• ANNE UKKOLA, VUODEN SUUHYGIENISTI 2014 Ihanan puhtaat ottaa meillä vastaan! Kauniin hohtavat Varaa aikasi hammaskiven poistoon ja puhdistukseen kokeneelle ja pidetylle Anne Ukkolalle 044 494 2135 | Ukkoherrantie 15 | www.rovaniemenviisaudenhammas.fi ! O K A J JÄTTI 9-10 25.2.2015 VIIKKO 23. VUOSIKERTA Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Pelkosenniemi, Ranua, Rovaniemi, Salla, Sodankylä, Savukoski, Tervola, Utsjoki, Ylitornio Hiihtolomalla liikkumaan ja leikkimään! 59 e -90% NYT ON Jopa HALPAA! TULE TEKEMÄÄN LÖYTÖJÄ! HopLop ja Rollohalli avoinna joka päivä 10-20! set Päästömittauk a! veloituksett KULLAN HINTA NOUSI! MYY TARPEETTOMAT KULTAKORUSI MEILLE! Hinta sisältää kaikki pakolliset päästömittaukset, myös OBD-testin. Tarjous koskee henkilö- ja pakettiautojen katsastuksia (max 3500 kg). Tarjous voimassa määräaikaiskatsastuksen yhteydessä 27.2.2015 saakka. Saarenkylä ja Eteläkeskus Ajanvaraukset: www.avainasemat.fi www.rollohalli.fi www.hoplop.fi 20 Kaupun sydämessä! la 21.3. klo 11-15 su 22.3. klo 12-15 TORNIO Autopalvelu Ojanperä Autotarvike Kuukasjärvi InterSport Mäkimaa K-Citymarket K-Market Kirsikka K-Supermarket Ykkönen K-Market Lohipato Neste Oil Prisma Tampereen SäästöTex Teboil Pohjolan Sanomat Park Hotel Tornio VOJAKKALA K-Market Vojakkala KEMI InterSport Prisma K-Citymarket Pohjolan Sanomat KEMINMAA K-Citymarket Pörhön Autoliike TERVOLA Neste Tervakuksa Pilkkikortin/-arvan hinta Tapahtuman juontavat: Kalle Palander ja Jari Vesa OSTA PILKKIKORTTISI MEILTÄ: tona Pääpalkin UTO VUODE N A00? arvo 30.0 -huolto 21.-22.3.2015 gin Pilkkikilpailuajat: Arvonnassa a uutt jälleen kolme a! henkilöauto Meillä kello- ja kultasepän palvelut sekä valtuutettu TORNION SUURPILKIT J UB IL R JUHL U I OS M SÅ EU AV Puh. (016) 425 0030 ? AVOINNA: ma-pe 9.00 - 17.00 Teollisuustie 12 D, Rovaniemi ? Yhdysväylä 6, Saarenkylä si? elle p.fi s p a lo ! ot l .hop toiv n www ippuja ä l n i u äs ailu voita Mit tu kilp ja s i ll Osa ROVANIEMI: Rovakatu 25, p. 044-740 3360, ark. 9.30-18, la 10-15, www.timanttiset.fi/kultavirta KEMI: Corona, p. 044-740 3370, ark. 9-18, la 9.30-15 KARUNKI K-market Ruoka-Aitta YLITORNIO Rauta & Kone Nippeli Seo Ylitornio 15? 20-vuotisjuhlan kunniaksi . Perjantaina 20.3 ILTAPILKEISSÄ KIÄ JUHLAMEININ .! lk a klo 18.00 S mm. ILOTULITU t Majoituspaketi pilkkeihin: io.fi PELLO: S-market info@phtorn io.fi tai www.phtorn ROVANIEMI Ollin Erä ja Kalastus Prisma II: Kärkkäinen OULU: Kärkkäinen, Prisma Limingantulli Arvottavien teisarvo palkintojen yh www.merilappi.com/suurpilkit 60 849? Visual Design Oy HELMITARJOUS: KATSASTUS Konttinen muuttaa Rovaniemellä Rinteenkulmaan
  • 2 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi 25.2.2015 www.lappilainen.fi Kommentoi juttuja netissä L U K I J A N K U V A | Jaana Sillman KOLUMNI Perusnuorisotyö turvattava kunnissa Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM valmistelee nuorisolain uudistamista kevään 2015 aikana. Tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan vuoden 2016 alusta. Nuorisolain valmisteluun on kutsuttu joukko nuorisoalan ammattilaisia. Nyt meillä on oiva tilaisuus testata kuntien nuorisovaltuustojen toimivuutta, jotta myös nuoret pääsevät sanomaan sanottavansa. Mänty kuin tippaleipä. L U K I J A N K U V A | Hannu Koskenranta Pienten kuntien näkövinkkelistä voimassa olevaan nuorisolakiin toivoisi uudistuksia joilla turvataan perusnuorisotyön asema. Valitettavan usein törmätään tilanteeseen, jossa kaikki päättäjät ovat liikuttuneen yksimielisiä siitä, että nuorisotyöhön on järkevää panostaa. Käytännössä säästökohteita etsittäessä on nuorisotyö kuitenkin aina ensimmäisten joukossa liipaisimella. Menestyksekkään nuorisotyön peruslähtökohtia ovat mm. työntekijöiden ammatillinen koulutus, monialainen yhteistyö koulun, kodin ja eri viranhaltijoiden välillä sekä pitkäjänteisyys. Nämä ovat kaikki asioita, jotka perustuvat ammattitaitoon, luottamukseen, vuorovaikutustaitoihin sekä kokonaisvaltaiseen tilanteen hahmottamiseen. Tällä hetkellä elämme maailmassa, jossa suuri joukko nuorisotyöntekijöitä on pätkätyöläisiä. Tämä johtaa väistämättä siihen, että määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevillä nuorisotyöntekijöillä ei ehdi muodostua luottamuksellista suhdetta ohjattavaan nuoreen eikä yhteistyöverkostoon, joka on ehdoton edellytys nuoren ohjaamisessa eteenpäin. Tästä se talvi lähti käyntiin. L U K I J A N K U V A | Anne-Mari Meltaus On tehty laskelmia siitä, että elämän kaaren aikana oikeita raiteita kulkeva nuori säästää valtakunnan tasolla miljoonan. Tämä on kuitenkin haastava laji perustella, koska kunnat elävät talousarvioissaan vuosi kerrallaan ja monesti haetaan nopeita säästöjä. Nuorisotyöhön panostaminen on panostamista tulevaisuuteen ja kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan. Pienissä kunnissa nuorten on lähdettävä koulutuksen perässä maailmalle eivätkä säästöt monesti toteudu omassa kunnassa vaan siellä jossain minne nuoret muuttavat. Tästä syystä perusnuorisotyö tulee turvata uudessa nuorisolaissa. On kaikkien etu, että maailman tuuliin lähtee nuoria, joilla on terve itsetunto ja tahto onnistua. Uuden nuorisolain tulee saada laille kuuluva arvo ja asema. Petteri Salmijärvi liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja, Salla Luonnon voimaa. Lappilaisten omat kuvat Lappilaisen toimitus ottaa vastaan lappilaisten ottamia kuvia. Eteesi ei tarvitse osua elävän elämän erikoisuuksia tai luonnottomia luontokappaleita. Kaikki tavalliset, silmää hivelevät kuvat laitetaan talteen ja julkaistaan vuorollaan lehden sivuilla tai Lappilaisen facebook-sivulla. Jpg-kuvat otetaan vastaan osoitteessa toimitus@lappilainen.fi
  • 3 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi Talvilomilla aika nostaa esiin lappilainen työ ja kaikkien vaalit Lappilainen Kevät keikkuen kiirii keskellä talvisia lomaviikkoja. Pohjoisen hiihtoladuilla näkee nyt valtakunnan poliitikkoja. Liikkeellä ovat myös Lapin eduskuntavaaliehdokkaat, jotka nostattavat vaalikuntoisuutta huhtikuun eduskuntavaaleihin. Lappilainen tuo ehdokkaiden eteen yhteisen teeman: mistä työtä Lappiin ja meille lappilaisille? Lauantaina 21.3.2015 pidettävä Lappilainen lehden ja yhteistyökumppaneiden vaalipaneeli Rovaniemellä haastaa ehdokkaat tuomaan esiin työn tekemisen paikkoja pohjoisessa. Lukijat haastetaan sitä ennen kertomaan, missä on tekemättömän työn paikkoja, mitä normeja tulisi purkaa, mitä kysymyksiä yrittäjyydestä ja uudesta työstä esittää. Lukijat, äänestäjät, pääsevät keskustelemaan työstä yhdessä ehdokkaitten kanssa vaalipaneelin jälkeen pidettävässä teemakahvilassa. Kerro, missä on uutta työtä, työllistäviä tehtäviä ja tekijöitä. Tarvitaanko lisää palkkatyötä, vapaaehtoistyötä, pätkätyötä, yrittäjyyttä? Lähetä ajatuksia, kysymyksiä ja ehdotuksia osoitteeseen toimitus@lappilainen.fi Ajassa Kari sai äidinmaidossa kosketuksen kuivalihaan Kuva: Emma Kilpimaa Savukoskelainen Kari Kilpimaa on saanut jo äidinmaidossa kosketuksen ja suutuntuman poron kuivalihaan. Mies muistaa olleensa polvenkorkuinen, kun hääräsi lihatalkoissa vanhempiensa jaloissa. Mieleen on jäänyt kun hänet heristeltiin kenturalle potkimaan palloa. Kari harmitteleekin, kun on saanut olla kuivalihakokkina vasta 30 vuotta. Elisa Javarus Kari on poromies ja yrittäjä KorvatunturinMaan osuuskunnassa. Mies itse valmistaa kuivalihaa 200-300 kiloa vuosittain. Suurin osahan siitä menee myyntiin, mutta kyllä se maistuu niin makialle Kilpimaan omassa suussakin. Kari neuvoo, että lihan pitää olla äärimmäisen hyväkuntoisesta porosta. Ja siinä saa olla rasvaakin. Parasta olisi, jos poro olisi Kari Kilpimaa ei kykene sanoin kuvaamaan miten makiaa kuivaliha voi olla. Varsinkin kun se on ison härän selkäfileestä, tikun nokassa nuotiolla paistettuna. teurastettu joulun aikoihin. Mikäli ajankohta on myöhäisempi, eläimen on oltava tuhti vaadin tai härkäporo. Näppituntumalla hitunen sokeria Liha leikataan luuttomaksi ja nivelet avataan. Tämä siksi, että ahavatuuli pääsisi kunnolla leuhuuttamaan lihoja. Lihasta leikataan 5 sentin levyisiä korkeintaan 20 sentin korkuisia suikaleita, samalla Kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto periaatteella kuin matonkuteet. Leikkauspöydän ohjeet muistaessa suolaaminen on helpompaa ja kuivuminen tasaista. Tässä vaiheessa lihat narutetaan, punnitaan ja suolataan 2,5 prosenttiseksi karkealla merisuolalla. Joukkoon heitetään näppituntumalla hitunen sokeria, se kun antaa lihalle mustan värin ja valmiina se maistuukin makiammalta. Karin ohjeen mukaan Kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto paksuimmat palaset laitetaan pahnan pohjimmaiseksi. Hän lisää suola-sokeriseoksen aina kuivana ja hieroo sen lihan pinnalle. Kun suola valuu, paksuimmat kimpaleet alla saavat tuhdimmin maustetta. Lihat viedään nollahuoneeseen kahdeksi vuorokaudeksi. Ensimmäisen vuorokauden jälkeen lihat käännetään nurinniskoin ja pidetään suola-astiassa vielä toinen vuorokausi. Kypsyminen säiden armoilla Poronpaistilihat suolataan pari päivän ajan ennen ripustamista kevättuulen kuivatettaviksi. Kanaverkko suojaa kuivalihat linnuilta ja muiltakin pitkäkyntisiltä. Kun kimpaleet on narutettu, ne on helppo heittää roikkumaan. Suojaverkkokin kannattaa laittaa, ettei eläimet pääse niihin käsiksi. Ja saattaa se liha kadota kahdella jalalla kulkevankin parempiin suihin. Karilla oli lapsena tapana salaa käydä puukon terällä jyrsimässä lihapaloja kesken kypsytyksen. Käryhän se kävi, kun Kari kaiveli hampaitaan aamupuuron jälkeen. Kuivaliha kypsyy 1-4 viikossa. Haarukka on niin lavea koska kuivuminen on täysin säiden armoilla. ? Juuri nyt on erinomainen keli, liha lähtee heti kuivumaan, Kari paljasti Lappilaiselle kuluvan viikon maanantaina. ? Jos kuivausaikaan osuu sumuiset ja sateiset rämpsykelit, lihat pitää livauttaa äkkiä pakkaseen ja ottaa uusi yritys, Kari jatkaa. Ajankohta on osuttava nappiin. Päivisin lämpötila tulisi olla nollan silmässä, öisin hitusen pakkasen puolella. Liha kuivuu ahavatuulen sitä hyväillessä, kaukana auringosta. Mikäli liha paistattelee päivää lämpimässä, se pilaantuu.
  • 4 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi M I E T E L A U S E I TA Mies makaa sivusta vedettävässä sängyssä, kattelee peräkylän järvelle. Sanoo: - Akat pelkäävät maailman loppua ja miehet mettien loppua, mutta eivät ne lopu. Mettät kasvavat tohinalla ja uusia akkoja ilmaantuu tilalle. Niin maailma pyörii entiseen malliin. Pentti Harjumaa Aamulla opettelet lapsen askeleet. Keskipäivällä kuljet polkua kiirehtien. Illalla matka hidastuu ja polku kirkastuu kirkastumistaan elonaikaa kohti Nanni Törrö Kuva: Elisa Javarus N I M I PÄ I VÄT 25.2. 26.2. 27.2. 28.2. 1.3. 2.3. 3.3. 3.3. 4.3. 5.3. 6.3. 8.3. 9.3. 10.3. ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti Tuija, Tuire, Vanessa Nestori Torsti Onni, Sisu, Kalevalan päivä Alpo Virve, Fanni, Virva Kauko Ari, Arsi Leila, Laila Tarmo Tarja, Taru, Taika Vilppu, Naistenpäivä Auvo Aurora, Aura N I M E N TA K A N A E l i sa J av arus Sallassa pääsee keilaamaan Elisa Javarus Sallan kunnassa on avattu keilahalli entisen SallaTexin toimitiloihin. Hallinnollisesti keilahalli kuuluu sivistyslautakunnan alaisuuteen, liikunta- ja nuorisopalveluihin. Liikunta- ja nuorisopalveluiden painopistealueena on ennaltaehkäisevä työ. Keilahalli tarjoaakin ympärivuotisen harrastusmahdollisuuden kaiken ikäisille. Liikuntapalveluiden merkittävä asiakasryhmä on ikäihmiset. Tällä hetkellä Sallassa toimii kaksi eri ikäihmisten järjestöä joissa on yhteensä noin 200 jäsentä. Kokonaisvaltaisen arjenhallinnan kannalta on tärkeää aktivoida ikäihmiset harrastusten pariin, jotka tukevat heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Aktiivinen toiminta tukee myös ikäihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kiinteistössä, johon keilahalli on toteutettu, toimii myös nuorten työpaja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjeistanut kuntia, että nuorten työpajatoimintaa tulee kehittää omarahoitteisemmaksi. Keilahalli tarjoaa korkeatasoisen oppimisympäristön nuorten työpajan asiakkaille. Nuoret pääsevät asiakaspalvelutilanteisin erilaisten ryhmien kanssa, oppivat rahan käsittelyä sekä saavat käsityksen yrittäjyydestä. Keilahalli parantaa nuorten työpajatoimintaa tarjoamalla korkeatasoisen toimintaympäristön sekä erilaisen sisällön kuin mihin perinteisesti on totuttu. Kunta toivoo, että se pystyy tarjoamaan mielekästä ja houkuttelevaa työtä lorvimisen tilalle. Työstä tulee olla aidosti hyötyä silmällä pitäen jatkoopintoja tai työllistymistä avoimille markkinoille. Keilahallihankkeella parannetaan sekä monipuolistetaan Sallan kunnan liikuntalajitarjontaa. Itä-Lapin alueella ei ole tällä hetkellä keilahallia. Lähimmät keilahallit löytyvät Rovaniemeltä ja Kuusamosta. Yhden päivän talviloma Riitta Kemppainen-Koivisto Tykästy tykkytaiteeseen Lumikenkäile Jos et hiihdä tai muutoinkaan talvilomaile, niin talvitunnelmasta voi nauttia myös muutoin. Tarvitset vain yhden päivän. Piipahda metsään kokemaan vaikka seuraavanlaisia seikkailuja: Tuntureilla tykkylumi tekee kevättalven maisemasta erityisen kauniin. Puille tuo tuhansia kiloja painava kuorma ei tiedä hyvää, sillä taakka rasittaa usein katkeamispisteeseen asti. Harmillista. Yllästuntureiden alueella on lukuisia merkittyjä reittejä tarpojille. Voit tehdä pienen lenkin Kukastunturiin, Luontokeskus Kellokkaasta Jokerikuppilaan tai Kesängin keitaalle. Jounin Kaupan rannasta pääset Karilan Navettagalleriaan tai vaikka Kuerin reittiä Pyhän Laurin kappelilta Kuerin yli Velhonkodan suuntaan. Myös hotelleilta kulkee selkeitä reittejä tuolihisseille, Aurinkotuvalle tai Kahvikeitaan laavulle. kuva: Martti Rikkonen vat reviirinsä sijainnin toisille koiraille ja houkuttelevat naaraita puolisoikseen. Yhdistä pöllöretki revontulten tiirailuun. Makkaraa nuotiolla Mikään ei voita päiväretken ruokailuhetkeä nuotiolla. Makkaran tuoksu kantautuu jo nenään, valmiita tulentekopaikkoja on usein jo ihan kotimetsän tuntumassa. kuva: Metsähallius Hullaannu helmipöllön huhuilusta Helmipöllö. Kevättalven myötä alkavat helmipöllöt puputtamisen. Soidinäänellään ne ilmoitta- Tykkylumi. Kuva: Tuija Kumpulan kotialbumi Sisulla ja sydäntä kuunnellen elämässä eteenpäin Tuija on suomalainen naisen nimi. Nimi on luontoaiheinen ja juontaa juurensa havupuusuvun nimestä tuijat - Thuja. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nimi oli 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun menneessä annettu 14 417 henkilölle. Tuijan nimipäivä on 25. helmikuuta. Kemijärveläinen Tuija Kumpula kantaa nimeä, johon hänen äitinsä oli ihastunut. Suku oli ollut nimeä vastaan, mutta äiti sai tahtonsa läpi ja tyttö kastettiin Tuijaksi. Kotikylässään Räisälässä Tuija oli ainokainen Tuija, niin myös koulussa. Alwari Tuohitorven hitti vuodelta 1975 Älä iske Tuijaa, Tuija sua huijaa ei aiheuttanut naisen nuoruusvuosina minkäänlaista hälyä. Biisiä kuunneltiin ahkerasti, mutta Kemijärven Tuijaa ei kiusoiteltu sävellyksen soidessa. Nyt keski-iän ohitettuaan vanhat kaverit ovat muistelleet keskenään kouluvuosia ja laulaneet Tuijalle hyvässä hengessä Alwarin kappaletta. Tuija on tuttu kasvo itälappilaisille, hän on palvellut asiakkaita Kemijärven uimahallissa jo vuosikymmeniä. Nainen elää elämänsä parasta aikaa jonka hän pyhittää täysin itselleen ja läheisilleen. Tuija on muutaman kuukauden mittaisella siestalla vuorotteluvapaan turvin. Iloisella, pirteällä ja energisellä Tuijalla ei ole vapaa-ajan ongelmia vaikka päivät eivät tällä hetkellä kulu leipätyössä. Nainen nauttii omasta ajasta ihan kotioloissa, huushollia hoitaessa sekä harrastusten parissa. Tuijan paras kaveri on 12-vuotias Nala-koira. Se on lohduttanut suurissa suruissa ja elänyt mukana ilojen keskellä. Parivaljakko ulkoilee useita kertoja päivässä, Tuijalla riittää puhtia myös omiin hiihto- ja juoksulenkkeihin. Elokuvien katselu on yksi Tuijan intohimoista. - Niin kauan kun minulla pelaa kaksi jalkaa liikun ja kävelen, Tuija kertoo. Tuija arvostaa omia vanhempiaan, ihania lapsiaan ja neljää lastenlastaan. Naisella on aikuinen tytär ja poika, elämä on suonut hänelle myös ainutlaatuisen ottotyttären. Tuija Kumpula muistuttaa Lappilaisen lukijoita: - Kunnioittakaa toisia ihmisiä. Muistakaa kiittää siitä, mitä teillä on. - Sisulla ja sydäntä kuunnellen elämässä eteenpäin.
  • 5 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi Yhteishaku on käynnissä! 24.2.-17.3. www.sogsakk.fi Hae opiskelemaan Suomen huipulle! Meillä voit opiskella esim. lähihoitajaksi, luonto-ohjaajaksi, käsityöalan artesaaniksi,poronhoitajaksi, merkonomiksi, kokiksi ja paljon muuta! Katso lisää www.sogsakk.fi tai soita p. 040 707 3793 tai lähetä sähköpostia opintotoimisto@sogsakk.fi Katso myös matkailu, eräopas- tai sairaanhoitajakoulutus! Meillä voit opiskella myös saamen kielen taitajaksi tai media-alan ammattilaiseksi. Poronhoitajaksi aikova: 2-3 vuodessa ammattilaiseksi - puolet ajasta oikeassa työssä tarjonta: Katso koko k.fi www.sogsak YHTEISHAKU 2015 Taitajien tekijä TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Ajoneuvoasentaja Automaalari Elintarvikkeiden valmistaja (myös amlu) ICT-asentaja Kaivosmies Kartoittaja (myös amlu) Koneistaja Kunnossapitoasentaja Leipuri-kondiittori (myös amlu) Lentokoneasentaja (myös amlu) Levyseppähitsaaja Lihatuotteiden valmistaja (myös amlu) Maalari Maarakennuskoneenkuljettaja Putkiasentaja Puuseppä Rikastaja Sähköasentaja (myös amlu) Talonrakentaja (myös amlu) Vaatetusompelija (myös amlu) Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja www.lao.fi LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA Merkonomi (myös amlu) LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi SOSIAALI- JA TERVEYSALA Kosmetologi Lähihoitaja (myös amlu) Parturi-kampaaja LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Tarjoilija (pk/yo) Kokki (pk/yo) Vastaanottovirkailija (pk/yo) Matkailupalvelujen tuottaja (pk/yo, myös ammattilukio) Matkailuvirkailija (pk/yo) Koulutuspaikkakunnat: = Kittilä (mahdollisuus opiskella myös Kolari/Ylläs -alueella) = Kemijärvi = Rovaniemi Lapin matkailuopisto www.lamo.fi Luonto-ohjaaja Metsuri - metsäpalvelujen tuottaja Metsäkoneenkuljettaja Ympäristönhoitaja Koulutuspaikkakunnat: = Kemijärvi = Rovaniemi = Sodankylä .fi aku@redu polku.fi 8 4105, h to 9 7 in 0 p 2 .o 0 w . ulu. essa ww nasta puh a perusko 15 osoitte kuneuvon ksissa, atimuksen tymän ha - 17.3.20 to koulutu . va yh h .2 sy e ta ä 4 n to ä 2 u P ih u sk . k va a lä tu o h lu ky ki is u n u a il te ko d h tt Y en . Amma iemi ja So Rovaniem lä, Rovan ia paikkoja Lisätietoja ja tai aspohjais ärvi, Kitti il ij p m p e io K t yl a s eitä opinto k/yo myö aikkakunn sken jään p sp ke ta , tu in to lu u in in o a K m en tutk . issa, joissa yös amlu? ammatillin vissa ryhmissä. Koulutuks a suoritettu aininta ?m tk m in ja ä m ss ja m rä ie ko e a joiden p nulla on iskelupaik p si o li a ä it ik a m p ussa stamme va a erillisha neuvonna Voit hake Kysy haku s. a il p p olet ylio
  • 6 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi Pohjosen Vinkkeli yhdistää Seppo Körkkö Jos en väärin muista, nyt on menossa kolmas nuorisolain uudistamiskierros oman inarilaisen nuorisotyöurani ajoilta. Tahti ollut kerta vuosikymmenessä. Minulla on selkeä muistikuva parinkymmenen vuoden takaa, lakiuudistusvuodelta 1996. Oli huono hillavuosi. Liikuskelin Karigasniemen tie varren jängillä ja turhautuneena hillattomuuteen nousin lähitunturiin. Sieltä näki kauas Muotkatuntureille ja myös Utsjoen suuntaan. Pötköttelin tunturikoivikossa, kun tajuntaan piirtyi absurdina ajatuksena se, että yhteiskunta on kehittänyt nuorisopolitiikan tännekin. Ajatus kummitteli korvien välissä koko päivän ja piirtyi kysymyksenä mitä sillä ja nuorisotyöllä on tekemistä täällä. Aika outoa, luulisi että tunturi inspiroisi aivan muihin mietteisiin. Sittemmin on tapahtunut paljon. Nuorisotyö tempaa mukaansa Nuorisotyö on laji, jossa tekeminen tempaa mukaansa ja usein vimma on ajatusta edellä. Työ on täynnään kiintoisia kokeiluja ja onnistuneita toimia, sellaisia jotka koukuttavat ja vievät eteenpäin. Ajatus puolestaan vaatii rauhoittumista. Työtovereiden tapaamisesta saa hyvät sytöt ja ajetuilla kilometreillä on ajatusta edistävä vaikutus. Monilla kynsitulillakin on tullut pohdiskeltua nuorisotyön maailmaa. Suurimmat niistä tulista ovat ne kolmen metrin kynsitulet, ne joilla ajatus on ollut todella kirkas ja joiden lämmöstä on loihdittu parhaat ideat. Ja taas on menty? Ennaltaehkäisevä työ muuttunut korjaavaksi Kun on riittävän kauan hommissa, saa mahdollisuuksia ottaa kantaa. Ellen väärin muista, niin olen arvioinut julkisesti ainakin kahta lakiuudistusta ja yhtä hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa. Ja kun ihminen on lappilainen nuorisotyöntekijä, on kehys selvä: kauas on pitkä matka, verkostojen yhteistyö on voimaa, perinteinen monikulttuurisuus elää ja maassamuuttoon liittyvän työn tarve on voimissaan. Tulevaisuuden Lapin itsetunto on juuri niin vahva kuin niillä nuorilla, jotka maakunta lähettää Innovaatio-Suomen kasvukeskuksiin toteuttamaan opinnollisia unelmiaan ja ottamaan mittaa elämästä. Lueskelin ministeri Pia Viitasen nuorisolain uudistamiseen liittyvää tiedotetta. Jotenkin päädyin kysymään, että löytyykö uutta auringon alla. Tiedotteessa hehkutellaan tavoitteella turvata palvelujen saatavuuden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koko maassa. Ei, ei taas tätä. Jos tuota lukee kuin piru raamattua, niin se on kuin läiskäisy märällä rätillä päin naamaa. Miksi pitää kirjoitella tuommoista, josta kaikki täällä tietävät, että se ei ole totta. Huomioni kiinnittyi myös siihen, että rakettimaisesti eri puolille maata levinnyt etsivä nuorisotyö on tiedotteen suurin viime vuosien menestystarina. Onhan se toki sitä ja siellä tehdään todella arvokasta työtä kovalla sykkeellä. Silti: virhe ei ole nuorisotyön, mutta joidenkin virhearviointien varaanhan se menestystarina rakentuu. Minun onni taitaa olla se, että nyt on menossa työkohdaltani viimeinen lain uusintakierros. Semmoinen lapsenuskoinen toive on, että seuraavalla kierroksella ei enää pidettäisi tulipalojen sammuttamista keskiössä. Jospa palattaisiin juurille ja nuorisotyö keskittyisi sammuttelun sijasta toimintaan, jolla tuetaan sitä, ettei uusia palopesäkkeitä löydy. Siinä on vinha ero. Niin. Ei tämäkään kierros taida olla kolmen metrin kynsituli, lopullinen ratkaisu. Eteenpäinmeno kuitenkin. Sitä paitsi palveluthan voivat sijoittua mihin tahansa ja silti tie lappilaisnuorille on avoin muutenkin kuin poismuuttomielessä. Karigasniemeltä itsetuntoa Palataanpa sinne Karigasniemen tien varteen. Ei niiltä ?minun? hillajängiltä ole mikään matka sinne mistä muuan Ailu Valle on noussut oman kulttuurinsa valovoimaiseksi lähettilääksi. Itsetunto ja tahto, niitä ei onneksi voi määritellä pykälillä tai momenteilla. Niihin voidaan kylläkin vaikuttaa. Jopa nuorisotyö voi. Oli laki mikä tahansa, nuorisotyö tarvitsee ennakkoluulottomuutta ja tervettä itsetuntoa. Se tulee tekemisestä. Ja siitä, että käyttöön otetaan se paras voimavara mikä on: lappilainen nuori. Kun Saamelaiskäräjien ja Tornion nuorisoneuvostot ja Inarin nuorisovaltuusto lähtivät syksyllä tapaamaan opetusministeriä ja valloittamaan Helsinkiä, ja muodostivat yhteistyön allianssin, Pohjosen Vinkkelin, meillä nuorisotyöläisilläkin oli kyllä voittajafiilis. Missähän se onkaan, se Innovaatio-Suomi? Nuorisolain uudistus puhuttaa perjantaina 27.2. alan ammattilaisia Rovaniemellä Riitta Kemppainen-Koivisto Lapin kantoja vuoden 2016 alusta suunnitellun lain sisältöön tuovat nuorisotyön päällikkö Auli Pietikäinen Torniosta, liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Petteri Salmijärvi Sallasta, vapaaaikatoimen sihteeri Heikki Inarin nuorisosihteeri kaipaa kolmen metrin kynsitulia ja kirkkaita ajatuksia. Oletko miettinyt mainostaa Lappilaisessa? Soita, kerron mielelläni lisää. Anu 045 120 2701 tai pyydä tarjous anu@lappilainen.fi N LAPI I N SU UaRis- ilm ehti! lul jake www.lappilainen.fi ? www.facebook.com/lappilainen sua u u s t u k t Ny Kuusamo! COOLISTI DUUNIIN! Meillä opiskelussa on tekemisen meininki ja tekemisessä ilo. Kun sinulla on oma haaveammatti, me tarjoamme siihen koulutuksen. Tervetuloa Kuusamoon! i Hakeminen: www.opintopolku.fi se lki nt lli ti Yhteishaku 24.2. - 17.3.2015 o ma 20 Am 14 Ka mmattio un a pi sto Lähihoitaja, pk/yo ? Matkailupalvelujen tuottaja, pk/yo ? Kokki, pk/yo ? Asiakaspalvelun ja myynnin merkonomi, pk/yo ? Talonrakentaja, pk ? Sisustuspuuseppä, pk ? Sähköasentaja, pk nu nk ou lutuksen laatu pa Järvistö Enontekiöltä, nuoriso-ohjaaja Raija Vanhamaa Rovaniemen Setlementistä, nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman Saamelaiskäräjiltä, työpajaohjaaja Katja Tuukkanen Ylitorniolta, työpajaohjaaja Kari Mäki Pellosta, etsivä työntekijä Elina Viisanen Torniosta, ohjaus- ja palveluverkoston puheenjohtaja Riitta Kuha Ranualta, toiminnanjohtaja Mika Suomaa Nuorisokeskus Vasatokasta Inarista, Rovaniemen nuorisovaltuuston edustaja Eelis Palokangas ja koordinaattori Jaana Fedotoff Oulun Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskuksesta.
  • 7 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi ILMOITUSLIITE | www.lappilainen.fi PARASTA LAPIN TALVEEN PALJAKKAAHKIO + VETOVYÖ 450e 265e Pituus 230250-270cm Peltosen METSÄERÄSUKSET FINNGRIP EASY RETKISIDE KUUSAMOSTA EXTREME HAALARI 359e (399,-) SAFARI HAALARI Kaira HUOPAKUMISAAPPAAT 99e (119,-) 195e 99e TUURA -kiinteä huopavuori TSL CAMO LUMIKENGÄT 179e 99e (235,00) (119,-) Koot 37-48 TALVIKAS -irto huopavuori 22025 eräsiteeseen sopiva rantti 129e 159e NAALI (169,-) Rapala LÄMPÖSAAPAS Ice -50°C 69e Ahti REPPUJAKKARA 29e 105e Neopren MUCK BOOT Arctic 125e Parkanon TALVIKAS 12050 149e HeinolaFinn KAIRA - 115 mm 89e TEROITAMME JÄÄKAIRAT HEINOLA-MORAUR-VANAJA UR-VAIHTOTERÄPALVELU RAPALA UR EVO JÄÄKAIRA - 115 mm Rovakatu 31, 96200 Rovaniemi, (016) 313 363 ? Avoinna ma-pe 9-17, la 9-14
  • 8 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi LAPPI HERÄTYS! KEVÄTPAMAUS KESKELLÄ TALVEA! TARJOUKSET VOIMASSA 31.3.2015 saakka K-Plussa-tarjous 69,90 99,90 NYT EI JÄÄDÄ LUMEEN MAKAAMAAN! Kaupoissa nisukahvit torstaina 26.2. ? TERVETULOA! 59,90 69,90 Etusi 10,- Kärkihiomakone Ryobi EMS180RVA30 180 W + 30 paperia Multihiomakone jossa kolme konetta samassa; 2 erilaista tasohiomakonetta ja kärkihiomakone. Nikkarin hiomakone monimuotoiselle pinnoille. Vakiona laukku. 500712491 Hinta ilman K-Plussakorttia 79,90 ? 10,-/33 prr Akkuporakone Makita DF330DWE 10,8V Ammattilaisen kompaktin kokoinen 10,8 V pora/ruuvinväännin. 10 mm pikaistukka ja 2 vaihdetta. 2 x 1,3 Ah Li-ion-akku ja 50 min pikalaturi. Vakiona laukku ja vyökotelo. 500838100 12,95 Etäisyysmittari Bosch PLR 15 Rakentajan ja remontoijan taskukokoinen etäisyysmittari monipuolisiin mittauksiin sisätiloissa. Helpot käyttötoiminnot yhdellä napin painalluksella. Mitta-alue 0,15 ? 15 m, mittaustarkkuus ± 3 mm, paino 80 g, virtalähde 2 x 1,5 V LR03 (AAA). 501076778 Työkalusalkku Prof 53-osainen työkalusarja upeassa muovisalkussa. 500884680 399,- 7,95 4,95/pr pr Työkäsine Winter Latex atex Joustava ja lämmin talvikäsine luonnonkumista. Käsineissä on akryylivuori. Sopii huolto- ja rakennustöihin. Koot 10 ja 11. 501223886 Kuulosuojain 3M Peltor H510A Optime 1 Peltor Optime I-luokan kuulosuojain. Kevyt, matalakupuinen yleissuojain. Tehokas vaimennus erityisesti korkeilla taajuusalueilla mahdollistaa myös helpon kommunikoinnin. Keltainen. 501028343 19,95 2,-/pkt 2 pkt / talous Costarica kahvi 500664197 Palovaroitin Housegard SA401S 9V Optinen peruspalovaroitin. Reagoi nopeasti voimakkaalla signaalilla 85 dB. Yksinkertainen testitoiminto. Pariston vaihtotarpeen ilmaisin. Voidaan asentaa vain, kun paristo on paikallaan. Testattu ja hyväksytty EN14604. 501085781 Akkuporakone Makita DDF458RFJ + kaira Kairan vääntöön soveltuva erittäin voimakas akkuporakone -58 Nm! Sovite istukalle. Akut 2 kpl 18V Li-ion 3,0 Ah. Latausaika vain n. 22 min! reikiä yhdellä akulla n. 30 - 50 kpl jopa 40 - 60 cm jäähän. Mukana myös tasapainopilkki Makitan väreissä. 501249770 Tilaa netistä ja nouda kaupan noutopisteestä Tilaa verkosta, nouda kaupasta ? verkkokauppa on käytössä yhä useammassa Rautiassa. Verkkosivuilla olevien tuotteiden määrää lisätään kovaa vauhtia. Tilausohjeet löydät osoitteesta: http://www.rautia.?/tilaa/ Tuotteiden määrät vaihtelevat myymälöittäin. Tarjoukset voimassa 31.3.2015 saakka tai niin kauan kuin varatut tavaraerät riittävät.
  • 9 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi Ammattitaitoinen henkilökuntamme palveluksessanne! Paikallinen Rautia kauppiaasi Rautia Ivalo Ivalontie 71, 99800 Ivalo p. 020 742 4070 Rautia Sodankylä Rautia Levi Sumantie 2, 99600 Sodankylä p. 010 346 6260 Tunturitie 1, 99130 Sirkka p. 0207 856 770 89,- Lahjakortti Rautia Ylläs-Kolari Rautia Kemijärvi Asematie 1, 95900 Kolari p. 020 7850 730 Varastotie 6-8, 98100 Kemijärvi p. 010 286 6770 995,- 99,- Presentkort Ladattava Rautian lahjakortti Laude-elementti 140 x 400 x 21 Tervalepästä valmistettu alalaude. Sis. lauderungon, laude-elementin, etulaudan, kannatinpuut sekä kiinnitysruuvit. 500672206 Ilahduta ja anna lahjaksi valinnan vapaus. Lataa kassallamme kortille haluamasi summa 10 ? ja 500 ? väliltä. TEXLINE HUOPAPOHJA JOUSTOVINYYLIMATOT VARASTOTUOTTEET -15% Kaikki lumityökalut Laude-elementti 140 x 600 x 21 Tervalepästä valmistettu ylälaude. Sis. lauderungon, istuinelementin, etulaudan, kannatinpuut sekä kiinnitysruuvit. 500672189 979,- Ilmalämpöpumppu Panasonic QE9PKE Lämmitysteho max 5,5 kW, Energialuokka A+, SCOP 4,5. Tilasuositus 20 - 120 m². Ylläpitolämmön toiminto 8/10 ast. mm. mökkikäyttöön. Hinta sis. sisä- ja ulkoyksikön. 501108167 499,- Aina valmis ja moderni varaava sähkökiuas - 20 % Sähkökiuas Harvia Forte AF6 musta Käyttökytkimet edessä. Valaistu digit. ohjauspaneeli, josta helppo säätää ja valita lämmitysteho. Saunan koko 7 - 12 m³. Kivimäärä max 100 kg, kiuaskivet lisähintaan. 500650276 s linko Tehoka seen oli monipu maatila n! käyttöö 3 kpl erä! 2.500,- /kpl (alv0%) + toim.kulut. Lumilinko Leppä 255 LS lapasyötöllä ? Maatilakäyttöön erinomaiseti sopiva malli on vahva runko ja avara lumen puhallusputki. Sopiva työkone myös pienehköille maataloustraktoreille pihojen, pihateiden auraukseen. ? Lapasyöttöpuhallus oik. puolelle ? Työlev. 255 cm, tehotarve 35-60 kW ? Hydraulinen lumenohjaus lippa Nurmisiemenet saapuneet. Valmistakka Varde Thurö 10 Nopeasti lämpöäluovuttava kamiina. Keveytensä ansiosta voidaan asentaa puulattian päälle. Väri musta. Päältäliitos. Liitoshalkaisijan ukomitta 150 mm. 501234618 Hawk 25 TR Tee klapit siellä missä puut ovat! ? Hydraulitoim. ketjusaha, max. 25 cm puut ? Terä pyörii vain sahatessa ? Autom., hydr. puun halkaisu 2- tai 4- os. ? Hydraulivetoinen poistokuljetin ? Varastoitavissa pieneen tilaan Falcon 1 kpl erä! 3.500,- (alv0%) + toim.kulut. Kokoluokkansa nopein halkaisuliike. Yksivipuinen. Tilaa nyt kevään ENNAKKOHINTAAN! 200 kg / rahtivapaa toimitus. ? Nopeat hydrauliset toiminnot - ei kiilahihnoja ? Teräketjun voitelu säädettävällä pumpulla Muista polttoöljytilaus! 9.439,- Kysy rahoitusta! alv 0% + toim.kulut K-MAATALOUS SODANKYLÄ K-MAATALOUS TORNIO Sumatie 2, puh. 0103466260 Juha 050-4636903 Jorma 050-4636907. Palvelemme ma-pe 8.30-17 ja la 9-13 www.k-maatalous.? Kisällinkatu 6, 95420 Tornio ? Tuomas 050-389 0821 ? Jyrki 050-560 6821 ? Jouko 0400-712 546 ? Kalle 040-559 8269 ? Peter 040-576 2110 ? Bertil 070-640 3190. Palvelemme ma-pe 8.30-16.30, la 9-14 K-MAATALOUS ROVANIEMI Paljetie 4 ? Eriksen Rainer, 050 462 0763 ? Juujärvi Juho, 040 566 2939 ? Louhikoski Antti, 050 349 9908 Palvelemme ma-pe 9-17, la suljettu RAUTIA K-MAATALOUS KEMIJÄRVI Varastotie 6-8 Palvelemme: ma-pe 8-17 ja la 9-14 K-MAATALOUS Hinnat voimassa niin kauan kuin rajattu erä riittää. Kuvien koneissa mahd hintaan kuulumattomia lisävarusteita.
  • 10 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi Lapin lastenkulttuurille130 000 euroa Kuva: Suvi Ahtiainen teuttamassa toimintaa. Saamelaiskulttuuriopetusta järjestetään kokeiluluoteisesti Rovaniemen saamelaislapsille varhaiskasvatuksesta yläasteikäisiin. Tässä ovat mukana Saamelaiskulttuurin läänintaiteilija, Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu, Mii ry ja Rovaniemen kulttuuritoimisto. Maaliskuussa Kemin Mangapäivät Kemissä järjestettävään Mangapäivään lähdetään 21.3. porukalla bussilla Rovaniemeltä. ? Lähtö on aamulla ja paluu illalla ja hinta 10 euroa. Retkelle osallistuu nuoria myös muualta Lapista. Alle 12-vuotiaat voivat ottaa vanhempansa mukaan, kertoo Pasma tulevasta retkipäivästä. Mangamatkalle voi ilmoittautua 16.3. mennessä osoitteessa sirkka.pasma@ rovaniemi.fi 24 tuntia sarjakuvaa- tapahtumaan osallistuu syksyisin nuoria ympäri Lappia. Rovaniemen kirjaston Lappiosaston kanssa yhteistyössä tuotettu valokuvanäyttely ?Lappi lähti ja palasi ? Evakkomatka lapsen silmin? kiertää parhaillaan ja vielä ensi vuonna eri puolilla Lappia. Syksyksi on suunnitteilla teatteriryhmän kiertue verkoston toimijoiden ja vähän muunkin Lapin kanssa. Kuva: Kari Heikkilä Viime vuonna päiväkotilaiset avasivat Satusivellin taidenäyttelyn Saarenkylän kirjastolla, jossa Syväsenvaaran päiväkodin lapset esittivät musiikkiesityksiä. Juontajana Sirkka Pasma. Lapsille suunnataan kulttuuria etenkin kouluissa, päivähoidossa, kirjastoissa ja muissa taidelaitoksissa. Näin jokainen lapsi pääsee kokemaan ja tekemään taidetta, vaikka siihen ei kotona kannusteta eikä ohjata. Tätä työtä tukee Lapissa kuntien ja maakunnan kulttuuritoimijoiden yhteistyö. Riitta Kemppainen-Koivisto Lapin lastenkulttuuriverkostoon kuuluvat Rovaniemi, Kemi, Tornio, Kittilä, Kolari, Ranua ja Saamelaiskäräjät. ? Näillä paikkakunnilla on omia yksittäisiä tapahtumia, mutta seitsemän tahon yhteistyöllä voidaan toteuttaa myös isompia kokoontumisia, konsertteja ja kiertueita, kiertäviä näyttelyitä ja suunnitella yhteisiä teemoja, kertoo Lapin lastenkulttuuriverkoston koordinaattori Sirkka Pasma. Ehkä tärkein etu verkostoitumisessa on pitkien välimatkojen ja vähäisten kulttuuritoimijoiden alueella se, että on olemassa foorumi, josta saa tukea ja apua pulmatilanteissa. Voi peilata omia ideoita, jakaa hyviä käytänteitä, ideoita ja saada voimaa lastenkulttuuripoliittiseen vaikuttamiseen omalla toimialueella. Työpajoja, näyttelyitä, ostopalveluita, koulutusta, materiaaleja Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että kun rahaa saa, pitää 60 % olla omaa rahoitusta. Lapin saama tuki on 130 000? tämän vuoden lastenkulttuuritoimintaan. Kemin kaupungin osuus on potista suurin. Pääosa rahoista käytetään kunnissa tuottamalla päiväkotilapsille ja koululaisille koulupäivän sisällä teatteriesityksiä, konsertteja ja työpajoja ammattitaiteilijoiden voimin. Toimijat järjestävät myös kaikille avoimia kilpailuja, kuten Lasten ja nuorten valtakunnallinen sarjakuvakilpailu, esityksiä ja konsertteja lapsiperheille ja kursseja ja työpajoja nuorille. Toimintatavat vaihtelevat kunnan sijainnin, välimatkojen, kulttuuritarjonnan ja muiden resurssien mukaan. Esimerkiksi Kemissä lapsille järjestetään työpajoja pääasiassa Lastenkulttuurikeskuksen tiloissa. Torniossa lapset Naisasiaa vaalikentillä Lappilainen Suomalaisen Naisliiton Tornion yhdistys järjesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa oleville ehdokkaille avoimen tilaisuuden Aineen taidemuseon tiloissa. Tilaisuuteen osallistui 65 kuulijaa ja potentiaalista äänestäjää, jotka saivat kuulla ja kysyä, miten maata ja Lappia tulisi kehittää. Mukana paneelikeskustelussa olivat Pirkka Aalto (KD), Kalle-Pekka Hietala (VIHR), Katri Kulmuni (KESK), Raija Lummi (KOK), Hanna Mäntylä (PS), Janne Olsen (SDP), Rhea Rantanen (RKP) ja Tarja Tapio (VAS). Naisliiton Tornion yhdistyksen puheenjohtaja Marja-Riitta Tervahauta pitää tärkeänä että eri tahot kutsuvat ehdokkaita tilaisuuksiin, avaavat ovia ja järjestävät tilaisuuksia. Yhdistyksen tarkoitus on koota yhteen naisia eri puolueista ja tahoista. ? Yhdistys perustettiin vuonna 1907 ja silloin kajahti ilmoille laulu ?Siskot yhteen liittykäät?. Kahden vuoden kuluttua Suomi täyttää 100 vuotta. Oma yhdistyksemme suunnittelee vaikuttajanaisista koottua kirjaa, jossa tuodaan esiin, miten tärkeää aktiivisten naisten esiinmarssi on ollut Suomen kehitykselle, kertoo Leena Hämäläinen yhdistyksen toiminnasta. Alkuajan yhden markan jäsenmaksusta ja ompeluseuran perustamisen ajoista seurasi Naiskotiteollisuuskoulun perustaminen vuonna 1930. Keskiviikkona 25.2 vietetään yhdistyksen kevätkokousta Meänhovin tiloissa. 19.3. pidetään Minna Canthin jäljillä tilaisuus ammattiopisto Lappian tiloissa, jossa Eija Lassila kertoo oman näkökulman tietokirjailija Minna Maijalan kirjasta ?Hellä, herkkä, hehkuvainen Minna Canth?. Tilaisuudessa keskustellaan myös Naisten Ääni - tietokantahankkeesta sekä lukupiirin perustamisesta osastoon. Tilaisuudessa musiikkia ja kahvitarjoilu. Lisätietoja yhdistyksestä http://www.alatornionosasto.fi/fi Kuva: Leena Kähkönen Tornion Aineen taidemuseolla vaalipaneelia seurasi 65 kuulijaa. ja nuoret vierailevat Maakuntamuseon Aineen taidemuseon työpajoissa ja näyttelyissä kulttuuriopetussuunnitelman mukaisesti. Ranualla palvelut ostetaan pääasiassa alueellisilta ja valtakunnallisilta lastenkulttuurin ammattilaisilta. Rovaniemen rahoitus suuntautuu mm. päiväkodeissa toteutuvaan Satusivellin-toimintaan. Se sisältää henkilökunnan koulutusta, kiertävän taidenäyttelyn, materiaalihankintaa ja varhaiskasvatuksen toimintaa täydentäviä esityksiä ja vierailuja. Pororaito on lasten avoin toiminnallinen veistoskierros. Leikkivällä kierroksella mukana myös kulttuurituottaja Ulla Lempiäinen Rovaniemeltä. Kuva: Sirkka Pasma Saamelaisalueella kiertävä työntekijä Saamelaiskäräjien lastenkulttuurin työntekijä pääasiassa matkustaa henkilökohtaisesti saamelaisten kotiseutualueen kunnissa järjestämässä ja to- Kivalonpuiston päiväkotilapset pääsivät näyttelyn julkistamistilaisuuteen ja työpajaan Rovaniemen kirjastolla. Pellolaisille tulee järjestää päivystyspalvelut suomen kielellä Kuva: Mikko Pelkonen Lappilainen Pellon kunta ei ole huomioinut kuntalaistensa oikeutta saada terveydenhuollon palveluja suomen kielellä. Hoitohenkilökunnan suomen kielen taidon puutteista on mahdollisesti johtuvia potilasturvallisuusriskejä sopimuksessaan päivystyspalveluista Norbottenin läänin maakäräjien kanssa. Aluehallintovirasto ei pidä riittävänä Pellon kunnan antamaa selvitystä, jonka mukaan kuntalaisten ja kunnan edun mukaista on jatkaa päivystysyhteistyötä Norbottenin läänin maakäräjien kanssa siten, että kunta järjestää päivystyksen Övertorneålla ilman suomen kielen taitoista lääkäriä. Kun Pello suomenkielisenä kuntana järjestää päivystyspalvelut tai muita terveydenhuoltolain mukaisia palveluja, aluehallintovirasto katsoo, ettei niitä voi tarjota tulkin avustuksella. Näin ollen Pellon kunnan tulee järjestää kiireellisen hoidon palvelunsa siten, että potilasta hoitava lääkäri osaa suomen kieltä. Pellon kunta saa tilaisuuden tulla kuulluksi ennen kuin sille määrätään 200 000 euron uhkasakko puutteiden korjaamikseksi. Selvitys asiassa on toimitettava Lapin aluehallintovirastoon viimeistään 27.3.2015. Aluehallintovirasto on määräyksen antamisesta sakon uhalla kuullut sosiaali- ja terveysministeriötä. Ministeriön antaman lausunnon mukaan Pellon kunta tulisi velvoittaa järjestämään päivystyspalvelut suomen kielellä suomenkielisille potilaille.
  • 11 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi Mene osoitteeseen tiketti.fi ja osta liput keikalle TAIVAS Pihvipirtti Tonttula
  • 12 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi Kuva: Elisa Javarus Petri Tolonen (vas.), motokuljettaja Ville Jussila ja ajokoneenkuljettaja Veli-Matti Vuonnala pitävät pienen työmaapalaverin Tuulusvaarassa. Toisessa vuorossa motoa ajaa Ville-Matti Räsänen ja ajokonetta Arsi Hihnavaara. Keitele Group laajensi Lapissa puunkorjuuseen Elisa Javarus Keitele Group on kasvamassa Suomen suurimmaksi yksityiseksi sahaksi. Yritys on yksi Suomen suurimmista mekaanisen puunjalostuksen toimijoista. Sahatavaraa sekä jalosteita toimitetaan 30 maahan. Suurimmat markkinaalueet ovat Japani ja EU-maat. Keiteleen tuotteet ekologisesti kestävään rakentamiseen ovat kuusi- ja mäntysahatavara, höylätyt tuotteet, liimapuu, sormijatketut määrämittatuotteet ja aihiot. Sahatavara ja jatkojalosteet hivelevät silmää sisustuksessa ja ovat lujuudeltaan turvallisia käyttää talonrakennuksessa. Yritys on laajentanut toimintaansa Lappiin. Vajaa vuosi sitten starttasi Keitele Groupin sahan, suurtehohöyläämön ja liimapalkkitehtaan rakennustyöt Kemijärvellä. Tuotantolaitos on jo otettu käyttöön, sahalinjoja koeajetaan laitoksen kapasiteettia nostetaan täyttä höyryä kohti maksimia. Puukauppaa Lapissa Luotettavat, vankat neljännesvuosisadan perinteet puukaupasta on nyt myös lappilaisten ulottuvilla. Keitele Forest Oy nimittäin aloitti puukaupan viime marraskuussa. Leimikoita ostetaan kolmen hankintaesimiehen voimin. Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla hankintaalueella palvelee Teemu Pohjola. Posio, Ranua, Sallan eteläosat, Kuusamo alueella Antti Syrjälä ja Rovaniemi, Sodankylä, Kittilä, Ylitornio, Pello hankinta-alueella Petri Tolonen. Korjuun yksikköhinnan lisäksi Keitele käyttää katkonnassa monipuolisia metsänomistajan kannalta edullisia pituuksia ja läpimittoja. Keitele Forest Oy on sitoutunut metsänomistajalähtöi- seen metsien sertifiointiin ja ympäristöasioiden huomioimiseen. Hakkuukohteiden rajaukset ja niihin liittyvät monimuotoisuuskysymykset suunnitellaan yhdessä metsänomistajien kanssa. Tuulusvaaran talvileimikot Keitele keskittyy sahapuuvaltaisiin leimikoihin, päätehakkuisiin ja varttuneisiin harvennuksiin. Omaan SAVOTTAKAHVILASSA TAPAHTUU! ENSI-I SAVOTTAKA LTA HVILASSA NOORAN KARAOKE 4.3. 11.3. klo 16-20 26.2. klo 19.00 Savotta iltamat Kymppi/nokkamies Hannu Huumonen, jätkäpelimanni Erkki Kiviniemi ja Rainer Siirtola saha. -Lapin savotoilla syötiin aina poronkäristystä ja kalaa, nisukahvit, jota nytkin syödään. Ruokailu alkaa klo 17.00 liput 25? -Ohjelmassa on kilpailuja, Nätti-Jussi ?tarinoita ym. savottahuumoria. Kesto 1.5 h. Liput ilman ruokailua 10? ESITYKSET MYÖS: 5.3. klo 19.00 Savotta iltamat 12.3. klo 19.00 Savotta iltamat 3.3. klo 19.00 Kevättä rinnassa Kultaisen harmonikan voittaja Jukka Huhtamella ja laulaja Lauri Tammela esittävät paikallisten tekijöitten sanoituksia ja sovituksia. Kesto 1.5 h, liput 15? ESITYKSET MYÖS: 10.3. klo 19.00 Kevättä rinnassa 24.3. klo 19.00 Kevättä rinnassa 8.3. klo 19.00 Kansainvälinen naistenpäivätapahtuma Kaamasen kotitarve orkesteri vierailee menestyksekkäällä revyyllään TOIMEEN TULLAAN. Kesto 1.5 h, liput 10? 27.3. klo 19.00 Seinäjoen Poliisilaulajien kvartetti Kesto 1.5 h, liput 10? tuotantoon hankittu tavara käytetään tarkoin, mitään ei heitetä hukkaan. Petri Tolonen esittelee Sodankylän Tuulusvaaran talvileimikoita. Alueella hakataan useamman isännän puuta, yhteensä noin 8 500 kiintoa. Hakattava alue on yli 20 kilometrin mittaisen talvitien päässä. Tolonen on tyytyväinen, kun moni isäntä innostui puukaupoille samaan aikaan. Taipaleitten takana olevien talviteitten rakennus ja ylläpito kun pakkaa maksamaan melkoisesti. Savukoskelainen metsäkoneyritys A&L Harju Oy urakoi Tuulusvaarassa yhden koneketjun voimin kahdessa vuorossa. Tolonen kiittelee koneyrityksen kokemusta tukin tarkasta katkonnasta ja hyvästä korjuujäljestä. Pohjoisen puuta 31.3. klo 19.00 Se vain elämää Ensi-iltaohjelma tehty SavottaKahvilaa varten. Esittäjinä näyttelijä/ohjaaja Kai Lehtinen sekä Heikki Rantanen. Kesto 1.5 h, liput 20? ESITYKSET MYÖS: 2.4. klo 10.00 Se vain elämää 5.4. klo 10.00 Se vain elämää Tervetuloa Lisätietoja ohjelmasta: www.savottakahvila.fi sekä savottakahvilan 8.4. klo 19.00 Yhteislauluilta Kapellimestarina Esa Roine 10.4. klo 19.00 Lauluja Lapinmaasta ja maailmalta Juha Vartiainen ja Esa Roine. Kesto 1.5 h, liput 15? 12.4. klo 19.00 Yhteislauluilta Kapellimestarina Esa Roine 13.4. klo 19.00 Lauluja Lapinmaasta ja maailmalta Juha Vartiainen ja Esa Roine. Kesto 1.5 h, liput 15? sivuilta. Hyvä tukikohtasi on Laanilan SavottaKahvila joka sijaitsee nelostien varrella 4 km Saariselän eteläpuolella. 99830 Saariselkä, puhelin 0400 603 903, savotta@kahvila.inet.fi 15.4. klo 19.00 Lauluja Lapinmaasta ja maailmalta Juha Vartiainen ja Esa Roine. Kesto 1.5 h, liput 15? 17.4. klo 19.00 Yhteislauluilta Kapellimestarina Esa Roine Keitele valmistaa asiakkailleen korkealaatuisia tuotteita pohjoisen hitaasti kasvaneesta, tiheäsyisestä havupuusta. Tuotannosta on noin 50 prosenttia kuusta ja 50 prosenttia mäntyä. Kemijärven yksikkö sahaa 100 prosenttisesti mäntyä. Puunkorjuussa käytetään modernia metsää säästävää korjuutekniikkaa. Nykyaikaiset kuljetuksen logistiikkajärjestelmät lisäävät puunhankinnan tehokkuutta. Keitele Forest Oy on vakavarainen perheyhtiö, jonka juuret ovat syvällä ympäröivässä hankinta-alueessa. Tolonen painottaa, että yritykselle tärkeitä asioita ovat aitous, rehellisyys ja luotettavuus - se mikä luvataan, myös pidetään. Vuosittaiset kantorahatulot metsänomistajille, urakointija kuljetusmaksut yrittäjille Keitele Forest Oy:n hankinnasta ylittävät 30 miljoonaa euroa.
  • 13 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi Osuuskuntaa ei markkinoida yritystä pohtivalle Hiihtolomaile leffaan Kuvat: Riitta Kemppainen-Koivisto Kuva: Shutterstock Lappilainen Nuortenkirjasto Omassa (pääkirjasto, Jorma Eton tie 6) esitetään elokuvia hiihtolomaviikolla maanantaista perjantaihin kello 13. Joka päivä osallistujat saavat äänestää katsottavan elokuvan kolmesta vaihtoehdosta. Näytettävät elokuvat ovat sallittuja yli 7-vuotiaille. Osuuskunta tulee jatkossa tutuksi yrittäjyyttä opiskeleville. Monelle yrittäjyysopinnoista vastaavan Helena Tompurin mukaan toiminimen perustaminen on liian suuri taloudellinen riski. Osuuskunta voi olla parempi väylä yrittäjän uralle. Riitta Kemppainen-Koivisto Osuuskunta ei ole kovin yleinen vaihtoehto aloittaa yritystoimintaa. Tämä tuli esille erityisesti yritysneuvojien haastatteluissa, joita tehtiin koko pohjoisen Suomen alueella. Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston Eteläisen instituutin KOVI- hanke kartoitti, millaisia ovat korkeakoulutettujen osuuskunnat. Jos alueella ei juuri ole osuuskuntia, silloin yritysneuvojat eivät osaa neuvoa kysyjää. Tällöin päädytään esittämään yrittäjän uraa pohtivalle toiminimen perustamista. ? Toiminimellä aloittaminen tai osakeyhtiön perustaminen sitoo aloittelijan taloudellisesti isompaan riskiin kuin jos aloittaisi yrittäjän uraa osuuskunnan kautta. Osuuskunnassa olet palkansaaja, joka antaa mahdollisuuden saada opintotukea tai työttömyyskorvausta, kertoo korkeakoulutettujen osuuskuntayrittäjyyttä tutkinut projektipäällikkö Raimo Yrittäjyysopinnoissa lehtori Rauno Rusko uskoo osuuskunnan olevan tulevaisuuden työpaikka monelle valmistuneelle maisterille. Lapin yliopisto tarjoaa jatkossa mahdollisuutta opiskella oppilaiden muodostamassa osuuskunnassa. Projektipäällikkö Raimo Jänkälä on yhdessä tiiminsä kanssa kehitellyt sopivaa mallia. Jänkälä Lapin yliopistolta. Ne korkeakoulutetut, joilla on kokemusta osuuskuntayrittämisestä, pitävät osuuskuntaa yritysmuotona turvallisena ja taloudellista riskiä pienenä. Osuuskunta on myös helppo tapa laskuttaa ja hoitaa kirjanpito omasta asiantuntijatyöstä. Osuuskunta toimii työn välittäjänä Korkeakoulutettujen osuuskunnat eivät ole KOVIhankkeen aineiston mukaan niinkään yrityksiä kuin työn välittäjiä, työosuuskuntia. ? Ihmetystä tuloksissa herätti se, kuinka vähän nykyisissä nuorten korkeakoulutettujen osuuskunnissa hyödynnetään yhteistä osaamista ja yhteiskehittämistä. Tämän suuntaista toimintaa on eniten taide- ja kulttuuripuolen osaajien perustamissa osuuskunnissa, tietää tuloksista kertoa Rauno Rusko, joka kouluttaa Lapin yliopistolla yrittäjyyskasvatusta ja johtamista. Osuuskuntamuotoinen tapa toimia tulevaisuuden työmarkkinoilla tuntuu kuitenkin olevan hyvä vaihtoehto, josta puhutaan liian vähän. Harva yhdistää yrittämisen ja osuuskunnan toisiinsa. Korkeakoulutettuja on työttömänä jo yli 50 000, ja moni voisi tarttua tekemään työtä osuuskunnan kautta. ? Jotkut osuuskunnat ovat halpoja perustaa. Jäsenmaksu voi olla 10 tai 100 euroa, vuosimaksu saman verran. Useinkaan korkeakoulutettu ei tarvitse työtilaa, koneita tai muuta infraa, vaan palveluita voi tuottaa kotona, mökillä, kahvilassa, yleisissä tiloissa. Useassa oppilaitoksessa tällainen osuustoiminnallinen malli jo toimii, mutta pohjoisen yliopistoista se vielä puuttuu, tietää kertoa Helena Tompuri, joka on laajentamassa osuustoimintamallia Lapin yliopistoon. Luvassa on nauruhermoja kutkuttavia hyvän mielen elokuvia ja pientä purtavaa. Elokuvanäytöksiin on vapaa pääsy eikä sinne tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Nuortenkirjasto Oma on avoinna hiihtolomaviikolla 2.-7.3. ma-to klo 9-20, pe klo 9-18, la 11-16. Lapissa on sotainvalideja lähes 200 Kuva: iStock Tulevaisuuden työ voi olla osuustoiminnallista Kun korkeakoulutettujen virat ja toimet vähenevät ja ihmisten yrittäjyyttä halutaan lisätä, on osuuskunnilla sosiaalinen tilaus. Pätkätyöt, töiden ja opiskelujen limittyminen ja yhdessä tekeminen ovat tulevaisuuden työn trendejä. Tämä vaatii kuitenkin sitä, että osuuskuntia perustettaisiin, kokeiltaisiin tätä kautta palveluitten myymistä ja tarjoamista jo opiskeluaikana. Samalla tuotaisiin yksin yrittämisen rinnalle yhdessä yrittämisen kulttuuri. ? Osuuskuntalaki uudistui vuosi sitten. Se muutti osuuskuntia osakeyhtiöiden suuntaan, jolloin mahdollisuus saada ulkopuolista rahoitusta parani. Lapissa meillä on vain muutama nuorten korkeakoulutettujen muodostama osuuskunta, ja niiden jäsenmäärä tuntuu olevan kasvussa. Lisää kaivattaisiin. Lapin yliopisto haluaa olla mukana kehittämässä osuuskuntia ja luoda opiskelijoille mahdollisuuden tutustua tätä kautta yrittäjyyden olemukseen jo opintojen aikana, kertoo Jänkälä Lapin yliopistolta. Rovaniemen Kehityksen yritysneuvojan Eija JussilaSalmen mukaan on mielenkiintoista, että osuuskunta ja sen perustaminen on ollut tämän vuoden puolella useastikin esillä myös neuvontaasiakkaan omasta aloitteesta. ? Joten kiinnostus on kasvanut, toivottavasti osuustoiminnan tutkiminen jatkuu tavalla tai toisella ja yliopistoon perustetaan osuuskunta opiskelijoiden käyttöön, kertoo Jussila-Salmi. Lue lisää osuuskuntatoiminnan kehittämisestä osoitteessa: http://www.ulapland. fi/yrittajyys Sotainvalidien Veljesliitto juhlii 75. juhlavuottaan liput liehuen. Lappilainen Sotainvalidien Veljesliiton Lapin piirissä on vielä 184 sotainvalidia. Vuodenvaihteessa koko maan sotainvalidimäärä oli 3 910. ? Alueemme sotainvalidien keski-ikä on 91 vuotta, Lapin piirin toiminnanjohtaja Veijo Kyllönen arvelee. Sotainvalidien kovasta kunnosta kertoo se, että suurin osa heistä asuu yhä edelleen kotona. ? Lapin sotainvalideista lähes 60 prosenttia asuu kotona tai palveluasunnoissa, Kyllönen sanoo. Sotainvalidien Veljesliiton sotainvalidijäseniä ovat Suomen sodissa 1939-1945 rintamalla, sotatoimialueella tai kotirintaman pommituksissa vammautuneet sotilaat, lotat ja siviilit. Veljesliiton jäseniä ovat myös sotainvalidien puolisot ja lesket. Kaikkiaan puolisoita oli vuodenvaihteessa 1 479 ja leskiä 9 054. Lapin piirin alueella puolisoita oli 65 ja leskiä 326. Viime vuoden aikana sotainvalidien poistuma koko maassa oli 20,2 prosenttia. ?Sotainvalidit ovat sitkeitä. Jäsenistömme korkea keski-ikä huomioiden heitä on edelleen yllättävän paljon ja suurin osa heistä on hyvässä kunnossa, Sotainvalidien Veljesliiton pääsihteeri Markku Honkasalo kertoo. Sotainvalidien Veljesliitto viettää 75-vuotisjuhlavuottaan. Pääjuhla järjestetään liiton perustamispäivänä 18.8. Helsingissä.
  • 14 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi Kuva: Pia Jokela Risto Yrjänheikki on tykästynyt pitkätukkaisiinsa. Ylämaankarja viihtyy ulkona läpi talven paksun nahkansa ja karvapeitteensä ansiosta. Ylämaankarjan kasvattaja toivoo Lappiin omaa pienteurastamoa Pia Jokela Rovaniemen Hirvaalla Risto Yrjänheikki tarjoilee pitkätukkaiselle Humputus-sonnilleen leipää. Myös pörröiset emolehmät tulevat otsatukat silmillään hamuamaan makupaloja. ? Nämä ovat kesyjä ja rauhallisia. Ei ole ihme, että rodun ympärillä on nyt hyvä henki päällä. Ylämaankarjan kasvattajia tulee koko ajan lisää ja ihmiset haluavat käydä ihastelemassa niiden juhlallista olemusta, kertoo Yrjänheikki. Entisen sähkömiehen, valomainosyrittäjän ja hankeasiantuntijan tili tulee nyt 35 karjaeläimestä, jotka hän osti vuonna 2007 jäätyään työttömäksi palkkatyöstä. Mies halusi tehdä jotakin täysin erilaista ja vapaampaa. Uusi työ karjanhoidosta Ylämaankarjassa viehätti se, että rotu on helppohoitoinen, eikä karjan ylläpitoon tarvinnut tehdä isoja investointeja. Rotu viihtyy hyvin ulkona ympäri vuoden ja nauttii saadessaan laiduntaa monivuotisilla luonnonlaitumilla. Yrjänheikki kasvattaa karjaansa kahdessa paikassa, Hirvaalla Peterinniemessä sekä Ternuvuomassa. Päätuotanto on tällä hetkellä jalostuskarjan kasvatus, lihantuotanto on vain sivubisnestä. ? Tällä hetkellä tuotantoon tulee minulta noin kymmenen eläintä vuodessa. Kehittämismahdollisuuksia olisi kyllä, sillä pihvikarjana Highland on lihamarkkinoilla kilpailukykyinen. Sen liha on maukasta, tummaa ja marmoroitua, Yrjänheikki kehuu. Lihantuotannon pullonkaula Lapissa on rovaniemeläisen karjankasvattajan käsityksen mukaan pienteurastamon puute. Samaa mieltä on Rovaniemen Kehitys Oy, joka yhdessä lihantuottajien kanssa selvittää parhaillaan pienteurastamotoiminnan käynnistämistä Rovaniemellä. Logistisesti Rovaniemi olisi järkevin sijaintipaikka pienteurastamolle, joka palvelisi koko Lapin ja lähialueiden lihakarjantuottajia. ? Uskon, että pienteurastamolle löytyy osakkaita. Keskustelutilaisuuksissamme on ollut paikalla 10?20 potentiaalista osakasta lampureista Highland-, Angus- ja Hereford ?karjankasvattajiin, kertoo Yrjänheikki. Hänen mukaansa lihanjalostus synnyttäisi pai- kallista ruokakulttuuria ja toisi lisäarvoa keskeisimmän elinkeinomme eli matkailun ympärille. ? Mutta jos haluamme jalostusta, tarvitsemme teurastamon. Suurille elintarviketaloille kuten Atrialle rahtiteurastus ei ole ydintoimintaa, vaan ne haluavat keskittyä rakentamaan omaa liiketoimintaansa, toteaa Yrjänheikki ja ennustaa, että realistinen tavoite Rovaniemen pienteurastamotoiminnan käynnistymiseen olisi joskus ensi vuoden lopulla. Paitsi että hän näkee ruoan kulttuurin kivijalkana, on hänellä karjankasvatuksessa vahva eettinen ideologia. Hänen kolme teesiänsä ovat hyvinvointi, taloudellinen kannattavuus ja ekologinen kestävyys. Highland sopii erittäin hyvin maisemanhoitoon ja perinnebiotooppikohteiden laiduntamiseen. Naudan kasvatuksessa ei käytetä väkirehua, vaan eläimet kasvatetaan karkearehulla. Yrittäjyys kiehtoo Yrjänheikkiä. Hän on ylämaankarjan lisäksi ostanut Rovaniemen ympäristöstä peltoja ja maita sekä vuosi sitten myös maatilamajoitusta 20 hengelle tarjoavan Aapishovin Tapion- kylästä. Ounasjoen rantamilla sijaitsevaa taloa mies vuokraa isommille matkailijaryhmille. Jos olet kiinnostunut pienteurastamotoiminnan käynnistämisestä, niin ota yhteys: Risto Saukkoriipi, Rovaniemen Kehitys Oy, puh. 040 572 0523 risto.saukkoriipi@rovaniemi.fi Ylämaankarja (highland cattle) ? Alkujaan Skotlannista. ? Ylämaankarjalla on suuret sarvet ja paksu turkki. ? Nahka on kaksi kertaa tavallisen naudan nahkaa paksumpi ja sillä on kaksinkertainen karvapeite: alempi, villava karva toimii lämpöeristeenä ja pidempi, karkea päällikarva sadetakkina. ? Voi viettää talvensa ulkona. ? Luonteeltaan rauhallinen, säyseä ja peloton. Puolikesy. ? Emolehmä painaa 600 kg ja sonni 800 kg. ? Teuraskypsä kolmen vuoden iässä. Emolehden teuraspaino 300 kg (vrt. poron teuraspaino 22 kg). ? Lihassa on riistainen maku. Maku muistuttaa hirvenlihaa. ? Suomessa on reilut 400 ylämaankarjatilaa. Lapissa parikymmentä kasvattajaa. ? www.highlandcattle.fi ja www.pihvikarjaliitto.fi
  • 15 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi Osuuskauppasi tarkoitus on tuottaa palveluja ja hyötyjä omistajille. S-ETUKORTILLA OMISTAJALLE 25.2.?8.3.2015: Kaikki Fiskars Functional paistinpannut -15% S-ETUKORTILLA OMISTAJALLE 28.2. ASTI: MUUMI-UUTUUS! Arabia Muumi Keräilylautanen 19 cm 2 kpl 39 95 (59,95) KEVÄTTÄ MAKUUHUONEESEEN! Vallilan pussilakanasetti 42 95 /setti Koko: 150x210cm. Osuuskauppasi. Arabia Muumi Muumitalo muki 0,3l 12 50
  • 16 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi Osuuskauppasi tarkoitus on tuottaa S-ETUKORTILLA OMISTAJAHINTAAN: Suksia ja hiihtojalkineita 30 KPL ERÄ! Jeti Lumikengät naisille ja miehille 59 00 (79,95) -30% -50 ERÄ Rapala Sportsman -30°C Lämpösaappaita Lyhytvartiset: 19 90 pari Pitkävartiset (kuvassa): 29 90 PRISMA ROVANIEMI ma?pe 8?21, la 8?18, su 12?18
  • 17 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi palveluja ja hyötyjä omistajille. Kaikki luistimet vähintään -30% 0% Kaikki jääkiekkosuojat vähintään -30% Esla T2 tai T4 polkukelkka 60 00 (115,00) T2 käyttäjän pituus: 100-130cm T4 käyttäjän pituus: 125-165cm Osuuskauppasi. POISTOHINTAAN Warrior Dynasty AX Komposiittimailoja 35 00 kpl
  • 18 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi Osuuskauppasi tarkoitus on tuottaa palveluja ja hyötyjä omistajille. S-ETUKORTILLA OMISTAJALLE 25.2.?8.3.2015: Naisten ja miesten farkut -15% S-ETUKORTILLA OMISTAJALLE 25.2.?28.2.2015: Imurit, imuritarvikkeet, höyrypesurit ja ikkunankuivaimet -15% Lautapelit, legot ja lelut -15% ESIM. Dirt Devil Vaporex M380 Höyrypuhdistin Osuuskauppasi. 79 95
  • 19 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi www.siida.fi KU U KAU DEN KI RJA R iitta Ke m p p a i n en - Ko ivis to Harjumaan koskettavat lauseet Sanat vailla kotia on Pentti Harjumaan uusin teos, josta löytyy mietteitä joka lähtöön. Kirjailija on koonnut runoja ja ajatuksia kansien väliin 1970-luvulta alkaen. Tunnetuimpiin ja luetuimpiin kuuluu varmasti Nätti-Jussin tarinat, joista uusin version on vuodelta 2013. Itse kannan osia I ja II mukanani rinkassa, josta ne ovat hyvä kapsaista esiin kun reissulainen kaipaa hyvää lappilaista huumoria. Harjumaa pohtii uudessa teoksessaan elämän ja kuoleman problematiikkaa. Vapautta ei tunnu aina olevan ja uskonnon olemus enemmän ahdistaa kuin lohduttaa. Ihmisessä olevan hyvän ja pahan tasapainoilua riittää yli 200 sivun verran, voittopuolisesti lohduttavaa ja armollista tekstiä. Harjumaan sanoin monilla on niin kiire, ettei ole aikaa tavata edes itseään. Sanat vailla kotia toivottavasti löytää paikan lukijan yöpöydällä, SaamelaiSmuSeo & luontokeSkuS Puh. 0400 898 212, Inarintie 46, 99870 Inari Avoinna 20.9.? 31.5. ti ?su klo 10 ?17, ma sulj. 1.6.?19.9. joka päivä klo 9?19 Ravintola Sarrit puh. 040 700 6485 inarin matkailuinfo puh. 040 168 9668 sillä näiden ajatusten äärellä voi päästä hitusen verran syvemmälle ja antaa itsetutkiskelulle passelisti aikaa. Harjumaa päättää teoksensa ajatelmaan, jossa olisi suotavaa, että jokainen laulaisi omalla äänellään. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu, tietää Harjumaa, jonka ajatuksia voisi lukemisen lisäksi myös kuunnella. Teoksia saa kirjastoista. Viikoittain niitä julkaistaan Lappilainen lehdessä Sieltä täältä palstalla. Sallassa eniten hirvivahinkoja KAUPUNGIN LAAJIN VALIKOIMA SUOMESSA VALMISTETTUJA PERÄVAUNUJA. VALMISTAJA: BESTNET OY / TURENKI Kelkkamiesten suosikkivaunu AKU CP327-L AKU CS 265-L Kokonaispaino 750 kg Omapaino 201 kg Laitakorkeus 34 cm Lehtijousitus Nokkapyörä lisävaruste Kippi kaasujousella Takalaita vaneroitu Lavan koko 148 x 327 cm Laitakorkeus 34 cm Jousitus: lehtijousi Suositun peräkärryn UUSITTU VERSIO! Viime vuoden tilastojen mukaan tapahtui 57 Lapin yksityismetsänomistajan taimikossa hirvieläinvahinkoja. Tuhoja oli eniten itäisessä Lapissa, etenkin Sallan kunnan alueella. Taloudellista vahinkoa on aiheutunut yli 120 000 euron edestä vuosittain. Sallan osuus summasta oli viime vuonna 82 955 euroa eli 68 % koko arvioidusta korvaussummasta. Kemijärven osuus oli 23 961 euroa, 20 % arvioidusta korvaussummasta. Kittilä selvisi 5 148 eurolla eli 4 % arvioidusta korvaussummasta. Inarin, Keminmaan, Muonion, Pellon, Posion, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion alueilta ei saapunut lainkaan hakemuksia hirven aiheuttamista vahingoista. Valtiolta hirvivahinkokorvauksia ovat oikeutettuja saamaan yksityiset metsänomistajat. Metsähallitus, metsäyhtiöt, kunnat ja seurakunnat eivät voi saada korvauksia hirvien aiheuttamista vahingoista. Korvaukset maksetaan hakijoille huhti - toukokuussa 2015 metsästäjiltä hirvilupamaksuina kertyvistä valtion varoista. 2100e Avoimet kylät Vikajärvellä Lappilainen Vikajärven seudun kylät ry:n kolme kylää Olkkajärvi, Vika ja Vikajärvi järjestävät lauantaina 6. kesäkuuta valtakunnallisen kylätapahtuman. Silloin esitellään myös palvelujen lähellä olevia tontteja mahdollisille omakotirakentajille. Jakoon on tulossa kunnallistekniikan piiriin saadut kaupungin tontit ja myös yksityisiä tontteja on paljon. Rauni Korva-Hyötylältä laatii opinnäytetyön alueen lasten ja nuorten turvallisuudesta sekä luontoympäristön hyödyntämisestä. Yhdistyksen puheenjohtaja on Aarre Hyötylä ja hallitukseen kuuluvat Keijo Tams, Maarit Korkiakoski,Tuula Hietaniemi, Jorma Pöykkö, Yrjö Niemi, Airi Kelloniemi, Arvo Saraniemi, Ulla Eskelinen, Tuomo Harju, Lilja Myllymäki ja Reijo Keskikastari. 850e Kysy ta! vaihtotarjous 100 cm Jaxal-kuomulla Lappilainen TARJOUS (ovh 978e) Nokkapyörä, kippi, tukijalat, sisävalo, kuorman kiinnityskoukut pohjassa 6+6. Lavan koko 144x346x159cm (ovh 2.494e) VAIHDA PERÄKÄRRYSI UUTEEN. REILU HYVITYS VANHASTA MYÖS OSAMAKSULLA. Kysy lisää. 3900e AKU CP350-L/F Alakorkalontie 9, 96300 Rovaniemi Puh. 0400 545 878 Avoinna ma-pe 8-16.30 VAIHDA PERÄKÄRRYSI UUTEEN. REILU HYVITYS VANHASTA! -50% n a a k u m n e e t n i r Pe T E S K U T I O M L I VAALIJÄTTIJAKELUT eduskuntavaalien aikaan: 28.3., 8.4. ja kiitosilmoitukset 29.4. PAINOSMÄÄRÄ 60 000 ja jakelu joka kotiin: Rovaniemi, Inari, Ivalo, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Ranua, Salla, Savukoski, Sodankylä, Utsjoki ja Ylitornio. SUURJÄTTIJAKELU 15.4. PAINOSMÄÄRÄ 90 000! LISÄJAKELU MYÖS KEMI-TORNIOON! Heikki Marttila 0400 692 432 heikki.marttila@lappilainen.fi www.lappilainen.fi Anu Valkonen 045 120 2701 anu.valkonen@lappilainen.fi www.facebook.com/lappilainen
  • 20 LAPPILAINEN viikot 9-10/2015 | www.lappilainen.fi Rovaniemen Kuntokeskuksesta saa liikuntareseptit Kuva: Elisa Javarus Elisa Javarus Rovaniemen Kuntokeskuksessa hoidetaan asiakkaita jo kolmannessa polvessa. Toimitusjohtaja Juha Ylisaari aloitti toiminnan liki 34 vuotta sitten, ensimmäiset asiakkaat olivat sotaveteraaneja. ? Nyt meillä käy jo heidän lastenlapsensa, Ylisaari kertoo. Ammoisina aikoina suo, kuokka ja jussi ylikuormittivat ihmisiä. Nyt käpristytään jo kolmekymppisenä liikkumattomuuteen, istumatyön ääreen. Urheiluhieroja Ylisaari ja naprapaatti Hennika Paananen pohtivat, että lappilaiset taajamien asukkaat liikkuvat haja-asutusalueitten ihmisiä enemmän. Heidän mielestään kuntakeskuksissa on helppo lähteä liikunnallisten harrastusten pariin. Maaseudulla taas on vaarana jumittua seinien sisäpuolelle, kun esimerkiksi ohjattua liikuntaa ei ole lähimaastossa. Elämänlaatuun voi itse vaikuttaa Hennika ja Juha tietävät, että on olemassa täydellisiä himo- liikkujia. Hennika mainitsee, että ääripään harrastaja hurauttaa autolla keskustaan ja nousee hissillä kuntosalille. Tällöin hyötyliikuntaa ei käytetä hyväksi. Ylisaari puolestaan kertoo nuorista, joiden liikuntaa on melkein toppuuteltava. Yhtä kaikki ihmisen keho tarvitsee polttoaineen lisäksi lihastyötä. Ellei nuo puntit ole tasan, kroppa alkaa oireilla. Huono kunto tuo kylkiäisenä henkisen pahan olon ja ruumiillisen väsymyksen. Tuon yhtälön kanssa on vaikea elää. Mieli on maassa, työ ei maita eikä yksinkertaisesti jaksa mitään. Juha Ylisaari muistuttaa, että ihmiskehon ongelmat on havaittava ajoissa. Ihanteellisin tilanne olisi säännöllinen kunnon yllä- Petri Kilpamäki (vas.) ja aikanaan laskuvarjo-onnettomuudessa loukkaantunut Markku Karjalainen ovat tavanneet säännöllisesti liki kuuden vuoden ajan. ? Kyllä nyt kelpaa lähteä taas kisaamaan, kiittelee Markku. pitäminen, ennaltaehkäisy niin, että vältyttäisiin muun muassa selkä- ja niskaongelmilta. Juha muistelee erästä asiakastaan joka yli 100-vuotiaana oli tuumannut: ? Kyllä ne nuo kuuskymppiset on huonossa kunnossa. ? Tämä osoittaa, että omaan elämänlaatuun voi itse vaikuttaa, Juha painottaa. Eri alojen osaajien tiimi Rovaniemen Kuntokeskus ja Saarenkunto palvelevat 10 ammattilaisen voimin. Ylisaaren mukaan eri alan osaajat muodostavat tiimin joka jakaa ammattitaidolla liikuntareseptit. Fysioterapeutti Petri Kilpamäki kertoo, että fysioterapia on nykypäivänä harjoitustera- piaa. Petrin mukaan aktiivisen harjoittelun ja manuaalisen terapian yhdistämisellä päästään parhaisiin tuloksiin. Esimerkiksi lonkka- tai polvileikkaukseen jonottavalla toipuminen on helpompaa, jos kuntoutus alkaa jo ennen toimenpidettä. Petri pitää toiminnan ja työkyvyn ylläpitämistä ensiarvoisen tärkeänä. Sään- nölliset hoidot esimerkiksi liikuntarajoitteisilla edistävät omatoimisuuden säilymistä sekä parantumista arjessa. Kuntokeskuksen palveluista fysioterapia ylläpitää ja parantaa ihmisen työ- ja toimintakykyä sekä liikkumista. David Selkäkonsepti ja EVE-järjestelmä on tutkimus- ja hoitomenetelmä selän ongelmiin joka toteutetaan yksilöllisesti suunniteltuna hoito-ohjelmana. Apua saa myös alaraajaongelmiin, hierontapalveluja ja naprapatiaa sekä kuntosali on käytössä. Juha Ylisaari kertoo, että he ovat tehneet erään merkittävän suuren yrityksen kanssa sopimuksen joka takaa Rovaniemen Kuntokeskuksen palvelut kyseisen yrityksen henkilökunnalle.   
  • ­ 