Demokraatti 30.04.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

...10?11 Isältä evästyksiä eduskuntatyöhön ...4?5 Niinistö valoi uskoa Suomen talouden nousuun ...3 120 vuotta TO R STA I 3 0. 8?9. N:o 64, 007443-15-18 . Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Tänä vappuna on syytä löytää Punainen Lanka ... Hu htiku uTA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Rein Raud kehottaa tutustumaan muihinkin kulttuureihin Jouko Skinnari sai pojastaan Villestä jatkajan ?Länsimaita vaivaa liika Eurooppakeskeisyys
Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Tampere ja ympäristö: . 0800 96675 puh. Muu Suomi: puh. Skumppa pysyy sopivan viileänä. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . ay-liikkeen mukaan näkemyseroja riittää Elämänmeno 8?9 10?11 12?13 14?15 16?17 Punainen lanka palaa vappupäivänä 36 vuoden tauolta -1...5 Aurinko laskee: Helsingissä 21.16 Oulussa 21.44 Nimipäivät maanantaina: Roosa, Ruusu (ruots.) Rosa, Rosita 3...7 1...4 Uutiskertaus Timo Kontio Twitterissä ?Kaikki eduskunnan 200 eivät ole penaalin terävimpiä kyniä, mutta parempi on, että he säätävät lakeja kuin kansantuomioistuimet.? Matti Linnanahde Twitterissä Ruotsin viimesyksyisen sukellusvenejahdin ja Helsingin edustalla havaitun "vedenalaisen kohteen" välillä on yhtymäkohtia, arvioi virolainen maanpuo- n lustusasiantuntija. Viron kansainvälisen maanpuolustustutkimuslaitoksen johtajan Martin Hurtin mukaan on todennäköistä, että molemmissa tapauksissa on kyse vieraan vallan suorittamasta tiedustelutehtävästä. aina 38 kirjatyöläinen Sarjakuvat, ristikko, yhdistystoiminta 39?43Radio ja tv Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . yksi ääni voitti 36?37 Kerran kirjatyöläinen . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi . 30.4. Nimipäivät tänään: Mirja, Miia, Mira, Mirva, Mirjami, Mirka, Mirkka (ruots.) Mirjam, Mia Nimipäivät perjantaina: Vappu, Valpuri (ruots.) Vappu, Valpuri Aurinko nousee: Helsingissä 5.19 Oulussa 4.46 Nimipäivät lauantaina: Vuokko, Viivi (ruots.) Vivian, Vivan, Vivi Nimipäivät sunnuntaina: Outi (ruots.) Linus Uutiset Demokraatti.fi 3 ?Säähän on vappuinen: sataa taukoa matta, lämpötila +?4?C. 0200 55888 puh. Kosteaa vappua suunnitelleet eivät joudu pettymään.? 4?5 6 Presidentti luopuisi hallitusohjelman koskemattomuudesta ?Keskustalla on hyviä kokemuksia SDP:stä?, pää kirjoitus Sipilä toiveikas . Virasto edellyttää, että laajakaistayhteyk- n sien kannalta merkittävimmät yritykset alentavat hintojaan. Viestintäviraston mukaan tilaajayhteyksien hinnat ovat Suomessa EU:n korkeimpia. ?Kieli on kotini? Viimeisen tripin tiekartta, Kesäyön unelman valloittava kudos Päivä kuvana AFP Photo / Mohd Rasfan Kirjavisa, Bensaa suonissa Shaki ja JK kuuluvat malesialaisen Jamil Ismailin perheeseen. Joskus ne pääsevät jopa ravintolaan isäntänsä kanssa. Medikalisaatiota hiplataan, läimitään ja kuristetaan, Sari Salorannan kolumni 18?21 Sydämen valinta 20?23Daniel, arjen sankari, Semy Kahanin kolumni 24?33 Vapputervehdykset 34 Vuorenrinteeltä Arki 35 Lakko loppui junailun tuloksena. Hurtin mukaan liikkeellä on todennäköisesti ollut Venäjä, joka haluaa saattaa tietonsa muiden maiden strategisista kohteista ajanmukaiselle tasolle. Viestintävirasto pitää laajakaistan tilaajayhteyksien kuukausivuokria ja kytkentämaksuja kohtuuttoman korkeina. 0200 30011 puh. 0200 71000
Ne muodostavat yhdessä kokonaisuuden, josta ei selvitä ilman uutta otetta, muutosmyötärintaa. Niinistön mukaan Suomi on kuitenkin yhä kilpailukykyinen ja hyvä monella muulla mittarilla. . Tiedämme mitä pitää tehdä, sovitaan että se tehdään. UUTISET 30.4.2015 3 Kari Hulkko Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi on yhä kilpailukykyinen monellakin mittarilla. Eikö ole syytä pitää ihan luonnollisena sitä, että hallitus tuo uuden ohjelman eduskuntaan, jos edellisen ohjelman keskeiset taustaolettamat ovat muuttuneet ja vaativat uusia toimia. Jos riitelemme keskenämme, ei muiltakaan voida vaatia enempää. Välitön seuraamus oli, että aivan uudet hallituskoalitiot tulivat mahdollisiksi. Pöydän takana eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ja puhemies Juha Sipilä. ??Presidentti luopuisi hallitusohjelman koskemattomuudesta ?Tosiasioiden tunnustaminen on vahvuutta? Hallitusohjelman muutos tai uuden ohjelman laatiminen kesken vaalikauden ei presidentti Sauli Niinistön mukaan tarvitse olla vaarallinen signaali poliittisista vaikeuksista tai heikkoudesta. . Jos tässä tukimiestä tarvitaan, niin ottakaa tämä ilmoittautumisena, tai Antti Rokan sanoin: Täs siul on sellane! Sipilä vaatii kohtuutta eritoten johtajilta Eduskunnan väliaikainen puhemies Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että kaikkien pitää nyt joustaa. . Niinistön mukaan jo 30 vuotta sitten rikkoutui tabu hallituskelvottomasta suuresta puolueesta. . Valtapoliittiset päämäärät, pelkästään oman puolueen etu tai oikeassa olemisen pakko, eivät saa ohjata tekemisiämme. Sipilän mukaan tarvitaan esimerkillä johtamista. . Hallitusta on kyllä pääministerin henkilön vaihtumisen vuoksi vaihdettu, ja puolueitakin on jättänyt hallituksen, mutta ulospäin tilanne on sittenkin näyttänyt ikään kuin saman toiminnan jatkumisena. Niinistö sanoo, että nyt käydyissä vaaleissa vahvistui se, että olemme siirtyneet taas liki kolmenkymmenen vuoden jäl- keen uudenlaiseen tilanteeseen, jossa hallitusvariaatioiden määrä kasvoi tuntuvasti. . Tämä on tiivistänyt hallitusneuvottelujen alkuasetelman tunnelmia ja tulee lisäämään kiinnostusta politiikkaan. Valmiina tukimieheksi Mutta haasteitakin Niinistön mukaan on: Talous on taantunut, julkisen velan ja alijäämän mittarit ovat punaisella, valtion takaussitoumukset ovat huomattavat ja työttömyysvakuutusrahastollakin on suuri velanoton tarve. . Nyt meidän täytyy nousta mittausten tasalle . Olemmekin eläneet vakaata parlamentarismin aikaa eikä yksikään hallitus ole kaatunut epäluottamukseen. Jos vastustamme jääräpäisesti muutoksia, kukaan ei voita, vaan kaikki häviävät. Kohtuuden tekoja ja viestejä on syytä odottaa erityisesti niiltä, joiden tulevaisuus on turvattu. Maan taloudellisen ja poliittisen johdon esimerkki kohtuudesta on ehdoton edellytys kaikkien suomalaisten mukaan saamiseksi vaikeiden päätösten taakse. Sipilä vetosi puheessaan valtiopäivien avajaisissa myös siihen, että on pystyttävä auttamaan hädässä olevia myös maamme rajojen ulkopuolella.. Joten siis, luovuttaisiin koskemattomana pidettävän hallitusohjelman tabusta. Tosiasioitten tunnustaminen ei ole heikkoutta, vaan vahvuutta, presidentti sanoi valtiopäivien avajaispuheessaan. Ennen ja nyt Niinistö muisteli vuotta 1987 ja vertasi sen tapahtumia nykypäivään. se on meistä itsestämme kiinni. Uusi tilanne kasvatti ymmärrettävästi tarvetta korostaa vakautta ja parla- Rane Aunimo Demokraatti mentaarista luottamusta, joihin sitouduttiin yksityiskohtaisilla hallitusohjelmilla
Iso viesti isältä oli se, että pitää ajaa asioita, jotka ovat meidän äänestäjillemme tärkeitä . Erityisesti hän kiitti kysymyksistä, joissa tuli ilmi huoli ihmisten eriarvoistumisesta ja hyvinvoinnin jakautumisesta. . Jatkaja löytyi pojasta, Ville Skinnarista, joka ponnisti päättäjäksi Lahdesta. Hän naurahtaa, että evästyksiä isältä on tullut vuosikymmeniä, ei vain tänä keväänä. . Se on työllisyyden nosto. . Viime vaalikaudella on vastustettu aika paljon erilaisia uudistuksia ja nyt joudutaankin tekemään aika vaikeitakin pää- töksiä. 4 30.4.2015 UUTISET ??Sukulaiset Mikkelistä mahtuisivat samaan hallitukseen ?Keskustalla on hyviä kokemuksia SDP:stä? Valtionpäivien avajaisissa keskiviikkona Finlandia-talolla ei vallinnut pönöttävän harras tunnelma vaan uudet ja kokeneet kansanedustajat tutustuivat rennosti toisiinsa. Mikkeliläiset Satu Taavitsainen (sd.) ja Olli Rehn (kesk.) eivät löytäneet toisiaan sattumalta. Toki me haluamme painottaa meille tärkeitä asioita: työelämää, tasa-arvoa ja toimeentuloa. Nyt menee noin viisi miljardia vuodessa pelkästään työttömyyskorvausten maksamiseen. Se on melkein sama summa, mitä me otamme velkaa. Punamultahallitus ei tuntuisi kummastakaan vieraalta ajatukselta. . Kun vahvistamme työllisyyttä, pystymme huolehtimaan myös hyvinvointiyhteiskunnan perustasta. Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demari.fi Kysymyspatterista hyvä maku Eduskuntapuolueet antavat vapunaattona vastauksensa hallitustunnustelija Juha Sipilän laatimiin 15 kysymykseen. Taavitsaisen isä ja Rehn ovat pikkuserkkuja. Kaksikko paljastui myös sukulaissieluiksi. Se kuulosti tosi hyvältä, kun hän korosti yhteistyötä, kaikkien mukana pitämistä ja heikommista huolehtimisesta. Työllisyys ykkösagendaksi Sukulaisilla oli sama näkemys siitä, mikä on tämän vaalikauden tärkein tavoite. Taavitsainen pitää kysymyspatteria hyvänä. Uskon, että tämän vaalikauden lopulla tilanne näyttää aivan toiselta. Toivottavasti yöllä riittää vielä virtaa meissä kaikissa. Rehn muistutti, että hallitusohjelman rinnalla keskustellaan myös yhteiskuntasopimuksesta. . Pallo on sitten Juha Sipilällä. Skinnaria miellytti Sipilän puheessa Finlandia-talolla kohta, jossa hän totesi, että Suomessa on päästävä ulos apati- asta. Meidän on uskottava itseemme ja vietävä Suomi taas maailmankartalle. SDP:n tavoite vientivetoisesta kasvusta on hänen mielestään oikea veto. . Jos tämä raha saadaan investointeihin ja palveluihin, eihän meillä ole mitään hätää, Taavitsainen painotti. Rehn oli samaa mieltä: työllisyys on seuraavan hallituksen ykkösagenda. . Niissä on ihan hyviä isoja asiakokonaisuuksia, joihin meiltä tulee varmasti selkeät vastaukset. Aikaa vastaamiseen on vähän. vaikka tulisi välillä turpaankin. Hallituksessa olevat ovat sitten mukana keräämässä kasvun hedelmiä. Ne kulkevat käsi kädessä, kun Suomi yrittää parantaa kasvun edellytyksiä. Ville Skinnari (2. Siinä on ihan hyvä neuvo, jota aion noudattaa. SDP:n eduskuntaryhmä on hänen mukaansa käynyt avoimesti läpi hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk.) 15 kysymystä. . Tämä pitää ymmärtää, hän painottaa. Tuula Haataisesta tuntuu hyvältä palata taas eduskuntaan päättäjäksi.. oikealta) keskusteli vakavasti Erkki Tuomiojan, Matti Ahteen ja Hilkka Ahteen kanssa. Isän neuvo kantaa: ?Asioita on ajettava? Skinnarin perheen jatkuvuus eduskunnassa ei päättynyt siihen, kun Jouko Skinnari (sd.) ei asettunut enää ehdolle. osuva ilmaisu: Muutosmyötärinta. . Mutta yhteistyöllä varmasti päästään eteenpäin. Taavitsainen ilahtui puhemies Juha Sipilän (kesk.) puheenvuorosta. . He ovat sukulaisia. Skinnari on kunnostautunut yrityselämässä ja nähnyt sen, mitä apatia aiheuttaa. . Ottamatta kantaa hallituspohjaan, täytyy sanoa, että meillä on hyviä kokemuksia yhteistyöstä SDP:n kanssa, Rehn muotoilee. Yhteistyöllä eteenpäin Presidentti Sauli Niinistön puheesta Rehnille jäi mieleen ?niinistömäinen
Entä kenen kanssa ja millaisella ohjelmalla, jos SDP on mukana neuvotteluissa? Vappuna soisi etsittävän myös vastausta isoon kysymykseen, miksi vasemmiston kannatus on vajonnut Suomessa historiallisen alas. Yhteistä tahtotilaa ja paljon puhuttua luottamusta on turha hakea keppipohjalta. n n n Vappu tarjoaa näyttämön poliittisen vasemmiston ja ammattiyh- Satu Taavitsaisella ja Olli Rehnillä on paljon samoja näkemyksiä. Tähän mennessä on kuultu liikaa vain palkansaajalle kielteisiä asioita. Toisin on käynyt. Puhujilla ei ole aiheista pulaa. ilkka.yrja@demari.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ennustetta hallitseva sana on kolea. Koleus ja arvaamattomuus kuvaavat myös politiikan säätilaa. Neljän puolueen hallitus päättää urakkaansa. UUTISET Pääkirjoitus 30.4.2015 5 Ilkka Yrjä Antti Vuorenrinne Vappu on otollinen aika laittaa poliittisia viestejä liikkeelle. Kuvat Kari Hulkko Vappupuhujilla ei ole aihepulaa Vapuksi poVataan VaihteleVaa säätä. Molempien mielestä työllisyyden nosto on tärkein tavoite tällä vaalikaudella. distysliikkeen avauksille ja debatille. Politiikan ilmaa raikastaa, jos huutokilpailu leikkauslistoista ja heikennyksistä tekee edes hetkeksi tilaa puheille, joissa muistutetaan työstä, kasvusta, oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Työväenliikkeen perinteiset arvot eivät ole vain vanhaa maailmaa. Päinvastoin ne ovat entistä ajankohtaisempia kylmässä ajassamme, joka suosii vahvoja, menestyjiä ja äänekkäitä. Vaalien alla keskustelua ohjattiin pelottelulla velkakellolla ja ?Kreikan tiellä?. Tähän on päädytty samaan aikaan, kun työttömyys ja taloudellinen turvattomuus ovat lisääntyneet. Samoin realismista aikataulussa. Lylyn mukaan SAK haluaa nähdä tulevan hallitusohjelman talousja veropoliittiset linjaukset ennen kuin se on valmis hyväksymään Sipilän ehdottaman yhteiskuntasopimuksen. Vastauksia kysymyksiinsä . Hallitustunnustelija Juha Sipilä häärää kahdella rintamalla. Toivottavasti hän tarkoitti sitä. Mukaan mahtuu varmasti muistutus siitä, että sopimuksen ehto on reilu tasapuolisuus. Kysymys ei saa olla toimenpiteistä, joilla heikennetään palkansaajien ostovoimaa ja asemaa samaan aikaan kun muiden etuihin ei puututa. Hänen mielestään siinä kysyttiin aivan oleellisia asioita taloudesta ja työllisyydestä. . Minä olisin toivonut, että paperissa olisi katsottu enemmän myös tulevaisuuden kas- vualoja: Mistä se elinvoimaisuus syntyy? SDP laatii hänen mukaansa vastaukset niin, että ne ovat puolueen vaaliohjelman mukaisia. Haatainen hämmentyi hieman presidentti sauli niinistön puheen kohdasta, jossa hän ilmoittautui tukimieheksi puhemiehelle: ?Täs siul on sellane?. . Entä jos puoluejohtajien taustalla studiossa olisikin raksuttanut kello, joka kertoo työttömyyden kokonaiskustannukset yhteiskunnalle. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Niiden kaltaisten tekijöiden piti perinteisen käsityksen mukaan synnyttää pohjaa vasemmiston kannatuksen kasvulle. Tänäkin vappuna pitää puhua ennen kaikkea työstä ja työttömyyden kirouksesta. n n n sDp:n puhujat pohtiVat ?Mitä presidentti tarkoitti?? SDP:n tuula haatainen on ?paluumuuttaja. Keskustan puheenjohtaja vetää samanaikaisesti hallitustunnusteluja ja keskusteluja yhteiskuntasopimuksesta työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa. Yhteiskuntasopimuksen kohdalla keskustelun sävy tulee muuttumaan, kun ylevistä toiveista päästään konkretiaan. Tästä muistutti SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly Ylen aamu-tv:ssä torstaina. Jäi vähän auki, mitä hän sillä tarkoitti. Haatainen muistuttaa, että presidentti vastaa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta yhdessä hallituksen kanssa. . Sipilä saanee vappupuheissa niin ammattiyhdistysliikkeeltä kuin vasemmistopuolueiden edustajilta. Poliitikantekotavat eivät ole hirveästi muuttuneet, mutta poliittinen asetelma on nyt erilainen, kun Suomessa on neljä isoa puoluetta, hän pohtii. Haatainen on ehtinyt jo perehtyä hallitustunnustelija juha sipilän (kesk.) 15 kysymykseen. eduskuntaan. Hän oli poissa kaksi kautta ensin Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja Kuntaliitossa johtotehtävissä. . Sisäpolitiikka on hallituksen ja eduskunnan heiniä. varmasti myös puolueen tilannetta vaa- lien jälkeen. Hallitukseen vai oppositioon. ja muitakin terveisiä
Mitä kunnianhimoisempi sopimus saadaan aikaiseksi, sitä vähemmän on tarvetta talouden sopeutukseen, Sipilä muistutti. Hänen mukaansa yhteiskuntasopimusta sorvataan yhtä aikaa hallitusohjelman kanssa. . Toki voi tulla isoja asioita eteen, jotka vaativat pitemmän ja huolellisen jatkovalmistelun. Nyt on pääasia, että päästään tahtotilasta ja tavoitteista yksimielisyyteen. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ilmoitti- Lehtikuva/Vesa Moilanen Puheenjohtajat, STTK:n Antti Palola, Akavan Sture Fjäder ja SAK:n Lauri Lyly, totesivat Sipilän kanssa käydyn neuvonpidon jälkeen, että ovat mukana yhteiskuntasopimuksen valmistelussa. Porukalla yritämme kääntää talouden suunnan. Se on ydinkysymys. Hänen mukaansa eri osapuolilla on vielä paljon näkemyseroja. Sokeva Käsityöstä on aiemmin irtisanottu 5 työntekijää. Järjestöillä on kyllä haluja isoihin muutoksiin, mutta katsotaan nyt. Näkövammaisille annetta- van kuntoutuksen ammattitaitoa ollaan nyt murentamassa yt-neuvottelujen tuloksen ja jo aiemmin toteutuneen Kelan kuntoutuksen kilpailutuksen myötä, sanoo Toimihenkilöliitto ERTOn edunvalvontajohtaja Matti Orkovaara. Näkövammaisten keskusliitto on turvannut näkövammaisten oikeuksia ja tuottanut heille erityispalveluita. Sanansa sanovat järjestöjen hallinnot maanantaina. vat olevansa mukana sopimuksen valmistelussa. Kaikkien kolmen hallinnot ovat koolla maanantaina puimassa sopimuksen jatkoaskelia. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ei osannut arvioida vielä, millainen sopimus on mahdollisesti syntymässä. . Nollasopimuksia rajoitettava. Pienten ansiotulojen verotusta alennettava. Nyt RAY ja Kela ovat liiton mukaan toimillaan heikentämässä palveluita dramaattisesti. Demokraatti. Kaikkiaan Näkövammaisten Keskusliitossa on noin 200 työntekijää. Syynä irtisanomisiin on erityisesti Raha-automaattiyhdistyksen avustusten leikkaus. Toimihenkilöliitto ERTOn mukaan irtisanomiset vaarantavat näkövammaisten palvelut. . Asumistukea muutettava niin, että tulojen kasvu vähentää tuen määrää vähemmän. Marja Luumi AKAVA Demokraatti ?? Parannettava 55?65-vuotiaiden mahdollisuuksia jatkaa työssä. ?? Yrittäjien kokonaisverorasitusta alennettava. ?? Työttömyysturvasta aktiivisuutta suosivampaa. STTK ?? ?? Irtisanomisperusteita tiukennettava. Me haluamme nähdä lopullisen hallitusohjelman, ennen kuin sopimuksesta voi sanoa yksiselitteisesti kyllä tai ei. Lyly painotti, että hallituspohja vaikuttaa tietysti ohjelmaan. . Työnantajien vastuuta irtisanottavien sosiaaliturvan kustannuksista kasvatettava. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ?? Työaikaa ja koeaikaa pidennettävä ?? Yksityinen työnvälitys julkisen rinnalle ?? Työehdoista ja palkoista sovittava enemmän paikallisesti Näkövammaisten keskusliitto irtisanoo 26 työntekijää Näkövammaisten keskusliiton yt-neuvottelut ovat päättyneet. Työnantajan tänään antaman ilmoituksen mukaan 26 työntekijää irtisanotaan ja 10 osaaikaistetaan. Hänen mukaansa neuvotteluja käytiin hyvässä hengessä. . 6 30.4.2015 UUTISET ??Ay-liike mukana yhteiskuntasopimuksessa ?Näkemyseroja riittää, hallitusohjelma ratkaisee paljon? Hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.) vastaanotti torstaina työmarkkinakeskusjärjestöjen vastaukset lanseeraamaansa yhteiskuntasopimukseen. Uudelleen kouluttamista ja takaisinottovelvoitetta korostettava. Muutosturvaa on parannettava. Ei ole yhdentekevää kuinka duunarimyönteisiä puolueita hallitukseen tulee. Hauskaa vappua! TYÖTÄ SUOMEN PUOLESTA Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Poimintoja työmarkkinajärjestöjen hallitusohjelmatavoitteista SAK ?? ?? Irtisanomisperusteita tiukennettava. Nyt on aito mahdollisuus hakea niitä keinoja, joilla Suomi pääsee samanlaiselle kasvuuralle kuin Saksa ja Ruotsi, Sipilä totesi neuvottelujen jälkeen illansuussa. Hän ei halunnut arvioida, kuinka laaja sopimus on mahdollisuus synnyttää. . Niitä on kaikissa osioissa: keinoissa parantaa työn tuottavuutta, työllisyyttä ja työttömien aktivointia. Lyly ei usko, että lopullista yhteiskuntasopimusta syntyy ennen kuin hallitusohjelma on valmiina.
ja vapunpäivänä pe 1.5. puhuja to 30.4 Kymäläinen Suna Marin Sanna Myller Riitta Salonen Kristiina pe 1.5. Feldt-Ranta Maarit Filatov Tarja Guzenina Maria Heinäluoma Eero Huovinen Susanna Ihalainen Lauri Kantola Ilkka Kari Mika Kiljunen Anneli Kiuru Krista Kymäläinen Suna Lindtman Antti Marin Sanna Myller Riitta Mäkisalo-Ropponen Merja Nurminen Ilmari Ojala-Niemelä Johanna Paatero Sirpa Rinne Antti Räsänen Joona Salonen Kristiina Skinnari Ville Taavitsainen Satu Taimela Katja Tuomioja Erkki Tuppurainen Tytti Urpilainen Jutta Viitanen Pia klo puhepaikkakunta 16.00 18.00 18.00 18.00 Ruokolahti Juuka,Työväentalo Ulvila Ylöjärvi 10.30 11.00 11.00 12.30 15.00 11.30 14.00 12.00 12.50 11.00 12.30 10.00 12.20 10.00 11.30 13.30 10.00 11.45 10.45 11.00 13.00 12.00 13.00 10.30 11.30 12.00 Loviisa Heinola Porvoo Mäntsälä Korso Hyvinkää Tikkurila Kuopion tori Kuopio, Ravintola Savo Viitasaari Äänekoski Raisio Lahden tori Simpele,Työväentalo Joutsenon tori Lappeenranta Rauman tori Uudenkaupungin tori Imatra Orimattila Kuusankoski Tampere Nokia Joensuu Outokumpu Nurmeksen tori 14.00 16.00 12.00 15.00 11.00 12.00 10.00 12.15 13.30 18.00 12.15 11.00 10.00 10.00 14.00 16.00 13.00 15.00 12.00 13.30 12.00 14.00 13.30 12.00 Hämeenkyrö Sastamala Rovaniemi Rovaniemi, Kansantalo Kotka Hamina Koivukylä Helsinki Järvenpää Nummela Lohja Huittinen Lommi Mikkeli Joroinen Rantasalmi Salo Somero Turku Perniö Kempele Siikajoki Kokkola Tuusula, Hyrylän torppa Uudenmaan Sosialidemokraatit toivottavat hyvää vappua! VAPPUPUHEITA UUDELLAMAALLA n RINNE ANTTI Koivukylä/vappubrunssi 10.00 Kafnetti, Rautkallio Järvenpää 13.30 Järvenpään tori Nummela 18.00 Rientola, Pisteenkaari 3 n KARJALAINEN ANNE Klaukkala 12.00 Klaukkalan tori. n VIITANEN PIA Tuusula 12.00 Hyrylän torppa n HEINÄLUOMA EERO Hyvinkää 11.30 Hyvinkään tori Tikkurila 14.00 Tikkuraitti n HILTUNEN MIKAEL Kirkkonummi 11.30 Kirkkonummen tori n FELDT-RANTA MAARIT Loviisa 10.30 Loviisan tori n GUZENINA MARIA Porvoo 11.00 Kaupunginpuisto Mäntsälä 12.30 Korso 15.00 n HAARAHILTUNEN ASLAK Hanko tori 11.00 7. UUTISET 30.4.2015 Hauskaa vappua! Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kansanedustajat toivottavat kaikille Iloista Vappua! Olemme vapputilaisuuksissa seuraavilla paikkakunnilla vapunaattona to 30.4
oli laulu, laulaja Harri Saksala, bändi, jonka vokalistina hän oli... no nyt katosi ajatusketjusta punainen lanka... Hetkinen, eipäs katdonnutkaan Se se juuri oli, Punainen Lanka. Bändi, joka perustettiin himpun päälle 40 vuotta sitten. 8 30.4.2015 ELÄMÄNMENO Vanha jengi löysi harjoituksissa heti asian ytimen Punainen Lanka palaa vappupäivänä 36 vuoden tauolta Eivät ne mielestä heti lähde, siis Hectorin kirjoittamat suomenkieliset säkeet Simon & Garfunkelin ?The Boxeriin?, maailman hienoimpaan ?orpo piru saapuu maalta suureen kaupunkiin? -teemaiseen lauluun: ?Kun mä jouduin lähtemään kodistain olin tuskin kymmenen, / joukkoon varjojen mää liityin, seisoin tunnelissa helvetisti palellen...? 1976 oli vuosi, ?Taistelija. Samaan syssyyn on bändin kaksi 1970-luvun pitkäsoittoakin saatu cd-formaattiin. Punainen Lanka hävisi ilman isompaa hälyä estradeilta 1970-luvun loppua lähestyttäessä. Bändi ei kai koskaan virallisesti hajonnut, ei ainakaan ?musiikillisiin erimielisyyksiin. Missähän ne tyypit mahtavat olla nyt? Tässä. Punainen Lanka tekee huomenna vapunpäivänä näyttävän paluun konsertoimalla Helsingin Savoy-teatterissa. Bändin musiikille otollinen julkaisija Love Recordskin meni nurin 1979 ja koko poliitti-. eikä ?motivaation hiipumiseen?, kuten näissä yhteyksissä on tapana ilmoittaa. Kullakin silloisista jäsenistä alkoi vaan olla niin paljon omia musiikillisia virityksiä, ettei aika enää tahtonut riittää
Se kyllä näkyy ja kuuluu, että kaikki ovat edelleen aktiivisesti mukana musiikkitouhuissa. Meistä ei käsittääkseni kukaan ollut silloin minkään puolueen jäsen, mutta vahvasti vasemmalla oltiin koko porukka, ja sieltä suunnasta löytyi meidän toimintaympäristömme. . Meillä oli heti alussa paljon keikkoja, muistan, että pystyin siinä vaiheessa jo jonkin aikaa elättäämään itseni täysin musiikilla. Saksala toteaa. Yhtye kehitti muusikkoutta Punainen Lanka vuosimallia 2015 valmiina paluukeikkaan. Bändiläiset vasemmalta Antti Hytti, Antero Jakoila, Eija Ahvo, Juha Björninen, Santeri Saksala, Harri Saksala, Sakari Kukko ja Mauri Saarikoski. 9 Punainsen Langan muusikot Myöhemmissä 1970-luvun kokoonpanoissa soittivat: Punainen Lanka vuoden 1976 levytyskokoonpanossa: Saksala (vasemmalla), Hytönen, Jakoila, Ahvo, Kukko, Hytti. 30.4.2015 Vuonna 1975 Wallin tilalle yhtyeen kitaristiksi tullut Antero Jakoila muistaa bändin olleen heti motivoiva työympäristö. . Saksala muistelee, että hän ja Jakoila eivät olleet juuri lotkauttaneet korvaansa kansanmusiikille ja folkille, kun olivat bänditouhuissa pyörineet siihen asti enimmäkseen pop-, rock- ja bluesakselilla. . Kimpassa mietittiin, minkä tyyppiset laulut Punaiselle Langalle istuisivat. Meidän vastaanottavaisin yleisöpohjamme löytyi silloin nimenomaan yliopistokaupunkien opiskelijanuorisosta. Minä ja Hasse Walli olimme innostuneet Quilapayunista ja tuumasimme, että tuon tyyppinen bändi voisi olla makee täälläkin. Moni niistä lauluista pätee yhä. Ja totta kai vapun hengessä vedetään ne bändin työväenlauluklassikot ?Punavangin laulu? ja Pohjolan lumiset kalmiston hongat?. Punaisen Langan paluukeikka Savoy-teatterissa 1.5. Porukan ?sananvartijoina. Ja miten yhtye onnistui raivaamaan itselleen tilan aika fundamentalistiseksi kääntyneessä poliittisessa laululiikkeessä. Kari Hulkko Rolf Bamberg Demokraatti Ilmari Hytönen, kitara, lyömäsoittimet Antero Jakoila, kitara, mandoliini, lyömäsoittimet ?? Sakari Kukko, puhaltimet, piano ?? Juha Björninen, kitara ?? Jorma Koivulehto, basso Aikakone, Harri Saksala sekä kitaristi Antero Jakoila vievät nyt 41 vuotta taaksepäin. . Yhtyeestä tuli näkyvä ja kuuluva osa poliittista laululiikettä, mutta se ei kuulunut sen dogmaattisempaan siipeen, jonka lippulaivoja olivat taistolaisviritteiset Agit-prop ja Kom-teatterin kööri. . Siinä oli mukana sellasia ihmisiä, jotka halusivat soittaa just omaa mielimusiikkiaan. Jokainen pääsi myös vapaasti tuomaan esiin omat taitonsa ja sai kehittyä muusikkona. vanhoja työväenlauluja, suomalaista kansanmusaa, lattarikamaa ja vaikka jotain vanhassa jenkkifolkissa olevia juttuja. Minä esimerkiksi innostuin siinä yhteydessä valtavasti kuubalaisesta ja latinalaisamerikkalaisesta musiikista ja kitarismista. Ja jotkut biisit tulevat todellakin suoraan selkäytimessä, Saksala vakuuttaa. . toimivat ennen kaikkea vokalistit Saksala ja Eija Ahvo. . Tuohon on kyllä vaikea vastata mitenkään tyhjentävästi. kaikki tällainen heijaistui myös lauluihin, Saksala summaa. Maailma on 40 vuodessa toki muuttunut . Ahvo, Saksala, Jakoila, Kukko, Björninen ja Hytti vahvistettuna haitaristi Mikko Heleniuksella, viulisti Mauri Saarikoskella ja perkussionisti Santeri Saksalalla siis nousevat Savoyn estradille. Mulle erityinen juttu, ja oikeastaan perimmäinen syy lähteä mukaan bändiin oli, että Punaisen Langan musiikki oli pitkälle akustista. Akustisen kitaran mahdollisuudet olivat kiinnostaneet minua aina, mutta ei sellaista rock?n roll -puolella päässyt keikoilla pahemmin vetämään, ennen Lanka-kiinnitystään muun muassa Jussi & The Boysissa ja Baddingin bändissä soittanut Jakoilaa hymähtää. Kun yhtyeessä päästiin ammentamaan eri tyylejä, mieltymyksiä ja vaikutteita noin huolella, olivat keikkasetitkin ilosia sillisalaatteja. Eikä tämä paluu varmaan olisi ollut mahdollinenkaan, jos olisi ollut sellainen ryhmä, joka ei heti olisi ollut asian ytimessä, Saksala kiteyttää. Vappupäivänä ?vanhat langat. Mutta aina silloin tällöin on korviini kantautunut pyyntöjä, että eikö Punainen Lanka voisi vielä tehdä jotain. Maailmantilanne ruokki silloin laulunkirjoittajia. Homma lähti käyntiin itse asiassa Chilen vuoden 1973 tapahtumista. Mikä pisti yli 36 vuotta sitten rauhanomaisesti kuopatun bändin jäsenet pistämään taas tivolin pystyyn? . Luvassa on reilu kattaus Punaisen Langan laajaa repertuaaria, mutta myös yllättävämpiä numeroita ?Itkevästä huilusta. Suoraan sanoen tässä on koolla sen tasoisia muusikoita, ettei tarvitse alkeita enää opiskella, täydentää Jakoila. . ja suomalainen kansanlaulu ?Tuomi on virran reunalla?. . Kerran siiten päätin soitella porukoille ja kysellä, että olisiko intoa. Sellainen, joka voisi ottaa ohjelmistoonsa vähän kaikenlaista musiikkia . Ei me ohjelmistoa rakennettaessa sentään ihan teksti edellä menty, mutta siitä pidettiin kiinni, ettei lauleta mitään turhanpäiväisyyksiä. klo 16.00.. Soittajat vaan tykkäsivät, kun koko ajan oli erilaista. Myös tekstit olivat bändille hyvin tärkeitä. Punainen Lanka oli oikeastaan meille kaikille katalysaattori myöhemmälle uralle. Samoja asioita tapahtuu edelleen ympäri maailmaa, eli juuri mikään ei ole muuttunut, heittää Jakoila. . vai onko sittenkään. . rinnalle voitiin ihan kivuttomasti nostaa chileläisen nueva canció- kuningatar Violeta Parran helmi ?Gracias a la vida. Sakke oli jo 40 vuotta sitten sisällä siinä jutussa ennen kuin koko termiä oli keksitty, kiertänyt Afrikkaa ja Aasiaa vaikutteita imemässä. Siinäkö siis piilee vastaus edellä jo vilautettuun epähienoon, mutta pakolliseen kysymyksen. Hän oli tärkeä moottori bändille, hän toi Punaiseen Uudenlainen toimintaympäristö toi muusikoiden ulottuville aiemmin paitsioon jääneitä olleita musiikkityylejä. Se kaikui tuolloin kaikkialla maailmassa, ja kuului Suomessakin noina 1970-luvun alkupuolen vuosina virinneen vasemmistolaisen laululiikkeen perusfraasistoon. Punaisen Langan varhaisimpaan kokoonpanoon kuuluivat Saksalan ja Wallin lisäksi kitaristi Jukka Hauru, basisti Antti Hytti ja teatterikorkeakoulussa tuolloin opiskellut Eija Ahvo, joka jakoi lauluhommat Saksalan kanssa. Vietnamin sota oli edelleen käynnissä, Afrikassa eri vapautuslikkeet olivat voimissaan, latinalaisessa Amerikassa sotilasdiktatuurien sorto . Ei siitä mitään ristiriitaa syntynyt. Se kiinnostuksen hedelmiä on sitten myöhemmin ollut kuultavissa omilla soololevyilläni, ja se poikinut minulle merkittäviä yhteyksiä maailmalle. Jakoila kertoo fonisti-huilisti-multi-instrumentalisti Sakari Kukon taas kiinnostuneen Punaisessa Langassa soittaessaan kaikesta sellaisesta eri maiden ja kansojen perinnemusiikista, joka tässä ajassa on saanut yhteiseksi nimittäjäkseen ?maailmanmusiikki?. . Saksala muistaa, että Taistelijan ja ?Köyhän miehen bluesin. Minähän sitten menin ihan pokkana sopimaan Savoyn kanssa, että vappupäivänä vedetään keikka. ELÄMÄNMENO Lankaan paljon musiikkia ympäri maailmaa, Jakoila sanoo. Vuoden 1974 alkuperäiskokoonpano: Toimiva ja maistuva sillisalaatti ?? Eija Ahvo, laulu ?? Harri Saksala, laulu ?? Hasse Walli, kitara ?? Antti Hytti, basso ?? Jukka Hauru, kitara ?? ?? sen laululiikkeen roihu alkoi ylipäätään hiipua 1980-lukua lähestyttäessä. Chilen kaappaus alkujuurena Ennen kuin kysytään töykeästi, miksi Punainen Lanka tulee takaisin, on varmaan syytä palauttaa mieleen, miten kaikki sai muinoin alkunsa. No, siihen jäi sopivasti aikaa treenata, valita biisejä ja kasata ohjelmisto. Kun Eijan kanssa tämän reunionin ensimmäisissä treeneissä alettiin katsella noiden laulujen sanoja, niin totesimme molemmat, että nämähän ovat ihan tätä päivää, säestää Saksala. Alkeita ei tarvitse enää opetella Ajattomuus. Se oli ennen joulua, ja jotenkin heti tuntui, että tämä voisi toimiakin. ja ?Satumaasta. lähtien. Siltä pohjalta Punaisen Langan peruskuvio lähti aika nopeasti hahmottumaan, muistelee Saksala. Quilapayun oli juuri se chileläinen yhtye, joka lanseerasi maailmalle sotilassaappan anturan alle joutuneen Chilen vasemmiston taisteluhuudon ?el pueblo unido jamás será vencido?
Pian käy kuitenkin selville, että mistään dekkarista ei ole kysymys. Täytyy tuntea myös muiden maiden kulttuuria, jotta oltaisiin tasapainossa. Eurooppa-keskeisyys näkyy Raudin mukaan myös koulujen kirjallisuusopetuksessa. 10 30.4.2015 ELÄMÄNMENO Kirjailija, professori Rein Raud seilaa Helsingin ja Viron välillä ?Kieli on kotini? Rein Raud muistaa elävästi kuinka hän aloitti opintiensä Tallinnassa. Kiina ei tullut kysymykseen, koska siellä oli Mao ja kommunismi. Siellä luonto, meri ja metsä takaavat työrauhan. Suomea ?avitettiin. Itseasiassa puhun valkoisesta lännestä, hän täsmentää. Aasialaisella kulttuurilla ja sen rikkailla perinteillä olisi paljon annettavaa ja sanottavaa myös nykymaailmasta. Samaa mieltä on kirjailija itse. . Tietäen ettei koskaan pysty sitä tietoa käyttämään. Kui- . Aasialaiset kielet ja zen-buddhismi kiinnostivat häntä jo lukioaikana. Kieli on ikään kuin kotini, hän sanoo. Venäjän ja viron kielellä Raudia nimitettäisiin poliglotiksi, monien kielten taitajaksi. Japani on saanut paljon vaikutteita kiinasta. Kiina on toiminut vähän kuin latina keskiajan Euroopassa, niin että tietty klassisen kiinan kielen ja kulttuurin tunteminen kuuluu asiaan. Valkoinen länsi hallitsee Raudin mielestä länsimaita vaivaa liika Eurooppa-keskeisyys. Onneksi Suomen TV:stä näki ja kuuli ulkomaisia ohjelmia ilman dubbausta. Totta, se on jännittävä ja sen kerronta imaisee lukijan heti ensimmäiseltä sivulta. Hän sanookin oppineensa ja unohtaneensa ?aika montaa. Missä on klassinen persialainen runous, arabialainen filosofia. Lehdessä tästä on pikku-uutinen. Jo 18-vuotiaana olin ihan vakuuttunut siitä, että nykyajan sivistys ei saa olla pelkästään Eurooppakeskeinen. Buddhalaisen filosofian tutkiminen ei Raudin mukaan onnistuisi yhtä hyvin kaupungin vilskeessä. Lukuunottamatta albaniaa, islantia, baskia, retoromaniaa, serbokroatiaa, suurin piirtein loput- ei tietenkään kaikkia yhtä hyvin. Japanin kielen ja kulttuurin tutkinnon Raud suoritti silloisessa Leningradin yliopistossa. Matkalla hän evästi pientä poikaansa. . 2012 julkaistu kirja on Virossa saanut Finlandia-palkintoa vastaavan tunnustuksen. Tarhassa sulle tullaan kertomaan sellaisesta Lenin-nimisestä miehestä aika paljon. Siitä lähtien hän epäili ja kyseenalaisti lähes kaiken mitä Neuvosto-Viron kouluissa opetettiin. Vain kielet olivat poikkeus. Hänen romaaninsa Rekonstruktio ilmestyi viime viikolla suomeksi Liken kustantamana. Toisaalta suurin osa hänen akateemisesta työstään liittyy juuri kirjallisuuteen. Raud on muun muassa kääntänyt japanilaista klassista kirjallisuutta. . Kumpikin on yhtä mieluista Raudille. Toisaalta, kirjallisuutta ei yleensäkään opeteta riittävästi kouluissa. Englanti, mitä Suomen TV:stä tuli oli tosin hieman toisenlaista kuin se mitä koulussa opetettiin, mutta oli siinä kuitenkin paljon yhteistä, Raud naurahtaa. Tänä päivänä Raud työskentelee Japanin kielen ja kulttuurin professorina Helsingin yliopistossa. Niitä Raud kuvaa humoristisesti romaanissaan Rekonstruktio. Neuvostoliitosta kun ei päässyt matkustamaan länsimaihin. . Tietysti toivoin, että pääsen matkustamaan niihin paikkoihin, mutta tiesin myös, että tarvitsen kielten osaamista, koska ne avaavat mulle tietoa ja tekstejä joita en muuten näkisi. Ei mikään salapoliisiromaani Suomessa Raudin kirjaa Rekonstruktio on ehditty nimittää salapoliisiromaaniksi. Isä vei hänet ensimmäistä päivää lastentarhaan. Jo 18-vuotiaana olin ihan vakuuttunut siitä, että nykyajan sivistys ei saa olla pelkästään Eurooppa-keskeinen. Useiden romaanien lisäksi Raud on julkaissut runoja, novelleja ja näytelmiä. Raud sanoo kirjoittavansa tekstiä oikeastaan vuoden jokaisena päivänä- joko tieteellistä tai kirjallista. . Se on mielenkiintoinen paikka, sieltä on yhteensä kaksisataa laivankapteenia kotoisin, Raud kertoo. Käsmussa oli oma merenkulkukoulu jo tsaarin aikaan. Yhden tekstin kirjoittaminen on tietyssä määrin vaihtelua toisen tyyppiseen tekstiin. Perheessä ei ole ollut televisiota 20 vuoteen. Siihen kun voi Raudin mukaan ihmisen elämästä kulua 4-5 tuntia, ?älyllisesti toimivaa aikaa?. Ihmisessä on monta minää Tiedettä tai kirjallisuutta. kieltolain aikana, jonka ansioista ympärilläolevat kylätkin vaurastuivat. Raud työskentelee Helsingissä kahdesta neljään päivään viikossa, ja suuntaa sitten Käsmuun. Näin suljetussa maassa asuva pystyi ?todentamaan?, miltä vaikka ranska, italia, espanja, joskus jopa japani tai arabia oikeasti kuulostavat. . Sitä ei kannata ottaa vakavasti, mutta ei myöskään saa sanoa, että et ota sitä vakavasti. Raud oli vasta kolmivuotias, mutta ymmärsi erittäin hyvin mitä isä tarkoitti. Siihen sisältyy myös amerikkalainen kulttuuri, joka on lyönyt itsensä läpi Euroopassa. . romaanissa päähenkilö joutuu ranskan kielen tunnilla opettelemaan miten neuvotaan tie Louvreen. Opettaja, joka ei ollut koskaan käynyt Englannissa eikä tullut sinne koskaan menemäänkään kuulusteli miten oppilaat selittävät miten he menevät paikasta toiseen, ja antoi siitä sitten numeron. . Minkään tietyn genren- kirjallisuuslajin- kirjoittajaksi hän ei tunnustaudu. . Tämän Raud ymmärsi jo nuorena poikana NeuvostoVirossa . Englannin tunnilla meillä oli suuri Lontoon kartta. Toistakymmentä on vielä tallella. Olin oikeasti järkyttynyt, kun kuulin, että Akateemisessa kirjakaupassa se on osastossa jännitys, eikä siellä missä käännetty kaunokirjallisuus. Raud myöntää kuitenkin, että kirjassa on dekkarin piirteitä ja joskus hän sellaisen vielä kirjoittaakin. Sari Saloranta Demokraatti . Pidän genreillä leikkimisestä, se antaa tietyn vapauden. Raud on ennen Rekonstruktiota kirjoittanut esimerkiksi westernin ja ironisen kauhutarinan. Niissäkin genre on hänen mukaansa vain yhtenä elementtinä. Fiktiivinen joukkoitsemurha Rekonstruktion lähtökohta on lähes makaaberi. Neljä nuorta on tehnyt joukkoitsemurhan lähellä rauhallista etelä-Viron Viljandia. Kirjan päähenkilölle asia ei ole. Koti on kuitenkin Virossa, Käsmun kalastajakylässä, noin 75 kilometriä Tallinnasta itään. . Täytyy tuntea myös muiden maiden kulttuuria, jotta oltaisiin tasapainossa.? tenkin kiinan osaaminen on Raudin mukaan tärkeää myös japanologeille. . Harva yliopistoopiskelija esimerkiksi Suomessa on kuullut Madame Bovarysta, Flaubertin klassikkoromaanin sankarittaresta, Raud kertoo. Kielituntien kummallisuuksia Neuvostoaika synnytti monia absurdeja tilanteita. kieltä, yhteensä nelisenkymmentä. Hän arvelee, että jokaisessa ihmisessä on monta minää, joka voi yhdistää erilaiset tekemiset. Akateemisella urallaan menestynyt Raud on myös kirjailija. Eurooppalaisista kielistä olisi parempi kysyä mitä hän ei osaa. . Tämä kokemus on mun elämästä
olisiko tässä filosofisuskonnolliseen kaapuun verhotussa sekoilussa sittenkin jotain järkeä? . ELÄMÄNMENO 30.4.2015 11 Kari Hulkko Rein Raud ?? Syntynyt 1961 ?? Kirjailija, tutkija ?? ?? ?? ?? ?? ?? Japanin kielen ja kulttuurin professori Helsingin yliopistossa Tallinnan yliopiston rehtori 2006?11 Perhe: vaimo, tytär ja poika Raudin perhe on tunnettua kulttuurisukua: vanhemmat Eno Raud ja Aino Pervik kirjailijoita, sisko Pirjet kuvataiteilija-kirjailija, pikkuveli Mihkel muusikkotv-juontaja, kirjailija ja Sosialidemokraattisen puolueen kansanedustaja Riigikogussa Raudin seuraava, salapoliisi-rakkausromaani Täydellinen lause ilmestyy pian Virossa, otteita siitä suomeksi julkaistaan kirjallisuuslehti Grantassa Rein Raudin mukaan Japanin kulttuurissa empatia, se että näkee myös toisen osapuolen näkökulman on erittäin tärkeä. Kirjan päähenkilö sanoo jossain vaiheessa, että tärkeintä ei ole niinkään onko totta se mihin uskoo, vaan se, millaiseksi ihmiseksi se usko tämän tekee. . Se on juuri sitä, että haluan ymmärtää ihmisiä, joista kirjoitan. Koska emme me koskaan pysty sanomaan, onko se mihin uskomme täysin totta vai ei. Ne olivat joillekin tapa paeta kommunismin todellisuutta. . Esimerkiksi tiedekin on kumonnut aika paljon aiempia stereotyyppisiä näkemyksiä, aina Kopernikuksesta lähtien.. Toivottavasti ei tule koskaan olemaankaan, ei kollektiivista eikä uskonnollista. Hänestä on kuitenkin vaarallista ajatella, että tällaista ei voisi tapahtua vain, koska se ei ole virolaiselle kulttuurille tyypillistä. Kirjassa kuvatunlaisia kommuuneja, uskonnollisia tai taiteilijoiden muodostamia maassa kuitenkin on ollut ja on edelleen. Myös Neuvostoliiton aikaan valtavirrasta poikkeavia kommuuneja löytyi. En halua tuomita, vaan ymmärtää. Raud ikään kuin tutkii, miten joku elämänkatsomus, joka sinänsä voi sivullisellekin olla järjellä ymmärrettävissä, voi johtaa hirvittäviin ja järjettömiin seurauksiin. . Niin Raudkin sanoo yrittävänsä ymmärtää myös ihmisiä, joiden kanssa hän ei ole ollenkaan samaa mieltä. vähäpätöinen, koska yksi kuolleista oli hänen tyttärensä. Raudin mukaan tällaista joukkoitsemurhaa ei ole Virossa oikeasti tapahtunut. . Uskon tähän ihan oikeasti. Virossa niitä oli vähemmän, mutta esimerkiksi Liettuassa oli katolilainen pappi, jonka piti kotonaan hippikommuunia. ?En halua tuomita, vaan ymmärtää? Raudin henkilögalleriassa esiintyy nuori mies , Androidi, joka vastenmielisyydestään huolimatta on äärimmäisen taitava manipuloimaan ihmisiä. Hän on niin taitava, että saa lukijankin epäilemään järkensä valoa
Seuraavana vuonna teos palkittiin tanssimaailman Oscariksi nimitetyllä Benois de la danse ?palkinnolla. Hieno sekoitus vanhaa ja uutta Teos perustuu William Shakespearen sadunomaiseen rakkauskomediaan, jossa keijujen ja ihmisten parisuhdekiemurat hetkeksi sekoittuvat toisiinsa taianomaisena täysikuun yönä antiikin Kreikan metsässä. Mustasukkainen keijujen kuningas Oberon haluaa vähän näpäyttää puolisoaan Titaniaa. Rönsyilevän romaanin päähenkilöiden yksilötason muutosprosessit ovat paljon kiinnostavampaa mietiskeltävää. Rolf Bamberg Demokraatti Rein Raud pohtii Rekonstruktio-romaanissaan muun muassa manipulaation ja suggestion ulottuvuuksia.. Manipulaation ja itsesuggestion teemoista voi joku myös kaivella allegorioita neuvostoyhteiskunnan kansalaisten ohjailuun, mutta ei maksa vaivaa. 12 30.4.2015 ELÄMÄNMENO Viimeisen tripin tiekartta Täällä meillä vain noin soutumatkan päässä etelänaapuristamme, ei virolaista nykykirjallisuutta julkaista ihan ruuhkaksi asti. Kaikki kuitenkin lopulta selviää parhain päin. tai ennen kaikkea hänen tyttärensä Annin . Hänen velmu apulaisensa Puck kuitenkin tulee sotkeneeksi myös kahden nuoren metsään paenneen ihmisparin suhteet entistä enemmän taikakukan medellään. Siitä kasvaa romaanin viimeisen neljänneksen kestävä vaikuttava loppuliito, jonka arvaisi päättyvän murheellisesti ilman, että se olisi paljastettu jo kirjan sivulla neljä. Rekonstruktio on kuulemma joissain kirjakaupoissa pantu perusteettomasti rikosromaanien hyllyyn, mutta ei kirja hae vastausta siihen, oliko joku tragediaan syyllinen. Mutta se on vain kuriositeetti, korkeintaan alkuviitta sille tielle, joka vie Annin liian pitkälle. Niissä on paljon tanssittavaa myös baletin kuorolle, joten esitys on kaikilta osiltaan teknisesti hyvin vaativa. Hurmaavat solistiparit Koko esittäjäkunta selviytyy haasteestaan loistavasti. He kaikki viettivät aikaansa samassa oudossa hengellis-meditatiivisessa yhteisössä. Tai toisaalta lopullisimpaan mahdolliseen päämäärään. Työlästä moniäänisyyttä Monikerroksisten takaumien varaan rakennetun romaanin kertoja Enn Padrik on tarinan rkirjan tässä ja nyt -hetkessä saanut tietää aikansa olevan vähissä. Se jotain on se rekonstruktio. Enn haluaa rakentaa oman mielensä tyynnyttämiseksi ehjän kuvan siitä, mikä ajoi hänen tyttärensä ja kolme tämän ikätoveria joukkoitsemurhaan. Ja kun manipulaattori poistuu näyttämöltä, koittaa yhteisellä sopimuksella toteutuvan ryhmäsuggestion kohtalokas vaihe. Yhteen solmittavia tarinarönsyjä riittää. Monesti se vaatii palailuja jo luettuun, jotta valkenisi, kuka lopulta oli äänessä missäkin hetkessä. Manipulaatiosta ryhmäsuggestioon Kun Enn on romaanin subjekti, on salaperäinen Androidi hetken sen toinen objekti Annin ohella. Hän on luennoitsijan tai maallikkosaarnaajan kaapuun sonnustautunut manipulaattori, joka yrittää kaapata valtaansa Koivikkoperän kunkin naispuolisen asukin sielun. Kesäyön unelman valloittava kudos Usealle tanssiryhmälle ympäri maailman koreografioita tehnyt, Bostonin baletin vakituinen koreografi Jorma Elo on totuttu tuntemaan lyhyistä ja abstrakteista teoksista, joista useita on nähty myös Suomen Kansallisbaletissa. Kevään viimeisenä ensi-iltana Kansallisbaletissa nähty ?Kesäyön unelma. Ja voi kuinka pieninä palasina totuus siitä onkaan maailmalla: paikalla olleiden sirpaleisina tai värittyneinä tarinoina, tarkistusta vaativina hu- huina, joinakin hatarina dokumentaatioina, ylimalkaisina virallisina lausuntoina... Rekonstruktio-romaani on lukijalle oikeastaan kuin Ennin tutkimusurakka. Kielisukulaisuudesta ja heimoveljeydestä muistetaan toitottaa aina sopivissa virallisluonteisissa yhteyksissä, mutta käytännön tasolla, kuten kirjallisuuden kääntämisessä, sytytään sanoista tekoihin nihkeämmin. Like ansaitsee hatunnoston siitä, että on ottanut julkaisuohjelmaansa kotimaassaan tunnetun ja palkitun, mutta tähän asti suomentamattoman virolaistekijän. Titania ja Oberon sopivat riitansa, oikea poika saa oikean tytön ja Ateenan herttuan hääjuhlista tuleekin kolmoishäät. Loistokkainta Elon koreografiassa on klassisen balettiperinteen ja nykybalettikielen sulava ja tasapainoinen sekoitus. Sen kysymykset ovat muotoa ?miksi??, ?miten??. on Elon ensimmäinen juonellinen koko illan baletti, jonka hän teki vuonna 2010 Wienin valtionoopperan baletille. Samoin jakso Ennin matkasta Annin jalanjäljissä Pariisiin pitää otteessaan: tyttären kuva alkaa jo saada kiehtovaa särmikkyyttä. Toisen osan alussa koittaa kuitenkin kerronnallisen pysähtyneisyyden aika. Henkilöitä tulee ja menee paljon, vain harvat tuntuvat olevan sivuilla jäädäkseen. Näin hän neuvoo eräälle yhteisön tyttöä pelottavan rituaalin päätteeksi: ?Ei pidäkään uskoa kaikkea roskaa, mitä vieraat miehet sinulle suoltavat.? Anni on samoihin aikoihin päätynyt tahollaan vastaavaan johtopäätökseen, mikä saa hänet lopulta nöyryyttämään Androidia. Henkilöt on karakterisoitu selkeästi ja monipolvinen juoni keriytyy auki ihan ymmärrettävästi. Teoksen selkärankana ovat kauniit ja näyttävät duetot, mutta myös isompia tanssikohtauksia on runsaasti. Hannu Oittinen Like 2015, 288 s. Androidinkin hahmon taustaa Raud avaa varsin nihkeästi kunnes antaa tämän itsensä alkaa paljastaa todellista karvaansa. Ne saavatkin aika viiltävät vastaukset. Monisyisempiä ja piilotetumpia vastauksia on kaivettavissa uskonnollis-elämänkatsomuksellisiin probleemeihin, joiden kanssa yhteisön ihmiset painiskelevat. via dolorosa alkaa piirtyä kartalle selkeäviivaisemmin, lukukokemus palkitsee. Sitten on vain rämmittävä takaisin päätielle. Vaikka täynnä nyansseja olevaa liikettä on lähes ylenpalttisesti, ei katsojalle kuitenkaan tule ähkyä. Esityksen rakenne on erinomaisesti mietitty ja painotettu niin juonen seuraamisen kuin balettiperinteenkin suhteen. Mutta sen eteen joutuu välillä tekemään paljon töitä. Romaani alkaa hyvin kulkevalla ja kiinnostavalla taustoituksella Ennin ja hänen perheensä vaiheista Neuvosto-Viron ankeudessa. Hänen syöpänsä paranemisennuste on huono. ?Tiesin, miten minun piti käyttää saamani aika: tehdäkseni jotain, jota olen liian pitäkään lykännyt tuonnemas.. Kun heistä saa selon ja Ennin . Se ei tarkoita tapahtumattomuutta, sillä Annin ystävien kertomat tarinat Koivikkoperän hengellisestä hippiyhteisöstä suorastaan vyöryvät lukijan päälle. Ne eivät vaan vie päätarinaa juuri eteenpäin, etenkään, kun kirjailija ei kirjoita monellekaan kertojalle historiaa tai tekee sen takautuvasti. Lukija johdatellaan tässä moniäänisessä hengellisessä trippailussa kauas vieville sivupoluille. Esityksessä käytetään 1800-luvulta peräsin olevaa baletin pantomiimia ja siinä on viittauksia baletin historian eri tyyleihin, mutta pääosassa on kuitenkin Elon vivahteikas, keskivartaloa monin tavoin käyttävä, nopeatempoinen liikekieli. No, onhan Rein Raudin ?Rekonstruktio?-romaanilla hennon hento Suomi-yhteyskin, sillä tarinan kertojan fokuksessa oleva tyttärensä Anni lähtee etsimään vastauksia mieltään askarruttaviin hengellisiin ja maailmankatsomuksellisiin kysymyksiin suomalaislahkolaisten pitämältä nuorisoleiriltä. Tanssi on tarkkaa ja kevyen lennokasta. Kirjat Rein Raud: Rekonstruktio Suom. Vaikka ei tuntisi näytelmää ennalta, eikä olisi lukenut käsiohjelman juoniselostustakaan, tapahtumien perässä pysyy vaivatta
Tiina Myllymäki ja Sergei Popov säteilivät temperamentikkaina keijukuningattarena ja ?kuninkaana. Lavastus ja puvut Sandra Woodall . Linus Fellbomin valojen pehmeä hämy loi öisestä metsästä valolehtineen ja oksaseinämineen oikean taikamaailman. Kokonaisuuden kruunaa Felix Mendelssohnin musiikki, josta Elo on koonnut oman kokonaisuuden käyttäen sekä Mendelssohnin varsinaista Kesäyön unelma -balettimusiikkia että muita hänen teoksiaan. Kesäyön unelman lumoavan ja vauhdikkaan maailman parissa viihtyy balettia vähemmänkin tunteva henkilö. Annikki Alku. ELÄMÄNMENO 30.4.2015 13 Kari Hulkko Sakari Viika Samuli Poutanen ihastuttaa Kesäyön unelmassa ilkikurisena Puckina, jota kuvassa piirittää balettioppilaitoksen oppilaiden muodostama keijukatras. Baletti Suomen Kansallisbaletti Kesäyön unelma Koreografia Jorma Elo . Musiikki Felix Mendelssohn Bartholdy . Ihan saumaton tämä aikakausien ja tyylilajien sekoitus ei ollut, vaikka kokonaisuus olikin sinänsä kaunis ja paikoitellen humoristinenkin. Ateenan hallitsijaparissa, Amatsonian kuningattaressa Daria Makhatelissa ja herttuassa Nicholas Zieglerissä oli asiaan kuuluvaa ylvästä sulavuutta. Rakkaudessaan kipuilevat nuoret Eun-Ji Ha (Hermia), Ilja Bolotov (Lysander), Linda Haakana (Helena) ja Tuukka Piitulainen (Demetrius) olivat raikkaita ja ihanan hullaantuneita tunteissaan. Samuli Poutasen ilkikurinen Puck oli myös ehdottomasti yksi esityksen huippusuorituksia. Mikä uskomaton kehonkäyttö ja näyttelijäilmaisun monipuolisuus! Ja ihan namuja olivat myös Puckia kiusoittelevat balettioppilaitoksen pienet keijut valovaatteissaan. Huumoria ja juurevuutta niin koreografiaan kuin alkuperäiseen näytelmäänkin toi hääjuhlanäytelmää harjoitteleva mainio talonpoikaisjoukko Wilfried Jacobsin aasinpäiseksi muuttuva itserakas Pulma etunenässä. Sandra Woodallin luomat puvut ja lavastus olivat sekoitus antiikin historiaa, mielikuvitusta ja baletin perinteitä. Valot Linus Fellbom Jokainen tietää mitä tekee ja on täysillä mukana tekemisessään. Ensi-illan kaikki solistiparit hurmasivat niin tanssillaan kuin ilmaisullaankin
- - Hieno kirjanen viehättävine ajan ja historian välähdyksineen. Mandelstamin leski Nadezhda Mandelstam kertoo runoilijan järkyttävästä elämästä ja kohtalosta muistelmissaan Ihmisen toivo, Otava 1972, suomennos Esa Adrian. Molemmat kirjat ovat venäläisestä sielusta, historiasta ja elämänmenosta kiinnostuneille vahvaa ja antoisaa luettavaa.? Mannisella on visaväelle vielä suruviesti kerrottavana. ?Ohi visan haluan kertoa, että agressiiivinen syöpä vei ahkeran visavastaajan ja -tietäjän, toveri Kalle Salmisen. Ja ehti vankalla kirjatietämyksellään ansaita myös monta viikkopalkintoa. Menin Metsoon, mutta sieltä kirja oli lainassa ja varaus jonossa. sanoi auton ajaja. mennessä. Muutenkin hänen tarkkanäköiset havaintonsa tapahtumista ja ihmisistä ovat herkullista luettavaa.? Mauri Panhelainen Jyväskylästä käy läpi myös kirjailijan katkeria 1930-luvun vuosia. ?Visasitaatissa kuvatulla Viipurin matkalla 1911 ja sen jälkeen tapahtui jotakin merkittävää, josta muistelmaproosa ei kerro: Osip Mandelstam siirtyi pois esi-isiensä juutalaisuudesta, liittyi metodistikirkkoon ja pääsi opiskelemaan filosofiaa Pietarin yliopistoon, jonne juutalaisia ei hyväksytty. Jos en ennättänyt soitella Kallelle, tarkistin aina kirjavisasta ?hänen kuulumisensa?.? Manniselle lähtevän viikon palkinnon myötä visaukko kehottaa kaikkia kohottamaan muistomaljan Salmis-Kallelle. Ajan kohinan teksti virtaa maalailevasti niin, että lukijalle piirtyy tapahtumista selkeä kuva. tuntevat klassikkonsa, jotka ovat kaikkien kotikirjastossa.? Viimeisenä vuoron saa Pulmu Manninen. ?Kerrankin helppo tunnistus, niin monet kerrat olen itäisillä matkoilla ja Venäjä-palavereissa lukenut tämän Mandelstamin tekstin. Vahvistava vastaus tuli pari tuntia myöhemmin! Tiesin, että venäläiset - tai ainakin älymystö . Viimeistään 1930-luvulla puolueen johtama sosialistinen realismi polki lopullisesti alleen muut suuntaukset. Viipuri ? venäläissilmin 90 vuotta sitten Vähän huonosti tunnistettiin viikon venäläiskirjailija, jonka sydämessä Suomella oli erityinen paikkansa. Joulun aikoihin he kävivät Viipurissa, kesällä Terijoella, niin kuin lukuisat muutkin pietarilaiset. ?Suomella oli pietarilaisille jokin erityinen merkitys, että sinne matkustettiin vetämään kasvojen ylle kulmakarvoihin saakka tuo syvällä riippuva lumitaivas, nukahdettiin pienissä majataloissa, joissa vesi kannuissa oli kuin jäätä, ja lopulta yritettiin ajatella sitä, mitä ei Pietarissa voitu ajatella loppuun saakka. Minäkin pidin tästä maasta, jossa kaikki naiset olivat mallikelpoisia pyykkäreitä ja jossa ajurit ulkonäöltään muistuttivat senaattoreita.?? Pertti Vuorela Espoo nostaa esille toisen viipurilaisia kiittävän siteerauksen. ?Neuvostoliittolainen Osip Mandelstam tunnetaan ensisijaisesti runoistaan, mutta proosakin on häneltä sujunut. Arvelin, että hieno visanäyte olisi paremmin runoilijana tunnetun Osip Mandelstamin teoksesta Ajan kohina, Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demari.fi Viikon sitaatti Lähes aukoton visakirjanpito näyttää, ettei tämä kirjailija ole vielä mukana ollut. Siitä monipuolisuudesta visasitaattikin on oiva osoitus: tämä 70-luvulla ilmestynyt kirja on poikkeus hänen usein suuria asioita pohtivassa tuotannossaan, mutta löytyy sieltä pari muutakin tämän genren teosta. Kuka on kyseessä, mikä filmattukin teos. Hän opetteli ulkoa suurimman osan miehensä tuotannosta ja merkittävän osan myös Anna Ahmatovan runoista, koska ei luottanut niiden muutoin säilyvän.? n n n Tamperelainen Unto Vesa on hakenut vahvistuksen arvelulleen vakuuttavasta lähteestä. ?Tällä kertaa oikean vastauksen varmistaminen oli aika poikkeuksellinen. - - Viipurissa hän tapasi Sarikov-nimisen kauppiasperheen, josta hän sanoi, että ?Vähäverisen Pietarin jälkeen minua miellytti suuresti tämä ytimekäs perhe, joka oli kuin tammipuusta veistetty?. Varakas perhe oli juutalainen, ja vaikka se ei erityisesti näkynytkään arkipäivässä, Mandelstam väitti juutalaisuuden haisevan erilaiselta kuin venäläisyys, ja hän koki sen itselleen vieraaksi. Suomeen runoilija suhtautui lämpimästi. Lähin kappale olisi Ylöjärven kirjastossa. Sitä ennen hän oli jo käynyt pikaisesti etsimässä onneaan Sorbonnen ja Heidelbergin yliopistoissa. Venäläisen kulttuurin hopeakaudeksi kutsutaan 1900-luvun alkua, jolloin sekä maalaustaiteessa että kirjallisuudessa murtautuivat esiin futuristit ja muut modernistit. ja toivottavasti . Mekin yritimme saada lippuja, mutta ne olivat jo loppuunmyydyt. En alkuunkaan ymmärtänyt, mistä oli oikein kysymys, mutta nyökyttelin päätäni kuin olisin tiennyt kaiken taioista ja huiluista. Ja sitten! Anna mennä! Minä istuin kuin poika, juuri niin!?. Hän oli kirjavisassa mukana heti alkumetreiltä saakka, yli 20 vuotta siis. Monta kirjailijanimeä silläkin kierroksella kohtasi. Kysytty kirjailija on siis Osip Mandelstam ja hänen tekstinsä ?Suomi?, joka sisältyy Mandelstamin teokseen Shum Vremeni 1925, suomeksi Ajan kohina. Nadezda oli pakoillut vuosikymmeniä salaista poliisia paikasta toiseen. 14 30.4.2015 ELÄMÄNMENO Sellainen ol. hänet tunnetaan paremmin lyyrikkona kuin vähemmän kirjoittamastaan proosasta. Sirpa Taskinen Helsingistä saa kertoa, kuka oli haussa. ?Osip Mandelstam (1891?1938) syntyi tosin Varsovassa, mutta vietti lapsuutensa Pietarissa, josta hänen pieni muistelmateoksensa Ajan kohina (1925, suom. (rb) toliitossa julkisuuteen paljastavan muistelmateoksensa Ihmisen toivo (suomeksi 1972). Hän oli ottanut elämäntehtäväkseen miehensä runoperinnön säilyttämisen ja julkaisemisen. Yhdelle palkinto. ?Hämmennyin ja yritin kaivaa muististani jonkin paikan tai kadun nimen, mutta mieleeni muistui vain yksi sana: Ooppera. Minulla ei ollut aavistustakaan, mikä Ooppera oli, mutta olin siepannut sen sanan kahden nuoren tytön keskustelusta uimarannalla. . Ehkäpä . Hän kuoli 13.4. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 5.5. Joensuussa. Mandelstam joutui monen muun avantgardistin ohella epäsuosioon ja valtioterrorin kouriin. Vuonna 1938 hänet tuomittiin uudelleen, nyt vankileirille Siperiaan, missä hän kuoli saman vuoden joulukuussa. Vuonna 1956 Osip Mandelstam rehabilitoitiin ja 1970 hänen vaimonsa Nadezda sai Neuvos- Kirjavisa mutta en tällä kertaa halunnut lähettää arvausta. Hän kirjoitti pienelle piirille Stalinista satiirisen pilkkarunon ja yritti sen jälkeen itsemurhaa. mikäli hänellä olisi Mandelstamin ?Shum vremenji, kirjahyllyssään - josko kirjailija siinä kertoo vierailustaan Viipurissa ja hotelli Belvederessä. 1972) kertoo. Viimeksi nyt sunnuntaina, kun me Pietari-seuralaiset lähdimme Viipurista paluumatkalle ja edelleen Raivolaan, Kuusaan, Muolajärvelle ja Hotakkaan. Olette varmaan menossa katsomaan taikahuilua. Joten lähetin Pietariin venäläiselle ystävälleni sähköpostiviestin, jossa tiedustelin . Hämmästyttävää, sillä hän on runsaasti palkittu ja arvostettu pitkän linjan monipuolinen taitaja. . Ensimmäinen pidätys ja leirituomio tuli 1934
Ollakseen muheva amerikkalainen rikoselokuva Väkivallan vuosi ei tarvitse raakuuksilla mässäilyä. Chandor (s. 1973) on noussut suuren yleisön huomaamatta sukupolvensa varteenotettavimpien amerikkalaisohjaajien joukkoon kolmella tällä vuosikymmenellä kuvaamallaan elokuvalla, joista jokainen lukeutuu lajityyppinsä valioihin. Ongelmakeskeiset tragediat ovat osoittaneet, että hänen näpeissään pysyvät niin yksilö-, perhe- kuin yhteisölähtöisetkin tarinat, joiden keskiössä ovat valta ja sen puute sekä niiden seurauksena tehdyt rajut ratkaisut. Kipeät kompromissit ovat välttämättömiä. Väkivallan vuosi avautuu yhteiskunnalliseksi viimeistään Moralesin bisneksiä vuosia seuranneen apulaissyyttäjän (David Oyelowo) tutkimuksista. Oscar Isaac ja Jessica Chastain esittävät amerikkalaiseen unelmaan tarrautuvaa avioparia. Bensaa suonissa Investointipankkiirin poika J. C. Sen kylkeen liimattua henkilötragediaa harmittelee silti epäuskottavana ja tarpeettomana alleviivauksena heikoimpien sortumisesta.. Toisessa hienossa kohtauksessa viilipytty ohjeistaa alaisiaan kaupanteon lainalaisuuksista. Jaksot kuvastavat tekijöiden hillittyä ilmaisuvalikoimaa laajemminkin, niin ohjaajan kuin näyttelijöiden. Chandorin elokuva painottuu Hillittyä ilmaisua Reaganin valtaantulon jälkeiseen aikaan 1980-luvun alun New Yorkiin sijoittuvassa teoksessa bensamarkkinoita hallitsee kartelli, mutta koventunut kilpailu kasvattaa myös röyhkeää rikollisuutta. Vähemmän Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demari.fi Elokuva Väkivallan vuosi Ohjaus: J. Ilman dialogia tehty merielokuva All Is Lost (2013) yksinpurjehtijan selviytymiskamppailusta todistaa toistamiseen, että ohjaaja hallitsee rajatun tilan niukat elementit. Etenkin jälkimmäinen on myös yllättävän filosofinen kuvatessaan tilannetta, jossa vapautta on teoriassa rajattomasti mutta käytännössä ei ollenkaan. Chandor Pääosissa: Oscar Isaac, Jessica Chastain, David Oyelowo, Alessandro Nivola, Albert Brooks 2014, 124 minuuttia * * * * * Mestarillinen * * * * Erinomainen * * * Hyvä * * Ongelmallinen * Kehno Rikollisuuden voi kitkeä kapitalismista vain tiettyyn rajaan saakka, sillä pohjimmiltaan osapuolet hyötyvät toisistaan. idealistinen vaimo (Jessica Chastain) hyväksyy vanhat muotit teoriassa, mutta osoittaa käytännössä olevansa valmis ottamaan ohjat omiin käsiinsä osana perheen ja bisneksen pyhää liittoa. Jo liikenneonnettomuudessa hän paljastuu puolisoaan karskimmaksi, sillä järjen hetkellä tunteille ei ole sijaa. Korruptio on rakenteellista, mutta voittajat ja häviäjät yksilöitä. Teokset ennustavat loistavaa tulevaisuutta ohjaajalle, joka myös käsikirjoittaa elokuvansa. Puolentoista vuorokauden tapahtumia kelaava debyytti Margin Call (2011) ammentaa Chandorin kotitaustasta kertoessaan talouskriisin alkuvaiheesta sijoituspankissa Wall Streetillä. Amerikkalaista unelmaa kärkkyvä yrittäjä hakee omaansa melkein puhtain keinoin, mutta tällä kertaa suurkaupunkia riivaava rikosaalto uhkaa estää haaveita toteutumasta. Latinotaustaisen Abel Moralesin (Oscar Isaac) firma solmii arvokkaan kaupan satamatontista juutalaisyhteisön kanssa laajentaakseen bisneksiään, mutta pienen pelurin pyrky suuremmille apajille kiinnostaa myös vastustajia. Elokuvassa on useita täyteläisen tiheätunnelmaisia kohtauksia, esimerkkinä episodi, jossa kartellin miehet ovat kokoontuneet pyöreän pöydän ympärille puhumaan vakavaa asiaa. Se vetoaa mieluummin sanomattomaan ja kuvan yksityiskohtiin, kuten aidon elokuvataiteen kuuluukin. Kaiken takana on nainen Chandor pohtii kaidalla polulla pysymisen vaikeutta ympäristössä, jonka moraali on petollinen. Kumpaakaan ei nähty Suomessa teatterilevityksessä. Väkivallan vuosi (2014) on silti ehdottomasti Chandorin kunnianhimoisin työ toistaiseksi laventaessaan hänen ilmaisuaan ja kerrontaansa amerikkalaisen mafia- ja rikoselokuvan perinteeseen sekä Amerikan poliittiseenkin lähihistoriaan. Francis Ford Coppolan tummanpuhuvien kronikoiden tyyli välkkyy taustalla, mutta maahanmuuttajan tarinassa on käänteisiä yhtymäkohtia myös Brian De Palman gangsterieepokseen Arpinaama (1982). Viimeisenä paikalle saapuva supliikiltaan vakuuttava ja viimeisen päälle huoliteltu Morales kuuntelee ensin muita, mutta ilmoittaa ääntänsä korottamatta, ettei usko sanaakaan valheista. Kun kuva avautuu maan tasalta suurkaupunkiin elokuvan lopussa, kyse on tästä tosiasiasta. C. Näinkin pitkälle jo päässyt Morales ei halua muuttua muiden kaltaiseksi, mutta sankariksi hänen silmänsä ovat liian ummessa. Sukupuoliroolit lähtevät perinteisestä mutta kääntyvät tarvittaessa nurin niskoin. Nousevan yrittäjän ja lainvalvojan keskusteluista paljastuu ammattilaisten keskinäinen kunnioitus toisiaan kohtaan, vaikka oikeuden toteutuminen tuntuukin vievän heitä vastakkaisiin suuntiin. Chandorin mukaan rikollisuuden voi kitkeä kapitalismista vain tiettyyn rajaan saakka, sillä pohjimmiltaan osapuolet hyötyvät toisistaan. ELÄMÄNMENO 30.4.2015 15 Perheyritys
Hetkin, esimerkiksi valelääkäriksi heittäytyessään hän on mennä reunan ylikin, mutta ei sen niin väliä. fin. syksyllä kutsuvat eläkepäivät. Mutta toki ohjaajantyö, myös Kansallisteatterissa, jatkuu. Uskomushoitoja ennen ja nyt Tässä ohjauksessa harrastettu fyysisen kulmikkuuden tai toisaalta liikkeellisen hienomotoriikan ylikorostaminen on hauskaa jo siitä lähtökohdasta, että Argan tuntee koko ajan kroppansa olevan loppu . Tänään maailman melkein joka kolkassa on netti ja sosiaalinen media, joka yhdistää ja myös muuttaa maailmaa. Tämän päivän viestintämaailmaa Yhdysvalloista Afrikkaan esittelevä Ullamaija Kivikurun ja Jukka Pietiläisen toimittama kirja ?Maailman media. Ojentuvia nilkkoja, tutajavia polvia, hurmaavia askelluksia. Niistä on ?Affen. Isompi on- Vapain käsin mutta synkassa Arto af Hällström on aina antanut näyttelijöille kosolti vapauksia muovata hahmojaan, ja Luulosairaassakin koko konkkaronkka saa viettää tyypittelyn ja tyylittelyn fiestaa. Olen nähnyt niistä valtaosan, eikä tämä Luulosairas yllä hänen Ryhmäteatterissa 1980-luvun loppupuoliskolla putkeen tekemiensä Molière-riemastusten (Don Juan, Scapinin vehkeet, Lääkäri vasta väkisin) eliittisarjaan. Millipillereitä sen kymmeneen vaivaan, peräruiskeita, suoneniskentää ja muuta poppamiestoimintaa. Molièren iva rahanahneiden lääkäreiden harjoittamaa huuhaata kohtaan on terävää ja säälimätöntä. mutta kyllä Jukka-Pekka Palo Arganina pitää puolensa ja on lopulta näyttämön herra. Näyttämön rouva eli Arganin puolisoa esittävä Pirjo Luoma-aho tekee herkullisen kaksinaamaroolin: enkelivaimo paijaa kroonisesti kärsivää ukkoa samaan aikaan kun bitch-puoli on alati valmiudessa kahmimaan tämän rahat. Tarkasti äänenpainojaan ja ilmeitään säätelevä vaan ei säästelevä Jukka Puotila on ammentanut kahteen tohtorihahmoonsa varantoa myös Maailma on nyt eriarvoinen kylä Mediaguru Marshall McLuhan ennusti 1960-luvulla, että uudet sähköiset viestintävälineet vievät meidät maailmankylään. Se on kuitenkin rankingissani viihdyttävin hänen Kansallisteatterille ohjaamistaan puolestakymmenestä ranskalaismestarin teoksesta. Kelpo loppuhuipennus siis, sillä Luulosairas jää Affen viimeiseksi työksi Kansallisen vakinaisena ohjaajana . Mainittu käsien gelma on, että välillä hän varastaa shown päähenkilöltä, mikä ei näyttämötöissä ole yleensä hyvästä . Lähetykset näkyvät jo 120 maassa. Näin ajattelin ?Luulosairaan. Esimerkiksi arabikevät ei onnistunut vaikuttamaan ratkaisevasti median säätelyyn Lähi-Idässä. Media on myös monissa maissa jakautunut yhteiskuntaluokkien mukaisesti. Maailmankylään ei päästä pelkillä viestintävälineillä. Tosin Egyptissä arabien tv-kanava Al-Jazeera on noussut länsimaisten medioiden rinnalle. Al-Jazeeralla oli iso rooli arabikevään tapahtumien ja sen seurusten informoinisessa. Niinpä vaimo pettää ja juonii, yksi tytär uhmaa yleisiä käytäntöjä omapäisellä käytöksellään, toinen on jäänyt vieraaksi ja välit veljeenkin rapistuneet. Tämän tilanteen avaamisessa ei auta enää lääkäri vaan tarvitaan peräti valelääkäri ja valekuolema... Rolf Bamberg Demokraatti Kansallisteatterin Luulosairaan pääosassa ovat kädet. Seuraavaksi tärkeimmän roolin on päähenkilö Arganilta (Jukka Pekka-Palo) tuon tuosta nappaamassa villisti askeltava palvelijatar Toinette, jota esittää virtuoottisesti Minttu Mustakallio. ja jalkojen ele- ja liikekieli lienee kimpassa koreografioitu ja synkronisoitu, mutta tuskin ohjaajan ennakkosuunnitelmissa olivat esimerkiksi Toinette-sisäkön silly walk, sulhas- ja läääketieteen kandi Tuomas Diafoirusin Jerry Lewis -habitus tai toisen vävyehdokkaan Cléanten aistikas hiusten heiluttelu. Minttu Mustakallio Toinettena pääsee nyt käyttämään hyvin varustettua komediennearsenaaliaan koko leveydeltä.n. Silloin en vielä arvannut, että tämä Arto af Hällströmin ohjaus paneutuisi erityisellä huolella juuri käsi- ja jalkatyöhön. Eloisia sormia, taipuisia ranteita, levottomia tai aggressiivisia kouria, helliä hivelyjä. Ohjelmien kirjo ulottuu viihteestä vakavaan . ensihetkillä, kun nimihenkilö Arganin palvelijatar Toinette oli tovin koikkelehtinut näyttämöllä. nostaa esille länsimaisen median formaatit tai muunnelmat sanoma- ja aikakauslehdistä televisioon ja radioon sekä tietysti sosiaalisen median. Juuri osiaalisesta mediasta on tullut tärkeä kansalaisaktivismin Kirjat Ullamaija Kivikuru & Jukka Pietiläinen (toim.): Maailman media Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2014, 276 s. kanava eritoten niissä maissa, joissa autoritaarinen halitus pitää muita viestinävälineitä hallussaan. Toisaalta kirja huomaa, että sosiaalinen mediakaan ei pysty yksin parantamaan maailmaa. Hajalla niin sisältä kuin ulkoa. Pelastukseksi tarvitaan paljon medikalisaatiota ja ennen kaikkea lujaa uskoa sen voimaan. ties kuinka mones Moliéren klassikkokomedian ohjaus nyt tehty. Kanava on tietysti myös joutunut vallanpitäjien kuritoimenpiteiden kohteeksi. Kivikurun ja Pietiläisen teos esittelee tarkasti maailman mediat ja niiden yhteiskunnalli-. Suurimmassa osassa Afrikkaa kaupungin rikkailla on televisiot ja netit, mutta maaseudun köyhät kuuntelevat yhteistä radiota ja laskevat pattereita. Afrikassa lisäksi kehittymätön infrastruktuuri osaltaan pitää yllä eriarvoisuutta. Tai oli ainakin omana aikanaan, mutta kun sen kärjen kääntää vaikkapa tämän päivän uskomushoitoihin, ollaan yhä asian ytimessä. Arganin kiinnittäessä kaiken huomionsa oman kehonsa tilaan kaikki hänen läheisensä ovat jääneet huomiotta. 16 30.4.2015 ELÄMÄNMENO Arto af Hällströmin Molière-ohjauksen pääosassa ovat kädet Medikalisaatiota hiplataan, läimitään ja kuristetaan Ei pelkästään luonnonvastaista eli fysiologista extremeä vaan myös järjenvastaista. Varakkaat suosivat laatua, kansa kuluttaa kevyttä viihdettä
Se olikin suunnilleen ainoa minkä ymmärsin vuolaasta selostuksesta. Englantilainen nuori nainen vieressäni kysyy minulta neuvoa. Se isin suosikkivävy eli nuori lääkäri (totta kai, sellaisen saaminen sukuun on Arganilla vahva puoltoargumentti) Diafoirus taas on kaikkea muuta. Meidät kiidätetään pikajuoksua hierontasaliin. . Se kastuu hetkessä litimäräksi pesupöydällä. Puhdasta pitää olla. Niin ulkona kuin sisällä. Kertoman mukaan myös Sitten seuraa maurit, nuo islaminuskoi- sellainen jynsset Espanjan valloittajat, säys kuin oikeaolivat myös hyvin tarkkoja uskoinen puhhygieniasta ja puhtaudesta. Tältäköhän haisee luteentappomyrkky. Sekin auttaa sijoittamaan median laajempiin kehyksiinsä. Pekka Wahlstedt n n n pikkupaniikki. Olenko minä ainoa, joka ei näe eikä tajua mitään. Valot Aslak Sandström . Olihan hammam toki muslimienkin aikaan seurustelupaikka. Pariskunnat kuhertelevat vedessä. ELÄMÄNMENO Kolumni Sari Saloranta 30.4.2015 sari.saloranta@demari.fi Kirjoittaja on Demokraatin kulttuuritoimittaja. Hammamissa ja jasmiini. Ja miksi katoliset paheksuivat sen haaskausta. Pesijä kaataa selkääni kuumaa vettä. ihastuttava hahmo, ihana. Muistakaa lokeronne koodi, vastaanotossa teroitettiin meille. Yhteiskuntasopimuksen nimissä voisikin todeta, että molièrelainen traditio kohtasi nykypäivän kehollisen komedian hyvässä commedia dell?arten hengessä. Pääasia, komedian äärellä kun oltiin, että oli hauskaa. sen ympäristön ja historian. Rooleissa Petri Liski, Pirjo Luoma-aho, Minttu Mustakallio, Harri Nousiainen, JukkaPekka Palo, Jukka Puotila, Kreeta Salminen ja Juha Varis, Elsa Brotherus / Reetta Ylä-Rautio imitaatiopankistaan. Hahmolla irtoaisi voitto Putouksessa irtoaisi mennen tullen. Af Hällströmin Luulosairas ei tulle jättämään yleisöä välinpitämättömäksi, ensi-illassa korviin kantautuneet lämpiökommentitkin siihen viittasivat. Puvut Tarja Simonen . Laventeli: rauhoittaa?, mikä auttaisi stressiin? Mutta nyt ei ole aikaa jäädä haistelemaan. Pian selviää, mihin mukaan saamamme ohut pyyhe on tarkoitettu. Päässäni vilisee synkkiä ajatuksia. Andalusialaiset ovat ahkeria pesemään katukäytäviään. On niin hämärää, että tuskin erotan numeroita. distaisi vääräArabikylpylät, hammamit uskoista. olivat suosittuja. Henkilökuntaa oli joka nurkan takana odottamassa juomarahaa. Nyt ymmärrän miksi maurit arvostivat vettä niin kovasti. Onneksi meille on kerrottu etukäteen, että muuta tänne ei tarvitse ottaa mukaan kuin uimapuku. Ilmassa tuoksuu appelsIInInkukka Kuvat Tuomo Manninen Teatteri Suomen Kansallisteatteri, pieni näyttämö Molière: Luulosairas Ohjaus ja suomennos Arto af Hällström . Lavastus Kati Lukka . Näytillä on kymmenisen erilaista aromia. Jokaisella on oma vaikutuksensa. Kyseessä täytyy olla kuitenkin joku supertehokas pesuaine. Vai naIsten pukuhuoneessa Iskee olenko jo niin vanha, etten näe kunnolla kuin kirkkaassa valossa. Koputtelemme siis Hammam el Andalucin ovea. Mutta vesi on pehmeää. Kunnes kristinuskoiset ottivat vallan Granadassa. Katolisille ei käynyt moinen vedenhaaskaus, mitä hammameissa harrastetaan. Onneksi kylpyläperinne on elvytetty. Lupaan tästä lähtien olla ymmärtäväinen, jos joku vanhus vaikka hidastelee jonossa. Seuralaiseni ja kylpylän opastaja odottelevat jo kärsimättömänä. Mutta missäpä alaston kylpijä olisi pitänyt rahapussia mukana. Siellä istuu muitakin ihmisiä huuli pyöreänä: Mitä tapahtuu seuraavaksi? Vähän jännittää. Muistelen jonkun turistin kertoneen, miten hän joutui pulaan turkkilaisessa kylpylässä. Parin kilometrin päässä ylhäällä kohoaa ruskeanpunainen maurien rakentama palatsialue Alhambra. Horisontissa siintää Sierra Nevadan vuoristo. kreeta salminen on aidon rakkauden ja järjestetyn avioliiton välissä kärvistelevä Arganin tytär Angelique . Yhdet oudoksuivat, toiset ihastelivat railakkaita ylikorostuksia. Ollaan Granadassa. Ihanaa, näköni on palautunut entiselleen! Ja olo on niin puhdas, ettei tämän jälkeen tarvitse varmaan kuukauteen käydä kylvyssä. Aforismi aamupalaksi Itselleen tärkeiksi kokemissa asioissa ihminen pitää aina heikoimman puolta. 17. Kivinen alusta on kova. petri liskin hahmossa on tosiaan paljon Jerry Lewisiä ja vähän jotain pulttiboisiakin, eli tämä kuolaava äiväke on vetäisty yli niin surutta, että ollaan jo puskahuvin rajamailla. Saippuassa ei myöskään säästellä. Ei kyllä tulisi mieleen alkaa puhua politiikkaa näin romanttisessa ja rentouttavassa ympäristössä. Ei ainakaan kuivaamiseen. Vain katsella katon tähdenmuotoisia aukkoja, josta päivänvaloa pääsee hitusen sisälle. Ulkona kadulla päivänvalo häikäisee silmiä. Tältäkö tuntuu olla vanha. Tuntuu kuin päälleni tyhjentyisi sadan litran vetoinen tynnyri. ?Tuosta voitte valita mieleisenne tuoksun. Ei oikeastaan tee mieli sanoa mitään. Siellä on monet Hollywood-länkkärit filmattu. Välillä kaduilta lemahtaa outo haju. Oikeastaan ei tarvitse kauheasti koputella, vastaanottovirkailija ohjaa sulavasti itämaistyyliseen, kasveilla ja tyynyillä sisustettuun odotushuoneeseen. Kirjan huono puoli on liiallinen luettelomaisuus, asioiden toteaminen ilman laajempaa teoreettista analyysiä. Vain yhdessä kirjoituksessa kartoitetaan medioiden taustalla piileviä poliittisia ja aatteellisia tekijöitä, kuten valtion ja julkisen sektorin roolia painottavaa demokraattis-korporatiivisesta mallia ja markkinoihin luottavaa liberaalia mallia. Siitä rohkaistuneena keksin, että koodi pitää tietysti itse keksiä. Ongelmana on vaan, että pukuhuoneessa on pimeää. Mutta miehet ja naiset kylpivät erikseen. Olen vaahtokylvyssä ilman ammetta. Yltäpäältä kuplien peitossa. Sitten seuraa sellainen jynssäys kuin oikeauskoinen puhdistaisi vääräuskoista. n n n myöhemmIn lämpImIssä altaIssa lillues- sani mietin mitä muinaiset maurit olisivat ajatelleet nykymenosta. Ja varmaan suutelemisen sijaan kävivät keskusteluja. Tärkeistä asioista. Tai sitten ei. Naamiointi Petra Kuntsi . espanjalainen huikkaa
Silloin hänelle ei tullut mieleenkään, että kyseinen aika oli valmistautumista tulevaan. Hakkaraisen mies Kari sai aivoverenvuodon viisikymppisenä vuonna 2002. Huoli on valtava, kunnes tietää, että äidillä on kaikki hyvin. Lopulta viime syksynä Airaksisen voimat olivat niin vähissä, että hän otti yhteyttä Hakkaraiseen. Hakkarainen sai henkilökohtaisen avustajan palkkaa kahdeksalta tunnilta viitenä päivänä viikossa, mutta muun ajan hän hoiti miestään korvauksetta. Lisäksi äiti on topakka ohjeistamaan, miten siivous ja muutkin asiat tulisi hänen kodissaan tehdä. . Syytöksillä äiti on karkottanut myös sukulaisia luotaan. Pariskunta on pitänyt yhtä vuodesta 1977. Alkuun Kari oli pidempään sairaalassa. Erityisen pahalta tuntuu se, kun äiti ei luota tyttäreensä ja saattaa syyttää vaikkapa valehtelusta. 18 30.4.2015 ELÄMÄNMENO Ilman omaishoidontukea jääminen ei vaikuttanut Mirja Hakkaraisen Sydämen valinta Varkauden seudun omaishoitajien toiminnanohjaaja Mirja Hakkarainen ja omaishoitaja Hannele Airaksinen istuvat yhdistyksen toimistossa Varkauden keskustassa. Hän kuitenkin kuntoutui täysin autettavasta siihen pisteeseen, että pystyi huolehtimaan melko hyvin itsestään. Kotiuduttuaan Kari sai olla päivähoidossa vuodeosastolla, mutta pian sekin mahdollisuus karsiutui pois. Airaksinen on osa-aikaeläkkeellä ja tekee hieman tavallista lyhyempää viikkoa. Juuri eläke on syy, miksi hän ei ole hakenut omaishoidontukea. Usein väsytti. . Tilanne kävi sietämättömän raskaaksi. Kari sai laitoskuntoutusta kaksi kertaa vuodessa kahden viikon ajan, kunnes vuonna 2010 lääkäri totesi, ettei mies enää hyötyisi siitä. Vapaat vähissä Kari oli hoitanut aiemmin kauppa- ja pankkiasiat. Niiden opettelemiseen Hakkaraisella meni oma aikansa. Tässä se autuus sitten on, Airaksinen latelee. Airaksinen voi pyytää tarvittaessa käytännön apua lähellä asuvalta pojaltaan tai soittaa tyttärelleen, joka kuuntelee. Se oli shokki. Omaa aikaa hänelle ei jäänyt juuri lainkaan. ?Lääkäri sanoi, että mieheni on niin huonokuntoinen, ettei tule pärjäämään kotona. Välillä en tiedä, itkisinkö vai nauraisinko. Aika usein tulen äidin luota itkien kotiin. Myös hänen miehensä auttaa äidin kanssa ja lastenlapset tuovat iloa. Silti oma lasti tuntuu painavalta. Airaksinen on pyrkinyt tukemaan äitinsä omatoimisuutta. Hän halvaantui toispuoleisesti ja joutui pyörätuoliin. Kumpikaan ei ole saanut omaishoidontukea. Varkautelainen Airaksinen on juuri aamulla käyttänyt yksin asuvaa äitiään verikokeessa. Saatoin herätä neljältä aamulla lumitöihin, jotta ehdin tehdä kaiken, hän muistelee. Valmistuttuaan Hakkarainen työskenteli lähihoitajana ja muun ajan hän hoiti miestään. Joskus tuntuu siltä, että vedän hanskat tiskiin, Airaksinen huokaa. Kotona ennusteesta huolimatta Joroislainen Mirja Hakkarainen auttoi ensin äitiään isänsä omaishoidossa. Ensimmäinen puoli vuotta oli yhtä sumua, sillä perheen arki muuttui täysin. Silloin sydän on hypännyt kurkkuun. Molemmille se on ollut selkeä valinta, eivätkä he olisi voineet kuvitellakaan tekevänsä toisin. Välillä hymynkare näkyy kasvoilta, ja pariin otteeseen kyyneleetkin kirpoavat. Airaksinen on joskus kysynyt työnantajaltaan, voiko hoitaa jonkin asian toisena päivänä, koska on niin väsyksissä. Työnantaja on suhtautunut hyvin ja vastannut myöntävästi. . Hakkarainen aloitti lähihoitajaopinnot, ja siksi ajaksi he saivat henkilökohtaisen avustajan. Sen jälkeen mies on tarvinnut apua lähes kaikissa arkipäivän toiminnoissa. Sanoin, että sitä ei voi tietää, jos emme yritä.? Virpi KirvesTorvinen Demokraatti, Varkaus. Olen miettinyt, onko se jokin sisäänkirjoitettu juttu, että ensin tulevat muut, sitten vasta minä, Airaksinen kuvailee. ?Olen miettinyt, onko se jokin sisäänkirjoitettu juttu, että ensin tulevat muut, sitten vasta minä.? Joskus on käynyt niin, ettei tytär ole tavoittanut äitiään puhelimella. Pahimmillaan Hakkarainen hoiti miestään seitsemän päivää viikossa vuorokauden ympäri ilman vapaita. . Kari suuttui ja ajoi vieraat tietämättään pois. He eivät tulleet enää uudestaan, Hakkarainen kertoo. Vain muutama ystäväperhe ymmärsi tilanteen. Vertaistuki on kantanut pahimman yli, mutta voimavarojen riittävyys huolettaa yhä. Syytökset satuttavat Airaksinen on ehdottanut äidilleen ulkopuolisen siistijän palkkaamista, mutta hän ei ole suostunut siihen. Tarvetta sille olisi kyllä ollut. Sanoin, että sitä ei voi tietää, jos emme yritä, Hakkarainen selvittää. Samalla Hakkaraisella oli huolehdittavanaan oma äiti, joka sai aivoinfarktin 2005. Myös hänen kymmenen vuotta nuorempi veljensä tarvitsee nykyisin tukea vakavan sydänvian takia. . Kukaan ei tarjonnut Hakkaraiselle tietoa omaishoidontuesta tai muista tukipalveluista. . Hän on ammatiltaan siivousteknikko ja hoitanut monisairasta äitiään yli kymmenen vuotta. He kertovat avoimesti taipaleestaan omaishoitajana. Muun ajan hän hoiti miestään ilman palkkaa. Lääkäri sanoi, että mieheni on niin huonokuntoinen, ettei tule pärjäämään kotona. Lopulta Hakkarainen päätti olla itse miehensä henkilökohtaisena avustajana. Olimme mieheni kanssa ajatelleet, että sitten alkaa autuus, kun lapset lähtevät kotoa
Kukaan ei voi tietää, milloin joutuu toisen autettavaksi, Hakkarainen tähdentää. Lovi yksityisyyteen Yksi iso pala sulateltavaksi monille omaishoitajille ja hoidettaville on yksityisyyden suojaa- minen. Kuvassa myös Hakkaraisen Hilla-koira. . ELÄMÄNMENO 30.4.2015 19 ja Hannele Airaksisen päätökseen Kuvat Virpi Kirves-Torvinen Mirja Hakkarainen ja Hannele Airaksinen ovat jaksaneet, koska heillä ei ole ollut muuta vaihtoehtoa. Minulle sanottiin silloin, etten voi saada omaishoidontukea ja henkilökohtaisen avustajan palkkaa päällekäin, Hakkarainen kertoo. Vammaispalvelulain myötä omaishoidontuki ei nykyisin sulje pois henkilökohtaisena avustajana olemista. Päätös laitoshoitoon siirtymisestä oli kova paikka. Hakkarainen soittaa miehelleen useasti päivässä ja käy pari kertaa viikossa häntä katsomassa. ?Piilotin paljon tavaroita, jotta yksityisyytemme säilyisi.?. Pulmallista Hakkaraisesta onkin se, mitä saada hoidettavalle aiempien harrastusten tilalle. Mirja ja Kari ovat ratkaisseet asian niin, että mies tulee neuvomaan vaimoaan esimerkiksi ruohonleikkurin käytössä, öljyjen ja renkaiden vaihdossa. Parisuhde on muuttunut entistä enemmän hoitosuhteeksi, mutta hellyyttä, uskollisuutta ja huumoria heillä on silti edelleen. Se on Hakkaraisesta merkittävä parannus. . Rakkauskaan ei ole mihinkään kadonnut. Tällä hetkellä Kari asuu palvelutalossa, mutta puolisolla on vielä etäomaishoitajan tehtävät. Karin on ollut vaikea sopeutua siihen, ettei metsästyksestä ja kalastuksesta tule enää mitään. Piilotin paljon tavaroita, jotta yksityisyytemme säilyisi, Hakkarainen selvittää. Onnistumisen ja ilon hetkiä ovat ne, kun hän saa miehen innostumaan jostakin. Hakkaraisen mies ei halunnut lähteä kenenkään muun kuin puolisonsa kanssa kauppaan tai kylään. Myös Hakkaraista itseään häiritsi se, että ulkopuolisia ihmisiä taksikuskista kotihoidon työntekijöihin tuli heidän kotiinsa.
Hänestä omaishoidon inhimillisyyttä ja kansantaloudellista merkitystä ei voi korostaa liikaa. Omaishoidontuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka toteuttaminen on kunnan vastuulla. Siksi niiden arvioimisen tulisi olla joustavaa. Jo alkuvaiheessa kannattaa miettiä, voiko hoidettava saada kuntouttavaa, osaaikaista tai ympärivuorokautista lyhytaikaishoitoa. Omaishoitajan tilanne on hankala varsinkin silloin, jos hoidettava ei ymmärrä hoitajan tarvetta omaan aikaan ja itsestään huolehtimiseen. Lähteet: Järnstedt, Pia & Kaivolainen, Merja& Laakso, Taina & Salanko-Vuorela, Merja: Omainen hoitajana (Kirjapaja 2009), Kaakkuriniemi, Sinikka & Kalliomaa-Puha, Laura & Korte, Henna & Mattila, Yrjö&Mikkola, Tuula & Palosaari, Eija&Uusitalo, Marketta: Omaishoitajan käsikirja (United Press Global 2014), Kaivolainen, Merja & Kotiranta, Tuija& Mäkinen, Erkki & Purhonen, Merja & Salanko-Vuorela, Merja (toim.): Omaishoito Tietoa ja tukea yhteistyöhön (Duodecim 2011). Omaishoitotilanteet ovat nykyisin yhä monimuotoisempia. Myös isä saattaa olla lapsensa omaishoitajana. ?Valmisteilla olevaa omaishoitolakia kiirehdittävä? Suomessa on yli 300 000 omaishoitajaa, joista noin 40 000 saa omaishoidontukea. Arki kun on monelle hyvinkin yksinäistä. . Syitä on useita, ja ongelmana on yhä tiedon puute. Omaishoitajat ja läheiset -liiton lähivuosien yksi isoimmista viestinnän tavoitteista onkin välittää tietoa kaikille omaishoitajille tuen mahdollisuuksista ja erityisesti niille, jotka eivät ole sen piirissä. Noin puolet liiton neuvontapuhelimeen tulevista yhteydenotoista koskevat juuri omaishoidontukeen liittyviä asioita. Omaishoidontuen hakuprosessi voi tuntua monimutkaiselta. Kehittämisohjelma sisältää hyvän toimenpideohjelman. Niin iso rajapyykki se on ollut. Tulevalta hallitukselta Hakkarainen ja Airaksinen toivovat yhdenvertaisia käytäntöjä omaishoidontuen ja tukipalveluiden myöntämiseen asuinpaikkakunnasta riippumatta. Tuomi peräänkuuluttaa, että tuen tarvetta tulee tarkastella koko perheen näkökulmasta. Omaishoidossa on suuria kuntakohtaisia eroja, jonka takia omaishoitajat ovat asuinkunnasta riippuen eriarvoisessa asemassa. Tuomi kaipaisi omaishoitoperheille todelliseen tarpeeseen perustuvia räätälöityjä tukipalveluita.. Se pitää saada toteutukseen, ennen kuin se ehtii vanhentua, Tuomi tähdentää. Koko perhe tarvitsee tukea Pahimmillaan tilanne voi mennä siihen pisteeseen, että yhden omaishoidettavan sijaan on kaksi tai useampi hoidettava. Noin 60 000 omaishoitajaa antaa sitovaa hoitoa ja huolenpitoa. Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminnanjohtajan Marja Tuomen mukaan kyseessä on epäyhtenäinen ryhmä erilaisissa elämäntilanteissa ja ikävaiheissa olevia ihmisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimmän kuntakyselyn mukaan omaishoidontuen hakemuksista parikymmentä prosenttia hylätään. Osa omaishoitajista ei myöskään hae sitä. Joku voi olla huolissaan, ettei oma terveys kestä kriittistä tarkastelua. Yhdenvertaista kohtelua odotellessa Tuomi vetoaa vasta valittuja kansanedustajia kiirehtimään omaishoitolain läpiviemistä . Varsinkin ikääntynyttä omaishoitajaa saattaa arveluttaa omaishoitosopimukseen liittyvä vastuu hoidettavasta. Kun pieneksikin hetkeksi pääsee pois, jaksaa taas, Hakkarainen sanoo. Näkökulmia omaishoitoon ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Omaishoidontuki saattaa merkitä hoitajalle sitä, että hänen työtään arvostetaan. Kielteinen omaishoidon tuen päätös voi saada aikaan katkeruutta yhteiskuntaa ja ammattihenkilöstöä kohtaan. Hoidettavan käytösoireet saattavat erityisesti uuvuttaa ja turhauttaa. Osa kunnista on edellyttänyt, että omaishoidontuen saamikseksi hoidettavan tulee saada myös Kelan vammaistukea. Omaishoitajan riittävä terveys ja toimintakyky on riippuvainen hoidettavan tilanteesta. He ovat kuulleet, että jotkut omaishoitajat joutuvat ilmoittamaan jopa puolta vuotta aiemmin lomantarpeestaan. . 20 30.4.2015 ELÄMÄNMENO . Nyt olen pystynyt harrastamaan liikuntaa, käsitöitä ja käymään konsertissa ja teatterissa, Hakkarainen iloitsee. Arki kaukana tavallisesta Hakkarainen pitää Ovet-valmennusta, jossa omaishoitajat saavat virkistystä ja tukea arkeensa. Hän itsekin odottaa tapaamisen jälkeen seuraavaa kertaa. Viime vuonna valmistunut kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma esittää uuden lain säätämistä. . Uusi laki poistaisi tämän epäkohdan ja toisi koko maahan yhtenäiset omaishoidontuen myöntämisen kriteerit ja palkkioluokat. Hakkarainen haluaa tarjota omaishoitajille sen pienen hetken, jolloin joku kuuntelee ja pysähtyy heidän vierelleen. varsin- kin kun ennen vaaleja eri puolueet nostivat esiin omaishoidon tärkeyden. Haluaisin poistaa sellaiset ennakkoluulot, että omaishoitoperheiden arki olisi jotenkin normaalia. Hakkarainen puhuukin perheensä elämästä ennen ja jälkeen Karin sairastumisen. Myös omaishoidontuen verotus pitäisi saada nykyistä huomattavasti maltillisemmalle tasolle. Omaishoitajien arkea helpottaisi kummasti, jos omaishoitaja voisi saada vapaalle sijaisen lyhyelläkin varoitusajalla. Nyt on aika toimia