V KO 20 20 -5 29 3 6 120 10. HUUMEKAUPAN UUSJAKO Mikä korvaa pimeän verkon Torilaudan. LUPA KIRJOITTAA Emmi Itäranta ei anna huijarisyndrooman haitata LISÄÄ VELKAA Se nyt vain toimii elvytyksessä, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen PÄÄMINISTERIN SULHANEN Markus Räikkönen pysyttelisi mieluiten kulisseissa, mutta Sanna Marinin puolisona se on hieman hankalaa M A R K U S R Ä IK K Ö N EN : ”JO TE N K IN S E O N A IN A H IE N O A , JO S JO K U YR IT TÄ Ä JO TA IN TE H D Ä .” IM A G E 28 M A R R A S K U U 20 20 10/2020 MARRASKUU 11,90?€ PA L
Kuvien autot erikoisvarustein.. Siihen kaivataan hybridiajattelua: kykyä yhdistää tunnetta taitoon ongelmia ratkaistaessa. 50.122,95 €. Lue lisää BMW.fi. Autoveroton hinta 43.900 €, toimituskulut 600 €, arvioitu autovero 5.622,95 €. Se, josta puhutaan. Aivan kuten hyvän johtajan pitääkin. Autoveroton hinta 57.270 €, toimituskulut 600 €, arvioitu autovero 1.896,04 €. Sähköinen toimintamatka 57 km. Ajamisen iloa #joyelectrified by HYBRID THINKING TAKES YOU FURTHER. Muut mallit ovat varustettuja kevythybriditekniikalla. Johtajalta vaaditaan juuri oikeanlainen sekoitus ideoita, joiden juuret lepäävät vahvasti osaamisessa, visiossa ja kunnianhimossa. kulutus 1,4 l/100 km, CO2-päästöt 31 g/km (530e A Sedan Charged Edition). Se, jota seurataan. Sähköinen toimintamatka 54-61 km. BMW 530e A Sedan Plug-in Hybrid, alk. UUDET SEDAN JA TOURING HYBRIDIT. *Kulutukset ja päästöt määritelty WLTP-testimenetelmän mukaisesti. 57.643,87 €. *EU-yhd. Se, johon verrataan. Näin syntyy 5-sarja, joka viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut segmenttinsä suunnannäyttäjä. Auton kulutukseen ja toimintamatkaan sähköllä vaikuttavat muun muassa sähköajon osuus, kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lämpötila, kelija ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. Sen avulla 5-sarja on huomattavasti vähäpäästöisempi kuin ennen – sekä kuljettaja, että auto tulevat johtamaan esimerkillään. BMW 530e A Touring Plug-in Hybrid, alk. 59.766,04 €. *EU-yhd. *EU-yhd. BMW 520d A Sedan xDrive MHEV, alk. kulutus 5,1 l/100 km, CO2-päästöt 132 g/km (520d A Sedan xDrive MHEV-kevythybriditekniikalla). UUSI BMW 5-SARJA. Uudet BMW 5-sarjan Sedan ja Touring ovat valittavissa nyt ladattavina hybrideinä sekä xDrive -nelivedolla. kulutus 1,5 l/100 km, CO2-päästöt 35 g/km (530e A Touring Charged Edition). Autoveroton hinta 55.270 €, toimituskulut 600 €, arvioitu autovero 1.773,87 €
Yhden miehen toivotalkoot 70 Toivoa tarvitaan ilmastokriisissä, mutta positiivisista maailmanselityksistä sitä ei saa, pohtii Tommi Melender. Uuden ajan torikahvit 48 Pimeän verkon huumekaupan keskus Torilauta lopettaa. Hyvin kivuliasta 36 Tšekkiläisen Václav Marhoulin Kirjava lintu on elokuva pahuudesta, johon vain ihminen kykenee. Pääministerin sulhanen 24 Markus Räikkönen ei havitellut julkisuutta, mutta nyt hän elää pääministerin puolisona. MARRASKUU 2020 IMAGE 3 Valokuvaaja Timi Kuosmanen kuvasi kirjailija Emmi Itärannan (s. K A N N EN KU VA : H A N N ES PA A N A N EN K A N S IM EI K K I: TY TT IJO H A N N A V IR JO sisältö Te rä vä aik ak au sl eh Ti | N u m er o 28 | m ar ra sk u u 20 20. Aarno Malin selvitti, mitä tapahtuu seuraavaksi. Se, että kaikki tapahtui niin nopeasti, oli yllätys. Canterburyn tarinoita 56 Kirjailija Emmi Itäranta on introvertti, jolla on huijarisyndrooma. 56). Silti hän kulkee tarinoita kohti ja päin
66 Keskustelija Jussi Seppänen ja Jussi Seppänen. 20 Tärpit Kuukauden teatteri, musiikki ja kuvataide. 19 Toisinkin voisi olla Pasila voisi olla jugend-kivikaupunkia. 16 Ruoka Kaikin tavoin tavallinen raaka-aine, sipuli. 21 Muistitko kauramaidon. 74 Elokuva Katja Kallio ja Undine – Aallotar. 4 IMAGE MARRASKUU 2020 24 sisältö 66 36 KU VA T: X X X X , X X X X , X X X X . 15 Data Näin Suomessa käytetään huumeita. 82 Viimeinen sivu Nämä meidän piti vielä kysyä. nyt loppu 16 KU VA T: S U V I EL O , H A N N ES PA A N A N EN , A N TT I R A AT IK A IN EN JA JA N D O B R O V S K Ý. 78 Kirja Koko Hubara ja Yahya Hassan. 7 Pää kirjoitus 9 Lukijoilta 10 Avaaja Nyt kannattaa ottaa velkaa, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen. 23 Aforismeja and ajatuksia Hesasta Otteita Janne Vapaavuoren kirjasta. Pariskunta suunnittelee lockdownia. 81 Julia Korkman Muistimme muuttuu jatkossakin. 80 Ruben Stiller Polarisaatio ei katoa Yhdysvalloista. 76 Musiikki Samuli Knuuti ja Maustetytöt
A s tu u u te en K al ev al a an K es k u s ka t u 1 H els in k i , ka l ev a la . f ja v alt u ute tut jä l lee n my y j ät Paratiisi Kalevala Originals Kauan sitten nykyisessä Hämeessä mahtinainen kantoi yllään ketjukorua, jossa uskoi piilevän voimaa. KALEVALA_AD_TACTICAL.indd 3 18/08/2020 13.14. Vala, jonka me jaamme. Se on ikuista voimaa. Kalevala ei ole vain koru. Voimaa, joka on edelleen tallella. Se on vala. Vala, jonka minä annan. Vala, joka minulle on annettu
Silti kysymys on sanoista. Yksi sana, joka saisi esiintyä työpuheessa useammin tai toisella tavalla kuin nykyään, on auttaminen. Työelämän auttamispuhe on usein toisenlaista, siihen kuuluu helposti ajatus siitä, että toinen ei ole tehtäviensä tasalla. pääkirjoitus. He ovat niitä, jotka voivat kokemuksellaan näyttää ja kertoa ne tavat, joilla supertähteys parhaiten palvelee yhteistä etua ja henkeä. Se tuntuu vain kuuluvan yksityiselämän ja vapaa-ajan piiriin, jossa hyvä ystävä on sellainen, joka tulee aina avuksi muuttoon tai veneennostoon. kyse ei ole siitä, että työpaikat pitäisi täyttää vain näkymättömän auttavan työn tekijöillä, vaan diversiteetistä, jota organisaatioihin on peräänkuulutettu muutenkin viime ajat. Ja kyllä, oikein arvattu: näiden katveeseen jää valtava määrä näkymättömän työn tekijöitä. Tämän lisäksi tulisi huomioida diversiteetti myös työorientaatioissa. Termillä tarkoitetaan joukkueelleen korvaamatonta pelaajaa, joka ei niinkään näy maalitai syöttöpörssien kärkisijoilla vaan joka uurastaa sen eteen, että pisteidentekijät pääsevät maalipaikoille. Ja kuten niin usein: se mikä pätee urheiluun, päätee moneen muuhunkin paikkaan. On eri asia kehittää parasta versiota itsestään kuin työkaveristaan. Omalle vastuulle jää, oivaltaako roolinsa osana joukkuetta. Jos sitä haluaa kutsua kehittymiseksi parhaaksi versioksi itsestään, kaikin mokomin. Oikeastaan jopa fataalimmin kuin urheilussa, jossa luonnehdinta näkymättömän työn tekijä on valmentajan kunnianosoitus pelaajan tietynlaisista taidoista ja nurkumattomasta työnteosta. Televisiolähetyksestäkin huomaa, että työ on kaikkea muuta kuin näkymätöntä, mutta niin kauan kuin julkisuus kohdistuu maalintekijöihin, kaikkea muuta on helppo pitää näkymättömänä. Tietenkin työn ja vapaa-ajan rinnastaminen tällä tavoin on epäreilua, kun monia töitä ohjaavat henkilökohtaiset tulostavoitteet ja tehtäviin nähden niukka käytettävissä oleva aika. NäkymätöN oN tietenkin mahdollista puhua näkyväksi, ja siksi kyse on ensin sanoista. Palloilussa näkymättömän työn tekijä ei ole likikään niin näkymätön kuin työelämässä. Auttaminen näyttäytyy vertikaalisena vaihtokauppana, vaikka tiedämme, että muunkinlaista auttamista on olemassa. Kulttuuri rakentuu niistä ja niiden päälle, aivan kuten myös hyvän hengen toivotaan rakentuvan puheella tiimipelaajista. K U VA : JU H A TÖ R M Ä LÄ . Niklas Thesslund, päätoimittaja | Twitter @niklasthesslund MARRASKUU 2020 IMAGE 7 Näkymätön näkyväksi Yksi sana, joka saisi esiintyä työpuheessa useammin tai toisella tavalla kuin nykyään, on auttaminen. Kun juttelin tästä kaverin kanssa Messengerissä, hän otti esimerkin tietenkin joukkueurheilusta ja tähdensi kokeneiden, johtavien pelaajien merkitystä tämän kaltaisessa yhteenliimaamistyössä. Olennaisin kysymys ei ole se, kuinka voisimme kaikki olla hyviä tyyppejä tai joukkuepelaajia, vaan se, kuinka työyhteisö voisi kasvaa sellaiseksi, että se arvostaisi yhtä lailla näkymätöntä työtä taustalla tekeviä kuin heitä, jotka vielä kymmenen työvuoden jälkeen tulevat jokaiseen palaveriin karmit kaulassa. L uonnehdinta näkymättömän työn tekijä on tuttu ainakin kaikille palloilulajeja seuraaville. Yhtä lailla heitä, jotka haluavat esille, ja heitä, jotka viihtyvät katveissa. Autat meitä saavuttamaan tavoitteemme, toivoo työpaikkailmoitus ennen kuin jatkaa, että me taas autamme sinua kehittymään parhaaksi versioksi itsestäsi. Lohdullisinta on, että tällaiseen rooliin voi kasvaa ja kehittyä, missä yhteisössä vain. Karrikoidusti sana on nyt kahdenlaisessa käytössä. Aivan samoin työpaikoilla hikoillaan yhteisten tavoitteiden ja voittojen eteen, ja urheilun termit ovat jo aikaa sitten kaapanneet työelämän kielen, jossa epäilemättä puhutaan tiimija joukkuepelaajista jo useammin kuin jääkiekossa. Maailmankuva kapenee, jos asioita ei ole tekemässä taustoiltaan, iältään ja elämäntilanteiltaan kyllin heterogeeninen joukko. Jos kyllä, psykologinen turvallisuus leviää. Yhteneväisyyksiä on myös mediajulkisuudessa, joka työelämäsivuillakin keskittyy usein nimekkäisiin tuloksentekijöihin, nouseviin tähtiin, odottamattomiin tarinoihin ja hankaliin esimiehiin tai alaisiin. Sitäkin pitää aina olla auttamassa
joulukuuta 2020. Imagen vuosikerta on 12 numeroa. T e r ävä a i k a k a u s l e h T i MainosTajaT MEDIAMYYNTI JA MARKKINOINTI mediaopas.a-lehdet.fi TRAFIIKKI Mia Heino asiakaspalvelu ja lehTiTilaukseT INTERNET www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu PUHELIN 09 759 6600 (ma–pe klo 8–17) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. numero. Apu Juniori on lasten ajankohtaislehti, jota lukemalla lapsi oppii ymmärtämään ja ajattelemaan, oivaltamaan ja ratkomaan. ISSN 0782-3614 pääToiMiTTaja niklas thesslund ToiMiTuspäällikkö sonja saarikoski (virkavapaalla) digiToiMiTuspäällikkö miikka järvinen TuoTTaja laura myllymäki ulkoasu antti grundstén (opintovapaalla) POSTIOSOITE Image, 00081 A-lehdet KÄYNTIOSOITE Risto Rytin tie 33, Kulosaari, Helsinki PUHELIN (09)?759?61 TWITTER @imagelehti SÄHKÖPOSTI image@a-lehdet.fi, etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi FACEBOOK www.facebook.com/imagelehti INTERNET www.image.fi Tekijöinä Tässä nuMerossa Laura Airola, Hans Eiskonen, Suvi Elo, Silvia Hosseini, Koko Hubara, Katja Kallio, Samuli Knuuti, Nuppu Koivisto, Juuso Koponen, Julia Korkman, Timi Kuosmanen, Essi Kylmänen, Sanna Lipponen, Susanna Luikku, Aarno Malin, Tommi Melender, Ilari Musta, Annaliina Niitamo, Oskari Onninen, Hannes Paananen, Timo Pyykkö, Antti Raatikainen, Venla Rossi, Anni Sairio, Ruben Stiller, Anton Vanha-Majamaa, Antti Vettenranta, Tytti-Johanna Virjo ja Elina Vitikka. Tilaa Apu Juniori osoitteesta apujuniori.?/tilaa Lasten tiedeja ajankohtaislehti Apu Juniori AJ_brändi_koko_112x297.indd 1 05/02/19 14:25. Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vTj:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. KUSTANTAJA A-lehdet Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Mediaopas.a-lehdet.fi REPRO JA SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINATUS Deviz, Pietari 2020 SEURAAVA NUMERO ilmestyy 10. vuosikerta, 280. Toimitus ei vastaa tilaa matta lähetetystä aineistosta. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoi mainen este, kuten lakko tai tuotannolliset häiriöt). Jotta seuraava sukupolvi olisi suvaitsevaisempi, rakentavampi ja kaikin puolin ?ksumpi kuin edelliset, me kannustamme heitä lukemaan. 35. Aikakauslehtien liiton jäsen. Maailman voi lukea paremmaksi paikaksi
@SanniEsteri’n esseen jälkeen katsot elokuvia uusin silmin. Tähän numeroon Malin kirjoitti huumekaupan mullistaneesta Torilauta-sivustosta. Hieno juttu, tärkeä aihe. välilliset vaikutukset @SLN_ Kaupunki -seudulle ovat 50-100 miljoonaa.” #kunnat #yhteistuumin Tekijöitä TIMI KUOSMANEN (s. @TeemuHokkanen5 Uusi @imagelehti kirjoittaa ansiokkaasti @operafestivalfi ’n perumisesta ja sen taloudellisista vaikutuksista. AARNO MALIN (s. #luontosuhde #kaupunkilaisuus @paufor Uuden @imagelehti parhaat jutut: @mika_salminen haastattelu, Kalle Kinnusen kolumni Netflixistä, Juha Itkosen esittely Heikki Herlinin kirjasta, @jkorkman kolumni alastomuudesta. Nyt toivoisin, että kaikki muutkin lukisivat sen, mutta @imagelehti ei ole ilmeisesti jakanut tästä helmestä mitään digiin. lukijoilta Lähetä paLautetta! Image.fi image.fi/palaute Sähköposti image@a-lehdet.fi Facebook facebook.com/imagelehti Twitter imagelehti @sannijokinen Luin juuri @JuhaniKarila’n jutun Pelkään, että hänestä tulee toisenlainen kuin minä. 1995) on helsinkiläinen journalismin opiskelija ja A-lehtien valokuvaajaharjoittelija. Ostakaa lehti. @kousmanen. ”...kesäkauden matkailutuloista 50-60 prosenttia tulee oopperajuhlista.... Tähän numeroon hän kuvasi kirjailija Emmi Itärannan. #justsaying @AnnaReettaK Lue uusin @imagelehti. 1976) on toimittaja ja bloggaaja, joka on aiheista erikoistunut huumeisiin ja pimeän verkon hämärimpään sisältöön
Avaaja MARRASKUU 2020 IMAGE 10
Sillä olisi toki tulonjakovaikutuksia, jotka pitäisi kompensoida tulonsiirroilla.. TeksTi Oskari Onninen kuva anTTi raaTikainen ”Velka on nyt paras työllisyystoimi.” Tuomas Kosonen Miksi alennetut arvonlisäverokannat eivät ole taloustieteilijöiden mieleen. Arvonlisäveron vaikutus tuotteiden käyttöön ja työllisyyteen on aika pieni. Olen tehnyt empiiristä tutkimusta ja huomannut esimerkiksi, ettei alvin alentaminen lisännyt merkittävästi ravintolatai kampaamopalveluiden kysyntää. MARRASKUU 2020 IMAGE 11 Palkansaajien tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen oli mukana tekemässä tutkimusta, jonka mukaan arvonlisäveron väliaikainen alentaminen heikentää ostovoimaa. Sen vuoksi järkevää korona-ajan talouspolitiikkaa olisi tukea yrityksiä suoraan ja velkarahalla, Kosonen sanoo. Tehokkaampi verojärjestelmä olisi sellainen, jossa on vain yksi kanta
Tuet pitäisi katsoa toimialakohtaisesti ja suhteuttaa yritysten aiempiin tilanteisiin yksinkertaisilla säännöillä. Mielestäni paras työttömyystoimi on estää työttömyyden nousu. Taloustieteelliset valtavirtaiset teoriat eivät olettaneet, että hinnoille kävisi näin. Moni pysyisi pari kuukautta pystyssä mutta kaatuisi puolessa vuodessa. Jos kuluttajat vain hyötyisivät, sitä ei ajettaisi. Kävi ilmi, ettei näin olekaan. Olen saanut kansalaispalautetta, että tulos on arkipsykologian mukainen. Nyt se käy huolimalla siitä, että yritykset eivät mene konkurssiin ja joudu irtisanomaan. Keväällä sitä vaati Vihriälän työryhmä. Siksi tämä on tieteellisesti merkittävä tulos. MARRASKUU 2020 IMAGE 12 avaaja Empiirisesti on selvää, että Suomi palautuu negatiivisista šokeista hitaasti.” – Tuomas kosonen ” Tuoreessa tutkimuksessanne kävitte VATT:n tutkimusprofessorin Jarkko Harjun kanssa läpi ravintoloiden ja kampaamojen alennettujen alv-kantojen vaikutuksia. Muutos oli epäsymmetrinen. Mitä huomasitte. Enää päällä ei ole kovin voimakkaita rajoitustoimia, mutta on syvä taantuma. Tieteellisesti emme pysty vielä todistamaan, mikä vaihtoehtoinen teoria selittäisi tämän. Ei ole. Mutta sekin on vain yksi teoria. 1990-luvun alussa Suomessa oli syvä lama ja vuoden 2009 tienoilla alkoi taantuma. Syyn täytyy olla, että se lisäisi yritysten voittoja. Yrityksillä on kuluja edelleen. Miksi ajatukseen ollaan niin mieltyneitä. Empiirisesti on selvää, että Suomi palautuu negatiivisista šokeista hitaasti. Siinä tilanteessa yrityksiä olisi ollut hyvin tärkeä tukea. Ruotsi ja Tanska ovat esimerkiksi elvyttäneet paljon enemmän. Lisävelan vaatiminen ei tunnu suositulta mielipiteeltä, oli korona tai ei. Tilapäiset veron alennukset nostavat hintoja ja haittaavat taloutta ja kuluttajia. Se pitäisi ottaa huomioon. Sen mukaan kuluttajat hermostuvat, jos yrittäjät nostavat hintoja ilman, että sitä selitetään. Ehkä on niin. Voi olla niinkin, että verojen alentaminen kuulostaa kansalaisista kauhean kivalta ja yritystuet negatiivisilta. Keväällä teimme policy briefin, jossa katsoimme, kauan yritykset selviytyisivät kiinteistä kuluistaan, jos olisi rajoitustoimia päällä. Työttömyys lähti hirveän korkealle ja on palautunut sieltä hitaasti. Taloustieteessä on ajateltu, että arvonlisäveron pitäisi vaikuttaa yhtä paljon hintoihin veroa nostaessa ja laskiessa. Se liittyy suoraan juuri nyt käsillä olevaan politiikkamuutokseen. Se on taloustieteilijöiden suositus, jota tällä hetkellä poliittisessa keskustelussa ei täysimääräisesti kuunnella. Ei. Arvonlisäveron nousu olisi hyvä syy nostaa hintoja ilman, että kuluttajat hermostuvat. Se mahdollistaa tuet yrityksiin ja työntekijöiden tukemisen niin, että taloustaantuman työllisyysvaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi.. Se koostui arvostetuista suomalaisista taloustieteilijöistä, joilla tuskin on poliittisia motiiveja tai kytköksiä suositustensa antamiseen. Voisin kuvitella, että ek:kin ehdottaa tätä siksi, että veron alennuksen jälkeen yritysten katteet jäisivät pysyvästi korkeammalle tasolle. Mikä siinä on niin poikkeuksellista. Sen vaikutukset moniin aloihin, vaikka matkailu-, ravintolaja hotellitoimintaan, ovat huomattavat. Se maksaisi enemmän mutta olisi nopeaa ja pitäisi yritykset pinnalla. Tutkimuksenne julkaistiin The Journal of Political Economy -huippujournaalissa. Kun arvonlisäveroa alennetaan, yritysten katteet ja voitot kasvavat paljon. On hyvä miettiä, miksi kaikki yrityspuolen etujärjestöt aina ajavat alennettuja arvonlisäveroja. Onko velkaa otettu tarpeeksi. Tulos on esitettyä muutosta vastaan. Tutkimuksessa viittasimme consumer antagonism -teoriaan. Miten koronaviruksen aiheuttamassa taantumassa pitäisi tukea yrityksiä. Kun veroa nostetaan, katteille ei käy oikein mitään, vaan veron nosto siirtyy hintoihin. Samoin on tehnyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Koronakriisin yhteydessä moni toimiala on vaatinut arvonlisäveron väliaikaisia alennuksia. Velka on nyt paras työllisyystoimi. Juuri suorempaa tutkimusta ei voisi olla poliitikoille ammennettavaksi. Meillä on Suomea koskeva tulos, joka on julkaistu mahdollisimman arvostetussa lehdessä. Se on mahdollisimman laadukkaasti tehty. Miten elvytys pitäisi kohdentaa. Niitä pitäisi korvata velkarahalla. Arvonlisäveron väliaikainen alentaminen ei siis ole järkevää politiikkaa. Opposition politiikkaa voin sen verran kommentoida: ensin kritisoidaan hallitusta, että työttömyystoimet ei ole riittäviä, ja sen jälkeen kritisoidaan, kun otetaan näin paljon velkaa
Jos tuoliryhmä koostuu eri hintaisista tuotteista, tarjoamme edullisimman. Eames Shell Chairs Design: Charles & Ray Eames, 1950 The Original is by Vitra Ostaessasi viisi tuolia saat kuudennen lahjaksi.* * Vitran talvikampanja 1.10. Kampanjassa ovat mukana seuraavat tuolit: Eames Plastic Chair, Eames Fiberglass Chair, Eames Wire Chair, Standard, Standard SP, Chaise Tout Bois, Panton Chair, Panton Chair Classic, Softshell Chair, Moca, HAL, Tip Ton, APC, .03, .05 ja Belleville Chair. Artek Helsinki, Keskuskatu 1 B, ja Vitra-jälleenmyyjät, vitra.com. 31.12.2020
Aarno Malinin artikkeli Tor-verkossa tapahtuvasta huumekaupasta alkaa sivulta 48. Tulli ja poliisi takavarikoivat sitä vuosina 2016-2018 yli viisi miljoonaa käyttöannosta vuodessa. Oheinen kartta kuvaa jätevesitutkimuksen perusteella selvitettyjä kovien huumeiden käyttömääriä Suomen eri paikkakunnilla. data Juuso Koponen on informaatiomuotoilija ja tietokirjailija, joka rakastaa tilastoja ja elektronista musiikkia. Huume-Suomi Takavarikot 3 VUODEN KESKIARVO, KÄYTTÖANNOKSIKSI MUUNNETTUNA ARVIO KÄYTTÖMÄÄRISTÄ VIIKONLOPPUISIN JÄTEVESITUTKIMUKSEN PERUSTEELLA 2018 Kovien huumeiden käyttö 2006–2018 2016–2018 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 käyttöannosta Amfetamiini Lappeenranta Hämeenlinna Savonlinna Rovaniemi Jyväskylä Seinäjoki Tampere Joensuu Helsinki Kokkola Kajaani Kuopio Mikkeli Espoo Vaasa Kotka Turku Kemi Lahti Oulu Pori Maarianhamina Kouvola Amfetamiini Käytön jakautuminen huumausaineittain Kokaiini Metamfetamiini Käyttöannokset Amfetamiini: 200 mg Mefamfetamiini: 100 mg Kokaiini: 60 mg Ekstaasi: 1 tabletti Buprenorfiini: ¼ tabletti Ekstaasi Käyttömäärä viikonloppuisin 30 100 300 KÄYTTÖANNOSTA PÄIVÄ 10 000 AS. Tämä kartta ja tilasto esittelevät dataa niin sanotuista kovista huumeista. Metamfetamiini Buprenorfiini (Subutex) Ekstaasi Muut huumeet (paitsi kannabis) yhteensä Kokaiini. Huumeita käytetään kaikkialla Suomessa, mutta asukasmäärään suhteutettuna erityisesti Helsingissä ja Lahdessa. Suomen ehdottomasti yleisin huumausaine on kuitenkin kannabis. MARRASKUU 2020 IMAGE 15 Pää sekaisin. Lähes kaikkien tilastoitujen huumeiden takavarikkomäärät ovat nousseet Suomessa viime vuosina (paitsi khatin ja heroiinin). Siitä voi havaita, että kokaiini on enemmän Etelä-Suomen juttu. LÄ H D E: EM C D D A 20 20 , PO LI IS I, TH L DATAVISUALISOINTI JUUSO KOPONEN TEKSTI VENLA ROSSI Huumeiden takavarikkomäärät ovat nousseet viime vuosina
Punajuurten kypsyminen nopeutuu, kun juurikkaat raastaa pilkkomisen sijaan. Vihanneslaarin Merlot K U UK AU DEN HÄR PÄ K E HANNAN ESSU Helsinkiläinen Tauko-vaatemerkki ja somevaikuttaja Hanna Gullichsen suunnittelivat yhteistyössä esiliinan, joka on valmistettu uusiokäytetyistä hotellija ravintola-alan tekstiileistä. Niin, ja se värjäytyminen. Punajuuren klassisia makupareja ovat muun muassa vuohenjuusto, feta ja sinihomejuusto. Ympäristökuormituksen välttämiseksi tuotteet valmistetaan vain tilauksesta. Jos omistat monitoimikoneen tai käsikäyttöisen raastinmyllyn, raastaminen käy kätevästi, sillä kuoritut punajuuret lipsahtavat helposti kädestä. Keitettäessä punajuuren aromeja jää paljon veteen, mutta uunissa maku tiivistyy. Punakka juures onkin siksi erityisen hyvä kohde trendikkäälle meal prepping -sessiolle. Silloin sitä ei tarvitse edes kuoria, sillä kuori lähtee keittämisen tai paahtamisen jälkeen helposti vetämällä pois. Niistä voi valmistaa myös pestoa, hummusta tai pyrettä. Näin vältyt pesuoperaatioilta. Jos kuitenkin aloitat ruoanlaiton punajuurien kanssa niin sanotusti nollapisteestä, pari vinkkiä pelastaa päivän. Mutta kuten elämässä yleensä, vaivannäkö kannattaa: punajuuren syvällinen aromi palkitsee. Sen kompleksinen maku tuo parhaimmilllaan mieleen Merlot-viinin, maakellarin tuoksun ja kalliin sikarin. Harmaa essu suojaa punajuuriroiskeilta ja sopii todistetusti Instagramkuviin. Siksi borssikeittoonkin lisätään perinteisesti etikkaa ja smetanaa. 16 IMAGE MARRASKUU 2020 16 IMAGE ruoka K un ei millään jaksaisi. Ne on syytä ryöpätä ja hienontaa vaikkapa syksyiseen pataruokaan. Purppurainen mukula on toista maata kuin mutkattomat perunat ja porkkanat. Soseutettu punajuuri mehevöittää syksyisen suklaakakun, raasteesta taas syntyy kasvispihvejä tai kauniin punaista risottoa. Punajuuria kannattaa keittää tai paahtaa isompi satsi jonain rauhallisena sunnuntai-iltana, sillä ne säilyvät jääkaapissa pitkään. Kun punajuuren mehustaa, siitä valmistuu trendikäs punajuurilatte. Vitamiinitkin säilyvät paremmin. Tauko X Hanna G -esiliina Taukodesign.com, 69 euroa. Uunissa kypsyminen kestää tunnista kahteen juuresten koosta riippuen. Mitä sitten punajuureen yhdistätkään, muista yksi sääntö: punajuuren muheva täyteläisyys suorastaan huutaa jotain hapokasta kaverikseen. Kasvukaudella hennot vihreät varret voi lisätä salaattiin sellaisenaan. Punajuuresta kannattaa mukulan lisäksi hyödyntää myös naatit. Punajuuri vaikuttaa aina etukäteen niin kovin työläältä raaka-aineelta. Vetäise sormiisi kertakäyttökäsineet ja suojaa leikkuulauta leivinpaperilla. Kädet ja keittiö sotkeutuvat, ja sitkeä juurikas vaatii vielä pitkän valmistusajankin. Ensisijaisesti punajuuret kannattaa paahtaa, joko suolapedillä tai uuniperunoiden tapaan foliossa. Esipaahdetuista punajuurista saa nopeasti ja helposti maukkaan täytteen salaattiin, pizzan päälle tai vaikka piirakkaan. Vanhemmat ja paksummat lehdet ovat nitraattipitoisempia
Lämmitä uuni 220 asteeseen. Eikä ihme, niin maukkaita ne ovat. Tuntikausia haudutetussa sopassa täyteläisyys, happamuus ja makeus ovat juuri eikä melkein kohdallaan. Erityisen maukkaita perinteiseen tapaan mädin, sipulin ja smetanan kanssa. Historian aikana se on kuitenkin levinnyt joka puolelle Itä-Eurooppaa. Revi sillä aikaa lehtikaalin lehdet paloiksi (poista kovat lehtiruodit) ja hiero niihinkin öljyä, suolaa ja pippuria. Molemmissa paikoissa suurin osa ruuista maksaa noin 10 euroa. Kumpaakin ravintolaa pyörittää yksinään venäläistaustainen yrittäjä, ja niille kotikutoisuus on sekä heikkous että vahvuus. Ota pelti uunista, madalla lämpö 180 asteeseen. Siirrä kulhoon. Levitä ohut kerros punajuurihummusta lautasille ja kasaa sen päälle kerroksittain paahdettuja, lämpimiä kasviksia, murennettua fetajuustoa ja granaattiomenan siemeniä. Niin kirjoitti aikanaan Dostojevski. Kummallakin ravintolalla on vahvuutensa. Helsingissä on tarjolla kahdenlaista venäläistä ruokaa, kallista ja halpaa. Pilko kukkakaali, sipuli ja sienet suuriksi paloiksi. Nykyään jokaisella entisen Neuvostoliiton alueella sijaitsevalla maalla, alueella, kylällä ja babushkalla on oma versionsa borssista. Mutta jokainen, joka on maistanut hyvin tehtyä borssia, tietää, että tuo tummanpunainen soppa kuuluu keittojen kuningasluokkaan. Borssi ei alkujaan ole venäläistä vaan ukrainalaista ruokaa. Halpa on parempaa.Perinteiset vanhat venäläiset paikat, kuten Saslik, Bellevue ja Troikka, ovat toki prameita katsella, mutta niiden ruoka on auttamattoman ylihintaista – ja usein myös hieman huolimattomasti valmistettua. Onneksi näille historiallisille reliikeille on viime vuosina syntynyt vaihtoehto: venäläinen kotiruoka. Perinteiset, käsintehdyt pelmenit myydään täällä usein loppuun jo iltapäivällä. 4. 1. Blinit tarjoaa myös kaupungin maukkaimman borssikeiton. Punainen hummusplatter KUVAT ANTTI RAATIKAINEN. MARRASKUU 2020 IMAGE 17 ruoka Venäläinen kotiruoka päihittää perinneravintolat. Kokonaisuus on mehevän täyttävä mutta terveellinen. 2. Tarjolla on sekä lihaettä kasvisversio. Paahda kokonaisia punajuuria uunissa 200 asteessa suolapedillä noin 1,5 tuntia tai kunnes ne ovat pehmeitä. Alenkasta saa ostaa mukaan myös herkullisia leivonnaisia. ARVIO MARRASKUUN RESEPTI Vihanneslaarin Merlot V enäjää ei voi järjellä käsittää, se täytyy tuntea. 3. Pelkän kuvauksen perusteella on vaikea ymmärtää, miten herkullista voi olla pitkään haudutettu punajuuri-kaalikeitto. Syksynpunaisen hummuspedin päälle lastataan paahdettuja vihanneksia, suolaista juustoa ja granaattiomenan siemeniä. Punajuurihummus: 2 pienehköä punajuurta 1 prk kikherneitä (380 g) 2 rkl tahinia 1 dl oliiviöljyä 2 valkosipulinkynttä 2 rkl sitruunamehua Ripaus sokeria Suolaa ja mustapippuria myllystä Lisäksi Pienehkö kukkakaali 100 grammaa lehtikaalia 4 suurta herkkusientä 1 sipuli 100 grammaa fetajuustoa Puolikas granaattiomena Suolaa, pippuria, öljyä ja hunajaa Vinkki! Veganisoi annos näin: vaihda feta vegaaniseen juustoon tai marinoituuun tofuun ja hunaja vaahterasiirappiin. Hän ei viittannut lausahduksellaan erityisesti venäläiseen ruokakulttuuriin, mutta kyllä se siihenkin pätee. Blinit-ravintolan bravuuri on, ei niin kovin yllättäen, juuri blinit. Kerma-smetanaseoksella täytetty mehevä venäläinen hunajakakku suorastaan sulaa suuhun, ja kaalipiiraan lempeä maku on kuin venäläisen babushkan halaus. Siirrä vihannekset pellille ja paahda noin 15 minuuttia. Irrota siemenet granaattiomenasta. Sitä tarjoavat ainakin kaksi Helsingin itäisessä kantakaupungissa sijaitsevaa pientä ravintolaa: Sturenkadun Blinit-kuppila ja Kallion kirkon kupeessa sijaitseva Alenka Home Food. Viimeistele mustapippurilla, oliiviöljyllä ja hunajalla. Blinit, Sturenkatu 9, Helsinki Alenka Home Food, Neljäs linja 17–19, Helsinki Babushkan keittiössä Venla Rossi on helsinkiläinen toimittaja, joka pelkää rosollia. Kuori valkosipulinkynnet ja yhdistä kaikki hummuksen ainekset. Lisää lehtikaali pellille ja paahda kaikkia kasviksia vielä 7 minuuttia. Niitä yhdistää sympaattinen, kitchiä huokuva miljöö ja yksinkertainen, konstailematon ruoka. Ne eivät ole pieniä ja paksuja pannukakkuja, joita Suomessa usein blineinä tarjoillaan, vaan sellaisia kuin blinit ovat Venäjällä: ohuita ja hieman happamia lettuja. Valmista hummus monitoimikoneella tai sauvasekoittimella. Poista kuori ja pilko punajuuret paloiksi. Hiero vihanneksiin 2 rkl öljyä ja lisäksi hieman suolaa ja pippuria. Varo, että lehtikaali ei pala. Alenka Home Food (joka on nimetty pyörittäjänsä Elena ”Alenka” Vaskivuon lempinimen mukaan) taas on vahvimmillaan muutamissa muissa venäläisherkuissa. Enemmän kuitenkin vahvuus, kun otetaan huomioon, mitä rahalla saa
Myös epidemian hoidossa turvauduttiin pelkästään julkiseen terveydenhuoltoon. Yritykset ja yrittäjät ovat valtavan moninainen ryhmä. Se, että esimerkiksi ay-liike tai elinkeinoelämä olisivat automaattisesti jollain puolella poliittista kenttää, ei pidä enää paikkaansa. Niillä tehdään sosiaali-, alue-, ympäristöja muuta politiikkaa. Eli voisi sanoa, että koalitiohallituksissa väliaikaisesti taka-alalle painunut perusjako ei ole palannut mistään kadoksista, vaan se on noussut takaisin vakioasemiinsa.” Kaisa Vatanen Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Oikeisto–vasemmisto-jako ei ole hävinnyt mihinkään, mutta talouteen ja yhteiskunnan perusrakenteisiin liittyvä yhteiskunnallinen keskustelu palauttaa sen näkyväksi. Voimakas julkisten menojen kasvattaminen oli mahdollista, kun kansallisista ja eurooppalaisista finanssipolitiikan säännöistä väliaikaisesti luovuttiin. Vasemmisto–oikeisto-jako korostui koronakriisissä, koska tehdyt toimet olivat poikkeuksellisen suuria. Ideologia näyttää vaikuttaneen epidemian hoitoon. Talous ei ole erillään muusta yhteiskunnasta. Sen sijaan rahapolitiikan katsotaan olevan arvovapaata silloin, kun keskuspankilla on selkeä ja tarkka mandaatti. Reipaskin talouspoliittinen keskustelu on tervetullutta, kunhan pysytään asioissa henkilöiden sijaan.” Päivi Puonti ETLAn rahaja finanssipolitiikkaan sekä julkistalouteen erikoistunut tutkija Jos suuren julkisen sektorin ajatellaan edustavan vasemmistolaisuutta, se näkyi hallitusohjelmassa jo aiemmin. Silti olisi naiivia olla tunnistamatta sitä, että vasemmistopuolueet edustavat yhä niitä aatteita, joiden puolustamiseksi koko ay-liike on perustettu. Vahvistaa aina äänestäjien kuluttajansuojaa, kun tiedetään, millaisista lähtökohdista päätöksiä tehdään. Ehkä vahvat, selkeästi esitetyt näkemykset tekevät vastakkainasettelun hakemisen helpoksi. 18 IMAGE MARRASKUU 2020 nyt Korona-aika palautti vasemmisto– oikeisto-jaon politiikkaan KUUKAUDEN VÄITE Sami Borg, Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen lehtori Olen eri mieltä. Finanssipolitiikka on päätöksiä julkisista tuloista ja menoista. Pidän positiivisena, että ideologiat näkyvät politiikassa paremmin. Viimeaikaisessa keskustelussa on toki ollut kiivaita sävyjä, mutta en näe, että se olisi mitenkään poikkeuksellista tai pelkästään koronan tuomaa. Tällöin rahapolitiikka voidaan delegoida poliittisilta päättäjiltä virkamiehille. Tämä on näkynyt viime vuosina esimerkiksi startup-yrittäjien verotusta puolustavina puheenvuoroina. Terveydenhuolto tai yritystuet istuvat helpommin perinteiselle akselille kuin vaikka maahanmuuttotai ilmastokysymykset. Taantuma johtui yhteiskunnan sulkemisesta ja elinkeinonharjoittamisen rajoituksista. Kun vallassa on vasemmistovetoinen hallitus, on käsitelty isoja budjettikysymyksiä ja kuntavaalit lähestyvät, olisi lähinnä omituista, mikäli tällaiset perustavanlaatuiset poliittiset jakolinjat eivät näkyisi. Sekin täytyy muistaa, että edellinen hallitus teki paikoin hyvin oikeistolaista ja yrittäjäja elinkeinoelämävetoista politiikkaa; nyt valta-asetelmat vain ovat päinvastaiset. Talouden ja terveyden vastakkainasettelu voi palvella ideologisia tarkoituksia mutta ei olisi välttämätöntä epidemian talousvaikutusten takia.” TEKSTI SUSANNA LUIKKU. Kriisin seurauksena julkinen sektori on aiempaa merkittävämpi toimija koko yhteiskunnassa. Avoimesti vasemmistolainen, arvoliberaali pääministeri on selvästi monille punainen vaate. Julkisten menolisäysten sijaan hallitus olisi voinut tukea yksityistä kulutusta vaikka laskemalla veroja väliaikaisesti
Keskitytään nyt vain siihen, että siinä missä Sipilä pipoineen esiintyi uutiskuvissa, stailisti stailasi Marinin aikakaus lehteen. Lehden sisäsivulla Marinilla oli kuvassa tumma jakku ja Kalevala Korun vintage-kaulakoru. TOISINKIN VOISI OLLA. Syntyi törmäys, kun naistenja viihdelehtien maailmasta tuttu tapa tuotiin osaksi ”neutraaleihin” henkilökuviin pyrkineen lehden juttuprosessia. Pasila, uusvanha keskusta Trendi-lehdessä (8/2020) oli kiinnostava kansi henkilö, pääministeri Sanna Marin. Eliel Saarinen muutti Yhdysvaltoihin, jossa hänestä tuli kansainvälisesti tunnettu kaupunkisuunnittelija. Jos Eliel Saarisen Helsingin kasvua suureellisesti ohjaileva Pro Helsingfors -suunnitelma vuodelta 1918 olisi toteutunut, voisi Pasila olla tänä päivänä jugend-tyyliin rakennettua kivikaupunkia. Hanna Weselius toteaa väitöskirjassaan, että aikakauslehtien henkilökuvat rakentavat ja ylläpitävät lehden omaa konseptia. Etelässä kaupungin kasvua rajoitti meri. (Trendin Marin-jutun tekstissä ei mainita Kalevala Korua.) Kyse on myös erilaisista kulttuureista journalismin sisällä. Raiteita pitkin pääsisi esikaupunkialueille, joihin suunniteltiin uusia monumentaalirakennuksien tähdittämiä kaupunginosia. Hän kehottaa tarkastelemaan, mainitaanko jutussa ne yritykset, joiden tuotteita jutun kuvituksessa esiintyy. Kolmekilometrisen puistobulevardin molemmille puolille tulisi uusia kortteleita, joilla olisi näyttäviä julkisia rakennuksia. FIKTIOLAATIKKO TEKSTI LAURA MYLLYMÄKI Naiset, korut ja meikit. Pro Helsingfors -suunnitelmasta ei sellaisenaan toteutunut juuri mitään, ja keskusta laajeni virastoin ja toimistorakennuksin Pasilaan vasta 1970-luvulla. Saarinen ehdotti, että Töölönlahti olisi täytetty ja sen läpi kulkisi nykyiseltä Postitalolta Pasilaan asti Kuningasavenue-niminen puistokatu. Saarisen suunnitelmissa päärautatieasema olisi siirretty keskustasta Pasilaan, vaikka hänen suunnittelemansa rautatieasema oli vasta rakenteilla Kluuvissa. Betonisen Itä-Pasilan ja perheystävällisen Länsi-Pasilan välissä säihkyvät 2020-luvun tornihaaveet. Mallia otettiin Berliinistä. Se olisi ongelmallista – ja suoraa puffaamista. Myös Pasilan uuden aseman ympärille olisi rakennettu tiiviisti, ja sieltä olisi päässyt leveitä puistokatuja pitkin Munkkiniemeen, Kumpulan kautta Viikkiin ja Kulosaaren sillan kautta itään. Valtionrautatiet vastusti suunnitelmia siirtää päärautatieasema kaupungin laidalle Pasilaan. Ajatus Pasilasta kaupungin toisena keskustana ei nimittäin ole uusi. Image ja Trendi ovat A-lehtien lehtiä. Tähän suostuttiin toimituksessa. Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapala kirjoitti – tai kuten hän itse muotoilee, tempaisi – Marinista kommentin, jossa hän sivuaa Trendin juttua. Koru on Haapalan mielestä tuote-esittelyä; media ei kohdellut Juha Sipilääkään helläkätisesti, kun tällä oli päässään Terrafame-pipo edellisellä vaali kaudella. Sanotaan, että Helsingillä on pian kaksi keskustaa. Kun hänestä tehtiin henkilöjuttu Suomen Kuvalehteen, pääministeri halusi studioon oman meikkaajan. Saarinen ajatteli, että liikekeskustan siirtäminen pohjoisemmas edistäisi kantakaupungin kestävää kasvua useampaan suuntaan. Tutkimuksessa on kiinnostavaa tietoa entisestä pääministeristä Mari Kiviniemestä. Tavaramainonnan ja journalismin suhdetta on pohdittu aikakauslehdissä aina, sanoo mediatutkimuksen dosentti, naistenlehtiä paljon tutkinut Maija Töyry. Lähteenä käytetty Marjatta Hietalan, Martti Helmisen ja Merja Lahtisen teosta ”Helsinki – Helsingfors, Historiallinen kaupunkikartasto” (Helsingin kaupungin Tietokeskus, 2009). ”Joo, mut tota miten, jos pitää olla niinku neutraali, niin miten sitä pystys olemaan samalla lempeä ja… ilman että hymyilee?” kysyi Kiviniemi kuvauksissa. IMAGE 19 TEKSTI SUSANNA LUIKKU TEKSTI ANNALIINA NIITAMO KUVITUS ANNI SAIRIO TOISINKIN VOISI OLLA Pasilasta on nopeasti tulossa uusi palveluiden, liikenteen ja asumisen keskittymä
Se on enemmän kriisin kuin perheen kuvaus. ”Tommin runot eivät päästä helpolla eivätkä tyhjene pintaa raaputtamalla.” Hamilton-manaatin vaikea elämä, ensi-ilta Turun Tehdas-teatterissa 4.12. Inhimillinen kokemus ei kuitenkaan muutu merkityksettömäksi, vaikka laajennamme sitä, mihin kaikkeen voimme samaistua”, pohtii esityksen ohjaaja Maiju Tainio. Linda Wallgrenin kääntämä Meidän perhe vierailee KOM-teatterissa 1.–9.12.. Mukana kulki kiusallinen tietoisuus siitä, että vaikka välillä kuvittelee ymmärtävänsä asioista paljonkin, mikään määrä taustatyötä ei riitä antamaan kuin aavistuksen siitä päänsisäisestä kirjastosta, mitä moni tutkija kantaa mukanaan.” Näytelmän ydinkysymys on, miten on mahdollista pitää kiinni sivistyksen ihanteista maailmassa, jossa vain kovimmin huutavat saavat äänensä kuuluviin. Kuinka vaikeaa posthumanismin käsittely on teatterissa, jonka keskiössä on inhimillinen kokemus. Dosentit, kantaesitys 25.11. Ohjelmassa Stravinski – Netzel (ke.) – Brahms. Solistina Stefan Lindgren (piano), orkesterina Saimaa Sinfonietta, joht. Erkki Lasonpalo. Yleensä kun näytelmässä sanotaan ’on ollut ihana päivä’, tarkoitetaan päinvastaista: ’olisipa joku ampunut minut heti aamulla’. Myöhäisromanttisen pianokonserton pareina konsertissa kuullaan klassisempia kaikuja Igor Stravinskin Dumbarton Oaks -kamarikonsertossa sekä Johannes Brahmsin neljännessä sinfoniassa. Unohdettu ja löydetty -konsertti Mikkelin musiikkijuhlilla (Mikaeli, Martti Talvela -Sali) perjantaina 20.11.2020 kello 19. “Jos yhteiskunta olisi kuten Familjen Bra, olisi se tasa-arvoinen ja ihana niille, jotka pinkkiin bunkkeriin ovat päässeet. Yliopistomaailmaa kuvaava Dosentit on ollut hänelle silti tähän saakka työläin käsikirjoitus. Tainion mukaan runouden siirtäminen näyttämölle on haastava tehtävä. Konserton kantaesitys kuullaan Saimaa Sinfoniettan ja pianisti Stefan Lindgrenin soittamana sekä Erkki Lasonpalon johtamana 20.11. Tässä näytelmässä ihmiset ovat vilpittömiä. Mikkelin musiikkijuhlilla. Merkittävästi asiaa on edistänyt myös Savon soitannollinen seura, jonka aloitteesta Netzelin pianokonsertto (op. Esiin nostettu Laura Netzel TURVASSA KUPLASSA Joakim Pirisen Meidän perhe on näytelmä vailla konflikteja. Netzelin poikkeuksellisen omintakeinen, runsas ja soljuva sävelkieli pääsee oikeuksiinsa eritoten kamarimusiikki-, orkesterija kuoroteoksissa, joihin kantaesitettävä teos lukeutuu. 20 IMAGE MARRASKUU 2020 nyt MUSIIKKI IHMINEN VÄISTYY ”Olemme kirjoittaneet maailman, viimeinenkin suttaamaton läikkä kartalla on täytetty nimillä.” Näin alkaa runo Tommi Parkon teoksessa Hamilton-manaatin vaikea elämä. Suomen Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Sellainen oli ohjaaja Jussi Sorjaselle uusi tuttavuus. TEATTERI TEKSTI LAURA AIROLA TEKSTI NUPPU KOIVISTO Unohdetuista historiallisista naissäveltäjistä esillä on kuluneena vuonna ollut ilahduttavan näkyvästi rantasalmelaissyntyinen, Tukholmassa vaikuttanut Laura Netzel (1839–1927). Teos toimii pohjana Tehdas-teatterin samannimiselle esitykselle, joka käsittelee ihmiskeskeisyydestä luopumista. Konflikti kytee kuitenkin taustalla. Piti uskoa ihmiseen eri tavalla kuin yleensä.” Perhe elää onnellista elämäänsä bunkkerissa, joka on sekä turva että loukku. 84) on nyt restauroitu ja täydennetty. DOSENTTEJA ROMAHDUKSEN PARTAALLA Juha Jokela luotaa näytelmissään satiirin keinoin monimutkaisia maailmoja, kuten kapitalismia, politiikkaa ja mediaa. ”On ihan luonnollista olla paniikissa siitä, että emme ehkä olekaan keskiössä. Olennaista on huomioida, keitä siellä ei ole. Esimerkiksi Netzelin Stabat mater -kuoroteos kantaesitetään Tampereella vuonna 2021, ja säveltäjästä ilmestyy piakkoin Camilla Hambron kirjoittama elämäkerta. Näytelmä pyrkii tökkimään katsojan suhdetta ihmiseen. ”Haastattelin melkoisen joukon tutkijoita, joista osan kanssa olen jatkanut keskustelua pitkin kirjoitusprosessia. Vilpittömyyden säilyttäminen oli kummallinen kokemus. ”Runo aukeaa eri hetkissä eri suuntiin, ja saa olla älyttömän herkillä, ettei sitä kehystä tukkoon.” Parkon runoissa Tainiota kiehtoo repaleinen kuvasto ja varsinkin ”hirviön näkeminen omassa itsessä”. ”Normaalisti ohjaaja hakee nimenomaan konfliktia ja alatekstiä. Toisinaan näytelmää katsoessa ajattelen, että ihmiskunta ansaitsee juuri niin hirveän lopun kuin mikä sitä todennäköisesti odottaa.” Familjen Bran ruotsinkielinen ensi-ilta oli Teatteri Viiruksessa 18.9
Jos tehään vauva ni sun pitää sit kyl kompensoid a mun tulonmenety kset esim. Small dick energy MUISTITKO KAURAMAIDON. influencaamalla. Natakin teki sen vauvalla satatonnii ni mä luulen et me voidaan iisisti tehä kakssataa.. Mitä luulet onks Maria Ohisalo himassa pitkän päivän jälkeen silleen et nyt vittu woltataan wingsejä. Mun woke veljenpoika call-outtas mut instassa siitä et postasin sen mustan neliön väärällä hashtagilla ja nyt se aikoo kuulemma canceloida mut tai mitä ikinä. No ni boomer stailimpaa on olla vastaamatta mitään ja vaik vaan jakaa joku tiedostava meemi siitä Elokapinakaasutuksest a ni se tavallaan kumoo sen BLM-mokan. Sanon tän nyt vaan hypoteettisesti et jos tehään se vauva ni pitää sit muistaa tehä myös se excel ja suunnitella et saadaan varmasti enemmän tuloo ku tulonmenetyksii. Sori baby ostin puhelinmyyjältä puolen vuoden Mikrobitti-lehdet koska häkellyin niin paljon siitä et Mikrobitti on LOL ees vittu olemas 2020??!?!?!??! Jos kohta tulee uus lockdow n ni pitäiskö ostaa uus siirtolap uutarha mökki tai vintage -vene. oli tindermatchannu Antero Vartian kaa ja aikoo mennä antropologises vai olikse astrologises mieles treffeille sen kaa. Jaa, näin sen kerran Triplas, aika small dick energy mennä ujopissalle invavessaan tuli vaa mielee. Töölöläispariskunta suunnittelee uutta lockdownia ja keskustelee hypoteettisesti lastenhankinnasta. IMAGE 21 Otin taloustililtä rahnua hedelmällisyy stutkimukseen koska Mehiläisen facebook-mai nokset ei jätä rauhaan ja Emmi-Kaisa sano et yhen sen kollegan exän duunikaverin siskopuoli oli käyny ja oli kuulemma ollu tosi usefull. Luulin eka et Tunna on meidän sisäpihalla dyykkaamassa kunnes tajusin et ne kuvas jotain mainosspottii instaan. Kuulitko et Juulia P. Mä sanoin sille et aion noise-canceloida sen, eiks ollu aika hyvä hä
Museo omalla tietokoneella on ajatuksena mainio, mutta raskas toteutus jättää vielä varaa kehitykselle. TEKSTI SANNA LIPPONEN KU VA : S U SA N N A V U O R IO , PA U LA V IR TA. Suhde on kuitenkin ambivalentti: samanaikaisesti kokonaisuus imitoi liikaa parkkihallia mutta toisaalta jää kuitenkin lavasteen kaltaiseksi. Ankeasta arjesta Täysin virtuaalinen museo Parkkihallitaidetta Susanna Vuorion maalauksissa kiehtoo omaleimaisen maalausjäljen lisäksi elämän arkisuuden ja ankeuden kuvaaminen samanaikaisesti koskettavalla ja lakonisella tavalla. Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa esillä olevassa näyttelyssään 2020 he ovat muuttaneet museon näyttelytilan parkkihalliksi. Tänä syksynä avautunut VOMA – the Virtual Online Museum of Art kuitenkin tituleeraa itseään maailman ensimmäiseksi täysin virtuaaliseksi museoksi. 1969) ovat tunnettuja siitä, että he ovat rakentaneet Pradan liikkeen keskelle Texasin autiomaata (Prada Marfa, 2006) ja pystyyn nostetun uima-altaan Rockefeller Centerin aukiolle New Yorkiin (Van Gogh’s Ear, 2016). Ilmassa ei leiju lattiaan valuneen öljyn tai pakokaasujen katku, ja tagit WC-koppien ovissa sekä pisoaarien ympärillä kaakeleihin pinttyneet keltaiset läiskät ovat liian harkittuja. Sillä ei ole fyysistä museorakennusta tai kokoelmaa, ja se on suunniteltu digiarkkitehtuuriaan sekä jopa päivän kulun mukaan muuttuvaa valaistustaan myöten nimenomaan virtuaalisesti koettavaksi. Näyttely luo illuusion parkkihallista ja onnistuu samalla olemaan immersiivinen. Elmgreen & Dragsetin näyttely 2020 on esillä Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa 17.1.2021 saakka. Kaiken kikkailun seassa osa teosten hahmoista tai niihin viittaavista esineistä onnistuu herättämään aidon kiinnostuksen näiden kohtaloita ja kohtaamisia kohtaan. 22 IMAGE MARRASKUU 2020 nyt KUVATAIDE Tanskalainen Michael Elmgreen (s. 1961) ja norjalainen Ingar Dragset (s. VOMAn voi ladata osoitteesta voma.space. Susanna Vuorion näyttely ”Olipa kerran elämä / Once upon a time...life” on esillä tm-galleriassa Helsingissä 18.11.–5.12.2020 Koronapandemian vuoksi monet taideinstituutiot ovat tuutanneet sisältöjään verkkoon. Vuorio käsittelee teoksissaan yksinäisyyttä, itsekkyyttä sekä itsenäisyyttä ja sen menettämistä: Ruokalappu-sarjassa hän kuvaa ihmisiä, jotka ovat vanhuuden tai sairauden vuoksi ”yhteiskunnan syötettäviä”. On hämmentävää, miten hyvin ja helpon oloisesti näyttelytila taipuu toiseksi: avara tila, betonilattiat ja suuret rautapalkkien halkomat ikkunat täydentyvät lattiaan maalatuilla parkkiruuduilla, niihin pysäköidyillä autoilla, nurkkiin huolellisesti asetelluilla roskilla ja heijastinliiveihin puetuilla näyttelyvalvojilla. Teosnimet, kuten Honkkarin propelli, Mukavaa päivänjatkoa ja To-Do List sekä avaavat että keventävät tunnelmaa vakavien aiheiden äärellä. Näyttelykokonaisuuteen mahtuu monta Elmgreen & Dragsetin tunnettua teosta ja vielä enemmän teemoja taidemaailman ilmiöiden tarkastelusta autoiluun ja epäpaikkoihin, syrjäytymisestä ilmastokriisiin ja queer-kulttuurista kulutuskriittisyyteen
Jos anniskelu lopetetaan Helsingissä klo 22, juomatta jää laskujeni mukaan yksi hieman kalliimpi Chianti ja kaksi konjakkia, ja ne joutuu juomaan omassa Janne-huoneessa, jossa taas tuntuu siltä, ettei mikään koskaan muutu, taas on Janne pienessä huoneessa pahantuulisena yksin vajoamassa itsensä sisälle, näinkö vähän maalaisemäntien hallitus todellakin arvostaa Helsinkiä, Jope, minä tulen! KU VA : JE TR O ST R AV ÉN AFORISMEJ A HESASTA AND AJATUKSIA. Vastasin huutaen, että ei ole vittu Vantaakaan, joksi me pian muutumme, jos hyviin ideoihin suhtaudutaan kuin tamperelainen elämään. * * * Helsingin johtaminen on muutakin kuin huutamista. Edes maalaisten kanssa usein toimiva argumenttini ”Käsi ylös, kekä on Hesasta!” ei tällä kertaa toiminut. * * * Harmillinen tämä Elokapina-liike, kun nyt joutuu tasapainoilemaan trapetsilla, jota kaikki tuijottavat niin kuin eivät olisi aikaisemmin nähneet putoavaa miestä. Jope, minä tulen. Vai tapettiin. * * * Vaikka en pyrikään presidentiksi, tietenkään, olen viime viikkoina tutkinut kotiamme saadakseni selville, onko meillä kissaa tai koiraa niin kuin kai kuuluu olla, jos haluaa olla presidentti, mitä en halua. Ennen oli kapinallisuuskin hauskempaa meidän muiden kannalta. Alaiset ilmoittivat tofuhuivit vapisten, ettei ”moraaliposeeraus” ole positiivinen asia. * * * Päässäni on myös oman presidenttikampanjan (jota ei tule) mainoslause ”Janne – teidän kaikkien isä”. Hallitus ei taaskaan halunnut keskustella ravintoloiden aukioloajoista Helsingin kanssa. Kuuba joka tapauksessa vapautui ja nousi maailman johtavaksi autonvalmistusmaaksi. * * * Keksin Helsingille uuden mainoslauseen: ”Helsinki – moraaliposeerauksen pääkaupunki”. IMAGE 23 TEKSTI SANNA LIPPONEN Miltä tuntuu, kun on kastroitu, mutta kieltäytyy uskomasta sitä, vaikka on katsonut YouTube-videolta koko oman kastrointioperaationsa, mutta silti riisuu toiveikkaana mallinuken nähdessään housunsa. * * * Hallitus on maalaisten kosto paremmilleen. Useat helsinkiläislapsistani ovat jo aikuisia, mutta silti tuntuu, että yhä useampi heistä kitisee, vaatii ja kiukuttelee kuin lapsi, jonka apulaispormestarit ovat kasvattaneet paskasti, koska he eivät välitä muusta kuin itsestään. Helsinkikin oli, kuulemma, täpösen täynnä seksuaalimoraaliltaan löyhiä miehiä ja naisia, joiden ansiosta Salvador Allende vapautettiin vankilasta. * * * Vihreiden realismi pähkinänkuoressa: Koronaluvut taas kasvussa, ja Anni vaatii Helsinkiin vuositasolla 8000 uutta asuntoa, vaikka me kaikki kuolemme. Se on täynnä maakuntien mammoja käsittelemässä Helsingin varjon heille tuottamia traumoja, vaikka Suomen asiat käsittelyä kaipaisivat. Tänään aamu kului laskukoneen kanssa. Isän vastuu ja huoli eivät koskaan katoa. Varmaan verrattavissa siihen, että julistimme juuri ilmastohätätilan Helsinkiin
24 IMAGE MARRASKUU 2020 Pääministerin SULHANEN Markus Räikkönen ajatteli, että hänen puolisostaan Sanna Marinista voi tulla vaikka pääministeri. Sitä hän ei arvannut, että se kävisi näin pian. TeksTi SONJA SAARIKOSKI kuvaT HANNES PAANANEN
MARRASKUU 2020 IMAGE 25
Metallinen kahvikone hohtaa pöydällä. Räikkönen kävelee vastaan Technopoliksen aulassa. Siihen haastateltiin myös Räikköstä. Viereen nousee tornitaloja ja uusi areena, Uros live. Hän oli ideoinut ja valmistellut sitä joulukuusta asti. Yhteistyökumppaneina olivat muun muassa Tampereen kauppakamari, Tampereen Seudun Osuuspankki ja Google. Räikkösestä ei hirveästi tiedetä. Pääpuhuja oli Chewy Tang, Googlen Partner Development Associate. Vuosien varrella Räikkönen on kuullut Marinin puheita. Torstaina maaliskuun 19. päivä tilaan piti kokoontua yli 100 yritysjohtajaa. Räikkönen oli ajatellut menevänsä asunnolle Töölöön ja tapaavansa Marinin siellä kokouksen jälkeen. S ata vuotta sitten kauppaneuvos Rafael Haarla perusti Santalahden paperitehtaan Tampereen Särkänniemen kaupunginosaan. Edelliskuussa ilmestyneessä brittiläisen Voguen haastattelussa Marin valitteli, ettei tänä vuonna tullut oikeaa talvea. Hänellä on yllään sininen pikkutakki, kädessä Royal Republiqin nahkasalkku, korvassa airpod.. Ääntenlaskenta oli käynnissä, kun Räikkönen saapui Pikkuparlamenttiin. Tämän puheen Räikkönen kuuli ensimmäistä kertaa. Ne sijaitsivat arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitteleman tiilisen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Jenkki-Voguekin teki jutun Marinista. Tämän haluat nähdä!” sivustolla lukee. Räikkönen ehdottaa tapaamista Technopoliksella yliopiston kupeessa, viiden minuutin kävelymatkan päässä Tampereen asemalta. Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous oli jo käynnissä. Kolme Lindtmanille, kolme Marinille. Nimiä oli kaksi: Antti Lindtman ja Sanna Marin. MarkkinointiAkatemian järjestämän tapahtuman aihe oli markkinoinnin johtaminen. Piti mennä kävelylle, mutta hiutaleet ovat kuin pesusieniä. Sohvat ovat vaaleanvihreät, lattia vaaleankuultavaa vinyylilankkua. Työntekijöitä oli enimmillään yli 200. Lehtitietojen mukaan kilpailusta oli tulossa tiukka. toukokuuta. Sen jälkeen, kun Sanna Marin oli valittu pääministeriksi äänin 32–29, Räikkösestä kirjoitettiin muutama juttu: hänen yrityksistään (häntä kutsuttiin ”sarjayrittäjäksi”, vaikka hän on ollut palkkatöissä maaliskuusta 2019) ja jalkapallourastaan (päättynyt vuonna 2008). Markus Räikkönen kutsui mummin hoitamaan pian kaksivuotiasta Emmaa ja lähti ajamaan Tampereelta Helsinkiin. Tehtaassa valmistettiin hienopapereita: kirje-, lomake-, kirjoitusja painopaperia. Salin ovien avautuessa hänet ohjattiin suoraan eturiviin, Antti Rinteen ja Sanna Marinin väliin. Marin sanoi: ”Hallituksen taival ei tule olemaan helppo, mutta se ei haittaa. Kokouksessa ratkeaisi, kuka on ehdokas Suomen seuraavaksi pääministeriksi viisi päivää aikaisemmin eronpyyntönsä jättäneen Antti Rinteen jälkeen. Hän on huomannut, että Marin tietää itsekin, mitä kannattaa parantaa. Suomessa sitä kutsuttiin ”harvinaiseksi haastatteluksi”. Mikään, mitä me sosialidemokraatit, tämä sosialidemokraattinen liike, on historiansa aikana tehnyt, ei ole ollut helppoa. Sivustolla nimeltä markkinoinninjohtaminen.fi kerrottiin, että puheenvuorot käsittelisivät tekoälyä, koneoppimista, analytiikkaa ja datan hyödyntämistä markkinoinnissa sekä markkinoinnin automatisaatiota. Kaksi tasoviirapaperikonetta oli tuotu Saksasta. Nyt Tampereella sataa lunta. Kaikki on siirtynyt tulevaisuuteen. Räikkönen kuunteli kokousta autossa. 26 IMAGE MARRASKUU 2020 P äätös lähteä syntyi viime tingassa. Sitten oli Marinin vuoro. Se oli MarkkinointiAkatemian viestintäjohtajan Markus Räikkösen oma projekti. S anna Marin on vastaamassa valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa STT:n toimittajan kysymykseen siitä, millaiset koronaviruksen leviämistä mittaavan R-luvun, sairaaloiden potilaspaikkojen ja tautimäärien tulee olla, jotta hallitus ryhtyy uusiin toimiin taudin taltuttamiseksi, kun Markus Räikkönen soittaa. Antti Lindtman puhui ensin. Nyt ensimmäisen kerroksen seinällä on mustavalkoinen kuva toisesta. Kahviloista saa ostaa ainoastaan mukaan. Yleensä hän ei anna palautetta – kuuntelee vain. Kolmen kuvaajan tiimi oli varattu, tarjoilut tilattu. Mutta se on ollut oikein.” Mediat tekivät liveseurantaa, kannatuspuheenvuoroja pidettiin. On 15. Voguessa hän kertoi tukevansa puolisoaan ja olevansa iloinen, ettei häntä tunnisteta kadulla. Tila on digitaaliseen markkinointiin keskittyvän MarkkinointiAkatemian co-working space. Kattoon asennetuista vaijereista roikkuu viherkasveja: kultaköynnöstä, korallikaktusta. Mutta Marin oli pyytänyt: tule tänne. ”Mitä Google mahdollistaa markkinoijille lähitulevaisuudessa ja miten siihen vaikuttaa entistä kehittyneemmät koneoppimiseen ja teköälyyn perustuvat ominaisuudet. Juhlat, ravintolaillat, markkinoinnin johtamista käsittelevä tapahtuma
MARRASKUU 2020 IMAGE 27
28 IMAGE MARRASKUU 2020
Oikeastaan lauseet hyökyvät minuuttien pituisina jeremiadeina: yrityksistä, yritysten tuloksista, innovaatioista, digitaalisesta markkinoinnista, datalähtöisestä tekemisestä, uusista teknologioista. Sävilahti ei tiennyt Räikköstä etukäteen mutta oli tämän tavattuaan vakuuttunut, että hän olisi erinomainen valinta. Täällä Räikkönen on tutustunut moniin tärkeisiin kollegoihin. Tampereen kauppakamarin. Ääntenlaskenta oli käynnissä, kun Räikkönen saapui Pikkuparlamenttiin. Sellaiselta, joka haluaa kokeilla asioita ennakkoluulottomasti. Räikkönen haluaa kahvin alakerran ravintola Aleksiksesta. Korona-aikana myynti on tippunut muutamaan kymmeneen, kun työntekijät työskentelevät kotona. Toimitilat oli vuokrattu Technopolikselta, jonka johtajana Eskelisen vaimo työskenteli. Siinä on yritys, joka meni kahdeksassa vuodessa aloituksesta yli miljardin liikevaihtoon. Räikkösen hallitustyöskentelyä seuratessaan Sävilahti huomasi, että hän on psykologisesti taitava. Kun hänelle huhtikuussa yritti soittaa, puhelin tuuttasi usein varattua. Koulutus: merkonomi. On tyhjää. Siis proteiinia. Ei tule mitään muuta tarinaa mieleen. Ensimmäinen oikea työ: K-raudassa. – – Siis täähän on klisee, mutta totta kai Apple on yksi kiinnostavimpia tarinoita ikinä. Salin ovien avautuessa hänet ohjattiin suoraan eturiviin, Antti Rinteen ja Sanna Marinin väliin.. Heistä tuli myös ystäviä. iPod oli julkastu jossain siinä 2000-luvun alussa, minkä jälkeen se meni joka paikkaan ja se oli hienoin juttu ikinä. Kiinnostus urheiluun: suurta. CGI:n. Meneillään on paljon. Sävilahdesta tuntui, että Räikköselle oli mahdollista soittaa monenlaisista ongelmista, yritykseen ja muihinkin asioihin liittyvistä. Viesteihin kesti vastata. Nuoruus Seinfeld-sarjan, Uuno Turhapuron ja urheilun parissa. Kun hän puhuu muiden tarinoista, lauseet ovat pidempiä. Hän ei ole niin miettinyt omaa tarinaansa, ”ehkä olisi pitänyt keskittyä siihen enemmän”. Lapsuudenkoti: Dag Englundin ja Lauri Silvennoisen suunnitteleman Kalevankartanon pihapiirissä, jota korkeiden tiiliseinien takia kutsutaan Kiinanmuuriksi. Firman työntekijät olivat Slack-äänestyksen perusteella yksimielisesti samaa mieltä. MARRASKUU 2020 IMAGE 29 Tapaamista on jouduttu siirtämään kerran. Kemiran. Hän hahmotti markkinointia ja tuotteistusta, asiakkaan näkökulmaa. Räikkönen oli silloin yrittäjä. Kaksi vanhempaa veljeä. Food out of thin air. Hän ei yrittänyt muuttaa firmaa tai sen ihmisiä vaan keskittyi heidän vahvuuksiinsa. Esimerkiksi Tampereen kauppakamarin toimitusjohtajaan Antti Eskeliseen. Lapsuus oli onnellinen, vaikkei hän halua ”liian ruusuisesti maalailla”. Räikkösen osaaminen oli erilaista kuin IT-alan ratkaisuja tarjoavassa Haltussa. Se oli viitisen vuotta sitten. Räikkönen onnistui kertomaan ideansa siten, että Sävilahden oli mahdollista ajatella ne omikseen ja suostua. Teknologiateollisuuden. Ihmisenä hän vaikutti rennolta, uudistushaluiselta, pragmaattiselta. Räikkönen ja Eskelinen alkoivat käydä lounailla. Siitä on puhuttu. Jossain vaiheessa Sävilahdelle selvisi, kuka Räikkösen puoliso on. Ei kuulemma ole mitään visioita, ”varmaan olisi pitänyt olla parempiakin visioita”. Kiinnostus kouluun: ei kovin suurta. Totta kai.” Walter Isaacsonin kirjoittaman Steve Jobsin elämäkerran Räikkönen on lukenut monta kertaa ja kuunnellut äänikirjana: Virta päälle, käynnistä, nouse pilveen… (Nykyään äänikirjoja menee kuukaudessa suunnilleen neljä. IoT-ratkaisuja [”esineiden internet”] tarjoavasta Uroksesta, Uros liven oululaisesta pääsponsorista: ”Siinä on muuten, pakko sanoa, ihan uskomattoman hieno tarina Suomesta, mistä on ollut vain muutama juttu. Tampereen Seudun Osuuspankin. Ennen koronaa ravintola myi jopa 800 lounasta päivässä. Kaikki tietää Supercellin.” Solar Foodsista: ”Siis Suomessa on yritys, joka osaa tehdä ruokaa ilmasta. Eskelinen muistaa joskus letkauttaneensa Räikköselle: jokaisen menestyneen naisen takana on fiksu mies. No Supercell. M arkus Räikkönen on aika varma, ettei hänestä kannata tehdä juttua. Se kuulostaa yksinkertaiselta, mutta perinteisesti markkinointi on kulu, joka tuottaa jotain näkyvyyttä, klikkejä… Tuolla on lähdetty aina siitä, että jos asiakas antaa mainontaan x rahaa, saako se enemmän rahaa takaisin.” Applesta: ”Olen täyttänyt kaksikymmentä 2005, ymmärtääkseni. Sävilahti muistaa vitsikkäästi sanoneensa: olisi varmaan pitänyt paremmin tehdä background checkit. Perhe: isä IT-alalla, äiti koulusihteeri, molemmat eläkkeellä. Koulumenestys: kohtalaista lukematta. Joskus hän on miettinyt, että kai yliopisto-opinnotkin saisi siinä sivussa hoidettua.) ”Jotenkin se on aina hienoa, jos joku yrittää jotain tehdä.” K esällä 2019 tamperelaisen IT-alan yrityksen Haltun toimitusjohtaja Mikko Sävilahti etsi uusia jäseniä hallitukseen. Keskon. Hallituksen puheenjohtaja suositteli henkilöä nimeltä Markus Räikkönen. Tämä on ihan maailmaa mullistava…” Omasta työpaikastaan MarkkinointiAkatemiasta: ”MarkkinointiAkatemian perusajatus on, että asiakasyrityksille tuotetaan rahaa. Koulut: ala-aste, yläaste, kauppakoulu
Sanna Marin opiskeli hallintotieteitä Tampereen yliopistossa. Sattumalta. ”Yhteisen kodin perustamista ja semmosta. Markus Räikkönen kävelee rivakasti kohti Tammelan urheilukenttää. Se taisi olla jo toinen heidän itse remontoimansa asunto Kalevassa. Hänelle ne ovat jääneet lihasmuistiin, mutta olisi kiva näyttää lapsille, sitten joskus. Joskus Nurminen on kysynyt Räikköseltä sijoitusvinkkejä. He puhuivat Räikkösen kanssa pitkiä puheluita; koittivat miettiä, miten olisi syytä reagoida. Se jouduttiin avaamaan, polviluuta hiomaan. Moneen vuoteen hän ei käynyt edes ”höntsäämässä”. Talvikaudella 2005 oli harjoitusottelu tekonurmikentällä. Se oli sama hetki, kun hän tapasi Sanna Marinin ensimmäistä kertaa. Räikkönen oli siellä yhdessä Sanna Marinin kanssa. Hänestä MarkkinointiAkatemiakin oli saanut Business Finlandilta koronatukea. huhtikuuta puoliso julkaisi tviitin. Hakemus oli tehty ulkoisen konsultin avustuksella. Remontointi oli heidän yhteinen juttunsa: seinät kaadettiin itse, hienomotorisempaa koordinaatiota vaativiin tehtäviin kutsuttiin ammattilaiset paikalle, kun huomattiin, että tämä ei olekaan ihan niin helppoa. Polven leikkasi Sakari Orava. Nurminenkin oli usein mukana. Se oli järkipäätös: hän ei voisi Suomessa saada enää enempää, ja riskit menettää kävelykyky olivat liian suuret. Kavereita lisäksi. Sitä Nurminenkin myöhemmin hakeutui opiskelemaan, osin Marinin takia. Usein ilmaiseksi. Kävi myös ilmi, että Markus Räikkönen oli auttanut asiakasyrityksiä tukihakemusten täyttämisessä, kuten moni muukin MarkkinointiAkatemian työntekijä. 23-vuotiaana hän lopetti. Sävilahti ajoi tavarat kotiin, yli 1 ?000 kilometriä päivässä. Räikköstä harmittaa, että pelit alettiin nauhoittaa vasta pari vuotta sen jälkeen, kun hän oli lopettanut pelaamisen. Vamma ei parantunut. Itse he nukkuivat patjalla toisessa huoneessa. Hän on leikannut Beckhaminkin. Hänellä ei ole omistusta yrityksestä, eikä hän ole mukana yrityksen operatiivisessa toiminnassa. He olivat asuneet siellä perheen kanssa elokuusta. L umisade Tampereella on lakannut. Hän ei halua puhua kohuista mitään. Marin on joskus sanonut Nurmiselle, että Markuksen kaltaisia ihmisiä SDP tarvitsisi listoilleen. 30 IMAGE MARRASKUU 2020 22. Sen jälkeen hän pelasi vielä pari vuotta, mutta polvi kipeytyi aina uudelleen. Sen Räikkönen laskee suurimmaksi meriitikseen jalkapallossa. Siinä, että MarkkinointiAkatemia auttoi asiakkaitaan ilmaiseksi hakemusten tekemisessä, ei hänen mukaansa ole mitään outoa. ”Olen tänään saanut tietooni, että yritys, jossa mieheni on hallituksen jäsenenä on myös saanut avustusta Business Finlandilta. Hän ei ole myöskään osallistunut avustuksen hakemiseen.” Päivää aikaisemmin oli uutisoitu, että MarkkinointiAkatemiakin oli saanut BusinessFinlandilta koronatukea. Yhtenä päivänä Räikkönen sanoi, jotenkin väsähtäneen kuuloisesti: nyt mä kai olen julkisuuden henkilö. Hän nukkui heidän sängyssään. Heistä tuli läheisiä. Sävilahdesta tuntui epäoikeudenmukaiselta, että Räikkönen joutui kohuun. Räikkönen oli ilmassa, kun joku juoksi alle. He pitivät illanistujaisia ja peli-iltoja ja kävivät kaveriporukalla ulkomaillakin, Berliinissä. Hän rojahti polvensa päälle. Tilalle tuli ”yleinen nuoruus”. Kentällä tepastelee puluja. Lopettamiseen saakka elämä oli pyörinyt urheilun ympärillä. Sitten korona iski. Varmaan, koska silloin nuori demari oli harvinaisuus, hän on myöhemmin ajatellut. Hän ei Sävilahden mukaan edes ollut tiennyt, että Haltu oli hakenut tukea. Täällä Räikkönen pelasi monet ottelut Ilveksen juniorijoukkueen kapteenina ja myöhemmin TPV:n edustusjoukkueessa ykkösja kakkosdivarissa. Räikkönen oli vuoden ”kävelyhommissa”. Oli demarinuorten kokous Tampereella vuoden 2010 tienoilla. Mielikuva ensimmäisestä kohtaamisesta Markus Räikkösen kanssa on tarkka. Polven sisään pääsi epäpuhtauksia. Muutama hieno maali tuli tehtyä. Perushommaa.” 2 9-vuotias kansanedustaja Ilmari Nurminen istuu Kiasman pöydässä ja muistelee nuoruutta. Helsingissä heidän asuntonsa sijaitsivat samassa pihapiirissä Hakaniemenkujalla. Marin ja Nurminen tapasivat kaksin työnsä puolesta ja muutenkin, mutta usein he kävivät syömässä myös yhdessä kaikki kolme. Eduskuntaan Ilmari Nurminen ja Sanna Marin pääsivät samana vuonna 2015. Markus oli mukana vaalityössä jakamassa flaijereita. Perhe lähti Suomeen lennolla. Nurminen muistaa, kuinka lämpimästi he ottivat hänet vastaan. Sävilahti oli ajamassa Espanjasta Suomeen, kun kohu alkoi. Kävi myös ilmi, että Markus Räikkönen oli auttanut asiakasyrityksiä tukihakemusten täyttämisessä.. Ja tunnepäätös: hän koki, että jotain oli tullut valmiiksi. Hän konsultoi tuttaviensa yrityksiä muutenkin, myös vapaa-ajallaan. Ensimmäisen yön Tampereella Sastamalasta kotoisin oleva Nurminen vietti ”Sannan ja Maken” yhteisessä asunnossa Kalevassa. Nurminen tutustui Markuksen vanhempiin ja Sannan äitiin
MARRASKUU 2020 IMAGE 31
32 IMAGE MARRASKUU 2020
Kerran Nurminen kuuli, kun Emma lauloi isänsä kanssa Ukko Nooaa. Hyvähän se on, että huolehditaan, ja turvamiehet ovat joustavia. Ne häät olivat julkiset: he menivät naimisiin Ylen Satuhäät-ohjelmassa neljä vuotta sitten. Siitä ei tullut yhtä hyvää. Olen huomannut, että kun toinen teistä tekee jotain, toinen voi jatkaa siitä, mihin toinen on jäänyt, eikä toisen tarvitse sanoa edes mitään. Vieraat kutsuttiin pari viikkoa etukäteen puhelimitse. Mutta ei hän sitä mitenkään halua moittia. Räikkösen ja Marinin häistä on vähän yli viikko. Toistaiseksi hän viettää osan ajasta Tampereella Emman kanssa, mutta voi olla, että he muuttavat vuodenvaihteessa Helsinkiin kokonaan, jos Emmalle löytyy päiväkoti. Häistä tuli heti iso uutinen. Onnellinen, huoleton päivä. Niin kuin parhaiden ystävien. Se oli hänen ensimmäinen postauksensa. Oli aikaa olla. Hän oli keksinyt uudet. Siihen saakka he olivat asuneet vanhemmillaan. Aftonbladet teki jutun: Suomen pääministeri meni naimisiin jalkapalloilijan kanssa. Vieraita vannotettiin olemaan kertomatta häistä mitään. Hääpäivänä paistoi aurinko. Sen jälkeen he ovat asuneet yhdessä. Siellä sijaitsi Marinin ja Räikkösen ensimmäinen yhteinen koti, ylimmässä tai toiseksi ylimmässä kerroksessa, Räikkönen ei ole ihan varma. Emma näki ensimmäistä kertaa elämässään live-bändin, Sibelius-Akatemian opiskelijoista koostuvan. Kerran treffeillä Nurminen valmisti tomaattikastiketta pariskunnalta saamansa reseptin mukaan. Yläkerrassa sijaitseva asunto on 2000-luvun alussa remontoitu. K esäranta ei ole Räikköselle koti mutta on muuttunut kotoisammaksi. Kahden viikon yhteinen loma, josta järjestelyihin meni viikko, on ohi. Sannasta – Räikkönen uskoo – se on Hääpäivänä paistoi aurinko. Sukulaisilta saatu kulmasohva oli vaikea saada sisään. Räikkönen sanoo, että alkaa pikkuhiljaa tottua julkisuuteen. Sitä ennen hän oli suhtautunut Instagramiin vähän samalla tavalla kuin MarkkinointiAkatemiassa suhtaudutaan: kaikille asiakkaille tykkäysten määrä ei ole järkevä mittari. Joskus hän ei tosin aivan ymmärrä heidän Star Warsia käsitteleviä vitsejään. Päiviä piti varata kaksi – siltä varalta, että koronatukipakettiin liittyvä EU-kokous venyisi. Se tarkoittaa sitä, että asiat suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Markus Räikkönen jakoi sen myös. Jo ennen kuin Emma oli syntynyt, Marin sanoi Nurmiselle: Markuksesta tulee hyvä isä. Onnellinen, huoleton päivä. Vanhat sanat olivat alkaneet ärsyttää Räikköstä. Sitten Sävilahti lähtee hakemaan vaimoa töistä. Puhe sorisi, jazz ja bossa nova soi, aperol spritzejä tarjottiin. MARRASKUU 2020 IMAGE 33 tämä osaa ajatella kiinnostavasta kulmasta, eikä ole ”ihan hoomoilasena siitä, mitä indeksirahasto tarkoittaa”. Se merkitsee myös sitä, että on itse valmis joustamaan toisen puolesta ja toisaalta tekemään lähes ihan mitä vaan toisen puolesta.” H äiden jälkeisenä sunnuntaina Sanna Marin julkaisi Instagramissa heidän hääkuvansa. Ilmari Nurminen sanoi: ”Kun mietin teitä, mieleeni tulee ensimmäiseksi vahva tiimi. Sen enempää Räikkönenkään ei lomaillut. He muuttivat sinne vuonna 2005. Paljon valkosipulia ja parmesania. Ukko Nooa, ukko Nooa, oli hyvä tyyppi. Nyt Räikkönen ajatteli, että ”voisi olla aika”. Tien toisella puolella on korkea tiilitalo, katolla vanha valomainos: Triumph kruunaa kauneutenne. M oro! Kiva nähdä ja onnittelut vielä näin kasvotuksinkin.” ”Kiitos kiitos.” ”Onks tää neljäs kanava, missä mä sanon…” ”Tossa just töissä pidin aika monta keskustelua, ku parikytä ihmistä sanoo…” ”Mitä meet yllättämään ihmisiä.” Mikko Sävilahti ja Markus Räikkönen sopivat Haltun hallituksen kokouksesta seuraavalle viikolle. Ilta-Sanomat haastatteli Räikkösen entistä joukkuetoveria: Tällainen jalkapalloilija Sanna Marinin aviopuoliso Markus Räikkönen oli nuorempana – ”Jumalattoman kova laukaus”. Ihmiset jakoivat muistojaan. ”Se on jotain, mitä en ole itse hakenut, mutta ehkä senkin ottaa sillä tavalla nöyränä.” Hän kertoo tämän Tampereen Koskikeskuksen edessä Hatanpään valtatiellä. Oli aikaa olla. Puhe sorisi, jazz ja bossa nova soi, aperol spritzejä tarjottiin.. Nurminen on huomannut, että vaikka Marin on hyvin itsenäinen ja tekee linjauksensa yksin, hänen on mahdollista tukeutua Markukseen kaikessa. Turvajärjestelyt eivät haittaa. Usein Nurminen miettii, että haluaisi itsekin sellaisen parisuhteen. Olisi kiva, jos sinne saisi vähän enemmän omia tavaroita; vain Emman huonetta on sisustettu enemmän
Kuukausiliitteen Marinista kertovassa jutussa joku oli sanonut, että Sanna Marin kiroilee ”paljon”. Räikkönen oli ajatellut, että puolisosta voisi tulla vaikka pää ministeri. Lähinnä hän on kuitenkin ylpeä. Muutenkin Emma haluaa tehdä asiat itse. Räikkönen on pysynyt terveenä, kyse ei ole siitä. Korona keväänä se jäi. Jollain tavalla aika vain nyrjähti sijoiltaan. Ajatukset voi nollata esimerkiksi Kesärannan saunan takana. Julkisuuden myötä hän on ymmärtänyt sanojen merkityksen. Jalkapalloa hän ei enää juuri pelaa, paitsi Emman kanssa. Mahtuu kätevästi auton takakonttiin. T iistaina 18. Piireissä, joissa Räikkönen liikkuu, Sanna Marinin ajama politiikka ei ainakaan mielikuvien tasolla ole sitä suosituinta.. He käyvät puistossa melkein joka päivä. Rutiineista oli vaikea saada kiinni. Sanna Marin valittaisiin siellä puolueensa puheenjohtajaksi. Haastattelua ei vieläkään voida järjestää. Siksi hän ei esimerkiksi sano, että hänen perheensä ja työnsä ovat ”todella erillään”. Ja se, että pari kuukautta valinnan jälkeen maailmassa alkaisi riehua pandemia, jonka kestosta ei tiedä kukaan. Hänellä voisi olla sanottavaa Räikkösestä, ja Räikkösestä olisi hyvä, että ne puhuisivat, joilla on paras perspektiivi. Lisäksi UPM on ilmoittanut lopettavansa Kaipolan paperitehtaan. elokuuta Räikkönen soittaa taas. Marinia syytetään siitä, että hän ei tajua yrityselämää. Sanna Marin on kohauttanut puheellaan puoluekokouksessa, jossa hän on maininnut jotain lyhyemmästä työpäivästä. Roos on maininnut asiasta kehityskeskustelussa. Toiselta puolelta näkyi vähän pihaa, toiselta ei senkään vertaa. Hän sanoo ainoastaan: ”erillään”. Räikkösestä tämä on hassua – hänestä Sanna kiroilee ”harvoin”. Silloinkin, kun ne ovat vähän vaikeita. Olla itse kaikkien järjestelyjen kohde. Edes koronatestissä hän ei ole joutunut käymään; puoliso käy sen verran usein. 34 IMAGE MARRASKUU 2020 varmaankin ollut oudompaa. Keväällä Räikkönen teki työt Kesärannan alakerrassa sijaitsevassa huoneessa. Ehkä syyskuussa. 31. Marin on kritisoinut päätöstä, ja käynnissä on kohu. Puhelimessa Räikkönen kertoo, että haastattelua pitää siirtää. Oli sovittu, että tällä viikolla Sanna Marinia voisi haastatella juttuun. Pallo pysyy Emman hallussa jo aika hyvin. Joskus hän on miettinyt, mitä vastaisi, jos häneltä nyt kysyttäisiin, sopiiko tällainen tilanne. elokuuta Räikkönen soittaa. Se, että kaikki tapahtui niin nopeasti, oli yllätys. Loppukesästä hän alkoi juosta taas. Hän on jaksanut hyvin, vaikka hänen esihenkilönsä Jari Roos onkin sitä mieltä, että hän yrittää tehdä vähän liikaa yksin. Kesärannan ympäristössä on hyvä myös lenkkeillä. Hän oli unohtanut, että tällä viikolla on SDP:n puoluekokous. Häiden jälkeen hän on juossut yli kymmenen kilometrin lenkkejä monta kertaa viikossa. Räikkönen on rakentanut sinne crossfitpisteen: käsipainoja, penkki, jonka yli hyppiä, dippitanko, poistomyynnistä heräteostoksena hankittu. Välillä hän on vaihtanut paikkaa vanhasta nojatuolista toiseen
Yrityksistä hän sen sijaan voi puhua. Tiimin ihmisillä on erilaisia vastuita: yksi tekee pelkkiä markkinatutkimuksia, toinen vastaa liiketoimintadatan analysoinnista ja koneoppimismalleista, kolmas opettaa Googlen mainostilin tekoälyä tekemään parempaa tuottoa asiakkaalle. Generaxion toimii Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Hän ei koskaan ole vakavissaan miettinyt, että lähtisi itse politiikkaan. Se on jäänyt kaikista itsenäisyyspäivän juhlista mieleen parhaiten. On kiinnostavaa nähdä asiat monesta kulmasta, hän sanoo. T ämän vuoden puoluekokouksen Räikkönen katsoi IltaSanomien lähetyksestä. Mutta kun ratkaisuja syntyy, hän haluaa tehdä niistä parempia. Puoluekanta hänellä on, tavallaan: ”Täysi tuki on Sannalla ollut jo siitä asti, kun hän meni mihinkään toimintaan. Sitten on Räikkönen, joka esihenkilönsä mukaan hahmottaa yrityksen liiketoiminnan kokonaisuuden: saa omaperäisiä ideoita, ajattelee toisen näkökulmaa, välittää. Tiimi keskittyy suurempien yritysten kokonaismarkkinointistrategioihin. Lokakuun alussa. Hän ei välttämättä ole se, joka innovoi jotain aivan uutta. Marinin politiikasta Räikkönen ei halua sanoa mitään. Joku parempi, älykkäämpi tapa toimia. Asiaa käsittelevässä puheessa pari minuuttia ennen kohtaa, jossa puhutaan kuuden tunnin työpäivästä, puhutaan siitä, että jos työn tuottavuus paranee.” Linjapuheessa Sanna Marin sanoi: ”Haasteita varmasti on ratkottavaksi. ”Se, mikä on välillä haluttu tulkita virheellisesti, on, että heti kuuden tunnin työpäivä ja kaikki muutetaan. On ollut kiinnostavaa nähdä, miten politiikka toimii, hän sanoo. Kun he tapasivat Marinin kanssa, heitä yhdisti kiinnostus maailman asioihin, ympäristöön esimerkiksi. Hän on senior advisor, niin kuin kaikki hänen tiimissään. Jos joku kanta on, niin se on se kanta. Kauppakamarit eivät profiloidu sosiaalidemokraattisina toimijoina.. . Olla avuksi. Haltun toimitusjohtaja Mikko Sävilahti on kokoomuksen kunnanvaltuutettu. Sieltä tulee kasvua.” Jalostusasteesta: ”Mielestäni mielenkiintoinen haaste yhteiskunnassa ja yrityksille on, miten me saadaan nostettua jalostusastetta ja tehtyä loppukäyttäjille enemmän tuotteita, joilla on mielellään kasvavat globaalit markkinat. Tavoite on tulla Pohjoismaiden suurimmaksi digitaalisen markkinoinnin palveluita tuottavaksi yritykseksi. Se on niin erilaista kuin yritysmaailma: kompromissien löytämistä monien ihmisten ehdoilla. Ei vieläkään. Pelkästään Suomen-yksikköön on tarkoitus rekrytoida kymmeniä uusia ihmisiä. Politiikkaan ei niinkään. On hienoa päästä näkemään, kun pienestä tulee ehkä jotain suurta. Niin kuin vaikka kestävästi valmistetut tekstiilit.” Kuuden tunnin työpäivästä: ”Jos tuottavuus kasvaa niin paljon, että on mahdollista tehdä lyhyempää päivää, niin eikö se ole tosi hyvä pyrkimys kaikelle tekemiselle koko maailmassa.” Sitten hän poikkeaa vähän periaatepäätöksestään. MARRASKUU 2020 IMAGE 35 Kunnes eteen tulevat budjettineuvottelut ja Ruotsin edustaminen EU-huippukokouksessa. Kauppakamarit eivät profiloidu sosiaalidemokraattisina toimijoina. ”Haastava on tämä päivä”, Räikkönen kirjoittaa tekstiviestissä. Se kiinnostus tuli myöhemmin. Jo kotoa Räikkönen kuitenkin kertoo oppineensa, että asioita on mahdollista ratkaista. Jos kysyy Suomenkin johtavilta sijoitusyhtiöiltä ja muilta, että mitä ne etsivät, niin kaikki etsivät sellaisia teknologioita ja tuotteita ja yrityksiä, jotka toimivat ilmastolle kestävämmällä tavalla. Jatkossa MarkkinointiAkatemia on osa sitä, niin kuin myös sen sisaryhtiöt, turkulainen Aucor ja lappeenrantalainen Roister. Mutta se ei tarkoita, ettemmekö voi asettaa rohkeita tavoitteita.” U uden yrityksen nimi on Generaxion. Yleensä hän on ollut mukana. Markus Räikkönen ei enää ole viestintäjohtaja. Puoluekokouksissa, opiskelijajärjestötoiminnassa järjestämässä saunailtoja, vaalityössä, presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Niin kuin varmaan on aika monella muullakin ihmisellä.” Piireissä, joissa Räikkönen liikkuu, Sanna Marinin ajama politiikka ei ainakaan mielikuvien tasolla ole sitä suosituinta. Silloin vastaanotto järjestettiin Tampereella, presidentinlinnan remontin takia. Varsinaisia esikuvia ei ole ollut. Hän on uudesta työstä innoissaan. Ensimmäistä kertaa hän osallistui vuonna 2013. Räikkösen mielestä on rikkaus, että hänen ympärillään olevat ihmiset ajattelevat asioista eri tavalla. Koronan takia. Suomessa brändi lanseerataan loppuvuoden aikana. Yritysvastuusta: ”Ilmastolle kestävämmät toimintatavat ovat ne kasvualat
36 IMAGE MARRASKUU 2020. Kirjava lintu muistuttaa, että pahuus elää meissä kaikissa. HYVIN KIVULIASTA TeksTi ANTON VANHA-MAJAMAA kuvaT JAN DObrOVský / 400 AsA Václav Marhoul ohjasi kohukirjasta elokuvan, jota kukaan ei halua nähdä
MARRASKUU 2020 IMAGE 37
Kuvailut muistuttivat Igor Stravinskyn Kevätuhrin ensiesityksestä vuosisataa aiemmin. 38 IMAGE MARRASKUU 2020 V áclav Marhoul selittää paksulla tšekkiaksentilla, ettei hänen elokuvansa ole yhtään niin väkivaltainen kuin väitetään. Ensin Marhoul haluaa huomauttaa, että Kirjavan linnun ensiesitys oli 1?500 toimittajalle. Tarinat ulosmarsseista levisivät ja paisuivat. Elokuvan perusteella olen odottanut totista, filosofeja lainaavaa älykköukkoa, mutta Václav Marhoul käyttääkin viesteissään hymiöitä ja vitsailee. Hän istuu työhuoneellaan Prahassa kuulokemikrofoni päässä ja vaikuttaa siltä, että haluaa todella puhua elokuvastaan. We can.’” Skypen ruudullakin Marhoul on yhtä hymyä. Ehdottamaani haastatteluajankohtaan hän vastaa: ”Hello Anton, as president Obama said: ’Yes. Isot elokuvafestivaalit elävät puheenaiheista. Kirjava lintu saapuu Suomessa elokuvateattereihin marraskuussa. Siinä nuori poika vaeltaa halki toisen maailmansodan repimän Euroopan ja kokee silmittömiä kauhuja. Toki silmät kyllä kaivetaan päästä ja naisen vaginaan potkaistaan pullo, mutta ei nyt sentään lähikuvassa. Elokuva, jota kukaan ei halunnut katsoa mutta jonka kaikki halusivat nähdä – tietääkseen mistä kohistiin. Kirjava lintu, englanniksi The Painted Bird, sai ensi-iltansa Venetsian elokuvajuhlilla syyskuussa 2019. Mutta ensin täytyy käsitellä ulosmarssit. Näytöksestä poistui parisenkymmentä toimittajaa, koska heillä on festivaaleilla muutakin tekemistä kuin. Modernistisen teoksen on kerrottu johtaneen mellakoihin. Sitten hän käynnistää puolustuspuheenvuoron. The Daily Mailin otsikko tiivisti, miten se sujui: ”Yleisön jäsenet taistelevat keskenään paetakseen holokaustielokuva The Painted Birdin ensi-illasta, elokuvassa brutaaleja kuvauksia insestistä, eläimiin sekaantumisesta, raiskauksesta ja silpomisesta – mutta kriitikot ylistävät sitä mestariteokseksi.” Kriitikot puhuivat ”kolmen tunnin kiertoajelusta helvettiin” (The Guardian), ”kärsimyksen ja sadismin törkeistä piiskaniskuista” (Variety), ”tyrmistyttävästä kauhujen crescendosta” (The Hollywood Reporter) ja ”yhden miehen banaalista, pornografisesta, Hieronymus Boschia idiooteille -tyyppisestä näkemyksestä siihen, mitä tapahtuu kun alimmaiset viettimme ottavat vallan” (Screen Daily). The Guardianin Xan Brooks kirjoitti nähneensä Kirjavan linnun ensi-illassa Venetsiassa naisen, joka löi vierustoveriaan paetessaan teatterista, sekä kahdentoista katsojan porukan, joka yritti päästä lukitun oven läpi vapauteen. H aastatteluaika on sovittu sähköpostitse. Nyt onkin hyvä hetki kysyä ohjaaja-käsikirjoittajalta Václav Marhoulilta, mitä ihmettä hän oikein ajatteli. Julma ja kyltymätön kolmetuntinen mustavalkoelokuva, jota toiset pitivät tärkeänä sotakuvauksena, toiset mässäilevänä kidutuspornona. Venetsiassa Kirjava lintu oli juuri sitä. Kun kysyn ulosmarsseista, ohjaaja huokaisee. ”Voin rehellisesti sanoa, että kuvasin väkivallan hyvin säällisesti.” Tällaisia puolustuspuheenvuoroja joutuu toimittajille tekemään, kun saa päähänsä filmatisoida Jerzy Kosi?skin karmivan holokaustiromaanin Kirjava lintu
Nuori nimetön poika (Petr Kotlár) asuu vanhan naisen luona ja kaipaa vanhempiaan. Marhoulin seuraava projekti on mah dollisesti vielä Kirjavaa lintuakin näkyvämpi. Pian tilanne on toinen. MARRASKUU 2020 IMAGE 39 istua kolme tuntia teatterin penkissä. Juoni on suoraviivainen ja kirkas. Ohjaaja sanoo, että Toronton elokuvajuhlien aikaan kana dalainen lehti jopa väitti hänen lukinneen ovet festivaalinäytöksessä. Se tursuaa metaforia sekä allegorioita. Sen on käsikirjoittanut Tom O’Connor, jonka elokuvissa on nähty Samuel L. Jacksonin ja Benedict Cumberbatchin kaltaisia tähtiä. Ei, vaikka kriitikot ovat Andrei Tarkovskistakin puhuneet. Ja jos ei ulosmarsseista, niin sitten väkivallasta. Joseph McCarthysta kertovan amerikkalaisdraaman on määrä mennä tuotantoon ensi vuonna, mikäli koronatilanne sen sallii. Häneltä ja hänen näyttelijöiltään – Stellan Skarsgårdilta, Julian Sandsilta, Udo Kieriltä – on kysytty niistä liki jokaisessa haas tattelussa. Tai kohtaus, jossa kylän naiset murhaavat Ludmilan ja potkivat pullon hänen vaginaansa. Siitä huolimatta, ettei Kirjava lintu kuvaa Marhoulin mielestä väkivaltaa käytännössä yhtään. Toisaalta elokuvan nähneenä on helppo ymmärtää, miksi osa on halunnut poistua kesken. Ja puhua toimittajille. ”Esimerkiksi kohtaus, jossa mylläri ottaa lusikan ja alkaa kaivaa miehen silmiä silmäkuopista: ei sitä näytetä. Talo palaa ja lapsi päätyy orjaksi taikauskoiselle mummulle, joka hautaa hänet maahan ja antaa korppien nakutella kalloa.. Václav Marhoul on suomalaisille entuudestaan tuntematon elo kuvantekijä. Että niin, voisi se pahempikin olla. K irjava lintu on melkein kolmetuntinen mustavalkoelokuva, jossa puhutaan slaavilaisten kielten fuusiota interslaavia. Mutta ei se erityisen haastava ole. Fretin jälkeen kuolee poikaa kaitsenut rouva. He kävivät luultavasti pissalla. Toiseksi seuraavan päivän virallisessa gaalanäytöksessä oli 1?200 katsojaa. Eläimen huudot ovat sellaisia, että jos jo tässä kohtaa ahdistaa, kannattaa ehkä jättää elokuva kesken. Tietenkään sitä ei nähdä.” Eikä elokuvassa, toisin kuin kirjassa, raiskata kolmevuotiasta lasta. Venetsiassa kohauttanut elokuva kiertää yhä festivaaleja (58 kasassa, Marhoul laskee) ja teattereita, mikä tarkoittaa, että tuottajana toimineen Marhoulin täytyy laatia kasapäin raportteja elokuvaa tukeneille säätiöille sekä rahastoille. Ei ihme, että Marhoul kuulostaa leipiintyneeltä, kun kysyn ulos marsseista. Näin isoa projektia ei olisi ilman Kirjavaa lintua tullut. Sieltä löytyy video, jossa elokuvalle taputetaan seisaaltaan kahdeksan minuutin ajan, ja sali on täynnä ihmisiä.” Puheet katsojien joukkopaosta ovat siis Marhoulin mukaan liioi teltuja. ”Sanon kaikille: jos ette usko minua, katsokaa YouTubesta. Ensimmäisessä kohtauksessa poikajoukko polttaa tämän lemmik kifretin hengiltä. The Guardianin kriitikko antoi Kirjavalle linnulle viisi tähteä mutta huomautti, ettei halua nähdä sitä enää ikinä uudestaan. ”Uskon, että hän kyllä katsoo sen uudelleen”, Marhoul sanoo ja virnistää. Hän on ohjannut kaksi pitkää elokuvaa, etsiväsatiirin Mazaný Filip (2003) ja Libyaan sijoittuneen sotaelokuvan Tobruk (2008), joita ei ole juuri esitetty Tšekin ulkopuolella. Marhoul laski, että salista poistui viisi ihmistä, joista kolme tuli takaisin
40 IMAGE MARRASKUU 2020. PAHUUS ELÄÄ MEISSÄ KAIKISSA, JA KUN SIVISTYS EI YLLÄPIDÄ NORMEJA, ANTAUDUMME ALKUKANTAISIMPIEN VIETTIEN VARAAN. MAAILMANKUVA ON PILKKOPIMEÄ
Puolassa se asetettiin heti ilmestyttyään kommunistihallinnon kieltolistalle puolalaisvastaisena, ja eritoten konservatiivipiireissä Kosi?skia pidetään yhä maanpetturina. Kirjava lintu oli rahoittajille riskaabeli aiheel taan ja kooltaan. Marhoul luki Jerzy Kosi?skin romaanin valmistellessaan edellistä pitkää elokuvaansa Tobruk (2008) ja vaikuttui. Budjetti oli eurooppalaisittain iso, mutta ei niin iso, että sillä saataisiin aikaan takuuvarmasti rahaa takova epookki. Marhoul onnistui kuitenkin puhumaan itselleen filmatisoin tioikeudet – joita muun muassa Warren Beatty oli aikanaan anonut suoraan Kosi?skilta – ja keräämään 7,5 miljoonan dollarin budjetin. Kirja jäi mieleen. Puo lasta Yhdysvaltoihin kahdeksan vuotta aiemmin muuttanut Kosi?ski väitti saatesanoissa, että kirja perustui hänen omiin lapsuuden kokemuksiinsa, ja kaikki uskoivat. Helppoa se ei ollut. Kirjavan linnun kääntäminen elokuvaksi oli Václav Marhoulilta aika saavutus. Kriitikot nostivat romaanin yhdeksi holokaustikirjallisuuden merkkiteoksista. Olemme myös valmiit tekemään hirveyksiä turva taksemme oman hyvinvointimme. Kirjavan linnun allegoria kiteytyy kohtaukseen, jossa vanhempi mies vapauttaa maalaamansa linnun tai vaalle. Hän oli valmistunut Prahan kuulusta Famuakatemiasta 1980luvun alussa, työskennellyt kotimaassaan studiopomona ja ohjannut kaksi pitkää elokuvaa. Kosi?ski, joka oli kavunnut amerikkalaiseen kulttuurialan ker maan, myönsi lopulta Kirjavan linnun olevan silkkaa fiktiota. Kirjava lintu oli ilmestymisvuotensa 1965 kulttuuritapaus. Hän ei ollut aiemmin kansainvälisesti juhlittu elokuvantekijä. Myöhemmin paljastui, ettei kirja oikeasti ollut omaelämäkerral linen. Ura hiipui ja kirjailija löytyi kylpyammeesta kuolleena toukokuussa 1991. Ja kuinka helposti! Maailmankuva on pilkkopimeä. Kirja suomennettiin vuonna 1967. MARRASKUU 2020 IMAGE 41 P ojan matka jatkuu talosta ja painajaisesta toiseen. Poika heitetään jätesammioon, häntä hakataan ja raiskataan. Elokuvan ja sen pohjalla olevan romaanin keskeinen havainto kuuluu: Katsokaa, millaiseen pahaan ihmiset kykenevät. Kun Tobruk oli valmis, Marhoul tajusi löytäneensä siitä seuraavan elokuvansa. Lintuparvi nokkii erivärisen jäsenensä hengiltä. Hän oli kuullut Kirjavasta linnusta jo aiemmin. Village Voice lehdessä häntä syytettiin myös vanhojen puolalaisromaanien plagioinnista. Hän näkee läheltä mustasukkaisen myllärin, joka kaivaa rengiltään silmät päästä, ja junan, josta pakenevat juutalaisperheet teloitetaan pellolle. Naapurimaassa Puolassa teoksesta kinastellaan yhä. ”Se oli upeaa! Kaikki Cannesissa ja Berliinissä ottivat projektin avosylin vastaan ja huusivat: ’Vihdoinkin!’” ohjaaja sanoo happamasti.. Sekin kyseenalaistettiin, kykenisikö puolaa äidinkielenään puhunut Kosi?ski ylipäätään näin hyvään englanninkieliseen proo saan, vai oliko teksti assistenttien tekemää. Pahuus elää meissä kaikissa, ja kun sivistys ei ylläpidä normeja, antaudumme alkukantaisimpien viettien varaan. P itkään Marhoul keräsi alan tapahtumissa rahoitusta kar meita tapahtumia esittelevälle mustavalkoelokuvalle, jossa ei puhuttaisi sanaakaan englantia ja jota kuvattaisiin puo lentoista vuoden ajan ympäri Eurooppaa
Samaan tapaan Marhoul kertoo elokuvallaan toisesta maailmansodasta, natseista ja juutalaisten kansanmurhasta mainitsematta yhtäkään näistä. Oli maita, joissa koronavirus levisi holtittomasti, maita, jotka vasta odottivat virusta, sekä maita, jotka pystyivät tiukoilla toimilla hillitsemään tai tukahduttamaan sen leviämisen. M arhoul kirjoitti Kirjavaa lintua kolmen vuoden ja seitsemäntoista version verran. Marhoul kuitenkin huomauttaa, että osaamme arvostaa asioita vasta sitten, kun olemme menettäneet ne. Hänen käteensä on yhtäkkiä ilmestynyt savuke. Hyvin kivuliasta”, Marhoul sanoo. Tapahtumapaikkojakaan ei nimetä. Haluaisin unohtaa nuo ajat.” Elokuvan tekeminen vei vuosikymmenen. Niin kuuluukin olla, ja pahalta kuuluukin tuntua, Marhoul sanoo. Huolellisen äänisuunnittelun ansiosta mielikuvia ei voi paeta. Päähenkilö määritellään heti alussa hahmona, joka kaipaa vanhempiaan. Natsisymbolit sentään vilahtavat pariin otteeseen. ”Minun kotikaupungissani, sinun kotikaupungissasi, kaikkialla.” Hän huomauttaa, että Venetsian elokuvajuhlilla samaan aikaan esitetty ja pääpalkinnon lopulta saanut Joker on paljon väkivaltaisempi elokuva. Näkemisen sijaan katsojat joutuvat kuitenkin kuulemaan ja kuvittelemaan, mitä kuvan ulkopuolella tapahtuu. Moni katsoja onkin kuvaillut Kirjavaa lintua kidutuspornoksi, koska siinä ei tapahdu mitään hyvää. Maa asetti tiukkoja rajoituksia liikkumiseen ja sai koronan hallintaan. Ja totuuden pitäisi aina olla kivuliasta. Ehkä Kirjava lintu saa katsojat arvostamaan sitä, että maailmassa on vielä rakkautta, hyvyyttä ja toivoa. Se vilkkuu ruudulla sytyttämättömänä, kun ohjaaja selittää kädet heiluen, kuinka pahuuksia tapahtuu ympärillämme koko ajan. 42 IMAGE MARRASKUU 2020 ”No, eivät tietenkään ottaneet. ”Sellaisen katsominen on helppoa, koska se ei ole totta. Hyvä filmatisointi on sellainen, jonka lopuksi katsojat tuntevat ja ajattelevat samoja asioita kuin kirjan luettuaan.” Kauheuksien suhteen Marhoul ei nähnyt vaihtoehtoa. ETTÄ NE TAPAHTUIVAT JA ETTÄ NE VOISIVAT TAPAHTUA.. Maailmankartta oli piirretty uusiksi. Koronavirus sai meidät arvostamaan terveyttä ja ihmiskontakteja. Tšekki lukeutui jälkimmäisiin. Vastoinkäymisiä tuli jatkuvasti. Väkivalta on hollywoodilaista sorttia, joka tuntuu harvoin missään. Marhoul on sinänsä oikeassa korostaessaan, etteivät Kirjavan linnun kuvat ole itsessään erityisen julmia. Heidän poissaolonsa aiheuttaa kaiken myöhemmin tapahtuvan. Lapsia raiskataan ja tapetaan joka päivä. Asioita tapahtui, kirjassa ja tosielämässä, ja siksi ne piti tuoda elokuvaankin. Päiväkohtaiset tartuntamäärät KIRJAVAA LINTUA KATSOESSAAN IHMISET KOKEVAT NÄIDEN ASIOIDEN OLEVAN TOTTA. On riski kertoa jostakin ilman että asiaa näytetään. ”Kirjavaa lintua katsoessaan ihmiset kokevat näiden asioiden olevan totta. Marhoul taisteli, koska hänen mielestään Kosi?ski kertoi poikkeuksellisen kauniisti juuri niistä asioista, jotka romaanissa loistivat poissaolollaan: hyvyydestä, rakkaudesta ja toivosta. Että ne tapahtuivat ja että ne voisivat tapahtua.” K eväällä 2020 kommunismi palasi Tšekin tasavaltaan. Todd Phillipsin ohjaamassa sarjakuvaelokuvassa lyödään, potkitaan ja ammutaan. Ainakin Václav Marhoulin mielestä. ”Halusin tuoda valkokankaalle kirjasta tutut tunteet, mutta elokuvan kielellä
MARRASKUU 2020 IMAGE 43
44 IMAGE MARRASKUU 2020
JOKA PÄIVÄ. MARRASKUU 2020 IMAGE 45. MEIDÄN TÄYTYY YMMÄRTÄÄ, ETTEMME OLE ENKELEITÄ, JA TAISTELLA SISÄISTÄ PAHUUTTAMME VASTAAN
Mutta kyllä hän tietää tismalleen, mitä Tšekissä ja naapurimaissa tapahtuu. Tuntui, kuin yhtäkkiä eläisimme taas kommunismissa”, Marhoul sanoo. Paniikissa tai maailmasta stressaten ei voi elää. Vanhat konfliktit ovat lähellä maantieteellisesti – Prahasta ajaa EHKÄ KIRJAVA LINTU SAA KATSOJAT ARVOSTAMAAN SITÄ, ETTÄ MAAILMASSA ON VIELÄ RAKKAUTTA, HYVYYTTÄ JA TOIVOA.. 46 IMAGE MARRASKUU 2020 olivat asukaslukuun suhteutettuna Suomen luokkaa. ”Potilas on lääkärin vastaanotolla, ehkä tarkistamassa verenpainettaan. Asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat jyrkentyneet. Hän lukee uutiset aamulla ja yrittää päivän ajaksi unohtaa, mitä maailmassa tapahtuu. Ja nyt on hän on huolissaan Euroopan tulevaisuudesta. Vaatteita pukiessaan hän kysyy lääkäriltä, mitä mieltä tämä on koronaviruksesta. Kun kysyn, ovatko ihmiset tyytyväisiä siihen, miten hallitus on hoitanut virusepidemian, Marhoul kertoo ”tyypillisen tšekkiläisen vitsin”. Hän on vieraillut Unicefin kanssa pakolaisleireillä Ruandassa. ”He sulkivat rajat, ja olin siitä hyvin vihainen. Tšekkiläinen keskiluokka karkasi kesälomille Kroatiaan sekä Kreikkaan ja toi tuliaisinaan lisää virusta. Parin kuukauden päästä rajat avattiin. Marhoul on palvellut Tšekin armeijaa Afganistanissa. Kirjavaa lintua voi lukea allegoriana siitä, miten äärioikeisto on viime vuosina vallannut itselleen poliittista tilaa Tšekissä, Puolassa, Unkarissa ja Itävallassa. Haastatteluhetkellä Tšekin tartuntamäärät ovat Euroopan korkeimpien joukossa. Lääkäri vastaa: En tiedä, en ole kiinnostunut politiikasta.” Marhoul sanoo rajoittavansa internetissä käyttämäänsä aikaa
Käsikirjoitusvaiheessa Marhoul luki Philip Zimbardon kuuluisasta Stanfordin vankilakokeesta, jossa koehenkilöistä puolet määrättiin esittämään vankeja, puolet vanginvartijoita. Koe jouduttiin keskeyttämään jo kuudennen päivän kohdalla, koska vanginvartijat alkoivat kohdella vankeja yhä raaemmin. Kokeen on sanottu osoittavan, että kuka tahansa kykenee pahuuteen ja voi kohdella muita julmasti, jos hänellä on valtaa. ”Meidän täytyy ymmärtää, ettemme ole enkeleitä, ja taistella sisäistä pahuuttamme vastaan. Siksi meidän täytyy miettiä historiaamme koko ajan.” Kirjavalla linnulla Marhoul halusi muistuttaa katsojiaan siitä, että sota on ihmiskunnan pahin vihollinen. Maanosa on ollut sotaisa alusta asti”, ohjaaja sanoo. Koehenkilöt olivat keskiluokkaisia ja hyvin koulutettuja, eikä heillä ollut rikostuomioita tai todettuja mielenterveysongelmia. Mutta EU pitää yllä rauhaa, ja se on minulle tärkeintä. Eurooppa on maailman loistavin ja ongelmallisin maanosa. ”Tiedän, tiedän. Natsismi syntyi Euroopassa, kommunismi syntyi Euroopassa. SS teki hirveitä asioita, koska heillä oli siihen tilaisuus, eikä ketään kiinnostanut.” Savuke Marhoulin kädessä on syttynyt, savu pelmahtelee ja pikselöityy ruudulla. ”Zimbardo todisti, että pahuus on meissä kaikissa, ja se voi tulla esiin, jos tiedät, ettei teoillasi ole seurauksia. Siksi hän korostaa kannattavansa EU:ta, vaikka tšekkiläiset ovat kyselyiden perusteella EU:n EU-skeptisintä kansaa. Byrokraatit elävät Brysselissä kuplassa ja keksivät paljon typeriä ideoita. ”1990-luvun alussa naapurit tappoivat toisiaan ja toistensa lapsia, nylkivät vihamiehiään, polttivat taloja. Tämä voi tapahtua uudestaan ja uudestaan ja uudestaan”, Marhoul sanoo. ”Historia ei tule unohtumaan, se on syvällä meissä kaikissa. MARRASKUU 2020 IMAGE 47 entisen Jugoslavian alueelle muutamassa tunnissa – ja ajallisesti. Hän painottaa, että seuraavaksi sanottava asia on se kaikkein tärkein. Hän kuvasi Kirjavan linnun kulisseissa lähes kaksi vuotta ja julkaisi otetuista valokuvista kirjan, joka on ostettavissa osoitteessa 400asa.org.. Asioista, joita tapahtuu tälläkin hetkellä sotatantereilla Malissa, Afganistanissa, Syyriassa ja Ukrainassa. Kirja ja elokuva eivät Marhoulin mukaan kerro pelkästään toisesta maailmansodasta eivätkä holokaustista vaan ihmiskunnasta. Joka päivä.” Jutussa käytetyt valokuvat ovat valokuvaaja Jan Dobrovskýn The Painted Bird -valokuvakirjasta. Enää ei hymyilytä. Se tuo yhdessä paketissa kaikki hirveydet: tulipalot, sairaudet, nälänhädän ja silmittömän väkivallan. Ja joka maassa on fasistisia manipulaattoreita, jotka nostavat kansallismielisiä tunteita esiin
48 IMAGE MARRASKUU 2020
Toimittaja Aarno Malin on perehtynyt Torilautaan vuosien ajan. TeksTi AARNO MALIN kuviTus HANS EISKONEN. Hän kysyi sivuston ylläpitäjältä ja käyttäjiltä, mitä seuraavaksi tapahtuu. MARRASKUU 2020 IMAGE 49 Uuden ajan torikahvit Torilauta-sivusto on mullistanut suomalaisen huumekaupan, mutta nyt se aikoo lopettaa toimintansa
Aikaraja oli ylläpitäjän mukaan päätetty jo etukäteen. Erityisesti alueellisten osastojen luominen katsottiin rangaistavaksi. Sen sijaan Sysopilla on tavoite: tehdä laillisista ja laittomista päihteistä yhtä hyväksyttyjä. arvaatte kyllä missä. Ensimmäisistä kommenteista lähtien on selvää, että hän ei tee hommaa rahan takia. Hän kuitenkin pyöritti sivustoa, jossa tuota huumekauppaa käytiin. Koronapandemian takia hovioikeus ei ole vieläkään antanut päätöstään. Haastattelukin hoidetaan suojatun sähköpostipalvelun välityksellä, muuhun Sysop ei suostu. Kyseessä tulee olemaan kiinnostava ennakkotapaus, joka vaikuttaa verkossa tapahtuvan huumekaupan tulevaisuuteen, oli ratkaisu mikä hyvänsä. Tämä on 2000-luvun huumekauppaa: anonyymia, verkossa tapahtuvaa ja osittain myös ideologista. Sitä kun ei yleensä mainita artikkeleissa. Holviala ei tuntenut kyseisten rikosten tekijöitä eikä hyötynyt rikoksista taloudellisesti. Suunniteltu lopettaminen jättää myös positiivisen viestin mahdollisille Torilaudan seuraajille”, Sysop kirjoittaa. Mutta nyt ollaan muutoksen edessä. Torilauta on ollut suoraan sanottuna menestys. Tuolloin 43-vuotias Holviala on tietotekniikka-alan ammattilainen ja kahden lapsen isä. Torilla on niin sanotusti tavattu siinä määrin, että sivuston voi sanoa aloittaneen aivan uuden ajan suomalaisessa huumekaupassa. Minulle tuo ”merkittävä vaikutus”, jolla Sinkkonen kehuskeli, ei näkynyt käytännössä mitenkään. Kun Holviala pidätettiin, myös sivusto suljettiin. Olettaen, että Sysopin henkilöllisyys ei siis koskaan paljastu. Silti hänen mukaansa aikuisten ihmisten itsemääräämisoikeus painaa vaakakupissa enemmän. Yksi mahdollinen seuraaja Torilaudalle on kuulemma jo Sysopin tiedossa. Se oli vuonna 2014 toimintansa aloittanut keskustelufoorumi, jonne Holviala teki eri kaupungeille omat osionsa eli alalaudat. Kun Tor-verkossa median mukaan uhataan koulua tai ostoskeskusta ammuskelulla, tapahtuu sekin... Hän oli myös Tor-verkossa toimineen Sipulikanava-sivuston perustaja ja ylläpitäjä. Lautahuumekaupassa myyjä jättää ilmoituksen oman kaupunkinsa alueelliselle osastolle. Ainoastaan se on varmaa, että huumekauppa jatkuu. Samalla anonyymi käyttö kuitenkin mahdollistaa rikollisen toiminnan, vihapuheen ja kunnianloukkaukset. Torilauta täyttää kolme vuotta 1. Mutta pian uuden ajan torikahvien aika on ohi. Internetin erilaisia anonyymeja keskustelufoorumeita on tapana kutsua ”laudoiksi” tai ”kuvalaudoiksi”. Kolme vuotta tuntui realistiselta tavoitteelta. Ostaja ottaa myyjään yhteyttä Wickr-pikaviestisovelluksella. Näin Suomessa alkoi niin sanottu ”lautahuumekauppa”. Ilmoituksessa hän kertoo, mitä aineita on myynnissä ja mihin hintaan. Sysop pitää henkilöllisyytensä salassa, koska kiinnijääminen johtaisi vuosien vankeustuomioon. Kun kaupoista on sovittu, ostaja ja myyjä tapaavat kasvotusten, ja rahat ja huumeet vaihtavat omistajaa. Kun kerrotaan Tor-verkossa sovituista kaupoista, jotka ovat paljastuneet väkivaltaisiksi ryöstöiksi, on kyse silloinkin Torilaudasta. Kuitenkin vasta aika näyttää, mitä todella tapahtuu, kun Torilautaa ei enää ole. Torilauta on vain yksi siellä toimivista sivustoista mutta suomalaisesta näkökulmasta kuuluisin – tavallaan. Se oli jaettu alalautoihin kaupunkien mukaan,. Tuolloin julkaistussa Ylen artikkelissa toimenpidettä kuvattiin merkittävimmäksi palvelinsuluksi, jota Tor-verkossa on Suomessa koskaan tehty. Helmikuussa 2019 Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Kim Holvialan kolmen vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeuteen muun muassa avunannosta törkeisiin huumausainerikoksiin. 50 IMAGE MARRASKUU 2020 H uumeaktivistina pidän huumeiden saatavuuden parantamista Torilaudan ensisijaisena tavoitteena, koska paremmin saatavilla olevat huumeet normalisoivat niiden asemaa suomalaisessa kulttuurissa.” Näin kirjoittaa nimimerkki Sysop. Sipulikanava oli Torilaudan edeltäjä ja esikuva. Lausunnot kuitenkin lähinnä todistivat sen, miten pihalla sekä viranomaiset että media koko asiasta ovat. Sysop toki myöntää, että huumeilla on negatiivisia vaikutuksia. Helsingin hovioikeus käsitteli tapausta tammikuussa 2020. Mutta kun poliisin uutisoidaan tehneen valeostoja Tor-verkossa ja ottaneen kiinni huumekauppiaita, on kyse Torilaudasta. Hän ei ole enempää eikä vähempää kuin Suomen suurimman huumekauppasivuston Torilaudan ylläpitäjä. Positiivisen siis siinä mielessä, että hommasta on mahdollista selvitä ilman linnatuomiota. Anonymiteettia pidetään lautojen vahvuutena, antaahan se ihmisten vapaasti kertoa mielipiteensä. T or-verkko, jota myös pimeäksi verkoksi kutsutaan, on internetin osa, jossa tietoliikennettä ei voi jäljittää. L oka-marraskuun vaihteessa 2017 Tulli ja Keskusrikospoliisi tekivät aseiden ja koirien kanssa rynnäkön Kim Holvialan kotiin. Sysop perusti Torilaudan alle vuorokausi Sipulikanavan sulkemisen jälkeen (tuon vuorokauden aikana hätäratkaisuna käytettiin venäläistä sivustoa). Huumeita myytiin ja ostettiin aivan samalla tavalla myös Sipulikanavan sulkemisen jälkeen. ”Virkavallan sulkemien Tor-piilopalveluiden pohjalta oli selvää, että ikuisuusprojektina myös Torilauta päättyisi ennen pitkää kiinnijäämiseen. Sen oikeus tulkitsi avunannoksi. marraskuuta 2020, ja silloin sivusto sulkeutuu. Kiinnostavaa on kuitenkin ollut myös viranomaisten toiminta ja tiedottaminen jutun eri vaiheissa. Seurasin itse aktiivisesti jo tuolloin Tor-verkon huumekauppaa toimittajana. Torilauta on nimittäin usein esillä mediassa, mutta silti juuri kukaan ei tunne sen nimeä. K esäkuussa 2018 Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen kertoi julkisuudessa, että Sipulikanavan sulkemisella oli ”merkittävä vaikutus” huumeiden saatavuuteen Suomessa
MARRASKUU 2020 IMAGE 51
52 IMAGE MARRASKUU 2020
MARRASKUU 2020 IMAGE 53 aivan kuten Sipulikanavakin. Ylläpitäjä-Sysopin mukaan sivustolla halutaan myös auttaa ihmisiä. Silkkitie toimi vuosina 2013–2019. Koska Tor-verkossa voi toimia anonyymisti, vetää se puoleensa rikollisuutta. Eniten sivuston käyttäjissä keskustelua herättänyt tiedote nähtiin vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa. Hoitopaikoista kysellään yllättävän vähän. Niitä ovat muun muassa A-klinikkasäätiön Verkko-Vinkki, Katuklinikka ja Pro-tukipiste. Monet ilmoitukset ovat sellaisia, ettei niihin voisi kuvitella törmäävänsä missään muualla. Siellä puhutut asiat olivat hämmentäviä. ”Lähtökohtaisesti meidän kannattaa olla siellä, missä asiakkaat ovat. Olin omin silmin nähnyt. Se ei ainakaan ole totta, olinhan omin silmin nähnyt, että tuo ilmoitus tuli verkkoon vasta toukokuussa. Silkkitie siis tulisi sulkeutumaan helmi-maaliskuun vaihteessa 2019, eli noin kahden kuukauden päästä. ”Kotona vieroittautuminen on sellainen asia, mistä ihmiset haluavat tietää. Myyjät ja ostajat löysivät tiensä Torilaudalle välittömästi. T or-verkon anonyymius perustuu siihen, että sen liikenne kulkee kolmen sattumanvaraisesti valitun välityspalvelimen kautta. Huumekauppaan syntyi siis alle 24 tunnin mittainen häiriö. Ne ovat vapaaehtoisten ylläpitämiä. Mieleenpainuvin näkemäni myyntiartikkeli on ollut ”käytetty tekoperse”, joka oli kuulemma maksanut uutena 500 euroa mutta vaihtui nyt kahteen grammaan kukkaa. Yksi Torilaudalla toimivista virallisista tahoista on Tukikohta ry:n Tukiverkko-hanke, joka antaa anonyymia palveluneuvontaa ja sosiaa liohjausta Tor-verkossa asioiville ja päihteitä käyttäville ihmisille. Torilaudalla myydään ja vaihdetaan huumeisiin seksin lisäksi sekalaista tavaraa. Vaikka Torilauta on ennen kaikkea huumekauppasivusto, on se myös keskustelufoorumi. Sipulikanava ehti toimia noin neljä vuotta, ja sinä aikana sivustolle kirjoitettiin vajaat kaksi miljoonaa viestiä. Erityisen paljon kiinnostaa buprenorfiini, joka on Subutexin vaikuttava aine. Suosittuja keskustelunaiheita foorumilla ovat muun muassa hakkerointi, kannabiksen kasvattaminen ja huumeista irti pääseminen. Samaan aikaan Silkkitien verkko-osoitteeseen ilmestyi Tullin ja Europolin ilmoitus takavarikosta. Sivustolla oli ylläpitäjän lisäksi asiakaspalvelija, joka ratkoi ostotapahtumiin liittyviä ongelmia. Palvelimia on yli 6??000 eri puolilla maapalloa. Monet eivät uskalla hakeutua palveluiden piiriin, koska pelkäävät, että päihdeongelmasta jää merkintä rekisteriin, ja se voisi vaikuttaa esimerkiksi tuleviin työmahdollisuuksiin.” M itä Suomen huumekentällä tapahtuukaan, ensimmäisenä siitä puhutaan ja tiedotetaan Torilaudalla. Odotin viranomaisten kertovan, että Silkkitie oli sulkeutunut omia aikojaan, ja sen jälkeen Tulli oli saanut palvelimen haltuunsa. Oma osionsa on myös treffeillä. Sisältökin on muuttunut: huumeiden myynti-ilmoitusten osuus kaikista viesteistä on Torilaudalla suurempi kuin Sipulikanavalla. Silkkitie oli Suomen ensimmäinen ja pitkäikäisin ”darknet market” eli sivusto, josta pystyi bitcoineilla eli kryptovaluutalla tilaamaan huumeita postilaatikkoon ja maastokätköihin. Reilun kahden kuukauden kuluttua Silkkitien sulkeutumisesta Tulli tiedotti, että se oli takavarikoinut sivuston palvelimen. Useimmat viestit siellä tosin ovat seksin myynti-ilmoituksia. Myös kasvokkain tapahtuva palvelu on anonyymiä. Se ei kuitenkaan ollut sitä: ensimmäinen maaliskuuta 2019 Silkkitie ei enää toiminut. Uudenvuoden tienoilla Torilaudalle nimittäin kirjoitti viestin henkilö, joka kertoi olevansa Silkkitien asiakaspalvelija. Silkkitien henkilökunta ei ollut koskaan aikaisemmin kirjoittanut Torilaudalle, joten viestiä pidettiin huonona vitsinä. Joulukuussa 2019 viranomaiset järjestivät Silkkitiestä tiedotustilaisuuden. Torilaudalla Silkkitien sulkeutuminen herätti valtavasti keskustelua, ja asiakaspalvelijan viestiä muisteltiin paljon. Pian kävi myös ilmi, että Torilaudalla kaupankäynti oli aiempaa vilkkaampaa. Monet ilmoittelijat ovat halukkaita vaihtamaan palveluksiaan rahan lisäksi huumeisiin. Huumeiden käyttäjät ovat nykyään Tor-verkossa.” Tukiverkon työntekijöiltä kysytään internetissä paljon vinkkejä huumeista vieroittautumiseen. Emme ota mitään tietoja ylös, sillä emme ole viranomaistaho, vaan auttamistaho”, sanoo Tukiverkon hankevastaava Juha Sedergren. Tilaisuudessa väitettiin myös, että Tullin ja Europolin ilmoitus oli ilmestynyt Silkkitien verkko-osoitteeseen jo ensimmäinen maaliskuuta. Tullin edustajat kuitenkin kertoivat, että Tulli oli itse sulkenut Silkkitien. Tor tuleekin sanoista The Onion Router. ”Tapaamme ihmisiä myös kasvokkain, jos sellaiselle on tarvetta. Huumekauppa ei kuitenkaan ole koko totuus pimeästä verkosta eikä edes Torilaudasta. Silkkitien asiakaspalvelijaksi esittäytynyt henkilö kertoi Torilaudalla, että Silkkitien palvelimen vuokra oli maksettu helmikuun loppuun saakka, eikä sitä tultaisi sen pidemmälle maksamaan. Siihen nähden merkittävin palvelinsulku koskaan kuulostaa lähinnä vitsiltä. Torilaudasta onkin kasvanut jo niin iso, että se korvaa monelta osin perinteistä katukauppaa. Liikenne myös salataan kerroksittain, vähän niin kuin sipulissa on kerroksia. Pian kolmevuotiaalle Torilaudalle niitä taas on ilmaantunnut jo reilusti yli kuusi miljoonaa. Sedergrenin mukaan Tukiverkko toimii Torilaudalla, jotta tavoittaisi kohderyhmänsä. ”Torilaudan toisena päätavoitteena on ollut huumeiden käytön sekä kaupan ohjaaminen entistä turvallisemmaksi minimoimalla riskejä ja haittoja.” Sysop nostaa käytännön esimerkiksi tästä Torilaudan yhteistyön erilaisten sosiaalija terveysalan järjestöjen kanssa. Siksi sipuli-sana on niin monen Tor-verkon sivuston nimessä
Ne lienevät siis tuttuja niille, jotka harkitsevat perustavansa Torilaudalle seuraajan. Kysyin Sipulimarketin ylläpitäjältä, mikä on Torilaudan merkitys hänen sivustolleen. Vasta noin reilun kuukauden päästä sille löytyi korvaaja, kun huhtikuussa 2019 Tor-verkkoon perustettiin uusi suomalainen darknet market nimeltä Sipulimarket (jota ei siis pidä sekoittaa Sipulikanavaan). Laudan pitkä elinkaari myös todistaa, että vaikka Sipulikanava suljettiin viranomaisten toimesta, Tor-verkon anonymiteettiä ei ole onnistuttu murtamaan.” Sipulimarketin ylläpitäjä arvelee, että Torilaudan sulkeutuminen saattaa lisätä kaupankäyntiä Sipulimarketissa. Muuten toimitus ruuhkaantuisi liikaa. 54 IMAGE MARRASKUU 2020 myös viestin, jossa etukäteen kerrottiin Silkkitien tarkka sulkeutumisajankohta. Jos Tulli sulki sen, miksi asiasta kerrottiin etukäteen ja miksi ilmoitus sivuston sulkemisesta tuli verkkoon parin kuukauden viiveellä. Viranomaisviestintä asiasta ei anna selvyyttä tapahtuneeseen vaan herättää pikemminkin lisää kysymyksiä. Jos lautahuumekauppa loppuu. He käyttävät sivustoa myös rekrytointikanavana ja etsivät siellä tiimiinsä työntekijöitä, yleensä postittajia tai lähetysten vastaanottajia. S ilkkitien korvaaminen kesti kauemmin kuin Sipulikanavan. Oliko Tulli todella vastuussa Silkkitien sulkemisesta vai sulkiko ylläpitäjä sivuston itse. Lisäksi hän arvelee, että heidän tuotteensa päätyvät usein Torilaudalle myyntiin. Mutta entä jos sellaista ei tule. Kun kaupankäynti perustuu kasvotusten hoidettaviin tapaamisiin täysin tuntemattoman vastapuolen kanssa ja mukana on käteistä rahaa tai rahaksi realisoitavia huumeita, niin nuori lapsi on helpommin ryöstettävissä kuin aikuinen.” T orilaudan käyttäminen on helppoa, mutta sen ylläpitäminen ei sitä ole. Sivuston ylläpitämisestä ei hyödy taloudellisesti, ja kiinnijääminen vie vankilaan. Hänellä onkin ollut apulaisia moderoimassa. Sysopin mukaan Torilaudalle on tullut viestejä enimmillään 650 tunnissa, joten moderointi vie aikaa. Autobahnin edustaja kertoo Sipulimarketin yksityisviestillä, että Torilauta on heille erittäin tärkeä. Torilaudan merkitystä koko Suomen huumemaailmalle hän taas kuvailee seuraavasti: ”Torilauta on mahdollistanut helpon ja nopean tavan ostaa ja myydä huumeita ilman muita kontakteja huumemaailmaan. Varastojen koosta kertoo jotain se, että Autobahn myy tukkuhintaan erilaisia tuotepaketteja henkilöille, jotka haluavat toimia huumeiden vähittäismyyjinä. Sysop on avautunut Torilaudalla asioista, jotka tekevät ylläpitämisestä hankalaa. Autobahn myy amfetamiinia, kokaiinia, MDMA:ta, ekstaasitabletteja, ketamiinia ja kristalliksi kutsuttua erityisen puhdasta ja vahvaa metamfetamiinia. Tor-verkkoon on perustettu myös muita suomenkielisiä darknet marketeja, mutta ne ovat joko kadonneet pian tai osoittautuneet huijauksiksi. Lisäksi sivustoon kohdistuu tuon tuosta erilaisia hyökkäyksiä, jotka aiheuttavat päänvaivaa. Paitsi että ylläpitäjän täytyy hallita koodaaminen ja tietoturva, täytyy hänellä myös olla runsaasti aikaa käytössään. Esimerkiksi 37 500 euron paketissa on kilo amfetamiinia, kaksituhatta ekstaasipilleriä, 200 grammaa MDMA:ta, 100 grammaa kokaiinia ja 100 grammaa kristallia. ”Todennäköisesti joku kuitenkin perustaa Torilaudan tilalle uuden vastaavan laudan, ja iso osa Torilaudan nykyisistä käyttäjistä siirtyy käyttämään sitä.” J otkut Sipulimarketissa toimivat huumekauppiaat eivät tyydy vain mainostamaan tuotteitaan Torilaudalla. ”Iso osa Sipulimarketin käyttäjistä on löytänyt sivuston Torilaudan kautta”, Sipulimarketin ylläpitäjä sanoo marketin yksityisviestillä. Tuotteet ovat niin kysyttyjä, että Autobahn myy niitä vain isoja eriä kerrallaan. Sipulimarket vakiinnutti pian asemansa Silkkitien seuraajana. Yksi aktiivisimmista tiedottajista on nimimerkki Autobahn, joka on tällä hetkellä suosituin myyjä Sipulimarketissa. ”Meille se on keino hankkia suuria määriä ostavia bulkkiasiakkaita Sipulimarketiin tai sähköpostikauppoihin, keskustella avoimesti heidän kanssaan, vastata heidän kysymyksiin ja spekulointeihin, seurata yleiskuvaa Suomen huumekaupasta sekä tarkastella aktiivista lautatarjontaa ja -laatua.” Autobahnin mukaan aktiivinen tiedottaminen ja vuoropuhelu Torilaudalla lisää asiakaskunnan luottamusta. Hän tiedotti esimerkiksi marketin huoltokatkoksista ja vastaili ihmisten kysymyksiin. ”Jokaisen huumeita haluavan on helppo avata puhelimella tai läppärillä Tor-sovellus vaikka sporttibaarissa jääkiekon Suomi– Kanada-MM-finaalin ekalla erätauolla, katsoa kaupunkinsa tarjonta, ottaa yhteyttä myyjään pikaviestisovelluksella, sopia kaupat toiselle erätauolle kadunkulmaan, palata baariin ja nauttia Leijonien kolmannen erän dominoivasta pelistä sekä vuoden -95 kaltaisesta juhlatunnelmasta huumeiden antaman ekstrafiiliksen kera.” Helpoksi muuttunut huumekauppa on kuitenkin myyjän mukaan tuonut mukanaan myös ikäviä puolia. ”Torilauta on mahdollistanut myös paljon törkeitä ryöstöjä ja selvästi alaikäisten sekaantumista väkivaltaiseen kaduilla tapahtuvaan huumekauppaan. Esimerkiksi ekstaasitabletteja on ostettava vähintään 50 kappaletta kerralla, ja amfetamiinin vähimmäismäärä on 35 grammaa. Koska hommasta ei voi kertoa juuri kenellekään, joutuu ylläpitäjä elämään ainakin jossain määrin kaksoiselämää. Varsinkin Sipulimarketin alkuaikoina sen ylläpitäjä näkyi Torilaudalla paljon. ”Meiltä ostettavat tuotteet päätyvät sinne muutaman mutkan kautta myyntiin yleisölle, joka ei halua käyttää Sipulimarketia tai kryptovaluuttoja, ja saavuttaa siten huumausaineiden käyttäjäportaan, josta se raha tulee meillekin.” Kun kysyn, mikä on Torilaudan merkitys Suomen huumemaailmalle, Autobahn heittäytyy lähes lyyriseksi
”Lautahuumekaupasta on kasvanut Suomessa niin valtava ilmiö, että se tuskin tulee katoamaan enää. Sipulimarketin myyjä Autobahn taas arvelee, että jos uutta Torilaudan tyylistä sivustoa ei tule, kaupankäynti etsii uusia väyliä. ”Jos uutta lautaa ei tule, niin sieltä jalkautuu kaduille luultavasti aika nuortakin porukkaa. Tullin rikostutkinnan kohteena olevissa tapauksissa on poikkeuksetta ollut kysymys hyvin erilaisista toimintaympäristöistä samanaikaisesti, rikollisen toiminnan toteutustavoista ja välikappaleista. On siis jo aikakin kuulla myös toista osapuolta, viranomaisia. Tällä hetkellä ei tullin esitutkinnassa kesken olevissa tapauksista ole tiedotettavaa.” Käytännössä Sinkkonen ei siis vastaa mitään. Kysyin sekä Tullilta ja Keskusrikospoliisilta, miksi viranomaiset eivät ole viimeisen kolmen vuoden aikana sulkeneet Torilautaa. MARRASKUU 2020 IMAGE 55 Torilaudan sulkeutumisen myötä, siirtyvätkö sen käyttäjät kaduille etsimään aineita ja asiakkaita. Lisäksi tiedustelin, mitä seurauksia Torilaudan lopettamisella tulee olemaan. Keskusrikospoliisilla ei ole asiaan lisää lausuttavaa.”. Kolmen vuoden aikana Sysop ei ole kertonut itsestään mitään. Kysytään se nyt: kuka hän oikein on. Varsinkin nuorimmat ovat sitten tosi suuressa riskissä joutua hyväksikäytetyiksi, pahoinpidellyiksi ja muutenkin vaikeisiin tilanteisiin”, Sedergren sanoo. Tukiverkon hankevastaava Juha Sedergren uskoo, että näin kävisi. Torilaudan etusivulle kerätään sulkemispäivänä linkit niille”, hän viestittää. Miten suomalainen huumekauppa muuttuu. Todennäköisesti sulkeutumispäivään mennessä on pystyssä kilpailevia uusia lautoja. ”Poliittisesti olen naiivi sananvapausfundamentalisti kryptoanarkisti, minkä saattoikin jo päätellä toimenkuvasta Torilaudan ylläpitäjänä. Puolikas askel siksi, että nykyään on nettimarketit, kryptovaluutat, sosiaalinen media ja joka laitteessa internet”, Autobahn kirjoittaa. Hän kommentoi asiaa näin: ”Saamamme tiedon mukaan Tulli on toimittanut vastauksensa sinulle. Olen nimittäin ennenkin yrittänyt haastatella Tullia Tor-verkon huumekauppaan liittyen. Vastaukset ovat olleet sekavia. T ässä jutussa on haastateltu useita huumekauppaan eri tavalla liittyviä tahoja. ”Kaupankäynti menisi varmaan puolikkaan askeleen taaksepäin kohti 2000-luvun alkua, kun huumausaineita ei saanut ellei tuntenut diileriä tai ’luukkua’. Näitä tutkittavia rikoksia tapahtuu erilaisissa toimintaympäristöissä ja erilaisia välineitä ja palveluja hyödyntäen, joista osa on luotu vain rikollista toimintaa varten ja osa luotu laillista kaupankäyntiä sekä palvelujen tai maksujen välittämistä varten. Nämä erilaiset toimintaympäristöt, välineet ja palvelut sijaitsevat sekä tietoverkoissa, että ihmisten ja tavaroiden konkreettiseen tapaamiseen tai siirtoon liittyvässä ympäristössä. Rehellisyyden nimissä en sitä odottanutkaan. Keskusrikospoliisin viestintäsuunnittelija Mari Ukkonen oli omassa vastauksessaan Sinkkosta tiiviimpi. Tullin rikostutkinta tiedottaa käynnissä olevista tapauksista esitutkinnassa siten, kuin esitutkintalain säännökset edellyttävät ja perusteet täyttyvät. Sysop kuitenkin vakuuttaa, että uusi sivusto on tulossa. Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen vastasi sähköpostitse näin: ”Tullin rikostutkinnan tehtävänä on paljastaa ja tutkia sen toimialaan kuuluvia tullirikoksia, joissa maahantuonti tai maastavienti on keskeinen elementti. Niiden perusteella tuntuu, että joko viranomaiset eivät ymmärrä ilmiötä tai sitten viranomaiset eivät halua yleisön ymmärtävän ilmiötä. Yksityishenkilönä en ole tärkeä eikä identiteetilläni ole väliä.” Vai niin
56 IMAGE MARRASKUU 2020
MARRASKUU 2020 IMAGE 57 Emmi Itäranta kirjoittaa menestysromaaneja kahdella kielellä mutta ajattelee silti olevansa huijari, joka ei osaa mitään. TeksTi VENLA ROSSI kuvaT TIMI KUOSMANEN
Hänen Instagram-tilistään voi sentään päätellä, että kirjailija harrastaa virkkaamista, värjäsi koronakeväänä tukkansa violetiksi ja ulkoiluttaa välillä Miso-nimistä kissaansa puutarhassa. Ne käsittelevät asiallisia asioita, lähinnä kirjallisuutta tai brexitiä. ”Herätys oli aikainen”, kirjailija toteaa ja kiikuttaa kuppinsa kahvilan pöytään. Ei pelkästään menestyksensä vuoksi, vaan kansainvälisyyden. ”Tuota, ennen kuin aloitetaan, niin haluaisin varmistaa, että onko kaikki mitä minä puhun nyt sitten haastattelumateriaalia.” Kyllähän se vähän sillä lailla on. Sillä suurimman osan elämästään Itäranta on ajatellut, ettei hänellä ole lupaa kirjoittaa, eikä ainakaan taitoa siihen. Kreivikunnan alueella tartuntoja ja kuolemia on ollut suhteellisesti enemmän kuin muualla Britanniassa – jossa tilanne ei noin keskimäärinkään ole ollut hyvä. Päällisin puolin se on melko klassinen dystopiaromaani, jossa länsimainen hyvinvointiyhteiskunta on romahtanut, armeija ottanut vallan ja luonnonvarat loppumassa. ”Ok. Tallinnan-lautta lähtee reilun tunnin päästä. Yksi keskeinen teema esikoisteoksessa on japanilainen teeseremonia, mutta suureksi huoleksi kaiken takana hahmottuu tieto ilmastokatastrofista. Viimeiset 13 vuotta hän on asunut Canterburyn pikkukaupungissa Englannissa, ja hän kirjoittaa teoksensa kahdella kielellä: suomenja englanninkielinen käsikirjoitus syntyvät rinta rinnan. Se oli yksi asioita, joissa isä oli aina itsepäinen. Guardian-lehti nosti teoksen yhdeksi vuoden kiinnostavimmista käännöskirjoista, ja se pääsi ehdokkaaksi useampaankin kansainväliseen kirjallisuuspalkintokisaan. Kaikkea, mitä elokuvan kuvauksissa tarvitaan: tietokoneita, kameroita ja monenmoisia muita vipstaakeja. no. Hän ei ole matkannut Helsingin Länsiterminaaliin tänään sentään Canterburysta vaan Tampereelta. Itärannasta kirjoitetut lehtijutut ovat tyyliltään sivistyneen kuivakoita. Kuka olisi esimerkiksi voinut arvata, että Teemestarin kirjan luoja ja Britanniassa, yhdessä maailman tee-orientoituneimmassa maassa asuva kirjailija haluaakin juoda teen sijaan... ”Olemme puolisoni kanssa etuoikeutettuja, kun meillä on oma talo työhuoneineen ja sellaiset työt, että voimme tehdä niitä kotona. K un ihmisestä luo etukäteen mielikuvan, todellisuus saattaa hämmentää. Violetti hiusvärikin näyttää jo haalistuneen. Itäranta ei kirjoita Nälkäpeli-sarjan tyyppistä seikkailuväkivaltaa. kahvia. Silti kevät ja kesä olivat ahdistavia. Tarvitsin nenäliinaa.” Hetken hiljaisuuden jälkeen hän lisää: ”Olette tehneet ihan tosi hienoa työtä.” Tämä on ensimmäinen kerta, kun Emmi Itäranta näkee raakamateriaalia tulevasta Veden vartijat -elokuvasta, joka perustuu hänen esikoisromaaniinsa Teemestarin kirjaan. Miten pandemia-aika on sujunut Britanniassa. Ja onko siellä työntekijöitä?” Itärannan asuinalue, Kentin kreivikunta, tunnetaan perinteisesti ”Englannin puutarhana”. On siis jo aikakin tavata Emmi Itäranta. Emmi Itäranta arvostaa teetä niin paljon, että valmistaa sen mieluiten itse. Pian paikalle kuitenkin harppoo pipopäinen tuottaja Mark Lwoff, joka kysyy Itärannalta reippaasti: ”No, näitkö hautajaiskohtauksen?” ”Joo”, Itäranta sanoo tukahtuneella äänellä ja irrottaa vastentahtoisesti silmänsä ruudusta. Sieltä Itäranta on kotoisin ja siellä hän majailee nyt, Suomen-vierailunsa aikana. Niiden ääressä seisoo ja istuu muitakin ihmisiä. Hetki olisi kenelle tahansa kirjoittajalle varmasti epätodellinen ja jännittävä: omassa päässä syntynyt tarina on muuttunut eläväksi. Ja on kahvinjuonnille vielä tavallisempikin selitys. Kukaan ei kuitenkaan ole yhtä keskittynyt kuin Itäranta. Näin se alkaa, Teemestarin kirja, Emmi Itärannan vuonna 2012 ilmestynyt esikoisteos. K aikki on nyt valmista. Yhdistelmä on ollut menestys. Kahviloissa teenlehdet käristetään usein aivan liian kuumassa vedessä pilalle. 58 IMAGE MARRASKUU 2020 E mmi Itärannan katse on liimautunut näyttöön, ja kasvoilla on yhtä aikaa ainakin kolme eri ilmettä. Emmi Itärannalle se on ehkä vielä jotain enemmän. Tänä vuonna Kent on kuitenkin tullut tunnetuksi ikävämmästä asiasta, erityisen pahasta koronavirustilanteesta. Hetki on niin intensiivisen oloinen, että keskeyttäminen tuntuisi väärältä. Halusin vain tietää”, Itäranta sanoo asialliseen sävyyn. ”Se oli... Tällä kertaa hän on saapunut maahan ensisijaisesti markkinoimaan uutta romaaniaan, mutta haastattelujen lomaan järjestyi myös mahdollisuus käväistä Viron Paldinskissa, Veden vartijat -elokuvan kuvauspaikalla. Erilaisia ruutuja on ainakin viisi. Sen sijaan hän keskittyy kuvailemaan henkilöhahmojensa mielenliikkeitä ja psykologista selviytymistä vaikeissa olosuhteissa ja eriskummallisissa maailmoissa. Seitsemän viikon ajan olen jokaisena aamuna lakaissut teemajalle vievältä polulta lehdet, jotka ovat pudonneet kivilaatoille, ja neljäkymmentäyhdeksän kertaa olen valikoinut niiden joukosta kourallisen, jonka olen sirotellut takaisin kiville, jotta polku ei näyttäisi liiaksi ihmisen lakaisemalta. Tuon kaiken jälkeen Itäranta on kirjoittanut kaksi romaania lisää. Koronavirukseen on. Siellä kasvatetaan paljon humalaa, ja alue on kuuluisa myös kirsikkaja omenapuistaan. Asiallinen hänen olemuksensa on muutenkin, huolimatta valkoisista maihareista ja kasvomaskin rajoista poskilla. Tähän yhtäläisyydet genren myydyimpien kirjojen kanssa sitten loppuvatkin. Aluksi puhutaan tietysti siitä, mistä kaikkialla koko ajan puhutaan: koronasta. Rekan takaosa on täynnä kalliin näköistä teknologiaa. Paljon muuta hänestä ei sitten tiedetäkään. Siinä mielessä arki ei muuttunut yhtä paljon kuin monilla muilla. Teemestarin kirja on käännetty tähän mennessä 23 kielelle. Englanniksi sen julkaisi jättikustantamo HarperCollins. Oikeastaan syy valintaan on aika arkinen. Joka kerta, kun menin ruokakauppaan, niin täytyi miettiä, että jos saan tartunnan, onko meidän paikallissairaalassa tilaa. Itäranta on poikkeus suomalaisten kirjailijoiden joukossa. Tuorein niistä, Kuunpäivän kirjeet, ilmestyi syyskuussa
MARRASKUU 2020 IMAGE 59 Guardian-lehti nosti Teemestarin kirjan yhdeksi vuoden kiinnostavimmista käännöskirjoista, ja se pääsi ehdokkaaksi useampaankin kansainväliseen kirjallisuuspalkintokisaan.
60 IMAGE MARRASKUU 2020
Hän myös kritisoi oppilaidensa persoonaa. Sitten hän alkoi pauhata, miten oppilaat pian pyörtyisivät, jos hän ei antaisi heille lupaa muuttaa asentoa. ”Olen normaalisti aika introvertti ihminen, enkä juttele tuntemat tomille. Myös Kuunpäivän kirjeet käsittelee ilmastokatastrofia, ihmissuhteita ja erilaisia vallankäytön muotoja. Kun Itäranta osallistui muutama vuosi sitten luokkakokoukseen, hän tajusi ensimmäistä kertaa, että opettaja oli ollut yhtä ikävä hänen luokkatovereilleenkin. Isä työskenteli toimittajana Yleisradiolla ja äiti teki toimistosihteerin töitä yliopistolla. Sellaista ei ole suomeksi kovin paljon julkaistu. Jos muutama oppilas rikkoi sääntöjä, hän saattoi komentaa koko luokan jälkiistuntoon. Teemestarin kirja ja Kudottujien kujien kaupunki ovat menneisyyden kaltaiseen tulevaisuuteen sijoittuvia dystopiakertomuksia, mutta Kuunpäivän kirjeet on, sanotaan se suoraan, puhdasta avaruusscifiä. Itärannan opettaja oli vanhan – tai ties minkä – koulukunnan kasvattaja, joka ei huomioinut oppilaidensa erilaisia luonteenpiirteitä vaan käskytti heitä ankarasti. Hän opetteli lukemaan itsekseen alle kou luikäisenä, koska kyllästyi odottamaan, milloin vanhemmilla olisi taas aikaa lukea ääneen. Tuleva kirjailija harrasti intohimoisen lukemisen lisäksi musiikkia ja menikin alaasteen puolivälissä musiikkiluokalle, jolla oli peruskoulun loppuun saakka. Mutta kun tuon eristysajan jälkeen menin hammaslääkäriin, niin vuodatin kyllä melkein kaikki kuulumiseni vastaanottovirkai lijalle.” E mmi Itäranta oli introvertti jo lapsena. Ei siis ole ihme, että Emmi Itäranta nimittää Suomea ”korona utopiaksi”, niin paljon parempi tilanne täällä on. Siinä missä hän sai nuhteita ujoudesta, sosiaalisempia lapsia moitittiin liian äänekkäiksi. Yksi ensimmäisistä suurista kirjarakkauk sista oli Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa. Se poikkeaa Itärannan kahdesta aiemmasta teoksesta. Vallankäyttö oli vain yksi opettajan kyseenalaisista metodeista. Hän syntyi Tampereella 1970luvun puolivälissä. Tai yrittää edes! Sellaiset käsitteet kuin ekstrovertti ja introvertti eivät vielä 1980luvulla kuuluneet suomalaisten arkikielenkäyttöön, eikä niitä ainakaan osattu mieltää lapsiin liittyväksi asiaksi. Vain syyt olivat vaihdelleet. Tarjolla on voileipiä, keksejä, pähkinöitä ja vissyä. Kirjailijat on perinteisesti ollut tapana jakaa kahteen ryhmään työskentelytapansa mukaan: on ”arkkitehteja” ja ”puutarhureita”. Hän käytti valtaa myös tavoilla, joita nykykoulussa ei hyväksyttäisi. Kotona luettiin paljon, myös lap sille. Että pitäisi enemmän mennä mukaan ryhmään ja leikkiä muiden kanssa. Itärannalla on päivän sanatavoite, tarkka suunnitelma ja tietyt työajat. Välipalan äärellä on aika puhua tämän syksyn kirjasta. Silti teoksen suuret teemat ovat samoja kuin Itärannan aiemmissa kirjoissa. Tarinassa maapallo on muuttunut suurilta osin elinkelvottomaksi, ja ihmiset ovat perus taneet siirtokuntia avaruuteen. ”Parempi syödä nyt, kuvauspaikalla ei sitten tiedä, milloin saa ruokaa”, Itäranta arvelee. Itäranta sanoo, että avaruuteen liittyvän taustatyön tekeminen oli erityisen hauskaa. Itärannalle hän saarnasi jatkuvasti, että tämä oli liian ujo ja herkkä. ”Voisin helposti jäädä vaikka kymmeneksi vuodeksi lukemaan siitä, mitä avaruussiirtokunnan perustaminen vaatii.” Näin hän ei kuitenkaan tee, vaan kirjoitusprosessi on hyvin kurinalainen. Kirjailija kokoaa itselleen välipalaa osaston buffetista. Kerran hän käski jälkiistuntoon jätetyt lapset seisomaan ja pitämään molempia käsiä pystyssä sivuilla. Itäranta itse vietti kevään ja kesän aikana yli viisi kuukautta niin, ettei puhunut kenellekään muulle kasvokkain kuin puolisolleen ja kissalleen. Tallink Star aluksella Itäranta etsii Comfort Lounge tilan, jossa myös pitäisi olla väljää, ja toden totta: koko valtavalla loungealueella istuskelee vain muutama matkustaja. Hyvin pienestä saakka Itäranta oli ihastunut erityisesti englan tilaiseen kirjallisuuteen. Pienen Emmin mielestä ei kuitenkaan koskaan tarpeeksi. N yt äkkiä laivaan, sillä terminaalissa kaikuu jo viimei nen kuulutus. Se ei kuitenkaan ollut mikään boheemi idylli, jossa lapsia olisi erityisesti kannustettu taiteelliseen itseilmaisuun. MARRASKUU 2020 IMAGE 61 kuollut maassa jo noin 50 000 ihmistä. Arkkitehdit suunnittelevat kaiken valmiiksi, ennen kuin alkavat Teemestarin kirja ja Kudottujien kujien kaupunki ovat menneisyyden kaltaiseen tulevaisuuteen sijoittuvia dystopiakertomuksia, mutta Kuunpäivän kirjeet on, sanotaan se suoraan, puhdasta avaruusscifiä.. Aula ja käytävät ovat onneksi melkein tyhjiä, joten turvavälien pitäminen onnistuu hel posti. Vasta silloin Itäranta tajusi, että vika ei ollut hänessä vaan opet tajassa
Puolisolla oli Canterburyn lähellä Doverissa vakituinen työ it-alalla, eikä hän puhunut suomea. Lukion jälkeen Itäranta pyrki niin Taideteollisen korkeakoulun elokuvaohjaajalinjalle kuin näyttelijänkoulutukseen Tampereen yliopistoon. Jokaisen kirjan kohdalla hän on myös ostanut paperikalenterin, johon merkitsee tarinan tapahtumien päivämäärät. Välillä Itäranta oli pitkiä aikoja työttömänä. Hänenhän pitäisi käyttää energiansa oikean, järkevän työn etsimiseen. Miksi sitä piti lähteä hakemaan Englannista asti. Kun hän palasi takaisin Suomeen, edessä oli opintoihin kuuluva työharjoittelu. ”Sairastuin toisen kirjan tekemisen aikana työuupumukseen. Amerikkalaiset opettajat sanoivat Itärannalle, että tämän kannattaisi jatkaa kirjoittamista. Nykyään olen jo vähän koukussa virkkaamiseen.” P eruskoulun jälkeen Emmi Itäranta meni Tampereen yhteiskoulun lukioon. Toinen tapaaminen Emmi Itärannan kanssa on Helsingin keskustassa sijaitsevassa kahvilassa. ”Teki hirveän hyvää opetella jotain sellaista, missä sai vapaasti olla huono ja epäonnistua, koska lopputuloksella ei ollut niin väliä. Oli nimittäin pakko. Oli pakko pitää ensin parin kuukauden tauko, ja sitten alkaa opetella järkevämpää tapaa tehdä töitä.” Käytännössä se on tarkoittanut sitä, että Itäranta ei tee enää töitä iltaisin tai viikonloppuisin. Tänään hän ei halua kahvia vaan rooibos-teetä, sillä päivän kofeiinikiintiö on jo täynnä. Ettei tule sekaannuksia. Yksi tärkeä asia oli palautekulttuuri. Miten hän voisi istua koko päiväksi työpöydän ääreen naputtelemaan keksittyjä tapahtumia, kun hän oli työtön. ”Nukuin tosi huonosti. Opinto-ohjelma teki kirjoittamisesta hänen omassa mielessään jotenkin järkevämpää ja hyväksyttävämpää, oikean työn kaltaista. Kun Itäranta luo keksittyä maailmaa, hän selvittää itselleen sen pienimmätkin yksityiskohdat, kuten maantieteen, yleisimmät viljelykasvit ja kuun vaiheet. Itäranta valmistui yliopistosta vuonna 2003, ja vaikka hän yritti kovasti, oman alan töitä ei oikein löytynyt. Että teksti oli niin hyvää, että se saattaisi ylittää julkaisukynnyksen. Hän tekee kirjojensa eteen myös paljon sellaista työtä, mikä ei näy lukijalle. Tilanne oli hankala. Se oli kuitenkin helpommin ajateltu kuin tehty. Hakulistalla oli vielä kolmaskin oppiaine, teatterin ja draaman tutkimus, myös Tampereen yliopistossa. Niin, ja tuliko jo mainittua, että Itäranta kirjoittaa käsikirjoituksen ensimmäisen version käsin. Minulle tällainen tapa tuntuu luontaisimmalta, vaikka se tietysti hidastaa kirjoittamista entisestään. ”Ja sanotaan amerikkalaisista mitä vain, niin positiivisen palautteen antamisessa he ovat aika hyviä”, Itäranta sanoo ja haukkaa korvapuustiaan. Teoksen valmistuttua olin myös fyysisesti työkyvytön. Monet olivat sanoneet Itärannalle Suomessakin, että tämän tekstit olivat hyviä ja että kirjoittamista kannattaisi jatkaa. Ensimmäisen kerran hän lähti Britanniaan vuonna 1999, vaihto-oppilaaksi Kentin yliopistoon. Hän ei päässyt kumpaankaan. Mutta kielen vaihtaminen voi olla välillä myös hyvä keino murtaa kirjoitusblokki.” Itärannan työskentelytapa kuulostaa melkoisen perinpohjaiselta, jopa perfektionistiselta. Hänellä oli vahva tunne siitä, että jossain vaiheessa pitäisi päästä pois Tampereelta, mieluiten ulkomaille. Samalla hänelle alkoi kirkastua, että juuri kirjoittaminen häntäkin kiinnostaisi. ”En osaa ajatella kumpaakaan niistä käännöksenä. Mutta itse hän on sitä mieltä, että on päinvastoin viime vuosina löytänyt uuden, rennomman tavan tehdä töitä. Vaikka Englanti yllätti monella tavalla (muun muassa vanhanaikaisuudellaan, byrokraattisuudellaan ja ahdistavan selkeillä luokkaeroilla), vuosi oli Itärannasta ihana. T unteikas Viron-matka on takana, mutta keskeneräisen elokuvan kuvauksista ei voi paljastaa liikoja. Varmaan tämä tilanne jännittää, kun kirja on ilmestynyt mutta kritiikkejä ei ole vielä ollut.” Palataan vielä siihen, miksi Itärannalla kesti niin pitkään antaa itselleen lupa kirjoittaa. Se on ilmaisutaitopainotteinen, vähän kuin Kallion lukio Helsingissä. Ei ole yllättävää, että Emmi Itäranta mieltää itsensä enemminkin arkkitehdiksi. Hän kun tekee kerralla kaksi kirjaa, suomenkielisen ja englanninkielisen. Itäranta tapasi yhteisten tuttujen kautta puolisonsa. Se on hänen suosikkinsa suomalaisista leivoksista, se, jota Englannissa välillä on ikävä. Veden vartijat tulee ensi-iltaan todennäköisesti syksyllä 2021. Virkkaaminen on yksi niistä. Suomalaiset kun ovat positiivisen palautteen antamisessa yleensä melkoisen varovaisia. Opintojen aikana tapahtui useampikin tulevaisuuden kannalta merkittävä asia. Alkoi tuntua helpommalta jäädä kuin lähteä. Uusimman teoksen kanssa piti tehdä taustatutkimusta avaruussiirtokuntien lisäksi muun muassa shamanismista ja jäkäläkasveista. Sinne Itäranta pääsi varasijalle ja seuraavana vuonna sisään. Puutarhurit taas antavat tekstin rönsytä ja löytävät kirjalliselta pihaltaan mitä jännittävimpiä asioita. Mutta Kentin yliopistossa hänen kursseilleen sattui opintojen alkuvaiheessa useampi amerikkalainen opettaja. Sen aikana Itärannalle selvisi, että hän haluaisi tehdä ammatikseen jotain taiteisiin liittyvää. Jotenkin Itäranta ei vain oikein uskonut sitä. Erityisesti houkutti Englanti, olihan brittiläinen kaunokirjallisuus miellyttänyt Itärantaa erityisen paljon lapsesta asti. Siihen asti Paldiskin tapahtumat on syytä pitää salassa. Itäranta haki ja pääsi harjoittelijaksi Yleisradion draamatoimitukseen, joka sijaitsi Tampereella. Teemestarin kirjan ensimmäinen versio sai alkunsa. Hän on myös tarkoituksella etsinyt itselleen rentouttavia harrastuksia, jotta voisi antaa aivoilleen lepoa. Lääkäri totesi molemmissa olkavarsissani rasitusvamman. Pohjimmiltaan hän olisi halunnut keskittyä kirjoittamiseen, mutta se tuntui väärältä. Ensimmäistä kertaa hänestä tuntui, että se voisi olla totta. Tämä ei ollut brittiläinen vaan Itärannan tavoin maahanmuuttaja, Espanjasta kotoisin. Ensinnäkin Itäranta sai yliopistolta töitä. Tarjolla oli ainoastaan huonosti palkattuja keikkahommia (paikallislehden freetoimittajana) ja pätkäsopimuksia (kesäteatterin tiedottajana). Hän luki toimitukselle tarjottuja tv-käsikirjoituksia ja kirjoitti niistä palautteita. Eikä oikeastaan vain yhden vaan kahden käsikirjoituksen. 62 IMAGE MARRASKUU 2020 kirjoittaa. Lopulta Itäranta päätti palata Englantiin ja Kentin yliopistoon 31-vuotiaana opiskelemaan luovaa kirjoittamista. Toiseksi tapahtui rakkaus
MARRASKUU 2020 IMAGE 63 Kun Itäranta luo keksittyä maailmaa, hän selvittää itselleen sen pienimmätkin yksityiskohdat, kuten maantieteen, yleisimmät viljelykasvit ja kuun vaiheet.
Tykkään siitä enemmän kuin mistään muusta.” Tekstiin uppoaminen on toki kirjailijan työn ydin, mutta nykyään ammattiin liittyy muitakin asioita. Mutta heinäkuun 2011 alussa puhelin soi. Emmi Itäranta oli vähällä luovuttaa. Se sopisi minulle kaikista parhaiten.”. ”Tunnistan itsessäni huijarisyndrooman”, hän kirjoittaa. Kuten tällais ten haastattelujen antaminen. Millainen kirjailijan ammatti sitten lopulta Itärannasta on. Tuohon aikarajaan mennessä ei kuitenkaan kuulunut mitään. E mmi Itärannan epävarmuus kirjoittajanuran alussa, uupumukseen johtanut suorittaminen ja vastaanoton hermoilu taitavat kaikki lopulta liittyä yhteen samaan asiaan. Kilpailuilmoituksessa sanottiin, että sijoittuneille ilmoitetaan kesäkuun loppuun mennessä. Langan päässä oli kirjai lija Johanna Sinisalo, joka kuului kilpailun tuomaristoon. Siksi olen onnekas, että saan puhua teoksistani julki suudessa”, Itäranta muotoilee ja jatkaa sitten: “Olen silti joskus miettinyt, että olisinpa alusta asti piiloutunut nimimerkin taakse. Saisin vaan istua kotona. ”Olen silti joskus miettinyt, että olisinpa alusta asti piiloutunut nimimerkin taakse. Se on täynnä epävarmuutta ja satunnaisuutta. ”Vaikka jollain tasolla tiedän, että olen oppinut jotakin kirjoitta misesta vuosien mittaan ja tehnyt paljon töitä päästäkseni nykyiseen tilanteeseen, saan yhä itseni helposti kiinni ajatuksesta, että silloin, kun olen onnistunut, olen onnistunut jotenkin vahingossa. Kyllä se vähän näkyykin. Vaikka Itä ranta vastaa tunnollisesti kaikkiin kysy myksiin ja muotoilee vastauksiaan paneu tuneesti, hän ei vaikuta erityisen rennolta. Ja että olen vain huijannut ihmiset kuvittelemaan, että olen työni osaava kirjailija, ja jonakin päivänä jään kiinni siitä, etten oikeasti osaa mitään.” Kirjailijan ammatti ei välttämättä ole omiaan parantamaan huijarisyndroomaa. Että saan upota sinne maailmaan ja olla niiden hen kilöiden kanssa... ”En pysty keksimään mitään muuta mitä mieluummin tekisin työkseni. He olivat nimittäin menneet juuri naimisiin ja järjestivät Tam pereella häät. 64 IMAGE MARRASKUU 2020 Itärannan opintojen aikana, se oli siis alku jaan oppilastyö. Jotkut lähettivät stan dardihylkäyksen, toiset sentään vaivautuivat kirjoittamaan palautetta. Täytyy jännittää vuorotellen apurahan saa mista ja kirjan kritiikkiä. Tilaisuuden ajankohta oli enemmän kuin sopiva. Saisin vaan istua kotona. Vai kuinka. Sitten joku ihan muu tyyppi olisi voinut käydä puolestani hoitamassa nämä julkisuusasiat, eikä kenenkään tarvitsisi edes tietää, miltä minä näytän. Itäranta ei halua esimer kiksi rakentaa itselleen somebrändiä, kuten monet kirjailijat nykyään. Sinne hän vielä lähetti tekstinsä. Mutta sitten, helmikuussa 2011, hän huomasi, että Teoskustantamo oli julkistanut scifi ja fantasiakirjoituskilpailun. Kun Itäranta oli saanut Teemestarin kirjan käsikirjoituksen valmiiksi, hän tarjosi sitä monille kustantamoille ja agenteille niin Britanniassa kuin Suomessa. Työhön kuuluva julkisuuskin tuntuu vaikealta. Hän kertoi, että Teemestarin kirja oli voittanut. Hän ajatteli, että teksti ei kelpaa kenellekään, ettei jäljellä ole enää ole mitään paikkaa, mihin käsikirjoitusta voisi tarjota. Että se julkaistaisiin. Itäranta ja hänen puolisonsa olivat muutenkin saapumassa Suomeen juuri tuolloin. Puhelun jälkeen Itäranta seisoi kotinsa keittiössä puolisonsa ja vierailulla olevan ystävän kanssa ja itki, helpotuksesta. Sen Itäranta onnistuu kuitenkin muotoilemaan vasta toisen tapaamisen jälkeen lähettämässään säh köpostissa. Se sopisi minulle kaikista parhaiten.” Taitaa olla aika jättää kirjailijaraukka rauhaan. Viimeinen toivo oli siis mennyt. ”Kirjailija ei voi ottaa itsestäänselvyytenä sitä, että kirjoille saa näkyvyyttä. Viimein kaikki oli hyvin. Sitten joku ihan muu tyyppi olisi voinut käydä puolestani hoitamassa nämä julkisuusasiat, eikä kenenkään tarvitsisi edes tietää, miltä minä näytän. Kukaan ei tarttunut tekstiin. Jopa kustannus sopimuksen saaminen voi olla kiinni siitä, että käsikirjoitus lähetetään kustantamoon juuri oikealla hetkellä oikealle ihmiselle. Heinäkuun loppupuolella hän matkusti Suomeen vastaan ottamaan palkinnon
Tilaus jatkuu, kunnes toisin päätät. Saat jokaisen jakson alkamisesta tiedon 1 kk ennen, jotta voit rauhassa päättää jatkosta. Tilaajan ja arvontaan osallistuvan henkilötietoja käsitellään A-lehtien tietosuojaselosteen mukaisesti, www.a-lehdet.. Jatkuva tilaus laskutetaan kulloinkin voimassa olevaan hintaan. V K O 2 01 9 4 8 517755 -1907 SUOMEN SUURIN RUOKALEHTI meilläkotona.fi 7/2019 9,90 € RESEPTIÄ SYKSYYN 45 Pizzakääretorttu Harissa-linssikeitto Suppilovahveropiirakka Hämähäkkikakku Kurpitsaa, lehtikaalia ja fetaa NAM! Hauduta curryksi, raasta keitoksi, paahda salaattiin ja leivo kakku + pieni kurpitsaopas SUKLAAN uudet makuparit Viinirypäle, lakritsi, tahini, suolakinuski ja espresso Rakastu KURPITSAAN 10 × nopea keitto SUOMEN SUURIN RUOKALEHTI meilläkotona.fi 1/2019 9,90 € Näin teet juuren ja pidät sen hengissä • Täydellinen leipä • Blinit • Pullat • Focaccia Lämpimien leipien aateliset Munaleivät, BLT-toastit & Monte Criston leipävuoka Hernekeitto uusiksi Ystäväsi MUMMOLAN HERKKUA 27 80-luvun jäätelökakku, iki-ihana makaronivelli, päärynäkeikauskakku & luottopannari 10 × JAUHELIHAA PIKANA Ystäväsi Ystäväsi Ystäväsi Ystäväsi HAPANJUURI 10 × JAUHELIHAA PIKANA 3112MK_tarjous_230x297.indd 1 18.3.2020 14.49. Hinnat sisältävät arvonlisäverolain mukaisen arvonlisäveron. Tilauksesi ollessa voimassa sinulla on jatkuva voittomahdollisuus A-lehdet Oy:n Suurarvonnassa. /tietoa-meista/tietosuojaseloste. Osamaksuihin laskuissa lisätään maksutapalisä (paperilasku 2,90 €). 4 numeroa vain 20 € Tilaa nyt! Norm.33 € maku.. TILAA HELPOSTI NETISTÄ: maku.. Tutustumistarjous on voimassa kotimaassa uusille tilaajille 31.12.2020 asti. /tilaus Tarjouskoodisi: pu0mk411 A-lehtien jatkuva tilaus on tavallista reilumpi. /tilaus Tarjouskoodisi: pu0mk411 HITTI NYT! Kuplavohvelit PA L
Tykkään lukea autofiktiota, mutta taistelin pitkään sen kirjoittamista vastaan. Paljastavinta kirjallisuudessa on se, miten maailman näkee, ei niinkään se, mitä siellä on. Mutta on Jussi Seppänen siinä mielessä autofiktiivinen, että puhun siinä niin totta kuin voin. Kyllä ja ei. Tietysti monia tosielämän tapahtumia on siinä korostettu tai häivytetty, vähän pilakuvan tai karikatyyrin tapaan. Koska niin tuli parasta tekstiä. Onko Jussi Seppänen nyt taas sitä. En sen takia, että laskelmoisin teoksen osuvan laskevaan trendiin... Turkulaisen kirjailija-opettajan autofiktiivinen romaani kertoo kuolemanpelosta, sairaudesta ja sukupuolirooleista harvinaisella tavalla: iloisesti. Mikä ei siis tarkoita välttämättä naurettavaksi tekemistä vaan sitä liioittelun tyyliä. Tärkeintä Seppäsen elämässä on kuitenkin sosiaalisuus, ei taide. Oikeastaan esikoisteokseni, urheilun maailmaan sijoittuva Kymmen ottelu oli minun mielestäni henkilökohtaisempi. Minä olen kuitenkin jo yli nelikymp. 66 IMAGE MARRASKUU 2020 Teksti VENLA ROSSI KuvA SUVI ELO Jussi Seppänen julkaisi tänä syksynä kirjan nimeltä Jussi Seppänen. Miten päädyit kirjoittamaan kirjan, jonka päähenkilö on ikään kuin sinä. Kirjailija, joka ei kuollutkaan Viime vuosina kirjallisuuskentällä on intoiltu autofiktiosta kyllästymiseen saakka. minun mielestäni itsestä kirjoittaminen on vaan vähän murrosikäistä hommaa
Keskustelija
Mutta kyllä se kuolemanpelko oli läsnä koko ajan. Sosiaalisuus on se juttu, miksi ylipäätään olen olemassa. Ehkä siinä oli sekin, että ei ollut sataprosenttista varmuutta... Ajattelin, että teen vastaiskuna kirjan niin juntista aiheesta kuin vain keksin. Ei se ole koskaan ollut minulle mikään tavoite. Silloin kun en kirjoita, kaikki on tosi helppoa. Niinpä vedoksia lukiessakin jätin sitten lukematta sen sivun, missä tuo kohta on. Tapahtuiko sinulle todella näin. Näin on, vaikka sukupuolirooleista ei missään nimessä pitänyt tulla mitään pääagendaa. Urheilu taitaa tosiaan herättää ennakkoluuloja, siis aiheena. Kun on mennyt häpeän läpi, niin sittenhän sitä voi olla niin härski kuin vain on mahdollista. Millainen kirjailijan ammatti ylipäätään sinusta on. Se oli ihan tietoinen ratkaisu, en halunnut siitä semmoista ”tässä ovat traumani”-tyyppistä teosta. En tapaa näitä ihmisiä muulloin kuin sen tapahtuman yhteydessä mutta silti pidän heitä läheisinä. Minua myös pelotti, että kirjoittamisen opiskelu yliopistossa muokkaa aihevalikoimaani. Silloin, kun kustannustoimittajani Samuli Knuuti ehdotti sitä. Toisaalta tunsin myös, että en halua koskaan lukea tai nähdä tätä enää uudestaan. Jossakin vaiheessa kuitenkin huomasin, että elämä on parempaa, jos kirjoitan. Että ilmapiiri elää ja sävyt muuttuvat. 68 IMAGE MARRASKUU 2020 keskustelija pinen. Olisi upeaa tuoda tätä yllätyksellisyyttä myös kirjoittamiseen lisää, vaikka sillä lailla, että jos teen dialogia, niin joku toinen kirjoittaisi ne toiset vuorosanat. Olen ollut sillä lailla onnekas, että minulla ei ole minkäänlaisia kysymyksiä itseni kanssa, olen mikä olen. Mutta niin sinä sitten kuitenkin teit. Esikoiskirjasi kertoi urheilusta. Mutta toisaalta, kun olin jo aikaisemmin käynyt läpi sen häpeän siitä, että kirjoitan itsestäni, niin se homma oli tavallaan käsitelty jo. Joo, tai ainakin minusta tuntuu, etten voi samaan aikaan kirjoittaa hyvää, juonta eteenpäin vievää keskustelua ja sitten toisaalta saada siihen kaikkia niitä todellisia sävyjä, mitä oikeassa elämässä on. Esikoiskirjan jälkeen ajattelin, että en kirjoita enää mitään, että minähän kirjoitin jo. Miten tuo lause syntyi. Niin, se on kysymys, mitä kysyn itseltäni edelleen. Ihan siis sen takia ei pitänyt, että minä itse mietin niitä aika vähän. Silloin elämässä kaikki ei ole vain sellaista puuroa, kun joutuu miettimään, mikä olisi merkityksellistä ja mistä kirjoittaisi. Viihdyn sellaisissa tilanteissa, joissa on jotain odottamatonta, joissa pitää jotenkin luovia. Herään joka aamu iloisena, olen herännyt koko elämäni. Ja minulla on sitä paitsi geeniperimästä tai jostain muusta johtuen semmoinen homma, että olen tosi positiivinen ihminen. Että miksi tässä ei puhuta hemoglobiinista tai jostain. Ajattelin siitä heti, että nyt syntyi hyvä kohta. Missä vaiheessa syntyi päätös antaa kirjan nimeksi kirjailijan nimi. Siis ihan veren kaivamista nenästä, että olisi noin röyhkeä. Se oli tapani selviytyä. Käytännössä hän teki sen, mitä hyvä kustannustoimittaja tekee, eli sanoi ääneen sen, mitä kirjailija ei ole vielä uskaltanut sanoa. Miksi et puhunut tilanteesta läheistesi kanssa. Ajatus omasta nimestä teoksen nimenä oli samaan aikaan riemastuttava ja härski. Minä kirjoitan ihan hirveän lyhyissä pätkissä, olen sellainen nyhvärikirjoittaja. Uusi romaanisi kertoo Jussi Seppäsestä, joka saa tietää sairastavansa tappavaa tautia. Osittain se oli tilanteen kieltämistä. Esikoiskirjan jälkeen ajattelin, että en kirjoita enää mitään, minähän kirjoitin jo.” –?jussi seppänen ”. Palataan vielä kirjaasi, siis Jussi Seppäseen. Kirjasta on poimittu niin arvosteluihin kuin markkinointimateriaaleihin sama kohta: ”En halua olla maskuliini, haluan olla Jussiliini.” Se tuntuu osuvan johonkin tiettyyn sukupuoliroolien käsittelyn tarpeeseen tässä ajassa. Eli kai se siis jollain lailla tuntui kuitenkin nololta. En puhunut tilanteesta kenenkään kanssa enkä ottanut selvää sairaudesta. Ehkä se onkin kirjassasi poikkeavaa ja erilaista, että vaikka selvästi kieltäydyt perinteisen miehen mallista, niin sinulla ei ole siinä mitään ongelmaa. Oli ihmisiä, jotka eivät lukeneet Kymmenottelua, koska he ajattelivat, että se on urheilukirja. en halunnut huolestuttaa ketään ennakkoon. Tästä se kymmenottelu metaforona lähti liikkeelle. Mutta sitten oli myös erittäin pettyneitä urheiluihmisiä, jotka kokivat, että teoksella ei oikeastaan ollut kauheasti mitään tekemistä urheilun kanssa. Tuo oli yhdessä hetkessä syntynyt ajatus. Olen kotoisin Kokkolasta, ja minulla on sikäläisten ystävieni kanssa vuodesta 2000 lähtien jatkunut perinne, että järjestämme paikallisella kentällä vuosittain kymmenottelun. Voisihan sitä niinkin vetää läpi elämän, olisi vaan. Joo, kyllä. Mutta en edelleenkään ajattele niin, että nyt sitten tässä ja tässä kohdassa pitäisi tulla se seuraava kirja. Miten tapahtumat ajoittuivat. Miksi juuri siitä. Onhan se asia vähän faktan ja fiktion rajamailla, että mitä todella tiesin ja en tiennyt. Se ei kuitenkaan ole ainut kohta kirjassa, jossa kyseenalaistetaan perinteistä miehen mallia ja roolia. En saa siihen sellaista reagointia ja kitkaa, kun olen itse molemmilla puolilla. Lopulta käy ilmi, että kyseessä on väärinkäsitys, että tautia voikin hoitaa. Että jos kerrankin vielä näen sen, niin alan heti muokkaamaan sitä tyylikkäämmäksi ja siten huonommaksi. Silloin, kun luulin kuolevani, en kirjoittanut enkä edes lukenut mitään. Mutta minä ajattelin jo etukäteen, että ei se haittaa, jos kirjaa ei myydä kovin paljon. Kyllä. Olen siinä suhteessa vailla traumoja. Näin on. Hän ei kuitenkaan kerro sitä kenellekään. Olet kertonut, että olet parempi puhumaan kuin kirjoittamaan. Yleensä kirjailijat tuppaavat olemaan päinvastaista mieltä. Että elämänpiiristä tulee sivistynyt mutta kapea. Mutta luominen parantaa elämänlaatua. Ja Jussi Seppänen on muutenkin aiheensa huomioon ottaen hyvin iloinen ja hyväntuulinen kirja. Kymmenottelu sai hyviä kritiikkejä ja useita palkintoehdokkuuksia mutta jäi silti melko pienen piirin kirjaksi. Tässä mielessä kirjallisuus taitaa aina olla jonkinlainen kompromissi. Ehdottomasti tuo jälkimmäinen. Aloitko kirjoittaa Jussi Seppästä silloin, kun luulit kuolevasi, vai silloin, kun tiesit, että et kuolekaan. Koska dialogihan on yhden ihmisen tekemänä vain harhakuva, niin olisi hauska leikkiä myös sillä, että miten se harhakuva syntyy. Se on minusta ihan parasta. Omasta näkökulmastani se tuntui jotenkin naurettavalta, että saa kirjoittaa mistä vaan, ja sitten kirjoittaa itsestään
Essee Elokuva Musiikki Kirja Stiller Korkman Undine – Aallotar Maustetytöt Yahya Hassan Yhden miehen toivotalkoot
Maapallon ruoan tuotanto ja veden saanti vaarantuisivat. Amazonin sademetsät luhistuisivat ja lakkaisivat toimimasta hiilinieluina. Pinker, tuo omahyväisen länsimaisen edistysajattelun äänitorvi, jatkaa varmaan viimeiseen hengenvetoonsa saakka parhaan version kertomista ihmiskunnasta ja sen suunnattomista saavutuksista nälän, tautien ja puutteen torjunnassa. 70 IMAGE MARRASKUU 2020 Yhden miehen toivotalkoot Lentokenttien bestseller-hyllyt tarjoavat positiivisia maailmanselityksiä, vaikka elämme keskellä ilmastokriisiä. Silti toivoa ehkä on, kirjoittaa Tommi Melender. En kuitenkaan raivoaisi juonittelevista sosialidemokraateista vaan siitä, mitä me ihmiset teemme ainoalle kodillemme, maapallolle. Kun katson uutiskuvia mellastavista hirmumyrskyistä, palavista sademetsistä ja sulavista jäätiköistä, minussa eivät ryöppyä väkevät tunteet. Välillä toivon, että minulla olisi samanlainen temperamentti. Se olisi yksille helvetti, toisille helvetin esikartano. Uutiskuvat ilmaston ääri-ilmiöistä ovat kurkistusluukkuja muuta. Paahtavat helteet tekisivät olosuhteet sietämättömiksi yli miljardille ihmiselle. Samaan aikaan nykyinen kehitys vie meitä kohti maailmaa, jossa ilmasto saattaa lämmetä kolmella asteella jo vuosisadan puolivälin tienoilla. Pohjoisen ikiroudan sulaminen vapauttaisi metaania ilmakehään. Etelämantereen jäämassojen hupeneminen sekoittaisi maapallon kyvyn heijastaa auringon säteilyä takaisin. Niinä hetkinä pelkäsin lähestyä häntä. Tokaisen jotain kitkerää tyyliin ”Steven Pinkerin mukaan meillä ei ole ikinä mennyt näin hyvin”. Kun sanomalehteä ei ollut käden ulottuvilla, hän oli oikein mukava. TeksTi TOMMI MELENDER M uistan lapsuudestani, kuinka eräs sukulaismies puuskahteli raivoa lukiessaan sanomalehdestä politiikan uutisia. Jos epäilette, Pinker lyö eteenne sellaisen rätingin, joka todistaa, ettei hän voi olla väärässä
Tuskin uskallan kirjoittaa sitä tähän. Se on niille oikein!’ Mikään ei takaa, että populismin yön väistyttyä koittaa automaattisesti liberalismin uusi aamu kirkkaana ja uljaana.. Tunsin eräänlaista riemua: ’Umpimielinen, itserakas Amerikka saa vihdoinkin turpiinsa niin että tuntuu. ”Minun oma välitön reaktioni 11. Niiden tutkijat ennustivat ilmastonmuutoksen kehityskulut huomattavan tarkasti vuosikymmeniä sitten. Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ei kuvastanut vain sitä, että talousliberaali maailmanjärjestys petti uskollisen muurahaisarmeijansa, keskiluokan, viemällä siltä unelmat paremmasta huomisesta. Voittojaan suojellakseen ne ostivat ”asiantuntijoita” sumuttamaan suurta yleisöä. syyskuuta katsoessani televisiosta kaksoistornien tuhoa ei ollut – kuten tavataan sanoa – oikein siisti, ei poliittisesti sovelias eikä moraalisesti kelvollinen. Enää ilmastonmuutosta ei pysäytä mikään, jäljellä on vain torjuntataistelu, vahinkojen minimointi. Miksi piiloudun ironikon naamarin taakse. Trumpin johdolla Yhdysvallat, massiivinen hiilipäästöjen aiheuttaja, irtautui Pariisin ilmastosopimuksesta. Parempaan paikkaan ei koronavirus voisi iskeä kuin Valkoiseen taloon, fossiilikapitalismin poliittiseen hermokeskukseen, ja sen isäntään, öljyjättien etuja puolustavaan egomaanikkoon. Öljyjättien johtajat ottivat varoitukset todesta, ja yhtiöt rakensivat porauslauttansa kestämään merenpinnan nousun. Miksi en halkea raivosta niitä katsellessani. Jätin riekkumatta Trumpin sairastumisesta Facebookissa. Viimeksi kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana ihmiskunta on tuottanut yhtä paljon hiilipäästöjä kuin kahtenasatana aiempana vuotena teollisen vallankumouksen alusta. En ole hukkumassa tulviin enkä nääntymässä kuivuuteen. Kihlman kirjoitti Helsingin Sanomiin (30.12.2001) tekstin, joka on painunut muistiini voimakkaammin kuin kenties mikään muu lehtikirjoitus. Kulutuksen autuudesta tuli sekulaari uskontunnustus, jonka ani harva kehtasi ääneen möläyttää. Olen alkanut pitää Exxon Mobilin, Royal Dutch Shellin ja BP:n kaltaisia öljyjättejä moraalittomuuden monumentteina. Talousliberalismi luotti siihen, että kansalaiset eivät halua vallankumousta vaan parempia kodinkoneita ja kehittyneempää elektroniikkaa. MARRASKUU 2020 IMAGE 71 Yhden miehen toivotalkoot Ajatus raunioihin jääneistä tuhansista uhreista ja heidän omaisistaan tuli vasta myöhemmin ja vähän kuin vastentahtoisesti.” Lukiessani aamuvarhaisella Trumpin koronatartunnasta kiirehdin herättämään avopuolisoani kertoakseni ilouutisen. Ehkä kyse on ilmastokriisin luonteesta. Tavallisille kansalaisille öljyjätit eivät hiiskuneet sanaakaan uhkaavista luonnonkatastrofeista. Voin istuskella pihallani riipputuolissa ja katsoa, kuinka tomaatit kypsyvät taloni seinustalla. Donald Trumpin vaalivoitto neljä vuotta sitten oli kohtalokas takaisku tässä torjuntataistelussa. T oisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä läntistä maailmaa hallitsi talousliberaali uskomusjärjestelmä, jonka mukaan markkinatalous ja demokratia kulkevat käsi kädessä ja siivittävät yhteiskuntia alati suurempaan hyvinvointiin ja vaurauteen. Se etenee kaiken aikaa mutta ei ole itsessään varsinainen tapahtuma, koska suuri katastrofi ei tule kerralla vaan pienempien katastrofien sarjana. Jälkiteollisissa läntisissä yhteiskunnissa ironia on näivettynyt asennekapinaksi ihmisille, joilla asiat ovat niin hyvin, että se välillä tylsistyttää ja välillä hävettää. T oisinaan ironikon roolini rakoilee, tekee tilaa vihan ja suuttumuksen kaltaisille väkeville tunteille. Virallisesti en tietenkään riemuani näyttänyt vaan toimin, kuten Kihlman, joka kertoi toistelleensa ihmisten ilmoilla samaa viestiä kuin Tarja Halosen ja Göran Perssonin kaltaiset poliittiset johtajat: terrorismi on kauheaa ja sitä pitää vastustaa kaikin keinoin. Tässä läpeensä valheellisessa kiistelyssä hukkui kolmekymmentä vuotta kallista aikaa, joka olisi voitu käyttää pahimpien skenaarioiden estämiseen. Kulutuskeskeinen elämäntapa edellytti kiihtyvää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kun aistein havaittava todellisuus ei ruoki epätoivoa, minulla on varaa tarrautua luotettavaan turvaleluuni, ironiaan. Se oli ruokkoamaton, alkukantainen, infantiili, ehkä myös vasemmalle päin kallellaan. Peukutin muutamaa meemiä, joissa toivottiin presidentin parantuvan, jotta voisi hävitä vaalit ja kohdata niiden jälkeen syytteet talousrikoksistaan ja virka-asemansa väärinkäytöstä. Joskus ennen ironia oli heikkojen ase vahvoja vastaan, keino paljastaa vallanpitäjien ja valtajärjestelmien mädännäisyys. Ilmastonmuutosta ei joko ollut tai sen vaikutukset olivat liioiteltuja. Ennen kaikkea presidentinvaalien tulos osoitti sen, että markkinamien vuosikymmenten päässä vaanivaan lopun maailmaan. Valkoiseen taloon asteli mies, joka väitti ilmastonmuutosta kiinalaisten huijaukseksi ja nimitti hallintonsa täyteen fossiilikapitalismin edusmiehiä ja kätyreitä. Kun Trump sairastui lokakuun alussa koronavirukseen, tunsin samanlaisia hävyttömiä tunteita kuin Christer Kihlman New Yorkin vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen
Suhteeni Schopenhaueriin on samanlainen kuin Linkolaan: luen häntä mielelläni, mutta poimin mieluummin rusinat pullasta kuin nielaisen koko pullan. Erilaiset luonnonkatastrofit todistivat, että olimme ylittäneet kasvun rajat ja sairastuttaneet kotiplaneettamme. E n luonnehdi itseäni pessimistiksi, koko kategoria on minulle vieras. Filosofisesti ajateltuna pessimismi tarkoittaisi johdonmukaisesti loppuun vietynä Arthur Schopenhauerin kantaa, jonka mukaan elämä on tragedia, koska olemattomuus on olemassaoloa parempaa. Christer Kihlman totesi Helsingin Sanomien kirjoituksessaan: ”Ihminen ei ole sisimmältään hyvä. Vaihtaisin mielelläni osia avopuolisoni kanssa. N äkymät veden alle peittyvistä suurkaupungeista ja luhistuneista sademetsistä saavat avopuolisoni tuntemaan raakaa, repivää ilmastoahdistusta. Sisäistin jo lapsena ajatuksen, että maapallo saattaa tuhoutua elinaikanani. Voin työntää ekologiset uhkakuvat taustalle puuhaillessani arkisia touhujani, mutta en voi työntää niitä kokonaan pois mielestäni. Kavereideni kanssa kiistelimme siitä, aloittaisiko ydinsodan Yhdysvallat vai Neuvostoliitto. Valehtelisin jos väittäisin tuntevani samanlaista ilmastoahdistusta. Toisinaan olen apea ja surullinen, toisinaan turvaudun hirtehishuumoriin. Mikään ei takaa, että populismin yön väistyttyä koittaa automaattisesti liberalismin uusi aamu kirkkaana ja uljaana. Vuosien varrella minua ovat haukkuneet pessimistiksi sekä vasemmistolaiset tuttavani, joiden mielestä ihmisen raadollisuudesta puhuminen on taantumuksellista, että liberaalit tuttavani, joiden mielestä ihmisen kehityskelpoisuuden epäileminen horjuttaa uskoa valistuneeseen, autonomisesti toimivaan yksilöön. Arkisessa elämässä ohjelmallinen pessimismi tuntuu yhtä turhalta kuin ohjelmallinen optimismi. Valitettavasti historialla ei ole valmista käsikirjoitusta. Ne ovat hallinneet maailmaa lyhyehkön ajanjakson ensin eurooppalaisten siirtomaaimperiumien ja myöhemmin Yhdysvaltain taloudellisen ja sotilaallisen mahdin voimalla. Laitoin silmäni kiinni ja yritin eläytyä siihen, miltä tuntuu ottaa vastaan valo, kuumuus ja paineaalto. Olen maininnut toisessa yhteydessä, että koen ihmisen kaiken kaikkiaan vastenmieliseksi olennoksi, itsenikin, luonnollisesti.” Vartuin liberalismin ja linkolalaisuuden ristipaineessa, mutta minut kasvattivat kaunokirjallisuus ja nimenomaan Christer Kihlmanin kaltaiset, ihmissielun yöpuolta louhivat kirjailijat. He tulevat Dostojevskin viitan alta, ovat Kirjoituksia kellarista -romaanista tutun kellariloukon olennon sukulaisia. Loikoillessani kauniina kesäpäivinä rantakalliolla kuvittelin ydinpommin räjähtävän. Pystytetäänkö muureja, vedetäänkö piikkilankaa, rakennetaanko bunkkereita. Voltaire sanoi, että optimismi on julma filosofia, jolla on lohdullinen nimi. Mitä he joutuvatkaan näkemään ja kokemaan varttuessaan keski-ikäisiksi pahentuvien tuhojen keskellä. Päättelin, että useimmat muut ihmiset lienevät samanlaisia. En jäänyt Linkolan opetuslapseksi, mutta maapallon onnelliseen tulevaisuuteen en ole pystynyt uskomaan Linkolasta luovuttuanikaan. Hiiltyisikö varjoni rantakallioon. Minäkin värähdin kuin paljastettuna lukiessani nuorena romaanin avaussanat: ”Minä olen sairas ihminen… Olen paha ihminen. Luulen että minulla on maksavaiva.” En pitänyt itseäni suoranaisesti hyvänä tai pahana vaan vajavaisena molemmissa, mutta kärsin siitä, että sisälläni oli henkistä kuonaa, joka sai minut toimimaan ahneesti, vilpillisesti, lyhytnäköisesti. Jokaisen sanomalehtiä lukevan olisi Linkolan mukaan pitänyt tajuta, että toivon hiventäkään ei ole olemassa. Voiko liberaalidemokratia kukoistaa tulevaisuuden maailmassa, jossa ekokatastrofit ajavat valtaisat ilmastopakolaisten laumat pohjoisille leveysasteille. Tuo määritelmä on huulillani, kun ajattelen, millaiseksi maamme on muuttunut amerikkalaislähtöisen buusterismin rantauduttua ensin yritysmaailmaan ja sieltä koko yhteiskuntaan.. Epämiellyttävä ihminen. Pohjimmiltaan olen kai turta, niin ikävä kuin sitä onkin tunnustaa. Trumpin hallinto oli valmis tyydyttämään susien lailla voittojensa perään ulvovien fossiilikapitalistien tarpeet välittämättä vähääkään siitä, että demokratian näkökulmasta asumiskelpoisen maapallon turvaamisen pitää ajaa öljyjättien liiketoiminnan edelle. 72 IMAGE MARRASKUU 2020 talouden ja demokratian välinen liitto ei ole niin luja kuin liberaalit uskottelivat. Mieluummin ilmastoahdistus kuin turtumus, koska ahdistus kai jollain tavalla sikiää toivosta. Pitkässä katsannossa läntiset liberaalidemokratiaan nojaavat yhteiskunnat ovat lähinnä kuriositeetteja. Itse veikkasin Yhdysvaltoja, koska Ronald Reagan tuntui melkein yhtä pähkähullulta presidentiltä kuin Donald Trump nykyisin. Meistä ei koskaan tulisi enkeleitä emmekä ikinä eläisi ihannemaailmassa. Ne vaanivat tietoisuuteni sopukoissa. Hän johdatti minut näkemään liberalismin harhojen lävitse ja uskomaan ekokatastrofin väistämättömyyteen, elleivät reippaat terroristit onnistuisi jollain ihmekonstilla tappamaan suurinta osaa ihmiskunnasta. Uskossaan horjumattomat liberaalit väittävät, että Trumpin ja muiden ilmastonmuutoksen kiistäjien voitto on vain väliaikainen. Poliittisen herätykseni sain lukemalla Pentti Linkolaa. Heidän edustamansa kansankiihotus on tuomittu häviämään, koska se ei perustu valistukseen ja järkeen eikä siten ole oikealla puolella historiaa. Jos voisimme raottaa hautausmailla arkkuja ja kysyä vainajilta, haluavatko he elää uudestaan, he puistelisivat päätään. Hän ei voi olla ajattelematta sisarensa lapsia. Turha tällaiselle lajille oli ylistyssanoja sepittää. Ei kai hän pahakaan ole, hän on välinpitämätön ja vaihtaa moraaliaan suhdanteiden mukaan. Vai kaivetaanko silloin esiin tunkkaisimmat iskulauseet oman kansan etujen puolustamisesta. Joissain tilanteissa on järkevää olla epäileväinen ja joissain tilanteissa luottavainen, olosuhteet ja todennäköisyydet ratkaisevat
Saatan olla kyvytön vastaanottamaan proosaa, joka maanittelee luopumaan kyynisyydestä, jotta maailma voisi kukoistaa. Öljyjättien tulevaisuus näyttää kaikkea muuta kuin hohdokkaalta. Facebookissa tuttavat kehuivat sitä ajatuksia ja toivoa herättäväksi kirjaksi. Bregman on eräänlainen Pinkerin hippiversio, joka vankan tilastodatan sijasta nojautuu tunteikkaisiin tarinoihin. Voisivatko hengeltään myönteiset kirjat auttaa yhden miehen toivotalkoissa. Pitäisikö minun rakentaa itselleni toivon maisemaa puskuriksi ilmastokriisin aiheuttamalle turtumukselle. Tarinoiden takaa hönkii humanistinen turhamaisuus, Bregman kompastelee ihmisrakkauteensa kuin albatrossi suuriin siipiinsä ja melkein tukehtuu intoonsa todistaa näkemyksensä oikeiksi. En kaipaa mustan huumorin syövyttämää proosaa, lukijaminäni on käännetty off-asentoon. Olen banaalin onnellinen, hetkessä elävä ja huomiseen luottava. Jonakin tällaisena hetkenä satuin katselemaan pihallemme vastikään istutettua omenapuuta, ja mieleeni nousi kuluneista kulunein ajatus omenapuusta ja toivosta maailmanlopun varjossa. Kulttuurintutkija Laurent Berlantin mukaan länsimaiset ihmiset yrittävät parhaansa mukaan pitää mielensä positiivisena ja noudattaa keskiluokkaista hyvän elämän mallia, vaikka monilla heistä ei työelämän murrosten keskellä ole siihen realistisia edellytyksiä. Viimeistään ne takaavat, että teos päätyy lentokenttien bestseller-hyllyille. Vai kaivetaanko silloin esiin tunkkaisimmat iskulauseet oman kansan etujen puolustamisesta?. Kirjan loppuun Bregman listaa kymmenen ohjetta siitä, kuinka elää hyvän ihmisen tavoin ja olettaa toisistakin hyvää. Kun laitan ruokaa perheelleni, ulkoilutan koiriani tai leikitän kissojani, mielessäni eivät pyöri Kihlmanin tai Dostojevskin sanat ihmisen kelvottomuudesta. Bregmanin kaltaisten ihmiskunnan suuria linjoja sormi pystyssä selittävien yleismiesten sijasta löydän toivon rahtusia arkisen uutterasti ympäristökysymyksiin perehtyvien kirjoittajien teksteistä, sellaisten kuin amerikkalainen Bill McKibben. Julma optimismi vaatii ottamaan ylivoimaisetkin vaikeudet haasteina, uskottelemaan, että ne ovat voitettavissa lujalla tahdolla ja hurtilla huumorilla. Voi olla, että luentani tekee vääryyttä Bregmanille. A rkiminäni eroaa lukevasta ja kirjoittavasta minästäni, jossain asioissa jopa ratkaisevasti. MARRASKUU 2020 IMAGE 73 Iloisen kupliva, kaikkeen mukautuva persoonallisuus on ihanteellinen ihmistyyppi, kun taas epäkohtiin tarttuvat suorasuut herättävät närkästystä. Suuret sijoittajat vetävät varojaan pois öljyteollisuudesta ja rahoitussektori suhtautuu toimialaan selvästi penseämmin kuin takavuosina. Tällä hetkellä eräs toivon rahtusista liittyy siihen, että tuulija aurinkovoimasta on tullut fossiilisia polttoaineita halvempia energianlähteitä. Ne pitävät vielä Trumpia ja muita amerikkalaisia konservatiivipolitiikkoja otteessaan, mutta politiikan ulkopuolella ystävät käyvät vähiin. Steven Pinkeriin en sentään tarttunut, mutta luin hollantilaisen tietokirjailijan Rutger Bregmanin teoksen Humankind: A Hopeful History (suomeksi Hyvän historia – ihmiskunta uudessa valossa, Atena, 2020). He eivät yritä vaikuttaa ajatteluuni vaan välittävät ilmastokriisistä ja lajien tuhosta tietoa, jota en ehdi itse hankkia. En halua sanoa, että vielä on kymmenen tai kaksikymmentä vuotta aikaa, koska vitkasteluun ei todellakaan ole varaa. Fossiilisista polttoaineista eroon pääseminen ei tunnu enää niin kaukaiselta haavekuvalta kuin joskus aikaisemmin. Perään hän vyöryttää runsaasti anekdootteja, jotka todistavat ihmislajin jaloimmista piirteistä: auttavaisuudesta, ystävällisyydestä ja empatiasta mitä kammottavimmissa olosuhteissa. Voiko liberaalidemokratia kukoistaa tulevaisuuden maailmassa, jossa ekokatastrofit ajavat valtaisat ilmastopakolaisten laumat pohjoisille leveysasteille. Bregmanin teesi ei ole, että ihminen on hyvä, vaan pikemminkin, että olemme pohjimmiltamme ihan ok tyyppejä. Mutta mahdollisuuksia on, ehkä toivoakin. Useimmat varmaankin allekirjoittavat tämän ajatuksen, niin minäkin, mutta hyvän myyntitykin tavoin Bregman naamioi sen mullistavaksi ihmisluonnon uudelleentulkinnaksi. Jos epäonnistut, et vain ole asennoitunut tarpeeksi myönteisesti
Pian kohtalokas rakkaus suistaa arkielämän raiteiltaan. Näiden kahden välillä nähdään petetyn rakkauden hurja, tasaväkinen kamppailu. Andersenin pieni merenneito ensin halkaisi itsensä kahtia saadakseen mieheltä rakkautta ja sitten surmasi itsensä pelastaakseen samaisen miehen ja tämän morsiamen. Barbara oli hänen läpimurtoelokuvansa, elegantti ja konkreettinen tarina DDR:läisestä lääkäristä, joka häädetään loikkausaikeiden vuoksi perähikiälle ja joka tapaa siellä kohtalonsa. Hengittäminen ja sen loppuminen ovat Petzoldin visiossa alati läsnä ja varioivat näin Ondinen syndroomaksi nimettyä lääketieteellistä tilaa, jossa potilaan hengitys salpautuu hänen vaipuessaan uneen. Nyt ajattelen näin: Barbara oli leipää, maailman parasta saksalaista leipää. Roolistaan jo palkitun Paula Baerin Undine ei uhraudu vaan toteuttaa myytin kostomuunnelmaa: sitä jossa nainen langettaa petollisen rakastajan ylle kirouksen, ja mies tukehtuu menetettyään hengittämisen kyvyn. Molemmissa Petzold leikitteli reippaasti aikatasoilla ja identiteeteillä. Tylyt bänät johtavat kuitenkin uuteen romanssiin, kun intensiivinen Christoph (Frantz Rogowski) ryntää raamit kaulassa Undinen elämään. Ja ne, joille hän niitä jakaa, ovat siunattuja. Tärkeimmät asiat eivät ole kerrottavissa, sanoi saksalainen myyttitutkija Heinrich Zimmer, sillä ajattelu kaihtaa niitä tai ne kaihtavat ajattelua. Käsikirjoitus oli Petzoldin oma, ja ohjauksesta hän voitti Hopeisen karhun. Petzoldin lähestymistapa on aivan toinen. Tällä kertaa hän tuulettaa Undinen myyttiä. Minä ja kollega nauroimme leipälaatikkomyyttejä vatsat kippurassa, mutta uni palasi yllättäen mieleeni nähtyäni Christian Petzoldin elokuvan Undine – Aallotar. Kun Undine käy samalla työssään läpi Berliinin historiaa rakennusten ja pienoismallien kautta, rakentuu upea kuvallinen näkemys todellisuudesta: konkreettisen, funktionaalisen maailman rinnalla vallitsee myyttinen, metaforinen maailma, jossa reaalitodellisuuden lakeja ei totella. Sittemmin Petzold on käyttänyt elokuviensa pohjana muiden tekstejä vapaasti soveltaen ja samalla etääntynyt konkretiasta. Toden sanoakseni en ole varma, yrittääkö hän kertoa mitään. C. Enää Petzoldin leipälaatikossa ei ole leipää, siellä on myyttejä. Rakkauden kuvaajana Petzold on aina ollut omaa luokkaansa. Selittämätön elokuva se ei kuitenkaan ole vaan jää katsojan sisään kertomaan salakavalasti itseään, aivan kuten myytitkin, maailman unet. M onien muiden tavoin minäkin olen tutustunut Petzoldin maailmaan vuoden 2012 Barbaran kautta. Juuri niitä Undine käsittelee. T yöstin taannoin kollegan kanssa elokuvakäsikirjoitusta, ja eräänä yönä kollega näki minusta unta. Myös minun kollegani uni oli lopulta mitä paljastavin. Vuoden 2014 Phoenixissa keskitysleiriltä nippa nappa selvinneen naisen tarina perustui ranskalaiseen dekkariin, parin vuoden takainen sotakuvaus Transit taas saksanjuutalaisen Anna Seghersin omaelämäkerralliseen romaaniin. K U VA : A -L EH D ET , K U VA : A N TT I V ET TE N R A N TA Tärkeimmät asiat pakenevat ajattelua, ja siitä on kyse myös Christian Petzoldin elokuvassa Undine – Aallotar, kirjoittaa Katja Kallio. Jonkinlainen uhritarujen lakipiste saavutettiin, kun H. Christoph taas ei ole niinkään myytin prinssi kuin merenneidon harvinainen miespuolinen vastine, merenmies. Nyt hän vie pohdintansa uudelle tasolle ja näyttää suuren rakkauden pelottavan puolen, ehdottomuuden ja armottomuuden. Se ainoa väärä katse, se ainoa väliin jäänyt sydämenlyönti eivät jää huomaamatta eivätkä rankaisematta. elokuva Katja Kallio on helsinkiläinen kirjailija ja maakrapu, joka katselee vettä mielellään rannalta. Tuntuu pikemminkin siltä, että hän yrittää itsekin ymmärtää jotakin tai näyttää jotakin, minkä hän aistii mutta mikä ei ole selitettävissä. Aikojen kehdosta saakka aallottaret ovat olleet rakkaudessa pettyvien naisten metaforia. Rakkautta, historiaa jossa me elämme, myyttejä jotka elävät meissä. Myyttejä siunatuille UNDINE – AALLOTAR ohjaus Christian Petzold elokuvateattereissa 74 IMAGE. Sen kautta oivalsin ajatelleeni, että Barbara kuvastaa Petzoldin ohjaajanlaatua hänen elokuvistaan parhaiten ja että ne muut ovat kokeiluja, joilta hän aikanaan palaa raiteilleen. Unessa minulla oli paahtoleivän kokoisessa leipälaatikossa myyttejä, jumalten syntyä kuvaavia ja ihmisen olemassaoloa heijastelevia taruja, ja niitä minä sitten jakelin kaikille siunatuille. M itä Petzold tarkalleen ottaen yrittää omintakeisella, uskaliaalla Undinellaan kertoa. Saksalaisen Petzoldin uutukaisessa berliiniläinen historioitsija Undine Wibeau (Paula Baer) kokee raskaan pettymyksen, kun rakastettu (Jacob Matschenz) jättää hänet toisen naisen vuoksi
Raivostuttavien rokkipoliisijäbien työkulttuuria kuvataan kriittisesti mutta ei erityisen näkemyksellisesti, ja kirjan maineeseen nähden elokuvan voimauttava feministinen energia on kovin siistiä sorttia. Tuntuu epäreilulta kuvailla nuoren naisen kasvutarinaa ”söpöksi”, mutta sitä Coky Giedroydin elokuva on. Se kertoo isä-tytärsuhteesta, jollaisesta valtaosa voi vain uneksia, ja tekee sen tavalla, joka tulisi harvalla mieleenkään. K U VA T: H B O , N ET FL IX , A PP LE TV She Dies Tomorrow Näyttelijä Amy Seimetz ohjaa Hollywood-rooleista saamillaan palkkioilla pieniä, intiimejä ja synkkiä elokuvia. Johnson joutuu kohtaamaan isänsä lähestyvän kuoleman ja käsittelee asian niin kuin kuka tahansa elokuvantekijä – tekemällä elokuvan, jossa isä kuolee. Vuosia valmisteltu dokumentti on kunnianosoitus eletylle elämälle. Uudelleen ja uudelleen. Beanie Feldstein (Booksmart) loistaa pääosassa. Pikkubudjetilla kuvattu elokuva näyttää siltä kuin se olisi kuvattu lockdownin aikana. Tunne tarttuu läheisiin kuin kulkutauti. Tapahtuu henkirikos, jota paikallinen puoliksi pätevä jeparikaksikko ratkoo samalla kun kylän salaisuudet valuvat hiljalleen esiin. Vuokraamoissa Blow the Man Down Sisarukset kohtaavat äidin hautajaisissa lapsuuden pienessä kalastajakylässä Yhdysvaltain itärannikolla. Netflixissä How to Build a Girl Caitlin Moranin osin omaelämäkerralliseen kirjaan perustuva draamakomedia kertoo nuoresta wolverhamptonilaistytöstä, joka pääsee rock-kriitikoksi lontoolaislehteen ja nousee pieneksi sensaatioksi. Paljon ollaan davidlynchiläisesti hiljaa autioissa asunnoissa, joissa on vähän outo tunnelma. Dick Johnson is Dead itkettää, naurattaa ja itkettää taas. She Dies Tomorrow kertoo naisesta (Seimetzin edellisessä Sun Don’t Shinessa näytellyt Kate Lyn Sheil), joka on vakuuttunut kuolevansa huomenna. Musiikkielokuvaksi How to Build a Girlissä soi myös kumman vähän hyvää musiikkia. Johnson, joka on kuvannut aikamme tärkeimpiä dokumentteja ja ohjannut yhden pitkän elokuvan, on mestari tunteiden tasapainottelussa. Onpa ihanaa, että tämä on vajaan puolentoista tunnin elokuva eikä kymmenosainen HBO-sarja! Näyttelijät ovat mahtavia, eritoten pitkän uran sivuosissa tehnyt Margo Martindale. Vuokraamoissa Dick Johnson Is Dead Kauan eläköön isät ja muistot ja elämä! Kirsten Johnsonin isä sairastuu Alzheimeriin ja muuttaa tyttärensä luo New Yorkiin. Bridget Savage Colen ja Danielle Krudyn pitkä esikoiselokuva on näppärästi kirjoitettu ja vakaasti ohjattu, miellyttävästi kierteitä ottava rikostrilleri, jonka DNA:sta voi löytää niin Jane Campionia kuin Coenin veljeksiäkin. Amazon Primessa TEKSTI ANTON VANHA-MAJAMAA IMAGE 75. Välillä valutaan abstraktien äänten ja kuvien maailmaan. She Dies Tomorrow on piinaavan ajankohtainen kuvaus epidemiasta ja siitä, miten eri tavoilla ihminen voi lähestyvän kuolemansa käsitellä
Tämä huvitti kovasti, sillä vaikka molempia voi laajassa kuvassa kutsua humoristeiksi, mitenkään muuten en pystynyt rinnastamaan juutalaisen Allenin neuroottisesti sanailevaa älykköhuumoria ja Paasilinnan toimintakeskeistä metsäläishauskanpitoa. Se oli tasalaatuinen, joskin hieman yksisävyinen kokonaisuus, jonka parhaaksi kappaleeksi osoittautui kuunteluiden myötä päätösraita Mä loistan kuin hämärä. Samoin voi ajatella Maustetyttöjen nimivalinnasta. Nopeasti debyytin jälkeen tehty kakkoslevy voi vielä nojata tuttuihin vahvuuksiin, mutta seuraavalle levylle Maustetyttöjen olisi syytä jo kehittää myös uusia sellaisia. M utta mitä kuulijan pitäisi tästä kaikesta ajatella. Lisää mausteita, kiitos 76 IMAGE. Erityisen hämmentävä on Jos jäisin onnibussin alle, jossa haaveillaan kuolemasta vastakaiuttoman rakkauden kohteen kanssa – ja viimeistään viimeinen säe ”ilo on pelkästään puolellani” paljastaa koko kertosäkeen olevan yksi yhteen The Smithsin There is a Light That Never Goes Out -klassikon kanssa. Kakkosalbumin soundi on esikoista elektronisempi, monessa kappaleessa on hyvin 80-lukuhenkinen syntikkaintro, joka tuo mieleen Erasuren tai OMD:n. Vuonna 2019 Maustetytöt voitti kriitikot ja suuren osan kansaa puolelleen esikoislevyllään Kaikki tiet vievät Peltolaan, jonka nimi viittasi – tietenkin – mielisairaalaan. Ehkäpä tosiaan Ranskassa ajateltiin, että heidän stereotypioidensa mukaan pohjoinen junttimaa ei kerta kaikkiaan kyennyt tuottamaan mitään Woody Allenin kaltaista, että Arto Paasilinnaa lähemmäksi Suomi ei pääsisi. Viittauksia itsemurhaan osuu korvaan kuin jos päivystäisi auttavassa puhelimessa: ”Mun äänet päässä huutaa: tee se itse” (Tee se itse) viittaa lähtöön väkivaltaisesta parisuhteesta keinolla millä hyvänsä; ”oisinpa sammunut jo pakkaseen / pöydälle jätin tunnusluvun ja kortin / ja patjan alle sen vanhan aseen” (Äiti älä huoli) haikailee laulun kertoja, joka on päätynyt sairaalaan. Jo levyn avaavan nimikappaleen ensimmäiset säkeet ”makaan arkussa, palelen / mielen multakantta potkin” vievät syvälle routaisen maan kylmään syliin, eikä sieltä enää ylös kömmitä. Sen kertosäkeen uhmakas melodia vihjasi, että yhtyeessä olisi enemmän syvyyksiä, joista ammentaa seuraaville levyille, kuin sitä edeltäneestä yhdeksästä kappaleesta olisi voinut päätellä. 76 IMAGE musiikki Samuli Knuuti on olarilainen kustannustoimittaja ja kirjoittaja, jonka suosikki Spice Girlseistä oli Victoria, Posh Spice siis. musiikki K un Arto Paasilinnan suosio oli Euroopassa suurimmillaan, häntä markkinoitiin Ranskassa sloganilla ”Suomen Woody Allen”. Seuraavan puolituntisen aikana paljastuu, että Karjalaisen siskoksille kuolema on samanlainen pakkomielle kuin 1700-luvun kirjailijoille. Kakkoslevylle hyvän lähtölaukauksen on antanut jo viime vuonna julkaistu kappale Jos mulla ei olisi sua, mulla ei olis mitään, joka jätettiin pois esikoiselta, koska yhtye ei katsonut osanneensa tehdä sille oikeutta albumisessioissa. Musiikissa yhtyeen rajat alkavat jo käydä kehittymisen esteeksi. Vaikka toki kuolemakaan ei välttämättä muuta mitään: ”Oon vankina täällä ikuisesti / myös hautausmaata kiertävät aidat”, voihkitaan puolestaan laulussa Syntynyt suruun ja puettu pettymyksiin, joka on albumin koskettavimpia. Mutta jos joku luulee kakkoslevylle mukaan otetun kappaleen johdattavan esikoista valoisampaan kokonaisuuteen, hän on pahasti väärässä. Mutta kun Kaisa Karjalaisen ääni kapuaa kappaleen selkään, jokainen biisi päätyy muistuttamaan dramaturgialtaan ja tunnelmaltaan toisiaan: hänen on ääni, joka aina kuulostaa siltä kuin laulaisi ratapihalla lähteneen junan perään. MAUSTETYTÖT Ei enkelitkään ilman siipiä lennä Is This Art! K U VA : A N TT I V ET TE N R A N TA . Toisella albumillaan Maustetytöt pysyy toimivassa reseptissään rasitteeksi saakka, kirjoittaa Samuli Knuuti. Vertauksen pointti ei siis ollut samankaltaisuus vaan lohduton poikkeavuus. Mikäpä voisi olla suomalaisempi vastine sille kuin kaksi apeaa vaalalaissiskoa, joiden laulujen teemoja ovat epäonnistuminen, päihteet, maaseutu ja kuoleman toivottaminen tervetulleeksi. Ovatko he tosissaan – vai onko tässä kaikessa kuolemalarppauksessa jo jotain häiritsevää, väsyttävääkin. Taitava riimittely ja vakaa sävelkynä osoittavat kiistattoman lahjakkuuden, mutta kokonaisuus heittää epäilyksen yhtyeen tulevaisuuden päälle. 90-luvulla aloittanut brittibändi koostui viidestä näennäisesti täysin erilaisesta naisesta, jotka juhlivat tyttöenergiaa ja kaveruuttaan. Monet pitävät sitä Maustetyttöjen parhaana lauluna, ehkäpä siksi koska se on toiveikas rakkauslaulu; Pohjantähti joka loistaa kaiken muun tuotannon läpi kuin grafiitinharmaiden pilvien. Myöhemmin aloin ajatella asiaa toisin
IMAGE 77 musiikki Mikko Joensuu: Öb (Svart) Mikko Joensuu on erikoistunut iisakinkirkkoihin. Harmi. Öb on harkittu mutta vaaraton esteettinen harjoitelma, jossa hiven möhömahanostalgian turpeaa sivumakua. Beverly Glenn-Copeland: Transmissions: The Music of Beverly Glenn-Copeland (tranSgreSSive) 64-vuotiaana Beverly Glenn-Copeland sanoi haastattelussa, että ehkä hänen musiikkiaan kuunnellaan hänen kuolemansa jälkeen. Nyt Glenn-Copeland on 76-vuotias ja uransa huipulla. Róisin Machine pohjaa niihin ja täydentää Dua Lipan ja Jessie Waren johdolla aloitetun hurjan diskovuoden. Vuoden 1986 Atari-tietokoneella ja rumpukoneella tehty ambientlevy Synthesizer Fantasies löydettiin new age -buumin ohella. Four Tetin ja Cariboun hehkutukset nostivat hypeä, ja yksi jos toinen vertasi Glenn-Copelandia Arthur Russelliin – eikä ihan perusteetta. Aikakin oli. Vuosi oli 2008. Róisin Murphy: Róisin Machine (Mickey Murphy’S Daughter) Kymmenisen vuotta sitten irlantilaislaulaja Róisin Murphy oli jotakuinkin coolein artisti, jonka Imagen stereotyyppilukija saattoi kuvitella. Cookia, joka tuntuu olevan koko ajan siellä missä ajankohtaisin pop tapahtuu. On kuin Joensuu olisi kirjoittanut samat melodiat jo liian monta kertaa. Murphyllä ei ole kiire mihinkään: biittien kaarissa voi jumittaa niin kauan, että aika hidastuu. Hänen soololevyjensä Amen-trilogia oli vuosien projekti. Trion nimetön debyytti (2008) oli harrastuneemmatkin yllättänyt indiesuosikki: parikymppisten pohjanmaalaisten kiihkeä ja intuitiivisen arvaamaton kaikurock-levy, jonka hengellisyys oli totta. Paljosta voi kiittää tuottajaa, hyperpopiksi kutsumaansa digitaaliseen karkkisoundiin erikoistunutta A.G. Kylie Minoguen uutuus on vielä tulossa. Henki on karannut, järki voittanut ja jumala harhaa. Shiverin parhailla kappaleilla vierailevat Robyn ja Cocteau Twinsin Elizabeth Fraser. Nyt on käynyt niin, että vuosi on 2020, ja Murphy julkaisee uransa parhaan levyn. Tuore Transmissions-kokoelma on tunnin esittely laulaja-säveltäjän urasta: tunnelmat heittelevät gospelista rihkamaisiin syntikkakristalleihin ja mystilliseen taidepoppiin. Jónsin edellinen soolo on 10 vuoden takaa. Jónsi: Shiver (krunk) On kovin iloinen yllätys, ettei Sigur Rósin keulakuvan Jónsin toisella soololevyllä ei ole onneksi juuri lainkaan Islanti-eksotiikkaa tai mukasöpöä kilkuttelua, vaan tuttu sävelkieli on päivitetty ajan mukaiseksi. Pitkä haudutusaika ei kuitenkaan tehnyt hyvää. TEKSTI OSKARI ONNINEN IMAGE 77. Kliimaksit rakentuvat toiston kautta, kunnes yhtäkkiä huomaa, että hei apua, tämä on ekstaattista. Tuottajapestiensä lisäksi Cook on julkaissut syksyllä kaksi omaa albumia. Hänen uransa uusin ja kaikkein kiinnostavin vaihe alkoi noin vuonna 2015 julkaistuista singleistä. Ihme on sekin, että Joensuun johtaman Joensuu 1685 -yhtyeen toinen albumi ilmestyi, ehtihän levynteko olla kymmenisen vuotta pausella. Transmissions on aarre, jolle maailma taitaa viimein olla valmis. Niistä 7G – seitsemän levyä, 49 biisiä – on kunnon megapläjäys ja sellaisena kutkuttavimpia julkaisuja koko vuonna
Osa niistä oli vakavaa väkivaltaa, mutta mukaan mahtui myös päihdejuttuja ja itsensäpaljastelua. Rap-lyriikoita ikänsä kuunnelleelta ja kirjoittaneelta teiniltä ilmestyi vuonna 2013 hänen omaa nimeään kantava esikoisrunokokoelma Yahya Hassan – Runot, ja juuri nyt on ilmestymässä suomeksi toinen kokoelma Runot 2 (suomentanut Katriina Huttunen). Lisäksi olen pelkuri, joka ei tiedä eikä uskalla tarpeeksi sanoakseen mitään kovin järkevää aiheesta. Tässä ei ole tarpeeksi tilaa edes raapaista tulehtuneen ja monimutkaisen Lähi-idän pintaa, ja tiedän kyllä, että tilanne on paljon hankalampi kuin miten sen tässä esitän. Hassanin kuolemaan nimittäin liittyi rikos, joka on paljon suurempi kuin nuoren miehen kämppään mahtuvat vääryydet, ja minä olen siihen osallinen. En ole voinut olla lukematta Hassanin runoja siitä näkökulmasta, että hän oli palestiinalaisten, maattomien, kansalaisuudettomien muttei identiteetittömien vanhempiensa vuosikymmeniä kestäneestä, maahanmuuttajien perässä varjon lailla seuraanneesta sorrosta ja sodasta traumatisoitunut lapsi. Poliiseilla ei ollut syytä epäillä rikosta. Tuli rahaa, mainetta, kuolemanuhka, esiintymisiä, perseennuolijoita, rakastuminen, rakkauden päättyminen psykoottisiin mittasuhteisiin, tukahdutettujen mielenterveysongelmien lähteminen ennennäkemättömille kierroksille, vanhoihin rikollisiin tapoihin palaaminen. R unot 2 kertoo siitä, mitä ensimmäisen kokoelman jälkeen tapahtui. J o ensimmäisen kirjansa – joka käännettiin useille kielille ja joka myi uskomattoman hyvin runokoelmaksi – aikaan Yahya Hassan joutui esiintymään luotiliivit päällä ja turvamiehet vierellään. L uin ja luen Hassanin tekstejä näin luultavasti siksi, että itse tulen checkpointien toiselta puolelta, bulldozerin ratin takaa, lukkojen vaihtajan toimistosta. Jokainen sai ansaitsemansa. kirja Koko Hubara on helsinkiläinen kirjailija ja toimittaja, joka noudattaa pääpiirteittäin juutalaisia tapoja. Olen juutalainen, ja se jemeniläinen suku, joka minulla on jäljellä, elää pääasiassa Palestiinan päällä Israeliksi kutsutussa, tunnustetussa valtiossa, sellaisissa olosuhteissa, jotka käsitetään voittajuutena. Toisaalta mikään ei muuttunut: lapsuudesta saakka tuttu sisäinen kaaos oli ja pysyi, eikä mikään määrä tekemistä, huomiota tai riehumista vienyt sitä pois. Ne, jotka vähänkin seuraavat kirjallisuusskeneä, tietävät, että Hassan ehti sekoilla paljon enemmän kuin julkaista: muutaman vuoden sisällä hän muun muassa ampui hyvää ystäväänsä ja tunnusti syyllisyytensä ainakin 42 rikokseen. Hassan kritisoi esikoisessa vanhempiensa sukupolven tiukkaa suhdetta islamiin kaksinaamaiseksi ja tuli kenties tahtomattaan pelanneeksi äärioikeiston pussiin ottaessaan julkisesti puheeksi lähiöiden syrjäytetyissä yhteisöissä vallitsevia, vaiettuja mutta todellisia ongelmia. 78 IMAGE. Konflikti kaukana ja lähellä Kun Koko Hubara luki Yahya Hassanin kokoelman Runot 2, hän näki lapsen, jonka harteilla oli liikaa odotuksia paremmasta. Mutta sen sanon, että nähdäkseni Yahya Hassan on yksi tuhansista ja taas tuhansista ihmisistä, jotka ovat kuolleet turhaan tähän loputtomalta tuntuvaan sotaan Gazan, Länsirannan ja Israelin ulkopuolella, uusissa kotimaissaan, jotka ovat lähes yhtä kylmiä ja väkivaltaisia heille kuin lähtöpiste. Julkaisun jälkeisessä kohussa hän mollasi kaikkia osapuolia, jotka kehtasivat kommentoida hänen runojaan, sanoja ja kansainvälisiä käsimerkkejä säästelemättä ja sai lopulta sekä monien maahanmuuttajien että natsien vihat niskoilleen. Se johtui siitä, että hän kuvasi runoissaan ruumiinnesteillä ja asiattomilla eleillä alleviivaten sitä kommunikaatiokatkosta, joka syntyy, kun joutuu elämään maahanmuuttajavanhempien lapsena heidän kulttuurinsa ja itselle ainoan tutun kotimaan, pohjoismaisen hyvinvointivaltion, puristuksessa. Lapsi, jonka harteilla näytti lepäävään viimeiseen asti valtava määrä odotuksia paremmasta. Tässä minä tulen mukaan kuvaan. Vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun Runot 2 ilmestyi Tanskassa, Yahya Hassan löytyi kotoaan kuolleena. K U VA : S & S, K U VA : A N TT I V ET TE N R A N TA YAHYA HASSAN RUNOT 2 TAMMI O n minun vastuullani, että Yahya Hassan, lupaava tanskalainen runoilijanalku, kuoli tämän vuoden keväällä 24-vuotiaana. En kykene lukemaan hänen runojaan tavanomaisina sähläämisen ja syrjäytymisen kuvauksina, nokkavana gonzona, nuoruudenvimmaisena vaahtoamisena. Tappouhkauksia suorastaan sateli (ainakin 27 kappaletta), missään ei ollut enää turvallista liikkua. On kyse paljon syvemmästä, rakenteellisemmasta, historiallisemmasta. On oltava jotakin, mitä me, jotka elämme diasporassa voittajina, voimme asialle tehdä. Vaikka runoissa myös tasalailla ivattiin Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa ja rasistijuntteja
Jyrkän epä -tasa-arvoisessa yhteiskunnassa vallankumous on jo idullaan, vaikka šaahi pyrkii vaientamaan toisinajattelijat. Melodramaattiseen ilmaisuun on kuitenkin vaikea suhtautua – se on hirveää ja kiusaannuttavaa. Rec on parasta mahdollista kaunokirjallisuutta – sellaista, joka muljauttaa aivot ja sydämen uuteen asentoon pitkäksi aikaa. Myös tyyli tekee vaikutuksen. Vallankumouksen pyörteissä Nazanine Hozar: Aria. Havainnot henkilöhahmojen välisistä siteistä ovat kirkkaita, ja nuorten draamailuakin kuvataan taidokkaasti: ”Ihminen voi rakastua pelkkään ajatukseen siitä, että tulee nähdyksi.” Hetkittäin tuntuu, että kirjailija on liiankin ihastunut omiin ideoihinsa, mutta sen antaa mielihyvin anteeksi kokonaisuuden ollessa näin ainutlaatuinen. Sanat kiertelevät katkerina sanottavan ympärillä, ja tarttumapintaa löytyy vain Nuoren Wertherin kärsimyksistä: ”Lopussa minun pitäisi kuolla, saada samalla ikään kuin rangaistus.” Parhaimmillaan Hannele Mikaela Taivassalo kuvaa tunteita viiltävän terävästi, ja seksistä hän kirjoittaa seksikkäästi. Kaaosteoria ja perhosvaikutukset muuttuvat elämäksi Marisha Rasi-Koskisen ällistyttävän hienossa romaanissa. Moni katsoisi viisaammaksi ottaa aiheeseen etäisyyttä patetian välttämiseksi. [I slutet borde jag dö.] Suom. Raija Rintamäki. Minäkertoja on ollut varatun miehen rakastajatar, ja nyt hän on yksin. Iranin poliittinen murros koskettaa myös päähenkilöä ja hänen lähipiiriään, eikä dramaattisilta kohtaloilta vältytä. K U VA T: TE O S, O TA VA JA S & S kirjat Sydän säpäleinä Hannele Mikaela Taivassalo: Lopussa minun pitäisi kuolla. Keskeisiä teemoja ovat manipuloivat ihmissuhteet, taiteen tekemisen etiikka, symmetria ja kaksoisolennot. TEKSTI SILVIA HOSSEINI Konflikti kaukana ja lähellä IMAGE 79. Lyyrisessä pienoisromaanissa yritetään selviytyä erosta. Hilkka Pekkanen. Iranin etnisen ja uskonnollisen moninaisuuden osoittamisessa Hozar onnistuu, ja loppumetreillä romaanin intensiteetti kasvaa. Samalla on pakko ihailla rohkeutta revitellä särkyneen sydämen tuskalla. Monikerroksinen, metaforinen teos pysyy tiheän jännitteensä ansiosta vetävänä ja helppolukuisena. Otava, 431 s. Siinä juuri onkin sydänsurusta kirjoittamisen ongelma: etäisyyden päästä ei ole enää surua, jolla revitellä. Sitkeä orpotyttö Aria kasvaa Etelä-Teheranin kurjuudessa, kunnes pääsee puolivahingossa vauraan naisen hoiviin ja koulutuksen pariin. Mahdottoman suhteen päättyminen ei avaa mahdollisuuksia. S&S, 648 s. Parasta mahdollista kirjallisuutta Marisha Rasi-Koskinen: Rec. Rakkaussuhteiden kuvaus on saippuaista ja miljöö jää luonnosmaiseksi. Teos, 126 s. Yhdysvaltalaiskirjailija Nazanine Hozar pyrkii esikoisromaanissaan käsittelemään vuoden 1979 vallankumoukseen johtaneita tekijöitä yksilökertomusten kautta, mutta hahmot ovat liian ohuita: hyvät ihmiset ovat tosi hyviä ja pahat takapajuisia lapsenhakkaajia. Suom
Hiljentykäämme siis Pealen spirituaaliseen sanomaan: ”Mielikuvitus on taikamatto.” ”Elä elämääsi ja unohda ikäsi.” ”Muuta ajatuksesi niin muutat maailmasi.” Pealen sanoma perustui itsessuggestioon, voimalauseisiin. Amerikkalainen unelma on kuollut ja valo tulee uiguureja sortavasta idästä. Amerikkalaisen unelman viimeisessä vaiheessa näyttämölle astui Shakespearen narri, joka riekkui näyttämöllä aikansa täynnä ääntä ja vimmaa mutta tarkoitusta vailla. Puolue on nykyään valkoisten linnake, jossa katsellaan neuroottisesti maan muuttuvaa demografiaa. Trump viehättyi hänen ajatuksistaan, vaikka Jumala on Trumpin ajattelussa vain yksi luuseri muiden joukossa. A merikkalainen poliittinen kulttuuri on niin sairas, ettei Biden eikä kukaan muukaan paranna sen syvempiä ongelmia. Pappi Norman Vincent Peale saarnasi positiivista ajattelua ja kirjoitti bestsellerin The power of positive thinking. Trump ja monet muut populistit vain käyttävät hyväkseen tilannetta, jossa globaalin markkinatalouden häviäjät etsivät syntipukkeja helpottaakseen oloaan hämmentävässä ja epävarmassa maailmassa. Stiller Ruben Stiller on entinen Amerikan ystävä, joka on menettänyt uskonsa siihen, että valo tulee lännestä. Uskooko kukaan teistä, että Bidenin kausi vähentäisi merkittävästi taloudellista epätasa-arvoa. Muutetaanko vaalirahoitussysteemiä niin, etteivät vaikutusvaltaiset lobbarit kykene enää manipuloimaan poliittisia päätöksiä. Koronakriisi läpivalaisee yhteiskunnallisen epätasa-arvoisuuden ja paljastaa sen, minkä monet ovat tienneet jo kauan: amerikkalainen kapitalismi on epäonnistunut, ja myytti oman onnensa sepistä on henkisessä konkurssissa. Kun tämän ajan historiaa joskus kirjoitetaan, Trump tullaan näkemään amerikkalaisen unelman kuoleman ja taantuvan suurvallan ruumillistumana. Elämä on yhtä juhlaa, kun vain uskomme itseemme. Tässä tilanteessa mieleen nousee Trumpin pappi. Republikaanien cocktailkutsuilla ilmassa leijailee epämääräinen uhka, jota sivistyneet rasistit eivät sano ääneen. Biden on aspiriinia syöpään. Pelko myy ja varsinkin pelko valkoisen enemmistön vallan murenemisesta. USA on sisältä hajoava maa, jota on pitkään johtanut maailman vaikutusvaltaisin trolli. Keskiluokan tulokehitys pysähtyi jo kauan sitten, ja pessimistisimmät puhuvat sisällissodan mahdollisuudesta maassa, jossa kasvomaskin käyttökin politisoidaan heimojen väliseksi ideologiseksi valtataisteluksi. Paluuta ei ole. Nyt monet odottavat pelastajaa ja ajattelevat kaiken muuttuvan, jos presidentiksi valitaan Joe Biden. V uoden 2020 presidentinvaalien kynnyksellä Pealen voimalauseet kuulostavat amerikkalaisen unelman kuolinkorinalta. Amerikkalainen unelma toteutuisi, jos New Yorkin kadulla roskiksia koluava koditon vain psyykkaisi itsensä oikein. Messiaan saapuminen on peruttu. Tarinan mahdollisia teemoja ovat kaikkivoipaisen hallitsijan nousu sairasvuoteelta tai tilanne, jossa Trumpin Twitter-tili ei enää laula spektaakkeleiden seireenilaulua. T e tiedätte, miten Trumpin tarina on edennyt, minä en. Polarisaatio ei katoa minnekään, eikä kansalaisten puhemaailma siistiydy, vaikka maata johtaisi Trumpia normaalimpi hahmo. T rump on tässä kehityskulussa enemmänkin oire kuin taudin syy. Hän kävi kuuntelemassa Pealen saarnoja, ja Peal vihki hänet myös avioliittoon Ivanan kanssa. Vaikka Trump poistuisi näyttämöltä, heimot vihaavat edelleen toisiaan. Ilmiö ei rajoitu valkoista ylivaltaa saarnaaviin sekopäihin. Groteski narri tanssii Polarisaatio ei katoa, vaikka Yhdysvaltoja johtaisi Trumpia normaalimpi hahmo, kirjoittaa Ruben Stiller. Bidenin ja Trumpin ensimmäinen vaaliväittely oli tästä masentava esimerkki. Sankarillinen käytettyjen autojen kauppias saisi armon, jos hän konkurssinsa keskellä hokisi firmansa vessassa peilikuvalleen, että mahdollisuuksien ikkunasta paistaa amerikkalaisen kapitalismin aurinko. Kun osapuolilla ei ole enää edes yhteisiä faktoja, rationaalinen poliittinen keskustelu muuttuu mahdottomaksi. Trumpin koronan kolmantena päivänä kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 80 IMAGE. Kädettömät ja jalattomat voivat aina perustaa proteesitehtaan. No niin, aivan. Opiskelkaa mandariinikiinaa. Hänen paikkansa historiassa on unelman raunioilla tanssivan groteskin narrin rooli
Esimerkiksi Marnien (Ghibli-elokuvasta Marnie, tyttö ikkunassa) taustalla oleva maisema on moninainen ja täynnä varjoja, pieniä yksityiskohtia ja heijastuksia. A nimekulttuuri on suosiossa erityisesti nuorempien sukupolvien keskuudessa, ja ainakin allekirjoittanut keski-ikäinen tunnustautuu vankaksi Studio Ghiblin ja samankaltaisten japanilaisten animaatioelokuvien faniksi. Ehkä animea rakastava nuoriso oppiikin näkemään sekä Disney-elokuvien mukaisesti keskeisten toimijoiden ääriviivat hyvin että japanilaisen piirustustradition mukaan taustakuvioiden vivahteet ja varjot. On huomattu, että pohjoisamerikkalaiset kiinnittävät huomiota keskeiseen objektiin ja siihen liittyvään informaatioon, kun taas itäaasialaiset kiinnittävät huomiota kontekstiin ja taustoihin. K ulttuuri siis vaikuttaa siihen, mihin kiinnitämme huomiota ja mitä näin ollen myöhemmin voimme muistaa. Jos vaikkapa etsii kuvia Elsasta Disneyn Frozen-elokuvasta ja vertaa niitä Marnie-elokuvan kuvitukseen, ero on selkeä. Aihetta on (tietysti) tutkittu ja on todettu, että näin todellakin on Ihmisten muisti on huonontunut älypuhelinten tarjoaman jatkuvan tiedonhakumahdollisuuden tultua osaksi arkeamme. Toisaalta näyttää, että muistamme edelleen yhtä hyvin (tai huonosti) sellaiset asiat, joita ei voi netistä hakea. Eikä tässä tietenkään puhuta vain maiden välisistä eroista. M yös tieteellinen kirjallisuus kulttuurin vaikutuksista muistiin tuntee tämän ilmiön. Kun internetin ja hakukoneiden käyttö alkoi yleistyä, moni huolestui muististamme. Toivotaan. Eräässä 2000-luvun alun tutkimuksessa selvitettiin, kuinka amerikkalaiset ja japanilaiset koehenkilöt painoivat mieleen heille näytetyn merimaiseman. Toki havainnointiin ja muistamiseen vaikuttavat myös henkilöiden väliset erot ja jopa saman henkilön eri näkökulma riippuen siitä, minkä ikäinen tai missä mielentilassa hän on ollut havainnointija muisteluhetkenä tai mistä hän on juuri sattunut puhumaan tai kuullut puhuttavan ennen tätä hetkeä. Kiinnostus ohjaa tarkkailua. Japanilaiset taas tarkkailivat merenelävien yhteistoimintaa ja liikehdintää, merilevän ja muiden kasvien värejä ja muita vähemmän keskiössä olevia detaljeja. Tämän huomaa myös hyvin konkreettisella tavalla lapsia haastateltaessa – jos vain malttaa kysyä avoimesti, saa pienen ikkunan siihen, mikä on lapsen maailmassa keskeistä ja kiinnostavaa. T änä päivänä lienee niin, että kulttuurien väliset erot ovat vähenemässä, kun nuoret sukupolvet ympäri maailmaa voivat seurata samaa populaarikulttuuria. Tavallaan. Monta tapaa muistaa IMAGE 81. Mieleen palauttamisen vaiheessa japanilaiset koehenkilöt olivat amerikkalaisia riippuvaisempia kontekstista, mikä ei tietenkään ole ihme. Taustakuviot ja konteksti ovat animessa suuremmassa roolissa, eivätkä keskeiset hahmot erotu yhtä selkeästi näistä. Muisti muovautuu sen mukaan, mikä näyttäisi olevan meille tarkoituksenmukaisinta. Korkman Julia Korkman on oikeuspsykologi, joka pohtii työssään sitä, miten kulttuuri muokkaa meitä todistajina. Tutkimuksissa on verrattu esimerkiksi sitä, mihin pohjoisamerikkalaiset ja itäaasialaiset koehenkilöt kiinnittävät huomionsa. Elsa kuvataan usein melko vähäeleistä taustaa vasten, ääriviivat vahvasti piirrettyinä. Se, mihin kiinnitämme tarkkailuhetkellä huomiomme, vaikuttaa luonnollisesti siihen, mitä osaamme palauttaa mieleen. Näissä elokuvissa huomaa selkeän eron verrattuna amerikkalaisiin isojen animaatiostudioiden tuotoksiin: kun tyypillisesti Disneyn keskeinen hahmo on piirretty vahvasti taustastaan korostuvana, on tilanne usein päinvastainen japanilaisessa anime-elokuvassa. Voidaan siis ajatella, että muisti on taloudellista. Kulttuurija kiinnostus vaikuttavat siihen, mitä ja miten muistamme, kirjoittaa Julia Korkman. Jos kaikki tieto on löydettävissä googlesta, kannattaako asioita edes painaa mieleen. Ja vaikkemme enää painaisi ystävien puhelinnumeroita lujasti mieleemme, muistamme kyllä, mistä ne tarvittaessa löydämme. Tutkimuksessa kävi ilmi, että amerikkalaiset painoivat mieleen keskeiset merenelävät tarkasti ja tunnistivat nämä hyvin myöhemmin. M uistimme muuttuu jatkossakin. Se muovautuu sen mukaan, mikä näyttäisi olevan meille tarkoituksenmukaisinta. Kun luennoin eräällä poliisilaitoksella silminnäkijätunnistuksista ja näihin vaikuttavista tekijöistä, eräs poliisi kertoi, että hänen mukaansa Helsingissä Kallion nuoret hipsterit kiinnittävät monia muita ryhmiä enemmän huomiota ihmisten vaatteisiin, niiden ulkonäköön ja merkkiin
Mitä pitäisi ajatella siitä vahvahiuksisesta yli 40-vuotiaasta miehestä, joka käyttää lippalakkia kesät ja talvet; kuinka monta asiaa on ymmärretty väärin. 8. 82 IMAGE MARRASKUU 2020 14. Kun Laura Huhtasaari twiittasi ”Law & Order”, kuinka moni seuraaja alkoi ajatella seksiä, jossa käsiraudat ja pieni suttuinen patja kohtasivat toisensa ja lopulta kaikki itkivät. Pitäisikö antaa jokin nimi sille tunteelle, kun havahtuu, ettei maailma pelastukaan kangaskasseilla. — 13. Ajatteleeko kukaan sanat ”Miss Helsinki” kuullessaan puhdasta, koskematonta luontoa. — 19. — 5. 1. — 12. — 3. Onko tässä kohdin sopivaa esittää jokin transihmisiin liittyvä kysymys, joka perustuu hyvää tarkoittavaan väärinymmärrykseen. Onko kukaan koskaan sanonut julkisesti, että ”nää viime vuodet on olleet mulle henkisesti tosi helppoja”. Nyt kun vietät 15-vuotisjuhlaa sen kunniaksi, ettet TODELLAKAAN hyväksy Päivi Räsäsen homonäkemyksiä, olisiko aika kohdentaa moraalinen tuohtumuksesi hyödyllisemmin. — 6. ”Miten voisi millään varmuudella sanoa, mitä vihaa eniten maailmassa?” (Nick Hornby: Just Like You) — 2. Tai sille tunteelle, kun havahtuu, että on niitä parempiakin ruokia kuin ”Möttönen”. — 4. nämä meidän piti vielä kysyä. — 11. Perheitä on hajonnut koronan ja pakotetun yhdessäolon seurauksena, mutta onko tilastoja perheistä, jotka hajosivat, koska vanhemmat olivat vahvasti eri mieltä kasvomaskien tarpeellisuudesta. Ajatteliko kukaan Sanoman johdossa ”Hmmmmm!”, kun Hesarissa oli toisaalta iso juttu siitä, kuinka kirjan kannet ovat olennainen osa myyntisuunnittelua, ja toisaalta mainos HS-kirjojen kustantamasta kirjasta, jonka kannen peittivät Saska Saarikosken kasvot. Voisiko matkustusrajoituksia höllentää yksilöllisesti niin, ettei joutuisi enää lukemaan niitä Riku Rantalan alentavia tunnelmointeja siitä, kuinka se itkee ilosta savolaisen kalakukon äärellä. Olisiko jo aika siirtää Christopher Laschin kunniaksi narsismi ”ex-puolison” loukkaavasta käytöksestä yhteiskunnan hallitsevaksi ominaisuudeksi. — 20. — 16. Onko taistelu ilmastonmuutosta vastaan kasvava kasa eleitä, jotka joko ovat lähtökohtaisesti symbolisia tai muuttuvat nopeasti symbolisiksi. Onkohan paljonkin sellaisia puolisoita, jotka salaa toivovat, että elämänkumppani olisi jatkuvasti pienessä humalassa. — 7. Miksi muuten Twitterissä riittää aikaa kaikkeen muuhun paitsi ”kaikkien saamieni kommenttien” lukemiseen silloin, kun merkittävä osa noista kommenteista on negatiivisia. — 10. Onko suomalainen cancel-kulttuuri sitä, että ennen kuin kukaan ehtii vaientaa meidät, teemme sen varmuuden vuoksi itse. — 17. Onko nuoren älykön tulevaisuus kasvoissa täynnä pippurisumutetta vai tässä: ”Nuoren älykön tie Haluatko miljonääriksi -visassa tyssäsi yllättäen lintukysymykseen” (Otsikko IS 4.10.). — 9. Kun aikoinaan oli tapana opettaa lapsia paremmiksi ihmisiksi viemällä ne katsomaan teloituksia, kannattaisiko lapset nyt pakottaa seuraamaan vanhempiensa Twitter-tilejä. — 18. — 15. Sanovatko aikuiset ”aikuisten oikeasti” siksi, että heitä ei muuten tunnistaisi aikuisiksi
Lisätietoja osoitteesta artek.fi.. Artek Helsinki, Keskuskatu 1 B ja Artek-jälleenmyyjät. 2020 1937 Timeless Content Inside Artekin tuotteet ovat muotokieleltään ajattomia, käytännöllisiä ja laadukkaita. Ne säilyttävät ajankohtaisuutensa sukupolvelta toiselle
”Minua ja isoveljeäni yhdistää lapsuuden rankatkin muistot, mutta myös unohtumattomat, lämpimät hetket. AIKAA YHDESSÄ 04 kuukautta 22 päivää 02 tuntia 230x297_30mm.indd 1 31/01/2020 14.53. Testaa kuinka kauan sinulla ja läheiselläsi on yhteistä aikaa. Katso Kimmon tarina ja kokeile laskurilla, paljonko sinulla ja itsellesi tärkeällä ihmisellä on jäljellä yhteistä aikaa. Tee se nyt, kun aikaa vielä on. Niitä on jäljellä 4 kuukautta 22 päivää.” Kimmo Ohtonen, toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Apu haastaa jokaisen käyttämään 2020 minuuttia enemmän aikaa läheisensä kanssa vuonna 2020. APU.FI APU KERTOO HYVIEN IHMISTEN MAASTA