• 6/2015 heinä–elokuu | voima.fi LIITTEENÄ LE MONDE DIPLOMATIQUE & NOVAJA GAZETA LEIkkAUsLIsTALLA kANsALAIsOIkEUDET Queer-tangon hurmaa • KatrI KuLmunI • FennovoIman haastajat
• Pe 14.8. MAJOR LAZER (US) Su 16.8. La 15.8. YEARS & YEARS (UK) Su 16.8. BECK (US) flowfestival.com facebook.com/flowfestival sis. toimituskulut | K-18 lippupalvelu.fi Liput 89-169 € FLOW FESTIVAL Suvilahti, Helsinki 14.–16.8.2015 FLOW FESTIVAL Suvilahti, Helsinki 14.–16.8.2015 FLOW FESTIVAL Suvilahti, Helsinki 14.–16.8.2015 FLORENCE + THE MACHINE (UK) Beck (US) Pet Shop Boys (UK) Florence + The Machine (UK) Major Lazer (US) CHIC featuring Nile Rodgers (US) Róisín Murphy (IE) The War on Drugs (US) Belle and Sebastian (UK) Alt-J (UK) Run The Jewels (US) Future Islands (US) Flying Lotus (US) Diplo (US) Years & Years (UK) Tove Lo (SE) Ride (UK) Tiga (live) (CA) Tyler, The Creator (US) + Paljon muita... Lianne La Havas (UK) ILoveMakonnen (US) Todd Terje & The Olsens (NO) Clark (UK) Foxygen (US) Skepta & Wiley (UK) Future Brown (US) Elliphant (SE) Shamir (US) Elliphant (SE) Seinabo Sey (SE) Paperi T (FI) Lännen-Jukka (FI) Verneri Pohjola Quartet (FI) Mirel Wagner (FI) Manna (FI) Vladislav Delay (FI) Yona (FI) + Paljon muita...
• Luomucashew-pähkinät ovat täynnä sinkkiä, magnesiumia ja foolihappoa. Ne auttavat pitämään hampaat, ikenet ja luuston vahvoina ja terveinä. Pähkinöissä on myös korkeat pitoisuudet tyydyttymättömiä rasvahappoja sekä proteiinia. 17,17,€ /kg (21,65 €) (norm. 21,65 €) € Säästösi 22 % Aduki Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Lempeän makuisista, kermaisen herkullisista cashew-pähkinöistä saat helposti ja terveellisesti puhtia päivääsi! Proteiinirikas naposteltava on fiksu välipala, joka maistuu mainiosti myös lapsille. Pistele poskeesi ja ihastu! Luomu. Pähkinöistä pontta päivääsi! VOIMA Cashew-pähkinät, 1 kg Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi 6,50 6,50 € /l (8,32 €) (norm. 8,32 €) € Säästösi 22 % Biona, 1 litra Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Luomu. VOIMA Granaattiomenamehu Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi Huikaisevan herkullinen, luontaisesti gluteeniton tattaripasta on vatsaystävällinen valinta ja henkilökuntamme suursuosikki! 5,50 11€ /kg (13,90 €) (norm. 6,90 €) € Säästösi 22 % Biona, 500 g Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Tattarifusilli kypsyy nopeasti (keittoaika 8 minuuttia) ja on todella ravitseva ja herkullinen vaihtoehto peruspastalle. Sen nauttimisesta ei tule ollenkaan ähky olo. Nauti mieleisesi kastikkeen kanssa ja ihastu itsekin! Luomu. Pastapäivän pelastaja. VOIMA Tattari-fusilli Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi 3,15 6,30 € /l (7,90 €) (norm. 3,95 €) € Säästösi 20 % Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Luomu. Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi VOIMA 9,99 (norm. 12,95 €) € Säästösi 23 % Aduki Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Luomu. Seleenirikas superpähkinä. Parapähkinät, 400 g Vinkki terveytesi tueksi: Kun lisäät luomupähkinöitä ruokavalioosi, saat helposti ja herkullisesti tuupatuksi ruokailuasi terveellisempään suuntaan! Tiesitkö, että parapähkinä on yksi parhaista, luonnollisista seleenin lähteistä? Seleeni stimuloi immuunipuolustusta, suojaa tulehduksilta sekä lisää solujen vastustuskykyä. Parapähkinä on myös proteiinirikas nautinto ja terveellinen purtava maista ja ihastu itsekin! 24,98 €/kg (32,37 €) VOIMA PS: Muista myös Clipper-sarjan Italialaistyylinen luomukahvi, joka taatusti saa vaativimmankin kahvikissan kehräämään. Clipperin huippulaadukkaat, Reilun kaupan pelisäännöillä tuotetut luomukahvit ovat naseva nautinto. Testaa heti! Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Hanki parempi keksielämä! 2,35 (norm. 2,95 €) € Säästösi 20 % Luomu. Biona Mustikkakeksit, 175 g Tässäpä päiväkahvikahviseurasta parhainta: maukkaan rapeita luomutäysjyväkeksejä muhevalla mustikkatäytteellä. Rouskuva herkku teen toveriksi, kahvin kaveriksi! 13,43 € /kg (16,86 €) Terveellisemmän elämän eliksiiri Kreikkalaisen mytologian “Elämän hedelminä” tunnetuista granaattiomenoista puristettu luomumehu suorastaan tursuaa terveyttä ja elinvoimaa! Herkullisen, todella täyteläisen makuisen granaattiomenamehun aktiiviaineita ovat muun muassa polyfenoliset yhdisteet ja ellagiinihappo. Iske kiinni ja innostu! Biona-luomugranaattiomenamehu on valmista nautittavaksi sellaisenaan mutta aromikkaan makunsa vuoksi se sopii mainiosti myös laimennettavaksi. Tämä runsaasti fytonutrientteja sisältävä mehu terhakoittaa terveysvaikutuksillaan! Juo itsesi entistäkin ehommaksi! Tiesitkö, että omenasiiderietikka on todellinen terveyspommi ja erittäin hyödyllinen ravintoaine? Se sisältää runsaasti vitamiineja, hivenaineita, aminohappoja ja entsyymejä. Omenasiiderietikan säännöllinen käyttö on helppo ja edullinen tapa tukea terveyttään! Kun sekoitat vesilasilliseen pienen tilkan omenaviinietikkaa, saat aikaan terveysjuoman! VINKKI: Lisää omenaviinietikkaveteen hiukan luomuhunajaa, niin optimoit terveysvaikutukset ja teet mausta miellyttävämmän! Omenasiiderietikka Biona, 500 ml VOIMA PS: Tämän pastan vatsasi valitsisi. 4,50 26,47 €/ kg (32,65 €) (norm. 5,55 €) Säästösi 19 % Pähkinämix-tahna, 170 g Biona Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Joko Sinä olet maistanut Bionan huippusuosittua Pähkinämix-luomutahnaa? Ellet vielä, niin nyt kyllä kannattaa! € Luomu! Makuhermojasi helähdyttelevästä pähkinätahnasta saat tiiviissä muodossa kaikki pähkinöiden terveyttä edistävät ainesosat herkullisesti ja tehokkaasti. Testaa ja ihastu! Luomupähkinöistä valmistettu luksustahna maistuu ihanalta leivän päällä ja se sopii myös leivontaan, dippaamiseen ja ruuanlaittoon! Päräyttävä pähkinäunelma on terveyttä tulvillaan! VOIMA Voiko huipputerveellinen todella olla näin herkullista? Taivaallisen herkullista luomumantelitahnaa voit levitellä leivällesi tai käyttää jälkiruokiin ja ruoanlaittoon. Tahna sopii myös hiilihydraatteja ja gluteiinia vältteleville. Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Luomumanteli on sydämen asia. 5,50 32,35 €/kg (40,88 €) (norm. 6,95€) € Säästösi 21 % Luomu. Biona Mantelitahna, 170 g PS: Luomumantelit buustaavat etenkin aivosi entistäkin terhakkaampaan terään. Maista ja innostu itsekin! VOIMA Luomumanteli sisältää runsaasti sydänystävällisiä rasvahappoja, kalsiumia ja proteiinia.
• Rosebudin kaupat: Makkaratalo, Gaudeamus Kirja & Kahvi, Kolmen Sepän tietokirjakauppa, Kaapelitehdas, Porthanian Tiedekulma, Kurvin Kirja, Korjaamo ja Kuopion kauppahalli. Mihail Shishkin neidonhiu S WSoY ”Kirjakevät alkaa komeasti Vappu Orlovin huolellisella, alkutekstin tyylin taidokkaasti välittävällä käännöksellä loisteliaasta romaanista Neidonhius.” – Turun Sanomat Gary Lachman ALeiSTeR CRoWLeY LiKe Kuinka pahamaineisesta okkultismin oppi-isästä tuli populaarikulttuurin riivattu ikoni! Andrzej Sapkowski PääSKYT oRni WSoY Tuplasti Tähtifantasialla palkittu sarja jatkuu! noituri Geralt ja velho Yennefer etsivät epätoivoisesti tytärtään Ciriä, jota tavoittelee samalla puoli maailmaa. Rosebud kutsuu mukaan matkalle! Perttu häkkinen ja Vesa iitti VALonKA nTAjAT LiKe hengästyttävä tutkimus suomalaisista okkultisteista. hallitsevatk o juhan af Gran ja Vesa-Matti Loiri salattuja voimia? • uudet RB-kaupat helsingissä: Rosebud Makkaratalo ja Gaudeamus Kirja & Kahvi Kaisatalossa. • Rosebudin voi tavata kesällä muun muassa Vammalan Vanhan kirjallisuuden päivillä, Maarianhaminan Archipelaconissa ja PAXissa Alppipuistossa. • nettikauppa on aina auki: www.rosebud.fi! Ville Similä ja Mervi Vuorela VALTio VihAA SuA – Suomalainen punk ja hardcore 1985–2015 LiKe Vastakkainasettelu jen aika on syvä. Straight edge -raittiusaate saa vanhan liiton hardcorebändit takertumaan yhä tiukemmin sorbuspulloihin. Karl-ove Knausgård TAiSTeLuni 5 LiKe uskomatonta mutta totta: Knasun elämäkerta on sensaatio ympäri maailmaa. Tämä tarina on syvältä. Peter hoeg SuSAnin VAiKuTu S Tammi Viimeistään tällä kirjalla ja steppailullaan helsinki.Lit -festareilla taitava tanskalainen valloitti suomalaisten sydämet.
• MURHA JA SALAISET NAUTINTOFANTASIAT KIETOUTUVAT LUJASTI TAJUNTAASI. ETKÄ VOI LOPETTAA LUKEMISTA. Tukholmalaisen dekkaristin koukuttava Marianne Jidhoff -avausteos suomeksi kaupoissa elokuussa. Denise Rudberg on yksi Ruotsin menestyneimmistä kirjailijoista. Marianne Jidhoff -dekkareita on myyty jo lähes 300 000 kirjaa. Elokuvaoikeudet on myyty ruotsalaiselle tuotantoyhtiölle. OSTA OMASI SUOMALAISESTA, AKATEEMISESTA, MUISTA HYVÄN VALIKOIMAN KIRJAKAUPOISTA JA WWW.INTOKUSTANNUS.FI Vuoden kirjatapaus Harper Lee KaiKKi taivaan Linnut Harper Lee Kuin surmaisi sataKieLen Camilla Läckberg Leijonan Kesyttäjä jussi adler-olsen tapaus 64 Kesän Kovimmat deKKarit meiLtä www.rosebud.fi uusi! saatavana jälleen!
• ilmoitus HEINÄ– ELOKUUN mErKKItUOttEEt OPTIKKO ­ BORDELLI
• 22 Äärikeskusta avautuu Normihomovoimaa! s. 31–32 Tässä lehdessä muun muassa 29.6.–31.8.2015 6 / 2015 • 7 pääkirjoiTus Lissu L ehtimaja Kristian M cCann M aria M astola Kristian M cCann Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744?3112, faksi (09) 773?2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, fifi.voima.fi VastaaVa pÄÄtoimittaja Teemu Matinpuro 050 5941499 ULKoasU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen (09) 7744?3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo mUU toimitUs Kristian McCann, Tuomas Rantanen, Kaisu Tervonen, Mikko Sauli , Iida Simes & Jari Tamminen toimitUsjohtaja Teemu Matinpuro YhteYspÄÄLLiKKö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 KUstaNNUspÄÄLLiKKö Tuomas Rantanen 040 507?7165 aVUstajiNa tÄssÄ NUmerossa Kukka-Maria Ahokas, Julija Bodju, Timo Kalevi Forss, Otso Kantokorpi, Maija Karhunen, Saila Kivelä, Anitta Kynsilehto, Marko Laihinen, Lissu Lehtimaja, Christer Lindholm, Kerttu Matinpuro, Rosa Meriläinen, Mikko Niskasaari, Donna Roberts, Syksy Räsänen, Pentti Sainio, Tuuli Sirkeinen, Juha Säijälä, Olli Tammilehto, Riku Toivola & Iinaroosa Viitanen. Kannen kuv a: Iinar oosa V iitanen A luta continua pÄÄmiNisteri sipiLÄN hallitus on aloittanut rivakasti vii­ kate heiluen. Tunnettujen kansainvälistenkin ekonomistien varoittelusta huolimatta Suomi on jatkamassa Esko Ahon edellisen lamahallituksen niittämällä, vain osin umpeen­ kasvaneella polulla. Kansakunnan kahtiajako menestyjiin ja syrjäytettyihin saanee jälleen merkittävän lisäsysäyksen. Muun muassa koulutuksesta ”säästyvät” varat ovat pien­ tä verrattuna Hornetien tilalle ostettavien hävittäjien han­ kintakuluihin. Hornetienkaan hankkiminen ei aikoinaan sujunut ihan niin kuin Strömsössä. Hankinnasta vastan­ nut puolustusministeri Elisabeth Rehn on parikymmentä vuotta myöhemmin elämäkertakirjassaan myöntänyt: ”Tie­ dostin kyllä sen, että tällaista ei päätöksenteko saa demo­ kratiassa olla. Suurimmalle osalle ministereistä tämä tuli aivan yllätyksenä. Ministereille ei ollut annettu mahdolli­ suutta hankkia lisätietoa, joka oli erittäin ruma temppu. Niin jouduttiin tekemään, jotta tämä saatiin läpi.” Hämmästyttävää on, kuinka helposti poliitikot lukemat­ tomien armeijan tekemien virheinvestointien jälkeenkin luottavat kenraali kaluunoihin asehankinnoista päättäes­ sään. Poliitikoilta unohtuu, että puolustusvoimat edustaa samanlaista vallan vertikaalia kuin itäinen naapurimme – päälliköille ei koneiston sisältä ryppyillä, vaikka nämä heit­ täisivät veronmaksajien rahat kankkulan kaivoon. KaNsaLaisjÄrjestöjeN osalta hallituksen ensimmäi­ siä uhreja näyttävät olevan kehitysyhteistyötä tekevät ta­ hot. Hallituksen ilmoittamat 30–40 prosentin leikkaukset avustuksiin ovat johtaneet jo ensimmäisiin yt­neuvottelu­ ilmoituksiin. Ikävintä tässä on tietysti se, että näin rajut leikkauk set eivät jätä järjestöille mitään mahdollisuutta yrittää sopeutua tilanteeseen. Suunnitellut säästöt käänty­ vät kotimaassa kuluiksi muun muassa irtisanomisten tuo­ mana työttömyytenä. Niiden kautta näytetään myös keski­ sormea maailman köyhimmille. Leikkausten varjoon ovat jääneet hallitusohjelman mo­ net muut varsin kyseenalaiset kohdat, kuten poliisin val­ tuuksiin ja kaavoituksen säätelyyn liittyvät tavoitteet. Nämä tässä lehdessä esitellyt kaavailut ovat kylmäävää luettavaa kansalaisten oikeusturvasta kiinnostuneille. aLUN periN muutaman numeron mittaiseksi kaavailtu Voiman päätoimittajuuteni venähti kahdeksan numeron mittaiseksi rupeamaksi. Samanaikaisesti olemme luoneet nahkaamme uusiksi internetissä ja luotsanneet lehtitalon taloutta hieman tyynemmille vesille. Pahimpien karikoi­ den ohi onkin jo toivottavasti luovittu. Lisää tuulta jatkossa Veera Järvenpään luotsaaman paattimme purjeisiin voit, rakas lukijamme, helpoiten järjestää tilaamalla lehden ko­ tiisi, kaverillesi – tai vihollisellesi. teemU matiNpUro PS. Suurprotestissa tavataan Helsingissä 22.8. – hallituksen kurjistamispolitiikkaa vastaan! 6 40 50 Kesänäyttelyt jukka ja jytämimmit optiKKo BorDeLLi 44 Dokumentti teatteri Kremlin hampaissa 8 hallitusohjelma jyrää oikeusvaltion 39 Kutikuti 42
• 8 • 6 / 2015 MaailManlopun eteinen Terveisiä strategiselta uhalta ”KielteinenKin Kannanotto apartheidiin muuttuu sitä seuraavien toimenpiteiden puuttuessa kannanotoksi apartheidin puolesta.” Nämä sanat kirjoitti Erkki Tuomioja Etelä-Afrikasta vuonna 1967, mutta ne kuvaavat myös Suomen hallitusten suhtautumista Israeliin ja samana vuonna alkaneeseen palestiinalaisalueiden miehitykseen. Hallituksemme ei kuitenkaan ole toimeton, vaan tukee Israelin apartheidia muun muassa asekaupoilla. Tässä Suomen ulkopolitiikka myötäilee Euroopan hallitusten yleistä linjaa. Heinäkuun 9. päivä tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun palestiinalaisten kansalaisyhteisö ohitti hallitukset ja vetosi suoraan eri maiden kansalaisiin, jotta nämä ajaisivat boikotteja ja pakotteita talouden, kulttuurin ja akatemian aloilla. Tavoitteena on painostaa Israelia lopettamaan miehitys, antamaan etnisten puhdistusten uhrien palata koteihinsa ja kohtelemaan palestiinalaisia kansalaisia tasa-arvoisina. Mallia on otettu Etelä-Afrikan vuoden 1958 boikottikutsusta. Kirjoitan tätä paluulennolla Lontoossa pidetystä boikottiliikkeen toisesta Euroopan-kokouksesta. Siellä saattoi todeta, että boikotit ovat nyt valtavirtaa. Euroopassa on tusinoittain järjestöjä, jotka tekevät työtä boikottien eteen, ja voittoja tulee viikoittain. Miehitykseen osalliset yritykset menettävät sekä sopimuksia että sijoituksia ja ilmoittavat vetäytyvänsä pois, taiteilijat kieltäytyvät esiintymästä Israelissa ja akateemikotkin ovat heränneet. Israelin presidentin Reuven Rivlinin mukaan boikottiliike on ”hyvin vakava strateginen uhka”, ja maan hallitus on ottanut sen kukistamisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan. Boikottiliike osoittaa, miten demokratia toimii vaaleista riippumatta. Kansalaiset järjestäytyvät yhtäläisten oikeuksien puolesta, ja hallitukset kääntyvät hiljalleen vastustamisesta tukemaan niitä. Myös etelä-afriKan tapauksessa hallitukset seurasivat kansalaisia. Suomessa ammattiliitot lopettivat eteläafrikkalaisten lastien purkamisen vuonna 1985, ja pian sen jälkeen eduskunta kielsi niiden tuonnin. Etelä-Afrikan hallitus aiheutti kuitenkin paljon kärsimystä ennen taipumistaan, ja loppua kohti väkivalta kiihtyi, kuten Palestiinassa viime vuosina. Aloitimme kokouksen boikottiliikkeen Gazan koordinaattorin Abdulrahman Abunahelin puheenvuorolla. Hän ei päässyt paikalle saarretusta Gazasta, ja koska suoran videoyhteydenkin ylläpitäminen on vaikeaa sähkökatkosten takia, jouduimme tyytymään nauhoitettuun viestiin. Abdulrahman toivoi tapaavansa meidät jonain päivänä vapaassa Palestiinassa. Kauniilla sanoilla on synkkä sävy, koska tiedämme, että sitä ennen Gazaan tulee vielä uusia suurhyökkäyksiä. Mutta mitä nopeammin boikotit leviävät, sitä vähemmän verta vuodatetaan ennen apartheidin purkamista. syKsy räsänen Kaisa K angas oiKeus-valtion perusperiaatteita kolhitaan hallitusohjelmassa. Muutosaikeet on poikkeuksellisesti kätketty liitetaulukoihin säästötavoitteiden joukkoon. Juha Sipilän hallituksen säästölistojen mukaan alioikeuksissa siirretään summaariseen menettelyyn ne rikosasiat, joista seuraa vain sakkoa tai maksimissaan kaksi vuotta vankeutta. Se tarkoittaa rangaistusmääräysmenettelyä, jossa poliisi kirjoittaa sakon, jonka syyttäjä vahvistaa. Ellei sakotettu hyväksy rangaistusta, hän voi viedä tapauksensa tuomioistuimeen. Varsinaisessa hallitusohjelmassa hanke kuitataan tällä: ”Oikeusprosesseja nopeutetaan ja mahdollistetaan tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin.” Ohjelmassa ei kerrota, mitkä hallituksen mielestä ovat oikeuslaitoksen ydintehtäviä. Yleensä oikeusvaltiossa katsotaan, että tuomioistuinten ydintehtävä on antaa oikeudenmukaisia tuomioita, varmistaa oikeusturva. Isoissa ja pienissä asioissa. vaiKKa jätetä än laskuista pois kaikki liikennerikokset, sakko on käytännössä seuraus useimmista rikoksista ja kahden vuoden maksimirangaistus kattaa valtaosan rikoslain kriminalisoinneista. Jos suomalainen joutuu rikoksen uhriksi, kyseessä on todennäköisimmin varkaus, vahingonteko tai pahoinpitely. Ensimmäisen maksimirangaistus on puolitoista, muiden kaksi vuotta vankeutta. Kahteen vuoteen mahtuvat myös petos ja kavallus, sekä niinkin vakava teko kuin kuolemantuottamus. Kaksi vuotta tai vähemmän on maksimi kaikissa huumausainerikoksissa, törkeää huumausaine rikosta ja törkeää huumausainerikoksen valmistelua lukuun ottamatta. Kahteen vuoteen mahtuu myös törkeäksi nimettyjä rikoksia, kuten törkeä kotirauhan tai törkeä julkisrauhan rikkominen. ”olisi va ar a, että poliisit ja syyttäjät alkavat määrätä rangaistustason. Perustuslain mukaan tuomiovalta kuuluu kuitenkin riippumattomille tuomioistuimille, ei poliisille ja syyttäjille. Tässä tulisi perustuslaillisia ongelmia”, arvioi rikosja prosessioikeuden
• 6 / 2015 • 9 teKsti MiKKo nisKasaari Kuva lissu lehtiMaja Hallituksen suunnitelma siirtää tuomiovalta poliisille ja syyttäjille törmää perustuslakiin. valta valuu poliisille… professori Matti Tolvanen ItäSuomen yliopistosta. ”Ohjelmaan merkityn mukaan tähän menettelyyn siirtyisi 30 000 rikosjuttua niistä 70 000:sta, jotka alioikeudet vuosittain käsittelevät. Se ei ole realistinen tavoite. On myös hämmästyttävää, että tässä arvioidaan saatavan säästöjä oikeusavustajien palkkioissa. Avustajaahan tarvitaan silloin, kun syyllisyys kiistetään. Ei avustajan tarvetta voi kumota”, Tolvanen muistuttaa. esitutKinta a ei rangaistusmääräysmenettelyssä useinkaan suoriteta lainkaan. Poliisi ainoastaan kirjoittaa niistä ilmoituksen, joka on yhtä kuin poliisin väite, ja sakkolapun. Menettely toimii hyvin useimmissa liikennerikoksissa, tyypillisesti ylinopeusjutuissa, joissa ei ole asianomistajia ja joissa epäillyn mahdollisuudet kiistää teko ovat olemattomat. Useimmissa rikostapauksissa menettely ei toimi lainkaan. Useimmiten ei ole selvää, kuka aloitti pahoinpitelyyn johtaneen tappelun. Vain näpistys on rikos, jossa syyllinen on aina heti selvillä, koska näpistys tulee ilmi tekijän kiinnijäämisellä. Kaikissa muissa tapauksissa syyllisyyden selvittäminen vaatii esitutkinnan – myös sen selvittäminen, onko kyseessä lainkaan rikos. vetoaMinen epäillyn mahdollisuuteen riitauttaa asia tuomioistuimessa ei ole pätevä. Kun poliisi ja syyttäjä ovat jo lyöneet kantansa lukkoon – joko hyvin suppean esitutkinnan jälkeen tai kokonaan ilman sitä – ei ole uskottavaa, että syytetyn vastustaessa sakkoa asia selvitettäisiin objektiivisessa tutkinnassa. Siinä tilanteessa apparaatti todennäköisesti keskittyy todistamaan oikeaksi poliisin alkuperäisen väitteen. Tässä tapauksessa ei toteutuisi esitutkintalain kaikkein tärkein periaate: se, että esitutkinnassa on huomioitava yhtä hyvin epäilystä vastaan kuin sen puolesta puhuvat tosiseikat. ”Vaarana on myös toisen suunnan mielivalta: rikoksia katsotaan läpi sormien vaikkapa tuttavuuden tai tekijän yhteiskunnallisen aseman perusteella.” esitystä pahenta a pyrkimys rajoittaa hovioikeuteen valittamista. Valitusoikeuden rajoittaminen on ollut koko 2000-luvun valtakunnansyyttäjän viraston keskeinen tavoite. Se saavutti ensimmäisen menestyksensä vuonna 2010, kun hovioikeuksissa otettiin käyttöön jatkokäsittelylupa. Lakia säädettäessä vain noin joka seitsemännestä rikosasiasta valitettiin hovioikeuteen, mutta siellä muuttui yli neljäsosa tuomioista. Valitusoikeuden rajaaminen on tavoitteena, koska syyttäjät menestyvät keskimäärin paremmin käräjäoikeuksissa kuin hovioikeuksissa. hallituKsen tarkoitus on myös kaksinkertaistaa rikesakot, samoin tuplata päiväsakon rahamäärä. Alin päiväsakko nousisi kuudesta 12 euroon. Tähän liittyy erikoislaatuinen lisäehto. Päiväsakon korotuksia voidaan lieventää, ”jos esimerkiksi kustannustehokasta kameravalvontaa lisäämällä saavutetaan osa halutusta lisätulotasosta”. Professori Matti Tolvanen pitää ajatusta kummallisena. ”Kaiken kriminaalipolitiikan tavoite on, että ihmiset tekisivät vähemmän rikoksia. Ei rahankeräys voi olla sakotuksen peruste. Liikenteessä sakoilla pyritään siihen, että ihmiset ajavat oikein ja tekevät vähemmän vahinkoa. Tässä on onnistuttu hyvin.” ”Pidän koko tätä esitystä heittona. Jos sitä ruvetaan tosissaan suunnittelemaan, joudutaan mahdottoman eteen”, professori Tolvanen summaa hallituksen oikeuspoliittiset tavoitteet.
• 10 • 6 / 2015 yMpäristön kannalta hallituksen eräät vaarallisimmat linjaukset on kätketty liitteeseen neljä, asuntopolitiikan alle. Sen laatinutta työryhmää veti ex-pääministeri Matti Vanhanen (kesk), eikä liitteeseen kirjatuilla oikeusjärjestelmämme mullistuksilla ole paljoakaan tekemistä asuntopolitiikan kanssa. Ohjelma on suoraviivainen vallansiirto tavalliselta suomalaiselta yhtiöille, erityisesti rakennusliikkeille. Hallitusohjelman liitteeseen on kirjattu selvitettäväksi kunnallisvalitusten muuttaminen hallintovalituksiksi. Pieneen merkintään sisältyvää suurta periaatetta selventää Suomen johtaviin hallintolainkäytön asiantuntijoihin kuuluva akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. ”Tavoitteena on vähentää niitä, joilla on oikeus valittaa. Kunnallisvalituksen voi tehdä jokainen kunnan jäsen, mutta hallintovalituksen vain asianosainen, se jota asia suoraan koskee. Tämä olisi hyvin olennainen heikennys kansalaisten oikeuksiin. Se muuttaisi koko ajattelutavan, johon kunnallinen itsehallinto perustuu.” itsehallinnon periaatteen mukaan kunta kuuluu kuntalaisille tasavertaisesti, mutta hallitusohjelman mukaan toiset olisivat tasa-arvoisempia kuin toiset. Myös korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Pekka Vihervuori on ollut tyrmistynyt esityksestä. Toukokuun lopulla hän kommentoi sitä puheessaan Hämeenlinnassa: ”Vaikka kunnallisvalitukset joskus saatetaan kokea kiusallisinakin, kunnan jäsenen muutoksenhakumahdollisuus itsessään on merkittävä preventiivisenkin oikeussuojan ja laillisuuden tae meidän suomalaisessa järjestelmässäm…ja pois kuntalaisilta Hallitus haluaa poistaa tavallisen kuntalaisen oikeuden valittaa kuntaansa koskevista päätöksistä. me, jossa korruptiota on kansainvälisesti katsoen vähän. Pidän varsin arveluttavana, jos tällaisessa herkässä saumassa koko itsenäisyyden ajan toiminutta kunnallisvalitusinstituutiota lähdettäisiin jostakin suppeasta näkökulmasta ajamaan alas edes rajoitetusti, vaikkapa kaavoituksessa. Maankäytön suunnitteluhan on itse asiassa kunnallisen vallankäytön ydinaluetta, jossa myös päätetään merkittävistä varallisuuseduista.” Tässä kohden voisi viitata vaikkapa keskustalaiseen Nuorisosäätiöön ja Matti Vanhasen sekä eräiden muiden keskustapoliitikkojen rooliin sen rakennusbisneksissä. Kun Kansalaisten valitusoikeudet karisevat, Ely-keskusten merkitys rakentamisen laillisuuden valvojina korostuu. Hallitus aikoo kuitenkin riistää niiden valitusoikeuden kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvissä asioissa; ne jäisivät vain konsultoiviksi viranomaisiksi. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori hämmästelee esitystä. ”Tämä on perustuslain kannalta ongelmallista. Kun maankäyttöja rakennuslakia 1990-luvulla säädettiin, kuntien päätösvaltaa kaavoituksessa lisättiin ja ympäristökeskusten ja ympäristöministeriön valtaa rajoitettiin. Tätä kuitenkin tasapainotti ympäristökeskusten valitusoikeus.” Ympäristökeskukset lakkautettiin Matti Vanhasen pääministerikaudella vuonna 2009. Niiden tehtävät siirrettiin pääosin Ely-keskuksille, joilla myös on valitusoikeus. Professori Tuori sanoo olevansa erittäin huolissaan ajatuksesta poistaa tuo oikeus. ”Kaikissa vähänkään merkittävissä kaavoitustai rakennushankkeissa, ylipäänsä ympäristökysymyksissä vaikutukset eivät ole paikallisia, ne eivät rajoitu yhteen kuntaan. Vaikutukset ulottuvat laajemmalle, ja siksi tarvitaan valvovaa viranomaista”, hän sanoo. ”Pienissä kunnissa esiintyy taipumusta jakaa etuuksia sulle mulle -periaatteella. Suuremmissa kunnissa vaikuttavat suuret taloudelliset intressit, ja sillä on joskus seurauksensa.” hallitusneuvottelijat leimasivat Ely-keskukset syyllisiksi asuntopulaan. Neuvottelijat väittivät niiden tehtailevan asiantuntemattomia valituksia. Tähän vastasi blogissaan terävästi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka: ”Kunnat hyväksyvät vuosittain runsaat 1 000 asemakaavaa. Esimerkiksi vuosina 2008–2013 ne hyväksyivät 6 400 asemakaavaa. Kaikkiaan niistä tehtiin 626 valitusta. Ely-keskusten osuus niistä oli 54 kappaletta. Jatkovalituksen alueellinen Ely-keskus teki kahdessa tapauksessa. Näiden lukujen valossa Elykeskuksia ei voi luonnehtia himovalittajaksi.” ”Entä johtiko Ely:n valitus muutoksiin hallinto-oikeuksissa? Kyllä, useimmissa tapauksissa kaavapäätös muuttui.” Mitä luvut kertovat Matti Vanhasen ja hänen työryhmänsä asiantuntemuksesta? hallitus halua a KHO:n puhtaasti ennakkotapaustuomioistuimeksi, johon saisi valittaa vain luvan saatuaan. Näin ainakin kaavaja rakennusasioissa. Ohjelmassa vaaditaan myös oikeudenkäyntimaksujen merkittävää korottamista, jälleen ainakin kaavaja rakennusasioista valitettaessa. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori kritisoi tätäkin. ”Oikeusturvan hakeminen ei saa olla riippuvainen kansalaisen maksukyvystä. Oleellinen oikeusturvamomentti on, että hallinto-oikeuksissa oikeudenkäynti on suhteellisen halpaa, siinä ei ole samanlaista tarvetta asianajajaan kuin yleisissä tuomioistuimissa, eikä oikeusturvan hakeminen muodosta merkittävää kuluriskiä. Tässä on vaarana, että oikeusturvaan olisi varaa vain varakkailla.” Sitä olisi vaikeaa sovittaa yhteen perustuslain takaaman yhdenvertaisuus lain edessä -periaatteen kanssa.
• 6 / 2015 • 11 …ja pois kuntalaisilta
• 12 • 6 / 2015 teKsti pentti sainio Kuva lissu lehtiMaja Miljardeja taivaalle Sotilaslentokoneiden hankintahinta jää kauas niiden lopullisista kustannuksista. vuoden 1992 tammikuussa eduskunta myönsi Hornet-hävittäjien hankintaan noin 1,5 miljardia euroa. Moni luuli nappia painaessaan, että asia on sillä selvä. Ei ollut. Hornetit lisävarusteineen ovat maksaneet monta kertaa enemmän kuin luultiin, ja viimeinen lasku maksetaan vasta vuonna 2030. Lopullinen hankintapäätös tehtiin nopeasti. Monet ministerit ovat myöhemmin kertoneet, etteivät tienneet mistä päätettiin. Eduskunnalle jäi vain tilausvaltuutusten hyväksyjän rooli. Se ei saanut tarkkaa tietoa yksityiskohdista. Suomalaisille uskoteltiin myös, että vastakauppojen avulla koneiden hankinta olisi lähes ilmaista. Petkutus on jo selvinnyt: suoria vastakauppoja tuli alle 10 prosenttia luvatuista. Hornetit aloittivat uuden ajan Suomen puolustusstrategiassa. Nyt uskottiin sotateollisuuden mainostamaan ilmaaseen ihmetehoon. Vuonna 1991 Yhdysvaltain liittokunta oli pommittanut tien auki Persianlahdella ajaessaan Irakin joukot Kuwaitista. alunperin Hornetia markkinoitiin nimenomaan torjuntahävittäjänä, joka ampuu vihollisen rynnäkkökoneet ja valvoo ilmatilaa – jota ensisijaisesti tosin valvotaan tutkalla. Hornet on kuitenkin Yhdysvaltain laivaston käytössä hävittäjäpommittaja. Rynnäkköominaisuuksien lisääminen, pommit ja muut lisävarusteet ovat tähän mennessä maksaneet noin 1,6 miljardia euroa ensimmäisen tilausvaltuutuksen lisäksi. Noin 1,5 miljardin euron hintalapulla eduskunnalle tarjottu asepaketti tulee maksamaan lopullisesti käyttökulut mukaan laskien 10–15 miljardia euroa. Kenraaliluutnantti Veikko Vesterinen paljasti jo vuonna 1993, että puolustusvoimat ajettiin Hornet-kaupalla konkurssitilaan. Sen takia maavoimien nykyaikaistamista ei ole voitu viedä suunnitellusti läpi, vaan joukkoja on supistettu ja varuskuntia lakkautettu yli 20 vuoden ajan. Myös ilmatorjunta on Suomessa retuperällä. Entisen puolustusvoimien komentajan (1994–2001), kenraali Gustav Hägglundin ideoimat valmius joukot menettivät rahapulan vuoksi valmiutensa ja tulivoimansa. Valmiusjoukkojen varjolla hankitut helikopterit ovat vailla käyttöä: Satojen miljoonien eurojen tuhlailun jäljiltä armeijalla on 20 jatkuvien vikojen riivaamaa NH-90-kuljetushelikopteria. Käyttökunnossa on ehkä kolme. Kenraalit ovat nähneet tärkeäksi valmistella suomalaisia hävittäjiä ja helikoptereita kansainvälisiin operaatioihin Yhdysvaltain ja sen liittolaisten avuksi. Tämän maksaa suomalainen veronmaksaja. Suomessa oli innostusta lähettää Hornetit mukaan jo Libyan operaatioon 2011, mutta ne eivät olleet tähän tehtävään valmiita. Maailmalle Suomen ilma-alukset pääsevät ehkä parin vuoden päästä. Nato on hyväksynyt helikopterit sopiviksi operaatioihinsa, ja Hornetitkin soveltuvat operaatioihin, kunhan ohjukset on saatu asennettua käyttökun
• 6 / 2015 • 13 Miljardeja taivaalle Sotilaslentokoneiden hankintahinta jää kauas niiden lopullisista kustannuksista. toon. Ensimmäiset koepommitukset suoritettiin äskettäin Rovajärvellä. ilMasotaKoneilla ja muutamalla ohjuksella ei saada Suomelle koskaan kustannustehokasta torjuntavoimaa ja iskukykyä. Monien asiantuntijoiden mukaan se on saatavissa vain tykistöaseilla, vieläpä huomattavasti edullisemmin. Puolustusministeriön ylijohtaja, insinöörikenraalimajuri Jukka Juusti totesikin syksyllä 2014 Aamulehdessä: ”Puolustuskykymme on pitkälti raskaan tykistön varassa, ja ammustuotannon pysyminen omissa käsissä on tärkeää.” Suomeen hankittiin 22 amerikkalaista Lockheed Martinin raketinheitintä (M270) halvalla ja vähän käytettyinä Hollannista vuonna 2007. Ne maksoivat yhden Hornetin ostohinnan, noin 40 miljoonaa euroa. Myöhemmin niitä päivitettiin ohjuksia varten toisella 40 miljoonalla. Niiden tykistöohjukset olisivat tuoneet halvalla sen tulivoiman, jota nyt etsitään Hornetien rynnäkköohjuksilla, mutta jo sovittu ohjuskauppa USA:sta peruttiin rahapulaan vedoten keväällä 2014. Ohjusten hinta olisi ollut 100 miljoonaa euroa, jolla olisi saatu 70 ohjusta. Raketinheittimet ovat olleet varastossa kahdeksan vuotta ilman kauas kantavia tykistöohjuksia. Aseilla on tällä hetkellä vain koulutusja paraatiarvoa. hornetit pystyvät olemaan ilmassa vain lyhyen aikaa kerrallaan, kun raketinheittimet ovat toimintavalmiita 24 tuntia vuorokaudessa. Raketinheittimiä on vaikea paikallistaa ja tuhota, Hornetit ovat helposti haavoitettavissa. Raskailla raketinheittimillä halutun suorituskyvyn hinta olisi noin 200 miljoonaa euroa, kun se Horneteihin liitettynä hankintakuluineen, lisävarusteineen, ohjuksineen ja päivityksineen on noin kolme miljardia euroa. Monet upseerit ymmärsivät, että on tehty miljardien munaus ja puolustuksen kannalta ehkä korvaamattoman karkea virhe. Hornetien ohjusten hinnat riippuvat myyjän suosiollisuudesta. Yksi AGM158-ohjus maksaa Suomelle yli kolme miljoonaa dollaria ja Yhdysvaltain ilmavoimille alle miljoonan. edusKunta aloittaa Hornetit korvaavan hävittäjän hankinnan valmistelun syksyllä. Sen läpi vieminen kestää noin 10 vuotta. Korvaajaksi on esitetty viisi vaihtoehtoa. Kenraalien suosikki on amerikkalainen rynnäkköpommituksiin kykenevä F-35 Lightning II. On vain yksi pulma: miten niiden hankintaan saadaan miljardeja uutta velkarahaa? Jos päädytään F-35:een ja hävittäjien määrä pidetään samana, pelkät laiteinvestoinnit tulevat olemaan 10–20 miljardia euroa. Summa kasvaa huomattavasti, kun siihen lisätään 30 vuoden käyttökustannukset ja uudet aseet. Puolustusvoimien komentaja, Hornet-lentäjä ja entinen ilmavoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg puhui vuonna 2008 myönteisesti F-35:stä Siivet-lehdessä: ”Jos meillä yhtenä vaihtoehtona on F-35, ja jos se on silloin 60 miljoonan dollarin kone, niin meidän on hyvä tiedostaa, että sillä hinnalla yksittäisen F–35:n rasite on 2020-luvulla Suomen BKT:lle pienempi kuin yksittäisen Hornetin vastaava 1990-luvulla.” Joulukuussa 2011 Yhdysvaltain republikaanisenaattori John McCain arvosteli voimakkaasti ”maailman kalleinta asejärjestelmää”, F-35-ohjelmaa: ”F-35-ohjelma on ollut sekä skandaali että tragedia.” McCain lainasi puolustusministe riön F-35-ohjelmasta vastanneen vara-amiraali David Venletin lukuja, joiden mukaan yhden koneen hinta oli jo 156 miljoonaa dollaria. Lindbergin toivehintaan oli tullut 100 miljoonaa lisää. Sittemmin hinta on noussut vuosi vuodelta. Nyt puhutaan jo yli 600 miljoonasta dollarista yhden koneen elinkaarikustannuksina. f-35-Koneessa on ratkaisematta noin 40 vakavaa vikaa. Sitä on testattu vain vähän, ja sen todellinen suorituskyky on arvoitus. F-35 on lavetilla ilmaan nostettava tietokone, joka kuljettaa paria pommia. Voimanlähteenä sillä on pahoista vioista kärsinyt moottori, jonka hinta pelkästään on lähes sama kuin Suomeen ostetun yhden Hornetin. Koneen suurimmaksi valtiksi mainostettu häiveominaisuus, eli tutkassa havaitsemattomuus, katoaa moottorin lämmön takia. Kaiken lisäksi tutkat ovat kehittyneet niin, ettei näkymättömiä lentokoneita ole olemassakaan. Tulivoimaa hankitaan siis Horneteihin verrattuna monta kertaa kalliimmalla ja epävarmalla järjestelmällä. Kanada on suunnitellut ostavansa 65 F-35-konetta. Niiden 30 vuoden elinkaarikustannusten hinnaksi on laskettu noin 60 miljardia, reilusti Suomen yhden vuoden budjetin verran. Tämä on aika kaukana siitä kuuden miljardin euron hankintahinnasta, jonka puolustusministeriö vuosi sitten antoi lausuttavaksi puolustusministeri Carl Haglundin suuhun liittyen Suomen vastaavan kokoiseen hankintaan. Kanadan F-35-koneiden hankinta on saanut farssin piirteitä. Hallitus on ottanut hankinnan johdon asevoimilta itselleen, koska valtiontalouden tarkastusviraston raportti oli paljastanut asevoimien menettelyssä niin paljon puutteita. Yksi kuluja selvittänyt, vuonna 2014 julkaistu tutkimus otsikoitiin The Plane That Ate the Canadian Military eli Kone, joka tuhosi Kanadan asevoimat. Sen mukaan kustannuksia on virallisissa hallituksen laskelmissakin vääristelty vähintään 10 miljardia todennäköisiä pienemmiksi. Pari vuotta sitten Hollannissa käytiin kiivas väittely F35:n hinnasta. Maan entinen puolustusvoimien komentaja, ilmavoimien kenraali Dick Berlijn jäi kiinni hinnan vääristelystä. Hän oli väittänyt F35:n hinnan yli puolet halvemmaksi kuin mitä se oli. Kreikassa tarpeettomien aseiden osto vaikutti osaltaan kansantalouden ajautumiseen konkurssitilaan. Aseostot oli vääristelty valtion budjettiin, ja niihin oli otettu hui keasti lainarahaa. Korruptio-oikeudenkäynnit ovat olleet valtavia. Kreikka on nyt konkurssitilassa. Kansa näkee kurjuutta, mutta sillä on Länsi-Euroopan suurimmat ilmavoimat, 308 hävittäjää, joista käyttökunnossa on vain pieni osa. Suomen uuden hävittäjän hankintaan on virallisesti luvattu läpinäkyvyyttä. Sitä sopii toivoa. tulivoiMaa hankitaan horneteihin verrattuna Monta kertaa kalliiMMalla ja epävarMalla järjestelMällä.
• teKsti ja Kuvat MiKKo sauli vastavirran viemää Vastavirta-klubi pitää yllä Pispalan boheemeja – ja anarkistisia – perinteitä. Kans aK unnan ol ohuone • Kans aK unnan ol ohuone • Kans aK unnan ol ohuone • Kans aK unnan ol ohuone • 14 • 4 / 2015 punKin viehkeisiin piirteisiin kuuluu, että jos mitään ei tapahdu, punkkarit pistävät tapahtumaan. Juuri tästä on kyse Tampereen Pispalassa sijaitsevassa Vastavirta-klubissa. ”Aloitimme reilut kymmenen vuotta sitten, kun Tampereella ei punkin saralla oikein tapahtunut mitään. Sittemmin musiikkiskaala on laajentunut punkista käsittämään käytännössä koko suomalaisen musiikin kirjon, emmekä edes halua enää pidättäytyä punkissa. Täällä on eri genrejä samalla asenteella”, kuvailee Perttu ”Piitse” Koivisto, Vastavirran puuhamies ja keikkabuukkari. Perinteisesti vaihtoehtokulttuurin värittämässä Pispalassa sijaitseva Vastavirta koostuu kahdesta osasta. Yläkerrassa sijaitsee yllätyksellisesti Yläkerraksi nimetty baari, joka on auki joka päivä. Alakerrassa puolestaan sijaitsee varsinainen klubi, joskin myös Yläkerrassa järjestetään keikkoja. ”Kun Yläkerran paikalla aiemmin sijainnut keskiolutbaari lopetti, ryhdyimme heti toimiin myös sen tilan saamiseksi. Sinne jäi niiltä ajoilta vielä vanhaa kantaporukkaa, jonka yhteiseloa vaihtoehtoväen kanssa on ollut todella hauskaa seurata. Ne kaksi maailmaa tuskin olisivat muutoin kohdanneet”, Koivisto myhäilee. vaiKKa vaihtoehtokulttuuri kukoistaa Pispalan harjulla, maailman muutoksilta sielläkään ei olla turvassa. Vastavirralle ja sen ympäristöön Musta Pispala -anarkistitapahtumaa järjestävä Sisli Piisilä kertoo, että gentrifikaatio muokkaa harjua. ”Asuinalueena tämä on mennyt gentrifikaation myötä alaspäin”, hän sanoo. Ensimmäinen Musta Pispala järjestettiin kymmenen vuotta sitten. Tapahtuma on sittemmin paisunut. Ohjelmasta löytyy nykyään jokaiselle jotakin. ”Mustaan Pispalaan kuuluu keikkoja, toiminnallisia työpajoja ja teoreettisempia seminaareja. Täällä on myös käynyt paljon ihmisiä ympäri maailmaa kertomassa omista kokemuksistaan.” Toiminnallisilla työpajoilla Piisilä viittaa esimerkiksi ensiapukursseihin. Onpa harjua mukailevan Pispalan valtatien varressa nähty myös hiustyöpaja. ”Sellainen on luvassa tänäkin vuonna”, hän lupailee. piisilän mukaan nyky-Pispalaa leimaa syvä elintasokuilu. Alueella asuu hyvin rikkaita ja hyvin köyhiä ihmisiä. Tamperelaisittain pispalalaiset äänestävät kokoomusta poikkeuksellisen innokkaasti elleivät jopa innokkaimmin. ”Ongelmia ympäristön kanssa ei silti ole Mustassa Pispalassa syntynyt. Jotain pientä kärhämää on naapuruston kanssa ollut, mutta ne ovat yksittäistapauksia. Toisaalta voi miettiä, pitäisikö asua toisessa paikassa, jos ei yhteisöllisessä kaupunginosassa kestä yhtä viikonloppua pientä meteliä”, Piisilä sivaltaa. ”Toki kymmenessä vuodessa on myös opittu paljon tapahtuman järjestämisestä. Nykyään liikkeellä ollaan hyvissä ajoin eikä viime tingassa kuten
• 6 / 2015 • 15 vastavirran viemää Vastavirta-klubi pitää yllä Pispalan boheemeja – ja anarkistisia – perinteitä. vastavirta pispalan valtatie 39, taMpere tuoppi: 5 euroa (0,5l) Biisi: Who – let's see action ilmianna olohuoneesi! ideat@v oima.fi ennen oli tapana.” Sekä Piisilä että Koivisto manailevat median hiljaisuutta Pispalan kulttuuritapahtumista. ”Sen olemme jo oppineet, että Aamulehti ei meistä ainakaan mitään positiivista kirjoita”, Piisilä sanoo. ”Kun järjestimme vapaaehtoisvoimin juhannustapahtuman Pispalaan, sitä ei noteerattu millään tavalla, vaikka samaan aikaan Aamulehti hehkutti pitkät pätkät kaupunkijuhannusta. Vaikuttaa siltä, että kannustusta on tässä mielessä turha odottaa”, Koivisto jatkaa. Piisilä kiittelee Vastavirtaa yhteistyöstä Mustan Pispalan järjestämisessä. ”Tämä on ollut hyvä paikka järjestää keikkoja. Meillä on ollut myös bändityöpajoja, joissa syntyneet bändit ovat sitten soittaneet illalla keikan vastavirralla.” Musta Pispala Tampereella 10.–12.7.2015. PLACEBOUK \ BERES HAMMONDJAM BIG K.R.I.T.USA \ BEARDYMANUK BASTILLEUK \ CHARLI XCXUK \ GHOSTSWE ANGUS & JULIA STONEAUS \ SUNN)))USA TOM ODELLUK \ SÓLSTAFIRISL + MORE ENSIMMÄISTÄ KERTAA SUOMESSA! Joensuu 17.-19.7.2015 ilosaarirock.? @ilosaarirock Su 19.7. Liput: 2 pv 98 € Premium 2 pv 151 € 1 pv 32/69 € Ennakkomyynti: Tiketti \ Lippupiste
• 16 • 6 / 2015 elokuvateatterin, joka pystytetään Kivinokkaan. Luvassa on lyhäreitä, lastenelokuvia sekä ennakkonäytös kotimaisesta pitkästä elokuvasta, jonka nimi selviää vasta leffaillassa. www.facebook.com/ events/1054509984577857/ Machine soul 22.8. klo 21, Ääniwalli, Helsinki Kotimaisesta elektronisen musiikin maisemasta ja tekijöistä kertova dokumentti saa ensi-iltansa tapahtumassa, jossa kuullaan tietenkin myös elokuvan aiheena olevaa musiikkia. Kirjallisuus päätaloviiKKo 29.6.–5.7., Taivalkoski Kalle Päätalon synnyinmaisemissa järjestettävässä tapahtumassa on kotiseutuohjelmaa sekä näyttely kirjailijan ammattiurasta rakennusalalla. Pääosassa on kuitenkin kirjallisuus. www.paataloseura.fi Kirjallisuuspiiri 2.7. klo 18–19.30, Hinttala, Nokia Nokian kirjaston lukupiirissä keskustellaan heinäkuussa Juha Hurmeen kirjasta Nyljetyt ajatukset. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. volter Kilpi Kustavissa 15.–19.7., Kustavi Tänä vuonna kirjallisuustapahtuman teema liittyy lapsiin. Heitä käsitellään kaunokirjallisuuden aiheena. www.vkkustavissa.fi pentinKulMan päivät 26.7.–2.8., Urjala Perinteikäs kirjallisuustapahtuma järjestetään jo 38. kerran, nyt teemalla Tuntemattomat matkalla. Teeman kautta pohditaan muun muassa kotimaisen kirjallisuuden menekkiä ja merkitystä ulkomailla. www.pentinkulmanpaivat.fi Kirjan vuosi -KirjoitusKilpailu 31.7. saakka Täysi-ikäiset kirjoittavat voivat osallistua kisaan runoilla tai runolla ja novellilla. Aiheet ja säännöt löytyvät kisan nettisivuilta. huutomerkki.fi/pohjois-pohjanmaan-kirjoittajat-r-y-n-kirjoituskilpailu runoviiKKo 12.–16.8., Lahti Tämänkertaisen tapahtuman teemana on Runouden ulottuvuuksia. Teema näkyy niin tapahtuman vieraissa kuin sen klubeilla ja työpajoilla. www.runomaraton.com/etusivu KoKeellisen Kirjallisuuden ilta 24.8., Lavaklubi, Helsinki Kirjallisuuslehti Tuli & Savu esittelee iltamassa neljä runoilijaa: Karri Kokon, Mari Kosken, Olli-Pekka Tennilän ja Mari Laaksosen. Runoesitysten välissä keskusteluja vetää lehden päätoimittaja Tiina Lehikoinen. MusiiKKi Mental alasKa suMMer jaZZ 8.7. klo 19–22, Vapaan taiteen tila, Helsinki Tanskalainen saksofonisti Mette Rasmussen ja Suomessa useaan otteeseen vieraillut amerikkalaisrumpali Chris Corsano tuovat intensiivisen jazzduonsa Helsinkiin. puntala-rocK 24.–26.7., Lempäälä Perinteiseen punkjuhlaan saapuvat muun muassa amerikkalainen M.D.C. ja espanjalainen Una Bèstia Incontrolable. Suomea edustavat ainakin Lapinpolthajat, Kohti tuhoa ja Pax Americana. www.puntala-rock.net cats on fire 23.7., Loose, Helsinki Kaksi ja puoli vuotta sitten viimeksi Suomessa keikkaillut pop-bändi palaa konserttilavoille uuden ja vanhan materiaalin kera. Lauteet lämmittää bändi Barry Andrewsin disko. lprhc fest 31.7.–1.8., Lappeenranta Etelä-Karjalan suvea sulostuttaa joukko kitaravetoisen vaihtoehtomusiikin tekijöitä. Heidän joukossaan ovat muun muassa Särkyneet, M.O.R.A. ja Anal Thunder. www.lprhcfest.com veronica vasicKa 31.7., Kaiku, Helsinki Radiotoimittaja, valokuvaaja, levymoguli ja dj saapuu New Yorkista Helsinkiin hellimään paikallisten korvia minimal wave -genren musiikilla. the julie ruin 12.8., Kuudes linja, Helsinki Riot grrrl -pioneeri Kathleen Hanna tuo yhtyeensä vihdoin Suomeen viime vuodelle buukatun keikan peruunnuttua. thejulieruin.com teatteri ja taide ars auttoinen 9.8. saakka, Auttoinen Nykytaiteen ja -muotoilun kesänäyttely kokoaa jälleen joukon taiteilijoita vanhan kyläkoulun katon alle. Mukana ovat muun muassa Teemu Mäki, Vappu Rossi ja Annika Dahlsten. www. auttoinen.fi aKtivisMi Musta pispala 10.–12.7., Tampere 10 vuotta täyttävällä vastakulttuurifestivaalilla on tänä vuonna esillä erityisesti ympäristöteema, mutta musiikki ja muu kulttuuri ovat vahvasti mukana. paX piKniK 10.7. ja 6.8., Kaisaniemen puisto, Helsinki Sadankomitea järjestää kaikille avoimia, rentoja keskustelupiknikejä, joiden aiheet eivät ole kuitenkaan leppoisia. Heinäkuussa puhutaan Ukrainasta ja Euroopan turvallisuudesta ja elokuussa ydinsodan uhasta. antifasistinen futisturnaus 18.7. klo 11, Toinen linja, Helsinki Rasismille, seksismille ja homofobialle punaista korttia näyttävään futisturnaukseen saavat osallistua kaikki taidoista riippumatta. Viisihenkiset joukkueet voivat ilmoittautua etukäteen osoitteeseen varishelsinki@riseup.net. varisverkosto.net creative tiMe suMMit 11.–12.8., Kino Engel, Helsinki Elokuvateattereissa nähdään valkokankaalta suorana lähetyksenä nykytaidekonferenssin keskusteluja Venetsian taidebiennaalin päänäyttelyn teemoista sekä taiteen ja yhteiskunnan suhteista. www.facebook.com/ events/957466130964790 suurprotesti 22.8., Rautatientori, Helsinki Sitoutumaton kansanliike on järjestämässä suurmielenosoitusta hallituksen kurjistavaa politiikkaa vastaan. Lisätietoja löytyy tapahtuman FB-sivuilta. www.facebook.com/ events/372621466266981 eloKuva oopperan KuMMitus 6.8. klo 21, State, Tampere Vuonna 1925 valmistunut mykkäelokuva saa esityksen, jota säestävät livenä harmonikkataiteilija Samuli Jokinen ja pianisti Mikko Tuominen. Kauhuelokuvan on ohjannut Rupert Julian. Kino tapiola – 5 ja 60 v. 14.–20.8., Tapiola, Espoo Vuonna 1955 alun perin avattu elokuvateatteri heräsi uudelleen eloon vuosikymmenen alussa. Sen kunniaksi elokuvateatteria juhlitaan viikon ajan tietenkin elokuvien voimalla. kinotapiola.fi espoo cine 21.–30.8., Tapiola, Espoo Perinteisen elokuvafestivaalin päävieraaksi saapuu brittiohjaaja Peter Greenaway uuden elokuvansa Eisenstein in Guanajuato kanssa. Festivaalin koko ohjelmisto julkistetaan elokuun alussa. www.espoocine.fi KinoKivinoKKa 22.8., Kivinokka, Helsinki Pyörällä ja kävellen saavuttaa yhden illan seitseMän sisKoa 4.7.–14.8., Mustikkamaa, Helsinki Ylioppilasteatterin kesänäytelmän alaotsikko kuuluu Ja sitten me ryypättiin. Aleksis Kiven klassikkoteosta mukailevan näytelmät siskokset ovat kasvaneet Jukola-baarissa. www.ylioppilasteatteri.fi urB 2015 30.7.–9.8., Helsinki Skeittiramppeja, performansseja ja Discorituaali. Vuosittainen urbaanin taiteen festivaali levittäytyy Kiasmasta galleria Sorbukseen ja Stoasta Ruskeasuon liikuntahalliin ja esittelee alakulttuureja, taidetta ja niiden kohtaamisia. www.kiasma.fi/nayttelyt-ja-ohjelmisto/ kiasma-teatteri/urb-15 handMade politics 4.–31.8., Titanik-galleria, Turku Feminismi, seksuaalinen tasa-arvo ja maahanmuuttopolitiikka ovat teemoja, jotka on kudottu, kääritty ja kirjottu näyttelyn töihin. Näyttelyn taiteilijat tulevat Suomesta, Ruotsista, Australiasta ja Meksikosta. www.titanik.fi Grey cuBe festival 22.8., Korkeasaari, Helsinki Tyhjillään ollut Karhulinna pääsee nykytaiteen tapahtumapaikaksi. Eläintarhan tematiikasta innoitusta hakeneiden teosten joukossa on niin ääniteoksia kuin esityksiä. www.facebook.com/greycubegalleriat WunderBar! 26.8., 27.8. ja 29.8., Ateneum-sali, Helsinki Osana Juhlaviikkojen ohjelmaa Helsingissä esitetään Riikka Pulkkisen tekstiin perustuva ja Lotta Wennäkosken säveltämä pienoisooppera, joka alkaa 1980-luvun lopulta Berliinistä ja matkaa läpi vuosikymmenten. www.helsinginjuhlaviikot.fi/tapahtuma/wunderbar ruoKa ja talous street food thursday 2.7. ja 6.8., Teurastamo, Helsinki Katuruokatapahtumaa vietetään Teurastamolla kerran kuussa vaihtuvin tarjoiluin. Heinäkuussa tarjolla on muun muassa kimchiä, elokuussa puolestaan currywurstia. suuret oluet, pienet paniMot 22.–25.7., Rautatientori, Helsinki Yli 10 vuoden ajan järjestetty olutfestivaali esittelee pienpanimoiden tuotteita. Helsingin keskustassa pääsee neljän päivän aikana maistamaan yli sataa panimotuotetta. www.suuretoluet.fi/helsinki veGaaniliitto Kaikkialla Kasvisperäiselle ruokavaliolle omistautunut liitto toimii paikallisesti ja ruohonjuuritasolla. Vapaaehtoistoiminta on aloitettu viime aikoina muun muassa Kouvolassa ja Hämeenlinnassa. Vapaaehtoistoiminnasta ja ruokavaliosta saa lisätietoja liiton sivuilta. vegaaniliitto.fi voiMa suosittelee The Julie Ruin 12.8. M.D.C. Puntalassa 24.–26.7. Olli-Pekka Tennilä 24.8. Peter Greenaway Espoo Cinéssä
• 6 / 2015 • 17 voiMa suosittelee Koonnut Kaisu Tervonen Seitsemän siskoa 4.7.–14.8. Cats on Fire 23.7. vastarinnan kesä Heinäkuun alussa marssitaan valtionyhtiön öljynporaushanketta vastaan. Me suoMalaiset usein ylpeilemme puhtoisella menneisyydellämme. Ei ole taakkana siirtomaahistoriaa tai orjaplantaaseja. Me emme kyykytä pieniä, olemmehan itsekin sellaisia. Hanna Nikkasen mainio tietoteos Viaton imperiumi (Into Kustannus 2010) esitteli kuitenkin joukon suomalaisyrityksiä, joiden meno ei ole ollut ihan niin puhtoista. Nokia rakensi televalvontaverkkoa Iranin hallitukselle ja metsäteollisuus lanasi sademetsät. Nikkasen listalta puuttui monen muun ansaitsevan ohella Arctia Shipping. Suomen valtion omistama firma pyörittää maamme jäänmurtajalaivastoa ja on katsonut asiakseen osallistua arktisten alueiden öljynporauksen edistämiseen. Monitoimimurtajat Nordica ja Fennica ovat jo Yhdysvalloissa valmiina Shellin erittäin riskialtista porausoperaatiota varten. Edellisellä yrityksellä, vuonna 2012 Shellin öljynporauslautta irtosi hinauksesta siirtymävaiheessa kovan tuulen takia ja ajautui rantakivikkoon. Mikäli alueella tapahtuisi onnettomuus josta seuraisi öljyvahinkoja, olisi vahingontorjunta käytännössä täysin mahdotonta. tässä Kohdassa monet tietysti sanovat, että ”jos emme me, niin sitten jotkut muut”. Arktisilla alueilla operoimiseen kykeneviä murtajia ei maailmassa kuitenkaan ole liikaa. Esimerkiksi ruotsalainen Oden ei ole omistajansa tekemän arvovalinnan takia käytettävissä arktisessa öljynporauksessa. Seatlessa järjestettiin kesäkuussa mielenosoitus, jossa haitattiin pohjoiseen matkalla olleen öljynporauslautta Polar Pioneerin etenemistä kajakkirintamalla. Ele oli tietenkin vahvasti symbolinen: Polar Pioneerin uppouma on noin 40 000 tonnia, normaali retkikajakki painaa ilman melojaa parikymmentä kiloa. Mukana tuota symbolista elettä tekemässä oli myös suomalaisaktivisti Olli Vuokko. Suomessa ei ole tarjolla öljynporauslauttaa blokattavaksi, mutta Greenpeace on jo järjestänyt kajakkikurssitusta kiinnostuneille. Perjantaina 3. heinäkuuta järjestettävään suurmielenosoitukseen voi kuitenkin osallistua myös kuivin jaloin. Kulkue siirtyy jalkaisin kohti Katajanokkaa ja Arctia Shippingin konttoria. Samalla kelluva mielenosoitus saartaa konttorin meren puolelta. jari taMMinen Pelasta Arktis – Meidän murtajat irti ilmastotuhosta! -mielensoitus 3.7. klo 14.30 alkaen. Kokoontuminen Helsingin Kansalaistorilla Eduskuntataloa vastapäätä. curious shell no. Audrey Siegel, musqueam-intiaaniaktivisti, vastusti Polar Pioneerin etenemistä kumiveneen kyydistä kesäkuussa.
• Helsingin aikuislukiossa voit suorittaa peruskoulun tai lukion, kirjoittaa ylioppilaaksi tai opiskella vain yhtä ainetta kuten tietotekniikkaa tai espanjaa. Aikuislukio on avoin kaikille koulutaustasta riippumatta. Oppitunnit ovat iltaisin, ja tarjolla on myös useita verkkokursseja. Ilmoittaudu kursseille nyt! Tarkemmat ilmoittautumisajat osoitteesta www.helsinginaikuislukio.? Tervetuloa opiskelemaan! www.helsinginaikuislukio.fi Keskustan toimipiste Itä-Helsingin toimipiste Mäkelänrinteen toimipiste Kalevankatu 8–10 Kajaaninlinnantie 10 Mäkelänkatu 47 KESKI-POHJANMAAN KANSANOPISTO Ylitetään itsemme yhdessä! Laulua, Teatteria & Tanssia www.kpopisto.fi LAULULINJA 43ov TANSSILINJA 43ov MUSIIKKITEATTERILINJA 43ov Lisähaku 28.7.2015 saakka! Vielä ehdit hakea! Tuusulanjärven kulttuurimaisemassa opiskelet ja inspiroidut taideja kulttuurialojen koulutuksissa. Pekka Halosen akatemia Kuvataiteen ja visuaalisen viestinnän linja Koulutuksessa saat monipuolisen kuvan kuvataiteen ja visuaalisen viestinnän perusteista. Ajankohta: 07.09.2015 29.04.2016 Kuvataiteen syventävä linja Tarkoitettu taiteen perusopetusjakson työväenja kansalaisopistoissa käyneille tai muille edistyneille tekijöille. Ajankohta: 24.08.2015 11.12.2015 Teemallinen kuvataiteen linja Opintojakso on tarkoitettu perusvalmiudet jo hankkineille kuvataiteen tekijöille ja harrastajille. Ajankohta: 11.01.2016 08.04.2016 Lisätiedot ja hakeminen: www.keuda.fi/kansanopisto Keuda, Pekka Halosen akatemia Kansanopistontie 60, 04380 Tuusula Puhelin: (09) 273 81 Seurakuntaopisto Musiikkilinja Musiikkilinja tarjoaa mahtavan ponnahduslaudan eteenpäin, jos haaveilet esiintymisestä, omien kappaleiden säveltämisestä, paremmasta soittotaidosta tai musiikkialan ammatista. Ajankohta: 31.8.2015-27.5.2016 Draamaja musiikkikasvatuslinja Oletko kiinnostunut draamasta ja musiikista kohtaamisen, kasvatuksen ja vuorovaikutuksen välineenä? Koulutuksesta saat työtapoja, jotka antavat rikkaan kokemuspohjaisen tietotaidon erilaisiin oppimisja ohjaustilanteisiin. Ajankohta: 31.8.2015-27.5.2016 Koulutuspaikkana ETOS Esittävän taiteen osaamiskeskus Seurakuntaopiston Järvenpään kampuksella. Lisätiedot ja hakeminen: www.seurakuntaopisto.fi/etos Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää Puhelin. 0207 76 4000 Tule oppimaan luovasti
• VALOKUVAUS SARJAKUVATAIDE ANIMAATIO HAKU NYT WWW.MUURLANOPISTO.FI Muurlantie 365, 25130 Muurla toimisto@muurlanopisto.fi p. (02) 728 1500 facebook.com/lahdenkansanopisto (03) 878 10 Kuva: T uuli Ojala Tiedonhaluisille! Avoimessa yliopistossa voit opiskella Turun yliopiston opintoja pohjakoulutuksestasi riippumatta. Opintoja järjestetään Turussa, Porissa ja yhteistyöopistoissa eri puolilla Suomea. Verkko-opintoja voi suorittaa täysin etäopiskeluna. Tutustu! www.utu.fi/avoin puh. 02 333 6424 avoin@utu.fi • Mediatutkimus • Tulevaisuudentutkimus • Poliittinen historia • Psykologia • Tietojenkäsittelytieteet • Kasvatustieteet • Historia • Taidehistoria • Kulttuurihistoria • Tähtitiede • Ympäristötiede • Maantiede • Biologia ym. y l i o p i s t o k a i k i l l e ROCKIA, TEATTERIA, MASKEERAUSTA, MUSIIKKITEKNOLOGIAA JA Hak u käy nniss ä! KATSO LISÄÄ: www.vsko.fi tai soita: 050 913 4656 MUSIIKKIKASVATUSTA
• 20 • 6 / 2015 Synkkä, synkempi, hallitusohjelma edellisessä KoluMnissani (Voima 4.5.2015) laadin varsin synkän ennusteen uuden hallituksen talouspolitiikasta. Ennuste meni pieleen: talouspolitiikan osalta hallitusohjelma on synkempi kuin olisin ikinä osannut odottaa. Ensinnäkin, julkista taloutta tullaan seuraavan neljän vuoden aikana tasapainottamaan, ei ainoastaan pääasiallisesti vaan kokonaan menoleikkausten avulla, kokonaisveroaste kun ei hallitusohjelman mukaan saa nousta tällä vaalikaudella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että verotuksessa tapahtuvat muutokset ovat nollasummapeli. Nettomääräisesti veromuutoksista ei ole odotettavissa lainkaan vetoapua julkisen talouden tasapainottamiseen. Toiseksi, suhteettoman suuri osuus menoleikkauksista kasautuu kaikkein köyhimpien niskaan. Tämä ei ole arveluttavaa ainoastaan moraalisesta vaan myös taloudellisesta näkökulmasta. Kuten kokemukset 1990-luvun alun lamasta ovat osoittaneet, yhteiskunnan heikoimpiin kohdistuvilla leikkauksilla on varsin pitkäkestoiset seuraukset, jotka saattavat lopulta osoittautua yhteiskunnalle varsin kalliiksi. Esimerkiksi huostaanottojen määrän jatkuva kasvu on suoraa seurausta rajuista leikkauksista, joita 1990-luvun lamavuosina tehtiin lastensuojelun ja nuorisotyön ennaltaehkäiseviin palveluihin. KolManneKsi: hallitus aikoo rokottaa myös koulutusta erityisen ankaralla kädellä, liki 600 miljoonalla eurolla. Vaikka hallitus puhuisi kuinka kauniisti koulutussektorin ”tehokkaammasta” organisoinnista, on täysin selvää, ettei tämän suuruusluokan säästöjä ole mahdollista toteuttaa koulutuksen laadun siitä kärsimättä. Ja eikö juuri korkeatasoisen koulutuksen pitäisi olla Suomen tärkein kilpailuvaltti siinä kaikkien sodassa kaikkia vastaan, jota globalisaatioksi sanotaan? Neljänneksi, hallituksen työllisyyspolitiikka – jos sellaisesta voi puhua – keskittyy itsepintaisesti työvoiman tarjonnan lisäämiseen, vaikka huomattavasti suurempi ongelma on tällä hetkellä työvoiman kysynnän riittämättömyys. Työvoiman tarjonnan lisääminen tilanteessa, jossa työvoimalle ei löydy kysyntää, tarkoittaa entistä kor keampaa työttömyyttä. Etenkin jos työmarkkinoille tulevat työnhakijat ovat entistä heikommin koulutettuja. Työttömyys maksaa jo nyt julkiselle taloudelle nelisen miljardia euroa vuodessa. hallitusohjelMa on epäoikeudenmukainen ja monelta osin myös ristiriidassa keskeisimmän tavoitteensa, julkisen talouden tasapainottamisen kanssa. Näin ollen on täysin mahdollista, että meillä on neljän vuoden päästä paitsi paljon nykyistä eriarvoisempi myös nykyistä velkaantuneempi yhteiskunta. christer lindholM rahan voiMa Kirjoittaja on taloustieteilijä ja vap aa kolumnisti. Etelän vegaanit matkasivat Sodankylään, jossa tarjolla oli muun muassa perunaa foliolla. sodankylän elokuvajuhlat on fantastinen tapahtuma. Mutta vegaanit eivät ole ruoan ääressä juhlineet. Olen jo vuosia kuullut festareiden vapaaehtoisten tuskastuttavista herne-maissi-paprikakokemuksista. Vieraille suunnattujen ruokakojujen soijanakeiksi on puolestaan valikoitunut se ainoa eläinperäinen, kananmunainen ja epäilyttäviä yhteyksiä Israelin laittomiin siirtokuntiin sisältävä nakki. Vegesaatio hivuttuu kuitenkin pikkuhiljaa Lapin festarikeittiöihin. Vuosi sitten festariteltan valikoimiin oli saatu ”vegesämpylöitä”, joiden välissä on margariinia, kurkkuviipale, tomaattia ja salaatinlehti. Senkertaisen reissun kulinaarinen huipennus oli kuitenkin hetki, jolloin Pubiteltan äkäinen myyjä koetti myydä minulle ”täysin vegaanista” uuniperunaa alennettuun erikoishintaan neljällä eurolla. Naisen ojentamassa ”annoksessa” oli perunan lisäksi ainoastaan foliota. Siihen hommaan en lähtenyt. ElokuvajuhliEn omien ravintoloiden lisäksi juhlijoita palvelevat tietysti paikalliset ravintolat. Siinä vaiheessa, kun tofut olivat jo loppuneet paikkakunnan S-marketista ja festareiden ajaksi pystytetyt kojut koettivat myydä s ketsuppi mössöä kauppa reissuja
• 6 / 2015 • 21 Etelän vegaanit matkasivat Sodankylään, jossa tarjolla oli muun muassa perunaa foliolla. vegaanille mozzarella-salaattia, päädyimme ruokailemaan Torikioskiin. Tiskillä luvattiin, että täysin vegaaninen hampurilainen onnistuu. Seuralainen, joka tilasi perinteisen lakto-ovo-kasvishampurilaisen, sai annokseensa majoneesin lisäksi kurkkusalaattia, sipulia, sinappia, salaattia ja tomaattia. Vegaaneille pöytään tarjoiltiin purilainen, jossa ei pakastevihannespihvin lisäksi ollut kuin töräys ketsuppia. Annos oli niin kertakaikkisen minimalistinen, ettei sitä auttanut lähestyä kuin huumorilla. Kerrankos sitä ketsuppimössöä vetää. Torikioskin taidonnäytteeseen tiivistyy kotimaanreissujen vegaanisen Helppo tofukermakastike sipulia valkosipulia 1 pkt Jalotofun savutofua 1 pkt maustamatonta tofua 2 pakettia kaurakermaa suolaa ja pippuria kasvisliemikuutio Kuivaa tofuja käsipyyhepaperiin. Kuullota sipuli ja valkosipuli paistinpannulla. Murenna tofu pannulle ja ruskista pinnasta. Lisää suola, pippuri, kaurakerma ja kasvisliemikuutio. Tarjoillaan keitettyjen perunoiden ja kevätsipulin kera. & teKsti ja ruoKaKuvat saila Kivelä KuvaKollaasi ninni Kairisalo ravintolaruoan ankeus. Usein kummastellaan, kuinka kaukomailla viitsii reissata vegaanina ”pitäytyen”, vaikka tosi asiassa skandinaavisessa lihalla, munalla, juustolla ja muilla lehmänmaitotuotteilla kyllästetyssä keittiössä vegaanin selviytyminen on kyseenalaisinta. Kotimaanreissuilla summamutikassa valitusta peruskuppilasta on täysin turha odottaa ravinteikasta ja maukasta – tai edes jompaakumpaa – vegaaniruokaa. Itse huomaan ilahtuvani jo pelkästään siitä, että ammattikeittiö kykenee loihtimaan jotain eläimetöntä. SEn Sijaan ruokakaupat Helsingistä Käsivarteen – kiitos Sja K-ryhmien oligopolin – tarjosivat hyvät ainekset eväille ja ruoanvalmistukselle. Tofut, jugurtit, tahnat, levitteet ja pähkinäpatukat sekä lukuisia vaihtoehtoja notkuvat kasvimaitohyllyt löytyivät jokaisesta marketista, jossa vierailimme. Reissun suurin yllätys oli käsivarren sormenpään viimeinen kolkka – Kilpisjärven K-market. Haalimme koreihimme erilaisia tofuja, munakoisot ahnaa, marinoituja sieniä ja jo kuopatuksi luulemaani Soyappétitin valmista soijabolognesea. Vegaanisia valmisruokia, leipomotuotteista tai täytetyistä patongeista puhumattakaan, löytyy kauppojen valikoimista edelleen hyvin niukasti. Ruispalat, sipsit ja muut kylmät eväät saattavat jokusen reissailupäivän jälkeen alkaa tympiä, joten ruoan puolesta matkan luonteeseen vaikuttaa olennaisesti se, onko kokkailumahdollisuutta vai ei. Onneksi varauduimme reissuun jääkaapin ja kaasuhellan sisältävällä elähtäneellä asuntoautolla sekä vegaanikokilla. ketsuppi mössöä kauppa reissuja
• 22 • 6 / 2015
• 6 / 2015 • 23 TeksTi Maija karhunen kuvaT krisTian Mccann avaus äärikeskustaan Eduskuntavaalien ykkösnainen Katri Kulmuni määrittelee itsensä alkiolaiseksi sosiaaliradikaaliksi. keskusTan uudelle kansanedustajalle Katri Kulmunille kotiseutu, Lapin asia ja alueiden välinen tasa-arvo olivat kimmokkeita politiikkaan lähtemiselle. Kulmuni on kotoisin Tornionlaaksosta, Suomen ja Ruotsin väliseltä rajalta. ”Siellähän valtakunnan raja on luotu 200 vuotta sitten, ja sen huomaa, kuinka keinotekoisia valtioiden rajat lopulta ovat. Tornionlaakso on kulttuurisesti yhtenäinen alue, ja itse olen kasvanut siihen meänkieliseen elinpiiriin, molemmin puolin rajaa.” Kansainvälisyyden Kulmuni sanookin olevan hänellä ”selkäytimessä”. Globaalissa maailmassa valtioiden rajoilla on yhä vähemmän merkitystä. Työmarkkinat Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -Norjan välillä ovat hänen mukaansa liikkuvaiset. Rajan takana työssä ollut ei kuitenkaan työttömäksi jouduttuaan saa Suomessa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. ”Se on usein kimurantti mutka yrittää saada tällaisiin asioihin muutosta Helsingissä, Tukholmassa tai Oslossa olevilta päättäjiltä. Ajatellaan, että päätökset koskevat niin pientä määrää ihmisiä. Yksilötasolla nämä ovat kuitenkin merkittäviä asioita.” Vallan hajauttaminen ja alueellisen itsemääräämisen lisääminen ovat hänelle tärkeitä nykyhallituksen tavoitteita. kulMuni opiskeli kansainvälisiä suhteita Lapin yliopistossa ja on toiminut pitkään YK-liitossa. Kulmuni kävi myös opiskelijavaihdossa Pietarissa vuonna 2012, kun Vladimir Putin oli noussut uudelleen presidentiksi. Sujuvasti venäjää puhuva Kulmuni seurasi mellakoita ja sitkeästi jatkuneita mielenosoituksia Pietarin keskustassa. ”Monet viime vuosien kansalaisoikeuksien kiristykset ja lainsäädäntöhankkeet Venäjällä ovat kyllä pelottavia. Oppositio on valitettavan hajanainen. Uskon kyllä, että kansalaisyhteiskunta Venäjällä vielä nousee, mutta se vienee aikaa”, Kulmuni pohtii. Venäjä on hänelle kuitenkin muutakin kuin uhkakuvia. Arki jatkuu naapurissakin. lapin vaalipiirissä liki joka kymmenes äänesti Kulmunia kevään eduskuntavaaleissa. Hän oli omien laskelmiensa mukaan Juha Sipilän jälkeen suhteellisesti valtakunnan kakkonen ja naisista ykkönen. Kulmuni uskoo, että hänen seutukunnastaan haluttiin saada läpi oma edustaja. Sellaista ei edellisellä vaalikaudella ollut. Äänet kerääntyivät Kulmunin taakse. Hän oli ollut jo aiemmin ehdolla ja kerännyt tunnettuutta Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Vaalikampanja oli Kulmunille myös mittava taloudellinen satsaus. Budjetti nousi liki 50 000 euroon, josta lainarahaa oli puolet. ”Äänimäärä oli silti itselleni huikea yllätys. Olen miettinyt että se voi olla joku sellainen Lapin lumous, kun aikoinaan vuonna 1979 Hannele Pokka pääsi 27-vuotiaana eduskuntaan isolla äänipotilla. Maria Kaisa Aula meni myös 27-vuotiaana kirkkaasti läpi, ja nyt minä sattumalta samanikäisenä. Kyllä Lapissa tunnutaan luottavan nuoriin naisiin, heitä on nostettu sieltä eteenpäin.” kulMuni kokeekin sukupuolestaan olleen hyötyä – nuoret naiset herättävät ainakin median kiinnostuksen, ja uskottavuus ansaitaan Kulmunin mielestä asiakysymysten kautta. Lapin kuntapolitiikasta on viime aikoina kuulunut kummia. Kittilän kunnanvaltuuston suhmurointeja Kulmuni sanoo seuranneensa vain median välityksellä. Helsingistä Kittilään kunnanjohtajaksi tullut Anna Mäkelä on kertonut julkisuudessa tytöttelystä ja seksistisistä kommenteista. Eikö Kulmuni ole kokenut vastaavaa? ”Ehkä olen taidokkaasti onnistunut unohtamaan, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Varmaan niitä monenlaisia tölväisyjä tulee”, hän sanoo. Puolueessaan Katri Kulmuni näkee sukupuolten tasa-arvon osalta vielä korjattavaa, vaikka asetteleekin sanansa varovasti. Keskustan eduskuntaryhmään äänestettiin kevään vaaleissa 35 miestä ja vain 14 naista, mikä toki asettaa haasteita. Puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä puhui sukupuolijakauman tasapuolisuuden tärkeydestä hallitusneuvottelijoiden kohdalla, mutta käytännössä keskustan neuvottelijoista naisia oli pienin prosenttiosuus kokoomukseen ja perussuomalaisiin verrattuna. Myös ministereissä lukemat ovat tällä hetkellä 4–2 miesten hyväksi. ”Keskustalla on vahva naisjärjestö, ja koen sen olemassaolon edelleen tarpeelliseksi. Ehkei puolueessa ole osattu myöskään luoda kannustusta puolueen johtajiksi päätyneille naisille. Toivon, että Juha Sipilä omalta osaltaan tuo uusia toimintatapoja tähänkin asiaan”, hän sanoo pilke silmäkulmassa. haasTaTTeluheTkellä toukokuussa Kulmuni mieli selvästi vielä hallitukseen. ”Kymmenentuhatta ääntä Lapista, yhdestä vähäväkisimmistä vaalipiireistä… Mutta ei mopolla mahdottomia”, hän sanoi tuolloin mietteliäänä. Sipilän poliittiset painotukset näkyivät lopulta myös hänen ministerivalinnoissaan. Uusista kansanedustajista Sipilä nosti ministeriksi yritysjohtajana, hallitusammattilaisena ja hyväntekeväisyyskasvona
• 24 • 6 / 2015 tunnetun Anne Bernerin Uudenmaan vaalipiiristä. Kulmuni sai kuitenkin arvokkaat valiokuntapaikat talous-, lakija suuressa valiokunnassa sekä ulkoasiainvaliokunnan varajäsenenä. Hänet valittiin Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäseneksi ja Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtajaksi. Kulmunin tähden on huomattu kimaltavan kirkkaasti, ja hänelle pedattaneen siis monipuolista kokemusta tulevaa varten. Hän pyrki viime kesänä keskustan varapuheenjohtajaksi, mutta hävisi niukasti Anu Vehviläiselle. Ensi kesän puoluekokouksessa Kulmunilla olisi uusi mahdollisuus, mutta päätöstä pyrkimisen suhteen hän ei ole vielä tehnyt. ”Ei pidä poteroitua tiettyihin politiikan sektoreihin oman sukupuolen perusteella. Itse haluan nimenomaan olla keskustelemassa ja tekemässä talouspolitiikkaa ja kansainvälistä politiikkaa.” Hän näkee jaottelut ”koviin” ja ”pehmeisiin” politiikan alueisiin lopulta keinotekoisina. ”Hyvinvointikysymyksiin liittyvät ratkaisevana osana sosiaalija terveyspalvelut ja niiden uudistaminen. Sitten ollaankin nopeasti aika isojen rakenteellisten ja julkisen talouden kysymysten äärellä. Se on myös mielessä koko ajan, että samat ihmiset voivat olla sekä julkisten palveluiden käyttäjiä että niitä, jotka näistä asioista pystyvät myös päättämään. Asiakkaan tai ihmisen, ja toisaalta rakenteista päättävän talousviisaan ei välttämättä tarvitsisi olla vastakkain.” MillaiseT voiMaT keskustassa Katri Kulmunin mielestä nykypäivänä vaikuttavat? Onko alkiolaisesta idealismista, talonpoikaisuudesta ja eliitin vastaisuudesta vielä jotakin jäljellä? ”Keskusta on onnistunut muuntautumaan yleispuolueeksi, kun muissa maissa vastaavat maaseutupuolueet ovat hävinneet puoluekartalta. Jos edelleen olisimme maaseudun tai maatalousväestön puolue, niin meidän kannatushan olisi varmaankin neljä prosenttia. Maatalouden ylläpitäminen ja maatalousyrittäjien asia on meillä toki agendalla, mutta varsinainen etujärjestö on MTK”, Kulmuni vastaa. ”Santeri Alkion tekstit ovat mielenkiintoisia, hän on ollut aikanaan radikaali tyyppi. Keskustassa on vahva sosiaaliradikaalilinja. Jos miettii nykyistäkin työelämää tai aikanaan maatalousväestöä, on niin paljon väliinputoajia. Kyllähän keskustan näistä pitäisi saada kiinni ja parantaa heidän asemaansa.” ”Pohjavireenä keskustan politiikassa täytyy olla alueiden välinen tasa-arvo, koko Suomen kehittäminen ja vahva sosiaalinen tunto. Siinä on minusta keskustan omaleimaisuus, sen olemassa olon syy ja edellytys”, Kulmuni kiteyttää. Kuinka sosiaaliradikaaliin linjaan ja kriittisyyteen auktoriteetteja kohtaan sopii hallituksen raju leikkausohjelma, joka asettaa pienituloisimmat maksajiksi? Sen pohjaksi on mukisematta otettu valtionvarainministeriön virkamiesten tekemät laskelmat talouden sopeuttamistarpeista. Kulmuni selittää tuttuun tapaan, kuinka ennen vaaleja keskusta puhui 2,3 miljardin leikkaustarpeesta, nyt sen sijaan puhutaan julkisen talouden alijäämän ja kestävyysvajeen kokonaisuudesta, mikä hänen mukaansa selittää suuremmat leikkauslukemat. edellisen halliTuksen leikkaukset osuivat Kulmunin mielestä kaikista pahiten pohjoisille alueille. Eniten Kulmunia kismittivät koulutusleikkaukset, jotka hänestä tuntuivat kohdennetun erityisesti Lappiin. ”Esimerkiksi Länsi-Lapissa ammattioppilaitoksesta leikattiin kolme kertaa niin paljon kuin muualla maassa. Kyllähän se oli kova kohtalo, ja kyllä se on tuntunut siellä.” Erehdyttävän samankaltaista keskustavetoisen hallituksen nykypolitiikkaa hän kuitenkin perustelee sillä, ettei ongelmia voi jättää tulevien päättäjäsukupolvien hoidettavaksi. Leikkauk set ovat välttämätön pakko, kunhan alueellisen kohdentumisen oikeudenmukaisuudesta huolehditaan. Tietohallinnon säästöt, digitalisaatio ja byrokratian sekä työllistymisen esteiden purkaminen toistuvat hänenkin puheissaan ratkaisuina ongelmiin häivyttäen talouspolitiikan isomman kuvion. Hän tulee kuitenkin sanoittaneeksi keskustaa vaivaavan sokean pisteen, ristiriidan puolueväen sanojen ja puoluejohdon tekojen välillä. Teoista on tähän mennessä vastannut melkoisen yksinvaltaisesti puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä. ”Myös keskustan sisällä on nytkin paljon puhuttu ja kritisoitu sitä, miten talousja arvokysymykset sopivat samalle kartalle. Asiat saattavatkin ikään kuin heittää käänteisesti. Keskustan sisällä on aina se perusklangi, ollaanko oikealla ja vasemmalla, jos tätä perinteistä poliittista karttaa ajattelee. Vaikka puhutaan porvarihallituksesta, keskustalaisten on vaikea kokea itseään porvareiksi. Alkiolainen, sosiaalireformistinen linja on nimenomaan siinä poliittisen kartan keskiössä. Itse koen olevani äärikeskustalainen.” Kulmuni ei myönnä tai tunnista keskustan ja keskustanuorten lähteneen liberalistikelkkaan retoriikassaan. nähTäväksi jä ä, nouseeko puolueväen erimielinen osa kapinaan leikkauspolitiikkaa vastaan vai jääkö se auttamatta puheenjohtajajyränsä alle. Jo hetken Kulmuni ehti huolestua itselleen tärkeiden tiehankkeiden kohtalosta leikkausten keskellä. Lopulta 600 miljoonan lisäpaketti tiestön korjausvelan taittamiseksi meni hallitusneuvotteluissa läpi. ”Puhutaan paljon arktisista mahdollisuuksista ja Koillisväylästä, kansainvälisestikin. Samalla pohjoisilla alueilla ei ole esimerkiksi kunnon tiestöä tai nettiyhteyksiä. Ei ole montaa vuotta siitä, kun puhelimetkaan eivät kuuluneet kunnolla joissain osissa Lappia. Juhlapuheet ja suuret visiot eivät ole aivan kohdanneet realiteetteja.” Julkisen vallan liikenneinvestoinnit ovatkin Kulmunille yksi keino laittaa talouskasvua liikkeelle. Kotisivuillaan hän kirjoittaa Urho Kekkosen aikoinaan lanseeraamasta Lapin suuresta investointiohjelmasta ja siteeraa Kekkosta: ”Onko maallamme malttia vaurastua?” TulevaT halliTuskuMppaniTkin asettavat haasteita poliittisen linjan löytämiselle. ”Tässä on kova paikka. Jos katsoo historiallisesti, niin keskustalle on usein käynyt aika huonosti kokoomuksen kanssa hallituksessa. Nyt uudella luottamuksella lähdemme yhteistyötä rakentamaan. Keskustan rooli tässä on olla sosiaalinen oikeudentunto ja tuoda alueellisia näkökulmia esille”, hän kuvaa. Kokoomuksessa ollaan oltu valmiimpia heikentämään palveluita syrjäseuduilla. Kulmunin mukaan vapaus valita asuinpaikkansa ei voi tarkoittaa sitä, ettei oikeus universalistisiin, tasaarvoisiin terveys-, sosiaalija koulutuspalveluihin enää pätisi. Häntä hymyilyttävät myös perussuomalaisten puheet ”viherveroista”. Ensimmäisessä eduskuntapuheenvuorossaan kesäkuun alussa Kulmuni kehui hallituksen energialinjauksia, joiden mukaan riippuvuutta kivihiilestä ja tuontiöljystä vähennetään ja bioenergiaa lisätään. ”70-luvulla keskustanuorten ja puolueenkin vaalimainoksissa puhuttiin vihreästä aallosta ja vihreästä liikkeestä ennen kuin nykyinen vihreä liike oli Suomeen vielä rantautunutkaan. Talonpoikainen käsitys luontosuhteesta on, että luonto pitäisi jättää tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin sen on itse saanut. Minun sukupolvellani on vastuu näistä asioista.” Kulmunin mukaan luontoa ei kuitenkaan pidä ”museoida”. Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa luonnonvara-ala on hänen mukaansa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana työllistänyt niin, että työttömyysprosentit näillä alueilla ovat Norjan ja Ruotsin pienimpiä. Samanlaisia strategisia valintoja hän odottaa nyt Suomelta, jotta Lapin kaoottinen työllisyystilanne ja hänen kotiseutunsa 25 prosenttiin kohonnut nuorisotyöttömyys saataisiin kuriin. Kulmunille luonnonvaroissa piileekin tuleva talouskasvu. ”Ei pidä potEroitua tiEttyihin politiikan sEktorEihin oman sukupuolEn pErustEElla.”. ”Vaikka puhutaan porVari­ hallituksEsta, kEskustalaistEn on VaikEa kokEa itsEään porVarEiksi.”
• 6 / 2015 • 25 VAPAAEHTOISEKSI Etsimme lisää vapaaehtoisia Tule mukaan toimimaan Ystävätuvalla, retkillä ja matkoilla, senioriklubilla, keharikaverina, upeissa tapahtumissa, taustatukihenkilönä vertaisryhmissä (esim. leivonta, kirjapiiri ja naisten oma ryhmä), lastenohjaajina ja leikkikaverina perheiden vertaisilloissa. Tarjoamme vapaaehtoistoimijoille arvokasta kokemusta, aitoja kohtaamisia, yhteisvastuullista työskentelyä ryhmässä sekä ohjausta, koulutusta ja virkistystä. Ilmoittaudu heti innostavaan koulutukseen Severiinalle, severiina.winqvist@kvtuki57.? Koulutukset pidetään Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n tiloissa, Läntinen Brahenkatu 2. • Keharikaverikoulutus 31.8., 7.9. ja 16.9. kello 17-20:30 • Vapaaehtoistoiminnan koulutus keskiviikkona 2.9. kello 17-19.30 • Taustatukihenkilökoulutus torstaina 3.9. kello 17-19.30 Emme edellytä erityisosaamista, avoin mieli ja hyvä sydän riittävät. Lisätietoja: www.kvtuki57.? C M Y CM MY CY CMY K Vapari_ilmo_125x180_4.pdf 1 17/06/15 23:52 TYÖVÄEN KIRJALLI SUUDEN PÄIVÄ KUV A : ter o A honen
• 26 • 6 / 2015 TeksTi kukka-Maria ahokas ja juha säijälä kuvaT juha säijälä Taistelu hanhikivenniemestä Fennovoima raivaa ydinvoimalan työmaata, vaikka rakentamislupaakaan ei ole. YdinvoiMaYhTiö Fennovoima raivaa Pyhäjoen Hanhikivenniemeä tulevaa ydinvoimalaa varten. Koko niemi on avohakattu ja työmaa-aidat pystytetty. Alueella käy jatkuva rekkaralli, kun puuhakeautot vievät kaadettua puuta pois. Rallia viivästyttää kuitenkin paikkakuntalaisten ja luonnonsuojelijoiden aktiivinen vastustus. Ympäristöaktivistit pysäyttävät työkoneita ja rekkaautoja, Hanhikivenniemellä mökkejä omistavat kesäasukkaat kirjelmöivät oikeusasiamiehelle ja Pro Hanhikivi -yhdistys taistelee asiaa vastaan oikeusteitse. Myös Ruotsin puolella ollaan huolissaan. Muun muassa Kärnkraftsfritt Bottenviken (Ydinvoimavapaa Perämeri) -verkoston jäsenet vastustavat voimalan rakentamista, sillä se on parinsadan kilometrin päässä Ruotsista, eivätkä ympäristöhaitat tunne valtion rajoja. Lähes puolet suomalaisistakin vastusti venäläisperäisen ydinvoiman rakentamista vuoden 2014 Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämässä kyselyssä. Ydinvoimala tulee Pyhäjoelle silti. hYökYa alTo-rYhMän ympäristöaktivisti Eleonoora Karttunen tuli muiden luonnonsuojelijoiden kanssa paikalle huhtikuun alussa, kun voimala-alueen hakkuut olivat täydessä vauhdissa. ”Nähtiin parisenkymmentä konetta hakkaamassa metsää kovaa tahtia. Se oli aika dystooppinen näky. Vasta seuraavana päivänä, kun tuli lisää ihmisiä, uskallettiin ryhtyä pysäyttämään koneita”, Karttunen kertoo. Fennovoimalla oli kova kiire saada valmistelutyöt käyntiin. ”Suomen akuutilla energiakriisillä perustellaan töiden nopeaa vauhtia ja kiirettä rakennustöissä”, Karttunen lisää ja huomauttaa, ettei mainittua kriisiä ole olemassa. Maisemointiluvan valitusprosessi on sekin kesken Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa. Voimalan valmistelutyöt on siis aloitettu, vaikka yhtiö ei ole edes hakenut rakentamislupaa. Fennovoima rakennuttaa uutta yhdystietä ja voimala-alueen aitoja omalla riskillään ja aikoo luovuttaa aidatun alueen reaktoritoimittaja Rosatomin – Venäjän valtion korporaation – hallintaan heinäkuun alusta lähtien. YdinjäTe säilyy vaarallisena noin 100 000 vuoden ajan. Ydinvoima on niin vaarallista, että Suomeen on säädetty useita eri lakeja, jotka säätelevät voimaloiden rakentamista. Yhtiö joutuukin hakemaan useita erilaisia lupia. Ydinenergialain lisäksi rakennustöitä säätelevät maankäyttöja rakennuslaki. Niiden mukaan yhtiön on mahdollista aloittaa työt, vaikka valitusprosessi olisikin kesken eikä lupapäätös olisi lainvoimainen. Karttunen pitää tätä käsittämättömänä. ”Stora Ensohan kieltäytyi tästä [metsänkaatourakasta] sen takia, että ei halunnut lähteä hankkeeseen, johon periaatteessa olisi joku leima paperissa, mutta josta kaikki ymmärtävät, että tämä on yleisen oikeustajun vastaista ja että siitä voi tulla ongelmia.” Nyt urakoitsijana toimii Lassila & Tikanoja Biowatti. voiMalan rakentaminen vaikuttaa suoraan myös Hanhikivenniemellä oleviin kesämökkiläisiin. Toivo Kamutta rakensi oman kalastajamökkinsä 1960-luvulla omin käsin. Hän on kieltäytynyt myymästä perheensä mökkiä Fennovoimalle. Yhtiö on kuitenkin siirtynyt maiden pakkolunastukseen, mikä on sekin erikoista. Mikäli rakentamislupa evättäisiin, lunastamiselle ei luonnollisesti olisi enää edellytyksiä. Pakkolunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa ovat tällä hetkellä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kamutan mukaan pakkolunastuskokouksessa tehtiin lukuisia virheitä. Asialistaa muutettiin varttia ennen kokousta, joten mökkiläisten edustaja ei voinut tutustua siihen etukäteen. ”Asia on vieläkin oikeudessa. Siellä päätetään, oliko pakkolunastuspäätös
• 6 / 2015 • 27 pätevä vai ei. Eli Fennovoima ei omista tätä [maata]. Fennovoiman mies sanoi, että mök kien tyhjentämiseen on aikaa toukokuun loppuun. Hän vetosi kiireeseen, heidän kiireeseensä”, Kamutta sanoo. Toistaiseksi penniäkään ei ole maksettu mök kien omistajille. Fennovoima ei tiedä, minne ydinjäte laitetaan. ongelMallisTa on myös rakentamisluvan kytkeminen periaatepäätökseen. Matti Vanhasen toisen hallituksen aikaan vuonna 2010 eduskunta antoi periaatepäätöksen, jossa ydinenergian lisärakentaminen hyväksyttiin. Ydinjätteen loppusijoituspaikka ei ollut vielä tuolloin Fennovoiman tiedossa, eikä ole nytkään. Vuonna 2014 periaatepäätöstä täydennettiin. Siinä yhteydessä valtioneuvosto, Aleksander Stubbin hallitus, harkitsi asiaa ”yhteiskunnan kokonaisedun kannalta” ja tuli siihen tulokseen, että ydinlaitoksesta on enemmän hyötyä kuin haittaa Suomelle. Päätökselle asetettiin kolme ehtoa: Ensimmäinen ehto oli kotimainen omistajaenemmistö. Toiseksi, periaatepäätös on voimassa kesäkuun 2015 loppuun saakka, johon mennessä valtioneuvostolle on jätettävä rakentamislupahakemus. Siinä on esitettävä suunnitelma ydinjätteen loppusijoituspaikasta. Kolmanneksi: lopullisen ydinjätehuoltosuunnitelman on oltava valmiina vuoden 2016 kesäkuuhun mennessä tai hanke raukeaa. helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko kommentoi päätöksen ehdollisuutta näin: ”En pidä tässä laajuudessa ehdollista päätöksentekoa hyvän hallintotavan mukaisena.” Hän jatkaa: ”Kun valtioneuvosto päättää Fennovoiman rakentamisluvasta, ydinenergialain mukaisten luvan myöntämisedellytysten on täytyttävä. Ydinjätteen loppusijoitus on niin merkittävä yhteiskunnallinen asia ja keskeinen osa luvan myöntämis edellytyksiä, että sellaista seikkaa ei pidä jättää ehdolliseksi päätöksenteossa. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kuvattu ehdollinen rakennusluvan myöntäminen ydinvoimalalle merkitsisi todellista epävarmuutta paitsi Hanhikiven alueen ihmisille, myös laajemmin koko Suomessa. Jos ydinjätteen loppusijoittamista koskeva ehto ei myöhemmin täyty, mitä siinä tapauksessa tehdään? Puretaanko asiaan liittyvät rakentamisja lunastuslupapäätökset?” Fennovoima-yhtiö itse pitää rakentamisluvan saamista muotoseikkana. YMpärisTöakTivisTiT ovat käyttäneet kansalaistottelemattomuutta toimintakeinonaan. Luonnonsuojelijat tietävät kyllä, että työmaaliikennettä ei saisi häiritä. He kuitenkin katsovat, että ydinvoiman vastustaminen on tärkeämpää kuin jokaisen mielenosoituksia koskevan pykälän noudattaminen. Voiman toimittaja ja kuvaaja näkivät lähietäisyydeltä, kuinka aktivistit toimivat. Kaksi mielenosoittajaa kiipesi kaivinkoneen kyytiin, mutta kuljettaja ei pysähtynyt vaan mutkitteli ja lisäsi vauhtia, jotta aktivistit putoaisivat kyydistä. Kuljettaja saattoi heidät hengenvaaraan. Lopulta toinen mielenosoittaja avasi oven koneen katolta käsin ja vei kulMiten siellä Pyhäjoella sujuu, Fennovoiman aluetiedottaja Jaana Kangas? ”Leiriläisistä osa on käyttäytynyt asiallisesti, mutta osa on sortunut laittomuuksiin ja töi­ den häirintään. Päivittäin on poliisin joutunut pyytämään paikalle. Osa alueella olevista ak­ tivisteista estää töitä ja tekee ilkivaltaa ura­ koitsijoiden koneille ja sen sellaista.” Hehän ovat huolissaan siitä, että miten maisemointityöt ja avohakkuut on jo tehty, vaikka rakentamislupaa ei vielä ole. ”Asianmukaiset luvat on, lain mukaan toimi­ taan. Näihin esimerkiksi hakkuisiin on mai­ semointiluvat ja aidan rakentamiseen toi­ menpideluvat, tällaisia kunnallisia lupia. Rakentamislupa mikä pitää olla 30. kesäkuuta mennessä, se on ydinenergialaissa. Että ydin­ energialaitoksella pitää sellainen olla. Valmis­ televia töitä voi tehdä näillä luvilla. Rakentamisluvassa merkittävässä roolissa on Säteilyturvakeskuksen eli STUKin lausunto.” Mitä tapahtuu, jos rakentamislupa evätään, kun valmistelevat työt ovat jo pitkällä? ”Tähän lupaanhan ei liity mitään poliittista harkintaa. Vaan se on saatu valtioneuvoston periaatepäätöksessä joulukuussa.” Päätöstäkö ei voi enää pyörtää? ”Hanke on vakaalla pohjalla.” Ovatko kaikki Hanhikivenniemen mökkitontit Fennovoiman hallussa? ”Hallinnassa kyllä joo, meillä on lähemmäs 500 hehtaaria. Useita kauppoja on tehty tä­ män vuoden aikana, ja nelisensataa hehtaa­ ria on vapaaehtoisilla kaupoilla omistuksessa. Noin 100 hehtaarille on ennakkohaltuunotto­ päätös saatu.” Ymmärtääkö Fennovoima mökinomistajien ärtymyksen siitä, että mökkipaikat menetetään? ”Suomessa ei paikkaa ole, jossa 100 hehtaarin etäisyydellä ei yhtään kesämökkiä ole. Kukaan ei joudu menettämään omaa kotiaan.” Mutta maksetaanko heille pakkolunastetuista mökeistä? ”Ennakkokorvauspyynnöt olisi tullut jättää huhtikuuhun mennessä, mutta kukaan ei jät­ tänyt. Kesäkuun loppuun mennessä on aikaa jättää varsinaiset korvausvaatimukset.” Ruotsalainen media on kantanut huolta hankkeesta. Miten Fennovoima vastaa ruotsalaisten huoliin ydinvoiman turvallisuudesta? ”Toimitaan kaikkien turvallisuusohjeiden ja viran omaisten ohjeiden mukaisesti. Ydin­ voima on turvallista.” Historia on täynnä toista puhuvia esimerkkejä: Fukushima, Tšernobyl, Hiroshima, Nagasaki. Kaupallisen ydinvoimatuotannon aikana vakavia ydinonnettomuuksia on tapahtunut keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. ”Ydinvoima on turvallista” jettajalta avaimet. Työt luonnollisesti seisahtuivat siihen. Poliisi tuli paikalle hetkeä myöhemmin. Kuljettajaa ei potkittu eikä kaivinkonetta kivitetty, toisin kuin hermostunut urakoitsija oli poliisille myöhemmin kertonut. Luonnonsuojelijat siis osoittavat mieltään ydinvoimalatyömaalla henkensä kaupalla. ”Ihmisen päältä ajaminen se vasta onkin lain kannalta ongelmallista”, nimettömänä pysyttelevä aktivisti huomauttaa. Aktivistien toimilla on kuitenkin ollut vaikutusta. Jos voimalahanketta kannattavaa kunnanvaltuustoa ja Fennovoiman palkkalistoilla olevia ihmisiä ei lasketa, ympäristöaktivisteilla on paikallisten vahva tuki: ihmiset vierailevat mielenosoittajien leirissä ja tuovat aktivisteille ruokaa ja kaasua ruoanlaittoa varten. Kerran tuotiin pussillinen energiapatukoita. Hanhikivenniemen pakkolunastettavien mökkien omistajat tarjosivat mökkinsä aktivistien käyttöön. ”Tämä on onnistunut jollain tavalla voimauttamaan ihmisiä ja luomaan uskoa, että peli ei ole vielä menetetty”, Karttunen sanoo.
• iinaroosa viiTanen SALVAgEd a aMu Rotu: Suomenlammas Syntymävuosi: 2004 Aamu ja hänen ystävänsä olivat lihalammaskar­ jaa ja olisivat päätyneet teuraaksi, mutta omistaja tarjosikin heitä vielä Tuulispäähän. Aamu on ai­ na ollut lampaista rohkein ja sosiaalisin. Lampaita lähestyessä Aamu on aina ensimmäisenä kerjää­ mässä silityksiä. Hellyyttävän tytön mustaan vil­ laan tarttuu helposti heinäkaulus. agda Sukupuoli: Kanakukko Syntymävuosi: 2013 Agda syntyi kanana. Muut kanat hyljeksivät si­ tä, joten se sai uuden kodin asunnosta ihmi­ sen ja koiran kanssa. Pikkuhiljaa Agda alkoi saa­ da kukkomaisia piirteitä, jonka syyksi epäillään munasarjan vahingoittumista. Kun se alkoi vielä kiekua, niin sitä tarjottiin Tuulispäähän, jossa ei kiekuminen naapureita häiritse. Agda on hyvin rauhallinen ja omalaatuinen persoona, joka tyk­ kää olla omissa oloissaan. Tuisku Rotu: Risteytysponi Syntymävuosi: 1992 Tuisku saapui Tuulispäähän viettämään eläke­ vuosiaan, koska sillä ei voinut enää ratsastaa. Tuiskulla on headshaking­syndrooma, joka oirei­ lee vain kesäisin. Rauhallinen ja hyväntahtoinen papparainen antaa muille tilaa ja nauttii kävely­ lenkeistä, joissa saa juosta vapaasti.
• galleria iinaroosa viiTanen SALVAgEd iinaroosa viiTanen on Stadin Ammatti­ opiston Audiovisuaalisen viestinnän linjalta val­ mistunut valokuvaaja. Salvaged­kuvasarja kertoo pelastettujen tuotanto­ ja kotieläinten tarinaa. Hyödynnämme eläimiä lukemattomin kei­ noin, mutta pysähdymmekö koskaan mietti­ mään, mitä kaikkea ne joutuvat kokemaan? Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä otetuissa kuvis­ sa tuodaan esille eläimet yksilöinä. Ihmisten ta­ voin myös jokainen eläin on oma ainutlaatuinen persoona. http://iinaroosaviitanen.portfoliobox.me sulo Rotu: Minipossu Syntymävuosi: 2012 Sulo asui ennen perhepäiväkodissa, jossa sitä hoiti yksi asukkaista. Myöhemmin sitä ei enää kukaan pystynyt hoitamaan, joten Tuulis päästä löytyi uusi koti. Jalostuksen takia Sulon lyhyet raajat, pitkä selkä ja ylipaino rasittavat sen niveliä. Sulo nauttii rapsutuksista ja kun ruoka­ aika koittaa, ei ruoan tarjoilussa parane viivytellä!
• sEinäkukkanEn Kiova, Ukraina. Kuva: Teemu Matinpuro. 1/2015 Helmikuu | fifi.voima.fi Galleria TIINA ITKONEN KirJailiJa raiMO PeSONeN: NaTO HaMPaaNKOlOSSa Fennovoima • SavukeidaS • itä-ukraina Johanna vuokSenmaa • talvivaara – POliiTTiSeN valOKuvaN feSTivaali 29.1.–12.4. 2/2015 MAALISkuu | fIfI.voIMA.fI SALAkIrjAt • Maidan professori Delhin superjytky HE I, M E HA LUT AAN TS EK KA A SUN MEILIT !
• • – normihomolehti 4 / 2015 • 31 pieTarissa ja Moskovassa TanssiTaan queer-Tangoa, jossa rooliT vaihTuvaT sukupuoleen kaTsoMaTTa. saavuthan oi, qtangoon? TeksTi riku Toivola kuva julija Bodju "argenTiinalaiseT nuoret kertoivat, etteivät he uskalla tanssia tangoa – se on niin vaarallista”, nauraa venäläinen Mihail Kapitski. Vaaralliseksi tangon tekevät leiskuvat tunteet ja fyysinen kontakti. Kapitski palasi puolisonsa Otar Bagaturijan kanssa äskettäin tangomatkalta Buenos Airesista. Pietarilainen pariskunta harrastaa queer-tangoa eli qtangoa. Queer-tangoa on tanssittu Venäjällä jo yli viisi vuotta. Ensimmäinen roolinvaihtoa opettava tanssikoulu ilmestyi Pietariin talvella 2010. Tällä hetkellä kaupungissa on jo kaksi queer-tangoseuruetta. Sieltä innostus on levinnyt myös pääkaupunkiin Moskovaan. Lierihattu, mustankipeys ja ruusu hampaissa ovat vain osa turisteille luotua eksoottista näkyä. Oikea tango tanssitaan kahden ihmisen kesken, ei esitystä varten. Harrastajat kertovat, että argentiinalainen tango eroaa muista tansseista aistillisuutensa ja väkevyytensä takia. Parin vuorovaikutuksen ja jalkojen työn kautta on mahdollista tutkia omia rajoja, tunteita, aistikokemuksia, iloja ja suruja. Saman verran, kuin tanssiessa panee peliin, saa vaihdossa takaisin musiikilta, tanssiparilta ja yleiseltä tunnelmalta. TangoTanssiaisia kutsutaan argentiinalaisella sanalla milonga. Milongoissa tanssit jakautuvat tandoihin – neljän samantyylisen kappaleen sarjoihin. On kohteliasta tanssia saman parin kanssa välimusiikkiin, cortinaan asti. Lattiaa kierretään täsmällisesti. Perinteisiin milongoihin tälläydytään usein roolin mukaan – jäykästi. Miehillä on suorat housut, pehmeät nahkakengät, liukkaat pohjat, naisilla hame ja stilettikorot. Queer-milongaan tullaan rennommin. Naisilla on yleensä matalat kengät, korkoja kopsuttavat ennemminkin miehet, jotka etsivät oikeaa asentoa seuraajan roolissa. Queer-milongoissa ei kysellä seksuaalista suuntautumista, eikä queer-etuliite kulukaan kaikkien harrastajien käytössä. Amerikassa ilmiötä nimitetään rainbow-tangoksi, joka tosin viittaa gay-kulttuuriin. Monissa muissa paikoissa, kuten esimerkiksi suomalaisten tangon harrastajien keskuudessa, puhutaan roolinvaihdosta ja käyte
• 32 • – normihomolehti 6 / 2015 tään englanninkielisiä termejä open role tai changing characters. huhTikuussa Pietarissa järjestetty kolmas International Queer Tango -festivaali keräsi yli sata osallistujaa. Heidän joukossaan oli myös suomalainen tangon harrastaja Jouni Mättö. Hän on kiertänyt vastaavanlaisissa tapahtumissa myös Tanskassa, Saksassa, Ranskassa ja Argentiinassa. Mätön haaveena on, että Suomessakin saataisiin aikaan samanlaista toimintaa. ”Venäjällä tanssinopetus on teknisesti korkeatasoista ja tangon harrastajat suhtautuvat tekemiseensä vakavasti. Heidän tanssinsa on intensiivistä ja eläytyvää”. Venäläisten tangomestarien lisäksi festivaalin opettajina toimivat kansainväliset kuuluisuudet Sergio Segura (New York), Vincent Hodin (Pariisi) ja Lucas Fernandes (Sao Paolo). venäläiseT queer-Tangon harrastajat eivät aio jäädä pieneen marginaaliinsa. He harjoittelevat tanssiakseen rohkeasti miesja naispareina myös isommilla, perinteisillä tanssilavoilla. Tanssimalla huolellisesti he osoittavat oikeutensa olemassaoloon. Mättö tulkitsee, että suorituksen puhtauden asettaminen tärkeään rooliin liittyy vaikeuteen mieltää kahden naisen ja erityisesti kahden miehen tanssivan yhdessä: viimeiseen saakka hiottu tekniikka on keino väistää yhteiskunnan asenteista heijastuva outouden tunne. ”Perinteisen tangon tiukka jako viejä-miehen ja seuraaja-naisen rooleihin ja siitä juontuvat konservatiiviset käsitykset miehen herruudesta ja naisen alistumisesta ovat Venäjällä vallitsevan traditionalismin tuulen ansiosta todella suosittuja. Juuri siksi täällä täytyy harrastaa queertangoa ja näyttää sen parhaat puolet perinteiselle tangoyhteisölle”, toteaa Natalija Merkulova, yksi huhtikuun festivaalin järjestäjistä. Tangoharrastaja Otar Bagaturijan mielestä pietarilaisessa tangoyhteisössä asenteet paranevat koko ajan. ”Tämä on tällaista hiljaista, jokapäiväistä kamppailua ilman taistelua. Ilmestyt paikalle omana itsenäsi, ja ihmiset ottavat sinut vähitellen vastaan”. Queer-milongat ovatkin herättäneet vähitellen kiinnostusta ja sympatiaa. ”Suuren kaupungin mittakaavassa se tarkoittaa tietenkin tippaa meressä, mutta maamme realiteeteissa se on paljon”, lisää pietarilainen Jana Halilova. Viestin öisen tuulen korvissani kuulen, Viulu hiljaa yössä vaikeroi. Aavan aron kaipuu säveleihin taipuu, Tango venäläinen silloin soi. ”Venäläinen tango”, san. Reino Helismaa MoskovasTa kotoisin oleva Juri Panov möi viime syksynä kaiken omaisuutensa ja muutti Argentiinaan. Venäjän seksuaalivähemmistöjä syrjivä nykypolitiikka sai 32-vuotiaan miehen pohtimaan, mitä elämältään haluaa . Muutoksen perässä hän etsiytyi liberaalimpaan maa han. Panov kertoo, ettei ole koskaan kokenut itseään aktivistiksi. Hän ei ole marssinut barrikadeille sateenkaarilipun kanssa huutamaan iskulauseita, vaan on pyrkinyt vaikuttamaan asenteisiin mikrotasolla, vastaan tulevien ihmisten kautta. Argentiinalainen tango vei Panovin sydämen jo kauan sitten. Harrastus muuttui ammatiksi, kun hän vuonna 2011 alkoi järjestää tangotunteja ja queer-milongoja moskovalaisessa seksuaalivähemmistöjen suosimassa kapakassa. Yritys kuitenkin suljettiin. Vuokranantaja ei halunnut hyysätä homoja. Moskovalainen queer-tangoseurue rohkaistui ja siirtyi jakamaan tanssisalinsa traditionaalisen argentiinalaisen tangon harrastajien kanssa. Yhteinen tanssilattia on väkevä keino taistelussa homofobiaa vastaan. ”Tulimme, tanssimme hyvin ja voitimme luottamuksen puolellemme”, kertoo Panov. Nykyisin queer-milongoja järjestetään Moskovassa kerran kahdessa viikossa. Myös perinteiset tangoajat ovat löytäneet tilaisuudet. Vaikka arjen harmaan Meille aamu antaa varmaan, Tänä yönä tango soi ja loistaa kuu. ”Kuutamotango”, san. Reino Helismaa queer-Tango on luonut venäläisille seksuaalivähemmistöille tärkeän uuden tavan viettää vapaa-aikaa. ”Venäjällä varsinkin homojen yhteisö on varsin sulkeutunut. Keskinäinen kommunikaatio pelkistyy usein seksin hakuun, muutaman hassun homodiskon, vodkan ja pimeiden huoneiden ympärille”, kuvailee Panov. Venäjän queertangokouluista on muodostunut lämpimiä, perheenomaisia yhteisöjä. Ne tarjoavat seksuaalivähemmistöille mahdollisuuden tavalliseen epämuodolliseen kanssakäymiseen. ”Monet hyvin estoiset ihmiset ovat löytäneet toiminnastamme henkireiän”. Tällä hetkellä elämä on kuitenkin helpompaa Argentiinassa. Buenos Airesista hillityn charmikas mies on vuokrannut huoneiston, jossa asuu, järjestää tanssitunteja ja milongoja. Tangoturistien on myös mahdollista majoittua hänen studioonsa. Valtava marmorinen parveke notkuu iltaisin tanssiinsa keskittyneistä pareista, taustalla soi hiljalleen Juan D’Arienzon, Osvaldo Pugliesen tai Francisco Canaron levy. Kirjoittaja on kokeillut tangoa molemmin päin. Tiedustelut Qtangosta Suomessa voi osoittaa facebook-ryhmälle Queer Tango Finlandia.
• w w w .a n ti fe sti va l.co m w w w .k u op iom a ra ton .co m Kuopio Finland A N T I C o n t e m p o r a r y A r t F e s t i v a l 1 . – 6 .9 . 2 1 5 K u o p i o M a r a t o n 5 .9 . 2 1 5 GREY CUBE GALLERIOIDEN NÄYTTELYT 9.6.–16.8.2015 Anu Osva | Lotta Mattila Milja Havas ja Johannes Rantapuska GREY CUBE FESTIVAL la 22.8.2015 Koreografin vastaanotto | Darwin´s Girls ZOO | Thinkeries Potbelt | Zootopia GREY CUBE FESTIVAL pe 4.9.2015 Squeezed Humanity | Utopia | Licking Things | Cleaning Women GREY CUBE GALLERIOIDEN KUTSUTAITEILIJAT Mia Mäkelä & Eero Yli-Vakkuri greycube.paikantuntu.fi Facebook.com/greycubegalleriat Twitter: @GreyCubeGalleriat Instagram: @greycubegalleriat grey cube 2015 www.maailmantango.net Syyskuussa Tampereella! –Festivaali 2015 Tango Rebelión MAAILMANTANGO LEBONK 27.6. KLO 20-04 LIVE: Ronya, Miia Liu, Vesta DJ:t Miia Magia & Pasi Liput 13/15e Tiketistä Päätösklubin tulot käytetään ilmaisen Pride-kulkueen ja Puistojuhlan mahdollistamiseen! Kiitos tuestasi! Terassilla LIVE: Kata Valli + DJ:t Tsädäm Lambert LOTTA WENNÄKOSKI RIIKKA PULKKINEN HILKKA-LIISA IIVANAINEN WUNDERBAR! -OOPPERA Sensuelli ja surrealistinen pienoisoopperan kantaesitys Helsingin juhlaviikoilla. Ensi-ilta 26.8. klo 18, 27.8. klo 18, 29.8. klo 15. Vain kolme esitystä! Liput Lippupalvelu 0600 10 800 tai lippupalvelu.fi. ATENEUM-SALI | Kaivokatu 2, 00100 Helsinki | www.ateneum.fi EERO ALA VA
• 34 • 6 / 2015 Al Wafan sairaalan rauniot, Gaza City. TeksTi ja kuvaT aniTTa kYnsilehTo Tv-läheTYs katkeilee, ja osa Netanjahun Yhdysvaltain kongressissa pitämästä puheesta kertovasta uutisesta jää kuulematta. Katson kysyvästi ystävääni, epäilen sähköjen katkeavan pian. ”Ei vielä”, hän naurahtaa. ”Miehittämätön lennokki. Meitä valvotaan taukoamatta.” Puolen tunnin kuluttua perheen lapset kehotetaan pesulle ja nukkumaan. Nuorimmaisen harjatessa hampaitaan valot sammuvat. Seuraa kahdentoista tunnin tauko sähkönjakelussa. Sen jälkeen sähköt yleensä palaavat kuudeksi tunniksi. ”No, joskus suhde on kaksi tuntia sähköä ja kaksikymmentäkaksi ilman. Onneksi kevät on tulossa.” gazan kaista on yksi maailman tarkimmin vartioituja alueita. Sinne on hankala päästä, ja sieltä on lähes mahdotonta poistua, erityisesti jos on palestiinalainen. Sain yllättäen luvan rajan ylittämiseen ainoana kolmen hengen matkaseurueestani maaliskuun alussa 2015. Israelin viranomaisten tapoihin ei kuulu perustella lupien epäämistä, vaikka periaatteessa kyse ei edes ole luvasta vaan kulkemisen ”koordinoinnista”. Osa alueella kohtaamistani henkilöistä kuvaili Gazaa vankilaksi. Toisten mielestä vankila olisi todennäköisesti parempi paikka, sillä vankilassa oletuksena on pääsy vapauteen jossain vaiheessa. Gazassa monilla on vaikea uskoa muutokseen tai tulevaisuuteen ylipäänsä. ”Edellisten kahden, vuodenvaihteessa 2008–2009 ja marraskuussa 2012 käytyjen sotien kautta Israel tuhosi Gazan nykypäivän. Viime kesän sota tuhosi uskon tulevaisuuteen”, kuvaa Amjad Shawa, palestiinalaisten kansalaisjärjestöjen verkoston PNGO:n Gazan osaston toiminnanjohtaja. Hänen viisivuotias poikansa vietti sodan piiloutuen pöydän alle, eikä suostunut poistumaan pöydän alta yli kuukauteen aseellisen kahakoinnin päätyttyä. heinä–elokuussa 2014 käydyn sodan jälkeen Gazan kaista on edelleen laajalti raunioina. Viimeisimpien Yhdistyneiden kansakuntien palestiinalaispakolaisten järjestön, UNRWA:n lukujen mukaan lähes 10 000 ihmistä elää evakkoina YK:n koulurakennuksissa ja muissa tilapäissuojissa. Lokakuussa puhuttiin vielä 60 000 evakosta. Tuhansille on löydetty tilapäinen asumus sukulaisten luota tai vuokraasunnoista. Alkuvuodesta UNRWA varoitti kassansa huvenneen niin, etteivät maan sisäisten pakolaisten asumiseen tarkoitetut vuokra-avustukset pian ole enää mahdollisia. Koulurakennuksiakin kaivattaisiin kipeästi varsinaiseen tarkoitukseensa. Nyt kunnalliset koulut toimivat tilanpuutteen vuoksi kolmessa vuorossa. Oppitunnit toteutuvat tiivistetysti, mutta opetussunnitelmaa ei ole räätälöity lyhennettyihin koulupäiviin soveltuviksi. BeiT hanounissa lähellä Erezin rajaasemaa näkymä on lohduton. Kokonainen kortteli on tuhoutunut pommituksessa. Yhden talon raunioihin on edelleen hautautuneina kolmen sukupolven ruumiit. Perheen isä ja seitsemän muuta miestä, hänen poikansa ja veljensä oli viety raja-asemalle kuulusteltaviksi, mutta vapautettu syyttöminä muutaman päivän kuluttua. Tänä aikana Israelin armeija oli vallannut perheen talon, eikä sisällä olleita perheenjäseniä päästetty ulos. Kun tukikohta kävi tarpeettomaksi, armeija poistui. Pian rakennus tuhoutui kohdistetussa ilmaiskussa. Iskussa menehtyi perheen äiti, isovanhemmat, neljä tytärtä ja pieni tyttärentytär. Ruumiita ei ole saatu kokonaan ulos raunioista, vain irrallisia ruumiinosia ja niiden palasia. Raunioiksi pommitettujen kaupunginosien keskellä kohoaa erilaisia teltta-asumuksia ja muita vain tilapäiseen asumiseen soveltuvia rakennelmia. Rajan varokaistaleen lähellä hedelmiä suuri avovankila Gazan kaistaleella odotetaan uusia iskuja. Jälleenrakentaminen on vain sanahelinää.
• 6 / 2015 • 35 Moskeijan rauniot, Gaza City. viljelleen Mahmoudin talon raunioiden viereen on pystytetty telttaleiri. Hän asuu leirissä yhdessä vaimonsa, yhdentoista lapsensa, kahden miniänsä ja muutaman kuukauden ikäisen lapsenlapsensa kanssa. Myhäillen hän esittelee kotiaan ja osoittaa sitten aukiolle, josta keväinen ruoho jo puskee esiin. ”Tuossa oli hedelmätarhani, 80 sitruunaja 80 appelsiinipuuta. Israelin armeija tuhosi kaiken viime kesänä. Nyt poikani ja minä olemme työttömiä ja koko perhe elää avustusten varassa.” sodan tuhojen jälleenrakennusohjelmasta sovittiin syksyllä Kairossa, mutta suunnitelma ei ole juuri edennyt. Osaltaan syynä on se, etteivät avustukset ole saapuneet perille. Israel ei ole päästänyt tarvikkeita rajan yli, ja osa avunantajista on viivytellyt maksusuoritustensa kanssa. Gazaan saapuneita rakennusmateriaaleja ei ole voitu toimittaa eteenpäin, sillä ihmisillä ei ole varaa rakennustöihin ja tarvittaviin mate riaaleihin. ”Jälleenrakennusmekanismi tällaisenaan vain legitimoi Gazan saarron. Tarvitaan poliittista tahtoa purkaa saarto. Vasta sitten voidaan lähteä rakentamaan Gazaa”, toteavat palestiinalaisten kansalaisjärjestöjen edustajat yhdestä suusta. Arkielämä on selviytymiskamppailua. Jälleenrakennuksen ajatus tuntuu mahdottomalta myös siksi, että asukkaat eivät tunne sodan päättyneen. Tulevaisuudesta ole takeita: miksi rakentaa talot uudelleen, kun ne voidaan tuhota minä hetkenä hyvänsä? Kolme sotaa kuuden vuoden aikana ei luo uskoa rauhallisempaan tulevaisuuteen. Kirjoittaja on Euro-Mediterranean Human Rights Networkin (EMHRN) johtokunnan jäsen. Hän vieraili Gazassa maaliskuussa 2015.
• Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Lammenkatu 18, 83500 Outokumpu 013 244 3098 | amo.outokumpu@pkky.fi Lisätietoja: www.pkky.fi/amoo Lisähaku 22.6.-17.7. Haku on avoin kaikille www.opintopolku.fi (peruskoulun tai lukion todistuksella hakeville) www.pkky.fi/erillishaku (jo toisen tutkinnon suorittaneille) Artesaani, lavasterakennus Käsija taideteollisuusalan perustutkinto THE AFRICAN PRESENCE IN FINLAND AFRIKKA AFRIKKA SUOMESSA SUOMESSA 29.4.-8.11.2015 Kotouttamisrahasto Tukea kotoutumiseen HELSINGIN AIKUISOPISTO | HELAO.FI | AVOIN KAIKILLE Psykologia (UEF) Kasvatustiede (JY) Erityispedagogiikka (UEF) Avoimen yliopiston linja Lisätietoja ja haku: www.pkky.fi/pko Kansanopistokoulutus näyttelijän ammattiin sekä jatko-opintoihin suuntaaville nuorille. Opinnot luetaan hyväksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Näyttelijäntyön koulutus Teatteri Rajarikko Suorita vuoden aikana kaksi perusopintokokonaisuutta tai kasvatustieteen aineopinnot. Voit myös yhdistää terveysliikunnan ja kasvatustieteen! Terveysliikunnanohjauksen koulutus Niittylahdessa! Nuorisoja vapaa-ajanohjaaja Koulutus on maksutonta toisen asteen koulutusta. Lisähaku 16.6.-17.7.2015. Valintakoe pidetään 6.8.2015.
• www.itenet.fi TOISTEN TAIDETTA MÄNTÄSSÄ Seminaari Serlachius-museo Göstassa 2.–3.9. Pop-up ITE 26.8.–3.9. Göstan kesänäyttelyssä outsider-taidetta www.serlachius.fi PARIKKALAN PATSASPUISTO Lumoava veistospuutarha avoinna koko kesän! www.patsaspuisto.net KALEVAN KARHUJA ILOMANTSISSA Puunveistoa ja festarimenoa 20.–22.8. www.karhufestivaali.fi IHANA MAISEMA JOENSUUSSA Teatteria, toimintaa, kotieläimiä ja ITE-taidetta koko kesän www.artpark.fi Voi sitä näinkin elää! ITE-museo 22.5.–18.10. Kokkolassa. Veistoksia Kaustisen Kansantaiteenkeskuksessa. TAIVAS KATTONA Hengellisyys kansantaiteessa Valamon luostari, Heinävesi 31.8.saakka ITE-museo, Kokkola 12.11. alkaen ITE-TAITEEN KESÄ 2015 Nyrjähtän yttä suomalaist a sarjakuv ahuumoria 23.5.-6.9. 2015 AVOINNA TI–SU 10–17, KE 12–19, LA 10–13, MA SULJETTU RISTIMÄENKATU 5 50100 MIKKELI WWW.MIKKELI.FI/MUSEOT www.hyvinkaantaju.fi hyvinkään taidemuseo Hämeenkatu 3 d, 05800 Hyvinkää avoinna ti–to 11–18 | pe–su 11–17 ke vapaa pääsy 16–18 Hyvinkään taiteilijaseuran promenadigalleria Vaiveronkatu 10, 05900 Hyvinkää avoinna ti–pe 10–18 | la 10–15 | su 13–18 12.6.–30.8.2015 tee matka taiteen tajuun!
• TILAA HETI: maailmankuvalehti.fi/viisi KUVA: MEERI KOUTANIEMI 5 lehteä vain katso maailmaa uusin silmin tulossa: Argentiinalaiset kiertävät aborttikieltoa. Koulupäivä Karibialla. Kuinka kitkeä ruokahävikkiä? Hämeen keskiaikamarkkinat päälavalla keskiaikaista kirjaohjelmaa lauantaina 22.8. klo 12.00–14.00 Ari Turunen: Humalan henki eli eurooppalaisten juomatapojen tarina (Into) Kustaa H.J. Vilkuna: Suomalaisten känni ja kulttuuri 1500-1850 (Teos) Satu Hovi ja Katri Niemi: Keskiajan maut (Art House)
• kulttuuri Sarjakuvakollektiivi Kutikuti ry on luotsannut kotimaista nykysarjakuvaa tänä syksynä jo kymmenen vuotta. TeksTi Tuuli sirkeinen kuvaT krisTian Mccann YhTeisen työhuoneen jakaneesta sarjakuvataiteilijoiden ryhmästä on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes nelikymmenhenkinen yhdistys. Muun muassa Tommi Musturi, Sami Aho ja Jarno Latva-Nikkola olivat perustamassa kollektiivia, johon alettiin viime vuonna kutsua lisää taiteilijoita työhuoneyhteisön ulkopuolelta. Kutikuti ry julkaisee neljännesvuosittain ilmestyvää sarjakuvalehti Kutia. Yhdistyksen puheenjohtajan, sarjakuvapiirtäjä Amanda Välimäen mukaan ensimmäiset numerot olivat omintakeisempia – tarkoituksena oli esimerkiksi käyttää vain rajallista määrää värejä. kuTi-lehTeen voi kuka tahansa voi lähettää sarjakuviaan. Aluksi yhdistyksen tavoitteena oli antaa palautetta jokaisesta lähetetystä sarjakuvasta, mutta kasvaneen määrän vuoksi se ei ole enää mahdollista. Jokaisen lehden päätoimittaa kukin osakas vuorollaan, jolloin päätoimittaja valitsee julkaistavat sarjakuvat. Vuoden viimeinen numero on yleensä yhden taiteilijan pidempi tarina, viime vuonna Ruppertin ja Mulotin Valtakunta. Yhä useammin lehdillä on jokin teema: Viimeisin numero keskittyi sanattomaan sarjakuvaan. Syksyn numerossa taas tulee olemaan lasten sarjakuvaa, lasten itsensä sekä aikuisten lapsille tekemänä. Kerran vuodessa ilmestyy open call -numero. Siinä on pyrkimyksenä tarjota julkaisukanava nuorille sarjakuvan piirtäjille tai sellaiselle sarjakuvalle, jota on muuten vaikeaa saada lehtiin. ”Mutta usein se menee sen mukaan, mistä tykätään – tai sen perusteella, mikä nähdään arvokkaana”, Vähämäki kertoo. YhdisTYs on alkanut panostaa entistä enemmän suomalaisen sarjakuvan vientiin. Työn alla on Kutikuti Library, kustantajille tarkoitettu nettikirjasto, johon tulee jäsenten Suomessa julkaisemia sarjakuvia englanniksi käännettynä. Ulkomaisten sopimusten tekeminen edesauttaa taiteilijoita elämään työllään, Suomessa kun julkaistaan verrattain vähän sarjakuvaa. Vähämäki haaveilee Kutikutin muuttuvan entisestään etujärjestön kaltaiseksi, tekijälähtöisen toiminnan yhdistykseksi. ”Mutta en tiedä, miten se käytännössä toimii. Niin monella sarjakuvapiirtäjällä on hankala asema, koska heidän täytyy tehdä paljon muutakin kuin sarjakuvaa elättääkseen itseään.” vielä ei vähäMäen mukaan aivan ymmärretä, mistä sarjakuvassa lopulta on kyse: onko se kuvataidetta vai luetaanko se kirjallisuudeksi? ”Tuntuu, ettei sitä ole oikein tervetullut kummallekaan puolelle”, hän tokaisee. Yhdistyksen verkostoituminen ja alan järjestäytyminen toivon mukaan parantaa sarjakuvan asemaa julkishallinnollisissa rakenteissa. Ymmärtämättömyyttä lisää se, että sarjakuva on suhteellisen nuori taidemuoto. Kutikutin taiteilijat poikkeavat perinteisistä supersankarisarjakuvien piirtäjistä: siinä missä Aku Ankkaa käsikirjoittaa, luonnostelee, tussaa ja vielä värittää eri ihmiset, Kutikutin taiteilijat tekevät alusta asti kaiken itse. viiMe vuonna jäsenet julkaisivat yhdessä Aakkostoukan, sarjakuva-aapisen lapsille. Sen tiimoilta järjestettiin myös näyttely. Yhteisiä näyttelyitä onkin tarkoitus pitää vuosittain, tavoitteena esitellä taiteilijoiden uusia töitä. Elokuun lopussa he avaavat kymmenvuotis-juhlanäyttelyn Helsingin Galleria Huudossa. Siellä nähdään jokaiselta Kutikutin taiteilijalta yksi työ. Tempora mutantur – Kutikutin 10-vuotisjuhlanäyttely Huuto-galleriassa, Helsingissä 20.8.–6.9. Järjestäytynyttä sarjakuvataiteilua
• 40 • 6 / 2015 kulttuuri kesäMMe kokivat pysyvän muutoksen vuonna 1967. Tuolloin Orivedellä avattiin ensimmäinen kesänäyttelymme, kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen Purnu. Purnua seurasi moni, toiset instituutioiksi muuttuen, toiset elääkseen muutaman vuoden. Tuskin kukaan tietää nykyisten kesänäyttelyiden määrää – kymmenissä kuitenkin mennään. Harva suunnittelee lomareittejään taidetta miettien, mutta joihinkin paikkoihin matkaamisesta on tullut jo pecharmia ja anarkiaa Kesänäyttelyiden kirjoon mahtuu vakiintuneita klassikoita ja umpihulluja boheemeja. TeksTi oTso kanTokorpi rinne. Kesänäyttelyt olivat aikoinaan huolettomia tapahtumia. Nyt osa alkaa segmentoitua asiakaskunnan mukaan, osa on saanut itsensä brändätyksi. Kirjo on laaja: nykytaiteellista kärkeä etsivät suuntaavat kulkunsa Mänttään, porvariston hillitty charmi löytyy Salmelasta, mutta jos haluaa anarkistista henkeä, kannattaa suunnata Haihatukseen. purnu (14.6.–9.8., Mustasaari 63, Orivesi, avoinna päivittäin 11–18, 11/9 €) Nestori Purnu eli tovin hiljaiseloa, mutta on viime vuosina virkistynyt. Tämän kesän näyttelyn Kuvan täydeltä on kuratoinut Taiteen päätoimittaja Pessi Rautio, jonka lähtökohtana on ollut oma ammattimainen katse: hän on pyytänyt mukaan sellaisia taiteilijoita, joiden teosten ääreen on täytynyt pysähtyä pidemmäksi aikaa. Taiteilijoiden joukossa ovat muun muassa Emma Helle, Marjatta Hanhijoki, Antti Arkoma ja Carita Savolainen. Mäntän kuvataideviikot (14.6.–31.8. Pekilo, Tehtaankatu 21, avoinna päivittäin 10–18, 12/9 €) Mäntän kuvataideviikot on pitkään ollut kesän tärkein nykytaidenäyttely, jonne koko taidemaailma suuntaa matkansa. Kesän kepeyttä näyttelyissä ei yleensä ole, eikä tänäkään vuonna, kun taiteilijakaksikko – Kalle Hamm ja Dzamil Kamanger – on valinnut teemakseen Suomessa vaikuttavat ulkomaalaistaustaiset taiteilijat. Liki 50 taiteilijan tai taiteilijaryhmän transkulttuurinen näyttely on kuin tuomittu olemaan taidehistoriallisesti merkittävä pelinavaus. Ei syytä missata. Taidekeskus salmela (6.6.–9.8. Mäntyharju, Mäntyharjuntie 25, avoinna päivittäin 11–18, 12/9 €) Salmela on kuin Mäntän antiteesi. Jos kulttuurilehdet kirjoittavat Mäntästä, on Salmela naistenlehtien aluetta – ja aitoa taidebisnestä. Vanhempi kaarti koostuu aina hyvistä ja varmoista tekijöistä, kuten tänä vuonna vaikkapa Hannele Kylänpäästä, Marika Mäkelästä, Arvo Siikamäestä ja Marjatta Tapiolasta. Salmela on muun muassa residenssija kilpailutoiminnassaan satsannut aina nuoriin taiteilijoihin, ja juuri heissä piilee Salmelan omituinen kahtiajakoisuus: valitut nuoret ovat useimmiten jopa vähän venäläistyyppisen jähmeästi esittävää kuvaa tekeviä ja melko epäkiinnostavia taiteilijanalkuja. pyhäniemen kartano (27.6.–7.8. Pyhäniemen kartano, Rantatie 708, Hollola, avoinna ti–su 11–17, 15 €) Välillä levossa ollut Pyhäniemen kartano on kuin Salmela pienemmässä mittakaavassa – pienuus ei tosin koske hulppeaa päärakennusta, joka on myös ollut monen suomalaisen elokuvan tapahtumapaikka. Pyhäniemessä on tänä kesänä satsattu taattuihin tekijöihin: klassikkotaiteilija on kansan rakastama Outi Heiskanen, ja häntä peesaavat muun muassa Cris af Enehielm, Pekka Jylhä, Ritva KovalaiMaximilian Latva Haihatuksen avajaisperformansassa. Kuva: Minna Koponen. Corinna Helenelund: Vintti, Ars Auttoinen. Teemu Salonen.
• 6 / 2015 • 41 kulttuuri charmia ja anarkiaa Kesänäyttelyiden kirjoon mahtuu vakiintuneita klassikoita ja umpihulluja boheemeja. nen ja Anne Tompuri. Laatua hienossa kartanomiljöössä. haihatus (7.6.–16.8. Jousitie 68–70, Joutsa, avoinna päivittäin 11–18, 10/8 €) Haihatuskin on jo vakiinnuttanut paikkansa marginaaleja hamuavana, rosoisena ja usein taiteessa niin vaikeaa huumoria sisältävänä paikkana. Jos nykytaiteen niin sanottu biennalisoituminen – siis kaikki se kiiltävä nykytaiteelta näyttävä nykytaide – alkaa ärsyttää, on Haihatus varmin valinta kesän toisenlaiseksi taideretkeksi. Noin 25 taiteilijaa pitää sisällään myös vakiintuneita nimiä, kuten Kaisu Koiviston, Jari Haanperän, Mi Dunckerin ja Sampsa Virkajärven. ars auttoinen (19.6.–9.8., Keinuhongantie 17, Auttoinen, avoinna ti–su 11–17, 10/9 €) Ars Auttoinen on aina tarjonnut laatutaidetta, mutta suureksi yleisösuosikiksi se ei vielä ole noussut. Parinkymmenen taiteilijan joukossa ovat muun muassa Teemu Mäki, Taneli Rautiainen, Annika Dahlsten, Pilvi Ojala ja Johanna Lecklin. Mänttää varmaan yritetään haastaa. Ei tätäkään ole syytä sivuuttaa, jos tietää missä päin Padasjoki on. Juuret 1965–2015 (9.6.–6.9., Taidekehä ja Kankaanpään galleria, Jämintie 2D, Kankaanpää, avoinna ke 12–18, to–pe 12–16 ja la 11–14, ilmainen) Taide-elämänsä 50-vuotisjuhlia viettävän Kankaanpään kulttuuritarjonta on mittavaa. Juuret 1965–2015 ei ole varsinainen kesänäyttely, mutta kesäksi on koottu yhteen Kankaanpään taidekoulusta eri vuosikymmeninä valmistuneita taiteilijoita. On vakavaa veistoa kuten Reijo Paavilainen, käsitteellistä maisemaa kuten Petri Ala-Maunus, ja on joukossa on yksi umpihullu boheemikin, pudasjärveläinen kuvanveistäjä, omatekoisten instrumenttien taitaja sekä YouTubesta kovin tuttu performanssija videotaiteilija Kari Tykkyläinen. näiTä siis riiTTä ä. Seitsemän listatun lisäksi olisi ollut helppo listata toiset seitsemän… ja vielä kolmannet. Mediakin on armoton keskittyessään niihin, joihin on tapana keskittyä. Jalkoihin jää esimerkiksi Luopioisten Mikkolan Navetta, jossa on pitkään järjestetty kiinnostavia kesänäyttelyitä. Kirjoittaja on vapaa taidekriitikko, ja siksi hänellä ei yleensä ole varaa matkustaa kesänäyttelyihin. Edwina Goldstone: Löydetty ja kadonnut , Mäntän kuvataideviikot Shinji Kanki: My Piano ja Adolfo Vera: Eurooppa Mäntän kuvataideviikoilla. Timo Nieminen.
• 42 • 6 / 2015 kulttuurihäirintä naiset somisteina Kun optikkoketju päätti mainoksessaan rinnastaa silmälasit prostituoituihin, päätti taiteilija rinnastaa optikkoliikkeen bordelliin. TeksTi Jari TaMMinen aurinko paisTa a . Viettelevästi pukeutuneet naiset parveilevat optikkoliikkeessä ja sen ulkopuolella. Liikkeen ulkopuolella he esittävät suorasukaisia ehdotuksia ohikulkijoille. Lopulta paikalle saapuvat poliisit. Käynnissä on Yolanda Domíniguezin performanssi Accesibles y Accesorias (vapaasti kääntäen Saatavilla ja somisteina). Toukokuinen performanssi oli reaktio Multiópticas-optikkoketjun televisiomainokseen. Mainoksessa mies saapuu länkkäreistä kuvastonsa lainanneeseen saluunaan/bordelliin. Lukuisten nuorten prostituoitujen joukosta miehen huomio kiintyy dominaan, jolla on nenällään silmälasit. Kertojaääni kannustaa ”nauttimaan uskomattomasta tunteesta, jonka saa kokeillessaan jotain uutta – koska vaan ja niin usein kuin haluaa”. Naiset – aivan kuin silmälasit – ovat miehelle tarjolla olevia somisteita ja hyödykkeitä. ”lukuisaT TuTkiMukseT osoittavat, että naisen rooli mediassa on useimmiten näyttelijä, malli tai kotiäiti. Miehen roolit ovat poliitikko, liikemies tai urheilija. Mainoksissa naisen tehtävä on olla koriste, joka viettelee kuluttajan”, Yolanda Domíniguez listaa. Hän myös huomauttaa, että naisten roolit ovat säännönmukaisesti passiivisia siinä, missä miehet ovat aktiivisia toimijoita. Tämä ei ole mitään uutta vaan läpi kirjoitetun historian toistunut asetelma. ”Pojat näkevät, että heidän samastumisen kohteitaan arvostetaan älyn ja saavutusten kautta. Tytöt puolestaan näkevät, että arvostusta tuo kauneus, passiivisuus ja viettelys.” doMíniguez on toteuttanut useita julkisessa ja puolijulkisessa tilassa tapahtuneita performansseja. Näitä kaikkia on yhdistänyt feministinen pohjavire ja se, että lupia ei ole kyselty. ”Julkinen tila on meitä kansalaisia varten, ja meillä on oikeus käyttää sitä – mehän maksamme verommekin.” Espanjassa heinäkuun ensimmäisenä voimaan astunut ja laajalti kohua herättänyt, kansalaisten kokoontumisen vapautta rajoittava Ley Mordaza -laki jännittää myös Domíniguezia. ”Lain vaikutus nähdään sen voimaan astuttua. Laki jättää paljon vastuuta lainvalvojan harkinnan varaan.” perforMansseissa esiintyvät henkilöt ovat valikoituneet sattumanvaraisesti. ”Tavallisesti huhuilen vapaaehtoisten perään sosiaalisessa mediassa ja työstän minulle lähetettyjä ideoita lähettäjien kanssa. Esimerkiksi Accesibles y Accesorias -performanssin osallistujat tapasin ensikertaa puoli tuntia ennen esitystä. Osa heistä oli saapunut paikalle hyvinkin kaukaa.” Uimarannalla Miamissa toteutettu I’m Not Just a Body -performanssin esiintyjät löytyivät sattumalta rannalla olleiden henkilöiden joukosta. ”Osallistujat ovat yleensä herkkiä käsittelemilleni aiheille. He tuovat esityksiin mukaan energiansa, ja minun tehtäväni taiteilijana on kanavoida tuota energiaa. Roolini on oikeastaan rinnastettavissa orkesterin kapellimestariin.” aina esiTYkseT eivät ole senkään vertaa taiteilijan itsensä ohjattavissa. Register-teoksessa Domíniguez kannusti naisia omatoimisesti anomaan keskuskauppakamarilta omistusoikeutta omaan kehoonsa. Osallistujat tungeksivat omatoimisesti paikalle yhtä aikaa useissa kaupungeissa. ”Olihan siinä huumoria mukana. Mutta se teki näkyväksi tilanteen, jossa muut päättävät sen, miltä kehojemme tulisi näyttää. Jopa sen, miltä niiden tulisi tuntua. Naisten kehoilla on välineellinen arvo mainonnassa ja prostituutiossa, ja näyttää siltä, että me olemme käytettävissä sekä korvattavissa. Samalla kauneusteollisuus takoo rahaa ulkonäköpaineilla – jotka koskevat myös miehiä.” sen lisäksi, että Domíniguezin esitykset koskettavat osallistujia itseään sekä paikalle sattuvia sivullisia, ne ovat löytäneet suuren yleisön median ja sosiaalisen median kautta. ”Tavoitteeni on tietenkin vaikuttaa paikalla oleviin ihmisiin, mutta dokumentaatio mahdollistaa suuremman yleisön saavuttamisen. Kokemus on heille erilainen mutta arvokas. Kuvat ja video Accesibles y Accesoriasista levisivät yli 40 000 henkilölle ensimmäisen päivän aikana.” Suuri yleisö ja huomio siivittivät teoksen viestin maaliin. Kritisoitu mainos poistettiin jakelusta. Domíniguez muistuttaa, että samoin kuin räjähde, myös taide on asetettava lähelle kohdettaan. ”En edes ole miettinyt erityistä kohderyhmää teoksilleni. Taiteilijana pyrkimykseni on tavoittaa niin monta ihmistä kuin mahdollista. Haluan tavoittaa miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, tiedostavat ja ei-tiedostavat. Käytän hyvin yksinkertaistettua kieltä, jota taidemaailma usein vierastaa, jotta mahdollisimman moni ymmärtää viestini. Meidän tulisi ylipäätään miettiä, kuuluuko poliittinen taide alkuunkaan gallerioihin ja vain rajatulle yleisölle.” Sol Salama Yolanda D omínguez Domíniguez muistuttaa, että samoin kuin räjähDe, myös taiDe on asetettava lähelle kohDettaan.
• 6 / 2015 • 43 kulttuurihäirintä Maabrändäyksen juhlaa Milanossa 14.6.-31.8.2015 ensiMMäinen Maailmannäyttely järjestettiin Lontoossa vuonna 1851, ja sen jälkeen niitä on pidetty toista sataa. Kyse on kaupallisista messuista, joihin osallistuvat maat esittelevät omia saavutuksiaan ja myyvät mainettaan kaikille, joille se käy kaupaksi. Tänä vuonna Maailmannäyttely järjestetään Milanossa. Siihen osallistuu pitkälle yli sata maata, ja teemana on ylevästi ”Planeetalle ravintoa, elämälle energiaa”. Suomi ja muut Pohjoismaat loistavat poissaolollaan. Mukana ovat erityisesti omaa markkinointiprofiiliaan nostamaan pyrkivät kehitysmaat, itseriittoisesta pönötyksestä innostuvat entiset ja nykyiset suurvallat sekä itseään suurempia henkseleitä mielellään päristelevät totalitääriset pikkuvaltiot. Kulttuurihäirinnän näkökulmasta kyse on häpeämättömyyden rajat ylittävästä maabrändäyksestä, jonka siivellä kukin maa pyrkii kääntämään omat heikkoutensa vahvuuksiksi. Malesia on rakentanut paviljonkiinsa sademetsän, mutta koettaa olla kertomatta, mitä niille maassa oikeasti tapahtuu. Tasa-arvokin on kovaa valuuttaa: Angolan mahtavan laajassa paviljongissa koulutettujen asiantuntijoiden työtä esittelevien valokuvien joukosta löytyy vain yksi miestä esittävä. Valko-Venäjän spektaakkelimaisesti välkkyvän jättimäisen pyörän ja loppumattomia viljapeltoja kuvaavien lyhdeasetelmien keskellä urakoi kansanmusiikkiryhmä, joka jaksaa kunnon stahanovilaisessa hengessä sankarillisesti hymyillen eläytyä taustanauhalta tuleviin kappaleisiinsa 35 asteen helteessä. USA esittäytyy tietenkin kulinarismin ja turvallisen maaja eläintalouden ihmemaana. Venäjä taas hekumoi vähemmistökansojensa keittiöiden rikkaudella ja julistaa tiedemiestensä luoneen perustan globaalille ekologialle. MarkkinoinTiMielessä mahtipontisimman venytyksen tekee kuitenkin Israel, jonka teknisesti ylivertaisesti rakennetussa videoshowssa uskontojen kohtaaminen ja monikulttuurisuus ovat surutta käännetty maan erityiseksi vahvuudeksi. Materiaalissa ylistetään myös Israelin jalomielisyyttä sen jakaessa oman maataloutensa keksintöjä ilmaiseksi koko muulle maailmalle. Kaiken päälle videolla onnistutaan ylpeilemään geenimuuntelun saavutuksilla mainitsematta kertaakaan tuota ristiriitaisia tunteita herättävää g-sanaa. Maailmannäyttelyjen kulttuurinen sisältö on puhdasta kitschiä, mutta häiriköivän pompöösistä markkinoinnista kiinnostuneelle katsojalle niiden tarjonta on aarreaitta. Milanon Maailmannäyttely 31.10.2015 asti www.expo2015.org TeksTi Ja kuva TuoMas ranTanen
• Tulenarkaa teatteria Moskovalainen dokumenttiteatteri on kulttuuriministeriön, poliisin ja vuokranantajien hampaissa. TeksTi kerTTu MaTinpuro Moskovalaises-sa Teatr.docteatterissa käy kesäkuun viimeisinä päivinä hulina. Pieni mutta kovaääninen dokumenttiteatteri joutuu muuttamaan. Taas kerran. Teatterin Facebook-sivulla yleisö on kutsuttu osallistumaan performanssiin nimeltä Teatr.doc:in seuraava muutto. ”Muutamme taas – kiitos virkavallan ja vuokranantajien – Spartakovskaja-kadulta Maliy Kazenniy -kujalle. Kutsumme teidät ja ystävänne osallistumaan tähän mukaansatempaavaan performanssiin! Tehtävänä on muutamassa tunnissa nopeasti ja laadukkaasti pakata 16 kuutiometriä teatterin kalustoa pakettiautoon. Sen lisäksi, että pääsette työskentelemään käsillänne, teillä on hieno mahdollisuus tutustua, keskustella ja ottaa selfie teatterin dramaturgien, ohjaajien ja näyttelijöiden kanssa!” kesäkuinen MuuTTo on jo toinen saman vuoden aikana. Viime vuoden lopussa kaupungin viranomaiset ilmoittivat keskeyttävänsä teatterin silloisen vuokrasopimuksen syytä kummemmin esittämättä. Teatterissa vieraili myös poliisi, joka evakuoi koko rapun pommiuhan varjolla. Kulttuuriministeriö kutsui teatterin johtajan Elena Greminan puhutteluun, syyttäen teatteria laittomasta elokuvan esittämisestä. Katsojien ja vapaaehtoisten avulla löydetyssä uudessa tilassa kaikki sujui hyvin siihen asti, kunnes 6. toukokuuta ensi-iltansa sai Greminan ohjaama esitys Bolotnaja-aukion tapaus [Stagefestivaalilla nimellä Bolotnaya Square Case]. Sen teemana ovat vuoden 2012 Bolotnaja-aukion suurmielenosoitukset Putinin uudelleenvalitsemista vastaan. Ensi-illan jälkeen poliisi ja Venäjän turvallisuuspalvelu FSB alkoivat taas kiinnostua teatterista, ja vuokranantaja ilmoitti irtisanovansa vuokrasopimuksen. Uuteen tilaan muutettin vasta helmikuussa. Ja nyt taas pakataan. riippuMaTon, yksityinen ja voittoa tavoittelematon Teatr.doc perustettiin alunperin vuonna 2002 aivan Moskovan keskustaan, erään asuintalon pohjakerrokseen. Siellä teatteri toimi ensimmäiset 12 vuotta. Toiminta perustuu suurimmaksi osaksi teatteria pyörittävän kollektiivin vapaaehtoispanokseen. Kokoaan huomattavasti merkittävämmän Teatr.docin näytelmät ovat niittäneet mainetta. Ne puhuttelevat ihmisiä eri puolilla Venäjää, vaikka nämä eivät olisi nähneet yhtäkään esitystä. Teatterin tiloissa on myös järjestetty erilaisia luentoja ja tapahtumia, kuten Pussy Riotiin liittyviä keskusteluja ja hyväntekeväisyystilaisuuksia. BoloTnaJa-aukion Tapaus -näytelmän teksti pohjautuu suoriin haastatteluihin, jotka dramaturgi Polina Borodina teki vankilassa istuvien mielenosoittajien sukulaisten ja läheisten kanssa. Niiden pohjalta kirjoitettu dokumentaarinen esitys avaa mielenkiintoisia näkökulmia vangittujen elämään. Näytelmässä käydään läpi aiheita, jotka tulivat tutuiksi vangittujen läheisille ja sukulaisille – miten käyttäytyä oikeudenkäynnissä, kuinka mennä naimisiin tutkintavankeudessa ja mitä karkkeja tuoda vankilaan? Yhä edelleen moni syytön istuu vankilassa tai odottaa tuomiotaan lailliseen mielenosoitukseen osallistumisesta. Toukokuun 6. päivästä – mielenosoituksen ajankohdasta – on muodostunut eräänlainen poliittisen vaihtoehdon merkkipäivä ja symboli. Oppositio taistelee sitä vastaan, etteivät tapahtumat jäisi suuren yleisön keskuudessa unholaan. Tähän kiteytyy selvästi myös yksi teatteriesityksen tarkoituksista ja merkityksestä moskovalaiselle yleisölle. Teatr.docin Bolotnaya Square Case ja 150 reason not to defend our Motherland Korjaamon Stage-festivaaleilla Helsingissä 12.–23.8. 44 • 6 / 2015 kulttuuri
• 6 / 2015 • 45 teatteri valhe viettelee vaikka vesisateessa Ryhmäteatterin klassikkosovitus on kelpo kesäteatteria. suoMalainen kesäteatteriyleisö asettuu ur heasti sekä ailahtelevien sääolojen että sietämättömästä keveydestä hyveen tehneen teatteri-ilmaisun armoille. Ryhmäteatterin Suomenlinnaan tekemä Valheet ja viettelijät torjuu arktisia olosuhteita tiiviillä sadekatoksella ja filteillä, muuta tuskaa aidolla kunnianhimolla. Valheet ja viettelijät perustuu Pierre Choderlos de Laclosin vuonna 1782 julkaistuun kirjeromaaniin Vaarallisia suhteita. Näytelmässä on kyse ihmisten välisistä valtasuhteista, viettelystä, viattomuuden menettämisestä, eroottisesta nautinnosta, aidosta rakkaudesta sekä petollisuudesta ja itsepetoksesta. Sukupuolten välinen kamppailu näyttäytyy yllättävänkin tasa-arvoisena: siipeensä saavat myös miehet. esiTYs alkaa hiukan sekavasti kaikkien henkilöiden ryntäillessä sisään ja ulos. Se on kuitenkin vain hämäys tä. Juha Kukkosen ohjauksessa on tarkkuutta, mutta katsojalta vie hetken päästä esityksen liikkeeseen mukaan. Esityksen dynamiikka nojaa oleellisesti Janne Siltavuoren eri suuntiin nokkelasti avautuvaan ja sulkeutuvaan lavastusrakennelmaan. Se ilmentää samalla kohtausten sisäistä näyttämöllisyyttä – melkein kaikissa kohtauksissa on kyse vilpillisen juonittelun esittämisestä. Toinen erityisen onnistunut oma ratkaisu on tanssin hyödyntäminen. Apocalyptican musiikissa herkkyys yhdistyy alhaisempien viettien energiaan ja neljän tanssijan intensiteetti ravisuttaa teoksen tunnetasoa. vaikka Saija Lentosen kypsässä Madame de Tourvelissa on aidon rakkauden kohtalokasta hehkua, ensemblessä jää jotain puuttumaan. Antti Virmavirran Vicomte de Valmontissa on petollista elostelijaa, mutta hahmosta uupuu charmi, joka tekisi hänen valloittajuutensa uskottavammaksi. Minna Suurosen madame de Merteuilista taas puuttuu annos julmuutta, joka kirkastaisi draaman ydintä. Intoutuneempi rypeminen näiden kahden kyynikon itsekeskeisissä haluissa olisi voinut pippuroida esitystä lisää ja vapauttaa esityksessä muuten turhan tukahdutettuna kulkevaa sarkastista huumoria. Kokonaisuutena esitys osoittaa hyvin alkutekstin vahvuuden ja sen, kuinka klassikoiden sovituksessa omien ideoiden hyödyntäminen kannattaa. Pierre Choderlos de Laclos ja Juha Kukkonen: Valheet ja viettelijät Suomenlinnassa 29.8. asti. TuoMas ranTanen Museokatu 3, 65100 Vaasa 06 325 3800, museoinfo@vaasa.fi Avoinna ti–to 11–18, pe–su 11–16 www.pohjanmaanmuseo.fi Luonnontieteellisen keskusmuseon näyttely kertoo lepakoiden biologiasta ja lepakkotutkimuksesta sekä ihmisen ja lepakon välisestä suhteesta. Kuva: Joxerra Aihartza lepakoiden salainen maailma Botta ON! Pirulliseen nälkään, Helvetilliseen janoon! Real Ale, Real Food, Real PUB! Tilaa Juhlia! Kokousja juhlatilaa Ma Ti 11 01 Ke Pe 11 04 La 17 04 | Su 17 01 Dagmarinkatu 2 Su Ke 15 01 To La 15 03 Museokatu 10 p.09-580 770 www.botta.? Jukka Saastamoinen
• 46 • 6 / 2015 Maa, jossa päät eivät putoile ällisTYn ToisTuvasTi suomalaisten (lähinnä mies-) politikkojen tavasta pölähdellä parrasvaloihin vastuuttomilla kiihkoiluilla. En osaa päättää, onko kyse nurinkurisesta änkyrärehellisyyden puolustamisesta, vanhanaikaisesta hyvä-veli-henkisestä selkääntaputtelusta vai vain median hampaattomuudesta, kun Olli Sademiehen kaltaiset ajattelijat saavat pitää asemansa. Taannoin Helsingin perussuomalainen varavaltuutettu ja kiinteistölautakunnan jäsen toivoi julkisesti, että Suomeen ”nussimaan” muuttavat afrikkalaismiehet tulisi sterilisoida. Brittiläisessä systeemissä vastaavia päästellyt pää olisi pudonnut kolisten. Sademiehen kommentit heijastelevat vanhaa, hallinnolliseksi käytännöllisyydeksi naamioitua muukalaisvihaa. Samalla kun moisia groteskiuksia suvaitaan ja suojellaan sananvapauden nimissä, huomattavasti asiallisemman vastakritiikin kimppuun hyökätään verenhimoisen sakinhivutuksen tyyliin. suoMalaisen Median ja politiikan välinen suhde näyttää sallivan varsin railakkaan rajojen testauksen ääriajattelijoille, mutta se myös mahdollistaa aroista aiheista väittelyn, joka ei vanhemmissa demokratioissa kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa usein onnistuisi. Viime vuonna työväenpuolueen kansanedustaja Emily Thornberry joutui eroamaan tviitattuaan kuvan Englannin lipuin koristellusta talosta, jonka edustalla näkyi valkoinen pakettiauto. Vaikka tviitti sisälsi vain lakonisen kommentin ”Kuva Rochesterista”, tulkinnat tehtiin välittömästi: West Ham -lippu edusti englantilaista huliganismia ja valkoinen paku tyypillistä englantilaista muukalaisvihaajaa. Kun kuvan tviittasi vaalien alla kolmen millin kartanossa elelevä lakimies-kansanedustaja, lehdistö leimasi hänet ylemmyydentuntoiseksi snobiksi ja potkut tulivat ennen iltaa. Toisin kuin Sademiehen möläytys, Thornberryn tviitti oli tarkoitettu ilkikuriseksi virnistykseksi. Muka puolustaessaan ”parjattua valkoista työväenluokkaa” lehdistö tuli paljastaneeksi, miten paljon enemmän se rakastaa poliittisia pikateurastuksia kuin vaikeuksissa olevia väestönosia. BriTTien TaipuMus värikkäisiin mediaoikeudenkäynteihin on pannut lukuisia poliitikkoja tilille sanoistaan ja teoistaan. Suomessa taas näytetään haluavan palkita ”tinkimättömyys”. Nyt kun perusporvarihallituksella on valta, aikovatko sen edustajat tarjota muille samaa suvaitsevaisuutta kuin mitä he ovat itseään kohtaan äänekkäästi vaatineet? Ja mitä suomalainen media vaatii heiltä? donna M. roBerTs Englannista suomentanut Tuuve Aro kulttuuritantta TeksTi Ja kuvaT rosa Meriläinen Kirjoittaja on brittiläinen taidehistorioitsija, joka asuu ja työsk entelee H elsingissä. aluksi lastenkulttuuriyhdistys Sirkusrakkauspumpum järjesti vain tapahtumia, joissa kaupunkiin jää tilapäinen jälki: roskakori peitettiin hienolla hupulla tai maahan piirrettiin katuliiduilla. Näin kertoo yhdistyksen toiminnanohjaaja Piritta Suominen. Hiljalleen toiminnan tavoitteeksi laajeni tarjota lapsille mahdollisuus muuttaa kaupunkiympäristöä mieleisekseen – luvan kanssa. Kun yhdistyksen perustajalta, kahdeksanvuotiaalta Alisa Suomiselta kysyy, mitä mielTaide joka muuttaa kaupungin tä hän on luvatta seiniin piirtämisestä ja maalaamisesta, Suominen vastaa: ”Pölhöä”. Hän korostaa erityisesti sitä, miten jotkut piirtävät rumasti, vaikka voisivat tehdä hienon kuvan. Onko sitten eri asia, jos spreijaa luvatta tosi hienon kuvan? Alisa Suomisen mukaan ei ole. ”Esimerkiksi talossa voi kuitenkin olla joku mummo, jota kuva harmittaisi.” Suomisten koti on melkoinen huvikumpu, jossa joka nurkka notkuu leluja ja soittimia. Lapsi ajattelee kuitenkin nihkeän mummon mielenrauhaa. sYYskuussa 2014 Sirkusrakkauspumpum järjesti Mältinrannan taidekeskuksen takana katutaidetapahtuman, jossa leikki-ikäiset lapset saivat spray-pullot käteen. Spray-maalaaminen on lapsista erityisen kivaa. ”Se on selkeästi sellainen aikuisten juttu. Maalia tulee paljon kerralla. Oman jäljen jättäminen on lapselle valtavan tärkeää”, sanoo Piritta Suominen. Mitä lapset sitten ovat maalanneet? Tikku-ukkoja, avaruusaluksia ja ihmeellisiä otuksia, joista ei voi olla varma, onko kyseessä nalle, pupu, koira vai avaruusolio.
• kulttuuri 5 / 2015 • 47 Sirkusrakkauspumpum ry:n kahdeksan vuotiaan perustajan Alisa Suomisen mielestä Näsinneulaan sopisi lasten katutaideteos. Taide joka muuttaa kaupungin minne: viemärikansiin ja kaiteisiin. Ihmiset toivovat, että työmaat olisivat värikkäämpiä. Työmaa-aidat nyt olisivat helppoja ja turvallisia paikkoja, joihin saisi maalata. Sen pitäisi olla käytäntö.” kun kYselin lapsiasiantuntijoilta, Alisa Suomiselta ja omalta 9-vuotiaalta lapseltani Frans Frangénilta, mihin he haluaisivat päästä maalaamaan, ensimmäinen vastaus oli Särkänniemi. He haluaisivat kuvittaa huvipuistolaitteet ja Näsinneulan. ”Tornihotellin”, hihkuu Frans Frangén. ”Meidän vanhan eskarin talon”, keksii Alisa Suominen. ”Meidän oma kotitalo”, jatkaa Frans Frangén. kaTuTaide on Tapa, jolla saa näyttävää jälkeä nopeasti. Katutaiteessa ei tarvitse murehtia sitä, osaako piirtää koiran näköiseksi. Sitä voi vain suihkia väriä ja muotoja aitaan oman rytmitajun ja tunnelman mukaisesti. Moni aikuinenkin kokeilisi mielellään. Sirkusrakkauspumpumin aitoihin onkin käynyt jälkensä jättämässä niin ohikulkevat seniorit kuin lenkkeilijätkin. Tänä kesänä Sirkusrakkauspumpum järjestää myös graffitityöpajan 6–12-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. ”Tuon ikäisillä lapsilla voi olla jo vaikeaa keksiä yhteistä kivaa tekemistä omien vanhempiensa kanssa. Graffitit on monille aikuisille uutta ja vierasta. Siinä on lapset ja aikuiset helposti samalla viivalla”, kertoo Piritta Suominen ja jatkaa: ”Samalla tavalla kuin teatteri on joidenkin silmissä korkeakulttuuria, kun se on olevinaan niin hienoa, niin katutaide on myös sellaisten ihmisten tekemää, joihin monella ei ole mitään kosketusta, eikä niiden maailmaan pääsyä.” Jos lapsen on vaikea puristaa purkista riittävän lujaa, aikuinen voi auttaa. Silmiä ja hymyileviä suita. Söheröisiä viivoja monin värein. Hyönteisiä. Vihreitä tikkareita ja punaisia aurinkoja. Niin on seinä ja kaupunki omaksi merkitty, jälki jätetty. Luvallista tilaa on Tampereelle neuvoteltu jo niin paljon, että se on muuttanut kaupunkikuvaa. ensiMMäisen Sirkusrakkauspumpumin tapahtuman jäljiltä Tampereen Mältinrantaan jäi 30 metriä lasten maalaamaa aitaa. Tänä vuonna on tehty Onkiniemeen 120 metriä lisää. Kesän aikana Sirkusrakkauspumpum on saanut luvat maalata yhteensä satoja metrejä aitaa. ”Me tehdään nimenomaan vastuullista katutaidetta. Se tarkoittaa muutakin kuin sitä, että maalaamiseen on saatu lupa. Se tarkoittaa sitä, että jatkossakin on lisää paikkoja, joihin maalata. Jos halutaan oikeasti päästää lapset sisään taideskeneen, niiden pitää saada tehdä sitä lisää.” Suominen korostaa, ettei ole reilua antaa lasten kerran kokeilla yhden metrin maalaus ta, jos ei aiota todella kannustaa harrastuksen pariin ja tarjota laillisia mahdollisuuksia katutaiteen tekemiseen. ”Olen haaveillut, että katutaide voisi löytää tiensä vaikka
• 48 • 6 / 2015 kirjallisuus lyhtypylväitä ukrainan usvaan TeksTi olli TaMMilehTo Richard Sakwa haastaa kirjallaan lännen käsityksen Ukrainan kriisistä. ukrainan sota on vakavin konflikti sitten vuoden 1962 Kuuban kriisin. Sen myötä Venäjän ja Nato-maiden suhteet ovat huonontuneet ratkaisevasti. Ydinsodankin todennäköisyys on kasvanut merkittävästi. Jokaisen omasta, lastensa tai maapallon tulevaisuudesta kiinnostuneen ihmisen on siis olennaista tietää, mistä Ukrainan kriisissä on kysymys. Erinomainen apuväline sodan ympärille kietoutuneessa propagandasumussa taivaltamiseen on Kentin yliopiston Venäjän ja Euroopan politiikan professorin Richard Sakwan tänä vuonna ilmestynyt kirja Frontline Ukraine, Crisis in the Borderlands (Etulinja Ukraina, kriisi rajaseudulla). Puolalaiseen emigranttiperheeseen Britanniassa syntynyt Sakwa on julkaissut useita Venäjän politiikkaa kriittisessä valossa käsitteleviä perusteellisia kirjoja, joista yksi, Tapaus Hodorkovski (Minerva 2014), on suomennettu. avain Ukrainan ymmärtämiseen on Sakwan mukaan tieto kahden ukrainalaisen kansallisuusaatteen olemassaolosta: eri alueiden toisistaan poikkeavan historian seurauksena maahan syntyi toisaalta ukrainan kieleen samaistuva ja venäläisyyteen voimakkaasti rajaa vetävä monistinen nationalismi, toisaalta monen kielen ja kulttuurin yhteistä Ukrainaa painottava pluralistinen nationalismi. Viime vuoden helmikuussa tapahtunut vallankumous tai -kaappaus omaksui lännessä kehittyneen monismin, joka johti avoimeen konfliktiin idän ja etelän pluralismin kanssa. Näin ollen, toisin kuin EU:n ja USA:n virallinen Ukraina-diskurssi väittää, idän kapinalliset ovat paljolti itsenäinen voima, joka alun perin ja ensisijaisesti ei ajanut muusta Ukrainasta irrottautumista. Venäjältä on toki tullut sotijoita ja materiaalista apua taisteluihin, mutta apu ei liity Sakwan mukaan Kremlin pyrkimyksiin valloittaa Itä-Ukraina. Sakwa osoittaa moniin dokumentteihin nojautuen, että Venäjältä tullut apu kapinallisille on ollut pitkälle Kremlistä riippumatonta. Toisaalta virallinen apu on usein annettu pitkin hampain nationalistien ja kansalaismielipiteen tyynnyttämiseksi. Kapinallisten ja Venäjän monimutkaista suhdetta on lännessä vaikea ymmärtää, koska maa esitetään nykyisin Putinin johtamaksi itsevaltaiseksi ja totalitaariseksi järjestelmäksi. Sakwan mukaan todellisuudessa Putin joutuu tasapainoilemaan monenlaisten voimaryhmien keskellä – samalla tavoin kuin esimerkiksi Obama. Yksi niistä on nationalistinen blokki, jolla on yhteyksiä maan turvallisuuskoneistoihin. ukrainan aseman, historian ja nykytodellisuuden takia Sakwa näkee maalle olleen luonnollisinta integroitua sekä länteen että itään. Yksi kriisin syistä on EU:n pyrkimys pakottaa Ukraina valitsemaan idän ja lännen välillä. Kriisiytymiseen vaikutti myös EU:n itälaajenemisen sotilaallinen ulottuvuus. Euroopan unioni on näin ”rappeutunut instituutiosta, joka suunniteltiin voittamaan konfliktilogiikka, instituutioksi, joka ylläpitää sitä uusissa muodoissa”. Keskeinen tekijä sodan syttymiseen on Sakwan mukaan USA:n eliitin keskuudessa vaikuttava ”sotapuolue”, joka ei usko globaalin talousliberalismin riittävän turvaamaan Yhdysvaltain hegemoniaa. Venäjä merkittävänä itsenäisenä vallankäyttäjänä ei kerta kaikkiaan sovi tälle Obamankin hallintoon pesiytyneelle puolueelle. Sakwan EU:n ja USA:n valtaapitäviin kohdistama kritiikki ei tietenkään merkitse sitä, että hän uskoisi Venäjän ja Ukrainan erilaisten valtaryhmien olevan viattomia konfliktiin. Kysymys on vain siitä, että emme elä satujen ja fantasiakirjallisuuden mustavalkoisessa maailmassa. Se pahuus, jonka tiedostaminen on meille tärkeintä, löytyy myös omasta leiristämme. Richard Sakwa: Frontline Ukraine, Crisis in the Borderlands. I.B. Tauris, Lontoo 2015, 297 s. Teemu M atinpur o
• Daniil Harms saTTuMia WSOY 2015, 212 s. riippumaton rantaleijona Harva kirja ihastuttaa aurinkoisena päivänä riippumatossa niin kuin Daniil Harmsin kokoelma Sattu­ mia. Se koostuu lukemattomasta määrästä lyhyitä, usein vain sivun mittaisia tekstejä. Olen vakavasti harkinnut kirjan avaustekstin, Sininen vihko nro. 10, tatuoimista selkääni. Se on tarina punatukkaisesta miehestä. Hänen koko olemuksensa haihtuu lukijan silmien edessä siihen pisteeseen saakka, että kertoja katsoo parhaaksi lopettaa hänestä puhumisen. Ja lisää ilotulitusta seuraa. Harmsin absurdi ilmaisu lentelee siellä, minne valtaosa meistä ei koskaan pääse. Se jättää kokonaan väliin turhan järjestyksen, sillä tiedämme jo, ettei maailma ole sellainen. Hänen kirjoitustyylinsä ei ole ainoastaan hauska. Se on tuskastunut ja hauska samaan aikaan, ja tuskastunut syystä, sillä hän ei ollut mikään kaltaiseni länsimainen nynnerö. Harms kirjoitti Stalinin Neuvostoliitossa, ja häntä kohdeltiin kaltoin. Jälkimmäinen linnareissu natsien piirittämässä Leningradissa koitui hänelle kohtaloksi 1942. Alle nelikymppinen Harms kuoli nälkään kirjaimellisesti kahden totalitarismin ikeessä. Aikalaiset tunsivat Harmsin lähinnä lastenkirjallisuuden kautta. Hänen ”aikuisille” suunnattu tuotantonsa tuli maailman tietoisuuteen paljon myöhemmin, mutta se on osoittautunut kestäväksi. Viimeksi Sattumien surrealistiseen maailmaan palasi KOM-teatteri kevään ohjelmistossaan. MiKKO SAuLi 100x Gerald Durrell eläiMeT Ja Muu koTiväkeni Otava 1972, 307 s. suojakertoimilla sadetta vastaan Sateisen kesän varalta on hyvä varata viereen aurinkoisia kirjoja. ikisuosikkini on Gerald Durrelin Eläimet ja muu kotiväkeni (alkuperäisteos 1956), jossa tutkijana, eläintarhanpitäjänä ja luonnonsuojelusäätiön perustajana tunnettu Durrell (1925–1995) kertoo lapsuuden kokemuksiaan Korfun saarella vuosina 1935–1939. Hyvin hauskassa kirjassa punoutuvat yhteen jännittävät kesäiset luontohavainnot, eksoottiset kulttuurikohtaamiset ja etenkin kirjoittajan kirjailijaveli Lawrence Durrellin hahmon kautta kirkastuva brittiyläluokkainen kulttuuriboheemius. Teoksella on myös jatkoosa Eläimellistä menoa Korfussa. Dekkarisarjassa riippumatossani kuluu ahkerimmin John Le Carren ja Jan Guilloun tuotantoa. Parin kesän takaista Lissabonin lomamatkaa siivitti erityisellä onnistuneisuudella Le Monde Diplomatiquen entisen päätoimittajan ignacio Ramonet’n kirjoittama Fidel Castron elämänkerta (Siltala 2012). Vallankumousjohtajalla on ainakin lyömätön jutunkertojan lahja. Samalla reissulla yllättäen toiseksi jäi George R. R. Martinin Game of Thrones -sarjasta tunnettu aloitusteos, liki kilon painava tiiliskivi, Valtaistuinpeli (Kirjava 2012). Ansiokasta tarinankerrontaa ja hyvää draamantajua edustavan fantasiasarjan parissa loma kuluukin sitten rattoisasti, vaikka sataisi räntää. TuOMAS RANTANeN Mistä aineksista kuuluisa runoilijan sydänveri koostuu? Hyvin suuri osa siitä on lapsuuden traumaa, monenlaisia haavoittumisia, joita ei ole ollut kypsä ottamaan vastaan. Viimeisin runokokoelmasi Valloittaja [Tammi 2012] on kiivasluonteisen erotiikan ja naisellisen halun kuvausta – missä asennossa rohkeus ja runous nautinnollisimmin liittyvät yhteen? Runous on parhaita keinoja pukea sanoiksi sanomattomia asioita, esimerkiksi kiellettyä rakkauselämää, ja pelkästään aiheiden valinta vaatii rohkeutta. Runoilijan pitää rohjeta katsoa itseensä. Olet ensimmäiseltä ammatiltasi pukusuunnittelija – minkälaista hyötyä siitä on ollut myöhemmin? Ne opinnot opettivat taiteellista makua, ja tunnen niiden kautta kuvaja elokuvataidetta. Tykkään tehdä runoissanikin konkreettisia ja visuaalisia kuvia. Olet toiminut myös Kriittisen Korkeakoulun kirjoittajakoulun johtajana ja opettajana – mitä runoilijalle voi opettaa? Muutamia perusasioita: runoilijan pitää tulla tietoiseksi omasta kielenkäytöstään. Rohkeutta – sitä tarvitaan, että arkuus poistuu edestä, jotta persoonallisuus pääsee esille. Ja kirjoittajan pitää oppia lukemaan – pitää tietää runouden traditio että tietää, mitä vasten itse kirjoittaa. Mitä runoudesta ei voi opettaa? Luontaista persoonallista lumoavuutta, karismaa. Toisilla sitä on, toisilla sitä ei ole. Granta-vuosikirjassa ilmestyi tuorein julkaisusi, sarja ruoka-aiheisia runoja, joissa valotat päällekkäin Ranskan vallankumouksen ja lapsuusmuistosi. Mikä on sen jutun pihvi? Onko lapsuus syötyä elämää? Lapsuus jää taakse kuten monarkia, historia kulkee eteenpäin. Ruoka mahdollistaa kasvun – syvällä tasolla elämässä syödään ja tullaan itse syödyksi. Runokokoelmasi Aprilia on jo julkaisuvalmiina odottamassa sisarteostaan Kekriä. Kerro tulevista kirjoistasi kolme kiinnostavaa asiaa? Kekrissä tulen käyttämään kaikki ne helvetilliset ja rumat asiat, joita en ole ennen käyttänyt, ja Aprilia on taas kuvaus, jossa ei ole mitään rumaa. Pelkkien paratiisillisten kuvien teko oli hyvin vaikeaa, koska antiteesi tuo aina hyvää potkua ja energiaa. Runoilijan oma kysymys ja vastaus siihen? Miten miessuhteesi on vaikuttanut kehitykseesi runoilijana? Nykyisen kiltin ja hyvän miehen ansiosta valitsen omista runovarastoistani vahvempaa tavaraa, ja myös ihmiskuvani on muuttunut. runoilija Palstalla kohdataan tavalla ja toisella ajankohtainen runoilija. H aastattelu: M ark o Laihinen, kirjailija/toimittaja Merja Virolainen Rakkautta ja rohkeutta Muutamat valitut sanat Salmarikorppeja liitelee pöydän yllä, oluttuoppien männynrungot hohtavat, manteliliköörin ilveksensilmä, calvadoskettu lepää kämmenluolassa, kajareissa mylvii bassohirvi, illanistujien ikimetsässä hypähtelee hymyhippiäinen, nauru ritisee, rasahtelee, rätisee, kieliliekki tanssii hampaitten nuotiopaikassa, killuu juttujen kalankutunauhoja. kirJaT Kuv a: essi R ajamäki Toimitus suosittelee kesälukemista Hannu Rajaniemi kvanTTivaras Gummerus 2011, s. 440 pakokapseli avaruuteen Minulle kesäloma on aina tarkoittanut erakoitumista scifi-kirjojen pariin. Varsinkin tiiliskiven kokoisten ja painoisten avaruusoopperoiden kohdalla mahdollisuus syventyä aiheeseen pitkissä pätkissä on arvokasta. Viime vuosina muksut ovat pahasti sotkeneet erakoitumisen, mutta pyrkimyksenä on varastaa tänäkin vuonna hieman aikaa tieteiseskapismille. Tällä kertaa ajattelin lukea alusta loppuun Hannu Rajaniemen trilogian, johon kuuluvat Kvanttivaras, Fraktaaliruhtinas ja Kau­ saalienkeli. Sarjan viimeistä teosta – viime syksynä ilmestynyttä Kausaalienkeliä – olen säästellyt oikeaa hetkeä varten, ja nyt uskon sen koittaneen. Hieman pienemmissä suupaloissa ajattelin hotkaista juuri suomennetun japanilaisen sarjakuvasovituksen Hiroshi Sakarazakan romaanista All You Need Is Kill. Samaan teokseen perustuva, Tom Cruisen tähdittämä Edge of Tomorrow oli yksi viime kesän parhaista ja epäilemättä aliarvostetuimmista elokuvista. Mikäli scifi-nälkä ei näillä taltu, taidan perehtyä Perttu Häkkisen ja Vesa Iitin Va­ lonkantajat-opukseen. Suomalaista rajatietoa ja salatieteitä kartoittava tietoteos esittelee ajatuksia, jotka ovat epäilemättä yhtä syvältä (sisä-)avaruudesta kuin Rajaniemen tai Sakarazakan villeimmätkin visiot. JARi TAMMiNeN Ernest Hemingway kenelle kelloT soivaT Tammi 2014, 590 s. kuumaa kamaa kesään Kesällä on aikaa keskittyä. Valitse klassikko. Jos kesästä tulee liian kuuma, saat kuvitteellisesti lunta tupaan, kun Tohtori Živagossa panssarijuna kiitää läpi hyisen Siperian. Pakopirtissä tundralla lämpöä jakavat rakastuneiden kiihkeät vartalot takan loimutessa. Tolstoin yläluokka luistelee puistoissa, ja Napoleonin sotajoukot paleltuvat kesävaatteissaan lumisilla aroilla. Jos kesästä tulee kylmä ja kaipaat todella kuumaa kamaa, tartu Hemingwayhin. Hyvä kesämies: Asui Floridassa. Rakasti tulista Kuubaa. Viihtyi merellä suuria kaloja narraten. Raportoi espanjan sisällissodasta ja kehitti siellä hurjan rakkaussuhteen kollegansa, legendaarisen Martha Gellhornin kanssa. Hemingwayn paras romaani on Kenelle kellot soivat. Se on henkeäsalpaavan jännittävä teos, joka on ihan kelvollisesti filmattukin. Vaikka edelleen voidaan miettiä, käykö Ingrid Bergman espanjattaresta. eli lue kirja. Teos on aina ajankohtainen, koska aika ajoin täytyy kerrata, miten fasismi nosti päätään viime vuosisadalla ja miten ulkomaalaiset idealistit näkivät taistelun espanjassa niin tärkeäksi, että solidaarisesti uhrautuivat humanismin takia. entä kenelle kellot soivat? ”Älä kysy kenelle kellot soivat, sillä ne soivat sinulle.” iiDA SiMeS
• 50 • 6 / 2015 musiikki vanhaT bändijulisteet ja Jallu-lehdistä leikellyt kuvat tervehtivät tulijaa seinillä Keltaisessa talossa. Talo on kovassa nosteessa olevan Jukka ja Jytämimmit -bändin emoalus Tampereen Tammelassa. Paikka muistuttaa vallattua sosiaalikeskusta, josta turha tosikkomaisuus on pyyhitty pois. Jukka ja Jytämimmit sai alkunsa Pirjo pulkkisen kuuma ränni –improvisaatiokokoonpanosta vuonna 2014. Kokoonpano kasattiin, kun basisti Mara Ballsin ja rumpali Raaka-Ginin aiempi kokoonpano lopahti keikan alla. Tuolloin osat olivat toiset: Mara soitti kitaraa ja nykyinen kitaristi-laulaja Jukka Nousiainen oli basson varressa. ”Totesimme, että joku kokoonpano piti saada lavalle, joten pyysimme Jukan mukaan. Hän soitti samalla keikalla Räjäyttäjät-bändissä, joten hän veti sitten meidän kanssamme valeasussa”, Mara muistelee. ”Alunperin ajattelin, että tarvitsisin bändin, jonka kanssa voisin soittaa soolobiisejäni, mutta tästä kehkeytyi nopeasti aika paljon enemmän”, Jukka kertaa historiaa. Häntä harmittaa, että bändi yhdistetään voimakkaasti hänen persoonaansa. ”Tämä on nimestään huolimatta ehdottomasti oma bändinsä, jossa kaikki osallistuvat biisien tekemiseen.” Yhteinen tekeminen heijastuu kaikkeen, mitä tapahtuu. ”Lavalla soittaminen on lyhyt kliimaksi. Voin olla bassokurko tuolla lavalla, mutta voin myös liimailla tarroja kasetteihin”, Mara Balls kuvailee. Jukka Ja JYTäMiMMiT ei peittele vaikutteittaan. Pikemmin viittauksia viljellään pilke silmäkulmassa sinne tänne. Asia nousee esille käytännössä kaikissa bändin levystä kirjoitetuissa arvioissa. Eikö lainailu yhtään hävetä? ”Jokainen musiikin tekijä on kokonaisuus sitä musiikkia, jota hän on elämänsä aikana kuunnellut. Välillä naureskelenkin, kun syntyy jokin oikein härski lainaus. Biisit kumpuavat jostain, eikä siinä ole mitään väärää”, Jukka valottaa näkemystään. ”Valtaosa näistä lainailuista taitaa kuitenkin olla lähtöisin minulta”, hän lisää. Mara kiirehtii heti perään kertomaan tekemästään kappaleesta, jota bändi kutsuu treeneissä Sapatiksi, koska se kuulostaa Black Sabbathilta. ”Ajattele, jos joku omistaisi E–A– D–sointukierron. Siihen tämä näyttää olevan menossa”, Mara pohtii. Lainailun pelkäämistä molemmat pitävät musiikin kehityksen kannalta pikemmin vahingollisena. ”Esimerkiksi soundien suhteen tästä ei puhuta, vaikka maailmassa on miljoona bändiä, joiden soundi on kopioitu joltain bändiltä. Soundi on rokissa kuitenkin ehkä kaikkein tärkein asia”, Jukka pyörittelee. Bändi toteuttaa itseään sivuille vilkuilematta. Jukka kertoo, että jo Räjäyttäjien kanssa hän pyrki eroon rokkitähteydestä. Rokkitähteyden romuttamisen lisäksi bändillä on myös kannustava missio. ”Jos kaikki uskaltaisivat avata kanavan ja laittaa lähetyksen päälle, täällä olisi tosi paljon helpompi olla”, Mara visioi viitaten amerikkalaisen vastakulttuurin sloganiin ”turn on, tune in, drop out”. ”Se poistaisi tarvetta päteä tai tehdä uraa”, Jukka jatkaa. ”Lopullinen juttu on se, ettei ajattele olevansa muusikko tai taiteilija. Vasta sitten pystyy oikeasti tekemään jotain.” Eikö tee-se-itse-meininki sitten käy rasittavaksi, kun kaiken joutuu tekemään ilman minkäänlaisia koneistoja? ”Olemme olleet siitä helpossa asemassa, että ei ole tarvinnut kuin vastata puhelimeen. Tämä on toistaiseksi pyörinyt aikalailla omillaan”, Jukka täräyttää. ”Ei kannata leuhkia”, piikittelee Mara sivusta ja vakavoituu perään. ”Maanläheistä puurtamista tämä on. Omaehtoisella itsenäisellä tekemisellä halutaan myös sanoa jotain, kannustaa ihmisiä.” TeksTi Ja kuva Mikko sauli Jytäsaarnaajat matkalla kuuhun Jukan ja Jytämimmien levyt viedään käsistä eikä keikkoja tarvitse myydä.
• 6 / 2015 • 51 6 / 2015 • 51 Seuraavalla kuuntelukerralla voi sitten etsiä järkeä hieman kaoottisesta soitannasta. Ja sitä järkeähän siis piisaa. JARi TAMMiNeN The achTungs Welcome to Hell Going Underground 2015 voiko räkään tukehtua? Vanhan koulun jenkki-punk on muotia. Bändejä tuntuu syntyvän turhankin kanssa. Ruuhkasta huolimatta The Achtungs onnistuu ottamaan oman tilansa hyvin haltuun ja erottuu edukseen. Homma jatkaa rokkaavan garagepunkin pitkää linjaa. Bändin toista levyä leimaa soundi, joka on vedetty siihen malliin ruvelle, että asiaan vihkiytymätöntä kuulijaa saattaa hirvittää. Tämä on vakiintuneille käyttäjäkunnalle suunnattu levy, jota on paha suositella ensikokeilujaan aineen kanssa tekeville. Biiseissä on varsin mukavasti koukkuja. Rumputyöskentelystä paistaa parahultainen kankeus ja keuliminen, josta tämän genren rytmimaailma on kotoisin. Kitarat kirskuvat sooloissa, laulajan kirpeästä rääkymisestä ei saa sanaakaan tolkkua, ja kaikki on muutenkin tyylipuhtaasti kohdillaan. Jos levystä heikkouksia hakee, ne ovat samat kuin vahvuudet. Tämä on genremusiikkia ja sellaisena hyvää, mutta soundin räkäisyys ja homman ennakoituvuus tekevät kuuntelukokemuksesta pidemmän päälle aavistuksen puuduttavan. Welcome to Hell -levyn parhaat hetket sijoittuvat kulkevampiin ralleihin. erityismaininnan ansaitsee varsin hauskasti rakennettu i Don’t Care About You, joka nousee levyn hitiksi. Myös edeltävän Problems-kappaleen bassotyöskentely hivelee korvaa. MiKKO SAuLi MaJor lazer Peace Is The Mission Mad Decent 2015 Tamppajat t amppaavat Muusikko-tuottajadj Diplo on ollut mukana monessa. Oman soolotuotantonsa lisäksi hän oli hääräämässä M.I.A.:n ensimmäisellä albumilla sekä viime kesänä ilmestyneellä Snoop Doggin Snoop Lion -albumilla. Molemmat ovat vastaansanomattoman loistavia teoksia. Parhaimmillaan Diplo tuottaa täydellisen hyvin rullaavaa rytmimusiikkia. Suosion myötä on syntynyt myös yllättäviä kumppanuuksia esimerkiksi Skrillexin ja Justin Bieberin kanssa. Hänen lukuisista projekteistaan ehkä pysyvin on elokuussa Flow-festivaalilla vieraileva Major Lazer. Dancehallista ponnistava Major Lazer julkaisi kesäkuussa kolmannen täyspitkän albuminsa. Melko rennolla otteella aloittanut kokoonpano on levy levyltä muuttanut tyyliään elektronisempaan suuntaan. uusin levy Peace Is The Mission on ajoittain melkoista tamppausta, voisikohan sen luokitella eDM:ksi. Meno yltyy sellaisiin mittoihin, että se Diplon hyvin rullaava tuotanto jää teknojytkeen jalkoihin. Levyllä on kyllä hetkensä, mutta aika rasittavaa sen kuuntelu on kotioloissa. ehkä livenä porukka onnistuu suistamaan yleisön hurmokselliseen kaaokseen. JARi TAMMiNeN musiikki TuoMari nurMio & hoedown Tales of Judge Bone Sony Music 2015 Juurihoitoa Tuomari nurmion tapaan Tuomari Nurmio on palannut juurilleen amerikkalaisen roots-musiikin pariin. Judge Bone -nimellä tällä kertaa esiintyvää Nurmiota säestää pitkän linjan ammattimuusikoista koostuva Hoedown-yhtye. Bändissä vaikuttavat muun muassa Ninni Poijärvi ja Mika Kuokkanen, jotka muistetaan myös J. Karjalaisen Lännen Jukka -projektista. Steel-kitarassa ja dobrossa on Nurmion vanha aisapari legendaarinen Olli Haavisto. Ohjelmisto on uutta ja vanhaa Nurmiota englanniksi laulettuna. Osa kappaleista on kierrätetty useammallakin levyllä. Mielenkiintoisinta kuultavaa ovat uudet laulut. Hoedown osaa asiansa, ja ilmaisu on asianmukaisen juurevaa mutta myös tarvittaessa ilmavan svengaavaa. Nurmio laulaa vakuuttavasti rouhealla tyylillään. Tales of Judge Bone on helposti lähestyttävää Nurmiota. Tällä kertaa komppeja ei ole käännetty ympäri eikä laulukaan muljahtele liikaa korinan puolelle. Levyn voisi tulkita kunnianosoitukseksi nuoren folk-Handen suurimmille innoittajille Woody Guthrielle, Pete Seegerille ja Bob Dylanille. Avantgardistisia irtiottoja ei harrasteta, vaan pääosassa ovat laulut. Vaikka levy on suorastaan nautittavaa kuunneltavaa, ei materiaalia voi välttyä vertailemasta Nurmion suomenkieliseen tuotantoon. Osa Nurmion viehätyksestä katoaa kielen ollessa englanti. Sitä syvyyttä ja terävyyttä, johon hän pääsee operoidessaan äidinkielellään, jää kaipaamaan. TiMO KALeVi FORSS hannu salaMa & hepa halMe Auringonnousun talosta helvetin kuuseen Keltaiset levyt 2015 Jazzrunoutta Auringonnousun talosta helvetin kuuseen on luonteva jatko Hepa Halmeen ja Hannu Salaman yhteistyölle parin vuoden takaisella Prospektrum-levyllä. Salaman runot ja Halmeen jazz eivät siis kohtaa toisiaan ensi kertaa. Prospektrumilla lausuivat aivoituksia myös Paula Vesala ja Asa, mutta tällä kertaa Salama on saanut koko estradin itselleen. Maaninen on sana, joka saattaisi kuvata Salaman luentaa. Tätä ei kuitenkaan tulisi tulkita negatiivisena asiana. Salaman yliartikuloidut sanat sukeltavat historiaan ja yhteiskunnan kipupisteisiin – ei niitä kuulukaan lausua monotonisesti. Muutama vuosi sitten haastattelussa Salama antoi vaikutelman harkitsevana ja ajatuksensa tarkasti jäsentelevänä yksilönä. Levyllä hiotut ajatukset purkautuvat kuitenkin purskeenomaisesti. Soveliaan taustan Salaman aatteet saavat Halmeen ohjastaman yhtyeen free jazzista. Meno on näennäisen kaoottista, mutta tilanne on hallussa. Harmillisen monelle kansalaiselle free jazz taitaa kuitenkin olla hieman pelottava homma. uskallan väittää, että Auringonnousun talosta helvetin kuuseen tarjoaa hyvän tarttumapinnan myös näille vapaata jaskaa kammoksuville: keskittymällä Salaman teksteihin saattaa musiikki sujahtaa ajatuksiin kuin varkain. levYT
• 52 • 6 / 2015 elävä kuva TeksTi TuoMas ranTanen ihmisiä murrosten keskellä Christian Petzold tekee elokuvia saksalaisista traumoista. saksan tämän hetken ehkä juhlituin elokuvaohjaaja, Christian Petzold, saapuu vaivautuneen oloisena Sodankylän elokuvafestivaalin lauan tain aamukeskusteluun. Samaiseen voimistelusaliin pystytetyn pöydän äärellä vielä vuosi sitten Peter von Bagh haastatteli ranskalaista elokuvaohjaaja Olivier Assayasia. Kaikkien kaipaamaa von Baghia ei kukaan ole edes yrittänyt korvata, vaan tänä vuonna järjestäjät ovat hoitaneet haastatteluja ja elokuvaesittelyjä vuorovedoin. Petzoldin komppaajaksi ilmestyy hänen maanmiehensä, Sodankylässä monialaisen elokuvatuntemuksensa osoittanut elokuvakriitikko Olaf Möller. Ramppikuumettaan valittelevan Petzoldin toiveesta keskustelu käydään saksaksi, vaikka edellisenä päivänä oli käynyt ilmi, ettei Petzoldin englannissa ole mitään vikaa. Kukaan ei valita siitäkään, että sympaattinen ohjaaja ajautuu haastattelussa muistelemaan nuoruusvuosiensa tuntemuksia niin yksityiskohtaisesti, ettei Möller ehdi viedä kunnolla ohjaajan koko uraa läpi. Avautuu se ohjaajapersoona näinkin. pikkukYläsTä Wuppertalin läheltä kotoisin oleva Petzold kertoo olleensa elokuvien suhteen koko nuoruutensa ajan enimmäkseen television varassa. Suorittaessaan siviilipalvelustaan NMKY:n kulttuurikeskuksessa hän pääsi vihdoin näyttämään elokuvia muillekin. ”Edes Berliinin elokuva-akatemiaan mennessäni en ajatellut, että ryhtyisin joskus tekemään elokuvia itse. Oikeastaan käytin ensimmäiset kaksi vuotta vain elokuvien katsomiseen”, Petzold muistelee. Hän paljastaa myös, kuinka oleellinen käännös oman uran suhteen tapahtui Berliinin muurin murtumisen aikoihin. Koulussa opettajana ollut Peter Nestler patisteli koulun eristyneessä elokuvien umpiossa eläneet opiskelijat kentälle tallentamaan oman maansa historian käännekohtaa. ”Kiersin DDR:ää, haastattelin ihmisiä ja yritin ymmärtää, mistä oikein oli kyse”, Petzold kuvaa. peTzoldin tuotannon kokoavana teemana voi pitää juuri saksalaisen lähihistorian käännekohtien ja ihmisten niihin sopeutumisen kuvaamista. Hänen Sodankylässäkin esitetyssä esikoiselokuvassaan Vainotut (2000) keskushenkilö on 15-vuotias Jeanne, joka pakenee poliisia 1970-luvun LänsiSaksan terroriaallon aikaan maan alla elävien vanhempiensa kanssa. Kertomus rakentuu normaalien nuoren itsenäistymispyrkimysten ja epänormaalien ympäristöolosuhteiden väliselle jännitteelle. Elokuva on yhtä aikaa toimivaa perhedraamaa ja Christian Petzold ja Olaf Möller Sodankylän aamukeskustelussa. ella K arttunen Phoenixissa Nelly Lenz (Nina Hoss) hämmentyy huomatessaan, että hänen petollinen miehensä Johnny (Ronald Zehrfeld) ei enää tunne häntä.
• 6 / 2015 • 53 elävä kuva Ihmisiä murrosten keskellä 5 / 2015 • 53 tutkielma saksalaisen yhteiskunnan yhdestä traumaattisesta ajanjaksosta. Yellassa (2007) Petzold kuvaa väkivaltaisesta miehestään eroa tekevän nuoren naisen pakomatkaa ja rinnastaa sen nyky-Saksan markkinatalousvaatimusten maailmaan. Berliinin filmijuhlilla Hopeisen karhun voittanut Barbara (2012) taas on kesän 1978 DDR:ään sijoitettu vivahteikas kuvaus systeemin epäsuosioon joutuneesta naislääkäristä. Petzold rakentaa totalitäärisen yhteiskunnan ilmapiiriä enemmän psykologisin sävytyksin kuin poliisivaltiokliseitä viljellen. Elokuussa Suomessa ensi-iltaan tulevassa elokuvassaan Phoenix Petzold kertoo juutalaisvainojen jälkipyykkiin liittyvän tarinan petollisen miehensä kavaltamasta naisesta, joka yllättäen palaa sodan jälkeen keskitysleiriltä niin muuttuneena, ettei hänen miehensä tunne häntä enää. Yellassa ja Barbarassakin pääosia esittäneen Nina Hossin tulkitsema Nelly Lenz huomaa ajautuvansa esittämään entistä itseään hänen miehensä rakentamassa katalassa juonessa, jonka tarkoitus on kavaltaa hänen oma peritty omaisuutensa. Arkikokemuksellisesti epäuskottava tarina nojaa vahvaan vertauskuvallisuuteen. Sodan jälkeen Saksassa monet nimenomaan torjuivat koetut vääryydet kieltäytymällä tunnistamasta taakseen jättämiään ja jälleen edestään löytyviä vääryyksiä. Elokuvan avainkohtaus on elokuvan kohtauksista viimeinen, ja elokuvan esittämisen yhteydessä tunteikas Petzold tuli paljastaneeksi, että se myös tallennettiin viimeisenä. Kohtaus kuvattiin kahdella kameralla, ja Nina Hossin laulaessa Kurt Weilin kappaletta Speak Low häntä seuranneet näyttelijät itkivät oikeasti. "Tuottajallani on ollut tapana järjestää kuvausten valmistumisen jälkeen isot juhlat, mutta tällä kertaa niistä ei tullut mitään. Kukaan ei pystynyt.” Saksalaisten traumojen historia on ehtymätön lähde elokuvalliseenkin ammentamiseen. Phoenix ensi-illassa 14.8. Lue elokuvan arvostelu seuraavalta sivulta. Teatteri Jurkka . Vironkatu 7 . 00170 Helsinki . www.jurkka.fi TEATTERI JURKAN ALKUSYKSYSSA Liput alk. 17,50€ (SIS. PALVELUMAKSU )
• 54 • 6 / 2015 elävä kuva elokuvat Amy 10.7. Terminator 26.6. Asif Kapadia amy Ensi-ilta: 10.7. (KesäKino Engelissä 3.–9.7.) Synnynnäinen taiteilija Ennakolta kansainvälistä huomiota herättänyt Asif Kapadian dokumentti päihteisen elämän tapansa uuvuttamana vain 27vuotiaana kuolleesta Amy Winehousesta on erinomainen elokuva. Vaikka sen kaari on tuttu monista vastaavista tähtitragedioista ja vaikka Winehousen julkisen elämän yksityiskohdista suurin osa on – kiitos matalamielisen tabloid-julkisuuden – ennakolta tiedettyjä, Kapadia pääsee yllättävän koskettavalle etäisyydelle kohteestaan. Elokuvaan on saatu hienoa yksityistä kuvaja videoaineistoa. Ystävien näkökulma on myös Christian Petzold Phoenix Ensi-ilta 14.8. traumasta toiseen Vuonna 2013 valmistunut draama Barbara käsitteli elämää Itä-Saksan valtakoneiston alla. Tekijänsä Christian Petzoldin uusin elokuva Phoenix käsittelee toisen maailmansodan arpia. Aivan kuten Barbarassa myös Phoenixissa käsitellään ilmiantamisen teemaa. Elokuvat resonoivat keskenään senkin takia, että niiden keskeisissä rooleissa ovat samat näyttelijät. Sodan jälkeiseen aikaan sijoittuvan draaman hahmot ovat eläviä kuolleita, eivät zombeja, vaan niin kansallisella kuin henkilökohtaisella tasolla identiteettinsä menettäneitä ihmisiä. Alan Taylor terminator – GeniSyS Ensi-ilta 26.6. tuhotkaa jo se robotti Virheeni elämässä on olla ikuinen optimisti: marssin toistuvasti elokuvateatteriin sydän täynnä naiivia odotusta. Lähes yhtä toistuvasti poistun paikalta pettyneenä. James Cameronin elokuvat Terminator ja jatko-osansa T2 ovat eittämättä klassikoita. Sittemmin Terminator-saagaa on jatkettu kolmella elokuvalla ja yhdellä tv-sarjalla. Kaikki ne ovat olleet eritasoisia epäonnistumisia. Terminatorit ovat jääneet toistamaan itseään loputtomana luuppiin, joka taitaa oikeastaan olla viemärin pyörre. Nyt elokuvateattereihin saapuva Terminator – Genisys on sarjan viides osa ja samalla yritys pyyhkiä kaksi edellistä elokuvaa pois jatkumosta. Harmillisesti pyyhkiessään kakkaa Xavier Beauvois ChaPlinin Pojat Ensi-ilta: 3.7. (KesäKino Engelissä 26.6. alkaen) maestron varjossa Mykkäelokuvan ja varhaisen äänielokuvan ajan merkittävimpiin elokuvantekijöihin kuuluva Charlie Chaplin kuoli jouluna 1977. Seuraavana keväänä kaksi itäeurooppalaista maahanmuuttajaa kaivoi yöllä haudan auki, ryösti arkun ruumiineen ja vaati Chaplinin perheeltä siitä lunnaita. Kiristäjät pidätettiin muutaman kuukauden kuluessa, ja heidät tuomittiin vankeusrangaistuksiin. Läheiseen peltoon piilotettu Chaplin haudattiin myöhemmin uudelleen betonilla vahvistettuun hautaan. Xavier Beauvois esittää elokuvassaan tämän tarinan uudestaan komediallisessa kerronnallisesti tuore. Haastatteluaineisto on ylipäänsä valittu huolellisesti ja leikattu vaikuttavasti yhteen kuvien kanssa. Dokumentissa piirtyy kuva persoonallisesta, synnynnäisen lahjakkaasta ja omalla tavallaan voimakastahtoisesta mutta samalla tunteidensa suhteen epävakaasta ja hyvin haavoittuvasta persoonasta. Kohtalokas päihdehakuisuus, bulimia ja ihmissuhdekriisit näyttävät nojautuvan enemmän pohjimmaiseen epävarmuuteen ja masennusalttiuteen kuin vain kliseiseen elämän tapakierteeseen. Traumaattinen isäsuhde sekä median ja viihdeteollisuuden raadollisuus näyttäytyvät peittelemättöminä. Hieno artisti, surullinen tarina, hyvä elokuva. Kyynel vierähti kriitikonkin silmäkulmaan. TuoMAS RANTANEN Eniten tämä koskee Nina Hossin näyttelemää Nelly Lenziä. Keskitysleirille joutuneen laulajan kasvot ovat vahingoittuneet sodan melskeissä. Hänellä on huomattava omaisuus lunastettavanaan, mutta itsenäisen naisen sijaan Lenz on puolitahdoton toipilas päätyessään kasvojensa korjausleikkaukseen. Petzold versioi tavallaan Hitchcockin Vertigoa. Johnny ei tunnista vaimoaan, mutta värvää tämän yhdennäköisyyden takia esittämään häntä. Hän ei tunnista – tai ei halua tunnistaa – pettämäänsä naista. Kiehtova asetelma jää teatraaliseksi ja etäiseksi. Jännärin aineksena identiteettipeli toimii sen sijaan kelvokkaasti, etenkin dramaattisessa loppuratkaisussa. KAISu TERVoNEN pöydältä Genisys kuitenkin jättää jälkeensä vanan sitä samaa. Ei ehkä ihan yhtä paksua, mutta saman hajuista. Käsikirjoitustiimi ei ole vaivautunut kirjoittamaan yhdellekään henkilöhahmolle tippaakaan luonnetta, leffan sisäinen logiikka ontuu ja romantilliset ulottuvuudet ovat vaivaannuttavia. Elokuva pysyy pystyssä vain ja ainoastaan Schwarzeneggerin karisman varassa. Arska vääntää ihan hyvin vitsiä omasta ikääntymisestään ja soveltuu edelleen kulmikkaan robotin rooliin. Se, että James Cameron kehui Genisystä vuolaasti kertoo lähinnä Avatarille omistautuneen ohjaajan harkintakyvyn puutteesta tai hyvistä kestityksistä. JARI TAMMINEN ja todellisuutta romantisoivassa muodossa. Sympaattisesti höseltävät rikolliset ryhtyvät amatöörimäiseen hankkeeseensa muissakin kuin itsekkäissä pyrkimyksissä. Elokuva lähtee hitaasti käyntiin ja kulkee hiukan nytkähdellen senkin jälkeen. Tragikomediassa on hilpeät ja koskettavat hetkensä, mutta kokonaisuus keikkuu kuin pöytä, jonka jalat ovat eri korkuisia. Sentimentaalisuudessa, köyhyyden kuvauksessa ja klovnerian mukaan ymppäämisessä on läpinäkyvää mutta tarkoituksenmukaista tribuuttia vanhalle mestarille. Puutteistaan huolimatta elokuva sopii hengeltään erinomaisesti kesäelokuvateatterin iltaan viinilasin äärellä seurattavaksi. TuoMAS RANTANEN KooNNuT TuomAS RANTANeN voiman tv-tärpit 6.7. alkaen maanantaisin Yle Teema: Ruotsalaisen feminismin historiaa (Ruotsi 2014) & 28.6. alkaen sunnuntaisin AVA: Vallan Linnake (Tanska 2010) Belinda olssonin kolmiosaista sarjaa nykyfeminismistä tervehdittiin Ruotsissa ankarilla syytöksillä subjektiivisuudesta, keskiluokkaisuudesta ja heteronormatiivisuudesta. Skandinaavisia sukupuolikoodeja ehkä ansiokkaammin avaa tanskalainen draamasarja Vallan linnake, jossa sinnikäs pääministeri (nainen), hänen uskollinen spin doctorinsa (mies) ja ammattimoraalistaan kiinni pitävä toimittaja (nainen), yrittävät tahoillaan selvitä kaikista valtapeleistään tuhoamatta täysin yksityisyyttään ja idealismiaan. 6.7. Yle Teema: Timanttikoirien vuosi 1984 (Suomi 2010) & 13.7. Yle Teema: exit Through The Gift Shop (Iso-Britannia 2010) Pete europan omakohtainen dokumentti kertoo asiaankuuluvasti aihettaan mukailevalla otteella 1980-luvun käänteestä, jossa edistys pukeutui mustaan, synkkyys oli riemukasta ja poliittinen kapina vaihtui elämäntapanarsismiin. Katutaitelija Banksyn ohjaama nerokas dokumentti sen sijaan kyseenalaistaa taiteen aitouden, alkuperän ja markkina-arvon sekä dokumenttikerronnan luotettavuuden jopa terävämmin kuin orson Welles klassikossaan V niin kuin väärennös (1974). 11.7 Nelonen: elokuva: Reservoir Dogs (uSA 1992) & 30.7. Sub: mafiaveljet (uSA 1990) Nämä kaksi 1990-luvun alussa tehtyä auteurgangsterielokuvaa eroavat toisistaan melkein kaikessa: Quentin Tarantinon esikoinen on pikkutarkasti käsikirjoitettu, lähinnä yhteen huoneeseen sijoitettu näytelmällinen dialogielokuva. martin Scorsesen paljon kopioitu mafiaklassikko edustaa puolestaan hienoviritteistä epookkikuvausta amerikanitalialaisten rikollisten kunniaja toverikäsityksistä 1950–1970luvun New Yorkissa. 11.7. AVA: Cosmopolis (Kanada 2012) & 25.7. Yle TV1: Nousukausi (Suomi 2002) David Cronenbergin ohjaamassa, Don DeLillon menestysromaaniin pohjautuvassa dystooppisessa road moviessa 28-vuotias investointikeinottelija asettuu ylipitkän limusiininsa edustamaan kliiniseen markkinatalouskuplaan ja lähtee vertauskuvalliselle matkalle halki riiston, kärsimyksen ja kapinoinnin Manhattanin. Johanna Vuoksenmaan piruilevassa luokkakomediassa taas menestyvä pariskunta lähtee lomamatkalle Jakomäkeen. 6.8. Yle Teema: Nader ja Simin: ero (Iran 2011) & 29.8. alkaen Yle Areena: Paris, Texas (Saksa/Ranska/Britannia 1984) Ashgar Farhadin avioliittodraama sitoo universaalin keskiluokkaisen avioeroprosessin ja huolen omien vanhempien heikkenemisestä iranilaisen yhteiskunnan moninaisten kerrosten kohtaamiseen veret pysäyttävän älykkäällä ja tunneherkällä tavalla. Wim Wendersin melankolinen road movie puolestaan kuvaa vielä runollisemmasta näkökulmasta erään toisen hajonneen perheen tarinaa.
• Lentäminen Halpaa sinulle – kallista ympäristölle Kanna vastuusi ja maksa vapaa ehtoinen lento­ maksu! Varat käytetään ympäristö järjestö Maan ystävien kautta ilmasto­ työhön kotimaassa ja päästövähennys­ projekteihin etelässä. www.lentomaksu.fi