Sydän-Hämeen Lehti 16.04.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min ? Tulossa: Koriseva Pälkäneelle......s. sis. 29 Ronja piirsi siskosta kuvan s. alv. Edulliset avainasiakastarjoukset Avoinna arkisin klo 9-18 PÄLKÄNEEN APTEEKKI Puh. 9-18, la 9-13 www.palkaneenapteekki.fi Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. 19 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 86. 020 757 9191 Avoinna ark. | www.shl.fi Keskiviikko 16.4.2014 Plussaa Pälkäneelle ja Kangasalle s. 27 ? Urheilu: Helenius lähtee KHL:ään s. 16-17 Pehmeä pajuvihta pääsiäis saunaan s. 21. 2 s. vuosikerta | Numero 16 | Irtonumero 3 . 5, 8 Huh! Huikea meininki! antti tuisku Jenni Marjakangas käy arkipäivisin Tampereen kaupungin kehitysvammaisten toimintakeskus Wärjäämöllä. Jenni sai oman kodin Jenni Marjakangas on yksi niistä 15 onnekkaasta, jotka saavat asunnon Juhanankartanosta. s
Tänä vuonna eivoi ihmeitä odottaa, mutta eräät Renzin toimenpiteet antavat kuvan uudesta Italiasta. Firenzessä hän vapautti satoja virkamiehiä, joiden työpanos oli vaatimaton, jopa tarpeeton. Säästyvän summan voi käyttää vaikka halloweenja pääsiäisnoitanaamareihin, sillä karvevaalit tuottavat liikevaihtoa toisin kuin Suvivirren laulaminen tai pääsiäiseen hiljentyminen. Vapaa-ajattelija haluaisi poistaa kirkolliset juhlapäivät ja niiden sisällön, mutta kirkollisia vapaapäiviä hän viettää mielellään, vaikkei maksa kirkollisveroa. A hdasmieliset uskonvainoajat ovat pilanneet vapaaajattelijoiden maineen. Hurmoksellisimman käännytyskokouksen saarnamies on paljon avarakatseisempi kuin Suvivirsikieltoa ajava ateisti. Suuri määrä ihmisiä on jättänyt lähiseurakuntansa valtakunnallisen eroa kirkosta -sivuston kautta. Tasavaltamme Tulkaa hyvät sosiaalisedät ja -tädit tänne eteläiseen Eurooppaan huomataksenne, ettei humalaisia pyöri jaloissa, vaikka kapakat ja kaupat ovat auki silloin kun kauppa käy. kokee ilman nopeita päätöksiä luppovuoden eivätkä vaadittavat uudistukset toteudu. Kaikkea ei tosin pidäkään toteuttaa. Kyse ei ole mistään kansanliikkeestä, vaan muutaman ihmisen pyörittämästä nettisivusta ja uutiskirjeestä. Mediat ovat ottaneet tiedotteet vakavissaan, koska ainoa fakta eli luvut ovat pitäneet paikkansa. Nyt samaan lankesi myös apulaisoikeuskansleri. Ensimmäisten tiedotteiden innoittamana lähtisi liikkeelle lisää kansalaisia. Parasta aikaa internetissä on myytävänä 170 Maseratia, Jaguaria ja BMW:tä, joilla Renzin mielestä pönkitettiin lähinnä kuljetettavien arvovaltaa. Sen sijaan sosiaalisia vastaanottokeskuksia lisättiin ja jonotpäiväkoteihin lyhenivät 90 prosentilla. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneellä 16.4.2014 Kun Keski suomalainen ostaa pääkaupunki seudulta lehtiä ja haastaa Helsingin Sanomien monopolin, se perustaisi ensim mäiseksi Peru hesari -sivuston. M aailma menisi mielenkiintoiseksi, jos muussa yhteiskunnassa sallittaisiin vapaa-ajattelijoiden toimintatavat. Kun Keskisuomalainen ostaa pääkaupunkiseudulta lehtiä ja haastaa Helsingin Sanomien monopolin, se perustaisi ensimmäiseksi Peru hesari -sivuston. Vallanpitäjille räksyttävältä oppositiolta menee uskottavuus, jos sillä ei ole tarjottavana vaihtoehtoa. Vapaa-ajattelijoiden vaihtoehto on raha: näin paljon säästät, jos et maksa kirkollisveroa. On hyvä, että hän väistyy älyttömän kannanoton jälkeen uusiin tehtäviin, sillä sinänsä mitätön asia uhkasi synnyttää turhaa vastakkainasettelua yhteiskuntaan. Nyt sen sävelin ylistetään muutakin kuin luontoa. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Helsinki. että niille nauretaan täällä Firenzessä asti. Alkoholin haittoja estetään veroa korottamalla ja samalla verotonta tuontia tukemalla. Alkon pääjohtaja erotetaan siitä syystä, ettei myynti ole odotetusti kasvanut. tommi.liljedahl@shl.fi Kapinalaulu Suvivirsi S uvivirsi kajahtaa tänä keväänä lukemattomissa tilaisuuksissa entistä komeammin. Se ei onnistu. Enrico Letta on heistä viimeisin. Nuorison juopottelun väheneminen ei siis tunnukaan kelpaavan. Keskiolut halutaan pois ruokakaupoista eli satoja kauppoja lopetetaan. Tulkaa hyvät sosiaalisedät ja -tädit tänne eteläiseen Eu- rooppaan huomataksenne, ettei humalaisia pyöri jaloissa, vaikka kapakat ja kaupat ovat auki silloin kun kauppa käy. Hymyilyä herättää täällä myös se, että hyvällä autolla ylinopeuteen sortuva varakas kansalainen saa Suomessa jopa tuhatkertaisen sakon normaalituloiseen verrattuna kummankin syyllistyttyä samaan rikokseen kenellekään vahinkoa aiheuttamatta. shl Martti Huhtamäki ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. Suvivirren sanoman Mikko Puumalainen ehti muuttaa ainakin sukupolven ajaksi. Sen ovat suomalaisia lähimpinä olevat organisaatiot eli kunnat mielipiteillään osoittaneet. Jotkut lakialoitteet ja käytännöt ovat niin ristiriitaisia, Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi Kirjoittaja on lehtimies, Aitoo . mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Ulkomaan katsaus Firenzen pormestari Mat- teoRenzi, 39, nousi Italian pääministeriksi kaksi kuukautta nuorempana kuin aikanaan Benito Mussolini. Yleensä italialaiset ovat suosineet eläkeiän ohittaneita. Tuoreimmat valinnat ovat olleet poikkeuksia. Eri oikeusasteissa rimpuilevan Silvio Berluscolin synkän varjon alta on politiikan johdossa käväissyt jo kolme miestä. Hän menetti puolueensa luottamuksen. Hänen tilalleen nousi komeansorttinen kolmen lapsen isä MatteoRenzi, parlamentin ulkopuolelta. Euroopan kolmanneksi suurin kansantalous Italia saattaa pian ollaRenzin myötä taloudellisen nousun kynnyksellä. Puolueet uskottelevat, että uudet täydentäjät pystyvät jatkamaan edeltäjiensä työtä hyppäämällä liikkuvaan junaan. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......82,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........24,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 292 kpl (LT 2013) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2014. 2 Keskiviikko 16.4.2014 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Kevään ja luonnon ylistyksestä tuli kapinalaulu, kun apulaisoikeuskansleri katsoi, että sen veisaaminen on uskonnon harjoittamista. Jos kirkko noudattaisi sen tuhoajien taktiikkaa, saisimme päivittäin kuulla, kuinka monta Suvivirren puolustajaa seurakuntiin on liittynyt. Terveydenhoidon ja koulujen asemaa parannetaan, kulttuurin merkitystä korostetaan. Niin paljon kuin Italiaa on meillä viime vuosina pilkattu ja sen laskuja maksettu, olisikohan nyt hetki, jolloin voitaisiin ottaa Italiasta jotain oppiakin. Hallitukset vaihtuvat Italiassa tosin liiankin tiuhaan, mutta kun meillä valtioneuvoston jäseniin on iskostunut pakokauhu, ollaan kuin mitään ei tapahtuisi. Television keskusteluilta saisi ihmiset jonottamaan pappiloiden porteille. Nettilaskureilla voisi selvittää, kuinka monta kertaa viisikymppinen on pyyhkinyt Suvivirren soidessa poskiaan omissa, lastensa ja lastenlastensa kevätjuhlissa. Haikeiden sävelten säestämänä nettisivuilla voisi kirjoittaa painavat terveisensä päättäjille, jotka ovat viemässä kansalaisilta tämän perinteen.
Ma 21.4. 0400 486 386 www.sartesuo.? Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto Löydät meidät myös Facebookista! Sydän-Hämeen Lehti Lehti MaisterinkatuSydän-Hämeen 14, Riihimäki Oy Koko perhe pääsiäisenä Kuohuun! Kuohu tuo pääsiäiseen 16 metriä riemua! iissttoor!a!u p i v u h i ysttää, , rta- ibbiitt--uvvueettssaijahujävnninnpitiu W ys ste t i W Hausk tta jailajäista haa tetWibit-vesipuisto on kuntouintialtaan kahdella radalla. Loput altaasta ja kaikki muut Kuohun altaat, hyppyallas ponnuineen ja 40 metrin liukumäki ovat myös käytössä. Kevään välitystarjous! Huoneistojen ja kiinteistöjen välitys puoleen hintaan! kuuuusi eerrilaais, tkaiipheailaysä, , H daalluaas kkau i oilu , kiipeilyä uasin dtaa:lltasap noilua i a p teas: tteaitsä...... alv:n) tai sopimuksen mukaan. Puh. Vuokraustoimeksiannot 1/2 kk vuokra + alv. Tervetuloa. Hiusmesta . SULJ. . Sarin Cornerista: -klassista - intialaista - hot stone kuumakivihierontaa. Viialan Leipomo torilla joka torstai 9.00-11.30 11.45-12.15 12.30-13.15 13.30-14.30 16.00Kangasalan tori: Luopioinen Rautajärvi Pohja Kuhmalahti Sahalahti TORSTAINA 2,00? Isot pääsiäislimput Iso rahkapiirakka 5,50? Pääsiäiskakku 8 hengelle 15,00? Pälkäneellä: Keskiviikkona Hyvä valikoima pääsiäisleivoksia ja -kakkuja! VAPAA PÄÄSY! . Pitkäpe 18.4. Viher- ja muiden ulkoalueiden puhtaana ja kunnossapito Yksityisille, yrityksille ja taloyhtiöille . Jatkuvasti vaihtuva näyttely . LA 10-15 . Heikkilän ja Mouhijärven juustoloiden juustoja ym. herkkuja ERÄ LAMMASTA . 10-19 . tuoreena . alv 24%, minimipalkkio 2480 sis alv.24 %. oisille lapsilleejaja teitaätait oisille lapsill eUsim ai.t orailtle Unium nuorille. Yllätysohjelmaa myös perheen Lasten allas ja monitoimiallas pienimmille! Yllätysohjelmaa myös perheen vapaana perheen pienimmille. pienimmille! Kuohu on avoinna koko pääsiäisen pe-ma kello 10-18. Wibit-vesipuisto perjantaista maanantaihin. Myös kahvila on avoinna. Kirkkojärventie 4, Kangasala . . 0500 862 423 Sanomalehti on arvoStetuin myöS verkoSSa. lähde: TNS Gallup 2012 Keskiviikko 16.4.2014 PIKKUSUOLAISIA ANNOKSIA Muun muassa: . 4,92 % (sis. Su 20.4. Toukokuusta alkaen tiistain jatkoaukioloaika klo 21 asti ja perjantaisin motoristikahvio klo 23 asti. www.viialanleipomo.fi Ne aidot käsintehdyt tuotteet. Puh. 10-15 . Hot wings . Tarjous voimassa 31.5.2014 asti. Kodit On Oy Päivi Kuuttinen LKV (2612644-5) Aakkulantie 11 F 17, 36220 Kangasala www.koditon.fi - sivut aukeavat lähipäivinä!. Kiinteistönhoitajan palvelut Talot, mökit ja muut kiinteistöt (huolto, korjaus, asennus) Kalliola Aku 050 560 6896 KATAJAN LIHA Unnaanmäentie 2, LAITIKKALA P. 045-1222 999 Palvelemme arkisin aamusta-iltaan lauantait ajanvarauksella Katso lisää: www.hiusmesta.com Kiinteistönhuoltopalvelut . palk. LVIS-palvelut (lämpö, vesi, ilma, sähkö) . Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen maa- ja kotitalousnaisten perinteinen Emäntäilta to 24.4.2014 klo 18:30 Onkkaalan VPK:n talolla. Mikaela Jokisen Bollywood tanssiesitys ja opetusta. Arvontaa. puhelin (03) 3640 501 www.kangasalanuimahalli.fi Myös arviokirjat ja vuokraustoimeksiannot puoleen hintaan! Päivi Kuuttinen LKV, KiAT 050 351 7031 Soita ja sovi heti! Maksuton arvio! Esim. 12-18 Muina aikoina: PE 10-19 . Pizza slice . 24 %. Konetyöt . Parturi-kampaamopalvelut kaikenikäisille, myös hiustenpidennykset kaikilla tekniikoilla! . palvattuna Ylikypsä rasvaton kinkku 90 15 kg Pääsiäisen aikaan palvelemme: To 17.4. SULJ. Yleishoito ja valvonta . huoneiston tai kiinteistön välityspalkkio nyt alennettuna VAIN 1,95 % sis. Kangasala, p. Kahvion herkut mm. lusikkamunkit ja valkosuklaakakut odottavat Sinua! . Kana- ja makkarakorit AVOINNA PÄIVITTÄIN KELLO 10-19 Tervetuloa! Maaseutumyymälä Kesänmaku Linja-autoseman 2 krs. . MA-TO SULJ. KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. Väl. La 19.4. 03-5381 014 myymälä, 5381 024 Kataja TERVETULOA PÄÄSIÄISEN HERKK HERKKUOSTOKSILLE! HE KUOSTO OKSI KSILLLE! Omasta leivintuvasta LÄMPÖISET LEIVÄT JA PULLAT . SU 12-18
Onko meillä siis ilmaa siellä. äänestyspaikkojen siirtäminen Huutijärvelle ja Jorma Mäntylän (vas) sanoin ?säästämisen viemisen kolikkotasolle. Valtaosa valtuutetuista katsoi kuitenkin Jussi Haaviston (kok) ja Timo Keskisen (kd) tavoin, että paras taho tekemään säästöpää- Demareiden Pekka Lahti kaipasi kunnassa tehtäväksi rakenteellisia muutoksia, joilla oli määrä haalia kasaan tänä vuonna 1,8 miljoonaa euroa. Toistaiseksi on päätetty nipistää lähinnä investoinneista ja toimintakuluista. töksiä on asioista perillä oleva lautakunta. Myös Seppo Tallin esitys Aseman ja Ruutanan välisen tieosuuden säilyttämisestä talousarviossa jäi enemmistön jalkoihin. Raikun ja Kautialan äänestysalueiden lakkauttaminen . Maanantaisessa kokouksessa keskusteltiin muun muassa säästöistä ja aloitteista lähes neljä ja puoli tuntia. Hän lohdutti säästöjen toimivan kuntataloudelle hieman samalla tavalla kuin lääke ihmiselle: se voi maistua pahalta, mutta parantaa. Muutama miljoona euroa yli Valtuutettuja hämmensi myös sosiaali- ja terveyskeskuksen hakema 3,5 miljoonan euron ylitysoikeus talousarvioon. Suurimmat ylitykset tulivat erikoissairaanhoidosta, lastensuojelun laitos- ja sijaisperhehoidosta, päihdehuollosta sekä työmarkkinatuen kuntaosuudesta ja eläkkeisiin liittyvistä maksuista. Ennakoitavuutta peränneille valtuutetuille johtava ylilääkäri Sari Mäkinen muistutti viime vuoden talousarvion tekoajankohdan olleen jo kesällä 2012. Eri muuttujista koostuva palapeli, joka oli aiemmin vakaalla tasolla ja valtionavuin katettavissa, päästiin kuitenkin korjaamaan vasta viime vuoden päätteeksi. Mäkisen mukaan uusia toimintamalleja haetaan sosiaalija terveyskeskuksessa mahdollisuuksien mukaan. Aina te nostatte sen palveluverkkoselvityksen esiin. Kohta teidän pitää kertoa, mitä palveluja ja mistä päin kuntaa te aiotte lakkauttaa, keskustan Heikki Mäkelä tuumasi. . Rakenteellisissa muutoksissa jotakin lakkautetaan ja etsitään korvaava tapa hoitaa asia. Ryhmien johtohahmot sekä hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat saivat jäädä vielä senkin jälkeen ennalta sovittuun ?pieneen kokoukseen?. lisätilojen myötä. Valtuutetut kaipasivat samanlaista luovuutta muillakin kunnan sektoreilla. Kangasala-henkeä etsimässä Seppo Talli kaipasi sitä yhteistä Kangasala-henkeä, joka on ollut ajoittain ilmassa suurta ja pahaa Tamperetta vastaan. Loppuillasta tuo henki näytti jälleen välillä löytyvän muun muassa äänestysaluejaon muutosta mietittäessä. Yhteistyötä peräänkuulutti myös Hanna Laine (sd). . Ruutana?Asema-tietä on lykätty jo silloin, kun mummoni oli valtuustossa 1980-luvulla, huokaisi Akseli Kettula (kok). Valtuustossa nähtyä hetkellistä valtuutettujen tunteiden tuuletusta ja vastakkainasettelua ei kunnanjohtaja Oskari Auvisen mukaan ole säästöasioissa ollut havaittavissa lautakunnissa tai kunnanhallituksessa. Samalla hän ihmetteli vallalla olevaa käsitystä yhden prosentin säästötavoitteesta. Yhden prosentin höylääminen kaikilta ei hänen mukaansa ole ollut missään vaiheessa tavoitteena. . sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Usein säästöä syntyy vasta vuosien päästä. Nykyisen pääterveysaseman toimintoja on esimerkiksi suunniteltu siirrettäväksi toisaalle, jotta tehokas lääkärin ja hoitajan työparityöskentelyä saataisiin otettua käyttöön vapautuvien Kangasalan valtuusto ei kokoontunut maaliskuussa, mutta otti menetetyn ajan takaisin huhtikuussa. 4 Keskiviikko 16.4.2014 uutiset . näytti saavan puheissa täystyrmäyksen. . hän kysyi. Keskustan Arja Marttala myönsi sopeutustoimia tarvittavan, mutta samalla myös taitoa ja yhteistä tahtotilaa. . Myös kulttuuritalo ja kunnan yhtiöt voisivat osallistua talkoisiin tuon iänikuisen veroprosenttiruikuttamisen sijaan, ärähti perussuomalaisten Jari Leino. Anne-Mari Thomassen (sd) muistutti henkilöstösäästöissä tulevan ennen pitkää rajan vastaan, kun työssä jaksamisen heikentyessä virheiden määrä kasvaa ja aika menee työstä selviytymiseen. . Teillä kuntapuolueen edustajilla on töitä, mutta teollisuudessa ei ole ja vaikeuksissa ollaan, vasemmistoliiton Seppo Talli sivalsi. Hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola tosin vahvisti Thomassenin näkemystä arvioimalla, ettei ateriapalveluissa työskentelevien työmäärää pystytä kasvattamaan ottamalla kouluilla käyttöön ylijääneen ruoan myynti. Yhteistyö, yhteistyö, yhteistyö Kokoomuksen Harri Syrjäläi- nen toppuutteli asetelmia ja vannoi yhteistyön nimiin, vaikka puolustikin vielä demareista poikkeavaa veronkorotusnäkemystä. Jo ennen alkua puheenvuoropyyntöjä jätettiin runsaasti. Viime vuonna budjetista höylättiin kahdeksan miljoonaa euroa, eikä se vaikuttanut millään tavalla. Muodollisesti hanke on kuitenkin vielä hengissä, sillä toteutuspäätöksen pohjaksi tehdään erillinen vaikuttavuusarviointi. . 200 000 euroa opettajien lomista tai 100 000 euroa varhaiskasvatuksen kalustohankinnoista eivät ole rakenteellisia muutoksia, jyrisi sosialidemokraattien Pekka Lahti. Hän muistutti demareiden esittäneen säästöjen sijaan tälle vuodelle lisäkorotusta veroprosenttiin ja vaati säästöpäätöksiä esittäneiden astuvan esiin. Näin säästetään Valtuusto hyväksyi sille esitetyt vajaan miljoonan euron säästöt tälle vuodelle Pohjan koulun 250 000 euron investointimääräraha vaihtuu 50 000 euron suunnittelumäärärahaksi, Kyötikkälän koulun 500 000 euron rahoitus pieneni 100 000 euron selvitysrahaksi Aseman ja Ruutanan välisen tieosuuden rakentamisesta päätetään erillisen vaikuttavuusarvioinnin perusteella. Jos tietä ei rakenneta, säästöjä lasketaan kertyvän tänä ja ensi vuonna yhteensä 4,2 miljoonaa euroa Aseman teollisuusalueen toteutuksen jäihin pano säästää 80 000 euroa Töitä valtuuston tälle vuodelle asettaman 1,8 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttamiseksi jatketaan ?Tulonlisäykset eivät ole säästämistä?, totesi talousjohtaja Seppo Saarinen Lahden puheen tunteen palo nostatti muillakin tunteet pintaan. . Säästöä tulisi kuitenkin vain 1700 euroa alueelta, äimisteli Tony Lähde (vihr). Hanna Laine muistutti esityksen taustalla olleen vaikeus löytää riittävästi ihmisiä vaalitöihin, mutta ilmoitti demareidenkin olevan sinut äänestysaluejaon säilyttämisessä ennallaan. Yksimielisyyttä ei lupaavasta alusta huolimatta kuitenkaan löytynyt, sillä valtuustoryhmillä oli varsin toisistaan poikkeavat muistikuvat asiaa puineesta hallituksen kokouksesta. Hän toivoi, että säästöt palautettaisiin valmisteltavaksi ja valtuutetut istuisivat miettimään asiaa yhdessä kunnanhallituksen ja virkamiesten kanssa. Mitä enemmän keskustelemme, sitä paremmin pystymme tekemään päätöksiä, hän näki. Miia Kinnari (kok) valitteli, miksi valtuustosalissa käytetään niin paljon energiaa syyllisten etsimiseen epäonnistumisten hetkillä. Kun Heikki Lyytinen (kok) ilmoitti seisovansa kunnanhallituksen esityksen takana, asiassa pää-. Puhelimitse (03) 539 9800 Valtuusto: Jos keskustelun määrä on verrannollinen päätöksen laatuun, Kangasalla tehtiin maanantaina poikkeuksellisen viisaita päätöksiä Yhteistyö oli lopulta päivän sana kangasala Huhtikuinen keskustelupöytä oli kangasalalaisvaltuutetuille katettu jo pari kuukautta aikaisemmin Suur-Tampere-aiheiseksi, mutta maan hallituksen tuoreet linjaukset kaupunkiseutujen pakkoliitoksista saivat aiheen ainakin hetkellisesti haalenemaan. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Ei kai näillä toimilla lähdetä äänestysaktiivisuutta laskemaan entisestään, ja vielä kunnan korkeimpien äänestysprosenttien alueilta. Korvaavaksi ruokalajiksi löydettiin kuitenkin toinen kuuma peruna: kunnan tälle vuodelle asettama liki kahden miljoonan euron säästötavoite.
Ratkaisu on täysin Kangasalan kunnan näkemyksen mukainen. Voimavarat kannattaa suunnata toisin. shl Jani Oksanen Kertaluonteisilla miljoonia plussalle Kangasalan viime vuosi on päätymässä taloudellisesti positiiviseksi. Olemme jatkuvasti olleet valmistelemassa erilaisia lausuntoja kunta- ja sote-uudistukseen liittyen. Näissä ei ole mukana vuodeosastolla hoidetuista päihdepotilaista kunnalle syntyneitä kustannuksia; vaikeasti alkoholiongelmaisella voi lisäksi olla murheena alkoholihaima-tulehduksen tai maksasairauden tapaisia hoidollisesti kalliita sairauksia. Eräs tuttuni arveli kunnan saavan alennettua päihdehuollon kustannuksia helposti. Kunnanhallitus käsitteli maanantaina viime vuoden tilinpäätöstä, jonka tulos oli 6,4 miljoonaa euroa plussan puolella. Tuloksen katsottiin kuitenkin sisältävän merkittävästi kertaluonteisia eriä, ja koska toiminnallinen tulos Tyly arvio. ohitettiin muutamalla kommentilla runsaan kolmen tunnin kohdalla. Kommenteista heijasteli tyytyväisyys kuntarakennelain pakkoliitospykälästä luopumiseen, mutta tyytymättömyys valtioneuvoston toimintaa kohtaan. Kangasala katsoo, että kaupunkiseudulla tehdyn selvityksen jatkotyön tarpeeseen on syytä palata vasta myöhemmin. Loppuvuonna katse nähdään yhteistyössä tarpeelliseksi kääntää erityisesti uuden sotemallin työstämiseen. . Kaupunkiseudun kehittäminen on tapetilla maanantaina Kangasalan kunnanvaltuustossa, kun käsiteltäväksi tulee selvitysmies Rauno Saaren esitys kaupunkiseudun yhteistyön tiivistämisestä. Palatkaamme lähtöruutuun, vaikka rahaa paloikin, Anja Aarnio (sd) julisti. Seutuselvitykseen kului Aarnion mukaan Kangasalan kunnalta noin 20 000 euroa, mutta sen lisäksi iso määrä viranhaltijoiden työtunteja. shl Jani Oksanen Reunamerkintä Miten paljon arvoista voi säästää? pitkää vetävän käteen?. Karsitaan latuverkostoa kunnan laita-alueilta ja saadaan säästöä 3000 euroa. Kangasala jatkaa hyvää yhteistyötä kaikkien lähellä olevien kuntien kes- s dyttiin äänestämään. Kuntien välinen yhteistyö syvenee, jos on syventyäkseen keskinäisen luottamuksen kautta. Pakko ei yksinkertaisesti Suomeen sovi. Itsenäinen Kangasala ja yhteistyö kunniaan. Asiasta sovittiin perjantaina hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa. niin Tampereen, Pälkäneen Valkeakosken, kuin Kuhmoisenkin kanssa. Aikalisä myös kaupunkiseudulle? Ministeri Virkkusen mukaan Suomi tar vitsee tulevaisuuden kannalta vahvemmat ja elinvoimaisemmat kaupunkiseudut. Hänen mukaansa kunta voisi tarjota haluttomasti tilanteensa kohentamiseen suhtautuville päihdeongelmaisille rauhallisen syrjäisen paikan, jonne toimitetaan viinaa ja tarvittaessa muita päihteitä ?riittävän suuret annokset? koko loppuelämän ajaksi. Taka-ajatuksena luonnollisesti oli se, ettei tuo elo sillä menolla jatku kovin kauan. Tutun ajatusmaailmaan kun ei mahtunut, miksi kunnan pitää kannatella sellaista ihmistä, joka ei itse edes yritä. ken . Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 16.4.2014 5 Auvinen tyytyväinen pakkoliitoksista luopumiseen Kuntarakennelakiin väännettyä kaupunkiseutujen pakkoliitospykälää ei viedä eteenpäin. Lyytinen sai mukaansa 18 valtuutettua, mutta se ei riittänyt muutoksen hyväksymiseen ja äänestysaluejako säilyy nykyisellään. . Kangasala on katsonut jo aiemmin, ettei se näe omalta osaltaan perusteltuna esiin nostettua yhden kunnan mallia. Kunnanjohtaja Auvisen mukaan ennen ratkaisujen tekemistä on syytä odottaa rauhassa, mitä sosiaali- ja terveyden huollon palvelurakenneuudistuksen lainsäädäntö tuo tullessaan. . . Nipistetään joitakin tuhansia koululaisten oppimateriaaleista Säästetään strategisesta johdosta parikymmentätuhatta euroa, joka tosin maanantaisessa valtuustossa enimmäkseen menetettiin jo samassa kokouksessa kokouspalkkioihin istunnon venähdettyä ylipitkäksi. Henkilöstösäästöjenkin kohdalla valtuustossa arveltiin ?pään jäävän ennen Valtio ei näinä päivinä tee kuntapäättäjien, virkamiesten ja tavallisten kuntalaisten elämää helpoksi. Kangasalle ratkaisu antaa mahdollisuuden päättää itse omista asioistaan ja turvata lähidemokratian. Auvisen mielestä on hyvä, että kuntien näkemystä on asiassa lopulta kuultu. . Tämäkin työpanos, joka tähän hallinnollisen mallin pohdintaan on käytetty, kannattaa jatkossa käyttää vaikkapa kuntien elinvoiman ja elinkeinojen kehittämiseen. kaupunkiseudun tiivistäminen . 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) ilmoitti jättävänsä lakiesityksen viemisen eduskuntakäsittelyyn muun muassa kunnilta saadun palautteen ja esityksen perustuslaillisuuteen mahdollisesti liittyvien ongelmien vuoksi. Pakkoliitoslistalla olleen Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen on päätökseen tyytyväinen. . Valtuustossa yksi huutaa rakenteellisia muutoksia, toinen veronkorotuksia. Jossakin kohtaa otetaan mittaa ihmisten arvomaailmasta. Ohessa vain yksi esimerkki. Kangasala käytti viime vuonna päihdehoitoon 490 000 euroa ja Pälkäne 240 000 euroa. Sen kupliminen pintaan kuitenkin kielinee siitä, että mielenkiintoisten arvokeskustelujen aika voi olla piakkoin laajemminkin edessä. shl jani oksanen olisi muuten jäänyt 3,6 miljoonaa euroa miinukselle, talouden kanssa painimista on jatkettava. Palvelujen ostot ylittyivät vajaalla viidellä miljoonalla eurolla, mutta henkilöstökulut alittuivat arvioidusta 1,3 miljoonalla eurolla ja verotulot puolestaan ylittyivät 2,3 miljoonaa euroa. Sää Torstaina +11 Sahalahti +10 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +11 +11 Pälkäne Luopioinen +11 Sahalahti +11 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +11 +12 Pälkäne Luopioinen +13 Sahalahti +12 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +13 +13 Pälkäne Luopioinen +12 Sahalahti +11 Kangasala +11 +11 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Niin harvoin saa tukea kokoomusta ja kepua, että nyt se pitää tehdä, Talli kevensi tunnelmaa silmäillessään muutosta vastustavien joukkoa. Ennalta yksi puhutuimmista aiheista . Tämä oli hallitukselle mielestäni ainoa vaihtoehto; en usko, että huonosti valmisteltu ehdotus olisi voinut läpäistä perustuslakivaliokunnan käsittelyä
Etelä-Suomen aluehallintovirastosta Tavaseratkaisua ovat tekemässä ympäristöneuvos Raija Aaltonen sekä puheenjohtajana toimiva Jukka Leinonen. Natura-arvioinnista uudet lausunnot Sekä ELY-keskus että Vehoniemenharjun ja Punamultalukon Natura-metsät omistava Metsähallitus katsoivat, ettei tekopohjavesilaitokselle pitäisi myöntää lupaa, koska se vaarantaa Natura-alueet. Lisäksi lupaa hakeva yhtiö on laatinut selityksen lausuntoihin ja muistutuksiin. Tänne on opittu tulemaan. tietää tulevien oppilasmäärien yleensä kolme kertaa illan aiMenetys koulullekin Tiloissa on järjestetty nuok- perusteella. kana. Virastotalossa on huonommat Tulevana lukuvuonna Sario- karitoimintaa ruokatuntien Vapaa-aikaohjaaja Tytti Ero- ja pienemmät tilat, mutta ne lan nuorisotiloissa käy koulua välitunneilla, kuljetusoppilaat mäki-Heino kuuli illan mittaan ovat keskellä kylää, hän punnuorilta hyvin harmistuneita- taroi . kaksi kuudesluokkalaisten ope- ovat odottaneet siellä kyyte- Pois tieltä tusryhmää. Täällä on heidän mieles- nuorisoa varten väliseiniä pursen huonompi vaihtoehto kuin sovussa nuorisotoimen kanssa. . Yläkertaan tehdään pientä remonttia, mutta hyvin kevyellä mennään, koska työhön ei ole budjetoitu mitään määrärahaa, Koskinen lisää. Tulevat väliaikaistilat virastotalossa ovat huomattavasti pienemmät ja myös vähemmän käyttökelpoiset kuin nykyiset Sariolassa. Sijainti on hyvä keskellä kylää. Mukana on sekä Vaasan että Helsingin viraston asiantuntijoita. Asiaa valmistellaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Vaasassa. Väliaikaiseksi tarkoitettuun evakkoon lähdön aiheuttaa Sariolan koulun tarve saada alkujaankin nuorisotoimintaan rakennettu tila opetuskäyttöön. Alakoulun puolelle muodostuu ensi lukuvuoden alusta kaksi opetusryhmää lisää, kun tulevia sekä kuudes- että neljäsluokkalaisia on kaksi ryhmää. Tämän ratkaisun mahdollistaa valtion myöntämä, opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettu määräraha. Kunnan omistamaa, tyhjillään olevaa sopivaa tilaa Sahalahden kirkonkylällä on tarjolla ainoastaan entisessä virastotalossa. . Laki edellyttää, että asia kuulutetaan ja hakijalta pyydetään tarpeen mukaan selitys kertyneisiin lausuntoihin ja muistutuksiin. Aluehallintovirasto harkitsee, tarjoaako se mahdollisuuden vastaselitysten antamiseen. 6 Keskiviikko 16.4.2014 uutiset . Vielä tyhjilkuuttaa koulun rehtori Tuomo evakkoajan oletetaan ja toivo- viettäessään iltaa Myllö, joka tähdentää, ettei taan olevan väliaikainen ratnuorisotiloilla viime perjan- päätöksiin ja siirtymään pois lään olevia tiloja väljennetään nuorisotila ole opetuskäytössä kaisu, joka on tehty hyvässä taina. tieltä. nen ja Tino Lintunen kuulivat . Kaupalle ei ole sieltä pitkä Eromäki-Heino näkee muu- ympäriltä. nen opetuskäyttöön tietää toinen puoli nuorisotiloista matka, huomasivat pojat, jotka tolla olevan puolensa ja puo- shl Maija Nieminen-Pessi Kaivanto Ilmola Yli-Melkas Kärki Heponiemi Huikkola Telakorpi Latosuo Salmenranta Tuomaala Raikunahde Rydönkari Kylä-Laurila Uhkainlampi Kanasaari Koulu Riihimäki Peltola %%%%%% Epilä Kotimäki Vallila / %% %%%%% ! ( Mustalaiskari Seppälä Perä-Siurola Raikunjärvi Luoto Mustanmetsänsaari Kivisaari Sillansuu Palanne Ko rte oja Heikkilä Mäkelä Mäki-Tiitola Ketola Myyränmättäät IA2.1 IA2.3 " ) Eerola Pahakorpi Uotila Männistö Parvela Varala Naapila Hiissa Mattila Sikala Kotka KA2 Jaakkola Mattila Kivipelto Rintala Koivulinna Niittylä Apajapohja Virtala Kottila Hepokari Tuulensuu Hykkölä Anttila Saarikylät S.talo Laurila Lehtola Motocrossrata Tuomaala Tuhola Kirpu Matila Revässaari Lamminsuo Tuomikko Karumäki Rissa Hahlankallio Vähäkangas Suppa Isokangas Pirttisaari Metsola Kuusela Koivuranta Pikkusaari Kinnasaari Vassaa eli Vähäsaari Tavase Oy Rohola Lättönen Vehoniemen - Isokankaan harjualueen tekopohjavesilaitos Pikku-Lättönen Mustasaaret Eerola %%%%%%% Kukko Tuomaala Onkimätäs H ! vedenottamo ! ( " ) siirtopumppaamo / raakaveden ottopiste raakavesipumppaamo Välikangas tekopohjaveden siirtolinja Lautaankorpi JaakkolaJussila raakaveden painelinja Kämppi Metsäpirtti Seitsye raakaveden painelinja (varaus) Mattila Kivisaari vesijohto raakavesipumppaamolle Savimäki tilapäinen putkilinja hankkeen siirtolinjan rajapinta LeppäkariPutkilahti Teerimäki Kaukonen Tapiola Perkiö siirtopumppaamon ylivuotolinja Pitkäsaari Urh. Kotimäki Paavola Koivumäki Kankaanmaa Mäkimies KA3.1 IA4.2 Mällinoja KA3.3 KA3.2 Palvelukeskus Kivelä Sipilä Mälkilä Raatikka Kulmala Väipiälä Mänty IA4.3 KA3.4 IA4.4 B Vesitorni Rauniokirkko Syrjänalusta Tervamäki Ainiala Hietikko Sokka Välipelto Koivuniemi Kirkko PÄLKÄNE Onkkaala Uotila kangasala, pälkäne Tekopohjavesilaitosta Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin suunnitteleva Tavase Oy toimitti viime viikolla päivitetyn hakemussuunnitelman ja täydennetyn Natura-arvioinnin aluehallintovirastoon. Nuoret kokevat, että taas ran tiloja käyttävät nyt kotikahtia haitariseinällä. netty lukuisilla teemapäivillä. Evakkotiloissa järjestetään nuorisolle toimintaa Tino Lintunen (edessä), Jere Rantanen ja Tomi Uuskoski valmistautuvat lättyjen paistoon Sahalahden nuorisotiloissa. kuten nykyäänkin. koululle samalla hyvän yhteis- koulukäyttöön, Tuomo Myllö kertoivat käyvänsä kaupassa lensa. käyttötilan menettämistä. . Myös lisäkuulemiselle voi tulla tarvetta, jos kuulutuksen jälkeen on tehty muutoksia, jotka vaikuttavat jonkun oikeuteen tai etuun; esimerkiksi imeytys- tai kaivoalueita siirretty uusien maanomistajien maille, ympäristöneuvos Jukka Leinonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo. Hän johtaa kolmehenkistä kokoonpanoa, joka ratkaisee Tavasen lupahakemuksen. Ensi vuoden jälkeen 2-3 koululle saakka. nanjohtajan entisen huoneen Nuorisotilojen muuttami- vuonna tarvitaan ainakin . Äänieristys on hyvä, vaKoululla nuorisotilojen syksyn uusista järjestelyistä joudutaan mukautumaan palvelu ja vapaa-aikaohjaaja muiden muualla tekemiin Jouko Henttonen. Ei tarvitse sitten tulla tänne tään niin hyvät tilat, hän kertasi kamalla muiden muassa kunnormaali luokka. käyttäjien mielipiteitä. . Tavase tarvitsi urakkaan lisäaikaa, sillä muistutuksia kertyi noin 180. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tutustuu asiakirjoihin ja päättää myöhemmin, onko muuttuneiden suunnitelmien vuoksi tarvetta lisäkuulemisiin. Monet muistuttajat ovat varanneet itselleen tilaisuuden IA4.5 Anttila-Perttula Salinmäki Museo Myttäälä Katajamäki Huhti 1 500 m Heikkilä Pajula Kallio Kaunistola Riikinkari Lankiansaaret 1 000 Niittymaa Lautaa tekopohjaveden painelinja 500 Tausti Mäki-Laurila Niemisaaret Leirikeskus 0 IA4.1 Epaala Ahtiainen Kirstinmäki Laurila Verkkosaaret imeytysaluevaraus %%%%%% Kuparinen IA4.1 kaivoalue Pietilä Takala Ampumarata Niitty-Ainiala Kota imeytysalue Mäntytöyry Urh. Kaski-Sipilä Peltola Taattula Moisio Hemilä Aatila Pelto-Seppälä Koulu Varissaari 7.3.2014 Etusaari Yleiskartta Iso-Seppälä Ellola Vedenottamo Askola Koivula Niittylä Selkäsaaret 16WWE0815.001 REVISIO A Kangas-Seppälä Kinnalan vedenottamo Perälä! H Uusi-Mälkilä Aluehallintovirasto pureutuu Korvenhaka Rekola IA2.2 Hykönsalo Tekopohjavesilaitos: ELY-keskus ja Metsähallitus Alapää Heinonen Linnansuo Koivulehto IA2.4 Ajakainen KorkehinenNiinisalo Pilkas Höltänmäki Pihkonsuo Riihimäki Mertola Haavisto Haapaladonvainio Linna Vehoniemenkylä Ihonsaari Mäkelä Jahkonen Kappeli IA1.1 Mäntysaari Kissasaari Ihari Korpilähde Juurakko Paljassaari Pinnala IA1.2 Muurahainen Pieni-Varpunen Verkkosaari Lemola Orisniitty Rekola Pihkonvainio Linna Hakki Mattila IA1.1 Tiitola Sipilä Hallila Iso-Varpunen Keljo Kylä-Siurola Uotila Laurila Raikun vedenottamo ! H H KA1 ! Matinkallio Lintula Vähäsaari Leirikeskus Kesäniitty Raikku Vähä Selkäsaari Aronpää Laurila Isosaari Salmensuu Automuseo / Koriseva Sipilä Uimaranta Iso Selkäsaari Linnajärvi Heinäsenmurto Keiniänkari Tavase on siirtänyt imeytysalueitaan Vehoniemenharjussa Naturaalueiden ulkopuolelle. vastaselityksen antamiseen. Uusi kuulemiskierros ei kuitenkaan ole mikään automaatio. . Sieltä mukana ovat esittelijänä toimiva ympäristöylitarkastaja Piia Nieminen sekä ympäristöneuvos Reko Vuotila. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Tila voidaan jakaa jään ja lisäksi tiloja on hyödyn- Tomi Uuskoski, Jere Ranta- kin kommentteja. Entisen virastotalon yläker. Järjestetään sinne nuorisolle mahdollisimman hyvät puitteet, ettei nuorisotoiminta pääse Sahalahdella katkeamaan, vapaa-aikakoordinaat- tori Asko Koskinen lupaa. . sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Puhelimitse (03) 539 9800 Nuorisotila: Sahalahden nuorille väliaikaistilat virastotalosta Sariolan tilat opetuskäyttöön sahalahti Sahalahden nuorisotiloista Sariolasta muutetaan kalusteet ja pelit vanhan virastotalon yläkertaan tulevana kesänä. Tämä on toki mahdollista. Kriittisten lausuntojen vuoksi Tavase muutti suunnitelmiaan ja täydensi Natura-arviointiaan. Sen vuoksi ELY-keskukselta ja Metsähallitukselta pyydetään
Jukka Leinonen ei pidä sitä kuitenkaan mitenkään poikkeuksellisena hankkeena. . Keskustan Pirkanmaan piirin viimeviikonloppuisessa vuosikokouksessa päätettiin asettaa kaikkiaan 13 ehdokasta. Ei tämä ole ensimmäinen iso hanke. Se myönsi ruoppaukselle luvan pari vuotta jälkikäteen ja määräsi maksamaan parin kympin korvauksen vesialueen omistajalle. Kalastusalue piti päätöstä vitsinä. Tämä haittasi lähellä olevaa karjatilaa, joka käytti järven vettä juomavetenä. Naapuruston mukaan vää- rin tehdystä ja luvattomasta ruoppauksesta aiheutui haittaa vuosikausiksi, sillä tuuli pääsee pöllyttämään saviliejua, kun pinta on kaivettu sen päältä pois. Mökkiläiset eivät enää käytä järvivettä saunavetenä, sillä tuulisella säällä vesiastioiden pohjalle jää muutaman millin kerros liejua. Noin 700 neliömetrin ruoppausalueelta kertyi satoja kuutioita liejua, joka läjitettiin matalaan ruovikkoon. Sitä ennen huolehdimme, että olemme saaneet riittävät selvitykset hankkeesta ja sen vaikutuksista. Keskiviikko 16.4.2014 . Piirin toiminnanjohtajana jatkaa Pilvi Kärkelä Kihniöstä. Vuosi kokouk seensa huhtikuun alussa kokoontunut Keskustanaisten Pirkanmaan piiri kirjasi myös toimintasuunnitelmaansa tavoitteeksi saada riveistään Pirkanmaalle ainakin yksi naiskansanedustaja seuraavissa eduskuntavaaleissa. Demarinaisten piirihallitukseen kaksi Kangasalta Kokousedustajat valitsivat Pirkanmaan Demarinaiset -piirijärjestön puheenjohtajaksi Tuula PetäkoskiHultin Lempäälästä jatkamaan kaudelle 2014?16. Varap u h een j o ht aj ana jatkaa Kyllikki Lahtinen Mänttä-Vilppulasta. Jos päätös jäisi lainvoimaiseksi, se romuttaisi koko ruoppauslupakäytännön: maanomistajat voisivat Tossanselkä Mälkilä seitsye Myttäälä Pälkäne Mallasvesi Karjusaari sijaitsee Tossanselällä Uusi-Mälkilän edustalla. kaivaa rantansa mieleisekseen ja jos joku huomaisi valittaa, ruoppaaja selviäisi muutaman kympin korvauksella. Naapuri, kesäasukkaat, Mälkilä-Kinnalan osakaskunta ja Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalue valittivat ruoppausluvasta. Kuusi ehdokasta on lisäksi määrä asettaa syksyn ylimääräisessä piirikokouksessa. Keskustanaisten Pirkanmaan piirin johtokuntaan on valittu puheenjohtajaksi Minna Sarvijärvi Ylöjärven Kurusta, varapuheenjohtajaksi Riitta Koskinen Ylöjärveltä sekä jäseniksi Hanna Holma Kangasalta, Iinu Kuusento ja Hanna Siuvo-Järä Nokialta, AnnaKaarina Rantaviita-Tiainen Tampereelta, Helena Koliseva Urjalasta, HannaLeena Fröjdman Lempäälästä, Hannele Tamminiemi Mänttä-Vilppulasta sekä Mari Huovila-Virtanen Sastamalasta. Vesialueet omistava osakaskunta edellytti asianmukaisia suunnitelmia ja lupia. Kun maanomistaja aloitti ruoppaukset yllättäen lokakuussa, paikalle hälytettiin poliisi ja ympäristökeskus. Keskeytysyrityksistä huolimatta uiva kaivuri teki valmiiksi noin 70 metriä pitkän ja metrin syvän uoman Karjusaaren edustalle. Ympäristökeskuksen vaatimuksesta asetetut pressusulut eivät pidätelleet kaivetun savivellin leviämistä, vaan vesi samentui ruoppauspaikan ympäristössä. Myös ruoppauksen teettänyt maanomistaja oli aluehallintoviraston ratkaisuun tyytymätön. Vaasan hallinto-oikeus palautti asian kolme vuotta sitten aluehallintoviraston käsittelyyn. Ääripäät ovat, että myön- ELY-keskus on puuttunut lausunnoissaan muun muassa Syrjänalustan suojausimeytykseen. Tavasen selityksen mukaan suojaimeytys tehtäisiin tekopohjavedellä Onkkaalantien laitoihin. netään hakemuksen mukainen lupa tai hylätään hakemus. Lupa voidaan myöntää myös vain osalle hanketta tai haettua pienemmälle vesimäärälle. Mahdolliseen lupaan sisältyy määräyksiä muun muassa imeytettävän ja otettavan veden määristä, korvauksista ja tarkkailusta. Tutustumiskäynti paikan päälle Alueellinen ympäristöviranomainen ELY-keskus vastustaa luvan myöntämistä Tavaselle, koska se vaarantaisi Natura-alueet. Hallitukseen valittiin kymmenen jäsentä ja kolme varajäsentä. ottavat kantaa uuteen Natura-arviointiin päivitettyyn Tavase-suunnitelmaan uudet lausunnot. Lausunnot ovat painavia. Jos hanke on niiden mielestä ratkaisukypsä, lupapäätös saataneen tämän vuoden aikana. . Se yritettiin kuljettaa pois talvella jäitä pitkin. Muun aikaa Karjusaaresta pääsi kulkemaan melkein jalan edustalla olevalle Onkimättäälle. shl Tommi Liljedahl Hanna Holma eduskuntavaali ehdokkaaksi Sahalahtelainen Hanna Holma lähtee mukaan eduskuntavaaleihin. Sydän-Hämeen Lehti 7 Aluehallintovirasto: Karjusaaren seitsemän vuoden takaiselle ruoppaukselle haetaan lupaa jälkikäteen Parin kympin korvaus ei riitä laittomasta ruoppauksesta pälkäne saarikylät uusi-Mälkilä Verkkosaaret tie en Karjusaari hd La tie lan aa kk On Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto käsittelee lähiaikoina uudelleen Tossanselällä Uusi-Mälkilän edustalla lähes seitsemän vuotta sitten tehtyä ruoppausta. Pälkäneläismaanomistaja ruoppasi luvatta Karjusaaren ja Onkimättään välissä olevaa matalikkoa lokakuussa 2007. Ruoppaaja oli pyytänyt osakaskunnalta talvella 2007. Ennen ruoppausta vesi vaihtui umpeen kasvaneella lahdella vain parin korkean veden kuukauden aikaan. Kyllä siitä saadaan päätös rakennettua, joskin työmäärä on suuri. Aluehallintovirasto ei voi palauttaa asiaa mihinkään, vaan sen on tehtävä ratkaisu. . Tavase on muuttanut tämän vuoksi suunnitelmiaan, ja nyt ELY-keskus sekä Metsähallitus ottavat niihin uudelleen kantaa. Tavase on poikinut tavanomaista hanketta enemmän aineistoa. Kaikkea liejua ei kuitenkaan saatu kaivettua talvella kyytiin, vaan osa jäi veden huuhdottavaksi. Ympäristökeskus vaati ruoppaukselle lupaa jälkikäteen. Myös Tavasen aiemmista luvista on valitettu loppuun saakka. shl Tommi Liljedahl. Silloin ympäristölupavirastona tunnettu aluehallintovirasto katsoi, että haitat jäivät vähäisiksi. Jos lausunnot Natura-ar- Jukka Leinonen uskoo. vioinnin täydennyksestä ovat Lupapäätös voi olla myönmyönteisiä, eikä muuta mul- teinen, kielteinen tai jotain listavaa ilmene, asia voisi edetä siltä väliltä. loppuvuodesta ratkaistavaksi, . Täydennyksiä pyydetään niin kauan että asia on ratkaistavissa. Kun tarvittavat lisäselvitykset on saatu ja asia alkaa olla muuten valmis, järjestetään todennäköisesti tarkastus pai- kan päällä. Harjussa ei pidetä torikokousta, johon jokainen voi tulla kertomaan mielipiteensä, vaan aluehallintovirasto tutustuu tarpeellisiksi katsomiinsa kohteisiin ja kutsuu mukaan tarpeelliseksi katsomansa asianosaiset. Olipa aluehallintoviraston ratkaisu mikä tahansa, asian käsittely jatkuu todennäköisesti Vaasan hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Nyt ruoppausasia on aluehallintoviraston käsittelyssä toista kertaa. Lupahakemuksen mukaan ruoppauksen tarkoituksena oli parantaa veden vaihtuvuutta matalassa salmessa, poistaa vesikasvillisuutta ja edistää virkistyskäyttöä. Kangasalalaiset Anneli Kiminki ja Merja Päivärinta valittiin hallituksen jäseniksi
Joitain ikkunoita ja ovia otettiin talteen ennen kuin kone tuli. Martti Pehkonen vakuutti, että olo on helpottunut, eikä surullinen, kun hän seurasi miten elämäntyö katosi kauhallinen kerrallaan. Tyhjillään ollut rakennus ränsistyi, ja viimeiset vuodet se on ollut vaarallisessa kunnossa. Olen arvellut, että tältä vuodelta jää puuttumaan noin puoli miljoonaa euroa, kamreeri Toni Lehto sanoo. Toisen ison laskennallisen erän kunta kuittasi ammattikoululta, kun Pirkanmaan kou- lutuskonserni purettiin ja kuntayhtymä fuusioitiin Treduun. . Purkukoneen kuski repi betonilattiaa sen verran auki, että sai puristettua putken umpeen ja purkutöitä voitiin jatkaa. shl Tommi Liljedahl Umpisolmu Lahdentien varressa on seisonut viime vuodet vierekkäin kaksi rauniota. Kunnan taloudellinen tilanne ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin 0,67 miljoonaa ylijäämäisestä tilinpäätöksestä voisi päätellä. Pälkäne olisi jäänyt pari sataa tuhatta pakkaselle ilman kertaluonteisia eriä, joista suurin on noin puolen miljoonan euron jäännös- ja kiinteistöverotilitys. . Tilanne oikaistiin säästöpaketilla, jonka vaikutukset alkavat näkyä tuloksessa. Pälkäneen tulosta kaunistelee kolmaskin mukava yllätys. Takavuosina kunnan päättäjät noituivat keskussairaalan laskua. Aavemainen tunnelma veti muun muassa valokuvaajia. En minä ole haikea tai surullinen, vaan iloinen, kun taakasta vihdoin päästään, Pehkonen sanoo. Finntaverna oli 1990-luvun alkuun saakka suosittu taukopaikka vilkkaan Lahdentien varressa. Tommolan ja Lomako- din tontit puolestaan ovat vasta tulossa myyntiin. Juoksevien menojen jälkeen investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin jäi vuosikatetta puolitoista miljoonaa euroa. Kirkkoraunion kupeeseen rakennettu taukopaikka on muuttunut itsekin vähitellen raunioksi, kun se on seisonut parikymmentä vuotta tyhjillään ja kylmillään. Osittain sortunut rakennus ei ole ollut erityisen kunniakas maamerkki Lahdentien varressa, Tilinpäätös: Ylimääräiset verotilitykset ja ammattikoulukiinteistöt kattoivat alijäämän Ylimääräiset erät kaunistelevat tulosta pälkäne Pälkäne teki viime vuodelta budjetoitua paremman tilinpäätöksen. Siinä yhteydessä muodostettiin Pirko kiinteistöt, jonka osakkaisiin Pälkänekin kuuluu. Vaikka raha ei liikkunut mihinkään suuntaan, kunnan tilinpäätökseen tuli 370 000 euron ylimääräinen erä, kunnanjohtaja Esko Arasalo kertoo. Muissakin Pirkanmaan kunnissa tehtiin Pirko-kiinteistöjen ja verotilitysten syklin muutoksen ansiosta pelättyä parempia tilinpäätöksiä. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Viime vuoden puolella maksettiin sellaiset tilitykset, jotka yleensä olisivat tulleet vasta seuraavana vuonna. Kahtena viime vuonna erikoissairaanhoito ei ole tarvinnut lisää rahaa, sillä pälkäneläisiä on hoidettu keskussairaalassa odotettua vähemmän. . Pelkona on, että parin vuoden säästöt maksetaan jonain vuonna takaisin korkojen kera, Toni Lehto sanoo. Säästöpaketti alkaa purra Hätiköityihin säästöpäätöksiin ei tarvitse turvautua, sillä taseessa on edellisvuosina kerättyä ylijäämää lähes kymmenen miljoonaa euroa. Vuosikate e / asukas Puhdistamoremontti Pälkäneen talous oli lähdössä kasvattaa velkaa syöksyyn vuonna 2010. Moni on kysynyt, että onko olo haikea, kun elämäntyö puretaan. Pienessä kunnassa erikoissairaanhoidon menot voivat vaihdella suuresti. Kesätyöntekijöitä oli parhaimmillaan viitisentoista, Finntavernan rakentanut Pehkonen muistelee vilkkaita vuosia. Vanha taukopaikka hiljeni, kun tien toiselle puolelle valmistui Aapiskukko. Finntavernassa näytti siltä kuin ihmiset olisivat pyyhkiytyneet yhtäkkiä pois: kuivauskaapin tiskit sekä lasihyllyjen kristallit ja pehmoeläimet jäivät niille sijoilleen. Kun tiskialtaat revittiin irti, vesijohdosta alkoi suihkuta vettä komeana patsaana. Paikka alkoi houkutella myös varkaita ja vandaaleja, ja Pehkonen sai vähän väliä korjailla paikkoja. Ennen purkutöitä ei ollut enää paljon ehjää tavaraa pelastettavaksi. . Jos mukaan lasketaan kaikki velvoitteet yhtiöistä ja kuntayhtymistä, konsernivelkaa on 1348 euroa asukasta kohti. Tänä vuonna kunta joutuu ottamaan uutta velkaa, kun isot vesihuoltoinvestoinnit huipentuvat Tommolan jätevedenpuhdistamon remontissa. Viime vuonna puhdistamoa rakennettiin reilulla miljoonalla eurolla. Summa on käytännössä sama kuin poistojen määrä. shl Tommi Liljedahl. Lopulta ELY-keskus otti homman hoitaakseen. . Hermannin päiväkodin laajennus nieli 0,4 Pälkäne käänsi vuonna 2010 alkaneen syöksyn säästöpaketilla. Säästötoimista huolimatta vuosikatetta kertyy keskivertokuntaa vähemmän. miljoonaa euroa ja Lomakodin asuinalueen kunnallistekniikan rakentaminen vajaat 0,3 miljoonaa euroa. Budjetoidut tuotot eivät toteutuneet viime vuonna, koska Rajalanniemen tontit eivät käyneet odotetulla tavalla kaupaksi. Jos työ olisi jäänyt minulle, siinä olisi voinut mennä vuosia. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Tontin palautusta Anttilan tilaan on viivästynyt vääntö siitä, kuka purkaa osin romahtaneen rakennuksen. Esimerkiksi sosiaalitoimen menot pienenivät noin 350 000 euroa edellisvuodesta, kun ulkopuolisia palvelunostoja voitiin vähentää. Kuluja lisättiin muutenkin maltillisesti: toimintakulujen kasvu jäi viime vuonna 0,9 prosenttiin. Viimevuotisella uudella säästöpaketilla pyrittiin vastaamaan uusiin valtionosuusleikkauksiin, jotka vievät kunnalta tänä vuonna noin 600 000 euroa. Pälkäneen lainakanta pieneni viime vuonna vajaasta neljästä miljoonasta eurosta 3,27 miljoonaan. Verotilityslain lopulliset vaikutukset nähdään tänä vuonna. Esimerkiksi katto oli jo osin romahtanut. Finntavernan tontti pakkolunastettiin aikanaan taukopaikaksi Anttilan tilasta. Kun vastaan tulee kupariputkia tai muuta metallia, kone erottelee ne omaan kasaansa. Martti Pehkonen seisoo työmaan laidalla ja katsoo, kun vanha taukopaikka katoaa kourallinen kerrallaan lavalle. . 8 Keskiviikko 16.4.2014 uutiset . Sen vuokrasopimus umpeutui jo jokunen vuosi sitten. Nyt velkaa on 481 euroa asukasta kohti. Nyt tontti saadaan palautettua nopeammin, Pehkonen kiittelee. Purkutöiden alkuvaiheessa tuli pieni yllätys, kun vesilai- toksen väki ei ollutkaan löytänyt vesijohdon sulkua. Rauniokirkon kupeessa poikettiin kahville ja syömään. . Puhelimitse (03) 539 9800 Purkutyöt: Osin romahtanut taukopaikka oli vaarallisessa kunnossa Finntaverna häipyy Lahdentien varresta pälkäne Suuri purkukoura nostelee Finntavernan kattoa ja seinää pala kerrallaan suurille kuormalavoille
Umpisolmu ei lähtenyt purkau- Kamreeri Toni Lehto (etualalla) ja kunnanjohtaja Esko Arasalo toppuuttelivat, että hyvästä tilinpäätöksestä ei kannata riehaantua, sillä se sisältää kertaluonteisia, kunnan toimista riippumattomia tuloeriä. tumaan, koska ELY-keskus ei tiennyt, kuka kiinteistöyhtiön taustalla toimii. Tarvittiin paikallinen välitysmies, jotta kaikki osapuolet saatiin saman pöydän äärelle. Vyyhtiä ryhtyi purkamaan Tero Ahlqvist sen jälkeen kun hänet oli valittu Vanhankirkon suojeluyhdistyksen hallitukseen. ELY-keskus otti purkutyöt kontolleen, koska tontin vuokra-aika oli umpeutunut jo ajat sitten. Ilman yhdistystä Simo Anttila olisi joutunut maksamaan ELY-keskukselle tontista käyvän hinnan . huhtikuuta. Liikennemäärät ovat normaalia vilkkaampia päätiestöllä koko pääsiäisen ajan. Siksi kuntaa on huudettu apuun, jotta Finntaverna saataisiin purettua. Kunnalla ei ole kuitenkaan jupakassa juuri muuta roolia kuin kunnallisen rakennusviranomaisen tehtävä. Se on voinut vain patistaa rakennuksen omistajaa Martti Pehkosta ja maanomistajaa ELY-keskusta hoitamaan rötiskön pois maisemaa rumentamasta. ELY-keskuksella ei ole enää tontille käyttöä, ja siksi se on ollut kohta kymmenen vuotta valmis palauttamaan Finntavernan alueet Anttilan tilalle. Palautus on viivästynyt, koska ränsistyneelle rakennukselle ei ole löytynyt purkajaa. Pelastuslaitosta tarvittiin öljyntorjuntatehtäviin Kaivannossa perjantaina puoliltapäivin. Palomiehet saapuivat sii- voamaan ympäristöä kahvilan pihamaalle, jolle oli valunut öljyä paikalla käyneestä raskaasta ajoneuvosta. Poliisi keskittyy nopeusvalvontaan Poliisi valvoo tehostetusti ajonopeuksia 14.?20. huhtikuuta. Yrittäjä ei joutunut kalliiseen purku-urakkaan, tila ei joutunut maksamaan kallista hintaa saadakseen maansa takaisin ja rauniokirkko sai upean parkkipaikan. Öljyvahinkoa siivottiin pihasta Kaivanto. Keskiviikko 16.4.2014 . Kun se ei ollut tavoittanut vuokralaista ajoissa siivoamaan maita, se hoiti purkutyöt. Myös Vanhankirkon suojeluyhdistyksellä oli järjestelyssä oma roolinsa. Näin Pälkäneen maaseutupuisto saa valtatien varteen hienon lähtöpisteen. Pitkä vääntö Finntavernan raunioista näyttää päättyvän kaikkien eduksi. kuten siitä oli aikanaan haltuunoton yhteydessäkin tilalle maksettu. Summa neuvoteltiin kohtuullisemmaksi, kun siistiytyvä alue jää rauniokirkon parkkipaikaksi yhteiseen käyttöön. Toivottavasti komean koivikon katveessa oleva puisto laitetaan arvoiseensa kuntoon ja varustetaan jo ensi kesänä kunnon opastauluilla ja infokyl- teillä. Valvonnassa puututaan ylinopeuksiin sekä kiinnitetään muutoinkin huomiota turvalliseen ajotapaan, kuten riittävien ajoetäisyyksien pitämiseen. Valvontajaksolle osuu pääsiäisen menoliikenne ja osa paluuliikenteestä. Menoliikenteen vilkkain päivä osuu torstaille 17.4. ja paluuliikenteen maanantaille 21. Sydän-Hämeen Lehti 9 aukesi välitysmiehen avulla kunnan tunnetuimman rakennuksen naapurissa. Nopeusvalvonnan lisäksi poliisi myös puhalluttaa pääsiäisliikenteessä autoilevia.
Kerrottiin hänen jonkun artikkelin puuttuessa pyytäneen asiakasta odottamaan hetkisen. Iso ja hyvä myymälä, josta sai paljon muutakin kuin elintarvikkeita. Eivät nähneet ihmiset nälkää ja pyhäisin illan suussa löytyi ruokakaapista tarpeeksi puraistavaa. Nyt alakerran Siwa on auki maanantaista lauantaihin kello 7?23 ja pyhäisin kello 9?23. Ikkunastamme näkee puodin ulko-oven, jonka saranat näyttävät kuluvan kelloon tai päivään katsomatta. Jaa niin. Kunto on näköjään parempi kuin 1976. Kun olin pentu, kaupat pitivät ovensa auki maanantaista perjantaihin kello 9?17, lauantaisin kello 9?13 ja sunnuntaisin lujasti kiinni. Sitten asioikseen ratikalla kuntosalille. Vantaalla asuimme kaupattomassa kylässä 17 vuotta. Muistan itkeneeni aluksi kovasti. Kotilaisen Veeru minua pakettiautolla ensi hätään pari viikkoa opinahjoon kuskaili. Muutettuamme nykyiselle Koulutielle eivät palvelut olleet kauaksi karanneet. Kaipa hiekkatiet oli jo 1962 nimetty karttoihin. Lähimyymälä ajoi arkisin likelle kerran päivässä, tosin käyttö alkuinnostuksen jälkeen väheni. Ostelin autoni peräronttiin elintarvikkeita pitemmällä tähtäimellä Myyrmäestä. Nopeasti tottuu hölmöyttään poikkeamaan päivittäin puo- dissa, kun omalla ajopelillä ajelee. 2000 muutimme Helsinkiin. Alepa toki löytyy edelleenkin läheltä Lönkan ja Albertinkadun risteyksestä. Oli erittäin lähellä, ettei Siwa tullut rappumme katutasoon. Rakennemuutos pienensi liikettä, nimi muuttui Valintataloksi ja muutama vuosi sitten kiinteistöön sijoitettiin EU-virasto. Aloittaessani Helsingissä poliisina 1976 asuin vuoteen 1980 Hietalahdenkatu 16 A-rapussa. Me kaksi vanhenevaa ihmistä emme kovin kummoisia ostoksia tee ja on aivan sama, mistä ruokapussi kannetaan. Viikonloput ja lomat vietämme lähes poikkeuksetta mökillä ja ostokset teen miltei aina Luopioisista. Hissillä puukengät jalassa sisävaatteissa alakertaan ja kiireesti takaisin, ettei kunto pääse hyötyliikunnalla kohoamaan. Vaan mikäpä sijaitsi katutasossa. Niin olen päättänyt. Kun pesueemme tulee Helsinkiin, on tarvetta isoillekin hankinnoille. Silloin on lähdettävä alakertaa kauemmaksi. Nyt jaksan kävellä nuo muutamat sadat metrit isoon ruokakauppaan ja kuljettaa kassit sieltä kotiin. Pihojen poikki Nyt jaksan kävellä muutaman sata metriä ruoka kauppaan. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kolumni Kauppa alakerrassa Asuin elämäni ensimmäiset seitsemän vuotta Rautalammin Osuuskaupan yläkerrassa. Lapsen hatarat muistot eivät ulotu ostosten tekoon. Ehkä kipaisin määräyksestä joskus hakemassa jotakin pientä. Kaupalta tuli apu. Posti osasi perille, kun tiesi paikkakunnan ja kylän. Tarvetta tuli harvoin, kun ihmiset osasivat varautua. Lukio- ja ?opiskeluaikana? vähäiset hankinnat piti tehdä hiukan kauempaa. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Kunto on näköjään parempi kuin opiskeluaikoina. Punkin kauppaan ei tullut sataa metriä. Pienen pojan ostokset muistuvat eloisina mieleen. Nalle-karkit maksoivat pennin kappale ja hillomunkki kymmenen. Karjalan mies Aleksanteri Punkki oli kauppias viimeisen päälle. Rahaa ei käytetty, lasku merkittiin vastakirjalle ja maksettiin kuukausittain. Käydä jumusin ensimmäisen luokan kansakoulua kulkien kilometrin matkan hiekkateitä myöten urheilukentän kautta. Lönkan ja Annankadun kulmassa oli Sesto. Taloyhtiön hallitus pelkäsi valmiiksi ahtaan pihan ruuhkautuvan tavarantoimituksissa ja päätti jättää tilan vuokraamatta. Kauppaketju lienee päättänyt sijaintipaikaksi tämän kohdan Kampista. Liikkeillä oli nykyistä paljon suppeammat aukioloajat, mutta takakautta sai välttämättömät lähes aina il- Lukijan sarjakuva taisin ja pyhäisin. Sieltä kannettiin ranskanleipää ja lauantaimakkaraa, joilla poikamies elää muutaman vuoden mukavasti. Aikaa olisi ollut hakea eväät etäämmältä, mutta nuori ihminen on perusluonteeltaan laiska. Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi . Kävi tässä taannoin talonmiestä haastattaessani ilmi, että talomme 0-kerroksessa Lönkan ja Fredan kulmassa piti Valio vielä 1970-luvun alussa maitomyymälää, josta sai muitakin elintarvikkeita. Onkohan tämä meikäläisen elämä liian helppoa? shl Jussi-Pekka Lämsä Läksyt turhia Onko teilläkin ongelmana, että ette ehdi arjen mukavuuksiin? Koulusta tulleiden läksyjen takia nimittäin minulla on! Useimpina koulupäivinä kun tulen koulusta kotiin, pitää kantaa reppu omaan huoneeseen ja se on työläistä. Sitten se pitää avata ja siinä menee aikaa, sitten vielä otetaan kirjat repusta, ajan tuhlausta sekin. Sitten avataan kirjat, otetaan kynä ja aletaan kirjoittaa, siinähän vain kuluu kynän terä ja menee puolituntia ihmisen elinajasta. Ja hyvät ihmiset ottakaa huomioon, että lapset osaisivat käyttää puoli tuntia paljon parempaan käyttöön. Ottakaa aikuiset huomioon sekin asia, että olette itsekin olleet lapsia ja tiedätte varmasti, miten hauskaa leikkiminen on. En pyydä tätä itseni tähden, pyydän tätä koko maailman takia. Lopettakaa läksyt! Sarjakuvan Piirtäjä: Johannes 7B, Pälkäneen Yhteiskoulu Eemil 4C:ltä. Kaverina olivat paluumatkalla lastenkodin pojat ja aikaa saattoi tärvääntyä parikin tuntia erityyppisissä virikkeellisissä kilpailuissa sekä harrasteissa. Minut laitettiin kevättalvella syntyneiden pentujen tavoin opintielle jo kuuden ikäisenä. Puolijuoksua mies kipitti takakautta Lyyran kauppaan hakemaan kysytyn myytävän. Hyödyin kosolti kaveruudestani Punkin Auliksen kanssa. Taas asutaan kaupan yläkerrassa. Asialla ei juuri ole merkitystä. 10 Keskiviikko 16.4.2014 lukijalta . Elanto. Nyt myymälä on viereisessä talossa. Ympyrä on sulkeutunut. Tuskin minä kotoani enää mihinkään muutan, jos ei jotakin hyvin erikoista satu
SydänHä me e e/krt 3?5 kerran sarjahoitona Lehti 65 70 Ulla Elina plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet e en Kankaita ja ompelutarvikkeita - Shl.f . Sh eht PALVELEMME: ma-pe 10-18, la 10-14 PURETTUJA VARAOSIA nL ee Kiinteistönvälitystä Puutavarat Traktorin varaosat äm JALKA- JA KAUNEUSHOITOLA Ulla Kauhanen, jalkojen hoidon AT, SKY-kosmetologi Ajanvaraukset p. 8-18, la 9-14, p. P. 045-1331 221, 045-1331 222 a st a Par a! st i ll a k i a p 2013 n ? hti Le Shl.f . Sy ehti ? dän -H * Lokakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavapalvelut TV-DIGIHUOLTO nL ee Hippeläinen isdtu n Osall en! auaa uknt Karuvo s tarjou m p. 74 e . (03) 377 1140 Avoinna: ark. 040 184 8317. Asiakaslähtöisesti jo 30 v. . Sydän- Hä m VUODEN PAIKALLINEN VERKKOPALVELU änHä p. 010-239 0880, FAX. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com Maanrakennus/ muut konetyöt Kaivinkone- ja traktorityöt esim. Keskiviikko 16.4.2014 . 0400 737 546 36600 Pälkäne. 03-377 3530, ma-pe 9-17, la 10-14 Kirjakaupat www.ullaelina.fi Kirjanpitotoimistot KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. 8-17, p. Alueen hyvä tuntemus . (03) 379 0333 - AKUT RENGASMYYNTI Erikoishammasteknikko Hammasteknikkomestari . www.tv-hugg.com e/krt Norm. Syd www.kangasalankirjakauppa.fi Yli 200:aan eri traktorimalliin, myös nuorempia 4-vetotraktoreita i . (03) 379 2940 . Uusin tekniikka . Taloushallinnon palvelut ? Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Tampereentie 1 (Kopinkulma) p. TILAA Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Antenniasennuksia Autoilu Hammasteknikot PARHAAT ANTENNIRATKAISUT Merkillisen reilu. Avoinna: ark. 044 306 5769 tai 03 377 3672 Keskusaukio 2, P-K Raija Tiivan tilat, Kla www.kangas-riitta.fi Ellintie 6, Kangasala P. 0400 556 638 Roineenkatu 12, Valkeakoski Jätehuoltoa Kauneudenhoito Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa Rautajärven Viemäripalvelu AA Timo Portaanpää 0400 - 499752 VT Juho Juusela 040-4517899 OTM Henri Portaanpää 040 -7766639 IHON SYVÄPUHDISTUS Kuohunharjuntie 31, Kangasala P. rakennusten purku Jari Ahola 040 5013240 . Sydän-Hämeen Lehti Parhaat paikallispalvelut - valtakunnallisesti! AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN PUUTTUUKO PALAPELISTÄSI PALA. 0400-404 425 MEILTÄ! PURKUPOJAT OY l.f . Teräväpiirtotekniikat . (03) 377 3447 Markus Huttunen Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja www.aleksinlkv.net Puutavaraa ja rakennustarvikkeita Rautajärven Rakennustarvike Pohjantie 295. Myös viikonloppuisin Toimitan myös taulutelevisiot edullisesti asennettuna, kotiin tuotuna ja käyttöopastettuna 0400 833822 Heikki Pekkarinen Kuhmalahti Pohja KALERVO INGALSUO Vastaanotto sopimuksen mukaan. P. 03-377 1818, 0500 - 621 294 Kangasala, myös iltaisin Hammasteknikot Erikoishammasteknikko Asianajotoimistot Missä sinä, siellä Sydis! RISTO RIKKONEN P. Pienet tehoantennit . P
12 Keskiviikko 16.4.2014 . Sydän-Hämeen Lehti
Jos niitä ei ole tehty kunnolla, vesi pääsee pikkuhiljaa valumaan rakenteisiin, ja sitten ollaankin isoissa ongelmissa, LVI-alan koulutuksen saanut Virtanen toteaa. Asianmukaisella vesieristämisellä ehkäistään vesivauriot ja kalliit korjaukset. Joskus käy niin, että Virtanen lähtee kahdeksalta töihin, ja tulee takaisin kymshl Krista Kaitasuo meneltä illalla.. Yhden pienen vinkin haluaisin antaa. Eräällä työkeikalla Virtanen kysyi ohimennen talon omistajalta, että kukas nuo teidän laatoitushommat tekee. . Vedeneristyssertifikaatinkin Virtanen hankki juuri näistä syistä. Seuraavaksi Virtanen tarttuu maalisutiin. Hän on juuri saanut valmiiksi pesutilojen vedeneristyksen ja vessan seinien kaakeloinnin. Keskiviikko 16.4.2014 . Kevään aikana hänellä on edessään erään aitan muuttaminen nukkumiskelpoiseksi. Mökkitalkkarina Virtanen sen sijaan asentaa vesipumppuja ja laiturihommia ja tekee pieniä korjaushommia. Tämänkertaisen remontointikohteen pihamaalta löytyy Kukkenhaimin taidemuseo. Eikös se niin mene, että asiakas on aina oikeassa. Sydän-Hämeen Lehti 13 tekijät Veli-Pekka Virtanen tietää, että asuntoaan remontoivalla on edessään lukuisa määrä valintoja. Edessä on ajan saatossa kuluneiden ja kellastuneiden paneelikattojen maalaaminen. Tällaisia taloja Sydän-Hämeessä, joskin myös muualla Suomessa, on paljon. Vanhoja, lähes alkuperäiskunnossa olevia taloja, joihin hädin tuskin vesi kulkee ja lämmityspuolikin on ainoastaan tulisijojen varassa. . Ei sellaisia muutoksia pienellä tilalla ollut resursseja lähteä tekemään. Niinpä Virtanen hakeutui töihin rakennusliikkeeseen, jossa virisi idea yrittäjäksi ryhtymisestä. Salmentakana asuvan Virtasen tyypilliset työkeikat ovat 40 kilometrin säteellä omasta kodista. . 13 vuotta sitten tein vessaan paneelikaton ja päätin, että seuraavana päivänä laitan EU vei tilan kattolistat. Eipä ole vieläkään Ennen remonttihommia Vir- listat kattoon ilmestyneet, naurahtaa. Vaan toisin kävi. Mies katsoi minua hölmistyneenä ja totesi, että sinä tietenkin. Kannattaa muistaa pistää riittävästi pistorasioita, sillä se joulu tulee kuitenkin jossain vaiheessa. Tmi Parru ja putki: Veli-Pekka Virtanen ryhtyi laatoitushommiin asiakkaan käskystä Putkimies ja remonttimies yhdessä persoonassa Salmentaka Veli-Pekka Virtanen häärii vanhan aitoolaistalon sisätiloissa. Että alas kuule vaan pistämään niitä laattoja, ei tänne ketään muutakaan kutsuta. Virtanen totteli. . Pyrin kuitenkin aina autKevät ja kesä ovat tunne- tamaan kiireellisissä asioissa, tusti kiireistä aikaa rakennus- jos aikatauluni vain antavat ja remontointialan ammatti- periksi, hän sanoo. laisille. Hän istahtaa vanhaan isännäntuoliin ja ryhtyy kertoilemaan, kuinka tärkeää oikeaoppinen vesieristäminen on. . Talon isäntä sanoi pistäneensä museon pystyyn, ?kun ne taideihmiset eivät millään saa sitä sinne Helsinkiin nousemaan?. Virtanen naurahtaa. . Hän kärsii nimittäin suhteellisen yleisestä ?Suutarin lapsella ei ole kenkiä? -syndroomasta. . Tätä nykyä Virtanen hoitaa niitä vähän isompiakin hommia, asentaa keittiöitä ja tekee kattoremontteja. Onpa hän joskus lähtenyt kauemmaksikin, mutta pääasiassa työkohteet ovat lähialueella. Virtanen ei mielellään puhuisi omasta talostaan. Remontteja tehdään vasta kun jotakin vahinkoa pääsee tapahtumaan. Useimmiten vasta uudet omistajat pistävät alkuperäiskunnossa olevat talot kuntoon. Näin myös tämän aitoolaistalon tapauksessa. Yrittäjä tottelee asiakasta Yhdeksän vuotta sitten Tmi Parru ja putkea perustaessaan Virtanen oli varma, että hän tekisi putkitöiden lisäksi vain ?hyvin pieniä remppahommia?. . hän kysyy hymyillen. Siitä se sitten lähti. Olisi pitänyt pistää kaikki paikat uuteen uskoon. Erityisen kriittisiä paikkoja ovat nurkkasaumat ja lattiakaivon ympäristö. Vanhemmat ihmiset ajattelevat, että kun on ennenkin pärjätty tietyissä oloissa, niin pärjätään jatkossakin. Päätin, että ainakaan laattahommiin en koskisi, Virtanen tanen toimi maanviljelijänä. Vaan sitten tuli EU, eikä pienten tilojen pitäminen enää kannattanut.
Kekkonen joi votkaa ja saunoi venäläisten kanssa ja sopi, paljonko Suomesta viedään Venäjälle renkaita tai kenkiä ja paljonko sieltä tuodaan öljyä Suomeen, Timo Petäjä kuvaa neuvostokaupan aikaa. Hän pääsi 1990-luvun tait- teessa tutustumaan tämän aikakauden rakenteisiin. . 14 Keskiviikko 16.4.2014 . Ne ovat varsin kaukana toisistaan. Petäjä sanoo, etteivät länsimediat ole uutisoinnissaan sen neutraalimpia kuin venäläiset. Täällä ei ole esimerkiksi kiinnitetty huomiota siihen, miten Nato ottaa Ukrainan tilanteesta kaiken irti: puolustusliitolla on pitkästä aikaa vihollinen, joka oikeuttaa liiton olemassaolon, jäsenmaksut ja laajentumisen. . Hänellä on suurmiesten tapaan tarve jättää jälkensä historiaan, Timo Petäjä kuvaa Venäjän tilannetta. Tavaranvaihdosta ulko Venäjä on aina ollut Suomelle tärkeä kauppakumppani. Sydän-Hämeen järvien rapusaaliit rahdattiin jo 150 vuotta sitten Pietarin rikkaille. Sitä en suosittele kenellekään: lehtien teksti on aivan liian vaikeita. Mieluummin kannattaa lukea venäläisiä klassikkokomedioita. Yritin opiskella kieltä lukemalla sanomalehtiä, kuten Pravdaa tai Izvestijaa. Timo Petäjä odotti samanlaista buumia onnistuneiden ja menestyksekkäiden Sotshin talviolympialaisten jälkeen. . Ulkomaankauppaorganisaatiot olivat vielä olemassa, kun tein ensimmäisiä työmatkoja Pietariin vuonna 1990. Kaikki oli hyvin täsmällistä ja byrokraattista. Pietarissa kuuli vain venäjää. Liikekumppaneihin on vieläkin tärkeämpi tutustua kuin Suomessa. Venäjä menetteli Krimillä väärin. Asuin Moskovassa vuodet 1994?1996. Olen Moskovan yössä vähemmän peloissani kuin Helsingin asematunnelissa perjantai-iltana kahdeksan jälkeen. Petäjä sanoo, että venäläiset ovat vieraanvaraisempia, lämpimämpiä ja sosiaalisesti avoimempia kuin suomalaiset. . ja sananlaskuja, joita venäläiset suorastaan rakastavat. . Mutta puhuttaessa kuunnellaan asiaa, eikä mietitä kielioppisääntöjä. 30 vuotta sitten Venäjältä Suomeen muuttanut Marina Ahonen vakuuttaa, että sama koskee myös suomen kieltä: yleiskieli ja kirjakieli ovat eri asia, ja kirjakieltä opiskelleen on alkuun vaikea saada selvää yleiskielestä. Kieltä kannattaa käyttää Anna Tapion koululla lähes parikymmentä oppilasta joka ikäryhmästä ottaa venäjän valinnaiskielekseen. 85 prosenttia venäläisistä puhuu surkeampaa kieltä kuin suomalaiset venäjän opiskelijat, Timo Petäjä väittää. kirjallisessa ilmaisussa. Itseään piti tehdä tutuksi pienten päälliköiden kanssa, jotta pääsi tekemiseen seuraavan tason kanssa. Venäjä on edelleen muodollinen ja byrokraattinen maa. Mutta myös sosiaaliset suhteet merkitsevät. Oli Venäjän taloudellinen kehitys mikä tahansa, niin ei Venäjä tuosta mihinkään muuta. Neuvostoliiton aika mullisti kuviot muutamaksi vuosikymmeneksi. Ukraina puolestaan ei ole osannut hyödyntää Krimiä edes turistikohteena. Petäjä myöntää, että itäisen Ukrainan valtaus voisi poikia paljon isommat ongelmat. Putin on paras johtaja . Timo Petäjä muistaa, miten raskasta tämä oli. . Perjantaina venäjän opiskelijat pääsivät kuulemaan, millaisia portteja kielitaito voi avata, kun logistiikkakonserni ILP-Groupia Kangasalta käsin pyörittävä Timo Petäjä vieraili koululla. . Timo Petäjä sanoo, että Pietarin ja Moskovan vilinässä ja asenteessa on samanlainen ero kuin Kangasalan ja Helsingin elämänmenossa. . Gorbatshovin aikaan kokeiltiin heikolla menestyksellä demokraattisempaa systeemiä ja Jeltsinin aikaan oligarkit johtivat maata. Englannin oppiminen on helpompaa, sillä sitä vyöryy koko ajan alitajuntaan elokuvista ja musiikista. Venäjää ei kuule samalla tavalla ympärillämme. Petäjä itse ihastui 1990-luvun alun venäläisrockiin, jossa kiteytyi neuvostoajan jälkeinen kapina.Musiikki tarjoaa myös hyvän kosketuspinnan venäläiseen arkeen. Eihän Venäjällä ole yhtä kivaa kuin Lontoossa. Venäjällä meitä pidetään hieman yksinkertaisina, mutta rehellisinä. Meidän kanssa tehdään mielellään kauppaa, koska suomalaiset pitävät sanansa. Venäläisyyteen kuuluvat hyvät käytöstavat. Naiselle kuuluu auttaa takki ylle ja tuoli alle. . Naiset huomioidaan sa- maan tapaan kuin briteissä. Venäjällä sihteeriä saatetaan taputtaa selkään niin, että sitä pidettäisiin Amerikassa jo lähentelynä, Timo Petäjä vertailee eroja. Venäjällä vaikuttaa monia kansalaisuuksia, joista osaan ei suhtauduta kovin arvostavasti. Mutta venäläiset menivät ja käänsivät kansallistunteen kansalliskiihkoksi. Petäjä tarkkailee Venäjän arkea ja Ukrainan kriisiä sekä venäläisestä että länsimaisesta kuvakulmasta. Kieli alkoi tuntua saasteelta, jota tuli joka tuutista. Jos kieltä ei käytä, se muuttuu passiiviseksi. He ovat otettuja, jos pystyy sanomaan jotain venäjäksi, Petäjä perusteli kielitaidon merkitystä. Hän rohkaisi puhumaan ja käyttämään venäjää, vaikkei kaikki menisikään aina kieliopillisesti oikein. . Latasin heti alkajaisiksi kaiken minkä osasin. Mutta hyvä kun uskalsin takaisin palata sen jälkeen kuin olin lukenut suomalaislehtien kohujuttuja, Timo Petäjä sanoo. Hänen mielestään eräänlainen yhteisökuri lisää turvallisuutta Venäjällä. . Ne auttavat samalla lähemmäs venäläistä ajattelua. Yhteisökuri tuo turvallisuutta . Me suomalaiset olemme vähän kylmiä jöröjä. Keskustelu ei oikein rullaa, jos kesken lauseen miettii, onko datiivi tai instrumentaali oikein. Kun on löydetty öljylähde, keskelle ei mitään on rakennettu rautatie, tie ja asuntoja. 50 000 asukkaan kaupungissa 45 000 saattaa olla töissä kombinaatin tehtaissa, kouluissa, päiväkodeissa, Petäjä kuvaa. Jörö, mutta luotettava . Lisäksi muun muassa katukyltit ovat myös suomeksi. Petroskoissa venäläisyyteen pääsee tutustumaan rauhallisemmin kuin asukasluvultaan Suomen kokoisessa Pietarissa tai vielä kaksi kertaa suuremmassa Moskovassa. Se tarjoaa valtavan potentiaalin. Autot ovat lisääntyneet valtavasti. Vaikka joukossa on uusia kulkupelejä, vanhatkaan eivät ole kadonneet mihinkään. Pietari ja Moskova ovat Venäjän kaupan keskuksia. Alkuvuosina venäläisillä ei ollut mitään, mutta silti he loihtivat jostain notkuvat pitopöydät. Monet kansan suosikit ovat nykyisinkin soittokiellossa Kremlin vastaisten sanoitusten vuoksi. Vieras kieli tuntui alkuun saasteelta Vieraan kielen ympäröimä joutuu pinnistelemään arkisissakin asioissa. Kauppa muuttui valtioiden väliseksi tavaranvaihdoksi. . Venäläisten mielestä Vladimir Putin on tässä tilanteessa paras mies johtajaksi. Entinen KGB-agentti on suuruuden ajat kokenut neuvostojärjestelmän kasvatti. . Kun keskustelukumppani vastasi jotakin, jouduin miettimään, että mitä se sanoi. Oikeakielisyys on tärkeää . Asenne näkyy siinä, että esimerkiksi tatsikit ja aserit hoitavat taksikuskin hommat, kuten maahanmuuttajat maailman muissa suurkaupungeissa. Kansalliskiihkoa Koko Venäjä ja sen talous saivat muutama vuosi sitten piristysruiskeen, kun maa voitti sekä Euroviisut että jääkiekon maailmanmestaruuden. Venäjän keskiluokka ja alempi keskiluokka ovat löytäneet Suomen kylpylät ja mökit. Mies tajusi nopeasti opiskelleensa koulussa kielioppia eikä kieltä. . Alueen asukkaista 70 prosenttia on venäläisiä, ja Venäjällä on siellä suuret sotilastukikohdat. Kun kommunisti sai Neuvostoliiton hajottua rahaa, hänestä tuli äärikapitalisti ihan niin kuin Eläinten vallankumous -kirjassa, Timo Petäjä sanoo. Vapautta maistettuaan venäläiset kaipasivat vahvaa johtajaa, jollaiseen maassa on totuttu tsaarin ajoista alkaen. . Mutta jos Ukrainan uusi johto olisi oikeasti halunnut pitää Krimistä kiinni, niin se olisi tehnyt jotakin. Mutta jos haluaa opiskella venäjää, kannattaa käydä maassa, sillä niin pääsee myös lähemmäs venäläistä sielunmaisemaa, Timo Petäjä sanoo. Venäjää Anna Tapion koululla opettava Marina Ahonen tarjoaa pehmeäksi laskuksi Petroskoita, jonka vanhoista asukkaista monet ymmärtävät edelleen suomea. Asiat. Muut kaupungit ovat pääasiassa teollisuuskaupunkeja. . Niihin aikoihin itämafia oli suomalaisten iltapäivälehtien suosikkiaihe. Moskovassa en huomannut sellaista mitenkään. Sydän-Hämeen Lehti 14 kyliltä Timo Petäjä: Venäjän kaupan asiantuntija kertoi annatapiolaisille, Asia on tärkeää, Aitoo Kangasalla asustava Timo Petäjä oli 25-vuotias nuorukainen, kun hän tammikuussa 1993 muutti Pietariin käynnistämään John Nurminen Oy:n Venäjän toimintoja. Moskovassa elämä on hektistä ja rytmi rassaavaa. Liikenneruuhkat ovat älyttömiä, ja 15 kilometrin automatkaan voi kulua puolitoista tuntia. Kun tuli päivän päätteeksi kotiin ja avasi väsyneenä telkkarin tai radion, niin sieltäkin tuli vain venäjää. Alkujärkytyksestä toivuttuaan Petäjä huomasi, että telkkarista alkoi tarttua sanontoja
Eli tavallaan ympyrä sulkeutui, kun palasimme tänne, reilut kaksi vuotta sitten Kangasalle muuttanut Petäjä sanoo. Kangasalle veti tila ja rauha sekä se, että vaimo Mimmi on sieltä kotoisin. Yritys poistaa kaupan esteitä Venäjän kauppa kasvoi rajusti 1990-luvun puolivälissä. Venäjän tuotanto oli vanvoi olla siitä pidempää koke- hanaikaista perustuotantoa. musta, koska vuoteen 1990 Alkuvuosina sinne vietiin esisaakka se oli valtioiden välistä merkiksi koneen osia. Korruption osuus on pienentynyt, muttei poistunut. Petäjän mielestä lahjonta jatkuu niin kauan kuin maan ylin johto sen sallii. . Eivät kouluhommat silloin kauheasti kiinnostaneet. ILP-Group poistaa yritysten kaupankäynnin esteitä sekä rajalla että sisämaassa. Se hoitaa esimerkiksi erilaisia sertifikaatteja asiakkailleen. Petäjä pyörittää kotoaan Kangasalta yritystä, jolla on toimipisteet muun muassa Vantaalla, Helsingissä ja Moskovassa sekä terminaaleja Suomessa, Virossa ja Venäjällä. Kuljetus- ja huolintaliike työllistää 90 logistiikan ammattilaista. Pää ja vaatteet olivat mustat, ja kirjat kulkivat viulukotelossa, Petäjä nauratti annatapiolaisia. Armeijan jälkeen mies laittoi itsensä uskottavamman näköiseksi ja ryhtyi hoitamaan idänkauppaa. Petäjä suosittelee lukiovaihtoehtoa lämpimästi myös annatapiolaisille. . Ensimmäinen työpaikka oli Ermek Oy Kangasalla. . Asioita pyritään hankaloittamaan lainsäädäntöön vedoten. Olisin halunnut lukea venäjää heti kolmannelta luokalta alkaen. Kenelläkään ei . Keskiviikko 16.4.2014 . Venäläiset halusivat ostaa, kutsuu kotiin saunomaan. muttei heillä ollut rahaa. Yritykset ottivat maksuksi mitä ihmeellisimpiä tuotteita, Korruptio vähentynyt joille yritettiin löytää Suomes. Se tarjoaa valtavan potentiaalin. Urasuunnitelmat kirkastuivat lukiossa omaankauppaan hoituvat, jos liikekumppanin . Ainoa idänkaupan linja oli Kouvolassa liiketalouden instituutissa. Olen tehnyt Venäjän kaup- sa ostajat. paa 24 vuotta. 15?16-vuotiaana pitäisi tehdä suuri päätös, joka vaikuttaa pitkälle elämään. Lukion jälkeen Petäjä olisi halunnut kauppakorkeakouluun, mutta siellä ei vielä silloin ollut idän linjaa, jossa hänen venäjän taidosta olisi ollut hyötyä. . Timo Petäjän tietotaidolle Venäjän logistiikasta ja tavaravirtojen hallinnasta oli kysyntää. Palattuaan vuonna 1996 Suomeen hän perusti yrityksen, jonka ympärille on kasvanut logistiikka- ja huolinta-alan yritysrypäs. Miliisejä on vaihdettu, jotta sakot tilitettäisiin valtion kassaan, eikä asioita hoidettaisi seteleillä tien päällä. 1970-luvun Nokialla koulutiensä aloittanut Timo Petäjä ryhtyi lukemaan venäjää heti kun se tuli mahdolliseksi. . Sinne otettiin 16 opiskelijaa, ja jäin 9,2:n keskiarvolla neljännelle varasijalle. Lopulta Petäjä pääsi Kouvolaan opiskelemaan. . Sydän-Hämeen Lehti 15 millaisia portteja kielitaito voi avata ei kielioppi Lähes neljännesvuosisadan ajan Venäjän kauppaa tehnyt Timo Petäjä kertoi Anna Tapion koulun venäjän opiskelijoille, millaisia portteja kielitaito voi avata. Marina Ahonen (kuva vasemmalla) esitteli perjantaisen vieraan, Timo Petäjän. . Olen kauppaa, Timo Petäjä sanoo. vienyt myös meijereitä ja kaIdänkauppa romahti 1990- nantappolinjan broilerteurasluvun taitteessa, kun valtion- tamolle, Petäjä muistelee. johtoinen tavaranvaihto lopYli 20 vuotta logistiikan ja pui. Ei se vieläkään länsimainen ole. Kun kommunisti sai Neuvostoliiton hajottua rahaa, hänestä tuli äärikapitalisti ihan niin kuin Eläinten vallankumous -kirjassa, Timo Petäjä sanoo. Oli taloudellinen kehitys mikä tahansa, niin ei Venäjä tuosta mihinkään muuta. Suomalaisyritysten oli itse huolinnan parissa toiminut lähdettävä etsimään asiakkaita yrittäjä sanoo, että tänä aikaympäri Venäjää. na Venäjän tullijärjestelmä on kehittynyt kurinalaisemmaksi. . Tämä tarjoaa tilaisuuden nopeuttaa asioiden hoitamista rahan avulla. Poliisin toimintaan on saatu kuria. Kun en ollut ihan varma, lähtisinkö opiskelemaan sähköasentajaksi vai parturi-kampaajaksi, menin kolmeksi vuodeksi lukioon. Valkolakin jälkeen maailma näytti erilaiselta. Konserniin kuuluu kansainväliset logistiikkapalveluita hoitava ILP-Group Logistics Oy, Venäjän ja IVYmaiden rautatiekuljetuksia hoitava Belotron Logistics Oy, rautatiekaluston hallinnointiyhtiö Zeldorvag Eesti Oü sekä Venäjän sisämaan logistiikkapalveluita ja tullauksia hoitava Rosfindor OOO. shl Tommi Liljedahl. Ryhmää ei kuitenkaan syntynyt, joten aloitin venäjän yläasteella C-kielenä kuten tekin, Petäjä kertoi Anna Tapion koululaisille. Hän arvelee, että moni tämän päivän yläkoululainen elää samanlaista elämänvaihetta kuin hän 1980-luvun alussa. . Niihin aikoihin en ollut sliipattu ulkomaankaupan asiantuntija
Hänellä on elokuussa edessään kauan odotettu muutto omaan asuntoon. Hän on yksi niistä 15 onnekkaasta, jotka saavat asunnon Kangasalle pian valmistuvasta ympärivuorokautisen asumispalveluyksikön Juhanankartanosta. Tosin Marjakangas oli valmis muuttamaan omaan kotiin jo neljä vuotta sitten valmistuttuaan kuva-artesaaniksi Nastolan Kaarisillan taide- ja toimintakeskuksesta. . Nastolassa oli hyvä nuk- hampaatkin. Mutta työ. Laitoksesta muuttavien Juhana oli lähimmässä yhteydessä Suomeen ja asui määrään vaikutti hallituksen nimettynä Suomen herttuana Turun linnassa Kaarina periaatepäätös laitospaikkojen Hannuntyttären ja heidän lastensa kanssa vuosina vähentämisestä, Tea Kärnä sa1556-1561. noo. Olen valinnut huoneeseeTosin ohjaajien ympärini kukkatapetin yhdessä äidin vuorokautisesta läsnäolosta kanssa. Ja tietenkin sänky. kartanossa suostun pesemään . ohjaajat muistuttavat milloin Ainakin sohva ja pöytä ja tuoli pitää ottaa lääkkeitä. Asukkaille ja omaisille on taan kolme viiden asukkaan kotiryhmää. iloinen. Muuta sisustusta Marjakan. Lisäksi apuna käytettiin kehitysvammapalveluiden henkilöstön ammatillista arviota, Kärnä kertoo. Tarvekartoituksessa kävi selväksi, että Kangasalan toiminta-alueelle tarvitaan lisää Juhanankartanon kaltaisia paikkoja. on laadittu kehitysvammaisten asumis- sekä päivä- ja työtoimintapalveluiden tarvekartoitus vuosiksi 2010?2020. . Vastaavia asumispalveluyksiköitä tarvitaan lisää Kangasalle ja Pälkäneelle. Vihdoin omaan kotiin Kangasala 30-vuotias Jenni Marjakangas on iloinen. Kun pu- kartanolla alkavan muuttorulMarjakankaan tulevaan kotiin, huisivat suomea. Hyviä ja kivoja. Laitokseen jää 3?4 henkilöä, joille pitää lähitulevai-. Juhanantarvitaan. Ja itse tekemäni kuk- Marjakangas sanoo olevansa kataulun otan myös mukaan. Jokaisessa kotiryhmässä on keittiö- ja olesJuhanankartano: kelutila. Pojista . Suoramalle onkin suunnitteilla 20 asukkaan kerrostalo, jonka tarkoitus on valmistua vuoden 2016 alkupuolella. . Laitoshoitoa puretaan valtakunnallisesti ja kehitysvammaiset nuoret aikuiset muuttavat muiden ikäistensä tavoin pois lapsuudenkodeistaan. Kehitysvammahuollon aluejohtaja Tea Kärnän mukaan asuntotarvetta lisäävät myös ikääntyneiden vanhempien luona asuvat, itsekin jo keskiikäiset kehitysvammaiset, joiden vanhemmat eivät enää kykene heitä tukemaan ja auttamaan. Tästä syystä Kangasalan yhteistoiminta-alueella . Minulla on epilepsia, ja gas ei ole vielä lyönyt lukkoon. Mutta silloin minulle ei löytynyt kotia. Joka kolmas viikko hän vietti viikonlopun vanhempiensa luona Kangasalla. Nastolan lisäksi Marjakangas on asunut Liperin Kaprakassa, jossa hän oli valmentavassa koulutuksessa. . Osassa asunnoista on oma terassi ja keittiövaraus. Juhanankartanossa on kolme erillistä viiden asukkaan Juhanankartanoon muuttakotia: Juhana, Eerik ja Kaarle. Yksin muuttaminen ei pelota yhtään. Tällä erää valmistumassa on ryhmätyö, jossa vanha räsymatto saa maalista uuden upean pinnan. Jenni Marjakangas on työskennellyt Wärjäämöllä nelisen vuotta. Ensi syk kuitenkin auki. Hän toivoo saavansa tehdä syksyllä jotakin ?hommia?, jollei hän saa jatkaa Wärjäämöllä. . Lähivuosina TupasWilla laajenee asiakasmäärältään 25-paikkaiseksi. Taidetta Wärjäämöllä Aloittaessaan jonkin piirroksen Jenni Marjakankaalla on heti aihe valmiina. Tampereen kaupungin kehitysvammaisten toimintakeskus Wärjäämöllä on täysi hulina päällä. Juhanankartanon kodit jista seitsemän tulee laitoshoiovat saaneet nimensä Kustaa Vaasan kolmen 1500-luvuldosta Yliseltä. la Ruotsin hallitsijaksi nousseen pojan mukaan. Toivottavasti Juhanankar- suostu, ja sitten tulee isän tanossa on yhtä hyvä. Sydän-Hämeen Lehti 16 Autettu asuminen: Kangasalalainen Jenni Marjakangas sai asunnon Juhanankartanosta. Kotona en aina kua. Kohta saa alkaa pakata muuttotavaroita. Laitospaikkoja vähennetään Kehitysvammaisten asumisessa on paraikaa meneillään suuria muutoksia. Suoramalle tulee kahdeksan ympärivuorokautista autetun asumisen paikkaa ja 12 ohjattua eli ei-yövalvottua paikkaa. . Marjakangas hymyilee ja Jenni Marjakangas pohtii, toteaa olevansa iloinen, että millainen hänen 27 neliömet- omassa kodissa saa pistää rinhuoneensa tulee olemaan oven kiinni, jos ei aina halua sisustukseltaan. muiden seuraa. . Halusin kyllä muuttaa, Marjakangas muistelee. Nastolassa Marjakangas asui kolme vuotta. Pälkäneellä puolestaan olisi tarvetta 6?8 asukkaan ohjatulle asumispalvelulle. Asumispaikkojen lisäksi Kangasalle ja Pälkäneelle tarvitaan lähivuosina tuetun työtoiminnan ohjaaja, jonka tehtävänä on järjestää yksilöllisesti räätälöityjä palkkasuhteisia työpaikkoja kehitysvammaisille kuntalaisille. Isovel- kanssa vähän riitaa. jeni Antti on luvannut auttaa minua muutossa. Entä millaisia Marjakangas Elokuussa toivoo Juhanankartanoon se tapahtuu muuttavien asuintovereidensa Tea Kärnä uskoo elokuun Kukkatapetit puolen välin jälkeen Juhananolevan luonteiltaan? ja kivat asukkaat . Olen tottunut siihen Nastolassa ja Liperissä. Jenni Marjakangas kertoo ajavansa usein vanhempiensa kanssa autolla Finnentiellä sijaitsevan Juhanankartanon ohi. . Englantia janssin sujuvan hyvin. Juhanankartanoon, rakenne- olisi vähän vaikea ymmärtää, . Ensi syksyn tilanne on Jenni Marjakangas on käynyt jo useamman vuoden ajan Tampereen toimintakeskus Wärjäämöllä. Tarvekartoitus tehtiin sel- vittämällä kehitysvammaisten kuntalaisten ja heidän omaistensa tarpeet ja toiveet asumispalvelusta. Ihan mitä vaan, hän sanoo. Tuttuja harrastuksiaan, palapelien tekemistä, television katselua ja tietokonepeli Hugon pelaamista Marjakangas tulee jatkamaan omassa asunnossaankin. . 16 Keskiviikko 16.4.2014 kyliltä Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. . Tänne on aina kiva herätä. Mutta jos tänne ei saa tulla, niin sitten haluaisin tehdä jotakin muuta. Ensi vuoden alussa saamme uuden 12-paikkaisena aloittavan päivätoimintakeskus TupasWillan Suoramalle. TupasWilla tulee olemaan vaikeavammaisten päivätoiminnan ja muun päivätoiminnanyksikkö. Yläkerran Taideverstaan työtilassa harjoitellaan taiteen tekemistä ja ilmaisua käsityön, draaman ja kuvataiteen keinoin. Hienolta se näyttää. Se olisi tärkeä. Että pääsee aamulla sängystä aikaisin ylös, Marjakangas selittää. suudessa löytää asumispaikat. johon myös Pälkäne kuuluu . Lisäksi tarvitaan toinen itsenäisesti asuvia ohjaava tuetun asumisen ohjaaja.
Palkka haettiin pääsiäislauantaina. haikealta siitä huolimatta, että jo opiskeluaikojen yhteydessä Jenni on asunut muualla. . Pääsiäismämmi oli varsin nuori tulokas Karjalassa. Onneksi Jennillä on jatkossa rauhallinen huone, jossa voi levätä kohtauksettomana aikana. Mari Marjakangas antaa kiitoksensa Kangasalan kehitysvammahuollolle. . Lapset lähtivät aamulla virpomaan kummia, sukulaisia ja olevansa enemmän kuin tyytyväinen saatuaan kuulla Juhanankartanon paikasta. . Onneksi asumme melko lähellä Juhanankartanoa. Olen Jennin edunvalvoja, joten yhteydenpitoa ja yhteisiä kauppareissuja Tampereelle sekä luontoretkiä riittää varmasti jatkossakin. . Muita olennaisia piirteitä ovat virpovitsan luovuttaminen virvotulle ja tämän maksama palkka. Se huipentui piinaviikkoon ja pitkäänperjantaihin. Palmusunnuntai Palmusunnuntai oli Karjalassa nimeltään virposunnuntai. Ortodoksien Lasaruksen lauantain vigiliassa siunattiin pajunoksat, joita sai viedä kotiin ikonin taakse. Lapset keräsivät pajunoksia ja koristelivat niitä. Nämä olivat viimeisiä hetkiä Jennille muuttaa pois kotoa. Sydän-Hämeen Lehti 17 Pääsiäinen: Kangasalan karjalaseura kysyy: Tiesitkö tämän karjalaisesta pääsiäisestä? Pääsiäinen Pääsiäinen on ortodokseille kirkkovuoden suurin juhla. Kehitysvammahuolto on toiminut erinomaisesti sekä Jennin opiskelupaikan ja toimintakeskuspaikan osalta että nyt asunnon ja asumisvalmennuksen järjestämisessä. Mämmiä paistetaan uunissa noin neljä tuntia.. Mutta kuten Kalevikin sanoi, alkaa meillä ikä jo hiukan painaa. Keskiviikko 16.4.2014 . Jennin epilepsiakohtaukset sattuvat usein yöaikaan, joten yölli- set heräämiset jäävät meiltä nyt pois. Luterilaisillekin se on vakava juhla. Hiljainen viikko vietettiin ahtisaarnoja kuunnellen ja kiirastorstaina käytiin ehtoollisella. Varhain palmusunnuntaiaamuna perheenäiti virpoi lapset ja karjan, siis ne, joiden kasvua toivottiin. Muuttovalmennuksessa on tutustuttu toinen toisiinsa, käyty lävitse muuttoon liittyviä tunteita, kysymyksiä ja käytännön asioita. Talon luovutus on 15. päivä. Jokin elokuun lopun päivistä tulee olemaan se kallisarvoinen päivä, jolloin Jenni Marjakangas saa vihdoin oman kodin. shl Krista Kaitasuo Paastonaika Ortodokseille laskiainen merkitsee paaston alkamista. Isäntä virpoi hevoset. Pitkänäperjantaina käytiin vain kirkossa. Kylässä käynti oli lapsillakin ehdottomasti kielletty. Ortodoksit nauttivat pääsiäisenä paaston päättyessä pääsiäisleipää eli kulitsaa, pashaa ja babaa. ksyn tilanne on vielä auki. Joka tapauksessa Marjakangas toivoo löytävänsä syksyksi ?jotain hommia?. järjestetty muuttovalmennusta reilun vuoden verran. Me alamme Jennin äidin kanssa olla sen ikäisiä, ettemme mekään enää kovin pitkään jaksa Jennin perään katsoa. Jennin äiti Mari Marjakangas sanoo, että tyttären muutto pois kotoa tuntuu Noitaperinne Noitaperinne on vanha LänsiSuomalainen pakanallinen perinne joka liittyy pääsiäiseen. Virpominen on karjalainen perinne joka liittyy pääsiäisen aikaan eli Palmusunnuntaihin. Toisen maailmansodan jälkeen tynkä-Suomeen sijoitetun karjalaisväestön mukana tullut virpomisperinne sekoittui läntisen trulliperinteen kanssa. Sen seurauksena syntyi nykyinen lasten harjoittama tapa kulkea ovelta ovelle virpomassa pääsiäislauantaina noidiksi pukeutuneena. Virpolukuja Virpoluvuissa esiintyy on- Luppaan, luppaan, nentoivotuksia, palkan- luppaan! pyytelyjä ja leikillisiä jopa pelottaviakin uhkailuja. Terveys Virvon varvon vitsasella tuoreeks terveeks, Jos et luppaa munnaa, ni tulevaks vuuveks! haukka syöp siu kannais! Isännälle ikää pitkää, Virvottavan lupaus: emännälle perää leveää! Uhkailu Finnentiellä sijaitsevaan Juhanankartanoon rakennetaan kolme viiden asukkaan kotiryhmää. ?Haikeaa mutta välttämätöntä? Jenni Marjakankaan isä, Kalevi Marjakangas, kertoo naapureita. Karjalaiselle virpomiselle on ominaista runsaat ja hauskat virpomisluvut. Sitä edelsivät kolme valmis- tusviikkoa; viikkoa ennen on lihapyhälasku, jolloin liharuoka poistetaan ruokavaliosta ja laskiaissunnuntaina on maitopyhälasku, jolloin vastaavasti maito, voi ja munat poistetaan ruokavaliosta. Paasto jatkui seitsemän viikkoa. Karjalassa paasto alkoi sunnuntaista. elokuuta ja asukkaiden muutot alkavat 18. Se yleistyi 1920- ja 1930-luvulla. Kananmunia värjättiin sipulinkuorilla ja kreppipaperilla
Opettaja Kirsi Tahkola esittelee Paavon kavereille rakennettuja koteja. Kevätjuhla: Valkeakoski-opiston Pälkäneen osaston lukuvuoden päätöstä juhlistivat keveät tanssit ja sävelet Alkeisbalettioppilaat esittivät Adolphe Adamin säveltämän Kukkaistanssin. Onnea on vapaaehtoinen opiskelu Pälkäne Valkeakoski-opiston Pälkäneen osasto päätti lukuvuotensa kevätjuhlaan viime sunnuntaina tuttuun tapaan Pälkäneen yhteiskoulun juhlasalissa. Valoisa juhla pyyhki nopeasti mielestä harmaan ja sateisen sään, ja kuten juhlan juontaja Anu Potkonen totesi, sää on huono ennustaja, mutta kevät- juhlat ovat varma merkki siitä, että kesä lähenee. Juhlatunnelma ei tosin ollut yhtä riehakkaan odottava kuin koulujen kevätjuhlissa, sillä moni opiskelija olisi varmaankin mielellään jatkanut harrastustaan vielä useita viikkoja, Potkonen arveli. Tosin jotkut ryhmät vielä jatkuvatkin, ja syksyä on mukava ajatella, kun tietää, että mielui- sa harrastus tutussa ryhmässä odottaa. Juhlassa esiintyivät nuoret pianistit, pianonsoiton perusopetuksen oppilaat Akusti Naulapää ja Juliana Aho , sekä balettikoulun alkeisbalettioppilaat ja Pälkäneen senioritanssijat. Lisäksi nähtiin otteita Pälkäneen musiikkiteatterin näytelmästä Matkalaukku, jonka varsinaiset esitykset olivat aikaisemmin keväällä, ja jonka on ohjannut Pasi Repo. Onnellisten saari kangaspuiden ääressä? Tervehdyspuheen piti Valkeakoski-opiston Pälkäneen osaston johtaja Marketta Vaismaa. Kevätjuhla aloitti opiston kesän uhmaten sadetta ja harmautta. Kiinan ensimmäinen keisari, 200-luvulla eaa elänyt Qin Shi Huangdi, hän, joka rakennutti maailmankuulun Terrakottaarmeijan hautaansa suojelemaan, uneksi siitä, että saisi elää ikuisesti. Hyyppäon tutkimuksissaan havainnut, että eloonjäämisen mahdollisuus kaksinkertaistuu, jos ihminen harrastaa stressittömästi, nauttien ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Elinikää lisää ?me henki?, tunne, että kuulumme johonkin. Siinä hengessä pyrimme toteuttamaan opiston toimintaa, Vaismaa totesi. Kansalais- ja työväenopistojen tavoitteena on tarjota laaja kirjo mahdollisuuksia harrastamiseen ja itseopiskeluun, kaikenikäisille ja kaikkialla. Siihen voi vedota, kun valtio leikkaa tukiaan . 18 Keskiviikko 16.4.2014 kyliltä . Ikä tai asuinpaikka ei niissä vaikuta opiskeluun. se on kankaankudonnassa. Todistukset kuuluvat kevääseen Juhlan päätteeksi jaettiin päättötodistukset Pälkäneen osaston kuva- ja käsityötaiteen perusteet -opintokokonaisuuden suorittaneille. ne, jotka jaksavat nauttia harrastamisesta ja Pälkäneen senioritanssijoiden esityksessä oli rytmiä ja vahvoja värejä. pitää yllä sosiaalisia kontaktejaan, voivat saada 2?3 vuotta lisää ikää. Todistukset jakoivat kuvataide- ja käsityökoulu Emilin rehtori Johanna Kivioja sekä Pälkäneen osaston kuva- ja käsityötaiteen opettajat. Kuvanveistäjä Emil Wikströmin nimeä kantava koulu perustettiin tämän vuoden alusta, ja siihen kuuluvat Valkeakosken kuvataidekoulu, Valkeakosken käsityökoulu sekä Pälkäneen visuaalisen alan taiteen perusopetus. Okinawalaisten ruokavalio on tunnetusti äärimmäisen terveellinen, mutta missä heidän onnensa, henkisen hyvinvointinsa lähde on. Emil on osa Valkeakoski-opistoa ja vastaa kaikesta opiston visuaalisten alojen taiteen perusopetuksesta. Kuva- ja käsityötaiteen perusteet -opintokokonaisuuden suorittaminen kestää seitsemän vuotta, ja siihen sisältyy 500 opetustuntia, joten opiskelu aloitetaan jo alakouluiässä. Päättötodistuksen saivat tänä vuonna Heidi Hirmukallio, Wilma Palomurto, Anna Pitkämäki, Katariina Pitkämäki, Atte Tornikoski, Taru Tornikoski ja Joni-Pekka Vesto. shl Ulla Siren. Siksi hän käytti huomattavasti aikaa etsimällä kuolemattomuutta, muun muassa onnellisten saarta, jossa kuolema ei vieraile. Nykyihminen ei tavoittele kuolemattomuutta, varmaankin siksi, että tiede on todistanut sen mahdottomaksi, mutta sitä innokkaammin pitkäikäisyyttä. Harrastaminen on Vaismaan mukaan yksi tärkeimmistä ihmisen eliniän pituuteen vaikuttavista tekijöistä . yhteiskunnalle on huomattavasti edullisempaa järjestää opetusta ja harrastusryhmiä kuin sairaala- ja laitoshoitoa. . Uskokaa tai älkää . Tutkija Markku T. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Paavo-karhu sai paljon kavereita kuva- ja käsityötaiteen nuorimpien oppilaiden ryhmässä. Tavoite on, että mahdollisimman moni löytäisi onnellisten saarensa, sijaitkoon se sitten kangaspuiden ääressä, veistoluokassa, liikuntasalissa, kieliopintojen ääressä tai missä tahansa. Keisari Qin Shi Huangdi löysi aikanaan saarensa, nykyisen Japaniin kuuluvan Okinawan, jossa edelleen elävät maailman pitkäikäisimmät ja hitaimmin vanhenevat ihmiset
asti. Kuvataide- ja käsityökoulu Emilin oma kevätnäyttely avautui puolestaan Voipaalan taidekeskuksessa viime sunnuntaina ja jatkuu 25.5. Silloin, kun on aikaa, niin piirrän kotonakin, Lyydia kertoo. kaudella kaikkiaan yksitoista 7?12-vuotiasta tyttöä, joita opettaja Irene Karanka kehuu erityisen aktiivisiksi. . asti. Lyydia Köntti viimeistelee pikkuveljensä Eemilin muotokuvaa työn viereen kiinnitetyn valokuvan mallia seuraten. Vaikka lopputulos ei ole aina näköinen, niin jotakin mallin ihmisestä lapset tavoittavat kuitenkin, Valkeakoski-Opiston lasten piirustus- ja maalauskurssin opettaja Irene Karanka mainitsee. Muotokuvien teko oli kuluneen kauden viimeinen työ Sariolan koulussa kokoontuvalle ryhmälle. Näyttely Arkissa jatkuu huhtikuun loppuun. Lyydia Köntin säihkyvä Colosseum. Ronja Bährend valitsi muotokuvansa malliksi pikkusisko-Venlan. Takana Sonja Kalliomäki ja Irene Karanka. esillä on muiden muassa Pekka Halosen työn perusteella tehtyjä asetelmajäljitelmiä ja Helene Schjerfbeck-jäljitelmiä monotypian keinoin. Hopeiset männyt hahmottuivat, kun akryylivärillä maalattuun metallilevyyn kaiverrettiin puun muoto. Keksin sen aiheen meidän historian kirjasta, tekijä paljastaa. Lyydian ja Ronjan lisäksi kirjastolla on näytteillä Helmi Köntin, Martta Holman, Kaisa Holman, Sonja Kalliomäen, Suvi Sairialan, Iida Siukolan, Saara Kahilaisen, Lyyti Simolan ja Sofia Heinosen töitä. Valkeakoski-Opiston lasten piirustus- ja maalauskurssin näyttely esillä Sahalahden kirjaston ikkunoilla 28.4. Hyvin vähän on ollut poissaoloja, nekin sairauden takia. Tosi kiva vuosi on ollut, hän kiittelee. Kaksi vuotta mukana ollut Ronja Bährend kokee kehittyneensä opetuksen ja harjoituksen ansiosta. . Lyydialle, joukon pitkäaikaisimmalle kävijälle, pikkuveljestä maalattu kuva on tuorein lisä kotiin vietyjen monien kymmenien tuotosten joukossa. Viidesluokkalainen tyttö kun muistaa käyneensä taideopissa jo ainakin koko kouluikänsä. . Ensimmäiseksi tehty tausta on jo valmis, samoin kuin lapsen vartalo. Kasvojen kohdalla ammottaa vielä vaalea soikio. . Näyttelyn luontoaihetta jatkavat oravat ja tikat, jotka valmistuivat liitupastelliväreillä. Lasten omatkin mieltymykset tulivat näkyviin, kun kurssilaiset saivat itse valita yhden työn aiheen ja käytettävän tekniikan. Keskiviikko 16.4.2014 . Ensi vuonna tulen taas. On vaan niin kiva harrastus, saa piirtää. saakka. shl maija nieminen-pessi. Olen oppinut paremmin piirtämään, hän arvioi. Onnistuneen kauden töitä Ahkeria tyttöjä pääsee nyt ihailemaan SahaLasten piirustus- ja maalaus- lahden kirjaston ikkunoilla. kurssilla kävi päättyneellä Lasten oman valinnan mukaan Kuva- ja käsityötaiteen perusopetuksen oppilaiden töitä on Arkissa nähtävänä toukokuun puoliväliin asti. Mattojen ja muiden kudontatöiden värit hivelevät silmiä. Lyydian aihe, Rooman Colosseum, säihkyy näyttelys- sä upeissa väreissä. . Sydän-Hämeen Lehti 19 Lyydian Colosseum säihkyy kirjastolla Taide: Lasten piirustus- ja maalauskurssin töitä näytteillä Sahalahdella Sahalahti Näyttelyt jatkuvat toukokuulle Kevätjuhlan yhteyteen kuuluu perinteisesti laaja kevätnäyttely, jossa voi tutustua eri opintoryhmissä lukuvuoden aikana valmistuneisiin oppilastöihin. Yhteiskoululla näyttely oli auki vain juhlapäivän iltapäivän ajan, mutta Opiston kevättervehdys -näyttely on avoinna Pälkäneen pääkirjasto Arkin näyttelytilassa huhtikuun ajan. Lisäksi kuvataide- ja käsityökoulu Emilin Pälkäneen osaston oppilastöitä on nähtävillä kirjaston vitriinissä ja kaapissa 15.5
20 Keskiviikko 16.4.2014 kyliltä . Kahden hoitajan ryhmiksessä ollaan heti aamun ensimmäisellä tunnilla vaikeuksissa, jos jompikumpi hoitajista sairastuu, hän pohtii. Myös vanha kunnon perhepäivähoito saa häneltä kiitosta. Pitkällä aikavälillä näkee, mikä lopulta on kestävää. . Aina tulee vastaan sellaisia, joiden kanssa tervehditään ja jäädään vaihtamaan kuulumisia, hän kuvailee. Ihmisen kokoisessa kunnassa päivähoidon tarpeeseen on toistaiseksi pystytty vastaamaan hyvin. vanhin lapsenlapsi on viisivuotias ja nuorin yhdeksän kuukauden, joten apua tarvitaan varmasti, Lehto kertoo. Lisäksi hän haluaa nauttia ihan tavallisista kotitöistä ja varsinkin puutarhatöistä. Muuta katsotaan sitten, kun tiedän, miltä eläkepäivät ihan oikeasti alkavat maistua, hän nauraa. shl Ulla Siren Viisinkertainen määrä lapsia Marja-Liisa Lehdon uran alkuvuosina Pälkäneellä ei ollut kuin yksi sosiaalitarkkaajan virka, mikä tarkoitti sitä, että tehtäväkenttä oli hyvin laaja. . Että asiat pysyisivät ihmisen kokoisina. Niiden arvojen varaan hän itse on rakentanut. . Lapsia kunnallisessa päivähoidossa oli siihen aikaan 60?70. Nyt päivähoidossa on vakansseja 66,5 ja hoidossa noin 250 lasta, hän vertaa. Lähes viisinkertaistunut hoitolasten määrä kertoo vanhempien, erityisesti aivan pienten lasten vanhempien, työssäkäynnin lisääntymisestä, ja myös siitä tosiseikasta, että Pälkäne oli pitkään muuttovoittoinen kunta. Ihmisen kokoinen Marja-Liisa Lehto on syntyjään helsinkiläinen, ja hän opiskeli ja suoritti tutkintonsa siellä. On ikävää, että niitä ollaan nyt valtakunnan tasolta asti ajamassa alas. Ei ole tullut koskaan mieleen hakeutua muualle. Työtoverit ovat olleet hänelle mieluisia ja henki työpaikalla sopuisa ja rakentava. . Täällä on tunne, että tulee kuulluksi. Naimisiin mentyäni muutin Kangasalle, mieheni kotipaikkakunnalle, ja siellä olen pysynyt samassa paikassa koko ajan, niin että kyllä minä tosi- aan hyvin olen viihtynyt, hän nauraa. Pälkäne on ollut hänestä juuri oikean kokoinen kunta tehdä töitä. . Silloin alkoi ryhmisbuumi . Retket, juhlat ja esimerkiksi kerhoissa käynti tuovat viikkoihin vaihtelua, hän sanoo. Perhepäivähoidon ja ryhmisten etuna on, että niitä on ympäri kuntaa. Toisissa on vain muutama lapsi ja yksi aikuinen, toisissa taas koko joukko pieniä rimpsuhelmaisia ja ruutupaitaisia lapsia sekä useita hoitajia. Siinä on viimeisimmät kuvat pälkäneläisten päiväkotien, ryhmäperhepäiväkotien ja perhepäivähoitajien ryhmistä. . Molemmilla on pieniä lapsia . Kuvia on hyllyllinen tuolla kaapissa lisää. Tämä on ihmisen kokoinen kunta. Jouluun mennessä ne ovat varmasti täynnä, Lehto sanoo napakasti. Ryhmisaika oli kivaa Lainsäädännön muutokset näkyvät välittömästi päivähoidon tarpeessa. En nyt heti ainakaan suunnittele mihinkään yhdistystoimintaan lähteväni. Kaikki eivät voi asua päiväkotien lähellä. . Perhepäivähoidon lisäksi vastasin esimerkiksi päihdehuolto- ja elatusasioista. Niitä on kertynyt aika pino, kun olen kaikki alusta asti säästänyt, Lehto nauraa. Tänään 16. Tilanne alkoi olla pulmallinen, kun perhepäivähoitajien työpäivät rupesivat venymään vuorohoitopaikkojen takia liian pitkiksi. Siinä on päivähoitajat ohjaajan suojeluksessa, hän esittelee. Tällä viikolla pupu muuttaa. Siitä tulee mummilan pupu. Lehdolla on viisi lastenlasta, joten melkein kaikki taskut ovat jo varattuja. . Muutokset tarkoittavat yksinkertaisesti sitä, että paljon lisää lapsia tulee hoitoon, Lehto toteaa. Entä sitten eläkkeellä Marja-Liisa Lehdon työhuoneen ikkunassa riippuu pitkäkorvainen ja -essuinen pupuäiti, jonka jokaisesta taskusta kurkistaa pikkupupu. . Sen jälkeen hän oli kaksi vuotta Sahalahdella vastaavassa työssä kunnes sai keväällä 1990 vakituisen viran Pälkäneeltä. . Olen aina ajatellut, että en rupea nyppimään kenestäkään heikkouksia. Kaikki päivähoidossa työskentelevät ovat tulleet henkilökohtaisesti tutuiksi, ja siksi asioista on ollut helppo keskustella ja neuvotella. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, eikä niitä hyviä puolia ole yhtään vaikea löytää, hän sanoo. Tehtäväkenttä on uran loppupuolella kaventunut. Kun subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli voimaan vuonna 1996, hoitopaikkojen kysyntä alkoi nopeasti kasvaa. Perhepäivähoitopaikat eivät riittäneet, ja vuorohoidon tarvitsijoiden määrä kasvoi. . perustin ryhmäperhepäiväkoteja putkessa, MarjaLiisa Lehto muistelee. Hän sanoo, että ryhmisaika oli kivaa. Kolmen hoitajan ryhmiksiä ei saisi enää olla, ja minusta juuri se on sopiva koko. Maalle muuttoa hän ei ole katunut. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Eläkkeelle: Varhaiskasvatuksen päällikkö Marja-Liisa Lehdon työuran aikana hoitolasten määrä lähes viisinkertaistui Ihmisen kokoista työtä Pälkäne Varhaiskasvatuksen päällikkö Marja-Liisa Lehdon työhuoneen seinällä Pälkäneen kunnanvirastossa on kuvia lapsiryhmistä vieri vieressä, allekkain ja rinnakkain. Olen oppinut, että syksyn alussa minulla täytyy olla kymmenisen vapaata paikkaa, vaikka kunnan johdossa mutistaisiin mitä. Sain sen hoitajilta, kun täy- tin 50 vuotta. Pälkäneellä on ollut hyvää juuri se, että on ollut tarjota ihmisille erilaisia vaihtoehtoja, koska perheiden tarpeetkin ovat erilaisia, Lehto sanoo. Hän uskoo, että lähitulevaisuus tuo isoja muutoksia. Täällä tuntee persoonia ? isoissa kaupungeissa kaikki käsitellään ikään kuin neutraalina massana. Hirveän hyvin olen täällä viihtynyt. Se on pienen paikkakunnan etu: on ollut tunne, että voin oikeasti vaikuttaa asioihin, Lehto sanoo. Juuri kuuntelemisen hän haluaisi jättää perinnöksi seuraajilleen, kuuntelemisen ja toinen toisensa arvostamisen. Kaikki kuvat 1980-luvulta asti ovat tallessa. tarkkaaja, hän muistelee.. Eläkepäiviltä toivon, että minulla on riittävästi aikaa tyttärieni perheille. ja senkin joskus tulevaisuudessa. . Kun aloitin työni Pälkäneellä, täällä oli yksi päiväkoti, jossa oli viisi työntekijää. Siellä voin kasvattaa tomaattia ja salaattia ja sen sellaista, hän kertoo. Sen sijaan järjestötyölle, jossa nuoret eläkeläiset ovat erityisen kysyttyä ja pystyvää työvoimaa, hän sanoo korkeintaan ehkä . MarjaLiisa Lehdon virkanimike muutettiin kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2007 päivähoidon johtajaksi ja viime vuonna varhaiskasvatuksen päälliköksi, kun päivähoito siirrettiin sivistystoimen alaisuuteen. Toisaalta työn ja alaisten määrä kasvoi, sillä Lehto vastasi viime vuodet yksin päivähoidon kentästä koko kunnassa. . Se on päivähoitomuoto, joka tuntuu sopivan useimmille. Lisäksi oli 14 perhepäivähoitajaa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus rajataan siten, että kotona olevien vanhempien lapsi voi saada vain puolipäivähoitoa, ja hoitovapaa on jatkossa jaettava vanhempien kesken tasan. . Ne ovat olleet hänelle aina tärkeitä, ja kiireisinäkin aikoina kotipihan kukkapenkit ovat kukoistaneet. . Perhepäivähoidossa viihdytään yleensä hyvin, siellä tarjotaan sitä, mikä lapsille on tärkeää: hyvää arkea. Silloin laskettiin palkatkin itse, ja kynätöihin meni melkoisesti aikaa. Päivähoito on mielestäni lähipalvelu, ei lapsia pitäisi joutua kuljettelemaan joka päivä pitkiä matkoja. Joskus 1990-luvun alussa tuli toinen Päivähoitolasten ryhmäkuvilla on ollut paikka Marja-Liisa Lehdon työhuoneen seinällä hänen uransa alusta asti. MarjaLiisa Lehto on juuri saateltu eläkkeelle 1980-luvun puolivälissä alkaneen uran päätökseksi. Hän tuli aikanaan Pälkäneelle sosiaalitarkkaaja-perhepäivähoidonohjaajan äitiys- ja hoitovapaasijaiseksi. Kun kenttä on tarpeeksi tuttu, päivähoidon johtajalla pysyy jonkinlainen tuntuma siihen, mikä voisi olla kenellekin paras vaihtoehto. Päivähoidon tarpeen arviointi on tosin aina hiukan arpapeliä, sillä on aivan mahdoton tietää etukäteen, milloin joku vanhempi haluaa lopettaa hoitovapaansa tai saa työpaikan, tai johonkin perheeseen syntyy uusi lapsi, jolloin sisarusten päivähoidon tarve loppuu tai muuttuu. . huhtikuuta huone on ensimmäistä päivää uuden viranhaltijan käytössä. Itse arvostan ryhmäperhepäiväkoteja. Minulla on nyt pieni kasvihuone, jollaisesta olen aina haaveillut. Muutenkin ihmiset ovat tuttuja. Sen näkee siitäkin, miten Tuulimyllyn ryhmiksen lopettamista vastustetaan kynsin hampain. . Kangasalan Naisvoimistelijoissa jatkan, koska siinä olen ollut kauan mukana ja pidän siitä paljon. Meitä ei ollut silloisessa sosiaalitoimistossa kuin kolme työntekijää: minun lisäkseni sosiaalisihteeri ja kanslisti