Nro 2/2019 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Luomuviljelyn suosio kasvaa Muista jäteveden lakiuudistuksen tuomat velvoitteet Kulttuurimaisema muuttuu Miten maalaismaisema saataisiin säilytettyä?
LASKE OIKEA KALKKIMÄÄRÄ nordkalk.fi/kalkkilaattori Puhdas perusta suomalaiselle ruualle. SÄÄSTÄ KALKILLA, ÄLÄ KALKISTA Nordk alkki a meill e kiitos 40 vuotta putkeen JITA www.jita.fi JITA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ KOHTEESEEN KUIN KOHTEESEEN! Valmiit tarvikepaketit tai haastavan kohteen räätälöidyt järjestelmät – meiltä ne löydät. Kotimaista – 40 vuoden kokemuksella, yli 20 000 toimitettua järjestelmää.
5 Pääkirjoitus 7 Puheenvuoro MAATALOUS 8 Maalaismaisema halutaan säilyttää 13 Uusia viljelijöitä ennätysmäärä 14 Valkuaiskasvit viljan viljelyssä 19 Kalkituksella nostetaan pH-arvoa 22 Uusi työehtosopimus & työnantajan abc 24 Luomuviljely kiinnostaa METSÄ 28 Koivu ja mänty kukkivat hyvin 30 Metsien hiilinielut tärkeässä asemassa YMPÄRISTO & ENERGIA 32 Muista tarkistaa jätevesijärjestelmäsi ELÄIMET 36 Broilerinkasvatus on tarkkaa työtä HEVOSET 41 Kengittä ajaminen nyt mahdollista KOULUTUS 42 Koulutukset vastaavat osaajapulaan KOTI & HYVINVOINTI 44 Pölypunkit eivät ole tyystin kadonneet 45 Kevään kirja-arviot 46 Reseptit 48 Tuote-esittelyitä 50 Palveluhakemisto SISÄLLYS Luomuviljely kiinnostaa tuottajia sekä talouden että ekologisuuden takia. 14 28 24 NRO 2 • HUHTIKUU 2019 Valkuaiskasvien viljely kiinnostavaa riskeistä huolimatta. Viime kesän lämpimät säät edistivät kukka-aiheiden muodostumista. Farmi on luettavissa myös osoitteessa www.lehtiluukku.com LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Terveisiä toimitukseen! Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. LASKE OIKEA KALKKIMÄÄRÄ nordkalk.fi/kalkkilaattori Puhdas perusta suomalaiselle ruualle. SÄÄSTÄ KALKILLA, ÄLÄ KALKISTA Nordk alkki a meill e kiitos
4 FARMI 2/2019 Tilaa lehti! itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un tr yM ed ia O y H al ko ni em en ku ja 2 A 36 33 41 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Lehden saaja Maksaja, jos eri kuin saaja Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10 %) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AVUSTAJAT Taina Lilja Veli-Matti Rekola Hanna kekkonen ja Tuija Selänpää Senni Valiola Minna Nurro AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Niina Linna LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMYYNTI ilmoitukset@countrymedia.fi puh. 0400 362 446 (klo 8-16) ja 0400 590 324 PAINOPAIKKA Printall-AS 2019 KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 35. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa.
FARMI 2/2019 5 COUNTRYMEDIA OY on mediayhtiö, kustantaja ja julkaisija, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen ja mediapalveluiden tuottamisiin. Omia tuotantojamme ovat maaseudun aikakauslehti Farmi ja kesälehti Saariston Kesä. Kauttamme mediapalvelut ammattitaidolla: Tehosta omaa viestintääsi • Julkaisut • Sisällöntuotanto • Taittopalvelut • Ilmoituksen valmistus sähköisesti ja printtiin • Graafinen suunnittelu www.countrymedia.fi PÄÄKIRJOITUS Maatalouteen uusia nuoria viljelijöitä VIIME VUONNA maatalouteen ponnahti monta uutta viljelijää. Suurin osa sukupolvenvaihdoksen seurauksena, johon vaikutti luopumistukilain muutos. Viime vuosi oli nimittäin viimeinen vuosi, jolloin tilanpidosta luopujat saivat luopumistukea. Vuoden 2019 alusta lähtien sitä ei voi enää hakea. ELY-KESKUKSET RAHOITTIVAT ennätysmäärän nuoren viljelijän aloitustukia 447 nuorelle viljelijälle. Aloittavista viljelijöistä yli puolet on Pohjanmaan maakunnissa ja Varsinais-Suomessa. Sukupolvenvaihdokset ja investoinnit keskittyvätkin eniten näille alueille. VUONNA 2018 aloitustukea myönnettiin avustuksena liki 14 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 67,5 miljoonaa euroa. INVESTOINTIEN OSALTA rahoitusta myönnettiin ELYkeskuksilta yli 2000 maatalouteen, joten luvut kertovat positiivista uskoa ja näkymää maataloudelle. INVESTOINTITUKIPÄÄTÖKSIÄ TEHTIIN eniten Etelä-Pohjanmaalla, jossa ELY-keskus rahoitti yhteensä 318 maatilainvestointia. Seuraavaksi eniten investointeja tehtiin Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän ELY-keskuksen alueella tehtiin 56 % kaikista investoinneista. Ja myös näillä ELY-keskuksen alueella investointiavustusta myönnettiin yhteensä lähes 74 miljoonaa euroa, mikä on 63 % kaikista investointiavustuksista. NÄITÄ LUKUJA lukiessani ja tutkiessani, en voi olla peukuttamatta uusille tilanpitäjille. Maatalouteemme on vielä uskojia. Kevätterveisin,
6 FARMI 2/2019 #kevät #huhtikuu #pääsiäinen #trullit TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop ? Lisää humusta ? Parantaa maan rakennetta ? Sitoo ravinteita ? Tukahduttaa rikkakasvit ? Torjuu ankeroisia ? Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa) VETO-VALKOSINAPPI UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.? Kevät Kevät on vuodenaika talven ja kesän välissä. Vanhan tähtitieteellisen määritelmän mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kevään katsotaan alkavan kevätpäiväntasauksena 20. tai 21. maaliskuuta ja päättyvän kesäpäivänseisauksena 21. tai 22. kesäkuuta. Eteläisellä pallonpuoliskolla vastaavasti kevät alkaa tähtitieteellisellä määritelmällä 22. tai 23. syyskuuta ja päättyy 21. tai 22. joulukuuta. Pääsiäisviikko alkaa palmusunnuntaista, jolloin lapset myös virpovat. Muita pääsiäisen perinteitä ovat muun muassa kananmunien maalaus sekä rairuohon istuttaminen. Palmusunnuntaista alkavaa viikkoa kutsutaan nimellä hiljainen viikko (myös piinaviikko) ja jokaiselle päivälle on olemassa oma erityinen pääsiäisajan nimi. HILJAISEN VIIKON PÄIVIEN NIMET OVAT SEURAAVAT: PALMUSUNNUNTAI MALKAMAANANTAI TIKKUTIISTAI KELLOKESKIVIIKKO KIIRASTORSTAI PITKÄPERJANTAI PÄÄSIÄISLAUANTAI (HILJAINEN LAUANTAI, LANKALAUANTAI) SUKKASUNNUNTAI (PÄÄSIÄISSUNNUNTAI)
FARMI 2/2019 7 PU H EE N VU O RO Maatalouden kannattavuus: onko enää kiviä käännettävänä? KOTIMAINEN RUOANTUOTANTO on jälleen noussut varsin merkittäväksi vaalikeskustelujen aiheeksi, tällä kertaa ilmastonmuutosnäkökulmasta. Nuoret osoittavat perjantaisin mieltään eduskuntatalon portailla vaatien nopeita ilmastotekoja. Yksi tällainen ilmastoteko on kotimainen lähiruoka. MUTTA KOTIMAISTA lähiruokaa ei tulevaisuudessa ole, jos ei ole tuotantoa. Helmikuussa julkaistussa Reijo Karhisen selvityksessä maatalouden kannattavuudesta todetaan, että tuottajien asema ruokaketjussa on jäänyt heidän todellista merkitystään heikommaksi. Huonon sisäisen ilmapiirin omaavassa ruokaketjussa kaupan asema on vahva. Koko elintarvikeketjun yhteistä ruokapöytää kyllä tarvittaisiin. Mutta mistä keskustellaan, jos ylimääräistä jakovaraa on vain kovin niukasti. Kauppaa kun kuuntelee, niin siellä vakuutellaan katteiden olevan pieniä. Ja elintarviketeollisuuden kannattavuus on koko ajan kriisissä. Ei tämä nyt näin voi olla. Ei kurjuus voi olla uusi normaali toimialalla, josta kaikki maailman ihmiset ovat riippuvaisia. Mitä kiviä on vielä kääntämättä? KOTIMAISEN RUOAN osuutta tulee julkisen sektorin hankinnoissa kasvattaa. Siihen tarvitaan laatukriteerien viisasta määrittelyä sosiaalisista ja elinkaarikustannuksista lähtien, jolloin thaimaalainen broileri ei enää pelkällä hinnalla painele ohi. Pohjoismaisilta tuottajilta vaaditaan tiukkaa tuotantoeläinten hyvinvoinnin turvaavaa eläinsuojelulainsäädännön noudattamista. Julkisissa hankinnoissa tälle ei kuitenkaan ole annettu minkäänlaista painoarvoa, mikä on tosi kummallista. Yhteisillä verovaroilla tehtävillä hankinnoilla kannattaa varmasti mieluummin tukea paikallista kuin ulkolaista tuotantoa. VOISIKO ALKUTUOTTAJILLA olla enemmän vipuvartta neuvotteluissa, jos viljelijät pystyisivät järjestäytymään laajemmin? Onhan vähittäiskaupan suurin toimija kuluttajaosuuskunta, samoin kuin tuotantopuolella. Tai voisivatko viljelijät saada kompensaatiota hiilensidonnasta? Entä voisiko EU lopettaa Suomen tilanteeseen täysin soveltumattomien maataloustukiehdotusten, kuten tilakohtaisten tukikattojen esittämisen ja byrokratian kasvattamisen? Jos helppoja vastauksia olisi, ne olisi varmaan jo keksitty. SE MIKÄ on varmaa, on että suomalaista ruoantuotantoa tarvitaan. Maailmassa on vain kymmenkunta maata, jotka ovat ruoan nettoviejiä. Näiden maiden varassa on miljardien elämä ja kuolema. SUOMESSA ON siis säilytettävä pellot viljeltyinä, satsattava maatalouden kannattavuuteen ja ekologisuuteen ja panostettava alan tutkimukseen sekä tuotekehitykseen. Tilojen jatkuvuus on varmistettava ja tuottajan on saatava työstään ansaitsemansa palkka. Valtion on tultava takauksin vastaan; kyse on sentään huoltovarmuustekijästä. Myös elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa pitää velvoittaa osallistumaan esimerkiksi rahaston kautta satovahinkovakuutusten maksamiseen ja kantamaan siten osansa sääriskistä. MEDIASSA ON viime aikoina hypetetty aika paljon bioprosessiteknologian mahdollisuuksia ruoantuotannossa. Tulevaisuudessa kaikki keinot pitää kyllä ottaa käyttöön. Mutta tämä ei poista sitä tosiasiaa, että ylivoimainen valtaosa maapallon ravinnosta kasvaa pelloilla aina hamaan tulevaisuuteen. KULUTTAJAT OVAT jopa valmiita maksamaan ruoasta ylimääräistä, sillä edellytyksellä, että lisämaksu annettaisiin niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, eli maanviljelijöille. Piispa Seppo Häkkinen ehdotti kotimaiselle tuotannolle Reilun kaupan merkkiä. Kannatan! Sari Essayah pj. KD sari.essayah@eduskunta.fi SA KA RI RÖ YS KÖ
8 FARMI 2/2019 MAATALOUS TEKSTI Hanna Kekkonen ja Tuija Selänpää/ Luonnonvarakeskus KUVAT Tuija Selänpää / Luonnonvarakeskus. Riukuaitojen kaltaiset perinteikkäät elementit lisäsivät vastaajien mukaan maaseudun viihtyisyyttä.
FARMI 2/2019 9 MAATALOUS Miltä maaseudulla näyttää? Osa kulttuurimaisemaan mielletyistä perinteisistä elementeistä on kadonnut niiden käydessä tarpeettomiksi maatalouden muuttuessa. Maaseutumaiseman säilymistä kuitenkin toivotaan, koska sillä on maaseudun viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä lisäävää vaikutus.
10 FARMI 2/2019 MAATALOUS M aisema muuttuu ajan saatossa myös maaseudulla. Silmien eteen avautuvan maiseman muodostumiseen ovat vaikuttaneet alueen syntyhistoria, maanmuodot sekä metsien, peltojen, soiden ja vesistöjen muodostama mosaiikki. Nykyhetki peilautuu maaseutumaisemaan ja useat perinteikkäiksi mielletyt, mutta nyt tarpeettomiksi käyneet elementit katoavat maisemasta yksi toisensa jälkeen. Samaan aikaan uudet elementit muodostuvat osaksi tämän hetkistä kulttuurimaisemaa. Maaseudun kulttuurimaisemaa on vahvasti muovannut myös ihmistoiminta erityisesti viljelyteknologian muutosten, järvien laskun, maan uudelleen jaon ja metsätalouden kautta. Mielikuvissa perinteinen eteläpohjalainen maaseutumaisema koetaan usein hoidetuiksi jokivarsiksi, laiduntaviksi eläimiksi, heinäseipäiksi ja latomereksi. Maisema kuitenkin kehittyy koko ajan niin yhteiskunnassa kuin luonnossa tapahtuvien muutosten mukana. Nyt heinäseipäiden tilalle on tullut rehupaaleja, hevosten sijaan töitä tekevät traktorit, avo-ojien tilalla on salaojaverkostoja ja laiduntava karja on siirtynyt jaloittelemaan laitumilta pihattoihin. Maaseutumaiseman nykytilaa ja viihtyisyyttä kartoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Maaseudun kulttuurimaiseman monimuotoisuuden mahdollisuudet (MAHKU) hankkeessa. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin mitä maaseudun asukkaat sekä siellä vierailevat matkailijat kaipaavat ympäröivältä maaseutumaisemalta. Vastauksista selvisi, että vaikka oman asuinalueen maisemaan oltiin varsin tyytyväisiä, maiseman yksipuolistuminen ja autioituminen huoletti monia vastaajia. Muutokset mietityttävät Eniten maaseudulla tapahtuneista muutoksista vastaajia häiritsi perinteisen rakennuskannan, kuten latojen ja aitojen, katoaminen maisemasta sekä vieraslajien yleistyminen maaseudulla. Suurin osa vastaajista toivoi maisemaan lisää laiduntavia eläimiä, koivukujia sekä hoidettuja jokirantoja ja niittyjä. Osa näistä kulttuurimaisemaan mielletyistä perinteisistä elementeistä on kadonnut niiden käydessä tarpeettomiksi maatalouden muuttuessa. Latojen ja avo-ojien saatetaan kokea haittaavan peltotöitä ja karja on siirtynyt pihattonavetoihin. Lupiinin ja jättipalsamin kaltaiset puutarhoista
FARMI 2/2019 11 MAATALOUS villiintyneet haitalliset vieraskasvilajit yksipuolistavat maisemakuvaa voimakkaasti. Sen sijaan maaseudun elinvoimaisuutta lisäävät muutokset, kuten uudisrakentaminen ja sähkötai tieverkoston rakentaminen, koettiin pääosin positiivisina muutoksina. Maisema houkuttaa maaseudulle Yhtä mieltä vastaajat olivat siitä, että maiseman monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää. Monipuolisen ja hoidetun maaseutumaiseman koettiin tuovan maaseudulle lisää asukkaita, lisäävän hyvinvointia ja houkuttelevan matkailijoita. Lisäksi latojen ja riukuaitojen kaltaisilla perinteikkäillä elementeillä nähtiin olevan maaseudun viihtyisyyttä lisäävää vaikutusta. HoiMoni vastaajista harmitteli erityisesti latojen katoamista maisemasta.
12 FARMI 2/2019 MAATALOUS " Tunne, että voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja sen tulevaisuuteen lisää yhteisöllisyyttä. " dettua maisemaa voidaankin hyödyntää alueen markkinoinnissa ja matkailussa. Luonnon hyvinvointivaikutukset koskevat myös maisemaa, sillä liian äkkinäiset ja rajut muutokset maisemassa voivat tuntua pahalta. Maiseman tuttuus ja siihen liittyvät elementit lisäävät ihmisten yhteenkuuluvuutta osaksi oman kotiseudun maisemaa. Itse maisema lopputuloksena oli riittävä motivaattori suurimmalle osalle vastaajista kannustamaan heitä oman asuinpaikkansa kulttuurimaiseman hoitoon. Tietoisuus ja ylpeys oman ympäristön erityispiirteistä lisää halukkuutta hoitaa sitä paremmin. Yhteinen maisema Vaikka maanomistajalla on suuri vaikutus vallitsevaan maisemaan, vastauksista voidaan todeta, ettei maiseman ylläpidon tarvitse olla yksin maanomistajan harteilla. Maisemakokemus on alueella liikkuville yhteinen, joten sen hoitokin koetaan yhteiseksi asiaksi. Vastaajista suurin osa oli valmis osallistumaan asuinpaikkansa kulttuurimaiseman hoitoon vähintään kertaluontoisesti. Maiseman ylläpitoon toivottiin rahoitusta ja työvoimaa kunnilta ja kaupungeilta. Kyläyhdistysten ja muiden paikallisten järjestöjen toivottiin osallistuvan enemmän maisemanhoitoon. Asukkailta löytyy osallistumishalukkuutta, joten yhdistykset voisivat toimia ihmisten aktivoijina ja yhdistäjinä. Tunne, että voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja sen tulevaisuuteen lisää yhteisöllisyyttä. Tämä voimistaa maaseudun vetovoimaa ja edistää osallistumismahdollisuuksien sekä vastuun jakautumista. Näin maaseudun maisemanhoitoon on mahdollista saada useammat harteet taakkaa jakamaan. Tekemällä maisema monipuolisemmaksi Maiseman tilaan voi jokainen vaikuttaa alueen asukas vaikuttaa. Esimerkiksi vieraslajien aiheuttamat haitat ovat herättäneet kiinnostusta niiden torjuntaa kohtaan. Perinteisten torjuntakeinojen lisäksi vastaajien kaipaaman laidunnuksen käytöstä vieraskasvilajien torjunnassa on saatu viime vuosina hyviä kokemuksia. Kiinnostus laiduntavia eläimiä kohtaan näkyy myös vuosi vuodelta suosiota kasvattavista lammaspaimenlomista, joita nykyään tarjoavat Metsähallituksen ohella myös yksityiset toimijat. MAHKU-hankkeessa maaseudun viihtyvyyttä pyritään kohentamaan tuomalla Etelä-Pohjanmaan maaseutukylien asukkaita yhteen toteuttamalla kylille pieniä kulttuurimaisemaan liittyviä maisematekoja asukkaiden toiveiden pohjalta ja tarjoamalla kaikille avoimia kursseja, joissa perehdytään mm. riukuaidan rakentamisen saloihin. Jo pienetkin teot voivat nostaa maiseman viihtyisyyttä merkittävästi ja kokemusten mukaan omalla pihalla tehty maisematyö tarttuu helposti naapurustoon. Pienellä teolla voi siis olla kauaskantoiset vaikutukset. Laidunnuksesta on havaittu olevan hyötyä vieraskasvilajien torjunnassa. Samalla laiduntavat eläimet monipuolistavat maaseutumaisemaa. MAHKU-hankkeen perinnerakentamisen kurssilla tutustuttiin perinteisen riukuaidan rakentamiseen Ylistarossa kesällä 2018. Kulttuurimaiseman hoitoon löytyy halukkuutta, mutta vielä kaivataan ihmisiä kokoon kerääviä tahoja.
FARMI 2/2019 13 MAATALOUS Ennätysmäärä uusia viljelijöitä ja investointeja maatiloilla ELY-keskukset rahoittivat viime vuonna ennätysmäärän maatilojen investointeja ja nuoren viljelijän aloitustukia. Sukupolvenvaihdokset ja investoinnit keskittyvät Pohjanmaan maakuntiin ja Varsinais-Suomeen. E LY-keskukset myönsivät viime vuonna aloitustukea 447 nuorelle viljelijälle. Yli puolet näistä aloittavista tiloista sijaitsi Pohjanmaan maakunnissa ja Varsinais-Suomessa. Aloitustukien määrä on selvästi vuotuista suurempi: viime vuoden aloitustuet muodostavat lähes 40 prosenttia tällä EU-rahoituskaudella myönnetyistä aloitustuista. Aloitustukea myönnettiin avustuksena lähes 14 miljoonaa euroa ja korkotukilainana 67,5 miljoonaa euroa vuonna 2018. Sukupolvenvaihdoksia vauhditti osittain luopumustukilain muutos. Viime vuosi oli viimeinen vuosi, jolloin tilanpidosta luopujat saivat erityistä luopumistukea – tästä vuodesta lähtien tätä tukea ei voi enää hakea. Etelä-Pohjanmaalla eniten investointeja Maatalouden investointien osalta vuosi 2018 oli huippuvuosi tällä EU-rahoituskaudella. ELY-keskukset myönsivät rahoitusta yli 2000 investointiin, avustuksena yhteensä yli 117 miljoonaa euroa ja korkotukilainana 135 miljoonaa euroa. Eniten investointitukipäätöksiä tehtiin Etelä-Pohjanmaalla, jossa ELY-keskus rahoitti yhteensä 318 maatilainvestointia. Seuraavaksi eniten investointeja tehtiin Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän ELY-keskuksen alueella tehtiin 56 % kaikista investoinneista. Näiden neljän ELY-keskuksen alueella investointiavustusta myönnettiin yhteensä lähes 74 miljoonaa euroa, mikä on 63 % kaikista investointiavustuksista. Euromääräisesti eniten rahoitusta myönnettiin lypsykarjanavetoiden investointeihin, yhteensä 193 kohteeseen. ELY-keskukset rahoittivat lypsykarjanavettoja avustuksena noin 42 miljoonalla eurolla ja korkotukilainalla lähes 58 miljoonalla eurolla. Määrällisesti eniten rahoitettiin salaojitushankkeita, joita oli yli 550 kappaletta. Salaojitukseen myönnettiin yhteensä noin 6 miljoonan euron rahoitus. Suosittuja olivat myös energiantuotannon investoinnit. ELY-keskukset myönsivät rahoituksen yhteensä 230 energiantuotannon investointiin, yhteensä avustuksia myönnettiin 8,5 miljoonan euron edestä. Yli miljoonan euron avustuksia myönnettiin yhdeksälle hankkeelle. Näistä oli kolme lypsykarjanavettaa, kolme sikalaa, kaksi kasvihuonetta ja yksi lihanautakasvattamo. Ruokavirasto KATJA SORMUNEN
14 FARMI 2/2019 MAATALOUS TEKSTI Taina Lilja ja Jarkko Niemi / Luonnonvarakeskus KUVAT Erkki Oksanen / Luonnonvarakeskus
FARMI 2/2019 15 MAATALOUS VALKUAISKASVIT vaihtoehto viljan viljelylle Kotieläintuotannon tehostuessa perusrehustusta täydentävän valkuaisrehun tarve on kasvanut. V iljat ja nurmi ovat kotieläintaloutemme tärkeimmät kasvivalkuaisen lähteet. Tällä hetkellä kotimainen valkuaiskasvituotanto kattaa ainoastaan viidenneksen täydennysrehun tarpeesta. Viljelijöitä arveluttavat riskit, jotka liittyvät niin valkuaiskasvien menestymiseen kuin sadon markkinointiinkin. Merkittävä osa maataloutemme ostorehukustannuksista tulee tuontisoijasta, -rypsistä -ja rapsista. Tuonnin arvo on 2010-luvulla noussut noin 30 prosenttia. Valkuaisomavaraisuuden nostaminen on yksi maatalouspolitiikan tavoitteita, jota pyritään edistämään muun muassa viljelijätukien avulla. Kotimainen tuotanto on huoltovarmuuden ja ruokaturvan perusta. Kotimaisen raaka-aineen riittävä saanti edistää myös liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia elintarviketeollisuudessa. Valkuaiskasvien viljelyn hyödyt ovat laajat. Tuontirehu korvaamisen ohella ne monipuolistavat viljelykiertoa, parantavat maanrakennetta, lisäävät pieneliötoimintaa ja puhdistavat maata kasvitaudeista. Rypsin esikasvivaikutus näkyy vähentyneenä muokkausja kasvinsuojelutarpeena. Ilmasta typpeä sitovien herneen ja härkäpavun viljelyn lannoitusvaikutus ulottuu satokauden yli. Viljelykierrossa viljoista saadaan suurempia satoja valkuaiskasvien jälkeen. Ennen kaikkea valkuaiskasvit lisäävät ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Laskennallisesti valkuaiskasvien viljelyalaa on mahdollista lisätä jopa 200 000 hehtaarilla. Olosuhteisiimme sopivia lajikkeita löytyy niin rypsistä, rapsista, herneestä, härkäpavusta kuin valkuaispitoisista erikoiskasveista. Miten edistetään viljelijöiden halukkuutta valkuaiskasvien viljelelyyn? Luonnonvarakeskuksen Tuota valkuaista (TUOVA) -hankkeessa kysyttiin eteläpohjanmaalaisten ja keskisuomalaisten viljelijöiden mielipidettä palkokasvien, öljykasvien ja valkuaispitoisten erikoiskasvien viljelystä. Tavoitteena kyselyssä oli selvittää valkuaiskasvien viljelyn pullonkauloja Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Viljelyhalukkuuden lisäksi kyselyssä tiedusteltiin valkuaiskasvisadon myyntiin ja käyttöön liittyviä seikkoja. Satunnaisotannalla valittua kohderyhmää täydensivät viljelijät (runsas neljännes otoksesta), jotka olivat viljelleet hernettä, härkäpapua tai öljypellavaa tai kasvattaneet sikoja tai siipikarjaa vuonna 2016. Vastauksia kesällä 2017 toteutettuun kyselyyn saatiin 308 (15,4 % kaikista kyselyyn osallistuneista). Vastaajista 208 oli Etelä-Pohjanmaalta ja 100 Keski-Suomesta. Keski-iältään vastaajat olivat hieman keskimääräistä viljelijää (50 vuotta) nuorempia eli 46,5-vuotiaita. Vastaajista 63 prosent
16 FARMI 2/2019 MAATALOUS tia oli päätoimisia viljelijöitä. Tilojen keskipinta-alan oli keskimääräistä (50 ha) suurempi eli noin 52,1 ha. Vastaajista 54:llä oli vuonna 2016 ollut viljelyksessä rypsiä tai rapsia, palkokasvien viljelijöitä oli yhtä paljon. Eteläpohjalaisten ja keskisuomalaisten vastaajien välillä ei ollut merkittävää eroa palkokasvien viljelyssä, sen sijaan öljykasvien viljely oli yleisempää Etelä-Pohjanmaalla. Suuri osa vastaajista oli kotieläintilalta: nautoja oli 205, emakoita 24, lihasikoja 36 ja siipikarjaa 32 tilalla. Osalla tiloista oli useampaa eläinlajia. Valkuaiskasvit kiinnostavat Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että kaikki valkuaiskasvit kiinnostavat viljelijöitä jossakin määrin. Noin puolet vastaajista piti rypsin viljelyä tilallaan mahdollisena. Seuraavaksi eniten kiinnostavat härkäpapu, apila, rapsi ja herne. Vähiten vastaajissa herättävät mielenkiintoa oudoimmat, öljypellava ja lupiini. Viidennestä vastaajista ei kiinnostanut valkuaiskasvien viljeleminen lainkaan. Ilmasta typpeä sitovien herneen (alla) ja härkäpavun (yllä) viljelyn lannoitusvaikutus ulottuu satokauden yli.
18 FARMI 2/2019 MAATALOUS KALKITUKSELLA parannetaan pellon pH-arvoa ja satotasoa Kuiva kesä vähensi kasvinsuojelun tarvetta – poikkeuksena tuomikirva ja gammayökkönen VUONNA 2018 kasvinsuojeluaineita käytettiin kaikkiaan noin neljännes vähemmän kuin vuonna 2013. Tähän lienee vaikuttanut kasvukauden 2018 kuivuus, mikä vähensi kasvinsuojelun tarvetta ja kannattavuutta. Lisäksi useimpien viljalajien sekä perunan ja sokerijuurikkaan viljelyalat olivat vuonna 2018 pienemmät kuin vuonna 2013. Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön tiedot on kerätty viljelijöiltä vuosina 2013 ja 2018. Nyt julkistettavassa vuoden 2018 tilastossa ovat mukana uusina kasveina härkäpapu ja kumina. Käytetystä kasvinsuojeluaineiden kokonaismäärästä vuonna 2018 oli rikkakasvivalmisteita 79 prosenttia ja kasvitautivalmisteita 17 prosenttia. Osuudet ovat samat kuin vuonna 2013. Rikkakasvivalmisteisiin sisältyvät glyfosaattivalmisteet kattoivat noin puolet kasvinsuojeluaineiden kokonaiskäytöstä maataloudessa sekä vuonna 2013 että 2018. Tuhoeläinaineiden käyttö lisääntyi Tuhoeläinaineiden käyttö oli vuonna 2018 runsaampaa kuin 2013. Tämä selittynee ennen kaikkea runsaan tuomikirvakannan torjunnalla ohrasta ja kaurasta. Myös poikkeuksellinen gammayökkösinvaasio vaati torjuntaa kuminasta, sokerijuurikkaasta, härkäpavusta, rypsistä ja rapsista. Eniten kasvinsuojeluaineita käytettiin sokerijuurikkaalla, perunalla ja avomaan vihanneksilla Suhteessa viljelyalaan kasvinsuojeluaineita käytettiin eniten sokerijuurikkaalla, perunalla, avomaan vihanneksilla, mansikalla ja omenalla. Tämä liittyy näiden kasvien intensiiviseen viljelyyn. Rehunurmilla kasvinsuojeluaineiden käyttömäärä ja käsitelty ala suhteessa viljelyalaan olivat selvästi vähäisemmät kuin muilla viljelykasveilla. Kasvinsuojeluaineiden käytön ilmoittaminen valmisteiden määrinä korostaa aineita, joiden hehtaarikohtainen käyttömäärä on suuri. Kasvinsuojeluaineiden mahdolliset haittavaikutukset eivät kuitenkaan riipu suoraan käyttömäärästä, vaan aineiden kemialliset ominaisuudet ovat siinä keskeinen tekijä. Luonnonvarakeskus TILASTON TAUSTAA Tilasto kattaa peltoviljelyn ja avomaan puutarhaviljelyn tärkeimmät viljelykasvit. Vuonna 2018 tiedonkeruun piirissä olleiden kasvilajien osuus oli 92 prosenttia koko maan viljellystä alasta ja 81 prosenttia käytössä olleesta maatalousmaasta. Lisäksi viljelijät ilmoittivat glyfosaattivalmisteiden maatalouskäytön tilallaan. Tiedonkeruussa oli mukana yhteensä noin 9 000 maatilaa, joiden tiedoista arvioitiin kaikkia Suomen maatiloja kuvaavat tiedot. Luke tilastoi kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön viiden vuoden välein. Viljelijä, kaipaako pelto ravinteita? Ympäristösi hyväksi. Ranu-maanparannusrae on edullinen ja tutkittu kierrätystuote, turvallinen myös haitta-aineiden osalta.
FARMI 2/2019 19 MAATALOUS KALKITUKSELLA parannetaan pellon pH-arvoa ja satotasoa S uomen luonnostaan hapanta maata happamoittavat edelleen kasvien ravinteiden otto, viljelytoimenpiteet kuten muokkaus ja lannoitus, sekä huuhtoutuminen. Suomalaisten peltojen keskimääräinen pH on tilastojen mukaan 5,9, joka vastaa karkeilla kivennäismailla viljavuusluokkaa tyydyttävä. S Lannoitus ja kasvien ravinteiden otto hapattavat maata. Lannoitteiden ja lannan sisältämä ammoniumtyppi muodostaa nitriitiksi hapettuessaan maahan happoja, jolloin niiden neutraloimiseksi tarvitaan jokaista lannoitetyppikiloa kohden kaksi kiloa kalkkia. Kasvien ravinteiden oton happamoittava vaikutus perustuu puolestaan siihen, että ne vaihtavat juuriensa pinnalta vetyioneja ravinnekationeihin. Näin maanesteen happamuutta aiheuttavien vetyionien määrä kasvaa ja pH laskee. Happamoitumista edistävät Suomen maaperä on hapanta, sillä se sisältää vain vähän kalkkikiveä. Kalkituksella nostetaan pellon pH-arvoa ja parannetaan ravinteiden saatavuutta sekä nostetaan satotasoa.
20 FARMI 2/2019 MAATALOUS myös runsas muokkaus ja avokesannointi, sillä ne lisäävät pellolta tapahtuvaa huuhtoutumista. Korjatun sadon mukana pellolta poistuu runsaasti kalsiumia ja magnesiumia. Erityisen suuri kalsiumin tarve ja poistuma maasta ovat esimerkiksi perunalla ja juurikasveilla sekä säilörehunurmilla. Suomen talvi kerää maaperän kannalta sateet puolen vuoden jaksolle. Lumen sulaminen aiheuttaa lyhyellä jaksolla voimakkaan huuhtouman. Myös syksyn runsaat sateet huuhtovat maaperää voimakkaasti. Huuhtouma kuljettaa ravinteita ja emäksisiä ainesosia maahiukkasten mukana pelloilta pois sekä muokkauskerroksesta sen alapuolisiin maakerroksiin. Suomelle tyypilliset karkeat kivennäismaat ovat erityisen arkoja huuhtoumalle. Rannikkoseutujen sulfaattimaat Jääkauden jälkeen maan kohoaminen on paljastanut runsaasti sulfidirikkiä sisältävää entistä merenpohjaa. Kun sitä kuivataan ja muokataan viljelykelpoiseksi, pääsee sulfidirikki kosketuksiin ilman kanssa. Sulfidi hapettuu sulfaatiksi, jolloin maaperä happamoituu voimakkaasti ja maahan vapautuu raskasmetalleja. Maasta tulee hapan sulfaattimaa, jonka pH voi olla hyvinkin alhainen, jopa alle 3. Kalkitus tulee perustaa uusimpaan viljavuustutkimukseen, jossa määritetään maan pH. Sen avulla kalkitus saadaan kohdistettua niin, että siitä on eniten hyötyä. Taloudellinen kalkitus perustuu tutkittuun tietoon. Hyvän sadon sekä ravinteiden liukoisuuden varmistamiseksi kannattaa pH kalkituksella nostaa viljavuusluokkaan ”hyvä”. Eloperäisillä mailla se on noin 6:n, karkeilla kivennäismailla noin 6,5:n ja savimailla noin 7:n tasolla. Säännöllinen ja hyvin tehty kalkitus on yksi parhaimpia keinoja parantaa viljelyn kannattavuutta ja vähentää ympäristön ravinnekuormitusta. Pellolle sopiva kalkkilaatu voidaan määrittää viljavuustutkimuksen Caja Mg-lukujen avulla. Ca/Mg-suhdeluku saadaan jakamalla viljavuustutkimuksen Ca-luku (mg/l) Mg-luvulla (mg/l). Optimisuhdeluku on 8. Suhdelukua saadaan nostettua kalkitsemalla kalsiittikalkilla ja laskettua magnesiumpitoisella kalkilla. Viljeltävä kasvi Kasvien pH-vaatimuksissa on eroja. Viljeltävien kasvin happamuuden sietokyvyssä on suuria eroja. Lisäksi saman kasvin eri lajikkeiden pH vaatimukset vaihtelevat. Yhteistä kaikille kasveille kuitenkin on, että maan pH:n ollessa hyvä kasvien ravinteiden saanti paranee, jolloin pellolta saadaan runsas ja hyvälaatuinen sato. Säännöllinen kalkitus parantaa myös maan rakennetta, mikä edistää kasvien hyvää kasvua ja sadontuottoa niin kuivina kuin sateisinakin kesinä. Laskemalla nykyisen pH-luvun ja tavoitteen välinen erotus, saadaan pH-yksikkömäärä, jolla pH:ta pitäisi nostaa. Lukemaa kannattaa nostaa viljavuusluokittain eli 0,4 pH-yksikköä kerrallaan. Kalkitustarpeen määrittävät maalaji, multavuus, pH-luku ja viljeltävä kasvi. Maan multavuus nostaa pH:n muutokseen tarvittavaa kalkkimäärää: mitä multavampaa maa on, sitä enemmän kalkkia tarvitaan pH:n nostoon. Multavilla mailla pärjätään kuitenkin muita maita alhaisemmalla pH-tasolla. Lähde: Farmit. KALKITUSSUUNNITELMA KALKITUSSUUNNITELMAA VARTEN TARVITTAVAT TIEDOT: • Uusin viljavuustutkimus • tavoite-pH • Caja Mg-luvut • viljeltävä kasvilaji Näiden tietojen avulla voidaan laskea pellon tarvetta vastaava kalkkimäärä ja -laatu. Kalkitustarpeen laskeminen
FARMI 2/2019 21 MAATALOUS Kalkituslaskuri: www.merox.fi/kalkituslaskuri Käytännön Maamiehen kalkkivertailussa ® BESTON Masuunikuona laskettiin kustannustehokkaimmaksi kalkitusaineeksi. Koko vertailun voit lukea alla olevasta linkistä ja QR-sovelluksella pääset vertailuun älypuhelimellasi. Kustannustehokkain ® kalkitusaine on BESTON http://kaytannonmaamies.?/ share/21317/d4a87f Esimerkki: Jos Ca (mg/l) = 1600 ja Mg (mg/l) = 200 Suhdeluku on 1600:200= 8 ARKISTO
22 FARMI 2/2019 MAATALOUS Työnantaja ota nämä huomioon T yöehtosopimuksen soveltamisala kattaa laajasti maatalouden ja maaseutuyrittämisen muodot. Kotieläintuotanto, hevostalous, avomaaviljely sekä marjojen ja hedelmien tuotanto ovat sopimuksen piirissä. Samoin maaseutumatkailu, kalankasvatus ja esimerkiksi yksityiset lomituspalvelut ovat esimerkkejä maaseutuelinkeinoista. Palkankorotusten lisäksi sopimus sisältää uusina kohtina muun muassa työaikapankin käyttöönoton sekä sairauspoissaoloissa kokeilun, jossa lyhyessä sairauspoissaolossa riittää työntekijän oma ilmoitus ilman lääkärintodistusta. Työnantajan ABC Työnantajan kannattaa muistaa muutama hyvään työnantajatoimintaan liittyvä perussääntö eli a) tuVuoden 2019 yleinen palkankorotuslinja 1,6 % toteutuu myös maatalousalalla. Työehtosopimuksen 2019–2020 osapuolina ovat Maaseudun Työnantajaliitto MTA ja työntekijäosapuolena Teollisuusliitto. DEPOSITPHOTOS
FARMI 2/2019 23 MAATALOUS tustu oman toimialasi työehtoihin, b) tee aina kirjallinen työsopimus ja c) muista vastuu työntekijän työturvallisuudesta ja työsuojelusta. Työnantajalla ja työntekijän esimiehellä on sekä oikeuksia että velvollisuuksia, jotka ovat hyödyllistä tunnistaa. Kirjallinen työsopimus on työnantajan kannalta aina suositeltava. Suullinen työsopimus on sinänsä pätevä, mutta tarvittaessa sen toteen näyttäminen on hankalaa. Lain mukaan työnantajan on joka tapauksessa annettava sovitut työehdot kirjallisesti työntekijälle, jos tehdään yli kuukauden pituinen suullinen työsopimus. Koeajan käyttö edellyttää kirjallista työsopimusta. Työsuhteen alussa sovellettava koeaika saa nykyisin olla enintään kuusi kuukautta. Esimerkiksi kesäkauden määräaikaisissa työsuhteissa koeaika voi olla enintään puolet työsuhteen kestoajasta. Koeaikana työnantaja voi arvioida uuden työntekijän soveltuvuutta ja tarvittaessa asiallisella perusteella purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Ulkomaisen työntekijän kohdalla työnantajan on myös varmistettava, että toinen osapuoli on ymmärtänyt työehdot oikein. MTA:n jäsenillä erikieliset työsopimuslomakkeet ovat vapaasti saatavissa liiton jäsensivuilta. Lisäksi koko työehtosopimus on käännetty englanniksi ja venäjäksi, jolloin työehdot ovat helpommin kerrottavissa ulkomaisiIle työntekijöille. Perehdytä uusi työntekijä huolellisesti Uusi työntekijä tarvitsee aina perehdytystä työhön ja työpaikkaan. Vastuu perehdyttämisestä on työnantajalla tai hänen määräämällään esimiehellä. Huolellinen perehdyttäminen vähentää onnettomuuksia ja riskitilanteita, joista aina aiheutuu haittaa ja kustannuksia yrityksen toiminnalle. Työnantajien ja esimiesten käyttöön on tarjolla hyvää perehdyttämismateriaalia, jota löytyy esimerkiksi Työterveyslaitoksen (ttl.fi) ja Työturvallisuuskeskuksen sivuilta (ttk.fi). Maaseutualoilla yhtenä perehdyttämisen erityispiirteenä on työvoiman kansainvälisyys eli esimiehen on varmistuttava, että yhteinen kieli ja kirjallinen materiaali johtaa myös käytännössä asian ymmärtämiseen. Tutustu Tulorekisteriin ennen palkanmaksua Vuoden alusta tuli voimaan kansallinen tulorekisteri, johon työnantajan on tehtävä ilmoitus jokaisesta palkanmaksusta viiden päivän kuluessa palkanmaksusta. Tulorekisteristä palkkatiedot menevät työeläkevakuutusyhtiöille, verottajalle ja Työllisyysrahastolle, joille ei enää tarvitse tehdä erillisiä palkkailmoituksia. Tulorekisteristä löytyy lisätietoa tulorekisteri.fi-sivuilta ja vero.fi-sivuilta. Työnantajatietoa vaivattomasti MTA:sta Ajan tasalla oleva ja yhdestä paikasta saatava tieto työsuhdeasioista on tärkein hyöty työnantajaliiton jäsenyydestä. Jäsenten extranet-sivuilta löytyy myös erilaisia työsuhdeasioiden lomakkeita useina kieliversioina. Lakimiesten neuvontapalvelu on myös vapaasti MTA:n jäsenten käytettävissä. Jäsenille ilmaisia koulutuspäiviä järjestetään eri puolilla maata keväisin ja syksyisin. Työsuhdeasioissa työnantaja ei voi vedota tietämättömyyteen. Sen sijaan ajan tasalla oleva tieto tuo yrittäjälle mielenrauhaa ja asiat tulevat kerralla kuntoon. Veli-Matti Rekola Maaseudun Työnantajaliitto MTA www.tyonantajat.fi ” Työnantajien ja esimiesten käyttöön on tarjolla hyvää perehdyttämismateriaalia. ”
24 FARMI 2/2019 MAATALOUS LUOMU houkuttelee tuottajia TEKSTI Minna Nurro / Pro Luomu KUVAT Olli Häkämies / Pro Luomu Luomutuotanto on lisääntynyt Suomessa vakaasti koko 2010-luvun ajan, ja kasvun arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Luomu kiinnostaa tuottajia sekä talouden että ekologisuuden takia.
FARMI 2/2019 25 MAATALOUS Luomukasviksille on kysyntää. Tutkimuksen mukaan kymmenesosa tavanomaisista vihannestiloista harkitsee luomuun siirtymistä.
26 FARMI 2/2019 MAATALOUS V iime keväänä Suomessa koettiin varsinainen luomubuumi, kun lähes 500 tavanomaista maatilaa päätti siirtyä luomuun. Tuottajien luomuinto yllätti maaja metsätalousministeriön, joka joutui loppuvuodesta toteamaan, että uusiin luomusitoumuksiin ei maatalouden nykyisellä ohjelmakaudella enää riitä rahaa. Viime kevään buumin myötä Suomen luomuviljelyala nousi viime vuonna lähes 297 000 hehtaariin. Luomutiloja on nyt hieman yli 5 000. Kantar TNS:n viime vuonna tekemän Maatilojen kehitysnäkymät 2025 -kyselytutkimuksen perusteella luomuala laajenee myös jatkossa. Realistinen ennuste on, että luomun osuus peltoalasta nousee 16 %:iin vuoteen 2022 mennessä. – Luomusta on kiinnostunut jopa 14 % tavanomaisista tuottajista, mutta heistä puolet arvioi siirtyvänsä luomuun vasta vuonna 2022 tai myöhemmin. Lähivuosina luomun kasvu tulee enemmän tilakoon kasvusta kuin uusista luomutiloista, tarkentaa toimitusjohtaja Anne Kallinen Kantar TNS Agri Oy:stä. Maatilojen kehitysnäkymät -tutkimus tehdään parin vuoden välein maaja metsätalousministeriön tilauksesta. Viime vuonna siihen osallistui noin 4 400 maatilaa, joista noin 700 oli luomutiloja. Tulevaisuudenuskoa löytyy Tutkimuksen mukaan luomutilojen usko tulevaisuuteen on vankka. Luomutilojen näkemys tilan nykyisestä ja tulevasta kannattavuudesta on tavanomaisia tiloja positiivisempi, ja tilaa kehitetään suunnitelmallisesti. Tulevaisuudenusko näkyy myös siinä, että luomutilat luopuvat tuotannosta harvemmin kuin tavanomaiset maatilat. – Luomutiloilla mietitään tarkkaan, miten asiat kannattaa tehdä. Kun taloudelliset näkökulmat on harkittu ja tehty suuria investointeja, se lisää kummasti uskoa tulevaan, Kallinen analysoi. Hän huomauttaa, että luomutilat ovat myös keskimäärin suurempia kuin kaikki suomalaistilat. Viime vuonna luomutilojen keskikoko oli Ruokaviraston mukaan lähes 59 hehtaaria. Tuotanto voi lisääntyä paljon Tutkimuksen mukaan luomuun siirtyminen kiinnostaa tavanomaisilla kotieläintiloilla enemmän kuin kasvintuotantotiloilla, joskin myös niiden kiinnostus luomua kohtaan on hieman lisääntynyt edellisestä tutkimuskerrasta. Eniten luomu kiinnostaa emolehmä-, kananmunaja lammastiloilla. Tilojen kiinnostuksen realisoituminen lisäisi suomalaista luomutuotantoa merkittävästi. Esimerkiksi luomukananmunien tuotanto voi tuplaantua nykytasosta, ja luomumaidontuotanto lisääntyä jopa 70 %. Luomulampaanlihanja luomusianlihantuotanto voi kasvaa 40 %. Tutkimuksen perusteella maatiloja houkuttelee luomussa ennen kaikkea taloudellinen kannattavuus. Myös lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttämättömyys sekä luomutuotannon tuet motivoivat siirtymään luomuun. Tukien merkitys luomuun siirtymisen syynä on kuitenkin vähentynyt. Luomuun siirtymisen esteet ovat pysyneet ennallaan. Kasvintuotantotilat listaavat suurimmiksi syiksi rikkakas
FARMI 2/2019 27 MAATALOUS MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA viongelmat, byrokratian ja tuotannon vaivalloisuuden. Kotieläintilat nimeävät byrokratian suurimmaksi syyksi olla siirtymättä luomuun, ja seuraaviksi nousevat rikkakasviongelmat sekä satoja tuotostason mataluus. Artikkeli on tuotettu Ruokasektorin koordinaatiohankkeessa, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Luomuviljeltyä peltoala on lisääntynyt vakaasti tällä vuosikymmenellä. Luomua on nyt noin 13 % Suomen koko peltoalasta. Kaikki luomulehmät laiduntavat kesäisin. Maitotilojen kiinnostus luomua kohtaan on lisääntynyt viime vuosina.
28 FARMI 2/2019 METSÄ Hyvän kukinnan taustalla ovat viime kesän lämpimät säät, jotka edistivät kukka-aiheiden muodostumista. K oivun ja männyn ennustetaan kukkivan hyvin koko maassa. Kuusen erittäin runsaan kukinnan ennakoidaan rajoittuvan vain Etelä-Suomeen. Kukkea kevät vaikeuttaa etenkin koivun siitepölystä kärsivien allergikkojen elämää, mutta tuo toisaalta helpotusta kuusen siemenpulaan. Koivun siitepölykaudesta tulossa viimevuotista hankalampi Koivun ennustetaan kukkivan selvästi viime kevättä runsaammin. Monista aiemmista vuosista poiketen hedenorkkoja esiintyy tänä keväänä paljon myös Pohjois-Suomessa. Erityisesti pihapiirien ja muiden avoimien kasvupaikkojen koivut, joilla on suuri elävä latvus, tuottavat runsaasti siitepölyä. Kokonaisuutena tämän kevään norkkomäärä ei kuitenkaan yllä huippuvuosien tasolle. Ennen kotimaisten koivujen kukintaa toukokuussa siitepölyä voi levitä maahamme jo huhtikuun aikana huomattavia määriä kaukokulkeumana etelänpuoleisten ilmavirtausten mukana. Kuusen siemenpulaan saadaan vihdoinkin helpotusta Kuusen kukinta on tänä keväänä erittäin runsasta suuressa osassa Etelä-Suomea. Pohjoisemmaksi siirryttäessä satotaso heikentyy nopeasti, maan keskija varsinkin pohjoisosissa kukinta on hyvin vähäistä. Eteläja Pohjois-Suomen välinen suuri ero kukinnan määrässä selittynee pitkälti viime kesäkuun sääoloilla, jotka eivät pohjoisessa suosineet kuusen kukka-aiheiden syntymistä. Silmuanalyysien perusteella myös kuusen siemenviljelmiltä on Kukkea kevät helpotusta kuusen siemenpulaan
FARMI 2/2019 29 METSÄ odotettavissa kohtuullisen hyvä sato – osasta jopa erinomainen. Edellisestä kuusen hyvästä käpysadosta on kulunut Etelä-Suomessa jo viisi ja Pohjois-Suomessa seitsemän vuotta. Niinpä syksyn 2019 käpykeräykset täydentävät merkittävästi kuusen vähäisiä siemenvarastoja. Vilkkaana jatkunut puukauppa on entisestään lisännyt jalostetun viljelymateriaalin kysyntää. Viime kevään emikukinnoista kehittyneet kuusen kävyt varistavat siemenensä maahan tänä keväänä. Keväällä 2019 variseva kuusen siemensato on heikko lähes koko maassa. Pohjois-Pohjanmaalla käpyjä esiintyy paikoitellen vähän runsaammin. Mänty kukkii hyvin PohjoisSuomea myöten Männyn luontaisen uudistamisen näkymät ovat vähitellen paranemassa, vaikka kaksi seuraavaa siemensatoa ovat vielä vaatimattomia. Keväällä 2019 variseva männyn siemensato on Pohjois-Suomessa keskinkertainen ja muualla maassa keskimääräistä heikompi. Lämpimän kesän ansiosta siemenet ovat kypsyneet hyvin. Keväällä 2020 varisevan männyn siemensadon ennakoidaan olevan Eteläja Keski-Suomessa heikohko ja Pohjois-Suomessa huono. Tänä keväänä mänty kukkii hyvin koko maassa. Lapista kerätyissä silmunäytteissä on esiintynyt emikukinnon aiheita jopa hieman Etelä-Suomea runsaammin. Koska männyn siemenen kehityskulku kukkavaiheesta siemenen varisemiseen kestää kaksi vuotta, voidaan keväällä 2021 odottaa ainakin määrällisesti hyvää siemensatoa. Luonnonvarakeskus Metsäsanastoa AINESPUU Kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan sahatai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara. ARVOKASVU Arvokasvu kertoo, paljonko puuston arvo kasvaa vuosittain. Eniten puuston arvoa lisää kuitukokoisen puun järeytyminen tukiksi. BONITEETTI Kasvupaikan ravinteisuutta ja puuntuottokykyä kuvaava tunnus, vrt. kasvupaikkatyyppi. ELPYMISKYKY Hitaasti kasvaneen ja huonosti kehittyneen puuston kyky lisätä kasvuaan olosuhteiden parannuttua, esimerkiksi ojituksen, harvennushakkuun tai ylispuiden poiston jälkeen. ENNALLISTAMINEN Tietyn alueen palauttaminen ihmisen toteuttamien toimenpiteiden jälkeen mahdollisimman luonnontilaiseksi ja lähelle tilaa, mikä sillä olisi ilman ihmisen vaikutusta. Esimerkiksi ojitusalueella ojien tukkiminen, jolloin alueen vesitalous palautuu vastaamaan luonnontilaista suota. ERÄMAA-ALUE Alue, joka on tarkoitettu luontaiselinkeinojen turvaamiseen siten, että alueen erämaaluonteisuus säilyy. Alueet ovat vähintään 15 000 hehtaarin suuruisia, ne ovat Metsähallituksen hallinnassa ja niiden hoidossa ja käytössä noudatetaan ympäristöministeriön vahvistamaa suunnitelmaa. KAATOVÄNKÄRI Miestyönä tehtävän puunkaadon apuväline, joka asetetaan kaatosahauksessa syntyneeseen sahausrakoon. Nostettaessa vänkärillä puu lähtee kaatumaan. Käytetään myös nimitystä kaatorauta tai kaatovippa. Metsäkeskus ” Silmuanalyysien perusteella myös kuusen siemenviljelmiltä on odotettavissa kohtuullisen hyvä sato. ”
30 FARMI 2/2019 METSÄ Kasvihuonepäästöjä voitaisiin leikata vähentämällä turvemaiden raivausta pelloksi, lisäämällä turvepeltojen kasvipeitteisyyttä ja nostamalla turvemailla pohjaveden pintaa. M etsien hiilinielut ovat ratkaisevassa asemassa, kun tarkastellaan maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin (LULUCF) mahdollisuuksia edistää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tuoreiden skenaariolaskelmien mukaan metsien hiilinielu voisi kaksinkertaistua vuoteen 2050 nykytasoon verrattuna. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin puolestaan saada vähennettyä noin 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, mutta se vaatisi suuria muutoksia turvemaiden viljelyyn. Luonnonvarakeskuksen (Luke) toteuttama selvitys osoittaa, että maataloussektorin mahdollisuudet leikata kasvihuonekaasupäästöjään ovat rajalliset käytetyillä oletuksilla. Suurin vaikutus olisi aikaansaatavissa vähentämällä turvemaiden raivausta pelloksi, lisäämällä turvepeltojen kasvipeitteisyyttä ja nostamalla turvemailla pohjaveden pintaa. Maatalouden tuottavuuden kasvu ja Metsien hiilinielut merkityksellisessä asemassa ” Näillä toimilla maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää noin 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. ” TEKSTI Maaja metsätalousministeriö KUVAT Ahti Sormunen
FARMI 2/2019 31 METSÄ Kombikone kiinnostaa. Katso video Andersin kombikoneesta. www.usewood.fi ... Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... METSÄNOMISTAJAN PIENKONEET puh 040-1830366 Okra-messuilla Oripäässä 3-6. 7. 2019 onnistunut sopeutuminen ilmastonmuutokseen auttavat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä turvemailla, samoin kuin tuotannon ohjaaminen kivennäismaille. Tällöin edellytykset vähentää kasvihuonekaasupäästöjä turvemailta eri keinoin paranevat. Myös lannan biokaasutuksen yleistyminen auttaisi maataloussekt orin kasvihuonekaasupäästöjen alentamisessa. Näillä toimilla maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää noin 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä ilman, että kotimaisen maataloustuotannon määrä sanottavasti muuttuisi. Tätä suuremmat päästövähennykset maataloudessa edellyttäisivät merkittävää kotimaisen maataloustuotannon pienenemistä ja/tai kuluttajien ruokavalion huomattavaa muuttumista kasvispainotteisempaan suuntaan. Hyvä metsänhoito tärkeää LULUCF-sektorilla voidaan kasvattaa hiilinieluja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi. Suurin merkitys hiilinielujen lisäämisessä on hyvällä metsänhoidolla. Päästövähennyksiä saadaan aikaan ehkäisemällä metsäkatoa (eli metsämaan ottamista muuhun maankäyttöön) etenkin turvemailla. Myös turvemaiden metsitys vähentää päästöjä, joskin hiilinieluja edistävä vaikutus ilmenee hitaammin. Samoin hiilinieluja lisää muusta maankäytöstä vapautuvien maiden metsitys. Peltojen hiilihävikin estäminen pitämällä maa kasvipeitteisenä ja maan hiilipitoisuuden ylläpito tai kasvattaminen ovat keinoja vähentää maatalousmaiden kasvihuonekaasupäästöjä. Tulevaisuuden energiaratkaisut voivat LULUCF-sektorilla joko vähentää päästöjä (turpeen energiakäytöstä luopuminen) tai kasvattaa niitä (tuulivoiman rakentamiseen tarvittavan lisämaa-alan raivaus). LULUCF-skenaariot tuottavat arvioita nielun kehityksestä tietyin oletuksin ja edellytyksin. Metsien hiilinielun voimakas kehittyminen vuoden 2030 jälkeen liittyy metsiemme nykyrakenteeseen. Keskeisimpänä tekijänä on Etelä-Suomen nuorten kuusikoiden voimakas kasvu, joka pohjautuu 1990-luvun puolivälin jälkeiseen kuusen viljelyalan huomattavaan lisääntymiseen. Metsänielun kasvun suuruuteen vaikuttavat myös käytettyjen kasvumallien oletukset, jotka väistämättä sisältävät epävarmuuksia etenkin pitemmällä aikavälillä. WWW.COUNTRYMEDIA.FI HARRASTUS JOKA KANNATTAA Edelleen löytyy vanha tuttu JOBO ST75 johon lisäksi on saatavilla syöttörullat. Metsäharvennusta kustannustehokkaasti uudella JOBO ST50 sykeharvesterilla. Erittäin kevyt, vain 200kg, pienempiin nostureihin ja kaivinkoneisiin. • katkaisu 30cm • syöttövoima 22kN • laippa 14/16in, 2mm • öljyntarve 40-60l/min SYKETEC Vallgrundintie78 B, 65800 Raippaluoto Börje 040 7008796. info@sykeharvesteri.fi www.sykeharvesteri.fi JOBO ST50 Luotettava CAN-väylä ohjaus johon saatavilla pituus ja paksuusmittausta.
32 FARMI 2/2019 YMPÄRISTÖ & ENERGIA U udistettu jätevesiasetus koskee ennen vuotta 2004 rakennettuja haja-asutusalueen mökkejä tai omakotitaloja, jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä rannasta. Tällaisilla haja-asutusalueen kiinteistöillä on oltava ympäristönsuojelulaissa määritellyn perustason puhdistusvaatimusten mukainen jätevesien käsittelyjärjestelmä asennettuna 31.10.2019 mennessä. Kiinteistön omistaja vastaa aina kiinteistön jätevesijärjestelmästä. Jätevesi on mustaa ja harmaata vettä Talousjätevesi on keittiöistä, pesutiloista ja vesivessoista tulevaa jätevettä. Näitä kutsutaan myös kiinteistön mustiksi vesiksi. Harmaata vettä ovat pelkkä keittiöja pesujätevesi. Jätevedet sisältävät pohjavedelle ja vesistöille haitallisia aineita. Nämä aineet voivat häiritä esimerkiksi järven ekologista tasapainoa. Mökin tai omakotitalon jätevesien mukana leviävät ulosteiden tautibakteerit ja -virukset saattavat elää pitkään ja levittää tauteja ympäristöön. Jätevesijärjestelmän voi uusia myös talvella vastaamaan uutta jätevesiasetusta. Keitä jätevesilainsäädäntö koskee? Mikäli kiinteistösi sijaitsee ranta-alueiden ja pohjavesialueiden ulkopuolella, olet vapautettu siirtymäajan aikana Jätevesilaki astuu pian voimaan – ovatko mökkisi tai talosi jätevesiratkaisut lain vaatimassa kunnossa? Jos omistat kiinteistön tai mökin haja-asutusalueelta, sinulla on vuoden 2019 lokakuuhun asti aikaa uudistaa jätevesijärjestelmäsi uuden lain vaatimalle tasolle.
FARMI 2/2019 33 YMPÄRISTÖ & ENERGIA tehtävästä jätevesiremontista. Tiedot pohjavesialueista ja alle 100 m päässä olevista kiinteistöistä löytyvät Sykkeen jätevesiselvityksestä. Näissäkin kohteissa jätevesijärjestelmä on kunnostettava korjausja muutostöiden yhteydessä eli esimerkiksi vesivessan rakentamisen yhteydessä. Aikataulun saat kuitenkin päättää ilman määräaikaa. Kunnan viranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautukset kiinteistön haltijalle enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Poikkeuslupa raukeaa, mikäli kiinteistön jätevesikuormitus kasvaa tai kiinteistön omistaja tai haltija vaihtuu. Jätevedet.fi Tiesitkö? Vastuu jätevesien käsittelystä on aina kiinteistönhaltijalla. Jos jätevesien voidaan osoittaa pilanneen esimerkiksi naapurin kaivon, on kiinteistönhaltija korvausvastuussa. Jätevesilainsäädännön ulkopuolelle jäävät mökit ja omakotitalot: • joilla on jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä • jotka on liitetty/liitetään viemäriverkostoon • joille on myönnetty rakennuslupa vuonna 2004 tai sen jälkeen • joiden omistaja on syntynyt ennen 9.3.1943 ja joissa on kantovesi ja kuivakäymälä. Laista voidaan poiketa silloin, jos ympäristöön aiheutuva kuormitus on kiinteistön käyttö huomioon ottaen huomattavan vähäistä verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Laista voidaan poiketa myös, jos jätevesienkäsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet ovat kohtuuttomat korkeiden kustannusten ja teknisen vaativuuden vuoksi. KA TJA SO RM U N EN
34 FARMI 2/2019 YMPÄRISTÖ & ENERGIA Ilmastonmuutos vaikuttaa monen arjen valintoihin HUOLI ILMASTONMUUTOKSEN vaikutuksista näkyy nyt enemmän myös arjen valinnoissa. Kun 2015 vain 29 % vastaajista kertoi Luken kyselyssä muuttaneensa omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen vuoksi, nyt 41 % arvioi toimineensa näin. Selvästi yli puolet suomalaisista kertoo esimerkiksi jo vähentäneensä sähkönkulutustaan ja lähes puolet vähentäneensä tavaroiden ostamista ilmastosyistä. Noin kolmannes oli selvittänyt oman hiilijalanjälkensä laskurilla ja neljännes aikoo kompensoida toiminnastaan aiheutuvia päästöjä lähivuosina. Reilusti yli puolet vastaajista haluaisi lisää tietoa ilmastonmuutoksesta ja neuvoja ilmastoviisaisiin ratkaisuihin. Kolme neljäsosaa pitää tärkeänä, että kunta tukee mahdollisuutta ilmastoystävälliseen arkeen (esimerkiksi asumisessa ja liikkumisessa). 43 prosenttia oman auton käyttäjistä kertoo vähentäneensä autoilua ja lisänneensä kestävää liikkumista. Yhtä suuri osa vastaajista aikoo vähentää seuraavan viiden vuoden aikana autoilua ja sen sijaan lisätä kestävää liikkumista kuten kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikenteellä kulkemista. Vajaa viidennes aikoo luopua omasta autosta kokonaan seuraavan viiden vuoden aikana. Noin kolmasosa oman auton käyttäjistä aikoo hankkia seuraavaksi autokseen vähäpäästöisen sähkötai kaasuauton. Henkilöauto on omassa käytössä selkeällä enemmistöllä eli 73 prosentilla suomalaisista. Noin 40 prosenttia suomalaisista ilmoittaa vähentäneensä lentämistä ilmastosyistä. Yhtä suuri osa vastanneista aikoo vähentää lentämistä seuraavan viiden vuoden aikana. Hieman alle puolet (45 %) on matkustanut lentokoneella viimeisen vuoden aikana. Yhä useampi suomalainen haluaa tehdä osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jopa 43% kyselyyn vastaajista aikoo vähentää seuraavan viiden vuoden aikana autoilua ja sen sijaan lisätä kestävää liikkumista kuten kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikenteellä kulkemista. DEPOSITPHOTOS
FARMI 2/2019 35 YMPÄRISTÖ & ENERGIA Matinvahe 2, 26100 Rauma • p. 050 571 4017 • www.akkukerays.fi ostamme vanhat lyijyakkusi Soita ja kysy päivän hinta! 050-5714017 KIITOS KUN VEIT AKKUSI ASIAMUKAISESTI KIERRÄTYKSEEN www.suomenautokierratys.? Romuautosi teräksestä 100% jatkaa elämää... ...uusina tuotteina, kun kierrätät sen oikein. Saat samalla romutustodistuksen, joka vapauttaa sinut vastuista. Olemme myös Facebookissa! P I E N K U O R M A I M E T www.norcar.com Made in Finland Testivoittaja ”Koneviesti” talvitesti 5/2017 Tutustu ketterään Norcar pienkuormaimeen, ohjaamovaihtoehtoihin ja työlaitteisiin osoitteessa: www.norcar.com Koneet ja laitteet liukkaan kelin torjuntaan! Kaupunkilaiset ja hyvin toimeentulevat valmiimpia tehokkaisiin ilmastotoimiin Tarve sosiaalisesti oikeudenmukaisille ilmastotoimille korostuu myös kyselyssä. Näkemykset jakaantuvat merkittävästi asuinpaikan ja toimeentulon mukaan: pääkaupunkiseudulla ilmastotoimiin suhtaudutaan myönteisemmin kuin maaseudulla, ja ne taloudet, joilla on enemmän rahaa käytettävissään, ovat valmiimpia politiikkatoimiin ja myös tekemään itse enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kannattavat erityisesti nuoret, korkeasti koulutetut ja naiset sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Epäilevimmin kunnianhimoisiin toimiin suhtautuvat perussuomalaisten ja keskustan äänestäjät. Tehokkaampien ilmastotoimien esteenä suomalaiset näkevät erityisesti ilmastoystävällisten tuotteiden ja palveluiden kalliin hinnan. Keskeisenä haasteena pidetään myös sitä, että poliittiset päättäjät eivät uskalla tehdä ratkaisuja, jotka vaarantavat heidän uudelleenvalintansa ja että runsaasti päästöjä tuottavilla eturyhmillä on vahva asema yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Farmi
36 FARMI 2/2019 ELÄIMET Broilerin kasvatus on tarkkaa työtä Suomalaiset broilerit ovat hyvinvoivia, mutta siipikarjankasvatus vaatii huolellisuutta, seurantaa ja tarkkaa hygieniatasoa. B roileri on herkullista ja terveellistä ruokaa, jonka valmistaminen on helppoa ja nopeaa. Siipikarjan kulutus on ollut nosteessa jo pitkään. Keskimäärin suomalainen syö noin 20 kiloa broileria vuodessa. Porilaisen Jarmo Ruususen tilalla on noin 28 200 lintua. Ensimmäiset broilerit saapuivat tilalle 1960-luvulla. Sopimuskumppanina on alusta asti toiminut Kariniemi. Sukupolvenvaihdos tapahtui vuonna 1998, jolloin tila siirtyi Jarmo Ruususen hoidettavaksi. – Halusin jatkaa kasvatusta, koska olen touhunnut koko ikäni broilerien kanssa ja peltopinta-ala on sen verran pientä, että ajattelin broilerikasvatuksen olevan kannattavampaa, Ruusunen kertoo. Ruusunen tietää, että on tähdättävä siihen, mitä kuluttaja haluaa. Hänen tavoitteinaan ovat korkealaatuisen lihan tuottaminen ja lintujen saaminen 1600 gramman teuraspainoon. – Tavoitteisiin on päästävä, jotta saa tulon. Niihin ei päästä, jos linnut hoidetaan huonosti. Työ vaatii huolellisuutta, hyvää hygieniaa sekä paljon seurantaa ja tarkkailua. Ruusunen kertoo, ettei yhtäkään suomalaista broileriparvea ei ole lääkitty vuosiin. Se on ainutlaatuista koko maailmassa ja vaatii tarkkaa hygieniaa. Aina ennen halliin menoa pestään kädet, puetaan suojavarustus ja vaihdetaan saappaat, jotka ovat omansa jokaisessa hallissa. Linnut ovat tilalla 34–35 vuorokautta. Niitä käydään katsomassa vähintään kaksi kertaa päivässä. TEKSTI: Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys ry Porilainen broilerikasvattaja Jarmo Ruusunen ja Satafood Kehittämisyhdistyksen asiantuntija Marjut Lehtinen ovat tyytyväisi suomalaiseen broilerikasvatukseen.
FARMI 2/2019 37 ELÄIMET Normaaliin arkeen kuuluu olosuhteiden, ilmanlaadun ja lintujen hyvinvoinnin tarkkailu. Poikkeavuudet linnuissa voivat saada ne nokkimaan, mutta sitä ongelmaa broilerikasvatuksessa ei onneksi juurikaan ole. – Käyttäytymistä seuraamalla voidaan tehdä monia havaintoja, kuten onko niillä kylmä tai tuleeko halliin vetoa. Vedenkulutuksen seuraaminen on yksi tärkeimpiä asioita ja muutosten syitä osataan etsiä nopeasti, Ruusunen tietää. Jalkapohjaterveys tärkeää Tuottajat ovat velvollisia pitämään broileripäiväkirjaa, johon kirjataan muun muassa vedenja ruoankulutus, tiloissa käyneet vieraat ja poikkeavuudet. Satafood Kehittämisyhdistyksen Broilerien hyvinvointia kehittämällä kilpailukykyä alkutuotantoon -hankkeen asiantuntija Marjut Lehtinen kertoo, että tuotanto on tarkkaan valvottua, eikä varaa virheisiin juurikaan ole. – Tarkastuseläinlääkäri tarkastaa jokaisen erän jalkapohjaterveyden, jotka ovat HKScanin tuottajilla pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Jalkapohjaterveys on hyvä indikaattori lintujen hyvinvoinnille ja olosuhteille. Lehtinen kertoo, että tuottajan on ilmoitettava kaikista muutoksista. Esimerkiksi jos valaistusta joudutaan laskemaan lintujen vilkkauden vuoksi, siitä on ilmoitettava eläinlääkärille. Kaikki suomalaiset broilerit kasvatetaan vapaana lattiakasvatuksessa. Olosuhteet määritellään tarkasti ja niitä muutetaan kasvatuksen edetessä. Linnuilla on koko ajan tarjolla vettä ja ruokaa. Broilereille annetaan täysrehua ja vehnää. Vehnän avulla säädellään kasvua, jonka säätely ei ole aina helppoa. Helleaikaan monet kasvattajat antavat linnuille myös C-vitamiinia, joka piristää. Kuivikkeena käytetään yleensä turvetta. Se on turvallinen ja miellyttävä alusta, jossa linnut voivat kuopsutella ja kylpeä. Lattialämpötila hallissa pidetään 28 asteessa. Isoin työ tapahtuu hallin ollessa tyhjä. Tuotantotauot kestävät noin kolme viikkoa. Tilat pestään ja desinfioidaan lattiasta kattoon. Myös koneiden hygieniasta huolehditaan. Ruususen tilalla on vain vähän automatiikkaa ja suurin osa työstä tehdään käsin – lintujen purku, hallien pesu ja kuivikkeiden purkaminen. Kaikki mitä viedään sisälle, viedään myös ulos. Lanta levitetään tilan omille pelloille. Rehuvehnä Ruususelle tulee omasta pellosta ja täysrehun hän ostaa linnuille muualta. Tilakäynnit lisäävät vuorovaikutteisuutta Broilerien hyvinvointia kehittämällä kilpailukykyä alkutuotantoon -hankkeen kokonaistavoitteena on parantaa Kariniemen broileritilojen kilpailukykyä ja broilerialkutuotantoketjun resurssitehokkuutta pienentämällä hävikkiä Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Se koostuu kahdesta osa-alueesta. Ensimmäisen osa-alueen tavoitteena on selvittää, löytyykö hävikin taustalta yhdistäviä tekijöitä esimerkiksi kasvattamoiden tekniikasta, lintujen ruokinnasta, kasvatustiheydestä tai untuvikkojen alkuperästä. Toisessa osa-alueessa tavoitellaan linnun hyvinvoinnin, teuraserän laadun ja tuotantoketjun toimitusvarmuuden parantamista. Tilaneuvonnan avulla pyritään lisäämään tuottajien osaamista ja parantamaan tuotanto-olosuhteita. Hankkeen toteuttavat Satafood Kehittämisyhdistyksen ja HKScan Finlandin lisäksi alueen 84 Kariniemen broileritilaa. Hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta. – Pääsääntöisesti hankkeet ja tilakäynnit ovat ihan hyviä. Aina jää jotain käteen ja saa mietittävää. Asiat avartuvat ja saa vuorovaikutteisuutta, Ruusunen kehuu. ”Yhtäkään suomalaista broileriparvea ei ole lääkitty vuosiin. Se on ainutlaatuista koko maailmassa ja vaatii tarkkaa hygieniaa.” Satafood Kehittämisyhdistyksen asiantuntija Marjut Lehtinen tilakäynneillä.
38 FARMI 2/2019 ELÄIMET Uusia avauksia suomalaisten kalatuotteiden viennille Kiinaan KIINAN VIRANOMAISET ovat myöntäneet vientiluvan kolmelle uudelle suomalaiselle kala-alan laitokselle. Kiinan viranomaisten myöntämä vientihyväksyntä on laitoskohtainen ja se on myönnetty nyt jo yhteensä neljälle suomalaiselle kalatuotteiden valmistajalle. Tuoreeltaan vientihyväksyntä myönnettiin Kuusisen Kala Oy:lle (Loviisa), Heimon Kala Oy:lle (Renko) ja Ab Chipsters Food Oy:lle (Kerava). Ensimmäinen vientilupa suomalaisille kalatuotteille myönnettiin Kalaneuvos Oy:lle (Sastamala) tammikuussa 2019 suomalaisviranomaisten ja maaja metsätalousministeriön vienninedistämisvierailun yhteydessä. – Tämä oli iloinen uutinen ja odotettu lisäys viennin laajentamiselle. Asiat etenivät nyt nopeasti ensimmäisen hyväksynnän jälkeen, toteaa kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maaja metsätalousministeriöstä. Vientilupien avaamista valmisteltiin maaja metsätalousministeriön, ulkoministeriön ja Ruokaviraston (aiemmin Elintarviketurvallisuusvirasto) vientitiimin yhteistyöllä. Ruokavirasto toimitti Kiinan viranomaisille laajat selvitykset kalatuotteiden valmistuksesta Suomessa, ja kiinalaisviranomaiset tekivät myös tarkastuskäynnin paikan päälle. – Saadut hyväksynnät ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka vuosien pitkäjänteinen työ viennin eteen tuottaa tulosta suomalaisen elintarviketuotannon hyväksi, toteaa vientijaoston päällikkö Jenni Kiilholma Ruokavirastosta. mmm Tullin toimivalta eläintautilain valvonnassa laajenee TASAVALLAN PRESIDENTTI vahvisti 15.3.2019 eläintautilain muuttamista koskevan lain, joka laajentaa Tullin toimivaltaa eläinten ja eläinperäisten tuotteiden siirtojen valvonnassa. Muutos tehostaa muun muassa afrikkalaisen sikaruton torjuntatoimia sekä puuttumista lemmikkieläinten laittomaan kauppaan. Laki tulee voimaan 1. huhtikuuta 2019. Ruokaviraston ja aluehallintoviraston tulee eläintautilain mukaan valvoa, että eläinten ja eläinperäisten tuotteiden siirroissa toisista EU:n jäsenmaista noudatetaan eläintautilainsäädäntöä ja todettujen tautitapausten johdosta toteutettavia suojatoimenpiteitä. Tarkastuksia maan rajoilla tehdään pistokoeluonteisesti tai epäiltäessä vaatimuksia rikottavan. Tulli on tähän mennessä voinut vain avustaa Ruokavirastoa ja aluehallintovirastoa tarkastusten suorittamisessa, mutta jatkossa Tulli voi tarvittaessa suorittaa tarkastuksia myös itsenäisesti. Useissa EU-maissa esiintyvä ja Suomen sikataloutta ja lihateollisuutta uhkaava afrikkalainen sikarutto leviää muun muassa matkustajien mukanaan tuomien elintarvikkeiden välityksellä. Lisääntyneet koirien ja kissojen laittomat eli ilman vaadittuja rokotuksia, lääkityksiä ja asiakirjoja tapahtuvat siirrot lisäävät puolestaan useiden tautien kuten rabieksen leviämisen riskiä. Kaupattavat eläimet kasvatetaan lisäksi usein olosuhteissa, joihin liittyy vakavia eläinten hyvinvointiongelmia. Eläintautilakiin lisättiin samassa yhteydessä säännös, joka koskee toiminnanharjoittajien kuten satamanpitäjien ja matkanjärjestäjien velvollisuutta tiedottaa matkustajille vakavan eläintaudin leviämisen estämiseksi säädetyistä kielloista ja toimenpiteistä. Tarkemmat säännökset tiedottamisvelvoitteen kohdentumisesta annetaan myöhemmin valtioneuvoston asetuksella. mmm TULLI
FARMI 2/2019 39 ELÄIMET Tilastoja Maitoja maitotuotetilasto, helmikuu 2019 (ennakko) Verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan vuoden 2019 tammi-helmikuussa: Maidontuotanto: 1 %. Nestemäisten maitotuotteiden valmistus: -3 % Voin valmistus: 3 % Juuston valmistus: % Maataloustuotteiden tuottajahinnat (maito, liha ja kananmunat), helmikuu 2019 Helmikuussa 2019 verrattuna edellisvuoden vastaavaan kuukauteen: E-luokan normimaidon hinta: -6 % Sonninlihan hinta: +3 % Sianlihan (lihasiat) hinta: +6 % Häkkimunien hinta: +8 % Lattiamunien hinta: +6 % Ulkomunien hinta: +10 %. Luonnonvarakeskus Hirvieläinluvat sähköisesti HIRVIELÄINTEN PYYNTILUPIA haetaan tänä vuonna jo kolmatta kertaa sähköisesti Oma riista -palvelussa. Palvelu on otettu metsästäjien keskuudessa hyvin vastaan. Viime vuonna lähes 98 prosenttia hirvieläinhakemuksista tehtiin sähköisesti. Suomen riistakeskuksen aluetoimistot käsittelevät vuosittain parituhatta hirvieläinten pyyntilupahakemusta. Hirvieläimen pyyntilupahakemuksen voi jättää Oma riista -palvelussa 3. huhtikuuta alkaen. Suositeltavaa on, että hakemukset laaditaan sen jälkeen, kun luvanhakijat ovat tutustuneet riistanhoitoyhdistysten hirviverotussuunnitelmiin. Hakemus on lähetettävä 30. huhtikuuta mennessä. – Sähköinen haku on helpottanut luvan hakua ja nopeuttanut hakemusten käsittelyä. Pyyntiluvan hakija määrittää Oma riista -palvelussa lupa-alueen ja antaa muut tarvittavat hakemustiedot. Tämän jälkeen palvelu laskee lupa-alueen pinta-alan automaattisesti. Aikaa vievä hakemuskartan piirtäminen käsin onkin historiaa, erikoissuunnittelija Ville Hokkanen Suomen riistakeskukselta kertoo. Hirvieläinten pyyntilupaa voi edelleen hakea paperilomakkeella. Paperinen hakemus liitteineen toimitetaan Suomen riistakeskuksen aluetoimistolle siten, että se on perillä viimeistään 30. huhtikuuta. Alueelliset riistaneuvostot ovat sidosryhmiä kuultuaan asettaneet hirvitalousaluekohtaiset verotustavoitteet. Tavoitteisiin pyritään verotussuunnitelman mukaisella metsästyksellä. Suunnittelun perustana ovat Luonnonvarakeskuksen tuottamat hirvieläinten kanta-arviot ja tuottoluvut. Ennen lupahaun aloittamista hakijoiden tulee perehtyä riista.fi -sivulta löytyviin hakuohjeisiin osoitteissa www.riistainfo.fi sekä www.riista.fi. Suomen riistakeskus Maaseutumessuille Tartoon 25.–27. HUHTIKUUTA 2019 Tartu Näitused messukeskuksessa järjestetään jo 27. maaseutumessut. 44 305 messuvierasta, 470 yritystä 10 eri maasta, 70 000 m2 näyttelypinta-alaa – nämä ovat lukuja, jotka luonnehtivat viime vuoden maaseutumessuja, jotka järjesti AS Tartu Näitused. On ilo todeta, että vuonna 1993 alkunsa saanut maatalousnäyttelyjen järjestämisen perinneon ollut kestävä ja maaseutumessut ovat kehittyneet Viron suurimmiksi messuiksi, jotka yhdistävät neljä tapahtumaa: XXVII KANSAINVÄLINEN MAATALOUSNÄYTTELY XXV KANSAINVÄLINEN PUUTEOLLISUUSJA METSÄTALOUSNÄYTTELY XXV ELINTARVIKEMESSUT XXI PUUTARHANÄYTTELY Maaseutumessujen laatua korostaa kuuluminen Euroopan suurimpien maatalousnäyttelyjen järjestäjien EURASCO-liittoon. Maaseutumessut tekevät yhteistyötä naapurimaiden maatalousja maaseutuelämäaiheisten messujen kanssa. Maamess TARTU NÄITUSED AS
40 FARMI 2/2019 HEVOSET HUHTIKUU 1.4. 2.4. 3.4. 4.4. 5.4. 5.4. 5.4. 6.4. 7.4. 8.4. 8.4. 9.4. 10.4. 11.4. 12.4. 12.4. 12.4. 13.4. 14.4. 15.4. 15.4. 16.4. 17.4. 18.4. 19.4. 19.4. 20.4. 21.4. 21.4. 22.4. 22.4. 23.4. 24.4. 25.4. 26.4. 26.4. 26.4. 27.4. 28.4. 28.4. 29.4. 29.4. 30.4. 30.4. 1.5. 1.5. 2.5. 3.5. 3.5. 4.5. 5.5. 5.5. 5.5. 6.5. 7.5. 8.5. 9.5. 10.5. 10.5. 10.5. 11.5. 11.5. 12.5. 12.5. 13.5. 14.5. 15.5. 16.5. 17.5. 17.5. 17.5. 18.5. 18.5. 19.5. 19.5. 19.5. 20.5. 21.5. 22.5. 23.5. 24.5. 24.5. 25.5. 26.5. 27.5. TOUKOKUU SEINÄJOKI TAMPERE VERMO KOUVOLA OULU PORI KUOPIO FORSSA LAPPEENR. VERMO JYVÄSKYLÄ TAMPERE VERMO KAUSTINEN KUOPIO TURKU KOUVOLA SEINÄJOKI MIKKELI TAMPERE OULU PORI VERMO JYVÄSKYLÄ JOENSUU TURKU KAUSTINEN KOUVOLA YLIVIESKA 27.5. 28.5. 29.5. 30.5. 30.5. 30.5. 31.5. 31.5. 31.5. 1.6. 2.6. 2.6. 3.6. 4.6. 5.6. 6.6. 7.6. 7.6. 7.6. 8.6. 8.6. 9.6. 9.6. 9.6. 10.6. 10.6. 11.6. KOUVOLA OULU VIEREMÄ TURKU LAHTI OULU JOENSUU FORSSA MIKKELI TAMPERE VERMO LAHTI KAUSTINEN KAJAANI SEINÄJOKI PORI KUOPIO LAPPEENR. KOKEMÄKI HAAPAJÄRVI JYVÄSKYLÄ TAMPERE VERMO SEINÄJOKI TURKU MIKKELI VIEREMÄ HÄRMÄ OULU RIN N A TA M M IM ET SÄ FORSSA KUOPIO TAMPERE VERMO LAHTI SEINÄJOKI LAPPEENR. TURKU PORI ROVANIEMI KUOPIO KOUVOLA KAUSTINEN YLIVIESKA TAMPERE JOENSUU VERMO OULU JYVÄSKYLÄ LAHTI VERMO MIKKELI TORNIO HÄRMÄ PP SEINÄJOKI TAMPERE VERMO KESÄKUU LOVIISA TAMPERE VERMO MIKKELI ROVANIEMI KOKKOLA KUOPIO LAHTI PORI KAJAANI KAUSTINEN RIIHIMÄKI SEINÄJOKI TAMPERE VERMO LAHTI FORSSA YLIVIESKA JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ TORNIO JOENSUU KAUSALA KOKEMÄKI OULU LOVIISA PORI KEVÄÄN RAVIT
FARMI 2/2019 41 HEVOSET Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.fi KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Kirjanpainajaferomonit meiltä! www.biotus.? Kengittä ajaminen sallittua KENGITTÄ AJAMINEN ravikilpailussa on sallittua aikavälillä 16.3.–14.11.2019. Valmentaja voi ilmoittaa hevosensa kengitystiedot Heppa-järjestelmässä ilmoittamisen yhteydessä, Oma Tallissa kohdassa kengitystietojen syöttö tai ravipaikalla sisäänkirjoituksessa. Kengitystieto tulee olla ilmoitettuna ja tallennettuna Heppa-järjestelmään kaikissa T-pelien kohdelähdöissä viimeistään 1 tunti ennen ensimmäisen kohdelähdön esittelyä ja muissa lähdöissä viimeistään 1 tunti ennen kyseisen lähdön esittelyä. Kengitystiedon voi ilmoittaa ennen raveja suoraan Heppa-järjestelmässä Oma Tallin kohdassa kengitystietojen syöttö. Heppa-järjestelmässä on mahdollisuus ilmoittaa kengitystiedot jo kilpailuun ilmoittamisen yhteydessä. Kengitystieto ilmoitetaan kuitenkin viimeistään sisäänkirjoituksessa ilmoittautumisen yhteydessä. Farmi Kun hevosen hankinta kiinnostaa OMA HEVONEN on monen nuoren ja aikuisen haave. Olisihan hienoa omistaa suuri komea eläin ja saada ratsastaa sillä, milloin haluaa. Hevosen omistamisesta on paljon iloa, mutta sen hoito vie paljon aikaa ja on hyvin vaativaa ja sitovaa. Omaa hevosta hankkivalla täytyy olla tietoa muun muassa hevosen hoidosta, ruokinnasta, sairauksista ja lääkinnästä. Pelkkä ratsastustaito ei riitä. Hevosen pitää päästä ulkoilemaan joka päivä. Hoitoa ja liikunnan antamista eli ”liikutusta” ei saa laiminlyödä, vaikka alkuinnostus menee ohi ja muutkin harrastukset alkavat taas tuntua tärkeiltä. Hyvä vaihtoehto päästä kokeilemaan, onko juuri sinusta hevosenomistajaksi, voi olla ratsastusoikeuden tai koko hevosen vuokraaminen vaikkapa puoleksi vuodeksi tai vuodeksi. Ilman harkintaa ostettu hevonen voi joutua laiminlyödyksi ennemmin tai myöhemmin. Nettisivustolta hevosenomistaja.fi voit lukea kattavasti oman hevosen hankinnasta. DEPOSITPHOTOS
42 FARMI 2/2019 KOULUTUS Suomen talouskasvu on synnyttänyt osaajapulaa eri puolilla Suomea. Uudet koulutukset vastaavat ongelmaan. Hallitus myönsi viime vuoden lopulla korkeakouluille noin 11 miljoonan euron erityisavustuksen, joilla vastataan osaajapulaan muun muassa rakennusja teknologia-aloilla. Myös Lapin AMKissa käynnistyy ensi syksynä vuonna uusia ja ajankohtaisia, lisäpätevyyttä tuottavia koulutuksia erityisesti teollisuuden, puuja biotalouden ja rakentamisen aloilla. Iso osa täydennyskoulutuksista on tarkoitettu teollisuuden eri sektoreilla työskenteleville tekniikan ja metsäalan ammattilaisille. Muuntokoulutusten ideana on tuottaa insinööreille mahdollisuus suuntautua kasvaville ja osaajapulan uhkaamille teollisuuden ja tuotannon aloille ja tehtäviin. Muuntokoulutukset ovat myös keino viedä kertaalleen keskeytyneet insinööriopinnot tutkintoon. Muuntokoulutuksissa opetus ja opiskelu on suunniteltu sitä silmällä pitäen, että osallistujat ovat työssäkäyviä. Maksuton koulutus kestää noin 1,5 vuotta aikaisemmista opinnoista ja työhistoriasta riippuen. 1. BIOja KIERTOTALOUDEN MUUNTOKOULUTUS. Koulutuksessa käydään läpi prosesseja mm. kemiallisen puunjalostuksen, mekaanisen puunjalostuksen, sahateollisuuden ja prosessiteollisuuden aloilla. 2. INFRA-ALAN MITTAUSINSINÖÖRI. Tähtää rakennusalan mittausja tietomalliasiantuntijuuteen. Infra-alan osaamistarpeeseen kuuluu modernien mittausjärjestelmien käyttö, tietomallipohjaisen suunnitteluprosessin ja koneohjaukseen perustuvan tuotannon hallitseminen sekä rakenteen ylläpito. 3. KAIVOSALAN MUUNTOKOULUTUS. Koulutuksesta valmistuva insinööri voi työskennellä mm. kaivosteollisuudessa, maanrakennustehtävissä, suunnitteluja konsulttitoimistoissa, kunnossapidon yrityksissä ja eri laitevalmistajien tai muuten kaivosalalle tuotteita tai palveluja tuottavassa yrityksessä. 4. KUNNOSSAPITO. Sekä suurteollisuudessa että PK-sektorilla on kunnossapito-osaamisen vaje. Teollisuutta haastaa myös digitalisaatio ja valmius käyttää uusia teknologioita perinteisen kunnossapidon työkaluina. Koulutuksessa painotetaan tuotanto-omaisuuden hallittavuutta ja käyttövarmuuden optimointia koko laitekannan elinkaaren aikana. 5. PUUTUOTETEOLLISUUS. Koulutuksessa perehdytään mm. kalusteteollisuuden, sahaja rakennuspuusepänteollisuuden, tuotannon ja prosessien suunnittelun, puurakentamisen, rakentamistalouden, talonrakentamisen, puuteollisuuden tuotantoprosessien ja laadun kehittämisen aloihin opiskelijan valintojen mukaan. Lapin AMK Talouskasvun ei anneta kaatua osaajapulaan LAPIN AMK:N VIISI UUTTA MUUNTOKOULUTUSTA: KOULUTUS
FARMI 2/2019 43 KUKA OLET? Olen Juho Kohtanen, 20-vuotias metsäalan opiskelija. Olen kotoisin Jalasjärveltä. Nykyisin asun Seinäjoella. Perheeseeni kuuluvat tyttöystävä, isä, äiti ja kaksi pikkusiskoa. Opiskelin ensin vuoden lukiossa, jonka jälkeen hain Seduun. En halunnut vain istua ja lukea, vaan päästä tekemään enemmän käytännössä. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? Opiskelen kolmatta vuotta metsäkoneenkuljettajaksi Tuomarniemellä Ähtärissä. Tuomarniemi on sikäli ihmeellinen paikka, että siellä ei koskaan sada. Mitä edellinen tarkoittaa – se selviää opintojen aikana. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? Päätös omasta ammattivalinnasta vaati oman kypsyttelyaikansa. Olen kiinnostunut luonnosta ja koneista. Lukiota käydessäni totesin, että haluan oppia enemmän metsästä ja siellä työskentelystä. Halusin myös opiskella viihtyisässä ympäristössä, jossa liikuntamahdollisuudet ovat hyvät. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? Opiskelu on suurin piirtein vastannut odotuksia. Välillä joka toinen päivä on kulunut metsurin hommissa ja joka toinen luokassa. Toisinaan olemme tehneet käytännön töitä koko viikon. Opetusmetsässä opiskellaan ja tehdään metsänhoitotöitä kahdessa vuorossa. Näin työn vaatimukset tulevat tutuksi alusta asti. Ehkä eniten on yllättänyt, miten monia asioita pitää ottaa huomioon, kun työskentelet metsässä yksin. Esimerkiksi pimeän aikaan on oltava erityisen tarkkana sähkölinjojen kanssa. Ne kun hukkuvat helposti näkökenttään. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? Metsäalan ammattilainen saa varmasti töitä, kun vain hakee. Sopiva työharjoittelupaikkakin löytyi heti. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? Valmistun keväällä ja kesällä menen armeijaan. En ole ihan varma, mitä teen sen jälkeen. Liiketoiminta-osaamistani ajattelin ainakin vahvistaa. Molemmat vanhempani ovat yrittäjiä, mistä myös minä haluan oppia lisää. Yrittäjyys kiinnostaa metsäalan opiskelijaa OPISKELIJA ESITTÄYTYY KOULUTUS SEDU
44 FARMI 2/2019 KOTI & HYVINVOINTI Pölypunkit elävät edelleen suomalaisten sängyissä Allergia-, ihoja astmaliitto selvitti, ovatko pölypunkit sittenkään kuolleet sukupuuttoon. L ääkärit kohtaavat pölypunkkeihin liitettävää oireilua, vaikka pölypunkkien on arveltu kadonneen nykyasunnoita lähes kokonaan. Allergia-, ihoja astmaliiton tutkimusyksikkö Etelä-Karjalan Allergiaja ympäristöinstituutin punkkitutkijat tutkivat viime syksynä 64 kotia Helsingin ja Turun ympäristössä sekä Etelä-Karjalassa. Kotien joukossa oli puutaloja ja kerrostalohuoneistoja, useimmat kaupungissa ja muutama maaseudullakin, oli vanhaa ja uudempaa patjaa, lemmikkikoteja, perheellisiä ja perheettömiä talouksia. Kolmella neljästä tutkimukseen osallistujasta oli todettu allergia, astma tai atooppinen ihottuma. Näytteet kerättiin imuroimalla sänkyjen sijauspatjoja. Patjoista pöly imeytyi pölynimuriin kiinnitetyn keräyssuulakkeen kautta filtteriputkiloon. Näyteputkilot tutkittiin Allergeenilaboratoriossa, missä niiden sisältö analysoitiin ELISA-menetelmällä. Tulokset yllättivät. Punkkipitoisuudet jäivät kuitenkin kauas terveyshaitan riskirajoista. Suurinkin mitattu määrä, yksi mikrogramma allergeenia pölygrammassa, jäi puoleen herkistymisrajasta. Akuuttiin oireiluun allergeeneja tarvittaisiin tutkimuksen huippupitoisuuteen verraten kymmenkertaisesti. Punkeiksi muunnettuina se vastaisi viittäsataa yksilöä pölygrammassa. Pölypunkit ja terveyshaitat eivät myöskään osallistujien omien kokemusten mukaan yhdistyneet. Joka kymmenennellä oli testeissä todettu pölypunkkiallergia, mutta heistä kukaan ei kuvannut vuoteeseen liittyvää oireilua kuten nuhaa tai silmien kutinaa. Sänkyjen siivoustalkoisiin ei huonepölypunkkien takia tarvitse siis yleensä ryhtyä. Poikkeukset ovat kuitenkin mahdollisia. Varsinkin näkyvästi kosteusvaurioituneista rakennuksista saattaa huonepölypunkkien lisäksi tai niiden sijasta löytyä yhtä lailla oireilua aiheuttavia varastopunkkeja. Allergia.fi DEPOSITPHOTOS
FARMI 2/2019 45 KOTI & HYVINVOINTI Maaseudun tulevaisuus ”Aattele. Me ei osteta taloa, me ostetaan palanen Suomen historiaa!” ANTTI HEIKKISEN viides romaani kertoo, mitä todella kuluu yhtä rakastetulle kuin harvaan asutulle Suomen maaseudulle. Taloille, kylille, saloille ja tiloille, joiden ei välttämättä enää tarvitse siirtyä suoraan isältä pojalle säilyäkseen elinvoimaisina. Vuosi on 2018. Punainen talo koivukujan päässä, heti sotien jälkeen rakennettu, saa uudet asukkaat. Nuoripari kokee tulevansa osaksi kyläyhteisöä ja kyläyhteisö osaksi heitä. He ovat maallemuuttajia! He uskovat maaseudun tulevaisuuteen, mutta huomaavat, että tulevaisuutta on pirun hankala rakentaa, jos menneisyydenkin kanssa on vähän niin ja näin. Antti Heikkinen on Pihkatappi-, Mummoja Kehveli-romaaneillaan ottanut paikkansa koko Suomen kirjailijana ja koskettavien henkilökuvien luojana. Maaseudun tulevaisuudessa hän nostaa yhden monista harvaan asutuista kylistä yhdeksi henkilöksi asukkaidensa rinnalle. WSOY Epäsuhtaisen veljesparin uskomaton road trip. Kirjoja kevääseen Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä MIELENSÄPAHOITTAJAN POJAT ovat myyneet rakkaimman, vuoden 1972 Voortti Eskortin. Lähin samanlainen löytyy Saksasta, missä asuu myös velipoika Tarmo. Mielensäpahoittaja pakkaa matkalaukkuun perunat, termoksen ja Itäja Länsi-Berliinin kartat. ”Lähdin hakemaan Eskorttia, löysin Tarmon.” Sysisuomalainen maalaisjärki joutuu eurooppalaisessa suurkaupungissa koetukselle, kun Mielensäpahoittaja luulee Escort Serviceä auton merkkiliikkeeksi. Hän tulee ryöstetyksi ja tutustuu puolalaiseen Irinaan. On turvattava veljeen, jota Mielensäpahoittaja ei ole nähnyt 37 vuoteen. Siinä missä Mielensäpahoittajalle ensimmäinen auto ja emäntä ovat parhaat, velipojalla on menossa kolmaskymmenes auto ja viides vaimo. Kaksikko etsii autoa ja toisiaan. Se mitä löytyy, on riemukasta luettavaa. Sysisuomalaisen sankarin kone ei hyydy. WSOY Marttojen parhaat villasukat Villasukat ovat parhaita itse tehtyinä! MARTAT OVAT sukankudonnan konkareita! 120 vuotta täyttävän Marttaliiton juhlavuoden sukkakilpailuun lähetettyjen ohjeiden parhaimmisto on nyt yksissä kansissa. Moderni marttahenki ja käsityöperinteet ympäri Suomen kohtaavat näissä kauniissa ja valloittavissa villasukissa. Toimivat ja selkeät ohjeet antavat onnistumisen elämyksiä niin ensikertalaiselle kuin taitavalle puikonheiluttajalle. WSOY
46 FARMI 2/2019 KOTI & HYVINVOINTI A RL A FO O D S Perinteinen lihamureke VALMISTUSAINEET: 500 g naudan jauhelihaa tai nauta-sika-jauhelihaa 4 rkl korppujauhoja 1½ dl kevytmaitoa 1 sipuli 1 valkosipulinkynsi 1 rkl meijerivoita 1 kananmuna 3 rkl tomaattipyreetä 2 tl timjamia 1 tl suolaa mustapippuria OHJE: 1. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. 2. Turvota korppujauhoja maidossa 5 minuuttia. 3. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Freesaa sipulit voissa pannulla. 4. Sekoita kananmuna, tomaattipyree, korppujauho, mausteet, sipuli ja jauheliha mureketaikinaksi kulhossa. 5. Muotoile taikinasta mureke voideltuun uunivuokaan. 6. Paista uunin keskitasolla noin 35 minuuttia. Tarjoa maustekurkkujen, keitettyjen perunoiden ja salaatin kera. Arla
FARMI 2/2019 47 KOTI & HYVINVOINTI Kylmäsavulohta ja Hoikkisherajuustoa VALMISTUSAINEET: 8 rkl Hoikkis-herajuustoa 80 g kylmäsavulohta 100 g parsaa 4 rkl kirjolohenmätiä koristeeksi tilliä pieniä ruiskorppuja tai paahdettua ruisleipäpaloja OHJE: 1. Nosta Hoikkis-herajuustoa korppujen tai leipäpalojen päälle. 2. Rullaa parsan ympärille kylmäsavulohta. Koristele annos kirjolohenmädillä ja tillillä. Riitan Herkku RI IT A N H ER KK U
48 FARMI 2/2019 KOTI & HYVINVOINTI Siivoa tehokkaasti KOTIMAINEN HETI on markkinoiden ensimmäinen siivousja pyykinpesuaineiden tuotesarja, jonka tehoaineena on ympäristöystävällinen etikka. Raikkaan tuoksuiset puhdistusaineet on valmistettu Heinävedellä ja ne on pakattu kierrätysmuovista valmistettuihin pulloihin. Ympäristöystävällinen etikka on ollut jo vuosikymmenien ajan monen siivoojan luottoaine ja sen hyödyt ovat kiistattomat. – Etikka poistaa rasvaa ja kalkkia, kirkastaa pintoja ja neutraloi pahaa hajua. Lisäksi se kirkastaa ja raikastaa tekstiilejä. Heti-siivousja pesuainesarjan tuotteilla on Avainlippu-tunnus. Raaka-aineena on käytetty kotimaista Rajamäen väkiviinaetikkaa. Tuotteet on pakattu kierrätetystä muovista valmistettuihin pulloihin, jotka voi kierrättää uudelleen. Berner Keväisiä uutuuksia
FARMI 2/2019 49 KOTI & HYVINVOINTI R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa. GUATEMALAN VUORISTOJEN vaihtelevassa mikroilmastossa ja vulkaanisessa maaperässä kasvavat korkealaatuiset, auringon kypsyttämät kahvipavut, joiden mausta löytyy herkän hedelmäisiä vivahteita ja pehmeää maitosuklaisuutta. Aromikkaat kolumbialaiset pavut ja keskitumma paahto viimeistelevät tämän kahvin herkulliseksi makunautinnoksi. Paulig Maitosuklainen & herkän hedelmäinen makunautinto Origins Blend Guatemala Kalamausteuutuudet vastaavat kevään ruokatrendeihin MEIRAN UUDET Kalamausteet Sitrus-inkivääri ja Savuinen pippuri helpottavat kalaruokien maustamista niin arkena kuin juhlassa. Uutuusmausteet sopivat myös terveystietoisen kokkaajan keittiöön, sillä niissä ei ole lainkaan lisättyä suolaa. Sekä keho että ympäristö kiittävät kalan lisäämisestä ruokavalioon. Meira
50 FARMI 2/2019 PALVELUHAKEMISTO Palveluntarjoajat lähellä sinua LEHTEMME ON LUETTAVISSA: www.lehtiluukku.fi, www.countrymedia.fi sekä www.facebook.com/Farmi-lehti • KONEET • RAKENTAMINEN 050 5273 614 www.kankareenpaalutus.fi T E R Ä S P A A L U T U K S I A ILMASTOINNIT HUOLTOLAITTEET VARAOSAT 010 292 8170 DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? 1 MOD. / 110,00 € + ALV 24% SOITA JA KYSY TARJOUS. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus Nro 2/201 8 www .coun trym edia. fi • Hinta 6.80 € Maa seu dun aika kau sleh ti Ikäi hmi sille palv elup istee ltä digi apu a Salao jituks en laatu un kann attaa satsa ta Tilaku oriut umis ella edist etään kana npoja n hyvin voint ia Hevo stalo uden tulev aisuu s ja haas teet Nro 3/2018 www.co untryme dia.fi • Hinta 6.80 € Maase udun aikaka usleht i Jäteve siasia t Liettua on hydropo nisen viljelyn edelläkä vijä Hyönteis kokin vinkit Kesällä tapahtuu ! kuntoo n ajoissa Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä Maaseudun aikakauslehti Farmi on suunnattu maatilaja maaseutuyrittäjille. Tarjoamme lukijoillemme asiantuntevaa ja ajankohtaista asiaa maaseutua ja sen yrittäjiä koskevissa asioissa. Jokaisessa numerossamme on seuraavat teemat: maatalous, metsä, eläimet, ympäristö ja energia, koulutus ja koti. MEDIAKORTTI 2019 Maaseudun aikakauslehti Farmi KUN HALUAT NÄKYVYYTTÄ, VARAA PAIKKA FARMISTA. www.countrymedia.fi Saariston kesä MEDIAKORTTI 2019 HUOM! AINEISTOT 16.5. ILMESTYY VKO 21 Saariston kesä tarjoaa lukijoilleen mieleenpainuvat henkilöhaastattelut ja ajankohtaiset vinkit kesäasumiseen, ruokaan sekä hyvinvointiin – sekä kesän tapahtumiin festareista kesäteattereihin. Saariston kesä keskittyy Helsingin, Turun, Rauman, Porin ja Tampereen ja niiden lähikuntien kesän anteihin. www.countrymedia.fi Olethan jo tutustunut Country Median uusiin kotisivuihin osoitteessa: www.countrymedia.fi KESÄ ON PIAN TÄÄLLÄ! Saariston kesä ilmestyy viikolla 21. Aineistot 16.5. Saariston kesä AINEISTO-OHJEET Lehti on leikattu tabloidi. Koko 260 x 380 mm (+5 mm leikkuuvarat). Aineistovaatimus: 1:1 koossa PDF-tiedostona, värit (kuvat, logot ym. grafiikka) CMYK-muodossa, fontit konvertoituna ja kuvat upotettuna, 200dpi. Jos ilmoitusta pitää muokata, veloitamme siitä erikseen. AINEISTON TOIMITUSOSOITE: saaristonkesa@countrymedia.fi PERUUTUKSET Ilmoitustilavaraus on sitova. Ilmoittaja voi perua varauksen viikon kuluessa varauksen tekemisestä. Jos ilmoitus ei ole saapunut ennen määräaikaa tai jos ilmoitus on ehditty valmistaa meillä, lehdellä on oikeus veloittaa ilmoituksesta täysi hinta. REKLAMAATIOT Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän (7) vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. MEDIAKORTTI 2019 YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Katja sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi Toimitussihteeri Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AINEISTOT saaristonkesa@countrymedia.fi LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET ilmoitukset@countrymedia.fi katja.sormunen@countrymedia.fi 0400 590 324 Ilmoituksen valmistus ja muokkaus: 60 € / h LEVIKKI JA JAKELU Painettu lehti ja digitaalinen näköisversio tavoittavat 285 000 lukijaa. Lehden näköisversio on luettavissa Lehtiluukku.fi-palvelussa. Jako tapahtuu kohdistettuna postilaatikkojakona ja nippujakeluna matkailuinfoihin. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Y-tunnus: 2308198-2 ISSN 2342-6985 28. vuosikerta Mediatoimistoalennus: -15% ilmoitushinnoista 1/1 1/2 1/4 1/6 1/8 1/12 1/16 1/3 242 X 355 mm 2 080 € 242 X 176 mm 1 080 € 78 X 355 mm 820 € 119 X 176 mm 640 € 78 X 174 mm 410 € 119 X 87 mm 360 € 87 X 87 mm 240 € 119 X 42 mm 175 € SAARISTON KESÄ 2019 ILMOITUSTEN HINNAT JA KOOT: TAKAKANSI 2 420 € www.countrym edia.fi Neljänsuoran Antti Ketosen kesä täyttyy keikoista Lähde karavaanarina kesä-Suomeen Anikó Lehtisen ihanat retkieväsohje et Kroppa tykkää: Nopea kesäjumppa Saa nauttia Kesä on täällä Countrymed ia Oy // 26. vuosikerta www.countrymedia .fi Veneile ekologisesti näillä vinkeillä Jannika B on löytänyt onnellisuuden arjen keskeltä Countrymedia Oy // 27. vuosikerta Olavi Uusivirta nauttii yllättävistä tilanteista Testaa hyvinvointia edistävä kesäbingo! Metsäpalojen torjunta Tärkeintä on sujuva yhteistyö eri vranomaisten ja toimijoiden välillä DEPOSITPHOTOS
FARMI 2/2019 51 Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Metsäpalojen torjunta Tärkeintä on sujuva yhteistyö eri vranomaisten ja toimijoiden välillä Öljykasvit mukaan viljelykiertoon KESÄEXTRA! DEPOSITPHOTOS
Kristiinankaupunki Jyväskylä Kuopio Nurmes Ähtäri MYYNTI Etelä-Suomi MYYNTI Pohjois-Suomi