• 4/2015 toukokuu | fifi.voima.fi MUKANA KIRKON ULKOMAANAVUN LIITE Kannabis • iKea • PunK Marokon raivo el Haqed
• Oik eude t ohjelmamuut oksiin pidät et ään. www.provinssi.fi 2 päivän liput alk. 78 €
• Oik eude t ohjelmamuut oksiin pidät et ään. www.provinssi.fi 2 päivän liput alk. 78 €
• Tämä on tositarina maasta, jossa poliisit ja sotilaat voivat tehdä mitä tahansa. Maasta, johon suomalaiset matkustavat rantalomalle. Maasta, jossa mielivalta kukoistaa ja raaka kidutus on yleistä. Tätä tarinaa et halua lukea. Helmikuisena keskiviikkona vuonna 2011 Miriam Isaura López Vargas vei lapset kouluun Ensenadassa, Baja Californian osavaltiossa Meksikossa. Kotimatkalla kaksi siviilipukuista sotilasta pidätti 27-vuotiaan perheenäidin ja vei läheisen Tijuanan kaupungin sotilastukikohtaan. Miriam oli pidätetty nimettömän vihjeen perusteella epäiltynä huumeiden hallussapidosta. Sotilastukikohdassa vietetyn viikon aikana Miriam Lópezia kidutettiin. Hänelle annettiin sähköiskuja, häntä tukehdutettiin ja pidettiin kivuliaissa asennoissa. Hänet raiskattiin kolme kertaa. Sotilas viilsi haavan hänen ranteeseensa ja uhkasi leikata koko käden irti. Miriamille näytettiin tuoreita kuvia lapsista ja puolisosta, kadulla salaa kuvattuja. Hänelle kerrottiin, että perhe olisi seuraavana vuorossa, jos hän ei suostuisi yhteistyöhön. Miriamille osoitettu oikeus avustaja oli paikalla osassa kuulusteluista, mutta se ei estänyt kidutusta. Ainoa tapa saada ”tunnustus” Kidutus on räjähtänyt käsiin Meksikossa – ja poliisit ja sotilaat joutuvat siitä vastuuseen vain äärimmäisen harvoin. Kidutus rehottaa, sillä oikeusjärjestelmä epäonnistuu kaikilla tasoilla. Poliiseilla ja sotilailla on kova paine saada huumerikollisuus kuriin, keinolla millä hyvänsä. Niinpä he käyttävät laajasti hyväksyttyä kidutusta saadakseen pidätetyiltä ”tunnustuksia” ja todistajanlausuntoja. Meksikon kansalliselle ihmisoikeuskomitealle raportoitujen kidutustapausten määrä nousi vuodesta 2003 vuoteen 2013 yli 600 prosenttia. Vähättely ja puutteelliset tutkinnat Viranomaiset syyttäjistä terveydenhuollon ammattilaisiin ja jopa ihmisoikeuselimiin vähättelevät kidutuksen uhrien kertomuksia ja heidän laatimiaan valituksia kidutuksesta. Lääketieteelliset tutkimukset kidutuksen uhreille eivät täytä kansainvälisiä standardeja. Tutkimukset tehdään usein niin ala-arvoisesti ja myöhään, että uhrin on niiden perusteella mahdotonta todistaa joutuneensa kidutetuksi. Vähättely ja puutteelliset tutkinnat Viranomaiset syyttäjistä terveydenhuollon ammattilaisiin ja jopa ihmisoikeuselimiin vähättelevät kidutuksen uhrien kertomuksia ja heidän laatimiaan valituksia kidutuksesta. Lääketieteelliset tutkimukset kidutuksen uhreille eivät täytä kansainvälisiä standardeja. Tutkimukset tehdään usein niin ala-arvoisesti ja myöhään, että uhrin on niiden perusteella mahdotonta todistaa joutuneensa kidutetuksi. Kiduttajat hyvässä turvassa Kiduttajat eivät juuri koskaan saa rangaistusta teoistaan, vaan kidutus on yleisesti hyväksyttyä. Syyttäjät jättävät usein kidutukseen liittyvät syytteet nostamatta. ”Emme aio taistella hallitusta vastaan, sillä se rahoittaa meitä. En aio taistella poikasi puolesta, ” totesi eräs yleinen syyttäjä äidille, joka hakee oikeutta kidutuksen uhreiksi joutuneille lapsilleen. Vuosina 2010–2013 yksikään yli 7000:sta Meksikon kansalliselle ihmisoikeuskomitealle tehdystä ilmoituksesta ei johtanut tuomioon kiduttajalle. Yksikään. Yli seitsemästätuhannesta. ”Vitun siirtolainen, josta kukaan ei välitä” Kaikilla pidätetyillä ei ole yhtä suuri todennäköisyys joutua kidutetuiksi. Kidutetuiksi joutuvat todennäköisimmin ”helpot uhrit”, ihmiset, joilla on heikoimmat mahdollisuudet puolustaa oikeuksiaan. Tyypillisesti viranomaiset kiduttavat johonkin vähemmistöön kuuluvia ihmisiä ja paperittomia siirtolaisia. Vuonna 2013 meksikolaispoliisit kiduttivat paperitonta hondurasilaissiirtolaista raa’asti Saltillossa, Coahuilan osavaltiossa. ”He kertoivat tappavansa minut, sillä olen ’vitun siirtolainen, josta kukaan ei välitä’.” Kidutuksen uhrit ovat useimmin miehiä, mutta myös naisia ja lapsia kidutetaan. Tukehduttaminen, sähköiskut ja raiskaukset Kidutus on samanlaista ympäri Meksikon. Tukehduttamista muovipussilla tai hukuttamalla veteen, hakkaamista nyrkein tai aseen perällä, sähköiskuja ja tappouhkauksia. Valeteloituksia ja tuskallisissa asennoissa seisottamista. Chilikastikkeen kaatamista sieraimiin. ”Kenkäni riisuttiin ja jalkani laitettiin vesiastiaan. Sitten veteen laitettiin sähköjohtoja, sitä jatkui tunteja… he laittoivat sähköjohtoja kiveksiini… Tuntui että he aikovat tappaa minut… En kestänyt enää, vaan allekirjoitin [tunnustuksen] silmät sidottuina. En vieläkään tunne oikean käteni sormia,” kertoo armeijan Tijuanassa, Baja Californian osavaltiossa vuonna 2009 kiduttama mies. Raiskaus ja muu seksuaalinen väkivalta on yleinen tapa kiduttaa. Sekä naisia että miehiä kidutetaan raiskaamalla, mutta miehet vain harvoin kertovat jälkikäteen joutuneensa seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Chihuahuan osavaltiossa vuonna 2010 pidätetty nuori mies kertoo: ”Poliisi veti shortsini alas ja tarttui sukuelimiini. Kuulin, kuinka toinen poliisi käski hänen ’vetää hanskat käteen’. Tunsin, kuinka hän koskee sormellaan peräaukkooni. Sitten toinen poliisi työnsi aseensa pakaroideni väliin ja yritin estää häntä työntämästä sitä sisälleni puristamalla pakaroitani yhteen.” Myös läheisten kiduttamisella uhkaillaan ”tunnustuksen” saamiseksi. Viranomaisten vuonna 2011 Mexico Cityssä kiduttama mies muistelee: ”He kertoivat myös äitini olevan pidätettynä ja kidutettavana. ’En usko, että äitisi kestää tätä [hakkaamista]. Jos hän jää tänne, hän lähtee lopulta jalat edellä.’” Saako Miriam oikeutta? Miriam Lópezia kidutettiin, sillä hänen haluttiin allekirjoittavan ”tunnustuksen” omasta ja muiden pidätettyjen osuudesta huumekauppaan. Viikon kuluttua hänet siirrettiin pidätyskeskukseen Mexico Cityyn. Yli seitsemän kuukauden kuluttua pidätyksestä syytteistä luovuttiin ja hänet vapautettiin. Todisteita hänen syyllisyydestään ei ollut. Miriam taistelee yhä yhdessä paikallisen ihmisoikeusjärjestön kanssa saadakseen oikeutta: kidutukseen syyllistyneet on saatava oikeuden eteen. Ensimmäinen valitus hänen kokemastaan kidutuksesta jätettiin kansalliselle ihmisoikeuskomitealle jo silloin, kun hän vielä oli pidätettynä. Tutkinta on ollut ala-arvoista. Se on sisältänyt esimerkiksi persoonallisuustestejä, jotka ovat pyrkineet kyseenalaistamaan Miriamin luotettavuutta todistajana. Virallinen lääketieteellinen tutkimus tehtiin puolitoista vuotta sen jälkeen, kun Miriam oli valittanut kidutuksesta yleiselle syyttäjälle. Puolen vuoden kuluttua Miriamille kerrottiin, että asiantuntijat eivät olleet havainneet fyysisiä tai henkisiä merkkejä kidutuksesta. Kiitos, että luit tämän tarinan loppuun. Tiedät mitä tehdä. Miriamin on saatava oikeutta. Tätä tarinaa et halua lukea . . ”Emme aio taistella hallitusta vastaan, sillä se rahoittaa meitä” Meksikolainen yleinen syyttäjä Vetoa Miriamin puolesta Meksikon yleiseen syyttäjään. Vaadi kidutuksen uhreille puolueetonta ja riippumatonta oikeuslääketieteellistä tutkintaa. Lähetä tekstiviesti VETOAN MIRIAM ETUNIMESI SUKUNIMESI numeroon 16499. Hinta 0,90€ (sis. alv). Vetoomus toimii Soneran, DNA:n Elisan, Kolumbuksen, Saunalahden ja TeleFinlandin liittymillä. Tue Amnestyn työtä: amnesty.fi/lahjoita tai FI76 8000 171 005 4397 / Danske Bank Keräyslupa: POL-2014-5928. 1.1.2015-31.12.2016, koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. .fi
• Ba Cissoko (GUI/FRA) Lauantaina 23.5. klo 15.00 Wu Lf v on G a ude cker Aziza Brahim (ARG/ESP/ESH) Lauantaina 23.5. klo 16.50 Gui LL em m oreno Mashrou' Leila (LIB) Sunnuntaina 24.5. klo 14.40 r aymond Gemma ye L Runsaasti asiaohjelmaa, satoja kansalais järjestöjä ja 60 katukeittiötä. Koko ohjelma: maailmakylassa.fi #maailmakylassa | #MK2015 Pääpartnerit: Tapahtumaa tukevat: opetusja kulttuuriministeriö sekä Helsingin kulttuurikeskus Vapaa pääsy! Maailmanparannus ei vaadi ihmetekoja
• ilmoitus Toukokuun merkkiTuoTTeeT Millainen on Venäjä vallan kulissien takana? Uutuuskirja tarjoaa perusteellisen ja monipuolisen läpileikkauksen nyky-Venäjään. Teoksessa tarkastellaan Venäjän taloutta, politiikkaa, hyvinvointia, kulttuuria ja ulkopolitiikkaa viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Millaista on elämä nyky-Venäjällä? Kapinoiko keskiluokka? Mihin nuoriso uskoo? Hukkuuko Venäjä vodkaan? Markku Kivinen & Leena Vähäkylä (toim.): Venäjän palatseissa ja kaduilla www.gaudeamus.fi Rakkaus on aiheena kenties maailman vanhin, mutta mikä on rakkauden rooli suvaitsevaisuudessa, kunnioituksessa, arvonannossa ja hyväksynnässä? Uudenlaiset parisuhteet ja monikulttuurisuus ovat nostaneet rakkauden yhteiskunnalliseksi puheenaiheeksi. Mitä rakkaus oikeastaan on, ketä saa rakastaa ja onko rakkaus aina epäitsekästä? Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme rakkaudesta? Risto Saarinen: Oppi rakkaudesta www.gaudeamus.fi Carol Kiriakos & Kimmo Svinhufvud: Tohtoritakuu: Opas jatko-opiskelijalle ja tutkijalle svh. 42,40 € TARJOUS 33,92 € Kimmo Svinhufvud: Gradutakuu: Kirjoittamisen opas opiskelijoille (ilmestyy lokakuussa 2015, ennakkotilaus) svh. 36,50 € TARJOUS 29,20 € Tarjous kustantajan sivuilta 20 % kirjan normaalihinnasta, sis. toimituskulut. Käytä alennuskoodia TAKUU_ VOIMA. Tarjous voimassa 31.5.2015 asti. www.arthouse.fi Pelago-kauPunkiPyörät telakan teraSSi Kotimainen Pelago valmistaa hienoja ja toimivia polkupyöriä kaupunkiliikenteen tarpeisiin. Yrityksen uusi Airisto on monipuolinen malli, joka soveltuu ympärivuotiseen käyttöön työmatkoille ja retkeilyyn. Pelagon tuotteita saa pyöräilyn erikoiskaupoista ja yrityksen nettisivuilta. www.pelagobicycles.com Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on jälleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu Suomalaisen vaatemerkin ekologinen college hengittää materiaalinsa ansiosta erinomaisesti. 55% hamppua ja 45% luomupuuvillaa. Verkkokaupassa uutuutena hamppu-kumisaappaat ja -sandaalit naisille ja miehille. WEBSHOP / RCM SHOP TURKU / tai kysy lähimmältä vaatekauppiaaltasi. Rauhankatu 12 a 20100 Turku www.rcm-clothing.com rCM ClotHing / HaMPPu-College Venäjän PalatSeiSSa ja kaduilla oPPi rakkaudeSta uSkonnon Varjot akateeMiSen kirjoittajan ParHaat yStäVät! Hengellinen väkivalta on huomattava ongelma Suomessa. Tämä teos auttaa tunnistamaan hengellisen väkivallan eri muodot ja antaa eväitä niiden torjuntaan. Aini Linjakumpu: Uskonnon varjot. Hengellinen väkivalta kristillisissä yhteisöissä. www.vastapaino.fi keStäVää HyVinVointia HaMPuSta! Idätimme hampunsiemenen, jotta voisit nauttia tehokkaampia ja paremman makuisia hampunsiementuotteita. Idätetyt, raakakuivatut ja kylmäpuristetut hampputuotteemme tuovat luonnon tarjoamaa täydellisyyttä ruoanlaittoon, leivontaan, naposteluun ja välipaloihin. Tervetuloa maistamaan tuotteita Kampin Ruohonjuureen KE 6.5 & PE 22.5 klo 12– 18. LA 16.5 klo 11–17. Tarjoukset Facebookista! www.hamppumaa.fi
• Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744?3112, faksi (09) 773?2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, fifi.voima.fi VastaaVa päätoimittaja teemu matinpuro 050 5941499 ULKoasU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen (09) 7744?3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo mUU toimitUs tuomas Rantanen, Kaisu tervonen, iida simes, mikko sauli & Jari tamminen toimitUsjohtaja teemu matinpuro YhteYspääLLiKKö tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 KUstannUspääLLiKKö tuomas Rantanen 040 507?7165 aVUstajina tässä nUmerossa olli Berg, Petteri Kainulainen, marko laihinen, lissu lehtimaja, Christer linhdolm, saila Kivelä, stina Riikonen, Donna m. Roberts, syksy Räsänen, Johanna siik, Janne siironen, tuuli sirkeinen, Hannu stark ja Heli Yli-Räisänen Tässä lehdessä muun muassa 4.5.–31.5.2015 Kannen kuv a: Kristian m cCann 4 / 2015 • 7 pääkirjoiTus tuhansien kuplien maa tänä VappUna kuplajuomaa nautitaan eri värisissä poliittisissa kuplissa eri tunnelmissa. Sosiaalisen median helposti yliporeilevassa kuplastossa vaalien tulos on otettu vastaan vastakkainasettelujen hengessä. Kuplien välisen nokittelun ohella pinnalle näyttää nousevan entistä happamampaa puhetta kulttuurista, muista kulttuureista ja vähemmistöistä. Hallituksenmuodostaja Juha Sipilän vaikein urakka lieneekin siinä, kuinka perussuomalaisten impivaarakuplan voisi saada mukaan vastuulliseen hallituspolitiikkaan ja hyväksymään Suomen allekirjoittamat kansainväliset ihmisoikeusja tasa-arvosopimukset. KUpLasohVaLtaan Voima-lehti seuraa hallitusneuvotteluissa monia omilta sivuiltaan tuttuja aiheita. Esimerkiksi yritysten omistajien identiteettisuojaksi suunniteltu hallintarekisteriuudistus ponnahtaa jälleen muodossa tai toisessa esiin, koska EU-lainsäädäntö sitä edellyttää. Kiinnostavaa on myös nähdä, edistyykö vaalien alla lähes kaikkien puolueiden esille nostama harmaan talouden kitkentä piiruakaan, vai otetaanko peräti pari askelta taaksepäin. Isoveli valvoo enemmän kuin mielellään. Mutta Voiman valpas katse suuntautuu siihen, miten tiedustelulainsäädäntöä ryhdytään uusimaan. Kansalaisiin kohdistetun tiedustelun laajempaa sallimista ajavien tarmoa tuskin pysäyttää nykyisen perustuslain heikkenevä suoja kupla. YLeisradion ja kaupallisen median jakamassa yhteisessä kuplassa pohditaan varmasti, löytyykö uudelta eduskunnalta tahtoa helpottaa teknisen siirtymäkauden muutosta edes alentamalla nettilehtien arvonlisäveroa painettujen lehtien tilausten tasolle. Kirja-alaa uhannut alv-korotus saattaa myös nousta taas esiin. Kannattaa olla valppaana, ettei soiden suojeluohjelmaa, ympäristöhallintoa ja koko planeetan elämänkuplaa nakata lopullisesti kompostiin. Kulttuuripiirien kuplassa ollaan näissä oloissa onnellisia jo siitä, jos hallitusneuvotteluissa kukaan ei keksi vaatia yhtään mitään. KaiKesta hUoLimatta hyviä uutisia Voima-kuplastamme. Kaksi vuotta sitten lehden toimitus tutki kansalaisjärjestöjen kritisoimaa Pöyry Oyj:n toimintaa Laosin Xayaburin jättipatohankkeen yhteydessä. Järjestöt epäilivät yhtiön toimineen OECD:n yhteiskuntavastuusäännösten vastaisesti, mutta työja elinkeino ministeriön alainen yhteiskuntaja yritysvastuun neuvottelukunta oli asiasta eri mieltä. Varmuuden vuoksi se julisti Pöyryn asiasta tekemän vastineen salaiseksi. Huhtikuun lopulla korkein hallinto-oikeus päätyi siihen, että ministeriön salauspäätös oli laiton. Oikeus on voittanut taas. Mutta Laosissa tuskin kilistellään kuplajuomaa. teemU matinpUro 4 53 54 56 nnimmo Bassey Yona pornoa 11 pössy on lääkettä 20 ja 46 huonekalujen halpahallin uudet eväät & katutaide 43 600 sivua punkkia 8 tietovuoto vaaliaseena? normihomovoimaa! s. 27–28 Kristian mcCann o lli Ber g lissu lehtimaja Essi R ajamäki Kristian m cCann
• 8 • 4 / 2015 MaailManlopun eteinen Kuka voitti? Huuruisimman tulkinnan eduskuntavaaleista on tarjonnut perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen. Hänen mukaansa tulos oli kansan vastalause stali­ nisteille ja taistolaisille, jotka ovat vallanneet yliopistot, teatterit, koulut, tiedotusvälineet ja oikeuslaitoksen. Vaalit ovat kuitenkin vasta alkua, ainoa vaihtoehto yhteiskun­ nan tuhoon tähtäävälle kulttuuribolsevismille on kansal­ lismielinen vallankumous (jonka yksityiskohdat Immo­ nen jättää häveliäästi mielikuvituksen varaan). Vaikka harva jakaa Immosen breivikiläiset harha­ kuvitelmat, käsitystä vaalituloksesta reaktiona kuviteltua punaviherkuplaa vastaan ja perussuomalaisten arvojen puolesta on tuotu paljon esille. Siinä on kuitenkin pieni ongelma: vasemmistoliiton ja vihreiden yhteenlaskettu äänimäärä kasvoi, perussuomalaisten äänimäärä laski. karkeasti katsottuna hallituksessa olleet puolueet hävisivät ja oppositio voitti. Hallituspuolueet menettivät 112 091 ääntä ja oppositio sai 126 931 ääntä lisää. Ääniä annettiin kolme miljoonaa, joten siirtymä on pieni, vain neljä prosenttia. Oletettavasti pääasiallinen syy oli petty­ mys talouspolitiikkaan. Tarkennuksena tähän, oppositiossa ollut perussuoma­ laiset menetti kuusi prosenttia äänistään. Toisaalta vih­ reät kasvatti äänimääräänsä 19 % ja RKP 15 %. Ilmeisin selitys on se, että vihreät ja RKP ovat profiloituneet libe­ raaleina ja perussuomalaiset konservatiivisena. Liberaaliusselityksen mukaan vasemmistoliiton ääni­ määrän olisi odottanut kasvavan, mutta se laski 11 %. Tosin Turun Li Andersson, joka on tunnettu sekä halli­ tuksen talouspolitiikan vastustajana että liberaalina, me­ nestyi erinomaisesti. Helsingissäkin liberaalit ehdokkaat pärjäsivät suhteellisen hyvin. Puolueiden eroja pitäisi katsoa tarkemmin. Siirtymät voivat johtua useasta tekijästä, eikä yksinkertaisin selitys ole aina oikea. Mutta yksi asia on selvä: muutosten selit­ täminen perussuomalaisten konservatiivisuuden voitolla punavihreästä liberaaliudesta on mahdotonta. Perussuomalaisten alkemia, jolla 36 021 äänen menet­ täminen muutetaan suurvoitoksi, ei kuitenkaan ole tyh­ jänpäiväistä uhoa. Mielikuvat siitä, millainen ilmapiiri on, näyttävät suuntaa ja muokkaavat käyttäytymistä. Äänestäminen on nimittäin vain pieni osa demo krati­ aa. Sellaisetkin muutokset, jotka liittyvät lakien säätämi­ seen, alkavat eduskunnan ulkopuolelta. Esimerkiksi tasa­ arvoinen avioliittolaki ei olisi ollut mahdollinen ilman vuosikymmenien työtä asenteiden muuttamiseksi. Lait seuraavat arvoja, ja niitä toteutetaan joka päivä. Asiaa havainnollistaa seuraava ajatuskoe. Minä päätän siitä, ketä suomalaiset äänestävät vaaleissa, sinä päätät siitä, miten he toimivat vaalikopin ulkopuolella. Kummal­ la meistä on enemmän valtaa siihen, millaisessa yhteis­ kunnassa elämme? syksy räsänen Kaisa K angas Helsingin Sanomat uutisoi 9. huhtikuuta näyttävästi saaneen­ sa haltuunsa salaisen Kreikka­asiakirjan. Valtiovarainminis­ teriön asiakirjassa spekuloidaan sillä, että Kreikan suhteen joudutaan teke­ mään vaikeita päätöksiä. Helsingin Sanomien julkaisema lai­ naus muistiosta kuuluu näin: ”Todennäköisempänä voidaan kui­ tenkin pitää sitä, että ennen kesäkuun loppua joudutaan tekemään erittäin vaikeita poliittisia päätöksiä, jotka voi­ vat liittyä 1) erityiskohtelun antami­ seen Kreikalle, 2) Kreikan maksukyvyt­ tömyyteen tai 3) Kreikan edellytyksiin pysyä osana pysyä osana euroaluetta.” Vastaavia analyysejä voi lukea kan­ sainvälisestä talouslehdistöstä lähes päivittäin. Uutta on se, että tällainen tilan­ neanalyysi tuli julkisuuteen euroryh­ män jäsenmaan hallituksen arviona. ValtioVarainministeriö teki vuo­ dosta tutkintapyynnön poliisille. Ministeriön mukaan salaamispäätös perustui nimenomaan muistion mah­ dollisiin markkinavaikutuksiin. Helsingin Sanomien uutinen ei täs­ mennä, mistä asiakirjasta on kyse. Voiman saamien tietojen mukaan ky­ seessä olisi pääministeri Alexander Stubbin pyynnöstä valtiovarainminis­ teriössä laadittu taustamuistio, joka kirjoitettiin Stubbille Saksan liittokans­ leri Angela Merkelin Suomen­vierai­ lua varten. Merkel vieraili Suomessa maaliskuun lopussa. Voiman tietojen mukaan muistion poliittisen spekulaatio­osuuden olisi kirjoittanut alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo. Hän kieltäytyi kom­ mentoimasta vuotoa vedoten siihen, että on itsekin tutkinnan kohteena. Vuotoa pidetään demarileirissä ko­ koomuksen poliittisena temppuna. Demareiden mukaan vuodolla olisi py­ ritty vaikuttamaan SDP:n ja perussuo­ malaisten väliseen tasapainoon siten, että valtiovarainministeri Antti Rinne joutuisi selittelemään Kreikka­asioita julkisuudessa, mikä puolestaan sataisi perussuomalaisten laariin. ”asiakirjaVuodossa ei ole mitään tavatonta. Koneistot pyörivät, ja taita­ vat toimittajat saavat niistä paperei­ ta ulos. En tosin muista, että muista euromaista olisi vuotanut vastaavia tilanne analyyseja”, Helsingin yliopis­ ton Eurooppa­tutkimusverkoston joh­ taja Juhana Aunesluoma summaa tapahtunutta. ”Konkreettinen evidenssi varautu­ misesta on kuitenkin pikkuisen har­ vinaisempaa, sillä tällaisella tiedolla voi olla markkinavaikutuksia. Vuodon vaikutusta Suomen neuvotteluase­ kävikö asiakirja vaaliaseesta? Valtiovarainministeriön Kreikka­vuodon poliisitutkinta päätyi umpikujaan. Demarileirissä vuodosta epäillään pääministeri Stubbin esikuntaa. teksti ja kuVat mikko sauli
• 4 / 2015 • 9 kävikö asiakirja vaaliaseesta? maan pitäisi kysyä neuvottelukumppa­ neilta. Muutoin asialla voi ainoastaan spekuloida.” Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen on samoilla linjoilla, mutta näkee mahdollisia ongelmiakin. ”Jos asiakirjoihin sisältyy Suomen neuvottelutavoitteita tai jotain vastaa­ via, neuvotteluasetelmilta menee vä­ hän pohja pois, jos ne vuotavat.” Tiilikainenkaan ei pidä asiakirja­ vuotoa sinänsä poikkeuksellisena. ”Medialle vuodetaan usein esimer­ kiksi unionin yhteisiä asiakirjoja, jos­ kaan ei ehkä rankimmasta päästä sa­ lassa pidettäviä. En näe, että Suomi olisi erityinen, vaan näitä tulee tasai­ seen tahtiin.” ”Euroopan unionin asioita koske­ vissa asiakirjoissa on se ulottuvuus, että ne saattavat paljastaa myös mui­ den jäsenmaiden positioita”, Tiilikai­ nen lisää. ValtioVarainministeriön viestin­ täjohtaja Liinu Lehto ei suostu kom­ mentoimaan asiakirjan luonnetta tai jakelua. Hän vetoaa siihen, että asiakir­ ja on luokiteltu salaiseksi rahapolitiik­ kaa suojaavan julkisuuslain pykälän nojalla. Lehto ei kuitenkaan kiistänyt, että kyseessä olisi Merkelin tapaamista varten laadittu taustamuistio. Tutkintapyynnöt eivät ole Lehdon mukaan kovin tavallisia. ”Tietääkseni näitä ei ole tehty ai­ kaisemmin. Tässä oli kyseessä salassa pidettävä tieto, joten sen vuoksi läh­ dimme viemään asiaa eteenpäin”, hän kertoo. Kyseinen muistio ei Voiman lähtei­ den mukaan ollut koko hallituksen käy­ tössä, vaan ainoastaan pääministerin kanslialla ja valtiovarainministeriön virkamiehillä oli siihen pääsy. aunesluoma ei ota kantaa motiiviin. ”Motiivia on vaikea arvioida. Tietys­ ti ennen vaaleja tilanne on herkkä ja pienetkin asiat saavat suuria mittasuh­ teita. Vaalikampanjoissa mennään ai­ na vähän ylikierroksilla. Mutta hanka­ la tästä on nähdä, ketä tämä hyödyttää. Vaalikeskusteluissa Kreikka oli varsin hallittu teema, eivätkä perussuomalai­ setkaan aiheeseen suuremmin tarttu­ neet”, hän pyörittelee. ”Onhan tässä maassa ennenkin saa­ tettu vaalien yhteydessä julkisuuteen asiakirjoja esimerkiksi Anneli Jäätteenmäen tapauksessa. Sellaisilla saa­ daan näkyvyyttä ja poliittista roolia, jos ajoitus on tällainen”, Ulkopoliitti­ sen instituutin johtaja Tiilikainen puo­ lestaan muistelee. Vuodon tutkinnanjohtaja, Helsingin poliisin rikostarkastaja Harri Saaristola kertoo, että tutkinta on keskeytet­ ty 28. huhtikuuta. ”Sen voin sanoa, että asiaa ei enää aktiivisesti tutkita. Tässä on tehty se, mikä esitutkinnan keinoin on tehtä­ vissä. Ei ole ketään konkreettista epäil­ tyä, joten teimme tällaisen päätöksen asiassa. Mikäli uutta näyttöä ilmenee, asiaa voidaan tutkia edelleen.” Myöskään Saaristola ei voi ottaa kantaa siihen, millainen asiakirja on kyseessä. ”Tätä asiaa pitäisi kysyä valtiova­ rainministeriöstä”, hän sanoo. Pääministerin esikunnasta ei polii­ situtkintaan vedoten haluttu kommen­ toida asiaa lainkaan.
• 10 • 4 / 2015
• 4 / 2015 • 11 lääkekannabiksesta käydään Suomessa vil­ kasta keskustelua. Asian­ tuntijatahotkin ovat eri­ mielisiä valmisteiden hyödyistä ja haitoista. Keskeisiä huolenaiheita ovat pelko viihde­, riippuvuus­ ja nuorisokäytön lisääntymisestä lääkekäytön hyväksy­ misen myötä ja ainetta lääkkeenä käyt­ tävien leimautuminen narkomaaneik­ si. Kiistelevien asetelmien takana on kyse asenteista ja arvovalta­asetelmis­ ta mutta myös politiikasta ja rahasta. Lääkekannabiksen käyttäjien yhdis­ tys pyrkii nostamaan keskustelua fak­ tapohjaiselle asiatasolle ja siivoamaan pois aiheeseen liittyviä luutuneita asenteita ja virheellistä tietoa. Yhdestä asiasta kaikki osapuolet ovat samaa mieltä: lääkekannabista ja sen käyttömahdollisuuksia on tutkitta­ va lisää kliinisesti. turussa linnan Apteekissa ja Tam­ pereella Kaukajärven Apteekissa ap­ teekkarina toimiva apteekkineuvos Markku Knuutila on kuulunut jo vuo­ sien ajan lääkekannabiksen puolesta­ puhujiin. Hän osallistui maaliskuussa Prahassa symposiumiin, jossa aiheen äärellä oli koolla eri alojen ja maiden huippuasiantuntijoita. ”Michel Kazatchkine YK:n lääke­ ja huumeluokittelujen osastolta sanoi esityksessään YK:n tehneen aikanaan suuren virheen luokitellessaan kan­ nabiksen kovimpaan huumekatego­ riaan, vaikka se itse asiassa kuuluu miedoimpaan.” Knuutila kertoo, että kongressin yleisen huomion mukaan lääkekanna­ bispotilaiden opiaattipohjaista kipu­ Kannabis­valmisteiden käyttö lääkkeenä on lisääntynyt myös Suomessa, vaikka vain harva lääkäri kirjoittaa niille reseptejä. lääkitystä on voitu dramaattisesti vähentää. ”Useissa esityksissä kiinnitettiin huomiota myös siihen, miten vähän oi­ kealla, tarkoin annostellulla lääkekan­ nabiksella on sivuvaikutuksia. Kanna­ biksen käytön on uskottu edistävän skitsofrenian puhkeamistaipumuksia, mutta uusimpien tutkimusten mukaan tilanne saattaa olla päinvastainen. Skitsofreniaa on itse asiassa hoidettu kokeellisesti lääkekannabiksella posi­ tiivisin tuloksin.” knuutila kertoo Israelin olevan johtava maa lääkekannabiksen kehi­ tystyön suhteen. ”Siellä tutkimuksissa on mukana 20 000 potilasta. Kanada on toinen. Myös USA:ssa, Espanjassa, Saksassa, Norjassa ja Tanskassa ollaan edistyk­ sellisiä, mutta Ruotsi on jostain syystä aivan takapajula tässä asiassa.” Knuutilan mukaan lääkekanna­ bikseen kohdistuu Suomessa edelleen erittäin vahvoja kielteisiä asenteita. Kannabis on luokiteltu lainsäädännös­ sä huumausaineeksi, ja sitä rasittaa erityisen vahva historiallinen leima niin sanottuna porttihuumeena. Päih­ dehakuinen viihdekäyttö ja kannabik­ sen lääkekäyttö ovat kuitenkin kaksi täysin eri asiaa. ”Lääkäreiden tulisi kuunnella en­ sisijaisesti potilasta ja käyttää kaikki tehtävissä oleva potilaan kärsimyksen lieventämiseen ja elämänlaadun ko­ hentamiseen. Lääkekannabiksen suh­ teen on tärkeää löytää oireisiin vaikut­ tava valmiste ja pienin tehokas annos, minkä lisäksi potilaan voinnin edisty­ mistä tulee seurata.” teksti marko laiHinen kuVat lissu leHtimaja jolla on huono maine lääke Pekan tarina Pekka on 44-Vuotias tekniikan alan korkeakoulutet­ tu. Hänelle on määrätty lääkekannabisresepti kroonistuneeseen migreeniin, jonka aiheutti pitkään jatkunut stressitila. Sen lähtö­ laukaus oli vuoden 2008 taloustaantuma, joka ajoi hänen fir­ mansa vaikeuksiin. Yhtiön taival päättyi lopulta pari vuotta sitten konkurssiin. ”Pahimmillaan päänsärkykohtaukseni olivat niin helvetillisiä, että piti mennä tuntikausiksi vain makaamaan pilkkopimeään.” Pekka kävi läpi Käypä hoito ­suositukset: tavallisten särky­ lääkkeiden lisäksi kokeiltiin viittä muuta valmistetta. Nämä ai­ heuttivat haittavaikutuksinaan lääkepäänsäryn, joka talttui kor­ tisonikuurilla. Viimein hän pääsi lääkärille, joka määräsi hänelle lääkekannabista. ”Parin kuukauden käytön jälkeen pahimmat päänsärkykoh­ taukset loppuivat. Vaikutukset olen pystynyt todentamaan tar­ koin päänsärkypäiväkirjani avulla. Toipumiseni on ollut vakaata, ja olen nykyään jälleen työkykyinen.” Pekan kokemuksen mukaan toleranssi lääkekannabiksen säännölliseen käyttöön kasvaa nopeasti. Käytön alkuvaiheessa ilmenevät lyhyet humahdusvaikutukset katoavat pian. Pekka on tavannut lääkäreillä täyttä tietämättömyyttä val­ mistetta ja sen käyttöä kohtaan. Lääkealan turvallisuus­ ja ke­ hittämiskeskus Fimean suhtautumistapoja ja linjanvetopäätöksiä hän on myös ihmetellyt, mutta ymmärtää sen inhimillisen puolen. ”Virallisten päätösten takana ovat lopulta ihmiset omien kä­ sitystensä ja asenteidensa kanssa.” Pekka uskoo, että lääkekannabiksen käyttö tiettyjen sairauk­ sien oireiden ja kipujen tehokkaana lievittäjänä tulee lisäänty­ mään voimakkaasti. Hän myös toivoo, että tosiasioihin perus­ tuva tieto lääkekannabiksen käytöstä leviäisi ja sen myötä yhä useampi ihminen saisi siitä apua sairauksiensa kanssa elämiseen. Pekan nimi on muutettu.
• 12 • 4 / 2015 syömällä joka päivä puoli grammaa kukkaa, koska hänen sairautensa oi­ reille on parasta ylläpitää säännölli­ nen, tasainen vaikutus. Toiset poltta­ vat annoksensa, toiset taas höyrystävät sen vaporisaattorilla, jolloin häkää ja tervaa ei pääse elimistöön. Lääkekannabis on tällä hetkellä po­ tilaalle Suomessa varsin kallista. ”Viiden gramman lääkepurkki mak­ saa 75 euroa, joten omalla kohdallani hoidon hinnaksi tulee lähemmäs 3 000 euroa vuodessa.” Viljanen on aloittanut henkilökoh­ taisen prosessin, jonka tarkoituksena on saada lääkekannabis Kela­korvauk­ sen piiriin. Kyse on ennakkotapaukses­ ta, jolla olisi läpimenonsa kautta suuri taloudellinen merkitys muillekin. kiPua HelPottaVat vaikutukset al­ koivat Viljasella noin 1,5 kuukauden käytön jälkeen. Lääkekannabiksen käytön seurauksena hän pystyi luo­ pumaan lääkärin valvonnassa myös verenpainelääkityksestään. Opiaat­ tipohjaisia kipulääkkeitä hän joutuu syömään edelleen, mutta selkeästi vä­ hemmän kuin aikaisemmin. Lääkekannabiksen vaikutus pe­ rustuu ihmisen kehossa luontaisesti olevan endokannabinoidi­välittäjä­ aineryhmän monimutkaisiin me­ kanismeihin. HYKSin Kipuklinikan professorin, huhtikuun 20. päivä Akuutti­ohjelmassa aiheesta puhuneen Eija Kalson mukaan ongelmia tuottaa se, että kannabis vaikuttaa laaja­alai­ sesti myös aivojen muille alueille kuin mihin lääkkeellä on haettu hyötyä. Tästä syntyy haittavaikutuksia. lä äkekannabiksen käyttöä kokeil­ laan vasta kun on ensiksi kokeiltu mui­ ta lääkityksiä. Nuorille ei lääkekanna­ bista Suomessa käytännössä määrätä ollenkaan. Sairaushistoriaa pitää olla takana 3–4 vuotta. Jos erikoislääkäri päätyy tähän hoi­ tomuotoon, hän täyttää vuosittain eri­ tyislupahakemuksen Lääkealan turval­ lisuus­ ja kehittämiskeskus Fimealle. Viranomaiskontrolli on Suomes­ sa lääkekannabiksen jokaisella osa­ alueella erittäin tarkkaa. Maahan­ tuojanakin toimiva Knuutila kuitenkin uskoo, että kliinisesti tutkitun tiedon lisääntymisen ja potilaskokemusten myötä asiat tulevat muuttumaan tule­ vaisuudessa nopeastikin. ”Suomessa vaaditaan, että hoitoa saisivat antaa vain yliopistosairaaloi­ den kipupoliklinikat. Nämä eivät kui­ tenkaan kokeile eivätkä käytä lainkaan Hollannin sosiaali­ ja terveysministe­ riön alaisuudessa toimivan lääketeh­ taan tuotteita, joista potilaat ovat saa­ neet parhaan avun. Nämä tuotteet ovat laajassa käytössä Euroopassa, Ka­ nadassa ja USA:ssa. Kipupoliklinikoilla kokeillaan vain yksittäisiä kannabinoi­ deja (Ribonant), jotka eivät tehoa riit­ tävästi ja aiheuttavat potilaille paljon sivuvaikutuksia.” Knuutila tuo itse lääketukku Tam­ ron ohella maahan mainittuja Hol­ lannin sosiaali­ ja terveysministeriön alaisuudessa toimivan lääketehtaan valmisteita. Nuoremmat sukupolvet suhtautu­ vat tutkimusten mukaan kannabik­ seen entistä suvaitsevammin, mutta toisaalta Suomessa on havaittavissa merkkejä myös kannabiksen vastaisen toiminnan lisääntymisestä. ”Uskoisin, että 5–10 vuoden kulut­ tua tullaan naureskelemaan näille ajoille.” lä äkekannabiksen käyttäjien yh­ distyksen tuore puheenjohtaja Pedro Viljanen, 52, sairastaa itse polyneuro­ patiaa eli monihermorappeutumaa. Se on syntynyt vuosikymmenien myö­ tä 1­tyypin diabeteksen seurauksena ja tarkoittaa jatkuvaa hermosärkyä. ”Olen joutunut syömään vuosia eri­ laisia voimakkaita kipulääkkeitä, joil­ la oli paljon haittavaikutuksia ja jotka eivät silti tuoneet riittävää lievitystä. Vuonna 2013 löysin viimein Espanjas­ ta lääkekannabishoitoon perehtyneen lääkärin, joka kirjoitti minulle ensim­ mäisen reseptin.” Viljanen käyttää lääkekannabista
• 4 / 2015 • 13 PLACEBOUK \ BERES HAMMONDJAM BIG K.R.I.T.USA \ BEARDYMANUK BASTILLEUK \ CHARLI XCXUK \ GHOSTSWE ANGUS & JULIA STONEAUS \ SUNN)))USA TOM ODELLUK \ SÓLSTAFIRISL + MORE ENSIMMÄISTÄ KERTAA SUOMESSA! Joensuu 17.-19.7.2015 ilosaarirock.? @ilosaarirock Su 19.7. Liput: 2 pv 98 € Premium 2 pv 151 € 1 pv 32/69 € Ennakkomyynti: Tiketti \ Lippupiste Erikoislääkäreiden heiniä lääkealan turVallisuusja kehittämiskeskus Fimean antamien tietojen mukaan Suomessa on käytössä neljä eri kannabisvalmistetta. Ainoa myyntiluvalli­ nen on suuonteloon annettava Sativex­sumute, jota saa määrätä vain neurologian erikoislääkärit tai neurologian alan sairaalayksikön lääkäri. Erityisluvallisia, hollantilaisen toimittajan lääkekannabiskukka­valmisteita on kol­ mea eri laatua, ja niille Fimea myönsi vuonna 2014 myönteisiä erityislupapäätöksia 223. Keskuksen mukaan hakemusten määrät ovat kasvussa. Fimea suosittaa myös kukkavalmisteiden määräämiseen neurologeja ja kipu­ klinikoiden asiantuntijalääkäreitä, mutta erityislupahakemuksia niille voivat tehdä myös muut erikoislääkärit. Lääkekannabis ei ole kaikille sitä kokeilleille potilaille tuonut toivottua apua, ja osa on lopettanut sen epämiellyttävien sivuvaikutusten takia. Haittavaikutuksina on kirjattu muun muassa kognitiivisten toimintojen heikkenemistä, muistiongelmia ja huimausta. Kuten muihinkin lääkkeisiin, myös lääkekannabikseen on mahdollista syntyä riip­ puvuus. Osalla potilaista on myös niin voimakkaat kivut, että lääkekannabis ei riitä niitä taltuttamaan. Hyötyä on rekisteröity muun muassa MS­taudin, vaikean reuman ja nivelrikon, Parkinsonin taudin, ALSin, silmänpainetaudin, epilepsian, syövän ja aidsin oireiden lievityksessä. Linnan Apteekista todetaan, että lääkettä on määrätty myös aivovam­ man jälkioireisiin, ärtyvään paksusuoleen ja ADHD:hen. Espanjassa, Israelissa, USA:ssa, Saksassa ja Hollannissa kliininen tutkimus on laajentunut myös muun muassa epilepsian, parkinsonismin ja posttraumaattisen stressin hoitoon. Monessa tapauksessa kipukroonikon muukin elämänlaatu on kohentunut lääke­ käytön jälkeen. Kun kipu on hellittänyt, on siitä aiheutunut ahdistus ja unettomuus­ kin vähentynyt. Kaliforniassa yleisimmät lääkkeen käyttösyyt ovatkin kivun lisäksi ahdistus ja unettomuus. Luvan saatuaan hän voi määrätä poti­ laalle lääkekannabisreseptin vuodeksi kerrallaan. Viljasen mukaan on iso ongelma, et­ tä lääkärit eivät tunne lääkekannabis­ ta riittävästi käytännön hoitomuotona, eivätkä osaa tehdä reseptiin vaaditta­ vaa erityislupahakemusta. ”Yhdistys selvittää parhaillaan rahoitusmahdollisuuksia, jotta pys­ tyisimme tuottamaan aiheesta lääkä­ reille seminaarin. Tällä hetkellä Suo­ messa on vain muutama lääkäri, jotka kirjoittavat lääkekannabisreseptejä.” Osa lääkäreistä pelkää leimautu­ mista ”kannabislääkäreiksi”. Pedro Viljanen ja Lääkekannabik­ sen käyttäjien yhdistys ovat tietoisesti valinneet linjan, jossa lääkekannabik­ seen liittyvistä asioista puhutaan avoi­ mesti ja tosiasioissa pysyen. Tämän takia negatiivista vastapalautetta on tul­ lut hyvin vähän. Väärinkäyttöä hän ei lähde kieltämään, mutta toteaa samal­ la, että lääkärien seula on hyvin tarkka. Suomen lainsäädännön nojalla lää­ kekannabisresepti on kuin ”Vapaudut vankilasta” ­kortti. Tämä saattaa olla joillekin kannabiksen pitkäaikaiskäyt­ täjille taustamotiivi hankkia itselleen suojaksi virallinen resepti. Mutta il­ man todellista, pitkäaikaista sairaus­ diagnoosia sitä ei saa kukaan. Viljanen kertoo arviosta, jonka mu­ kaan Suomessa olisi tuhatkunta ih­ mistä, jotka kasvattavat laittomasti kannabista puhtaasti itsehoidollisiin tarkoituksiin. Heitä tietenkin ahdistaa kiinnijäämisen riski, sen tuomat lukui­ sat sanktiot ja epäsuorat, suuretkin ta­ loudelliset menetykset. ”Ensisijaista olisi saada nämä ihmi­ set reseptien ja oikeiden lääkevalmis­ teiden piiriin”, toteaa Viljanen. http://laakekannabis.fi
• tuli&savu Yllätä itsesi ja tilaa Suomen johtava runouslehti! Vuodesta 1994 julkaistu Tuli&Savu esitte­ lee kotimaisen uuden runouden parhaimmistoa ja mielenkiintoi­ sia käännösrunoilijoita. Lisäksi lehdessä julkaistaan runokritiik­ kejä, esseitä ja artikkeleita. 4 numeroa vuodessa, 35 euroa tilaukset: toimistonihil@gmail.com www.tulijasavu.net Dooris Dooris on poliittinen naistenlehti ja naisasialehti. Dooris­lehden lukeminen, tilaaminen ja kaverille lahjoittaminen on suositeltava tasa­arvoteko. neljä numeroa vuodessa, 27 euroa. tilaukset: tilaa dooris nettisivuiltamme: www.doorislehti.fi soli D aarisuus Solidaarisuus­lehti kertoo globaaleista kehityskysymyksistä sekä ihmisten arjesta, johon Solidaarisuuden kehitysyhteistyö tasa­arvon, toimeentulon ja kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseksi vaikuttaa. ilmestYY KaKsi Kertaa vuodessa ilmainen tilaukset: solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi a rkkitehti Arkkitehtuurista kiinnostuneiden tietolähde. Arjen ympäristöt, kaupunkikulttuuri, uusi arkki­ tehtuuri, kritiikki. Moni puolinen ja kansainvälinen. Nyt myös digitaalisena www.ark.fi. 6 numeroa vuodessa, 80–100 s. irtonumero 17 euroa, Kestotilaus 93 euroa, näKöislehtitilaus 82 euroa. tilaukset: julKaisut@arK.fi www.arK.fi k ristosofi Uskonnoista ja muinaistaruista, kehityksestä Vuorisaarnan valossa, aseettomasta sivistyksestä, kristosofisista opettajista ja heidän kirjallisuudestaan 10 numeroa vuodessa 35 euroa, irtonumerot 4 euroa. tilaukset: 050 369 7534, anja.Kesavuori@gmail.com www.Kristosofi.fi Y D in Ihmiselle, jolle väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Kriittinen mielipidelehti vuodesta 1966. 4 numeroa vuodessa, Kestotilaus 28 euroa, sis. alv 10 %. alennettu tYöttömille ja opisKelijoille 20 euroa, sis. alv. 10 %. mYös ipad-versio Kestona tilattavissa appstoresta 21,99 sis. alv 24% tilaukset: Ydin@Ydinlehti.fi www.Ydinlehti.fi D i P lo & n G Le Monde diplomatique & Nov aja Gazeta on Maailman­ poliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomatiquen lehtiperhe. Kuusi numeroa vuodessa, 46 nelivärisivua. vuositilaus 30/34 euro sisältää mYös digilehden (pelKKä digi 25 euro/vuosi) tilaukset: mondediplo.fi/tilauKset www.mondediplo.fi elonkeh Ä Syväekologinen kulttuurilehti, jossa filosofia, taide ja luonnontieteet kohtaavat. Omavaraisuuden äänenkannattaja vuodesta 1995 alkaen. 4 numeroa vuodessa. tilaus 32 euroa, varattomille 25,5 euroa. irtonumero 8 euroa. tilaukset: elonKeha.tilaus@gmail.com www.elonKeha.com nuorisotutkimus Nuorisotutkimuksessa julkais­ taan tieteellisiä artikkeleita, ajankohtaisia puheenvuoroja ja katsauksia nuoriso­ ja yhteiskun­ tapolitiikasta, haastatteluja, kirja­arvioita ja lektioita. 4 numeroa vuodessa. vuositilaushinta 32/30 euroa. irtonumero 8 euroa. tilaukset: www.nuorisotutKimusseura.fi/ lehtitilaus www.nuorisotutKimusseura.fi nuorten luonto Nuorten Luonto paneutuu ympäristöasioihin ja aika paljon muuhunkin raikkaalla ja räväkällä otteella. Kestoaiheita ovat ympäristönsuojelu, luonnossa harrastaminen, ekoelämä ja kestävä kulutus – kulttuuria unohtamatta. 4 numeroa vuodessa 35 euroa (luonto-liiton jäsenille 25 euroa) tilaukset: toimisto@luontoliitto.fi, www.luontoliitto.fi/liitY www.nuortenluonto.fi suomen luonto Luonnonystävän ykköslehti kertoo ajankohtaiset luonnon tapahtumat ja tarjoaa taustat päivän ympäristökysymyksiin. Tilaamalla tuet luonnonsuojelua. tutustu edullisesti: Kolme numeroa vain 14,90 euroa (norm. 27 euroa). vuosiKerta 76,50/67,50 euroa (10 numeroa). irtonumero 9 euroa. tilaukset: www.suomenluonto.fi/ lehtitilaus kulttuurivihkot Vapaan ja kumouksellisen kulttuurin puolesta. Ajattelua ja aktivismia, sivistystä ja solidaarisuutta. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 43 e / vuosi, määräaiKainen 51 e / vuosi. tarjous: uusin numero ja KaKsi seuraavaa Yhteensä 9,90 e. mainitse: voima-tarjous. tilaukset: (09) 4114 5369, tilaus@KulttuurivihKot.fi www.KulttuurivihKot.fi mielenter ve Y s Mielen hyvinvoinnin erikoislehti tarjoaa kattauksen asiantuntijatietoa, selviytymistarinoita ja ajankohtaisia ilmiöitä. 6 numeroa vuodessa 50 euroa, Kestotilaus 41 euroa (jäsenille puoleen hintaan), opisKelijatilaus 25 euroa. tilaukset: puh. (09) 615 516, Klo 9–15, tilauKset@ mielenterveYsseura.fi, www.mielenterveYsseura.fi sie PP o Satujen säihkettä, seikkailuhen­ keä, arvoituksia ja paljon tehtäviä! Sieppoa tehdään kotimaisin voimin, ympäristökas­ vatuksen uusimpia tuulia aistien ja perinteikästä lastenlehtikult­ tuuria kunnioittaen. Sieppo on Suomen ainut lasten luontolehti. 6 numeroa vuodessa 35 euroa (luonto-liiton jäsenille 25 euroa) tilaukset: toimisto@luontoliitto.fi, www.luontoliitto.fi/liitY www.sieppo.fi k irjastolehti Kirjastolehti on kirjaston, kirjallisuuden ja kulttuurin ystävien sekä kirjastoammatti­ laisten ajaton ja ajankohtainen lehti ja kanta­asiakkaiden äänenkannattaja. ilmestYY viisi Kertaa vuodessa. 60 e. Kirjastoseuran jäsenetuna 45 e. löYtYY mYös Kirjastoista Kautta maan! tilaukset: Kirjastolehti.fi/tilaa www.Kirjastolehti.fi v oima Ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilamaalla se kotiin. Varmistat samalla että numeroita ei jää väliin. 10 numeroa vuodessa / 39 euroa tilaukset: tilauKset@voima.fi www.voima.fi kevÄt on YhtÄ juhlaa! Valmistujaiset, päättäjäiset, ylioppilasjuhlat? Kevään juhlissa voit muistaa sankaria lahjalla, jossa on ajatusta. Kultin 200 jäsenlehdestä löytyy niin kulttuuria, taidetta, tiedettä, politiikkaa kuin teräviä mielipiteitäkin. Antamalla lahjaksi lehden vuosikerran ilahdutat monta kertaa vuodessa! Tutustu Kultin jäsenlehtiin ja tee lehtitilaus helposti osoitteessa www.kultti.net. Kultin lehdet esittäytyvät Maailma Kylässä ­festareiden Sananvapauskylässä 23.–24.5. Tule ja löydä kaltaisesi lehti! www.facebook.com/kultti.net • www.twitter.com/kulttir y k ulttuuri-, mieli P i D eja tie D elehtien liitto k ultti r Y.
• tuli&savu Yllätä itsesi ja tilaa Suomen johtava runouslehti! Vuodesta 1994 julkaistu Tuli&Savu esitte­ lee kotimaisen uuden runouden parhaimmistoa ja mielenkiintoi­ sia käännösrunoilijoita. Lisäksi lehdessä julkaistaan runokritiik­ kejä, esseitä ja artikkeleita. 4 numeroa vuodessa, 35 euroa tilaukset: toimistonihil@gmail.com www.tulijasavu.net Dooris Dooris on poliittinen naistenlehti ja naisasialehti. Dooris­lehden lukeminen, tilaaminen ja kaverille lahjoittaminen on suositeltava tasa­arvoteko. neljä numeroa vuodessa, 27 euroa. tilaukset: tilaa dooris nettisivuiltamme: www.doorislehti.fi soli D aarisuus Solidaarisuus­lehti kertoo globaaleista kehityskysymyksistä sekä ihmisten arjesta, johon Solidaarisuuden kehitysyhteistyö tasa­arvon, toimeentulon ja kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseksi vaikuttaa. ilmestYY KaKsi Kertaa vuodessa ilmainen tilaukset: solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi a rkkitehti Arkkitehtuurista kiinnostuneiden tietolähde. Arjen ympäristöt, kaupunkikulttuuri, uusi arkki­ tehtuuri, kritiikki. Moni puolinen ja kansainvälinen. Nyt myös digitaalisena www.ark.fi. 6 numeroa vuodessa, 80–100 s. irtonumero 17 euroa, Kestotilaus 93 euroa, näKöislehtitilaus 82 euroa. tilaukset: julKaisut@arK.fi www.arK.fi k ristosofi Uskonnoista ja muinaistaruista, kehityksestä Vuorisaarnan valossa, aseettomasta sivistyksestä, kristosofisista opettajista ja heidän kirjallisuudestaan 10 numeroa vuodessa 35 euroa, irtonumerot 4 euroa. tilaukset: 050 369 7534, anja.Kesavuori@gmail.com www.Kristosofi.fi Y D in Ihmiselle, jolle väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Kriittinen mielipidelehti vuodesta 1966. 4 numeroa vuodessa, Kestotilaus 28 euroa, sis. alv 10 %. alennettu tYöttömille ja opisKelijoille 20 euroa, sis. alv. 10 %. mYös ipad-versio Kestona tilattavissa appstoresta 21,99 sis. alv 24% tilaukset: Ydin@Ydinlehti.fi www.Ydinlehti.fi D i P lo & n G Le Monde diplomatique & Nov aja Gazeta on Maailman­ poliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomatiquen lehtiperhe. Kuusi numeroa vuodessa, 46 nelivärisivua. vuositilaus 30/34 euro sisältää mYös digilehden (pelKKä digi 25 euro/vuosi) tilaukset: mondediplo.fi/tilauKset www.mondediplo.fi elonkeh Ä Syväekologinen kulttuurilehti, jossa filosofia, taide ja luonnontieteet kohtaavat. Omavaraisuuden äänenkannattaja vuodesta 1995 alkaen. 4 numeroa vuodessa. tilaus 32 euroa, varattomille 25,5 euroa. irtonumero 8 euroa. tilaukset: elonKeha.tilaus@gmail.com www.elonKeha.com nuorisotutkimus Nuorisotutkimuksessa julkais­ taan tieteellisiä artikkeleita, ajankohtaisia puheenvuoroja ja katsauksia nuoriso­ ja yhteiskun­ tapolitiikasta, haastatteluja, kirja­arvioita ja lektioita. 4 numeroa vuodessa. vuositilaushinta 32/30 euroa. irtonumero 8 euroa. tilaukset: www.nuorisotutKimusseura.fi/ lehtitilaus www.nuorisotutKimusseura.fi nuorten luonto Nuorten Luonto paneutuu ympäristöasioihin ja aika paljon muuhunkin raikkaalla ja räväkällä otteella. Kestoaiheita ovat ympäristönsuojelu, luonnossa harrastaminen, ekoelämä ja kestävä kulutus – kulttuuria unohtamatta. 4 numeroa vuodessa 35 euroa (luonto-liiton jäsenille 25 euroa) tilaukset: toimisto@luontoliitto.fi, www.luontoliitto.fi/liitY www.nuortenluonto.fi suomen luonto Luonnonystävän ykköslehti kertoo ajankohtaiset luonnon tapahtumat ja tarjoaa taustat päivän ympäristökysymyksiin. Tilaamalla tuet luonnonsuojelua. tutustu edullisesti: Kolme numeroa vain 14,90 euroa (norm. 27 euroa). vuosiKerta 76,50/67,50 euroa (10 numeroa). irtonumero 9 euroa. tilaukset: www.suomenluonto.fi/ lehtitilaus kulttuurivihkot Vapaan ja kumouksellisen kulttuurin puolesta. Ajattelua ja aktivismia, sivistystä ja solidaarisuutta. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 43 e / vuosi, määräaiKainen 51 e / vuosi. tarjous: uusin numero ja KaKsi seuraavaa Yhteensä 9,90 e. mainitse: voima-tarjous. tilaukset: (09) 4114 5369, tilaus@KulttuurivihKot.fi www.KulttuurivihKot.fi mielenter ve Y s Mielen hyvinvoinnin erikoislehti tarjoaa kattauksen asiantuntijatietoa, selviytymistarinoita ja ajankohtaisia ilmiöitä. 6 numeroa vuodessa 50 euroa, Kestotilaus 41 euroa (jäsenille puoleen hintaan), opisKelijatilaus 25 euroa. tilaukset: puh. (09) 615 516, Klo 9–15, tilauKset@ mielenterveYsseura.fi, www.mielenterveYsseura.fi sie PP o Satujen säihkettä, seikkailuhen­ keä, arvoituksia ja paljon tehtäviä! Sieppoa tehdään kotimaisin voimin, ympäristökas­ vatuksen uusimpia tuulia aistien ja perinteikästä lastenlehtikult­ tuuria kunnioittaen. Sieppo on Suomen ainut lasten luontolehti. 6 numeroa vuodessa 35 euroa (luonto-liiton jäsenille 25 euroa) tilaukset: toimisto@luontoliitto.fi, www.luontoliitto.fi/liitY www.sieppo.fi k irjastolehti Kirjastolehti on kirjaston, kirjallisuuden ja kulttuurin ystävien sekä kirjastoammatti­ laisten ajaton ja ajankohtainen lehti ja kanta­asiakkaiden äänenkannattaja. ilmestYY viisi Kertaa vuodessa. 60 e. Kirjastoseuran jäsenetuna 45 e. löYtYY mYös Kirjastoista Kautta maan! tilaukset: Kirjastolehti.fi/tilaa www.Kirjastolehti.fi v oima Ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilamaalla se kotiin. Varmistat samalla että numeroita ei jää väliin. 10 numeroa vuodessa / 39 euroa tilaukset: tilauKset@voima.fi www.voima.fi kevÄt on YhtÄ juhlaa! Valmistujaiset, päättäjäiset, ylioppilasjuhlat? Kevään juhlissa voit muistaa sankaria lahjalla, jossa on ajatusta. Kultin 200 jäsenlehdestä löytyy niin kulttuuria, taidetta, tiedettä, politiikkaa kuin teräviä mielipiteitäkin. Antamalla lahjaksi lehden vuosikerran ilahdutat monta kertaa vuodessa! Tutustu Kultin jäsenlehtiin ja tee lehtitilaus helposti osoitteessa www.kultti.net. Kultin lehdet esittäytyvät Maailma Kylässä ­festareiden Sananvapauskylässä 23.–24.5. Tule ja löydä kaltaisesi lehti! www.facebook.com/kultti.net • www.twitter.com/kulttir y k ulttuuri-, mieli P i D eja tie D elehtien liitto k ultti r Y.
• teksti ja kuVat mikko sauli torvi soikoon Lahtelaisbaaria leimaa alakulttuurien ja sukupolvien sulava rinnakkaiselo. Kans aK unnan ol ohuone • Kans aK unnan ol ohuone • Kans aK unnan ol ohuone • Kans aK unnan ol ohuone • jos olet viettä­ nyt aikaa Lah­ dessa tai olet muuten vain kiinnostunut musiikista, olet todennäköisesti kuullut Tor­ vesta. Lahtelaisbaari on isän­ nöinyt merkittävää osaa suo­ malaisista bändeistä varsinkin keikkatoiminnan aktivoidut­ tua uudelleen 2000­luvun alussa. Vuonna 1966 perustetun paikan jatko oli katkolla 2013, kun edellinen omistaja oli myymässä sitä heikon kannat­ tavuuden vuoksi. Pelastajaksi löytyi alueen musiikkivaikut­ tajista koostuva nelikko Antti Sirvo, Hannu Kilkki, Jaakko Teittinen ja Arto Nevalainen. He ostivat Torven ja sen yläkerrassa toimivan baarin Tirran. Uusista omistajista Kilk­ ki soittaa edelleen aktiivises­ ti. Hän on tunnettu muun muassa Tehosekoitin­yhtyees­ tä. Muut ovat olleet aktiivisia punk­ ja hardcore­piireissä. Toimintafilosofia on yksinkertainen. ”Torven eloisuus nojaa ak­ tiivisiin ihmisiin, jotka saavat osallistua yhteisöllisyyden ra­ kentamiseen. Me pyöritämme tilaa ja tarjoamme klubi­ ja ta­ pahtumajärjestäjille puitteet”, summaa Teittinen. ”Halusimme elävöittää Lah­ den kulttuurielämää, ja olem­ me siinä mielestäni onnistu­ neetkin. Haluamme tarjota kulttuuriväelle olohuoneen, jossa voi toteuttaa itseään. Ti­ laa on paljon ja mahdollisuu­ det liki rajattomat”, Nevalai­ nen täydentää. musiikillisia iltoja on tar­ jolla eri genreistä. ”On uskomatonta seurata, miten alakerta muuttuu, kun esimerkiksi konemusiikkiväki tuo sinne omat valospektaak­ kelinsa, laserinsa ja muut”, Ne­ valainen kertoo ja jatkaa: ”Joskus alakerrassa on ollut black metalia ja yläkerrassa räppiä. Toisinaan bileet myös sekoittuvat loppuillasta. Hie­ noa tässä on, että ihmiset tietä­ vät paikan hengen ja näinkään erilaisten genrejen yhteiselo ei aiheuta ongelmia. Se ei ole it­ sestään selvää.” Suurimmalla lämmöllä ka­ verukset muistelevat joulun tienoon iltoja. ”Jengi palaa kotikaupun­ kiinsa, ja heistä monilla on nostalginen suhde Torveen. Joulunajan bileissä on usein to­ della lämmin tunnelma. Se on hienoa”, Teittinen tunnelmoi. ”Torvi toimii siltana jo kol­ men sukupolven välillä. Van­ hempi väki on käynyt täällä aikanaan kuuntelemassa virt­ tyneitä vinyylejä ja savikiek­ koja, kun taas nuoremmat muistavat paikan keikoista tai teknobileistä. Nuorempien kä­ vijöiden vanhemmat ovat saat­ taneet tavata toisensa täällä”, Kilkki jatkaa. keikk aPaikoill a sattuu kommelluksiakin. Muusikoi­ den meininki mietityttää toisi­ naan klubi­isäntiä. ”Bändeissä vetelee ilmeises­ ti aika varakkaita muusikkoja, kun on varaa unohdella tänne kitaroita ja vahvistimia”, nau­ rahtaa Kilkki. ”Tai vaatteita. Ihmettelen syvästi, kun joku lähtee kei­ kalta ilman housuja”, lisää Nevalainen. Bändit ovat kommelluk­ sistaan huolimatta enem­ män kuin tervetulleita soitta­ maan. Talossa ramppaa niin 16 • 4 / 2015
• 4 / 2015 • 17 torV i loViis anka tu 8, 15110 laHti tuoPP i: 4€ (0,4) biisi mC5: kiCk out tHe jams ilmianna olohuoneesi! ideat@v oima.fi kotimaisia kuin ulkomaalaisia yhtyeitä, mut­ ta Teittisen mu­ kaan enemmänkin mahtuisi. ”Kaikki tahot eivät ehkä vielä osaa tyrkyttää kiertäviä bändejä tänne. Meil­ le kyllä sopivat kaikki, eli tyr­ kyttää saa.” kolme neljästä r aVintoloitsijasta. Torvea esittelivät Voimalle Arto Nevalainen, Hannu Kilkki ja Jaakko Teittinen.
• 18 • 4 / 2015 aktiVismi miten elämä muutetaan? 10.5. klo 16, Kupoli, Helsinki Häiriöitä­luentosarjan aiheena on maailman­ kirjallisuuden klassikkokasvo Arthur Rimbaud, jonka elämää tarkkaillaan anarkismin ja vallankumouksen vinkkelistä. kriittinen Pyöräretki 12.5. klo 17.30, Narinkkatori, Helsinki Poliisi saattaa kuukausittaista pyöräkulkuetta, joka starttaa klo 18 Narinkkatorilta. annetaanko lasten olla laPsia? 19.5. klo 18–20, Kirjakahvila, Turku Turun Feeniks­kouluhankkeen teemailloissa käsitellään lapsuutta ja oppimista. Touko­ kuussa käsittelyssä on sukupuolisensitiivinen kasvatus. oPeraatio Vastatuuli 3.–11.6., Valtimo Antimilitaristinen toimintaleiri sijoittuu Pohjois­Karjalaan, jossa armeija järjestää samaan aikaan sotaharjoituksen. Väkival­ lattoman toiminnan tarkoituksena on vetää huomiota epätasa­arvoiseen asevelvollisuus­ järjestelmään. turkistarHaton suomi 21.5., kaikkialla Kansainvälinen, turkistarhauksen vastainen toimintapä elokuVa illusia 4.–8.5., Helsinki, Espoo, Vantaa Toista kertaa järjestettävä lasten ja nuorten elokuvafestivaali esittää eurooppalaista pitkää elokuvaa ja lyhytelokuvia sekä järjestää ani­ maationäytösten yhteydessä työpajoja. www.illusiafestivaali.net HaFF 12.–17.5., Helsinki Afrikkalaisen elokuvan festivaali tarjoaa mahdollisuuden nähdä afrikkalaisia tarinoita paikallisten toimesta. Kuudetta kertaa järjes­ tettävällä festivaalilla nähdään niin intiimejä henkilökuvia kuin poliittisen myllerryksen kuvauksia. http://haff.fi modern Feelings 12.5., WHS teatteri Kokeellisen Modern Feelings ­yhtyeen kon­ sertti nivoutuu yhteen The Double ­teoksen kanssa. Anton Nikkilän ja Mika Taanilan dokumentti kokoaa yhteen neuvostoliitto­ laisia musiikkivideoita 1980­ ja 1990­lukujen vaihteesta. www.teatteriunion.fi roCky Horror PiCture sHoW 15.5., Orion, Helsinki Usein Orionissa esitetty musikaali kutsuu yleisön mukaan esiintymään, tällä kertaa myös laulamalla. Toisen sing along ­näytöksen päivämäärä ilmoitetaan pian. https://kavi.fi/fi/elokuva/114617-rockyhorror-picture-show derby CraZy loVe 20.5. klo 19, 45 Special, Oulu Kanadalaisdokumentti esittelee roller derbyn ärhäkkää maailmaa. Elokuvassa tavataan muun muassa Bonnie Thunders, Iron Wench ja Raw Heidi. www. doclounge.se/oulu kirjallisuus terVetuloa kirjailijaksi 8.5. klo 15–18, Annantalo, Helsinki Maksuton seminaari on tarkoitettu aloitte­ leville kirjailijoille. Mukaan voi ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen nvl@nuorenvoi­ manliitto.fi. suuri jossitteluilta 9.5. klo 17–22, Elmun baari, Helsinki Koti, uskonto ja isänmaa ovat suuren jossitteluiltaman puheenaiheita, joista tulee keskustelemaan joukko teemoihin perehty­ neitä nimiä. Yleisö saa osallistua tapahtumaan ainakin puhekaraoken muodossa. www.puhenyt.fi runoklubi n:o 1 15.5. klo 18–21, Frantsila Kehäkukka, Hämeenkyrö Ilmaiseen runotapahtumaan voi tulla vaikka lukemaan omaa tuotantoaan tai kuunte­ lemaan illan vieraan, hämeenkyröläisen kirjailijan Anni Kytömäen tarinointia. www.facebook.com/runoklubi Helsinki lit 22.–23.5., Savoy­teatteri, Helsinki Ensimmäistä kertaa järjestettävä kirjalli­ suustapahtuma pyrkii tarjoamaan areenan keskustelulle sekä tekijöille, niin esikoiskirjai­ lijoille kuten kanadalaiselle Emma Hooperille kuin tanskalaisen Peter Høegkin kaltaisille tunnetuille tekijöille. www.helsinki-lit.fi kirja irti 23.5., Turku Maksuton ja kaikille avoin kirjallisuustapahtu­ massa puhutaan muun muassa tulevaisuuden kaunokirjallisuudesta, kustantamisesta poliitti­ sena tekona sekä nykyrunon vaikuttavuudes­ ta. Iltaklubeilla kuullaan poetry slam ­riimejä. kirjairti.wordpress.com/ohjelma musiikki Pimeys 1.–16.5., Jyväskylä, Hämeenlinna, Sei­ näjoki, Helsinki jne. Alkuvuodesta kiitetyn levyn julkaissut orkeste­ ri kiertää Suomea toukokuussa, minkä jälkeen onkin kesäfestivaaliesiintymisten vuoro. www.pimeysmusiikki.fi aurora 7.5., Pakkahuone, Tampere Popahtavaa reggaeta laulava Aurora on yksi hyväntekeväisyyskonsertin esiintyjistä. Keikan tuotto menee Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:lle. la monte young 8.5. klo 21, Korjaamo, Helsinki Tulkinnanvaraista­konserttisarja vierailee Kor­ jaamolla, jossa UMUU­orkesteri esittää avant garde ­säveltäjän La Monte Youngin teok­ sen Composition 1960 #7. www.tulkinnanvaraista.fi lauantaitranssit 9.5., Ääniwalli, Helsinki Toukokuisen musiikki­iltaman pääesiintyjä on Circle, taiderockin maestrot, joiden lisäksi mu­ siikkia kuullaan muun muassa Death Hawksilta sekä Circlenkin riveissä musisoivalta Janne Westerlundilta. keuHkot 15.5., Rekisteri, Turku Yhden miehen orkesteri, performanssi ja tapahtuma Keuhkot on pitkän linjan underground­vaikuttaja. Hänen lisäkseen lavalle astuvat Sokea Piste, Garden of Worm ja Black Sleep. joosua 8.5., 22.5., 23.5., Pori, Oulu, Kajaani Porissa pari vuotta sitten perustettu Joosua soittaa suomenkielistä indiepoppia folk­ vaikuttein. Kesäkuussa bändi keikkailee myös Helsingissä, Raumalla ja Kuopiossa. www.joosua.fi teatteri ja taide kuVan keVät 6.–31.5. Exhibition Laboratory, Helsinki Vuosittainen näyttely esittelee Taideyliopiston Kuvataideakatemian lopputöitä. Tänä vuonna maisteriksi valmistumia taiteilijoita on mukana 43, heidän joukossaan Iiu Susiraja, Ristomatti Myllylahti ja Jaana Ristola. www.kuvankevat.fi arabian katuFestiVaali 16.5., Helsinki Helsingin Hämeentie vallataan jälleen sirkustaiteilijoiden, muusikkojen, graffitin­ ja teatterintekijöiden toimesta yhden päivän ajaksi. www.facebook.com/katufestivaali Ville andersson 16.5.–23.8., Tampereen taidemuseo Vuoden nuoreksi taiteilijaksi valittu Andersson käyttää erilaisia tekniikoita tussista valokuvaan ja tutkii pimeimpiäkin teemoja kauneuden hunnun läpi. www.tampere.fi/taidemuseo. html esitystaiteen markkinat 16.–17.5., Helsinki Kymmenen euron päivälipulla voi kulkea kat­ somassa maksimissaan parikymmenminuutti­ sia esityksiä, joita tapahtumassa on yhteensä parikymmentä. http://esmarkkinat.blogspot.fi Fare tHee Well, my sister 25.5. saakka, Hyvinkään taidemuseo Milja Viidan näyttelyssä on esillä togolaisista kaksoissisarista kertova videoteos Coriolis sekä installaatio Sirius Passet, joka ottaa kantaa maailman merien jäteongelmaan. www.hyvinkaa.fi/fi/Kulttuurijavapaa-aika/ Kulttuuri/Museot-galleriat-nayttelyt/ Hyvinkaan-taidemuseo Human resourCes 26.–27.5., Valve, Oulu Teatterikorkeakoulun maisteriohjelman tanssiryhmä vierailee Oulussa esittämässä amerikkalaisen koreografin Jeremy Waden mustaa komediaa, jossa yhdistyvät liike, teatteri ja taide. http://jojo.fi/esitykset Voima suosittelee Circle 9.5. Ville Andersson 16.5.–13.8. Keuhkot 15.5. Oikaisu Voima­lehteen 2/2015 oli lipsahtanut käännös virhe artikkeliin sivuilla 30–31. Krei­ kassa viiden vuoden shokkihoidon jälkeen työttömiä on kolminkertainen määrä, eli 25,5 prosenttia työ voimasta (eikä työikäisestä väestöstä). Kiitämme tarkkaavaista lukijaa. Rocky Horror 15.5.
• 4 / 2015 • 19 4. Blogi: Johtopäätökset vasta terroriteon tutkimisen jälkeen olli tammileHto Charlie Hebdon toimittajien murha ei ole vielä selvä. Voima suosittelee Koonnut Kaisu Tervonen Ville Andersson 16.5.–13.8. aina mun pitää taiteilla Kulttuuritekoja käräjäoikeuden naapurustossa. laHden juna­aseman vieressä si­ jaitsee kaksi vanhaa teollisuus­ rakennusta. Paikka tunnetaan Askon alueena. Kalustevalmistaja As­ kon poistuttua paikalta rakennukset hakevat vielä uutta rooliaan kaupun­ gissa. Vähitellen alueelle on hakeu­ tunut luovan alan yrityksiä ja pian niiden joukkoon liittyy myös Päijät­ Hämeen käräjäoikeus. Lahdessa vaikuttava taiteilija Kai Hänninen on maalannut rakennuksis­ sa oleviin toimitiloihin runsaasti katu­ taidevaikutteisia teoksia. Seuraavaksi hän kuratoi alueelle ASKO2015­ryhmä­ näyttelyn. Kuten Hämäläisen omakin tuotanto, näyttelyn teokset ovat saa­ neet vaikutteita katutaiteesta. Hämäläinen toivoo näyttelyn hou­ kuttelevan uutta yleisöä alueelle. ”Uskoisin alueen tulevan näyttelyn kautta tutummaksi väestölle, joka ei ole paikan olemassaolosta tietoinen. Luulisin, että näyttely auttaa sen pro­ filoitumisessa kulttuuriystävälliseksi alueeksi. Kuinka tämä sitten sopii yh­ teen käräjäoikeuden ja syyttäjänviras­ ton kanssa, onkin toinen juttu”, Hämä­ läinen sanoo ja jatkaa: ”Itsellä ei ennen tätä vuotta ollut juuri kosketuspintaa tuohon Askon alueeseen, vaikka tässä noin kilomet­ rin päässä asunkin.” jari tamminen ASKO2015 14.–28.5. Askonkatu 9 (Asko 2 -rakennus), Lahti. Actonin teos Aina mun pitää (40 cm x 50c m, akryylija spraymaali kankaalle) nähdään osana näyttelyä. Kuvan malli Kari Aalto ja yhtyeensä Pertti Kurikan nimipäivät esiintyvät Eurovision laulukilpailussa 19.–23.5.2015. PKN FTW! ruoka ja talous reilua ruokaa kaikille 4.5. klo 16, Tiedekulma, Helsinki Eettisestä ruuantuotannosta, ruokaturvasta ja oikeudenmukaisuudesta ovat puhumassa maa­ ja metsätalousministeriön virka­ mies Marja­Liisa Tapio­Biström, elintarvike­ ekonomian tutkija Sari Ollila ja Reilun kaupan yhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Sivonen. raVintolaPäiVä 16.5., kaikkialla Kaiken kansan kulinaarikekkerit sulostuttavat kevättä neljännen kerran. Mukaan ilmoittau­ tuneita kotiravintoloita on taas Rovaniemeltä Hankoon. www.restaurantday.org/fi VASTINE LEHTENNE ARTIKKELIIN Artikkelinne antoi virheellisen kuvan Samaria rf:n toiminnasta ja sen otsikolla haluttiin leimata tarkoituksellisesti, totuudesta piittaamatta, am­ matillisella työotteella työskentely hengelliseksi ”haihatteluksi”. Järjestön toiminta perustuu am­ matillisuuteen ja työhön palkataan ammattilaisia. Samarialla ei ole mitään tekemistä artikkelissanne esitellyn ”eheyttämisen” kanssa. Kristillisyys näkyy Samarian toiminnassa siinä, että tahdomme välittää asiakkaillemme kristillis­ tä lähimmäisenrakkautta. Tarvittaessa pystymme keskustelemaan asiakkaan pyytäessä myös asiak­ kaan hengellisistä tai uskonnollisista kysymyksis­ tä. Samaria ei ole hengellinen yhteisö, vaan asia­ kastyö ja seurakuntayhteisöllisyys ovat selkeästi ja ohjeistetusti erotetut toisistaan. Rose­projektimme tekee naistentyötä. Pro­ jektin käyttämä Hands that Heal ­koulutus­ materiaali on korkeatasoinen koulutusohjelma ammattimaiseen työskentelyyn ihmiskaupasta selviytyneiden parissa. Koulutusohjelman ovat laatineet yli 40 tohtori­ tai muun yliopistotason ammattilaista, joilla on vankka kokemustausta ih­ miskaupan uhrien kanssa työskentelystä. Ismo Valkoniemi, toiminnanjohtaja Samaria rf FiFin luetuiMMat 30.3.-28.4. 1. Voittoa tavoittelematonta räppiä elVi sinilaakso Rap-artisti Huge L julkaisee omakustannelevyjä, eikä suostu keikkailemaan, vaikka tarjouksia riittäisi. 2. Gallupkeisari on tyly työnantaja maija karHunen Stubbin yrittäjäpoliittiseksi neuvonantajakseen nimittämä kansanedustaja omistaa Taloustutkimus Oy:n, joka tuottaa gallupeja ilman työsopimuksia. 3. Aarteita onnekkaille Ikeasta jari tamminen Sisustuksen halpahalli alkoi leikkimään katutaiteen kanssa. Ja katutaiteilija Ikean kanssa. 4. Seikkailu suljetussa huoneessa noora isomäki Uudessa pelissä ratkaistaan vihjeitä ja pyritään löytämään tie ulos huoneesta. Huoneesta pakeneminen hämmentää, turhauttaa, palkitsee ja ilahduttaa. 5. Ostakaa taidetta, saatana! jari tamminen Ihmiset ostavat Ikeasta julisteita, vaikka samalla rahalla saisi ihan oikeita taideteoksiakin. olutkulttuuria kalliossa 17.5., William K, Helsinki Kalliolaisen olutkulttuurin tilasta ja tulevaisuu­ desta keskustellaan tietenkin tuoppi kourassa. Keskustelun edetessä siirrytään ravintolasta toiseen. Osallistumismaksu on 25 euroa. www.kallionkulttuuriverkosto.fi/kalliokukkii/ohjelma läHienergiatori 22.5., Narinkkatori, Helsinki Torilla tavataan energian merkeissä. Niin taloyhtiöiden edustajille kuin rakennuttajillekin suunnatussa tapahtumassa kerrotaan muun muassa aurinkoenergiasta ja pienvesivoi­ masta. www.lahienergia.org/tapahtumat/ lahienergiatori/ Kaljaa 17.5.
• 20 • 4 / 2015 Kohti ankeampia aikoja tätä juttua kirjoitettaessa ei Suomen tulevasta hallituksesta voi varmasti sanoa kuin sen, että pääminis­ terin nimi on Juha Sipilä. Näin ollen on myös liki mah­ dotonta ennustaa, millaista talouspolitiikkaa tulemme näkemään seuraavan neljän vuoden aikana. Joitakin hy­ vin perusteltuja arvailuja voi kuitenkin esittää jo tässä vaiheessa. Ensinnäkin niin sanottu leikkauslinja, eli julkisen ta­ louden tasapainottaminen ensisijaisesti menoleikkausten kautta, tulee nousemaan niskan päälle uuden hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Neljästä suurimmasta puolu­ eesta kolme kannattavat leikkauslinjaa enemmän tai vä­ hemmän varauksettomasti. Myös veronkorotuksia viime hallituskaudella suosinut SDP näyttää kääntäneen takkin­ sa vaalikampanjan loppusuoralla. Ainoa leikkauslinjaa selkeästi ja ehdottomasti vastus­ tava eduskuntapuolue onkin vasemmistoliitto, ainoa op­ positioon varmuudella jäävä puolue. Luvattiinpa ennen vaaleja mitä tahansa, julkisen talouden tasapainottami­ nen menoleikkausten kautta ei yksinkertaisesti onnistu kajoamatta kaikkein suurimpiin menoeriin, kuten sosiaa­ li­ ja terveydenhuoltoon ja koulutukseen. toiseksi, ymPäristöPolitiikalle on seuraavalla hallituskaudella odotettavissa kylmää kyytiä, jos se jou­ tuu törmäyskurssille kovien taloudellisten arvojen kans­ sa. Vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen on ni­ mittäin tavoite, josta suuret puolueet ovat vielä enemmän yksimielisiä kuin julkisten menoleikkausten välttämättö­ myydestä. Ja vientiteollisuuden kilpailukykyhän tunne­ tusti vaatii, että tarjolla on mahdollisimman paljon mah­ dollisimman halpaa energiaa. Myös ulkomaiset investoinnit Suomeen ovat kovasti neljän suurimman puolueen mieleen. Kun tuleva pää­ ministerimme on lisäksi puhunut itsensä lämpimäksi ”turhan” byrokratian karsimisesta, saattavat esimerkiksi suurten kaivoshankkeiden lupamenettelyt nopeutua mer­ kittävästi lähitulevaisuudessa. Koska salamakaan ei iske kahdesti samaan paikkaan, niin eihän uutta Talvivaaraa tarvitse pelätä, eihän? kolmanneksi, niin sanotut pehmeät arvot ovat erityisen suuressa vaarassa, kun julkisen talouden me­ noleikkauksille aletaan etsiä sopivia kohteita. Suurista puolueista vain perussuomalaiset ja jonkin verran myös kokoomus suhtautuvat avoimen kielteisesti kehitysyh­ teistyöhön. Keskustallekin se on kuitenkin suhteellisen helppo leikkauskohde tilanteessa, jossa vaihtoehdot ovat vähissä. Sama koskee kulttuurimäärärahoja, paitsi – jos perussuomalaiset istuvat seuraavassa hallituksessa – ”suomalaisen kulttuuriperinteen tukemiseen” käytettä­ viä varoja. Juha Sipilä on tehnyt selväksi, että hän haluaa edellistä toimintakykyisemmän hallituksen. Tämä on sinänsä ihan hyvä asia. Sipilä tulee varmasti siinä myös onnistumaan. Mitalin kääntöpuolena on kuitenkin se, että väärille rai­ teille ajautunut toimintakykyinen hallitus ehtii neljässä vuodessa saada paljon vahinkoakin aikaiseksi. CHrister lindHolm rahan voiMa Hevos esta herne-maissipaprikaan keVään toistai­ seksi kaunein taivaankansi pal­ jastuu repeilevän pilvipeitteen al­ ta. Nappisilmäi­ nen vauva hei­ luttaa helistintä Diana Rossin I Love You Baby ­säkeen tahtiin. Istumme il­ maisen Ikea­bussin mukavilla penkeil­ lä. Mikään voisi tuskin olla perjantai­ iltana paremmin. Tai no, ruotsalaisten siidereiden maistiaistarjoilu sopisi kuvaan. kaaPPinatsi Ingvar Kamprad perus­ ti Ikean vuonna 1943. Maailman suu­ rin huonekaluliike Ikea ei kuitenkaan ole pelkästään hankalasti koottavia huonekaluja tai maailman kolmannek­ si suurin puutavaran käyttäjä. Se on vienyt maailmanmaineeseen ikoniset ruotsalaiset lihapullansa, jotka tarjoil­ laan perinteiseen tapaan perunamuu­ sin ja kermakastikkeen kanssa. Vuosit­ tain Ikea­ravintoloiden ruokaa syö yli 600 miljoonaa asiakasta. Puhtoista ruotsalaista imagoa kan­ nattelevat Ikea­lihapullat joutuivat imago­ongelmiin vuoden 2013 hevo­ senlihakohussa, kun paljastui, että ne sisälsivät väärää, ihmisten rakastamaa eläintä. Tämä aloitti Ikea­pullien kor­ jausliikkeen: perinteisten lihapullien resepti muutettiin sisältämään ainoas­ taan ihmisten vihaamia eläimiä – siko­ ja ja nautoja – ja tämän rinnalle yhtiö päätti tuoda myös lakto­ovo­vegetaari­ set ja broilerista valmistetut pullat. Kun eläinoikeuksien parissa hää­ räävä PETA kuuli uudistuksesta, se haastoi yhtiön 25 000 allekirjoituksen voimin kehittämään listoilleen eläinys­ tävällisen vegaanisen lihapullan. Pian englanninkieliset mediat tuut­ tasivat ulos sellaisia otsikoita kuin ”IKEA Goes From Horse Meatballs to All­Vegan Meatless Balls, Proving ANYTHING Is Possible” ja ”IKEA plan­ ning to roll out non­beef meatballs”. Haastatteluissa Ikean edustajat painot­ tivat nuorten ostajien kestäviä kulutus­ valintoja ja ympäristöystävällisyyttä – kenties tämä näkyy tulevaisuudessa myös kertakäyttöroinan valmistami­ sen lopettamisena. uutiset vegaanipullista saivat minut innostumaan. Maistoin muutama vuo­ si sitten ruotsalaisen Astrid och apor­ na ­merkin vegaanisia lihapullia, ja ne olivat suorastaan tajunnanräjäyttäviä. Suuremmassa mittakaavassa uutiset tarkoittavat myös uutta sivua kehityk­ sessä, jossa eläinystävällisestä ruoas­ ta pyritään tekemään mainstreamia. Se lisää eri instanssien painetta tarjo­ ta vegaaneille muutakin kuin ranska­ laisia. Veganismi on olemassa maail­ man suurimman kauppaketjun myötä kaikkialla! Epäilyt kuitenkin heräävät, kun luen Ikea Suomi ­Facebook­sivulta, että uudet pullat tottelevat nimeä grönsaks bullar. Siis vihannespullat? 20 minuutin bussiajelun jälkeen kyytimme kurvaa moottoritieltä koh­ ti sinistä laatikkoa. Kipuamme seura­ laiseni kanssa suoraan Ikea Vantaan ravintolaosastolle. Kymmenen kasvis­ pullan annos kustantaa 4,45 euroa. Vii­ den pullan annos maksaa 2,25 euroa, vähemmän kuin opiskelijahintainen lounas. Annos on tosin niin pieni, ettei se riitä kuin välipalaksi. Poimin haarukkaani yhden kymme­ nestä pallosta. Puraisen vegelihapullaa voimakkaasti. Odotin kiinteämpää ra­ kennetta, mutta pehmeä pallero muus­ saantuukin helposti, ja tajuan purreeni samalla omaan poskeeni – ihmisen li­ haan. Kipu vihlaisee niin, että kyyne­ leet melkein valuvat. ”Aika pahaa”, toteaa seuralaise­ ni ensimmäisen haukkunsa jälkeen. Minulla on huijattu olo. Töhnämäi­ nen herne­maissi­paprika­yhdistelmä muistuttaa mitä tahansa kasvispih­ viä tai ­palleroa, joita on voinut onkia kauppojen pakastealtaasta 80­luvulta lähtien. Kikherneet ja lehtikaali tuovat Huonekalujätti Ikea satsaa halpaan hintaan laadun kustannuksella. Samaa linjaa noudatetaan Ikea ravintoloiden vegaanipullien kohdalla. teksti saila kiVelä Kirjoittaja on taloustieteilijä ja vap aa kolumnisti.
• 4 / 2015 • 21 Hevos esta herne-maissipaprikaan toki hieman ruokaisuutta. Jos annosta olisi lähestynyt vihannespulla­asen­ teella, niin kokemus olisi kenties ollut parempi. Minulle kuitenkin luvattiin vegaanisia ”lihapullia” maailmanlaa­ juisia otsikoita myöten. Annoksen lisukkeena ei tarjota her­ kullista perunamuusia eikä ranska­ laisia, vaan terveellistä ja mautonta vehnän jyväpilahvia. Opiskelijavuote­ ni vegaanina ja Unicafen säännöllise­ nä asiakkaana ovat tehneet minusta kaikenlaisten pilahvien ja höystöjen varauksettoman vihaajan. Annoksen ”kastikkeena” toimii pa­ holaisen hillo, jonka ontologia on mi­ nulle mysteeri. Lihapullaelämyksestä – kermakastikkeesta ja muusista – ei ole mitään jäljellä. Annosta huomaa mättävänsä opis­ kelijaruokaloista tutuissa ”no, kai täs­ tä tulee vatsa täyteen ja hinta on huo­ kea” ­tunnelmissa. Ruokailun parasta antia ovat poikkeuksellisen mehevä ketsuppi, kermamainen sinappi ja mu­ kiin menevä puolukkahillo, joita voi pumpata ruoan seuraksi pettymystä peittämään. Haluan vegaanisia lihapullia, en vi­ hannesmössöä. Haluan, että ne imi­ teksti saila kiVelä Lissu L ehtimaja Ikea pr essikuv a Ikean vegaaniset ”lihapullat” Plussat: – Halpaa – Poistavat nälän – Ilmainen, mukava bussiajelu – Ketsuppi, sinappi ja puolukkahillo Miinukset: – Maku – Koostumus – Ainekset – Lisukkeet toivat mahdollisimman härskillä ja autenttisella tavalla eläinperäisiä edeltäjiään. Haluan pullia, jotka lyövät luun kurkkuun jokaiselle ”kasvisruoka kasvisruokana” ­ihmettelijälle. En luo­ punut eläinten syömisestä kulinaari­ sista vaan eettisistä syistä.
• 22 • 4 / 2015 TeksTi karim maiche kuvaT krisTian mccann kuningaskunnan pihdeissä
• 4 / 2015 • 23 TeksTi karim maiche kuvaT krisTian mccann kuningaskunnan pihdeissä Marokossa on kolme tabua: islam, monarkia ja miehitetty Länsi-Sahara. Rapartisti El Haqed on rikkonut näistä yhtä. marokko kuvataan valtamedioissa edistyksellisenä monarkiana, jossa länsimielinen kuningas takaa demokraattisine uudistuksineen taloudelliset sijoitukset ja mehevät surffirannat. Vuonna 2011 samanlainen lännen sätkynukke pakeni Tunisiasta Saudi-Arabiaan ja alkoi median nimeämä ”arabikevät”. Marokkolainen rap-artisti Mouad Belaghouat on kritisoinut lyriikoissaan kuningasta ja kuvannut maan karua todellisuutta. Hänen taiteilijanimensä El Haqed (tai arabialaisella chat-merkistöllä kirjoitettu L7a9d) tarkoittaa raivoisaa. Artisti on joutunut kolmesti linnaan. Mouad Belaghouat syntyi vuonna 1987 Casablancan miljoonakaupungin lähiössä. Opinnot veivät lukioon asti, mutta vuonna 2004 löytyi rapmusiikki. Ranskalainen tai amerikkalainen räppi eivät ole juuri vaikuttaneet El Haqediin. Maan omat lainalaisuudet muokkasivat musiikin tekemistä alusta asti. ”Suurin osa keikoista tehtiin piilossa, etteivät viranomaiset löydä paikalle. Kun järjestimme ensimmäisen keikkamme, poliisi tuli ja heitti meidät ulos. Useimmiten esiinnymme mielenosoitusten yhteydessä tai yliopistojen kampuksilla, jonne poliiseilla ei ole oikeutta tulla. Tullakseen kampuksille heillä pitäisi olla todella hyvä syy tai hätätilanne.” marokossa, niin kuin muuallakin, on erilaisia todellisuuksia. El Haqedin kuvailema todellisuus on liikaa maan viranomaisille. ”Meillä ole mitään vapauksia, sananvapaudesta puhumattakaan. Ei ole kansalaisoikeuksia. Ei saa sanoa ääneen, mitä tapahtuu, eikä saa puhua yhteiskunnallisista ongelmista. Ja hallitus, joka on täysin korruptoitunut, on suojattu ulkopuolelta. Aina kun ihmiset menevät kaduille osoittamaan mieltään, he päätyvät vankilaan.” Ketkä kuningaskuntaa sitten tukevat? ”Ranskalaiset, Israel, amerikkalaiset.” Maaliskuussa toimittajat Ronen Bergman ja Shlomo Nakdimon julkaisivat tunnetussa sanomalehdessä Yedioth Ahronoth paljastuksia marokkolaisen oppositiojohtajan Mehdi Ben Barkan salamurhasta lähes 50 vuotta aikaisemmin. Vuonna 1965 Pariisissa kadonneen Ben Barkan salamurhaan osallistuivat Ranskan turvallisuuspalvelun lisäksi CIA ja Mossad. Etenkin Ranskan ja Marokon "pyhä allianssi" on aina ollut ainutlaatuinen, eikä tilanne ole muuttunut Le Monde -lehden pitkäaikaisen toimittajan Jean-Pierre Tuquoin mukaan. Suomeksi käännetyssä kirjassaan Ranska ja Marokko – ikuinen avioliitto Tuquoi kuvailee, kuinka Marokon pitkäaikainen kuningas Hassan II pyysi ennen kuolemaansa Ranskan presidenttiä Jacques Chiracia pitämään huolta kruununperijästä, pojastaan ja nykyisestä kuninkaasta Mohammed VI:sta. Chirac piti lupauksensa, eikä tilanne ei ole muuttunut sen enempää Nicolas Sarkozyn kuin François Hollanden kaudella. el haqed on julkaissut kolme albumia. Ne ilmestyivät internetissä vuosina 2009, 2010 ja 2014. ”Levyjä on mahdotonta myydä kaduilla. Nauhoitukset tehdään salaa vessoissa ja kylpyhuoneissa. Oikeassa studiossa käyminen olisi hankalaa, eivätkä kaikki uskalla ryhtyä moiseen. Viimeisin levy Waloo tehtiin kaverin studiossa Rabatissa. Siitäkin tuli aivan liikaa ongelmia.” Poliisi saa tietää yhteistyökumppaneista levyllä kuuluvien kiitosten kautta. ”Mutta ei ketään loppujen lopuksi kiinnosta, ei edes kaveria, jonka studiolla oltiin. He ovat pikemminkin tyytyväisiä, että voivat auttaa tietoisuuden leviämisessä.” Musiikki on vienyt El Haqedin kolmesti vankilaan. Ensimmäisen kerran vuonna 2011 neljäksi kuukaudeksi. Artistin mukaan häntä vastaan tekaistiin syyte monarkiaa tukevan järjestön presidentin lyömisestä. Tosiasiassa El Haqed pidätettiin, sillä hän otti osaa uudistuksia vaativaan Helmikuun 20. päivän liikkeeseen niin sanotun arabikevään hulinoissa. Hän esiintyi mielenosoituksissa, joihin osallistui pelkästään Casablancassa ainakin 60 000 henkeä. Casablancan vankilassa El Haqedilla ei ollut ongelmia.
• 24 • 4 / 2015 Akram Ailisli: KIVISET UNET Kiviset unet sijoittuu 1980-luvun lopun Azerbaidžaniin, kun azerit ja armenialaiset nousivat toisiaan vastaan. Kiistelty romaani johti kirjailijan vastaisiin mielenosoituksiin. 23 € (ovh 26 €) Lue ittes mukavaks! Tilaa nettikaupasta www.intokustannus.fi. Nämä ja paljon muita tarjouksia! Tilaa nyt! www.intokustannus.fi Kyung-sook Shin: PIDÄ HUOLTA ÄIDISTÄ Kansainvälinen bestseller, joka muuttaa käsityksesi äidistä. Pidä huolta äidistä on riipaisevan kaunis teos rakkaudesta ja sukupolvien välisistä eroista. 26 € (ovh 29 €) Elisa Aaltola & Sami Keto (toim.): ELÄIMET YHTEISKUNNASSA Mitä on olla eläin? Mitä ihmisen ja eläimen suhde voi parhaimmillaan olla? Onko eläimillä oikeuksia tai vapauksia? Eläimet yhteiskun nassa on eturivin ajattelijoiden, tieteentekijöiden ja taiteilijoiden kirja näistä kysymyksistä. Se antaa vastauksia siihen, miten yhteiskunnan tulisi kohdata toislajiset eläimet. 23 € (ovh 26 €) Heikki Hiilamo: HYVINVOINNIN VAKUUTUS YHTIÖ – Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Miten pelastetaan sosiaalija terveyspalvelut Suomessa? Soteuudistuksen kulissien takaisia neuvotteluja ja sudenkuoppia. 22 € (ovh 25 €) Matti Ylönen & Mikko Remes: VELKATOHTORIT – Kuinka Eurooppa unohti historian ja oppi rakastamaan talouskuria Veitsenterävä talouskirja, jota varten kirjoittajat tekivät haastatteluja useissa maissa ja pitkän taustatyön pahasti kärsineessä Kreikassa. 23 € (ovh 26 €) Matti Kääriäinen: KEHITYSAVUN KIROUS Kirja kertoo kehitysapubisneksen karun todellisuuden juhlapuhei den takana. 26 € (ovh 29 €) Tom Mueller: OLIIVIÖLJYN MENETETTY NEITSYYS Tositarina ihanasta öljystä mutta myös öljypetoksesta. Kunnon oliiviöljy ehkäisee sydänsairauksia ja dementiaa, mutta osa kauppojen öljystä on naamioitua lamppuöljyä. Kirja kertoo kaiken oliiviöljystä ja opettaa tunnistamaan aidon oliiviöljyn väärennetystä. 26 € (ovh 29 €) Sirpa Puhakka: VASEMMISTOLIITON SYNTY Vapun alla 1990 tehtiin Suomen poliittista historiaa. Tuhannet ihmiset kokoontuivat perustamaan uutta puoluetta ja synnytys oli jännitteinen. 24 € (ovh 27 €) Friedrich Engels: TYÖVÄEN LUOKAN ASEMA ENGLANNISSA Friedrich Engels kirjoitti vuonna 1845 teoksen Työväenluokan asema Englannissa järkyttyneenä työväestön huonosta kohtelusta. Vielä 170 vuotta ilmestymisen jälkeen se iskee kuin miljoona volttia. 30 € (ovh 34 €) Sirpa Ahola-Laurila: SOININ KUPLA Pohjois-Pohjanmaan perussuomalainsen aktiivin herkullisia tarinoita sisäpiirin kähminnöistä ja amatöörien toilailuista. 22 € (ovh 25 €) Tomi Astikainen: MITEN ELÄÄ ILMAN RAHAA Miten ruokaa, vettä tai vaatteita voi hankkia ilman rahaa? Entä miten saa ilmaisia yöpaikkoja, terveydenhuoltoa tai kyytejä paikasta toiseen? Voiko oravanpyörästä vapautua lopullisesti? 22 € (ovh 25 €) PARAS ÄITIENPÄIVÄLAHJA! Saara Henriksson & Aino-Maija Leinonen: LEPPOISA OPAS HUUSHOLLIIN Sisältää kaikki tarvittavat siivousniksit hauskaan ja simppeliin arkeen! 20 € (ovh 23 €) Odeh Bisharat: ZATUNIAN KADUT Hulvaton romaani valtataistelusta pienellä paikkakunnalla jossain päin Lähiitää. Samalla kirja tuo esiin aiheita, jotka ovat syynä räjähdys herkkyyteen arabimaissa. 22 € (ovh 25 €) Peter Culshaw: MANU CHAO – Maailman kiertäjä Yksi kiehtovimmista musiikki elämä kerroista. Ensimmäinen suomeksi ilmestynyt kirja Manu Chaosta seuraa espanjalaisranskalaisen supertähden jälkiä Pariisin vaihto ehtopiireistä räjähtävään suosioon. 29 € (ovh 34 €) Kalle Kniivilä: PUTININ VÄKEÄ – Venäjän hiljainen enemmistö Kanava-palkintovoittaja 2014. Tämä ei ole kirja Vladimir Putinista vaan hänen kannattajistaan, joita on paljon. 23 € (ovh 26 €) Kalle Kniivilä: KRIM ON MEIDÄN – Imperiumin paluu Krim on meidän on jatkoa palkitulle kirjalle Putinin väkeä. Nyt tavalliset Krimin asukkaat saavat kertoa uudesta elämästään Venäjällä. 23 € (ovh 26 €) ”ihmiseT iTse asiassa tukivat minua ja asiaani vankilassa. Tietenkään marokkolainen vankila ei ole paikka, jonne ensimmäisenä haluaisi joutua. Ne ovat täynnä tauteja, hulluja ja narkkeja. Kidutus ja poliisin pahoinpitelyt ovat arkipäivää.” Paine El Haqedin vapauttamiseksi kävi liian kovaksi erilaisten marokkolaisten kansalaisjärjestöjen ja hänen kavereidensa aktiivisen toiminnan ansiosta. Seuraavana vuonna edessä oli kuitenkin uusi vankilatuomio. Syyte annettiin yhden kappaleen takia. ”Jo ennen uudelleen vangitsemistani minua vaadittiin lopettamaan kuninkaan arvosteleminen. Viranomaiset tekaisevat syytteitä, jotta saisivat minut hiljennettyä. He ottivat internetistä kappaleeni, jonka nimi on Hallinnon koirat. Siinä kappaleessa en puhu mitään kuninkaasta. Oikeastaan kaikissa muissa levyn kappaleissa puhun.” marokon perustuslakiuudistus ja siitä äänestäminen uutisoitiin näyttävästi maailmalla. Yksipuolisesti kehuttiin, kuinka uudistus lisää demokratiaa, ilmaisunvapautta, tuomioistuinlaitosten itsenäisyyttä ja läpinäkyvyyttä päätöksenteossa. Helsingin Sanomat (2.7.2011) otsikoi asian niin ikään kritiikittömästi: ”Kuninkaan valtaa vähennetään Marokossa”. Perustuslain hyväksymisestä järjestetyn kansanäänenestyksen osallistumisprosentin väitettiin nousseen yli 70:n. Suomessa vuonna 2012 vieraillut marokkolainen toimittaja Ali Lmrabet, joka on myös joutunut pidätetyksi kuningaskunnan arvostelemisesta, väittää uudistuksen olleen silmänlumetta. ”Koko uudistus on pelkkää harhaa. Sitä en voi kieltää, etteikö se olisi nerokkaasti valmisteltu. Takana olivat ranskalaiset, jotka todellisuudessa hallitsevat Marokkoa. Myös itsenäisen Marokon ensimmäinen perustuslaki vuodelta 1962, kuusi vuotta itsenäistymisen jälkeen, on ranskalaisten käsialaa. Uusi perustuslaki ei olennaisesti poikkea vanhasta, joka muistuttaa lähinnä Ranskan aurinkokuningas Ludvig XIV:n aikaista ’valtio olen minä’ -retoriikkaa.” El Haqed on samoilla linjoilla maanmiehensä kanssa. ”Kuninkaaksi syntynyt Mohammed VI omistaa kaiken, oikeudet ja omaisuuden. Hän päättää uskonnosta, perustuslaista ja oikeuslaitoksesta. Mediassa perustuslaista on luotu myönteinen kuva, mutta perustuslaki ei tuonut mitään uutta. Kuningas päättää, kuka lähtee, kuka saa jäädä, kuka voittaa vaalit. Kuningas valitsee hallituksen ja pääministerin. ” ku ni n g a s m o h a mm e d VI:n serkku, prinssi Moulay Hicham El Alaouin, vaatii muutosta viime vuonna julkaistussa kirjassaan Journal d'un prince banni: Demain le Maroc (suom. Kielletyn prinssin päiväkirja: Huomenna Marokko). Hän kritisoi ankarasti niin Marokon kuningashuonetta kuin hallitsevaa eliittiäkin. Teosta voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä kriittisistä puheenvuoroista, joita Marokon harjoittamaa politiikkaa kohtaan on esitetty. ”En ole lukenut koko kirjaa. Kyse on kuningashuoneen omista välienselvittelyistä. Se ei juuri kosketa meitä. Kirja ei tuonut mitään uutta eikä se käsittele Marokon oikeita ongelmia. Catherine Gracietin ja Éric Laurentin Le roi prédateur (suom. Petokuningas) on jo huomattavasti parempi. Kirja on kielletty Marokossa. Luin sen vankilassa.” Marokossa on kolme tabua, joita ei tule kritisoida: islam, monarkia ja miehitetty LänsiSahara. El Haqed on jo rikkonut yhden tabun. Mitä mieltä hän on islamista ja Länsi-Saharan tilanteesta? ”Uskonto on jokaisen henkilökohtainen asia. En halua, että kukaan pakottaa minua ajattelemaan samalla tavalla kuin joku toinen. Länsi-Saharan konfliktin ratkaisuun liittyen uskon, että jokaisella kansalla tulee olla oikeus päättää tulevaisuudestaan.” vuonna 2014 julkaistun Waloo-levyn julkaisutilaisuus päättyi poliisin ratsiaan. Noin kuukausi levyn julkaisemisen jälkeen, El Haqed pidätettiin Casablancan stadionin edessä, kun hän yritti päästä katsomaan Raja Casablanca ja Moghreb Tétouanin välistä ottelua. Häntä syytettiin jalkapallo-ottelun lippujen myymisestä, julkisesta kännäämisestä ja poliisiin kiinni käymisestä. Vankeus kesti neljä kuukautta. Todellisuudessa kyse oli jälleen pikemminkin uuden levyn sisältämästä yhteiskuntakritiikistä. ”He eivät enää halua, että menen stadionille katsomaan jalkapalloa. Joka kerta kun menen, ihmiset alkavat laulaa lyriikoitani. Ja uusi sotku on valmis.” Aikooko El Haqed jatkaa musiikkiuraansa Marokossa? ”Nonstoppina.” Marokosta Suomeen El Haqed asui huhtikuun Suomessa On the Move -ohjelman kutsumana. Perpetuum Mobile -yhdistyksen ja Helsinki International Artists Programin ohjelma kutsuu Helsinkiin visuaalisen alan ammattilaisia ja muusikoita lyhytkestoisiin turvaresidensseihin. Residenssit on suunnattu taiteen ammattilaisille, jotka ovat joutuneet ilmaisunja sananvapauden rajoitusten sekä muiden hyökkäysten kohteeksi ja jotka tarvitsevat levähdystauon kotimaansa tilanteesta. Tavoitteena on perustaa Helsinkiin kaksivuotinen Safe Haven -turvapaikkaresidenssi taiteilijoille sekä vakiinnuttaa lyhytkestoiset residenssit akuuttiin tarpeeseen. Suomessa ei ole Safe Haven -residenssejä toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa pitkäkestoisia residenssejä järjestetään yli 25 kaupungissa. On the Move on osa Nordic Fresh Air -verkostoa, joka kehittää vastaavaa toimintaa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Projektia tukevat Pohjoismainen kulttuuripiste ja opetusja kulttuuriministeriö. Turvaresidenssien tarve on kasvanut viime vuosikymmenen aikana. Kansainvälinen turvakaupunkitoiminta (ICORN-verkosto) on keskittynyt pääasiassa kirjailijoihin ja toimittajiin. Poliittisesti kantaa ottavat ja turvaa tarvitsevat taiteen ammattilaiset tulevat kirjoitetun sanan ohella kuitenkin myös visuaalisen taiteen, kulttuuriaktivismin, katutaiteen, performanssin, elokuvan ja musiikin alalta.
• Akram Ailisli: KIVISET UNET Kiviset unet sijoittuu 1980-luvun lopun Azerbaidžaniin, kun azerit ja armenialaiset nousivat toisiaan vastaan. Kiistelty romaani johti kirjailijan vastaisiin mielenosoituksiin. 23 € (ovh 26 €) Lue ittes mukavaks! Tilaa nettikaupasta www.intokustannus.fi. Nämä ja paljon muita tarjouksia! Tilaa nyt! www.intokustannus.fi Kyung-sook Shin: PIDÄ HUOLTA ÄIDISTÄ Kansainvälinen bestseller, joka muuttaa käsityksesi äidistä. Pidä huolta äidistä on riipaisevan kaunis teos rakkaudesta ja sukupolvien välisistä eroista. 26 € (ovh 29 €) Elisa Aaltola & Sami Keto (toim.): ELÄIMET YHTEISKUNNASSA Mitä on olla eläin? Mitä ihmisen ja eläimen suhde voi parhaimmillaan olla? Onko eläimillä oikeuksia tai vapauksia? Eläimet yhteiskun nassa on eturivin ajattelijoiden, tieteentekijöiden ja taiteilijoiden kirja näistä kysymyksistä. Se antaa vastauksia siihen, miten yhteiskunnan tulisi kohdata toislajiset eläimet. 23 € (ovh 26 €) Heikki Hiilamo: HYVINVOINNIN VAKUUTUS YHTIÖ – Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Miten pelastetaan sosiaalija terveyspalvelut Suomessa? Soteuudistuksen kulissien takaisia neuvotteluja ja sudenkuoppia. 22 € (ovh 25 €) Matti Ylönen & Mikko Remes: VELKATOHTORIT – Kuinka Eurooppa unohti historian ja oppi rakastamaan talouskuria Veitsenterävä talouskirja, jota varten kirjoittajat tekivät haastatteluja useissa maissa ja pitkän taustatyön pahasti kärsineessä Kreikassa. 23 € (ovh 26 €) Matti Kääriäinen: KEHITYSAVUN KIROUS Kirja kertoo kehitysapubisneksen karun todellisuuden juhlapuhei den takana. 26 € (ovh 29 €) Tom Mueller: OLIIVIÖLJYN MENETETTY NEITSYYS Tositarina ihanasta öljystä mutta myös öljypetoksesta. Kunnon oliiviöljy ehkäisee sydänsairauksia ja dementiaa, mutta osa kauppojen öljystä on naamioitua lamppuöljyä. Kirja kertoo kaiken oliiviöljystä ja opettaa tunnistamaan aidon oliiviöljyn väärennetystä. 26 € (ovh 29 €) Sirpa Puhakka: VASEMMISTOLIITON SYNTY Vapun alla 1990 tehtiin Suomen poliittista historiaa. Tuhannet ihmiset kokoontuivat perustamaan uutta puoluetta ja synnytys oli jännitteinen. 24 € (ovh 27 €) Friedrich Engels: TYÖVÄEN LUOKAN ASEMA ENGLANNISSA Friedrich Engels kirjoitti vuonna 1845 teoksen Työväenluokan asema Englannissa järkyttyneenä työväestön huonosta kohtelusta. Vielä 170 vuotta ilmestymisen jälkeen se iskee kuin miljoona volttia. 30 € (ovh 34 €) Sirpa Ahola-Laurila: SOININ KUPLA Pohjois-Pohjanmaan perussuomalainsen aktiivin herkullisia tarinoita sisäpiirin kähminnöistä ja amatöörien toilailuista. 22 € (ovh 25 €) Tomi Astikainen: MITEN ELÄÄ ILMAN RAHAA Miten ruokaa, vettä tai vaatteita voi hankkia ilman rahaa? Entä miten saa ilmaisia yöpaikkoja, terveydenhuoltoa tai kyytejä paikasta toiseen? Voiko oravanpyörästä vapautua lopullisesti? 22 € (ovh 25 €) PARAS ÄITIENPÄIVÄLAHJA! Saara Henriksson & Aino-Maija Leinonen: LEPPOISA OPAS HUUSHOLLIIN Sisältää kaikki tarvittavat siivousniksit hauskaan ja simppeliin arkeen! 20 € (ovh 23 €) Odeh Bisharat: ZATUNIAN KADUT Hulvaton romaani valtataistelusta pienellä paikkakunnalla jossain päin Lähiitää. Samalla kirja tuo esiin aiheita, jotka ovat syynä räjähdys herkkyyteen arabimaissa. 22 € (ovh 25 €) Peter Culshaw: MANU CHAO – Maailman kiertäjä Yksi kiehtovimmista musiikki elämä kerroista. Ensimmäinen suomeksi ilmestynyt kirja Manu Chaosta seuraa espanjalaisranskalaisen supertähden jälkiä Pariisin vaihto ehtopiireistä räjähtävään suosioon. 29 € (ovh 34 €) Kalle Kniivilä: PUTININ VÄKEÄ – Venäjän hiljainen enemmistö Kanava-palkintovoittaja 2014. Tämä ei ole kirja Vladimir Putinista vaan hänen kannattajistaan, joita on paljon. 23 € (ovh 26 €) Kalle Kniivilä: KRIM ON MEIDÄN – Imperiumin paluu Krim on meidän on jatkoa palkitulle kirjalle Putinin väkeä. Nyt tavalliset Krimin asukkaat saavat kertoa uudesta elämästään Venäjällä. 23 € (ovh 26 €)
• inTo Declan Hill: MAKSETUT MAALIT Maksetut maalit on järisyttävän avaava teos aikamme urheilun korruptoituneisuuteen. Käsittelyssä myös Suomi. 26 € (ovh 29 €) Antti Vihinen: MINÄ JA MOZART Wolfgang Amadé Mozart on yksi kulttuurihistorian suurista neroista. Minä ja Mozart on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu Mozartin elämäkerta, rock-asenteella. 30 € (ovh 34 €) Le Monde diplomatique on maailman poliittinen aikakauslehti, jota on julkaistu ranskaksi vuodesta 1954, ja se ilmestyy nyt 30 kielellä ympäri maailman. Suomen kieliseen Diploon käänn etään artikkeleita myös riippumattomasta venäläisestä Novaja Gazeta -lehdestä. Heikki Patomäki : SUOMEN TALOUS POLITIIKAN TULEVAISUUS Kirjassa käydään kriittisesti läpi tärkeät termit kannustimista kilpailukykyyn ja uusklassisesta talousteoriasta globaaliin poliittiseen taloustieteeseen. 20 € (ovh 26 €) Mikko Jakonen & Tiina Silvasti (toim.): TALOUDEN UUDET MUODOT Talouden uudet muodot esittelee taloudellisen toiminnan vaihtoehtoisia muotoja. Mitä ovat jakamistalous, solidaarisuustalous, jälkikeynesiläisyys, perus tulo ja uudet osuuskunnat? 24 € (ovh 27 €) Petri Laukka: REMU & HURRIGANES KEKKOSLOVAKIASSA Hurriganes tarjosi YYA-ajan Suomessa omatekoisen tulkinnan Amerikasta ja rock ’n’ rollista. 28 € (ovh 32 €) Polina Žerebtsova: SODAN SIRPALEET Polina Žerebtsova oli 14-vuotias, kun toinen Tšetšenian sota alkoi vuonna 1999. Päiväkirjamerkinnät vuosilta 1999–2001 tarjoa vat harvinais laatuisen näkökulman sotaan nuoren tytön silmin. 22 € (ovh 25 €) Merryl Wyn Davies & Ziauddin Sardar: ISLAM Ainutlaatuinen kirja avaa islamin historiaa, maailman katsomusta ja suhdetta länsi maihin. Teos tuo esiin nyky päivän kovat haasteet ja uskonnon sisäiset kamppailut eri tulkintojen välillä. 6 € (ovh 7 €) Mikael Brunila & Kimmo Kallio (toim.): VERKKO SULJETTU Internet ei ole vain avoimuuden mekka, vaan myös täynnä rajoja. Tieto ja sen käyttö keskittyvät yhä harvempien käsiin. Kirja kertoo, kuka verkkoa hallitsee ja miten internet muuttuu yhtä aikaa sekä avoimemmaksi että suljetummaksi. 21 € (ovh 24 €) Sinikka Paavilainen: KYYNELVAUNUT Kyynelvaunut on hurja ja koskettava matka inkerinsuomalais ten kohtaloihin Neuvostoliitossa, Suomessa ja Virossa. Kolme perhettä pakenee sortoa ja sotaa rajan yli. Josif Stalinin varjo yltää kuitenkin kauas. 28 € (ovh 32 €) David Leigh & Luke Harding: ASSANGE WikiLeaks muutti maailmaa ja nousi kaikkien tietoisuuteen. Kuka on Julian Assange, mies kaiken takana? 28 € (ovh 32 €) Maaria Päivinen: ON NÄLKÄ, ON JANO Runeberg-palkintoehdokkaan karmaisevan upea romaani kujeilee todellisuudella. 26 € (ovh 29 €) Bernd Brückler & Risto Pakarinen: ELÄMÄÄ KHL:SSÄ Muistelmakirja paljastaa kaiken KHL-liigasta, jonne Jokerit siirtyy syyskaudella 2014. Mitä salaisuuksia mystinen KHL-liiga kätkeekään? 22 € (ovh 25 €) Esko-Juhani Tennilä: JÄÄMERI KUTSUU Murmanskista pohjoisen Eldorado? Esko-Juhani Tennilä ottaa selvää konkarin rentoudella. 23 € (ovh 26 €) Matti Salminen: YRJÖ KALLISEN ELÄMÄ JA TOTUUS Opetusneuvos Yrjö Kallisen elämä on Suomen historian merkillisimpiä. Nyt pokkarina! 10 € (ovh 11 €) Jesper Malmose: VALLAN LINNAKE Vetävä kuvaus poliitikkojen, toimittajien ja mediapelureiden juonista. Romaani perustuu suosittuun tv-sarjaan. 28 € (ovh 32 €) Janne Käpylehto: MÖKILLE SÄHKÖT AURIN GOSTA JA TUULESTA Rakennusoppaaksi uuden sähköjärjestelmän rakentajalle, vanhan päivittäjälle tai käsi kirjaksi sellaiselle, joka on tilaa massa valmista aurinkosähkö järjestelmää avaimet käteen periaatteella. 15 € (ovh 27 €) Hippo Taatila: ISIPAPPABLUES Hippo Taatilan esikoisromaani on mustan huu morin sukupolvitarina 2010luvun alun Helsingistä. Romaani kuvaa vanhemmuuden kiirastulta ja heittää perinteiset sukupuoliroolit päälaelleen. 22 € (ovh 25 €) Ha-Joon Chang: 23 TOSIASIAA KAPITALISMISTA Hilpeä kirja, jonka vakava päämäärä on paljastaa uusliberaalin talousajattelun taustaoletukset. 8 € (ovh 10 €) Andrea Levy: PITKÄ LAULU Romaani sijoittuu Jamaikalle, viimeisiin orjuuden vuosiin ja sen lakkauttamisen jälkeiseen aikaan. 29 € (ovh 33 €) 30 € /vuosi (toistaiseksi voimassa oleva tilaus, sisältää digilehden ja tilaajalahjan) Tilaa nyt, saat tilaajalahjaksi Putinin väkeä -kirjan! 34 € /vuosi (määräaikainen tilaus, sisältää digilehden) € (norm. 23 €) Tilaan Diplon tällä lomakkeella ja saan Putinin väkeä -kirjan tilaajalahjaksi. Kalle Kniivilä: PUTININ VÄKEÄ – Venäjän hiljainen enemmistö Kanava-palkintovoittaja 2014. Tämä ei ole kirja Vladimir Putinista – sellaisia on jo liikaakin. Vähemmän on kerrottu tavallisista venäläisistä, jotka Putinia kannattavat. Ja heitä on paljon. Pentti Kemppainen: RADIO KUULUU KAIKILLE! Kirja kertoo poliittisista kamppailuista, intohimosta ja bisneksestä, jotka muuttivat Suomen saundin. 34 € (ovh 39 €) Merja Turunen & Sirpa Ylönen: PUUTARHANHOITO POROPEUKALOILLE Odotettu uusintapainos! Käytännöllinen hakuteos, josta löydät heti ja helposti tarvitsemasi ohjeet. 15 € (ovh 26 €) Kristiina Koivunen: SUURUUDENHULLU TURKKI Suurvaltahistoriansa takia turkkilaiset potevat identiteettikriisiä ja kaipaavat ottomaani-imperiumin loiston päiviä. Mihin perustuu terroristi järjestö Isisin voima? Miksi Turkki on ollut haluton liittymään sen vastaiseen kansainväliseen liittoumaan? 22 € (ovh 25 €) Luiz Ruffato: RUTOSTI HEVOSIA Rutosti hevosia on hypnotisoiva yhden päivänromaani São Paulon vimmaisesta metropolista ja brasilialaisen kirjallisuuden merkkiteos. Jyrki Lappi-Seppälän suomennos on vuoden 2014 Jarl Hellemann -käännöspalkintoehdokas. 8 € (ovh 9 €) Jonathan Lyons: VIISAUDEN TALO Vuosisatoja Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen keskiajan Eurooppa oli takapajuinen paikka. Samaan aikaan islamilainen kulttuuri kukoisti Persiasta Espanjaan. 26 € (ovh 29 €) VOIMA 4/15 Into Kustannus maksaa postimaksun In to K ustannus O y Tunnus 5020570 00003 V AST AUSL ÄHET YS Tilaan rastilla merk itsemäni k irja t (halut essasi useampia, merk itse lukumäär ä k irjan k ohdalle) Tä ytä yh te ystiet osi, irr ota sivu , taitt ele , teippaa k iinni ja postita. Voit tila ta m yös netissä w w w .in tokustannus .fi, puh. 040 179 5297 tai kur va ta K ur vin K irjaan, Hämeen tie 48, HKI. Ter vetuloa! H in toihin lisä tään postikulut , max. 5 €/tilaus . Tilaajana saa t m yös In to K ustannuksen uutisk irjeen, jok a sisältää mm. kutsuja tapah tumiin ja tiet oa k irja tarjouksista. N imi Osoit e A llek irjoitus Postinr o ja -t oimipaik ka Sähk öposti Puhelin
• • – normihomolehti 4 / 2015 • 27 miksi olympiasankarin sukupuolenkorjauksella on väliä myös Tosi-Tv:n ulkopuolella? Bruce jennerin lakatut kynnet TeksTi janne siironen olen aina ollut se sitruunasuinen tosikko, joka ei ole kyennyt näkemään Kim Kardashianin ja tämän perheestä kertovan tv-sarjan Kardashians vetovoimaa. Viihdeja popkulttuurin suurena ystävänä tämä on ollut minulle harmillista. Kardashianit nimittäin ovat kaikkialla. Kimiä seuraa pelkästään Instagrammissa jo yli 30 miljoonaa ihmistä. Ja hänellä on tietenkin myös isä, äiti ja lukemattomia siskoja ja veljiä, joilla kaikilla on omat managerinsa, tv-shownsa ja seuraajansa. Kokonaisuudessaan Kardashian-Jenner-klaanin luoman mediamyrskyn kokoa on vaikea edes hahmottaa. Huhtikuun lopussa tapahtui kuitenkin jotain, joka sai minut muuttamaan mieltäni sarjan tarpeellisuudesta. Tuolloin ABC-kanava esitti Yhdysvalloissa perheen isän Bruce Jennerin tv-spesiaalin The Interview With Diane Sawyerin. Kävi ilmi, että olemme seuranneet yhdeksän tuotantokauden ja 142 jakson verran oikeaa sarjaa, mutta ihan väärää tarinaa. Tv-sarjassa Kardashians Bruce Jenner on toiminut jonkinlaisena harmittomana varaventtiilinä. Hän on se hämmentynyt Hollywoodin perusisukki, joka kuvataan usein haahuilemassa pappafarkuissa ja lippalakissa perheen kimaltavien naisten liepeillä tai sitten pakenemassa heitä golf-radalle tai pienoishelikopteriensa pariin. Vanhemmalle sukupolvelle Bruce Jenner on kuitenkin ollut perheen todellinen tähti. Jenner voitti vuonna 1976 kultaa kymmenottelussa Montrealin olympiakisoissa ja nousi hetkessä valtavaksi urheilusankariksi Yhdysvalloissa. Kultamitali hampaidensa välissä komea Bruce loikkasi vaivattomasti mainoksiin, lehtiin ja televisioon. Muutaman vuoden ajan hänet saattoi bongata niin muropaketin kyljestä kuin vaikkapa Lemmenlaivan kannelta. 70-luvun lopussa Jenner oli vahva ehdokas jopa alkuperäisen Teräs mies-elokuvan päärooliin. Melkein 40 vuotta myöhemmin Bruce Jenner kertoi ohjelmansa 17-miljoonaiselle yleisölle eläneensä aina valhetta. Tunteellinen tähti paljasti Sawyerin erinomaisessa haastattelussa, että hän on lapsesta asti tiennyt olevansa sisimmässään nainen. Ylivertaiset urheilusuorituksetkin ovat olleet keino keskittyä johonkin muuhun kuin tuohon sisäiseen ristiriitaan ja sen tuottamaan häpeään ja tuskaan. Nyt 65-vuotiaana hän aikoo vihdoin alkaa elää elämää omana itsenään, naisena. ohjelma sai Yhdysvalloissa valtavat katsojaluvut ja räjäytti samalla sosiaalisen median melkein miljoonan twiittauksen voimalla. Myös perinteisessä lehdistössä Bruce Jennerin ulostulo oli yksi päivän ykkösuutisia. Haastattelullaan Jenner saavutti kaksi ennenkuulumatonta asiaa: hän oli ainakin päivän verran perheensä suurin tähti ja toi hetkessä valtamediaan enemmän informaatiota transsukupuolisuudesta kuin Yhdysvalloissa on koskaan aiemmin nähty. Lähitulevaisuudessa Jenner haluaa omien sanojensa mukaan yksinkertaisesti ”pitää edes kerrankin kyntensä niin kauan lakattuina, että ne ehtisivät lohkeilla”. Vaatimaton toive. Ehkä Bruce kuitenkin tietää, että jopa lohkeilevilla kynsillä voi muuttaa maailmaa, jos niiden kantaja kuuluu maailman seuratuimpaan perheeseen. N inni K airisalo
• 28 • 4 / 2015 BOTTA ON! Pirulliseen nälkään. Helvetilliseen janoon. Ma Pe klo 11 04 La klo 14 04 P. 09 580 77 707 Real Food, Real Pub Su Ti klo 15 01 Ke La klo 15 03 P. 09 580 77 222 Tilaa juhlia! Kokous ja juhlatilaa. P. 09 580 770 myynti@botta. Museokatu 10 www.botta. lapsellista touhua TeksTi peTTeri kainulainen normaali homo päättää hankkia elämän suurissa ja pienissä käännekohdissa kissan tai uudet kengät. Puolisoni päätti hankkia lapsen. Äiti on opettanut, että on epäkohteliasta sanoa ei, jos toinen tahtoo ja pyytää kauniisti. Luontainen kyvyttömyyteni muodostaa ei-sanaa on saattanut minut jänniin paikkoihin. Kerran päädyin kihloihin, kun en hennonnut kieltäytyäkään. Onko tässä kyse samasta? En ole koskaan aikaisemmin ajatellut hankkivani lapsia. saTeenkaariperheen perustaminen ei miesparille ole ihan niin helppoa – pelkkä päätös tai ilmoitus ei teknisestikään ottaen riitä. Mutta jos ihminen on jo vuonna 1969 mennyt kuuhun, kai sitä yhden teletapin onnistuu hankkimaan. Jos tahtotila on kohdallaan. Puolisoni laittoi ilmoituksen perheaikaa. fi-sivustolle, mikä johti kontaktiin Sateenkaariperheet ry:n kanssa. Sain ilmoitusluontoisesti tietää, että mahdollinen äitikandidaatti on tulossa kylään viikonlopuksi. Tilastokeskuksen lukujen valossa ei näytä siltä, että sateenkaariperheet olisivat kansoittamassa maamme. Vuonna 2012 Suomessa oli 578 400 lapsiperhettä. Näistä 0,1 prosenttia eli noin 400 perustui samaa sukupuolta olevien vanhempien rekisteröidylle parisuhteelle. Rekisteröidyn parisuhteen ympärille rakentuneiden lapsiperheiden määrä on tosin lisääntynyt koko 2000-luvun ajan: vuonna 2002 määrä oli 32, vuoteen 2012 mennessä se oli 405. rekisTeröidyille pareille perheen sisäinen adoptio tuli mahdolliseksi vuonna 2009. Ilman adoptiota sosiaalinen vanhempi käsitetään lapselle juridisesti vieraaksi. Mutta entä jos olen antisosiaalinen ja mielestäni juridisesti oikeustoimikelvoton? Millaiset eväät jälkikasvumme saisi? Meillähän kaksi miestä ei voi yhdessä adoptoida lasta, ja kahden miehen ja yhden tai kahden naisen yhtälö on mahdottomuus; lapsella voi juridisesti olla vain kaksi vanhempaa. Vaikka olen suhteellisen avoin ja ennakkoluuloton, tässä kohtaa extempore-minä on tunkenut päänsä puskaan. Olen kauhuissani – ja ehkä salaa innoissani. sain punavuorelaiseen kukkakauppaan porttikiellon tapettuani puolen vuoden sisällä kolme kaktusta. Miten olen kykenevä kasvattamaan lapsen? Yritin tehdä listaa plussista ja miinuksista. Entä jos se onkin poika? Entä jos se ei pidäkään minusta? Entä jos se ei haluakaan ratsastaa ja tanssia balettia? Entä jos se nauttii luvattoman paljon puissa kiipeilystä? Entä jos siitä tulee koulukiusattu? Entä jos se vielä kolmikymppisenä soittaa, että faija, tässä olisi nyt tällainen tilapäinen talouskriisi päällä? TiivisTeTTynä: entä jos siitä tulee miniminä? Pride-juhlia: joensuu 4.–15.5 playa del inglés, Gran Canaria, Espanja 8.–17.5. chisinau, Moldova 13.–17.5 krakova, Puola 16.5. Brysseli, Belgia 16.5. BukaresT, Romania 17.–23.5 eskilsTuna, Ruotsi 22.–25.5. Birmingham, UK 23.–24.5. london Bear pride, UK 23.–24.5. Muita menoja: life Ball Euroopan suurin HIV/AIDS tietoisuustapahtuma. Wien, Itävalta 16.5. Koonnut Heli Yli-Räisänen. Loppukesän tärpit ilmestyvät seuraavassa numerossa. kaarasjoki, Norja 28.–31.5. Berliini, Saksa 29.5.–27.6. (kulkue vasta 27.6.) kiova, Ukraina 3.–7.6. Tampere 6.6. Århus, Tanska 6.6. anTi-homophoBia meeTing Ankara, Turkki 16.–17.5. porn ThaT Way Näyttely ei-heteronormatiivisen pornon historiasta. Schwules Museum, Berliini, Saksa 17.5. saakka come-TogeTher-cup Yhdenvertainen jalkapallotapahtuma. Köln, Saksa 4.6. olagirls: kolmepäiväinen lesBoTapahTuma Alicante, Espanja 5.–7.6. Menovinkit
• Tule mukaan keskustelemaan uusien kansanedustajien kanssa globaaleista kehityskysymyksistä! Kansalaiset ja kansanedustajat kohtaavat Painavaa asiaa 2015 -tapahtumassa perjantaina 22. toukokuuta Helsingissä. Teemoina ovat ilmastopolitiikka ja kestävä maailmantalous. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: globbarit.fi/painavaa-asiaa Helsingin Rautatientorilla 19.–20.5.2015. Vapaa pääsy! Paikalla kirjailijoita, kauppiaita ja kustantajia. Ja tietysti kasoittain kirjoja! Älden hyviä tarjouksia. Tsiigaa, tsuumaa ja tsekkaa: www.kirjakarnevaali.fi Into, Minerva, Atena, Rosebud, Voima, Le Monde diplomatique, Tiedon jano, Rauhanpuolustajat, niin & näin, Kansanvalistusseura, Terra Cognita, Helsingin kirjamessut, Bonnier ja kymmeniä muita.
• 30 • 4 / 2015 uutta toivoa länsiafrikan kalastajille EU ja valtiot voidaan laittaa vastuuseen ryöstöpyynnistä. TEKSTI SAIKoU JAMMEH/IPS KUVA TRAVIS LUPICK/IPS kalasTajien saaliit ovat kutistuneet Länsi-Afrikassa, kun ulkomaiset suurtroolarit ovat käyneet kahmimassa kalat. Kansainvälinen merioikeus haluaa korjata tilanteen. Nuorena Senegalista Gambiaan muuttanut Buba Badjie, 38, on viettänyt 12 tuntia merellä 20 kilometrin päässä Bakausta. ”Saalis ei riitä kuin kattamaan kulut”, hän sanoo palatessaan rantaan aamu viideltä. ”Kalastus on aina onnenkauppaa, mutta nykyisin tulee enemmän häviöitä kuin voittoja. Hiljattain menin 50 kilometrin päähän, enkä silti saanut saalista”, Badjie valittaa. Hän syyttää tilanteesta oikuttelevaa säätä ja lähivesillä liikkuvia valtavia kaupallisia troolareita. ”Ne uhkaavat henkeämme ja tuhoavat verkkomme.” kansainvälisen merioikeustuomioistuimen historialliseksi luonnehdittu päätös velvoittaa valtiot varmistamaan, että niiden lipun alla seilaavat kalastusalukset noudattavat kestävän pyynnin sääntöjä LänsiAfrikassa. Valtioiden – ja sama koskee Euroopan unionia – on varmistettava, etteivät niiden alukset osallistu laittomaan, ilmoittamattomaan tai sääntelemättömään kalastukseen Länsi-Afrikan kalastuskomission alueella. Jopa 37 prosenttia kalansaaliista pyydetään luvatta alueella, joka kattaa Gambian, Guinea-Bissaun, Kap Verden, Mauritanian, Senegalin ja Sierra Leonen vedet. Maailman luonnonsäätiön (WWF) meriohjelman johtaja John Tanzer kiittää oikeuden päätöstä. ”Taistelua laitonta pyyntiä vastaan ei tarvitse enää käydä yksittäisiä aluksia vastaan.” merioikeusTuomioisTuimen kantaa on odotettu vuodesta 1993, jolloin Länsi-Afrikan kalastuskomissio totesi luvattoman pyynnin kasvaneen hälyttäviin mittoihin. Siitä arvioitiin koituvan alueen taloudelle yli 450 miljoonan euron tappiot vuosittain. Greenpeace ja muut ympäristöjärjestöt ovat tuominneet alueen ryöstökalastuksen ja siinä käytetyt ”hirviötroolarit”. Järjestö suomii EU:ta ja sen jäsenmaita siitä, että ne ovat vuosikymmenten ajan antaneet teol listen kalastuslaivastojensa paisua kestämättömiin mittoihin. EU-komissio arvioi 2008, että pyynti ylitti paikoin kalakantojen uusiutumiskyvyn. Epävirallisten lähteiden mukaan Gambian vesillä oli huhtikuun puolivälissä 47 teollista kalastusalusta, joista 35 kuului ulkomaalaisille. gamBialainen veteraanikalastaja Ousman Bojang, 80, on nähnyt muutoksen. ”Vetemme on ylikalastettu”, hän suree. Bojang oppi nuorena kalastajan ammatin isältään, mutta ryhtyi kuitenkin poliisiksi. Eläkkeelle jäätyään hän palasi kalastuksen pariin. ”Kalastus kohensi toimeentuloani. Poliisina ollessani minulla ei ollut varaa rakentaa taloa, mutta myöhemmin se onnistui. Olen myös saanut kaikki 25 lastani kouluun”, hän sanoo. ”Opetin taitoni heille, ja kaikki kymmenen poikaani kalastavat. Osa tytöistäkin osaa sitoa koukut ja korjata verkon.” Banjul, Gambia /IPS Länsiafrikkalaisten kalastajien saaliit ovat kutistuneet, koska Euroopasta ja muualta tulevat jättialukset rohmuavat alueen kalat. Kuva Sierra Leonesta. gamBia • Rannikkovaltio Länsi-Afrikassa • Asukkaita 1,85 miljoonaa • Kansallisen köyhyysrajan alla 48,4 % • Aikuisista lukutaitoisia 51,1 % • Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 172/187 (Lähde: YK)
• 4 / 2015 • 31 kymmenen kriisiä imee yk:n kuiviin Maailmanjärjestö tarvitsee lisää tukea kansainväliseltä yhteisöltä. yk on aiemmin joutunut hoitamaan yhtä tai kahta isompaa kriisiä kerralla, mutta nyt niitä on menossa kymmenen. Maailmanjärjestö ei selviä urakasta ilman jäsenvaltioiden vahvaa tukea, vetoaa pääsihteeri Ban Ki-moon. Kymmenen pahinta ongelmapesäkettä ovat Syyria, Irak, Libya, Jemen, Etelä-Sudan, Somalia, Afganistan, Ukraina, Kongon demokraattinen tasavalta ja Keski-Afrikan tasavalta. Lisäksi tulevat Ebola-viruksen kanssa kamppaileva Länsi-Afrikka ja tuoreimpana Nepalin maanjäristys. ”Ainutkaan YK:n 193 jäsenmaasta, Yhdysvallat mukaan lukien, ei kykene yksin ratkaisemaan ongelmia”, Ban varoittaa. ”Tilanne on äärimmäisen vakava”, vahvistaa Yhdysvaltain Oxfamin avustustyötä johtava Shannon Scribner. Ko toaan pakenemaan joutuneiden ihmisten määrä maailmassa nousi vuoden 2013 lopussa ennätysmäiseen 51 miljoonaan. Nyt se on jo noin 55 miljoonaa. Vuonna 2014 YK pyysi apua 81 miljoonalle, mihin sisältyi pakolaisten ohella konfliktien ja luonnonkatastrofien uhreja. Scribnerin mukaan tämän hetken neljä pahinta kriisiä ovat Etelä-Sudan, Irak, Keski-Afrikan tasavalta ja Syyria, joissa 20 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua ja suojelua. Heitä uhkaavat aliravitsemus, sairaudet, väkivalta ja kuolema. Ja lista jatkuu: Jemeniläisistä kaksi kolmesta tarvitsee apua. Ebola-maat Liberia, Sierra Leone ja Guinea pyytävät 7,5 miljardin euron avustusta toipuakseen. Somaliassa avuntarve kasvaa, koska pankit ovat rajoittaneet ulkomailla asuvien rahalähetyksiä. Välimerellä on hukkunut puolentoista vuoden aikana ainakin 5 600 Eurooppaan pyrkijää. yk laskee tarvitsevansa noin 15 miljardia euroa pelkästään kotoaan paenneiden välittömiin tarpeisiin. Raha on kuitenkin tiukassa. Esimerkiksi Syyriaa varten pyydetystä rahasta on saatu kokoon alle puolet, kertoo YK:n tiedottaja Stephane Dujarric. Hän muistuttaa, että vielä rahaakin kipeämmin kriiseihin kaivattaisiin poliittisia ratkaisuja. Ratkaisut taas juuttuvat erimielisyyksiin YK:n turvallisuusneuvostossa, jonka pitäisi kyetä ratkomaan sotilaallisia konflikteja. Oxfamin Scribner arvioi, että nykyinen humanitaarisen avun järjestelmä ei sovellu 21. vuosisadan kriiseihin, joiden taustalla on valtava kirjo ongelmia, kuten köyhyys, huono hallinto, sijaissodat, geopoliittiset intressit, asekauppa ja etniset jännitteet. Taustalla vaikuttaa myös maailmanlaajuinen eriarvoisuuden kasvu, kun yksi prosentti väestöstä omistaa pian puolet kaikesta varallisuudesta. selkkaukseT kiihdyttävät pakolaisvirtoja Eurooppaan, ja toisaalta yhä enemmän avustustyöntekijöitä tapetaan kriisialueilla. Vuonna 2001 avustustyöntekijöitä vastaan hyökättiin 90 kertaa, mutta 2013 jo 460 kertaa. Jopa 80 prosentissa tapauksista kohteena olivat järjestöjen paikalliset työntekijät. ”Paikalliset avustustyöntekijät tuntevat maaston, osaavat kieltä ja ymmärtävät kulttuuria. Siksi he pääsevät lähimmäs autettavia ja ovat samalla myös suurimmassa vaarassa”, Scribner selittää. ”Nuo rohkeat naiset ja miehet eivät lähde pois, koska he asuvat kyseisessä maassa ja yrittävät muuttaa asioita siellä. Siksi kansainvälisen yhteisön pitäisi lisätä tukeaan heille”, hän vetoaa. YK, New York /IPS TEKSTI THALIf DEEN/IPS KUVA JARED fERRIE/IPS Etelä-Sudan kuuluu yhä maailman pahimpiin kriisialueisiin. Sisäisiä selkkauksia paenneet ihmiset yrittivät kaivaa vettä kuivuneesta lähteestä Jamamin pakolaisleirissä marraskuussa 2012. #annikinrunofestivaali • LIput 4/6/9 € 6.6.2015 klo 11-22 tampereella SYNTYJÄ, SYVIÄ MUTABARUKA JM SWOON BE SAILA SUSILUOTO & ANTIKYTHERA JUKKA NOUSIAINEN JONIMATTI JOUTSIJÄRVI WIMME SAARI IMA AIKIO & MIRO MANTERE JUHA JYRKÄS PEKKO KÄPPI JUHA VALKEAPÄÄ HANNU SALAMA & HEPA HALME HANNERIINA MOISSEINEN SIRPA KÄHKÖNEN ANTTI SALMINEN MARISHA RASI KOSKINEN
• Palestiinalaispakolaiset pakenevat Allenby-sillan yli vuoden 1967 sodan aikana. Noin 400 000 palestiinalaista pakeni Jordan-joen yli. © 1967 UNRWA Archive. Kuva: George Nehmeh Gazan rantaleirille sijoitetut palestiinalaispakolaiset nousevat Libanoniin ja Egyptiin meneviin laivoihin paremman elämän perässä. © 1949 UNRWA rchive. Kuva: Hrant Nakashian Jeninin pakolaisleiri, Länsiranta. © 2002 UNRWA Archive. Kuva: Mia Gröndahl. Nahr el Bared -pakolaisleiri, Libanon. © 2009 UNRWA. Kuvaaja tuntematon. Katukuva Gazasta. © 1996 UNRWA Archive. Kuvaaja tuntematon. YK:n palestiinalaispaKolaisjärjestö UnrWa:n valoKUva-arKisto
• galleria Rafahin pakolaisleiri, Gaza. © 1995 UNRWA Archive. Kuva: George Nehmeh. Shatilan leiri 20. syyskuuta 1982. Satoja palestiinalaispakolaisia ja muita siviilejä teurastettiin Sabrassa ja Shatilassa Beirutin eteläpuolella 16.–18.9.1982 © 1982 UNRWA Archive. Kuvaaja tuntematon. Tyttö tuhotun talon edessä Gazassa. © 2003 UNRWA Archive. Kuva: Laura Junka. Palestiinalaiset viettävät Katastorofin muistopäivää (Naqba) vuosittain yleensä 15. toukokuuta muistaakseen Israelin itsenäistymistä vuonna 1948 seurannutta palestiinalaisten karkottamista mailtaan. archive.unrWa.org yk:n palesTiinal aispakol aisjärjesTö UNRWA:n valokuva-arkisto digitalisoitu Pakolaisjärjestön valokuvaja filmiaineiston digitalisointi mahdollistaa historiallisesti kattavan ja merkittävän aineiston helpomman käytön ja luokittelun tutkimusja muuhun käyttöön. Valtavassa arkistossa on UNRWAn kuvaajien ottamia valokuvia ja filmejä yli puolen vuosisadan ajalta. Niissä on dokumentoituna palestiinalaisten kohtaloita Lähi-idän myrskyisän historian varrelta, aina palestiinalaisten joukkopaosta vuodelta 1948 nykypäivään. Arkistoon on tähän mennessä digitalisoitu yli puoli miljoonaa negatiivia, valokuvaa, diaa, filmiä ja videokasetteja. Arkistomateriaalista koottu Long Journey -näyttely kiertää parhaillaan Brasilian kaupungeissa. YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA (United Nations Relief and Works Agency for Palestine Refugees in the Near East) on 1949 perustettu järjestö, alunperin väliaikaiseksi tarkoitettu järjestö, palestiinalaispakolaisten avustamiseksi. Valitettavasti järjestön rahoitus ei ole vuosikausiin vastannut kasvavan pakolaisväestön tarpeita. Järjestön päärahasto, joka on 97 prosenttisesti riippuvainen vapaaehtoisista avustuksisa on viime vuosina ollut alirahoitettu – tällä hetkellä projektirahaston vaje on 100 miljoonaa dollaria. YK:n palestiinalaispaKolaisjärjestö UnrWa:n valoKUva-arKisto
• LAUANTAI 23.5. Vuoden laatulehti 2015 -palkinnon jako Kultti ry jakaa kymmenennen Vuoden laatulehti -palkinnon. Esiintyjät: toiminnanjohtaja Jukka Relander, filosofi Tuomas Nevanlinna, mediatutkimuksen dosentti Maija Töyry, kirjailija, kuvataiteilija Katariina Souri ja valokuvaaja Tuomo Manninen. Kultti ry klo 11.40 Antti Kivijärvi: Etnisyyden merkityksiä nuorten suhteissa Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön nuorten vuorovaikutusta selvittänyt Antti Kivijärvi kertoo tutkimuksestaan Matti Cantellin haastattelemana. Nuorisotutkimus klo 12.00 Kepa talks: Kasvunpakosta kestävään talouteen (FIN/THA) Kepan tuore raportti ”Kasvunpakosta kestävään talouteen. Miten tuottaa hyvinvointia?” kiteyttää aikamme haasteita. Keskustelemassa Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Nattawat Theeralerttham, tansanialaisen Policy Forumin viestintäjohtaja Alex M. Ruchyahinduru ja Siemenpuu-säätiön ohjelmakoordinaattori Ruby van der Wekken. Kepa klo 12.20 Tommi Nieminen: Vastaus on Intia Jos vastaus on Intia, niin mikä onkaan kysymys? HS-kirjat klo 12.40 Jyrki Kallio: Mestari Kongin keskustelut Mestari Kongin keskustelut -teoksessa esitellään oppisuunnan myöhempien kehittäjien ajatuksia ja nyky-Kiinan vilkasta keskustelua kungfutselaisuuden olemuksesta. Jyrki Kalliota haastattelee Suomi-Kiina-seuran Veli Rosenberg. Kallio sai kirjan suomennoksesta J. A. Hollo -palkinnon. Gaudeamus klo 13.00 Syksy Räsänen ja Bruno Jäntti: Palestiina-katsaus Toimittaja Bruno Jäntti ja kosmologi Syksy Räsänen pureutuvat Gazan tilanteeseen Israelin viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä ja pohtivat Israel-Palestiina-konfliktin diplomaattisen ratkaisun avaimia. ICAHD klo 13.20 Tuomas Mustikainen: Palestiinalaiset, kielletty kansa Kielletty kansa -teos antaa puheenvuoron niin Israelin sotilaille kuin palestiinalaisaktivisteille. Kirjan tekijä Tuomas Mustikainen kertoo teoksestaan valokuvaaja Toni Koskisen haastateltavana. Atena klo 13.40 Paneelikeskustelu: Ympäristöjournalismia Nigeriassa (NGR) Ympäristöongelmat ovat Afrikan väkirikkaimmassa maassa Nigeriassa valtavat. Nigerialaisen Environmental Rights Action -järjestön perustanut ja kansainvälisen Maan ystävien puheenjohtajana toiminut Nnimmo Bassey sekä toimittajat Ugonma Cokey ja Musa Adamu keskustelevat Nigerian ympäristön tilasta ja ympäristöjournalismin ongelmista. Vikes klo 14.00 Mubarak, Nilsson ja Saxen: Suomen somalit Nykyään lähes 16 000 suomalaista puhuu äidinkielenään somalia. Silti Suomen somalien kulttuuri ja tausta ovat vieraita monille. Suomen somalit -kirjan tekijät Yusuf Mubarak, Eva Nilsson ja Niklas Saxén puhuvat aiheesta Amazon-lavalla lauantaina. Into Kustannus klo 14.20 Larry Siems: Tietojen kerääminen, NSA ja Snowden (USA) Snowdenin paljastukset ravisuttivat valtioiden johtajia ympäri maailman, mutta mikä merkitys paljastuksilla on tavallisille ihmisille? Suomen Pen klo 14.40 Tunna Milonoff ja Riku Rantala: Madventures Legendaariset maailmanmatkaajat ja tutkivat journalistit Tunna Milonoff ja Riku Rantala pureutuvat köyhimpien maiden kehityksen esteisiin ja kertovat myös tietoteoksesta Madventures: Maailmanselitys Seikkailijan käsikirja kaikkeen. Haastattelijana Esa Salminen. Madventures klo 15.00 Paneelikeskustelu: Uutisia Afrikasta, konflikteja ja kehitystä Ydin-lehden paneelissa puhutaan Afrikan konflikteista ja niiden ratkaisuista. Keskustelemassa ovat konflikteja sovitellut kansanedustaja Pekka Haavisto, pohjoismaisen Afrikka-instituutin johtaja Iina Soiri ja Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho. Ydin klo 15.40 Peter Lodenius: Ukraina, rajamaa Mitä Ukrainassa oikein tapahtui vuonna 2014? haastateltavana Peter Lodenius. Teos klo 16.20 Peter Lodenius: Turkki pintaa syvemmältä Ristiriidat johtivat Turkissa kesän 2013 alussa valtavaan mielenosoitusaaltoon ja kiristyneeseen yhteiskunnalliseen ilmastoon. Turkki pintaa syvemmältä -kirjan tekijä Peter Lodenius pohtii pystyykö uusi nouseva sukupolvi kampeamaan Turkin kehitystä demokraattisempaan suuntaan? Into klo 16.40 Kristiina Koivunen: Suuruudenhullu Turkki Tarjoaako arabikevään jälkeinen sekasorto Turkille historiallisen mahdollisuuden levittäytyä ottomaani-imperiumin loiston päivien maille, kun Lähi-idän rajoja vedetään uusiksi? Keskustelussa Suuruudenhullu Turkki -kirjan kirjoittanut Kristiina Koivunen ja Teemu Matinpuro. Into klo 17.00 Kurdivasemmisto haastaa Isisin Isisin aluevaltausten eteneminen pysähtyi Syyrian kurdialueilla Kobanen kaupungissa kun Syyrian Kurdistanin puolustajat onnistuivat lopulta torjumaan terroristijärjestön hyökkäyksen. Tutkivat toimittajat Airin Bahmani ja Bruno Jäntti analysoivat kurdivasemmiston ja Isisin roolia levottomassa Lähi-idässä. Le Monde diplomatique klo 17.20 Mihail Šiškin: Neidonhius (RUS) Mihail Šiškin on suosittu kirjailija sekä omassa maassaan että Euroopassa. Vuonna 2005 venäjäksi ilmestynyt Neidonhius toi Šiškinille kirjallisen läpimurron: teos voitti Venäjän Kansallinen bestseller -palkinnon 2005 ja Suuri kirja -palkinnon 2006. WSOY klo 17.40 Matti Rämö: Polkupyörällä Ukrainan halki Istanbuliin Matti Rämö pureutuu Suur-Lähi-idän kuumimpien konfliktien taustaan, kun hän polkee seitsemännessä matkakirjassaan Helsingistä Ukrainan ja Georgian kautta Istanbuliin. Minerva klo 18.00 Paneelikeskustelu: Ukrainan kriisi ja Venäjä (FIN/RUS). Toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro, toimittaja Nikolai Donskov, professori Markku Kangaspuro ja kirjailija Antero Eerola keskustelevat Ukrainan kriisistä ja Venäjästä. Suomen Novaja Gazeta Klo 18.20 Raimo Pesonen: Nato hampaankolossa Ukrainan kriisi ja Venäjän ja lännen vastakkainasettelu ovat olleet omiaan lisäämään Nato-keskustelun kierroksia. Kirjailija ja kolumnisti Raimo Pesonen tarttuu Nato hampaankolossa -kirjassaan puolustusliitosta käytävään keskusteluun. Like klo 19.00 Maailman kirjat -teltta Maailma kylässä -festivaaleilla Nadifa MohaMed, Kuva: JohN foley MadveNtures, Kuva: KiMMo syväri
• SUNNUNTAI 24.5. Timo Riitamaa ja Vesa Peipinen: Oranssi kaupunki Yli kahden vuosikymmenen aikana suorasta toiminnasta ja talonvaltauksesta alkunsa saaneella Oranssilla on ollut aktiivinen rooli helsinkiläisessä kaupunkikuvassa ja uudenlaisen kaupunkikulttuurin esille tuojana. Oranssi klo 12.00 Paneelikeskustelu: Aktivismi systeemin palvelijana Voima-lehden kustannuspäällikkö Tuomas Rantanen keskustelee Oranssin aktivistien Vesa Peipisen ja Timo Riitamaan kanssa yhteiskunnan ja kansalaisaktivismin kohtaamisista sekä yhteisistä ja eriävistä tavoitteista. Kenen ehdoilla yhteinen ympäristömme kehittyy? Voima klo 12.20 Pekka Valtonen: Miten Euroopasta tuli mahtitekijä? Tutkija Pekka Valtosen kirja Puolen maailman valtias kertoo kuinka Eurooppa kehittyi 1500-luvulla niin nopeasti, että se jätti muut maanosat vähitellen taakseen. Eurooppalaisia siivittivät paitsi lähetystehtävä ja talouden, purjehduksen sekä tuliaseiden kehitys myös ahneus ja silkka röyhkeys. Gaudeamus klo 12.40 Puhuvat kuvat -sananvapauskeskustelu Ovatko pilakuvat yksilöä alistavia, vai onko kyse vain kontekstista? Usein niillä kyseenalaistetaan vallanpitäjien ylimaallinen voima tai uskonnollisten johtajien maallinen valta. Keskustelemassa sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen ja Sarjakuvakeskuksen johtaja Kalle Hakkola, toimittaja Ville Hänninen ja suomentaja Ville Keynäs. Rosebud books klo 13.00 Tapio Tamminen: Kansankodin pimeämpi puoli Tammisen kirja valaisee rotuoppien, syrjinnän ja ruotsalaisen kansalliskiihkoilun historiaa, joka on pidempi kuin usein kuvitellaan. Haastattelija Helmi Turunen. Atena Klo 13.40 Nnimmo Bassey: Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka (NGR) Festivaalilla esiintyy kansainvälistä tunnustusta kerännyt kirjailija Nnimmo Bassey, jonka viime vuoden lopulla suomeksi julkaistu teos Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka pureutuu maanosan luonnonvarojen häikäilemättömään hyödyntämiseen ja sen vaikutuksiin Afrikan luonnolle. Crash Klo 14.00 Matti Kääriäinen: Kehitysavun kirous Ulkoasiainneuvos ja eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen väittää, että kehitysavun antaminen köyhille maille ei ole johtanut niihin tavoitteisiin, jotka sille alun perin asetettiin. Mitä kehitysyhteistyön vaikuttavuuden takaamiseksi pitäisi tehdä? Into klo 14.20 Nadifa Mohamed: Kadotettujen hedelmätarha (SOM) Nadifa Mohamedin teos Kadotettujen hedelmätarha kokoaa yhteen kolmen naisen tarinat keskellä kuohuvaa Somaliaa. Kirjan oikeudet on myyty 12 maahan. Atena klo 14.40 Larry Siems: Guantánamon päiväkirja (USA) Mohamedou Ould Slahi on virunut yli 12 vuotta ilman oikeudenkäyntiä Yhdysvaltain ylläpitämässä huonomaineisessa Guantánamo Bayn pidätyskeskuksessa. Kirjailija Larry Siems onnistui saamaan käsiinsä Slahin päiväkirjan ja saattoi hänen tarinansa päivänvaloon teoksessaan Guantánamon päiväkirja. Suomen Pen klo 15.00 Vesa-Matti Lahti ja Sanna Ryynänen: Talouden uudet muodot Talouden uudet muodot -kirja esittelee taloudellisen toiminnan vaihtoehtoisia muotoja. Keskustelussa kirjan kirjoittajista yliopiston lehtori Sanna Ryynänen ja Sitran asiantuntija Vesa-Matti Lahti. Solidaarisuustalous klo 15.20 Tomi Astikainen: Miten elää ilman rahaa Kirjailija Tomi Astikainen kokeili rahatonta elämää neljän vuoden ajan 42 eri maassa ja kolusi muun muassa Latinalaista Amerikkaa. Into klo 15.40 Kepa talks: Käsikirja kestävään maailmantalouteen Miten vähentää eriarvoisuutta Suomessa ja maailmalla? Miten yritykset voivat luoda kestävää kehitystä? Millainen veropolitiikka tuottaa hyvinvointia kaikille? Haastaako ilmastonmuutos taloutemme rakenteet? Kepa Klo 16.00 Mikko Remes ja Matti Ylönen: Velkatohtorit Kansainvälinen yhteisö ei ole pystynyt ratkaisemaan velkaongelmaa, vaan julkinen velkakriisi on levinnyt nyt myös Eurooppaan. Velkatohtorit käsittelee velkaongelman syitä ja kansainvälistä velkapolitiikkaa. Into klo 16.20 Eetu Viren: Velkaantunut ihminen Eetu Viren kertoo Maurizio Lazzaraton kirjasta Velkaantunut ihminen, jonka hän on suomentanut. Tutkijaliitto klo 16.40 20 kustantajaa, 50 kirjailijaa, tuhansia kirjoja, kirjallista ohjelmaa ja kirjamyyntiä Rautatientorilla 23.?24.5.2015 Thor-Fredric Karlsson: 100 ajatusta terveellisestä ruuasta Thor-Fredric Karlsson tutkii ja analysoi ruoan terveysvaikutuksia tuoreitten tutkimustietojen varassa uudentyyppisessä terveyskirjassaan. Atar Klo 17.00 www.maailmankirjat.fi, www.maailmakylassa.fi MubaraK, NilssoN Ja saxeN Kuva: ville sutiNeN NNiMMo bassey Kuva: Kari rissa PeKKa haavisto, Kuva: touKo siPiläiNeN
• TAIDETTA TUOREIMMILLAAN Yli 800 konserttia, näyttelyä, teatterija tanssiesitystä vuodessa. www.uniarts.fi/kalenteri Solidaarisuusteot-kampanja Maailma kylässä -festivaalilla 23.?24.5.2015 TUTUSTU SOLIDAARISUUSTEKOIHIN SUOMESTA JA MAAILMALTA ”Annan aina vanhat vaatteeni muille yhteisön tytöille ja siivoan isoäitini luona.” Edith Nalubowan solidaarisuusteko Keräämme ständillämme (R501) solidaarisuustekoja, joita ihmiset tekevät tukeakseen ja ilahduttaakseen toisiaan kaikkialla maailmassa. Jaa solidaarisuustekosi myös osoitteessa www.solidaarisuusteot.fi sekä sosiaalisessa mediassa. #solidaarisuusteot #insatserförsolidaritet Arvomme Nicaraguan matkan kaikkien vuonna 2015 solidaarisuustekonsa jakaneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken. TIEDEKIR J A Tervetuloa arkena myymäläämme Snellmaninkatu 13. Monialaista tietoa ja tutkimusta maailmasta Tutustu myös uudistettuun verkkokauppaamme: www.tiedekirja.fi T imo Aar nialan kuvit usta B. T ra venin romaaniin K uolemanlaiva. Elämän etsijöille ja haaksirikkoisille aitoja asioita, ei kangastusta • Tiedekulma Porthaniassa • Kolmen sepän kauppa Kaivopihalla • Laajan valikoiman kauppa Makkaratalossa, Citycenterissä • Kaisa-talon Rosebud, Gaudeamus Kirja & Kahvi www.rosebud.fi Häkkinen, Iitti Valon­ kantajat 29€ Kunnon Like­kirja vähän vaativammankin äidin ja mummon kevätkonttiin! 29,50€ 29€ Similä, Vuorela Valtio vihaa sua Lachman Alester Crowley Clement Basquiatin leski Urheat tietokirjakaupat 21,80€
• 4 / 2015 • 37 kesäkuussa 2014 irakilaisen Mosulin kaupungin vallannut ISIS-järjestö jatkoi etenemistä paitsi kohti Bagdadia myös Turkin rajalle. Syyriassa se sai valtaansa 80 prosenttia Kobanên kaupungista. Raivoisat taistelut kestivät kuukausia. Paikalliset kurditaistelijat saivat tukea Yhdysvaltain ilmavoimilta, minkä lisäksi Irakin Kurdistanin aluehallinto lähetti heille aseita ja noin 150 sotilaan tukijoukot. Länsimaiset televisiokanavat seurasivat tilannetta herkeämättä aina ISISin vetäytymiseen vuoden 2015 alussa. Keitä olivat sitten ne vastarintasankarit, joiden uroteko oli katkaista yksi terrorismin lukuisista päistä? Heistä käytettiin yleisnimitystä ”kurdit”. Todellisuudessa suurin osa heistä kuului Demokraattiseen unionipuolueeseen (PYD), joka on Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n syyrialainen haara. PKK on kuulunut yli kymmenen vuotta Yhdysvaltain sekä EU:n laatimalle terroristijärjestöjen listalle, mikä tarkoittaa, että jos Pariisissa lausuu myönteisen arvion PKK:sta, voi joutua tuomituksi ”terrorismin ihannoimisesta”. Kobanêssa ihailun kohteita olivatkin yhtäkkiä nimenomaan PKK:n taistelijat. Tätä tuskin tarvitsee ihmetellä, kun tiedetään, että Yhdysvallat ja Iran käyvät neuvotteluja historiallisesta ydinsopimuksesta ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelun johtaja on luovuttanut senaatille raportin, jossa Iran ja Hizbollah eivät enää edustakaan Yhdysvaltain etuja uhkaavaa terrorismia. vuoden 1938 kesä oli erityisen levoton. Haifassa 6. heinäkuuta torille asetetun pommin räjähdyksessä kuoli 23 ihmistä ja 75 loukkaantui. Suurin osa heistä oli naisia ja lapsia. Heinäkuun puolivälissä Jerusalemissa tehdyssä iskussa kuoli kymmenen ihmistä ja 29 loukkaantui. Kymmenen päivää myöhemmin Haifassa räjähti taas ja 39 ihmistä sai surmansa. Kaikki uhrit olivat siviilejä ja arabeja. Näiden Palestiinassa tehtyjen iskujen tekijäksi ilmoittautui Irgun, sionistiliikkeen ”revisionistisen” siiven aseistautunut haara, jonka riveistä Israel sai myöhemmin kaksi pääministeriä: Menachem Beginin ja Jitzhak Shamirin. ”Vastarintataistelijoita”, ”vapaustaistelijoita”, ”rikollisia”, ”barbaareja”. ”Terroristi”-nimitystä käytetään tunnetusti aina ”muista”, mutta ei koskaan ”meidän taistelijoistamme”. Historia on kuitenkin opettanut, että eilisen terroristeista voi tulla huomisen valtionjohtajia. Onko se yllättävää? PKK:n ja aseistautuneiden sionisTerrorismi on kätevä yhteinen vihollinen, mutta voiko sen kautta todella lähestyä Lähi-idän poliittisia realiteetteja? loppu Terrorismille TeksTi alain gresh kuvaT Boris séméniakoz Historia on opettanut, että eilisen terroristeista voi tulla Huomisen valtionjoHtajia.
• 38 • 4 / 2015 tiryhmien esimerkit kuvaavat hyvin käsitteen moniselitteisyyttä. Tietty toiminta voidaan määritellä terrorismiksi, mutta terrorismia ei voi kutsua ideologiaksi. Mikään ei yhdistä Italian 1970-luvun äärioikeistoa, tamilitiikereitä, Irlannin tasavaltalaisarmeijaa IRA:ta, puhumattakaan Palestiinan vapautusjärjestöstä PLO:sta tai Afrikan kansalliskongressista ANC:stä. Kaksi jälkimmäistä olivat Ronald Reaganin, Margaret Thatcherin ja tietenkin Benjamin Netanjahun – Israel teki tiivistä yhteistyötä apartheidia harjoittavan Etelä-Afrikan kanssa – julistamia ”terroristijärjestöjä”. Terrorismin voi korkeintaan liittää listaan erilaisista sodankäyntikeinoista. Usein sanotaankin, että terrorismi on heikommassa asemassa olevien ase. Ranskan armeija pidätti vuonna 1957 Algerian itsenäisyyssodan sankarin Larbi Ben M’hidin, joka oli tuolloin Algerin autonomisen alueen johtaja. Häneltä kysyttiin kuulusteluissa, miksi Kansallinen vapautusrintama FLN asetti pomminsa kahviloihin tai julkisille paikoille jätettyihin vauvankoreihin, tämä tokaisi vastaukseksi: ”Saatte ne vauvankorit heti kun annatte meille lentokoneenne.” Kidutettuaan vankiaan ranskalaiset murhasivat hänet muutama päivä myöhemmin. Sissisotaa käyvien taistelijoiden ja kansallisten sotavoimien käytössä olevien aseiden välinen epäsuhta johtaa epäsuhtaan myös uhrien lukumäärässä. Jos Hamasia ja sen liittolaisia pidetään ”terroristeina”, koska ne tappoivat kolme siviiliä Gazan sodassa kesällä 2014, niin mitä määritettä tulee käyttää Israelin valtiosta, joka tappoi pienimpienkin (Israelin armeijan omien) arvioiden perusteella 800–1 000 ihmistä, joista useampi sata oli lapsia? Terrorismi on käsitteenä hämärä ja epämääräinen. Lisäksi sen käyttö vie helposti tilanteiden analyysista poliittisen ulottuvuuden, jolloin terrorismiin liittyvien ongelmien ymmärtäminen käy mahdottomaksi. Yhdysvaltain presidentti George W. Bush julisti puhues saan kongressille 24.9.2001, että maa oli nyt taistelussa ”pahuutta” vastaan. ”He vihaavat sitä, mitä tämä kokous edustaa, eli demokraattisesti valittua hallintoa. Heidän johtajansa ovat itse nimittäneet itsensä johtajiksi. He vihaavat meidän vapauksiamme: uskonnonvapauttamme, sanan vapauttamme, äänestysja kokoontumisvapauttamme, vapauttamme olla eri mieltä toisten kanssa.” Terrorismin vastustaminen ei siis edellytä, että yhdysvaltalaiset muuttaisivat alueella noudattamaansa sotapolitiikkaa tai että lopetettaisiin toimet, jotka johtavat palestiinalaisten kärsimyksiin. Ainoa ratkaisu on eliminoida fyysisesti se, joka on nimetty barbaariksi. Jos Charlie Hebdon iskun takana olleiden Kouachin veljesten tai Porte de Vincennesin Hyper Cacher -supermarkettiin hyökänneen Amedy Coulibalyn perusmotiivina oli viha sananvapautta kohtaan, kuten Ranskan johtavat poliitikot ovat julistaneet, on aivan turha ihmetellä, mitä seurauksia aiheuttaa Libyassa, Malissa tai Sahelin alueella noudatettava politiikka. Samana päivänä, jona Ranskan kansalliskokous osoitti kunniaa tammikuun iskun uhreille, se päätti Ranskan sotatoimien jatkamisesta Irakissa. eikö nyT olisi aika tarkastella, miten vuodesta 2001 lähtien käynnissä ollut ”terrorismin vastainen sota” on saavuttanut julkiset tavoitteensa? Mary landin yliopiston terrorismia seuraavan Global Terrorism Database -tietokannan mukaan al-Qaida ja sen alajärjestöt tekivät vuosina 2007–2010 noin 300 iskua vuodessa. Vuonna 2013 lukumäärä oli 600, eli kasvua oli 300 prosenttia. Ei ole epäilystäkään, etteivätkö vuoden 2014 luvut nouse ennätyksellisen suuriksi Abu Bakr alBaghdadin perustettua islamilaisen kalifaatin. Entäpä terroristien lukumäärät? Länsimaisten arvioiden mukaan ISISin sekä Irakissa ja Syyriassa toimivien äärijärjestöjen riveihin on liittynyt 20 000 ulkomaalaista taistelijaa, joista 3 400 on eurooppalaisia. Yhdysvaltain kansallisen terrorismin vastaisen keskuksen NCTC:n johtaja Nick Rasmussen sanoo, että Syyriaan tulvivien ulkomaisten taistelijoiden määrä ylittää moninkertaisesti sen, kuinka paljon ulkopuolisia on liittynyt jihadisteihin Afganistanissa, Pakistanissa, Irakissa, Jemenissä tai Somaliassa missään vaiheessa kahdenkymmenen viime vuoden aikana. ”Terrorismin vastaisen sodan” tulosten arviointi jäisi vaillinaiseksi, jos siinä ei otettaisi huomioon geopoliittista hävitystä ja ihmisuhreja. Vuodesta 2001 Yhdysvallat on yksin tai liittolaistensa kanssa käynyt sotaa Afganistanissa, Irakissa, Libyassa sekä epäsuorasti vielä Pakistanissa, Jemenissä ja Somaliassa. Lopputuloksena Libyan valtio on romahtanut, Irakin valtio on suistunut uskontoryhmien välisen valtataistelun ja sisällissodan kurimukseen, Afganistanin hallinto horjuu, eivätkä talibanit ole koskaan aiemmin olleet yhtä vahvassa asemassa Pakistanissa. Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Condoleezza Rice käytti vuonna 2005 termiä ”rakentava kaaos” oikeuttaakseen Bushin hallinnon toimet Lähiidässä ja julisti demokratian riemun hetkien olevan käsillä. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, kaaos on levinnyt koko sille alueelle, joka ulottuu Pakistanista Saheliin ja jota Yhdysvallat kutsuu ”Suur-Lähi-idäksi”. Rakentavuutta tästä utooppisesta kaaoksesta on vaikea löytää, kun tiedetään, että sen uhriksi on ensisijaisesti joutunut alueen siviiliväestö. ”Täsmäpommitukset”, kaukoohjattavat lennokit, erikoisjoukot, mielivaltaiset vangitsemiset ja CIA:n neuvonantajien suojeluksessa tehdyt kidutukset ovat kohdistuneet kymmeniin tuhansiin siviileihin. Niiltä ei ole säästynyt mikään. Yhdysvaltojen ”täsmäiskut” ovat tehneet täystuhoa niin häissä, syntymäjuhlissa kuin hautajaisissa. Toimittaja Tom Engelhardt on laskenut, että vuosina 2001–2013 kahdeksat häät joutuivat pommituksen kohteeksi Afganistanissa, Irakissa ja Jemenissä. Jos näistä uhreista poikkeuksellisesti puhutaan lännessä, heillä – toisin kuin ”terrorismin” uhreilla – ei ole koskaan kasvoja, ei koskaan henkilöllisyyttä. He ovat anonyymejä, pommitusten ”sivutuotteita”. Kuitenkin jokaisella heistä on perhe, siskoja ja veljiä, sukulaisia. Onko tällöin hämmästyttävää, että heidän muistonsa ruokkii nopeasti kasvavaa vihaa Yhdysvaltoja ja muita länsimaita kohtaan? Olisiko kuviteltavissa, että Yhdysvaltain entinen presidentti Bush joutuisi kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen syytettynä Irakiin tunkeutumisesta ja maan tuhoami sesta? ”terrorismin vastaisen sodan” tulosten arviointi jäisi vaillinaiseksi, jos siinä ei otettaisi Huomioon geopoliittista Hävitystä ja iHmisuHreja.
• 4 / 2015 • 39 ”vaikka koko islamia ei olisi olemassakaan, se ei muuttaisi länsimaiden ja läHi-idän nykyisiä suHteita.” länsimaiden politiikka on vuosikymmenten ajan ruokkinut kaaosta ja viHaa läHi-idän alueella. Koska näistä rikoksista ei kukaan koskaan joudu vastaamaan oikeudessa, se on omiaan antamaan lisäuskottavuutta alueen ääriainesten puheille. Kun vihollinen määritellään ”uhaksi olemassaolollemme”, tai se rajataan Ranskan pääministerin Manuel Vallsin tavoin pelkäksi ”islamilaiseksi fasismiksi”, tai kun puhutaan kolmannesta maailmansodasta fasismin ja kommunismin perimästä nousevaa uutta totalitarismia vastaan, länsimaat itse asiassa antavat al-Qaidalle ja ISISille Neuvostoliittoon tai jopa natsiSaksaan verrattavan näkyvyyden, huomioarvon ja aseman. joskus joillakin pohjoisamerikkalaisilla johtajilla on ollut selväjärkisyyden hetkiäkin. Kun ulkoministeri John Kerry osallistui lokakuussa 2014 islamin uhrijuhlaan amerikkalaisten muslimien kanssa, hän mainitsi puheessaan Lähi-itään tekemänsä matkat ja siellä käymänsä ISISiä käsitelleet keskustelut ja totesi: ”Kaikki alueen johtajat ottivat itse puheeksi sen, miten välttämätöntä on pyrkiä saavuttamaan rauha Israelin ja palestiinalaisten välillä, koska [ilman rauhaa] [ISISin] värväystoiminta laajenee, väestön raivo kasvaa ja mielenosoitukset lisääntyvät, ja kyseiset johtajat joutuvat vastaamaan niihin. Meidän on ymmärrettävä, mikä yhteys nöyryytyksillä ja ihmisarvon menettämisellä on tähän tilanteeseen.” Olisiko ”terrorismin” ja Palestiinan tilanteen välillä siis yhteys? Entä Irakin tuhoamisen ja ISISin vahvistumisen välillä? Tunisian kansallismuseoon tehdyn iskun, Libyan hallinnon hajottamisen ja Tunisian maaseudun kurjistumisen välillä? Tunisia toivoo – siihen suuremmin uskomatta – että se vihdoin saisi merkittävää taloustukea ilman kansainvälisen valuuttarahaston tavanomaisia ehtoja, jotka luovat pelkästään epäoikeudenmukaisuutta ja kiihdyttävät kapinaan. Entinen CIA:n johtohahmo ja erinomainen islamin tuntija Graham Fuller on vastikään julkaissut kirjan A World Without Islam (Maailma ilman islamia), jonka viestin hän itse kiteyttää näin: ”Vaikka koko islamia tai sen profeetta Muhammadia ei olisi olemassakaan, se ei muuttaisi länsimaiden ja Lähi-idän nykyisiä suhteita käytännössä juuri millään tavalla. Tämä voi vaikuttaa järjenvastaiselta, mutta se korostaa sitä olennaista seikkaa, että lännen ja Lähi-idän huonoille suhteille voi luetella reilut kymmenkunta hyvää selitystä, jotka eivät mitenkään liity islamiin tai uskontoon: ristiretket (joiden taustalla vaikuttivat lännen taloudelliset, yhteiskunnalliset ja geopoliittiset syyt), imperialismi, kolonialismi, lännen pyrkimys saada hallintaansa Lähi-idän energiavarannot, länsimielisten diktaattoreiden valtaan nostaminen, lännen jatkuva poliittinen ja sotilaallinen puuttuminen alueen asioihin, rajojen määritteleminen uudelleen, länsimaiden perustama Israelin valtio, amerikkalaisten maahantunkeutuminen ja sotatoimet, Yhdysvaltain hellittämättömän harhaanjohtava politiikka palestiinalaiskysymyksessä jne. Näillä syillä ei ole mitään yhteyttä islamiin. On totta, että Lähi-idän alueella syntyneet vastareaktiot muotoillaan yhä useammin uskonnollisin tai kulttuurisin – siis muslimitai islam-pohjaisin – perustein, eikä siinä ole mitään yllättävää. Vakavissa yhteentörmäyksissähän jokainen pyrkii ajamaan asiaansa vetoamalla mahdollisimman korkeisiin moraali-ihanteisiin. Näin tekivät yhtä hyvin kristityt ristiretkeläiset kuin kommunismi, joka kävi ’taistelua kansainvälisen proletariaatin puolesta’.” Vaikka tiettyjen radikaalimuslimisaarnaajien vihapuhe onkin huolestuttavaa, islamin uudistaminen on sen kannattajien vastuulla. Meidän vastuullamme taas on muuttaa länsimaiden politiikkaa, joka on vuosikymmenten ajan ruokkinut kaaosta ja vihaa Lähi-idän alueella. Meidän on lakattava noudattamasta ”terrorismin vastaisen sodan” asiantuntijoiden neuvoja. Heistä esimerkkinä on erityisesti Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu, joka on ollut Yhdysvaltain päättäjien ykkösneuvonantajana tässä asiassa jo kolmekymmentä vuotta. Hänen kirjansa How the West Can Win (Miten länsimaat voivat voittaa) on toiminut kaikkien uusristiretkeläisten ”rukouskirjana”. Hän väittää teoksensa antavan neuvot ”terrorismin lopulliseen hävittämiseen”. Hänen ohjeensa ovat ruokkineet teesiä ”sodasta sivilisaation puolesta” ja syösseet Lähi-idän kaaokseen , jonka kaikki merkit viittaavat siihen, että tilanteen ratkaisusta ollaan vielä kaukana. Alain Gersh on Le Monde d iplomatiquen varapäätoimittaja. Artikkeli on julkaistu suomenkielisessä Le Monde d iplomatiquessa (2/2015). Suomentanut Kirsi Kinnunen.
• KESKI-POHJ ANMAAN KANSANOPIS TO YLITETÄÄN ITSEMME YHDE SSÄ LAULUTEATTERi TANSSI VALOKUVAUS 2015-2016 43ov www.kpopisto.fi Median ja taiteen opinnot Mediajournalismi Valokuvaus Kuvataide Visual Design Paasikivi-Opisto I paasikiviopisto.fi Luova kampus luoville tyypeille Varmista paikkasi lukuvuoden 2015–2016 opintoihin. Täytä hakemus verkkosivuillamme. Uutta! Kulttuurituotannon suuntaavat opinnot ETOS kutsuu sinua luomaan, kokemaan ja oppimaan uutta ETOS on Seurakuntaopiston Järvenpään kampuksella toimiva Esittävän taiteen osaamiskeskus. Järvenpääntie 640 04400 Järvenpää seurakuntaopisto.? Lue lisää ja ilmoittaudu: seurakuntaopisto.? /etos Haaveiletko esiintymisestä, omien kappaleiden säveltämisestä, paremmasta soittotaidosta tai musiikkialan ammatista? Haluatko opiskella musiikin teoriaa? Musiikkilinja tarjoaa mahtavan ponnahduslaudan eteenpäin. Oletko kiinnostunut draamasta ja musiikista kohtaamisen, kasvatuksen ja vuorovaikutuksen välineenä? Draamaja musiikkikasvatuslinjalta saat työtapoja, jotka antavat rikkaan kokemuspohjaisen tietotaidon erilaisiin oppimisja ohjaustilanteisiin. Linjat ovat yksivuotisia kansanopistokoulutuksia. Koulutuspaikkana ETOS Esittävän taiteen osaamiskeskus Järvenpäässä. Lisätietoja: Anne-Maria Vesalainen, p. 044 712 4998, anne-maria.vesalainen@seurakuntaopisto.? Aloita yliopistosi meillä ILMOITTAUDU VISION LOPPUKEVÄÄN KOULUTUKSIIN! Mökille sähköt auringosta ja tuulesta, 6.5. Helsinki Hinta ja ilmoittautuminen: 35 € (+10 € kirja) / Kysy vapaita paikkoja Visiosta! Mökille sähköt auringosta ja tuulesta, 7.5. Mikkeli Hinta ja ilmoittautuminen: 35 € (+10 € kirja) / Kysy vapaita paikkoja Visiosta! Kestävä yrittäjyys, 22.-23.5. Helsinki Hinta ja ilmoittautuminen: 50 € / 13.5. mennessä Rakenna oma aurinkolaturi -työpaja, 27.5. Helsinki Hinta ja ilmoittautuminen: 15 € (+ 45 € materiaali) / 20.5. mennessä TILAA ENERGIAKÄÄNNE! Energiakäänne Saksan ja Suomen energiapoliittiset valinnat Miikka Salo Miksi Suomessa luotetaan ydinvoimaan, mutta Saksassa rakennetaan aurinkovoimaa? Mitä opittavaa Suomella olisi Saksan energiapolitiikasta? Hinta: 10€ / ilmainen pdf Tilaa: www.visili.fi Lisätiedot: www.visili.fi/koulutuskalenteri
• TILAA: maailmankuvalehti.fi/mk tai puh. 09 584 233 KUVA: MEERI KOUTANIEMI katso maailmaa uusin silmin tulossa: Aavikkobluesin kuningatar Aziza Brahim Keho puhuu Trinidanin karnevaaleilla Somalialaisena Suomessa Amazon kiehtoo tutkijoita 5 lehteä 175
• T R A N S I T Tu r b i i n i s a l i , K a a p e l i t e h d a s w w w . o o p p e r a s k a a l a . ? 1 6 . 2 3 . 5 . 2 1 5 A m b i e n t o o p p e r a j a n y k y t a n s s i t e o s E n n a k k o l i p p u . c o m www.bioplanete.com Katso video Fair Trade -projektistamme Keniassa. Videosta näet kuinka parannamme paikallisten tuottajien elinja työolosuhteita projektin avulla. Luomulaatuinen avokadoöljy Reilua maukkautta avokadosta Jakelija: www.ekolo.fi Saatavilla hyvinvarustetuista ruokaja ekokaupoista PUOLIVILLI PUUTARHA 7.5.–6.9.2015 Taiteilijoita mm. Kaisa Salmi, Irmeli Tarmo, Anja Tähtinen, Ruth Jarman, Joe Gerhardt, Christina Stadlbauer Avoinna ti–pe 11–18, la–su 12–17 Liput 7/5 €, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo www.poikilo.fi Yksityiskohta digiteoksesta Flora & Fauna, käsikirjoitus ja kuvaus Merja Heino 2015 museot
• 4 / 2015 • 43 kulttuuri TeksTi Mikko sauli kuvaT krisTian Mccann ”Mitä sitä kaunistelemaan” voisi luulla, että on aivan sama, mitä rintanappeja punkkarilla on takinliepeessään. Mervi Vuorela ja Ville Similä osoittavat muun muassa tällaiset käsitykset virheellisiksi kirjassaan Valtio vihaa sua – Suomalainen punk ja hardcore 1985–2015. Kirjassa vilahtelevat pienlehdet eli zinet, levymerkit ja erilaiset anekdootit, mutta painopiste on musiikkitarjonnan esittelyssä. Yhtenä anekdoottina teoksessa kuvataan Toinen vaihtoehto -lehden sivuilla 90-luvun alussa käyty pitkä keskustelu, joka koski Mia ”Hudi” Sallin takissa mahdollisesti ollutta Kissyhtyeen rintanappia. Kissin fanittamisesta Hudia syyttänyt Janne Piipponen asui tämän naapurissa. Silti kaksikko pui kiistaansa ja esitti keskusteluja kahvittelukutsuja Vaasassa toimitetun lehden palstoilla. ”Tämä keskustelu valikoitui mukaan, koska se on sarjassaan yksi kuuluisimmista. Lisäksi se kuvastaa hienosti sitä teinimeininkiä, joka keskusteluihin tuohon aikaan liittyi”, Similä sanoo ja naurahtaa. Samalla esitellyksi tulee Toisen vaihtoehdon historia. Kiistan ytimessä oli tietenkin ikuisuuskysymys: mitä on punk? Tosipunkkari ei voinut kuunnella valtavirta musiikkia. Raja-aidat ovat sittemmin madaltuneet eikä vastaavaa tiukkapipoista nokittelua enää tässä mittakaavassa esiinny, mutta sama henki on säilynyt taustalla. Sitä pääsee ihastelemaan esimerkiksi Punk in Finland -nettifoorumilla. kirjan kaTTaMa musiikkihistoria ei ole aiemmin kiinnostanut ketään laajemmalti. Miksi nyt? ”Pohdiskelin kotona, jaksanko lähteä muutaman korttelin päähän The Heartburns -yhtyeen keikalle. Havahduin siihen, että on täysin mielenvikaista pohdiskella parinsadan metrin kävelyä ja neljän euron lippua, kun naapurustossa soittaa yksi Suomen parhaista punk-bändeistä”, Similä kertoo. Viime vuosikymmenen aikana etenkin pääkaupunkiseudulla on ollut reippaasti tarjontaa punk-keikoista. Myös zinejä ja levyjä – kasettien ja vinyylienkin muodossa – julkaistaan edelleen. ”Rupesin siinä miettimään, miten tähän on tultu. Tajusin, että eihän vuoden 1984 jälkeisistä ajoista ole kukaan oikeastaan kirjoittanut mitään. kulttuuri Suomi-punkin mustat aukot tarinoitiin mammuttiopukseksi. Liken julkaisemasta kirjasta on tilattu jo toinen painos. TausTaMaTeria alia kirja vaati melkoiset määrät.
• 44 • 4 / 2015 kulttuuri ”Vaikka esimerkiksi straight edge -bändit eivät olleet 90-luvun valovoimaisimpia musiikillisesti, niiden kulttuurinen merkitys skenen sisällä oli merkittävä. Siksi halusimme kirjoittaa niistä”, Vuorela summaa. Straight edge oli Yhdysvalloista Suomeenkin rantautunut, päihteettömyyttä korostava punkin ja hardcoren suuntaus. ”90-luku oli musiikillisesti vaatimaton tai ainakaan sieltä ei ole montaa klassikkoa jäänyt. Yhteiskunnalliselta merkitykseltään se on kuitenkin tärkeä ajanjakso punkin historiassa”, Similä komppaa. eloisa punk-skene tarvitsi menovetensä, ja niinpä Valtio vihaa sua on paikoin tarina viinasta ja sillä läträämisestä. Similä ei näe kosteissa päihdekuvauksissa ongelmaa. ”Mitä sitä kaunistelemaan. Esimerkiksi siinä vaiheessa 15 vuotta anarkopunkbileitä kiertäneen skotlantilaisen Oi Polloi -yhtyeen solisti Deek Allen kuvailee ensimmäisen Suomen-visiittinsä tunnelmia täysin mielenvikaisiksi. Saamamme todistusaineiston perusteella kuvaus ei ole liioiteltu”, hän myhäilee. ”Totta kai siinä sivussa on harjoitettu kaikkea muuta. Mutta jos vertaa 90-luvun keikkoihin, niin eivät bändit enää vedä sellaisia kaatokännejä, että soittimet eivät pysy käsissä”, Vuorela jatkaa. 2000-luvulle tultaessa punkja hard core-skene alkoi paitsi skarpata myös pirstaloitua. ”90-luvulla kaikki soittivat samoilla keikoilla. Esimerkiksi varhaiset straight edge -bändit kuten 50X50 soittivat kiljupunkkareiden kanssa. Erkaantuminen tapahtui 90-luvun lopussa”, Similä kuvailee. kirja keskiTTyy viime aikojen osalta voimakkaasti Vaasankadulla Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan Heinähattu Pubin ympärillä pyörivään punkin osaan, jonka kirkkain tähti Teemu Bergman tunnetaan parhaiten Pää kii -yhtyeestä. 2000-luvun alkupuoliskolta mukaan on poimittu muun muassa levy-yhtiö Combat Rock Industryn tarina. Kaveripohjalta kavereiden bändejä julkaisseen levymerkin vaiheet ovat mielenkiintoinen kuvaus siitä, kuinka pieni tekijä voi paisua. Combat Rockin kautta aukeaa myös ikkuna sellaisiin bändeihin kuin Wasted, Endstand ja Manifesto Jukebox. Kyseiset orkesterit hallitsivat 2000-luvun alun punkkia melko suvereenisti. Wasted ammensi perinteisestä jenkkipunkista, Endstand puolestaan hardcoren maailmasta ja Manifesto Jukebox kulki omia melodisia polkujaan brittiyhtye Leatherfacen jalanjäljissä. Soittajien ja levymerkin välinen raja ei aina pysynyt selkeänä, sillä porukka on punk-piireissä aina pyörinyt molemmin puolin aitaa. Combat Rockin puuhamiehistä Jani Koskinen soitti Manifesto Jukeboxissa ja Janne Tamminen Endstandissa. Jotkut jopa määrittelevät ”skenessä mukana olemisen” vain soittamisen, lehdenteon tai levyjen julkaisemisen kautta. punkin hajaanTuMisen vuoksi kirjaan jäi 2000-luvun osalta aukkoja. Similä ja Vuorela toivovat tulevien kirjoittajien paikkaavan niitä joskus. ”Kyllä tästä näin katveineen tuli parempi ja luettavampi. Vaikka olennaisiakin bändejä jäi kokonaan puuttumaan, niitä olisi myös ollut vaikea nivoa sulavaksi osaksi kokonaisuutta”, Vuorela pohtii. Entäpä sitten pituus? Yli 600 sivua on aika paljon punkkia. ”Se oli vahinko”, parahtaa Similä. ”Olisimme tosin halunneet kirjoittaa vielä muutaman luvun lisää, mutta kustannustoimittaja pisti kampoihin toteamalla, että ’teillä on jo yli miljoona merkkiä kasassa’.” Totesin , etten pysty tähän yksin, ja pyysin Mervin mukaan.” vuosiTuhannen vaihteeseen saakka punk-maailman kuviot olivat Vuorelan mukaan melko selkeitä. ”90-luvusta oli helppo kirjoittaa, koska se jäsentyy helposti, mutta 2000-luku on paljon vaikeampi. Bändien määrä on räjähtänyt käsiin, joten jotain jää väistämättä aina katveeseen. Paljon hyviä bändejä jäi tämän vuoksi käsittelemättä.” Molemmat pitävät 90-lukua tärkeänä aikana punkin historiassa. Silloin punk politisoitui voimakkaasti ja sloganeista siirryttiin toimintaan. Kirja luotaakin 90-luvun osalta myös radikaalin eläinoikeusaktivismin historiaa, joka oli läheisesti sidoksissa punkiin. punk-kirjailijaT Lepakkomiehessä. Baari on yksi nykypunkin tärkeimmistä keikkapaikoista. coMbaT rock indusTrylla on myös oma kauppa Vaasankadulla Helsingin Kalliossa.
• 4 / 2015 • 45 Seinäkukkanen Vilhovuorenkatu, Helsinki. Ekolo on eko-, luomuja erikoistuotteiden kauppa ja tukku. Ekololla on kolme myymälää, Jyväskylässä ja Helsingissä, sekä verkkokauppa. Ekokauppa www.ekolo.fi www.facebook.com/ekokauppaekolo #ekokauppa_ekolo Koodilla TOUKOALE saat 11.5.–31.5.2015 ajan ILMAISEN TOIMITUKSEN tilaukseesi! Tervetuloa tutustumaan Ekolon uudistettuun verkkokauppaan!
• 46 • 4 / 2015 kulttuurihäirintä paluu rikospaikalle paluu rikospaikalle Ikea teki julisteita katutaiteesta. Hende teki katutaidetta Ikeasta – ja häiriköi siinä samalla. huhTikuun ensimmäisenä päivänä Ikea-myymälöiden sisustustaideosastoille tuli Ikea Art Event -nimen alla julisteita, jotka on tilattu 12 katutaiteilijalta. Hinnat ovat edulliset, kuten Ikean tuotteiden kohdalla on tavannut olla. Katutaiteilija Hende piti toimintaa falskina. Hän maalasi purkua odottaneen entisen katsastuskonttorin seinään katutaideprojektille irvailevan teoksen Eikä, jossa poseeraa Ikean perustaja Ingvar Kamprad. Hende ei kuitenkaan tyytynyt pelkkään maalaukseen vaan kuvasi teoksen ja kävi teettämässä kuvasta julisteita. Valmiit julisteet hän pujotti putkiloihin, jotka oli varustettu asiaan kuuluvin viivakoodein, ja salakuljetti ne Ikea-liikkeisiin. Tee-se-itse-julisteputkilot sujahtivat huomaamattomasti virallisten julisteputkiloiden joukkoon. Tätä käänteistä varastamista kutsutaan englanninkielisellä termillä droplift. Termissä yhdistyvät pudottaminen ja myymälävarkaus. Mikä siinä Ikeassa ja sen taideprojektissa niin ärsyttää? Taiteilija vastaa kysymykseen rikospaikalla Vantaan Ikeassa edessään lautasellinen kohuttuja vegaanipyöryköitä. ”Kyllähän taiteilijat myyvät kaikenlaisia tuotteita, ja jostain se elanto on saatava. Mutta Ikean toimintamalli, se kertakäyttökulttuuri korpeaa. Lapsityövoima ja veronkierrot, ne häiritsevät”, Hende toteaa. Hende toki tietää monien Ikean kilpailijoiden toimivan aivan yhtä kestämättömällä tavalla. Ikea on kuitenkin rakentanut toimintatavastaan ylpeyden aiheen. Kalustejätti myös määrittää markkinoiden kehityssuuntaa. ”Saahan täältä paljon asioita halvalla”, Hende toteaa ja heilauttaa kättään kaaressa. ”Monelle ne halvat kalusteet tulevat tarpeeseenkin, mutta mikä on sitten sen halpuuden hinta tekijöille?” hende ei suinka an ole ensimmäinen, joka on keksinyt tämän korjailtujen tuotteiden ujuttamisen myyntiin. Sittemmin The Yes Men -ryhmän jäsenenä tunnetuksi tullut Mike Bonanno esimerkiksi organisoi vuonna 1993 Barbie Liberation Organization -nimisen projektin. Siinä aktivistit ostivat äänirasialla varustettuja Barbieja G.I. Joe -nukkeja ja vaihtoivat näiden äänirasiat päittäin: Barbiet rupesivat vaatimaan lisää verta pakkiin ja karskit G.I. Joe -sotilaat hinkuivat shoppailemaan. Nuket pakattiin siististi alkuperäisiin pakkauksiin ja palautettiin salaa liikkeisiin hämmentämään kuluttajia. Banksy ja Danger Mouse puolestaan tekivät vuonna 2007 oman versionsa Paris Hiltonin levystä ja salakuljettivat kopioita levykauppoihin pahaa-aavistamattomien kuluttajien ostettavaksi. Ja on Banksy salakuljettanut taideteoksiaan myös museoiden seinille. Näiden droplifting-operaatioiden tarkoituksena on kiinnittää huomiota johonkin tekijään kaivertavaan asiaan. Barbie Liberation Organization alleviivasi lelujen sukupuolittumista ja hulluja arvomaailmoja. Myös miljonääriperijättären kohdalla arvomaailma oli epäilemättä Banksyn ja Danger Mousen tähtäimessä. Hendeä häiritsi katutaidekulttuurin ja Ikean alastoman ahneuden välinen juopa. Hende myös suosittelee samankaltaisia projekteja muillekin. Periaatteessa. ”Hyvä, jos ihmiset käyttävät mielikuvitustaan. Jos näitä projekteja tulee hirveän monta, ne voivat tietysti kärsiä inflaatiota. Olivathan ensimmäiset flash mobitkin yllättäviä, mutta kun ne alkoivat yleistymään, niistä on vähän mennyt terä.” Pelkkä muoto ei enää riitä säväyttämään. Pitää olla mietitty sisältökin. kaua a eiväT Henden julisterullat Ikeassa homehtuneet. Seuraavana päivänä putkilot olivat hyllystä kadonneet. Tiedossa ei ole, ovatko julisteet lähteneet asiakkaiden mukaan vai onko valpas henkilökunta noukkinut ne parempaan talteen. Alkuperäinen Eikä-teoskaan ei ollut kauaa koskemattomana. Kuvassa komeileva Ingvar Kamprad sai parissa päivässä otsaansa hakaristin ja ylähuuleen Hitler-viikset. ”Ehkä asialla oli jotain junnuja, tai sitten purkumiehet. Kannattaa kuitenkin myös muistaa, että Kampradilla on oma natsihistoriansa – ehkä joku on halunnut kommentoida sitä. Tai saattaahan takana olla myös jonkun inho minua kohtaan.” Hende on ollut mukana monessa katutaiteeseen liittyvässä ja saanut sen myötä osansa skenen sisäisestä kritiikistä. Mutta ei Hende hirveän huolissaan töhrityn teoksen puolesta ole. Sen rooli oli alkujaankin välineellinen ja täytti tehtävänsä tultuaan kuvatuksi. enTäpä ne vegaanipyörykät? Melko einesmäisiä. Niistä lisää sivuilla 18–19. TeksTi jari TaMMinen kuva olli berg
• paluu rikospaikalle lahjomaton keskitie Katukuvasta ja äänestyskopista löytyi vaalihäiriköintiä. eduskunTavaalien alla Pirkanmaalla nähtiin omituisia vaalijulisteita. Normaalien julisteiden rinnalle katukuvaan ilmestyi otsikolla Lahjomaton keskitie – jyrkästi samaa mieltä varustettuja julisteita. Niissä oli näennäisen normaalien latteuksien ohella näennäisen normaali kasvogalleria. Paino sanalla ”näennäisen”. Julisteen alareunassa kerrottiin seuraavaa: ”Äänestäminen luo illuusion yksilön vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa.” Kasvogallerian henkilöt oli nostettu suoraan Salatut elämät -saippuasarjasta. Siinä ismot ja ullat hymyilivät ohikulkijoille. Oli ehdokkaana Miiakin, joka esiteltiin edesmenneenä – hahmo lienee kuollut jossain vaiheessa. Yksittäisistä ehdokkaista oman julisteen saivat talonmies Seppo Taalasmaa ja juristi Laura Kiviranta. Taalasmaata näytelleeltä Jarmo Koskelta tai Kivirantaa näytelevältä Piitu Uskilta tuskin on liikoja ehdokkuuksista kyselty. julisTeiden Takana on taiteilija-aktivistiryhmä Vasta Tila, jonka ensimmäinen julkinen tempaus oli kulutuskriittisten julisteiden ujuttaminen bussi pysäkkien valotauluihin joulun alla. Ryhmän jäsen, ”Henna”, kommentoi vaalijulisteita seuraavasti: ”Halusimme herätellä äänestäjiä miettimään, ketä äänestää ja miksi. Ja tietysti tämän lisäksi myös ajattelemaan edustuksellista demokratiaa noin yleisesti.” Tätä ajatusten herättelyä jatkettiin katukuvan lisäksi äänestyskopeissa, joista ainakin yhteen ryhmä kiinnitti Lahjomaton keskitie -julisteen. Moinen on tietenkin jyrkästi kiellettyä. on kohTalon ironiaa, että Helsingistä eduskuntaan tuli valituksi Antero Vartija (vihr.). Salkkareista tuttu hänkin. Ehkä Salatut elämät onkin jonkun yhteiskunnallisen vorteksin myrskynsilmä. Tuskin kuitenkaan. jari TaMMinen http://todel-lista.tumblr.com /ImitationGameUK BASED ON A TRUE STORY ????1/2 ILTA SANOMAT/TP ???? ILTALEHTI/TR ???? MENAISET/SV ???? HELSINGIN SANOMAT/PA ???? METRO/TT ???? 7PÄIVÄÄ/KL OSCAR®-VOITTAJA PARAS SOVITETTU KÄSIKIRJOITUS /LEFFAT ???? EPISODI ???? NYT.FI ???? ILTALEHTI ???? ILTA-SANOMAT DVD 8.5. NYT BLU-RAYTM JA DVD! BLU-RAYTM JA DVD 22.5. NELJÄ OSCAR® -EHDOKKUUTTA!
• 48 • 4 / 2015 kulttuuri Turun kaupunginteatteri ja Espoon kaupunginteatteri ovat ohjaaja Mikko Koukin johdolla tarttuneet tavan omaista suurempaan haasteeseen sovittamalla Lars von Trierin ohjaaman Breaking the Waves -elokuvan (1996) näyttämölle. Elokuvan päähenkilö on ahdasmielisessä uskonnollisessa kyläyhteisössä elävä viaton ja tunteikas Bess, joka on löytänyt itselleen puolison öljyn porauslautalla työskentelevästä vanhemmasta Janista. Epäilyistä huolimatta seurakunta antaa siunauksensa yhteisön ulkopuolisen kanssa avioitumiselle. Rakkaudesta ja seksuaalisuudesta huumautunut Bess ei kestä Janin työjaksojen aikaista eroa miehestään ja rukoilee jumalalta tämän sovittua aiem paa paluuta. Toive toteutuu, mutta hinta on kova: Jan tuodaan kotiin lautalta vakavasti loukkaantuneena. Tästä käänteestä käynnistyy tragedioiden sarja, jossa Bessin piina ja uhrautuminen saavat raamatulliset mittasuhteet. Elokuva huipentuu uskonnollisesti virittyneeseen kohtaukseen, jossa kerronta irtoaa realistisesta tyylilajista ja Bessin kärsimyksen kunniaksi taivaalla soivat tyhjästä riippuvat kirkon kellot. TeaTTeriesiTyksen ohjelmalehtisessä ohjaaja Mikko Kouki tulkitsee elokuvan tarinan kertovan ihmeistä. Siitäkin lie kyse, mutta von Trier kaivaa omat perustuksensa paljon syvemmälle kristilliseen perustaan. Bessin hahmo on yhtä aikaa synnitön Maria ja toisten syntien puolesta uhrautuva Kristus. Uskossaan ulkokultaisten yhteisö on tietenkin tätä kyvytön tunnistamaan. Samaa teemaa von Trier vei vielä pidemmälle elokuvassaan Dancer in the Dark (2000), joka vain hieman peitetysti päättyy ristiinnaulitsemiseen. Breaking the Waves on myös annoksen velkaa Bertolt Brechtin näytelmälle Setšuanin hyvä ihminen (1940). Siinä jumalat etsivät maan päältä hyvää ihmistä ja löytävät sellaisen sydämessään oikeamielisestä prostituoidusta. Silti juuri hyvyytensä tähden viaton päätyy yhteisönsä hyväksikäyttämäksi. Tätä aihiota von Trier puolestaan vie pidemmälle vielä kokonaisvaltaisemmin brechtiläisellä metodilla toteutetussa elokuvassaan Dogville (2003). TeaTTerin vahvuus elokuvaan nähden liittyy reaaliaikaisen läsnäolon intiimiyteen. Filosofisesti ja jopa hengellisesti intoutuneen auteur-elokuvan siirtäminen teatterilavalle on erityisen hankalaa siksi, että alkuperäisteoksen vahvat kuvat jäävät helposti kummittelemaan näyttämön ja yleisön väliin. Syntyy taiteellinen jäljitelmä, mimesis, joka viittaa enemmän toiseen teokseen kuin todellisuuteen. Logomossa esitettävä näytelmä seisoo tai kaatuu sen valinnan mukana, että alkuperäisteoksen luovan sovittamisen sijaan on lähdetty kuvittamaan sen ratkaisuja uudestaan. Elokuvan ympäristön, kohtausten, persoonien ja jopa taustamusiikin toistaminen jättää varsin vähän tilaa teatteriesityksen tekijöiden omalle tulkinnalle siitä, mistä teoksessa on kyse. Bessin äärimmäisen hahmon äärellä urheasti kamppaileva Helmi-Leena Nummela ja Janin sisäisesti jännitteiseen osaan taiten sovittautuva, karhean karismaattinen Taneli Mäkelä joutuvat epäkiitolliseen asemaan. He työstävät jokaisessa kohtauk sessa omia osiaan Emily Watsonin ja Stellan Skarsgårdin erityisen vahvojen pohjasuoritusten päälle. Rohkeammillekin tulkinnoille olisi voinut löytyä sijaa. Elokuvan takana oleva tarina on ajaton, vaikka von Trier on sijoittanut sen 1970-luvun Skotlantiin. Voi hyvin kysyä, voisiko tekstin ja draaman ydin jopa kirkastua siirtämällä sen tapahtumat vaikka tämän päivän Pohjanmaalle. Myös hahmoja olisi varaa muuntella paitsi Bessiä, jonka sidos raamatulliseen martyrologiaan on koko asetelman ydin. Breaking the Waves tulee marraskuussa ensi-iltaan myös Oulun kaupunginteatterissa Hilkka-Liisa Iivanaisen ohjaamana. Nähtäväksi jää, miten itsenäiseen tulkitaan siellä päädytään. Lars von Trier & Mikko Kouki: Breaking the Waves Esitykset Turun Logomolla toukokuun ajan ja edelleen syyskaudella Ensi-ilta Espoon kaupunginteatterin Revontulihallissa 7.9. Elämä raatelee. Bess (Helmi-Leena Nummela) ei kestä eroa tuoreesta miehestään Janista (Taneli Mäkelä). Käly (Minna Hämäläinen) lohduttaa. aallot pois karkaavat TeksTi TuoMas ranTanen kuva oTTo-ville vääTäinen Turun Logomoon tehty von Trier -sovitus toistaa alkuperäisteosta turhankin uskollisesti.
• 4 / 2015 • 49 teatteri vuonna 1997 perustettu KokoTeatteri on teatterikentällä tunnettu yh teiskunnallisuutta aiheissaan sekä tanssillisuutta teatteriilmaisussaan korostavana vapaana ammattiteatterina. Näiden ennakko-odotusten takia vuoteen 2070 sijoittuva scifitragedia Maailma luottaa meihin istuu näyttämölleen mainiosti. Ekokatastrofin jälkeisessä totalitäärisessä yhteiskunnassa tunteet ja halut on kontrolloitu kovan tieteen ja järjen auktoriteeteilla. Näytelmän etualalla nähdään uudelleenkoulutettu tutkija (Milka Ahlroth), sopeutumattoman luonnonlapsen tapaan maailmaa katsova Riina (Joanna Haartti) sekä salaa toisiaan rakastava pariskunta (Minna Puolanto ja Marc Gassot). Rakastavaisten ilmentäminen mimiikkaa hyödyntäen toimii hienosti. Pelkistetty kuva naapurivakoilusta tuo puolestaan mieleen tarinat DDR:n kaikkialle ulottuneesta urkintajärjestelmästä. Samalla näytetään, miten rakastavaisten kompleksisen suhteen raportointi välittyy tutkimuksellisiksi johtopäätöksiksi. Prosessi muistuttaa satuttavasti siitä, miten näennäisen objektiivinen tutkimusmetodi voi hukata matkalla kaiken oleellisen. esiTyksen tekstissä näkyy ehkä liikaakin velkaa George Orwellin klassikkoteokselle 1984. Ideat kielen rakenteisiin piilotetuista vallankäytön muodoista ja pakkovallan vainoamasta kielletystä rakkaudesta ovat tietenkin ikuisia, mutta nimenomaan eko katastrofin jälkeisen ajan yhteiskunta-analyysin kiteyttäjinä ne onnahtavat. Teknisen tiedon ja tunteettomuuden ylivalta on ehkä sittenkin enemmän sivilisaation sortumiseen johtava syy kuin romahduksen seuraus. orwellin teos kuvasi myös enemmän vanhanaikaista reaalisosialistista tarkkailujärjestelmää kuin sitä sisäistetyn herruuden totalitarismia, joka meitä nyt taluttaa kuilun reunalle. Kuilun pohjalta – mistä näytelmä maailmaa katselee – näkymän taas luulisi olevan jotain muuta kuin kumpaakaan näistä. Näytelmän henkilöt jäävät kliinisen etäiseksi aseistariisuvaa Riinaa ja sivuhahmona esiintyvää himokasta kalakauppiasta lukuun ottamatta. Ehkä tästä syystä draaman kaikki palaset eivät loksahda paikoilleen. Okko Leo & Kaisa-Liisa Logrén: Maailma luottaa meihin KokoTeatterissa 15.5. asti www.kokoteatteri.fi Tulevaisuus ei naurata TeksTi TuoMas ranTanen kuva cvijeTa Miljak KokoTeatterin scifinäytelmä ei peittele velkaansa George Orwellille. PIEN-LIIKKALANTIE 6, 46710 SIPPOLA • PUH 044 9819 506 • galleriaantares.fi • sisäänpääsy 4€ • AVOINNA ti–su 12–18 • SULJETTU ma ja 20.6.15 HEINÄKUU pe 3.7.–2.8. Reetta Ahonen • Markku Hirvelä • Emma Lappalainen • Irma Laukkanen • Pekka Litmanen • Katri Kuparinen • Olli Mantere • Jouni Salonen • Irmeli Tarmo • Annu Vertanen Performanssit Helinä Hukkataival ja Philippa Hambly & Samantha Jayne Williams la 18.7. klo 14:00 Vapaa pääsy! ELOKUU ti 4.8.–30.8. SYYSKUU ke 2.9.–27.9. la 8.8. klo 19:00 Vapaa pääsy! Jaana Ahjokangas • Janette Holmström • Leena Illukka • Satu Jaatinen • Elisa Lientola • Mikko Maasalo • Laura Melkinen • Jussi Nykänen • Minna Rissanen Marianne Balabin • Raija Eklund • Tarja Heilimo • Anne Hyvönen • Henrik Härkönen • Tuulia Iso-Tryykäri • Jaakko Lahti • Ulla-Kaija Lammi • Arja Martikainen • Emmi Sinkkonen • Atte Paju • Vilma Penttilä Performanssi Anaïs Héraud TOUKOKUU ti 5.5.–31.5. KESÄKUU ti 2.6.–28.6. Anni-Sofia Knuuttila • Reeta Leinonen • Jari-Pekka Nihtinen Jari Koskimäki NÄYTTELYKESÄ 2015 teoskuva: “Ajan hammas” Jari Koskimäki, 2012, kuva: Anni Huovila “VALON JA VARJON VÄLISSÄ” “LEHTIÄ KIVIKIRJASTOSSA” ja “UNMASKED” “KARONKKA” “RITOURNELLE PERFORMANCE” “KUDOS” VEISTOKSIA kuvan PURNU 2015 täydeltä Kuraattori Pessi Rautio 16 nykytaiteilijaa Pysyvästi kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen tuotantoa 14.6. – 9.8. 2015 Joka päivä klo 11–18 | tilauksesta 20.5. – 30.8.2015 Aikuiset 11 € | 9 € | lapset ilmaiseksi. Lipun hinnalla savusauna maanantaina miehet klo 13 – 15 | naiset 15 – 17 perjantaina naiset klo 14 – 15.30 | miehet 15.30 – 17 Lisätietoja ja varaukset: www.purnu.fi | purnutaidekeskus@gmail.com 040 967 8820 | 050 331 5820 ISOJA ELÄMYKSIÄ entistä suuremmassa luonnontieteellisessä museossa! ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 / PÄÄSYMAKSU 10/4¤ KAIKKI NÄYTTELYT YHDELLÄ LIPULLA! WWW.VAPRIIKKI.FI
• 50 • 4 / 2015 Taivas rajana? vieTin Ta annoin MuuTaMia päiviä Lontoossa. Katselin vanhojen ystävien kanssa kaupungin horisonttia ja tajusin, miten kovin erilaiselta se näytti, kun viimeksi tapasimme. Silloin ei ollut Shard-pilvenpiirtäjää, ei London Eyeta, ei edes valtavaa suolakurkkua muistuttavaa Gherkin-tornia. Viimeisen Lontoon-päiväni vietin konferenssissa, jossa oli paljon puhetta 1900-luvun alun edistysja teknologiautopioista. Nähdessäni kuvan vuoden 1939 New Yorkin maailmannäyttelystä hätkähdin, miten paljon teräväkärkinen Futurama-pilvenpiirtäjä muistutti Lontoon Shardia. Äkkiä tuntui kuin olisin saapunut sotien välisessä New Yorkissa piirrettyyn ”Tulevaisuuden maailmaan”. Ma ailMannäyTTelyissä on ollut silmiinpistävää kansallismielinen kilpailuhenki ja hengästynyt edistysusko. Vuonna 1889 Pariisissa Eiffel-torni edusti julkista sijoitusta, jonka tarkoitus oli todistaa kansallisen teknologiaosaamisen mahtavuutta ja modernin kaupungin ihmeitä. Mutta kuten Walter Benjamin havaitsi, torni oli myös häpeilemätön monumentti nykyaikaiselle, urbaanille elämysjanoisuudelle, joka on omiaan laimentamaan vallankumouksellista kuohuntaa. Niin tai näin, Eiffel-torni herättää yhä hämmästystä ja huimausta. Modernien virtausten mukaisesti Futurama-torni edusti siirtymää Eiffelin hyödyttömästä erektiosta kohti funktionaalista tulevaisuutta. New Yorkin näyttelyn päätarkoitus oli johdonmukaista jatkoa sille, minkä Benjamin oli aiemmin havainnut: yleisön maun muokkaaminen fantastisesti suunnitelluilla hyödykkeillä kohti kansallisia pyrkimyksiä. Yleisön tahto ja yksityinen yrittäjyys kuljettivat amerikkalaista unelmaa kohti taivaita tavoittelevaa futurismia ja lopulta NASA:n astronomisia saavutuksia. FuTurisTisia unelmia ovat aina kannatelleet yleisön optimistinen hurmio elämysten ja uusien hyödykkeiden äärellä. Mutta yleisön tarpeet ja ”yleinen hyvä” eivät ole enää pitkään aikaan toimineet edes kyynisenä savuverhona raivokapitalistiselle yritysmaailmalle, joka hallitsee ja määrittää kaupunkihorisonttia. Korporatiivisessa turpeudessaan Lontoon taivaanranta ei ennusta tulevaisuudelle hyvää. Shard-pilvenpiirtäjä paitsi ikuistaa futuristista semiotiikkaa, myös heijastaa täydellistä välinpitämättömyyttä yleisinhimillisiä arvoja ja niin kutsuttua tavallista kansaa kohtaan. Qatarin kuningashuoneen rahoittama fallos heittää pitkän ja halveksivan varjonsa yli alapuolellaan kyyhöttävien yksiöiden. Se on kuin painajaismainen Baabelin torni: hyytävä monumentti kollektiivisen unelman kuolemalle. donna M. roberTs Englannista kääntänyt Tuuve Aro. Kirjoittaja on brittiläinen taidehistorioitsija, joka asuu ja työsk entelee H elsingissä. kulttuuritantta bob on pop Valokuvaaja Bob Gruen oli paikalla, kun Bob Dylan vaihtoi sähkökitaraan, kun John Lennon rakastui New Yorkiin ja kun Sex Pistols alkoi hajota. rock’n’roll on muutakin kuin musiikkia, se on myös hiustyyliä ja asennetta”, Bob Gruen sanoo puhelimessa New Yorkin studioltaan. Hän tietää, mistä puhuu. Gruen on todistanut rock-tähtien asennetta – ja ajan mukana vaihtuvia hiustyylejä – kameransa läpi 1960-luvulta saakka. Helsingin Kaapelitehtaalla 25. toukokuuta avautuvassa Rockers-näyttelyssä on nähtävillä ja ostettavissa noin sata Gruenin kuvaa. Avajaisiin saapuu myös kuvaaja itse. Gruen kuvasi Newportissa vuonna 1965, kun Bob Dylan tyrmistytti folk-fanit soittamalla perinteisen rockbändin kanssa sähköisellä soundilla. Viisi vuotta myöhemmin hän kuvasi yhtä lailla sähköistä Tina Turneria strobovalojen edessä. Noista kuvista tuli hänen iso läpimurtonsa. ”Otin kuvat mukaan Turnerin seuraavalle keikalle näyttääkseni niitä kavereilleni. Kun sitten näytin niitä, Ike Turner kulki ohitsemme ja kaverini lähestulkoon töni minut hänen eteensä. Ike piti kuvista, ja aloin työskennellä heille sen jälkeen”, Gruen kertoo. valokuvaajana Gruen on itseoppinut. Hän nappasi kameran käteensä jo lapsena, äitinsä valokuvaus harrastuksen myötä. ”Rock’n’roll veti puoleensa, koska se oli jännittävää ja siihen sisältyi paljon ilmaisun vapautta, vapautta ilmaista itseään lujalla volyymillä”, Gruen nauraa. Kun Don Letts teki Gruenista dokumentin Rock ’n’ Roll Exposed (2011), Alice Cooper totesi kameralle, että Gruen oli elimellinen osa rock-skeneä, koska ”hän oli yksi niistä tyypeistä, joista jokainen piti”. Valokuvaaja on tietoinen mukavan miehen maineestaan. ”Tulen toimeen ihmisten kanssa, he tuntuvat pitävän minusta. Monet valokuvaajista ovat tyyliltään aggressiivisia, mutta minä en ärsytä ihmisiä.” Valokuvaajan positiivisesta karismasta todistaa myös se, että hän on usein ystävystynyt kohteidensa kanssa. Joe Strummer kuului hänen ystäviinsä, samoin John Lennon, jota Gruen kuvasi 70-luvun alusta alkaen ja viimeisen kerran vain kaksi päivää ennen tämän kuolemaa. Like julkaisee toukokuussa suomeksi kirjan John Lennon – New Yorkin vuodet, joka koostuu noiden vuosien välillä kuvatuista otoksista. ur ansa kä ännekohdaksi Gruen kertoo punkkia edeltäneen glamryhmän New York Dollsin tapaamisen. ”Siinä oli taas yksi iso muutos. Opin olemaan pukeutumatta kuin hippi”, Gruen nauraa ja jatkaa: ”Mutta tutustuminen Dollseihin johti myös siihen, että pääsin osalliseksi koko downtownskenestä ja tapasin Malcolm McLarenin.” Downtownskenellä Gruen viittaa 1970luvun loppupuoliskon punk-ympyröihin. Samaisiin ympyröihin New York Dollsin manageriksi ujuttautunut McLaren tutustutti Gruenin myöhemmin valtameren takaiseen punk-skeneen, mikä johti siihen, että Gruen kiersi Sex Pistolsin mukana näiden PohjoisAmerikan kiertueella. ”Nykyään ihmiset kysyvät, mikä suunnitelmani oli. Olen 1960-luTeksTi kaisu Tervonen kuvaT bob gruen John Lennon 1974
• Johan Åstr öm bob on pop vun tuote, joten suunnitelmani oli ’turn on, tune in ja drop out’. Aioin nukkua myöhään ja tavata tyttöjä. Jotenkin päädyin kuitenkin tekemään enemmän työtä kuin mikään bändeistä”, Gruen nauraa tyytyväisenä. gruen on onnistunut pysyttelemään ajankohtaisena ja siirtymään jouhevasti soulista punkkiin ja Kissistä Yoko Onoon, josta häneltä on hiljattain ilmestynyt valokuvakirja. Nykyisin hänet tunnetaan muun muassa Green Dayn luottokuvaajana. ”Yritän aina kuvata muutakin kuin faktat, muutakin kuin jonkun paidan värin. Yritän saada kuvaan mukaan tunteet ja fiiliksen”, Gruen selittää ajatonta tyyliään. Isoin syy kuvaamiseen oli vuokranmaksutarve. ”Minä otin kuvia elääkseni. On melkoinen yllätys, että niistä tuli osa kulttuurimme arkistoa. Se ei varsinaisesti ollut tavoitteeni” 69-vuotias ei enää kierrä keikkapaikkoja ja klubeja, ei ainakaan niin paljon kuin ennen. Hän lisää internetin muuttaneen asetelmia muutenkin. Ihmiset löytävät uusia bändejä poistumatta kotoa. Bändikuvat ovat sitä kautta saaneet lisää painoarvoa. ”Minulle kävi itsellenikin niin, että kun tapasin tyypin, joka kertoi soittaneensa bändissä 20 vuotta sitten, hain bändin netistä. En edes yrittänyt etsiä heidän musiikkiaan, olin kiinnostuneempi bändin kuvista”, Gruen nauraa. Rockers-näyttely Kaapelitehtaalla 29.5.–17.6. John Lennon – New Yorkin vuodet (LIKE) julkaistaan 27. toukokuuta. Led Zeppelin 1973 Iggy Pop ja Debbie Harry 1977
• 52 • 4 / 2015 kirjalliSuuS TuTkija ja filosofian dosentti Elisa Aaltola on kirjoittanut eläimistä, ympäristöstä ja moraalista yli kymmenen vuoden ajan. Huhtikuun lopulla ilmestyi hänen ja Sami Kedon toimittama kirja Eläimet yhteiskunnassa, joka kokoaa yhteen nipun eläinkeskusteluun osallistuneita aktivisteja, taiteilijoita ja tutkijoita. ”Mediassa kuunnellaan yleensä joko valtavirtaistuneen päivänpolitiikan tai tuottajien näkökulmaa – ja valitettavan usein nämä kaksi ovat linkittyneitä toisiinsa.” Keskustelu eläimestä kutistuu puheeksi tuotantoluvuista. ”Halusimme kyseenalaistaa tätä asetelmaa antamalla sananvuoron sellaisille tutkijoille ja taiteilijoille, joita kiinnostaa eläimen kulttuurinen ja yhteis kunnallinen asema nykypäivän Suomessa. Mukana on eläinkysymystä eri tavoin tutkineiden suomalaista parhaimmistoa.” kirja jakaantuu seitsemään päälukuun: Mediaeläin, Yhteiskuntaeläin, Taide-eläin, Pyhäeläin, Tiede-eläin, Aktivismieläin ja Filosofiaeläin. Toimittajien lisäksi kirjoittajiin kuuluvat muun muassa Antti Nylén, Salla Tuomi vaara, Laura Gustafsson, Terike Haapoja ja Lea Rojola. Vaikka mukana on pari eläinoikeusasioissa äänekästä kirjoittajaa, Aaltola ei asemoi kirjaa osaksi eläinoikeusaktivismia. Aktivistit kuitenkin tarjoavat arvokkaita näkökulmia keskusteluun. ”Aktivismi on halua vaikuttaa kirjalla lähemmäksi eläintä TeksTi kaisu Tervonen kuvaT sTina riikonen Eläimiä käsitellään julkisuudessa lähinnä hyötynäkökulman kautta. Eläimet yhteiskunnassa -kirja näkee asian laajemmin. myönteisesti yhteiskunnan arvoihin ja rakenteisiin, ja tätä myös taide ja tutkimus parhaimmillaan palvelevat. Kenties yksi nykyisen poliittisen väljähtyneisyyden syy on juuri se, että tieteen ja taiteen roolia yhteiskunnallisena toimintana ei ole tunnistettu.” aalTola itse lähestyy eläinkysymystä erityisen epämuodikkaalta suunnalta, moraalin kulmasta. ”Yksilökeskeiselle ja melko hedonistiselle kulutusyhteiskunnalle on tyypillistä sivuuttaa moraali tympeänä seikkana. Sitä kuvataankin helposti erilaisin negatiivisin termein, kuten ’moralisointi’”, Aaltola toteaa. Vaalien jälkeinen, keskusta-johtoinen politiikka ei herätä Aaltolassa uskoa parempaan. ”Tuleva hallitus on asetettava tiukkojen kysymysten kohteeksi: Voiko tuottajia palveleva pääpuolue väittää vakavasti voivansa ottaa myös eläimet huomioon? Tai voiko niin räikeäll ä tavalla moraalista harkintaa rikkovaa käytäntöä kuin turkis tarhaus kannattava puolue ottaa päätettäväkseen eläinpoliittisia kysymyksiä, mukaan lukien valmisteilla oleva uusi eläinsuojelulaki?” huoliMaTTa keskustelun alla olleiden delfinaarioja susiaiheiden käsittelystä, ainoa kohu kirjasta on toistaiseksi noussut tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion runosta. Runo kuvaa kärsimystä eläimen näkökulmasta. Turkistarhaajien liiton puheenjohtaja Kenneth Ingman kommentoi lehdissä kirjoittajan ”elävän satumaailmassa”. ”Suomessa lienee totuttu siihen, että korkean yhteiskunnallisen aseman omaavat henkilöt ovat kannanotoissaan arvokonservatiivisia. Haukio ei kuitenkaan kirjoittanut kirjaan presidentin puolisona vaan ansioituneena runoilijana, ja tässä kritiikissä runouden luonne unohtui täysin. Runossa ei ole mitään sellaista asiasisältöä, mitä ei voitaisi tukea tutkitulla tiedolla, mutta samalla kannattaa muistaa, että toki runoudessa käytetään metodeja – tässä tapauksessa kettu ’puhujana’ – joiden realistisuutta on lähes tragikoomista lähteä kritisoimaan ’satumaailmana’”, Aaltola kuittaa. Elisa Aaltola & Sami Keto: Eläimet yhteiskunnassa (Into 2015) Kuvat ovat Stina Riikosen teoksista Päänsärky (2015) ja Perhe Nauta (2015).
• kirjalliSuuS Juha Jyrkäs & Shimo Suntila (toim.) hei, rilluMapunk! Kuoriaiskirjat/Aavetaajuus 2015, 235 sivua Molskis, sanoi marsilainen Joukko suomalaisia kirjoittajia on tuottanut kokoelman rillumarein ja scifin yhdistäviä tarinoita, koska miksipä ei. Kuplettiperinnettä vaaliva Hei, rillumapunk! on täynnä tarinoita tukkijätkistä, pelimanneista sun muista Suomi-filmien standardiaiheista hieman muutettuna. Marsilaissotien veteraani, Rauta-Sepponiminen robotti huuhtoo kultaa Lemmenjoella. Sodan tuoksinassa desantin laukusta löytyneillä neuvostotiedemiehen ohjeilla syntyy kalakukkohybridi, joka kykenee lentävään avaruuteen saakka. Huumeiden salakuljetukseen sekaantunut Spede Pasanen kohtaa Eemelin kanssa mystisen saalistajan Miami Beachilla. Ja niin edespäin. Meno on rehtiä ja reipasta. Myöskin viihdyttävää. Kirjan tekstit eivät (juurikaan) liity toisiinsa tarinan tasolla, ainoastaan kuplettiperinteen vaalimisen kautta. Tyyliltään tarinat poikkeavat toisistaan melkoisestikin. Kokonaisuus on sekavaa kuin savolaisen kauppamiehen selostukset, mutta touhu pysyy kuin ihmeen kaupalla kasassa. Vaikka tässä teoksessa ei välttämättä ole mitään järkeä, niin sitä on vaikea päästää käsistään. Ehkä teoksen toimittajilla on sen savolaisen kauppamiehen verta suonissaan. JaRi TaMMinEn Jyri Jaakkola pieniä vallankuMouksia Sammakko 2015, 223 sivua aktivistin ajatuksia Meksikossa, Oaxacan maakunnassa, vuonna 2010 murhatun aktivisti Jyri Jaakkolan teksteistä on koottu mielenkiintoinen paketti. Kirjoitukset esittelevät kansalaisvaikuttajan näkemyksiä kapitalismin tuhoisuudesta, kestämättömästä kulutuksesta sekä sisältävät kiintoisaa pohdintaa muun muassa yhteiskuntaekologi Murray Bookchinin ja kasvatusfilosofi Paulo Freiren ajatuksista. Kirjoituksista voi havaita, miten nuori aikuinen muuttuu hiljalleen idealistisesta kehitysoptimismin kannattajasta kriittisen realismin ääneksi. Tämä ilmenee esimerkiksi kuvauksissa sisällissodan runtelemasta angolasta tai pohdinnoissa anarkistisesta väkivallasta yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona. Hienossa pohdinnassa Jaakkola kritisoi Freireä ja kertoo, mitä hän voisi oppia anarkisteilta, mutta kertoo myös, mitä anarkistit voisivat oppia häneltä. Edustuksellisen demokratian ongelmat saavat niin ikään huutia. Positiiviseksi vastakaiuksi edellä mainituille Jaakkola hahmottelee ajatuksiaan paikallisesta päätöksenteosta. Pieniä vallankumouksia vie lukijan 2000luvun alun kapitalismikriittiseen liikehdintään yhden toimijan kuvaamana. nykyhetken laman ja pankkikriisien aikana on edelleen uskomatonta, että tieto on ollut kaikkien saatavilla, vaikka valtaosa länsimaisista kuluttajista ei ole tästä pahemmin kuitenkaan ollut kiinnostunut. Hannu STaRK runoilija Nnimmo Bassey on nigerialainen arkkitehti, ympäristöaktivisti, kirjailija ja runoilija, joka vierailee Suomessa toukokuussa. Kirjassa Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka (Rauhanpuolustajien Pystykorva-kirjat 2014) on tietotekstin yhteydessä hänen runojaan. Mitä sellaista pystyt kertomaan runoillasi, mihin tietokirjallisuus ei kykene? Runot ovat yleensä yhtä totta kuin tietokirjat, sillä ne syntyvät kokemuksista ja havainnoista. Ne välittävät meidän rakkauttamme ja ilojamme kuten myös kipuja ja vihaa. Joskus ne ovat vitsikkäitä, mutta usein runoni puhuvat ympäristörikoksia ja ihmisloukkauksia vastaan. Ne paljastavat tekopyhyyden ja ylistävät ihmisten voimakkuutta ja sinnikkyyttä. Runot vakuuttavat meille, että vaikka kuolemme, niin säilymme elävinä. Mitä sinulle tarkoittaa ”The spirit of Africa”? Afrikan henki tarkoittaa ihmisyytemme yhteenkietoutumista. Se on näkymätön voima, joka tekee mahdottomaksi elää ilman toinen toisiamme. Mistä yhteinen Afrikka rakentuu? Mitä Afrikassa pitää puolustaa? Afrikka on hyvin moninainen, ja sen kansat ovat yhdistyneet ihmiskunnan ykseyden kautta, vaikka petolliset voimat pyrkivät rikkomaan sen. Meidän täytyy puolustaa kulttuuriamme kokonaisvaltaisesti, puolustaa oikeuttamme turvalliseen ruokaan ja luonnonmukaiseen viljelyyn, oikeuttamme turvalliseen ympäristöön. Meidän pitää taistella ympäristörikoksia ja vuosisatoja jatkunutta luonnonvarojemme riistoa ja ryöväystä vastaan. Millä keinoin Afrikkaa koettelevat vaikeudet ja riisto voitetaan? Jollemme usko siihen, että hyvä voittaa pahan, emme voi olla aktivisteja ja oikeudenmukaisuuden puolestapuhujia. Afrikka tulee voittamaan. Taistelu koskee sekä tulevaisuutta että menneisyyttämme. Muistimme palauttaminen on avain tulevaisuuden rakentamiseen! Tarkoittaako Afrikka sinulle runoilijana elävää olentoa – kuvaile millaisena sen näet? Afrikka on keskeinen osa Maa-planeettaa. Se on maailman sydän. Se on vahva mutta haavoittuvainen. Sydän lyö taukoamatta eikä lepää hetkeäkään niin kauan kuin olemme elossa. Silti sydäntä voi pistää pienellä esineellä. Afrikka, kuten jokainen osa Maa-äitiä, on elävä olento. Sitä pitää kunnioittaa. Kerro viisi asiaa, jotka tekevät Afrikasta maailman kauneimman maanosan. Kansat, kulttuurit, äänet ja näkymät, ubuntu, ihmisten yhteys toisiinsa. Runoilijan oma kysymys, ja vastaus siihen? Mikä on suurin oppimisen lähde? Vanhusten viisaudet ja luonnon ääni sen jatkuvasti parantaessa itsensä haavoista, joita aiheutamme sille. Palstalla kohdataan tavalla ja toisella ajankohtainen runoilija. H aastattelu: M ark o Laihinen, kirjailija/toimittaja nnimmo Bassey Öljyä verenväristä Muutamat valitut sanat kuivuneita kyynelkanavia saastuneita joenpoukamia unessa kaikki on todellista näemme ammukset ja sotilaiden kilvet ilkeät, iljettävät hirsipuut öljynporaustornit poraavat meidän sieluamme me luulimme sitä öljyksi mutta se olikin verta kirjaT Kalle Kinnunen big gaMe. kuinka hollywood TuoTiin suoMeen. Johnny Kniga 2015, 224 sivua suomi-elokuva goes hollywood alansa monipuolisesti hallitsevana elokuvakriitikkona tunnettu Kalle Kinnunen pureutuu Jalmari Helanderin Big Game -elokuvaan suhteessa ohjaajan taustaan ja suomalaisen elokuvan ajankohtaisiin käänteisiin. Kohdettaan hehkuttavien Hollywooddokumenttien tapaan vanhat kaverit, sukulaiset ja työkaverit saavat todistella Helanderin kehitystä pikkupoikien videoja räjähdeleikkien ääreltä nousevaksi kansain väliseksi ohjaajatähdeksi. Helanderista ja hänen lähipiiristään välittyy silti rehellisen tuntuinen kuva, missä varsinkin ryysystä rikkauksiin -tarinan kompastushetkillä voi nähdä yleisempääkin merkitystä. Kirja on antoisa riippumatta siitä, kuuluuko lukija Helanderin edustaman spielbergiläisen eskapistis-romanttisen seikkailuelokuvan ylimpiin ystäviin tai action-, seikkailu-, scifija splatter-laijityyppien vannoutuneisiin harrastajiin. Se antaa ansiokkaasti päivitetyn kuvan elokuva-alalle pyrkimisestä ja siellä pärjäämisen nykyisistä vaatimuksista. Erityisen kiinnostavia ovat kirjan selvittelyt siitä, miten elokuvabisnes rahoitusja levityshaaroineen toimii niin Suomessa kuin maailmalla. Voi hyvinkin olla, että Big Game on suomalaisen elokuvan avain elokuvabisneksen isoon peliin. TuOMaS RanTanEn Nick Cave balladi pahasTa olosTa Like 2015, 150 sivua artistimyyttiä rakentamassa Nick Caven kirjat, musiikki ja häneen linkittyvät elokuvat muodostavat rikkaan mytologian taiteilijan ympärille. Hän on kuin yhden miehen Taru sormusten herrasta, mutta sormusten ja pienikasvuisten taruolentojen sijaan hänen maailmansa vilisee tyyliteltyä väkivaltaa, vereviä lauluja ja antisosiaalisia antisankareita. Tuorein kirja Balladi pahasta olosta pönkittää sivistyksen, synnin ja sovituksen välissä operoivan taiteilijan kuvaa entisestään. Eri lento yhtiöiden oksennuspussien taakse kirjoitetut pienoistarinat kuvaavat sekä Bad Seedsin Pohjois-amerikan kiertuetta että kertojan pään sisällä tekemiään matkoja lapsuudesta uniin ja hotellihuoneista houreisiin. Toisin kuin herran aiemmissa kirjoissa Kun aasintamma näki Herran enkelin (1992) ja Bunny Munron kuolema (2009) nick Cave on itse tekstissä läsnä. Milloin hän näkee unta Bryan Ferrystä sinisissä uimahousuissa, milloin viittaa Raamattuun tai Rocky IV:seen. Cave on ennen kaikkea tarinankertoja, ja hän on mitä suurimmassa määrin itse yksi tarinoistaan. Muinaiset muusat ja ikävä vaimon luo kulkevat hänen mukanaan maailman turuilla, eikä kysymys toden ja epätoden suhteesta ole keskeinen. Tärkeämpää on luoda hyvä tarina niin oksennuspussin taakse kuin taiteilijan itsensä ympärille. KaiSu TERVOnEn Kuv a: E ssi R ajamäki
• 54 • 4 / 2015 muSiikki TeksTi joel Tokoi kuva krisTian Mccann laulaja-lauluntekijä Yona, 31, avaa levy-yhtiön oven Helsingin Vallilassa. Viikonlopun levynjulkaisukeikat eivät näy väsymyksenä. Yona on jo haastattelua ennen käynyt vierailemassa aamutelevisiossa ja puhkuu energiaa. Iloa Yonan olemukseen tuo myös uuden Naivi-albumin saama vastaanotto. Levy on järjestyksessä Yonan viides. Hänen orkesterinsa Liikkuvat Pilvet on osallistunut aiempaa enemmän biisintekoon ja sovitustyöhön. Biisit saivat lopullisen muotonsa yhteisen fiiliksen pohjalta. ”Teksteissä kuljetaan aika isoissa sfääreissä. Mua ei kiinnosta kirjoittaa arki-realismista, en ole semmoinen kirjoittaja. Tämä on vahvasti Minälevy. Kaikki levyni toki ovat sitä, mutta uusin ehkä eniten. Tässä ei havainnoida ja kerrota tarinaa jostain ulkokohtaisesta vaan tässä on enemmän itsetutkiskelua”, hän kiteyttää. ”Naivi on se tyyppi, jonka kanssa käyn keskustelua, se tyyppi mun sisällä. Naiville mä oon kirjoittanut yhden biisin tällä levyllä, Indigoi, joka kertoo indigolapsista. Se on se Naivi.” nuoreMpana Yona uskoi vahvasti vaihtoehtoisuuteen, oli kiinnostunut luonnon uskonnoista ja wiccalaisuudesta. 18-vuotiaana hän oli tuttu näky kadunvaltausbileissä. Kesät hän käveli paljain jaloin puunkarahka keppinä. ”Silloin nuorena muhun syttyi vahvasti se hippi. Jossain kohtaa alkoi nyppimään, kun mua jatkuvasti tituleerattiin keijukaistytöksi ja korostettiin sitä puolta, vaikka aloitin musahommat 11 vuotta sitten räppäreiden kanssa.” Yonaa onkin vaikea lokeroida mihinkään genreen. Monipuolisella artistilla on omien levytysten lisäksi ollut useita projekteja. Viime vuonna hän vieraili Tuomas Logrénin Yövesi-albumilla ja teki Aivovuodon kanssa Fantastik Voyage -biisin. Yona myös sanoitti Toivo Kärjen sävellyksen. Tuloksena oli kappale Aloha Wau la ‘Oe, joka julkaistiin maaliskuussa orkesteri Panu Savolainen Toivon levyllä Music by Toivo Kärki. Uutuusalbumilla käydään keskustelua oman pään sisällä. yonalle juurettomuus on kotoisaa ”Jos huomaan, että mut on lokeroitu johonkin genreen, on pakko äkkiä pyristellä siitä pois. En ole kotona semmoisessa. Sellainen juurettomuus on mulle kotoisaa.” levynjulkaisukeikalla Helsingin Korjaamolla Yonalla oli mukanaan koko orkesterinsa. Uusi levy on myös tuonut lisää poikia yleisöön, mistä artisti on enemmän kuin mielissään. ”Oon sanonut joskus keikalla, että paras tapa on luoda romanttinen ilta tyttöystävälle on tuoda hänet mun keikalle, mä hoidan loput”, Yona sanoo ja nauraa. Yona: Naivi (Kaiho Rebuplik 2015) Levyn vinyylipainos julkaistaan 22.5.
• muSiikki polkuharMonix Triangeli Roihis Musica 2015 eka ja vika. Triangeli on Polkuharmonixyhtyeen verrattoman hyvä esikoislevy. Taitaa levy myös jäädä yhtyeen viimeiseksi. Ville Nissisen, Jaakko Markkasen ja Topias Jerkun muodostaman kokoonpanon meno on viihdyttävä sekoitus ska-poljentoa, dubia ja kaihoisaa iskelmätunnelmointia. Lukuisissa kokoonpanoissa rutinoituneiden muusikoiden kemia toimii, ja kokonaisuus on mitä mainion. Tarkkaavainen kuuntelija löytää kaikuja herrojen muista kokoonpanoista (muun muassa Plutonium 74 ja Bad ass Brass Band). Triangeli kuitenkin syntyi surullisten tähtien alla: Ville nissinen menehtyi syyskuussa 2014, juuri kun levyn lauluosuuksien nauhoitusten oli tarkoitus alkaa. Lannistumattomat yhtyekumppanit saivat kuitenkin kursittua nissisen lauluosuudet kasaan treeneissä narulle tarttuneista palasista. näin nissisen ääni pääsi kuuluviin haudan takaa. Tätä taustaa vasten levyn kuunteleminen on ajoittain varsin raastava kokemus, mutta myös palkitseva. ulkopuolisten on vaikea arvioida, kuinka lähellä nissisen alkuperäistä visiota lopputulos on. Hyvältä se silti kuulostaa. Ja oikeastaan, tuskin tekijät itsekään voivat tietää, mikä lopputulos olisi ollut, mikäli nissinen olisi ehtinyt lauluja studiossa hiomaan. Elämä – ja levytysprosessi – ovat ennakoimattomia, täynnä yllätyksiä. JaRi TaMMinEn kesä Kesä Svart Records 2015 nostalgiannälkäisen kesähittilevy Helsinkiläisen Kesän esikoislevy on paitsi kunnianosoitus Mustan Paraatin, Dingon ja Shadowplayn kasarinostalgialle, myös lajityyppiä omasta kulmastaan tiukasti haltuun ottava kokonaisuus. Kesä paketoi puoleen tuntiin sellaisia henkilökohtaisia aikuisen ihmisen tunnelmia, joissa moni suomalainen on vellonut. Laulaja Toni Salmisen Facebookissa viime vuonna koolle kutsuma ”kesäbändi” koostuu kitaraa soittavista Santeri Suomisesta ja Eetu Blomqvistista, rumpali Kimmo Saastamoisesta ja basisti Antti-Ville Muurmanista. Soittajien punk-menneisyys kuuluu reilusti anteliaiden syntikoiden läpi ja hyvä niin; Kesällä on potentiaalia kerätä kuuntelijoikseen monipuolinen yleisö klubeilla tanssivista mustahuulista autolla kohti kesämökkiä ajaviin keski-ikäisiin. Salminen laulaa koko ajan omien tunteidensa äärirajoilla tilanteista Harjun saunassa, liikennevaloissa, kesäisenä päivänä. Säde tiivistää kertosäkeessään hetkessä ymmärretyn melankolisen toiveikkuuden: ”Sateen sisäisen monivuotisen/kesä kuivaa säteillään/ maailman saa väreissään/näkemään”. Menettyjen ensirakkauksien ja kesän jälkeenkin on elämää. niihin tunnelmiin Kesä tarjoaa tulkinnan, jos itseltä sanat puuttuvat. JOHanna SiiK horse aTTack sqwad Älä koske mun hevoon Överdog 2015 hevosia, ei ongelmia. Timo Soini on hevosmiehiä. Samoin hevosmiehiä löytyy myös Horse attack Sqwad -yhtyeestä. Muista yhtäläisyyksistä en tietä, enkä ole perillä HaS:n jäbien poliittisista kannoista. Kuitenkaan en määrittelisi yhtyeen musiikkia erityisen perussuomalaiseksi. Horse attack Sqwadin levy Älä koske mun hevoon on teos, jossa ei lähtökohtaisesti ole mitään järkeä. Kyseessä on räppilevy, jonka kantavana teemana on – kokoonpanon nimen mukaisesti – hevoset. Silti homma toimii. Levyllä hevonhoito-ohjeita jakavat Hevoskuiskaaja, V65, Sylvester Stallion ja Kavio Milton. Tyypit muuten poseerasivat Hevosurheilu-lehdessä hevosnaamareissa. Musiikillisesti HaS liikkuu synkissä vesissä, grime tulee sanoituksissa mainituksi. Grime on Lontoossa alkunsa saanut räpin alalaji, jonka tunnusomaisena ominaisuutena voisi pitää aggressiivista menoa. ihan silkkaa hevosurheilua HaSin tuotanto ei ole, tilaa saa myös perusräp-uho. Ensimmäinen julkisuuteen päätynyt biisi, Hevosia ei ongelmia, on järjettömän hyvä. Harmillisesti Älä koske mun hevoon -albumi ei saavuta kauttaaltaan tätä tasoa. Hyvä paketti tämä silti on. Mikäli edellä mainittu herätti kiinnostuksen, voin varauksettomasti myös kannustaa tutustumaan Hevosia ei ongelmia -musiikkivideoon. Se löytyy YouTubesta ja on hyvin bizarri. Ja kyllä minä sitä videota suosittelen niillekin, joita ei kiinnosta. Oikeasti. Kannattaa. JaRi TaMMinEn pariisin keväT Musta laatikko Sony 2015 hunajaista kesämusiikkia Pariisin Kevät tuo lisää auringonpaistetta valoisaan vuodenaikaan viidennellä albumillaan Musta laatikko. Räväkät rytmit ja kitarasoundit yhdistettynä Arto Tuunelan hunajaiseen ääneen luovat täydellisen olotilan rentoon fiilistelyyn. Bändi jatkaa ainutlaatuisella linjallaan syvällisine lyriikoineen, suomatta sijaa ahdasmielisyydelle. Kappaleiden sanoitukset kertovat yksityiskohtaisia tarinoita, luovat utopioita ja välittävät syviä tunteita. albumi on täynnä kaipausta, mutta musiikki ei silti jämähdä paikoilleen. Se on ihanteellista kesämusiikkia, joka saa kuulijansa heilumaan. Jotkin kappaleet sisältävät lastenlaulumaisia piirteitä. Heittäytymistä ja aitoutta ei levyltä puutu. albumi on kuin tehty kuunneltavaksi parhaan ystävän tai läheisen kanssa. Se on lämminhenkistä ja sosiaalista musiikkia, joka voisi soida taustalla lämpimänä kesäiltana pellolla tanssiessa. Musta laatikko kertoo haikeita satuja vailla katkeruutta. ihmisenä Musta laatikko olisi poikkeuksellisen viehättävä yksilö. Sen seurassa ahdistus on eilistä ja melankolia saa kauniimman merkityksen. ELVi SiniLaaKSO levyT BUY TICKETS Corina Marti Utopia Liput palvelumaksuineen 17,50–25,50 € www.hebo.fi su 10.5. klo 16 Vanha kirkko, Helsinki – myyttien jäljillä Italiassa Landini, da Milano, Monteverdi Yukie Sato, sopraano Giovanni Cantarini, tenori Ensemble La Morra Helsingin Barokkiorkesteri johtaa Corina Marti, nokkahuilu ja clavisimbalum
• 56 • 4 / 2015 elävä kuva eroTiikka ja porno palaavat pidennetyn viikonlopun ajaksi valkokankaalle. Viva Erotica -festivaalin mehukkaaseen repertuaariin kuuluu muun muassa golden age -helmiä pornografi Joe Sarnolta ja Lasse Braunilta, japanilaista erotiikkaa Suzuki Norifumilta ja teoksia nykytaiteen provokaattoreilta, Jan Soldatilta ja Lene Bergiltä. Helsingin Kruununhaan Teatteri Union on luonteva paikka tapahtuman järjestämiselle – olihan se vielä 80-luvulla Kino Alfa Romeo, elokuvateatteri joka esitti pornoa siinä missä taide-elokuviakin. Ohjelmiston kokoamisessa festivaalin järjestäjiä on auttanut saksalainen, kollektiivin pyörittämä elokuvateatteri Werkstattkino. Müncheniläisen teatterin ohjelmisto ei tunne rajoja: siellä esitetään elokuvia klassikoista pornoon. Mitä provosoivampi raina, sen parempi. saksalainen ohjaaja-käsikirjoittaja Doris ”Dolly” Kuhn saapuu festivaaleille esittelemään kollektiivin tuottamia elokuvia. Kuhn liittyi Werkstattkinoon 80-luvun alussa ollessaan vain 18-vuotias. ”Me olimme kaikki punkkareita silloin”, hän kertoo puhelimessa kotoaan Münchenista. Tuolloin Münchenin undergroundiin kuuluvien taiteilijoiden tekemisiä siivitti punkille ominainen DIYeli tee-se-itse-asenne, jota myös leffojen tekemiseen sovellettiin. Jotta teatterissa olisi tarpeeksi kiinnostavaa näytettävää, hankkivat he 8mm:n kaitafilmikamerat ja alkoivat kuvata itse, vaikka aikaisempaa kokemusta elokuvien tekemisestä ei ollut. Tarkoituksena oli saada huomiota ja rikkoa tabuja, joita Kuhn sanoo olleen kaksi: seksi ja kuolema. He keskittyivät seksiin. Tuloksena syntyi niin pornokuin taide-elokuvia, joihin ohjaajan mukaan vaikuttivat amerikkalaiset roskaelokuvat, avantgarde ja eurooppalaiset taideleffat. pornoa kuvatessa ei tekijöiden tai yleisön sukupuolella Kuhnin mukaan ollut merkitystä. Punkkareiden keskuudessa oli itsestäänselvää, että naiset tekevät siinä missä miehetkin, eikä siitä tehty numeroa. ”Elokuvien tekeminen oli paljon hauskempaa kuin feminismi”, ohjaaja sanoo ja nauraa. Siinä missä iso osa aikakauden feministeistä keskittyi heristelemään vihaisena nyrkkiään, kollektiivin taiteilijat pitivät hauskaa kuvaamalla tasa-arvoista pornoa. Tasa-arvon toteutumisesta kertoo sekin, kuinka naiset kävivät aktiivisesti katsomassa Werkstattskinon eroottisia elokuvia. Esimerkkinä ohjaaja muistaa tapauksen, jolloin teatterissa pyöri yksi naisille suunnatuista elokuvan näytöksistä. Sali oli täynnä naisia, TeksTi Tuuli sirkeinen alle 18-vuotiailta kielletty elokuvafestivaali järjestetään nyt ensimmäisen kerran. Yksi tapahtuman järjestäjistä on festivaalikonkari Milja Mikkola. Yhdessä elokuvan monitoiminaisen Kaisa Kukkolan ja kriitikko Olaf Möllerin kanssa he visioivat tapahtuman, jossa elokuvaerotiikka saisi arvoisensa kohtelun. ”Jotakin tärkeää on kadotettu; aika jolloin elokuvateattereissa pyöri oikea filmi ja pornoelokuvissa oli persoonallista taikaa, leikkisyyttä ja toden tuntua. Joskus oli tuhmiakin katsomiskokemuksia, joista saattoi keskustella aamiaispöydän äärellä vailla häpeää. Vireän kaupunkikulttuurin kukoistaessa on aika palauttaa myös pornoelokuva yhteisölliseksi, filmiltä koetuksi nautinnoksi.” Festivaaleilla nähdään muun muassa Zentropa-elokuvayhtiön pornohaaraa edustava Pink Prison (1999), länsisaksalaisen pehmopornon takahuoneisiin kurkistava Sex Business – Made in Pasing (1969) sekä Syvän kurkun tekijänäkin tunnetun Gerard Damianon Devil in Miss Jones (1973). Tuhmien elokuvien ystäviä hemmotellaan Helsingissä Viva Erotica -elokuvafestivaaleilla – tai pikemminkin elokuvaorgioilla. Tee-se-itseViva Erotica Dolly Kuhnin lyhytelokuva Morgen (1984) edustaa festivaalin kaitafilmiohjelmistoa.
• Werkstattkino haki ilmoituksella amatöörifilmejä festivaalilleen. kun poliisi tuli keskeyttämään näytöksen – pornoelokuvien näyttäminen julkisesti oli 80-luvulla kielletty. Ohjaajan uran Kuhn on jättänyt jo taakseen, eikä pornoakaan tule enää katsottua. Werkstattkinossa näytettävistä pornoelokuvista uusimmatkin ovat 80-luvulta, joten lajin nykytilasta ei Kuhn osaa muodostaa totuudenmukaista kuvaa. Huolestuttavana hän pitää nykynaisten suhtautumista omaan sukuelimeensä: moni pitää sitä likaisena, nolostuttavana ja rumanakin alueena, jota ei tohdi näyttää tai katsoa. Ehkä siihen suhtauduttaisiin lempeämmin, jos naisille suunnattu porno yleistyisi? FesTivaalin viimeisenä päivänä Viva Erotica esittää kokoelman Werkstattkinon tuottamia elokuvia. Yhden niistä, Morgenin (1984), on Kuhn kuvannut naisvoimin yhden iltapäivän aikana. ”Elokuva hylkää miesten yleensä hyväntuulisen perspektiivin seksuaalisuuteen ja osoittaa, että erotiikassa on pimeä ja vaarallinen alue, joka toisinaan pomppaa esiin ja kontrollin ulottumattomiin.” Viva Erotica 14.–17.5. WHS Teatteri Union 30 midnight sun festival film 10.-14.6.2015 SODANKYLÄ LAPLAND FINLAND 1986-2015 Varaa kaikkien aikojen seikkailuun matkat ja majoitus ajoissa: www.msfilmfestival.fi Näkemisiin Napapiirin takaisessa yöttömässä yössä! PETER VON BAGH -seminaari, Kreivi, Petterin muita parhaita ja lyhytfilmejä (myös ensiiltoja!), omat suosikit MIKE LEIGH Saksan ykkösohjaaja CHRISTIAN PETZOLD Metropolitanin tekijä WHIT STILLMAN tanskalainen auteur NILS MALMROS Puolan kärkinainen MALGORZATA SZUMOWSKA Tabun portugalilainen virtuoosi MIGUEL GOMES 30-VUOTISJUHLAFESTIVAALIN PÄÄVIERAAT ENSI-ILTAOHJELMISTOSSA mm. kotimaisia uutuuksia, Godardin ylistetty 3D, Berliinin ja Locarnon voittajafilmit sekä runsaasti vuoden parhaiden joukkoon äänestettyjä Kaksi komeata SÄESTETTYÄ MYKKÄÄ ja kolme KARAOKEELOKUVAA entistä isommassa sirkusteltassa SUOMESTA mm. Armi TOIVANEN, Minna HAAPKYLÄ, Kirsti WALLASVAARA, Petri KOTWICA, Ville SUHONEN ja Anssi MÄNTTÄRI SODANKYLÄN ELOKUVAJUHLAT 10.-14.6.2015
• 58 • 4 / 2015 Marjane Satrapi The Voices Ensi-ilta 8.5. sympatiaa ja splatteria. Vino romanttinen komedia vai potilaskertomus häiriintyneen miehen pään sisältä? The Voices on molempia, ei fifty–fifty-hengessä vaan sataprosenttisesti kumpaakin. Jerry ( Ryan Reynolds) on sympaattisen oloinen mies, joka innostuu työpaikallaan saamasta vastuusta ja brittityökaverin ( Gemma Arterton) hymystä. Kotona Jerryä odottavat kissa ja koira, jotka ottavat kantaa hänen elämäänsä – kissa vähätellen ja vittuillen, koira kaiken ymmärtäen. Lemmikkien puhuminen on ensimmäinen merkki siitä, että Jerry ei ehkä olekaan tasapainoinen mies. Hahmossa Markku Heikkinen olipa kerran seminaari Ensi-iIta 8.5. Taas lyödään kainuuta Vastikään Talvivaaran miehet -elokuvastaan kiitelty Markku Heikkinen on tehnyt dokumenttielokuvan vuosina 1900–2013 Kajaanissa on Norman Batesista muistuttavaa, kiltin miehen karismaa. Marjane Satrapi toi teheranilaisen kasvutarinansa kaikkien ulottuville Persepolissarjakuvassaan, josta hän myös ohjasi vuonna 2007 samannimisen esikoiselokuvansa. The Voices on hänen neljäs pitkä elokuvansa ja ensimmäinen, jota hän ei ole kirjoittanut tai ollut kirjoittamassa. Yhteistä edellisiin on huumori, mutta siinä missä Persepoliksessa nauru oli usein kuivaa ja yhteiskunnallista, The Voicesissa se on b-leffan kumeaa psykonaurua. Nimekkäiden näyttelijöiden mukanaolo sekä esillepanon tarkoituksellinen pirteys nostavat elokuvan profiilia, mutta ytimeltään se on keskivertoa sympaattisempi verikekkeri. Kaisu TerVoNeN elävä kuva elokuVaT J.C. Chandor VäkiVallan Vuosi Ensi-ilta 1.5. kermansävyinen rikosdraama J.C. Chandorin omalaatuisen kaunis rikosdraama Väkivallan vuosi vie katsojansa rikollisuudessa kamppailevaan 1980-luvun alun New Yorkiin. Oscar Isaac esittää abel Moralesia, menestyvän öljy-yhtiön omistajaa, jolla riittää kilpailijoita. elokuva kertoo tarinan kunnianhimoisesta yrittäjästä, jonka menestystä varjostaa sekä lain kova koura että armoton rikollisuus. Lukuisista juonenkäänteistä huolimatta hidastempoinen teos on helposti seurattava. elokuvan nimi tosin hämää. Väkivaltaa rikosdraamassa on hyvin vähän ja sekin enimmäkseen vaisua. Nimi viittaa New Yorkin laajaan rikosaaltoon, eikä niinkään bisnesmiehen menestystarinaan. Toimintaa elokuvaan on siroteltu juuri sopivasti, ja päähenkilön rauhallisuus antaa katsojallekin aikaa sulatella tarinaa. Mielenkiintoiseksi elokuvan tekee päähenkilön pasifismin ja kaupungissa rehottavan rikollisuuden ristiriita. roolisuoritukset ovat täydelliset ja hahmojen omalaatuiset luonteet tuovat lämpimiä mutta raikkaita sävyä juoneen. Henkilöiden väliset suhteet herättävät mielenkiintoa. Kenestäkään ei kerrota liikaa. elokuvan suloisen kermainen esillepano vanhoine teollisuusrakennuksineen ja aikansa hittiautoineen tarjoilee kasaritunnelman suoraan syliin. eLVi siNiLaaKso Väkivallan vuosi 1.5. Love is Strange 9.5. toimineesta opettajankoulutuslaitoksesta. Taiten poimittujen historiallisten valokuvien ja klippien kautta avautuu se, kuinka Kajaanin seminaari aikanaan perustettiin Venäjän keisarin asetuksella kauas köyhään korpeen. samoin paljastuu seminaarin suuri rooli Kajaanin kasvaessa vuosisadan mittaan köyhästä ja syrjäisestä maaja metsätalousalueesta osaksi Ira Sachs: loVe is sTrange Ensi-ilta 9.5. elämää manhattanin liberaalikuplassa Ira Sachsin (s. 1965) draamakomedia kertoo ikääntyneen homoparin Benin ( John Lithgow) ja Georgen ( Alfred Molina) elämästä ohjaajan omassa kotikaupungissa New Yorkissa. Pariskunta on pitänyt yhtä neljän vuosikymmen ajan. uuden parisuhdelain innoittamana he päättävät solmia avioliiton. George on toiminut musiikinopettajana katolisessa koulussa, mutta nyt työnantaja katsoo homoavioliiton olevan peruste irtisanomiselle. rahapulaan ajautunut pariskunta joutuu tilapäisesti muuttamaan erilleen. George asettuu bilettävän poliisiparin, roberton ja Tedin, sohvalle. Ben taas pääsee evakkoon sukulaisperheensä luo, missä tutustuu teiniikäänsä oireilevaan Joeyiin ( Charlie Tahan). elokuva kuvaa vähäeleisesti arjen sattumuksia ja ikääntymiseen liittyvää luopumisen tuskaa. Homoseksuaalinen rakkaus näyttäytyy itsessään korostuneen epädramaattisena ja New Yorkin asuntomarkkinat säälimättöminä. Näyttelijätyöskentely on kautta linjan erinomaista. elokuvaa esitetään Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kuukauden elokuvasarjassa Helsingin orionissa 9.5., 12.5., 24.5., 27.5., 5.6. ja 11.6. TuoMas raNTaNeN modernia hyvinvointivaltiota. Kansansivistys takamailla nojasi pitkälti juuri Kajaanissa järjestettyyn korkealaatuiseen opettajankoulutukseen. Dokumentaristi myötäelää opinahjon lakkautukseen johtaneiden korkeakouluja aluepoliittisten kiemuroiden karvauden taantuvan kaupungin ja koko Kainuun näkökulmasta. Historiallisen kaaren rinnalle elokuvassa leikataan koskettavia ajankohtaishaastatteluja ja otteita prosessista tehdystä dokumenttiteatteriesityksestä. Kritiikin kärki kohdistuu valtionhallinnon omilla toimillaan kiihdyttämään yliopistojen väliseen resurssikilpailuun. Kilpailu näyttää olleen perimmäisenä syynä myös nykykriteereillä erityisen tehokkaan opetusyksikön lakkauttamiseen. Koulutusyhteiskunnalla ei mene hyvin. TuoMas raNTaNeN KOOnnuT TuOMAS RAnTAnen Voiman TV-tärpit 9.5. Yle Teema: Kansalainen Kane (uSA 1941) & Orson Welles: valoa ja varjoa (Ranska 2014) elokuvailmaisun edelläkävijän kamera-ajot, kuvien syvyystarkkuus, leikkaus ja valojen käyttö olivat mullistavia jo lehtikeisari William Randolph Hearstista ja lapsuustraumojen kyltymättömästä kompensaatiosta kertovassa esikoiselokuvassa. Tätä todistanee osaltaan myös elisabeth Kapnist tuoreessa dokumentissaan. Bonuksena 10. toukokuuta näytetään tuotantoyhtiön rahanhimossaan torsoksi tuhoama Mahtavat Ambersonit (usa, 1942) sekä 24. toukokuuta Kafkan klassikkoon perustuva Oikeusjuttu (ranska, 1962). 4.5. Yle Teema: uusi Kino: Cinema Ko­ munisto (Serbia 2010) & Kutonen 9.5 ja 16.5. Kutonen: Maalikuningas Zlatan (Ruotsi 2014) Mila Turajlicin ohjaama dokumentti näyttää, miten kylmän sodan ajan Jugoslaviaa hallinnut Josip Broz Tito hyödynsi elokuvaa vallankäytön ja propagandan välineenä. Jugoslavian sotaisen hajoamisen synnyttämien kansainvaellusten seurauksena ruotsissa syntynyt Zlatan Ibrahimovi? taas on maailman kuuluisimpia jalkapalloilijoita, jonka monikulttuurinen elämäntarina avautuu kaksiosaisessa dokumentissa. 11. ja 18.5. Yle Teema: Stephen Fry homo­ fobian jäljillä (englanti 2013) & 30.5. Yle Teema: Do The Right Thing – Kuuma päivä (uSA 1989) Fergus O’Brienin kaksiosaisessa dokumentissa suosittu näyttelijä kiertää maailmaa ja selvittää eri kulttuureissa homouteen liitettäviä käsityksiä, lakeja ja moraalikoodeja. sorretun vähemmistön itseymmärryksen vahvistamisesta on kyse myös Spike Leen läpimurtoohjauksessa, jossa mainstreamin ja yhteiskuntakritiikin sovittamisesta oman tyylinsä luoneen älykköohjaajan itse esittämä hahmo heittää ensimmäisen roskatynnyrin läpi riistäjän ikkunan. 11.5. Yle Teema: Riivaajat (Italia 1943) & 25.5. Yle Teema: Saksa vuonna nolla (Italia 1948) italialainen neorealismi tarjoaa synkkää yhteiskuntakritiikkiä ja arkisten ihmiskohtaloiden syvätragediaa. Lajityyppierojen vertailun kannalta erityisen kiinnostavana voi pitää Luchino Viscontin versiota monesti filmatisoidusta romaanista Posti mies soittaa aina kahdesti. Roberto Rossellinin ohjaama sotaelokuvan klassikko taas kertoo nuoren saksalaispojan selviytymistaistelusta raunioituneessa Berliinissä. 16.5. Yle Teema: Miehuuskoe (uSA 1967) & 23.5. Yle Fem: Love is all you need (Tanska 2012) romanttisen komedian lajityypin a-luokkaan kuuluu Mike nicholsin ohjaama Dustin Hoffmanin läpimurtoelokuva, jossa epäsovinnainen vanhemman naisen ja nuoren miehen seksisuhde kertoo paljon aikakautensa avautuvista tabuista ja sukupuolirooleista. Nykyajassa samaa tyylilajia omalta melodraaman mukavuusalueeltaan lähestyvä Susanne Bier löytää lisää ulottuvuuksia sukupuolten ja -polvien kohtaamiseen.
• Globaali terveys on sinun asiasi Työpäivä maailmalle 2015 Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n tavoitteena on edistää lääkärikunnan valveutuneisuutta ihmiskuntaa koskevissa eettisissä ja sosiaalisissa kysymyksissä. Järjestön tärkeimpiä toiminta-alueita ovat rauhantyö, terveyspolitiikka ja kehitysyhteistyö. LSV toimii siellä, missä tilanne on vaikein. Tule mukaan edistämään globaalia terveyttä osallistumalla Työpäivä maailmalle 2015 -kampanjaamme. www.lsv.fi/tyopaivamaailmall e MINUN PALESTIINANI NOORA DADU: TI 19.5./ KE 20.5./ LA 23.5./ TI 26.5./ KE 27.5./ PE 29.5. LIPUT alk. 17.50€ // (09) 718 622 // www.ryhmateatteri.fi ARVOSTELUJA YLEISÖMENESTYS NYT RYHMÄTEATTERISSA!
• musiikkia-näyttelyssä: tanssipeli euroviisut hurriganes muskarimuistot taistolaislaulut soittotunnit koululaulut lepakon legendaarinen ovi jouluvirret puistokonsertit soitinverstas bändi-t-paidat korvalappustereot salongin sulosointuja bändikellarin jytkettä opettele boogieta hip-hoppia charlestonia discoa koululaulukaraoke muskarimuistoja kappelin holvien kaikuja fanien aarrekaapit musamakutesti hakasalmen huvila finlandia-talon vieressä helsinginkaupunginmuseo.fi ti–su 11–17 to 11–19 aina vapaa pääsy kaupunkilaisten musiikkimuistoja