Sydän-Hämeen Lehti 31.07.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

21 Kostianvirran taistelua juhlittiin kuvaelmin ja markkinamenoin s. alv. Lue lisää: www.op.fi/auto ? Lukijalta:Suunnittelu puhuttaa edelleen s. sis. 19 Jaakko Simola eli koko ruumiillaan 1700-luvun miehen elämän. Tanssi vie menneeseen Autoilijoiden päät kääntyilivät Onkkaalassa, kun tanssija-koreografi Jaakko Simola tanssi halki Pälkäneen kulttuurimaisemien. 12?15, 18. 6 ? Tulossa: Rautajärven markkinat........ Vakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy Keskitä nyt vakuutukset OP-Pohjola-ryhmään. s. 37 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 85. 4 En ole kärsivä kirjailija. kaari utrio s. | www.shl.fi Keskiviikko 31.7.2013 Vehoniemen automuseo juhlii s. 35 Rallissa hiekkakin saa kyytiä s. vuosikerta | Numero 34 | Irtonumero 3 . Uutena Pohjolan etuasiakkaana saat siirtyvän autovakuutuksenvuodeksi puoleen hintaan. s. Vihan kaunis maa -tanssisarja liittyy Kostianvirran taisteluun
Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, se ei jää ainutkertaiseksi yritykseksi, vaan Haltialla juostaan myös tulevina kesinä. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Yhteiskunta ei voi palkita omaishoitajaa näin. Yksinäisyyden ankeutta ei oikein tajua ennen kuin jää yksin. SHL Tommi Liljedahl Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. aivan kuten Kirjoittaja on muidenkin vanhusten. 2 Keskiviikko 31.7.2013 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . on idyllinen klubi, jonka lähin vertauskuva on Tampereen kulttuuritalo Telakka. Sana kiirii kuitenkin sellaista vauhtia, että ensi vuonna järjestettävään neljänteen Myllyrockiin voi odottaa yleisöryntäystä. Kuohijoen August Rock on vielä pienemmän kylän aikaansaannos. Lauantaina 14. Se oli hieno kiitos sadoille talkoilijoille sekä tae siitä, että tapahtumaa voidaan kehittää hyväksi havaitulla tiellä. . Pihasählyistä, katukoriksista, polkujuoksuista ja triathloneista on tullut kesän kohokohtia monelle mökkiläiselle ja vakituiselle asukkaalle. Kävijä saa tällaisista hyvän mielen tapahtumista paljon ohjelmaa enemmän. Tänä vuonna juhla sai nauttia ihannekelistä ja nappiohjelmasta. Väkeä kertyi niin, että budjetti ja edellisvuosien tulokset ylittyivät reilusti. tommi.liljedahl@shl.fi Tekemisen meininkiä S ydän-Hämeen kesä tarjoaa paikkakunnan kokoon nähden häkellyttävän määrän elävää musiikkia. Niistä tarttuu aitoa tekemisen meininkiä ja iloa. Kaikki mitä elämässä tarvitsee on lähellä. Hankalampaa on silloin harvoin kun miehen pitää ajella kaupunkiin. Evikoski kertoo hävyttömän esimerkin keskussairaalalta. 89-mies hoitaa halvaantunutta puolisoaan kotona. Sivullinen surkuttelee sitovaa arkea ja hoitohenkilöstö yrittää tarjota erilaista apua. Mutta miestä huolestuttaa enemmänkin se päivä, jolloin hän jäisi yksin. Talvipakkasessa vaimoa ei voinut jättää sairaalan ovelle. Evikoski auttoi puolisonsa sisälle ennen kuin lähtisi hakemaan parkkipaikkaa rakennustyömaiden keskeltä. Sen viiden minuutin aikana auton ikkunaan oli ilmestynyt sakkolappu. Evikoski soitti pysäköinninvalvojien esimiehelle ja ihmetteli, että pitääkö hänen jatkossa tilata ambulanssi, että saa vaimonsa hoitoon. reimpinä työvuosina puhelin soi ja ihmiset nykivät hihasta niin, että lähimmäisistä tulee häiriötekijöitä. Ja sitten yhtäkkiä kaikki katoavat ympäriltä eikä olekaan ketään kenen kanssa ?Byrokratia vaikeuttaa jakaa vanhan ja sairaan ihmisen ajatukelämää?, Pentti Evikoski sa- sensa. noo. Se on ainoa, mitä mies suostuu purnaamaan. Myös erikokoisia festareita löytyy lomakaudella jokseenkin joka viikonlopuksi. Seudun suurin ja kaunein on luonnollisesti Aitoon Kirkastusjuhlat. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Palauttakaa veteraanin sakkorahat Kaksi sotaveteraania kertoo tässä lehdessä tarinansa. kertaa järjestettävä juhla on hyväntekeväisyysfestari, jonka tuotto lahjoitetaan TAYS:n lastenpsykiatrian poliklinikalle. Aslak & The Eskimos -klubi on jo sinällään melkoinen nähtävyys, sillä ?keskellä ei mitään. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneellä 31.7.2013 Hyvän mielen tapahtumista tarttuu aitoa tekemisen meininkiä ja iloa. S ydän-Hämeen erikoisuus ovat idylliset kyläfestarit. Niiden kärkitapahtumia ovat viimesunnuntainen Myllyrock ja ensilauantainen August Rock. Myllyrock on Saarikylien kesäasukkaan Heikki Salon luomus. Mies urakoi viikonlopun aikana kuusi keikkaa ja järjesti siinä ohessa upean tapahtuman. Maksutonta karkeloa ei mainosteta mitenkään. Lauantaina alakerran klubilla ja yläkerran isommalla areenalla esiintyy yhdeksän yhtyettä. On Sydän-Hämeen Lehden jotenkin epäreilua, että kii- päätoimittaja. Mikään ei auttanut: vaimoaan kyydinnyt omaishoitaja palkittiin parkkisakolla. Pienellä eläkkeellä sinnittelevälle veteraanille parkkisakko on iso raha. He ovat niitä viimeisiä tervaskantoja, jotka vielä elelevät ja pärjäilevät itsekseen omassa kodissaan. Luopioislainen Pentti Evikoski on sotaveteraani ja omaishoitaja. Parkkisakkoepisodikin tuli puolivahingossa esiin siinä yhteydessä, kun mies kertoi, miten hienoa hoitoa vaimo sai. Kaikki esiintyjät ovat Myllyrockin tapaan Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. liikkeellä talkoohengessä. O maleimaisia tapahtumia järjestetään myös urheilun saralla. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......78,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........23,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 405 kpl (LT 2012) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2013. Ruoka- tai kotiapu saattaa jäädä käyttämättä paljon pienemmän summan vuoksi. Kaihi oli jo ehtinyt sumentaa toisen silmän, mutta leikkauksen jälkeen hän on taas nähnyt lukea ja katsoa televisiota. Veteraanien suurin hätä on yksinäisyys . 89-vuotias sota- Lappuliisa iski sillä aikaa kun omaishoitaja sotaveteraani talutti halvaantuneen vaimonsa sairaalaan. veteraani ajoi halvaantuneen puolisonsa hoitoon. Koti ei tuntuisi enää kodilta, jos vaimo vietäisiin laitokseen. Pentti Evikoski pärjää Luopioisissa kylän kattavien palveluiden ansiosta. Ja toisten esimerkki innostaa uusiakin aktiiveja täydentämään oman kulmakuntansa kesää uusilla tapahtumilla. Haltian teräsmies Ivan Luck järjesti lauantaina ensimmäisen metsäjuoksun omalla kylällään
Vähemmän läiskiä ja tasaisempi iho jo 4 viikossa -15% KESTOTILAAJAN OMA PALSTA Toimi näin: Kestotilaajan etukortti Systane Ultra 10 ml silmätipat Miellyttävä koostumus, joka kosteuttaa silmän nopeasti ja pitkäkestoisesti (norm. 110,27 ) 85,00 Eucerin Even Brighter ?tuotesarja Sarjan tuotteet: päivävoide, yövoide, konsentraatti, täsmätuote. Linkki toimii vain siitä puhelimesta, josta se on tilattu. Tarvittaessa soita asiakaspalveluumme p. 03-539 9800 (valitse tilausasiat 1). Kestotilaajan vuosiedut 2013 Liinus Pellavarouhe 500 g Kotimainen pellavarae normalisoi vatsan ja suolen toimintaa ja vaikuttaa suotuisasti veren rasva-arvoihin (norm. Kortin tilaamista varten puhelinnumero pitää olla talletettuna Sydän-Hämeen Lehden tilaustiedoissasi. Voit tarkistaa ja päivittää tilaustietosi tilaajapalvelussa osoitteessa shl.fi 2. Kalenteri 2013 - hyödyllinen koko perheen päivyri, arvo 8 ?. . 12,05) 9,00 Emmelle Original Pro tai Hyaluron Pro hammastahna 75 ml Poistaa hampaiden pinnalla olevia värjäytymiä hellävaraisesti (norm. Sydän-Hämeen Lehti KANSANEDUSTAJA JAMES HIRVISAARI tavattavissa Rautajärven markkinoilla lauantaina 3.8.2013 kello 11-12 UUTTA! ALEN L0PPURYTINÄT Mekkoja jopa alle puoleen hintaan! Fiina T:mi Annikki Westman P. 15,70 ) 12,00 Sy dä n-H äm ee nL eh ti Viestin hinta on 0,25 ?. 03-539 9800, avoinna ma-to 9-16, pe 9-15. Avoinna ark. Etukortin ulkonäkö riippuu puhelimen ominaisuuksista. 9-18, la 9-13 www.palkaneenapteekki.fi Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. 7,70) 6,00 Tarkista muuta avainasiakastarjoukset www.palkaneenapteekki.fi PÄLKÄNEEN APTEEKKI Puh. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min . 6,50 ?/kk. . 020 757 9199 Keskustie 5, Pälkäne. Joustava laskutus: voit valita sinulle sopivan laskutusvälin (3, 6 tai 12 kk). . Fax. Arvo 59 ?. . Olet aina mukana kaikissa tilauskampanjoiden arvonnoissa ja yllätysarvonnoissa. . 0400 202 229. Yllätysetuja pitkin vuotta: alennuksia tuotteista, kulttuuriesityksistä, urheilutapahtumista... ARPAONNEA! Heinäkuun kestotilaaja-arvonnassa yllätyspaketin voittivat: Heikki Viitanen, Tampere Aila Kaunisto, Luopioinen Satu Siira, Äänekoski Onnea voittajille! Palkinnot postitettu. Sydän-Hämeen Lehti Onkkaalantie 58, 36600 PÄLKÄNE, www.shl.fi Puh. Mikäli matkapuhelinohjelmistoa päivitetään, täytyy kortti tilata uudestaan. een äm än-H Syd ti Leh 3. Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: SHL (väli) KORTTI. Mikäli muutit tietojasi tilaajapalvelussa, voit tilata Etukortin tietokantapäivityksen jälkeen (klo 3:00). Avainasiakastarjouksia Elokuussa Priorin Extra 180 kaps. Uusi, tiivistetty koostumus sisältäen myös biotiinia (norm. TERVETULOA Keskiviikko 31.7.2013 . Saat paluuviestinä linkin, jolla avaat Etukorttisi matkapuhelimeen. Lukijailmoitus: 1 kpl kuvallinen Onnitteluilmoitus (1x80) maksutta. Arvo 30 ?. . Edullisin tilaushinta, vain n. Palvelu toimii kaikkien kotimaisten operaattoreiden liittymillä ja puhelimilla, joissa on internet-yhteys. Takojantie 2, Pälkäne, www.fiina.fi Av. 020 757 9191 . Näköislehti ja sähköinen lehtiarkisto maksutta koko vuodeksi. Palvelu ei toimi Opera Mini -selaimella. Voit tallentaa linkin selaimen kirjanmerkkeihin tai säilytä viesti ja avaa linkki viestistä. ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14 Sydän-Hämeen Näköislehti PERUSSUOMALAISTEN EDUSKUNTARYHMÄ www.shl.fi PÄLKÄNEEN APTEEKKI Avoinna arkisin klo 9-18 1. 7,30 ja 8,83 ). 6,30 Magnex sitraatti+ B6 valmiste 100 tabl. Magnesium sitraattimuodossa yhdessä vaikutukselle tärkeällä B6-vitamiinilla (norm
sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Kangasalan Lentolassa perjantaina avannut Byggmax on ketjun 11. Väki on opetellut talon tavoille muissa myymälöissä eri puolilla Suomea. Nylander on toiminut kolme vuotta varamyymäläpäällikkönä Porin Byggmaxissa. . Samalla kellonlyömällä Seinäjoella avattiin 12. Moottoriajoneuvojen ystävät ovat tehneet satojatuhansia vierailuja museon vaihtuviin autonäyttelyihin vuosien varrella. Siinä olennais- Vehoniemen automuseo: 30-vuotista taivalta juhlitaan keskiviikkona 7.8. Kromin kiilto ei himmene Leila Suutarinen ja hänen isänsä Olavi Sallinen tarjoavat kakkukahvit juhlan kunniaksi. Tarjoiluun on värvätty koko kesähenkilökunta ja ystäviä, jotta oma väki saa juhlia ja jutella vieraiden kanssa sydämensä kyllyydestä.. kärryn kanssa, vaan netistä voi Byggmax pyrkii nopeuteen Esimerkiksi mökkirannalta ei etukäteen varmistaa, että tava- ja helppouteen. Tämän kanssa maksetaan sisälle. Täällä on kaivattu tällaista toimijaa. Mäkelä uskoi, että vauhdilla kasvavassa kunnassa riittää rautakaupalle asiakkaita. . Houkuttimena ovat paitsi museon ajoneuvot myös väistämättä pihalle kertyvät harrastajien komeat autot ja moottoripyörät. Ohjelmasta vastaa ennenkin paikalla musisoinut virolainen Tõnu Naissoo, joka soittaa pianolla kevyitä kesäisiä sävelmiä ehkäpä jatsahtavin sävyin. Täällä on loistavat puitteet erinomaisten liikenneyhteyksien äärellä, Kaj Norrman kiittelee. Kunnanjohtaja Jukka Mäkelä puolestaan piti Byggmaxia erinomaisena lisänä Lentolan palveluihin. . Keväällä ei vielä ehditty juhlia, mutta nyt on juhlan ja muisteluiden aika. Keskiviikkona 7.8. Toivotaan, että väki lähtee liikkeelle. Olemme etsineet jo jonkin aikaa kauppapaikkaa Tampereen seudulta. Tieto on kaiken aikaa ajan Kunnanjohtaja Jukka Mäkelä toivotti uuden tulokkaan tervetulleeksi Lentolan alueelle. Onniteltavana myymäläpäällikkö Johanna Nylander. tasalla, sillä nettisivut keskuste- tarvitse tehdä turhaa reissua raa on hyllyssä. levat kassajärjestelmän kanssa. Puhelimitse (03) 539 9800 Byggmax: Autolla pääsee suoraan hyllyille Drive in -rautakauppa avasi Kangasala . Vaikea sanoa vierasmäärästä vielä mitään, mutta isän ja minun syntymäpäiviä juhlittaessa vieraita kävi satamäärin, museoemäntä Leena Suutarinen toteaa. Vieraiksi odotetaan vanhojen tuttujen lisäksi uusia kävijöitä. talo tarjoaa kakkukahveja kello 14 alkaen iltaan saakka. . 4 Keskiviikko 31.7.2013 uutiset . Kärryn kanssa ei tarvitse peruuttaa missään ja ohi mahtuu, vaikka toinen tekisi kuormaa, kehityspäällikkö Kaj Norrman sanoo. Suomen 11. Toivotaan, että myös taloudelliset suhdanteet paranisivat, ja rakennustoiminta vilkastuisi entisestään. Tuotteista suuri osa kotimaisia Kangasalan uusi rautakauppa työllistää seitsemän henkilöä. Myymäläpäällikkö Johanna Nylanderia lukuun ottamatta kaikki muut ovat uusia Byggmaxilla. Mukana musisoimassa on myös Heikki Mäenpää. . liike Suomessa. Samalla voi katsoa, löytyykö myymälästä jotain muutakin, Palm opastaa. Byggmaxin piha ja sisätilat on suunniteltu niin, että autolla pääsee hyllyn äärelle. . liike. . Ohjeiden mukaan ajoin lautakasalle ja pääsin ensimmäisenä valitsemaan nipusta parhaat terassilaudat. Kangasalalaisia on jo reilut 30 000 ja parin kilometrin päähän alkaa nousta uusi 12 000 asukkaan alue. Firma ja tuotteet ovat tuttuja, hän sanoo. Muun muassa Lidl on oppinut, että suomalainen kuluttaja arvoistaa kotimaista tuotetta. Byggmaxin tuotteista kaksi kolmasosaa on kotimaisia. . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Olen iloinen, että se löytyi nimenomaan Kangasalta. Bryggmax Ruotsalainen rautakauppaketju Byggmax rantautui Suomeen 2008. Meille on tärkeää, että esimerkiksi kaikki Suomessa myytävä puu tulee Suomesta. Samoin muun muassa ikkunat, kehityspäällikkö Kaj Norrman sanoo. Byggmaxin kaikki tuotteet löytyvät hintoineen netistä. . Tämä on oikeastaan aika helppoa asiointia, Raimo Saartoala sanoo. Minna Palm mittaa kärryyn lastatut laudat ja tulostaa laitteellaan kuitin. . Kyseessä ei muuten ole ihan mikä tahansa piano. Ruotsalainen Thalen valmisti näitä puna-valkoisin koskettimin varustettuja pianoja tasan neljä kappaletta Abban Euroviisuvoiton kunniaksi ja lahjoitti ne yhtyeen solisteille. Tämä piano on kuulunut joko Agneta Fältskogille tai AnniFrid Lyngstadille, Suutarinen huomauttaa. Muutama auto joutuu tekemään tilaa juhlaväelle. Vehoniemen automuseo on perheyritys, jossa toimivat myös Leila Suutarisen mies Aki Suutarinen sekä heidän tyttärensä Pauliina. Vehoniemen automuseo avattiin 30 vuotta sitten keväällä 1983
Minna Palm mittasi laudat kärryssä. ta on riittävä varasto. lystä, eikä esimerkiksi peltejä hasteta pärstäkertoimen, vaan asiakkaille sama, Kaj Norrman . Kuva: Aimo Hyvönen. Sää Torstaina +20 Sahalahti +21 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +21 +21 Pälkäne Luopioinen +22 Sahalahti +22 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +23 +23 Pälkäne Luopioinen +25 Sahalahti +25 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +25 +24 Pälkäne Luopioinen +21 Sahalahti +21 Kangasala +22 +21 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Sen huomasi jo siitä, kun laittoi sähköpostilla kutsuja. Vähän joka toiselta tulee paluupostina olen lomilla -viestiä. Ignatiuksen käsityksen mukaan tekopohjavesilaitosta vastustetaan Pälkäneellä yksimielisesti. . Asiaan tarttuminen on kuitenkin hankalaa. Kadonnut oli mahdollisesti lähtenyt seuraavana päivänä kyseiselle marjastuspaikalle. Työttömyysprosentti 10,2 ja 10,5 Pälkäneellä oli kesäkuun lopussa 309 työtöntä työnhakijaa. Alle 20-vuotiaita oli kuun vaihteessa työttömänä 67 ja alle 25-vuotiaita 225. Kangasalla oli avoimena 89 työpaikkaa ja Pälkäneellä 14. Työtä vailla oli 10,2 prosenttia kunnan työvoimasta. Yli kolmasosa työttömistä on jo toista vuotta kortistossa. Heiltä saadun tiedon mukaan nainen oli samana päivänä tavannut kaksi miestä, jotka olivat kertoneet hyvästä marjapaikasta. Ajattelin, että ainakin tuhat nimeä pitäisi kertyä, niin sillä alkaisi jo olla päättäjille merkitystä, Ignatius sanoo. Hän tietää, että kesän lomakaudella nimenkeruu on hankalaa, koska kaikki eivät ole tietokoneen ja netin äärellä. . Vajaa kolmannes Kangasalan työttömistä eli 461 on ollut kortistossa yli vuoden. Pirkanmaan työttömyysprosentti on 13,2 ja koko maan 11,6. Tukkirekka kaatui Puutikkalantiellä Tavasen imeytyskokeet tarjosivat esimakua siitä, millaiseksi Pälkäneen ja Kangasalan harjut muuttuvat tekopohjavesilaitoksen myötä. Viikonloppuna kadonnut 67-vuotias nainen on löydetty kuolleena. Se keräsi viikonlopun aikana pari sataa allekirjoitusta. . 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Joka myymälällä on omat tarvitse tilailla ja odotella. hintalapun mukaan sanoo. shl Tommi Liljedahl varastot. Tavasea vastaan kerätään nimiä myös nettiadressissa. Täyteen lastattu tukkirekka kaatui vauhdista kyljelleen keskelle Puutikkalaan johtavaa Luopioistentietä perjantaina puolen päivän jälkeen. Hankkeen toimilupahakemuksesta voi jättää muistutuksen heinäkuun loppuun saakka. Meillä hinta on kaikille Nettiadressi Tavasea vastaan Pälkäneläinen Sinikka Ignatius perusti lauantaina www. adressit.com -sivustolle Seis Tavase Pälkäne -ryhmän. Vesihanke vaarantaa myös Keiniänrannan ja Kangasalan Punamultalukon suojelualueet. sääntyy muuta maakuntaa nopeammin. Kangasalalaisista 1532 eli 10,5 prosenttia työvoimasta on työtä vailla. Keskiviikko 31.7.2013 . Mutta kyllä jokainen allekirjoitus merkitsee, ja nettiadressin avulla on helppo ilmaista mielipiteensä. Tavase Oy hakee parhaillaan toimilupaa tekopohjavesilaitokselle, josta osa sijoittuisi Pälkäneen keskustaan. Sunnuntaina apuun hälytettiin myös Pälkäneen Luja-Lukon suunnistajia. Omaiset olivat naiseen yhteydessä viimeisen kerran perjantaina. Harvalla on kokemusta muistutuksen tekemisessä. Tavaraa löytyy hylByggmaxin kassalla ei ra. Osa ajattelee, ettei yksittäinen ihminen mahda mitään. Että laitos on jo torjuttu tai se tulee joka tapauksessa. Sydän-Hämeen Lehti 5 Kadonnut marjastaja löytyi kuolleena Luopioinen. Alle 20-vuotiaista nuorista 10 ja alle 25-vuotiasta 37 oli työttömänä. Työttömien määrä Pälkäneellä on kasvanut vuodentakaisesta 21 prosenttia eli hieman hitaammin kuin Pirkanmaalla keskimäärin. Kangasalla työttömyys li- Raimo Saartoala ajoi Orivedeltä Byggmaxin avajaisiin. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koirapartio löysi marjastajan sunnuntaina hieman ennen puoltayötä. Nainen löytyi hakkuualueelta Luopioisten kirkonkylältä noin kilometrin verran Rautajärven suuntaan. Viikonlopun etsinnöissä oli mukana toista sataa poliisin, vapaapalokunnan ja vapaaehtoisen pelastuspal- velun etsijää. Siksi ajattelin, että nettiadressi olisi helppo tapa kertoa mielipiteensä. Ignatius on huomannut myös tietynlaista taisteluväsymystä.
Ilman tekoja usko on ison kirjan mukaan kuollut. Toisin sanoen sitä voidaan sanoa myös ?farisealaisuudeksi?. viestinnän ja lopullisten yksityiskohtien suunnittelun käsiinsä. Johtajan haku onkin kuulemma käynnistymässä pikimmiten. Seuraamme aktiivisesti kulttuuritalon suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä käänteitä. Sisältötyöryhmä aikoo esitellä raporttinsa elokuun loppuun mennessä, jonka jälkeen valtuustolle järjestetään iltakoulu aiheeseen liittyen. Kysymys kuuluukin, onko silloin jo myöhäistä vaikuttaa mihinkään. Kuinkahan usein poliitikot syyllistyvät tähän. Sydän-Hämeen Lehti että Kataisen toimikautta niin kokoomuksessa kuin maan johdossa olisi arvioitava seuraavasti. Kuluneina lamavuosina ja kriisien maailmassa sekä Euroopassa Katainen on menestynyt kohtalaisesti. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Ryskyin murtuu pakkovalta... Haluaisin hieman kommentoida toimittaja Jani Oksasen kielten opiskelua koskevaa kirjoitusta SHL:n pääkirjoitussivulla 24.7. ?Totuuden torvina?, oikeudenmukaisuuden puolustajina myöskin he monesti saivat maksaa toimintansa hengellään. Todellinen rakkaus on totuuden veli. Tätä kirjoitettaessa keräysaikaa on jäljellä 20 prosenttia ja tavoitteesta puuttuu 10 prosenttia, mutta sekaan kyllä sopii vielä! Vaihtamisen ilo lyhytaikainen Jossakin puolilla kokoomuskenttää on alettu hakea porvaripuolueelle uutta puheenjohtajaa, joka merkitsisi samalla pääministerin vaihdosta. Politiikasta ja henkilöistä pitää olla lupa puhua ja jopa arvostelun oikeus on olemassa, ainakin kokoomuksessa. Mutta olisihan todella ihmeellistä, jos ei keskusteltaisi esimerkiksi jonkun johtavan poliitikon korvaamista toisella. Kokoomuksessa toki on saavutettu uusilla voimilla melkein aina, mutta ei läheskään joka kerta uusia menestyksiä. Nyt kun ollaan vaalikaudella reilusti puolimatkan krouvissa. Annettakoon Jyrki Kataisen viedä tämä pääministerirupeamansa loppuun ja sitten eduskuntavaalien jälkeen on syytä katsoa, kertyykö Kataiselle enemmän ruusuja vai risuja. Suomalaiselle politiikalle on asetettu niin kovat reunaehdot, että ei kenelläkään johtavalla poliitikolla ole varaa suureen sooloiluun, puhumattakaan siitä, että olkoon sitten kuka tahansa kokoomuksen ja maan hallituksen johdossa, kovin omaehtoiseen politikointiin. Ei vaikka kyseessä olisi politiikan Teräsmies tai Rautarouva. Poliittisen historian jossakin määrin tuntevana voi sanoa, . Me, vapaan kielivalinnan kannattajat todellakin tavoittelemme nimemme mukaisesti vain opiskelijoiden vapautta valita opiskelemansa kielet ilman pakkoa. Vapauden vaatimus kohdistuu erityisesti ruotsiin siitä yksinkertaisesta syystä, että ruotsi on ainoa pakollinen aine peruskoulusta yliopistoon asti (virkamiesruotsi), ei esimerkiksi matematiikka, jonka pakollisuutta Stefan Wallin on valheellisesti, mutta menestyksellä markkinoinut. Muutenkin kaikkialla yleispätevän matematiikan vertaaminen mihinkään kieleen, saati sitten johonkin minikieleen on aivan älytöntä. Jo muutaman sukupolven kuluttua 300-luvulla Rooman oli antauduttava kristittyjen verettömän vallankumouksen edessä ja kristinusko tuli valtionuskonnoksi. Mutta missä ovat kristinuskon juuret. Suuret sudenkuopat on Kataisen johdolla pystytty välttämään, mitkä vaarat edelleen esimerkiksi taloudessa vaanivat. Suomessa ei ole ollut koskaan yhtäkään poliittista johtajaa, jota ei oltaisi arvosteltu sekä yleisön että omiensa taholta. Kohtuuton ei saa olla Kataista kohtaan. Kataisen korvaaminen korvaamisen takia ei olisi reilua. Katainen lie halukas jatkamaan ainakin eduskuntavaaleihin saakka. Silloin on sopiva aika pohtia kokoomuksen ja maan henkilöasioita paremmalla ajalla. Italiassa kuulemma on yhtä monta presidenttiä kuin on maassa asukkaita. Israelissa ja Suomessakin on kaikkitietäviä kansalaisia eli pääministereitä myös väkiluvun verran. Heikki S. Se edellyttää toisilta tekoja, joita ei itse tee. Mykkäkin voi ostaa, mutta myyjän on hyvä osata ostajan kieltä! Pakkoruotsin poisto antaa mahdollisuuden kohdentaa rajallisia opetus- ja oppimisresursseja tarkoituksenmukaisemmalla tavalla ja monipuolistaa siten automaattisesti suomalaisten kieliosaamista koko Suomen ja kaikkien suomalaisten parhaaksi. Vapaaehtoisenakin ruotsi löytäisi varmasti opiskelijansa, jotka motivoituneina myös oppisivat kielen. Ilman totuutta ja tekoja jää rakkaus vain turhaksi puheeksi, jonka olisi parempi jäädä sanomatta. Ainakin usein heistä ajatellaan, että he puhuvat sanomatta tai tekemättä mitään asioiden eteen. Kun väitetään, ettei saa sekoittaa uskontoa ja politiikkaa, ei tiedetä mistä puhutaan. Ristimäki FM, Tampere Kulttuuritalon viimeistelyssä ei ole varaa virheisiin Kangasalan tulevan kulttuuritalon/Kangasala-talon sisältöratkaisut ovat aiheuttaneet huolta viime aikoina. Kulttuuritalon sisältötyöryhmän jäsen Heini NiklasSalminen kertoi rohkeasti havaitsemistaan epäkohdista (SHL 18.7. Selvää on, että talo tulee joka tapauksessa nielemään vuosittain tukun kuntalaisten euroja, joten yksityiskohtien suunnittelussa ei ole varaa virheisiin. Suuria muutoksia voi olla tässä vaiheessa enää vaikea toteuttaa, mutta jos tahtoa löytyy, niin mikä vain on mahdollista. On myös tärkeää, että talolle saadaan mahdollisimman pian kokenut johtaja, joka ottaa mm. Flyygelille ja mahdollisille muille soittimille ei löydy asiallisia säilytystiloja ruoka-/ kahvitarjoilujen sujuvasta järjestämisestä puhumattakaan. Kokousvieraita on turha haalia, jos tarjoilu kangertelee tai on olematonta. Talon suunnittelussa ilmenneet puutteet pitää selvittää tarkoin ennen kuin rakentaminen etenee liian pitkälle. Talon yhteyteen rakennettavat liiketilat olisivat olleet hyvä tapa rahoittaa edes osa kiinteistä kustannuksista. yhteisö ei kuitenkaan kuollut kaikesta vainosta huolimatta. Hiljaista hyväksyntää emme talolle tämän hetkisillä tiedoilla anna. Vihreän valtuustoryhmän puolesta pj. Stiina Lahikainen Perussuomalaisten, Keskustan ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät Tapaus Päivi Räsänen: Tietämättömyyttä vai tietoista asioiden vääristelyä? ?Hyvää päivää . Kielen puhujien tilastossa ruotsi on 90. ja suomi 124., eli suuressa maailmassa niillä ei kyllä ole mitään käyttöarvoa. Laman kourissa kärvistelevä Suomi kaipaa vientiä, joka puolestaan kaipaa laadukkaiden, oikeahintaisten tuotteiden lisäksi monipuolisesti kielitaitoi- sia vientimiehiä, minkä EK:kin (Elinkeinoelämän keskusliitto) on todennut. kirvesvartta? Viime aikoina on maamme medioissa keskusteltu Päivi Räsäsen puheen motiiveista Kankaanpään kansanlähetyspäivillä. Keskustelun taso on osin ollut asiallista, osin se osoittaa joko melkoista tietämättömyyttä kristillisen elämän perustiedoista tai sitten tahallista poliittista ja yhteiskunnallista leimaamista. kostautuu pelaajilleen, jos se on harkittua, koska se paljastaa pelaajiensa rajatun elämänkatsomuksen. Jo rippikoulun perusopetukseen kuuluu Päivi Räsäsen lainaama Raamatun kertomus, jossa Jeesuksen tunnetuimmat opetuslapset olivat joutuneet vankeuteen sen tähden, että olivat kertoneet ihmisille uskostaan Jeesukseen. Paikalliset päättäjät, uskonnolliset hallitusmiehet, kuulustelivat heitä kysyen toiminnan perusteita. Jos ajatellaan, että usko on todellinen tekijä maailmassa, se on pakostakin yhteisöön vaikuttavaa toimintaa. He myös kielsivät Jeesuksen seuraajia puhumasta tähän nimeen. Tässä tilanteessa he lausuivat nyt paljon lainatut sanat: ?Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.? Aikansa uskonnollisissa ja poliittisissa kiemuroissa Jeesus ja opetuslapset joutuivat luon- nollisesti myös törmäyskurssille aikansa poliittisen johdon kanssa. Tiedämme, että uskonnon ja Rooman valtakunnan yhteistyöllä raivattiin itse Jeesus kuin kaikki Jeesuksen opetuslapset Johannesta lukuun ottamatta pois päiviltä tuhansien muiden kristittyjen tavoin. ja KS 23.7.) Tämän jälkeen samaisen ryhmän jäsen Tuula Komsi (KS 26.7.) jätti ryhmän petyttyään sen toimintaan ja vaikutusmahdollisuuksiin. Kunnanvaltuutettuna niskakarvani nousivat pystyyn jo Heinin kirjoituksen jälkeen Tuulan lyödessä lisää vettä myllyyn. Koska kulttuuritalon rakentamiseen liittyvä tiedotus ontuu pahasti, on epämääräisiä sisältöratkaisuja näköjään helppo tehdä ilman, että esimerkiksi kunnanvaltuutetut saavat niistä tietää . Tällä hetkellä näyttää siltä, että talossa ei kykene toimimaan järkevästi muut kuin Kimmo Pyykön museo. Olen vedonnut ryhmäni kanssa neljän muun valtuustoryhmän tukemana kunnanjohtajaan, kunnanhallitukseen, sisältötyöryhmän puheenjohtajistoon, sekä kulttuuritaloa rakennuttavan Torikeskus Oy:n hallituksen puheenjohtajaan, että talon suunnittelussa ilmenneet puutteet selvitetään tarkoin ennen kuin rakentaminen etenee liian pitkälle. Kulttuuritalosta piti tulla tasokas ja monia ryhmiä palveleva rakennus. Taivasten valtakunta ei ole vain taivaassa. Ollakseen olemassa se on totta myös maan päällä. Ei ole olemassa todellisia asioita, jotka ovat vaikuttamatta arvoihimme ja sitä kautta yhteiskuntaamme. Ei ole myöskään suotavaa, että uskonnolliset yhteisöt rajataan omiksi saarekkeikseen yhteiskunnan ulkopuolelle. Siitä mielestäni seuraa vain ongelmia, jotka kärjistyvät ja saavat monesti outoja muotoja suljetuissa salaorganisaatioissa. Olen myös sitä mieltä, että meillä kristillisen maailmankatsomuksen omaavilla on yhtä suuri oikeus ajattelun-, mielipiteen-, uskomusten ja sanavapauteen, kuin vapaaajattelijoilla tai aatteettomilla. Ei kai kristityksi itseään nimittävät ole menettämässä ääntänsä ja vakaumustansa yhteiskunnassamme? Mielestäni meillä on sanottavaa, eikä ole syytä uskoa kaikkea sitä ?huuhaata?, jota syötetään näennäisen viisauden eteemme työntämän tietämättömyyden varjolla. Seppo Lahtinen eläkediakoni, Pälkäne. 6 Keskiviikko 31.7.2013 lukijalta sähköposti: toimitus@shl.fi . Mutta miten tämä liittyy nykytilanteeseen? Yleisesti tiedossamme lienee, että länsimaisen lainsäädäntömme perustana on Raamatun kymmenen käskyn laki. Vielä selvemmin se tulee mielestäni näkyviin kotimaamme lainsäädännössä, vaikka se onkin tätä nykyä melkoisesti liberalisoitunut. Vanhan Testamentin aikana uskonto oli oleellinen osa Juutalaisen kansan yhteiskunnallista elämää. Profeetat toimivat kuninkaiden henkilökohtaisina neuvonantajina ja voitelivat siunaten heitä tehtäviinsä. Kristinusko on jatkoa juutalaisuudelle, Raamattumme, Vanhan Testamentin, jumalauskolle. Paljon huonommin asiat voisivat Suomessa ja kokoomuksessa olla, jos Katainen olisi todella epäonnistunut tärkeänä käytännön politiikan muotoilijana. Nyt on korkea aika purkaa opetusministeri Johannes Virolaisen ja RKP:n 45 vuotta vanha lehmänkauppa, jolla pakkoruotsi otettiin peruskoulun kieliohjelmaan vastoin asiantuntijoiden suosituksia. Hannu Uusikartano Valkeakoski PS: Kansalaisaloitekeräys etenee varmasti kohti maalia. Tällainen ?poliittinen peli. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . saati että pystyvät niihin vaikuttamaan. Tietoa tuntuu olevan saatavilla valikoidusti ja sisältö on ristiriitaista tyyliin ?riippuu keneltä kysyy?. Tilanne on vakava, mutta vielä on aikaa reagoida ja puuttua ongelmiin. Rooman maailmanmahti ei hyväksynyt mitään muuta valtaa kuin keisarin. Tässäkin voidaan vetää yhtäläisyysmerkit tämän päivän totalitäärisiin valtioihin. Tämä köyhien ja vaatimattomien ?kalastajien
Ei ole siis kyse kylien välisestä kyykkäottelusta, jossa toinen osapuoli voittaa toinen häviää vaan siitä, että jatkossakin Pälkäneen alueella elämisen ja työn teon edellytykset säilyvät. Rainer Zeitlin kunnanvaltuutettu (kok) Miksei kolehtia kerätty raunio kirkon hyväksi? Pälkäne-viikon yksi kohokohdista oli 1700-luvun perinnemessu kauniin sään vallitessa ja auringon lämmittäessä monisatavuotisia kivimuureja. Jokainen kunnantoimiston henkilökunnan jäsen on siis paiskinut töitä ns nyrkit savessa. tuunottoa ympäristö- ja roskatioiden viereen on kerääntynyt Lisäksi rannoilla näkee muovi- usasioissa. sinne kuulumatonta jätettä. AutoiliMyttääläntie ja Vehoniemeen jan olisi kohdistettava katseen vievä Vanha Pälkäneentie. Tästä esimerkkinä ovat Kostia tapahtuman ja Oksalan perinnepäivän talkooporukat. Jukka Ollikkala Luopioisten kotiseutujuhlien juhlapuhuja, kunnanvaltuutettu Tero Ahlqvist oli SHL:n uutisen mukaan kritisoinut Pälkäneen kunnan markkinointia. Olemme olleet läsnä kunnan päättävissä elimissä kun valtuutettu Ahlqvistin samat kysymykset ovat olleet puheenaiheina ja niihin on suhtauduttu myötämielisesti sekä linjattu niin, että asiaa viedään eteenpäin. Kuski hiljensi vauhtia ja sanoi, ettei hän ollut huomannut meitä lainkaan. Pyytäisin moottoriveneitä pitämään silmänsä paremmin auki, ettei onnettomuuksia pääse syntymään. Meloja Kyörin pirtin seuroista palasi alakuloista väkeä Asiasta mitään tietämätön asteli tiistaiehtoona Kyörin perinnepirtin epätasaista lattiaa sanan nälkäisenä istumapaikalleen. Kyörin pirtin seuroista poistui alakuloista väkeä. Tietenkin oletimme, että se väistää. En- pusseja, tölkkejä ja roskia. Suojele kaunista Kukkiaa! Matti Helimo sinnä tuotujen maalipurkkien Toivoisin meiltä kaikilta vas- Pälkäneen reikäiset tiet vaativat hätäpaikkauksen Seppo Tikka kirjoittaa Sydän- see korjata pikaisesti. Ahlqvistin viittaus Rajalaniemen tonttien myynnistä tarkoittaa kunnan investointeja, ei käyttömenoja. Kuntataloutta pitää uudistaa ja tasapainottaa ennen kaikkia siksi, että verotulot ja valtionavut riittäisivät kattamaan kunnan käyttömenot. Reikiä täynnä Valtion budjetti on kireä ja oleva tie kuitenkin pakottaa aualemman tason teiden uudel- toilijan kohdistamaan katseen leen päällystäminen voi hyvin päähuomion lähellä autoa oleodottaa muutamia vuosia. Meidän valtuutettujen tulee muistaa oma asemamme kuntalaisten tahdon tulkkeina ja kunnan edushenkilöinä. Liki kaikki Suomen kunnat joutuvat näinä aikoina miettimään, miten saada tulot riittämään jotta selvitään kuntien lakisääteisistä menoista. Oli yllättävää, että nyt nämä asiat olivat juhlapuheen uutiskynnyksenkin ylittäneitä osia. Joko kevään luottamuselinten keskustelut ovat jääneet syystä tai toisesta epäselviksi Ahlqvistille tai sitten taustalla olivat muut syyt, miksi näihin operatiivisiin asioihin nyt palattiin juhlapuheessa. Ahlqvistin voisi ainakin olettaa olevan hyvin selvillä, miten ohuella miehityksellä Pälkäneen kunnantoimistolla tällä hetkellä työskennellään. Hyvienkin ideoiden eteenpäin vientiin kuluu oma aikansa. Kuluneen kevään aikana kunnalta on pyydetty useampia lausuntoja niin kuntarakennelakiehdotuksesta, kunnallisvalituksista kuin sote-uudistuksestakin. Kritiikin sijasta tuki on tarpeen. Mitä tulee asuinpaikkakunnan markkinointiin, niin myös kaikki kunnan luottamushenkilöt ovat osaltaan kuntansa mannekiineja. Keskiviikko 31.7.2013 . On vielä yön nukuttuaankin vaikea sisäistää Vuolijoen kyläläisten ja Pentti Kyörisen vaaliman hämäläisen perinnepirtin alennusmyyntiä. Anneli Kivelä Mustikka ämpäri vietiin metsästä Hei, sinä marjastaja, joka "löysit" metsästä punaisen, mustikoita lähes täynnä olevan ämpärin, ja korjasit sen "talteen". Keskustelepa nyt peilikuvasi kanssa, ja kysy: "Tuliko nyt hyvä mieli?" Tulipahan kuntoiltua Kissa autettiin alas puusta Kolmatta päivää korkealla puussa ollut kissa haettu alas sieltä. Kiitos Onkaalan VPK - vaikka tikkaat eivät yltänytkään. Suuri kiitos Puu-ja pihapalvelu Tikalle joka haki kissan puusta ilman korvausta. Nyt täytyisi löytää omistaja täysin mustalle, noin vuoden vanhalle, leikkaamattomalle kollille. Sydän-Hämeen Lehti 7 Lukijan kuva Valtuutettu on Varoitus pitänyt puheen melojille Suojele kaunista Kukkiaa Luopioisten Rajalantien jäteas- päällä on jopa nähtävissä nimi. päähuomio mahdollisimman Moitteeton päällyste on aino- kauas edessä näkyvälle tieosuuastaan Tampere?Lahti valta- delle, jotta autoilija havaitsee tiellä, jossa on tehty urapaik- edessä olevat liikennetilanteet kauksia. riittävän ajoissa. Vasta hetken kuluttua tajusimme, että vene jatkaa ajamistaan meitä huomaamatta. Talkoolaisia Pälkäneen kunnasta kyllä löytyy, sillä Pälkäneellä on vahva talkoohenki. Alkukesän Tavasen lausuntopyyntö ja siihen jatkoajan anominen vielä lisäsi viranhaltijoiden kuormaa. Aloimme huutaa veneen kuljettajalla, joka huomasi meidät vasta muutamaa metriä ennen törmäystä. Kirkko oli ääriään myöten täynnä. Olin varannut kolehtia varten 50 euroa, jos kolehti kannettaisiin kirkkoraunion kunnostamiseen. Mutta mitä vielä, kolehti menikin kirkkokuorolle! Se sai tyytyä osaltani vain vitoseen. Monen muun kanssa ihmet- telimme, miksi näin? Kirkkokuorohan saa tukea seurakuntalaisiltaan muutenkin, mutta Vanhankirkon suojeluyhdistys on alituisessa rahapulassa. Kuka näistä asioista oikein päättää? Eikö siellä seurakuntamme luottamusmiespäättäjissä ole ketään rauniokirkon ystävää? Hämmästynyt kirkossakävijä Olimme vaimon kanssa sunnuntaina Kukkialla melomassa. Olimme aivan lähellä venerantaa, kun huomasimme suuren moottoriveneen tulevan meitä kohti. On ristiriitaista lukea valtuutetun kritisoineen kotiseutujuhlassa oman asuin- Kunnassa työskennellään ohuella miehityksellä. Hyvienkin ideoiden eteenpäin vientiin kuluu oma aikansa. kuntansa markkinointia sen sijaan että olisi kertonut vaikkapa siitä, mitä hyviä puolia on asua ja yrittää Pälkäneellä. Tuskin kukaan ottaa viestiä vastaan humaltuneelta raittiuspuhujalta tai tupakka suussa tupakan vaaroista varoittavalta lääkäriltä. Reikien Hämeen Lehdessä (SHL hätäpaikkaus kuluttaa asfalttia 24.7.) ?Etenkin kylää halkova minimaalisen vähän verrattuna Onkkaalantie ja siihen 12-tieltä koko tien uudelleen päällystätuleva Keskustie on jo pitkään miseen. ollut uutta päällystettä vailla?. Reikiä täynnä ole tie pakotUutta päällystettä vailla ovat taa autoilijan ajamaan huomatmyös monet muut alemman tavasti alle nopeusrajoituksen. tason tiet, varsinkin entiselle Tällainen tie on myös riski liiHämeen koeasemalle vievä kenneturvallisuudelle. Tällöin ajaminen rikkoo auton, tarvit- autoilija ei ehkä havaitsekaan edessä olevia liikennetilanteita riittävän ajoissa. Eräs mahdollisuus reikien hätäpaikkaukseen olisi se, että kunta hankkii sellaisen asfalttimyllyn, jossa asfalttiseoksen voi valmistaa ja kuumentaa. Jos tällaista asfalttimyllyä ei ole ostettavissa tai vuokrattavissa, pälkäneläinen Ideapaja voi sellaisen kehittää. Valmis asfaltti voidaan kaataa vaikka kottikärryyn, josta talkooporukkaa levittää asfaltin reikiin. Ai- vaan tieosuuteen, jotta ei tulisi noastaan sellaiset reiät joihin auton rikkovaa tärskyä
Lähes 80 prosenttia alueesta oli yksityismetsiä. Suomen metsäkeskuksen hallinnoiman ja Pirkanmaan ELY -keskuksen rahoittaman hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on luoda tuhat uutta työpaikkaa Pirkanmaalle. Pirkanmaan metsiin istutettiin viime vuonna 7,5 miljoonaa kuusen tainta. Yhtiöiden ja valtion omistamilla mailla metsää istutettiin ja kylvettiin 1150 hehtaaria. Eniten Pirkanmaan metsiin istutettiin kuusta. Vuosittaiseen viljelyn määrään vaikuttaa edellisvuosien uudistushakkuumäärät. Jos metsän uudistus teetetään ulkopuolisella, taimista ja istutuksesta koituu maanomistajalle keskimäärin 700 euron kustannus hehtaaria kohti. Viime vuonna noin 75 prosenttia uudistusalasta istutettiin kuuselle. Yhteensä maakunnan metsiin istutettiin 7,5 miljoonaa kuusen tainta. Männyn ja muiden puiden siemeniä kylvettiin 527 hehtaarille. Kolme neljäsosaa uudistettavista metsistä päätyy kuusikoksi. Ely-keskus selvitteli pohjavesien tilaa Pirkanmaan Ely-keskuksen mukaan pohjavesialueiden riskit Pirkanmaalla kohdistuvat taajamiin erityisesti harjujaksolla, joka kulkee Pälkäneeltä Hämeenkyröön Tampereen kaupunkiseudun halki. Osa ongelmista aiheutuu menneistä riskitoiminnoista, joista nyt näkyy jälkiä pohjavedessä. Kunnan vedenottamosta otettu vesimäärä ylittää pohjavesialueen luontaisen muodostumisen, ja vedenoton takia ottamon alueella pohjaveden pinnat ovat laskeneet. Pirkanmaalla on nyt 19 riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta eli kolme aluetta enemmän kuin edellisen arvionteon aikaan vuonna 2009. Tiesuolauksen arvioidaan olevan Pirkanmaalla yleisin pohjavesien pilaantumisen riskitekijä. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus arvioi pohjavesien tilaa Pirkanmaalla osana vesienhoidon suunnittelua. 8 Keskiviikko 31.7.2013 . Lisäksi hakkuiden jälkeen, ennen istutusta tehtävä maan muokkaus maksaa keskimäärin 300 euroa hehtaarilta. Luvut selviävät Pirkanmaan Bittimetsä -hankkeen koosteesta, joka on samalla osa Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija Tommi Kivimäen lopputyötä. Hankkeella selvitetään metsäsektorin merkitystä Pirkanmaan aluetalouteen. Puolella riskialueista on kohonnut kloridipitoisuus, joka kuitenkin ylittää ympäristölaatunormit vain vähän ja on osassa alueista laskusuunnassa. Teollisuutta, taajama-aluetta ja riskitoimintoja sijoittuu lisäksi erityisesti Kangasalan keskustan Kirkkoharjun ja muun muassa Ylöjärvenharjun ja Ruoveden keskustan Kirkkokankaan alueille. Pirkanmaalla vesihuoltolaitosten jakamasta vedestä puolet on pohjavettä, ja erillisiä pohjaveden suojelusuunnitelmia on laadittu valtaosalle pohjavesialueista. Ely-keskus näkee erityisen tärkeäksi, että maankäytön suunnittelussa huomioidaan pohjaveden laadun turvaaminen. Sen mukaan pohjavesialueiden laadun tarkkailu ei kuitenkaan aina ole riittävää, ja etenkin riskialueilla tulisi olla kattava laaduntarkkailu. Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja ne voivat vaarantaa veden tilan ilman suojelutoimia. Myös liiallisen pohjaveden ottamisen tai vastaavan toi- menpiteen katsotaan voivan vaarantaa pohjaveden tilaa. Kaikkiaan Pirkanmaalla on Ely-keskuksen mukaan 92 vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta ja 59 vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Valtaosalla pohjavesialueista tilanne on pohjaveden suojelun kannalta hyvä. Maakunnassa on aiemman 15 alueen sijaan viisi aluetta, joiden pohjaveden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa tilan tai riskien arvioimiseksi.. Koivua istutetaan vain noin 200 hehtaaria vuodessa. Männyn taimia istutettiin lähes saman verran. Koivua istutetaan vähän Viimeisen kymmenen vuoden aikana Pirkanmaalla on istutettu keskimäärin 4000?5000 hehtaaria kuusimetsää. Mäntyä on kylvetty tai istutettu vuosittain noin 1500 hehtaarin alueelle. Arviointeja tehtiin koko maassa. Ely-keskus on luokitellut pohjaveden tilan huonoksi kemiallisen tilan vuoksi neljällä pohjavesialueella ja kahdella alueella nähdään ongelmia pohjaveden määrän kanssa. Toinen näistä on Pälkäneen Isokankaan ja Syrjänharjun pohjavesialue, jolta on pohjavedestä edelleen löytynyt jäämiä torjunta-aineista. Pälkäneen kunnan Kinnalan vedenottamo sijoittuu kuitenkin eri osa-alueelle. Sydän-Hämeen Lehti tekijät Metsän istutus: Viime vuonna Pirkanmaan metsiin istutettiin 7,5 miljoonaa kuuden tainta 75 prosenttia metsistä uudistetaan kuusikoksi Pirkanmaalla istutettiin viime vuonna puun taimia ja kylvettiin männyn siemeniä 5500 hehtaarin alueelle
(03) 379 2940 . (03) 379 0333 PALVELEMME: ma-pe 10-18, la 10-14 - plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet Rautajärven Viemäripalvelu p. Kauppakirjat . 8-18, la 9-14, p. Keskiviikko 31.7.2013 . 0400 556 638 Roineenkatu 12, Valkeakoski www.aleksinlkv.net Pitopalvelut www.morilea.fi PITOPALVELU hannele.haataja@morilea.fi AIKAA VARAAMATTA henkilö- ja pakettiautoille. Laskimme jo ennestään edullisia hintojamme! KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY Lentolan teollisuusalueella, Lentolantie 12, 36220 Kangasala Puh. Testamentit ym. ASIOINTIPALVELU PEKKA VALTONEN P. (03) 377 1140 - AKUT Avoinna: ark. 040 184 8317 Hippeläinen * Lokakaivojen tyhjennykset www.kangasalankirjakauppa.fi RENGASMYYNTI Ellintie 6, Kangasala P. Taloushallinnon palvelut ? Myös ilta- ja viikonloppuaikoja. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Kirjakaupat Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa Merkillisen reilu. Keskusaukio 2, p. 0400-566 937 . 8-17, p. 010-239 0880, FAX. (03) 358 6911 Hinauspalvelut Henkilö- ja pakettiautot Myös raskas kalusto 0400 78 68 00 Hinaus 24h Siiki & Karhu www.hinaus24h.fi ! a st i ll a k i a p a st ra Pa TV-DIGIHUOLTO Viemäripalvelut Silmälääkäri Tarja Maaranen Optikko Hanna Saikku-Salo Av.: ma-pe 10-17, la 10-13 Perunkirjoitukset PERUNKIRJOITUKSET T . (03) 377 3447 Avoinna: ark. 0400-404 425 Kotimainen, yksityinen ja edullinen katsastusasema Kangasalan Lentolassa. Määräaikaiskatsastukset P. Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Autoilu -17 9 E P A M Kiinteistönvälitystä Hammasteknikot Markus Huttunen Erikoishammasteknikko Morilea Oy RISTO RIKKONEN Hannele Haataja, p. (03) 379 0008 www.kangasalanautokatsastus.? Kirjanpitotoimistot Eläinlääkärit KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. 040-5876139 Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja p. 3753 218, 0400-335 443 Kohtuuhintaista palvelua! vasti Jousta luona. aan asiakk iltaisin Myös ppuisin. nlo ja viiko nen Ilmaielinh pu onta! neuv. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com KOTIVASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ Puh. www.tv-hugg.com Optikot Kopinkulman Optiikka Kangasala, Tampereentie 1 P
10 Keskiviikko 31.7.2013 . Vaativinta talleilla on aina ihmisdynamiikka, koska jokaiselle ratsastajalle juuri oma hevonen on tärkein. Välivuodeksi aiottu pesti jatkui, vaihtui ja syveni. Nainen on erikoistunut askellajiratsastukseen. On tärkeää laittaa myös kentän ja maneesin pohjat kuntoon. Ensimmäisen oman islanninhevosen hän sai viisitoistavuotiaana ja siitä saakka kertynyttä lajitietoutta hän on syventänyt muun muassa työskennellessään Islannissa. Hevoset vievät voiton Vahteran reitti tallinpitäjäksi on monipolvisempi. Se vastuu täytyy kantaa, koska omistajat ovat kiinni hevosessaan sekä rahalla että tunteella, Vahtera huomauttaa. . Minulla on ollut pieni yksityistalli Tursolassa yhdeksän vuotta. Lisäksi valmennan ja koulutan yksityisyrittäjänä, Tiina Ryhänen lausahtaa. Ryhänen joutui hevosalalle heti lukion jälkeen, vaikka toisin vannoi. Samalla voimme kouluttautua itsekin, Vahtera ja Ryhänen tuumaavat. . Omien koulutusten lisäksi hankimme kouluttajiksi huip- puosaajia. Varsinaisen asiakashankinnan Ryhänen ja Vahtera haluavat aloittaa vasta kun paikat ovat tulleet tutuiksi. . Sydän-Hämeen Lehti 10 tekijät Tiina Ryhänen ja Heidi Vahtera tekevät hyvän tuulen tallia Iltasmäkeen. Kuusivuotiaasta saakka toisensa tunteneet hevosammattilaiset tarttuivat tilaisuuteen kahden päivän harkinta-ajan jälkeen. . Aluksi nainen hankki hotelli- ja ravintola-alan koulutuksen ja työskenteli muun muassa lentoemäntänä. . Olemme asuneetkin kim- passa, joten tunnemme hyvin toistemme tavat toimia. Toistai- seksi naiset markkinoivat vain sosiaalisessa mediassa ja puskaradion kautta. Molemmilla on vankka ja monipuolinen kokemus isoilta kotimaisilta ja ulkomaisilta talleilta sekä runsaasti kontakteja. Ei tässä enää olla pieniä heppatyttöjä, jotka katselevat vaaleanpunaisten lasien takaa tallitouhuja. Tarkoitus on luoda hyvän tuulen yhteistyötalli, jonne kaikki ovat tervetulleita tasoon tai lajiin katsomatta, Vahtera tiivistää. SHL Anu Ritvanen Heidi Vahtera ja Tiina Ryhänen myöntävät olevansa tarkkoja paikkojen siisteydestä, varsinaisia kiillottajia.. Täysihoitoasukas suomenhevonen Rohkelikon Armas ihmettelee outoon aikaan tarjolla olevaa apettaan. Harrastuksesta leiväksi: Lapsuudenystävät perustivat talliyrityksen vankan osaamisen varaan Hevosvaihe jäi päälle Iltasmäki Pari unelmaa kävi toteen, kun kolmekymppiset Tiina Ryhänen ja Heidi Vahtera aloittivat Merikarin tallin uusina vuokralaisina. Olemme olleet kuusi vuotta samalla luokalla ja kulkeneet vuosikausia yhtä matkaa talleilla. Juuri perustetun Equiser Oy:n yrittäjät tarjoavat yksityisten tallipaikkojen lisäksi hevosalan koulutuksia ja palveluita. Irtisanouduin työstäni, vaikka olin päättänyt palata normaalitöihin, Heidi Vahtera nauraa. Elämäntapa muuttuu elinkeinoksi Heinäkuussa aloittaneelle Equiserille siirtyi muutama vakioasiakas, mutta muuten 17 hevosen tallissa on vapaita täysihoitopaikkoja. . Kun Heidi tuli takaisin Suomeen, puhuimme, että olisi kiva tehdä töitä yhdessä, Ryhänen kertoo. Kun Ryhänen huomasi sattumalta Merikarin tallin vuokrausilmoituksen, hän soitti heti kotimatkalta Vahteralle, joka oli ehtinyt pestautua vakuutusvirkailijaksi ulkomaankomennuksensa jälkeen. . Vanha kunnon asiakaspalvelu ja omistautuneisuus toivottavasti kantaa tässäkin. Vanhat asiakkaat ovat jo ilolla huomanneet pyrkimyksemme. Alalla on tiukka kilpailu, mutta naiset uskovat erottuvansa monipuolisen osaamisensa ja hyvien kontaktiensa avulla. . Tärkeintä on pitää hevoset hyvinvoivina hyvällä perushoidolla. Tallia on pesty painepesurilla, olemme molemmat vähän sellaisia kiillottajia, Vahtera hymähtää. Kun talli- ja koulutuspaikoille on saatu riittävästi hevosia, Ryhäsen ja Vahteran on aika toteuttaa suunnitelmansa. . Sitten lähdin tallimestariksi suomalaisen koulumaajoukkueratsastajan talliin, ensin Englantiin ja sieltä Saksaan. Vastasin noin 20 hevosen hyvinvoinnista kolmen vuoden ajan, kunnes palasin Suomeen, Vahtera kertaa kouluratsastuksen ympärillä pyörinyttä uraansa. . Haluamme tietenkin elää tallinpidolla, mutta ei tätä dollarinkuvat silmissä tehdä. Minulle esimerkiksi mikään liiketoimi ei saa pilata ystävyyttämme, Ryhänen linjaa. Vahteran mukaan kyseessä on myös elämäntapa. Kumpikaan ei sanonut mitään, molemmat vain miettivät hiljaa. Parin päivän päästä kävimme tutustumassa paikkaan. Tein heti hullut taulukkolaskelmat, ja pian pääsimme yhteisymmärrykseen omistajien kanssa
Voin hoitaa eläimiä omistajan lyhyApua talliin tai en matkan tai sairauden aikana, juhlakaaokseen tehdä tallien siivousta tai ra. Teen hän luettelee. pelkän siivouksen tai autan Penttilä arvelee, että erilaiperhejuhlien järjestämisessä set siivoukset ja ikkunan- ja vaikka alusta loppuun. Kyllä, juuri sellaisen yrityksen olen perustanut. kotipulla voi olla iso Lapset Kasperi, 1, ja Nella 3 sekä koirat Pimu ja Myy kilpailevat sylipaikasta. Hänellä on monipuolinen ilo sellaiselle, joka ei enää jaksa itse leipoa. . Saman tunteen saa minkä työn jälkeen hyvänsä, jos se onnistuu. Mutta siinäkin asiassa sessa, olen tehnyt sitä paljon, teen niin kuin asiakas haluaa, enkä pelkää hoitaa ja käsitellä hän selittää. vastasyntyneitä eläimiä. nen on kaiken lähtökohta, hän välineet ja pesuaineet, mutta yhtä hyvin. hoidosta, ja sellaiset tehtävät jos asiakas haluaa, että siivo. Yritysideani on, että autan si- kentaa vaikka laitumen aitoja, ten kuin asiakas tarvitsee. Juhlien järjestäminen kotona on usein rankkaa, koska siinä on niin paljon mietittävää, ja aina tulee kiire, hän huomauttaa ja lupaa tarvittaessa auttaa muuttamaan kaaoksen helpottavaksi järjestykseksi. . Tarvittaessa tuksi niin, että sellaista vaaraa voin auttaa koiran pennuttamiei ole. Itselleni erityisen mieluista on erilaisten juhlien laittaminen. Siltä voi tilata myös kakkuja, kotipullaa, pieniä maalaustöitä tai varsomisapua hevoselle. Kirsi-Marja Penttilä on koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta monipuolinen arkiaskareitten osaaja, ja hän pyrkii yrityksessään hyödyntämään niitä kaikkia. . Yrittäjänä täytyy ymmärYrityksellä on omat siivous- taan hänen välineillään, se käy tietämys hevosten ja koirien nykyisestä työstäni, se on ai- tää, että asiakkaan arvostamivan ihana paikka ja työyhteisö. Sydän-Hämeen Lehti 11 tekijät Yritys: Kippanan siivous- ja kotiapupalvelusta voi tilata hääkakun tai eläintenhoitajan Arkielämän osaaja Aitoo Kippanan siivous- ja kotipalvelu on uusi yritys Aitoossa. Siltä voi tilata tavallisen kodin viikkosiivouksen, uudisrakennuksen loppusiivouksen ja tallin siivouksen. Se on kotiapuyritys, tarjoan siis apua kaikenlaisiin asioihin, mitä kotien arjessa voi tulla vastaan, selittää Kippana itse, toisin sanoen Kirsi-Marja Penttilä. Hänen nykyinen työpaikkansa on Aitoon koulutuskeskuksessa. Tunnen aina vetoa uusiin haasteisiin ja itseni kehittämiToisen kotia seen, hän pohtii. Yrittäjäperheessä kasvamija muuta nen on opettanut tiettyjä peomaisuutta pitää rusperiaatteita, ne ovat myös jo ikään kuin verissä. kunnioittaa niin . Keskiviikko 31.7.2013 . Ainoa mitä toivon, on että ovat tuttuja ja mieluisia. Haluaisin kokopäivätoimisena lisää. käytettäisiin asiakkaan omaa . Voin tehdä pieniin juhliin leipomukset itse, hän kertoo ja näyttää kuvia häkellyttävän hienoista kakuista, joita hän on leiponut ystävilleen. . Ny- matonpesut ovat tavallisimpia kyään, kun on mahdollisuus töitä, joissa ulkopuolista tekijää hyödyntää kotitalousvähennys käytetään. Kaikkein kannustavin ja palkitsevin ajatus minulle on, että saan auttaa ja tuoda jollekulle iloa ja helpotusta. Toisen kotia ja muuta hemmin täysipäiväiseksi yrit- omaisuutta pitää kunnioittaa Kippanan siivous- ja kotipalvelun Kirsi-Marja Penttilä on valmis uusiin tehtäviin. täjäksi ryhtymistä. niin kuin omaansa, sehän on . Siksi en välitä niin paljon siitä, minkälaisia työtehtäviä minulla on, vaan siitä, miten hoidan ne mahdollisimman hyvin, KirsiMarja Penttilä pohtii. SHL Ulla Siren. Voin trimmata koiran, imuria, koska imurin kautta auttaa eläinlääkärikäynnillä tai esimerkiksi eläinpöly voi levi- vaikka auttaa omistajia sopitä koteihin, joissa on allergiaa. vien ruokien löytämisessä alMuut välineet saan puhdiste- lergiselle koiralle. En pelkää mitään työtä enkä vierasta ajatusta, että joutuisin opettelemaan kokonaan uuden homman, hän sanoo. Into kokeilla uutta kutisee jo sormenpäissä. . Vaitiolovelvollisuus asikuin omaansa, akkaiden asioista on minulle yksi sellainen itsestäänselvyys. sehän on selvä. Olen aina tottunut, että niin Toistaiseksi hän pyörittää toimitaan, se on asiakassuhyritystään palkkatyön ohessa, teissa ehdottoman tärkeää, mutta jos asiakkaita ilmestyy hän sanoo. riittävästi, hän harkitsee myö. Iäkkäiden ja huoverotuksessa, tällaisia palveluja nokuntoisten ihmisten arjessa voi käyttää aikaisempaa hel- kaivataan kaupassakäynti- ja pommin, Kirsi-Marja Penttilä asiointiapua ja esimerkiksi leiselittää. pomista . Tykkään kyllä hirveästi selvä. Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi lasta, syksyllä neljä vuotta täyttävä Nella ja puolitoistavuotias Kasperi, sekä kaksi koiraa ja kolme hevosta. yrittäjänkin jatkaa yhteistyötä Aitoon koulutuskeskuksen kanssa esimerkiksi siten, että ottaisin opiskelijoita yritykseeni työssäoppimisjaksolle, hän suunnittelee. Yrittäjäoppia jo lapsena Kippanan siivous- ja kotiapupalvelu perustuu joustavuuteen. Siis mitä ihmettä? . Minussa virtaa varmaan yrittäjäveri, ja onhan minulla tottumustakin, kun olen seurannut yrittäjäelämää lapsesta asti
Kankaanpää, jonka aiheena oli isonvihan aika eli venäläisten ensimmäinen miehityskausi Suomessa Ruotsin vallan aikana. Hänen oli saavutettava voitto jossakin millä hinnalla hyvänsä säilyttääkseen kunniansa, Antti Kujala totesi. Henkiset ruoskanjäljet Toinen seminaarin puhuja oli VTK Matti J. Omat virkamiehetkään eivät voineet auttaa, sillä heidän oli toteltava miehittäjän käsky-. Kaarlen olisi kannattanut ottaa enemmän mallia isästään, Kaarle XI:stä, joka oli paljon varovaisempi sotapäällikkö ja onnistui säilyttämään Ruotsin valloittamat maat Itämeren toisella puolella, Antti Kujala totesi. 21-vuotinen suuri Pohjan sota tarkoitti Ruotsille suurvalta-aseman menettämistä. Tukholmasta käsin tämä tajuttiin jo varhain ja toivottiin rauhaa, mutta kukaan ei noussut vastustamaan itsevaltiaana hallitsevaa kuningasta. . 12 Keskiviikko 31.7.2013 kyliltä . Kuva Hämeen Ratsukaroliinien näytöksestä. Voittoon vaikka väkisin käsitteli suuren Pohjan sodan kulkua yleisesti jättäen tarkoiSotahistoriallisen seminaa- tuksella Suomen tapahtumat rin ensimmäinen puhuja oli muille puhujille. dosentti Antti Kujala, joka Kun Saksi, Tanska ja Venäjä Sotahistoria kiinnosti pälkäneläisiä ja muualta tulevia yli järjestäjien odotusten. aloittivat sotatoimet Ruotsia vastaan, kuningas Kaarle XII oli alle 20-vuotias. Oli myös mainio asia, että kahviota hoitivat Pirkan sotilaskotisisaret, joilla on vankka kokemus isojen joukkojen kahvittamisesta; seminaari pysyi hyvin aikataulussa. Yleisö pommitti luennoitsijoita lukuisilla kysymyksillä ja kommenteilla, niin että puheenjohtajana toimivan sotahistorioitisija Jari Forsblomin piti välillä katkaista keskustelu aikataulusyistä. Seminaari päättyi Uudenmaan Karoliinien lippumarssiin kohti urheilukenttää. Armfelt ei saanut ratsuväkeään ajoissa liikkeelle Mälkilässä. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Seminaari: Suuri Pohjan sota ja Kostianvirran taistelu pitivät kuulijat visusti sisällä hellesäästä huolimatta Häviöön tuomittu mutta kunniakas taistelu Pälkäne Suomen Sotahistoriallisen seuran ja Pälkäneen kunnan järjestämä sotahistoriallinen seminaari viime viikon perjantaina osoitti, että historia kiinnostaa ihmisiä tosissaan. Oli onni, että tarkoitukseen oli varattu Nuijantalon iso sali, sillä pienempään tilaan väki ei olisi millään mahtunut, ja kahvijono tukki koko talon. Hänellä ei ollut kokemusta vielä juuri mistään, mutta ylpeyttä ja yl- tiöpäisyyttä senkin edestä. Sodan Ruotsille menestyksekkäät ensimmäiset vuodet lisäsivät hänen itseluottamustaan, mutta kun takaiskuja alkoi tulla Pultavan taistelusta alkaen, harkintaa ja nöyryyttä ei ollut riittävästi. . Kaikkien niiden aikana miehittäjät asuivat Suomessa ja ottivat elantonsa kansalta. Vieraiden ruokkimisvelvollisuuden lisäksi kansa joutui kokemaan hirvittävää terroria, ryöstelyä, väkivaltaa ja raakuutta. Ilmeisesti syynä sodan jatkamiseen jatkuvista tappioita huolimatta oli kuninkaan itsepäisyys. Hän kertoi myös sissipartioista ja -päälliköistä, joiden toiminta oli osa sodan ja miehityskauden historiaa. Itse isoviha jaetaan kolmeen osaan: valtausaikaan, sotilashallinnon aikaan ja siviilihallinnon aikaan
ja monesti taistelumoraali vielä matalampi. Kostianvirralle tultaessa rasitteena olivat Ruotsin armeijaa syyskuuhun asti johtaneen kenraalimajuri Lybeckerin taitamattomat ratkaisut ja jatkuva perääntyminen, mikä huononsi sotilaiden taistelutahtoa entisestään. Armfeltin sotataktiikka oli sellainen, että hän oli sijoittanut joukkoja varmistamaan muita vesistöjen kapeikkoja Pälkäneen lähiympäristöön. Joukkoja oli siis koko taistelun ajan muutaman tai muutaman kymmenen kilometrin päässä sieltä, missä niiden olisi pitänyt olla. Arvoitukseksi jää, miksi niitä ei saatu apuun, vaikka päällikön kertoman mukaan viesti oli lähetetty. Loppujen lopuksi venäläisten ylivoima oli joka suhteessa niin suuri, että Kostianvirran taistelu oli tuomittu häviöön jo ennen alkuaan riippumatta Armfeltin taktiikasta tai apujoukoista. Mutta se oli yksi Suomen historian sitkeistä, moraalisesti merkittävistä taisteluista, eikä sen jälkeen tarvinnut ainakaan sotapäällikköä hävetä. shl Ulla Sirén Reunamerkintä Kotiseutuhistoria on minun historiaani Toimittajalle olisi ollut oiva paikka napata kuva kasakkaasuisesta Seppo Korppoosta myymässä Kostianvirran taistelu 1713 -kirjaa Nuijan eteisessä. Kaleerien avulla onnistui armeijan varustaminen meriteitse . kotiseutuhistoriaa ei lueta ja tutkita pelkästään kiinnostuneesti vaan ahneesti ja intohimoisesti. Mille tahansa on tilausta: kyläkirjoille, pienille paikallisille historiikeille, uraauurtaville tutkimuksille, jos ne koskevat omaa kotiseutua. Heinäkuun viimeinen sunnuntai on perinteinen Pälkäne-päivä, vaikka se on viime aikoina jäänyt Kostiatapahtuman päätöspäiväksi ilman varsinaista omaa statusta. Siksi maahan oli helppo tehdä maihinnousu. Kokemuksesta kyllä opittiin, ja Viapori rakennettiin Helsingin edustalle vuosisadan puolivälissä. Ruotsin armeija oli jo vuonna 1713 pitkän sodan koettelema ja heikossa kunnossa. Armeijan varustus ja taidot olivat heikot verrattuna venäläisiin ja lisäksi vihollisella oli niin suuri ylivoima, että Armfeltkin varmasti ymmärsi tilanteen toivottomuuden. H. Sitä suunniteltiin, mutta viime hetkessä Armfelt muuttikin mie- ?Mielivalta oli niin totaalista, että se syöpyi sadoiksi vuosiksi kansan mieleen.? Matti J. Se oli yksi lenkki pitkässä taistelujen ketjussa, joka johti siihen, että Suomi sai autonomian ja lopulta saavutti kansallisen itsenäisyyden. Tammerkosken sijasta Pälkäneelle Sotahistoriallisen seuran osuuden jälkeen seminaarin ohjelmassa oli lisänumero, Aleksei Blandovin Kostianvirran taistelua koskevan tutkimuksen julkistaminen. Tutkimuksen ovat ideoi- ?Venäjälle Suomi oli vain pantti, jolla Ruotsi piti nujertaa.. ei oltu riippuvaisia Suomen vähistä muona- ja tarvikevaroista. Samalla kaleerit eristivät Ruotsin laivaston mantereesta, eikä yhteistä taktiikkaa maa- merivoimien kesken saatu syntymään. Suomella ei ollut myöskään laivastotukikohtaa 1700-luvun alkupuolella. AkiMauri Huhtinen Kostianvirran taistelusta Armeijan taistelutahto ja -moraali alkoi olla heikko, ja karkuruus oli yleistä. Lybekcerin johdossa ruotsalaisarmeija oli vetäytynyt keväällä taistelematta pois rannikolta ja luovuttanut ilmaiseksi Etelä-Suomen venäläisille. ?Sotajoukon kuri ja koossapysyminen pakotti Armfeltin taistelemaan.. Ja sille näyttää olevan tarvetta . Sellaista kuvaa ei kuitenkaan koskaan tullut, sillä kun seminaarin kahvitauolla pääsin lopulta ulkokautta kiertämällä eteiseen asti, myytävää ei enää ollut. Kotiseutuhistoriaa ei lueta ja tutkita pelkästään kiinnostuneesti vaan ahneesti ja intohimoisesti Harvoin kirja myydään loppuun ennen kuin se on ehditty julkistaakaan ? Korppoon veljekset eivät osanneet arvata, millaisen kiinnostuksen heidän kirjansa herättäisi. Vain jokunen päivä aikaisemmin oli tullut julki Seija Hirvikallion kirjoittama Myttäälän kartanon historiikki, ja luento aiheesta täytti kartanon entisen navetan viimeistä paikkaa myöten. Sotahistoriallinen seminaari oli kaikin puolin ansiokas, ja yleisö palkitsi järjestäjät osoittamalla mielenkiintonsa. Apujoukkoja ei siis katsottu tarpeelliseksi lähettää. Tieto oli kuitenkin vanhentunutta, sillä olosuhteet Suomessa olivat 1700-luvulla muuttuneet. Emämaassa uskottiin myös, että Suomi oli niin köyhä, että vihollisarmeijan olisi mahdoton tulla toimeen siellä, kun ei ollut saatavissa tarpeeksi elintarvikkeita. Ilmeisesti kotiseutupäivän perinne kannattaa elvyttää, sillä pälkäneläiset haluavat nauttia omasta historiastaan ja perinteestään niin kuin kaikki, joilla on terve paikallinen itsetunto. Muuten, Pälkäne-päivä on vanhastaan paikallinen liputuspäivä. shl Ulla Sirén Karoliinijoukko marssii Nuijalta kohti näytöspaikkaa rummun päristessä ja siviilien seuratessa jälkijoukkona.. Se oli kappale Ruotsin muutenkin epätoivoista sotatietä. Ensinnäkin koko Suomen puolustus epäonnistui. Mutta hänen täytyi koota joukot ja yrittää vastarintaa, ja hän teki sen kunniakkaasti, Huhtinen totesi. Hän muistutti myös, että Kostianvirran taistelu ei ollut turha. Ruotsalaiset tiesivät venäläisten suunnittelevan maihinnousua, mutta Armfelt kertoo raportissaan, että 5.10. puhalsi ankara tuuli vasten venäläisten rintamaa. Sillä säällä Mallasveden ylitystä ei voinut yrittää, mutta yön aikana sää muuttui, tuuli tyyntyi ja nousi sankka, kuuluisa sumu. Ainoastaan yhdessä asiassa yleisökommenteissa näkyi vähäinen pettymys: Pälkäneen historiasta olisi haluttu kuulla enemmän siitä huolimatta, että Aki-Mauri Huhtinen ja Tapio Korppoo puhuivat pelkästään siitä. Pälkäne on niin pieni paikka, että se ei helpolla jätä näkyviä jälkiä suuren maailman historiaan. Keskiviikko 31.7.2013 . Siksi meidän täytyy itse pitää huolta, että juuret eivät unohdu. Kostianvirran taistelun 300-vuotismuiston juhlinta päättyy tähän vuoteen. Tilaa jää taas enemmän muiden aikakausien kuin 1700-luvun tarkasteluun. Joukko olisi hajonnut lopullisesti, jos sitä ei olisi saatu taisteluun. . Kuninkaan suosiman kenraalimajurin G. Ei ollutkaan, mutta venäläisillä oli muita keinoja. Ruotsilla ei ollut saaristolaivastoa, joten venäläinen kaleerilaivasto pääsi saariston suojassa puikahtamaan rannikolle asti, minne suuret sotalaivat eivät voineet sitä seurata. Varat ja varusteet olivat vähissä, ja koska sotaväkeä oli jatkuvasti tarvinnut ottaa lisää, sotilaiden koulutustaso matala . Sydän-Hämeen Lehti 13 kyliltä jä, ja sen, mitä he eivät saaneet perityksi kansalta, he joutuivat korvaamaan omalla omaisuudellaan. Ihmisrosvous oli tavallista . Sumu oli venäläisten toiminnalle etu mutta ei edellytys. Kaarle XII piti jatkuvasti päävihollisenaan Tanskaa, joten Venäjän uhkaan ei suhtauduttu tarpeeksi vakavasti. Ruotsalaiset uskoivat, että Suomessa on helppo pysäyttää pienelläkin joukolla mikä armeija tahansa, koska maasto oli edullinen siihen tarkoitukseen. Suomi oli hyvin luonnonesteinen, koska vesistöjä oli paljon ja teitä vähän. Antti Kujala suuresta Pohjan sodasta neet, kustantaneet ja kääntäneet veljekset Seppo ja Tapio Korppoo, jotka ovat viettäneet lapsuudestaan asti kesänsä Pälkäneellä. Kirjan esitteli Tapio Korppoo. Teosta myytiin seminaarin yhteydessä, mutta siinä vaiheessa, kun ohjelma eteni sen esittelyyn, myyntipöydällä oli jäljellä vain englanninkielistä laitosta. Seminaarin äänekkäimmät suosionosoitukset keräsi Korppoiden tuottama, venäläisen taiteilija Anna Smirnovan laatima vajaan 10 minuutin pituinen animaatio taistelun tapahtumista. Aleksei Blandovin tutkimuksen mielenkiintoisin osa on ennen avaamaton ja julkaisematon arkistomateriaali, joka valaisee aikaisemmista tutkimuksista pääpiirteittäin tuttuja tapahtumia ikään kuin sisältä päin. Siitä ilmenee muun muassa, että suuri taistelu oli aivan vähällä osua Tammerkoskelle Kostianvirran sijasta. Kankaanpää isonvihan ajasta lensä. He lähtivät matkaan aamulla kello viideltä, jolloin muutenkin oli pimeää. Aiheesta heräsi vilkas ja mielenkiintoinen yleisökeskustelu järven ylittämisen hankaluuksista lauttojen sidostarpeisiin asti. shl Ulla Sirén ?Pietari Suurelle Kostianvirta oli hyvin suuri voitto.? Tapio Korppoo Miksi Kostianvirran taistelu hävittiin? Kaikkien Sotahistoriallisessa seminaarissa esitettyjen näkemysten perusteella näyttää siltä, että Kostianvirran tappio oli ennalta arvattava ja väistämätön. nuoria, naisia ja jopa lapsia ryöstettiin orjiksi. Kankaanpään mukaan isonvihan jättämät henkiset ruoskanjäljet jäivät monien sukupolvien ajaksi suomalaisten mieleen. Taistelematta ei voinut antautua Kolmas puhujista, Maanpuolustuskorkeakoulun professori Aki-Mauri Huhtinen käsitteli Kostianvirran taistelua sotilaallisesta näkökulmasta. Hän totesi lyhyesti, että kenraaliluutnantti Carl Gustaf Armfelt oli Kostianvirralle tullessaan sellaisessa asemassa, että oli pakko taistella. Venäläiset saavuttivat Tammerkosken jo 7.10.1713, mutta ruotsalaisarmeija oli liian hajalla silloin, eikä Tampereella koskaan taisteltu osaksi jo rakennetuissa asemissa. Tutkimuksesta selviää myös, miten säätila oikeasti vaikutti Kostianvirran taisteluun, tai ainakin, miten Armfelt halusi asian esittää
Karoliinit esittelivät kädestä pitäen muskettejaan ja miekkojaan. Ohjelmaa oli niin paljon, että harva ehti kokea kaikkea päivän aikana. Markkinoille myytiin reilut 2000 lippua eli selvästi edellisvuosia enemmän. Niin nuoret kuin vanhatkin markkinavieraat viihtyivät savun tuoksussa. Pikkuväki pääsi jopa halkomaan miekalla kaaleja ja testaamaan miltä miekkailuottelu tuntuisi. Pitkin markkina-aluetta soi musiikki ja tapahtui kaiken aikaa. Lisäksi alueella hääri pari sataa talkoolaista. shl tommi liljedahl Leena Juhontytär (Aava Joki): ?Kasakat raiskas ja tappo äiten ja pisti pistimellä kuoliaaks Simon.. Elias Bergstadiuksen (Juho Joki) johdolla tehty aikamatka 300 vuoden taakse kertoi koskettavasti, miten karuja olivat sodan jalkoihin jääneiden pälkäneläissiviilien kohtalot. Tämän vuoden vetonaula oli Kostian koulun takapihalle noussut karoliinileiri. Eri puolilla markkina-aluetta soi elävä musiikki. Äitiään kaaoksen keskellä etsivä Sofia Kallentytär (Anna Kankila) tarjoaa Kotoa pois -esityksen päätteeksi lupauksen paremmasta. Pälkäne Kostian vanhan ajan markkinoista ei haluttu tehdä lakumarkkinoita, kun tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2004. Tänä vuonna vietetään vielä merkittävämpää juhlavuotta, kun Euroopan suurvaltasuhteet ja Suomen aseman uusiksi laittaneesta Kostianvirran taistelusta tulee lokakuussa kuluneeksi 300 vuotta. Juhlavuoden markkinoiden ohjelmaan oli panostettu erityisellä tavalla. Päivän päätapahtuma oli Kotoa pois -kuvaelma, jonka molemmat esitykset keräsivät väkeä penkit täyteen. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kostia 300: Helteinen markkinapäivä veti reilut pari tuhatta kävijää Markkinoilla elettiin päivä vanhaa aikaa Tamperelainen Kirsi Ylinen hyödynsi paahtavan paisteen, joka kuivatti nopeasti maalatut nahkakorut ja -naamiot. Kolmevuotias Taika Korppoo hengähti välillä karoliinileirin nuotiolla. Vera Suutari ihasteli kaksi ja puolivuotiaan Eelan ja neljävuotiaan Aslan kanssa Kersojen käsityöputiikin laajoja valikoimia. Tuotteiden takana ovat Helvi, Onni ja Taimi Raivio. Eeva Vuorinen (oikealla) ihastelee Anja Wählingin paperimassatöitä ja koruja. Paavo Juhonpoika (Pyry ja Aaro Joki): ?Me päästiin karkuun. Kun tekee tuotteita paikan päällä, niin ihmisille ei tarvitse todistella, että nämä on itse ja käsin valmistettuja, markkinakansaa nahkatuotteidensa äärelle pysäyttänyt Kirsi Ylinen sanoo. Kostian vanhan ajan markkinat järjestettiin ensimmäistä kertaa Kostianvirran puhkeamisen 400-vuotisjuhlan kunniaksi. Rima kannatti asettaa korkealle, sillä lauantaina kymmenettä kertaa järjestetystä tapahtumasta on tullut kiintopiste keskiajan markkinoita kiertäville kauppiaille ja kävijöille. Markkinakauppiaat panostavat päivään ja heittäytyvät täysillä entisaikojen tunnelmaan. Moni koju on itsessään kuin ohjelmanumero. . Wähling valitsee vanhan ajan markkinoille vain sellaisia tuotteita, jotka sopivat entisajan tunnelmaan. Vievät kuulemma lapsia orjiksi Venäjälle.?. 14 kyliltä Keskiviikko 31.7.2013
Keskiviikko 31.7.2013 . Helle ei luultavasti vaivannut heitä kirkossa, vaan pikemminkin se oli kuumana päivänä viileä ja hämärä lepopaikka. Muuten eroa nykypäivään ei ollut loppujen lopuksi kovin paljon. Sydän-Hämeen Lehti 15 Esi-isien askelissa Perinnemessu: Risti kannettiin kirkkoon Kostianvirran taistelun muistomerkiltä asti Pälkäne Vuonna 1713 jumalanpalvelusjärjestys oli uudistettu vajaat parikymmentä vuotta sitten. Noudatettiin näet vuoden 1695 kirkkokäsikirjaa, ja virsikirja oli vielä tuoreempi, sillä se oli vuodelta 1701. Pälkäne-viikon päätteeksi Vanhassakirkossa vietettiin tällaista modernia messua, joka Reunamerkintä Samat sanat kuin silloin Lempääläläinen Daniela Ojanperä (kuva yllä) ja Miranda Gummerus testasivat karoliinileirissä miekkataitojaan. Matias Ithalin (Jussi Saari) joutuu pakkorakoon, kun miehittäjä vaatii lähettämään Pälkäneen poikia tsaarin armeijaan. Ruhtinas Mihail Golitsyn (Petri Karvonen) ymmärtää, ettei kaikkia voi raiskata ja tappaa, muuten armeijalle ei saa ruokaa. Heinäkuisena sunnuntaina vuonna 1713 pälkäneläiset kuuntelivat kirkossaan samoja Raamatun sanoja, joita siellä kuultiin viime sunnuntaina, ja veisasivat ehkä juuri samoja virsiäkin. kellon kutsu sen suunnittelijan, Arvi Tunkelon toimiessa soittajana. Kaunis sää suosi tällä kertaa perinnemessua, jopa niin että auringon puolella kirkossa istuttiin suorassa paahteessa. Onneksi kirkkokahvittajat olivat ajoissa paikalla kattamassa pöytää, ja heillä oli tarjota kylmää mehua niille, joita helle alkoi uuvuttaa. shl Ulla Siren Ristisaatto kulttuurimaisemien keskellä Kirkkokahvit virkistävät paahteessa.. Sanon minä nyt teille tästä tekstistä: osoita sinun uskos sinun töilläs, kehotti kirkkoherra Kemppainen, ja vastaavan seurakunta lienee kuullut kesällä 1713. Väki uskoi silloin varmaankin, että ?almut ovat kuin korolle pantu raha?, mutta kukaan ei olisi voinut kuvitellakaan, millaisia auttamistehtäviä syksy toisi tullessaan, kun sota, terrori, kotien hävitys, nälkä ja taudit hyökkäsivät kimppuun yhtä aikaa. Sitä paitsi suurin osa niistä, joilla oli jotain annettavaa, pakeni muille seuduille. Sodan uhrien henkisen kärsimyksen määrää ei pysty mittaamaan, se täytyy kuvitella. Ja esirukouksessa luettiin hartaasti: Siunaa valtakunnan sotajoukkoa maalla ja merellä. Noin kolmen kuukauden kuluttua valtakunnan sotajoukko seisoi Kostianvirran rannalla ja vihollinen vastapäätä. Kylän keskus sijaitsi silloin kirkon lähellä, joten elämä sen ympäristössä oli vilkkaamman näköistä kuin nykyisin. Luultavasti pääskysenpoikaset tekivät silloinkin lentoharjoituksia kirkon ja kellotornin ympärillä, ja pelloilta nouseva kypsyvän viljan tuoksu tuntui kirkkomatkalaisten nenään. Varmaan se herätti luottamusta tulevasta talvesta selviytymiseen. Vielä heinäkuussa ei aavistettu, että huolella kasvatettu vilja päätyisi vihollisarmeijan ryöstösaaliiksi ja miehittäjän ruokkimiseen. Ei myöskään voitu arvata sitä, että kauniisti tuleentuneet Kuulialan pellot muuttuisivat pian veriseksi sotanäyttämöksi, missä pakenevat Ruotsin armeijan sotilaat tavoitettiin ja tapettiin kasapäiksi Kostianvirran taistelun hirvittävässä loppunäytöksessä. Päivän teksti koski köyhien auttamista. . Esivanhempien täytyi kestää, sillä vaihtoehtoja ei ollut. Johonkin he kuitenkin uskoivat, koska elämme täällä yhä. shl Ulla Siren muistutti mahdollisimman tarkasti 300 vuoden takaista. Jopa kirkkoherra Jari Kemppaisen mainio saarna oli senaikaista kieltä ja tyyliä. Kostianvirran taistelun muistoksi ristisaatto, joka aikaisemmin on kulkenut uudelta kirkolta vanhalle, lähti Kostian muistomerkin luota. Kirkkoherra luki Rukouksen sodan aikana vuoden 1695 käsikirjasta, ja sen jälkeen risti kannettiin pitkin 300 vuoden takaisen verisen taistelukentän reunaa ja mäkeä ylös kirkolle, missä kirkkokuoro liittyi mu- kaan matkaan. Päämäärää lähestyttäessä kulkue piteni pitenemistään, ja viljapeltojen väliin kantoi jo Vanhankirkon ?oman. Köyhemmät jäivät kokoamaan aarteita taivaaseen yrittämällä pitää toinen toisensa hengissä. Mutta kenen usko kesti täällä seuraavat vuodet, ja mihin turvasivat ne, joiden usko ei kestänyt
Hän tarkensi, ettei taulua ole peitetty kankaalla, vaan se on käännetty nurin päin. Kuva on ilmeisesti Venäjän keisarin tai keisariparin kuva, ja perhevalokuva kertoo kartanon isäntä väen suhtautumista keisarivallan päättymiseen, Seija Hirvikallio kertoi. Hän sai myös kuulla, että kuva on erittäin harvinainen, suorastaan uskomaton historiallinen dokumentti. ?Harjurit. Loppujen lopuksi selvisi, että hän oli vaihtanut nimensä Soininvaaraksi. Sitten alkoi tietojakin löytyä, hän kertoi. Seija Hirvikallio kiitteli erityisesti niitä yksityishenkilöitä, jotka lainasivat vanhoja valokuvia hänen käyttöönsä. Perhealbumien kuvat kertovat monenlaisia asioita kartanon asukkaiden ja työntekijöiden elämästä . Tuossa vieressä oli mullinavetta, joka oli silloin vielä vanhalla mallilla, sitä ei tyhjennetty koko talvena. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Urakka: Kartanon näyttävä historiateos syntyi yhden talven aikana Myttäälän historia ahmaistiin innolla Myttäälä Myttäälän kartanon historiateos julkistettiin viime viikolla. olivat kesätanssien suola Pälkäneen viisi- ja kuusikymmenlukujen nuoriso muistaa yhä Hämeen koeaseman kesäharjoittelijat tansseista Nuijalla ja Tervapirtillä. Ei niitä kauheasti kuitenkaan vatsaan mahtunut, vaikka lupa oli syödä miten paljon vaan, Noukka nauraa. Kartanon ja sen lähiympäristön kauneus vaikutti häneen jo silloin syvästi, ja nyt jälleen. . Mutta kyllä se silti oli aika mukavaa aikaa, siksi minua kiinnosti tämä kirjakin, hän kertoi. Pirkko Noukka oli Hämeen koeasemalla Myttäälässä kesäharjoittelijana vuonna 1963 ja Matti Siurola vuonna 1954. Siurola tapasi sattumalta ja kuuli tältä historiateoksesta Tampereella entisen esimie- ja luennosta. hensä, Myttäälän koeaseman . Ei auttanut, vaikka oli maatalon tytär . 16 Keskiviikko 31.7.2013 kyliltä . Tämähän on nyt todella upea. En keksi koko urani varrelta muuta näin lyhyttä jaksoa, joka olisi jäänyt samalla tavalla mieleen, kuin harjoittelu koeasemalla, hän kertoi. Matti Siurola, Ahlamanin maamieskoulun harjoittelija vuodelta 1954, naureskeli, että hän kuunteli nyt luentoa samassa navetassa, jota harjoittelijoiden piti siivota. . harjoittelu oli suoritettava muualla, hän kertoi. Pirkko Noukan mieleen jäivät Myttäälän kirsikkapuut, vadelmat ja erityisesti mansikat, joiden parissa kului osa harjoitteluaikaa. Tosi iloinen olen tästä kaikesta, ja tuntuu hyvältä nähdä kirja nyt valmiina, Erja Oksman sanoi. Monenlaisia löytöretkiä Kuka tahansa ei olisi tietenkään pystynyt kokoamaan Myttäälän vaiheita kansien sisään yhden talven aikana. Seija Hirvikallio on perehtynyt kartanon historiaan ja arkkitehtuuriin vuodesta 2007 asti ja suunnitellut sen restaurointia yhdessä Erja ja Petri Oksmanin kanssa. Siten hänellä oli jo ennen kirjan kirjoittamisen aloitta- Kartano, kirja ja tekijät. Harjoittelijoiden tehtävänä oli poimia koealalta mansikat, joiden määrä laskettiin tarkkaan, ja lopuksi ne sai syödä. . Siihen aikaan maatalousharjoittelu kuului pakollisena maanmittariteekkarienkin opintoihin. Niin lukee kuvatekstissäkin. . aina kun kirja tulee painosta, tuntuu kuin lapsi olisi syntynyt. Ja tietysti yleisön kiinnostus tuntuu hienolta, kirjan tekijä, arkkitehti Seija Hirvikallio kertoi. Kartanon isäntä Petri Oksman kertoi, että heti, kun hän ja hänen Erja-vaimonsa vuonna 2006 ostivat Myttäälän kartanon, kiinnostus, tai oikeastaan palava innostus talon historiaan syttyi saman tien. Oksmanit halusivat palauttaa kartanon mahdollisuuksien mukaan 1800- ja 1900-lukujen taitteen asuun, joten historian tunteminen oli välttämätöntä myös sisustusratkaisujen suunnittelussa. Ajatus siitä, että koottu tieto saatettaisiin kaikkien luettavaksi, syntyi viime talvena. . Petri ja Erja Oksman ja kirjan kirjoittaja Seija Hirvikallio ovat monia vuosia perehtyneet Myttäälän kartanon vaiheisiin. mista runsaasti tietoa ja materiaalia. Kirjoittajan yleisöluentoa saapui kuuntelemaan niin paljon väkeä, että luentotilana toimiva kartanon entinen navetta täyttyi viimeistä tuolia myöten. . Meillä on Petrin kanssa ollut helppo osuus, koska Seija on tehnyt itse työn. Päätin sitten heti, että lähjohtaja Pekka Jalkasen pojan, den tänne. shl Ulla Siren Pekka Jalkanen nuoremman,. Kirjan ilmestyttyä sain puhelinsoiton eräältä lukijalta. ne muun muassa vahvistavat väitettä, että jokaisessa kartanossa on aina koira ja juurikalusto ve- rannalla. Se pätee Myttäälässä yhä, sillä Oksmanin perheeseen kuuluu useita koiria, ja rantahuvila Oravalinnan kuistille löytyi kuin löytyikin juurikalusto. Mutta kaikki kuvien viestit eivät avautuneet kokeneellekaan kirjoittajalle. Kirjassa on Blåfieldien perheestä otettu kuva, jossa taustalla oleva taulu näyttää olevan peitetty kankaalla. Esimerkiksi vanhoja rakennuspiirustuksia ja valokuvia rakennuksista tarvittiin jo remontin suunnitteluvaiheessa. Siitä huolimatta kirjan työstäminen oli välillä melkoista salapoliisityötä. ?Harjurien? saapuminen oli jännittävää, koska milloinkaan ei tiennyt, miten komeita poikia ja sieviä tyttöjä minäkin kesänä ilmestyisi paikallisen nuorison joukkoon. Myttäälän aika on jäänyt harjoittelijoiden itsensäkin mieleen, vaikka se oli vain muutaman kuukauden pituinen jakso pitkällä opiskelu- ja työuralla. Kangasalalainen Pirkko Noukka, maanmittarina elämäntyönsä tehnyt, tuli Seija Hirvikallion luennolle juuri vanhojen muistojen vuoksi. Tänä kesänä täyttyy juuri 50 vuotta hänen harjoittelukesästään Hämeen koeasemalla. . Seija Hirvikallio kertoi yrittäneensä pitkään kalastaa tietoja esimerkiksi kartanon nykyisen päärakennuksen pääkerroksen suunnittelijasta, Alfred Adrian Sirénistä. . Keväällä mullit seisoivat sitten aika korkealla kasojen päällä. Meidän piti se tyhjentää, se oli aika rankka urakka. Nyt on helpottavaa
Oli se vähän pelottava paikka. Minulla oli kaksikin: työpuku oli ohuempaa kangasta ja toista vahvemmasta kankaasta tehtyä käytettiin paremmissa tilaisuuksissa, hän kertoi. Sotien jälkeen Liisa Lah- yhdistyksellä oli silloin kolme . Sydän-Hämeen Lehti 17 kyliltä 10. Portaatkin olivat mahdottoman kapeat, mistä sinne mentiin. Keskiviikko 31.7.2013 . Hieno asia, että tällainen tapahtuma saadaan aikaan. Onhan se Pälkäneen Maanpuolustusnaisille melkoinen voimainponnistus, hän totesi. shl Ulla Siren Liisa Lahti tuli tapahtumaan tyttärensä Kreetta-Liisa Lahti-Uotilan ja vävynsä Kari Uotilan kanssa. Taidelahjoitus: Niilin kaislikot kiitokseksi hyvästä palvelusta . Kyllä mi- Laulut vievät Nuijantalon pöytien äärestä kauas metsiin. Paul Tiililän teos terveyskeskukseen tuon jotakin parempaa, Paul Tiililä sanoo. Tiistaina pälkäneläistaiteilija lahjoitti terveyskeskukselle Niilin kaislikot -teoksen. kerta: Lottalaulajaiset on vallannut yleisönsä sydämet Metsään kuljettiin laulupolkuja pitkin Pälkäne Lottalaulajaisten resepti on yksinkertainen ja houkutteleva: ei pitkiä puheita eikä muita esityksiä, vaan lauletaan yhdessä, pitkään ja vahvasti. Väliajalla nautitaan lottapukuisten maanpuolustusnaisten tarjoamat pullakahvit. Pälkäne-viikolla on jo vuosikymmenen ajan vietetty Pälkäneen Maanpuolustusnaisten järjestämää yhteislaulutapahtumaa. Kyllä minunkin lottapukuni vielä tallella on. Minulle tuli aivan mieleen tyttären häät, huokasi puolestaan Kreetta-Liisa Lahti-Uotila, kun Korsukööri oli päättänyt Lottalaulajaisten ensimmäisen osan Metsäkukkia-valssiin. Hän kiitteli myös laulajaisten tunnelmaa. . Eurooppalaisella kulttuuri- ti opiskeli kunnankirjuriksi Maakuntien Liiton kunnalliskurssilla Helsingissä, vaikka hän sittemmin päätyi maatalon emännäksi Jämijärvelle. Tiililän terveyskeskukselle Niilin mielestä se sopii hyvin terveyskaislikot -teoksen. keskukseen.. Ja myöhemmin sieltä ylhäältä näkyivät avoimet sankarihaudat, Lahti muisteli. Hänestä oli myös hauska nähdä maanpuolustusnaisten yllä perinnelottapukuja, jotka he saivat vuosi sitten. . Teemana olivat metsälaulut alkaen siitä, miten honkain keskellä mökkini seisoo ja matkalla kohdattiin suopursut ja metsäruusut kuin tuomet, pihlajat ja koivutkin ? unohtamatta Marjatta Pokelan metsänpeikko Mörri-Mökkyä. Esilaulajana toiminut Korsu- kööri Matti Huomon harmonikkasäestyksellä piti huolta, että sävelten metsässä kukaan ei päässyt eksymään yhteiseltä polulta, ja kuoro esitti lisäksi muutaman kappaleen yksinkin. Lauluissa kukin kohtaa muistonsa 90-vuotias Liisa Lahti saapui Lottalaulajaisiin Jämijärveltä asti. Hän halusi päästä mukaan tapahtumaan erityisesti omien lotta-aikojensa muistoksi, ja kun tytär Kreetta-Liisa LahtiUotila ja hänen miehensä Kari Uotila ovat kesäpälkäneläisiä, retki onnistui mukavasti. . Pälkäneellä saa aina niin hyvää palvelua, että olen lähettänyt jouluisin kortin kiitokseksi. Sanoin, että älkää niitä äkkiä tehtyjä joulutervehdyksiä seinille ripustako, minä nulle tulee monet nuoruudenaikaiset asiat niistä mieleen, Lahti kertoi hyvillään. Hän oli 17-vuotias pikkulotta, kun hänen nuoruuteensa astui uudenlainen ankaruus: kesken koulupäivän rehtori kuulutti, että sota oli alkanut. Piti opetella hoitamaan ilmavalvontaa Lavian kirkon tornista käsin. . Vuonna 2008 syntynyt teos kuuluu Mika Waltarin satavuotisjuhlavuonna syntyneeseen Sinuhesarjaan. . Siinä ammatissa metsästä tuli monessa merkityksessä läheinen paikka, joten metsien lauluissa kuuluivat koko pitkän elämän muistot. Osa laulajaisten viehätystä onkin ehkä siinä, että laulaminen yhdistää, mutta laulujen kautta jokainen kohtaa henkilökohtaiset muistonsa. . Paljon täällä on laulettu sen aikaisia lauluja. Tässä iässä alkaa olla pikkuvikoja, ja joudun välillä asioimaan terveyskeskuksessa. Lääkärin luokse mennessä näyttelyä, joihin eri taiteilijat tunnelmat voivat olla synkät, tekivät Sinuhe-aiheisia töitä. mutta kyllä se siitä yleensä kirTerveyskeskuksen seinälle kastuu. päätynyt teos kuvaa kaislikkoa, josta Mooses löydettiin. Teoksessa synkkyyden keskeltä Paul Tiililä lahjoitti pilkistää kirkkautta. Yleisön suosio on taattu, ja laulajia saapuu runsaasti muiltakin paikkakunnilta. Alkuvuosina laulajaisia vietettiin metsässä Syrjänharjun laella lottakiven äärellä, mutta vaihtelevien säiden vuoksi ja hitaasti liikkuvien mukaantulon helpottamiseksi on viime vuosina siirrytty kokonaan Nuijatalolle, joka oli aikanaan Pälkäneen Lotta Svärdin kes- keisiä työskentely- ja kokoontumispaikkoja. Siitä huolimatta tämän kesän Lottalaulajaisissa tehtiin koko illan metsäretki. Huomasin, että työntekijät olivat laittaneet kortin esille
Komento ?Gör eder bästa. Ja näytös kiinnosti, sillä paikalla oli valtava määrä katsojia. Karoliinien elämään pääsi onneksi tutustumaan myös Wanhan ajan markkinoilla. Sotilasleiri nousi Kostian koulun takapihalle, jossa miljöö oli huomattavasti idyllisempi kuin urheilukentällä. Karoliinileiristä tuli markkinoiden vetonaula. Mutta juhlavuoden hui- olleet ennen kokeneet sodan ääniä. Savun tuoksussa pääsi kokeilemaan omin käsin musketteja ja miekkoja. Paksuissa palttoissaan koko päivän hikoilleet harrastajat päästivät pieniä markkinavieraita halkomaan miekalla kaalin päitä ja kokeilemaan miekkailuotteluita. Tämäkin elämys edellytti sitä, että Pälkäne-seura kaivoi rahat karoliinien ruokiin ja majoituksiin. shl Tommi Liljedahl. Kuuden hengen pakoeläin, joka reagoi voiteltat näyttävät niukasti mitoi- makkaasti odottamattomiin tetuilta, mutta selostajan mu- tilanteisiin, ja kuten näytöksen kaan elämä sotilasleirissä piti selostaja totesi, vauhkoontumiehet niin tarkoin työssä, että nut hevonen on taistelussa harvoin kaikki kuusi asukasta vain taakka. . Muutamankin musketin aikaansaama ruudinsavu oli sankka, joten on helppo kuvitella, että taistelussa, jossa ammuttiin tuhansia laukauksia, ei juuri eteensä nähnyt. Taistelussa suosittiin yhteislaukaustaktiikkaa niin kauan kuin kentällä säilyi järjestys ja joukot pysyivät upseerin komennossa. Tässä on nyt kymmenen sotilasta. Pieni jännitys syntyikin arvailuista, miten ne suhtautuisivat tykin ja muskettien laukauksiin. Yleisön riemuksi PuuhaPoika, M.A. tarkoitti, että sotilaat saivat luvan ampua yksitellen ja oman harkintansa mukaan. Tykistö oli aselajeista lukumääräisesti pienin, ja tykkimiehet olivat ammattilaisia, eivät tavallisia ruotusotilaita. Esimerkiksi Kostianvirralla ruotsalaisjoukoilla oli käytössään vain kahdeksan tykkiä. Tykkinäytöksen antoi harrastajaseura Savon Karoliinitykistö, ja korean siniseksi maalattu tykki laukaistiin kahdesti. Tosin räjäytettiin pelkkää ruutia ilman ammusta. Keskikentällä demonstroi- Pälkäneen mitalla lukuun ottamatta jokseenkin kaikki kalusto mitä armeijalta löytyy. 18 Keskiviikko 31.7.2013 kyliltä . Selostus oli opettavainen, mutta spektaakkeli jäi puuttumaan. Siihen olisi tarvittu rahaa, ja Pälkäneellä pääasia on, ettei mikään maksa mitään. Nyt elämyksellisyys jäi mielikuvituksen varaan. Mutta ajatelkaapa, miten leveä rivistö olisi, jos miehiä olisi tuhansittain. Väki istui kiltisti paikallaan 48 minuuttia, kunnes vanhat aseet laukesivat ensimmäisen kerran. Koko alue savusi ja rätisi niin, että jopa kentän novotan-pinta syttyi palamaan. Jotain tällaista spektaakkelia odotettiin myös tänä vuonna, kun Kostianvirran taistelusta tuli kuluneeksi 300 vuotta. Kunnalla oli loistava tilaisuus tehdä jotain sykähdyttävää. Urheilukentän laidoille kertyi perjantai-iltana väkeä kuin takavuosien pikaluistelukisoihin. Hevonen on elämään. Sanakirjoja voitaisiin täydentää sen vastakohdalla, Pälkäneen mitalla. Se tarkoittaa nuukaillen ja niukasti. Pälkäneen urheilukentällä nähtiin Porvoon mitalla taistelua, kun eläkkeelle jäämässä ollut urheilukoulun komentaja Simo Kaukonen toi viimeisen valatilaisuutensa kotipitäjäänsä reilut 15 vuotta sitten. Mutta ajatelkaapa, millainen pöly nousisi jos sadat hevoset hyökkäisivät rintamana. Kauimpana istuvat saivat tihrustaa keskikentällä esiintyviä ryhmiä pitkän matkan päästä vasten aurinkoa, mutta esitykseen kuului onneksi selkeä ja perusteellinen selostus. Ruotumiehet tositoimissa Jalkaväki oli maavoimien kolmesta aselajista pääasiallisin. Harjoittelu, äksiisi, tapahtui kuninkaan ohjesäännön mukaan, ja sen tärkeimpiä tehtäviä oli toimintojen yhtäaikaisuuden harjoittaminen. Aseiden lataamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota, ja myös Uudenmaan Karoliinit sekä latasivat että laukaisivat muskettinsa näytöksessä. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Uudenmaan Karoliinit ry:n, Savon karoliinitykistö ry:n ja Hämeen ratsukaroliinien yhteisnäytös koettiin viime viikolla. Näytös: Karoliiniarmeijan taistelutavat saivat sadat katsojat liikkeelle Kaksi kertaa tykinjyrähdys Pälkäne Tunnelma oli kuin paremmanpuoleisilla kesäfestareilla, kun sadat ihmiset kokoontuivat perjantai-iltana Pälkäneen urheilukentän laitamille odottamaan Uudenmaan Karoliinit ry:n, Savon karoliinitykistö ry:n ja Hämeen ratsukaroliinien yhteisnäytöstä. Pirkan sotilaskotisisaret myivät kahvia, munkkeja ja grillimakkaraa, ja väki asettautui tiiviisti nurmikolle paahteeseen seuraamaan Kaarle XII:n aikaisen armeijan maavoimien kolmen aselajin esittelyä. Niistä huolimatta tuntui siltä kuin ilotulituksen sijaan olisi raavittu tähtisadetikkuja. Syke ja Suvilla palasivat ammuntaesityksen jälkeen kentälle tyynen rauhallisina, ja kun yleisö esityksen jälkeen pääsi kentälle tutustumaan taistelijoihin ja kalustoon, hevoset ottivat sankan ihailijajoukon taputukset ystävällisesti vastaan. Ratsukaroliinit totesivatkin, että heidän osaltaan tämä oli voitettu sota. shl Ulla Siren Yleisöä oli yli 700, joidenkin arvioiden mukaan jopa 1000. Reunamerkintä Kun tehdään Porvoon mitalla, tehdään reilusti. Hevosen ja miehen sujuva olivat yhtä aikaa paikalla. yhteistyö oli ratkaisevaa, selos taja painotti. Ratsuväki voitti Hämeen Ratsukaroliinien sotansa kauniit suomenhevoset ovat Ratsuväkeä käytettiin eniten tottuneet esiintymään sotitiedustelu-, partiointi- ja takaa- lasnäytöksissä, mutta ne eivät ajotehtäviin, mutta se osallistui myös taisteluihin. Näytöksessä ratsuväen toimintaa esitteli Hämeen Ratsukaroliinien kolme ratsukkoa, jotka ovat harjoitelleet Marissa Henttisen ohjauksessa Luopioisten ratsastuskeskuksessa ja myös pennuksen sijaan nähtiinkin Pälkäneen mitalla järjestetty leirikuvaelma. Lapset lähtivät katsomaan taistelua, mutta joutuivat seuraamaan entisajan sulkeisia terveyskeskuksen takapihalla. Taistelunäytöksessä oli käytössä helikoptereita ja ohjusveneitä yhdessä Uudenmaan Karoliinien kanssa. Hevoset on aina tarvinnut totuttaa taistelukentän äätiin neljän teltan avulla so- niin ja liikkeisiin ennen sotatilasleirin ja kuormastoväen kentälle lähtöä. Tässä on kolme hevosta. Aineksia oli paljon enempään. Kentän ankeutta alleviivasi keskelle yleisöä jätetty jalkapallomaali. Harrastajavoimin järjestetty näytös oli sinällään antoisa. Kaksi tykinlaukausta huipensi näytöksen
Minua saa kritisoida, mutta siitä en pidä, että lukijoitani halveksitaan, Utrio sanoo. Hyi viihdettä! Huolimatta alkuvaiheiden kritiikistä, on suuri yleisö on aina rakastanut Utrion historiallisia romaaneja. Tässä vaiheessa mitään ei vielä ole kirjoitettu ylös. Uusin Seuraneiti-romaani tapahtuu Kajaanissa, kaupungissa keskellä ei mitään, paikassa keskellä korpea. . Muistiinpanojen ylöskirjaaminen alkaa. Eskapismi oli kauhusana. Miehet kyllä saattoivat paeta arjen ahdistavuutta paukulle, mutta annas jos naiset olisivat lörpötelleet kahvilla ystäviensä kanssa saati lukeneet hauskoja kirjoja, Utrio lataa. Kirjailijana Utriota itseään on aina kiinnostanut tarinan kertominen, ei niinkään oman sielun syövereiden luotaaminen tai maailmanparantaminen. Ensimmäiset 15?20 vuotta olivat Utriolle vaikeata kirjoittamisen aikaa. Onneksi lukijani ovat tarkkoja näiden asioiden suhteen. Historialliset romaanit rakentuvat historiallisten faktojen varaan. Keskiviikko 31.7.2013 . Kirjan viimeisen lauseen kirjoittamisen jälkeen tuntuu kuin musta surma olisi kulkenut yli maan. vaihe. Kirjailija tekee juonisuunnitelman, jossa kirjan kantava idea tulee ilmi. Tässä vaiheessa aikaa on kulunut noin vuosi kirjan alkuidean syntymisestä. . Utrion mukaan romaani ei kuitenkaan koskaan saa olla historiallinen selvitys, historiallinen tarra tai jälkiviisautta. . Muistiinpanovihkoni on se esine, joka pelastetaan ensimmäisenä palavasta talosta. 3. Uutukaisen Seuraneiti-romaanin päähenkilö on kiltti ja hiljainen, mutta äärimmäisen kaunis mamselli Linda Helin. Annan henkilöt toisillensa, erotan heidät. vaihe. Kirjailija sovittelee yhteen ideaa ja historiaa, tekee tutkimusta, miettii miten idea toimii valitussa ympäristössä. . Varsinkin nuoret mieskriitikot suhtautuivat ?kirjailijattareen. Ylioppilaslehden kriitikko kutsui Utrion lukijoita ?tyhmiksi naisiksi, jotka repivät hyllyiltä Utrion teoksia sen sijaan että lukisivat Leninin kokoelmateoksia?. . Kerran sitten eräs tutkija otti minuun yhteyttä kertoakseen, että torakat tulivat Suomeen vasta 1700-luvun lopulla, ja russakat 1800-lu- vulla. Minulle on äärimmäisen tärkeää kuulla virheistäni, etten toistaisi niitä. Ei hyväksytty, että ihmisellä voisi edes joskus olla hauskaa. Vuodesta 1968 lähtien hänen kirjansa ovat säännöllisesti sijoittuneet Kirjakauppaliiton ylläpitämälle Mitä Suomi lukee. Vaikka historiallisen romaanin toinen puoli onkin mielikuvitusta, ei kirjassa saisi olla faktuaalisia virheitä. . Historian tutkiminen sen sijaan on aivan ihanaa. Tosin virheiden välttäminen on mahdotonta. Tässä vaiheessa Utrio kirjoittaa ylös jokaisen henkilöhahmonsa vaatteet, mieltymykset, pelot, ihmissuhteet, omaisuuden, unelmat jne. vaihe. Siihen vaiheeseen voisi jäädä ikuisuuksiksi. Utrio pitää erityisen paljon myös juonen suunnittelusta. Tuolloin hän kokee olevansa Jumala, jolla on kaikki valta tehdä kirjansa henkilöille mitä ikinä häntä huvittaa. . Ujous ja hehkuva kauneus samassa persoonassa saattaa olla äärimmäisen traaginen yhdistelmä. Minulle jäi silti noista ajoista sisälleni primitiivinen pelko, että suvaitsemattomuuden aika tulee takaisin. Että minulle aletaan heristellä sormea: hyi hyi mitä viihdettä, mitä sinäkin aikaasi käytät tuollaiseen raapusteluun. Suuria tunteita henkilöitä kohtaan Vaan mahdotonta Utrion kir- Kaari Utrio on tuonut romaaneissaan tietoisuuteemme naisen ja lapsen historian. On aivan kauheata haudata tällaiset henkilöt, joita kohtaan tuntee valtavia tunteita. En yhtään ihmettele, että kirjailijat sairastuvat tuolloin masennukseen. Virheiltä ei voi välttyä On sanottu, että fiktion tarinan on oltava mahdollinen, mutta ei todennäköinen. -listalle. Yleinen ilmapiiri muuttui Berliinin muuri murtumisen aikaan. Keksittiinpä tuolloin kuvata Utrion proosaa myös ?rouvaspornoksi?. Ennen kuin kirjan kirjoittaminen alkaa, on Utrio tehnyt vuoden verran tutkimusta kirjan aiheesta, laatinut juoniselostuksia, piirtänyt erilaisia karttoja ja tutustunut henkilöhahmoihinsa. Utrio myöntää olevansa äärimmäisen pedantti ja jämpti kirjoittaja. . Tosin eihän historiankirjoitus itsessäänkään koskaan ole kirjaimellisesti ottaen faktaa. Kaikki mitä tiedämme menneisyydestä, on aina vähän sinnepäin. Kaari Utrio luennoi Laitikkalan Kirjateltalla viime viikolla. Vuotuisen tapahtuman järjestää Pälkäneen kulttuuritoimi. shl Krista Kaitasuo Miten Kaari Utrion romaanit syntyvät? 1. Sallin toisten tuntea suurta onnea siinä kun toiset tarpovat epäonnen ja tuskan syvissä soissa, Utrio nauraa. Surullisin vaihe on kirjan valmiiksi saaminen. . Valitsin kauneuden Lindan piirteeksi myös nyky-yhteiskuntamme ikuisen kauneuden vaatimuksen vuoksi, Utrio kertoi Laitikkalan Kirjateltalla. jallisuutta on kutsua raapustelemiseksi. Ilo pääsi pois pannasta, ihmiset saivat jälleen nauraa ja pitää hauskaa, eikä aina tarvinnut surra sitä, ettei tiedostanut tarpeeksi. . Toisinaan olen saattanut rakastua tulisesti johonkin kirjani henkilöön. Sitä paitsi historiallista proosaa kirjoitetaan hyvin vähän Suomen sisämaan pikkukaupungeista, Utrio sanoo ja lisää, että mielenkiintoista on myös, että 1830-luvun Kajaanissa oli vain 400 asukasta. 2. Jokaista 1000 liuskaa kohti on noin 10 virhettä, vaikka sitä kuinka tarkistaisi ja luetuttaisi tekstiä muilla. Utrio kertoo esimerkin. Hänen keskiaikaan sijoittuvat romaaninsa tuntuvat välillä suorastaan sinkoilevan torakoita. . nuivasti. Minua kiinnosti kaupungin outous ja eristyneisyys. Jokaisen kirjan aloittaminen on vaikeaa. Myös ympäristöt kuvataan yksityiskohtaisesti. . Sydän-Hämeen Lehti 19 kyliltä Kirjoittamisen mysteeri: Kirjailija Kaari Utrio kamppailee alati perfektionismin ja sisäisen tarinankertojan riemun välillä ?Luodessani juonta olen jumala? Laitikkala Kun Kaari Utrio julkaisi esikoisromaaninsa vuonna 1968, vallitsi kirjailijan mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa ankaran ahdistavan ja ilottoman elämänasenteen pakko. 1950-lukulainen modernismi oli vallalla, ja kivikova 1970-lukulainen poliittisuus teki tuloaan. . Kirjassa ei saa olla yhtä ainutta lukua, kappaletta tai repliikkiä, joka ei vie juonta eteenpäin.. Käyn alati suurta sisäistä taistelua perfektionismini ja sisälläni olevan tarinankertojan riemun välillä
Kato nyt sinäkin perkeleen pappi noita helvetin papuja? (Lähde: Ilmarinpirtin kotisivut) Mikä toimikunta? Ilmarinpirtti-toimikunta on itsenäinen Kuiseman kylän vakinaisten asukkaiden ja mökkiläisten toimielin, jonka tarkoituksena on säilyttää Kuisemankylän vanhaa perinnetietoa ja esineistöä. Perinnepäivä: Lampaanvillaa, rukiinleikkuuta, hevosen kengitystä, nimipäiväperinnettä ja Aitoon jätti Laurina kesä kääntyy syksyä kohti Oksalan rusthollissa Pälkäneen Kukkolassa valmistaudutaan taas perinnepäivään, joka koittaa lauantaina 10.8. Laurin nimipäivänä esitellään entisaikojen Laurin päivän perinnettä: uskomuksia, töitä ja tapoja, sekä nimipäiväperinnettä yleisesti. Ennen katsottiin, että Laurin päivästä kesä kääntyy kohti syksyä. Laurin päivä oli nimittäin myös syysrukiin kylvön päivä. Ruis oli niin arvokasta, että sen käsittely oli miltei kuin pyhä toimitus. Tuota, tuota, oli hänen mietesanojaan. Äkkipikaisuutensa lisäksi Ilmari oli tunnettu kiroilemisestaan. koskaan et saa vailla olla vettä kylmää, lämmintä. (?) Tuomisto törmätä postia jakaessaan useaan kertaan Kaunialan veljeksiin Heikkiin ja Vihtoriin, jotka kylällä tiedettiin aamuvirkuiksi sälleiksi, joilta ei sunnuntaikirkko koskaan jäänyt väliin. 1950-luvun Kuisemassa tanssi oli suosittua ajanvietettä. Kansanomaisella habituksella varustettu mies mutisi ja ähisi kuunnellessaan aikalaistensa puheita, rapsutteli päätään, riisui välillä eriparisen kenkänsä sukkineen ja raaputti likaista jalkapohjaa. . Ainakin tekemistensä puolesta tätä naista voi luonnehtia jonkinlaiseksi aikansa naisasianaiseksi. 1940-luvulla Jokinen ajeli autolla pitkin kyliä, siinä kun hänen miehellään Jalmari Jokisella ei ollut lainkaan ajokorttia. Jokiselta luontuivat myös perinteiset naiselliseksi miel- Seppo Hovi ja Aimo Kokkola alias Ilmari Salvén musisoivat Ilmarinpirtillä. Ilmari äkämystyi: . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Tie tuo ja vie: Ilmarinpirtillä kuultiin tänä vuonna tarinoita Laitikkalaa halkovalta vanhalta Lahti-Tampere-tieltä Kulkurisälli ja muita kylän persoonallisuuksia Laitikkala . Vaikka nälkä oli kova, kuunteli Aimo Kokkolan ruumiillistama Ilmari Salvén (1894?1969) kiltisti, mitä aikalaisilla oli kerrottavanaan. Ensimmäisenä persoonallisuutena areenalle asteli Hella Wuolijoki, tuo monen tittelin . Lampaiden kesävilla piti saada talteen, ja niinpä Oksalassakin keritään lampaita, joita tilalle saapuu yli kymmenpäinen lauma. Oksalan ruislaiho odottaa taas leikkaajiaan, mutta esitykseen kuuluun nyt myös kylvönäytös. Päl- telyssä ovat vuorossa Myttäälä käneen suurin hevonen, Kirsi- ja Mälkilä. Marja Penttilän shiretamma Noble Isadora Aitoosta esittäytyy yleisölle. Muitakin hevosia ja hevosasiaa on ohjelmassa, muun muassa kengitysnäytöksiä. Muitakin käsityöläisnäytöksiä ja vanhan ajan maatalouskoneiden käyttöä pääsee seuNoble Isadora, säkäkorkeus raamaan, ja ennestään tuttua 187 cm, 950 kg, Oksalan ohjelmaa ovat esikengännumero 12 (hevosilla merkiksi tukkilaisesitykset ja keskimäärin 4?5). traktoriparaati. Laitikalan tyttöjen kansanmusiikkiyhtye Keeva viihRuista leikataan. dyttää musiikkituokioilla, ja. Kertomuksia Laitikkalaa halkovalta vanhalta Lahti-Tampere-tieltä?. Tien historian lisäksi kuulijoille tutuiksi tulivat tietä kulkeneet kylän persoonallisuudet. Sota-aikana, kun tanssien järjestäminen oli kielletty, kokoontui Kuiseman ja Laitikkalan väki Kuiseman tunnetulle piirileikkipaikalle. . Oliskos mulle klapuhommaa. Hän oli taitava ja tarkka, älykäs kylän persoona. Ilmaria oli puhuteltava arvokkaasti, ?mestariksi?. Oksalassa nähdään rukiin tie ruokapöytään asti. Tuulimylly jauhaa jauhoja, ja suomalaisen tumman viljan arvon voi maistaa leivässä, jota paistetaan sekä pakarissa että mäkiuunissa. Aitoon jätti vierailee perinneaitassa esitellään niOksalaan saapuu tällä kertaa mipäiväperinnettä. Laurin päivä oli myös sadonkorjuun kannalta tärkeä, ennen kaikkea siksi, että sitä pidettiin rukiinleikkuupäivänä. Viime perinnepäivillä rukiinleikkuunäytös oli yksi suosituimpia tapahtumia. . tie tarinoi. Mahtoi shl Krista Kaitasuo Mikä mies? Ilmari Salvén oli Pälkäneen kuulu monitoimimies. Kotitaloustöitä tyttölyseossa opettanut pedanttina luonteena tunnettu Jokinen opetti oppilailleen muun muassa runon, joka alkaa näin: ?Pidä kädet puhtahina, siisti kyökki olkohon! Käytä joka esinettä aiottu se miksi on. Ollos aina huolellinen, täsmällinen, säästävä. Kartanonemännän puvun teki Keltaisen Talon Heli Rapatti. letyt puuhat, kuten leipominen. poliitikko, näytelmäkirjailija, Yleisradion pääjohtaja, liikenainen ja NKVD:n vakooja . Kylänäytkirjaimellisesti iso vieras . Elämäntyönsä Suomessa tehnyt virolaissyntyinen Wuolijoki on tullut jälkipolville tutuksi ansiokkaana maaseutukuvaajana. Varsin mielenkiintoiseksi henkilöksi paljastui vuonna 1894 syntynyt suurelle yleisölle tuntematon kartanonemäntä Elli Jokinen. 20 Keskiviikko 31.7.2013 kyliltä . nainen. Jos oikein oli pynttäytyOman kylän posti nyt, saattoi käydä hyvä flaksi, Kuiseman kylälle saatiin oma Ilmarinpirtillä tiedettiin kerposti vasta vuonna 1945. Ky- toa. läläisille varsin tunnetuksi tuli 34 vuotta postia jakanut Lyydia Tuomisto . Ruokapalkalla teen. Hauholla oli niin nuljua väkeä, etten mitään saanut syötäväksi, Ilmari Salvén jutusteli Ilmarinpirtin pihamaalla Laitikkalan Kuisemassa. Kouvolasta Kuisemaan kävellyt kelloseppä oli tällä kertaa melko hiljaista miestä, vaikkakin on kuulu ajoittaisesta äksyydestään ja taipumuksestaan kiroiluun. Kerran rovasti Hakalehto vei Ilmarin pirttiin kellonsa korjattavaksi. Ilmari keitti juuri papusoppaa, mutta pavut olivat kovia, eivätkä meinanneet kypsyä. Hän kävi myös päivämiehenä taloissa milloin pidemmän, milloin lyhyemmän aikaa. Kylvö oli osattava tehdä taitavasti, niin ettei yksikään siemen joutuisi hukkaan. Tarviskos herra lapua? Kun minä olen niin nälkäinen, monet käytännön hommat taitava kelloseppä toisteli. Uraäiti Elli Jokinen Ilmarinpirtti-toimikunta oli valinnut tämän vuoden Ilmarinpirtin aiheeksi ?Kuusi kuiskii