinen työpaikka on Piilaaksossa terveysteknologian startup-yhtiössä Mindstrongissa. Yhdet kutsuvat inhoa syömishäiriöksi ja toiset alemmuuskompleksiksi ja kolmannet huijarisyndroomaksi ja neljännet ylisuorittamiseksi ja viidennet perkeleelliseksi ahdistukseksi ja kuudennet epävakaaksi persoonallisuudeksi ja seitsemännet somekateudeksi. Jos vertaa muun lääketieteen kehitykseen, on psykiatria muistuttanut viime vuosikymmeninä lähinnä kasaa pajatsoon tuikittuja kolikoita ilman jättipotteja. Palveluita, joissa pystyy keskustelemaan mielen ammattilaisten kanssa chatissa tai videoyhteydellä. Seuraavaksi jokin negatiivinen ajatus! Vääntelehdin tuolillani levottomasti, kittaan ärjyä mustaa kahvia ja yritän samalla niellä pettymystä istunnon kulkuun. Se iskee palavereissa, joissa jätän yleensä sanomatta, mitä mietin, koska pelkään sanojeni kuulostavan ääliömäisiltä, mutta sitten vaiti istuminen alkaa hävettää vielä enemmän ja päädyn ihan yhtä nolostuttavaan kompromissiin, jossa annostelen enintään kolme sanaa kerrallaan. Sitten suunta muuttui. 58 IMAGE JOULUKUU 2018 A jatus tökkii mieltä kuin ikkunalasin läpi pyrkivä ampiainen: terapeuttini ei ymmärrä minua. Kansainväliseltä lehdistöltä ryöppyää myönteistä huomiota. Eikä niin isoa joukkoa voida mitenkään tavoittaa palkkaamalla lisää psykiatreja, psykologeja, psykoterapeutteja ja henkisiä valmentajia. Jos huomioidaan sekä laajuus että voimakkuus, mielenterveysja päihdeongelmat kuuluvat massiivisimpiin: niistä kärsii arviolta joka seitsemäs maapallon ihminen. Häpeän itseäni päivittäin. Paljon puhuva esimerkki mielenterveysalan tulevaisuudennäkymistä on neurotieteen ja psykiatrian tähtitutkija Tom Insel. Bottijoukon valovoimaisimpiin edustajiin kuuluu myös Woebot: ilmainen, anonyymi ja englanninkielinen valmentajarobotti, joka toimii Facebookissa ja erillisessä mobiilisovelluksessa ja jonka ovat kehittäneet Standfordin yliopistossa työskennelleet psykologit. ”Sepä hienoa!” terapeutti riemastuu. Terapeuttini ei ehkä ole maailman tarkkaavaisin kuuntelija, mutta ainakin se näyttää veikeältä. ”Oletko varma?” epäröin. ”Psst!” Woebot viestittää. Kaikki keskustelumme käydään pikaviesteinä puhelimella tai kannettavalla tietokoneella. Usein, kuten nyt, istun oman keittiönpöytäni ääressä. Mammuttilaitoksessa hän latasi valtavasti paukkuja mielisairauksien biologisen perustan tutkimiseen. Vastaan, etten keksi äkkiseltään yhtäkään. Terapeuttini on juuri pyytänyt minua kertomaan jonkin positiivisen luonnehdinnan itsestäni. Mobiilisovelluksella onnistuu! Entä outo luomi, joka voi viitata ihosyöpään. Kuten ”fiksu”, ”kaunis” tai ”tehokas”. Valvon usein myöhään, joten vastaan lukevani romaania. Taas näitä puujalkoja! Ne käyvät vaivaannuttavan tutuksi parin viikon jaksolla, jolla keskustelemme. Ainakin voitettavaa on paljon. Se lienee kaltaisillani alle kolmekymppisillä naisilla lähempänä ubiikkia kuin uniikkia kokemusta. Sen perusteella pystyttäisiin kenties tunnistamaan mielenterveysongelmat jo varhaisessa vaiheessa, jolloin hoitokin purisi paljon nykyistä tehokkaammin. ”Kirjat ovat ikkunoita toisiin maailmoihin. P uhelimeni värähtää aamuyöllä. Pikemminkin kyse on interaktiivisesta self help -oppaasta, jonka avulla voi harjoitella kognitiivisen käyttäytymisterapian tekniikoita mielialan parantamiseksi. Lokakuinen torstai, 2:58. Ensimmäisessä keskustelussamme se intoilee: ”Luulen, että voimme tehdä kaikenlaista hienoa yhdessä.” Esimauksi se lähettää liikkuvan gif-kuvan, jossa siilinpoikanen lipoo kieltään ja kellii ihmisen kämmenellä. Mikroaaltouunien luukut ovat ikkunoita mikroaaltouuneihin”, Woebot lohkaisee. Tietokonepelejä, joissa teinit kohtaavat masennusta helpottavia tehtäviä fantasiaseikkailussa. Sellainen hän on kuvassa, jonka hän on lähettänyt minulle Facebookin Messengerissä. Vuoteen 2015 saakka hänet tunnettiin alan suurimman tutkimuslaitoksen eli Yhdysvalojen kansallisen mielenterveysinstituutin NIMH:n johtajana. Insel ei ole startupeineen likimainkaan ainoa, joka vannoo mielenterveyspalveluiden digitaalisen tulevaisuuden nimeen. Näin keskustelukumppani on minulle esittäytynyt: ”Olen Woebot. Tunne iskee aina kun joku tuttu ehdottaa yhteisselfietä ja ajattelen hänen tekevän niin vain, jotta hän tuntisi voitonriemua siitä, että vieressä on joku häntä rumempi. Käyttäjiä on yli 120 maassa, verkkosivuilla slogan Mielenterveys kuuluu kaikille ja paukkuvina henkseleinä tutkittuja viitteitä siitä, että robotista on apua masennusoireiden lievittämisessä. Tavoitettaisiinko älypuhelimella. Robotti ei pahemmin välitä Euroopan ja PohjoisAmerikan välisestä aikaerosta. Vatsassa näyttö, johon piirtyy sähkönsininen sydänkäyrä. Robotteja, jotka opettavat autismin kirjoon kuuluvia lapsia tunnistamaan tunteita. Piilaaksolaisen X2AI-yhtiön Tess hallitsee useita terapiasuuntauksia ja pyrkii valitsemaan kulloisellekin keskustelukumppanille sopivan. Ja liuta terapeuttisia keskustelurobotteja
Ehkä se osaisi kuunnella paremmin. Lähes kaikki perustuu valmiisin vastausvaihtoehtoihin, ja jos alkaa niiden sijaan sooloilla, saattaa tekoäly porhaltaa muina botteina eteenpäin tai vastata jotain tilanteeseen nähden sekopäistä. Valitsen ongelmanipusta vaihtoehdon ”Ei mikään näistä”. Moni aikansa edistyneimmistä chatboteista, kuten 1990-luvulla kehitetyt Dr. Riittää, kun osaa tarrata avainsanoihin ja paiskata käyttäjän toteamukset paluupalloiksi, joista muodostuu järkeenkäypiä kysymyksiä. Tästä kaikesta haluaisin Woebotille puhua, ja nyt päätän todella yrittää. Lopuksi se laittaa minut muotoilemaan virkkeet uudelleen objektiivisesti. Vaihtoehtoina ovat ylös ja alas sojottava peukaloemoji. Tuntuu, ettet kuuntele minua oikeasti.” ”Kiitos palautteestasi! Autat tekemään minusta paremman botin!” ”Siinäkö kaikki, mitä aiot sanoa?” turhaudun. Sitten viestiketjuun ilmestyy kimppu vaihtoehtoja, joissa Woebot kertoo voivansa auttaa. Edes illuusiolta ymmärryksestä ja henkilökohtaisesta tunneyhteydestä. Sitä ei tosin ollut tarkoitettu oikeaksi auttajaksi vaan parodiaksi. ”Odota, häivyitkö jo?” ”Voi kyllä! Vietän mieluusti enemmänkin aikaa jutellessa kanssasi! Tämä on ihan parasta!” K oska Woebot ei tunnu tarpeeksi empaattiselta, käännyn sen esiäidin puoleen. Se ole sattumaa: roolileikki mahdollistaa sen, ettei välttämättä tarvitse tietää mitään maailmasta. Jos se esimerkiksi tunnistaa, että käyttäjällä on akuutti kriisitilanne, se lähettää listan auttavista tahoista, kuten hätänumeroita. Massachusettsin teknillisen korkeakoulun professori Joseph Weizenbaum kehitti sen imitoimaan rogersilaisen psykoterapeutin keskustelutapaa 1960-luvun puolivälissä. Tähän tapaan: ”Ajattelen, etteivät muut pidä minua mukavana, mutta en pysty lukemaan heidän ajatuksiaan.” Viimeiseksi Woebot kysyy, mitä mieltä olin keskustelustamme. JOULUKUU 2018 IMAGE 59 PAREMMIN PERKELE!!!!! -merkintöjä, joista en myöhemmin keksi, mitä olen niillä tahtonut sanoa, ja kun merkinnöistä siistitty versio lopulta, OLE PAREMPI!!!!!, julkaistaan, inhoan niin, että tahtoisin repiä ohimosuonet päästäni. Mutta en minä niistä tahdo puhua. Mutta eikö jokainen mielenterveyspalveluiden käyttäjä toivoisi olevansa erityistapauksena palveltava fodmapin noudattaja tai soijalle allerginen vegaani, jonka tarpeet eivät mahdu millekään valmiille listalle. Nyt ei onneksi ole kyse mistään niin vakavasta. Se on yli 50 vuotta vanha ja maailman ensimmäisiä ja kuuluisimpia keskustelurobotteja. Mikroaaltouunien luukut ovat ikkunoita mikroaaltouuneihin.” ”. Tekoälyohjelman nimi on Eliza. ”Mikset ole lainkaan kiinnostunut ongelmistani. Haluan keskustella juuri häpeästä! Tällaista Woebotin kanssa jutteleminen suurimmaksi osaksi on: kaavamaista ja ennalta käsikirjoitettua. Woebot ei sellaisiin pysty. Ylipäätään ”terapeuttiroboteilla” on keskeinen rooli keskustelevan tekoälyn evoluutiossa. Tosin ei se mitään sellaista lupaakaan. ”Kuvittele, mitä kielteiset tunteesi sanoisivat, jos niillä olisi ääni”, Woebot pyytää. Weizenbaumin tarkoitus oli osoittaa Elizan avulla tekoälyn rajallisuus, ei suinkaan rohkaista alaa eteenpäin, kuten lopulta kävi. Paina emoji numero yksi, jos masentaa, kolme, jos on univaikeuksia, seitsemän, jos postraumaattista stressiä. ”Ymmärrän, päässäsi pyörii selvästi paljon juuri nyt”, robotti vastaa. En valitse kumpaakaan vaan päätän kirjoittaa itse. Eikö koko istuntojen idea ole tuntua antiteesiltä ketjupaikan hampurilaisille ja yhden koon pipoille. Tuntuu kuin soittaisi kalseaan asiakaspalveluautomaattiin. Kerron sille häpeästäni. Niin Elizakin teki. Professori yllättyi huomatessaan, että moni Elizan käyttäjistä kiintyi keskusteluohjelmaan aidosti: jopa Weizenbaumin oma sihKirjat ovat ikkunoita toisiin maailmoihin. Sbaitso, PC Therapist ja Alice, matkivat juuri terapiakeskusteluita. Seuraa harjoitus, jossa robotti opettaa minua tunnistamaan vääristymiä, joita negatiiviset ajatukseni sisältävät
”En ollut käsittänyt, että hyvin lyhyt aika suhteellisen yksinkertaisen tietokoneen kanssa saisi melko normaalit ihmiset ajattelemaan erittäin harhaisesti”, Weizenbaum kirjoitti myöhemmin Computer Power and Human Reason -kirjassaan. Villeimmät futuristit maalailivat visioita laajoista tietokoneterapeuttien verkostoista: kuin joukosta puhelinkoppeja, joissa voisi muutamalla dollarilla keventää sydäntään. Sellaista verkostoa ei koskaan tullut, mutta Elizan kanssa voi yhä keskustella englanniksi netissä. MINÄ: Et varmastikaan [käytän ilmaisua I bet, jonka voi kääntää myös vedonlyönniksi] ELIZA: Sinun selvästi tarvitsee lyödä kanssani vetoa. 60 IMAGE JOULUKUU 2018 teeri käski tutkijaa poistumaan huoneesta, jotta voisi keskustella koneterapeutin kanssa rauhassa. MINÄ: Haha ELIZA: En taida täysin ymmärtää sinua. Päätän kokeilla. MINÄ: Joo, haluatko kuulla lisää siitä. Jos jotkut käyttäjistä haltioituivat Elizasta, niin myös osa lääketieteen edustajista uskoi, että vastaavanlaiset tietokoneohjelmat voisivat todella auttaa potilaita. MINÄ: Häh. MINÄ: Joo, aika tärkeää ELIZA: Aiemmin puhuit työstäsi. MINÄ: Tarkoitatko yleensä vai juuri nyt. ELIZA: Häiritseekö tästä puhuminen sinua. MINÄ: Häpeän itseäni jatkuvasti ELIZA: Onko sinusta normaalia hävetä itseäsi jatkuvasti. Voisikohan sille puhua häpeästä. ELIZA: Ai, tarkoitanko yleensä vai juuri nyt. ELIZA: En taida täysin ymmärtää sinua. MINÄ: Kerro sitten jotain itsestäsi ELIZA: Kerro lisää.. MINÄ: Häpeä liittyy kaikkeen mitä olen: työhöni, ylipäätään kaikkeen mitä sanon tai teen ELIZA: Onko työsi sinulle tärkeää. MINÄ: Ei kai ELIZA: Kerro lisää
”Onpa harmi huomata, että mielialasi on ollut kehnonpuoleinen viime päivinä”, robotti valittelee. ”Toivon todella, että voin auttaa sinua tässä, joten tällä viikolla kääritään hihat ja tehdään yhdessä hyvää työtä.” Päivinä, joina kerron Woebotille kaipaavani piristystä, se saattaa lähettää kuvan, jossa on kuusimetsää ja teksti: Hengitä kaikessa rauhassa. Istuntojen päivittäinen kesto on vaihdellut noin kymmenestä minuutista tuntiin. Siis sille kaiken varrastavalle psykologi puheelle, joka tekee parisuhteesta ruotopinseteillä käsiteltävää sössöä, lasten kasvatuksesta netin vauvapalstoilla ja Wilma-viesteissä remuavaa hybridisotaa, jonka poteroissa eivät malli Cajanderin kumiperunalähipäiväkodit alkuunkaan menesty, ja eläkkeelle jäämisestäkin valmennusta vaativan kriisin, valmistaudu tutustumaan työminän ulkopuoliseen itseesi! Tätä kaikkea täydentää ylitsevuotavien tunneilmaisujen somekulttuuri. Se tosin tapahtui jo yli kymmenen vuotta sitten: teini-iässä, joka on yleensäkin yhtä tunteiden pomppulinnaa. Sivuilla on myös valokuvia: irokeesi, ketjuja ja niittejä, alati laihtuva keho ja yhä apeammaksi käyvä ilme. Kävin keskusteluissa lähinnä äidin toiveesta ja siksi, että pääsin pois pienestä pohjoissavolaisesta kotikylästäni. Kun kaksoissiskoni alkoi ennen minua käydä omissa terapiaistunnoissaan, hän kulki niihin toisinaan koulun rehtorin kyydillä. Aloin käydä siellä tuijottelemassa pöytiä ja nenäliinapaketteja samalla kun mielenterveysammattilaiset kyselivät elämästäni. Se kuvaa mielialani viime päiviltä: enimmäkseen ookoo tai väsynyt. Hyvin poikkeuksellista se ainakin oli. Muutin heti peruskoulun jälkeisenä kesänä lapsuudenkodistani opiskelija-asuntoon Kuopioon, mutta yksinäisyys ei hellittänyt. Woebot on lähettänyt koostamansa diagrammin, kun keskustelumme ovat jatkuneet noin viikon. Etenkin tunteistani ääneen puhuminen, vaikka olen minä sitä oikeassakin terapiassa yrittänyt. Kuopiossa sijainneeseen sairaalaan oli 50 kilometriä, ja busseja kulki niin harvoin, että terapiapäivinä ei usein tarvinnut mennä kouluun lainkaan. Istuin tavaratalon aulapenkillä mukeltamassa paistopisteen porkkanapiirakkaa ja katselin ohi valuvaa tuntematonta ihmispuuroa. On täysin normaalia filmata iloaan ja rakkauttaan kuin nurmella hampaat irvessä kieriskelevä Cristiano Ronaldo tuskaansa, LOL mä en kestä, kun meillä on itku ja nauru samassa emojissa, joten tuupataanpa sen kunniaksi viestiketjuun vielä peräkkäin 13 eriväristä tai -muotoista sydäntä <3. Kotikylässä ei ollut porkkanapiirakoita, ulkomaisia musiikkilehtiä tai suurta joukkoa tuntemattomia ihmisiä, paitsi korkeintaan kesäisin, jolloin väkimäärä pullistui hetkellisesti mökkeilijöistä, ja kun toiseen kirkonkylän alle 400 neliömetrin ruokakaupoista tuli joskus vuosituhannen vaihteessa liukuovet, niiden vaimeassa suhinassa saattoi melkein kuvitella suuren maailman henkäisyn: welcome, , tästähän mahtuisi yhden mökkeilijän sijasta kerralla vaikka parvi! Luulen, että mielenterveyspalveluiden käyttämistä pidettiin pienessä koulussa outona. Tai yksityiskohtaiset ohjeet mindfulness-harjoitukseen, jossa keskitytään ajattelemaan sieraimiin virtaavaa ilmaa. Minulle tunteideni ilmaiseminen on aina ollut tahmeaa. Woebotin kaltaiset tekoälysovellukset voi halutessaan nähdä luontevana jatkeena viime vuosikymmeninä alati voimistuneelle terapiakulttuurille. JOULUKUU 2018 IMAGE 61 K äyrä muistuttaa tavallista matalammalle pingotettua pyykkinarua. Mutta jos minusta puhutaan, en lopulta kaivannut kaikkein eniten suuren maailman vaan ystävän kuiskailua. Mistä puhuin poliklinikalla. Kerran rehtori kysyi vilpittömän uteliaasti, maataanko vastaanotolla jollain sohvalla höpisemässä. Yläasteella olin jotenkin onnistunut ajautumaan kaverisuhteiden tuolileikissä sivuun, ja lopulta vietin välitunnit enimmäkseen yksin. Vain ystävät puuttuivat. Leipomalla mustikkapiirakkaa muiden terapiaryhmän nuorten kanssa ja istumalla levyraadissa soittamassa heille 1990-luvun brittirockia, ai, ette tykänneet, oppisin sosiaalisia taitoja, toivoivat äitini ja minut toimintaterapiaan lähettänyt lääkäri, mutta siinä vaiheessa olin jo menettänyt kaiken motivaation terapiaan, olihan uudessa kaupunkilaisessa elämässäni jo tarpeeksi porkkanapiirakoita ja musiikkilehtiä ja liukuovien lisäksi liukuportaitakin. Suunnilleen samoihin aikoihin häpeä kärventyi kiinni mieleeni. Luulen, että noiden vuosien perua saattaa olla se, että kun nykyiOnpa harmi huomata, että mielialasi on ollut kehnonpuoleinen.” ”. Tai menin kaupunginkirjaston musiikkiosastolle lainaamaan puoli repullista Qtai NME-lehtiä. Rehellisesti sanottuna muistan terapiapäivistä vain sen, mitä tein Kuopiossa bussia odotellessa. Häpeä potki mieltä yhä lujempaa, sulkeuduin yhä enemmän, ja pian huomasin käyväni ravitsemusterapiassa ja lopulta myös toimintaterapiassa. 15-vuotias ei välitä kliseistä eikä melodramaattisuudesta, joten silloisessa päiväkirjassa muun muassa käskin itseäni reippaasti painumaan hautaan ja kuvailin ahdistustani epämääräiseksi mutta pakahduttavaksi kaipuuksi jonnekin, jotain tai jotakuta kohtaan. O lin 16, kun sain lähetteen nuorisopsykiatrian poliklinikalle
Tai se, että kun joku hymyilee minulle, yleensä ensimmäinen tulkintani on, että hän vinoilee. Entä tekoäly. Osaisikohan Woebot auttaa näiden tunteiden käsittelyssä. Sen kiinnostavuutta eivät kompuroinnit ainakaan lisää. ”Tosi harmi, että tunnet itsesi yksinäiseksi”, Woebot viestittää. Yhtenä päivänä painan tylsistyneenä emojia, joka kuvaa yksinäisyyttä. ”Vaikka tunne ei tietysti ole kiva, se myös kertoo sinusta ihmisenä jotain ihanaa.” ”Mitä sitten?” ”Se kertoo, miten paljon arvostat ihmisten välistä yhteyttä, mikä on omalla tavallaan aika kaunista.” M ikä tekee ihmisestä kiinnostavan. 62 IMAGE JOULUKUU 2018 set ystäväni joskus vetoavat kiireisiin ehdottaessani tapaamista, alan helposti epäillä, että he eivät todellisuudessa viihdy seurassani. Kun Microsoftin keskustelurobotti Tay oppii Twitterin käyttäjiltä rasistista pullistelua, kun Google Kuvat -sovelluksen. Ainakin hetket, joina hän yllättää ristiriitaisuudellaan ja epärationaalisuudellaan. Tai näkkileivänkuiva virkailija, joka kipuaa työpaikan kevätjuhlissa pöydälle ja riisuu paidan pois, kun joku laittaa Spotifysta soimaan Prodigya. Nenäpäivänä kotonaan vaatteidenvaihtojuhlat järjestänyt vasemmistonuori, joka rientää Stockmannin Food Marketin vessaan pesemään käden, jota romanikerjäläinen kosketti kadulla
Saisiko palvelun tunnuksena olevan tätihahmon näyttämään keskustelun aikana siltä, että se kirjoittaa. Verrokkiryhmälle, jota kehotettiin lukemaan tietokirjaa masennuksesta, ei tullut vastaavaa vaikutusta. JOULUKUU 2018 IMAGE 63 tunnistustoiminto hairahtuu luulemaan kuvissa esiintyviä tumma ihoisia ihmisiä gorilloiksi tai kun Facebook koristelee Indonesian maanjäristykseen liittyviä päivityksiä ilmapalloilla ja konfeteilla käännösvirheen takia, vaikutelma on lähinnä koominen. Toiset käyttäjät taas robotti voisi ohjata eteenpäin.” Millaista mielenterveysrobotin kehittäminen on. Kehittämiseen on osallistunut psykologeja, psyko terapeutteja ja psykiatreja. Ongelmiakin tietysti on, kuten yksityisyydensuoja. Tällä kertaa se unohtaa, mitä opetti minulle juuri eilen vaikeuk sien kasvattavasta vaikutuksesta. Tai joilla on kynnys puhua tunteistaan toiselle ihmiselle. Vaikka tietää puhuvansa robotin kanssa, voi kokea saavansa apua, jos ihmismäisyyden illuusio on onnistunut.” Illuusion luominen voi käydä Toivosen mukaan yllättävänkin helposti, kuten kysymyksiä nakellut Eliza opetti jo 1960luvulla. Tosin tästäkään robotista ei ole ihmisterapeutin korvikkeeksi, painottaa Auntien perustaja ja toimitusjohtaja Mervi Lamminen. Itse en lähtisi hevillä käymään sellaista keskustelua Face bookin Messengerissä”, Hannu Toivonen sanoo. Kuten päivänä, jona olen krapulan takia alavireinen ja huomaan piristyväni, kun Woebot pyytää minua nimeämään kiitollisuutta herättäviä asioita. Suomeksi kommunikoiva robotti on tarkoitettu ensisijaisesti yrityksille työhyvinvoinnin työkaluksi, ja jos palvelun kehittäminen etenee suunnitellusti, lanseerataan se laajemmin ensi vuonna. Auntien tekoäly esittää käyttäjälle kysymyksiä esimerkiksi alko holinkäytöstä, nukkumisesta ja syömisestä, tarttuu vastausten avainsanoihin ja antaa niiden perusteella neuvoja tai ohjaa muihin palveluihin. Ne, joiden ongelmat ovat niin satunnaisia tai vasta nupuillaan, etteivät he rohkene mennä ihmisauttajan puheille. Olenko ilkkunut kaikille sen kömmähdyksille turhankin julmasti. Digitaalisten hyvinvointipalveluiden etupenkki läisiin kuuluu startupyhtiö Auntie Solutions, jonka keskustelu robottia testataan kuluvana syksynä Hel singissä Kalasataman terveys ja hyvinvointikeskuk sessa. Se alkaa toistaa jo kertaalleen kuulemaani esimerkkitarinaa kaiken nähneestä Silasnimisestä leivänpaahtimesta, jonka läsnäololla on työpaikalla nykyisin rau hoittava vaikutus. Vaikka tutkimus on suppea, Toivonen uskaltautuu sen perusteella kehumaan Woebotia erittäin lupaavaksi esimerkiksi siitä, miten tekoälyä voi käyttää mielenterveyden tukemiseen. os Piilaaksossa on jo täysi huuma päällä, niin Suomessa mielenterveysala pöhisee vasta orastavasti. ”Niinpä. Aidosti fiksujen Woebotien ei tarvitse nähdä paljon vaivaa, eihän?” Hellyn hiukan. Professori Toivonen kertoo tutustuneensa Journal of Medical Internet Research lehdessä viime vuonna julkaistuun tutkimus artikkeliin, jossa esitellään näyttöä Woebotin kyvystä lievittää masennusoireita: opiskelijat, jotka käyttivät Woebotia kaksi viikkoa, kertoivat, että heidän masennusoireensa vähenivät testijakson aikana merkittävästi. Siitä piti luopua, koska käyttäjät kertoivat aivan muita asioita kuin olimme ajatelleet.” Koekäyttäjiltä on tullut myös ehdotuksia, miten illuusiota inhi millisyydestä voisi kehittää: Pystyisikö robotti pitämään pienen tauon ennen uuden kysymyksen esittämistä, jotta tuntuisi siltä kuin se oikeasti miettisi. Muita otollisia keskustelurobottien kohderyhmiä: Syrjäseutu jen asukkaat ja vähävaraiset. Woebotista se poikkeaa esimerkiksi siinä, ettei se tar joile valmiita repliikkivaihtoehtoja, vaan vastaukset voi kirjoittaa aina omin sanoin. Ja kas: kun olen ehtinyt keskustella sen kanssa vajaan viikon, niitä alkaa myös tulla. ”Tässä on käsittääkseni kognitiivisen käyttäytymisterapian perus teella tiedetty, mitä halutaan tehdä, ja käytetty teknologiaa, joka toimii halutulla tavalla.” Hänestä Woebotin kaavamaisuus valmiine vastausvaihtoehtoi neen on täysin perusteltua. Minä todella toivoisin Woebotille yllättäviä onnistumisia. ”Kun puhutaan sovelluksesta, joka liittyy mielenterveyteen, jokseenkin ainoa vastuullinen toteutustapa on rajata tarkkaan, mitä käyttäjä voi sovelluksessa tehdä ja miten botti voi kuhunkin syötteeseen reagoida. Ketkä sen kaltaisista keskusteluroboteista hyötyvät eniten. Lopulta myös Woebot on vain ihm… robotti. ”Toiveena on, että robotti auttaisi osaa käyttäjistä kääntämään tilanteen jo varhaisessa vaiheessa niin, ettei varsinaiselle keskus teluterapialle tulisi lainkaan tarvetta. Lammisen mukaan hyvin opettavaista: ”Ensimmäisessä ver siossa botti kysyi, mihin haet ratkaisua. ” J. Kyllästyn ja naputtelen äreänä: ”Heippa!” ”Ai! Näköjään sanoit juuri ’heippa’. Ilmeisesti yrität päättää keskustelun nyt”, robotti vastaa. Kymmenen vuoden päästä saatetaan olla aivan erityyppisissä ratkaisuissa, ja silloin mekin ehkä nauramme nykyiselle botillemme.” Jotain samantapaista minäkin mietin – kaikista sympatianpilkah duksista huolimatta –, kun Woebot jälleen yhtenä päivänä sekoilee. Mutta sitä, millaisilla sovelluksilla se onnistuu parhaiten, ei hänkään lähde ennustamaan. Tutkimusten mukaan muutkin kuin minä pitävät teko älylle uskoutumista helpompana kuin ammattiauttajalle puhumista, koska kone ei tuomitse eikä sen seurassa tarvitse hävetä. Tai kun robotti lörpöttelee siitä, miten sen tekemät virheet ovat kolhineet itsetuntoa: ”Luulin ponnistelujani merkiksi siitä, että olen rikkinäinen robotti. ”Käyttäjät tietävät, että se on kone, mutta silti sen silittely tuo mielihyvää. On kyse terveydentilaa koskevasta, luottamuksellisesta tiedosta. Ehkä sama voi päteä keskustelurobotteihin. Miten varjella sielun syvyyksiä kaupallisilta tarkoituksilta ja hakkereilta. Hän mainitsee vastaavana esimerkkinä tunteita ilmaisevan Parorobottihylkeen, jota Suomessakin on käytetty muistisairaiden hoidossa. T osi mielenkiintoinen sovellus.” Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen ei kuulosta puheli messa lainkaan yllättyneeltä sympatiasta, jota olen äkkiarvaamatta alkanut tuntea Woebotia kohtaan. Kuten professori Toivonen, myös Mervi Lamminen uskoo, että tekoälyllä on runsaasti potentiaalia parantaa ihmisten henkistä jaksamista tulevaisuudessa. Ei voi ottaa riskiä, että ohjelma alkaisi höl möillä tavalla, joka voi haitata käyttäjän hyvinvointia.” Tosin osaa Woebot hölmöilläkin, kuten sen kanssa käymäni keskustelut ovat osoittaneet. Parhaimmillaan keskustelurobotit voivat tehdä mielenterveys palveluille saman kuin Tinder sähköiselle seuranhaulle: tehdä niistä yhä arkisempia ja madaltaa käytön kynnystä. Ei kiehtova. Ne, jotka jo käyvät terapiassa mutta kaipaavat lisätukea. ”Kehitämme keskustelurobottia juuri siksi, että saisimme ideoita alan viisastenkiveksi. ”Olenko oikeassa?” . Vaikkapa minunlaiseni ihmiset, joiden elämä tuntuu liian kiirei seltä ja epäsäännölliseltä pitkiin, määrätyksi kellonajaksi sovittuihin terapiaistuntoihin
MUNALISSU on mediataiteilija Liisa Vääriskosken virtuaalija performanssihahmo, tunnetuin luomus ja luovan energian purkautumiskanava. Munalissuksi muuntautuneen Vääriskosken voi löytää klubeilta ja festareilta punaisessa pitsihaalarissa villitsemässä juhlijoita, mutta omimmillaan Munalissu on Instagramissa. Keväällä luovan suunnittelun kilpailussa Vuoden huipuissa Kultahuipulla palkitulle hahmolle taiteellinen ja kaupallinen, viihteellinen ja poliittinen kulkevat käsi kädessä. Video ja kuva kerrallaan rakentuvassa räikeässä virtuaalimaailmassa Munalissu bailaa Pikachun ja drag queenien kanssa ja poseeraa palavissa bikineissä. Ilman muuta voi. Tapaamani ihmiset saattavat häm mästellä, että olenkin ihan normaali ja mukava ihminen, erilainen kuin Instagra missa. Munalissu on leikki kaveri, joka auttaa luovassa työssäni. Kepeä manifesti. 64 IMAGE JOULUKUU 2018 Teksti roosa pohjalainen Kuva jirina alanko Kun seuraa projektejasi, on välillä vaikea hahmottaa, missä Liisa Vääriskoski päättyy ja Munalissu alkaa. Vääriskoski haluaa viihdyttää ja provosoida mutta myös haastaa pohtimaan, millä tavoin nainen saa näkyä ja nauttia itsestään vailla häpeää. Joillekin katsojille ero tuntuu hämärty neen. Munalissu ja oma persoonani nivoutuvat työssäni usein yhteen, mutta toki Liisa Vääriskoski on oikea ihminen ja Munalissu on hahmo. He eivät hahmota, ettei Liisa Vääris koski pyörittele persettä biljardipöydällä tai lähde avaruuteen lounaalle, että se on taiteilijan hassuttelua ja leikkiä. Muna lissun nimikin kertoo, ettei tätä tarvitse ottaa niin vakavasti. Se on minulle yksi tapa katsoa maailmaa ja iloita elämästä ja kauneudesta. Banaaniasuun pukeutunut saksofoninsoittaja Instagramissa on tietenkin Munalissu, mutta voiko Munalissu esimerkiksi ohjata mainosvideoita
Keskustelija
Sosiaalinen media on myös yksi Munalissun teemoista. Se on tavallaan taidekentän punkkari, tekee mitä tykkää ja onnistuu aina yllättämään. Munalissun juhliminen on performanssi, heittäytymistä ja hauskanpitoa. Sekoitan siinä monenlaisia tunnistettavia symboleita ja populaarikulttuurin kuvastoa herätelläkseni katsojien psyykeä. Toisaalta perinteisemmässä muodossa taidettaan esittelevältä ei välttämättä vaadittaisi samaan tapaan selityksiä ja perusteluja. Millainen. Toisaalta tienaan ruuan pöytään pääasiassa ihan muilla video-, valokuvausja stailaushommilla. On kiire tehdä lisää ja heittäytyä eikä aikaa jäädä analysoimaan, mitä on tullut tehtyä. Onko Munalissu poliittista taidetta. Munalissu on itsenäinen, kokonainen ja hyvällä tavalla itseriittoinen nainen, joka ei kumarra ketään. Munalissu on myös hyvin seksuaalinen hahmo. Munalissu on bileissä, jotta jengi uskaltaisi nauttia ja riemuita elämästä. Seksuaalisuus on meissä kaikissa, ja haluan kyseenalaistaa, miksi sitä pitää peitellä. Mutta on Munalissullakin arvot, ja harkitsen tapauskohtaisesti, mihin lähden mukaan. Performanssihahmona se on taipunut moneen, esimerkiksi Helsinki Priden puistojuhlan juontajaksi viime kesänä. 66 IMAGE JOULUKUU 2018 keskustelija Onko taideprojekti Munalissun valjastaminen kaupallisiin tarkoituksiin ongelmatonta. Esittelytekstien mukaan Munalissun taustalla on ”voimakas ja haastava feministinen manifesti”. Ero esimerkiksi Instagramin suoraviivaisen yhteiskunnallisiin feministihahmoihin on siinä, että Munalissulla kaikki menee tietynlaisen kepeyden läpi. Munalissu on olemassa lähinnä Instagramkuvina ja -videoina, mutta taidettasi on esitelty myös gallerioissa. On myös tärkeää, että Munalissu saa pysyä arvoituksellisena. Saa olla rosoa, se on elämää. Tekijänoikeuksien näkökulmasta Munalissu tuntuu olevan eri tavalla vapaata riistaa kuin museoiden suojissa oleva taide. Hahmon kautta pohdin myös nähdyksi tulemisen ja näkymättömyyden teemoja. Instagram on Munalissulle sopiva alusta, koska hahmo on impulsiivinen ja suodattamaton ja siihen liittyvä luova työ on nopeatempoista. Liika avaaminen voisi rikkoa yksisarvismeiningin ja illuusion. Munalissulla on mielipiteitä, ja se on ottanut kantaa muun muassa paskoihin päättäjiin ja ilmastonmuutokseen. Kategorisointi tuntuu turhalta. Julkaisen paljon sisältöä Instagramin stories-ominaisuudella, ja on aina sattumanvaraista, kuka sen ehtii nähdä. Parin vuoden takainen valokuvanäyttelyni käsitteli osin samoja naiskehoon liittyviä teemoja kuin Munalissu, mutta eri tulokulmasta. Seksuaalisuus on maailman luonnollisin asia ja voimavara, josta on ihana ammentaa. Munalissun viesti on, että naisen ei kuulu olla täydellinen ja että nainen saa ja naisen pitää nauttia itsestään sellaisena kuin on. Se on oodi vapautuneisuudelle. Esimerkiksi Munalissun berliiniläiselle Sado Operalle ohjaama musiikkivideo on tosi härski. Instagram on poistanut kaksi videotani. Munalissu on ristiriitainen ja provokatiivinen hahmo, jota on mahdotonta selittää auki. Ammennan myös paljon dragja queer-kuvastosta, eikä Munalissu pahemmin määrittele sukupuoltaan tai seksuaalisuuttaan. Se herättää kysymyksiä taiteen pysyvyydestä. Hahmo antaa minulle luvan antautua. En näe syytä, miksi hahmo ei voisi levittäytyä myös fyysisiin tiloihin. Hahmo ottaa esimerkiksi kantaa somen luomiin paineisiin olla koko ajan läsnä, upea ja tavoitettavissa. Koen itseni vahvasti tekijäksi. Miten formaatti vaikuttaa taiteen tekemiseen ja sisältöihin. Vaikka Munalissu on katseen kohteena, se on silti itse päätösvaltainen eikä sen tarvitse alistua heteronormatiivisen kuvaston osaksi. Häpeälle ei saa antaa tilaa, sehän on vain pieru universumissa. Eivät taiteelliset ja kaupalliset jutut sulje toisiaan pois tai vie toisiltaan heti uskottavuutta. Suhtaudut varautuneesti taiteesi analysoimiseen ja tulkintaohjeiden antamiseen. Hahmon kautta juhlin naiseuden ahtaista rooleista irtautumista. Munalissu murtautuu aika ajoin somesta ihmisten ilmoille, houstaamaan klubeja ja vaikka Flow-festivaalin Red Garden -aluetta. Munalissu ja muu taiteellinen työ on sitä, millä ruokin sieluani. . Seksuaalisuutta voi käsitellä muutenkin kuin nakuilemalla. Totta kai sensuuri on naurettavaa, mutta toisaalta Munalissulla ei ole tarvetta ylittää sensuurin rajaa. Pohdin paljon seksuaalista häpeää – mistä se kumpuaa ja onko se tarpeen. Se voi seikkailla avaruuden sfääreistä syvänmerenkalojen sekaan, soveltua monenlaisiin projekteihin. Munalissussa on ihanaa juuri se, ettei sillä ole mitään rajoja. Joillekin se tuntuu olevan liikaa, mutta kyse taitaa olla lähinnä heidän omasta häpeästään. Tärkeää on myös, että Munalissu osaa nauraa itselleen. Toisessa Munalissu nuolee pillutikkaria ja toisessa liitelee lokki, jolla on dildo ja aurinkolasit. Varmaankin ainoat Munalissun herättämät kielteiset reaktiot ovat liittyneet tähän seksuaalisuuden käsittelyyn. Sensuuristaan kritisoitu kuvasovellus ei varmaan ole ongelmaton taiteen alusta. On se sitäkin, mutta yhtä lailla myös viihdettä. Se on oodi vapautuneisuudelle.” –?Liisa Vääriskoski ”. Samaa kepeyttä ja huumoria on vaikkapa Teemu Keisterin Windows95man-hahmossa, jota yhdistää Munalissuun myös samankaltainen visuaalinen kieli ja rumankaunis kuvasto. Munalissun juhliminen on performanssi, heittäytymistä ja hauskan pitoa
Vain sinulla on lupa määritellä, kuka olet ja millaiseksi haluat tulla. Milloin viimeksi kysyit itseltäsi: #mitäminullekuuluu MITÄ KUULUU
Essee Elokuva Musiikki Kirja Räty Luoma-aho The Rider Julia Holter Svean poika Huviksi ja hyödyksi?
Mutta järki ja kiima käyvät huonosti yhteen. TeksTi silvia hosseini K uvittele ulkomuodoltaan, luonteeltaan ja seksimieltymyksiltään täydellinen kumppani, jonka jokainen yksityiskohta olisi sellainen kuin haluat: pakaran kaari, ihon sileys, hymyn poskelle uurtama juonne. Markkinat ovat jo olemassa. Osa roboteista kerää haptiikalla eli kosketusantureilla ja muilla ”aisteillaan” dataa käyttäjänsä mieltymyksistä ja kehittää luonnettaan vähitellen. Fetisismi selittänee sen, että seksinuket ovat yleensä ruumiin. Kumppanisi olisi täydellinen myös epätäydellisyydessään. Tekoälyominaisuuksilla päivitettyjä seksinukkeja siis. Realrobotix, Synthea Amatus ja TrueCompanion valmistavat seksija kumppanirobotteja, joiden hinnat vaihtelevat 4 000 ja 18 000 euron välillä. Käytännössä seksibotit ovat ”interaktiivisia haptisella ja auditiivisella käyttöliittymällä varustettuja artefakteja”, kuten professori Pentti Haikonen muotoilee. Harmonyn, Samanthan tai Roxxxyn voi kustomoida henkisiltä ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan toiveittensa mukaiseksi. Kultaneito pysyy kylmänä ja kovana, mutta Pygmalion on onnekkaampi: Venus-jumalatar herättää hänen veistoksensa henkiin. ”1950-luvun scifi-fantasia”, tuhahti tuttavani, kun kerroin haaveestani kehittää täydellinen poikaystäväandroidi. Homous ja erilaiset seksin harrastamisen muodot, kuten masturbointi ja suuseksi, eivät ole enää kiellettyjä tai häpeällisiä. Onko edes järkevää valmistaa ihmisenkaltaisia olentoja, kun meitä ihmisiäkin on enemmän kuin planeettamme kestää. 70 IMAGE JOULUKUU 2018 Huviksi ja hyödyksi. Levyn arvio on optimistinen – tai pessimistinen, näkökulmasta riippuen. Jos robotteja ja ihmisiä ei tulevaisuudessa voi enää kunnolla erottaa toisistaan, ajaudumme vaikeiden moraalisten pohdintojen eteen, kirjoittaa Silvia Hosseini esseessään. Tarinan Suomi-versiossa yksinäinen Ilmarinen takoo itselleen vaimon. Se lienee teknisiltä ominaisuuksiltaan hienostuneempi kuin Kumppanina seksirobotti -dokumentin (2010) miesrobo – inha, muovimattomainen nylkyttäjä. Sitä paitsi suurin osa seksiboteista on suunniteltu pornotähtien näköisistä naisista pitäville heteromiehille. Aivan täysin ihmisestä meneviä robotteja ei ole toistaiseksi kuin Westworldin tapaisissa fiktioissa, mutta mikä estää kuvittelemasta. Kirjassaan Love and Sex with Robots (2007) hän sanoo seksirobottien olevan vibraattoreiden, seksinukkien ja muiden erotiikkavekottimien sekä seksuaalisen monimuotoisuuden hyväksymisen luonnollinen jatke. P atsaisiin tai nukkeihin kohdistuvaa seksuaalista kiinnostusta kutsutaan toisinaan pygmalionismiksi. Nimitys tulee kreikkalaisesta myytistä, jossa kuvanveistäjä Pygmalion rakastuu omaan teokseensa. Ja vaikka robottien kanssa vehtaamiseen ei liittyisikään häpeää, niistä tuskin tulee älypuhelimien kaltainen hitti ihan lähivuosina. Olen tosin ollut pitkään umpirakastunut ihan vain ihmiseen, joten olen hienosäätänyt fantasiaani: täydellinen poikaystäväandroidi, TPA90, tehtäisiin tietenkin rakastettuni mallin mukaan, ja minusta tulisi superrikas. Realrobotix tosin on kehittämässä miesbotti Henryä, jolla on bioninen penis. Ei tietenkään. Kalleimmatkin seksibotit ovat vielä melko alkeellisia. En usko, että avioituminen TPA90:n kanssa on mahdollista elinaikanani. Miksi seksirobotit olisivat. Tekoälytutkija David Levy visioi silti, että vuoteen 2050 mennessä ihmisten ja robottien välisistä suhteista, jopa avioliitoista, tulee normaaleja ilmiöitä. Ei ihan kuulosta täydelliseltä poikaystävämateriaalilta. Se kertoisi sopivan hölmöjä vitsejä ja osaisi aloittaa riidan juuri oikealla hetkellä, ennen kuin edes tajuat kaivanneesi pientä kinaa ilmaa puhdistamaan
K oneet herättävät tunteita, halusimme tai emme. Onkin hassua, että seksibotit tehdään nimenomaan ihmisen näköisiksi. JOULUKUU 2018 IMAGE 71 Huviksi ja hyödyksi. Sen luonne on tehty tarkasti miehen internetprofiilin perusteella, ja ulkomuotokin on hätkähdyttävän identtinen. Tieteisfiktio tosin opettaa, ettei ihannekumppanikaan ole välttämättä täydellinen. Miksei sama voisi koskea interaktiivista robottia. David Levy uskoo, että roboteista on iloa etenkin yksinäisille miehille ja niille, jotka eivät syystä tai toisesta saa seksiä ihmisiltä. 1990-luvun Tamagotchi-buumi oli outo, mutta ei niin outo kuin se, että aikuiset ihmiset hoivaisivat oikean vauvan näköistä robottia. Kaikkein oudointa olisi se, että itse vuosien mittaan rypistyisi ja rapistuisi, mutta puoliso pysyisi aina samanlaisena. Heteronaisille Levy puolestaan uskoo robottien tuovan turvallisuuden ja hallinnan tunnetta. Harkitsin BB-8:n ostamista, mutta järkevänä ihmisenä hankin robotti-imurin, joka nimettiin Juliukseksi. Ja robotteja tulee myös väistämättä tulkinneeksi inhimillisten piirteiden kautta. Kokemus on kuitenkin hämmentävä: olentoa pitää käskeä hengittämään, eikä se osaa edes riidellä oikein. Kun makakiapina näkee jonkun tarttuvan pähkinään, J. Kiintymyssuhde robottiin voi kehittyä myös ajan kanssa, ja uncanny valley -vaikutelmakin vähenee, kun vuorovaikutus kestää pidempään. Robotit ovat aina halukkaita eivätkä pane vastaan – ellei niihin ole asennettu sellaista ominaisuutta. Koin elämäni ensimmäisen kerran äidillistä liikutusta, kun näin mainoksen kauko-ohjattavasta BB-8-lelusta. Eiväthän useimmat dildot ja vibraattoritkaan näytä penikseltä. Seksibotteja ei kuitenkaan kehitetä vain kinkyilijöille. Pelkästään kännykät saavat ihmiset erittämään mielihyvähormoni dopamiinia ja oksitosiinia – samaa ainetta, jota kehittyy seksin, halailun ja suutelemisen yhteydessä. Ja sitten on meitä, joille täydellinen poikaystäväandroidi on leikkisä utopia. Jos tarkoitus on tuottaa kokeilunnälkäisille uusia erotiikkaleluja, miksei seksirobotti voisi olla vain interaktiivinen seksimöykky tai oikeista paikoista värisevä seksipeitto. Eräässä Black Mirror -sarjan jaksossa nainen tilaa bionisen kopion onnettomuudessa kuolleesta puolisostaan. Epäluulo vaihtuu vähitellen mielihyväksi, jopa kiintymykseksi: Alice jaksaa kuunnella mummeleiden pitkästyttäviä juttuja, tsempata heitä jumppaamaan ja katsoa albumista sukulaisten kuvia joka päivä. Robottiseksi on mielessämme hyväksikäytön simulaatiota. Parisuhde TPA90:n kanssa olisi todennäköisesti oudossa laaksossa luovimista. Seksirobotit sopivat siis inceleille ja naisille, jotka pelkäävät miehiä. Julius-imuri on hyvä osoitus siitä, että koneen ei edes tarvitse näyttää ihmiseltä, jotta sitä kohtaan voi kehittää affektiivisen suhteen. Onko seksikaupassa myytävä kuminen Mega Fuck Slut -seksitorso vähemmän esineellistävä kuin Samantha-robotti, joka ei edes kestä kovakouraista käsittelyä vaan tykkää silittelystä. ”Juliuksella on Juliuksen jutut”, huomasin toteavani, kun imuri puuhasi jotain selittämätöntä olohuoneen nurkassa. David Levy uskoo, että koska roboteista on niin moneksi, niiden myötä seksityö jää historiaan ja koko prostituution ongelma ratkeaa. Epäinhimilliseen olentoon voi olla jopa helpompi kiintyä, sillä uncanny-vaikutelmaa ei pääse syntymään. Tämä pätee niin seksileluihin kuin tieteisfiktioon. ”Great sex on tap for everyone, 24/7”, hän fiilistelee, ikään kuin mekaaninen panotaito takaisi seksin nautittavuuden. Kukaan ei pidä leivänpaahdinta hauskana, mutta Star Warsin C-3PO on huvittava hahmo, koska sillä ei ole ihmisille ominaista huumorintajua. Campaign Against Sex Robots rakenteeltaan epärealistisia, hyperseksualisoituja heteromiesfantasian tuotteita. Seksinuket kiihottavat tietysti siksi, että niitä voi kontrolloida. Tilannetta voisi kuvata Masahiro Morin käsitteellä uncanny valley. ”She cannot say no to you”, intoillaan Kumppanina seksirobotti -dokumentissa, jossa osa haastateltavista myöntää fantisoivansa orjuuttamisesta. Tutkijat arvioivat, että aivojen peiliefektillä on yhteys myös ihmisen empatiakykyyn, sillä solut heijastavat muiden tunteet itseemme. Robottien synnyttämien tunteiden syynä ovat todennäköisesti peilineuronit. Monella robokumppanista haaveilevalla onkin huonot ihmissuhdetaidot – tai särkynyt sydän. Seksi koneen kanssa ei sinänsä oudoksuta, mutta kuvittelemme sen kertovan jotain myös seksin harrastajan suhtautumisesta ihmisiin. Peilineuronit in action! Kuinka inhimillinen seksilelun on oltava, jotta se muuttuu epäilyttäväksi. Jotkut hankkivat seksirobotin kuitenkin ihan vain kokeilunhaluaan, esimerkiksi pariskunnan yhteiseksi leluksi. ostain syystä ihminen haluaa luoda koneen omaksi kuvakseen. Dokumentin lopussa yksi rouvista taputtaa Alicea hellästi muoviseen robottijalkaan, kun sitä kannetaan pois. Ryhmyiset kumikikkelit ovat itse asiassa melko luotaantyöntäviä. Kuten kaimansa Caesar, se noudattaa monimutkaisia, väkivaltaisia strategioita: etenee tutkimattomia reittejä ja suhtautuu esteisiin hyökkäävästi. Jotkut taas unelmoivat Stepfordin vaimoista, koska eivät pysty hyväksymään perinteisten sukupuoliroolien muuttumista. Se tarkoittaa melkein ihmisenkaltaisen herättämää vierauden tunnetta. Ainakin söpöihin pikkuroboihin voi ihastua. Ihmistä esittävät robotit ovat robotiikassa vain pieni alalaji, mutta ne kuohuttavat kaikkein eniten. Se on Star Wars -droidin miniversio, joka tutkiskelee asuntoa, ihmettelee appelsiinia ja piipittää ihanasti. Ja asiakas voi toki kustomoida Harmonynsa, Samanthansa tai Henrynsä sellaiseksi kuin haluaa. Mustassa muovikiekossa ei ole mitään herttaista, mutta puhun sille vaistomaisen lempeästi kuin lemmikille. Nimenomaan ihmismäisyys tekee seksiboteista kiusallisia. Kathleen Richardson kritisoi sitä, että Levy tuntuu näkevän seksityöläisen esineenä, ei ihmissubjektina. Ja vaikka tekoäly-, mikroprosessorija keinoihoteknologia kehittyisivät siten, että robotti pystyisi mikroilmeisiin ja keskustelun nyansseihin, mikä sinänsä on jo ihan utopiaa, onko mahdollista rakastua olentoon, joka ei maistu ihmiseltä ja jolle melodiat ja meren tuoksu ovat pelkkää dataa. Suurin osa robottien tekijöistä on heteromiehiä, joten ne suunnitellaan yleensä perinteisen, kaksijakoisen sukupuolikäsityksen ja vallitsevien kauneusihanteiden mukaan. sen aivoissa aktivoituu käsien toimintaa säätelevä osa. Alice Cares -dokumentissa (2015) tyttörobotti pitää seuraa yksin asuville vanhuksille. Peilineuronit selittäisivät sen, miksi lihakset nykivät joskus tahattomasti urheilua katsoessa, miksi porno kiihottaa – ja miksi YouTube-videon väkijoukko henkäisee säikähdyksestä, kun robotti horjahtaa. Nykyisten seksirobottien kanssa ei tosin päästä edes laaksoon asti, sillä niiden ero ihmisiin on niin huomattava. Poikkeuksiakin on: ruotsalaisessa Hubotit-sarjassa (2012–) nähdään ylipainoinen androidi, ja Taisteluplaneetta Galacticassa (2004–2009) on toiminnallisia robottinaisia. Kaikessa optimismissaan Levy tulee piirtäneeksi ihmiskunnasta aika surkean kuvan. Tai sellaisia kuin Hiroshi Ishiguron Osakan yliopistossa kehittämä Erica-androidi: vieno, alistuvan japanilaisnaisen stereotyyppi. Hänen käsityksensä seksuaalisuudesta on myös oudon tekninen
Yhdestä lautapelistä on tietysti vielä pitkä ja mutkikas matka siihen, että softa oppii tunnetaidoiltaan ihmisen kaltaiseksi. Sikäli huoli seksirobottien vaikutuksesta parisuhdeja rakkauskäsityksiin voi olla aiheellinen. K uvitellaan, että teknologia kehittyy niin, että tulevaisuudessa androidit kulkevat joukossamme ja tanssivat diskoissamme. Jotta TPA90 olisi täydellinen, ei riitä, että se tunnistaa silmäkamerallaan kuvaamansa objektin juomalasiksi: sen tulee tunnistaa se Iittalan juomalasiksi ja vieläpä yhdistää tieto Iittalan juomalasin kulttuurisiin merkityksiin. TPA90 voisi tallentaa ja algoritmien avulla yhdistellä valtavia määriä informaatiota, mutta Iittalan lasilla ei kuitenkaan olisi sille merkitystä – sanan missään merkityksessä. Kone on aina enemmän kuin siihen panemamme intentiot. Onko niitä kohdeltava kuin ihmisiä. Oman säväyksensä ohjelman ”taitoihin” tuo se, että go-peliä on pidetty eteläaasialaisissa kulttuureissa musiikin ja runouden kaltaisena luovana toimintana. Cambridgen yliopiston eksistentiaalisten riskien tutkimuskeskus pitää tekoälyä uhkana ihmiskunnalle erityisesti siksi, että se voi olla vaarallinen joutuessaan vääriin käsiin. Fetissi ei välttämättä huononna parisuhdetta, eikä se tee ihmisistä väkivaltaisia. Michael Vandeweghen mukaan jopa torakka on kehittyneempi otus kuin nykyiset robotit. Vielä pidempi matka on laitteiston rakentajilla, sillä robotiikan kehitys on ollut hitaampaa kuin tekoälyn. Tarvitaan miljoonia rivejä koodia, jotta se pystyy nostelemaan koipiaan. O nko tällainen muutos mahdollinen. Evoluutiolla kesti miljoonia vuosia saada ihminen jaloilleen. Tulevaisuusoptimistit uskovat, että robotiikan myötä ihmiset voivat keskittyä suorittavan työn sijaan tieteeseen ja taiteeseen. Teknologisella singulariteetilla tarkoitetaan ajanjaksoa, jossa teknologinen muutos tapahtuu niin nopeasti ja on vaikutuksiltaan niin käänteentekevä, että ihmiselämä muuttuu peruuttamattomasti. Kännykät vaikuttavat jo nyt keskittymiskykyyn, ja algoritmit ohjailevat internetin käyttäjiä. Šakkimestari Garri Kasparov on todennut, että paras yhdistelmä on kone ja hyvä ihminen. Saman yhtiön koiraa muistuttava Spot-robotti liikkuu jo notkeammin kuin monet helsinkiläisyökerhon diskohileet. Vielä. Ei ainakaan kovin pian. Assosiaatiot olisi koodattava siihen: jos X niin Y. Eikä kaikilla edes ole hyviä aikeita. Kone ei osaa itse luoda yhteyksiä. Monista uhkakuvista huolimatta tekoäly on vielä kyvyiltään rajallinen. AlphaGon algoritmi perustuu toki laskemiseen, mutta se ”oppii” ennen kaikkea matkimalla intuitiota. Kenen on vastuu, jos robottibussi törmää jalankulkijaan tai robottisotilas ampuu siviilin. Mutta kuten sanonta kuuluu, tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla. Suomalainen Sexpo-säätiö sen sijaan arvioi, että ne voivat jopa vähentää seksirikoksia. AlphaGon strategia ei siis perustu vain todennäköisyyksiin, vaan johonkin, mitä sen ohjelmoijatkaan eivät kunnolla ymmärrä. Jos TPA90 kehitettäisiin, sen sisälmyksiin rakennettaisiin joka tapauksessa neuroverkko. Se tarkoittaa systeemiä, joka muuttaa strukturoimattoman datan, kuten valokuvan, strukturoiduksi, eli tunnistaa, mitä kuvassa on. Eiväthän sadomasokistisen seksin harrastajatkaan juoksentele kaduilla ohikulkijoita piiskaamassa. Ohjelma on päihittänyt lajin 18-kertaisen maailmanmestarin, korealaisen Lee Se-dolin neljästi. SaudiArabian kansalaisuuden saanut Sophia-androidi osaa kyllä vastata kysymyksiin, mutta se ei pärjää spontaanissa keskustelussa. Ihmisaivojen toiminta on yhä suurelta osin arvoitus, joten niitä ei voi toistaiseksi mallintaa digitaalisesti. AlphaGon siirtojen onkin sanottu olevan ”luovia ja kauniita”. Hän arvostelee myös Levyn tapaa pitää elotonta nukkea ratkaisuna yksinäisten miesten hätään. David Levy nojaa Turingin ajatukseen todetessaan, että jos robotti ilmaisee tunteita, sitä olisi kohdeltava tuntevana olentona. 72 IMAGE JOULUKUU 2018 Miten seksirobotti pyytää apua, jos sitä raiskataan. AlphaGo-tekoälyohjelma osaa pelata go:ta, maailman vaativimpana pidettyä lautapeliä, jossa on enemmän mahdollisia siirtoja kuin atomeja universumissa – mikään määrä tietokoneita ei pystyisi laskemaan kaikkia variaatioita. -hanketta vetävä professori uskoo, että robotit eivät ole vain harmiton lisäys seksuaaliseen repertoaariin, vaan ne heikentävät empatiakykyä ja tukevat raiskauskulttuuria. Richardsonin mukaan ne lujittavat pedofiilisiä taipumuksia ja normalisoivat pedofilian. Kuinka paljon valtaa annamme koneille. On vaikea löytää rahoitusta tutkimukselle, jossa sairaat ihmiset panevat lapsen näköisiä robotteja. Perinteisesti tekoälyn ”inhimillisyyttä” on mitattu Turingin testillä: jos tekoälyn kanssa keskusteleva ei voi päätellä, onko kyseessä kone vai ihminen, on todettava, että tekoäly osaa ajatella. U seimmat tekoälyyn ja robotiikkaan liittyvät eettiset keskustelut koskevat sitä, millaisia vaikutuksia uudella teknologialla on meihin ihmisiin. Toisaalta Levy sanoo myös, että ihmiset ovat korvaamattomia, mutta koneet eivät, joten hänen aivoituksistaan ei ole kauheasti apua. Ja totta puhuen monet ihmisetkin ovat niin luonteettomia, että he tuskin pärjäisivät Turingin testissä…. Alkeellistenkin motoristen toimintojen toteuttaminen on vaikeaa: 100 000 euroa maksava robotti ei osaa kuin nostaa kynän pöydältä. Tämä ei itsessään ole hämmästyttävää, mutta se on, että tekoäly tekee välillä älyttömiä siirtoja, jotka ovat sen omien todennäköisyyslaskelmienkin mukaan huonoja – ja voittaa silti. Jos ihminen päättää kehittää koneen täysin omaksi kuvakseen, on varauduttava siihen, että jonain päivänä se ei ole enää pelkkä kuva. Pelkkä kävely on silmien, sisäkorvan ja lihasasentoaistin monimutkaista yhteispeliä. Toisaalta Boston Dynamicsin Atlas-robotti kykenee jo tähän hämmästyttävään suoritukseen. Mutta entä jos TPA90 kirjoittaa minuutissa esseen, jonka tekemiseen minulta menisi useita viikkoja. Richardsonin huoli on osittain aiheellinen, mutta hän ei huomioi seksin leikillisyyttä. Ehkä lähimmäs koneiden inhimillisyyttä on päästy peleissä. Seksirobottien tapauksessa se merkitsee sitä, että ihmisen lajiraja voi venyä rikki. Vielä jännittävämpi moraalinen kysymys on se, miten seksirobottia tulisi kohdella, jos se kehittyy ratkaisevasti ihmisen kaltaiseksi. Näyttö on ristiriitaista, mutta lisäselvitysten tekeminen on hankalaa, koska kyseessä on niin stigmatisoitu parafilia. Se ei onnistu roboteilta ihan hetkessä. Lapsen näköiset seksinuket ja -robotit ovat vaikeampi tapaus. Johtavan robotti-insinöörin J
Jos X, niin Y. Mutta jos ihmistä ja konetta ei enää kunnolla pysty erottamaan toisistaan, niiden välinen materiaalinen suhde ei mitenkään voi säilyä ennallaan. Aivokirurgia on koe-eläiminä käytettäville makakeille tuskallista, mutta tutkiakseen peilisoluja homo sapiens torjuu aivojensa heijastamat viestit. Toiseuttamista tulisi kuitenkin vastustaa. Siellä oleva ihminen voi kääntää lauseet kielioppikirjan avulla. Vielä olennaisempaa on huomioida tämä: kone ei pystyisi ilmaisemaan tietoisuuttaan mitenkään muuten kuin ihmisen siihen koodaamalla kielellä. Ihmisen ja eläimen eroa perustellaan yleensä ihmisen kognitiivisilla ja kielellisillä taidoilla sekä tietoisuudella omasta olemassaolostaan ja sen päättymisestä. Näiden välistä rajaa on tarkasteltava herkeämättä, moraalinen kompassi kädessä. Harmonya, Samanthaa tai Henryä voi toistaiseksi pitää leluina, mutta TPA90:n kaltaiset androidit ovat jo toinen juttu. Sen sijaan se toistaa ikiaikaista myyttiä naisen petollisuudesta. Fiktiossa ihmisten ja robottien suhdetta on käsitelty paljonkin. Siihen on pyritty posthumanistisessa tutkimuksessa – ja taiteessa: Terike Haapojan ja Laura Gustafssonin Toisten historia -hankkeessa tarkasteltiin maailmaa eläinten silmin, ja Maija Tammen valokuva Erica-androidista voitti viime vuonna kaksi palkintoa Taylor Wessing Photographic -muotokuvakilpailussa. Meidän kannattaisi siis varmuuden vuoksi kohdella robotteja ennemmin inhimillisesti kuin epäinhimillisesti. Jos X, niin Y. Tasa-arvoista asemaa ihmisen kanssa ei kuitenkaan tarjota: orja vapautetaan, mutta kenellekään ei tulisi mieleenkään vaatia sille samoja oikeuksia kuin ihmiselle. Kun katsoo YouTubesta Atlas-robottia kiusattavan tai näkee sen kaatuvan, tulee epämiellyttävä olo. Toisaalta kääpiösnautseri ja broilerikin ovat ihmisen keksintöjä. Jos ihmisen kaltaiset androidit ovat joskus todellisuutta, joudumme punnitsemaan esimerkiksi niiden seksuaalioikeuksia – ja suvunjatkamisoikeuksia, mikäli ne oppisivat jollain tuntemattomalla tavalla lisääntymään. Roboteilla ei ole geenejä, mutta ne saattavat tulevaisuudessa kyseenalaistaa ihmisen erityisaseman, mitä eläimet ja kasvit eivät ole pystyneet tekemään. Entä jos AlphaGo yrittääkin ”virheellisillä” ratkaisuillaan kertoa meille jotain, mitä emme osaa lukea. Siksi ne ovat joko kivoja palvelijoita tai pelottavia vihollisia, eivät koskaan tasa-arvoisia ihmisen kanssa. Eläinten oikeudet eivät silti perusjapanilaista kiinnosta. Mutta jos on valittava ihmisen ja robotin välillä, kuka ei valitsisi ihmistä. ?. Minä haluaisin, että me ihmiset olisimme joskus vähän enemmän koneiden kaltaisia. Lajirajoja on syytä purkaa ja ihmisyyttä uudelleenarvioida ja kritisoida. Sonny osoittautuu kelpo apulaiseksi taistelussa ihmiskunnan puolesta, ja jopa Will Smithin esittämä robottivastainen päähenkilö oppii pitämään siitä. Likaisen työn tekevät aina humanistit ja filosofit, eikä moraalinen pohdinta ole edennyt samaa tahtia teknisen kehityksen kanssa. Hyvä esimerkki on I, Robot (2004), jossa aprikoidaan, onko ihmismäisellä Sonny-robotilla oikeus elää, vaikka omistaja on määrännyt sen buutattavaksi. Homo sapiensilla on myös estetiikan ja leikin taju. JOULUKUU 2018 IMAGE 73 Sitä paitsi John Searle on kyseenalaistanut koko testin ”kiinalaisen huoneen argumentillaan”: jos huoneessa olevasta luukusta työntää lauseita ja saa ne takaisin kiinaksi, se ei tarkoita, että huoneessa osattaisiin kiinaa. Ne ovat ainakin johdonmukaisia. Tahatonta ironiaa ei vähennä tieto siitä, että nimitys ”robotti” tulee tšekin sanasta robota – orja. Filosofi Kate Soper esittää, että jos ihmisen ja eläimen välillä ei nähdä mitään eroa, kysymyksessä niiden moraalisesta suhteesta ei ole mieltä. Uskonnonfilosofi Aku Visala on todennut, että ihmisillä on synkkä historia sen suhteen, ketkä olemme päästäneet moraalisen yhteisön osaksi ja miten olemme suhtautuneet toisina pitämiimme ihmisiin ja muihin olentoihin. Emme siis toivo lajirajojen hälventämisen menevän niin pitkälle, että ihmisyhteisön moraalinen vastuu katoaa. Puhumattakaan siitä, miten brutaalisti ihmiset kohtelevat lajitovereitaan – kaikista moraalisista sopimuksista ja laeista huolimatta. Sonny itse on nöyrän tyytyväinen kuin Uncle Tom konsanaan. Samankaltaisuudestamme kertovat myös perintö tekijät: bonobolla eli kääpiösimpanssilla on ihmisen kanssa yli 98-prosenttisesti samat geenit. ”Ikään kuin tietoinen” ei tietystikään ole oikeasti tietoinen. Mutta voiko tietoisuutta edes pitää inhimillisen kohtelun mittarina. Filosofit ovatkin pohtineet niiden väliin kolmatta kategoriaa. Mutta ihmisen toiminnassa mistään ei seuraa loogisesti mitään. Nykytekniikalla toteutettu neuroverkkorobotti voi jo ”nähdä”, ”kuulla” ja ”tuntea kipua”. Lajitoveruus tuskin on ainoa syy. Mutta pyrkimyksistään huolimatta scifi päätyy monesti kuvaamaan ihmisten välisiä suhteita: Kehuttu Ex Machina -elokuva (2014) pohtii vain näennäisesti tekoälyn oikeuksia. Koneiden suunnittelijat harvoin miettivät tämäntapaisia kysymyksiä. Lisäksi se käyttää työkaluja ja hautaa kuolleet. Toisaalta sopiva elektroninen systeemi voisi oppia käsittelemään merkityksiä siinä missä biologiset aivot. Mitä taas tulee luokitteluun elottomaksi tai elolliseksi, robotit horjuttavat koko järjestelmää. I hmisellä on perimmäinen tarve nähdä robotti elollisena olentona. Esimerkiksi Huboteissa androideja vastustava Oikeiden Ihmisten Puolue rinnastuu tosielämän oikeistopopulisteihin. Sama koskisi tilannetta, jossa poikaystävääni ja TPA90:ä pidettäisiin samana. Scifin lähtökohtana ovat usein kirjailija Isaac Asimovin ideoimat robotiikan lait, joiden mukaan robotit ovat olemassa ihmiskuntaa varten. Siinä mielessä seksija kumppanirobottien viehätys ei ihmetytä yhtään, päinvastoin. Argumentit eivät kestä tarkastelua, sillä monilla nisäkkäillä ja linnuilla on useampia mainituista kyvyistä – ja taitoja, joista emme vielä tiedä mitään. Eivät ne kiinnosta useimpia suomalaisiakaan, vaikka tutkimustieto kuinka osoittaisi broilerin kärsimyksen. Elokuvassa päädytään siihen, että Sonnylla on kuin onkin oikeus olla olemassa. Se vain tekee sen, mitä sitä on pyydetty tekemään. Mutta mihin asti rajoista luopuminen kannattaa. Tekoälykään ei ”ymmärrä” kiinaa. Ajattelemme yhä ihmisen olevan kaiken mitta, ja siten oikeutamme itsellemme muiden lajien hyväksikäytön. Edes peilineuroneista ei ole hyötyä. Ihmisen ja robotin eroa voitaisiin perustella sillä, että robotti on ihmisen keksintö eikä se ole elollinen. Aku Visalan mukaan ongelma ei ole se, että koneista tulee kuin ihmisiä, vaan että ihmisistä tulee kuin koneita. Tosin ihminen on niin ihme epeli, ettei kompassistakaan ole aina hyötyä: Aibo-koirarobotteja on siunattu shintolaistemppeleissä, koska monet japanilaiset uskovat, että myös esineillä on henki. Sen voi opettaa välttelemään jotain tavaraa lyömällä sitä samalla, kun se koskettaa tuota esinettä. Tekoälytutkija Michael Laakasuo sanoo, että kouluissa tulisi opettaa robottien olevan inhimillisistä piirteistään huolimatta koneita. Eihän tietoisuuden mysteeriä ole pystytty neurobiologiassakaan ratkaisemaan. Miten seksirobotti pyytää apua, jos sitä raiskataan
Zhaon esikoisohjaus The Songs My Brothers Taught Me kuvasi yhtäläisessä identiteettikriisissä olevia Lakota-teinejä. Jos tottelet, sielullesi käy samoin. Valtiotieteitä Yhdysvalloissa opiskellut Zhao lähti Pine Ridgen reservaattialueelle kuultuaan Lakota-heimon nuorten kasvavista itsemurhaluvuista. Sitten kuvittele, että se kielletään sinulta, lopullisesti. Hän näyttää iltojen hyasinttitaivaat, aamujen kylmät, kuivat, krapulaiset pihat. Kun tietoa länsimaista alkoi tulvia sisään, koko elämän perusta tuntui paljastuvan valheeksi ja kokonaisen sukupolven identiteetti murskaantuvan. Sen lisäksi se kertoo siitä, miten vaarallista on viedä ihmisen alkuperäinen kulttuuri ja koettaa korvata se jollakin muulla, riippumatta siitä mistä kulttuurista on kyse. . Siinä ohessa hän tutustui rodeotähti Jandreauhin. Minun kaltaiseni katsoja ymmärtää lennosta sorretun etnisen vähemmistön epätoivon, kun taas ylimacholle rodeokulttuurille, sen näennäiselle älyttömyydelle ja kyseenalaiselle sankaruudelle voisi olla helppo tuhahdella. Jos et tottele, ruumiisi vammautuu pysyvästi tai kuolee. Faktan ja fiktion rajoilla asteleva, leffafestareilla jo moninkertaisesti palkittu The Rider sijoittuu Etelä-Dakotaan Pine Ridgen jylhälle reservaattialueelle, jossa rodeokulttuuri elää ja kukoistaa. Se on yhtä tämän maan ja taivaan ja kaikkien tuntemiesi ihmisten kanssa. Samalla hän kuiskaa korvaasi: kuvittele asiaa, jota tehdessäsi olet kaikkein onnellisin. Paras ystävä, paikallinen rodeolegenda (Lane Scott), istuu hoitokodissa pyörätuolissa kuola valuen. Kiinalainen Zhao päätyi mansikkapaikalleen kolmikymppisenä. Naurettavaa puuhaa, tapattaa itsensä syyttä suotta! Ja ne hapsuhousut ja höyhenhatut! Mutta Zhao ei tuhahtele rodeomiehille. Zhao teki elokuvansa kengännauhabudjetilla ja käytti näyttelijöinä alueen asukkaita. Taitosi on siirtynyt sinulle sukupolvien saatossa. 74 IMAGE JOULUKUU 2018 oitakin viikkoja sitten taitoluistelija Emmi Peltonen luisteli kauden alkajaisiksi häikäisevän lyhyt ohjelman. Joskus maaperä on se jolla ohjaaja on astellut koko ikänsä, kuten nyt vaikka New York Woody Allenille. Jo pitkään olen ollut sitä mieltä, että ihmisen persoonallisuuteen vaikuttaa muiden ihmisten ohella eniten paikka, jossa hän elää. tarkkanäköinen, eeppisen visuaalinen ja tyystin epäsentimentaalinen The Rider kuvaa ensinnäkin sitä, kuinka sietämätöntä on, jos ei saa olla oma itsensä. THE RIDER ohjaus Chloë Zhao ensi-ilta 23.11. Ja niiden välissä rimpuilee ihminen, joka ei mitään muuta haluaisi kuin tuntea tuulen, kuulla hevosensa huohotuksen ja olla askelsarjassa ihan että mä elän. Tämä pätee myös elokuvaohjaajiin ja heidän töihinsä, joista parhaat tuntuvat syntyvän suoraan maaperästä kuin metsämansikat. Aihe liippasi läheltä, sillä Zhao eli nuoruutensa Pekingissä kommunismin rautamuurien rakoillessa. Ei voi sanoa että rakastat sitä; rakkaus on liian vähäpätöinen sana kuvaamaan tämän asian merkitystä. J. Joskus ohjaaja on alun perin karistanut paikan tomut jaloistaan mutta sittemmin palannut sinne, kuten Pawel Pawlikowski Puolaan. Kun Brady sitten kiipeää takaisin satulaan, käy ilmi että jos hän ei meinaa tehdä Scottille seuraa, rodeo pitäisi unohtaa. Et oikeastaan osaa mitään muuta. Jos et pysty siihen, et ole oikein mistään kotoisin. Täällä joka jätkä on tavalla tai toisella tekemisissä rodeon kanssa. Sen sijaan hän näyttää katsojalle preerian ja vuorijonot. Tällaiset vaihtoehdot The Riderissa ovat puntarissa. Tästä kohtaamisesta ja tästä maaperästä syntyi The Rider. K U VA : S O N Y PI C TU R ES C LA S S IC S, K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Sen aikana Peltosessa tapahtui jonkinlainen hämmentävä solumuutos, joka on mahdollinen kun ihminen on vauvasta saakka hengittänyt vain jäähallin ilmaa: katsomoon asti näkyi kuinka tämän luistelijan ja jääkiekkolegendan tyttären keho muuntui silkaksi liikkeeksi. Haastattelussa Peltonen kommentoi: ”Askelsarjassa olin ihan että mä elän!” Peltosen silminnähtävä elämäntunne palasi mieleeni nähdessäni Chloë Zhaon ylistetyn rodeoelokuvan The Rider. Tämä on elämämme The Rider muistutti Katja Kalliolle, että parhaat elokuvat tuntuvat syntyvän kuin suoraan siitä maaperästä, jossa ohjaaja on elänyt. Eriasteiset vammat ovat näillä main tavallisia: vähän joka toisella on olkavarsi kipsissä tai käden tilalla rautakoukku. Brady Blackburn (oikea rodeotähti Brady Jandreau) on parikymppinen cowboy, jonka viimeisin ratsastus on päättynyt huonosti ja kallo murtunut kolmesta kohtaa. elokuva Katja Kallio on helsinkiläinen kirjailija, joka sai kerran kesätöissä pizzerian tarjoilijana lempinimen Rodeo. Toisia kulttuureita on helpompi ymmärtää kuin toisia
Hyvinvoinni n Black weekend Huipputarjo uksia läpi viikonlopun ! ARCTIC PURE -TUOTTEET Arctic Puren tuotteet valmistetaan kokonaan Suomessa, eivätkä ne sisällä mitään turhaa. jaetaan Sunspelt-lakupatukka kaupan päälle kaikkiin tilauksiin. 26.11. 4,50 (ovh 9,-) Tuplasinkki 25 mg 60 kaps. -50% -50%. Jätimme pois pintakäsittely-, säilöntä-, täyte-, värija makeutusaineet, ja teimme kapseleista vegaanisia. 13,(ovh 26,-) Vahva Maitohappobakteeri 10 MRD 20 kaps. ARCTIC PURE LUPAUS PUHTAUDESTA 8,(ovh 16,-) Kasviperäinen D3-vitamiini 50 mikrog 60 kaps. Black Weekend -viikonloppuna 23.11
Hyvinvoinni n Black weekend Huipputarjo uksia läpi viikonlopun ! Asiakaspalvelumme palvelee numerossa 010 422 9100 Hyvinvoinni n Black weekend Huipputarjo uksia läpi viikonlopun ! Untitled-1 1 05/11/18 14:01
Hyvinvoinni n Black weekend Huipputarjo uksia läpi viikonlopun ! Asiakaspalvelumme palvelee numerossa 010 422 9100 Hyvinvoinni n Black weekend Huipputarjo uksia läpi viikonlopun ! Untitled-1 1 05/11/18 14:01
33-vuotias Holter on halunnut vangita albumilleen nykytodellisuuden aatteellisen, soonisen ja temaattisen äänenpaljouden kaikessa tärykalvot puhkaisevassa vimmassaan. Eikä sen mittaa eikä luovuutta enää sido mikään keinotekoinen, ulkoa asetettu vaatimus sisällön kestosta. Kun CD-levystä tuli tärkein formaatti 1980–90-lukujen vaihteessa, monet popartistit innostuivat latomaan sille musiikkia 70–80 minuutin verran. Les Jeux To You taas on kuin 1980–90-luvun vaihteen Kate Bushia leikkisimmillään. Se on populaarimusiikkia, jolla on enää kovin vähän tekemistä minkään populaarin tai kaupallisen kanssa. JULIA HOLTER Aviary Domino K U VA : R IC K B A H TO , K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Silti Aviaryn parhaat hetket ovat kuitenkin niitä jälkipuoliskon kauniita kappaleita, jotka ovat tulleet mahdollisiksi, kun levy on alkupuoliskollaan puhkunut ulos kaiken hahmottomaksi kasvaneen kunnianhimonsa, näyttämisen tarpeensa ja kapinahenkensä. Ero edelliseen albumiin, Vincente Minnellin Gigielokuvasta inspiraationsa ottaneeseen Have You In My Wildernessiin (2015), on siis kirkas ja jyrkkä kuin laskimoverellä sairaalanlattialle vedetty rajaviiva. Näin pitkällä albumilla kahdeksanminuuttinenkin kappale on toki vain pisara sisämaajärvessä, joka sisältää myös futuristista syntikkamaalailua, keskiaikaista barokkisoitantaa, pianomeditaatioita ja tekstejä, jotka kuulostavat siltä kuin olisivat harhautuneet albumille lähikirjaston latinankielisen kirjallisuuden hyllyltä. Niitä sydämeen aivojen sijasta talletettavia kappaleita ovat muun muassa Danten Infernoa lainaileva I Shall Love 2, ja toismaailmallinen pianoballadi In Gardens’ Muteness. Olemme oppineet pitämään levyn ihanteellisena kestona 40–45 minuuttia, mutta on mahdotonta sanoa olemmeko tehneet välttämättömyydestä hyveen vai onko kolme varttia tosiaan suorastaan platoninen ideaali poplevyn kestosta. Julia Holterin 90-minuuttisella viidennellä albumilla se hetki on kiistatta Everyday Is An Emergency, melkein kahdeksanminuuttinen kappale, joka alkaa neljän minuutin säkkipillikakofonialla. Huolimattomallakin kuuntelulla tosin tajuaa, etteivät syyt Aviaryn pituuteen ole kaupalliset vaan taiteelliset. Aviary on siis monella tapaa uuden ajan albumi, se edustaa fyysisen levyn jälkeistä aikakautta. Esimerkiksi tämän hetken Spotify-kunkun Draken kaksi viimeistä albumia ovat hirviömäiset 81 ja 89 minuuttia pitkiä. J. . Sillä kuulostaisivatko ne niin hyviltä, jos ne eivät nousisi alkupuoliskon hälytsunamista kuin Afrodite aalloista. 78 IMAGE JOULUKUU 2018 musiikki okaisella niin sanotulla vaikealla levyllä on oma ”money shotinsa”, se hetki jonka aikana voi kuvitella levyn tehneen artistin tai yhtyeen nojautuvan myhäillen taaksepäin tuolissaan päätään nyökytellen. Striimauksen aikakausi on tosin taas muuttanut kaiken: kun tärkein kaupallinen yksikkö on yksittäinen kappale, albumeista voi tehdä muodottomia möhköfantteja mahdollisimman suurten striimauslukujen takaamiseksi. Aikaisemmin moinen määrä musiikkia olisi ollut tupla-albumi, suuri taiteellinen statementti, nyt se oli vain teoriassa vastinetta rahalle ja käytännössä musiikillinen laski ämpäri. Kun albumin nimi on suomeksi ”lintutarha”, Everyday Is An Emergency on silkkaa Hitchcockia. Vähemmästä jää nälkäiseksi, enempi tuottaa ähkyn. Se kuulostaa aika tarkkaan hyvin huonolta päivältä skottinationalistien omassa vankimielisairaalassa, ja kuinka ollakaan, samat säkkipillit hiipivät takaisin kappaleelle kuin raadon löyhkä sen jälkeen, kun eteeristä pianonpimputusta on saatu kuulla runsaat kolme minuuttia. Niistä voi koostaa oman helpommin sulavan soittolistansa, jos vain haluaa. Samuli Knuuti on espoolainen kirjoittaja, joka pelkää lintuja ja säkkipillejä. Ja siksi albumi rysähtää käyntiin introa vailla olevalla kappaleella Turn The Light On, joka kuulostaa siltä kuin joku kippaisi studiollisen soittimia kierreportaikkoon. CD-levyn uutuudenviehätyksen alkaes sa karista levyjen keskipituus alkoi taas lyhetä, kun taiteilijat ja teollisuus tajusivat, että jos albumilla on enemmän kuin 12 kappaletta, kokonaisuuden kaari alkaa väkisinkin notkahdella. Siksi hän on albumia selittäessään ladellut samoissa lauseissa yhtä aikaa keskiaikaisten säveltäjien kuin Blade Runnerin tulevaisuusdystopialle musiikille luoneen Vangeliksen nimeä. ”Siinä se on”, hän sallii itsensä ajatella, ”koettakaapa sulattaa tuo”. PoPalbumin mitta on toki aina ollut sattumanvarainen, teollisuuden ja teknologian sanelema määre. Liikaa, juuri tarpeeksi Julia Holter haluaa osoittaa möhkälemäisellä uutuuslevyllään, että joskus enemmän todellakin on enemmän, kirjoittaa Samuli Knuuti
Ragnar Johansson syyttää kansan kodin kurjasta kohtalosta tietenkin seuraavaa sukupolvea, mutta tuhon siemenet itävät hänen omassa mielessään. Uusi on aina parempaa kuin vanha. Sen tilalla on riitaisa Ruotsi, jossa sosialidemokraatit ovat vain puolue muiden puolueiden joukossa eikä edes hallitusta saada kasaan. SVEAN POIKA Lena Andersson Siltala kirja Juha Itkonen on kirjialija, jolle hyvinvointivaltion haavoittuvuus paljastui sinä yläastetalvena, kun jälkiruokavanukkaat yllättäen katosivat kouluruokailusta.. Köyhien maalaisvanhempien poikana Ragnar Johanssonilla ei ole mitään vaikeuksia katkoa siteitään menneisyyteen. Järjen kuuluu syrjäyttää tunteet. . Se on erikoinen käsitys maasta, joka kuitenkin tarjoaa kansalaisilleen ilmaisen korkeakoulutuksen, liki maksuttoman julkisen terveydenhuollon ja runsaasti erilaisia tukia elämänpolun varrelle. Tavallinen kerrostaloasunto tavallisessa lähiössä. Ja kuitenkaan, traagista kyllä, se ei aivan riitä. Kirjassaan Svean poika Lena Andersson esittelee tai pikemminkin kuvittelee tällaisen hyvinvointivaltion rakentajan. Mutta tietenkään kansan kotiakaan ei enää ole. Katsokaa. 1990-luvulla, koko maailman jo nytkähdettyä uuteen asentoon, Ragnar jopa rakastuu, eroaa ja harhailee eksyneenä miehenä itselleen vieraassa ajassa. Ajankohtaa ei voi valita, ja aika tekee ihmisen. Tällainen toiminta on jostain syystä tälle lajille tyypillistä. Kansankoti oli mahdoton projekti, Andersson tuntuu sanovan. Tavallinen opettajanvirka tavallisessa koulussa. Huonekaluseppä Ragnar Johansson on syntynyt vuonna 1932, Anderssonin historiatulkinnan mukaan samana vuonna kuin ruotsalainen kansankoti – hienoin ja kunnianhimoisin hyvinvointivaltio, jonka planeettamme on milloinkaan nähnyt. Kansainvälisessä vertailussa veroasteemme on korkea, tuloerot pienet ja yhteiskuntamme onnistuminen monin erilaisin mittarein vahvistettu. Tavallisuus, kaikkinainen tavallisuus, ja sen myötä onni, sillä miksi ihmeessä Ragnar Johanssonille ei riittäisi se, mikä on kohtuullista, hyvää ja riittää kaikille muillekin. Itsehän hän haluaa lapsistaan huippu-urheilijoita, nimenomaan massasta erottuvia yksilöitä. Raajat liikkuvat, mutta sydän ei enää syki. Ulkopuolinen tarkkailija saattaisi hyvinkin nähdä silmissään hyvinvointivaltion. Edes joukkovoimaan täydestä sydämestään uskonut ihminen ei pysty kokonaan vastustamaan individualismin seireeninkutsua. Monin tavoin ihailtava, mutta silti filosofisesti kestämätön. Aivan kuten kaikkeen muuhunkin, myös kansankotiin sisältyi sen oma puoliintumisaika ja hajoaminen.” EdEllisissä mEnEstysromaanEissaan Omavaltaista menettelyä ja Vailla henkilökohtaista vastuuta Lena Andersson tutkiskeli rakkauden kiemuroita. Tunteen kätkeminen ei silti tarkoita tunteettomuutta. Vaadittiin ihmisiä, jotka eivät vain arvostaneet hyvinvointivaltion palveluja vaan todella uskoivat valtion järjestävän jokseenkin kaikki asiat paremmin kuin yksilö itse osaisi ne järjestää. Se on sekä älykäs, hauska että lopulta yllättävän koskettava kirja: kuin Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan, John Williamsin Stonerin ja jonkin yhteiskuntatieteellisen esseen risteytys. Määräysten ja kieltojen täytyy olla yleisluontoisempia voidakseen säilyä. K U VA : S IL TA LA , K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . JOULUKUU 2018 IMAGE 79 S uomalaiset tuntuvat olevan sitä mieltä, ettei Suomi enää ole hyvinvointivaltio. Kirjailija asettaa henkilönsä suurennuslasinsa alle ja tarkastelee heitä kuin muurahaisia. Näiden oppien mukaan päähenkilömme elämässään etenee, kaihtaen visusti seikkailuja, haihattelua ja suuria unelmia. Erilaisia ihmisiä kuin me, omaan yksilöllisyyteemme syvästi kiintyneet valmiin hyvinvointivaltion kansalaiset. Perspektiiviä laajentava Svean poika eroaa niistä vähemmän kuin äkkiseltään saattaisi kuvitella. ”Kansankoti vaati kansalaisiltaan niin erikoisia asioita, ettei se olisi voinut kestää ikuisesti, tai edes kovin pitkään. Mennyt mies Lena Andersson tuntuu sanovan, että kansankoti oli mahdoton projekti, kirjoittaa Juha Itkonen. Eikä hän kykene kokonaan unohtamaan nuoruuden taiteilijahaaveitaan. Juuri ihmisjärki on luonut valtion omaksi kuvakseen, ihmisen paremmaksi minäksi. Rakennusvaiheessaan hyvinvointivaltio näytti tulevaisuuden yhteiskunnalta, sen voittokulkua ei uhannut mikään, ja sellaiseen projektiin oli mahdollista heittäytyä mukaan liki uskonnollisella hartaudella. Voimme nauraa Ragnar Johanssonille, mutta emme etäältä, emme näkemättä samalla kiusallisesti myös itseämme. Uskoa myös vaadittiin. Vaikka olemmekin vähemmän ainutlaatuisia yksilöitä kuin kuvittelemme, jokainen ihminen elää vain yhden elämän. Kas näin ihminen toimii. Mutta ehkä kyse onkin hyvinvointivaltion ajatuksesta
Se on niin turhaa, ihmisten lokerointi, teini sanoo. Toki näin voi kysyä. Miksi seksuaalija sukupuolikysymyksiä pilkataan identiteettipolitiikaksi – paitsi silloin, kun on kyse maailmanlaajuisesta heteromiehen identiteettiprojektista nimeltään patriarkaatti. Translain muuttaminen on merkittävä asia ihmisille, jotka elävät sukupuoliristiriidan kanssa. Biologian näkökulmasta se, mikä on mahdollista, on luonnollista. Tämä halutaan muuttaa. Tietoa transsukupuolisuudesta ja sukupuolen moninaisuudesta on tarjolla enemmän, ja ihmiset löytävät omalle kokemukselleen sanoja ja saavat rohkeutta hakeutua prosessiin”, Maiju Ristkari ja Nina Suni kirjoittavat. ”Kyse ei ole siitä, että sukupuoli ristiriitaa kokevia olisi aiempaa enemmän tai että se olisi ’nykynuorison trendijuttu’. Nyt onkin hyvä hetki etsiä seuraavia pimeitä pisteitä. Näin konservatiivit kysyvät, kun puhutaan sukupuolesta tai seksuaalisuudesta. Hän ajattelee kuten monet ikäisensä: ihmisiä ei ole oikein jakaa naisiin, miehiin tai muihin sukupuolikategorioihin ainakaan kysymättä ihmisiltä itseltään. Ihan marsia ja venusta koko ajatus, kiitos ja hei hei! Mitä seuraavaksi. Kotona lapsi makasi sohvassa ja sanoi, että ahdistaa. Kuka määrittelee, millä perusteella meitä lokeroidaan. No, mikä on. Sukupuolen määrittelyssä on silti kyse muustakin. Kun nuoret sanovat, etteivät usko ”binääriseen sukupuolikäsitykseen”, he puhuvat kaikista meistä. Ajattele, kuinka vähän aikaa siitä on, kun homoseksuaalisuutta pidettiin… blaa blaa. Suku puolena ihminen -kirjan (Tammi 2018) mukaan vuonna 2014 tehtiin sukupuolen korjaukseen liittyviä tutkimuksia 300 ihmiselle ja vuonna 2016 lähes 800:lle. Varmaankin pidin jakoa tyttöihin ja poikiin ”luonnollisena”. Siitä vaan! Onnittelut! Jokaisella on oikeus omaan sukupuoleensa. Sukupuolen määrittely on feministinen kysymys, ihmisoikeuskysymys ja kysymys vallasta sekä siitä, miten kaikenlaiset normit määrittävät ajatteluamme. Translaki. Enimmäkseen lapsi oli ”ulkona kavereiden kanssa” – tarkin paikkatieto, jonka teinistä saa irti. Koet itsesi mieheksi. . Nykynuoret, superfiksuja! Eikö ole tärkeämpiä ongelmia kuin marginaalisen ryhmän vessassakäynti. Sanoin, että pitää olla kärsivällinen. Miljoonat ovat lukeneet Yuval Noah Hararin hitti kirjan Sapiens – Ihmisen lyhyt historia. Tähän on todellakin tultu, lehmilläkin on väliä! kun olin itse nuori, en tiennyt sukupuolten moninaisuudesta mitään. Harvinainen hetki. Ihmisen täytyy saada itse päättää sukupuolestaan. Olin kulttuurini kasvatti, tietämätön ja väärässä. K esällä 15-vuotias lapseni tuli käväisemään kotona. Tarkemmin ajaTellen haluan sanoa: Sukupuolten moninaisuus on asia, jonka hidasta valkenemista tulemme jälkeenpäin ihmettelemään. Näin kritisoidaan sukupuolia koskevaa keskustelua niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin. Halusin lohduttaa lasta. Reetta Räty on toimittaja, jota kiinnostaa valta.. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa sukupuoltaan korjaavalta edellytetään lisääntymiskyvyttömyyttä. Luonto ei moralisoi tai heristä sormea. Se on juuri oikea kysymys. Hyvät naiset ja herrat, eiku Ahdistunut teini sai Reetta Rädyn pohtimaan kulttuurimme pimeitä pisteitä. Sukupuoliroolit ja -roolittaminen koskevat kaikkia. Kenties eläimille oikeus… bingo! Monet nuoret haluavat nimenomaan eläimille paljon nykyistä paremmat oikeudet. He korostavat, että sukupuolittamisen lopettaminen ei tarkoita, että sukupuolista ei saisi puhua tai niiden olemassaolo pitäisi kieltää. Sukupuolten moninaisuus on asia, jonka hidasta valkenemista tulemme jälkikäteen ihmettelemään. Ajatellaan vaikkapa sanaparia ”vastakkainen sukupuoli”. Ei ole vähäpätöinen kysymys, millaisia kieltoja asetamme toistemme ainutkertaiselle elämälle niin isossa asiassa kuin sukupuoli. Sitä ei edistetä, vaikka se ei haittaisi ketään mutta auttaisi monia, teini vaikeroi. Mitä pidän ”luonnollisena”, kunnes näen, että kyseessä on rakennelma, jonka voi purkaa ja ajatella vapaammin. Räty 80 IMAGE JOULUKUU 2018 K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Mutta pitäisi jaksaa kuunnella myös vastauksia. Olemme yhdessä päättäneet säännöistä, joiden mukaan elämme. Sukupuoliristiriitaa kokeville tiedon lisääntyminen ei ole vain ajatusmallien korjaamista. Sen merkittävimpiä ajatuksia on lause ”biologia tarjoaa tilaisuuden, kulttuuri kieltää”. Kenen etua jako tyttöihin ja poikiin palvelee. Nii-in, mitä seuraavaksi. Hararin mukaan valtiot, raha ja osakeyhtiöt ovat olemassa vain mielikuvituksessamme. Miksi puhua pienen ryhmän oikeuksista, kun olisi selätettävänä globaalikapitalismin häviäjien ahdinko, Jemenin sota ja ilmastonmuutos
Eikö ahdistus sitä paitsi ole vähintään hyvä alku. uttelin aiheesta ympäristötutkija Panu Pihkalan kanssa, joka on tutkinut sitä, miksi ihmisten on niin vaikeaa käsitellä ympäristön tuhoutumista. Ilmastoahdistuksesta puhuminen ärsyttää samasta syystä kuin humblebrag eli nöyryyteen piilotettu itsekehu. Just joo, teki mieli tölväistä kotisohvalta. Mutta onko ahdistus muuta kuin tyhjä sana. Ahdistunut tahtoo kaiken Julkinen ilmastoahdistuksella kerskailu ottaa päähän Veera Luoma-ahoa. Mitä muuta se on kuin silkkaa ahneutta. Viime vuoden syys lomalla selasin somesta ihmisten lomakuvia – kas, siinäpä herttainen varvasselfie, siinä taas yksi hieno infinity pool – ja pakahduin kateudesta. Olisit ollut ahdistunut matkaa varatessasi. Kehuja haluaa sekä tehdä selväksi oman erinomaisuutensa että vaikuttaa kaiken päälle vaatimattomalta. O li satanut kaksi kuukautta. . Pihkalasta olisi virhe jatkaa kulttuuria, jossa kiellämme itseltämme ja muilta ilmastonmuutokseen liittyvät vaikeat tunteet. Tänä syksynä lämmin kesä oli saanut minut jo parem paan balanssiin, mutta muiden lomakuvien katsominen koetteli hermoja vielä viimevuotista enemmän. Joku voi toki kysyä: ei kai sekään mikään ratkaisu ole, että lomille lennetään ilman ahdistuksen häivää, jotta muita ei vaan ärsyttäisi. Tai ehkä ahdistuksessa vellominen on turvallista juuri siksi, että se hämärtää todelliset tunteet ja suojelee meitä sekä niiden kipeydeltä että kaihertavalta muutoksen vaatimukselta – vähän kuin alkoholistin vitutus. Ja pitääkö muka vahtia vielä toisten tunteitakin, kun olisi tämän ilmastoasian kanssa vähän muutakin tekemistä. Oli oltu lomalla, ja nyt se sitten ahdisti. JOULUKUU 2018 IMAGE 81 K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Kerroin Pihkalalle kaveristani, joka meni hoitoon alkoholisminsa takia. Omien tunteiden kieltäminen itsekkäinä, niiden turrut taminen tai älyllinen etäännyttäminen – siinäpä kikkoja, joiden avulla olen itsekin surffannut läpi oman elämäni. Aamuisissa tapaamisissa ohjaaja listasi fläppitau lulle tunteita ja tunnelmia. Tai entä jos meidän pitääkin yleisen ahdistuksen sijaan käsitellä jo etukäteen pettymystämme siitä, ettemme ehkä voi ilmasto ja omatuntosyistä enää matkustaa kauas. Kuten vitutus, myös ilmastoahdistus on hahmotonta mössöä, johon ei liity vastuuta eikä toimintaa, selitin Pihkalalle. Mei dän on luultavasti pakko opetella sietämään epämukavia tunteita ja tarkastelemaan niitä rehellisesti. Nyt ne nimittäin jaettiin lisäyksellä lentämisestä aiheutuneesta ilmastoahdistuksesta. Oli oltu lomalla, ja nyt se sitten ahdisti. Ehkä hän ilmasto suree, koska näkee elinpiirinsä muuttuvan ja menettää rakkaita hetkiä ja kokemuksia, tai aidosti ilmastopelkää ilmastonmuutoksen pahimpia uhkakuvia. Vitutus ja ahdistus eivät nimittäin tee meistä hyviä ihmisiä vaan ahneita pelkureita. Veera Luomaaho on kirjoittaja ja yrittäjä, joka opettelee puhumaan tunteista. P ihkala myönsi, että omissa tunteissa rypeminen ei ole hyödyksi kenellekään, mutta ahdistus pitäisi silti sallia. Vitutus ei auttanut ketään ymmärtämään ongelmaansa, vaan oli pikemminkin keino väistellä todellisia tunteita – ja oli ollut vuosia monelle hyvä tekosyy jatkaa juomista. Ilmastoahdistuksessa ei ehkä ole vielä muutos voimaa, mutta entä jos ahdistuksen koettaisi sanoittaa tarkemmilla tunteilla. Aikana, jona virheiden etsiminen ja muiden argumenttien aukkojen syynääminen on meistä jokaisen yhteistä hupia, disclaimereihin turvautuminen on inhimillistä. Kiittävätkö lapseni minua tulevaisuudessa siitä, että äiti pisti hiilidioksidipäästöä menemään siinä kuin muutkin ja siinä sivussa meni muutama jäätikkö ja jokunen valliriutta, mutta kuulkaas lapset, äitiä sentään ahdisti. Ilmastonmuutos ei ratkea pelkillä henkilökohtaisilla valinnoilla, mutta se ei ratkea myöskään ilman niitä. J Luoma-aho. Kipeää ilmastoluopumisentuskaa. Useimmat alkoholisteista osasivat kuvailla tunteitaan lähinnä kertomalla, että heitä vitutti. Just joo, teki mieli tölväistä kotisohvalta. Tai kenties hän jopa ympäristökatuu sitä, että valitsi jotain, jonka päästöt olivat lopulta moninkertaiset valinnan tuomaan mielihyvään nähden. Lopulta ohjaaja kielsi sanan käytön, koska hänestä vitutus ei ollut tunne. Voi olla, että ilmastoahdistuksesta puhuminen on vain someajan pakollinen vastuuvapauslauseke, jolla yritetään turvata oma selusta. Ehkä ahdistunut voi itse tarkkailun jälkeen tajuta kokeneensa itse asiassa ilmasto häpeää, koska eli vastoin arvojaan. Myös julkisesti ilmastoahdistunut haluaa pitää kaiken – sekä Krotianmatkan että identiteettinsä hyvänä ihmisenä. Tunteiden täsmällinen nimeäminen oli tärkeää, ohjaaja uskoi, koska vasta siitä alkaisi muutos
— 5. Pitäisikö meidän kaikkien hautakivessä lukea ”What’s this, all of sudden?”. Komediateatteri – miksi, miksi, miksi. Onkohan kukaan koskaan maailmanhistoriassa sanonut ”Ja sit Antti Nylén yksinkertaisesti vain REPESI eikä sen tarttuvasta naurusta tullut loppua!”. Onko jo keksitty tosi-tv-tuotanto, jossa 20 eteläsuomalaista graafikkoa, toimittajaa, meikkitaiteilijaa ja vaatesuunnittelijaa muuttaa lokakuussa Inariin ja sitten seurataan, kun maailmat kohtaavat. Milloin syvyydestämme alkoi kertoa se, mistä kaikesta – alkoholi, tupakka, liiallinen hyvyyteni – luovumme. Mistä tietää, milloin Touretten syndroomasta kärsivä on vihainen ja milloin normaali. — 19. — 15. — 7. Entä tarvitsisiko lohduton aika lohduttomammat stand up -koomikot. — 18. — 4. Mikä on eettisyyden taso asteikolla 1–10, kun juuri petit työhuoneessasi puolisoasi – PAINA KOVEMPAA, PAINA! – minkä jälkeen nautit lounaan, jonka eettisestä alkuperästä pidit sellaisen kuulustelun, että tarjoilija itki vessassa viisi minuuttia. Voisiko Tuukka Temonen ohjata elokuvan, jossa Kauko Röyhkä ja Aku Louhimies röyhtäilevät ja puhuvat naisista. Näkevätkö tv:stä tutut painajaisia, joissa he sanovat ”tää #metoo on ehkä mennyt vähän liian...” ja sillä hetkellä heidän uransa loppuu. 82 IMAGE JOULUKUU 2018 14. Missä viipyy hippien mielenosoitus, jossa vastustetaan ilmastonmuutosta ”Kyllä ydinvoimalle!” -rintanapit maihareissa. Antti Nylénin ja Juha Seppälän – Ohukaisen ja Tosi-Ohukaisen! – lavalle mumisemaan vaivautuneina esitystään maailmanlopusta. Peacock-teatteri – miksi. — 10. — 6. — 13. — 11. — 20. Missä iässä vauva oppii valheellisen hymyn saadakseen, mitä haluaa. Missä olit, kun sait kuulla, että pian kukaan ei kuuntele juttujasi Corona Baarissakaan. Kuinkahan paljon energisempi paikka Twitter olisi, jos siellä kiellettäisiin keski-ikäisiltä miehiltä politiikan arkipäivän pohdinta. — 3. — 9. Siksikö Suomessa muuten ei aikoinaan ollut rasismia, kun ei täällä oikein löytynyt ketään, johon kohdistaa rasistiset tunteensa. Kummastahan kreikkalaiset ovat ylpeämpiä, tragedian vai tietokoneen keksimisestä, vai ovatko ne sama asia. — 16. Mistä löytyy ansiomerkki niille, jotka kiireistään huolimatta ehtivät kertoa Facebookissa kiireistään ja että niistä huolimatta ehtivät marssia ilmastonmuutosta vastaan. (Will Eno: Realistic Joneses) — 2. nämä meidän piti vielä kysyä. 8. — 12. Mikä on merkkimääräisesti vuoden aikana luettujen kirjojen suhde niihin twiitteihin, joissa kertoo olevansa kirjamessuilla. Jos maaperän köyhtyminen ja eroosio jatkuvat nykyisellä tasolla, ja ihmiskunnalla on jäljellä enää 60 satoa, onko laskelmissa otettu huomioon Mikael Jungnerin Bulevardin kattopuutarha. — 17. 1. Kumpi on enemmän täynnä itseään, se joka jatkuvasti terapian, ruokavalion ja liikunnan avulla yrittää kasvaa paremmaksi vai se, joka ei tee itselleen mitään
AVOTAKKA JA UNELMIEN TALO & KOTI -TEKIJÖILTÄ • HINTA 7,90 € (SIS. ALV. 10?%) PIENET 24–63 m 2 TILAIHMEET Kahden aikuisen nerokas pikkukoti Teinin oma soppi Lisätilaa parvella Yksiöstä kaksio Oho, työpiste kylppärissä! UPEA ERIKOISLEHTI PIENTEN KOTIEN SISUSTUKSEEN! LEHTIPISTEISSÄ RAJOITETUN AJAN
p. Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us. Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Käytämme mm. 010 2327 300, www.vuokraturva.. 010 2327 400, www.myyntiturva.. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Ilmalankuja 2, HKI HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi. 010 2327 300, www.vuokraturva.. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Haluatko myydä asuntosi kätevästi. p