V KO 20 19 -5 29 3 6 119 10 S EK S IT YÖ N TE K IJ Ä S IR I: ”K U K A TA H A N SA D U U N A R I N A U TT II H EL PO IS TA TY Ö PÄ IV IS TÄ . Mikkel Näkkäläjärvi tappoi kissan teininä, 13 vuotta myöhemmin some tuomitsi Kultti nimeltä Samuji Antti Herlin: Tiukka ilmastopolitiikka hyödyttäisi myös yrityksiä Seksityöntekijät kertovat kohtaamistaan törkeyksistä PA L. JO S SA A SA TA S IA S U IH IN O TO ST A , N IIN O N H A N S E S IIS TIÄ ” IM A G E 27 M A R R A S K U U 20 19 10/2019 MARRASKUU 11,90?€
Ostohousut jalasta 54 Kun sovittu ei pidä – kolme seksityöntekijää kertoo. KU VA : TI M O PY YK KÖ . Häntä kuuntelevat kaikki, mutta psykoosissa hän ei puhunut. Rakkaudella, ystävät 34 Joukkorahoitus pelasti konkurssiin menossa olleen vaate merkki Samujin. Mutsi Meikusta 64 Lotta Wennäkoski on konserttivuoden soitetuin naissäveltäjä. 42). Mä jotenki osaan heittää sen homman niin, et siel ollaan hiljaa 42 Kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme kutsutaan paikalle, kun halutaan hyviä loitsuja lukeva kotitonttu. Periaatteen ihminen 22 Keväällä selvisi, että Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi on tuomittu nuorena rikoksista. Miksi. Törkeä rattijuopumus ei tuntunut hetkauttavan, mutta 15-vuotiaana tehdystä eläinsuojelurikoksesta syntyi kohu. sisältö Te rä vä aik ak au sl eh Ti | N u m er o 270 | m ar ra sk u u 20 19. K A N N EN KU VA : JI R IN A A LA N KO . MARRASKUU 2019 IMAGE 3 Valokuvaaja Timo Pyykkö kuvasi kirjailija Juha Hurmetta (s
5 Pää kirjoitus 7 Lukijoilta 8 Avaaja Antti Herlinin mukaan on illuusio, että tiukka ilmastopolitiikka olisi haitallista yrityksille. 14 Ruoka Kuukauden raaka-aine on maa-artisokka. Arvioissa mm. Töölöläispariskunta kommunikoi toisilleen heippalapuin. 19 Muistitko kauramaidon. 12 Data Internetin vilkkaimmat someoikeudet. 78 Stiller Ruben Stiller ymmärtää nyt Ahti Karjalaista ja kaipaa nuorison kunnioitusta. 18 Teatteri Tärpeissä mm. Lokki, Ruusuruoska ja Over My Fucking Body. Arvioissa mm. Nick Cave. 4 IMAGE MARRASKUU 2019 22 sisältö 74 14 KU VA T: 4 A D , TI M O PY YK KÖ , A N TT I V ET TE N R A N TA . 82 Viimeinen sivu Nämä meidän piti vielä kysyä. 77 Kirja Juha Itkonen tunnisti Jussi Nikkilän Näyttelijästä unelma-ammatin vaikeuden. 74 Musiikki FKA Twigsin terapialevy ja Iida Sofia Hirvonen. nyt loppu. 16 Asia Motari Eduskuntatalon edessä. 68 Pyhä työ Täysmittainen kansalaisuus riippuu työstä, kirjoittaa Tommi Melender. Koirapuisto. 21 Aforismeja ja ajatuksia Hesasta Jan Vapaavuoren Kuukauden Sana. 72 Elokuva Katja Kallio ja Kiitos tilauksestasi. 81 Räty Reetta Räty puolustaa Twitteriä, mutta kaikille vihavirta ei hänestäkään sovi
Rikosta ei voi puolustella, mutta sen tehneelle lapselle pitää antaa uusi mahdollisuus. Pikkulapsivuodet ovat totisesti raskaita, mutta sitten, ihan yhtäkkiä, maailma aukeaa lapselle ja lapsi maailmalle ja tämä jatkuu ja jatkuu aina vaan ja muuttuu koko ajan paremmaksi. Lapset on usein valjastettu esimerkiksi tehokkaamman työnteon tai ajanhallinnan välineiksi. Helsingin Sanomat julkaisi ennen eurovaalien varsinaista äänestyspäivää artikkelin eri puolueiden ehdokkaiden rikostaustoista. Milloin on päiväkotiryhmä liian suuri ja milloin arki menee kohtuuttoman hankalaksi, kun päiväkoti sijaitsee toisella puolella kaupunkia. Syiksi on esitetty nyt jo tuttuja taloudellista epävarmuutta, jäykkää työelämää, ilmastohuolta ja deittailukulttuurin muutosta. Meissä toimittajissa on sellainen piirre, että kiirehdimme kirjoittamaan elämänmuutoksista heti, kun ne sattuvat omalle kohdalle; on muutos sitten lapsi, ensiasunto, remontti tai sairastuminen. Ei tarvitse kuulua Mensaan ymmärtääkseen, että juuri lapsi on se, joka leikkaa omaa vapautta. Aiheet eivät rajoitu ilmastoon. Sonja Saarikosken artikkeli Näkkäläjärvestä alkaa sivulta 22. pääkirjoitus. Täydellisessä maailmassa tyttöjen mahdollisuuksista olisi kiinnostuttu jo niin hyvän aikaa sitten, että erillistä päivää ei edes tarvittaisi. Potkupuvun alta kuoriutuu ihminen, jolla on omia taipumuksia ja taitoja ja joka kysyy aikaisin aamulla, joko saa herätä, mennäänkö skuuttaamaan vai uimaan, ja kun aikuinen vielä miettii vastaustaan, lapsesta on jo varttunut sen ikäinen, että se soittaakin kavereilleen ja painuu ulos näiden kanssa ja tuo sieltä tullessaan palan sellaista maailmaa, josta aikuinen ei vielä hetki sitten tiennyt mitään. Aihe on tietenkin tärkeä ja moni näkemys paikallaan, mutta yhtäkkinen nuorten kaulaan hyppääminen tuntuu yritykseltä sovittaa syntejä ja kiillottaa omaa kilpeä heidän avullaan. Kun etäisyys puuttuu, raivoa voi lipsahtaa liikaa. S yntyvyystilastot ovat olleet syksyn puheenaihe. Näkkäläjärvi sai 15-vuotiaana teiniporukassa tehdystä kissantaposta kovimman tuomion sosiaaliselta medialta – 13 vuotta tuomion ja kärsityn rangaistuksen jälkeen. K U VA : JU H A TÖ R M Ä LÄ . Nimiä ei mainittu, mutta Näkkäläjärvi tunnusti samana päivänä olevansa eläinsuojelurikoksesta ja törkeästä rattijuopumuksesta tuomittu demariehdokas. Niiden kontrasti lapsettomaan elämään on suurin, ja iso muutos ajaa aina ylitulkintoihin. Vaikka pinnalla on sinänsä hyviä uusia oppeja, ankeus vuotaa rivien väleistä. Lapsiaiheisissa uutisissa ankeus on lajityypillisesti suorempaa. Yksi esimerkki tästä on Demarinuorten puheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven tapaus viime keväältä. Ankeus on harvan kolumnin tai artikkelin ääneen lausuttu näkökulma. Tunnustamisesta alkoi anteeksipyytäjän lyöminen. Popmusiikin puolelta vastaava esimerkki on liian nopeasti tehty erolevy. Siinä missä vauvat ovat esteitä vapaudelle, vanhempiin lapsiin on monin paikoin suhtauduttu lähes sateentekijöinä. Kun perjantaina ennen tämän lehden painoon menoa vietettiin kansainvälistä tyttöjen päivää, ympäri sosiaalista mediaa levisi kuvia, joissa kehuttiin päivän ajan johtotehtäviä kokeilleiden tyttöjen näkemyksiä ja mielipiteitä. Kun lapsia ei synny entiseen malliin, syytettyjen penkille on jo ehditty istuttaa jokainen sukupolvi suurista ikäluokista millenniaaleihin. Niklas Thesslund, päätoimittaja | Twitter @niklasthesslund MARRASKUU 2019 IMAGE 5 Riesoja ja pyhimyksiä Ilmiö on harmillinen, sillä lapsen typistäminen vauvaksi on loukkaus kaikkia vauvaiän ohittaneita kohtaan. Tästä pitäisi kirjoittaa enemmän. Siksi lapsia käsittelevät jutut painottuvat pikkulapsivuosiin. Pahimmillaan jalustalle nostamisesta seuraa se, että lapsilta odotetaan aikuisille kuuluvaa käytöstä – kypsää ajattelua ja harkintaa vielä keskentekoisilla aivoilla. Mutta Mikä tahansa kuva on ankea, jos se on rajattu väärin. Kukapa tuollaiseen ruljanssiin haluasi lähteä. Näkökulmat kuten ”vasta lasten myötä opin ripeäksi työntekijäksi, säästäväiseksi ja suunnitelmalliseksi” ovat lapsijuttujen peruskauraa. Näiden lisäksi yhtenä vaikuttavana tekijänä on pidetty sitä, että media antaa lapsiperheelämästä niin ankean kuvan. Oikeastaan Median lapsuuskuvasta puuttuu juuri keskikohta, sillä myös myöhäislapsuus on viime aikoina ollut paljon esillä. Ilmiö on harmillinen, sillä lapsen typistäminen vauvaksi on loukkaus kaikkia vauvaiän ohittaneita kohtaan.
Ravintoa sielulle, mielelle ja keholle • Sielukas ystävä, joka tukee ja auttaa • Rohkeita näkökulmia henkiseen kasvuun • Kehon ja mielen tasapaino • Arjen psykologiaa • Mystiikkaa Henkisyyden ja hyvinvoinnin erikoislehti. Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vTj:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. vuosikerta, 270. ISSN 0782-3614 pääToiMiTTaja niklas thesslund ToiMiTuspäällikkö sonja saarikoski DiGiToiMiTuspäällikkö Miikka jÄrVinen ToiMiTussihTeeri susanna luikku ulkoasu antti grundstén POSTIOSOITE Image, 00081 A-lehdet KÄYNTIOSOITE Risto Rytin tie 33, Kulosaari, Helsinki PUHELIN (09)?759?61 TWITTER @imagelehti SÄHKÖPOSTI image@a-lehdet.fi, etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi FACEBOOK www.facebook.com/imagelehti Tekijöinä Tässä nuMerossa Jirina Alanko, Iida Sofia Hirvonen, Pauliina Holma, Silvia Hosseini, Juha Itkonen, Katja Kallio, Juhani Karila, Kati Kelola, Juuso Koponen, Sanna Lipponen, Jaani Länsiö, Martin Martonen, Tommi Melender, Melissa Mäntylä, Annaliina Niitamo, Oskari Onninen, Timo Pyykkö, Mikko Rikala, Venla Rossi, Reetta Räty, Ruben Stiller, Anton Vanha-Majamaa, Antti Vettenranta ja Juuso Westerlund. joulukuuta 2019. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoi mainen este, kuten lakko tai tuotannolliset häiriöt). Imagen vuosikerta on 12 numeroa. Aikakauslehtien liiton jäsen. numero. 33. KUSTANTAJA A-lehdet Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Mediaopas.a-lehdet.fi REPRO JA SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINATUS Deviz, Pietari 2019 SEURAAVA NUMERO ilmestyy 12. Toimitus ei vastaa tilaa matta lähetetystä aineistosta. T e r ävä a i k a k a u s l e h T i MainosTajaT MEDIAMYYNTI JA MARKKINOINTI mediaopas.a-lehdet.fi TRAFIIKKI Mia Heino asiakaspalvelu ja lehTiTilaukseT INTERNET www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu PUHELIN 09 759 6600 (ma–pe klo 8–17) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan
TOMMI MELENDER (s. Tekijöitä MELISSA MÄNTYLÄ (s. elämämme on rakentamiseen. K U VA T: V EI K KO S O M ER PU R O , M EL IS SA M Ä N TY LÄ ImageIlmot.indd 20 10.10.2019 8:54:35. elämä. Tähän numeroon hän kirjoitti esseen työn pyhyydestä, johon hänet juurrutettiin keskipohjalaisessa kasvuympäristössään. Hän irtisanoutui hiljattain päivätyöstään toimittajana. @venlarossi haastatteli sanataituri Riikka Peloa. Sitten kaikki rikkoutuu. Oikaisu Toisin kuin Imagessa 9/19 väitettiin, Joel Slotten Helsingissä tm-galleriassa lokakuussa avautuneen näyttelyn nimi on Lumpunkerääjä eikä maalauksia. 1992) on intersukupuolinen läskiaktivisti Helsingistä. Hän pitää huonosta markettikahvista ja tilaa pizzaa puhelinlaskuun liian usein. Paloista rakennetaan 2. Pelon romaani Kaikki elävä kertoo marginaalin ihmisistä, joilla ei ole oikeuksia. lukijoilta Lähetä paLautetta! Image.fi image.fi/palaute Sähköposti image@a-lehdet.fi Facebook facebook.com/imagelehti Twitter imagelehti @AnuVilkman Parasta mitä olen lukenut pitkään aikaan: ’En mä sillai mitään harrasta, mitä nyt käyn tuolla jumpassa.’ #jumppatyttö4ever #jumppa @imagelehti @SuviAnneSiimes Kiitos @imagelehti ja @MariaOhisalo kiinnostavasta haastattelusta! Myös kuvat olivat upeita ja jutun tyyliin ja tunnelmaan hyvin istuvia! @TiinaAiraksinen Uusi @imagelehti vaatii huomioni. Tähän numeroon hän kirjoitti seksityöstä Suomessa. 1968) on kirjailija, esseisti ja toimittaja. Cave-viittaus sykähdytti: 1
Avaaja
Olemme myös käytännössä huomanneet Koneella, että kun 90-luvulla meille tuli. Simppeli lähtökohta on, että jos tätä kehitystä ei rajoiteta, elinolosuhteet menevät niin huonoiksi, että on ihan turha yrittää pitää mitään bisnestä pystyssä. TeksTi sonja saarikoski kuva jirina alanko ”Luullaan, että mitä suurempia ambitioita ilmastoasioissa, sitä huonompi elinkeinoelämälle.” Antti Herlin Olet yksi vuonna 2012 toimintansa aloittaneen Climate Leadership Coalitionin, suomalaisen elinkeinoelämän johdosta koostuvan ilmastobisnesverkoston perustajista. MARRASKUU 2019 IMAGE 9 Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin toivoo ripeyttä hallitusohjelmaan kirjattujen ilmastotavoitteiden täytäntöönpanossa. Muistan puhuneeni asiasta naudanlihatuottajille ensimmäistä kertaa 1990-luvun puolivälissä. Mukana ovat Koneen lisäksi esimerkiksi Finnair, Stora Enso ja Fortum. Hänen mukaansa se on myös suomalaisen elinkeinoelämän etu. Milloin havahduit ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeyteen liike-elämän kannalta
Tuntuu, että yksi draiveri viime vaaleissa oli perussuomalaisten pelko. He suunnittelevat erilaisia johdon palkkiojärjestelmiä. ?. Myöhemmin he totesivat, että siitä saattaa tulla lähivuosina heidän ykköstuotteensa. Yksilöt menevät siihen mukaan, eikä se olekaan niin tyhmää. Esimerkiksi Trump tekee suurta hallaa USa:n teollisuudelle, kun hän pitää löysiä ympäristöarvoja autoille ja muuta vastaavaa. Nykyään Hyvinkään-tehtaallamme mitään ei mene kaatopaikalle. Ei mielestäni tarvitse olla suuri ajattelija huomatakseen, että raaka-aineen hyötykäyttö on fiksumpaa kuin kaatopaikalle vieminen. Se, mitä ei käytetä, menee kierrätykseen. Kumman merkityksen ajattelet paina vammaksi ilmastonmuutoksen torjun nassa, yksilön vai yhteisön. On tapana kertoa, että taloudellinen menestys ja ympäristönäkökulma ovat ainakin jossain määrin ristiriidassa keskenään ja että myös yrityksissä talousnäkökohta tulee ympäristöä ennen. Ei voi olla yhtä ilman toista, mutta olemme laumaeläimiä, ja luulen, että jos saa yhteisön toimimaan tiettyyn suuntaan, se on tehokas tapa. Sivutuotteena saimme huomattavan kilpailuedun energiatehokkuudessa ja ymmärsimme pian sen merkityksen. CLC vaati syyskuussa EU:lta nykyistä kunnianhimoisempaa ilmastopoli tiikkaa ja muun muassa selkeämpiä pitkän aikavälin vähennystavoitteita. Ymmärrän tietysti metsäteollisuutta, koska emmehän me myöskään voi lopettaa kaikkea toimintaa. Mutta kun ristiriitaa toistetaan joka paikassa, luullaan, että se on niin. Näetkö, että yritykset ovat poliitikkoja parempia vaatimaan tiukkoja toimen piteitä. Olin pari päivää aikaisemmin kuullut, kuinka vaikeaa esimerkiksi Fortumilla ja Neste Oililla on tehdä Helsingin kanssa yhteistyötä. Talouselämän aktiiviset johtajat suhtautuvat vakavasti tähän asiaan. Jussi Pajusen kanssa ruvettiin keskustelemaan tästä asiasta: mitä jos Helsinki olisi maailman ykköskaupunkien kanssa samassa rivissä eikä nykyistä b-luokkaa. Meillä ei ole vaihtoehtoja, on pakko yrittää. Mitä yrityselämässä voitaisiin mie lestäsi konkreettisesti tehdä, jotta ympäristön kannalta parempia toimin tamalleja saataisiin käyttöön nykyistä nopeammin. Mitä CLC on konkreettisesti saanut aikaan ilmastonmuutoksen torjunnan saralla. Siltä vaikuttaa. Juttelin esimerkiksi kavereiden kanssa Alexander Corporate Financessa. Kaiken kaikkiaan toivoisin ripeyttä hallitusohjelmassa mainittujen hyvien asioiden täytäntöönpanossa. Ei uskallettu ottaa vahvasti kantaa. Jos kuuntelee Pekka Lundmarkia tai eK:n esitystä siitä, millainen ambitiotason pitäisi olla, niin ei tässä talouselämää voi ollenkaan moittia. Entä Suomessa. Varmaan paljonkin. Onko ilmas tokriisin taltuttaminen realistinen tavoite. Sinulla on siis erityyppinen näkemys. Se on lyhytnäköistä ja perustuu pelkoon kannatuksen menetyksestä. Mitä yhtiön muuttaminen käytännössä vaati. Meillä ei ole vaihto ehtoja, on pakko yrit tää.” –?antti herlin ” uudet tuotteet, markkinoiden ylivoimaisesti energiatehokkaimmat hissit, se oli loistava myyntivaltti ja varmaan yksi syy siihen, että kasvoimme esimerkiksi Kiinan suurimmaksi hissinvalmistajaksi. Tänä päivänä hiilijalanjäljen pienen täminen ja energiatehokkuuden lisää minen on Koneen strateginen tavoite. Keskustelimme hiilijalanjälkitai ilmastovaikutuspohjaisesta kannustinjärjestelmästä firmojen johdolle. Miten näet tämän. Ovatko poliitikot vaisuja. Samoihin aikoihin, kun ClC perustettiin, silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö kertoi eK:n kokouksessa, kuinka hienosti suomalainen cleantech toimii. Kiire on kova ja päästöt ja sitä myötä pessimismi kasvavat. Parhaat päivät bisnekselle ovat silloin, kun tapahtuu muutosta. Ihminen pystyy valtaviin juttuihin, kunhan saadaan vauhti päälle. Suomelle merkityksellistä metsäteol lisuutta on pidetty usein jarruna paremmille ratkaisuille. Toinen on varmasti ymmärtämättömyys. Luullaan, että ilmastonmuutos tarkoittaa vähemmän työpaikkoja ja että mitä suurempia ambitioita ilmastoasioissa, sitä huonompi elinkeinoelämälle. Perustimme Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisen kanssa myös pienen yhdistyksen, Smart & Cleanin, joka keskittyy näiden asioiden miettimiseen, ja kaupunkiin saatiin uusi energiastrategia. Nykyään kestävä kehitys kuuluu perusarvoihimme ja meillä on oikeat ihmiset toteuttamassa näitä arvoja. Yhdysvaltain teollisuus muuttui hetkessä Pearl Harborin jälkeen rauhan ajan teollisuudesta sotateollisuudeksi. Kyse on yhtä paljon siitä, miten ison osan ongelmistamme metsäteollisuus voi ratkaista esimerkiksi muovia korvaavilla tuotteilla samaan aikaan, kun metsäluonto toimii hiilinieluna. Kun muu maailma kehittää valtavaa vauhtia ympäristölle vähemmän haitallista teknologiaa, amerikkalaiset firmat ovat riskissä jäädä takamatkalle, kun kotimarkkinat eivät vaadi tehokkuutta. On myös ristiriitaista näyttää hiilikasoja ulkomaisille vieraille ja samalla kertoa cleantechistä. MARRASKUU 2019 IMAGE 10 avaaja Ihminen pys tyy valtaviin juttuihin, kunhan saa daan vauhti päälle. Tuotekehityksessä etsittiin tilankäytön tehokkuutta, ja se onnistuikin. Tässä yksi esimerkki
Se on värikäs, jännittävä, koskettava ja hauska, ja sen voi ahmia vaikka yhdellä istumalla.” – HS 2 9 95 2 7 95 2 9 95 Kietoudu kirjaan Va lik oi m a va ih te le e m yy m äl öi ttä in . 29 95 Kuinka lyödä rahoiksi nousevassa idässä MOHSIN HAMID Maalaispoika taistelee tiensä liikeelämän huipulle riemastuttavassa romaanissa, joka parodioi self help -oppaita. Tyttö ja teeseremonia NORIKO MORISHITA Japanilainen teeseremonia kasvaa elämän oppitunneiksi. Testamentit MARGARET ATWOOD ”Testamentit on monessa mielessä ihastuttava lukuromaani. 32 95 Muistoja tulevaisuudesta SIRI HUSTVEDT Kauan odotettu teos muistoista ja mielikuvituksesta sekä kaiken alla vellovista perusvoimista: seksistä, rakkaudesta ja intohimosta. 32 95 Kaltaiseni koneet IAN MCEWAN Kumouksellinen ja kiehtova romaani kysyy, mikä tekee ihmisestä ihmisen. Image10_kaunovalikoima_230x297.indd 2 11.10.2019 13:34:18. Miehet minun tilanteessani PER PETTERSON Norjalaisen kärkikirjailijan vavahduttava, psykologisesti tarkkanäköinen romaani miehestä, joka ei osaa päästää toisia ihmisiä lähelleen
Ekasta 17 vuotta, kolme US presidenttiä tavattu. #mielenterveys #terveys Marko Raassina @MarkoRaassina Alexa Lotl rides again . Nasima Razmyar @NasimaRazmyar Varhain eilen aamulla syntyi toinen poikamme. Kiitos Naistenklinikan ammattitaitoiselle henkilökunnalle! Turvallisin mielin lähdemme kotiin ja keskitymme uuteen perheenjäseneen . Data Meitä ja meitä Oheiseen grafiikkaan on visualisoitu Twitter-kohuja vuodelta 2019. Silloin periaate onkin ihan kiva juttu. Tykkäyksiä enemmän kuin uudelleentwiittauksia Uudelleentwiittausten suhde tykkäyksiin . Koko perhe voi hyvin. Twitter-kohuksi on laskettu sellainen twiitti, joka on kerännyt vastauksia vähintään puolet sen saamien tykkäysten määrästä. . Kohun anatomia. Edustettuina on noin 750 eri käyttäjää. Ei niissä juuri kauraa ole, vaan terveydelle vaarallista ja ympäristölle haitallista palmuöljyä. Esimerkiksi kotimaisessa tomaatissa on 100 % kotimaista tomaattia. Kohut näyttävätkin yleensä liittyvän tunteisiin ja identiteetteihin. Timo Haapala @TimoHaapala Huomasin juuri, että ilmeisesti kuka tahansa pääsee kirjoittamaan #wikipedia’an mitä tahansa. Miksei tälle ole alaikärajaa. Noin 5 000 suomalaisten Twitter-käyttäjien twiittiä vuodelta 2019 Jyrki Jalkanen @JyrkiJalkanen Tiedättekö nämä ns. Sanna Ukkola @Sukkola Mielestäni tämä on erittäin ongelmallista. Tyttö on teini-ikäinen ja erityislapsi. Periaatteen idea on, että sitä ei voi muuttaa sen mukaan, miltä nyt sattuu tuntumaan. Ilmastoaktivisti Greta Thunberg, 16, ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi – vastaehdokkaana muun muassa Donald Trump Husu Hussein @husu78 Ensimmäinen valtuuston kokouksessa. Tällaisena hetkenä on tärkeää voida luottaa siihen, että on osaavissa käsissä. Kohussa periaate unohtuu – niin al-Holin naisten kuin keväällä kohun keskelle joutuneen Mikkel Näkkäläjärven kohdalla. Kukin twiitti on kerännyt yhteensä vähintään 100 reaktiota ja vähintään yhden kutakin reaktiotyyppiä (tykkäys, vastaus, uudelleentwiittaus). Onko joku taho, joka niiden sivujen perään ylipäätään katsoo. Tykkäyksiä enemmän kuin vastauksia data Juuso Koponen on informaatiomuotoilija ja tietokirjailija, joka rakastaa tilastoja ja elektronista musiikkia. Mikkel Näkkäläjärvestä kertova artikkeli Periaatteen ihminen alkaa sivulta 22. Unohtuu, että jossain toisessa tilanteessa kohun kohde voisin olla minä. Ehkä näemme, että emme ole niiden kanssa yksin. 25 000 10 000 2 500 1 000 Reaktioiden yhteismäärä 1/1000 1/100 1/10 1/1 1/300 1/100 1/30 1/10 1/3 1/2 1/1 Vastauksia 1/2 tykkäysten määrästä tai enemmän, ”kohu” . Luvut ovat järkyttävän suuria. Liisa Jaakonsaari @ljaakonsaari Suomalaiset lapset ja äidit haettava nopeasti Syyriasta al-Holin kuolemanleiriltä. TW IT TE R ST AT IS TI C S FO R FI N LA N D DATAVISUALISOINTI JUUSO KOPONEN TEKSTI SONJA SAARIKOSKI Twitterissä kohauttavat al-Holin naiset, kauramaito ja Timo Haapalan tietämättömyys Alle on visualisoitu hieman yli 5 000 suomalaisen Twitter-käyttäjän twiittiä vuodelta 2019. Henrik Vuornos @Vuornos Kuinka monta euroa kuukaudessa olet valmis maksamaan "koko Suomen pitämisestä asuttuna". S U O M ITW IT TE R V U O N N A 20 18 , TO P20 S U O M ITW IT TE R IN VA IK U TT A JA T; S O C IA LB A K ER S 20 19 . Aineistoon valikoituneista twiiteistä suurin kohu on syntynyt Liisa Jaakonsaaren twiitistä, jossa hän vaatii, että suomalaiset Isis-taistelijoiden puolisot lapsineen on haettava pois al-Holin leiriltä Syyriasta. #rasismi #suomi #persut Miikka Keränen @MiikkaKeranen Uudelleentwiittaa (RT), jos sinulla on ollut joskus: paniikkikohtaus ahdistuskohtaus masennusepisodi pakkoajatuksia itsetuhoisia ajatuksia Katsotaanpa, kuinka yleisiä nämä asiat ovat. Miksi tässä vitkutellaan. Rikoksia tehneet oikeuden eteen, mutta ny on pelastettava erityisesti viattomat lapset, Markku Huusko @markkuhuusko Tässä @uusisuomi tutkittua tietoa siitä, kuinka paljon Suomessa on rasismia ja kuinka paljon perussuomalaisissa on rasisteja. Valtion perustuslaillinen tehtävä on suojella kansalaisiaan. Aihe on kuohuttava: ihmisten mielissä se linkittyy terrorismiin ja kansalliseen turvallisuuteen, vaikka emme tiedä, ovatko leirin naiset syyllistyneet rikoksiin. LÄ H TE ET : TW IT TE R 20 19 ; LA H TI , PY RY -S A M U LI 20 19 . Aina vaan vauhtia enemmän. Sauli Niinistö @niinisto Kuudes visiitti White Houseen tehty. Tuli minulle osoitettu posti tänne stadin valtuuston, jossa tuo lappu ja hirttoköysi. . Vastausten suhde tykkäyksiin . kaurajuomat yms joita etenkin cityultrahippijengi ihailee ja kiskoo naamaan
Artek Helsinki Keskuskatu 1B 00100 Helsinki Vitra-jälleenmyyjät, vitra.com Eames Lounge Chair Design Charles & Ray Eames 1956 Arvokkaampi puulaji edullisemman hinnalla 1.11.2019 – 31.1.2020.
Merkittävin maa-artisokkaan liittyvä väärinkäsitys on sen kuorimiseen liittyvä vaiva. Mutta eipä ole enää! Opa & Muurikan kestoleivinpaperia voi käyttää yli tuhat kertaa, eikä siihen jää kiinni mikään. Alkujaan Perusta kotoisin oleva maa-artisokka kulkeutui Eurooppaan 1600-luvulla. 14 IMAGE MARRASKUU 2019 14 IMAGE MARRASKUU 2019 ruoka R uma mukula, vaikea kuoria, varmaan jotain sukua latva-artisokalle. Maa-artisokka on niin helppo kasvatettava, että moni madame ja mösjöö sai siitä tuolloin kyllikseen. Toisen maailmansodan aikana Saksa miehitti Ranskan, ja miehityksestä seurasi ruokapula, jonka aikana ihmiset joutuivat kasvattamaan itse merkittävän osan ruuastaan. Täällä sitä käytettiin aluksi lähinnä makeissa jälkiruoissa, mutta myöhemmin myös perunan tapaan. Toinen vaihtoehto on pestä mukulat ja keittää ne kuorineen kypsiksi, perunoiden tapaan (keittoaika tosin on hivenen lyhyempi). Erityisen kiireinen tai laiska kokki voi turvautua myös valmiiseen maa-artisokkasoseeseen, jota myydään kauppojen vihannesosastolla. Myös maa-artisokan englanninkielinen nimi jerusalem artichoke vie harhaan, mutta toinen nimitys, sunchoke, on jo lähempänä. Maa-artisokan maku on mieto mutta hienostunut: siinä on paljon pähkinäistä kermaisuutta ja hiven savuaromia. Ei ihme, että se nimettiin joitakin vuosia sitten Nizzan kuuluisilla perinneruokafestivaaleilla ”kaikkien aikojen keittovihannekseksi”. Hyvän maustamisen jälkeen kukaan ei huomaa eroa. Ensinnäkin: maa-artisokka ei ole sukua heleän vihreälle latva-artisokalle. Väärinymmärretty rumilus K U UK AU DEN HÄR PÄ K E PAAHTAJ AN PARAS KAVERI Tuttu tilanne: paahdettavat kasvikset tai leivonnaiset ovat valmiina uuniin, mutta leivinpaperi on lopussa. Tämän jälkeen kuoreen leikataan viilto ja kypsän maa-artisokan voi puristaa ulos kuorestaan. Ainakin siihen liittyy hämmentävän monta virheellistä käsitystä ja ennakkoluuloa, joista kannattaa hankkiutua eroon mahdollisimman pian. Puhdista käytön jälkeen vedellä. Kestoleivinpaperi 33 x 43 cm Opamuurikka.fi, 5,90 €. On totta, että haarautuva mukula on ikävä kuorittava, mutta miksi vaivautua. Onkohan maa-artisokka vihannesosaston väärinymmärretyin kasvi. Maa-artisokan läheisin sukulainen on nimittäin auringonkukka. Maa-artisokan voi nimittäin mainiosti syödä kuorineen niin paahdettuna kuin keitossa, dipissä, pyreessä tai vaikkapa sipseinä. Iäkkäämpi kansanosa nimittäin yhdistää sen natseihin. Valinta saattoi tosin olla osittain myös poliittinen, sillä erityisesti Ranskassa maa-artisokka kaipaa maineenpalautusta
Niitä saattelee vegaaninen cashew-hollandaise. Jos syöt yhden maa-artisokkaruoan tänä syksynä, syö tämä, kuten tavataan sanoa. Keitä, kunnes kaikki vihannekset ovat kypsiä. Kastikkeen aromi on hieno, mutta tekstuuri hivenen rakeinen. Vaikka Yes yes yesin taso välillä heilahtelee ja luova ilottelu menee ajoittain metsikköön, tehdään täällä selvästi monia asioita juuri oikealla tavalla. Alkudrinkkiä siemaillessa tosin saattaa tulla mieleen, että onkohan tämä kaikki hieman liiankin trendikästä. Ideologiaa ei siis tunnusteta, mikä on ovelaa: kukaan ei saa syytä loukkaantua tai vastustaa mitään. Lisää kanelitanko, perunat ja valkoviini. Pese ja harjaa maa artisokat puhtaaksi, älä kuori. Ja majoneesi, se on varsin erikoinen ilmestys. Kuullota kattilan pohjalla sipuli, inkivääri ja lant tukuutioita margariinissa. Mutta nyt maa-artisokan kimppuun. Omenamehu, valkoviini ja uuni ovat täydellisen talvisopan salaisuuksia. Onko maku turhan mieto, vai onko kastike unohtunut. Paahda niitä uunissa leivinpaperin päällä noin 20 minuuttia, kunnes ne ovat pehmenneet. Vuoden 2018 alussa avattu Yes yes yes on monin tavoin aikansa kuva. Helsinkiläisen kasvisravintola Yes yes yesin ruokalistalta löytyy jopa neljä annosta, joissa on maa-artisokkaa eri muodoissa: vinegrettinä, sipseinä, paahdettuna ja risottoon upotettuna. 2. Pastellinsävyinen sisustus sopii täydellisesti instakuviin ja pienet, jaettavat kasvisannokset super foodeja suosivan kansanosan ruokavalioon. Anna kiehahtaa, lisää appelsiini tai satsumamehu ja tarkista maku. Omena raikastaa kokonaisuutta kivasti, ja parmesaani ja tryffeli tekevät siitä ylellisen aromikkaan ja täyteläisen. Onneksi seuraava annos on oikea napakymppi. Ravintolan verkkosivuilla korostetaan, että ”entisen McDonaldsin tiloihin rakennettu ravintola” vain ”sattuu olemaan” vegetaristinen. Mausta suolalla, fariinisoke rilla ja mustapippurilla. 4. 1. ARVIO MARRASKUUN RESEPTI R avintolan arvioiminen yhden raaka-aineen näkökulmasta on joskus vaikeaa, mutta ei tällä kertaa. Anna viinin kiehua hetki ja lisää sitten katti laan myös kasvisliemi ja omenamehu. Vinkki! Mitä laadukkaampaa omenamehua käytät, sitä paremmalta soppa maistuu. Valitettavasti lehtikaali ei ole hiillosta nähnytkään vaan on jäänyt lötköksi. Annoksen päälle raastettu piparjuuri kuitenkin kohottaa tämänkin ruoan erinomaisen puolelle. Tarjoa keitto esimerkiksi siementen, rapeaksi paistet tujen sienten tai pieniksi tikuiksi leikatun raa’an omenan kanssa. Keitto 500 g maaartisokkaa 2 salottisipulia 150 g lanttua 100 g puikulaperunaa 5 cm pätkä inkivääriä 40 g sinistä Keijumargariinia 1 kanelitanko 1,5 dl valkoviiniä 5 dl kasvislientä 3 dl omenamehua 2,5 dl kaurakermaa 1,5 rkl fariinisokeria 2 tl suolaa ja muutama rouhaisu mustapippuria myllystä 1 rkl hedelmästä puristettua appelsiinin tai satsuman mehua Luksuskeitto paahdetuista maa-artisokista KUVAT TIMO PYYKKÖ. Myös kokonaisena paahdetut maa-artisokat maistuvat mainioilta. MARRASKUU 2019 IMAGE 15 ruoka Yes yes yes sai helsinkiläiset jonottamaan vegeherkkuja. Kirsikka antaa soossille kyllä kivan värin, mutta maun puolesta se ei ole paras mahdollinen pari valkosipulille. Voi olla, etten ole koskaan syönyt yhtä hyvää maa-artisokkarisottoa. Paloittele ne. Kun maaartisokat ovat paahtuneet, puolita ne ja lisää kattilaan. Niinkin vähän aikaa kuin viisi vuotta sitten olisi ollut vaikea kuvitella, että ihmisjoukot jonottavat arki-iltana Helsingin keskustassa kasvisruokaa. Kuori sipulit, lanttu, perunat ja inkivääri. Yes yes yes Iso Roobertinkatu 1, Helsinki Annokset 10–14 € Epätasaista ilottelua Venla Rossi on helsinkiläinen toimittaja, jonka mielestä kaikki vihannekset pitäisi paahtaa. 3. Seuraavaksi vuorossa on hiillostettu lehtikaali maa-artisokkasipsien sekä omenan ja kirsikalla maustetun aiolin kera, eräänlainen paistettu salaatti siis. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Aluksi nautimme friteerattua naurista garum-majoneesin kanssa. Ota kattila pois liedeltä, soseuta keitto sauva sekoittimella ja lisää kerma. Sitäpaitsi Yes yes yesissä kaikki on palvelumuotoiltu loppuun asti, no, ihanaksi. Luovuus on hyvä juttu, mutta rehellisyyden nimissä: jotain rajaa. Olisiko margarita kuitenkin maukkaampi ilman aloe veraa. Luvattua maa-artisokkavinegrettiä emme lautaselta löydä
Aiemmin tehokkuus, tekniikka ja talous nähtiin välineinä hyvinvointiin ja parempaan kaupunkiin. Niitä kaikkia kuitenkin tarvitaan. 16 IMAGE MARRASKUU 2019 nyt nyt Helsingin keskustan merkitys on muuttunut TEKSTI SUSANNA LUIKKU KUUKAUDEN VÄITE Mari Vaattovaara, Helsingin yliopiston kaupunkitutkimus instituutin johtaja: Helsingin keskustan asema on muuttunut, koska kaupunkiseutu on kasvanut. Ponnisteluja siis tarvitaan keskustan kehittämiseksi vaan mitä ne ovat?” Henna Helander, Suomen Ark kitehtiliiton puheenjohtaja: Helsingin keskusta on Suomen arvokkain paikka kulttuurisesti, historiallisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä näyteikkuna maailmalle. Pitäisi kysyä, kenelle rakennamme kaupunkia. Esikaupunkivyöhyke kasvaa nopeammin kuin kantakaupunki, mikä tarkoittaa kantakaupungin aseman suhteellista heikkenemistä. Sitä vahvistaa niin kaupunkikulttuurin noste kuin turismi, joskin samaan aikaan on kehittymässä moninapainen verkostokaupunki. Jaammeko käsitystä ’yleinen etu’. Urbaanien paikallisyhteisöjen ja -keskusten merkitys korostuu, kun asukastoiminta on nousussa ja kaupunginosien identiteetti vahvistuu. Liikenne on saanut keskustelussa liian merkittävän roolin. Nyt niistä puhutaan itseisarvona ja tavoitteena. Lisäksi viime kahdenkymmenen vuoden aikana ainoa tai vähintäänkin dominoiva kaupallisen kehittämisen malli on ollut kauppakeskusten rakentaminen, mikä osaltaan vie voimaa perinteiseltä keskustan kehittämispyrkimykseltä. Pelkkien isojen kaupallisten tilojen sijaan tulisi panostaa sosiaalisesti ja esteettisesti kestäviin ympäristöihin. Yksikeskustainen kaupunki on kansainväliseen tapaan muuttunut monikeskustaiseksi kaupunkiseuduksi. Viiden miljoonan ihmisen maan pääkaupungin on turha kilpailla suuruudella ja wow-arkkitehtuurilla maailman metropolien kanssa. Suunnittelussa tulisi korostaa lapsille ja ilmastolle hyvää Helsinkiä ja sitä, että keskusta on kansakunnan muisti.” Pirjo Tulikukka, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n toiminnanjohtaja: Samaa mieltä eli merkitys on muuttunut. Sallimmeko pikavoitot kapealle ihmisryhmälle pitkäjänteisen, rajoittavankin suunnittelun sijaan. Siksi kaupunkilaisten yhteisöllistä aktiivisuutta on syytä tukea myös keskustassa kaupunkisuunnittelun keinoin.. Tämä merkitys on pysynyt jo yli sadan vuoden ajan. Olennaista on luoda elävä ja käveltävä kaupunkitila ihmisen mittakaavaan. Liikennedebatti on kilpistynyt siihen, kehitetäänkö kaupunkia autoilu, jalankulku, pyöräily vai joukkoliikenne edellä. Ristiriitoja aiheuttaa se, että keskustan kehittämisestä puuttuu palvelujen käyttäjien, tarjoajien ja hallinnon tavoitteita yhdistävä rakenne
Lehdissä se sai kovaa kritiikkiä. Toisinkin voisi olla. Lopputulos oli se, että Helsingin ydinkeskustaa kiertää monikaistainen moottoritieverkosto. Patrik Laine NHLuransa pisimmässä maalittomassa putkessa (Leijonat.com 10.2.2019). com-sivusto Laineen ”dominoinnista” (11.10), Satakunnan Kansa ”2+2-tehoillan namuttelusta” (11.10.). Kaupunki päätti merkitä liikennetutkimuksen tiedokseen ilman sen viemistä päätöksentekoon. Toinen väylä kaartaa Ruoholahden liittymästä Pursimiehenkatua pitkin Punavuoreen pyyhkien tieltään Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon. Lähteenä on käytetty Petri Ruohion pro gradu -tutkielmaa Smith & Polvisen liikennetutkimuksesta (Turun yliopisto, 2018). Mikä mättää. MARRASKUU 2019 IMAGE 17 nyt TEKSTI SUSANNA LUIKKU TEKSTI ANNALIINA NIITAMO KUVITUS MARTIN MARTONEN TEKSTI SONJA SAARIKOSKI TOISINKIN VOISI OLLA Arkkitehtitoimiston havainnekuvaa muistuttava Kansalaistorin ja Töölönlahden alue on yksi 2010-luvun keskustasuunnittelun kulmakivistä. Kolmas väylä halkoo Kluuvin ja Liisankadun. Keskustan edustalle oli suunniteltu vedenalaisia pysäköintitaloja. Yle kirjoittaa Laineen ”hirmuillasta” (11.10.), Leijonat. Keskustan väylät kohtaavat Tervasaaren päälle rakennetussa monitasoliittymässä, josta olisi voinut jatkaa moottoritietä Lahteen asti. Kaupunki kasvoi nopeasti ja helsinkiläisten oli päästävä lähiöistä keskustaan töihin. Pyssyttäjä -Patrik ja paniikkinappula Bilistisiä unelmia Patrik Laineen yksi lempinimi on Wikipedian mukaan Pyhä Patrik. Vuotta myöhemmin kaupunginvaltuusto päätti metron rakentamisesta. On syytä pohtia vakavasti, pitäisikö urheiluraportointi julistaa hätätilaan, sillä tyylejä on vain kaksi: on ja off. Hätätila oli todella käsillä: ”Tällä hetkellä Laine voidaan luokitella pelaajaksi, jolla on selkeät kaksi tyyliä pelaamisessa – on ja off”, Urheiluveikkauksen jutussa sanottiin. Smith & Polvisen suunnitelman ideana oli yhdistää itäja länsiväylä toisiinsa. Vuonna 1968 Helsingin kaupunki tilasi yhdysvaltalaiselta Wilbur Smith Associatesilta ja konsulttitoimisto Pentti Polviselta tulevaisuuden liikennejärjestelyjä pääkaupunkiseudulla esittelevän suunnitelman. Moottoritieunelma toimitettiin kaupunkisuunnitteluviraston liikennetutkimuskomitealle. Patrik Laine saa buuauksia kotipeleissä – onko aika julistaa kauden toinen hätätila. (Urheiluveikkaus.com 9.1.2019). Viimeksi unelma eli maan alla, keskustatunnelissa. Ja nyt hän sitä myös on: Jääkiekkoilija on ollut MTV3:n mukaan ”ilmiömäisessä iskussa” (12.10). Lokakuussa 2019 Patrik Laine nousi NHL:n pistepörssin kärkeen. Auto yleistyi ja symboloi vapautta ja moderniutta kasvavalle keskiluokalle. Pitääkö Patrik Laineesta olla huolissaan. FIKTIOLAATIKKO. Bilistinen suurunelma nostaa aika ajoin päätään. Enää kaupunkisuunnittelijat jännittävät, miten helsinkiläiset ottavat kolossiaalisten kulttuuri-instituutioiden väliin jäävät aukiot ja nurmikentät vuosien mittaan käyttöönsä. ”Patrik Laineen tuska pahenee” (HS 28.10.2018). Videolta näkee hurjan pyssytyksen! Alle vuosi sitten pyssyttäjäpyhimyksen sädekehä näytti niin himmeältä, että muidenkin kuin ikänsä väärin muistavien optikkokäynnistä kieltäytyneiden Burberry-optimistien piti tihrustaa pitkät päällä sumuun nähdäkseen, onko kajastus peräisin kerran niin lupaavasta jääkiekkoilijasta – suomalaisten kansallissankarista! – vai heijastaako syyssateesta kostea asfaltti valoa. Miljoonadiilin saava suomalaistähti tarpoo pimeässä pakkasyössä ilman auringonpilkahdusta (Satakunnan Kansa 30.1.2019). Eduskuntatalon edustan moottoritiesilmukasta lähtee yksi väylä pohjoiseen Töölönlahden yli, josta olisi päässyt Hämeenlinnan moottoritielle. Raitiovaunut esitettiin lakkautettaviksi vuoteen 2000 mennessä
Teoksessa Over Your Fucking Body Teini-esityksellään ihastuttanut Janina Rajakangas haluaa yhdessä Neil Callaghanin kanssa katsoa sanojen taakse kohti uusia mahdollisuuksia olla. Baltic Circle -festivaalilla sen sijaan ei liene yhtään ohjelmanumeroa, joka ei haastaisi perinteisen teatterin määritelmää. 1 1 .–2 1 .12 . Ruu su r uo s k a T ea t t eri T ak om o s s a 30 . O ul u n te a t t er i ss a T eatteria tarvitaan aina”, sanoo Sorin Tšehovin näytelmässä Lokki. H e l s i n g in Ka up u ng in te at t e ri ssa ja 1 . 1 1 . Kohta kymmenenvuotisiaan viettävä, avantgardeen erikoistunut Tulkinnanvaraista-konserttisarja on löytänyt yleisönsä kapeasta marginaalista, jossa kolmisointu edustaa kaupallisuutta ja konserttitalojen tarjonta tunkkaisuutta. ” TEATTERI + Vielä ehtii: Viirus-teatterin löyhästi Dostojevskin Peluriin perustuva Roulettenburg pyörii Jätkäsaaressa 2. Ullis haluaa elää sitä ennen. Itse esitys jää turhan dominoivan videoja äänisuunnittelun varjoon mutta tarjoaa tilaa metapohdinnoille: ehkä sisällöllisesti tyhjähkön teoksen tarkoitus oli tyhjyydellään osoittaa, no, kaiken tyhjyys. Miksi aina pitää ajatella sen sijaan, että voisi olla. a st i Vi h ain e n l esk i 3 1 .1. Tai mitä jos ylipäätään voisi olla vapaasti. ”Tarvitaan uusia muotoja. –1 7.1 1. Teos tarkastelee sukupuolta ”säätilaan verrattavissa olevana siirtymien ja vierailujen näyttämönä”. TEKSTI SONJA SAARIKOSKI TEKSTI JAANI LÄNSIÖ ”Kävelijät, tietä ei ole, silti on käveltävä.” Jos muinainen seinäkirjoitus kelpasi modernistisäveltäjä Luigi Nonon motoksi 1980-luvulla, miksei se toimisi kutsumuksen ja kannattavuuden kanssa kamppaileville nykymuusikoillekin. Toisen version Vihainen leski saa Oulun teatterissa Merja Larivaaran sovituksena. Ohjaaja Anne Rautiaisen Mes tari ja Margarita -esitys veti salit täyteen Kansallisteatterissa. Miten ”muu” voisi olla vapaasti muuta. a st i Balti c C ircle fes t iva a li 1 2 . Emilia Kokon ja työryhmän esitystaideteos how to host something as a cloud on itsenäinen jatko-osa kolmisen vuotta sitten nähdylle Genderfuckille. 18 IMAGE MARRASKUU 2019 nyt MUSIIKKI Lo k ki k a n sa l l i s t ea tte ri s sa 2 8.1 2 . Minna Lindgrenin Vihaisen lesken päähenkilö ei ole mikään Lokin Sorin, joka sanoo: Joskus nuorena minä halusin ruveta kirjailijaksi enkä ruvennut; olen halunnut puhua kauniisti ja olen puhunut inhottavasti… Saateltuaan miehensä hautaan Ullis päivittää tyylin uuteen ja aloittaa erilaisen elämän. marraskuuta asti. Yksi tarina silti on ja pysyy: kehollisuudesta seuraa kuolema. Hyvä kysymys tietysti on, pitääkö, vai onko ajattelun ylivertaisuus vain yksi niistä tarinoista, joita itsellemme kerromme. Lokki on estetiikaltaan sukua sille – ja huomattavasti enemmän Sorinia kuin Trepljovia. Tulkinnanvaraista: A Spectre is Haunting maanantaina 4.11. klo 19 Forum Boxissa, Ruoholahdenranta 3, Helsinki Kiintymyssuhde kommunismiin Säveltäjä Luigi Nono KU VA : N EL LI PA LO M Ä K I, U W A ID U O ZE E, M IT R O H Ä R KÖ N EN , H A R R I H IN K K A. Teatteri Takomon ja Tampereen työväenteatterin mainiossa yhteistyöprojektissa Ruusu ruoskassa kirotaan sitä, miksi ihminen ei osaa olla kuin Ruusutarha. Välillä etenkin Trigorinin ja Ninan vuorovaikutusta katsoessa meinaa unohtua, että Lokki tosiaan on julma komedia. Uudet muodot ovat tarpeellisia, ja jos niitä ei ole, parempi olla ilman mitään”, vastaa Trepljov. HKT:n esitys olisi todennäköisesti kantanut paremmin pienellä näyttämöllä. Vaikka marraskuun konserttia mainostetaan erikoisilla akustisilla ilmiöillä, ohjelman pohjavireessä on enemmän kuin ripaus kantaaottavuutta; jokaista illan säveltäjää yhdistää kiintymyssuhde kommunismiin, Nonolla ja Wolfgang Lesserillä puolueen jäsenkirjaa myöten
kulta lähin tyttöjen kaa iisan keikalle r/h:n pop up –shoppiin. näin vesaa kadulla ja se kysy et mitä kuuluu ni ahdistu in ja lähin loppuv iikoks timon mökille puhuu. zalandopaketti ärrältä MUISTITKO KAURAMAIDON. voitko pliis soittaa sinne kaupungille et saatais se oma parkkiruutu tohon manskulle. jääkaapissa on wingssei ja kombuchaa. vikat muuttolaatikot tuli eilen. TEKSTI SONJA SAARIKOSKI TEKSTI JAANI LÄNSIÖ. MARRASKUU 2019 IMAGE 19 oli aika hateful kävellä 11 sentin parikois monta korttelii ettimäs jotain fuckin autoo. vein e-mersun messeniuksenkadulle ku mun piti lähtee danielin avajaisiin enkä kehdannu mennä sillä koska yksityis autoilu ni otin jonku lime-skootin. ipadin selaushistoriassa oli varusteleka, voitko soittaa heti ku näät tän. voitko kulta hakee mun zalando-paketin ärrältä. Flemarin gentrifikaatiota Keski-Töölöön paennut kolmekymppinen pariskunta kommunikoi kiireen keskellä heippalapuin. calebin taupenvärinen kashmirpaita on eteläpuolen partsilla kuivumassa. muistatko mihin mun gopro on pakattu. moro neutraali kysymys mut osaaks yhtään arvioida et mihin aikaan tuut himaan eli otanko univai erektiolääkkeen. en ite viitti ku se myyjä käytti viimeks sanaa ”mimmi” ja vilkas mun tissejä. kävin korjaamolla tyttöjen kaa lunchilla ja edelleen boring perussafkaa. siilit on muuten sairaan hauskan näkösii vatsahuuhtelussa. se bussikaista on ihan turha kuka ajaa bussilla 2019 anyway. kulta yritä pysyy wokena se on muuttohenkilö ja en tipannu mut annoin sun lounareita ja jonkun vanhaks menneen ale kupongin anton & antonille haha. vein calebin eläinlääkäriin, se oli löytäny mun microdosauskitin pyykkikorista. muista maksaa se osakan reissun thermal spa. pus. ja olitko antanu tippii niille muutto miehille, ne paisko laatikoita. pitäiskö tehä kansalaisalote et siihen tulis antonjoku pizzamesta tai ees mccormickin hummus mössöbuffa
Sakari Piipon tarkasti rajatut mustavalkoiset valokuvat muuttavat yksityiskohdat levollisiksi ja lähes abstrakteiksi sommitelmiksi. Hanna Laura Kaljon kuratoima ryhmänäyttely on osa Tallinna Fotokuu -biennaalin ohjelmistoa. Ryhmänäyttely Let the field of your attention…. Kuvat tulevat lähelle kohdettaan, tallentavat ja näyttävät sen kesken hetken: kasvojen ilmeet välillä sellaisia, joita ei ehkä ole ajatellut muiden huomaavan. Pöydillä ajelehtivia kannettavia tietokoneita ja pahvikahvikuppeja, täytettyjä petoeläimiä ja muovimattojen kuvioita lattioissa. Anna Estarriolan näyttely Hideouts Helsingissä Galerie Anhavassa 31.10.–24.11.2019. Mustavalkoisten valtioneuvostokuvien jälkeen avautuvat toisenlaiset, arkisemmat ja monella tavalla värikkäämmät poliittiset näkymät. Eri ikäisiä ihmisiä raidallisissa trikoopaidoissa, puvuissa ja huppareissa. Teosten erikoisissa olennoissa, niiden toimijuudessa ja kohtaamisissa on läsnä tarkkuus, jolla Estarriola havainnoi ympäristöään, tuttuja käyttäytymismalleja ja vuorovaikutusta. Tallinnassa syyskuussa avautuneen Taidekeskus Kain ensimmäinen näyttely Let the field of your attention…. Ne ovat kulahtaneista äänestyskopeista näkyvien jalkojen sinisiä farkkuja ja säänkestäviä kenkiä. Työskennellessään valtioneuvostossa vuonna 2015 Piippo kiinnitti huomionsa juuri näihin yksityiskohtiin ja ryhtyi tallentamaan ministereitä siinä määrin ei-toivotussa valossa, että seuraavana vuonna valtioneuvosto pyrki estämään kuvien julkaisun. Kokonaisuus toimii hyvin. Anna Estarriolan liikkuvaa kuvaa, ääntä ja kuvanveistoa yhdistävät teokset ovat mielikuvituksellisia ja leikkisyydessään moniulotteisia: virtahepoja, suurisilmäisiä jyrsijänkaltaisia ja valtavia hiuspehkoja. Nyt kohun keskiöön joutuneet kuvat ovat esillä Piipon näyttelyssä Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä Suomen valokuva taiteen museossa. 20 IMAGE MARRASKUU 2019 nyt KUVATAIDE Kiiltäviksi lankattuja nahkakenkiä, huolellisesti sidottuja solmioita ja valkoisia paitoja tummien pukujen alla. Silmälaseja, siististi lyhyeksi leikattuja hiuksia ja valkoisia keski-ikäisiä miehiä. Virtahevon sisällä Siirtymiä ja sisäänpäin kääntymistä Miltä ministeri saa näyttää. soften and spread out Tallinnassa Taidekeskus Kaissa 1.12.2019 saakka. Kuvista välittyy tunnelma siitä, millaista on jaksaa taukojumpasta huolimatta loputtomalta tuntuvien, tilinpäätösten tai hankesuunnitelmien täyteisten kokousten läpi. Ne ovat saaneet rinnalleen myös kuvia kunnanvaltuustoista ja vaaleista. Unohtua hetkeksi ajatuksiinsa, kadottaa katseensa merkityksettömiin yksityiskohtiin ja havahtua taas siihen, että yhteisistä asioistahan tässä on kyse. Lisäksi ne herättävät kysymyksiä toisenlaisista todellisuuksista. Sakari Piipon näyttely Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä Helsingissä Suomen valokuvataiteen museossa 5.1.2020 asti. soften and spread out kehottaa samanaikaisesti sekä valppauteen että sisäänpäin käpertymiseen – kuulostelemaan siirtymää talven pimeyteen ja kylmyyteen. TEKSTI SANNA LIPPONEN KU VA : JJ U SS I TI A IN EN , SA K A R I PI IP PO
Tällä palstalla Image julkaisee etukäteen otteita Janne Vapaavuoren vaalikirjasta Road to Presidentiksi. Löin häntä elinvoimaisen Helsingin puolesta hänen kysyttyä, olenko ajatellut, että tarrautumiseni keskustatunneliin on pohjimmiltaan patologisen seksuaalista ja ilmenee myös halussani nukkua makuupussissa, hakata nyrkkeilypalloa metalliputkella ja kaivaa iltaisin patonkiin reikää. Päätämme maksaa asian selvittämisestä 35 000 euroa Ellun kanoille, jotka maksavat itselleen 15 000 euroa selvityksestä, pitäisikö heidänkin muuttaa nimensä, koska kanojen elinolosuhteita ei ole yrityksen nimessä kyllin tarkasti määritelty, mikä on loukannut kasvavaa osaa helsinkiläisiä. Kustannustoimittajani on aito stadilainen. – Muun Suomen kuoleminen helpottaa presidenttiysprojektiani (jota ei ole). – Takana kolmen tunnin keskustelu pitäisikö ”Hiilineutraali Helsinki 2035” -unelman takia muuttaa HAMin nimi kasvispitoisemmaksi, kun nykyinen nimi kuulemma loukkaa kasvavaa osaa helsinkiläisiä. – Kaikesta huolimatta Stadissa hyvä fiilis ja tekemisen meininki niin kuin aina! Stadilaistunnelin päässä on aina valoa, joka tulee lampusta, jonka avulla kuolinsyytutkija valaisee onnettomuuteen joutunutta linja-autoa täynnä kuolleita demareita. Helsinki 2019! Pakko rakastaa, kun ei voi pormestarina vihatakaan! – Yritän tuoda takaisin keskustatunnelia ehdottamalla, että sinne voisi haudata turhaksi käyneitä maaltamuuttajia sitten kun he ovat rakentaneet kylliksi elinvoimaista, virkeää Helsinkiä, jossa kuoleminenkin on antoisampaa kuin elämän jatkuminen Kainuussa. Tullut taas aika vaihtaa terapeuttia johonkin helsinkiläiseen. Nazi Natsimayer piirteli paperille hitaasti rumaa kukkaa, vaikka olen allerginen piirretyille kukille. Lopulta stadilaiselle kaikki aina järjestyy! – ”Harvinaisen munaton isku!” huusi terapeuttini läppäistyäni häntä lujaa poskelle. MARRASKUU 2019 IMAGE 21 TEKSTI SANNA LIPPONEN Onni on ilmaiseksi ruinaamallaan polkupyörällä tietä ylittävä iloinen vihreä, jonka viimeinen näky on keskustatunneli, jonne vihreä katoaa. Saatekirjeessä lukee ”VITTU MIKÄ NOLLA! VUODEN PASKIN OTSIKKO!”. – Loputonta riitelyä apulaispormestarien kanssa. Tällä näivettymisvauhdilla en joudu seisoskelemaan keskellä Orimattilaa valehtelemassa, että paljon hienoa ja inspiroivaa täällä Orimattilassa, etenkin tuo tyhjä hometalo ja sen eteen asfaltille mädäntynyt vanhus. Tilastokeskuksen tuoreiden maaseutukuolemaennusteiden innoittamana ehdotin, että vastedes Helsinkiin muuttamisesta joutuisi maksamaan. KU VA : JE TR O ST R AV ÉN AFORISMEJ A HESASTA AND AJATUKSIA. Sinnemäen mielestä tuollainen ”kasvattaisi eriarvoisuutta” ja hän ehdotti ”tasa-arvoisempaa mallia”, jossa Helsinkiin muuttajat rankattaisiin heidän elintapojensa mukaan. – Anni Sinnemäki porkkanan kuoressa: iltaisin Anni avaa kotonaan nakkipaketin ja vegenakkipaketin, siirtää nakit vegenakkipakettiin, popsii niitä iltapalaksi ja kertoo nakin palat suusta valuen itselleen, että nämä vegenakit maistuvat yhtä hyviltä kuin oikeat! Esimerkillinen vihreä! – Jos katsoo syvälle keskustatunneliin, keskustatunneli katsoo sinua takaisin, ja se on oikein mukava tunne! – Saan kustannustoimittajaltani pikalähetyksenä Kekkosen Kirjeitä myllystäni -kokoelman julkaistuani kirjoitukseni ”Avoin kirje helsinkiläisille ydinkeskustamme kehityksestä ja vähän kaupungin johtamisestakin”
22 IMAGE MARRASKUU 2019
Mikkel Näkkäläjärven ympärillä alkoi valtava kohu. Sosiaalidemokraattisesta puolueesta rikostausta oli yhdellä, rikosnimikkeitä kaksi: törkeä rattijuopumus ja eläinsuojelurikos. TeksTi sonja saarikoski kuvaT antti vettenranta. MARRASKUU 2019 IMAGE 23 Periaatteen ihminen Viikkoa ennen eurovaaleja Helsingin Sanomat julkaisi jutun eurovaaliehdokkaiden rikostaustoista
Ystävä arveli, että kohu unohtuu viikossa. Oheisessa haastattelussa hän kykenee erittelemään niitä itse rauhallisen analyyttisesti.. toukokuuta lähetetyssä viestissä lukee. Ajatus oli unohtunut vaalikiireeseen. Keskustelijoina on paljon tutkijoita ja muita sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiin syvällisesti perehtyneitä ihmisiä. Siitä minut tuomittiin 30 vuorokauden ehdolliseen vankeuteen. Jatkojuttuja ilmestyi seuraavana päivänä, ja sitä seuraavana. Antti Rinne sanoi, että olisi toivonut Näkkäläjärven kertoneen aikaisemmin. Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professorina työskentelevä Wass tiesi Näkkäläjärven etukäteen. Ryhmästä saattaisi saada uusia näkökulmia Näkkäläjärven tapauksen herättämään, Wassin mielestä poikkeukselliseen ja ylimitoitettuun raivoon. Omakohtainen kokemus vaikeista asioista voi joskus auttaa tekemään parempia päätöksiä. Hän muistaa pohtineensa asiaa liittyessään puolueeseen vuonna 2013, mutta oikeaa hetkeä ei tuntunut löytyvän. Tammi-helmikuun vaihteessa 2019 Näkkäläjärvi sai allekirjoitettavakseen lomakkeen. Silloinkin nuoruuden rikoksista tiesi puolueen aktiiveista vain pari, työntekijöistä ei kukaan. 24 IMAGE MARRASKUU 2019 A luksi viesteihin vastasi kampanjatiimi. Nimiä ei kerrottu mutta puoluetaustat ja rikostyypit kerrottiin. Demareista tuomion saaneita oli yksi, rikosnimikkeitä kaksi. Vaalivideossa hän kävelee saamenpuku päällään kotiseudullaan Inarissa ja reppu selässä Senaatintorilla. Mikkel Näkkäläjärvi oli miettinyt monesti, että nuoruuden rikoksista olisi pitänyt kertoa, puoluejohdolle ja ehkä julkisestikin. 16-vuotiaana sain sakot eläinsuojelurikoksesta: tyhmyys tiivistyi porukassa ja muiden joukossa löin kissaa. nyt kävi semmoinen juttu, että ehdin äänestää sinua ja olen vahvasti sitä mieltä että miten ihminen kohtelee eläimiä kohtelee samoin myös ihmisiä, maanantaina 20. Mie olen politiikassa siksi, että jokaisella olisi mahdollisuus menestyä mutta myös epäonnistua ja saada uusi mahdollisuus, Näkkäläjärvi sanoo videolla. K un Helsingin Sanomien juttu ilmestyi, Näkkäläjärvi oli kampanjoimassa Lapissa. Ilta-Sanomat. Nyt on kyllä pakko kysyä, kun lehdet on täynnä tätä kissajuttua, että mitä ajattelet koko touhusta nykyään. Iltalehti ja Ilta-Sanomat julkaisivat kuvia esitutkintamateriaaleista: Kuolleita kissoja ja sekasortoa – tällaista jälkeä teini-ikäinen Mikkel Näkkäläjärvi kavereineen sai aikaan inarilaisella mökillä. Tutkijana Wassia kiinnosti kohussa erityisesti ristiriita. Kaksi vuotta myöhemmin hän oli jo ehdolla eduskuntavaaleissa. Rikoksista Näkkäläjärvi ei ollut kertonut. Wassista oli myös kiinnostavaa, miten oikeusvaltioperiaate näytti unohtuneen kohussa. Törkeä rattijuopumus ja eläinsuojelurikos. Edellisenä päivänä Helsingin Sanomat oli julkaissut uutisen eurovaaliehdokkaiden rikostaustoista viimeisten 15 vuoden ajalta. Wassin mielestä Näkkäläjärvi pystyi puhumaan hämmentävän rauhallisesti rikoksistaan, niiden syistä ja seurauksista, vaikka kohu hänen ympärillään oli vellonut viimeisen vaaliviikon ajan. Ylivoimaisesti suurin osa käsitteli alaikäisenä tehtyä kissantappoa. Saamelaistaustainen nuori, joka puhuu suurista kysymyksistä selkeästi: ilmastonmuutoksesta, kansainvälisyydestä, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Olet esimerkki siitä, että Suomessa virheensä voi saada anteeksi, hän kirjoitti WhatsAppiin. Syksyllä 2018 hän ilmoitti asettuvansa ehdolle seuraavan kevään eurovaaleissa. Wass on tarkkaillut vaalikampanjoita pitkään. He olivat osallistuneet samaan väittelykilpailuun ja olivat pitäneet yhteyttä silloin tällöin myöhemminkin. Mutta sanoi hän myös: nyt vaan pää pystyyn ja tulta päin, tuntemani Mikkel on hyvä ehdokas ja ihminen. Suostumus ja sitoumus -nimisen lomakkeen kohta kolme oli: Vakuutan myös, että ehdokkaaksi asettuessani olen kertonut minut ehdokkaaksi asettavalle taholle mikäli minulla on rikostuomio tai rikoksiin liittyvä tutkinta käynnissä, joka voi ehdokkuuden myötä tulla julki. K uunnellessaan Mikkel Näkkäläjärven haastattelua Lapin Kansan Viikkoraati-podcastista Hanna Wass ajatteli: onpa kypsää analyysia. Tänään alkaa mediamylläkkä, hän kirjoitti ystävälleen WhatsAppissa kolmen maissa päivällä. Päivää ennen vaaleja Wass teki päivityksen Mikkel Näkkäläjärven podcast-haastattelusta Facebookin Eriarvoisuusvarasto-ryhmään. Ei myöskään muista nuoruuden vaikeista asioista, joista hän Facebook-päivityksessään mainitsi: veljen kuolemasta auto-onnettomuudessa ja vanhempien avioerosta. S DP:ssä huomattiin nopeasti, että Mikkel Näkkäläjärvessä on potentiaalia. Se on muun muassa professori Juho Saaren ylläpitämä avoin ryhmä, jossa keskustelu on Wassin mielestä poikkeuksellisen moniulotteista. Iltalehti. Näkkäläjärvi oli utelias ja halusi oppia kokeneemmiltaan. Hän vaikutti sellaiselta tuoreelta kasvolta, jota kannatusongelmien kanssa kamppaileva sosiaalidemokraattinen puolue tarvitsi. Näkkäläjärven hän oli tavannut ensimmäisen kerran kesällä 2017 Suomi-Areenassa. Siinä SDP:n puoluejohto kysyi eurovaaliehdokkailta taustatietoja. STT. Se, että asioita ajatellaan heti moraalisesta näkökulmasta ilman analyyttista keskustelua, on hänestä ylikuumentuneen yhteiskunnan merkki. Ja niin kuin John Rawls on tietämättömyyden verhoa teoretisoinut: päätöksiä pitäisi tehdä sellaisella periaatteella, että voisi itse olla yhteiskunnan huono-osainen. Hänellä oli käynyt mielessä, että sellainen saattaa tulla, sillä lehti oli tehnyt vastaavan myös eduskuntavaaliehdokkaista. Helsingin Sanomat. Päivityksestä tuli iso uutinen. Paljon oli myös hämmennystä. Illalla kuuden aikaan hän julkaisi Facebookissa päivityksen, jossa kertoi olleensa jutussa mainittu sosiaalidemokraattien ehdokas. Näkkäläjärvi allekirjoitti paperin. Siinä vaiheessa hän oli jo soittanut kampanjaväelle, läheisimmille ihmisille ja puoluejohdolle. Antti Rinteen entinen valtiosihteeri Esa Suominen sanoi, että rehellisyys on varmasti paras vaihtoehto. Hän on mukana Suomen vaalitutkimuskonsortiossa, joka on avoin, vaalitutkimuksesta kiinnostuneiden yliopisto-tutkijoiden yhteistyöverkosto. Vuonna 2016 Näkkäläjärvi valittiin Demarinuorten puheenjohtajaksi ja vuotta myöhemmin Rovaniemen kaupunginvaltuustoon. Hänestä vaikutti siltä, että Näkkäläjärveä koskevassa keskustelussa ei osattu erottaa periaatetta ja rikosta toisistaan. Kampanjassa mukana ollut Ulpu Iivari toppuutteli: pakkoko sitä on kertoa. Viimeisen kampanjaviikon aikataulu oli tiukka ja osa viesteistä niin uhkaavia, että tukiryhmän mielestä Mikkel Näkkäläjärven ei kannattanut lukea niitä itse. Olen tehnyt vuosina 2006 ja 2010 nuoren ikäni raskaimmat virheet, hän kirjoitti. 20-vuotiaana kesällä 2010 hyppäsin humalassa auton rattiin, nukahdin ja ajoin auton metsään. Jos puolusti rangaistuksensa kärsineen ihmisen mahdollisuutta tehdä jatkossa toisin, se tarkoitti kissantapon eikä periaatteen puolustamista. Saatteeksi päivitykseensä Wass kirjoitti: Viikko Mikkel Näkkäläjärven tapausta seuratessa on tuottanut monia konkreettisia havaintoja esimerkiksi sosiaalisista etäisyyksistä. Yle. Näkkäläjärvi oli päättänyt, että on. Miten edustuksellisuus toteutuu, jos ehdokkailta vaaditaan täydellistä nuhteettomuutta?Eiväthän äänestäjät itsekään ole nuhteettomia, Wass pohti. Läpimeno vaikutti mahdolliselta
MARRASKUU 2019 IMAGE 25
Ihan kuin nautinnon hakeminen eläinten rääkkäämisestä olisi jokin meriitti poliittiselle uralle.” ”Siis: jokaisella on ymmärrystä elämän nurjista puolista mutta harva projisoi niitä väkivaltana puolustuskyvyttömiin tai ainakaan käyttää niitä excusena väkivallalle myöhemmin.” Wass oli päättänyt, että vastaa kaikkiin kommentteihin. Sen jälkeen suunnitelmat ovat auki. Ihan kuin nautinnon hakeminen eläinten rääkkäämisestä olisi jokin meriitti poliittiselle uralle.” ”. syyskuuta Mikkel Näkkäläjärvi kirjoittaa vastauksen tekstiviestiin. Ei muuta. Näkkäläjärvi lähti torille. Juuri siksi en kuuntele.” ”Ihmeen paljon tuolla psykopaatilla on puolustajia. Vaalipäivänä 26. Jos en jatka politiikassa, voin tehdä paljon muuta. Mie oon mukana. A sunnossa Helsingin kantakaupungissa on auki Lapin Kansan digiversio. Välimatkat ovat niin pitkät. Hetken hän ehti ajatella: läpi mentiin. ”Tää on äidiltä saatu. Tapa on äidin isältä opittu: hänen luokseen Ranualle ei ollut asiaa, jos lehteä ei ollut luettu. Mutta sitten hän tajusi, että varsinaisen vaalipäivän äänet eivät mitenkään voisi riittää. Se riitti demarien listan neljänteen sijaan. toukokuuta Näkkäläjärvi oli seurannut ääntenlaskentaa perheensä ja läheisimpien tukijoidensa kanssa Stone’sin kabinetissa Keskuskadulla Helsingissä. Lemmenjoelta.” Jääkaapin oveen on kiinnitetty valtiollinen onnittelutervehdys tupsulla ja kultaisella Suomen leijonalla. Ennakkoäänestys oli alkanut neljä päivää ennen kohua ja hänen ydinkannatusseudullaan Lapissa äänestetään muutenkin paljon ennakkoon. Yllä on Makian Muumi-paita. Näkkäläjärvi, 28, oli vielä viikko sitten demareiden nouseva kyky, mutta julkisuuteen tulleet tiedot Näkkäläjärven nuoruuden rikoksista romahduttivat kampanjan, Ilta-Sanomat kirjoitti iltakymmenen jälkeen julkaistussa jutussa. toukokuuta lukee: Elämää on eurovaalien jälkeenkin. Kaulassa riippuu kultainen ketju, ketjussa kultahippu. Nykyinen työ Demarinuorten puheenjohtajana kestää ensi kevääseen. Mikkel Näkkäläjärvi lukee sen joka aamu, oli hän pääkaupungissa, toisessa kodissaan Rovaniemellä tai äitinsä luona Inarissa. Aamupäivällä hän vastaili Facebook-viesteihin, niihin, jotka eivät olleet uhkauksia. Kello yhdeksän aikaan Näkkäläjärvi lähti demarien vaalivalvojaisiin Virgin Oiliin. Silloin Näkkäläjärvi oli jo kotona katsomassa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen finaalia. Se on työministeri Timo Ihmeen paljon tuolla psykopaatilla on puolustajia. Hän tiesi, että joutuisi vastaamaan siellä toimittajien kysymyksiin. Näkkäläjärvi tarjoaa kahvia. Wordiin kirjoitetussa päiväkirjamerkinnässä maanantailta 27. Kun niitä oli jo kymmeniä, hän kirjoitti: ”Eli tällaiseen tekoon syyllistynyt ihminen on tuomittu loppuelämäkseen eikä meidän täällä yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta kiinnostuneiden ryhmässä edes kannata yrittää lähestyä viikon kestänyttä keskustelua muulta kuin yksilön tuomitsemisen pohjalta.” ”Yksilön tuomitseminen?! Otin kantaa kaikkiin jotka syyllistyy henkirikoksiin… oli henki sit ihmisen tai eläimen… Tappamisen vähättely on vaarallista.” L auantai-iltana 7. 26 IMAGE MARRASKUU 2019 Vastauksia alkoi tulla nopeasti. Lehdissä kaikkien aikojen huonoimmaksi tituleerattu Suomen joukkue voitti Kanadan maalein 3–1. Yhteensä hän oli saanut ääniä reilut 10?000. Häpeän mitä olen tehnyt… Olen hyvin pahoillani… Kun äänestyspaikat olivat sulkeutuneet, Näkkäläjärven kasvot näkyivät tv-ruudussa. ”En epäilekään, etteikö Näkkäläjärvi pystyisi analysoimaan tilannetta rauhallisesti. Hän jatkaa: Suoraan sanoen ajattelen näin: Tämä voi olla uuden urani ensimmäinen haastattelu tai viimeinen politiikan haastattelu
Isä muutti pois, aluksi Inarin kylään ja myöhemmin Ivaloon neljänkymmenen kilometrin päähän. Väärä vilkaisu vain, ja teit jo synnin, joka säilyy, joka rankaisee sinua jatkuvasti itsetuhon vihalla ja pyyhkii pois muistosi, sinut. ”No ni siellä on Antin kanssa. Et se oli ihan hienoa ja mun mielestä jopa vähän yllättävää, koska silloin oli hallitusneuvottelut kiivaimmillaan. On aika, se päättyy. Dezs. Kapinoiko hän vanhempiaan vastaan, kun nämä halusivat, että poika pukeutuu saamenpukuun juhlapäivinä vai ajatteliko hän ainoastaan kapinointia. Hän oli kuollut pelastushelikopterissa matkalla Ivalosta Rovaniemelle. Se on otettu Demarinuorten liittokokouksessa Turussa kesällä 2018. Varma kevään merkki: Suomen jääkiekkoliigan pudotuspelit, pian niiden jälkeen alkavat jääkiekon MM-kisat. Hiljattain CNN valitsi järven ympäristön Euroopan kauneimmaksi paikaksi. Jääkaapin ovessa on myös valokuva Näkkäläjärvestä Antti Rinteen kanssa. Vaikuttiko vaari siltä, että halusi jakaa sotamuistoja, vaikka ei koskaan puhunutkaan niistä itse vaan ainoastaan, kun häneltä kysyi. Millä hän tarkoitti: mitä opiskelitte koulussa. Haastattelua edeltävänä päivänä vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela on twiitannut, että hänestä puolueiden ei pitäisi ottaa listoilleen seksuaalirikoksista tuomittuja. ”Se on kans yks asia, mikä omassa kaveripiirissä jakaa mielipiteitä, et käykö sit kattomassa peliä vaan pelin takia vai ajatteleeks sit tämmöstäki myös. Voisin kuvitella, et Rinteellä varmaan muutakin tekemistä kuin soitella jollekin nuorisoliiton puheenjohtajalle ja kysellä, et miten jaksat.” Ennen kohua Näkkäläjärvi mietti monesti, voiko olla yhteiskunnallisessa toiminnassa mukana, jos on tehnyt rikoksen. Juhan Aslak oli ollut ylittämässä tietä, kun auto oli ajanut päin. Niitä pelejä hän käy kaveriporukkansa kanssa katsomassa ympäri Suomen. Kirkas muisto: vaari, joka kävi auttamassa äitiä Juhan Aslakin kuoleman jälkeen. Tervehdykseen on kirjoitettu kaksi runoa. Hän kävi koulunsa 1960-luvulla, aikana, jolloin saamelaislapset erotettiin vanhemmistaan asuntoloihin ja pakotettiin puhumaan suomea. Aamulla kun Mikkel heräsi, isän kotona olivat myös áhkku ja Matti-setä. Harakan valitsema on Paul Celanilta. Helsingin Sanomat tekee uutisen: Paula Vesalan kantaaottava twiitti kerää kiitosta ja haukkuja. Vanhemmat erosivat, kun Mikkel oli alakoulussa. Demarinuorten puheenjohtaja ja puolueen puheenjohtaja tuijottavat toisiaan tiukasti silmiin. Taloon hän muutti vasta 1930-luvulla. Siellä twiitataan joku tärkeä näkemys.”. Isä Aslak Näkkäläjärvi opiskeli Turussa insinööriksi mutta on elättänyt itsensä poronhoidolla. Mikkelin lapsuus oli ”tavallinen inarilaispojan hyvä lapsuus”: isä vei kalaan ja poroaidalle, äidin kanssa keskusteltiin yhteiskunnallisista asioista. Epämääräisempi: jääkiekkokaukalo, jossa ei tarvinnut ajatella mitään. M ikkel Näkkäläjärven punainen kaksikerroksinen lapsuudenkoti sijaitsee Inarijärven rannalla. Jo sitä ennen hän oli seurannut Harakan juontamaa tv-sarjaa 10 kirjaa rahasta, ”kesätöiden jälkeen Inarissa 2010 tai 2011”. Matkalla takaisin hän huomaa Jokerien paidan roikkumassa pakettiauton selkänojaa vasten. Suosikkijoukkue on TPS. Hänen mukaansa se ymmärrettiin väärin. Pari viikkoa myöhemmin Paula Vesala twiittaa, että hänen mielestään viharikoksesta tuomittu ei voi toimia kansanedustajana. ”Jos lähdetään siihen, et jonkun yhden ihmisryhmän oikeutta, vaikka sitten seksuaalirikoksia tehneiden ihmisten oikeuksia asettua ehdolle vaaleissa rajataan, niin aika äkkiä ollaan sit siinä tilanteessa et lähdetään rajaamaan kohta muidenkin oikeuksia”, Näkkäläjärvi sanoo. Et ei halua olla tukemassa toimintaa, jossa on tällasia epäselvyyksiä.” Kotona Näkkäläjärvi poimii eteisestä Suomen Kuvalehden. Varmaan illalla menossa matsiin.” Näkkäläjärvi ei enää käy Jokerien peleissä. Isänäiti Inga Näkkäläjärvi, jota Mikkel kutsui áhkkuksi, eli elämänsä ensimmäiset vuosikymmenet laavussa porojen mukana vaeltaen. Ihmetteli, mutta onhan omilleen muuttaneella 18-vuotiaalla menoja. Marraskuun kuudennen vuonna 2001 Mikkel muistaa tarkasti. Näkkäläjärvi virnistää. Hän sanoi tarkoittaneensa sen kommentiksi perussuomalaisille, jotka vaativat seksuaalirikoksista tuomittujen maahanmuuttajien karkottamista. Näkkäläjärvi sai postauksesta useita kuvakaappauksia. Lipuivatko terät kolmevuotiaana luistellessa leveälle niin, että kaatui, mutta mailaan nojaamalla pysyi hetken pystyssä. Pieni paikallisyhteisö: Inarin kylässä ihmisiä asuu noin 1?000, koko kunnassa noin 7?000. Hän oli isänsä luona. MARRASKUU 2019 IMAGE 27 Harakalta ja valtiosihteeri Pilvi Torstilta. Näkkäläjärvi selaa lehteä. Ei Putin-yhteyksien selviämisen jälkeen. ”Sillonkin kun oli keväällä tää… Kun olin niin sanotusti myrskyn silmässä, niin kyllä se Anttikin kolmena tai neljänä päivänä soitteli ja kysyi, mitä kuuluu ja miten jaksat. Äiti oli työmatkalla Pohjois-Ruotsissa. Puoluekokouksessa vuotta aiemmin Näkkäläjärvi oli kannattanut puheenjohtajaksi Timo Harakkaa, johon hän oli tutustunut eurovaalien alla 2014. Välit Rinteen kanssa ovat Näkkäläjärven mielestä silti ihan hyvät. Hän oli kuitenkin päättänyt mennä kokeilemaan uudestaan keväällä, jos saisi täydet. Sanoiko tuomari oikeudenkäynnin päätyttyä vuonna 2006 todella, että toivottavasti emme tapaa enää näissä merkeissä. Illalla isä yritti soittaa Juhan Aslakille, mutta tämä ei vastannut. Juhan Aslak oli kirjoittanut pitkästä matematiikasta pistettä vaille täydet pisteet. Kannessa on Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapala istuntosalin lehterillä ja teksti: Täällä vartioin minä. Kosztolányia: Ole vilpitön, puhdas, rohkea. Mikkel puhui lapsena saamea isänsä kanssa ja suomea yhteiskuntaopinopettajana työskennelleen äitinsä Outi Korpilähteen kanssa. On paljon epämääräisiä muistikuvia, joista Mikkel ei ole ihan varma: Oliko hän pienenä lapsena käsi kädessä vaarin kanssa mäen päällä katsomassa, kun punaista lapsuudenkotia rakennettiin. Iiris Suomela poisti twiittinsä. Hän opetti Mikkelin käyttämään tietokonetta ennen kuin tämä aloitti koulun ja torui, jos matematiikankokeesta tuli erinomaista huonompi numero. Kirkas laudatur. Setä Oula Näkkäläjärvi on ensimmäinen tuomarinvalan vannonut saamelainen. Klemetti Näkkäläjärvi, Mikkelin isän serkku, on saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja, Mikkelin serkku Pirita Näkkäläjärvi valittiin juuri saamelaiskäräjille. Näkkäläjärvi meni hiljattain naimisiin. M ikkel Näkkäläjärvi on halunnut käydä lounaalla pienessä bistrohenkisessä ravintolassa kotinsa lähellä. Seitsemän vuotta vanhempi isoveli Juhan Aslak oli kiinnostunut strategiapeleistä ja matematiikasta. Tullessaan hänellä oli tapana kysyä: millaista henkistä pääomaa olet kartuttanut tänään. Näkkäläjärvet ovat kuuluisa saamelaissuku. Torstin runon nimi on: Pidä varasi. Kirjoitukset olivat juuri loppuneet. Sisällä on kuva Haapalasta Antti Rinteen kanssa. ”Kova fani. Saamen kieli ei kadonnut. Antti Rinne katsoo yläviistosta. Anna esikuva
28 IMAGE MARRASKUU 2019
Tai eläinsuojelurikoksesta. Ja sitten äidille kotia kertomaan, et mitä on tapahtunut. ”Usein kuulee tän väittämän, et politiikka ei ole enää oikeisto– vasemmisto-kysymys vaan on liberaali–konservatiivi tai kansainvälinen–kansallinen tai jotain muita jakolinjoja. Toisena yönä mukana oli lapio. Ei siitä niin puhuttu, mutta Näkkäläjärvi tiesi, että Kähkösen isä oli kuollut, kun tämä oli 10-vuotias. Yhteiskunnalliset asiat olivat alkaneet kiinnostaa. Ajatus oli, et on tehnyt hirveen virheen ja pilannut kaiken -tyyppisesti. Kaverin vanhemmat olivat poissa kotoa. 15. Inarin kylässä lukiota ei ollut. ”Jotenkin se seuraava aamu kun heräsi siihen, kun poliisista soitettiin. Kissoista ja niiden omistajasta liikkui juttuja kylällä ja kissoja näki toisinaan kaduillakin. Äiti sanoi: menet lukioon. Puhutaan, että yhteiskunta on jakautunut ja puoluekenttä sirpaloituu vaaleissa, mutta esimerkiksi eurovaaleissa lähes 60 prosenttia äänioikeutetuista ei käyttänyt ääntään lainkaan. Teon yksityiskohdat ovat unohtuneet. Tekijät tiedettiin Ivalossa saakka, ainakin samanikäisten poikien keskuudessa. Se johtui varsinkin opettajasta, joka osasi Mitään järkevää selitystä en osaa tekemisillemme keksiä, ehkä se oli vain nuorten järjetön päähänpisto.” ”. Esimerkiksi saamelaiskysymyksissä olisi helppo olla aktiivinen, mutta Näkkäläjärvi ei jaksa osallistua niihin keskusteluihin kovin paljon. Kolme muuta poikaa tulivat sinne; he olivat olleet kissanomistajan mökillä jo edellisyönä. Äärimmäisen vakavalta asialta teko ei kuitenkaan tuntunut. Niitä oli niin paljon. Kähkönen tiesi Näkkäläjärven jo etukäteen, tiesi rikoksestakin. Porukalla päätettiin lähteä taas. Kun hän puhuu vaikeista asioista, kahvikupin kilinä kuuluu pöytää vasten. Kissanomistajan mökille tunkeutunut poikajoukko oli ollut iso uutinen Lapin seudun lehdissä ja siitä oli kirjoitettu myös Kalevassa ja STT:llä. Hän juo paljon kahvia. Lukioaikana juotiin paljon kahvia ja hengailtiin koululla, ei aina kuitenkaan oppitunneilla. Näkkäläjärvi nukkui olohuoneessa. Usein keskustelu oli aika kevyttä. ”Ei voi olla mahdotonta, että osan saisi mukaan.” Näkkäläjärvi keittää taas kahvia. Sillä Näkkäläjärvi löi kissaa. Kaverin luona olin yötä.” Se lukee esitutkintamateriaalissakin. Se oli haettu Näkkäläjärven isän kotoa. Kähkösestä vaikutti, ettei Näkkäläjärveä haittaa; olohuoneessa oli tietokone. Melkein kaikki menivät ammattikouluun. Jääkaapin hurina kuuluu, sanoja ei löydy. Oli muutettava Ivaloon. Näkkäläjärvi muistaa sen tarkasti. Mun mielestä on huolestuttavaa, jos politiikka kilpistyy sellaseen, ettei enää ole keskustelua vasemmisto–oikeisto-kysymyksestä, varallisuuden keskittymisestä ja eriarvoisuudesta.” Näkkäläjärven mielestä on absurdia olla huolissaan vain niiden mielipiteistä, jotka äänestävät. Maanantaiaamuna Helsingin Sanomien jutun julkaisun jälkeen hän pyysi anoppiaan hakemaan Lapin käräjäoikeudesta tuomion, ettei sanoisi mitään, mikä ei pitäisi paikkansa. MARRASKUU 2019 IMAGE 29 Helsingin Sanomien jutun jälkeen Näkkäläjärvi ei käynyt Twitterissä melkein viikkoon. Hän sanoo edistävänsä vähemmistöjen oikeuksia, mutta hänestä vähemmistötaustaiset poliitikot marginalisoivat helposti itse itsensä puhumalla vain vähemmistökysymyksistä. Ne vievät niin paljon aikaa. ”Mitään järkevää selitystä en osaa tekemisillemme keksiä, ehkä se oli vain nuorten järjetön päähänpisto”, Näkkäläjärvi sanoi kuulusteluissa kaksi päivää tapahtuneen jälkeen. syyskuuta vuonna 2008 Yhdysvalloissa kaatui pankki, Lehman Brothers. Kiinnostavia asioita olivat urheilu ja strategiapelit. Jossain vaiheessa Näkkäläjärvi ajatteli sitä itsekin – opiskelu ei pitkään aikaan ollut motivoinut. Miltä Suomi näyttäisi, jos heidän hiljaisuutensa saisi kuulumaan. Kähkönen muistaa, että inarilaisille saatettiin vähän naljailla: tuollaista sitten menitte tekemään. Kähkösen kokemuksen mukaan poikaporukoissa tapahtuvat typerät asiat olivat aika tavallisia. Näkkäläjärvi ei ole varma, mitä mökillä tapahtui. Kämppikseksi tuli samanikäinen Juho Kähkönen. Sitä ennenkään väittelyt eivät kiinnostaneet. Sitä ennen Näkkäläjärvi ei ollut tuntenut ketään ikäistään, jonka perheessä olisi sattunut kuolemantapaus. S yksyllä 2006 poikien tiet erkanivat. Kähkösen ja Näkkäläjärven koti oli kaksio. Se on varmaan eka sellainen selkeä muisto. Kuten veljen kuolemasta. Ivalolaiset ja inarilaiset kilpailivat leikkimielisesti keskenään
Jääkiekkokaukalossa kaikuu, luistin suhisee jäätä vasten. Näkkäläjärvi lupasi ajaa. Lähinnä alaikäisenä tehdystä eläinsuojelurikoksesta; rattijuopumus ei tuntunut kiinnostavan ketään. Idean hän sai työvoimapalveluiden työllistämiskurssilla alkuvuodesta 2011. Kriisiapua ei tarjottu. Rikoksiin voi liittyä lapsen henkilökohtaisia tai kasvuympäristöä koskevia ongelmia.” ”Koska lievien rikosten tekeminen lapsuudessa on tavallista, on Kun kohu oli kovimmillaan, Näkkäläjärvi alkoi kirjoittaa puhelimeensa listaa ihmisistä, jotka tukivat.. Aluksi tuntui, että kaikki tuijottavat kadulla. Rovaniemelle oli vain vähän yli tunnin ajomatka. Helsingin Sanomien Satu Vasantola pohti, millainen kohu olisi syntynyt, jos poikajoukko olisi lyönyt kyytä tai rottaa. Näkyisikö se täälläkin, matkailusta elävässä Inarin kunnassa. Muista puolueista tuli paljon kannustavia yhteydenottoja, myös ihmisiltä, joista Näkkäläjärvi ei olisi uskonut. Nuorena Näkkäläjärvi puhui rikoksistaan vain muutamalle, isoveljen kuolemasta ei kellekään. Nyt kenellekään ei käynyt mitään, ei rattiin nukahtaneelle auton metsään ajaneelle kuopukselle eikä neljälle muulle kyydissä olleelle. Pelkää, että yksin voi jäädä koska tahansa. Vaaleissa ei ole kyse menneisyydestä, vaan tulevaisuudesta. Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Ville Hinkkanen twiittasi monikohtaisen ketjun, ”yleisellä tasolla”: ”Suuri osa lapsista tekee rikoksia. Nyt pohdittiin, mitä yhden yhdysvaltalaispankin pankin kaatumisesta voi seurata. Kirjoitusten jälkeen Näkkäläjärvellä ei ollut tekemistä; ei opiskelupaikkaa eikä työtä. Sen sijaan sanottiin: nyt lähdet heti ulos, vaalityöhön. Joskus luettiin Jussi Halla-ahon blogia ja mietittiin, miten hän tekstejään rakentaa. Tunneilla puhutut asiat jäivät pyörimään Näkkäläjärven mieleen. Median ja julkisuuden pyörityksessä on rankkaa mutta siitä selviää, hän kirjoitti niistä yhteen. Timo Harakka julkaisi Facebookissa kuvan: Äänestän EU-vaaleissa Mikkel Näkkäläjärveä. 30 IMAGE MARRASKUU 2019 havainnollistaa merkittäviä tapahtumakulkuja esimerkkien avulla. Ambulanssista hän soitti äidilleen: älä nyt pelästy, ei ole mitään hätää… Äidin esikoinen oli kuollut auto-onnettomuudessa. Talvella Inarissa kuulee moottorikelkan etäältä. M ökillä Heikkilässä tuulen humina on usein kovin ääni. Neljän kuukauden työttömyyden jälkeen Näkkäläjärvi pääsi Elisan puhelinmyyjäksi Rovaniemelle. Aamulla oli töitä. Yhtenä sunnuntai-iltana kesäkuussa hän oli ystäviensä kanssa Sodankylässä. Vasta entisen tyttöystävänsä kanssa Näkkäläjärvi alkoi puhua. Taantuma oli iskenyt Suomeen vuonna 2009. Nasima Razmyar teki päivityksen, Annika Saarikko puolusti Näkkäläjärveä tämän omalla Facebook-sivulla. Omasta puolueesta kukaan ei sanonut julkisuudessa mitään poikkipuolista. Työllisyys laski kaikissa ikäluokissa, mutta kaikista eniten laski nuorten 15–24-vuotiaiden miesten työllisyys. Tuomas Enbuske kirjoitti Iltalehteen kolumnin, jossa hän mietti kaksinaismoralismia: miksi lihan tehotuotanto ei herätä kriisiä mutta kissantappo tyrmistyttää kaikki. He asuivat Vaasassa, jonne Näkkäläjärvi oli muuttanut opiskelemaan konetekniikkaa. Luokassa kävi paljon vieraita. Poliisin tietoon niistä tulee vain pieni osa. Vähän ajan kuluttua ei enää niin paljon. Edelleen Näkkäläjärvi on sitä mieltä, että työllistämispalveluihin kannattaisi sijoittaa nykyistä enemmän rahaa. Silti vuonna 2006 noin 13 % 15-17-vuotiaista pojista oli epäiltynä vähintään yhdestä rikoksesta.” ”Lastensuojelussa on käytetty käsitettä ’rikoksilla oirehtiminen’, mikä kuvaa hyvin ilmiötä. Julkisuudessakin näkyi toisenlaisia näkökulmia. Olisiko syntynyt. Vieläkin, jos joku läheinen ei vastaa puhelimeen, hän huolestuu. He olivat olleet elokuvajuhlilla; juoneet ja pitäneet hauskaa. K un kohu oli kovimmillaan, Näkkäläjärvi alkoi kirjoittaa puhelimeensa listaa ihmisistä, jotka tukivat. Jutta Urpilainen lähetti monta viestiä. Äidin kanssa vaihdettiin pari sanaa joskus
MARRASKUU 2019 IMAGE 31
32 IMAGE MARRASKUU 2019
Tunnin päästä täällä alkaa SDP:n tulevaisuusfoorumi. Sitä paitsi tuntuisi pahalta kertoa omasta hyvästä äidistään ja sen jälkeen toisen ihmisen eri tavalla menneestä elämästä – aivan kuin kritisoisi toisen perhettä. Hussein al-Taee. Rinne kaivelee taskujaan. Voivatko politiikassa työskennellä esimerkiksi ne 48 prosenttia vuonna 1987 syntyneistä miehistä, jotka ovat syyllistyneet rikokseen 25 ikävuoteen mennessä. Yhdeksi keskustelijaksi Wass on pyytänyt lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen. Nyt on taas vahvistumassa tätä vanhempi ajatus: että yhteisöä täytyy suojella rikoksia tekevältä lapselta. Kohu al-Taeen homovastaisista some-kirjoitteluista alkoi vain vähän Näkkäläjärveä ennen. Stefan Löfven puhuu ensin. Vuonna 2010 tarkastetussa väitöskirjassaan Stadilaispojat, rikokset ja lastensuojelu Pekkarinen kirjoittaa, että lastensuojelun paradigma ja suhtautuminen alaikäisten tekemiin rikoksiin on viime vuosikymmeninä muuttunut. Siitä Näkkäläjärvi ei halua puhua. Poikkeavuutta voidaan suvaita ja siitä voi tulla osa yhteisöä, siihen voidaan suhtautua ristiriitaisesti tai se voidaan tuomita täysin. Hänestä on mukava jutella ihmisille ja nähdä, kun itse edistetyt asiat menevät eteenpäin. Hän aloittaa ruotsiksi: Bästa vänner och kamrater… Puhe alkaa takellella. Valtioneuvoston kanslia on edellispäivänä julkaissut raportin poliitikkojen kohtaamasta vihapuheesta. Stigmatisointi, ekskluusio ja syrjintä ruokkivat turvatonta, eriarvoista yhteiskuntaa. Hän on usein kokenut olevansa keskinkertainen. Politiikasta.fi-verkkolehden tuottaman ohjelman otsikko on: Kuka kelpaa poliitikoksi. Jotenki on ollu tosi surullista ja siitä on nuorten kaa paljon puhuttu, et miten toiset ihmiset voi silti tuomita sut vielä jälkeenkinpäin monien vuosien takasista jutuista niin voimakkaasti ja kohdella niin pahasti ja sanoo ite niin pahasti ja olla niin jyrkkiä mielipiteissään. Yhteisöreaktion seuraukset voi jakaa löyhästi kolmeen luokkaan. Näin syntipukista tulee itse asiassa uhri. Viimeisenä kehittyy etuotsalohko: se, jolla on suurin merkitys päätöksenteossa. Se on heidän asiansa. Näkkäläjärvi ei halua verrata. Mitä hän siitä tietää. Harvoin kyl nuorisoliiton puheenjohtaja pääsee noin kovalle rankingille.” Pari turvamiestä kävelee ohi. Sitä ollaan paljon puhuttu. Näin hän twiittasi Iiris Suomelalle ennen kuin tämä poisti kannanottonsa seksuaalirikoksista tuomituista: Oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu, että teot sovitettuaan ihminen on vapaa ja yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Näkkäläjärvi ei tiennyt niistä aikaisemmin. Podcastissa mietitään, millainen ihminen voi toimia politiikassa. Jotenkin halusin sulle tuoda ilmi sen, et sä oot ihan hirveen jotenki semmonen voima ja tsemppi mun työssä, ku mä mietin meiän nuoria jotka miettii, et kannattaaks edes yrittää ku ne on mokannu. Sellainen, että virheitä ei voi saada anteeksi. Seksuaalirikoksista tuomittuja ei pidä ottaa puolueiden listoille… Viharikoksesta tuomittu ei voi toimia kansanedustajana… Psykopaatilla ihmeen paljon puolustajia… Pekkarisen kanta on selvä: rangaistuksensa suorittanut rikoksen tehnyt ihminen ei enää ole rikollinen. Sitten on Rinteen vuoro. Jan Vapaavuorestakin mainitaan aina pahoinpitelytuomio, jonka hän sai alaikäisenä. Yhden jälkeen he saapuvat. Näkkäläjärvi vilkuilee ympärilleen, näkyisikö Rinnettä tai Löfveniä. Näissä tilaisuuksissa Näkkäläjärvi viihtyy. Tuula Haatainen. Kun Pekkarinen ehtii, hän aikoo tehdä aloitteen alaikäisten rikoksista syytettyjen nimien salaamisesta oikeudenkäyntiasiakirjoissa. Tuomitsemisen potentiaalisia vaikutuksia voidaan verrata René Girardin syntipukki-teoriaan, jonka mukaan yhteisö kanavoi vihansa yksilöön ja lynkkaa tämän, tai ainakin karkottaa keskuudestaan. Aivotutkimuksesta tiedetään, että ihmisen aivot kehittyvät vähintään 25-vuotiaaksi. Tuttuja on paljon, paljon keskusteltavia aiheita. Lemert esittääkin, että kun yhteisön normia rikkonut yksilö suljetaan ulos, poikkeavuudesta tulee helpommin osa hänen identi teettiään myös jatkossa. Ihmiset pudistelevat päätään. Näkkäläjärvi naurahtaa. Pienetkin. Hänellä on äiti, joka pakotti lukioon, vaari, joka tenttasi Suomen ministerien nimiä, isä, jonka kanssa puuhata. Hän puhuu maailman parhaasta pohjoismaisesta yhteiskuntajärjestyksestä, joka on yhdistänyt turvallisuuden vapauteen. Eero Heinäluoma. Liisa Jaakonsaari. Monella tutulla elämä on mennyt eri tavalla. Eikä ihminen ole lapsena valmis. M ikkel Näkkäläjärvi kävelee Clarion-hotellissa Helsingin Jätkäsaaressa ilmoittautumistiskille. Kuuluu huokauksia. Suurin uhka tälle järjestykselle on ihmisten kokema pelko, Löfven sanoo. Se kuvaa, miten yhteisössä reagoidaan odotuksista poikkeavan yksilön toimintaan. ”Se oli sillä rajauksella, että sen aikana tapahtui.” ”Niin joo, toivotaan. ”Onnea meille”, Lindtman sanoo. Vieläkin Inarissa tullaan usein sanomaan, että enpä olisi uskonut, että pääset politiikassa noin pitkälle. Näkkäläjärvi on silti helpottunut, että nyt kaikki tietävät. Väitöskirjassaan Pekkarinen käyttää Lemertin yhteisöreaktion teoriaa. Hänen mielestään al-Taee vaikuttaa muuttaneen näkemyksiään ja ajaa hyviä asioita politiikassa. Et onks niinku mitään sen jälkeen, Lastensuojelussa työskentelevä nainen sanoo Instagramissa lähettämässään ääniviestissä. M arraskuussa Mikkel Näkkäläjärvi menee studioon. ”Tämä ei tee oikeutta Antin ruotsin taidoille. Oikeasti hän on paljon parempi.” ?. Hän ei ollut syrjäytynyt nuori, vaikka toisinkin olisi voinut mennä. Onko nuhteettomuus vaade, se, ettei koskaan ole tehnyt virhettä. Hän kumartuu kohti. Näkkäläjärveä hymyilyttää. MARRASKUU 2019 IMAGE 33 tärkeää, ettei rikoksilla tarpeettomasti leimata ketään.” Yhteydenottoja tuli myös ihmisiltä, jotka olivat tehneet töitä nuorten kanssa. Paljon sosiaalista pääomaa. Puhetta on pakko jatkaa, vaikka kaikkia sanoja näe lukea. Siitä huolimatta Näkkäläjärvi ajattelee, että kohu vahvisti hänen haluaan olla mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Otsat painuvat käsiin. Reaktio voi olla ihailua ja kunnioitusta. ”Voi ajatella, et hyvähän minun on sanoa.” Näkkäläjärvi tervehtii ihmisiä. Tai se voi olla pelkoa, inhoa ja vihaa. Siihen hän on varautunut, että rikokset muistetaan aina. Demokratian periaatteisiin, että jokainen voi asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Stefan Löfven. Antti Lindtman. Jag behöver glasögon… Laseja ei löydy. Jos hän jättäisi kaiken, viesti olisi väärä. Sekä Näkkäläjärvi että Lindtman ovat 60:n eniten Twitterissä vihapuhetta osakseen saaneen poliitikon listalla. Sen on kutsunut koolle Hanna Wass. Politiikassa strategioiden ja asioiden välisten suhteiden hahmottaminen on hänelle helppoa. Pöydällä on nimilappuja vierailijoiden nimillä. Se on politiikassa toimimisen hinta. 1900-luvun lopun vallitseva ajattelutapa oli, että rikoksia tekevää lasta pitäisi auttaa
34 IMAGE MARRASKUU 2019
Summa oli vastikkeellisen joukko rahoituksen ennätys Suomessa. Miksi niin moni välitti ja halusi tukea yritystä?. MARRASKUU 2019 IMAGE 35 TeksTi kati kelola kuvaT pauliina holma Elo–syyskuussa muotibrändi Samuji keräsi ystävil tään yli 200 000 euroa ja säästyi välittömältä konkurssilta
Antamalla esimerkiksi 120 euroa, sai vastikkeeksi kuvittaja Antti Kalevin tekemän Samuji-julisteen. Ensimmäisessä vastikkeeksi saa yrityksen osakkeita. Help a brother out.” Hän sai pyytämänsä sata puntaa. Jutun lopussa esiteltiin oljenkorsi: joukkorahoitus. Tavoite 1?500 euroa, koossa 1?590 euroa. Suurimmille rahoittajille tarjolla oli Helsinki-kierros Liukkaan seurassa Hello Rubyn tapahtumapaikoille. Tänä vuonna Suomessa konkurssihakemuksen on jättänyt keskimäärin seitsemän yritystä päivässä. Jälkimmäisessä yksityishenkilöt lainaavat rahaa yritykselle. Pienin, 25 euron mesenointi oikeutti sisäänpääsyyn ja myyntipaikkaan Samuji-kierrätystapahtumassa kesällä 2020. Kalleimpien vastikkeiden joukossa olivat 700 euron lahjoituksen arvoinen Samujin Tori-laukku sekä 900 euron hintainen Samuji Friends Package, joka sisälsi Samuji Family -jäsenyyden, Samujista kertovan Design With a Kind Mind -kirjan käsinkirjoitetulla tervehdyksellä sekä pääsylipun Samuji Talks Special -tilaisuuteen, jossa Maria Veitola haastattelisi Samu-Jussi Koskea luovasta prosessista sekä kokemuksista suomalaisen muodin kentällä. Kosken avointa ja nöyrää tapaa kertoa tehdyistä virheistä ja yrityksen huonosta kunnosta voi pitää yritysjohdolle epätavallisena. Alan pioneereja on amerikkalainen Kickstarter, jonka kautta rahoitusta keräävät tyypillisesti erilaiset startupit ja edelläkävijäinnovaatiot sekä luovan alan projektit. Kun Mesenaatissa järjestetty kampanja 2. Toisessa ääripäässä ovat minä-projektit. Mesenaatti on lähinnä Kickstarteria, mutta ilman vahvaa startupja teknologiakulmaa. Nyt aika oli loppumassa. Summa ylitti kirkkaasti vastikkeellisen joukkorahoituksen siihenastisen ennätyksen Suomessa. Mesenaatissa raha ei automaattisesti mene sitä eniten tarvitsevalle, kuten ei maailmassa muutenkaan. Se kertoo, että siihen kannattaa sijoittaa ja että se. Molemmista haetaan sijoitukselle tuottoa. Myös kerätyt summat ovat paljon Kickstarteria pienempiä. Se voisi olla Samujin viimeinen keino. Koko tavoitteella päästäisiin lisäksi jatkamaan Samujin syksyn 2019 malliston tuotantoa. Tavoite 3?500 euroa, koossa 2?360 euroa. Miksi juuri Samuji nostatti pelastamisilmiön. Aiemmin esimerkiksi vaatesuunnittelija Anna Ruohonen on kerännyt rahoitusta yrityksensä malliston valmistamiseen Suomessa. Aiemmin heinäkuussa Eläkeyhtiö Ilmarinen oli ilmoittanut hakevansa Samujia konkurssiin maksamattomista eläkemaksuista ja perivänsä siltä noin 160 000 euroa. Oltiin oltu ylioptimistisia, naiivejakin, oppimisprosessia on käyty. Muodin alalta menestyvät etenkin eettisen muodin projektit. Yhä tavallisempaa on myös pyytää vain yksinkertaisesti, niin, rahaa. Samuji sai velkansa Ilmariselle maksettua ja säästyi konkurssilta. Se on ”harvinainen vaatealan yhtiö”, sillä ”se on niittänyt mainetta maailmalla” muotilehti Voguea myöten, ja ”44-vuotias Koski on suomalaisen vaatesuunnittelun supertähti”. syyskuuta päättyi, Samujilla oli kasassa 20?5 155 euroa, jotka se oli saanut 605 mesenaatilta eli tukijalta. 36 IMAGE MARRASKUU 2019 S uomessa on 269 416 osakeyhtiötä, mutta vain yksi, joka on saanut faneiltaan yli 200 000 euroa yhtiön pelastamiseen. Suurimmassa palvelussa, amerikkalaisessa GoFundMe:ssä, pyydetään tukea esimerkiksi lukukausimaksuihin tai vaikean sairauden hoitokuluihin (hautajaisten joukkorahoitus on kasvussa) mutta myös Louis Vuittonin laukkuun. Vastikkeellisessa joukkorahoituksessa antamalleen rahalle saa nimensä mukaisesti jonkin vastikkeen, usein tuotteen, tapahtumalipun tai vaikka pääsyn haluamansa henkilön seuraan eli mahdollisuuden verkostoitua. Jos tarkoituksena on houkutella ammattisijoittajia, taktiikka on yleensä päinvastainen: Yritys pyrkii kaikin keinoin vakuuttamaan, että sillä on tulevaisuus. Niissä kerätään rahaa omien unelmien toteuttamiseen tai tragediasta selviytymiseen. Suurin osa sen kautta noin 150:stä vuosittain toteutetusta kampanjasta kerää rahaa levyntekoon, kirjan kirjoittamiseen tai tee-se-itse-hyväntekeväisyysprojekteihin, usein eläinaiheisiin. Samu-Jussi Kosken viimeinen oljenkorsi -otsikoidussa haastattelussa ”kiltin miehen maineessa” oleva Koski liikuttui kyyneliin yrityksen työntekijöiden mahdollisesta kohtalosta. 26. Rahaa ei ollut, virheitä oli tehty. Silloin yhtiön perustaja ja pääsuunnittelija SamuJussi Koski antoi Helsingin Sanomille laajan haastattelun yrityksen tilasta ja konkurssiuhasta. Vastikkeeksi osallistujille tarjottiin Samujin tuotteita ja tapahtumia. The Guardian kertoi elokuussa teinistä, joka oli hakenut palvelun kautta rahaa Applen AirPod-kuulokkeisiin saatteella: ”I’m desperate for AirPods. Niitä Samujilla ei ollut. Koirien kastraatioja rokotustapahtuma Filippiineillä. Sitä oli kenties jäljellä vain päiviä, jutussa arvioitiin. Esimerkiksi kampanja nimeltä Etelä-Amerikka ilmastonmuutoksen polttopisteessä – tule mukaan edistämään pysyvien ratkaisujen löytämistä Etelä-Amerikan sademetsien pelastamiseen sai kokoon 20 euroa 10 000 euron tavoitteestaan. Yhden naisen a cappella –cover Juha Tapion kappaleeseen: Väsyneet maan. Esimerkiksi Linda Liukkaan ohjelmointikirja Hello Ruby keräsi Kickstarterissa 38?0 747 dollaria eli noin 350?000 euroa (tavoite oli 10?000 dollaria) vuonna 2014. Se kävi kahdeksassa päivässä. Puhuttiin unelmista, sydämellä tekemisestä, hyvän puolella olemisesta. Jutussa kysyttiin, voiko kiltteydellä pärjätä bisneksessä. Lahjoittaja saa vastineeksi hyvän mielen. ”Jos rupeaa tarkkaan analysoimaan, miten paljon niillä (menestyvillä kampanjoilla) vaikutetaan maailmaan, se ei aina mene siltä pohjalta”, Mesenaatin perustajiin kuuluva Pauliina Seppälä kertoo. elokuuta helsinkiläinen muotija lifestylebrändi Samuji käynnisti joukkorahoituskampanjan Mesenaatti-yhteisörahoituspalvelussa. Ja ehkä vielä kiinnostavampana: Mistä kertoo halumme antaa rahaa yritykselle, jonka tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Joukkorahoituksella voidaan tarkoittaa esimerkiksi pääomitusperusteista joukkorahoitusta tai vertaislainaa. Yritykselle, joka ei tuota yhteistä hyvää vaan tavaraa myyntiin. Rahoittajille kerrottiin Mesenaatin sivuilla seuraavaa: Jos kokoon saataisiin minimisumma, Samuji välttäisi välittömän konkurssin. Support Samuji -nimellä lanseeratun kampanjan tavoitteena oli kerätä 400?000 euroa – tai vähintään minimitavoitteen verran, 150?000 euroa. Jos summa jäisi alle 150?000 euron minimin, osallistujat saisivat rahansa takaisin. Artikkelissa kerrottiin, kuinka Samuji on enemmän kuin ”pieni vaateyhtiö”. P unkyhtye Lapinpolthajien Japanin-kiertueen videointi. Kehitysyhteistyöprojektit vetävät yleensä huonommin kuin kissat. Tavoite 3?500 euroa, koossa 1?501 euroa. Minimitavoitteeseen pääsee keskimäärin 60 prosenttia kampanjoista, koko tavoitteeseen 20–30 prosenttia. Samuji ei ole ainoa vaateyritys, joka on hakenut apua Mesenaatista. S amujin pelastuskampanjan voi katsoa käynnistyneen oikeastaan jo paria viikkoa ennen Mesenaatin joukkorahoituksen alkua
Samujin tarinaan kuuluu myös vaivaton kosmopoliittisuus. Koskesta tuli designertaloille tyypillisesti merkkinsä kasvot. On pakko antaa ihmisille mahdollisuus auttaa.” H enkilökohtaisuus ja tunteisiin vetoaminen. Se ei kerro, että tullimaksut tulivat yllätyksenä tai että on velkaa muttei rahaa. Kun Koski perusti oman Samuji-merkkinsä 2009, sillä oli valmis fanikunta. Ja ne kaikki Samujilla on – sillä on tarina, joka sopii mesenoitavaksi. He hakevat tuottoa. Moni osti Marimekon vaatteita nimenomaan koska ne olivat Kosken suunnittelemia. Altavastaajat vetoavat meihin kuluttajiin. Sen jälkeen tuntui siltä, että tää on pakko tehdä. And kindness. Muistan kun monia vuosia sitten olin Manhattanin Lower East Siden hypertrendikkäässä Maryam Nassir Zadehin puodissa, myyjä tuli ihastelemaan kenkiäni. Lopullinen päätös Mesenaatin käyttämisestä osana Samujin rahoitussuunnitelmaa tehtiin Svenfeltin mukaan Helsingin Sanomien jutun julkaisun jälkeen. Samujin arvot on kirjoitettu englanniksi: A love of necessary things, simple functionality. Se ei ole trikoota, raitoja tai suuria kukkia. Samujin toimitusjohtaja Frank Svenfelt näkee haastattelun sävyn Samujin ydinarvojen mukaisena. Suomi oli hyväksytty sivistykseen. Astelema on tuttu: pienen ja hyvän puolella isoja ja pahoja vastaan. The New York Store Bound to Be a Home Base for the Cool Kids New York Magazinen muotisivusto The Cut otsikoi juttunsa Samujin Nolitan-liikkeen avautumisesta 2016. Poikkeus ovat startupit ja tuotelanseeraukset, joissa Kickstarter-henkinen joukkorahoitus on tapa testata niiden menestymisen mahdollisuuksia. ”Me tiedettiin, että meillä on brändi, johon monella ihmisellä on hyvä suhde. Samu-Jussi Koski nousi maineeseen jo työskennellessään Marimekon suunnittelijana ja sen jälkeen taiteellisena johtajana 2000luvun alussa. Aihe ja tarina, joka kasvaa maailmanparannuskertomukseksi. Marimekolla yhä on liike Midtownissa. Silloin Bomfunk MC’sin Freestyler ja Daruden Sandstorm nousivat kansainvälisiksi hiteiksi. MARRASKUU 2019 IMAGE 37 on tehnyt merkittäviä muutoksia, joilla kurssi kääntyy. Mutta se vastaanotto ja feedback, joka tuli varsinkin Samun Helsingin Sanomien haastattelun jälkeen… Fanit, kuluttajat ja muut yritykset ottivat yhteyttä ja halusivat olla mukana. Teimme muutakin kuin kanniskelimme eukkoja. Se sisältää ajatuksen siitä, että Samuji tekee asiat eri tavalla kuin kiivastahtisessa ja kovassa muotibisneksessä yleensä. ”Mä uskon, ja Samu Koski myös, että modernin yrityksen on pakko olla rehellinen ja avoin asioista”, hän sanoo puhelimessa. Mutta Samujin suitsutuksesta Suomeen asti leijuva tähtipöly oli. Ammattisijoittajat eivät yleensä ole pelastamassa yritystä. Samujin liike ei ollut ainoa tai edes ensimmäinen suomalaisen muotibrändin liike Manhattanilla. Näillä menestyy Mesenaatin kaltaisessa joukkorahoituspalvelussa. Samuji on profilotuinut ajattelevien naisten oikeudenmukaisena ja eettisenä brändinä, joka valmistaa laadukkaita ja pitkäikäisiä vaatteita, luo hyvää oloa ja kohottaa naisten itsetuntoa. Verkostot – ennen kaikkea ne. Avoimuus, nöyryys ja kiitollisuus. Sen mallistoja on arvioitu Voguessa, The New York Times kirjoitti siitä, Meryl Streep pukeutui sen jakkuun. Jos yritys tai tuote saa ihmiset liikkeelle, sijoittajatkin on helpompi vakuuttaa. Samuji on ollut jollain sellaisella tavalla seksikäs, johon suomalainen muotibrändi ei tähän mennessä ole pystynyt. Ivana Helsinki avasi lyhytikäiseksi jääneen putiikkinsa jopa samoihin Nolitan kortteleihin 2012. Kuullessaan, että ne ovat Samujin, hän huudahti: Samuji! Oh, I love that brand! (Liike myös myi Samujin tuotteita jonkin aikaa.) Hetki oli verrattavissa siihen, kun kuulin vuosituhannen alussa ensimmäistä kertaa suomalaista popmusiikkia soitettavan julkisilla paikoilla Euroopassa. Kaduillamme ei enää kävellyt vain jääkarhuja. Mutta jos tarkoitus on herättää myötätuntoa joukkorahoitusta varten, Helsingin Sanomien välittämä tarina on juuri oikea
Missä olivat auttajat, kun eräältä meni yritys konkurssiin ja maksamattomia eläkemaksuja alettiin ulosmitata hänen sai raseläkkeestään. (…) Thank you for being there, friends. Mesenaatti.me-yhteisörahoituspalvelussa tuimme juuri vaateyritys Samujia suurella summalla, koska kun maailma kuolee, haluamme pukeutua hautajaisiin paitsi eettisesti, myös haurauttamme elegantisti korostaen, Lehtola kirjoitti Ilta-Sanomissa 28. Vaatteet ovat hänestä myös ajattomia eli pitkäikäisiä. Hän ajattelee, että alan yri tykset voivat muuttaa sitä sisältäpäin suuremmin kuin kuluttajat. syyskuuta julkaistussa kolumnissaan. K ampanja oli menestys, mutta baaripöydissä ja työpaikkapuheissa se myös ärsytti monia. Myös tutkijatohtori Noora Nenonen, 40, ja koulutussuunnittelija AnnSofie Shevlane, 39, osallistuivat kampanjaan, pitkälti samoista syistä. Samujilla oli siis vahva brändi, hyvä tarina – ja mikä kaikkein tärkeintä, paljon sille menestystä toivovia ystäviä. Jos Suomessa haluaa pilkata elämäntapaa, taskuliina on siihen edelleen varmempi valinta kuin mökkiverkkarit. Maksettaisiinko tässä – jos asian ilmaisee kaunistelematta – siis vain omistajat velattomiksi. Ei tule. ”Mieluummin ostan harvemmin mutta laatua.” Oksa liittyi heti Mesenaatin kampanjan avauspäivänä 150 euron tukisummaa vastaavalle Samuji Friend tasolle. We never thought our campaign could move so many of you or that it would lead to such overflow of encouragement, kindness and compassion. Uskomme kuitenkin joukon ja yhteisömme voimaan – yhdessä toimiessa vain taivas on rajana, Mesenaatin kampanjasivulla luki. Sellaiset ihmiset on helppo leimata itseään muita parempina pitäviksi. Se ilkkui aikuisille, jotka ovat nuorten ilmastohädässä hengessä mukana, mutta luonnollisesti vain oman hedonistisen elämäntyylinsä sallimissa puitteissa. Ensimmäisetkin Samujilta ostetut vaatteet ovat edelleen käytössä. Sen 700 euron nahkainen Torilaukku maksaa suurin piirtein saman verran kuin mitä suomalainen käyttää vaatteisiinsa keskimäärin vuodessa, ja siinä ovat mukana sukat ja alusvaatteet. Tällaiset sankarit ovat Suomen kokoisessa maassa aina meidän – oli aikamme kuinka sirpaleina tahansa. ”Lähtökohtaisesti ajattelen, että yrityksen on itse hoidettava lakisääteiset velvoitteensa. Heillä ei ollut lahjoi tukselleen muita odotuksia kuin että se riittäisi siihen, että Samuji voisi jatkaa. Oksa, Nenonen ja Shevlane näkevät kampanjaan antamansa rahan lähinnä lahjana ja hyväntekeväisyytenä. Kaikki kolme kuuluvat Samuji Second Hand ryhmään. Tarvitaan ihmisiä, jotka tarttuvat muita hihasta ja vetävät mukanaan. Asetelmassa tuntui silti olevan jotain väärää. Tukijat – tai kontaktipääoma – , kuten Mesenaatin Pauliina Sep pälä heitä kutsuu, ovat joukkorahoituksen onnistumisen tärkein elementti. Ja ehkä siksi, että kampanjan minimisumma vastasi liki yksi yhteen sitä summaa, jonka yhtiö oli velkaa maksamattomista eläke maksuista. Samujilla on Facebookissa yli 8 000 brändiuskollisen fanin Samuji Second Hand ryhmä, jossa jälleenmyydään vanhojen mallistojen tuotteita. Pidän Samujista (omistan sen vaatteitakin) ja toivon sille kaikkea hyvää. ”Viikon kestänyt jännitys ohi.” ”Hyvä me!” ”Samujin faneissa on voimaa!” Ja Samuji kiitti Facebooksivuillaan: This morning we woke up filled with amazement, gratitude and love. Seppälän mukaan moni ajattelee virheellisesti, että joukko rahoitus on jonkinlainen hedelmäpeli, johon laitetaan kampanja ja katsotaan, tuleeko rahaa. Kaikki toki kertovat toimineensa myös itsekkäästi: lempivaate merkki ei saa kadota. Sellainen ärsyttää. Päätös oli syntynyt heti, kun hän oli lukenut yri tyksen vaikeuksista Helsingin Sanomista. Tärkeintä oli yrittää ja vaikuttaa. Kun tieto loppusummasta jaettiin ryhmässä kampanjan päät tymistä seuraavana aamuna 3.9., kommenteissa jaettiin sydämiä, liekkejä ja taputuksia. ”Ajattelin, että on paljon asioita, joihin voisi laittaa rahaa, min kälaisia arvoja ja ajankohtaisia kampanjoita voisi tukea, kuten että sademetsä palaa”, hän kertoo puhelimessa. Jos he ovat vaikuttajia, sitä parempi. Uusi luku yrityksen tarinaan voitaisiin kirjoittaa yhdessä. Samujia ei myydä suo malaisten suosituimmissa vaatekaupoissa, Prismoissa ja Cittareissa. Mitä orgaanisemmin kaikki tapahtuu, sitä vähemmän masinoidulta kampanja näyttää. Lisäksi Samujin ja Kosken ystäväpiiriin kuuluu laaja joukko muo tialan tekijöitä ja muita vaikuttajia. Mutta taistelu jatkuu. Se tuli Amerikasta. Eksklusiivisuudessaan Samuji on kuin tehty Jyrki Lehtolan kolum nimateriaaliksi. Nenonen ja Oksa ovat tukeneet hyvinä pitämiään asioita aikai semminkin. Eettisyyskin on tärkeää. Nenonen on antanut rahaa luomuvihanneksia kotiin tuovan yrityksen toimintaan. Hän arvelee omista vansa jonkin vaatteen jokaisesta Samujin mallistosta noin vuodesta 2014 alkaen, kun hän ei ollut enää pienituloinen opiskelija. Se ei lopulta silti menestynyt. Ehkä siksi, että niin moni tuttava sinnittelee oman yrityksensä kanssa. 38 IMAGE MARRASKUU 2019 poikkeuksellisen kimaltavaa. Samuji vetoaa eettiseen, ekologista muotia ihailevaan varakkaa seen kaupunkilaiseen. Samujista pitävänä en kuulu siihen joukkoon, jota ärsytti varmasti myös itse brändi: urbaani, kaunis ja suomalaisittain kallis. Maailmalla on esimerkkejä myös sellaisista yritysten joukko rahoituskampanjoista, jotka ovat kääntyneet vihareaktioksi juuri yllä mainitun kaltaisista syistä: Eikö yrityksen pitäisi pärjätä omillaan tai sitten lopettaa. Ilman heitä kampanja ei lähde lentoon. Oksa kuuluu niihin brändin ystäviin, jotka ovat seuranneet Koskea jo hänen Marimekkokautenaan. Kampanjan ääni oli meidän. T anja Oksa, 37, oli yksi Samujia tukeneista. Mulle siinä oli enemmän kyse siitä, että jos ei toimi tässä hetkessä, se on sitten myöhäistä.” Nenonen halusi tuellaan vaikuttaa myös muotibisnekseen, johon hän toivoisi lisää samujimaisia arvoja. Samuji Second Hand ryhmässä Mesenaatin rahamäärän kerty mistä seurattiin hetki hetkeltä hengessä. Muun muassa Maria Veitola, Pipsa Hurmerinta ja Anna Puu osoittivat tukeaan ja jakoivat Support Samuji tunnusta Instagramissa ja Facebookissa. Nenoselle kampanjaan lähteminen ei ollut heti yhtä selvää kuin Oksalle, vaikka hänkin lopulta osallistui heti ensimmäisenä päivänä. Suomalaisista vaatemerkeistä hän voisi kuvitella Samujin lisäksi tukevansa kash. Tiedän, koska olin itse mukana näissä keskusteluissa. Jos joukkorahoitusta johonkin pitää verrata, se on Seppälästä pikemminkin feissausta. Viestinnän asiantuntijatehtävissä työskentelevä Oksa pitää Samu jissa tyylin lisäksi siitä, että vaatteet ovat hänestä kestäviä, laaduk kaita ja valmistettu hyvistä materiaaleista, kuten villasta ja silkistä eikä esimerkiksi polyesteristä
MARRASKUU 2019 IMAGE 39
40 IMAGE MARRASKUU 2019
Svenfeltin mukaan neuvotteluja käytiin tahojen kanssa, jotka tietävät brändin ja näkivät sen arvon nimenomaan brändissä, ”että se on muutakin kuin mitä se on taseessa eli lähellä nollaa tai nolla”. Mesenointi ja lahjoitukset ovat ikiaikainen tapa tukea hankkeita, taidetta ja tiedettä. Jatkaako Samuji. Maksettavaksi tulevat postitukset ja alvit. Joukkorahoittaminen voi olla tällaisen yhteyden luomista ihailtuun tekijään. Mitä seuraavaksi. Se vaatii uskoa, luottamusta ja rakkautta brändiin. ”Moni ehkä halua olla mukana Samujin feenikstarinassa. Juttua varten on haastateltu lisäksi tutkijatohtori Essi Pöyryä Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksesta, Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvista sekä laskentatoimen laitoksen professori Jari Melginiä Aalto-yliopistosta.. Heistä tulee osa tukijoukkoa ja brändin tarinaa – varsinkin, jos tuettu pienpanimo tai muu ponnistaja pääsee lentoon. Erästä brändin hittiä, Chunky beanie -pipoa, myytiin äskettäin vähän käytettynä Samuji Second Hand -ryhmässä 70 euron hintaan. Kun yksi menestyy, siitä hyötyvät muutkin. Samaan aikaan varoja on kiinni liiketilassa ja varastossa. Taiteilijat järjestivät syyskuussa yhtiön hyväksi taidehuutokaupan. Mesenoinnissa on kyse myös siitä, että on varaa antaa. M esenaatin kampanjan päättymisen jälkeen tukituotteiden myynti jatkui vielä hetken Samujin verkkokaupassa. Silloin voi jälkeenpäin kertoa olleensa mukana jo sillä ”bändin ekalla keikalla”, ennen muita. Tuotetta vastaan rahaa antaneet saattoivat ajatella, että Samuji-ostoksella säilyy käytettynäkin hyvä jälleenmyyntiarvo. Oksa on ollut mukana pelastamassa Radio Helsinkiä ja tukenut Mesenaatin kautta musiikkimedia Nuorgamin printtilehden julkaisua vuonna 2013. Mesenaattikin ottaa osuutensa. Summasta saatiin kasaan ”valtaosa”, Svenfelt sanoo. ”Obsessio brändin autenttisuudesta on ollut pinnalla viimeiset 20 vuotta.” Hänen mukaansa kuluttajat tässä ajassa arvostavat brändissä kahta asiaa yli muiden: aitoutta ja intohimoa. Se on helppoa. Ne ovat olemassa itseään suurempaa missiota varten. Lisäksi syys–lokakuussa yritys haki kahdella rahoituskierroksella toimitusjohtaja Frank Svenfeltin mukaan 500 000–600 000 euroa sijoittajilta. Samalla luodaan tarinaa itsestä ja välitetään kuvaa muita syvemmästä ja läheisemmästä brändiyhteydestä. Mesenaatti oli rahoitussuunnitelman yksi osa. Yhteisöön kuuluminen tuottaa arvoa jo itsessään. Kun Stockmannin vaikeudet tulivat ilmi, Facebookiin syntyi Pelastetaan Stocka -ryhmä. Shakespearella, Da Vincillä ja Mozartilla oli mesenaattinsa. Ja jos yritys lopettaisi, ostoksen arvo saattaisi nousta jopa kulttitasolle. Konkurssiuhka Weijon mukaan vain vahvistaa mielikuvaa aitoudesta, validoi brändin autenttisuuden. Rahoittajat ovat siis tälläkin kertaa todennäköisesti olleet ystäviä tai enkeleitä. Kun velat on maksettu, tuotteet on vielä toimitettava Mesenaatin osallistujille. . Ja seuraava mallisto on saatava tuotantoon heti edellisen perään. Samujin pelastuskampanja on ainutlaatuineen kerätyn rahan määrässä, mutta se ei varsinaisesti kerro mitään uutta brändien fanisuhteesta tai kulutuskulttuurista, kulutustutkija Henri Weijo Aalto-yliopistosta kommentoi puhelimessa. Riitti, että antoi parikymppiä. Voitontavoittelun sijaan ne ovat bisneksessä intohimosta, sydämellä luodakseen jotain laadukasta ja kekseliästä. Suurempi on se tarina, jota luodaan”, Weijo sanoo. Samujin kampanjaan osallistujissa oli paljon vakavaraisia suomalaisia naisia, muun muassa mainostoimistossa työskenteleviä muotifaneja. Raha on toissijaista. Somen myötä kuluttajille on tullut tärkeäksi päästä keskustelemaan brändien ja julkkisten kanssa, tulla osallisiksi heidän arjestaan, Weijo sanoo. Kyse oli tavallaan myös isosta myyntikampanjasta. Joukkorahoituspalvelut, kuten Kickstarter, ovat Weijon mukaan kuluttajille keino osoittaa suosiota tällaisille aidoille intohimobrändeille. Sitä edellinen Save Radio Helsinki -liike keräsi mesenointirahaa esimerkiksi Ystäväklubin kautta. Pienten, itselle tärkeiden brändien tukemisen taustalla Oksalla on ärsyyntyminen ostoskeskuksiin, kaikkialla tarjolla oleviin, samoihin ”henkkamaukkarytkyihin” sekä verkkokauppaan, joka hävittää pieniä kivijalkaliikkeitä. Miksei siis Samujinkin estetiikkaa. Samujin kampanjaa voi ajatella myös klubijäsenyytenä. Kanavan pelastamista vaativat muun muassa The National -yhtye, muusikko Henry Rollins ja Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves. MARRASKUU 2019 IMAGE 41 mirneuleisiin erikoistunutta tamperelaista Arelaa. Ja vähän kuin kaikessa kuluttamisessa, samalla voi kertoa identiteetistään ulospäin, tällainen olen. Ylipäätään voi ajatella, että osallistumisessa, kuten kaikessa kuluttamisessa, oli pohjimmiltaan kyse symbolisesta ja emotionaalisesta eleestä. Pelastusoperaatio oli myös tehtävissä talkoohengessä. Me ihmiset emme ole niin loogisia, että arvioisimme brändien laatua Excel-taulukolla, vaan teemme nopeasti luennan, vetoaako brändi vai ei, Weijo sanoo. Samujin hakemat summat eivät ole isoja, mutta pääomasijoittajille yrityksen runsaan kahden miljoonan liikevaihto on liian pieni. Voi olla yksi niistä valituista, jotka voidaan tunnistaa ja nimetä mesenaatiksi. Niinpä viimeinen asia, miltä yritykset – varsinkaan pienet – haluavat näyttää on se, että ne tekevät rahaa. Hyvää ja kaunista on aina haluttu maailmaan. Vaatebisnes vaatii pääomaa: rahaa pitää olla jo ennen kuin sitä alkaa tulla. Stupido-levykauppaakin hän olisi ollut valmis auttamaan, jos olisi pyydetty. Joukkorahoituksessa on oikeastaan kyse vanhasta mallista uusissa kuorissa. Radio Helsinki pelastettiin osakepohjaisella joukkorahoituksella vuonna 2015. ”Itselleni on tosi tärkeää, että pääsen fyysisesti pläräämään esimerkiksi levyjä.” B rändinpelastusoperaatiot eivät ole uusia. Se on todiste siitä, että maailman parasta bisseä – tai eettistä muotia – on tehty täydellä sydämellä, ei rahasta (koska sitä ei todistettavasti ole). Sitä pitää olla, jotta saa malliston tuotteet tehtyä. Se riittää hänen mukaansa siihen, että Samuji pystyy jatkamaan toimintaansa. Ystävät Mesenaatissa antoivat Samujille jo niitä kaikkia. Hän mainitsee yhdysvaltalaistutkimuksen, jonka mukaan osallistujille syntyy intiimiyden kokemus. Se keräsi tavaratalon pelastamiseksi ideoita, jotka se luovutti Stockmannille. Paljon vaikeampaa olisi määritellä summa, jolla Stockan ongelmat ratkeaisivat. Niitäkin varmasti oli, jotka halusivat, että Suomessa säilyisi Samujin kaltainen kotimainen muotibrändi, ja lahjoitus oli samalla tuki koko suomalaiselle muotialalle
42 IMAGE MARRASKUU 2019
Turussa kaikki meni kuitenkin pieleen. MARRASKUU 2019 IMAGE 43 ”Mä jotenki osaan sen homman heittää niin, et siel ollaan hiljaa” Juha Hurme on niin hyvä puhuja, että hän on onnistunut luennoimaan itselleen jopa kirjallisuuden Finlandia-palkinnon. TeksTi juhani karila kuvaT timo pyykkö
Hurme lukee suoraan paperista. Tampereen museopäivät… Juha Hurme, Juha Hurme, Juha Hurme. Tiellä traktori johtaa viiden henkilöauton kolonnaa kuin sorsa poikasiaan. Hurme mulkoilee heitä. Kun tulee Hurmeen vuoro, hän harppoo ihmisten eteen telttailijan univormussaan. Olivat puitteet mitkä hyvänsä, todennäköisesti Hurme lampsii niiden keskelle retkeilyhousuissa ja vaelluskengissä, tukka pystyssä. ”Varmaa on, että ilman von Beckeriä emme istuisi nyt hallintotuomioistuinpäivien seminaarissa vaan olisimme ties millä tuomiopäivillä, koska hän keksi myös sanan hallinto”, Hurme sanoo. ”Ajatus Suomesta syntyi Lauantaiseurassa ruotsiksi kahden promillen kännissä.”. Kirkkaanvihreä ruoho on vasta iskeytynyt maasta läpi. Lopuksi Hurme siteeraa synnyinkotikuntansa Paimion ”kyläoriginellia” August Pyölniittua toteamalla, että hiuksia hoidetaan yleensä paljon suuremmalla huolella kuin järkeä. ”Miettikää sitä”, Hurme komentaa. Juha Hurmeella on yksinkertainen tumma pitkähihainen paita ja harmaat reisitaskuhousut, joita pitelee ylhäällä leveä vyö. Hurmeella on sellainen vaikutus. Suomessa ei ole tapahtumaa tai juhlaa, jonka puhujaksi ei sopisi Juha Hurme. Teatterin ammattilaisena hän osaa paasata selkeästi ja kovalla äänellä. Juha Hurme. Siksi hänen näytelmänsä, kirjansa ja kolumninsa tulvivat historiallisia henkilöitä ja nippelitietoa. K orkein hallinto-oikeus on kutsunut Hurmeen puhumaan sivistyksestä Helsingin yliopiston juhlasaliin. Hurmeen tyylilaji on paasaus. Poimii rullalle käärimänsä puheen taskustaan ja alkaa luennoida jostain puoliksi unohtuneesta kulttuurihahmosta, kuten Daniel Jusleniuksesta tai Agathon Meurmanista. Ylen uutisankkuri, tyylikäs Jussi-Pekka Rantanen, juontaa. Se ei johdu hänen muuntautumiskyvystään. Juha Hurme. Tuleeko mieleen ketään… Juha Hurme. Nykytaidemuseo Kiasmassa Helsingissä juhlitaan ekokriittisen näyttelyn avajaisia. Ihmiset hörähtelevät. K uka voisi tulla puhumaan senioripsykiatreille psykoosista. Juha Hurmeella on vielä vartti aikaa. ”Ajatus Suomesta syntyi Lauantaiseurassa ruotsiksi kahden promillen kännissä.” Kaikki nauravat. Nauraa. Ei kukaan osaisi pitää vanhaa kunnon körttisaarnaa. Mutta hiljaisuus museossa ei johdu tyrmistyksestä. Hänen takanaan on parikymmentä taiteilijaa, heidän keskellään Alma Heikkilä. Hän näyttää kömpineen mikrofonin eteen suoraan teltasta. Osallistujat ovat pukeutuneet moitteettomiin pukuihin ja jakkuihin. Jokaisessa Hurmeen lausumassa virkkeessä on painoa, mutta jotkin sanat hän ääntää niin voimakkaasti, että ne ovat luhistua omaan tiheyteensä. Hänen luentonsa käsittelee Reinhold von Beckeriä, journalistia ja tutkijaa, joka keksi suomen kieleen sanan sivistys. Hurme seisoo parvella aanelonen kädessään. ”Päinvastoin, sukupuuttojen ja sulavien jäätiköiden maailmassa ihmislaji ajautuu vuosi vuodelta yhä rajummin kanssakäymiseen luonnon kanssa.” Yleisö nyökkäilee. Ihan kaikki. Näillä veikoilla oli tapana ”kokoontua lauantaisin jonkun himaan bilettämään ja keksimään yhteisvoimin ruotsinkielisissä humalaisissa keskusteluissa Suomi ja suomalaisuus”. Hän kaivaa taskustaan tupakkavehkeet ja käärii sätkän. Ei kai se ole ihme, jos tilannetaju pettää, tuollaisella metsien jöröjukalla. Puut näyttävät siltä, että lehdet poksahtavat oksiin minä päivänä tahansa. Kun hän puhuu, silloin kuunnellaan. 44 IMAGE MARRASKUU 2019 T ilaisuuden juhlapuhuja, kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme on hetki sitten verrannut taiteilija Alma Heikkilää apinaan. Keräilijöitä, kuten Seppo Fränti. Ihmiset ovat pukeutuneet kauniisiin mekkoihin, tyylikkäisiin bleisereihin ja eksentrisiin yhdistelmiin. On itse asiassa aika hiljaista. Edelliset puhujat ovat käyttäneet madonnamikkiä, elehtineet käsillään ja hakeneet katsekontaktia kuin TED-talkissa. Hurme on sijoittanut Heikkilän itäapinoiden (Catarrhini) lohkoon, joka on osa isoihmisapinoiden (Hominoidea) heimoa. ”Ei puhettakaan, että olisimme vieraantuneet luonnosta”, Hurme jatkaa. Apinavertauskin nauratti, mutta ihmiset hiljenivät heti, kun Hurme jatkoi esitelmäänsä. Teemu Mäki on sonnustautunut ysärihenkiseen verkkapukuun. ”Olen kotoisin Turun tuhatvuotiselta sivistysseudulta ja heittäydyn mieluummin junan eteen kuin alennun käyttämään sä-passiivia…” Hurme paasaa, koska ytimeltään hän on opettaja. Yleisö on hiiskumatta, koska se haluaa kuulla lisää. Korkein hallinto-oikeus haluaa luennon sivistyksestä. Yleisö taputtaa. No, kenties yhtä Rajaportin saunojaa lukuun ottamatta, mutta siitä lisää myöhemmin. Aula on täynnä kutsuvieraita, kollegoita, taiteilijoita ja perheenjäseniä kuohuviinilasit käsissään. Hän jatkaa, että Beckerin oppilaita olivat muun muassa Elias Lönnrot, Johan Ludvig Runeberg ja Johan Vilhelm Snellman. Niin, ettei se kuulosta huutamiselta. Hurmeesta on tullut koko kansan kotitonttu, joka loitsitaan paikalle, kun halutaan kuulla merkillisiä anekdootteja Suomen historiasta ja lempeää nuhtelua siitä, miten olemme unohtaneet vaeltamisen terveysvaikutukset ja monikulttuurisen alkuperämme. H uhtikuu, Kurikka. Ei, Hurme sopii joka paikkaan siksi, että kaikki pitävät hänestä. Kukaan ei sano sanaakaan. Seminaarin aihe on Ihmisyys tulevaisuuden kynnyksellä. Pukumies pukkaa toista pukumiestä hihitellen kylkeen
Hurme paljastaa metodinsa Musiikkitalolla. Paulaharju on Hurmeen lempiaiheita. Hurmeen työtahti on silmitön. Hän kirjoittaa näytelmiä ja ohjaa niitä, opettaa, julkaisee proosaa säännöllisesti, vaeltaa – ja puhuu. Sisällä maestroa on vastassa itse Kurikan kunnanjohtaja AnnaKaisa Pusa. Kahdesti. Eli mä pidän puheen, mä teen siit radiokolumnin, sit monologin mun näytelmään, ja sit se ilmestyy mun seuraavaan kirjaan.” Hurme, kestävän kehityksen armoitettu äänitorvi, uusiokäyttää jopa sanansa.. Säätiö on kutsunut Hurmeen juhlapuhujaksi. Hurme tekee puhekeikkoja ahkerasti kahdesta syystä. Ennen kuin varttiakaan on kulunut, hän on kohottanut Paulaharjun kirjallisessa kaanonissa Ernest Hemingwayn rinnalle, sitten ohi. Se ei ole sattumaa. ”Mähän kierrätän parhaassa tapauksessa neljästi mun ajatukset. Hän kertoo, että haastattelulle on aikaa tunti. Hurmeella on musta nahkarotsi, mustat aurinkolasit ja mustat tiukat farkut. Hurme on kasvattanut parran. I. Hurme kertoo ehtivänsä niin paljon siksi, että hän käyttää kaikki tekstinsä moneen kertaan. (Keikoilla Hurmeella ei ole aikaa jaaritella. Hurme on tullut puhumaan Samuli Paulaharjusta, vuonna 1875 syntyneestä kansanperinteenkerääjästä ja kulttikirjailijasta, jonka nimeä kantava säätiö täyttää 20 vuotta. Tilaisuuden juontaa Samuli Paulaharjun Säätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Rinta-Kanto. Tässä jutussa mainittujen puhekeikkojen aikoihin Hurmeella on työn alla muusikko Tuomari Nurmion kanssa monitaiteinen KalevalaFest, johon kuuluvat musiikkialbumi ja festivaali Tavastialla. Virtasesta kertovan näytelmän harjoituksiin. Jos on kuullut Hurmeen puhuvan ja sitten lukee hänen kirjojaan, on mahdotonta olla kuulematta hänen ääntään omassa päässään. Aivan kuin hän haluaisi pääkaupungissa hätkähdyttää retkeilijälookilla, maakunnissa taas urbaanina nykytaiteilijana. Hän sotkeutuu säännöllisesti erilaisiin kulttuurihankkeisiin. ”Hurmeelle on varattu aikaa kaksikymmentä minuuttia, mutta jos hän pääsee hurmokseen, hänhän saattaa puhua kaksikin tuntia”, Rinta-Kanto alustaa. Hänen taktiikkansa on pelmahtaa areenalle viime hetkellä ja livetä paikalta heti, kun haltioitunut yleisö antaa siihen mahdollisuuden.) Hurme tulee suoraan palaverista Tuomari Nurmion kanssa. Toisekseen hän työstää samalla materiaalia kirjoihinsa. Hän on esittänyt työryhmänsä kanssa Paulaharjun kauhunovelleihin perustuvia näytelmiä Pohjois-Lapin erämaissa monena syksynä. MARRASKUU 2019 IMAGE 45 Seisomme Kurikan kampuksen parkkipaikalla. ”Sehän ei meitä haittaa.” Hurme kävelee yleisön eteen. Ensinnäkin hänestä on kiva käydä omituisissa tilaisuuksissa. Siinä, miten tuon kaiken saa mahdutettua yhden ihmisen päiviin, ei ole kyse tehokkaasta organisoinnista vaan puhtaasta laskelmoinnista. Seuraavaksi pitää sännätä AIV-rehun keksineestä A. Pikkureissu, onhan Hurme aiemmin soutanut Kustavista Hailuotoon, mikä on yli puolen Suomen mitta. Kuulemma aurinkosuojaksi, sillä hän aikoo myöhemmin kesällä soutaa Ahvenanmaan ympäri
46 IMAGE MARRASKUU 2019
MARRASKUU 2019 IMAGE 47
Mut hän ei sanonu sitä muille, ni ehkä joku tulkitsi sen niin, et tää on niin skeidaa, et nyt lähti kulttuuriministeriki jo menemään.” Ehkä puhe ei ollut tarpeeksi ylevä niin arvokkaaseen tilaisuuteen, Hurme epäilee. Hurme on kirjoittanut viisi kiitettyä proosateosta, joista viimeisin, Niemi, sai kirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Hurme on kutsuttu Ylen suoraan lähetykseen keskustelemaan eduskuntavaalien juuri varmistuneesta tuloksesta. Mut se meni ihan vituiks. ”Paavo oli sanonu mulle etukäteen, et hänellä on sit aikataulut. Näin mukavissa tunnelmissa on hyvä muistella Turkua vuonna 2013. ”Mä oon niinku puhunu ääneen ne kirjat ja kirjottanu ylös sen oman puheeni. Totta kai kirjallisessa muodossa on omat vaatimuksensa, mut et sielt [puheesta] on tullu tää tarve sotkea alatyylii vähän ylevämpään tyyliin ja heitellä kaikkii anekdoottei, joka on mun mielest ihan filosofinenki viisaus siinä mielessä, että ihmiskunnan historia on aika huvittava, vaik sitä miten päin kattois. Lähetyksessä Hurmeella on yllään sama vaatekerta kuin Kurikassa. Taidekasvatuksen professori Lauri Olavi Routila kysyi, voisiko hän luennoida teatterista yliopistollakin. Hurme pahoittelee tiukkaa aikatauluaan. Vartin kuluttua ilmoituksestaan hän kuuntelee yhä ihmisiä, nyökkäilee ja aloittaa vastauksensa tavaramerkiksi muodostuneella huudahduksellaan: ”Kuule…!” Ihmiset jonottavat kärsivällisesti vuoroaan. Puhetulva on katkennut vain kerran, masennusvuonna 2009. ”Mähän en tiedä politiikasta yhtään mitään”, Hurme aloittaa. Kurikka-lehden toimittaja vaatii haastattelua. Pyysalo kirjasi ideat, joita Hurme aivomyrskysi edellä mainittuun AIV-näytelmään. Opetuksen taso oli ”tosi huono”. Niemi on litteroitua Hurmeen puhetta, monologi. Fyysiset ponnituksetkaan eivät jää hyödyntämättä. Myöhemmin Musiikkitalolla kysyn, kuinka Hurme selviytyi maskeerauksesta ilman kuontalon silottelua. Opistolla keksittiin, että akateeminen Hurme voisi pitää luentoja muille kurssilaisille. Hurme laati tiiviin kaksikymmentäminuuttisen esitelmän otsikolla ”Auetkoon epäilyksen rauhaset”. Ne luennot mä otinki sit jo ihan tosissaan.” Siitä se lähti. ”Ihmisellä on vain yksi ääni, ja se on valtavan iso”, Hurme pyörittelee. Mä olin opiskelija, ja yhtäkkii mä sain palkkaa. Nyljettyihin ajatuksiinki mä oon sitä sullonu. Ja oikeestaan toi oivallus oli aika iso.” Hurme tajusi, että hänellä on puhujana auktoriteettia. ”Must se oli hyvä puhe. Mä oon joutunu elää kodissa, jossa mä en saanu olla silleen ku mä oisin halunnu, mis mun ulkonäkööni puututtiin. Kustavi–Hailuoto-reissusta syntyi romaani Nyljetyt ajatukset. Lämpötila laski. ”Se oli ihan mahtavaa. He tuijottavat Hurmetta kuin puolijumalaa. Kaikki teokset ovat syntyneet enemmän tai vähemmän kierrättämällä. Mut heti ku mä paranin, mä aloin taas aukoo päätäni kyllä.” Sairaalareissusta syntyi romaani Hullu. Hänen tukkansa on, jos mahdollista, vielä sekaisempi kuin Pohjanmaalla. ”Mä jotenki osaan sen homman heittää niin, et siel ollaan hiljaa.” Tieto Hurmeen opetuksesta kantautui Jyväskylään. Hurme puhui Daniel Jusleniuksesta, 300 vuotta sitten eläneestä fennofiilistä, jonka mielestä Turku oli maailman johtava kaupunki. Turun kaupunginkirjasto täytti 150 vuotta, mitä juhlistettiin prameilla kemuilla. Tässä vaiheessa Hurme oli jo vaihtanut biologian taidekasvatukseen ja rakensi graduaan 1900-luvun teatterin mullistajista. Tässä vaiheessa Hurme oli jo tunnettu esiintyjä, eikä hän yllättynyt kutsusta. ”Silloin mä vaikenin taktisesti. Mä suostun kaikkiin puuterijuttuihin, mut mun tukkaan ei kajota.” Sanoitko noin Pasilassakin. K urikassa ihmiset piirittävät Hurmeen. Se on ehkä semmonen kammo lapsuudesta. Lisäksi laitos kärsi opettajapulasta. ”Mä oon sanonu pysyvästi, myöskin tuolla, et sille ei voi mitään ”Mähän en tiedä politiikasta yhtään mitään.” J. uha Hurme on puhunut tauotta vuodesta 1986 lähtien. Kaikki haluavat vatkata Hurmeen kättä ja kehua tämän näytelmiä, sanankäyttöä, viisautta, kirjoja. Kirjastotoimenjohtaja tilasi Hurmeelta puheen. K un Kurikka-lehti on saanut haastattelunsa, Hurme lähtee ajamaan Pyysalon kanssa takaisin Tampereelle. Sieltä hän painelee miltei saman tien Helsinkiin. Puheessa Hurme käytännössä perusteli, miksi kirjastoja tarvittiin. Mä oon aina rakastanu sitä, et mun hiukset on ihan miten sattuu. Se on mulle vapautta. Mutta jokin meni pieleen. Järjestävä taho ojentaa läksiäislahjaksi Paulaharjun mukaan nimetyn lautapelin. Kirjastotoimen johtaja oli ihan kauhuissaan.” Hurme ei vieläkään tiedä, mikä meni vikaan. 48 IMAGE MARRASKUU 2019 Toki Hurme on myös tarkka ajankäyttäjä. Hän ei ollut enää ”mikään poikanen” vaan 27-vuotias ja useimpia Voionmaan kurssikavereitaan vanhempi. Tehtävä kauhistutti, mutta Hurme suostui. Oikeastaan voisi sanoa, että Hurme voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon puhumalla. ”Mä en kestä itselläni kristillistä jakausta. Tärkein jäi huomaamatta. Kaikki inhos mua.” Paavo Arhinmäki, silloinen kulttuuriministeri, lähti kesken pois. Ni sitä ei niinku kestäkään, ellei oo humoristi, sitä väkivallan ja epäoikeudenmukasuuden määrää.” Finlandia-palkinnon myöntämisen jälkeen kirjaväki jupisi, että teos ei ole romaani, kuten kilpailun säännöt vaativat, vaan tietokirja. ”Puheen aikana mä huomasin, että juhlayleisön ilmeet muuttu koko ajan yrmeemmiksi. ”Mä huomasin, et muut ei viitti lukee niit kirjoja vaan ne mielellään kuuntelee, ku mä puhun. 1980-luvun alussa Hurme opiskeli Jyväskylän yliopistossa biologiaa, kun sotkeutui paikalliseen ylioppilasteatteriin kurssikaverinsa Aki Sirkesalon houkuttelemana. Hänen on riennettävä pikimmiten Tampereelle. Kurikkaan hän ajeli vuokra-autolla yhdessä kulttuurituottaja Marketta Pyysalon kanssa. Hurme innostui teatterista siinä määrin, että päätti hankkiutua ohjaajakurssille Voionmaan opistoon. Sen joitaki muotoja löytyy mun näytelmästä Suomalaisten puolustus
MARRASKUU 2019 IMAGE 49
50 IMAGE MARRASKUU 2019
MARRASKUU 2019 IMAGE 51
Vuonna 2009 Hurme kärsi masennuksesta, ajautui psykoosiin ja vietti kuukauden suljetulla osastolla Auroran sairaalassa Helsingissä. Häneltä tilattiin körttisaarna. Mut sit vastapainoks muistutin Jeesuksen kiinnostavista piir teistä, häilyvästä sukupuoliiden titeetistä ja taipumuksesta seurustella spurgujen ja prostituoitujen kanssa. ”Puhe on hektinen poikkeuksellinen elämän tilanne”, Hurme kertoo Musiikkitalolla. Oli formaatti kumpi hyvänsä, hän on esiintyes sään itsevarma ja tyyni. Keinot tähän ovat viime vuosi tuhansien aikana kulttuurisesti ketjuuntuneet ja monimutkaistuneet, itse asia on säilynyt samana. Katsotaan, onko siitä mihinkään.” . Kenties erikoisimman puheensa Hurme piti vuosia sitten Turun Messuilla. 52 IMAGE MARRASKUU 2019 tehä, anna sen olla noin. Sitten hän nousee lavalle puhu maan. Hurme laskee paperin ja sanoo, että aikoo ”puhua niin kauan kuin huvittaa, ja jos ei kiinnosta, voi painuu vittuun”. Hurmetta hirvitti, sillä hän ei ollut varma mielenterveytensä lujuudesta. Rentoa tunnelmaa ylläpitää bändi, jossa haitaria soittaa Juice Leski sen ja Eppu Normaalin kanssa levyttänyt Safka Pekkonen. Pian sairaalareis sun jälkeen Kalevalaseura tilasi hänet puhumaan vapaasta aiheesta kekrin kunniaksi. T eatteritausta auttaa selviytymään kiperistäkin esiintymistilanteista. Hurme nousi lavalle ja kysyi, mistä ihmiset haluaisivat kuulla. ”Tonne ylös vaan.” Rajaportin sisäpiha pullistelee väkeä. Parin viikon kuluttua Ylen sivuille ilmestyy kovin tutun oloinen kolumni suomalaisesta saunakulttuurista. ”Näköjään tullu manaaja pai kalle!” Hurme piiloutuu ruokakojun taakse. Hurme puhui suppeasta ja yleisestä suhteellisuusteoriasta. Aitaan nojailee nokialai nen kulttirunoilija Jysky Ihalainen. Ja tähän ihminen vastaa, että voinko kui tenki laittaa geeliä. Hän osoittaa taakseen. TERVE UUSI LEHTI Kaikki ihonhoidosta 9 x 902981-1902 Pal. Et on varaa myös kehitellä sitä hommaa ja jaksaa katella niitä ihmisiä ja aistia sitä ilmapiiriä.” Rajaportilla mies eturivistä kyselee kovaan ääneen, kauanko tätä jaa ritusta pitää vielä kuunnella. Rajaportin henkilökunta on pyytänyt noin kolmen sadan metrin päässä asuvaa Hurmetta tapahtumaan jo kymmenen vuoden ajan, mutta vasta nyt taiteilijan aikatauluista löytyi sopiva rako. ”Maa, ilma ja vesi ovat armottomia kumppaneita. ”Ja siit selvii läpi vaan puhu malla. Et tää on kuitenki se juttu, et mä kehtaan mennä.” K esäkuussa Hurme esiintyy Rajaportin saunalla Tam pereella suomalaisen saunan päivänä. Kun taivaalta alkaa läiskähdellä vesipisaroita, yksi saunojista tarttuu Hurmetta olkapäästä ja ravistaa. Kohtaaminen sattui viime keväänä Tampereen museopäi villä, joilla Hurme oli – yllätys, yllätys – juhlapuhujana. Ku mun tukka on liisteröity, ni mä käyn vessassa ja vedän sen pystyyn. Luen non jälkeen ihmiset tulivat kehu maan, miten Hurme oli avannut heidän silmänsä näkemään maa ilman eri tavalla. Se meni jotenki sillain liian hyvin, et siel ihmiset sai sellasen uskonnollisen elämyksen. Ja niillä on valta ja voima ja iankaikkinen keskinäinen unioni, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tilaisuuden pohjustus jäi puolitiehen, eikä paikalle saapunut Hurme tiennyt, mistä hänen oli tarkoitus esitelmöidä. Siel tultiin oikeesti kiittelemään mua ja kutsumaan mua mukaan tähän uusheränneitten piiriin.” K iasmassa Hurme jatkaa: ”Maa, ilma ja vesi ovat armottomia kumppaneita. ”Puhu mistä vaan”, joku huusi. Niitä on ärsytetty jo ihan tarpeeksi, eivätkä ne aio antaa enää tuumaakaan periksi.” Tunnetko hoidot. Kättelijöitä ja sel kääntaputtelijoita riittää. H urmeella on kaksi tapaa valmistella puhe. vko 2019-47 SYÖ IHO KAUNIIMMAKSI Onko kollageenista hyötyä. Etsimme kuvaajan kanssa autolle paikkaa Pispalan kapeilta kaduilta, kun Hurme tulee vastaan ilman paitaa, pyyhe olkapäällään. Hurme päätti tekeytyä Kalevalaa tutkineeksi kansan runouden professori Väinö Salmiseksi. Yleisö oli yhtä pihalla. Siellä, ahtaassa raossa, hän saa juoda rauhassa yhden oluen. Miltei kaikkia muita päätä pidempi Hurme samoaa paidatta väkijoukon läpi. Mul ei oo tohon mitään kantaa, koska se ei muuta mitään. ”Mä pidin kovan saarnan, jossa mä paljastin, et mä oon ateisti. Hän kirjoitti ja esitti puhe en, jonka Salminen olisi voinut pitää liki sata vuotta sitten. MUKANA LIITE Merkittävimmät ihosairaudet Oireet ja hoito PINTAKUIVUUS POIS! 27 x parhaat kosteuttajat ”Olen sinut arpieni kanssa” Hoida jalkasilsa! Viheliäinen vyöruusu HAE OMASI LEHTIPISTEESTÄ! Upeassa teemalehdessä TUTUSTU TARKEMMIN: LUE.TERVE.FI/IHO-LEHTI kasvojenhoidon tehokkaimmat vinkit!. Niitä on ärsytetty jo ihan tarpeeksi, eivätkä ne aio antaa enää tuumaakaan periksi. Se on nyt avattu. Vielä viisitoista vuotta puheen jälkeen yksi soutumajan yleisössä ollut tuli nykäisemään Hurmetta hihasta ja muistelemaan tämän loistavaa esitelmää universumin rakenteesta. Tällainen näyttely on tämän luonnon kanssa käytävän ratkaisevan neuvottelun mahdollisesti tärkeäkin vaihe. Joko hän kirjoittaa sen sanatarkasti paperille tai laatii sum mittaisen ranskalaisten viivojen listan. Se tilanne on vaan ku uimari heitetty veteen, et nyt on uitava puol tuntii, ja siin ei kannata ruveta analysoimaan, et meneekö kaaret oikein.” ”On kerta kaikkiaan uskottava siihen asiaansa niinku uimarinki pitää uskoo siihen, et kyl se vesi kannattelee, ja antaa mennä vaan ilosin ja avoimin mielin. Meillä ei ole minkäänlai sia toiminnan mahdollisuuksia tuon unionin ulkopuolella.” Ja lopuksi: ”Ihmislajin edellytykset ovat muuttumattomat ja täsmälleen samat kuin eläimillä ja kasveilla: saada hankituksi ympäristöstä aineenvaih dunnalleen välttämättömät ainekset. vko 0000 Erillispalautus. ”Se meni yllättävän hyvin.” Kerran puolituttu rekrytoi Hurmeen puhumaan sosiaalityönteki jöille Tampereen soutumajalle. atopia herpes psoriaasi tali-ihottuma syyhy IHO Nitistä näpyt tehotuotteilla SUURI FINNIOPAS + eroon punoituksesta Näin erotat vaaralliset luomet Nro2 2019 H IN TA 7, 90 € 902981-0000 Pal
vko 0000 Erillispalautus. vko 2019-47 SYÖ IHO KAUNIIMMAKSI Onko kollageenista hyötyä. Tunnetko hoidot. MUKANA LIITE Merkittävimmät ihosairaudet Oireet ja hoito PINTAKUIVUUS POIS! 27 x parhaat kosteuttajat ”Olen sinut arpieni kanssa” Hoida jalkasilsa! Viheliäinen vyöruusu HAE OMASI LEHTIPISTEESTÄ! Upeassa teemalehdessä TUTUSTU TARKEMMIN: LUE.TERVE.FI/IHO-LEHTI kasvojenhoidon tehokkaimmat vinkit!. atopia herpes psoriaasi tali-ihottuma syyhy IHO Nitistä näpyt tehotuotteilla SUURI FINNIOPAS + eroon punoituksesta Näin erotat vaaralliset luomet Nro2 2019 H IN TA 7, 90 € 902981-0000 Pal. TERVE UUSI LEHTI Kaikki ihonhoidosta 9 x 902981-1902 Pal
54 IMAGE MARRASKUU 2019
Nyt seksityöntekijät kertovat ihmisarvoisesta kohtelusta ja huonoista asiakkaista. MARRASKUU 2019 IMAGE 55 Ostohousut jalasta Siri on parikymppinen seksityöntekijä, jonka mukaan iso osa asiakkaista ei tiedä, kuinka seksin myyjiä tulisi kohdella. TeksTi melissa mäntylä kuvaT jirina alanko
”Mä hoidin sen mielestäni tosi hyvin, vaikka olinkin tosi nuori. ”Hinta riippuu tapaamisen ajasta ja siitä mitä teemme. Siri kertoo, että liian moni asiakas yrittää tinkiä jo tässä vaiheessa, ennen tapaamista ja ennen kuin mistään on sovittu. Periaate on, että sä maksat käteisellä seksityöntekijälle, ennen kuin te teette yhtään mitään. Mä oon huora. ”On mukavaa, jos pystyy nauttimaan itse siitä seksistä myös. Piian mukaan ihmiset haluavat ostaa seksiä ja kysyntää on. A ikoinaan Siri teki töitä Sihteeriopisto-sivuston kautta. Niiden aikana hänellä on ollut yhteensä noin 50 asiakasta. ”Hän sai ylipuhuttua mut siihen, että maksaa jälkikäteen. Älä myy liian halvalla”, Piia sanoo. Se tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että otetaan suihin ja sen jälkeen on yhdyntä. Siri on parikymppinen muunsukupuolinen seksityöntekijä, joka on ollut alalla noin neljä vuotta osa-aikaisesti omasta tahdostaan. Seksityö vaikutti hänestä aikanaan mielenkiintoiselta ja hauskalta, ja hän halusi kokeilla sitä. Sihteeriopistolla oli omat osionsa eri kaupungeille, Helsingin osiossa oli aina vähintään sata aktiivista työntekijää ilmoittamassa palveluistaan. Viime keväänä Sihteeriopisto-sivusto suljettiin. Oltiin sovittu yhden miehen kanssa ensimmäinen tapaaminen mun kotiin ja oltiin sovittu hinta tavalliselle seksille sekä anaalille. Sivustolle sai laittaa selkeät ilmoitukset ja palveluiden hinnat. Jotkut asiakkaat testaa, mitä kaikkea ne voi tehdä ilman että joutuu vastuuseen.” Kun seksin myymisen valitsee itse, se on parhaimmillaan kohtuullinen tulonlähde ja kanava toteuttaa ammattitaitoaan. On vain vaikeaa löytää juuri ne oikeat henkilöt, jotka haluavat maksaa eivätkä ole liikkeellä vain tuhlaamassa työntekijän aikaa. Piia vertaa sitä varastamiseen. Mä olin tietysti myös vihainen ja otin 50 euroa sen lompakosta, koska se oli hukannut mun aikaa, ja heitin sen ulos mun asunnosta”, Siri kertoo. ”Yleensä asiakkaat haluavat tavallista tai normaalia seksiä. En osannu sanoa, että painu vittuun. Katoin, että mitä vittua, ja sitten sain itkettyä häneltä kymmenen euroa lisää. Jos asiakas haluaa rajua anaalipenetraatiota pimeässä huoneessa naisten vaatteissa, on siihen helpompi vastata kuin epämääräiseen kuvailuun, jossa ei mainita edes sanaa seksi. Vaikka olisin kuinka selkeä, aina sieltä tulee jotain epäselvää. Seksityössä valta on aina työntekijällä, kun taas jälkimmäisissä se on jollakin toisella. Siitä voi saada nautintoa monella tapaa, henkisesti sekä fyysisesti. Pidän työstäni, eikä kukaan pakota mua siihen. ”Mä kerron, mitä mä tarjoan ja vaadin”, Siri sanoo. Seksityöntekijöiden mukaan se johtuu tiedon puutteesta. Siksi etukäteen kommunikointi on tärkeää, jotta molemmat saavat kaupassa sen mitä tarvitsevat. ”Seksityö tarkoittaa mulle sitä, että mä myyn pillua. Mä olin, että sä et voi tehdä noin. Jos saa satasia suihinotosta, niin onhan se siistiä”, Siri sanoo. Se alkoi kaivaa lompakkoa, ja sillä oli liian vähän rahaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oli suljettu suositut seuranhakusivustot Craigslist ja Backpage jo aiemmin. Mä annoin sen tehdä kaiken, mitä se halus, koska se sanoi antavansa hyvin rahaa. Sihteeriopiston jälkeen Siri on käyttänyt palveluidensa markkinointiin erilaisia treffisivustoja. Syitä on monia, kuten on ostajiakin. Ilmoitukset olivat vapaamuotoisia, mutta lähes aina niissä oli lista palveluista hintoineen. Tässä työssä pitää osata arvostaa itseään ja hinnoitella palvelunsa oikein. Asiakashankinta, itsensä kouluttaminen, tapaamiseen valmistautuminen, toisen kohtaaminen ja miellyttäminen ovat asioita, jotka unohtuvat helposta rahasta puhuvilta. Oon seksissä muutenkin hyvä. Sirin kokemuksen mukaan iso osa ihmisistä, jotka ovat aikeissa ostaa seksiä, eivät tiedä, miten se käytännössä tapahtuu ja kuinka myyjää tulisi kohdella. Sanoin asiasta ja estin sitä. Seksi työnä on mulle tosi miellyttävä asia, ja olen miettinyt pornon tekemistä. On myös osattava pitää huolta itsestään, olla tuntosarvet herkkinä sekä muistaa pitää lomaa. Piia oli tehnyt aiemmin jo netissä kameratytön työtä ulkomaalaisella sivustolla, mutta rahansiirto suomalaiselle pankkitilille oli ongelmallista. Käskin sen lähteä nostamaan lisää, ja se tuli takaisin pitkän ajan päästä ja sillä oli edelleen liian vähän rahaa. 56 IMAGE MARRASKUU 2019 19 -vuotias Siri oli ehtinyt myydä seksiä vasta vähän aikaa, kun asiat menivät ensimmäistä kertaa toisin kuin oli etukäteen sovittu. Mun miellyttävin kokemus on ollut saada alistaa miestä. Se tuntui järkevältä. Olin hänen kanssaan tunnin, ja sitten hän antoi mulle 50 euroa. Aika tylsää, mutta siitä saa rahaa ja sen mä osaan.” P iia on 25-vuotias nainen, joka on tehnyt seksityötä kaksi vuotta. Sieltä tulee tosi paljon epäasiallisia kommentteja, kuten läski ja ruma. Kun asiakas ottaa Siriin yhteyttä, tapaamisen tarkka sisältö sovitaan usein puhelimessa suullisesti tai viesteillä. Työ ei alkanut hyvin, sillä jo yksi ensimmäisistä asiakkaista vedätti Piiaa. Mä voimaannun seksityöstä”, Siri sanoo. Monilla näistä seksin myyminen on kiellettyä ja tarkan informaation sijaan on käytettävä kiertoilmaisuja. Jotkut seksityöntekijät näkevät, että seksin myymisellä he auttavat ihmisiä. Se yritti antaa mulle kymmenen euron seteliä ja mä melkein nauroin. ”Kuka tahansa duunari nauttii helpoista työpäivistä. Se aloitti videopuhelun kännykällään ja alkoi kuvaamaan mua, että tämmöisen huorulin luona olen. Se yritti tinkiä kysymällä, että jos jätetään anaali pois. Se ei maksanut ja kävi suutelemaan väkisin. Se tyyppi tuli mun luokse ja alkoi heti suutelee mua noin vaan. ”On kiva tutustua uusiin ihmisiin ja tuottaa heille mielihyvää. Ihan kuin mä olisin joku vitsi, jolle voi puhua ihan miten vaan.” Seksityö on paljon muutakin kuin seksiä, se on selvää myyjille. Siksi sekä myyjän että ostajan on tiedettävä tarkasti, mitä toinen haluaa. Joillekin seksityön ostaminen voi olla keino vähentää yksinäisyyttä, joillekin se taas voi olla ainoa mahdollisuus toteuttaa spesifiä fetissiään. Tiedon puute taas johtuu osaltaan siitä, että työstä puhuvat usein muut kuin seksityötä tekevät. Joko siksi, että eivät tiedä hinnoista, tai siksi, että kunnioitus seksityöntekijää kohtaan puuttuu. Seksin myyminen on Suomessa laillista, kun siihen ei liity ihmiskauppaa tai parittamista. Puhelimessa runkkaaminen tai viestitse läähättely on epäkohteliasta ja häiritsevää, jos ei ole aikomustakaan tulla. Hyvä asiakas tietää, mitä haluaa, ja kertoo sen selkeästi. Idean alalle lähtemisestä Piia sai seksityötä tekevältä ystävältään. ”Toinen juttu oli, kun yksi asiakas yritti tehdä koko ajan asioita, joista ei oltu sovittu, ja mä yritin mennä karkuun sitä. Mä puin päälle ja lähdin itse pois. Palveluiden hinnat riippuvat paljon siitä, mitä asiakas haluaa tehdä. Musta tuntui tosi nöyryytetyltä ja tyhmältä, että olin uskonut sitä”, Piia sanoo. Sillä ei ollut siltikään tarpeeksi rahaa. Se imi mun nännejä niin, että ne oli kipeet jotain kaksi viikkoa. Siri ei halua olla julkisesti seksityöntekijä eikä siksi ole perustanut omia sivuja esitelläkseen palveluitaan. Ei ole olemassa yhdenlaista seksityöntekijää, vaikka populaarikulttuurissa mielellään jaetaankin verkkosukkahousuilla höystetyn siron blondin mielikuvaa. Mä tykkäsin siitä valta-asetelmasta.” Myyjäkään ei halua tuottaa pettymystä asiakkaalle, joka on maksanut hänen palvelustaan. Piia halusi mieluummin nopeasti käteistä. Olen sinut itseni ja kroppani kanssa, niin se ei oo mikään ongelma. Hänellä on ollut kymmeniä asiakkaita uransa aikana, parikymppisistä eläkeläisiin. On nuoria, vanhoja, köyhiä, hyvätuloisia, lihavia, laihoja, miehiä, naisia ja muunsukupuolisia
MARRASKUU 2019 IMAGE 57
58 IMAGE MARRASKUU 2019 ”On kiva tutustua uusiin ihmisiin ja tuottaa heille mielihyvää. Oon seksissä muutenkin hyvä.”
Suomen ulkomaalaislain pykälän 148 mukaan EU ja Schengenmaiden ulkopuolelta tulevien kohdalla epäily seksipalveluiden myynnistä on käännytysperuste. Mun neuvo kaikille on, että jos asiakkaasta tulee yhtään epäilyttävä olo, niin sitä ei kannata ottaa”, Piia sanoo. Sä voit mennä puhuu siitä sen jälkeen, mutta pitäisi ehkäistä niitä vaaratilanteita etukäteen.” Piia sanoo, että asiakashankinta helpottuisi bordellin myötä. Tiedän myös, että jotkut pitävät käden ulottuvilla jotain lyömäasetta, jos tilanne käy väkivaltaiseksi”, Piia sanoo. K un Siri tapaa uuden asiakkaan, hän kertoo siitä aina jollekin ystävälleen. Protukipiste ja THL kartoittivat kuuden vuoden takaisessa työpa perissa Terveyttä seksija erotikka-alalla työssä koettuja seksuaalisen, fyysisen tai henkisen väkivallan kokemuksia nelikielisellä loma kekyselyllä. Otan silti aina riskin, kun tapaan uuden asiakkaan”, Siri sanoo. Ihmisiä ei kohdella tuntevina, tahto vina ja toimivina yksilöinä, vaan ryhmänä, joka jonkun silmissä on huonompi kuin me muut, tai jonkun toisen mielestä seksin myyjä on uhriparka. Palkkaa saisi säännöllisesti verokortilla ja turvalli suudentunne lisääntyisi. ”Mama” pitäisi huolta ja katsoisi ajoissa, ettei kukaan käyttäydy asiattomasti. Oman turvallisuuden kannalta on ehdotto man tärkeää pitää silmät ja korvat auki kaikelle oudolle tai poikkea valle käytökselle. Kielet ovat suomi, thai, venäjä ja englanti.Henkinen väkivalta oli yleisin koettu väkivallan muoto kaikissa kieliryhmissä. Seksityöntekijäkäsitteellä viita taan aikuisiin ihmisiin, joiden toiminta perustuu suostumukseen. Mä toivon, että Suo messa olisi laillisia bordelleja. Myöhemmin oletetaan, että kaikki osaavat harrastaa seksiä, ja se jää tosi suppeaksi se käsitys siitä, mitä seksi voi olla”, Piia kertoo. Alentava puhetyyli on selkein merkki, josta tiedän olla ottamatta kyseistä asiakasta. Edes Suomessa ei uskalleta välttämättä soittaa poliisille, jos seksityön tekijä raiskataan. ”En myy seksiä ihmiselle, joka ei osaa kunnioittaa mua. Protukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen muistuttaa käsitteiden selkeän käytön tärkeydestä. Niiden takana on ajatus käyttäytymisestä, joka ei ole hyväksyttävää tai toivottua. Ihmiskauppa on vakava hyväksikäyttörikos, jonka uhreille yhteis kunnan pitää pystyä tarjoamaan suojelua ja apua. Myös Piia sanoo kertovansa aina kaverilleen, kun asiakas tulee. Näistä stigmoista pääsy parantaisi seksityöntekijöiden asemaa. ”Vaikka stigma on sosiaalinen rakenne, niin kyllä sen sitten yksit ”. Osaan lukea ihmisiä ja tilanteita hyvin, ja sitä tässä työssä tarvitaan todella paljon. Siksi omien seksuaalisten tarpeiden tunnistaminen on tärkeää. Niiden erillään pitäminen auttaa sekä seksityöntekijöitä että ihmiskaupparikoksen uhreja. Mikä sitten voisi parantaa tilannetta, tehdä seksityöntekijöiden työstä turvallista ja taata kunnioituksen jokaisessa tilanteessa. Toinen saattaa läpsäistä takapuolelle tai ottaa hiuksista kiinni ilman lupaa. Ilmiö on monille tuttu tavallisen seksielämän puolella. ”Ei mua kuitenkaan pelota tehdä seksityötä. Sovitusta täytyy pitää kiinni. Sekä Sirin että Piian on pitänyt opetella turvallisuus kantapään kautta, kun asiakkaiden kanssa ei aina ole sujunut sovitusti. Hän myös pyytää maksun heti, vaikka se olisi antikliimaksi asiakkaalle. ”He eivät osaa aina kertoa, mitä he haluavat, ja silloin sooloilun mahdollisuus lisääntyy. On olemassa tukijärjestöjä, mutta ei se siinä ostotilanteessa paljon auta, jos siinä tapahtuu jotain väärää. Vaikeimpia tapauksia taas ovat ujot asiakkaat. Se on yksi hänen keinois taan lisätä omaa turvallisuuttaan uuden asiakkaan kanssa. Sen lisäksi pistän GPS:n päälle, että voin jakaa sijainti tietoni. Toisille ryhmille kynnys soittaa apua on korkea lainsäädännönkin vuoksi. Isoja leimoja molemmat. Ongelmatilanteissa otettiin tyypillisimmin yhteyttä Protukipistee seen, kollegoihin tai hoidettiin asia itse ilman ulkopuolista apua. Suomalainen kulttuuri on sitä, että seksistä ei puhuta. Yhteistä niille on se, että niiden antajia olemme me eiseksityöntekijät”, Kauppinen sanoo. ”Voi vaikka kuolla tai tulla pahoinpidellyksi. Koulussa ei puhuta aiheesta tarpeeksi. Turhat kuvien pyytäjät ovat jokaisen itsenäisen seksityöntekijän riesa. Kauppinen sanoo, että seksityön tekijöihin liittyy yhä paljon vahvoja, luonteeltaan toiseuttavia stereotypioita. Tällä hetkellä moni palveluntarjoaja tekee töitä kotonaan tai hotellihuoneissa, joissa ei ole muita paikalla. Puolet vastaajista ei ollut kokenut väkivaltaa missään muodossa. MARRASKUU 2019 IMAGE 59 oikeasti tapaamaan. ”Puhelimessa täytyy olla tarpeeksi akkua, että voin soittaa tarvit taessa apua. Tehtäisiin niin työntekijöiden olot mahdollisimman turvalliseksi. Suhtautuminen seksiä myyviin ihmisiin on halveksivaa ja ylenkatsovaa. ”Rahan ja seksin yhdistelmää pidetään valtarakenteena, joka on lähtökohtaisesti väärin. Ilman kommunikaatiota oletetaan asioita ja luetaan ajatuksia. Seksityö ja ihmiskauppa ovat eri asioita. Oma intuitio on paras turva
60 IMAGE MARRASKUU 2019
MARRASKUU 2019 IMAGE 61
Ilman leimaa myös asiakkaiden käytös voisi muuttua parempaan suuntaan. ”Seksityöntekijöiden oma ääni on saatava mahdollisimman laajasti esiin. Stigman vähentämiseksi tulisi tarjota foorumeita, joilla seksityöntekijät voisivat turvallisesti kertoa elämästään ja sen moninaisuudesta. 62 IMAGE MARRASKUU 2019 täiset ihmiset kantavat kehossaan ja kokevat omassa elämässään. Ensimmäinen askel on aina katsoa peiliin, Kauppinen sanoo. Ei ole vain yhtä tarinaa, josta sitten ns. Mitä enemmän erilaisia ääniä seksityön kentältä nousee, sen helpompi ihmisten olisi ymmärtää tämän kentän moninaisuus. Miten ajattelee, puhuu ja toimii. Ja ”Sellaset kokemukset, että sut halutaan kohdata ihmisenä, on parhaita.”. ”Medialla on äärimmäisen tärkeä rooli tässä. Ongelmana on tosin se, että seksityöntekijät eivät yleensä luota tutkijoihin ja heidän kysymyksenasetteluihinsa. Stigman voima konkretisoituu ehkä selvimmin seksityön ilmitulemisen aiheuttamissa seurauksissa.” Kauppisen mukaan seksityöntekijöihin kohdistuvaa stigmaa voidaan vähentää. Tutkimuksellakin on oma tärkeä roolinsa. asiantuntijat kiistelevät, mikä tarina on oikea ja kuinka monta ihmistä tarvitaan siihen, että jonkun tarina olisi tarpeeksi edustava vakavasti otettavaksi”, Kauppinen sanoo
Miksen mä saa tehdä työtä, jossa mä oon hyvä?” Piia sanoo. Samaan tapaan kuin asiakkaat kertovat toisilleen hyvistä palveluntarjoajista, me seksityöntekijät kyselemme välillä toisiltamme uusista asiakkaista, Forsström kirjoittaa. Ihmiset ei ymmärrä sitä työtä ollenkaan, vaan sheimataan ja syytetään kodinrikkojaksi. Hän ei kohtaa häiriökäyttäytymistä tai väkivallan uhkaa työssään ja ohareita tulee vähän. S uurimmalla osalla meistä on tarve seksiin ja kosketukseen. Vaikka juuri puhuminen on se, jota tarvittaisiin. Siri ja Piia eivät esiinny artikkelissa omilla nimillään eivätkä ole artikkelin kuvissa.. Forsströmilla on ollut pelkästään hyviä asiakkaita. Ihmiset kaipaavat seuraa ja yhteyttä, mutta läheskään aina sitä ei uskalleta sanoa ääneen. Siri on törmännyt myös ostajiin, jotka haluavat miellyttää häntä ja kysyvät hänen toiveitaan. . Mediassa ei näy montaa henkilökuvaa seksityöntekijästä, sillä kaapista ulos tulemiseen liittyy paljon häpeää ja leimatuksi tulemisen pelkoa. Monille alan työntekijöille toisten ammattilaisten vertaistuki on tärkeää siksikin, että monen seksityötä tekevän voi olla vaikea kertoa työstään läheisille. Forsström kertoo puhelimessa, että hänen luonaan käyvät niin miehet, naiset kuin pariskunnat. Jos sun tarve on miellyttää mua, niin mä en oo oikee henkilö siihen. Suutelusta ja halailusta täytyy sopia erikseen. Yksi tapa on pyytää suosituksia. He päätyivät katsomaan musiikkivideoita yhdessä. Kotinsa yhteydessä olevassa Aistien talossa yksin ja miehensä kanssa asiakkaita vastaanottava Forsström on moniin kollegoihinsa nähden harvinaisen etuoikeutetussa asemassa alallaan, mutta on käyttänyt asemaansa myös alaan liittyvien käsitysten purkamiseen kirjassaan Ammattirakastaja. Meillä on tosi erilainen tilanne Suomessa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Mä saan itseni miellyttämistä mun kumppaneilta siviilissä”, hän sanoo. ”Mä haluun miellyttää sua. Forsströmin asiakaskunta poikkeaa julkisuuden vuoksi paljon hänen kollegoidensa asiakasryhmästä. Siellä väkivaltaisia asiakkaita voi olla, vaikka olisi ulkona kaapista työnsä kanssa, koska seksinosto on siellä kriminalisoitu”, Forsström sanoo. ”Sellaset kokemukset, että sut halutaan kohdata ihmisenä, on parhaita.” Kun Siri on töissä, hänestä tuntuu mukavalta, että hänet nähdään ja kuullaan, niin kuin kenestä tahansa asiakaspalvelijasta tuntuisi. Hän suhtautuu työhönsä kuin mihin tahansa muuhun asiakaspalvelutyöhön. Hän haluaisi, että työvoimatoimistoon voisi ilmoittautua seksityöntekijäksi. Hän sanoo etuoikeutetussa asemassa myös ikänsä puolesta. “Sellaisia ihmisiä on todella vähän, joissa ei olisi jotain kaunista”, Forsström sanoo. Näin hän voisi saada työttömyyspäivärahaa tai päästä yrittäjäkurssille, jossa opetetaan kaikki tarvittava verojen maksamisesta työhuonekorvauksiin. Kollegoiden kanssa voi purkaa paineita liittyen asiakkaisiin, mutta vielä on pitkä matka siihen, että seksityöntekijät saisivat esimerkiksi oman ammatti liiton. Yksi miellyttävä kokemus oli, kun hän meni asiakkaalle, jonka kanssa oli sovittu tavallisesta tunnin tapaamisesta. MARRASKUU 2019 IMAGE 63 suurin ongelma on ehkä se, että he pelkäävät, että tutkimustulokset kääntyvät heitä vastaan. ”Mä en halua, että seksityön tekeminen vaikuttaa mun tulevaisuuteen”, Siri sanoo. Tämänkaltaisia tapaamisia on ollut enemmänkin. “Jollain tavalla ihmistä on helpompaa riistää, kun on nimetön ja kasvoton. Yhteiskunnan tunnustus siitä, että seksityö on työtä, vähentäisi alan stigmaa. Aluksi Forsström otti vastaan asiakkaita ainoastaan miehensä kanssa, joten sen kummempia turvallisuusjärjestelyjä ei tarvittu. Jotkut asiakkaat toivovat seksityöntekijältä samaa kuin oikealta kumppanilta, eli läheisyyttä ja syvempää yhteyttä. Kirjassaan Forsström sanoo, että asiakkaiden jonkinasteinen valikoiminen on ehdoton edellytys turvalliselle, mielekkäälle ja miellyttävälle työlle. Olisi kuitenkin tärkeää, että seksityöntekijöiden oma ääni tulisi myös tutkimusten kautta esiin.” Y ksi seksityöntekijä, jonka ääntä on viime aikoina kuultu, on espoolainen Tiia Forsström. Nuoret naiset ja erityisesti transnaiset kohtaavat enemmän vaaratilanteita. Joillekin riittää toisen ihmisen seura, eikä seksiä aina edes harrasteta. Asiakaskuntaa voi rajata hinnalla sekä Piiankin mainitsemalla intuitiolla: epämiellyttävät tai mahdollisesti vaaralliset asiakkaat on opittava tunnistamaan ajoissa. ”En mä kaikille kerro, enkä haluu tehä siitä julkista. Mustaa listaa asiakkaista ei Forsströmin mukaan ole olemassa, sillä yhden horon inhokki voi sitä paitsi olla toisen suosikkivakkari
Lukion jälkeen Unkarissa vietetyn välivuoden aikana saamansa kipinän Wennäkoski on hyödyntänyt säveltämällä musiikkia niin elokuviin, näyttämölle, kamariyhtyeille kuin suurille sinfoniaorkestereille. Jättipotti napsahti, kun maailman suurin klasaritapahtuma BBC Proms tilasi häneltä teoksen vuoden 2017 festivaalin päätöskonserttiin. Koko Suomessa osuus on sitäkin pienempi. Säveltävänä naisenahan olen miettinyt tätä kaikki nämä vuodet. 64 IMAGE MARRASKUU 2019 Teksti jaani länsiö Kuva mikko rikala Syyskuun alussa Hufvudstadsbladet aloitti pitkin syksyä jatkuneen ja muihinkin medioihin levinneen keskustelun huomauttamalla, että pääkaupunkiseudun sinfoniaorkestereiden ohjelmistosta vain noin neljä prosenttia on naisten säveltämää musiikkia. Kiintiöiden vaatiminen tuntuu kummalliselta, mutta muuten tämä on tervetullut keskustelunavaus. Miten olet itse suhtautunut keskusteluun. Jopa kiintiöstä on puhuttu. Selvitys herätti aika runsasta väittelyä netissä ja useita jatkojuttuja, joIssa melko ykskantaan todettiin vinoutuma klassisen musiikin tasa-arvossa. Että historiankirjoitus on jonkinlainen ja kaanon on muodostunut jotenkin, eikä se välttämättä ole ollut reilua kaikille, ei myöskään miehille. Mutsi Meikusta. Luvut hämmästyttivät. Ei tämä ole mikään uusi ajatus, mutta uutena asiana on nostettu esitetyn musiikin määrä. Mutta vuonna 1975 syntyneistä naisia on SÄVELTÄJÄ LOTTA WENNÄKOSKI, 49, on tämän vuosikymmenen tunnetuimpia suomalaisia nykysäveltäjiä. Hänen mukaansa Suomessa klassista musiikkia hallitsee edelleen Sibeliuksen aikaansaama suurmieskultti. Viisiminuuttinen Flounce on siitä lähtien soinut kymmenien orkesterien ohjelmistoissa ympäri maailmaa, ja se pitää Wennäkosken myös Suomen sinfoniaorkestereiden konserttivuoden soitetuimpana naissäveltäjänä. Toisinkin voisi olla. Suomen säveltäjät ry:ssä naisia on 10 prosenttia noin parista sadasta jäsenestä
Keskustelija
Siellä niin kuin muuallakin on tärkeää, että on kaiken laisia tyyppejä. Tärkeää on se, mitä kukakin tekee, mitä kukakin edustaa. Sen kyllä voi haistaa, että minunlaiseni hahmo herättää jonkinlaista kiinnostusta, jota miehet eivät ehkä kohtaa. 66 IMAGE MARRASKUU 2019 keskustelija jo neljäsosa. Jossain määrin olemme. Ala naisistuu, ja tätä kutsui sin luonnolliseksi kehitykseksi, josta on puhuttu, vaikken pidä sanasta luonnollinen. Ajatellaan vaikka Ida Mobergia, jolla oli 12 esitystä Helsingin kaupunginorkesterin kanssa, ja me var masti luulemme, ettei naissäveltäjiä ole ollutkaan. Naisten säveltämän musiikin lisäämistä on perusteltu myös sillä, että nuoret tarvitsevat esikuvia, joihin samastua. Mutta eiväthän orkesterit voi korjata tätä yhdellä Lotta Wennäkoskella! Aina vedotaan siihen, että olihan meillä se Lotan kappale tai Kaija Saariahon kappale. On mahdollista, että silti rakastaisimme miesten tekemiä tunnettuja kappaleita, en nyt käytä sanaa mestariteos. Koko elämäni ajan on taidemusiikissa ollut jonkinlainen suurmieskultti ja tekijyys isossa roolissa. On tärkeää, että olen olemassa ja näytän naamaani, että ”toi noitten mutsi” Meilahdesta on säveltäjä. Tämän keskustelun myötä sinun ja Kaijan teokset todella ovatkin yhtäkkiä sukupuolittuneita. Joskin myös innostusta. Positiivinen joukosta erottuminen on eduksi. Minä pidin sinua ja Saariahoa ihan vain säveltäjinä, mutta nyt te olettekin naissäveltäjiä. . Jokuhan musiikin on aina tehnyt, ja joku on sen esitettäväksi valinnut. Kyllä mekkonainen huomataan pukumiesten rivistössä. Luulen, ettei se liity nais tai mieskeskusteluun, vaan siihen, mikä mielikuva säveltämisestä on. Teoksia on ehkä vaikea löytää, jotkut nuotit ovat huonossa kunnossa tai täynnä virheitä ja vaativat puhtaaksi kirjoittamista… Mutta esimerkiksi Louise Farrencin alkusoitto, jonka RSO esitti, voisi olla aivan yhtä suo sittu kuin Beethovenin Egmontalkusoitto. Ei naispuolinen säveltäjä koko ajan ajattele olevansa naissäveltäjä, minusta on tuntunut ihan normaalilta jo aika pitkään. Että se on mah dollinen ammatti. Nämä ovat sellaisia tempaisuja ja reak tioita. Erityisesti Suomessa koko taidemusiikin asema ja arvostus on enemmän tai vähem män Sibeliuksen ansiota ja yhden hahmon jalanjäljissä syntynyt. Olemmeko velkaa niille naissäveltäjille, jotka eivät 1800-luvulla saaneet ääntään kuuluviin. Olin eräällä festivaalilla Islannissa, jossa suhde oli puolet ja puolet, ja kyllä se herätti pahaa verta. Soitetaanko ylipäänsä nykymusiikkia vai vanhoja teoksia. Minun on tietysti helppo puhua, kun olen harvoin suunnittelemassa ohjelmistoja ja minun musiikkianihan soitetaan ihan hirveästi. Jos soitetaan nyky musiikkia niin sittenhän on kohtuullista, että esitykset olisivat edes jossain suhteessa siihen, kuinka paljon naiset säveltävät. Aika pienillä toimilla saisi vähän kauniimpia lukuja. Toivottavasti! Uskon siihen mekanismiin, että toistamalla teoksista tulee rakkaampia. Säveltäjäksi haluaville tytöille pitäisi historiallisten naissäveltäjien musiikin esittämisellä näyttää, että se on mahdollista. Miehenä en osaa samastua, mutta se tuntuu vähän halventavalta, että teillä hoidetaan jotain kiintiötä. Olemme sellainen tilastokukkanen. On totta, että naisten säveltämää musiikkia esitetään suhteessa paljon vähemmän kuin mitä historiassa on sävelletty. Minua ei ole halvennettu ammatti piireissä eikä opiskeluaikana. Se, mitä esitetään, koskee mitä suurim massa määrin muutakin kuin sukupuolia. Mutta ei se muutu yhdellä tai kah della esityksellä. Minultakin lukiossa kysyttiin, että miksen alkaisi säveltää. Ihmisessä on niin monta eri ominaisuutta ja hahmoa, jotka väistämättä ovat mukana säveltämi sessä ja jonka kautta sitä luetaan. On puhuttu, että orkestereiden tulisi pyrkiä jopa 50/50-suhteeseen naisten ja miesten säveltämässä musiikissa. Että ideoita pitäisi saada annettuna tai kun kävelee kadulla… En minä nytkään saa mitään ideoita ennen kuin alan töihin! Uskotko, että historiasta löytyy vielä säveltäjiä, joiden musiikkia emme ole ymmärtäneet arvostaa. Vastasin, että olisin jo alkanut, jos minusta olisi siihen. Myös musiikkiopistoissa säveltäminen on nykyään ihan eri lailla ohjelmassa kuin minun aikanani. Sinähän olet nyt yksi näkyvimmistä suomalaisista säveltäjistä. Tämä on vain pieni kärki. Ei niinkään itse teos. Eikä yksi esitys riitäkään. Tutkija Susanna Välimäki ehdotti Hufvudstadsbladetissa, että yhden kauden ajan voisi keskittyä pelkästään naissäveltäjiin. Olisihan se raikasta. Koetko olevasi esikuva aloitteleville säveltäjille. Koko elämäni ajan on taidemusiikissa ollut jonkinlainen suurmieskultti ja tekijyys isossa roolissa.” –?lOtta wennäkOSki ”. Olen samaa ja eri mieltä. Jo se, että poimi taan sieltä jotain, tuo esille musiikkielämää, joka on ollut vilkasta. Taideteoksesta tai sävellyksestä puhuttaessa tärkeämmäksi nousee sen tekijä ja mihin lokeroon hänet voi panna. Esikuvista puhuminen tuntuu niin juhlal liselta. Olin täydellisen hämmästynyt siitä raikkau desta. Moista ”halvennusta” tulee vain tässä kon tekstissa. Minun tapauksessani säveltäjällä voi olla tavallisen perheenäidin kasvot. Se on mahdollista, mutta joskus esittämi sessä on käytännönkin esteitä. Minäkin haluan kuulla konsertissa Brahm sin neljännen sinfonian, koska olen kasva nut siihen perinteeseen. Siinä on paljon aktiivisia toimia taustalla, kun valitaan mitä soitetaan. Olisiko se ominaista tälle ajalle, joka on henkilöja identiteettikeskeinen
Essee Elokuva Musiikki Kirja Räty Stiller Kiitos tilauksesta FKA Twigs Näyttelijä Pyhä työ
68 IMAGE MARRASKUU 2019 Pyhä työ Jumalan kuoleman jälkeisessä ajassa työ on ollut ihmisen mitta, eikä täys mittainen kansa laisuus ole vieläkään irtautunut työn tekemisestä, kirjoittaa Tommi Melender esseessään. TeksTi tommi melender essee
L okakuussa 2017 luin aamiaispöydässä Helsingin Sanomia ja hätkähdin kuin eteeni olisi lätkäisty hävytön kuva. Maamme kävisi huonosti, jos Nymanin edustamat ajatukset saisivat kannatusta. Kaiken lisäksi Jukalla riitti tarmoa viihdyttää myös tienoon muita lapsia. En nähnyt kenenkään muun isän omistautuvan samalla tavalla jälkikasvulleen. ”Ettäs kehtaa! Oikea emävötkäle!” Kun tulin tolkkuihini, kummastelin spontaania reaktiotani. He suhtautuivat tärykalvoihinsa kohdistuvaan piinaan pitkämieli sesti mutta olisivat saaneet moraalipaniikin, jos olisin puhjennut puhumaan työstä ihmisoikeusloukkauksena ja ilmoittanut ryhtyväni elämäntapatyöttömäksi. Pienessä paikassa uteliaisuus kuitenkin tart tuu, ja vähitellen aloin kiinnittää huomiota ihmisiin, joiden tavoissa tai olemuksessa aistin jotakin poikkeavaa. Kodin, uskonnon ja isänmaan kolmiyhteys ei ole suomalaisten enemmistölle enää pyhä ja loukkaamaton. Poikkeavaa oli se, että Jukka vietti runsaasti aikaa kahden alle kouluikäisen tyttärensä kanssa, kuljetti heitä erilaisiin rientoihin tai touhusi talo yhtiön leikkipaikalla. Jukka juoksutti ja hyppyytti heidät väsyksiin ja lohdutti jos joltain pääsi leikin pyörteissä itku. Myöhempinä vuosina olen ollut kiitollinen siitä, että ensimmäi nen työni oli ruohonleikkuuta. Mieluummin olisin saanut olla vaikka saatananpalvoja. Vartuin maakunnan keskuksessa Kokkolassa ja opin varhaisella iällä, että laiska jää vaille lauman suojaa. Paras kuolema olisi työhullun kuolema: kaatua suorilta jaloilta pellonpientareelle tai öljymonttuun. Teboililn kahvilassa tiedettiin kertoa, että Jukka oli kokeillut erilaisia hanttihommia mutta saanut lähtöpassit kerta toisensa jälkeen. Kesätyöpaikka jää saamatta. Kaikki myönsivät, että Jukalla on sydän kultaa, mutta silti häneen suhtauduttiin penseästi. Tapakristityssä suvussamme työstä oli tullut maallistunut uskonnollisuuden muoto, joka henki luterilaista uutteruuden ja kuuliaisuuden eetosta. Teboilin kahvilassa kerrottiin sankaritarinoita siitä, kuinka sydän infarktin jälkeen oli palattu sairaalasta kotiin ja kolattu ensin pihalta lumet ja hoidettu sitten rästiin jääneet nikkaroinnit. Jukan suurin synti taisi kuitenkin olla se, että hän oli avoimesti onnellinen joutilaana perheenisänä, eräänlainen elämäntapatyötön. Erityisesti minua askarrutti viereisessä rivitalossa asunut mies nimeltä Jukka. Perimmäisistä asioista, eli työstä ja kuolemasta, sopi puhua arkisen rehvakkaasti. Myöhäisteininä kiusasin vanhempiani soittamalla huoneessani ruokottomalla volyymilla Joy Divisionia, The Curea ja Bauhausia, englannin kielellä laulavia bän dejä, joiden musiikki oli vanhemmilleni vierasta ja vastenmielistä. Aistin viekkaan kiertoilmaisun. Pyrin hoitamaan työt mahdollisimman nopeasti, jotta pääsen lukemaan Paavo Haavikon ja EevaLiisa Mannerin runoja. Kun Jukka tarttui lapioon, ulkopuolinen näki heti, ettei homma käy laatuun. Kesken kaiken huomaan, että isä tekee epätoivoisia suunliikkeitä pomomiehen katseelta salaa. Puheita kantautui minunkin korviini, vaikka en olisi ensi alkuun välittänyt niitä kuulla. Sitä pitää tehdä ”persesuoli pitkällä”, kuten rivon harras sanonta kuului. Muistiini on syöpynyt tilanne, jossa lukioikäisenä seison kirk kaana kevätpäivänä kirjapainossa pomomiehen toimistossa. Vanhempani sanoivat, että työ ei tuo vain palkkaa vaan myös itsekunnioituksen. Oliko työtä sakralisoiva kulttuuri iskostunut minuun niin syvälle, että paheksun polvirefleksin omaisesti työtöntä, joka ei esiinny nöyränä ja anteeksipyytävänä. Siitä en voi heitä moittia, olenhan omiin oloihini vetäytyvä, mietiskelevä luonne enkä toiminnan ihminen. Vanhempani opettivat minulle, että työ ei ole aina kivaa eikä sen tarvitsekaan olla. MARRASKUU 2019 IMAGE 69 Pyhä työ yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä pienessä keskipohjalaisessa rannikkokunnassa. EU:n herättämä kiukkukaan ei vielä manifestoitunut kansalliskiihkona vaan ilmeni voimattoman vihaisena Brysselin herroille purnaamisena. Nurmikkoja siistiessäni opin toi N uorena miehenä yhdeksänkymmentäluvun puoli välissä asuin vähän aikaa pienessä keskipohjalai sessa rannikkokunnassa. En yllättynyt Jukan kohtaamasta ylenkatseesta, koska tiesin, että keskipohjalaisessa arvomaailmassa työn vieroksuminen on kuole mansynti, varma tie helvettiin. Opin, että työhaastattelussa ei saa näyttää vetelykseltä, koska pomomiesten silmissä olet sitä miltä näytät. Siellä eleli yksinhuoltajia ja uusperheitä, eikä avioeroon päätyviä paheksuttu, heitä korkeintaan valistettiin, että ei se vaihtamalla parane. Esikoiskirjailijaa lyötiin monesta suunnasta, koska oikeisto näki hänessä vapaamatkustajan, joka uhkasi yhteiskun tajärjestystä, ja vasemmisto jenginpetturin, joka uhkasi hyvin vointivaltiota. Isännöitsijänä toimivan äitini avulla pääsen leikkaamaan nurmik koa taloyhtiöiden pihoilta. Esikoiskirjailija Ossi Nyman luonnehti töihin pakottamista ihmisoikeusloukkaukseksi ja julisti olevansa ideologinen työtön. Simpauttajan Hilppa Ryynänen olisi saanut Teboilin äijäköörin kunnioituksen, koska ilmoitti ammattinimik keekseen työmiehen eikä maanviljelijää: ”Se on niin hyvä hönkästä helevetin kelekkeellä eänellä herroin kanslioissa jotta työmies.” Jäyhät keskipohjalaisäijät eivät katsoneet hyvällä minkäänlaista vouhotusta, mutta työhulluuden kohdalla he tekivät poikkeuksen. Höristelin korviani, kun heistä juoruiltiin kylän raitilla. Todella pyhää tuon pikkukunnan asukkaille oli työ, vaikka he eivät puhuneetkaan siitä hartain sanankääntein. Minulta kestää tovi hahmottaa suunliikkeet sanoiksi: ”Kädet pois housuntaskuista!” Kavahdan kuin olisin koskettanut kuumaa kattilaa. Musiikkiharrastukseni herätti vanhemmissani huolta vasta sitten, kun se alkoi vaikuttaa pukeutumiseeni ja hius tyyliini. Heidän isänmaallisuutensakin oli uinuvaa, koska iso paha maailma tuntui kaukaiselta, vieraan maan ihmisiä olivat isät ja isoisät katselleet rintamalla kiväärintähtäimen läpi. Lapset kirmasivat leikkipai kalle, kun näkivät Jukan olevan siellä. Helsingin Sanomien haastattelun jälkeen Nyman sai kimppuunsa Ben Zyskowiczin johtaman huutosakin, jonka mielenkuohu muis tutti hypermarketin parkkipaikalle kuumaan autoon jätetyn schä ferin raivoa. Oikeasti tärkeää oli saada kunnioitusta toisten silmissä, ei mikään sisäinen merkityksellisyyden kokemus. Useimmat kunnan asukkaat menivät kirk koon vain kasteen, ripin, häiden tai hautajaisten tähden. Siellä kaikki kuvittelivat tuntevansa toisensa, koska yhteisön kollektiivi sessa tajunnassa ihmiset olivat sitä, mitä heistä kylillä puhuttiin. Onneksi jälki miellyttää taloyhtiöiden asukkaita, vaikka parturoin pihat juoksuvauhtia. Vanhempani ovat palautteesta helpottuneita, koska ovat pelänneet, etten pärjää työelämässä. Päällisin puolin Jukassa ei ollut mitään omituista, hän olisi solahtanut muitta mutkitta paikallisen Teboilin äijäkööriin ryystämään sumppia ja puhumaan hevosurheilusta. Heidän ei tarvinnut, koska työ oli heidän syvän tarinansa ydin, viimekätinen merkityksen antaja. He pelkäsivät, että Echo and The Bunnymenin laulajaa Ian McCullochia jäljittelevä habitukseni suivaannuttaisi työnantajat. Kun muut tunnistaisivat ja tunnus taisivat minut työtä pelkäämättömäksi, olisin osa laumaa. ”Ehtiihän sitä peuhata mukuloiden kanssa, kun ei töitä tee”, kylän miehet tuumivat ja nimittivät Jukkaa ”vötkä leeksi” laiskuuden ja saamattomuuden takia. Se ei ollut sitä edes. Isäni on järjestänyt minulle haastattelun kesätyöpaikkaa varten ja syystä tai toisesta seuraa sivusta, kun vastailen pomomiehen kysymyksiin tukahtuneella äänellä samalla kun siristelen silmiäni auringon porottaessa. Olisiko Nyman päässyt vähemmällä, jos olisi töhrinyt sanoillaan ydinperheen, Jumalan tai Suomen lipun
Henkilöhahmot tekevät työtä ollakseen olemassa ja ovat olemassa, koska tekevät työtä. Hartaita sanoja ei tarvita, kaikki olennainen tulee ilmaistuksi koneiden hälyn keskellä lyhyinä käytännöllisinä vuorosanoina. K un katselen Dardennen veljesten elokuvia, tunnistan niistä saman työtä kehystävän arkisen pyhyyden kuin keskipohjalaisessa kasvuympäristössäni. Professori Janne Saarikiven mukaan työhön liittyvän sanaston alkuperä on perin synkkää. Saan kiittää onneani siitä, että päädyin ansaitsemaan elantoni toimittajana, koska lehtijutut saavat syntyä niin kuin syntyvät, kunhan ovat valmiita deadlineen mennessä. Ruotsin kielen arbeta on tarkoittanut kärsimystä, venäjän rabotat orjatyötä. He elivät parhaat vuotensa ”Kulttuurissa vallitsevat kuitenkin yhä vanhana täystyöllisyyden aikana syntyneet normit, joiden mukaan työmarkkinoiden käytettävissä oleminen on se, jolla ihminen lunastaa itselleen yhteiskunnan täysmittaisen jäsenyyden” essee. Ei Jumalaa, tuskin isänmaatakaan, koti olisi vain karu loukko. Saatan olla suurempi laiskuri kuin kehtaan myöntää. Olennaista on haalia töitä paljon ja tehdä ne nopeasti. Jos häneltä viedään työ, häneltä viedään kaikki. Toisaalta inhorealistinen suhtautumiseni työhön kenties edustaa vanhempaa ja puhtaampaa uskoa kuin luterilainen velvollisuusetiikka. Ihannemaailmassa olisin kirjoittanut vähemmän lehtijuttuja ja viettänyt enemmän aikaa filosofian, esseistiikan ja syvähengittämisen parissa. Sillä tavalla saan ahkeran maineen, jonka turvin voin käyttää osan työajasta mukaviin asioihin, kuten parhaaseen maailmankirjallisuuteen ja rauhalliseen syvähengittämiseen. En luonnehtisi omaa työhistoriaani kidutuksella ja kärsimyksellä raskautetuksi orjuudeksi, mutta jonkinlaisia häivähdyksiä näistä kauhuista olen välillä tuntenut, vaikka tietenkin kyse on ollut vain hyvään kuukausipalkkaan tottuneen etuoikeutetun leikkikoettelemuksista. Elokuvien henkilöhahmoista ei voi erottaa työntekijää ja persoonaa, koska ne ovat sulautuneet toisiinsa. Pidän monista asioista toimittajan työssä, mutta sitä tehdessäni olen aina kokenut myyväni kullankallista vapaa-aikaani mediataloille. Mitä Dardennen veljesten henkilöhahmoille jäisi, jos heistä raaputtaisi pois työn ja jättäisi pelkän persoonan. Sama pätee työstä pyhityksen saavaan suomalaiseen. En voi olla ajattelematta, että vanhempieni sukupolvella on ollut ahkeruuden lisäksi myös onnea. Minua on luultu työhulluksi, eikä se sanan kirjaimellisessa merkityksessä väärä luonnehdinta olekaan, koska haali ja kiirehdi -metodissa tuskin on järkeä. ”Hyvinvointivaltiossa jokaisella siihen kykenevällä on velvollisuus elättää itsensä”, sanoo Juhana Vartiainen ja tiivistää vanhempieni kaltaisten työuskovaisten eetoksen politiikan kielelle. Ranskalaiset puolestaan ovat johtaneet travaillerin muinaisen roomalaisen kidutuslaitteen tripalumin nimestä. 70 IMAGE MARRASKUU 2019 mintatavat, jotka ovat kantaneet minua työelämässä näihin päiviin saakka. Vanhempieni ei tarvitse hävetä minua, koska en ole ollut päivääkään työttömänä. En kuitenkaan ole koskaan ottanut sydämeeni luterilaisen velvollisuusetiikan mukaista uskoa työn autuaaksi tekevään voimaan, olen vain noudattanut tämän uskon ulkoisia tunnusmerkkejä kuin viheliäisin valekristitty
Vanhempieni ikäpolvi onnistui hankkimaan elintason ilman koulutusta, heidän lapsensa ja lastenlapsensa ovat onnistuneet hankkimaan koulutuksen mutta eivät välttämättä elintasoa. Mihin panee toivonsa ja luottamuksensa ihminen nykymaailmassa, jossa työtä ei enää riitä kaikille. Kirjailijan ammattia (pakotan itseni kirjoittamaan ammatti-sanan) varjostavat erilaiset myytit, joista typerin ja rasittavin esittää kirjailijat boheemielämää viettävinä vapaina sieluina. Siellä kenenkään ei tarvitsi kuulla olevansa vötkäle. Eivätkä tiedä poliitikotkaan. Yhdessäkään avokonttorissa ei ole niin paljon tilaa elää ja hengittää. Minäkin haaveilin vuosikaudet vapaaksi kirjailijaksi ryhtymisestä, mutta olin pelokas kuin Levi. Siviiliammatiltaan Levi oli ensin kemisti ja sitten tehtaan johtaja. Levi ehti olla kymmenen vuotta vapaana kirjailijana, kunnes tappoi itsensä heittäytymällä alas portaikossa. ”Kulttuurissa vallitsevat kuitenkin yhä vanhana täystyöllisyyden aikana syntyneet normit, joiden mukaan työmarkkinoiden käytettävissä oleminen on se, jolla ihminen lunastaa itselleen yhteiskunnan täysmittaisen jäsenyyden”, kirjoitti esseisti Tommi Uschanov Ylen Kulttuuricocktail-sivustolle kesäkuussa. Uutteruuden velvoitteet siirtyivät heidän nuoruutensa teollistuvaan Suomeen, jossa työn korkea veisu kajahteli kaikkialla. Susan Sontag yhdistää Walter Benjaminia käsittelevässä esseessään tämän pelon melankoliseen temperamenttiin, joka oli tunnusomaista moderneille taiteilijoille. Hukkuisinko synnintuntoon. He syntyivät sukuihin, joissa agraari-Suomen talonpoikainen arvomaailma oli voimissaan eikä laiskuutta hyysätty. Tahtomattanikin olen mieltänyt työn maksetuksi vapaudenriistoksi ja tuntenut synkkien etymologioiden painolastin. Taloustieteen toteemit Karl Marx ja John Maynard Keynes uumoilivat tahoillaan uudesta uljaasta maailmasta, jossa teknologiset edistysaskelet vapauttavat ihmiset arkisesta aherruksesta niin että he voivat keskittyä tekemään itselleen tärkeitä asioita, lukemaan runoutta tai soittamaan poikkihuilua. Charles Baudelaire kirjoitti: ”Työskenneltävä sokeasti, päämäärättä, kuin hullu. Katsotaan mitä tulee.” Kirjailijoiden työhulluus sikiää pelosta, että tahdonvoima ei riitä, että joutuu antamaan periksi. Se oli mitä mainioin korvikeuskonto Jumalan kuoleman jälkeisessä kulttuurissa. Täystyöllisyyden aikakausi päättyi 1980-luvun alussa eikä enää palaa. Jos en, pitäisikö minun ruveta myymään huumeita tai ryöstelemään mummoja. Samaan aikaan työn tuottavuus kasvoi hurjaa vauhtia ja loi läjäpäin vaurautta. Odotin tovin, iskisikö katumus. Samat sanat pätevät työuskovaisten luterilaiseen velvollisuusetiikkaan. Työ on ollut alibi olemassaololleni. Hallitus haluaa nostaa työllisyysastetta, mikä on oikea tavoite yhteiskunnassa, jossa elämä ilman työtä tarkoittaa kurjuutta ja yksinäisyyttä. MARRASKUU 2019 IMAGE 71 1970-luvun Suomessa, jossa vallitsi täystyöllisyys. Tulisinko toimeen. Olisiko tulevaisuudessa mahdollinen sellainen yhteiskunta, jossa asema työmarkkinoilla ei enää määrää sitä, onko ihmisellä lauman hyväksyntää. Kun nykyisin ajattelen Baudelairea, Flaubertia tai Camus’ta, ajattelen ennen kaikkea heidän työhulluuttaan. Isäni työtoverit paiskivat ylitöitä kirjapainossa ja kehuivat tienaavansa kansakoulupohjalta enemmän kuin professorit. Mihin muuhun täystyöllisyyden aikakauden ihminen olisi voinut panna toivonsa ja luottamuksensa kuin työhön. He ahersivat aamut, päivät ja illat, toisinaan yötkin, jättääkseen kirjaimensa tähän maailmaan. Ei onneksi iskenyt. Mutta samaan aikaan taustalla jylläävät suuremmat muutosvoimat. Joku siteerasi sarkastisesti Pelle Miljoonaa: ”Vapaus on suuri vankila.” Vastasin, että sehän siinä hienoa onkin, se suuruus. Jätin työni voidakseni ryhtyä työhulluksi. Sotien jälkeisinä kultaisina vuosikymmeninä työ palkitsi tekijänsä ja inflaatio söi asuntolainat. ”He ovat tuomittuja tekemään työtä; elleivät he tee työtä, he eivät tee mitään”, Sontag kirjoittaa. Vuosikaudet hän haaveili vapaan kirjailijan elämästä mutta pelkäsi, että uskon hypystä tulisi kuolon hyppy, vähintäänkin kuvaannollisesti. Yritän tehdä samoin, koska minulla ei ole enää vaihtoehtoja. Kun luen minulle tärkeiden kirjailijoiden päiväkirjoja ja kirjeenvaihtoa, niistä kuvastuu samanlainen pakkomielteisyys työntekoon kuin keskipohjalaisessa kasvuympäristössäni. Taloushistoria sadan viime vuoden ajalta todistaa vääräksi vanhempieni sukupolven kuvitelman siitä, että aineellinen hyvinvointi syntyy työstä. Pystyn ymmärtämään vanhempieni elämänkatsomusta. Sen suojassa olen voinut hyvällä omallatunnolla näperrellä proosaa ja esseitä, joiden lukijakunta muodostuu muutamista tuhansista koulutetuista keski-ikäisistä naisista. Vasta 57-vuotiaana Levi uskalsi jättää työnsä. Nykypäivän nuoret aikuiset tulevat voimakkaasti polarisoituville työmarkkinoille, jotka jakautuvat isopalkkaisiin huippuosaajiin ja pienipalkkaisiin palveluammattien puurtajiin. Ehkei sentään, voisinhan tehdä freepohjalta toimittajan hommia. Syyskuun alussa rohkaisin viimein mieleni ja irtisanouduin. Olen suurelta osin hylännyt luterilaisen sukuperintöni, mutta sen työtä koskevaa velvollisuusetiikkaa en ole pystynyt tyystin hylkäämään. Sen kuitenkin uskallan sanoa, että niin kauan kuin työn ympärille rakentuvan velvollisuusetiikan kyseenalaistamiseen suhtaudutaan kuin pyhäinhäväistykseen, järkevä keskustelu ei ole mahdollista. Länsimaissa keskimääräisen työviikon pituus lyheni merkittävästi 1930-luvun alusta 1980-luvulle, jolloin se jämähti nykyisen 40 tunnin seutuville. Proosan tekeminen ei vertaudu kidutukseen eikä esseiden tekeminen kärsimykseen, olo ei ole ikinä orjuutettu. Toimeentulokysymyksiä enemmän pelkäsin ajatusta elämästä ilman kuukausipalkkaista työtä. Ystävät ja tuttavat onnittelivat ja toivottivat voimia uuteen elämänvaiheeseen. Se syntyy ennen muuta tuottavuudesta ja tuottavuus puolestaan mahdollistaa työn vähenemisen. Kultaisia vuosikymmeniä ovat seuranneet rautaiset vuosikymmenet, markkinoiden vapauttamisen, talouden globalisaation ja länsimaisen joukkotyöttömyyden aikakausi. P rimo Levi koki nuorena miehenä Auschwitzin kauhut ja kirjoitti niistä teoksissaan, jotka jäävät kummittelemaan lukijoiden mieleen. Vapaana kirjailijana menettäisin tämän alibin, ja työuskovaiset saattaisivat katsoa pahasti. Se toi myös tunteen laumaan kuulumisesta. Työ on sellaista, mitä täytyy tehdä, ei sellaista, mitä haluaa tehdä. Mutta eihän näin voi ajatella luovuttamatta ahkeruuden ja uutteruuden hyveitä niille, joiden työllä on kuukausipalkkana määriteltävä markkina-arvo. Tai ehkä se oli vain onnettomuus. Sellaisessa yhteiskunnassa ei olisi synti elää onnellisesti joutilaana, kuten päivät pitkät tyttäriensä kanssa puuhaillut Jukka keskipohjalaisessa rannikkokunnassa neljännesvuosisata sitten. Se toi konkreettista vaurautta ja turvaa. En ole osannut pitää kirjailijanhommia työnä, koska ne tuntuvat mielekkäiltä jopa silloin kun aiheuttavat stressiä. Siinä vaiheessa eläkepäivät häämöttivät jo taivaanrannassa, enkä voi olla miettimättä, mahtoiko häntä kaduttaa vitkastelu. En osaa osoittaa tietä tällaiseen työn jälkeiseen yhteiskuntaan, todennäköisesti sinne ei edes ole yhtä tietä vaan monia samaan suuntaan vieviä. ?. Työelämän tehostumisen ja automatisaation viikate niittää keskiluokkaa, tuota kultaisten vuosikymmenten hellimää työuskovaisten joukkoa, johon vanhempanikin kuuluivat. Minun on tunnustettava: en tiedä
Kiitos tilauksestasi on elokuva, joka on oikeastaan valkokankaalla vain käväisemässä. K U VA : S IX TE EN FI LM S, K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Osaksi elämää. Lappuliisan pärähtäminen paikalle väärällä hetkellä, parkkipaikan löytämisen mahdottomuus tai kadonneet autonavaimet saattavat olla askel kohti Turnerien kodittomuutta. 72 IMAGE MARRASKUU 2019 elokuva Katja Kallio on kolumnisti ja yksityisyrittäjä, jonka sosiaaliturva on olematon. Lapset sotkeentuvat asioihin, joiden vakavuutta he eivät voi ymmärtää, saati hallita niiden peruuttamattomia seurauksia. . Loachin brittilehdistöltä valtavat tähtimäärät kerännyt uutukainen kertoo Newcastlessa Koillis-Englannissa asuvasta Ricky Turnerista (Kris Hitchen), joka päättää ryhtyä kuljetusalan franchising-yrittäjäksi. Yee aal reet, luv. Ne ovat syntyneet täällä meidän ihmisten puolella, myös kaikkien niiden ihmisten puolella, joita Kelan edessä näkee, vanhusten, opiskelijoiden, niiden parikymppisten narkkarityttöjen, jotka ovat aina kimpassa ja joista yksi on pyörätuolissa kun toinen jalka puuttuu. Nyt ensi-iltansa saavassa Kiitos tilauksestasi -elokuvassa näyttäisi olevan samaa elämänkumppanin vikaa. Uutteruus muuttuu ahdingoksi, kun perheen teinipoika joutuu vaikeuksiin, ja niin sanottu yrittäjyys osoittautuu orjuudeksi, jossa yksikään minuutti ei ole ihmisen omaa omaisuutta. Silti vain perheeltä saa lämpöä ja huolenpitoa, sekä ohikiitävästi tuikituntemattomilta kanssaihmisiltä. Kiitos tilauksestasi tulee ensi-iltaan hetkenä, jolloin uusi lama uhkaa, eivätkä taloustieteilijätkään osaa ennustaa tulevaa vaan uumoilevat kapitalismin tulleen tiensä päähän. Seuraavana aamuna se odottaa ulko-ovella ja lähtee samaa matkaa töihin. Lähimmäisenrakkaus onkin Loachin maailman pelastusrengas, pikkiriikkinen apukeino, jonka avulla jaksaa räpiköidä taas pienen matkaa eteenpäin. J otkut elokuvat eivät suostukaan lopputekstien jälkeen jäämään elokuvateatteriin omaan ylhäiseen yksinäisyyteensä vaan astuvat ulos valkokankaalta ja asettuvat eläväksi osaksi katsojan elämää. Ei sydämeni kestä toista kertaa, eikä ole mitään tarvettakaan, sillä muistan ne ensi katsomalta lähes kuvasta kuvaan. Daniel Blaken tavoin Kiitos tilauksestasi on äärimmäisen taloudellinen ja tarkka teos. Perheen auto uhrataan alkupääomaksi, ja Rickyn vaimo, vanhusten hoitaja Abby (Debbie Honeywood), ryhtyy tekemään neljätoistatuntista työpäiväänsä suhaten bussilla ympäri suurkaupunkia. Kumpikin näyttää arkielämän vaivalloisuuden ja monimutkaisuuden ja sen, miten ratkaisevasti ja epäreilusti konkreettiset pikkuseikat vaikuttavat ihmisen kohtaloon. Ken Loachin Kiitos tilauksestasi on valkokankaalla vain käväisemässä, sillä se kuuluu tosielämän puolelle, kirjoittaa Katja Kallio. Tuttavapiirissäni ”Daniel Blake -hetki” on vakiintunut sanonta, joka kuvaa täysin toivotonta, absurdia puhelinkeskustelua esimerkiksi pankin tai terveydenhuollon kanssa. Kun valot syttyvät, se siirtyy takaisin tosielämän puolelle, minne se kuuluukin. Loachin eLokuvaT muuttuvat eläviksi elämän osiksi juuri siksi, että ne kertovat konkreettisesti ja todesti meidän maailmastamme juuri nyt. Perinpohjaisen arkisuutensa ja ylvään työväenluokkaisuutensa alla Kiitos tilauksestasi on myyttinen hybriksen ja perikadon variaatio, jossa vapauden tavoittelu johtaa Turnerit entistä ahtaammalle. Samalla Kiitos tilauksestasi tulee näyttäneeksi sen, miten miesten epätoivo ja sen purkautuminen väkivaltana sekä naisten rooli sovittelijoina ja tunnollisina uhrautujina ovat sidoksissa toisiinsa ja periytyvät sukupolvelta toiselle. Loach saattaa kuvata tämän talousjärjestelmän viimeisiä aikoja ja sitä, mitä se on tehnyt tavalliselle ihmiselle, joka ei pysty kuin juoksemaan ja läähättämään ja nukahtamaan seisaalleen silkasta uupumuksesta. Se lähtee elokuvateatterista mukaan kotimatkalle, ja maailmaa katsellaan siitedes yhteisin silmin. Hullo, luv, he sanovat toisilleen, are yee aal reet, luv. Kolme vuotta on kulunut hänen byrokratiakuvauksestaan I, Daniel Blake, enkä ole sittemmin kävellyt kertaakaan Kelan ohi ajattelematta sen nimihenkilöä. Kerronnan puhtaus, kuvien koruton eleganssi sekä syvä yhteiskunnallinen eetos yhdistävät nämä elokuvaveljekset verisitein toisiinsa. Tähtäimessä on vanha unelma, oman asunnon ostaminen hyyryläisenä asumisen sijaan. TavoisTani poikeTen Loachin elokuvia en katso koskaan toistamiseen. Loachin maailmankuvassa ihmisonni on alati hiuskarvan varassa ja tuo mieleen iranilaisen Asghar Farhadin. Brittiläisen Ken Loachin yhteiskunnalliset elokuvat ovat tällaisia. Hullo, luv, se sanoo. KIITOS TILAUKSESTASI ohjaus Ken Loach ensi-ilta 8.11
Mope starttaa työpaikkakomediana kahdesta nuijasta, jotka eivät tunnu tajuavan, miten pornoa tehdään oikein. Työtehtäviin kuuluu kainaloiden haistelua, pissaleikkejä ja potkujen ottamista nivusiin. Mammuttitauti vaivaa sarjaa, joka etenee hitaasti ja kovin ilottomasti. Watchmen Zack Snyderin kymmenen vuoden takainen Watchmen oli visuaalisesti korea ja kerronnallisesti tarpeettoman monimutkainen eepos supersankareista vaihtoehtoisissa 1980-luvun Yhdysvalloissa. Älypuhelimia ei ole ja Valkoisessa talossa istuu näyttelijä Robert Redford. marraskuuta. Damon ”Lost” Lindelofin luoma tv-sarja sijoittuu samaan universumiin, mutta hyppää ajassa tähän päivään. Silkkiaave, Rorschach ja muut ovat ikääntyneet, tri Manhattan vangittu Marsiin. Horror of the Blood Monsters. Terapeutti pahentaa tilannetta ruokkimalla Amandan pelkoja ja myymällä sikakalliita hömppähoitojaan. marraskuuta. TEKSTI ANTON VANHA-MAJAMAA. David Gregoryn ohjaama dokumentti suhtautuu päähenkilöönsä niin rakastaen, ettei haittaa, vaikka formaatti on perinteinen puhuvien päiden pataljoona. Adamsonin pitkä ja vaiherikas elämä päättyi murhamysteeriin, joka on kuin suoraan roskadekkarin sivuilta. Michaels. Maailmanrakennus vie paljon aikaa, ja silti elokuvasta tuttu ongelma toistuu: mikäli sarjakuva (tai Snyderin elokuva) ei ole tuttu, puolet ajasta on ihan ulalla. kausi käynnissä HBO Nordicissa. B-elokuvia 1960-luvun alusta lähtien tehtaillut Al Adamson ymmärsi hyvän otsikon päälle. Synkkä ja absurdi Fingers on pahimmillaan vieraannuttava, parhaimmillaan Coenin veljesten veroinen surkeiden sattumusten hirtehisen hauska sotku. Kaikkein pahinta: Steve Driverin karmiva tarina on tosi. Steve ystävystyy it-hommia tekevän, panokeisariksi niinikään keinolla millä hyvänsä tähtäävän Tom Dongin (Kelly Sry) kanssa. Night Visions 20.–24. Eikä yhteys johdu vain siitä, että yhdessä roolissa nähdään rasvainen kuristaja itse, Michael St. Mitä enemmän titteliin sai kauhugenren avainsanoja, sitä todennäköisemmin elokuva oli menestys. Ja mitä väliä, vaikka ei ollut, kun budjetit olivat joka tapauksessa kengännauhaa. Mope Steve Driver -nimellä pornotähdeksi tähtäävä nuorukainen (Nathan StewartJarrett) päätyy tekemään ö-luokan fetissipornoa rahattomaan dvd-puljuun. marraskuuta. Night Visions 20.–24. Fingers Amandaa (Sabina Friedman-Setz) ahdistaa vaisu työkaveri Walter (Stan Madray), jonka sormet vaihtuvat jostain syystä verisiin nysiin. Night Visions 20.–24. 1. Hell’s Bloody Devils. Hiljalleen se valuu ihmisyyden pohjamutiin, ja viimeiset 15 minuuttia ovat miltei sietämätöntä kidutusta kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti. Rooleissa nähdään Oscar-voittajia Jeremy Ironsista Regina Kingiin. MARRASKUU 2019 IMAGE 73 K U VA T: M O PE , LL C , S EV ER IN FI LM S, H B O N O R D IC , TE N EA ST PI C TU R ES Blood & Flesh: The Reel Life & Ghastly Death of Al Adamson Blood of Dracula’s Castle. Juan Ortizin esikoisohjaus tuo mieleen Jim Hoskingin, jonka kaksi pitkää elokuvaa The Greasy Strangler ja Ihmeellinen Beverly Luff Linn Night Visions on tuonut Suomeen teatterilevitykseen
Kehollisuudesta ja erosta kiteytyivät teemat toiselle Magdalene-albumille. Nyt, kun debyytin vaikutus kuuluu vähän joka paikassa, Twigs itse kulkee rytmimusiikista ”klassisempaan” ja riisutumpaan suuntaan. FKA Twigsin uusi levy Magdalene on yhteistä terapiaa ja hoivaantumista, kirjoittaa Iida Sofia Hirvonen. Myös Ariana Grande on käsitellyt musiikissaan paniikkikohtauksiaan ja konserttiterrori-iskun jälkeistä posttraumaattista stressireaktiotaan. musiikki J os naisartisti kokee nykyfeminismin aikana mitä tahansa ikävää, tapahtuman käsittely kannattaa paketoida autofiktiiviseksi teemalevyksi. Vuotta aikaisemmin Twigsin kohdusta oli löytynyt ja poistettu kuusi fibroidikasvainta, yhteensä kahden omenan, kolmen kiivin ja parin mansikan kokoisia. Haavoittuvaisuus on uudessa arvossa. Usein Magdalenella vellotaan ranskalaisfilosofi Julia Kristevan teoretisoimassa abjektitilassa, jossa keho aiheuttaa hylätyksi tulemista ja kauhua. Tendenssi liittyy myös siihen, että musiikkia kuunnellaan kuulokkeista kaikkialla missä liikutaan, yksin. . FKA TWIGS Magdalene K U VA : R EP U B LI C R EC O R D S, PO LY D O R , K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Barnettin, tai Twigsin, niin kuin fanit tapaavat kutsua, vaikutus kuuluu siinä, että valtavirran pop on mennyt intiimimpään ja minimalistisempaan suuntaan. 74 IMAGE MARRASKUU 2019 musiikki Iida Sofia Hirvonen on helsinkiläinen toimittaja, joka aikoo tänä syksynä hoivata itseään joogalla ja Houellebecqillä. Samaan aikaan Twigs kävi läpi eroa näyttelijä Robert Pattinsonista. Pattinsonin kanssa seurustelu ajoi Twigsin filmitähden fanien arvostelun ja trollauksen kohteeksi. Tragedioilla voi toki kyynisesti laskelmoida, mitä käsiteltiin upeasti viimevuotisessa Brady Corbertin Vox Lux -elokuvassa. Ei vaarallista, mutta pelottavaa ja kivuliasta. Käännekohtana voi pitää Beyoncén aviokriisilevy Lemonadea, jolla henkilökohtainen suru kääntyi ylisukupolviseksi ”meidän kaikkien ruskeiden naisten” kokemukseksi. Sen koulusurmasta selvinneestä päähenkilöstä leivottiin tähteä, koska tarina on niin kiinnostava, että sen ympärille kannattaa rakentaa popura. Kun Twigsin debyytti ilmestyi vuonna 2014, sen rikottu tapa tehdä R&B:tä kuulosti tuoreelta. ”They want to see us, want to see us alone/ They want to see us, want to see us apart.” Twigs vertaa itseään jopa Maria Magdaleenaan, koska on tuntenut olevansa ”kuuluisan miehen varjossa”, vähän niin kuin Maria Magdaleena Jeesuksen varjossa. Haavat auki. Twigsiä on kutsuttu kokeelliseksi R&B:ksi, mutta hänen tapansa yhdistää rytmimusiikkia tietoiseen outoonnutukseen ja klassisen musiikin vaikutteisiin tuo mieleen ennen kaikkea Björkin ja Kate Bushin. Barnett on tehnyt musiikkia voimaantumisen sijaan hylätyksi tulemisesta, seksuaalisesta halusta ja siitä, millaista on tuntea aivan liikaa. Ehkä jokaisen naisruumiissa elävän pitää kohdata kehonsa kontrolloimattomuus ja vieraannuttava ällöttävyys jossain vaiheessa. Huippuunsa kiihdytettyjen spektaakkelien sijaan popmusiikki on yhä useammin narkoottisen hidastempoista ja tunnustuksellista, kuin ystävä kuiskaisi korvaan juttuja, joita muut eivät saisi kuulla. Musiikista on tullut yhteistä terapiaa ja hoivaantumista. Leikkauksesta toipuminen oli vienyt puoli vuotta, mitä ei olisi brittiartistin treenatusta kropasta ja puleeratusta kuvavirrasta tosin voinut arvata. Popmusiikissa itsemytologia on onneksi sallittua, ja levy on kaunis ja toimiva. Se tuo artistin lähelle kuulijaa, jonka somevirrassa artistien päivitykset ovat samalla viivalla parhaiden ystävien päivitysten joukossa. Kun Billie Eilish avautuu siitä, miten masennus on musta aukko tai Ariana Grande kuiskii, miten paniikkikohtauksen aikana pitää muistaa hengittää, ahdistunut kuulija pystyy samaistumaan. Pahinta hänelle oli ahdistus siitä, ettei päässyt pariin kuukauteen tanssimaan, sekä kosmisempi pelko siitä, ettei oma keho ”enää koskaan tuntuisi” normaalilta. Näin voisi kyynisesti sanoa. Haavoittuvaisuus tekee ihmisestä autenttisen, ja autenttisuus on läpikaupallistuneessa ajassamme kovinta valuuttaa. TouKoKuussA 2018 kolmikymppinen Twigs avautui Instagramissa kehoahdistuksestaan ja jakoi videon, jossa harjoitteli tankotanssia. FKA Twigs -nimellä musiikkia tekevä Tahliah Debrett Barnett on mainittuja esimerkkejä avantgardempi, mutta hänen vaikutuksensa popmusiikkiin on ollut suuri viimeisen viiden vuoden aikana. Just. Twigs itse on kertonut kaipaavansa fyysistä täydellistymistä ja miesten validaatiota tunteakseen olevansa vähemmän outo ja enemmän ”normaali nainen”. Uutta ei ole prosessin sukupuolittunut vaan konseptuaalinen, samaistumispintaa tavoitteleva ulottuvuus
Ällistyttävää, paitsi ettei lainkaan. Vastaan saa argumentoida, kunhan kuuntelee, kuinka Adrianne Lenkerin ääni särkyy viimeisessä riimiparissa ”Not the planet / not spinning” ja Crazy Horselta kuulostava kitarasoolo tulee ja pyyhkii kaiken mennessään. Ghosteen ilmestyi lähes yllättäen Caven vastattua fanin kirjeeseen uuden levyn olevan valmis. Huippu on You’re So Hot It Hurts My Feelings -single, joka voisi olla Haimin parhaita kappaleita. Onneksi, sillä tuotannon monipuolisuus ja stemmalaulut pehmentävät bändin tavaramerkinomaista monotonisuutta. Aiempi U.F.O.F. musiikki Caroline Polachek: Pang (Columbia) Newyorkilaisen Caroline Polachekin entinen yhtye Chairlift tunnettiin iPod-mainossinglestä (Bruises) sekä yhdestä vuosikymmenen suurista syntikkaindiehiteistä (I Belong in Your Arms). Se on kohtuullista: niin paljon Haim jäi Chairliftille velkaa. TEKSTI OSKARI ONNINEN. Auto-Tunea ja kimalletta on sopivasti, puolivälissä hieman Spaissareitakin. Se kehittää pidemmälle Caven Conversations-kiertueellaan hiomaa maailman eleganteimman self-helpin ja lohdutuksen konseptia. Big Thief: Two Hands (4aD) Tuskin kukaan olisi arvannut, että brooklyniläinen Big Thief valtaa kaksi palkintosijaa vuoden indielevyjen joukosta. Nick Cave and the Bad Seeds: Ghosteen (Ghosteen ltD) Tietenkin tarvitsimme Nick Cavelta levyn, joka kuulostaa jooga-ambientilta, neofolkilta ja Vangelikselta. Kokonaisuus olisi kaivannut Jos mulla ei ois sua, mulla ei ois mitään -superbiisiä mukaan, mutta darraista lohtua hehkuva Mä loistan kuin hämärä on liki yhtä hyvä. kehuttiin keväällä tälläkin palstalla. Jaksaa jaksaa. Two Hands soi retrosti stereona. Edellislevy Skeleton Tree oli täynnä mustaa surua Caven Arthur-pojan kuolemasta. Debyytti Pangin sisarlevy on samaisen Harlen tuottama Charli XCX:n uutuus Charli. MARRASKUU 2019 IMAGE 75 K U VA T: C O LU M B IA , 4 A D , A K I R O U K A LA , G H O ST EE N LT D . Polachek kuitenkin hallitsee sokerin annostelun, ja Pang menee kappaleet eikä tuotanto edellä. Erityisesti tekstit rytmittyvät kahdeksasosatöksötykseksi, mitä ei lohduta Kaisa Karjalaisen suvereeni loppuja sisäsointujen hallinta. Debyytille on kerätty kappaleita lukuisien vuosien ajalta, mutta Maustetyttöjen parhaat levyt ovat vielä tekemättä. Ghosteen etenee tunnin kestonsa ajan kohti Hollywood-kappaleen päätöskatarsista, joka on parhaiden katarsisten tavoin oikeassa kohdassa lausuttu itsestäänselvyys: ”Everybody’s losing someone / It’s a long way to find peace of mind, peace of mind.” 2010-luku päättyy Caven 40 vuoden uran parhaana vuosikymmenenä. Puolivälin Not-kappaleen kuuleminen ensimmäisen kerran oli kesän festivaalikokemuksistani ylitsepääsemättömin. Maustetytöt: Kaikki tiet vievät Peltolaan (is this art) Maustetyttöjen Kaikki tiet vievät Peltolaan -debyytti ei kuulosta mielenterveysindienuhjulta vaan on syönyt niin paljon suomipopkäärmeen häntää, että haluaa itsekin olla suuri suomalainen pop-levy. Bändi on äänittänyt sen livenä liki kosketusetäisyydellä toisistaan – kuten keikoillakin – ja lietsonut itsensä niin kierroksille, että levyn jokainen yksityiskohta tulee liian lähelle ja musertaa liiallisella intensiteetillään. Kolmen epätasaisen levyn jälkeen duo lopetti, ja Polachek lähti PC Music -tuottaja Danny L Harlen innostamana soolouralle. Syksyn ajan kappale on tuntunut vuoden parhaalta
En ole varma mutta pelkään pahoin. Kyse on olemassaolon tutkiskelusta, ja sille Nikkiläkin omistautuu, oikeastaan edes yrittämättä kertoa mitään tarinan tapaistakaan. Mitään ei tapahdu, kaikki on kamalaa ja vaikeaa, pitikö tämäkin napanöyhtä oikein koviin kansiin painaa. ”Koska olet näyttelijä, ajattelet vain itseäsi ja sitä ettet kelpaa. J oulukuussa 2007, eräänä kirkkaana talvisena aamuna, astuin ensimmäisen kerran teatterin taikapiiriin. Seuraavassa teatteriseikkailussani pari vuotta myöhemmin koin yleisön edessä toistuvia kauhunhetkiä. Silloin ensimmäisellä kerralla sekin sujui mukavasti. Teatteri oli sosiaalista ja jännittävää, vastakohta kirjoittamiselle, siltä minusta tuntui, ja minä menin sinne minne teatteri minua vei, lavalle asti. Tarvitset huomiota, tarvitset tunnustusta, eikä mikään uimahallireissu ihanan pienen tyttäresi kanssa voi korvata sitä, vaikka uskottelisit niin itsellesi.” Korvaan sanan näyttelijä sanalla kirjailija. Jussi NiKKilä sen sijaan on. Näyttelijällä ei nimittäin mene kehuttavasti. Tämä näyttelijä on Nikkilän ikäinen ja oloinen mies. Työtarjouksia ei tahdo tulla, eikä haaveammatin suurista unelmista muutenkaan ole kuin riekaleita jäljellä. Se ei ollut helppoa, mutta olen silti iloinen, että hän pelasti minut kertaalleen kirjoituskammios tani teatterin ihmeelliseen maailmaan. Olemme tehneet näytelmän yhdessä. Heti romaanin ensimmäiset sivut vahvistavat, että Nikkilä toimii ammattilaisen ottein tälläkin kentällä. Syntyy enimmäkseen tekstejä muistoista ja menneisyydestä – elämästä, joka aikanaan tuntui vahvalta ja väkevältä eikä tältä joka aamu uudelleen lämmitettävältä puurolta niin kuin päivät varhaisessa keski-iässä. Jussin kirjaa lukiessani tunnen miltei surua siitä, miten kurjana tämä tuhansien nuorten ja lahjakkaiden ihmisten unelma-ammatti romaanissa näyttäytyy. Tiedän itse kirjoittaneeni kirjailijan arjesta yhtä ikävässä sävyssä. Lauseet elävät, havainnot ovat tarkkoja, ja teksti liikkuu taitavasti ajassa, tilassa ja ajatusten avaruudessa. . Onko se kusipäistä. TOsiaaN: MiNä tunnen Jussin. Voin hyvin kuvitella Näyttelijän herättävän joissakin lukijoissa myös ärtymystä, turhautumista tai jopa kiukkua. Älä usko ihan kaikkea, ethän, romaani tuntuu sanovan ja iskevän silmää. Ymmärsin asian, jonka olisi luullut olevan itsestään selvä: en ole näyttelijä. 76 IMAGE MARRASKUU 2019 kirja Juha Itkonen on kirjailija, jolle Neuvostoliitto ja Herttoniemi olivat lapsuudessa jokseenkin yhtä kaukaisia paikkoja. Unelmat muuttuvat monimutkaisiksi siinä vaiheessa, kun ne eivät enää ole pelkästään unelmia. Kirjan lakoninen nimi ohjaa lukijan nähdäkseni aivan oikeaan karsinaan, autofiktion avaraan aitaukseen. Yllättävän sitkeästi kummatkin yhä vetävät ihmisiä puoleensa. Näyttelijä yrittää kirjoittaa ja menee kirjoittajakurssillekin. Vai vain rehellistä. Ensi-ilta olisi maaliskuussa. Laura Malmivaara avasi minulle KOM-teatterin oven, näyttelijät toivottivat tervetulleeksi kahvipöytäänsä, ja aloimme saman tien suunnitella esitystä. Lapsuutensa hänkin on viettänyt sekä Neuvostoliitossa että Herttoniemessä, miehen elämä näyttää asettuneen samanlaisiin uomiin, mutta kerronnan sävy tekee selväksi, ettei kyse ole ainakaan rehellisestä omaelämäkerrasta. Näyttelijä on 37-vuotiaan miehen esikoiskirja. Miten helvetissä se tapahtui niin nopeasti. Näyttelijä ei oikeastaan edes halua näytellä mutta vertaa silti jatkuvasti itseään menestyksekkäämpiin ja näkyvämpiin näyttelijöihin, muun muassa omaan vaimoonsa, jonka kärsivällisyys yhä syvemmälle ahdistukseensa vajoavan miehen kanssa alkaa olla koetuksella. K U VA : TA M M I, K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Monimutkaisia unelmia JUSSI NIKKILÄ NÄYTTELIJÄ TAMMI Jussi Nikkilän esikoisromaani Näyttelijä on kiusallisenkin tunnistettava kertomus siitä, kuinka vaikeaa unelma-ammatissa voi olla, kirjoittaa Juha Itkonen.. Välillä tosin mietin, onko Jussilla kaikki hyvin, mutta sekin on vain hyvän kirjan merkki. Siellä kukaan ei ole ikinä yksin, mikä lie myös syy siihen, että Jussi on välillä pelastautunut teatterista kirjoituskammioon. Minulla ei ollut minkäänlaista teatteritaustaa, mutta kukaan näistä nimekkäistä ammattilaisista ei tuntunut välittävän. Miksi niin tapahtui. Viimeksi Nikkilä näytteli Hamletia Turun Kaupunginteatterissa, sitä ennen hän ohjasi Romeon ja Julian Kansallisteatteriin. Kirjoittaminen on muistamista, ja muistaessaan alkaa kaivata kadonnutta maailmaa. Kokemuksesta tiedän, että näin kirjoittaessa helposti käy. Pelkään, että tämä on totta. Mietin ensisijaisten ammattiemme yhtäläisyyksiä ja eroja. Molemmat ammentavat samoilta lähteiltä mutta vaativat harjoittajiltaan varsin erilaisia ominaisuuksia. Se oli kuin satua. Mitä tapahtui. Minä kuitenkin ymmärrän tällaisen etsinnän ja nautin siitä
On kirjassa silti hetkensä, ja junamatkaviihteeksi se sopii aivan mainiosti. Sinänsä oiva historialla leikkiminenkin jää päälleliimatun oloiseksi. Silti tarvitaan luontoinfraa, kuten parkkipaikkoja ja polkuja, jotta ihminen ei pilaisi metsää siellä kulkiessaan. Otava, 366 s. Like, 405 s. Villi ihminen on dokumentaristina ja toimittajana tunnetun Riikka Kaihovaaran kaunokirjallinen debyytti. Androidi kolmantena pyöränä Ian McEwan: Kaltaiseni koneet. Rakenteeltaan se on aavistuksen tasapaksu, mutta tyyli säväyttää. [Machines Like Me.] Suom. Koirapuistossa on loistavat ainekset jännitysromaaniin, mutta sellaiseksi se on kovin pitkäveteinen. TEKSTI SILVIA HOSSEINI. ”Nykyhetki on äärimmäisen hauras ja epätodennäköinen rakennelma. Tarina kietoutuu tämän melko intohimottoman kolmiodraaman ympärille, eikä muunlajisten oikeuksien kaltaisista isoista teemoista saada paljoakaan irti. Lapsitehtailua Ukrainassa Sofi Oksanen: Koirapuisto. Romaanin päähenkilö on yksi epäilyttävän hankkeen koordinaattoreista, kunnes hän sotkeutuu liikaa järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja päätyy piileksimään Helsinkiin. Oksaselle tyypillisesti tarinassa käsitellään myös naisten asemaa, tällä kertaa häikäilemättömässä lapsentekobisneksessä: köyhiä, kauniita nuoria houkutellaan munasolun luovuttajiksi kyseenalaisin ehdoin. Se olisi voinut muodostua aivan toisenlaiseksikin”, Ian McEwan kirjoittaa. Asiaa eivät auta kirjailijan tyylilliset maneerit. Uutuusromaanissa kuvataan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen Ukrainan kasvukipuja itsenäisenä valtiona. Vaikka taustatyötä on tehty runsaasti, suolakurkut, borssit ja horilkat eivät saa miljöötä elämään kirjan sivuilla. Atena, 224 s. Esseekokoelma tosin muistuttaa, että edes homo sapiens ei pysty tuhoamaan maapalloa – ainoastaan omat elinolosuhteensa. Kirjoittaja myös kyseenalaistaa koskemattomuuden ihanteen: mitään ”alkuperäistä” ei ole, onhan luonto aina muutosprosessien vallassa. Kaltaiseni koneet sijoittuu näin ollen Iso-Britannian kontrafaktuaaliseen lähihistoriaan: Falklandin sota on hävitty, The Beatles tekee nolon levyn, Alan Turing elää, ja tekoälyn ja robotiikan kehitys on huipussaan. Esseiden ajatukset puhuttelevat, yllättävät ja provosoivat ajattelemaan totunnaista pidemmälle. Hienossa esikoisessa samoillaan kulttuurin ja luonnon välisellä rajalla. Resurssit tulevat maasta ja vedestä, ja suolistossa mikrobit touhuavat omiaan. Tehoja heikentävät yksiulotteiset hahmot ja kerronnan selostava ote. Ihminen on ja ei ole osa luontoa. Henkilöhahmotkaan eivät tunnu oikeilta ihmisiltä vaan pelkästään romaanihahmoilta. Naapurinsa kanssa seurusteleva tyhjäntoimittaja Charlie ostaa perintörahoillaan androidin, josta tulee osa pariskunnan arkea. Juhani Lindholm. MARRASKUU 2019 IMAGE 77 K U VA T: LI K E, A TE N A , O TA VA kirjat Jos metsään haluat mennä Riikka Kaihovaara: Villi ihminen ja muita luontokappaleita
Jos minun sukupolveni ei olisi puhunut paskaa, ette kuulisi huonoja alapäävitsejä kello kahdeksalta aamulla. Kunhan ei satu omalle kohdalle. Yritän saada ajatukseni kuriin, mutta sedän saatanallinen ääni kaikuu mieleni kellareissa. Söin kolme makkaraa Greta-ahdistukseeni, vaikka tajusin, että vien seuraavilta sukupolvilta tulevaisuuden. Yritän reflektoida toksista Spede-sentrisyyttäni, mutta en ole vielä sisäistänyt sen etuoikeutettuani asemaa, koska huomioni on eturauhasvaivoissa. Ahdistaa. Toisinaan mieleeni putkahtaa myös kuva DDR:n nuorisoliittolaisesta, joka on pettynyt kolhoosin huonoon tulokseen. Suhteeni Gretaan on ambivalentti. Illalla likaiset ajatukset täyttivät mieleni. Greta, Spede ja minä Ruben Stillerin kolumnissa vanhempi mies kaipaa nuorison kunnioitusta. En enää ymmärrä nuorisoa. Loiri. Vanha totuus: pyhimysten unet ovat kosteita. Hieno mies tuo Loiri. Pyydän vain yhtä: älkää häiritkö itsesääliäni. Me häivymme unohduksen yöhön, mutta Greta rulettaa nuttura ojossa. Tapasin Kalevi Sorsan ja Kari Tapion ja esiinnyin kerran alastomana televisiossa. Syvää pohdiskelua. Kaduttaa. Heitä kiinnostaa vain setämäinen suhteeni Gretaan. Lasse on hieno mies. Syyskuu 27. Mietin, mitä Spede sanoisi ilmastonmuutoksesta. Likaiset ajatukset ovat taas saaneet vallan minusta. Ihmisen, joka on tavannut Speden, on vaikea ymmärtää kiihkeän nuorison aatteellista paloa. Näin Gretan kiukkuisena Nasse-tätinä, joka on koko ajan huonolla tuulella. Voiko ilmastoahdistus koskaan mennä liian pitkälle. Olen nähnyt elämää, olen nähnyt kaiken, mutta tämä ei nuorisoa kiinnosta. Olen keskiluokkainen mukavuudenhaluinen ihminen, viihdyn alennusmyynneissä, enkä halua, että huonotuulinen teini pilaa kulutusjuhlani. Anteeksi, että kysyin. Olin mukana paikkallisradioiden vallankumouksessa, raivaamassa tietä niille, jotka nyt puhuvat paskaa aamuohjelmissa. Ymmärrän nyt paremmin Ahti Karjalaista. Perhe on siirtynyt kasvisruokaan. Unohdus on meidän osamme, Ahti. on ottanut yliminäni paikan ja syyttää minua jätepäästöksi. Ruben Stiller on etelähelsinkiläinen kolumnisti, joka syö lihaa mutta ei autoile. Huomaan, että ahdistus helpottaa, kun ajattelen Lasse Vireniä. Ihan kiva. Päiväkirjani. Syyskuu 14. Koira lauloi. Spede seisoo Gretan ja minun välissäni. Minulle vain yksi mies on pyhä. Sisäinen kyynikkoni kysyy: onko teinien ahdistus maailmasta nykyään liian pyhää. Kuulen sisältäni hänen ankaran ja tuomitsevan äänensä: olen sika, joka piehtaroi Stockmannin Hulluilla päivillä. S yyskuu 12. Kysymyksiä yössä. Toksisesta Spede-sentrisyydestä. Kun teini tulee aamiaispöytään, julistaa kymmenettä kertaa maailmanloppua ja esittää haisevan vastalauseensa liian korkeata kulutustasoani vastaan, minulta palaa pinna. Viihdyn syntisten ihmisten kanssa ja suhtaudun epäilevästi niihin, joiden arvot loistavat omaa erinomaisuuttaan. Stiller. Sisäinen Gretani tuomitsi teon, mutta uhmasin häntä voitelemalla makkarat Turun Sinapilla. . Ymmärrän nyt paremmin Ahti Karjalaista. Toisaalta epäilen, että vastenmielisyyteni pyhimyksiä kohtaan on vain tekosyy olla tekemättä mitään maailman parantamiseksi. Minut on esineellistetty sedäksi. Syynä on Spede-sentrisyyteni. Jos Greta on ihanne ja ehdoton esikuvamme, kuinka pakkomielteisesti meidän pitää ajatella ilmastonmuutosta. Lokakuu 17. ”Voe rähmä?” Lokakuu 10. Olen nuorison holhoavan katseen spedemäinen objekti. Unohdus on meidän osamme, Ahti. Olen mies, jonka 90-luvun alussa Nelosella juontamassa ohjelmassa esiintyi laulava koira. Olen myös lukenut, että Greta tutki vanhempiensa ostoskuitteja ja tuomitsi turhat ostokset. Loirille ei vittuilla. Elin nuoruuteni Speden maailmassa ja minulla oli kunnia tavata hänet kaksi kertaa. Kaipaan nuorison kunnioitusta. Elämä ei voi jatkua näin. Unohduksesta. Tajuan, että likaiset ajatukseni ovat vain sisäisen sedän kapinaa Gretaa vastaan. Setä haukkui Gretaa kansakoulunopettajaksi, joka vaatii lapsia laulamaan ulkoa opeteltuja virsiä. 78 IMAGE MARRASKUU 2019 K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Gretan äidin kerrotaan luopuneen lentämisestä ja samalla kansainvälisestä oopperalaulajan urasta, koska Greta tuomitsi lentämisen. Greta T. Ihailen häntä mutta haluan tahria pyhimyksen sädekehän. Sikamainen ajatus
Lehmusto, Vepsäläinen IKAALINEN Kalustetalo Ali-Tolppa JOENSUU Stemma Surakka JYVÄSKYLÄ Vepsäläinen JÄRVENPÄÄ Me Kalustajat KAUHAJOKI Topeekan Kaluste KOKKOLA Isku KOUVOLA Vepsäläinen KUOPIO Vepsäläinen KUUSAMO Kalustetalo Tuovinen LAHTI Vepsäläinen LAPPEENRANTA Vepsäläinen LOIMAA Sisustustalo Ribbon MIKKELI Kaluste Marsalkka NIVALA Nivalan Laatukaluste NÄRPIÖ Kaj Komsi Möbler OULU Vepsäläinen PIETARSAARI Wilma Interiör PORI Porin Kalustetalo, Vepsäläinen RAUMA Sisustustalo Kodinonni ROVANIEMI Vepsäläinen SALO Ylhäisten sisustustehdas SASTAMALA Hkl. ESPOO Vepsäläinen Kehä III, Vepsäläinen Suomenoja HELSINKI Artek Helsinki, Stockmann, Vepsäläinen Annankatu, Vepsäläinen Citycenter, Vepsäläinen Lanterna HÄMEENLINNA Sisustustalo J. Nils Strinningin vuonna 1949 suunnittelema String-hyllyjärjestelmä muuntuu ja kasvaa kodin mukana. Uutuusväri beige on nyt saatavana. Tutustu osoitteessa stringfurniture.com. Kalliokoski SEINÄJOKI Vepsäläinen SOTKAMO Sisustajankauppa Oksanen TALLINNA Vepsäläinen TAMPERE Koti-Kalustamo, Vepsäläinen TURKU Stockmann, Vepsäläinen Raisio VAASA Vepsäläinen VANTAA Vepsäläinen Porttipuisto VERKKOKAUPAT: finnishdesignshop.fi, laatukaluste.com, stockmann.com, vepsalainen.com
MARRASKUU 2019 IMAGE 81 Reetta Räty on on toimittaja, joka haluaisi tajuta Venäjän somea. . Twitterin täytyy kuulostaa täysin päättömältä, jos lukee vain siitä kirjoitettuja juttuja. Twitterissä poliitikkoja haukutaan, ja toimittajia. Tietenkin tunnen Twitterin eli ihmisten alhaisen puolen ja tunnen naisia (jep: naisia), joiden on parempi pysyä pois kanavalta, jotta säilyvät järjissään. Hain hänet hyppyaltaan pohjasta. Kun some vyöryy päälle, tukijoukot sanovat: älä välitä, täällä ollaan, et ole yksin, etkä edes rumahko. Aina joku on paikan päällä, raportoi, kommentoi, avautuu, vitsailee, höpöttää, löytää videoita, kuvia, sitaatteja, maisemia, tutkimustuloksia, linkkejä, kuvasarjoja, kolumneja ja kampanjoita kohti jotain parempaa. T iedän, että yleisesti ollaan toista mieltä, mutta: minusta Twitter on mukava, tärkeä ja avartava. On mahdollista olla kaltaiseni rajoja auki vaativa feministi ja silti avata tviittivirta kerta toisensa jälkeen kiinnostuneena. Ja silti: otan toistuvasti esiin Twitterin hyvät puolet, sillä somesta itsestään on tullut uutisaihe. ”Mun ensimmäinen poikaystävä hukkui Kumpulan maauimalassa kesällä 1987. Joo voi muuttaa lainsäädäntöä, vedota some-kanavien omaan valvontaan – ja sitten voi osoittaa solidaarisuutta pilkatuille. Minusta se on valtava mahdollisuus seurata maailmaa kerrankin niin, että rinnan ovat Iranin presidentti, kehitysvammainen aktivisti, intialainen feministi, eläköitynyt pappi, parhaat ystäväni ja eräs kissa. Parasta palvelua! Twitter ei totisesti ole ikkuna koko maailmaan vaan joihinkin osiin maailmoista, monet niistä sellaisia, joita en ilman näitä ikkunoita näkisi. Viha on ”tuomittavaa”, sehän on selvää, mutta voi sitäkin miettiä, mistä se kumpuaa. Saan itsekin solvauksia ja ivaa. Vaikka mitä! T ämä on niin kätevää: some-tutut haravoivat omat virtansa ja syöttävät linkit ja huomiot eteeni virraksi. K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Hänen hukkumisen vaikutus on ollut suurin”, eräs nainen kirjoitti. Enemmän kuin vihavirta Twitter on myös mahdollisuus tutustua ihmisvihaan Reetta Rädyn mielestä Twitter ei ole kauhea vaan kiva. hippipoika.” Vastauksia alkoi virrata. Toistan itseäni, eli: minusta Twitter ei ole ihmiskunnan ilkeyden ilmentymä, jossa juhlivat vain uhriutujat ja väärinymmärtäjät, rasistit ja raivopäät. P ekka Sauri – yksi Twitterin voimahahmoista, seuraajia noin 105 000 – kysyi eräänä syksyisenä päivänä tilillään: Mikä kokemus tai elämänvaihe on rakentanut minuuttanne eniten. Twitter on myös mahdollisuus tutustua ihmisvihaan, ilkeyteen ja mielenterveysongelmiin. Ainakin jos on jonkun näköinen nainen (”rumahko”, kuvasi eräs somettaja minua) ja on jostain jotain mielipiteitä, on syytä koota itselleen tukijoukko. No, mitä nyt maailma. Syksyllä Suomessa tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että puolet poliitikkoihin kohdistuvasta vihaviestien massasta oli peräisin vain 200 käyttäjältä. Luin ketjua sydän syrjällään, ajattelin ihmisiä internetin eri laidoilla naputtelemassa vastauksia ventovieraille, miettimässä sitä, miten hankaluuksien ollessa pahimmillaan ei tuntunut siltä, että tässä sitä rakennutaan omaksi itseksi. Kiitos jakamisesta, internetin ihmiset! Joskus digitaalisessa avaruudessa voi kokea, että olemme täällä yhdessä, vaikka nuokkuisi yksin sohvalla kykenemättä itseohjautumaan muutosketterästi kohti menestystä, tai edes Alepaa. Hän itse vastasi näin: ”Mulla se oli varmaan psykologiharjoittelukauteni silloisen HYKS:in psykiatrian klinikan eli Lapinlahden sairaalan suljetulla osastolla 1975-76, kun olin mitään ymmärtämätön 20-21-v. Kuntoutuspsykoterapia, vaikea ero, kasvojen palaminen, kuolleen lapsen synnytys, syöpädiagnoosi, nuoruus lastenkodissa, katko, työ vankilassa, väkivaltainen suhde, keskiolutbaarin pitäminen 90-luvun laman aikana, ja aina uudestaan alkoholi: ”Lapsuus ja nuoruus päihdeja mielenterveysongelmaisessa rikotussa perheessä valitettavasti rakensi minut.” Viestejä lukiessa oli vaikea ajatella somea likakaivona ja vihavirtana. Uskokaa: Trump ei ole Twitter, eikä Twitter ole vain pitkittynyt vänkkäys maahanmuutosta. 200 ihmistä terrorisoimassa valtavaa mahdollisuutta vuoropuheluun. Sietämätöntä! Mikä avuksi. Räty. Twitter saa mediassa kokoaan isomman huomion, ja koska tämä huomio usein typistää kaiken infantiiliksi inttämiseksi, tuntuu tärkeältä lausua: Twitter on miljoonien käyttäjien alusta, sitä ja tätä, typerä ja mahtava
— 7. ”TYTTÖYSTÄVÄN PITI OLLA KULTAINEN”. — 14. Voisiko nettiin saada jatkuvasti päivittyvän listan sanoista, joiden käyttö voi loukata, niin voisimme siirtyä eteenpäin tästä keskustelusta, joka juuttuu oikeiden ja väärien sanojen käyttöön. Entä jos vaihtoehtoina olisivat äänioikeus ja pesukone. — 12. — 21. — 17. Olisiko eräs ratkaisu muuttotappiokunnille luvata jokaiselle sinne muuttavalle ilmaiseksi vuoden maidot ja arkkupakastin täyteen lihaa. ”Tyttöystävän piti olla kultainen: Syötti Alexille unilääkettä, piti nälässä ja heitti päälle kiehuvaa vettä” (Iltalehden nettiotsikko). Kuinka monella tasolla Iiris Suomela muuten on eduskunnan vauva. — 3. — 20. Virkistäisikö koko Suomea vuosittainen arvonta, jossa valittaisiin 15 000 helsinkiläistä ja viisi helsinkiläisvirastoa, -työpaikkaa ja -oppilaitosta, joiden kaikkien olisi seuraavana vuonna pakkomuutettava KeskiSuomeen. Miten on, löytyisiköhän tuohon tehtävään niin paljon vapaaehtoisia, että internet hajoaisi. Äänioikeus tai halpa keskusta-asunto. 1. — 4. Milloin henkilötietolomakkeisiin tulee mahdollisuus ilmoittaa asuinpaikakseen Internet. “Miten kävi niin, että valtava ihmisjoukko alkoi viettää suuren osan katoavasta vapaa-ajastaan avoimen piinaavassa ympäristössä?” (Jia Tolentino: Trick Mirror) — 2. ”Milloin parisuhde on väljähtänyt?” kysyi Helsingin Sanomat, ja hmmmmm, olisiko vaikka silloin, kun klikkaa heti aamulla otsikkoa ”Milloin parisuhde on väljähtynyt?”. — 9. Onko Twitterin vaara vai perimmäinen tarkoitus luoda hauraille illuusio yhteiskunnallisesta vallasta. — 8. — 11. Kuinka hyvin nykyaika tiivistyy otsikkoon ”Suosittu tubettaja jäi kiinni lasten hyväksikäytöstä”. — 13. — 18. — 5. Oliko vähän liian alleviivattua, että pian sen jälkeen, kun Oodin edessä oleva neliömetri nimettiin Sananvapauden aukioksi, siellä alkoi haista viemäri. Onko hauskin ja sivistävin työpaikka nykyään niillä, jotka saavat muotoilla klikkiotsikoita ja nähdä, mikä Suomea kiinnostaa. Kun niin monet toivovat yhteisymmärrystä riitelyn sijaan, eikö helpottaisi, jos olisimme kaikki yhtä mieltä siitä, että vituiksi meni, ihmiskunnalla ei ole tulevaisuutta, maistuisiko pala grillattua lehmää. — 10. — 19. 82 IMAGE MARRASKUU 2019 16. nämä meidän piti vielä kysyä. — 15. Kuinka monen turkulaisravintola Apteekissa istuvan kirjaihmisen suusta pääsi ”Voi vittu!”, kun Jari Tervo ja Vesa-Matti Loiri astelivat Turun kirjamessuviikonloppuna sisälle ravintolaan. Hei sinä siellä terapeutin tuolilla, milloin maailmanparantaminen alkoi tarkoittaa vain itsesi parantamista. — 6. Voisiko saada graafisen esityksen siitä, mikä on kirjamessujen suhde avioeroihin. Jos saisit valita vain toisen, kumman valitsisit, äänioikeuden vaaleissa vai äänen sosiaalisessa mediassa. Mistä tulikin mieleen, miten meistä tuli ihmisiä, jotka kestävät niin vähän yhtään mitään, että ahdistuvat itsestään ylpeinä jostain sellaisesta kuin oppilaitosten hallintaohjelma Wilma. Onko äänekkäällä moraalisella ylemmyydellä tarkoitus peittää se, että emme enää tuota muuta kuin melua. Toimittaja Susanne Päivärinta kutsui Iiris Suomelalle Iiris Suomelaa eduskunnan ”vauvaksi”, ja hiljaisia oltiin, mutta kuuluisiko huuto vieläkin, jos saman olisi tehnyt Timo Haapala
fi Artek Helsinki Keskuskatu 1B Artek-jälleenmyyjät. A201 UUTUUS A201 riippuvalaisin, Alvar Aalto, 1952 498 € ar te k
Suomen suurin koti-ilta 9.11. Antaudu mielipuuhallesi – vaikka koko illaksi. meko.fi/koti-ilta-2019 #suomensuurinkotiilta. Osallistu Suomen suurimpaan koti-iltaan 9.11. Voit voittaa sisustuslahjakortin, arvo 1000 €