6/2015 heinä–elokuu | voima.fi LIITTEENÄ LE MONDE DIPLOMATIQUE & NOVAJA GAZETA LEIkkAUsLIsTALLA kANsALAIsOIkEUDET Queer-tangon hurmaa • KatrI KuLmunI • FennovoIman haastajat
Pe 14.8. MAJOR LAZER (US) Su 16.8. La 15.8. YEARS & YEARS (UK) Su 16.8. BECK (US) flowfestival.com facebook.com/flowfestival sis. toimituskulut | K-18 lippupalvelu.fi Liput 89-169 € FLOW FESTIVAL Suvilahti, Helsinki 14.–16.8.2015 FLOW FESTIVAL Suvilahti, Helsinki 14.–16.8.2015 FLOW FESTIVAL Suvilahti, Helsinki 14.–16.8.2015 FLORENCE + THE MACHINE (UK) Beck (US) Pet Shop Boys (UK) Florence + The Machine (UK) Major Lazer (US) CHIC featuring Nile Rodgers (US) Róisín Murphy (IE) The War on Drugs (US) Belle and Sebastian (UK) Alt-J (UK) Run The Jewels (US) Future Islands (US) Flying Lotus (US) Diplo (US) Years & Years (UK) Tove Lo (SE) Ride (UK) Tiga (live) (CA) Tyler, The Creator (US) + Paljon muita... Lianne La Havas (UK) ILoveMakonnen (US) Todd Terje & The Olsens (NO) Clark (UK) Foxygen (US) Skepta & Wiley (UK) Future Brown (US) Elliphant (SE) Shamir (US) Elliphant (SE) Seinabo Sey (SE) Paperi T (FI) Lännen-Jukka (FI) Verneri Pohjola Quartet (FI) Mirel Wagner (FI) Manna (FI) Vladislav Delay (FI) Yona (FI) + Paljon muita...
Luomucashew-pähkinät ovat täynnä sinkkiä, magnesiumia ja foolihappoa. Ne auttavat pitämään hampaat, ikenet ja luuston vahvoina ja terveinä. Pähkinöissä on myös korkeat pitoisuudet tyydyttymättömiä rasvahappoja sekä proteiinia. 17,17,€ /kg (21,65 €) (norm. 21,65 €) € Säästösi 22 % Aduki Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Lempeän makuisista, kermaisen herkullisista cashew-pähkinöistä saat helposti ja terveellisesti puhtia päivääsi! Proteiinirikas naposteltava on fiksu välipala, joka maistuu mainiosti myös lapsille. Pistele poskeesi ja ihastu! Luomu. Pähkinöistä pontta päivääsi! VOIMA Cashew-pähkinät, 1 kg Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi 6,50 6,50 € /l (8,32 €) (norm. 8,32 €) € Säästösi 22 % Biona, 1 litra Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Luomu. VOIMA Granaattiomenamehu Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi Huikaisevan herkullinen, luontaisesti gluteeniton tattaripasta on vatsaystävällinen valinta ja henkilökuntamme suursuosikki! 5,50 11€ /kg (13,90 €) (norm. 6,90 €) € Säästösi 22 % Biona, 500 g Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Tattarifusilli kypsyy nopeasti (keittoaika 8 minuuttia) ja on todella ravitseva ja herkullinen vaihtoehto peruspastalle. Sen nauttimisesta ei tule ollenkaan ähky olo. Nauti mieleisesi kastikkeen kanssa ja ihastu itsekin! Luomu. Pastapäivän pelastaja. VOIMA Tattari-fusilli Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi 3,15 6,30 € /l (7,90 €) (norm. 3,95 €) € Säästösi 20 % Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Luomu. Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Oulu: Kirkkokatu 8, 90100 Oulu Tampere: Hämeenkatu 15, 33100 Tampere Turku: Yliopistonkatu 23, 20100 Turku Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi VOIMA 9,99 (norm. 12,95 €) € Säästösi 23 % Aduki Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Luomu. Seleenirikas superpähkinä. Parapähkinät, 400 g Vinkki terveytesi tueksi: Kun lisäät luomupähkinöitä ruokavalioosi, saat helposti ja herkullisesti tuupatuksi ruokailuasi terveellisempään suuntaan! Tiesitkö, että parapähkinä on yksi parhaista, luonnollisista seleenin lähteistä? Seleeni stimuloi immuunipuolustusta, suojaa tulehduksilta sekä lisää solujen vastustuskykyä. Parapähkinä on myös proteiinirikas nautinto ja terveellinen purtava maista ja ihastu itsekin! 24,98 €/kg (32,37 €) VOIMA PS: Muista myös Clipper-sarjan Italialaistyylinen luomukahvi, joka taatusti saa vaativimmankin kahvikissan kehräämään. Clipperin huippulaadukkaat, Reilun kaupan pelisäännöillä tuotetut luomukahvit ovat naseva nautinto. Testaa heti! Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Hanki parempi keksielämä! 2,35 (norm. 2,95 €) € Säästösi 20 % Luomu. Biona Mustikkakeksit, 175 g Tässäpä päiväkahvikahviseurasta parhainta: maukkaan rapeita luomutäysjyväkeksejä muhevalla mustikkatäytteellä. Rouskuva herkku teen toveriksi, kahvin kaveriksi! 13,43 € /kg (16,86 €) Terveellisemmän elämän eliksiiri Kreikkalaisen mytologian “Elämän hedelminä” tunnetuista granaattiomenoista puristettu luomumehu suorastaan tursuaa terveyttä ja elinvoimaa! Herkullisen, todella täyteläisen makuisen granaattiomenamehun aktiiviaineita ovat muun muassa polyfenoliset yhdisteet ja ellagiinihappo. Iske kiinni ja innostu! Biona-luomugranaattiomenamehu on valmista nautittavaksi sellaisenaan mutta aromikkaan makunsa vuoksi se sopii mainiosti myös laimennettavaksi. Tämä runsaasti fytonutrientteja sisältävä mehu terhakoittaa terveysvaikutuksillaan! Juo itsesi entistäkin ehommaksi! Tiesitkö, että omenasiiderietikka on todellinen terveyspommi ja erittäin hyödyllinen ravintoaine? Se sisältää runsaasti vitamiineja, hivenaineita, aminohappoja ja entsyymejä. Omenasiiderietikan säännöllinen käyttö on helppo ja edullinen tapa tukea terveyttään! Kun sekoitat vesilasilliseen pienen tilkan omenaviinietikkaa, saat aikaan terveysjuoman! VINKKI: Lisää omenaviinietikkaveteen hiukan luomuhunajaa, niin optimoit terveysvaikutukset ja teet mausta miellyttävämmän! Omenasiiderietikka Biona, 500 ml VOIMA PS: Tämän pastan vatsasi valitsisi. 4,50 26,47 €/ kg (32,65 €) (norm. 5,55 €) Säästösi 19 % Pähkinämix-tahna, 170 g Biona Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Joko Sinä olet maistanut Bionan huippusuosittua Pähkinämix-luomutahnaa? Ellet vielä, niin nyt kyllä kannattaa! € Luomu! Makuhermojasi helähdyttelevästä pähkinätahnasta saat tiiviissä muodossa kaikki pähkinöiden terveyttä edistävät ainesosat herkullisesti ja tehokkaasti. Testaa ja ihastu! Luomupähkinöistä valmistettu luksustahna maistuu ihanalta leivän päällä ja se sopii myös leivontaan, dippaamiseen ja ruuanlaittoon! Päräyttävä pähkinäunelma on terveyttä tulvillaan! VOIMA Voiko huipputerveellinen todella olla näin herkullista? Taivaallisen herkullista luomumantelitahnaa voit levitellä leivällesi tai käyttää jälkiruokiin ja ruoanlaittoon. Tahna sopii myös hiilihydraatteja ja gluteiinia vältteleville. Tällä kupongilla 29.6.-15.8.2015 Luomumanteli on sydämen asia. 5,50 32,35 €/kg (40,88 €) (norm. 6,95€) € Säästösi 21 % Luomu. Biona Mantelitahna, 170 g PS: Luomumantelit buustaavat etenkin aivosi entistäkin terhakkaampaan terään. Maista ja innostu itsekin! VOIMA Luomumanteli sisältää runsaasti sydänystävällisiä rasvahappoja, kalsiumia ja proteiinia.
Rosebudin kaupat: Makkaratalo, Gaudeamus Kirja & Kahvi, Kolmen Sepän tietokirjakauppa, Kaapelitehdas, Porthanian Tiedekulma, Kurvin Kirja, Korjaamo ja Kuopion kauppahalli. Mihail Shishkin neidonhiu S WSoY ”Kirjakevät alkaa komeasti Vappu Orlovin huolellisella, alkutekstin tyylin taidokkaasti välittävällä käännöksellä loisteliaasta romaanista Neidonhius.” – Turun Sanomat Gary Lachman ALeiSTeR CRoWLeY LiKe Kuinka pahamaineisesta okkultismin oppi-isästä tuli populaarikulttuurin riivattu ikoni! Andrzej Sapkowski PääSKYT oRni WSoY Tuplasti Tähtifantasialla palkittu sarja jatkuu! noituri Geralt ja velho Yennefer etsivät epätoivoisesti tytärtään Ciriä, jota tavoittelee samalla puoli maailmaa. Rosebud kutsuu mukaan matkalle! Perttu häkkinen ja Vesa iitti VALonKA nTAjAT LiKe hengästyttävä tutkimus suomalaisista okkultisteista. hallitsevatk o juhan af Gran ja Vesa-Matti Loiri salattuja voimia? • uudet RB-kaupat helsingissä: Rosebud Makkaratalo ja Gaudeamus Kirja & Kahvi Kaisatalossa. • Rosebudin voi tavata kesällä muun muassa Vammalan Vanhan kirjallisuuden päivillä, Maarianhaminan Archipelaconissa ja PAXissa Alppipuistossa. • nettikauppa on aina auki: www.rosebud.fi! Ville Similä ja Mervi Vuorela VALTio VihAA SuA – Suomalainen punk ja hardcore 1985–2015 LiKe Vastakkainasettelu jen aika on syvä. Straight edge -raittiusaate saa vanhan liiton hardcorebändit takertumaan yhä tiukemmin sorbuspulloihin. Karl-ove Knausgård TAiSTeLuni 5 LiKe uskomatonta mutta totta: Knasun elämäkerta on sensaatio ympäri maailmaa. Tämä tarina on syvältä. Peter hoeg SuSAnin VAiKuTu S Tammi Viimeistään tällä kirjalla ja steppailullaan helsinki.Lit -festareilla taitava tanskalainen valloitti suomalaisten sydämet.
MURHA JA SALAISET NAUTINTOFANTASIAT KIETOUTUVAT LUJASTI TAJUNTAASI. ETKÄ VOI LOPETTAA LUKEMISTA. Tukholmalaisen dekkaristin koukuttava Marianne Jidhoff -avausteos suomeksi kaupoissa elokuussa. Denise Rudberg on yksi Ruotsin menestyneimmistä kirjailijoista. Marianne Jidhoff -dekkareita on myyty jo lähes 300 000 kirjaa. Elokuvaoikeudet on myyty ruotsalaiselle tuotantoyhtiölle. OSTA OMASI SUOMALAISESTA, AKATEEMISESTA, MUISTA HYVÄN VALIKOIMAN KIRJAKAUPOISTA JA WWW.INTOKUSTANNUS.FI Vuoden kirjatapaus Harper Lee KaiKKi taivaan Linnut Harper Lee Kuin surmaisi sataKieLen Camilla Läckberg Leijonan Kesyttäjä jussi adler-olsen tapaus 64 Kesän Kovimmat deKKarit meiLtä www.rosebud.fi uusi! saatavana jälleen!
ilmoitus HEINÄ– ELOKUUN mErKKItUOttEEt OPTIKKO BORDELLI
22 Äärikeskusta avautuu Normihomovoimaa! s. 31–32 Tässä lehdessä muun muassa 29.6.–31.8.2015 6 / 2015 • 7 pääkirjoiTus Lissu L ehtimaja Kristian M cCann M aria M astola Kristian M cCann Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744?3112, faksi (09) 773?2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, fifi.voima.fi VastaaVa pÄÄtoimittaja Teemu Matinpuro 050 5941499 ULKoasU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen (09) 7744?3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo mUU toimitUs Kristian McCann, Tuomas Rantanen, Kaisu Tervonen, Mikko Sauli , Iida Simes & Jari Tamminen toimitUsjohtaja Teemu Matinpuro YhteYspÄÄLLiKKö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 KUstaNNUspÄÄLLiKKö Tuomas Rantanen 040 507?7165 aVUstajiNa tÄssÄ NUmerossa Kukka-Maria Ahokas, Julija Bodju, Timo Kalevi Forss, Otso Kantokorpi, Maija Karhunen, Saila Kivelä, Anitta Kynsilehto, Marko Laihinen, Lissu Lehtimaja, Christer Lindholm, Kerttu Matinpuro, Rosa Meriläinen, Mikko Niskasaari, Donna Roberts, Syksy Räsänen, Pentti Sainio, Tuuli Sirkeinen, Juha Säijälä, Olli Tammilehto, Riku Toivola & Iinaroosa Viitanen. Kannen kuv a: Iinar oosa V iitanen A luta continua pÄÄmiNisteri sipiLÄN hallitus on aloittanut rivakasti vii kate heiluen. Tunnettujen kansainvälistenkin ekonomistien varoittelusta huolimatta Suomi on jatkamassa Esko Ahon edellisen lamahallituksen niittämällä, vain osin umpeen kasvaneella polulla. Kansakunnan kahtiajako menestyjiin ja syrjäytettyihin saanee jälleen merkittävän lisäsysäyksen. Muun muassa koulutuksesta ”säästyvät” varat ovat pien tä verrattuna Hornetien tilalle ostettavien hävittäjien han kintakuluihin. Hornetienkaan hankkiminen ei aikoinaan sujunut ihan niin kuin Strömsössä. Hankinnasta vastan nut puolustusministeri Elisabeth Rehn on parikymmentä vuotta myöhemmin elämäkertakirjassaan myöntänyt: ”Tie dostin kyllä sen, että tällaista ei päätöksenteko saa demo kratiassa olla. Suurimmalle osalle ministereistä tämä tuli aivan yllätyksenä. Ministereille ei ollut annettu mahdolli suutta hankkia lisätietoa, joka oli erittäin ruma temppu. Niin jouduttiin tekemään, jotta tämä saatiin läpi.” Hämmästyttävää on, kuinka helposti poliitikot lukemat tomien armeijan tekemien virheinvestointien jälkeenkin luottavat kenraali kaluunoihin asehankinnoista päättäes sään. Poliitikoilta unohtuu, että puolustusvoimat edustaa samanlaista vallan vertikaalia kuin itäinen naapurimme – päälliköille ei koneiston sisältä ryppyillä, vaikka nämä heit täisivät veronmaksajien rahat kankkulan kaivoon. KaNsaLaisjÄrjestöjeN osalta hallituksen ensimmäi siä uhreja näyttävät olevan kehitysyhteistyötä tekevät ta hot. Hallituksen ilmoittamat 30–40 prosentin leikkaukset avustuksiin ovat johtaneet jo ensimmäisiin ytneuvottelu ilmoituksiin. Ikävintä tässä on tietysti se, että näin rajut leikkauk set eivät jätä järjestöille mitään mahdollisuutta yrittää sopeutua tilanteeseen. Suunnitellut säästöt käänty vät kotimaassa kuluiksi muun muassa irtisanomisten tuo mana työttömyytenä. Niiden kautta näytetään myös keski sormea maailman köyhimmille. Leikkausten varjoon ovat jääneet hallitusohjelman mo net muut varsin kyseenalaiset kohdat, kuten poliisin val tuuksiin ja kaavoituksen säätelyyn liittyvät tavoitteet. Nämä tässä lehdessä esitellyt kaavailut ovat kylmäävää luettavaa kansalaisten oikeusturvasta kiinnostuneille. aLUN periN muutaman numeron mittaiseksi kaavailtu Voiman päätoimittajuuteni venähti kahdeksan numeron mittaiseksi rupeamaksi. Samanaikaisesti olemme luoneet nahkaamme uusiksi internetissä ja luotsanneet lehtitalon taloutta hieman tyynemmille vesille. Pahimpien karikoi den ohi onkin jo toivottavasti luovittu. Lisää tuulta jatkossa Veera Järvenpään luotsaaman paattimme purjeisiin voit, rakas lukijamme, helpoiten järjestää tilaamalla lehden ko tiisi, kaverillesi – tai vihollisellesi. teemU matiNpUro PS. Suurprotestissa tavataan Helsingissä 22.8. – hallituksen kurjistamispolitiikkaa vastaan! 6 40 50 Kesänäyttelyt jukka ja jytämimmit optiKKo BorDeLLi 44 Dokumentti teatteri Kremlin hampaissa 8 hallitusohjelma jyrää oikeusvaltion 39 Kutikuti 42
8 • 6 / 2015 MaailManlopun eteinen Terveisiä strategiselta uhalta ”KielteinenKin Kannanotto apartheidiin muuttuu sitä seuraavien toimenpiteiden puuttuessa kannanotoksi apartheidin puolesta.” Nämä sanat kirjoitti Erkki Tuomioja Etelä-Afrikasta vuonna 1967, mutta ne kuvaavat myös Suomen hallitusten suhtautumista Israeliin ja samana vuonna alkaneeseen palestiinalaisalueiden miehitykseen. Hallituksemme ei kuitenkaan ole toimeton, vaan tukee Israelin apartheidia muun muassa asekaupoilla. Tässä Suomen ulkopolitiikka myötäilee Euroopan hallitusten yleistä linjaa. Heinäkuun 9. päivä tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun palestiinalaisten kansalaisyhteisö ohitti hallitukset ja vetosi suoraan eri maiden kansalaisiin, jotta nämä ajaisivat boikotteja ja pakotteita talouden, kulttuurin ja akatemian aloilla. Tavoitteena on painostaa Israelia lopettamaan miehitys, antamaan etnisten puhdistusten uhrien palata koteihinsa ja kohtelemaan palestiinalaisia kansalaisia tasa-arvoisina. Mallia on otettu Etelä-Afrikan vuoden 1958 boikottikutsusta. Kirjoitan tätä paluulennolla Lontoossa pidetystä boikottiliikkeen toisesta Euroopan-kokouksesta. Siellä saattoi todeta, että boikotit ovat nyt valtavirtaa. Euroopassa on tusinoittain järjestöjä, jotka tekevät työtä boikottien eteen, ja voittoja tulee viikoittain. Miehitykseen osalliset yritykset menettävät sekä sopimuksia että sijoituksia ja ilmoittavat vetäytyvänsä pois, taiteilijat kieltäytyvät esiintymästä Israelissa ja akateemikotkin ovat heränneet. Israelin presidentin Reuven Rivlinin mukaan boikottiliike on ”hyvin vakava strateginen uhka”, ja maan hallitus on ottanut sen kukistamisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan. Boikottiliike osoittaa, miten demokratia toimii vaaleista riippumatta. Kansalaiset järjestäytyvät yhtäläisten oikeuksien puolesta, ja hallitukset kääntyvät hiljalleen vastustamisesta tukemaan niitä. Myös etelä-afriKan tapauksessa hallitukset seurasivat kansalaisia. Suomessa ammattiliitot lopettivat eteläafrikkalaisten lastien purkamisen vuonna 1985, ja pian sen jälkeen eduskunta kielsi niiden tuonnin. Etelä-Afrikan hallitus aiheutti kuitenkin paljon kärsimystä ennen taipumistaan, ja loppua kohti väkivalta kiihtyi, kuten Palestiinassa viime vuosina. Aloitimme kokouksen boikottiliikkeen Gazan koordinaattorin Abdulrahman Abunahelin puheenvuorolla. Hän ei päässyt paikalle saarretusta Gazasta, ja koska suoran videoyhteydenkin ylläpitäminen on vaikeaa sähkökatkosten takia, jouduimme tyytymään nauhoitettuun viestiin. Abdulrahman toivoi tapaavansa meidät jonain päivänä vapaassa Palestiinassa. Kauniilla sanoilla on synkkä sävy, koska tiedämme, että sitä ennen Gazaan tulee vielä uusia suurhyökkäyksiä. Mutta mitä nopeammin boikotit leviävät, sitä vähemmän verta vuodatetaan ennen apartheidin purkamista. syKsy räsänen Kaisa K angas oiKeus-valtion perusperiaatteita kolhitaan hallitusohjelmassa. Muutosaikeet on poikkeuksellisesti kätketty liitetaulukoihin säästötavoitteiden joukkoon. Juha Sipilän hallituksen säästölistojen mukaan alioikeuksissa siirretään summaariseen menettelyyn ne rikosasiat, joista seuraa vain sakkoa tai maksimissaan kaksi vuotta vankeutta. Se tarkoittaa rangaistusmääräysmenettelyä, jossa poliisi kirjoittaa sakon, jonka syyttäjä vahvistaa. Ellei sakotettu hyväksy rangaistusta, hän voi viedä tapauksensa tuomioistuimeen. Varsinaisessa hallitusohjelmassa hanke kuitataan tällä: ”Oikeusprosesseja nopeutetaan ja mahdollistetaan tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin.” Ohjelmassa ei kerrota, mitkä hallituksen mielestä ovat oikeuslaitoksen ydintehtäviä. Yleensä oikeusvaltiossa katsotaan, että tuomioistuinten ydintehtävä on antaa oikeudenmukaisia tuomioita, varmistaa oikeusturva. Isoissa ja pienissä asioissa. vaiKKa jätetä än laskuista pois kaikki liikennerikokset, sakko on käytännössä seuraus useimmista rikoksista ja kahden vuoden maksimirangaistus kattaa valtaosan rikoslain kriminalisoinneista. Jos suomalainen joutuu rikoksen uhriksi, kyseessä on todennäköisimmin varkaus, vahingonteko tai pahoinpitely. Ensimmäisen maksimirangaistus on puolitoista, muiden kaksi vuotta vankeutta. Kahteen vuoteen mahtuvat myös petos ja kavallus, sekä niinkin vakava teko kuin kuolemantuottamus. Kaksi vuotta tai vähemmän on maksimi kaikissa huumausainerikoksissa, törkeää huumausaine rikosta ja törkeää huumausainerikoksen valmistelua lukuun ottamatta. Kahteen vuoteen mahtuu myös törkeäksi nimettyjä rikoksia, kuten törkeä kotirauhan tai törkeä julkisrauhan rikkominen. ”olisi va ar a, että poliisit ja syyttäjät alkavat määrätä rangaistustason. Perustuslain mukaan tuomiovalta kuuluu kuitenkin riippumattomille tuomioistuimille, ei poliisille ja syyttäjille. Tässä tulisi perustuslaillisia ongelmia”, arvioi rikosja prosessioikeuden
6 / 2015 • 9 teKsti MiKKo nisKasaari Kuva lissu lehtiMaja Hallituksen suunnitelma siirtää tuomiovalta poliisille ja syyttäjille törmää perustuslakiin. valta valuu poliisille… professori Matti Tolvanen ItäSuomen yliopistosta. ”Ohjelmaan merkityn mukaan tähän menettelyyn siirtyisi 30 000 rikosjuttua niistä 70 000:sta, jotka alioikeudet vuosittain käsittelevät. Se ei ole realistinen tavoite. On myös hämmästyttävää, että tässä arvioidaan saatavan säästöjä oikeusavustajien palkkioissa. Avustajaahan tarvitaan silloin, kun syyllisyys kiistetään. Ei avustajan tarvetta voi kumota”, Tolvanen muistuttaa. esitutKinta a ei rangaistusmääräysmenettelyssä useinkaan suoriteta lainkaan. Poliisi ainoastaan kirjoittaa niistä ilmoituksen, joka on yhtä kuin poliisin väite, ja sakkolapun. Menettely toimii hyvin useimmissa liikennerikoksissa, tyypillisesti ylinopeusjutuissa, joissa ei ole asianomistajia ja joissa epäillyn mahdollisuudet kiistää teko ovat olemattomat. Useimmissa rikostapauksissa menettely ei toimi lainkaan. Useimmiten ei ole selvää, kuka aloitti pahoinpitelyyn johtaneen tappelun. Vain näpistys on rikos, jossa syyllinen on aina heti selvillä, koska näpistys tulee ilmi tekijän kiinnijäämisellä. Kaikissa muissa tapauksissa syyllisyyden selvittäminen vaatii esitutkinnan – myös sen selvittäminen, onko kyseessä lainkaan rikos. vetoaMinen epäillyn mahdollisuuteen riitauttaa asia tuomioistuimessa ei ole pätevä. Kun poliisi ja syyttäjä ovat jo lyöneet kantansa lukkoon – joko hyvin suppean esitutkinnan jälkeen tai kokonaan ilman sitä – ei ole uskottavaa, että syytetyn vastustaessa sakkoa asia selvitettäisiin objektiivisessa tutkinnassa. Siinä tilanteessa apparaatti todennäköisesti keskittyy todistamaan oikeaksi poliisin alkuperäisen väitteen. Tässä tapauksessa ei toteutuisi esitutkintalain kaikkein tärkein periaate: se, että esitutkinnassa on huomioitava yhtä hyvin epäilystä vastaan kuin sen puolesta puhuvat tosiseikat. ”Vaarana on myös toisen suunnan mielivalta: rikoksia katsotaan läpi sormien vaikkapa tuttavuuden tai tekijän yhteiskunnallisen aseman perusteella.” esitystä pahenta a pyrkimys rajoittaa hovioikeuteen valittamista. Valitusoikeuden rajoittaminen on ollut koko 2000-luvun valtakunnansyyttäjän viraston keskeinen tavoite. Se saavutti ensimmäisen menestyksensä vuonna 2010, kun hovioikeuksissa otettiin käyttöön jatkokäsittelylupa. Lakia säädettäessä vain noin joka seitsemännestä rikosasiasta valitettiin hovioikeuteen, mutta siellä muuttui yli neljäsosa tuomioista. Valitusoikeuden rajaaminen on tavoitteena, koska syyttäjät menestyvät keskimäärin paremmin käräjäoikeuksissa kuin hovioikeuksissa. hallituKsen tarkoitus on myös kaksinkertaistaa rikesakot, samoin tuplata päiväsakon rahamäärä. Alin päiväsakko nousisi kuudesta 12 euroon. Tähän liittyy erikoislaatuinen lisäehto. Päiväsakon korotuksia voidaan lieventää, ”jos esimerkiksi kustannustehokasta kameravalvontaa lisäämällä saavutetaan osa halutusta lisätulotasosta”. Professori Matti Tolvanen pitää ajatusta kummallisena. ”Kaiken kriminaalipolitiikan tavoite on, että ihmiset tekisivät vähemmän rikoksia. Ei rahankeräys voi olla sakotuksen peruste. Liikenteessä sakoilla pyritään siihen, että ihmiset ajavat oikein ja tekevät vähemmän vahinkoa. Tässä on onnistuttu hyvin.” ”Pidän koko tätä esitystä heittona. Jos sitä ruvetaan tosissaan suunnittelemaan, joudutaan mahdottoman eteen”, professori Tolvanen summaa hallituksen oikeuspoliittiset tavoitteet.
10 • 6 / 2015 yMpäristön kannalta hallituksen eräät vaarallisimmat linjaukset on kätketty liitteeseen neljä, asuntopolitiikan alle. Sen laatinutta työryhmää veti ex-pääministeri Matti Vanhanen (kesk), eikä liitteeseen kirjatuilla oikeusjärjestelmämme mullistuksilla ole paljoakaan tekemistä asuntopolitiikan kanssa. Ohjelma on suoraviivainen vallansiirto tavalliselta suomalaiselta yhtiöille, erityisesti rakennusliikkeille. Hallitusohjelman liitteeseen on kirjattu selvitettäväksi kunnallisvalitusten muuttaminen hallintovalituksiksi. Pieneen merkintään sisältyvää suurta periaatetta selventää Suomen johtaviin hallintolainkäytön asiantuntijoihin kuuluva akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. ”Tavoitteena on vähentää niitä, joilla on oikeus valittaa. Kunnallisvalituksen voi tehdä jokainen kunnan jäsen, mutta hallintovalituksen vain asianosainen, se jota asia suoraan koskee. Tämä olisi hyvin olennainen heikennys kansalaisten oikeuksiin. Se muuttaisi koko ajattelutavan, johon kunnallinen itsehallinto perustuu.” itsehallinnon periaatteen mukaan kunta kuuluu kuntalaisille tasavertaisesti, mutta hallitusohjelman mukaan toiset olisivat tasa-arvoisempia kuin toiset. Myös korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Pekka Vihervuori on ollut tyrmistynyt esityksestä. Toukokuun lopulla hän kommentoi sitä puheessaan Hämeenlinnassa: ”Vaikka kunnallisvalitukset joskus saatetaan kokea kiusallisinakin, kunnan jäsenen muutoksenhakumahdollisuus itsessään on merkittävä preventiivisenkin oikeussuojan ja laillisuuden tae meidän suomalaisessa järjestelmässäm…ja pois kuntalaisilta Hallitus haluaa poistaa tavallisen kuntalaisen oikeuden valittaa kuntaansa koskevista päätöksistä. me, jossa korruptiota on kansainvälisesti katsoen vähän. Pidän varsin arveluttavana, jos tällaisessa herkässä saumassa koko itsenäisyyden ajan toiminutta kunnallisvalitusinstituutiota lähdettäisiin jostakin suppeasta näkökulmasta ajamaan alas edes rajoitetusti, vaikkapa kaavoituksessa. Maankäytön suunnitteluhan on itse asiassa kunnallisen vallankäytön ydinaluetta, jossa myös päätetään merkittävistä varallisuuseduista.” Tässä kohden voisi viitata vaikkapa keskustalaiseen Nuorisosäätiöön ja Matti Vanhasen sekä eräiden muiden keskustapoliitikkojen rooliin sen rakennusbisneksissä. Kun Kansalaisten valitusoikeudet karisevat, Ely-keskusten merkitys rakentamisen laillisuuden valvojina korostuu. Hallitus aikoo kuitenkin riistää niiden valitusoikeuden kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvissä asioissa; ne jäisivät vain konsultoiviksi viranomaisiksi. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori hämmästelee esitystä. ”Tämä on perustuslain kannalta ongelmallista. Kun maankäyttöja rakennuslakia 1990-luvulla säädettiin, kuntien päätösvaltaa kaavoituksessa lisättiin ja ympäristökeskusten ja ympäristöministeriön valtaa rajoitettiin. Tätä kuitenkin tasapainotti ympäristökeskusten valitusoikeus.” Ympäristökeskukset lakkautettiin Matti Vanhasen pääministerikaudella vuonna 2009. Niiden tehtävät siirrettiin pääosin Ely-keskuksille, joilla myös on valitusoikeus. Professori Tuori sanoo olevansa erittäin huolissaan ajatuksesta poistaa tuo oikeus. ”Kaikissa vähänkään merkittävissä kaavoitustai rakennushankkeissa, ylipäänsä ympäristökysymyksissä vaikutukset eivät ole paikallisia, ne eivät rajoitu yhteen kuntaan. Vaikutukset ulottuvat laajemmalle, ja siksi tarvitaan valvovaa viranomaista”, hän sanoo. ”Pienissä kunnissa esiintyy taipumusta jakaa etuuksia sulle mulle -periaatteella. Suuremmissa kunnissa vaikuttavat suuret taloudelliset intressit, ja sillä on joskus seurauksensa.” hallitusneuvottelijat leimasivat Ely-keskukset syyllisiksi asuntopulaan. Neuvottelijat väittivät niiden tehtailevan asiantuntemattomia valituksia. Tähän vastasi blogissaan terävästi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka: ”Kunnat hyväksyvät vuosittain runsaat 1 000 asemakaavaa. Esimerkiksi vuosina 2008–2013 ne hyväksyivät 6 400 asemakaavaa. Kaikkiaan niistä tehtiin 626 valitusta. Ely-keskusten osuus niistä oli 54 kappaletta. Jatkovalituksen alueellinen Ely-keskus teki kahdessa tapauksessa. Näiden lukujen valossa Elykeskuksia ei voi luonnehtia himovalittajaksi.” ”Entä johtiko Ely:n valitus muutoksiin hallinto-oikeuksissa? Kyllä, useimmissa tapauksissa kaavapäätös muuttui.” Mitä luvut kertovat Matti Vanhasen ja hänen työryhmänsä asiantuntemuksesta? hallitus halua a KHO:n puhtaasti ennakkotapaustuomioistuimeksi, johon saisi valittaa vain luvan saatuaan. Näin ainakin kaavaja rakennusasioissa. Ohjelmassa vaaditaan myös oikeudenkäyntimaksujen merkittävää korottamista, jälleen ainakin kaavaja rakennusasioista valitettaessa. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori kritisoi tätäkin. ”Oikeusturvan hakeminen ei saa olla riippuvainen kansalaisen maksukyvystä. Oleellinen oikeusturvamomentti on, että hallinto-oikeuksissa oikeudenkäynti on suhteellisen halpaa, siinä ei ole samanlaista tarvetta asianajajaan kuin yleisissä tuomioistuimissa, eikä oikeusturvan hakeminen muodosta merkittävää kuluriskiä. Tässä on vaarana, että oikeusturvaan olisi varaa vain varakkailla.” Sitä olisi vaikeaa sovittaa yhteen perustuslain takaaman yhdenvertaisuus lain edessä -periaatteen kanssa.
6 / 2015 • 11 …ja pois kuntalaisilta
12 • 6 / 2015 teKsti pentti sainio Kuva lissu lehtiMaja Miljardeja taivaalle Sotilaslentokoneiden hankintahinta jää kauas niiden lopullisista kustannuksista. vuoden 1992 tammikuussa eduskunta myönsi Hornet-hävittäjien hankintaan noin 1,5 miljardia euroa. Moni luuli nappia painaessaan, että asia on sillä selvä. Ei ollut. Hornetit lisävarusteineen ovat maksaneet monta kertaa enemmän kuin luultiin, ja viimeinen lasku maksetaan vasta vuonna 2030. Lopullinen hankintapäätös tehtiin nopeasti. Monet ministerit ovat myöhemmin kertoneet, etteivät tienneet mistä päätettiin. Eduskunnalle jäi vain tilausvaltuutusten hyväksyjän rooli. Se ei saanut tarkkaa tietoa yksityiskohdista. Suomalaisille uskoteltiin myös, että vastakauppojen avulla koneiden hankinta olisi lähes ilmaista. Petkutus on jo selvinnyt: suoria vastakauppoja tuli alle 10 prosenttia luvatuista. Hornetit aloittivat uuden ajan Suomen puolustusstrategiassa. Nyt uskottiin sotateollisuuden mainostamaan ilmaaseen ihmetehoon. Vuonna 1991 Yhdysvaltain liittokunta oli pommittanut tien auki Persianlahdella ajaessaan Irakin joukot Kuwaitista. alunperin Hornetia markkinoitiin nimenomaan torjuntahävittäjänä, joka ampuu vihollisen rynnäkkökoneet ja valvoo ilmatilaa – jota ensisijaisesti tosin valvotaan tutkalla. Hornet on kuitenkin Yhdysvaltain laivaston käytössä hävittäjäpommittaja. Rynnäkköominaisuuksien lisääminen, pommit ja muut lisävarusteet ovat tähän mennessä maksaneet noin 1,6 miljardia euroa ensimmäisen tilausvaltuutuksen lisäksi. Noin 1,5 miljardin euron hintalapulla eduskunnalle tarjottu asepaketti tulee maksamaan lopullisesti käyttökulut mukaan laskien 10–15 miljardia euroa. Kenraaliluutnantti Veikko Vesterinen paljasti jo vuonna 1993, että puolustusvoimat ajettiin Hornet-kaupalla konkurssitilaan. Sen takia maavoimien nykyaikaistamista ei ole voitu viedä suunnitellusti läpi, vaan joukkoja on supistettu ja varuskuntia lakkautettu yli 20 vuoden ajan. Myös ilmatorjunta on Suomessa retuperällä. Entisen puolustusvoimien komentajan (1994–2001), kenraali Gustav Hägglundin ideoimat valmius joukot menettivät rahapulan vuoksi valmiutensa ja tulivoimansa. Valmiusjoukkojen varjolla hankitut helikopterit ovat vailla käyttöä: Satojen miljoonien eurojen tuhlailun jäljiltä armeijalla on 20 jatkuvien vikojen riivaamaa NH-90-kuljetushelikopteria. Käyttökunnossa on ehkä kolme. Kenraalit ovat nähneet tärkeäksi valmistella suomalaisia hävittäjiä ja helikoptereita kansainvälisiin operaatioihin Yhdysvaltain ja sen liittolaisten avuksi. Tämän maksaa suomalainen veronmaksaja. Suomessa oli innostusta lähettää Hornetit mukaan jo Libyan operaatioon 2011, mutta ne eivät olleet tähän tehtävään valmiita. Maailmalle Suomen ilma-alukset pääsevät ehkä parin vuoden päästä. Nato on hyväksynyt helikopterit sopiviksi operaatioihinsa, ja Hornetitkin soveltuvat operaatioihin, kunhan ohjukset on saatu asennettua käyttökun
6 / 2015 • 13 Miljardeja taivaalle Sotilaslentokoneiden hankintahinta jää kauas niiden lopullisista kustannuksista. toon. Ensimmäiset koepommitukset suoritettiin äskettäin Rovajärvellä. ilMasotaKoneilla ja muutamalla ohjuksella ei saada Suomelle koskaan kustannustehokasta torjuntavoimaa ja iskukykyä. Monien asiantuntijoiden mukaan se on saatavissa vain tykistöaseilla, vieläpä huomattavasti edullisemmin. Puolustusministeriön ylijohtaja, insinöörikenraalimajuri Jukka Juusti totesikin syksyllä 2014 Aamulehdessä: ”Puolustuskykymme on pitkälti raskaan tykistön varassa, ja ammustuotannon pysyminen omissa käsissä on tärkeää.” Suomeen hankittiin 22 amerikkalaista Lockheed Martinin raketinheitintä (M270) halvalla ja vähän käytettyinä Hollannista vuonna 2007. Ne maksoivat yhden Hornetin ostohinnan, noin 40 miljoonaa euroa. Myöhemmin niitä päivitettiin ohjuksia varten toisella 40 miljoonalla. Niiden tykistöohjukset olisivat tuoneet halvalla sen tulivoiman, jota nyt etsitään Hornetien rynnäkköohjuksilla, mutta jo sovittu ohjuskauppa USA:sta peruttiin rahapulaan vedoten keväällä 2014. Ohjusten hinta olisi ollut 100 miljoonaa euroa, jolla olisi saatu 70 ohjusta. Raketinheittimet ovat olleet varastossa kahdeksan vuotta ilman kauas kantavia tykistöohjuksia. Aseilla on tällä hetkellä vain koulutusja paraatiarvoa. hornetit pystyvät olemaan ilmassa vain lyhyen aikaa kerrallaan, kun raketinheittimet ovat toimintavalmiita 24 tuntia vuorokaudessa. Raketinheittimiä on vaikea paikallistaa ja tuhota, Hornetit ovat helposti haavoitettavissa. Raskailla raketinheittimillä halutun suorituskyvyn hinta olisi noin 200 miljoonaa euroa, kun se Horneteihin liitettynä hankintakuluineen, lisävarusteineen, ohjuksineen ja päivityksineen on noin kolme miljardia euroa. Monet upseerit ymmärsivät, että on tehty miljardien munaus ja puolustuksen kannalta ehkä korvaamattoman karkea virhe. Hornetien ohjusten hinnat riippuvat myyjän suosiollisuudesta. Yksi AGM158-ohjus maksaa Suomelle yli kolme miljoonaa dollaria ja Yhdysvaltain ilmavoimille alle miljoonan. edusKunta aloittaa Hornetit korvaavan hävittäjän hankinnan valmistelun syksyllä. Sen läpi vieminen kestää noin 10 vuotta. Korvaajaksi on esitetty viisi vaihtoehtoa. Kenraalien suosikki on amerikkalainen rynnäkköpommituksiin kykenevä F-35 Lightning II. On vain yksi pulma: miten niiden hankintaan saadaan miljardeja uutta velkarahaa? Jos päädytään F-35:een ja hävittäjien määrä pidetään samana, pelkät laiteinvestoinnit tulevat olemaan 10–20 miljardia euroa. Summa kasvaa huomattavasti, kun siihen lisätään 30 vuoden käyttökustannukset ja uudet aseet. Puolustusvoimien komentaja, Hornet-lentäjä ja entinen ilmavoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg puhui vuonna 2008 myönteisesti F-35:stä Siivet-lehdessä: ”Jos meillä yhtenä vaihtoehtona on F-35, ja jos se on silloin 60 miljoonan dollarin kone, niin meidän on hyvä tiedostaa, että sillä hinnalla yksittäisen F–35:n rasite on 2020-luvulla Suomen BKT:lle pienempi kuin yksittäisen Hornetin vastaava 1990-luvulla.” Joulukuussa 2011 Yhdysvaltain republikaanisenaattori John McCain arvosteli voimakkaasti ”maailman kalleinta asejärjestelmää”, F-35-ohjelmaa: ”F-35-ohjelma on ollut sekä skandaali että tragedia.” McCain lainasi puolustusministe riön F-35-ohjelmasta vastanneen vara-amiraali David Venletin lukuja, joiden mukaan yhden koneen hinta oli jo 156 miljoonaa dollaria. Lindbergin toivehintaan oli tullut 100 miljoonaa lisää. Sittemmin hinta on noussut vuosi vuodelta. Nyt puhutaan jo yli 600 miljoonasta dollarista yhden koneen elinkaarikustannuksina. f-35-Koneessa on ratkaisematta noin 40 vakavaa vikaa. Sitä on testattu vain vähän, ja sen todellinen suorituskyky on arvoitus. F-35 on lavetilla ilmaan nostettava tietokone, joka kuljettaa paria pommia. Voimanlähteenä sillä on pahoista vioista kärsinyt moottori, jonka hinta pelkästään on lähes sama kuin Suomeen ostetun yhden Hornetin. Koneen suurimmaksi valtiksi mainostettu häiveominaisuus, eli tutkassa havaitsemattomuus, katoaa moottorin lämmön takia. Kaiken lisäksi tutkat ovat kehittyneet niin, ettei näkymättömiä lentokoneita ole olemassakaan. Tulivoimaa hankitaan siis Horneteihin verrattuna monta kertaa kalliimmalla ja epävarmalla järjestelmällä. Kanada on suunnitellut ostavansa 65 F-35-konetta. Niiden 30 vuoden elinkaarikustannusten hinnaksi on laskettu noin 60 miljardia, reilusti Suomen yhden vuoden budjetin verran. Tämä on aika kaukana siitä kuuden miljardin euron hankintahinnasta, jonka puolustusministeriö vuosi sitten antoi lausuttavaksi puolustusministeri Carl Haglundin suuhun liittyen Suomen vastaavan kokoiseen hankintaan. Kanadan F-35-koneiden hankinta on saanut farssin piirteitä. Hallitus on ottanut hankinnan johdon asevoimilta itselleen, koska valtiontalouden tarkastusviraston raportti oli paljastanut asevoimien menettelyssä niin paljon puutteita. Yksi kuluja selvittänyt, vuonna 2014 julkaistu tutkimus otsikoitiin The Plane That Ate the Canadian Military eli Kone, joka tuhosi Kanadan asevoimat. Sen mukaan kustannuksia on virallisissa hallituksen laskelmissakin vääristelty vähintään 10 miljardia todennäköisiä pienemmiksi. Pari vuotta sitten Hollannissa käytiin kiivas väittely F35:n hinnasta. Maan entinen puolustusvoimien komentaja, ilmavoimien kenraali Dick Berlijn jäi kiinni hinnan vääristelystä. Hän oli väittänyt F35:n hinnan yli puolet halvemmaksi kuin mitä se oli. Kreikassa tarpeettomien aseiden osto vaikutti osaltaan kansantalouden ajautumiseen konkurssitilaan. Aseostot oli vääristelty valtion budjettiin, ja niihin oli otettu hui keasti lainarahaa. Korruptio-oikeudenkäynnit ovat olleet valtavia. Kreikka on nyt konkurssitilassa. Kansa näkee kurjuutta, mutta sillä on Länsi-Euroopan suurimmat ilmavoimat, 308 hävittäjää, joista käyttökunnossa on vain pieni osa. Suomen uuden hävittäjän hankintaan on virallisesti luvattu läpinäkyvyyttä. Sitä sopii toivoa. tulivoiMaa hankitaan horneteihin verrattuna Monta kertaa kalliiMMalla ja epävarMalla järjestelMällä.
teKsti ja Kuvat MiKKo sauli vastavirran viemää Vastavirta-klubi pitää yllä Pispalan boheemeja – ja anarkistisia – perinteitä. Kans aK unnan ol ohuone • Kans aK unnan ol ohuone • Kans aK unnan ol ohuone • Kans aK unnan ol ohuone • 14 • 4 / 2015 punKin viehkeisiin piirteisiin kuuluu, että jos mitään ei tapahdu, punkkarit pistävät tapahtumaan. Juuri tästä on kyse Tampereen Pispalassa sijaitsevassa Vastavirta-klubissa. ”Aloitimme reilut kymmenen vuotta sitten, kun Tampereella ei punkin saralla oikein tapahtunut mitään. Sittemmin musiikkiskaala on laajentunut punkista käsittämään käytännössä koko suomalaisen musiikin kirjon, emmekä edes halua enää pidättäytyä punkissa. Täällä on eri genrejä samalla asenteella”, kuvailee Perttu ”Piitse” Koivisto, Vastavirran puuhamies ja keikkabuukkari. Perinteisesti vaihtoehtokulttuurin värittämässä Pispalassa sijaitseva Vastavirta koostuu kahdesta osasta. Yläkerrassa sijaitsee yllätyksellisesti Yläkerraksi nimetty baari, joka on auki joka päivä. Alakerrassa puolestaan sijaitsee varsinainen klubi, joskin myös Yläkerrassa järjestetään keikkoja. ”Kun Yläkerran paikalla aiemmin sijainnut keskiolutbaari lopetti, ryhdyimme heti toimiin myös sen tilan saamiseksi. Sinne jäi niiltä ajoilta vielä vanhaa kantaporukkaa, jonka yhteiseloa vaihtoehtoväen kanssa on ollut todella hauskaa seurata. Ne kaksi maailmaa tuskin olisivat muutoin kohdanneet”, Koivisto myhäilee. vaiKKa vaihtoehtokulttuuri kukoistaa Pispalan harjulla, maailman muutoksilta sielläkään ei olla turvassa. Vastavirralle ja sen ympäristöön Musta Pispala -anarkistitapahtumaa järjestävä Sisli Piisilä kertoo, että gentrifikaatio muokkaa harjua. ”Asuinalueena tämä on mennyt gentrifikaation myötä alaspäin”, hän sanoo. Ensimmäinen Musta Pispala järjestettiin kymmenen vuotta sitten. Tapahtuma on sittemmin paisunut. Ohjelmasta löytyy nykyään jokaiselle jotakin. ”Mustaan Pispalaan kuuluu keikkoja, toiminnallisia työpajoja ja teoreettisempia seminaareja. Täällä on myös käynyt paljon ihmisiä ympäri maailmaa kertomassa omista kokemuksistaan.” Toiminnallisilla työpajoilla Piisilä viittaa esimerkiksi ensiapukursseihin. Onpa harjua mukailevan Pispalan valtatien varressa nähty myös hiustyöpaja. ”Sellainen on luvassa tänäkin vuonna”, hän lupailee. piisilän mukaan nyky-Pispalaa leimaa syvä elintasokuilu. Alueella asuu hyvin rikkaita ja hyvin köyhiä ihmisiä. Tamperelaisittain pispalalaiset äänestävät kokoomusta poikkeuksellisen innokkaasti elleivät jopa innokkaimmin. ”Ongelmia ympäristön kanssa ei silti ole Mustassa Pispalassa syntynyt. Jotain pientä kärhämää on naapuruston kanssa ollut, mutta ne ovat yksittäistapauksia. Toisaalta voi miettiä, pitäisikö asua toisessa paikassa, jos ei yhteisöllisessä kaupunginosassa kestä yhtä viikonloppua pientä meteliä”, Piisilä sivaltaa. ”Toki kymmenessä vuodessa on myös opittu paljon tapahtuman järjestämisestä. Nykyään liikkeellä ollaan hyvissä ajoin eikä viime tingassa kuten
6 / 2015 • 15 vastavirran viemää Vastavirta-klubi pitää yllä Pispalan boheemeja – ja anarkistisia – perinteitä. vastavirta pispalan valtatie 39, taMpere tuoppi: 5 euroa (0,5l) Biisi: Who – let's see action ilmianna olohuoneesi! ideat@v oima.fi ennen oli tapana.” Sekä Piisilä että Koivisto manailevat median hiljaisuutta Pispalan kulttuuritapahtumista. ”Sen olemme jo oppineet, että Aamulehti ei meistä ainakaan mitään positiivista kirjoita”, Piisilä sanoo. ”Kun järjestimme vapaaehtoisvoimin juhannustapahtuman Pispalaan, sitä ei noteerattu millään tavalla, vaikka samaan aikaan Aamulehti hehkutti pitkät pätkät kaupunkijuhannusta. Vaikuttaa siltä, että kannustusta on tässä mielessä turha odottaa”, Koivisto jatkaa. Piisilä kiittelee Vastavirtaa yhteistyöstä Mustan Pispalan järjestämisessä. ”Tämä on ollut hyvä paikka järjestää keikkoja. Meillä on ollut myös bändityöpajoja, joissa syntyneet bändit ovat sitten soittaneet illalla keikan vastavirralla.” Musta Pispala Tampereella 10.–12.7.2015. PLACEBOUK \ BERES HAMMONDJAM BIG K.R.I.T.USA \ BEARDYMANUK BASTILLEUK \ CHARLI XCXUK \ GHOSTSWE ANGUS & JULIA STONEAUS \ SUNN)))USA TOM ODELLUK \ SÓLSTAFIRISL + MORE ENSIMMÄISTÄ KERTAA SUOMESSA! Joensuu 17.-19.7.2015 ilosaarirock.? @ilosaarirock Su 19.7. Liput: 2 pv 98 € Premium 2 pv 151 € 1 pv 32/69 € Ennakkomyynti: Tiketti \ Lippupiste
16 • 6 / 2015 elokuvateatterin, joka pystytetään Kivinokkaan. Luvassa on lyhäreitä, lastenelokuvia sekä ennakkonäytös kotimaisesta pitkästä elokuvasta, jonka nimi selviää vasta leffaillassa. www.facebook.com/ events/1054509984577857/ Machine soul 22.8. klo 21, Ääniwalli, Helsinki Kotimaisesta elektronisen musiikin maisemasta ja tekijöistä kertova dokumentti saa ensi-iltansa tapahtumassa, jossa kuullaan tietenkin myös elokuvan aiheena olevaa musiikkia. Kirjallisuus päätaloviiKKo 29.6.–5.7., Taivalkoski Kalle Päätalon synnyinmaisemissa järjestettävässä tapahtumassa on kotiseutuohjelmaa sekä näyttely kirjailijan ammattiurasta rakennusalalla. Pääosassa on kuitenkin kirjallisuus. www.paataloseura.fi Kirjallisuuspiiri 2.7. klo 18–19.30, Hinttala, Nokia Nokian kirjaston lukupiirissä keskustellaan heinäkuussa Juha Hurmeen kirjasta Nyljetyt ajatukset. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. volter Kilpi Kustavissa 15.–19.7., Kustavi Tänä vuonna kirjallisuustapahtuman teema liittyy lapsiin. Heitä käsitellään kaunokirjallisuuden aiheena. www.vkkustavissa.fi pentinKulMan päivät 26.7.–2.8., Urjala Perinteikäs kirjallisuustapahtuma järjestetään jo 38. kerran, nyt teemalla Tuntemattomat matkalla. Teeman kautta pohditaan muun muassa kotimaisen kirjallisuuden menekkiä ja merkitystä ulkomailla. www.pentinkulmanpaivat.fi Kirjan vuosi -KirjoitusKilpailu 31.7. saakka Täysi-ikäiset kirjoittavat voivat osallistua kisaan runoilla tai runolla ja novellilla. Aiheet ja säännöt löytyvät kisan nettisivuilta. huutomerkki.fi/pohjois-pohjanmaan-kirjoittajat-r-y-n-kirjoituskilpailu runoviiKKo 12.–16.8., Lahti Tämänkertaisen tapahtuman teemana on Runouden ulottuvuuksia. Teema näkyy niin tapahtuman vieraissa kuin sen klubeilla ja työpajoilla. www.runomaraton.com/etusivu KoKeellisen Kirjallisuuden ilta 24.8., Lavaklubi, Helsinki Kirjallisuuslehti Tuli & Savu esittelee iltamassa neljä runoilijaa: Karri Kokon, Mari Kosken, Olli-Pekka Tennilän ja Mari Laaksosen. Runoesitysten välissä keskusteluja vetää lehden päätoimittaja Tiina Lehikoinen. MusiiKKi Mental alasKa suMMer jaZZ 8.7. klo 19–22, Vapaan taiteen tila, Helsinki Tanskalainen saksofonisti Mette Rasmussen ja Suomessa useaan otteeseen vieraillut amerikkalaisrumpali Chris Corsano tuovat intensiivisen jazzduonsa Helsinkiin. puntala-rocK 24.–26.7., Lempäälä Perinteiseen punkjuhlaan saapuvat muun muassa amerikkalainen M.D.C. ja espanjalainen Una Bèstia Incontrolable. Suomea edustavat ainakin Lapinpolthajat, Kohti tuhoa ja Pax Americana. www.puntala-rock.net cats on fire 23.7., Loose, Helsinki Kaksi ja puoli vuotta sitten viimeksi Suomessa keikkaillut pop-bändi palaa konserttilavoille uuden ja vanhan materiaalin kera. Lauteet lämmittää bändi Barry Andrewsin disko. lprhc fest 31.7.–1.8., Lappeenranta Etelä-Karjalan suvea sulostuttaa joukko kitaravetoisen vaihtoehtomusiikin tekijöitä. Heidän joukossaan ovat muun muassa Särkyneet, M.O.R.A. ja Anal Thunder. www.lprhcfest.com veronica vasicKa 31.7., Kaiku, Helsinki Radiotoimittaja, valokuvaaja, levymoguli ja dj saapuu New Yorkista Helsinkiin hellimään paikallisten korvia minimal wave -genren musiikilla. the julie ruin 12.8., Kuudes linja, Helsinki Riot grrrl -pioneeri Kathleen Hanna tuo yhtyeensä vihdoin Suomeen viime vuodelle buukatun keikan peruunnuttua. thejulieruin.com teatteri ja taide ars auttoinen 9.8. saakka, Auttoinen Nykytaiteen ja -muotoilun kesänäyttely kokoaa jälleen joukon taiteilijoita vanhan kyläkoulun katon alle. Mukana ovat muun muassa Teemu Mäki, Vappu Rossi ja Annika Dahlsten. www. auttoinen.fi aKtivisMi Musta pispala 10.–12.7., Tampere 10 vuotta täyttävällä vastakulttuurifestivaalilla on tänä vuonna esillä erityisesti ympäristöteema, mutta musiikki ja muu kulttuuri ovat vahvasti mukana. paX piKniK 10.7. ja 6.8., Kaisaniemen puisto, Helsinki Sadankomitea järjestää kaikille avoimia, rentoja keskustelupiknikejä, joiden aiheet eivät ole kuitenkaan leppoisia. Heinäkuussa puhutaan Ukrainasta ja Euroopan turvallisuudesta ja elokuussa ydinsodan uhasta. antifasistinen futisturnaus 18.7. klo 11, Toinen linja, Helsinki Rasismille, seksismille ja homofobialle punaista korttia näyttävään futisturnaukseen saavat osallistua kaikki taidoista riippumatta. Viisihenkiset joukkueet voivat ilmoittautua etukäteen osoitteeseen varishelsinki@riseup.net. varisverkosto.net creative tiMe suMMit 11.–12.8., Kino Engel, Helsinki Elokuvateattereissa nähdään valkokankaalta suorana lähetyksenä nykytaidekonferenssin keskusteluja Venetsian taidebiennaalin päänäyttelyn teemoista sekä taiteen ja yhteiskunnan suhteista. www.facebook.com/ events/957466130964790 suurprotesti 22.8., Rautatientori, Helsinki Sitoutumaton kansanliike on järjestämässä suurmielenosoitusta hallituksen kurjistavaa politiikkaa vastaan. Lisätietoja löytyy tapahtuman FB-sivuilta. www.facebook.com/ events/372621466266981 eloKuva oopperan KuMMitus 6.8. klo 21, State, Tampere Vuonna 1925 valmistunut mykkäelokuva saa esityksen, jota säestävät livenä harmonikkataiteilija Samuli Jokinen ja pianisti Mikko Tuominen. Kauhuelokuvan on ohjannut Rupert Julian. Kino tapiola – 5 ja 60 v. 14.–20.8., Tapiola, Espoo Vuonna 1955 alun perin avattu elokuvateatteri heräsi uudelleen eloon vuosikymmenen alussa. Sen kunniaksi elokuvateatteria juhlitaan viikon ajan tietenkin elokuvien voimalla. kinotapiola.fi espoo cine 21.–30.8., Tapiola, Espoo Perinteisen elokuvafestivaalin päävieraaksi saapuu brittiohjaaja Peter Greenaway uuden elokuvansa Eisenstein in Guanajuato kanssa. Festivaalin koko ohjelmisto julkistetaan elokuun alussa. www.espoocine.fi KinoKivinoKKa 22.8., Kivinokka, Helsinki Pyörällä ja kävellen saavuttaa yhden illan seitseMän sisKoa 4.7.–14.8., Mustikkamaa, Helsinki Ylioppilasteatterin kesänäytelmän alaotsikko kuuluu Ja sitten me ryypättiin. Aleksis Kiven klassikkoteosta mukailevan näytelmät siskokset ovat kasvaneet Jukola-baarissa. www.ylioppilasteatteri.fi urB 2015 30.7.–9.8., Helsinki Skeittiramppeja, performansseja ja Discorituaali. Vuosittainen urbaanin taiteen festivaali levittäytyy Kiasmasta galleria Sorbukseen ja Stoasta Ruskeasuon liikuntahalliin ja esittelee alakulttuureja, taidetta ja niiden kohtaamisia. www.kiasma.fi/nayttelyt-ja-ohjelmisto/ kiasma-teatteri/urb-15 handMade politics 4.–31.8., Titanik-galleria, Turku Feminismi, seksuaalinen tasa-arvo ja maahanmuuttopolitiikka ovat teemoja, jotka on kudottu, kääritty ja kirjottu näyttelyn töihin. Näyttelyn taiteilijat tulevat Suomesta, Ruotsista, Australiasta ja Meksikosta. www.titanik.fi Grey cuBe festival 22.8., Korkeasaari, Helsinki Tyhjillään ollut Karhulinna pääsee nykytaiteen tapahtumapaikaksi. Eläintarhan tematiikasta innoitusta hakeneiden teosten joukossa on niin ääniteoksia kuin esityksiä. www.facebook.com/greycubegalleriat WunderBar! 26.8., 27.8. ja 29.8., Ateneum-sali, Helsinki Osana Juhlaviikkojen ohjelmaa Helsingissä esitetään Riikka Pulkkisen tekstiin perustuva ja Lotta Wennäkosken säveltämä pienoisooppera, joka alkaa 1980-luvun lopulta Berliinistä ja matkaa läpi vuosikymmenten. www.helsinginjuhlaviikot.fi/tapahtuma/wunderbar ruoKa ja talous street food thursday 2.7. ja 6.8., Teurastamo, Helsinki Katuruokatapahtumaa vietetään Teurastamolla kerran kuussa vaihtuvin tarjoiluin. Heinäkuussa tarjolla on muun muassa kimchiä, elokuussa puolestaan currywurstia. suuret oluet, pienet paniMot 22.–25.7., Rautatientori, Helsinki Yli 10 vuoden ajan järjestetty olutfestivaali esittelee pienpanimoiden tuotteita. Helsingin keskustassa pääsee neljän päivän aikana maistamaan yli sataa panimotuotetta. www.suuretoluet.fi/helsinki veGaaniliitto Kaikkialla Kasvisperäiselle ruokavaliolle omistautunut liitto toimii paikallisesti ja ruohonjuuritasolla. Vapaaehtoistoiminta on aloitettu viime aikoina muun muassa Kouvolassa ja Hämeenlinnassa. Vapaaehtoistoiminnasta ja ruokavaliosta saa lisätietoja liiton sivuilta. vegaaniliitto.fi voiMa suosittelee The Julie Ruin 12.8. M.D.C. Puntalassa 24.–26.7. Olli-Pekka Tennilä 24.8. Peter Greenaway Espoo Cinéssä
6 / 2015 • 17 voiMa suosittelee Koonnut Kaisu Tervonen Seitsemän siskoa 4.7.–14.8. Cats on Fire 23.7. vastarinnan kesä Heinäkuun alussa marssitaan valtionyhtiön öljynporaushanketta vastaan. Me suoMalaiset usein ylpeilemme puhtoisella menneisyydellämme. Ei ole taakkana siirtomaahistoriaa tai orjaplantaaseja. Me emme kyykytä pieniä, olemmehan itsekin sellaisia. Hanna Nikkasen mainio tietoteos Viaton imperiumi (Into Kustannus 2010) esitteli kuitenkin joukon suomalaisyrityksiä, joiden meno ei ole ollut ihan niin puhtoista. Nokia rakensi televalvontaverkkoa Iranin hallitukselle ja metsäteollisuus lanasi sademetsät. Nikkasen listalta puuttui monen muun ansaitsevan ohella Arctia Shipping. Suomen valtion omistama firma pyörittää maamme jäänmurtajalaivastoa ja on katsonut asiakseen osallistua arktisten alueiden öljynporauksen edistämiseen. Monitoimimurtajat Nordica ja Fennica ovat jo Yhdysvalloissa valmiina Shellin erittäin riskialtista porausoperaatiota varten. Edellisellä yrityksellä, vuonna 2012 Shellin öljynporauslautta irtosi hinauksesta siirtymävaiheessa kovan tuulen takia ja ajautui rantakivikkoon. Mikäli alueella tapahtuisi onnettomuus josta seuraisi öljyvahinkoja, olisi vahingontorjunta käytännössä täysin mahdotonta. tässä Kohdassa monet tietysti sanovat, että ”jos emme me, niin sitten jotkut muut”. Arktisilla alueilla operoimiseen kykeneviä murtajia ei maailmassa kuitenkaan ole liikaa. Esimerkiksi ruotsalainen Oden ei ole omistajansa tekemän arvovalinnan takia käytettävissä arktisessa öljynporauksessa. Seatlessa järjestettiin kesäkuussa mielenosoitus, jossa haitattiin pohjoiseen matkalla olleen öljynporauslautta Polar Pioneerin etenemistä kajakkirintamalla. Ele oli tietenkin vahvasti symbolinen: Polar Pioneerin uppouma on noin 40 000 tonnia, normaali retkikajakki painaa ilman melojaa parikymmentä kiloa. Mukana tuota symbolista elettä tekemässä oli myös suomalaisaktivisti Olli Vuokko. Suomessa ei ole tarjolla öljynporauslauttaa blokattavaksi, mutta Greenpeace on jo järjestänyt kajakkikurssitusta kiinnostuneille. Perjantaina 3. heinäkuuta järjestettävään suurmielenosoitukseen voi kuitenkin osallistua myös kuivin jaloin. Kulkue siirtyy jalkaisin kohti Katajanokkaa ja Arctia Shippingin konttoria. Samalla kelluva mielenosoitus saartaa konttorin meren puolelta. jari taMMinen Pelasta Arktis – Meidän murtajat irti ilmastotuhosta! -mielensoitus 3.7. klo 14.30 alkaen. Kokoontuminen Helsingin Kansalaistorilla Eduskuntataloa vastapäätä. curious shell no. Audrey Siegel, musqueam-intiaaniaktivisti, vastusti Polar Pioneerin etenemistä kumiveneen kyydistä kesäkuussa.
Helsingin aikuislukiossa voit suorittaa peruskoulun tai lukion, kirjoittaa ylioppilaaksi tai opiskella vain yhtä ainetta kuten tietotekniikkaa tai espanjaa. Aikuislukio on avoin kaikille koulutaustasta riippumatta. Oppitunnit ovat iltaisin, ja tarjolla on myös useita verkkokursseja. Ilmoittaudu kursseille nyt! Tarkemmat ilmoittautumisajat osoitteesta www.helsinginaikuislukio.? Tervetuloa opiskelemaan! www.helsinginaikuislukio.fi Keskustan toimipiste Itä-Helsingin toimipiste Mäkelänrinteen toimipiste Kalevankatu 8–10 Kajaaninlinnantie 10 Mäkelänkatu 47 KESKI-POHJANMAAN KANSANOPISTO Ylitetään itsemme yhdessä! Laulua, Teatteria & Tanssia www.kpopisto.fi LAULULINJA 43ov TANSSILINJA 43ov MUSIIKKITEATTERILINJA 43ov Lisähaku 28.7.2015 saakka! Vielä ehdit hakea! Tuusulanjärven kulttuurimaisemassa opiskelet ja inspiroidut taideja kulttuurialojen koulutuksissa. Pekka Halosen akatemia Kuvataiteen ja visuaalisen viestinnän linja Koulutuksessa saat monipuolisen kuvan kuvataiteen ja visuaalisen viestinnän perusteista. Ajankohta: 07.09.2015 29.04.2016 Kuvataiteen syventävä linja Tarkoitettu taiteen perusopetusjakson työväenja kansalaisopistoissa käyneille tai muille edistyneille tekijöille. Ajankohta: 24.08.2015 11.12.2015 Teemallinen kuvataiteen linja Opintojakso on tarkoitettu perusvalmiudet jo hankkineille kuvataiteen tekijöille ja harrastajille. Ajankohta: 11.01.2016 08.04.2016 Lisätiedot ja hakeminen: www.keuda.fi/kansanopisto Keuda, Pekka Halosen akatemia Kansanopistontie 60, 04380 Tuusula Puhelin: (09) 273 81 Seurakuntaopisto Musiikkilinja Musiikkilinja tarjoaa mahtavan ponnahduslaudan eteenpäin, jos haaveilet esiintymisestä, omien kappaleiden säveltämisestä, paremmasta soittotaidosta tai musiikkialan ammatista. Ajankohta: 31.8.2015-27.5.2016 Draamaja musiikkikasvatuslinja Oletko kiinnostunut draamasta ja musiikista kohtaamisen, kasvatuksen ja vuorovaikutuksen välineenä? Koulutuksesta saat työtapoja, jotka antavat rikkaan kokemuspohjaisen tietotaidon erilaisiin oppimisja ohjaustilanteisiin. Ajankohta: 31.8.2015-27.5.2016 Koulutuspaikkana ETOS Esittävän taiteen osaamiskeskus Seurakuntaopiston Järvenpään kampuksella. Lisätiedot ja hakeminen: www.seurakuntaopisto.fi/etos Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää Puhelin. 0207 76 4000 Tule oppimaan luovasti
VALOKUVAUS SARJAKUVATAIDE ANIMAATIO HAKU NYT WWW.MUURLANOPISTO.FI Muurlantie 365, 25130 Muurla toimisto@muurlanopisto.fi p. (02) 728 1500 facebook.com/lahdenkansanopisto (03) 878 10 Kuva: T uuli Ojala Tiedonhaluisille! Avoimessa yliopistossa voit opiskella Turun yliopiston opintoja pohjakoulutuksestasi riippumatta. Opintoja järjestetään Turussa, Porissa ja yhteistyöopistoissa eri puolilla Suomea. Verkko-opintoja voi suorittaa täysin etäopiskeluna. Tutustu! www.utu.fi/avoin puh. 02 333 6424 avoin@utu.fi • Mediatutkimus • Tulevaisuudentutkimus • Poliittinen historia • Psykologia • Tietojenkäsittelytieteet • Kasvatustieteet • Historia • Taidehistoria • Kulttuurihistoria • Tähtitiede • Ympäristötiede • Maantiede • Biologia ym. y l i o p i s t o k a i k i l l e ROCKIA, TEATTERIA, MASKEERAUSTA, MUSIIKKITEKNOLOGIAA JA Hak u käy nniss ä! KATSO LISÄÄ: www.vsko.fi tai soita: 050 913 4656 MUSIIKKIKASVATUSTA
20 • 6 / 2015 Synkkä, synkempi, hallitusohjelma edellisessä KoluMnissani (Voima 4.5.2015) laadin varsin synkän ennusteen uuden hallituksen talouspolitiikasta. Ennuste meni pieleen: talouspolitiikan osalta hallitusohjelma on synkempi kuin olisin ikinä osannut odottaa. Ensinnäkin, julkista taloutta tullaan seuraavan neljän vuoden aikana tasapainottamaan, ei ainoastaan pääasiallisesti vaan kokonaan menoleikkausten avulla, kokonaisveroaste kun ei hallitusohjelman mukaan saa nousta tällä vaalikaudella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että verotuksessa tapahtuvat muutokset ovat nollasummapeli. Nettomääräisesti veromuutoksista ei ole odotettavissa lainkaan vetoapua julkisen talouden tasapainottamiseen. Toiseksi, suhteettoman suuri osuus menoleikkauksista kasautuu kaikkein köyhimpien niskaan. Tämä ei ole arveluttavaa ainoastaan moraalisesta vaan myös taloudellisesta näkökulmasta. Kuten kokemukset 1990-luvun alun lamasta ovat osoittaneet, yhteiskunnan heikoimpiin kohdistuvilla leikkauksilla on varsin pitkäkestoiset seuraukset, jotka saattavat lopulta osoittautua yhteiskunnalle varsin kalliiksi. Esimerkiksi huostaanottojen määrän jatkuva kasvu on suoraa seurausta rajuista leikkauksista, joita 1990-luvun lamavuosina tehtiin lastensuojelun ja nuorisotyön ennaltaehkäiseviin palveluihin. KolManneKsi: hallitus aikoo rokottaa myös koulutusta erityisen ankaralla kädellä, liki 600 miljoonalla eurolla. Vaikka hallitus puhuisi kuinka kauniisti koulutussektorin ”tehokkaammasta” organisoinnista, on täysin selvää, ettei tämän suuruusluokan säästöjä ole mahdollista toteuttaa koulutuksen laadun siitä kärsimättä. Ja eikö juuri korkeatasoisen koulutuksen pitäisi olla Suomen tärkein kilpailuvaltti siinä kaikkien sodassa kaikkia vastaan, jota globalisaatioksi sanotaan? Neljänneksi, hallituksen työllisyyspolitiikka – jos sellaisesta voi puhua – keskittyy itsepintaisesti työvoiman tarjonnan lisäämiseen, vaikka huomattavasti suurempi ongelma on tällä hetkellä työvoiman kysynnän riittämättömyys. Työvoiman tarjonnan lisääminen tilanteessa, jossa työvoimalle ei löydy kysyntää, tarkoittaa entistä kor keampaa työttömyyttä. Etenkin jos työmarkkinoille tulevat työnhakijat ovat entistä heikommin koulutettuja. Työttömyys maksaa jo nyt julkiselle taloudelle nelisen miljardia euroa vuodessa. hallitusohjelMa on epäoikeudenmukainen ja monelta osin myös ristiriidassa keskeisimmän tavoitteensa, julkisen talouden tasapainottamisen kanssa. Näin ollen on täysin mahdollista, että meillä on neljän vuoden päästä paitsi paljon nykyistä eriarvoisempi myös nykyistä velkaantuneempi yhteiskunta. christer lindholM rahan voiMa Kirjoittaja on taloustieteilijä ja vap aa kolumnisti. Etelän vegaanit matkasivat Sodankylään, jossa tarjolla oli muun muassa perunaa foliolla. sodankylän elokuvajuhlat on fantastinen tapahtuma. Mutta vegaanit eivät ole ruoan ääressä juhlineet. Olen jo vuosia kuullut festareiden vapaaehtoisten tuskastuttavista herne-maissi-paprikakokemuksista. Vieraille suunnattujen ruokakojujen soijanakeiksi on puolestaan valikoitunut se ainoa eläinperäinen, kananmunainen ja epäilyttäviä yhteyksiä Israelin laittomiin siirtokuntiin sisältävä nakki. Vegesaatio hivuttuu kuitenkin pikkuhiljaa Lapin festarikeittiöihin. Vuosi sitten festariteltan valikoimiin oli saatu ”vegesämpylöitä”, joiden välissä on margariinia, kurkkuviipale, tomaattia ja salaatinlehti. Senkertaisen reissun kulinaarinen huipennus oli kuitenkin hetki, jolloin Pubiteltan äkäinen myyjä koetti myydä minulle ”täysin vegaanista” uuniperunaa alennettuun erikoishintaan neljällä eurolla. Naisen ojentamassa ”annoksessa” oli perunan lisäksi ainoastaan foliota. Siihen hommaan en lähtenyt. ElokuvajuhliEn omien ravintoloiden lisäksi juhlijoita palvelevat tietysti paikalliset ravintolat. Siinä vaiheessa, kun tofut olivat jo loppuneet paikkakunnan S-marketista ja festareiden ajaksi pystytetyt kojut koettivat myydä s ketsuppi mössöä kauppa reissuja