53 € /hlö menoTallinkin Megastarilla,paluu Starilla 22-23.7/29-30.7 / 5-6.8 / 12-13.8 / 19-20.8 jne. 149 € /hlö alk. KANNOT PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ Pihapuiden kaatoa Kantojyrsintää minimi jyrsintäsyvyys 15 cm maanpinnan alapuolelle Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaadot Mansikkaa hernettä ja uutta perunaa Saaren Marjatila Paimio, Kravinkuja 270 p. 02-4703071 www.alanteentila.fi SUOMALAISTA MANSIKKAA www.kuntsari.fi. alk. 7.00–18.00 la 9.00–14.00 ESITTÄÄ KESÄLLÄ 2017 MUSIIKKINÄYTELMÄN ESITYKSET 30.6.–21.7.2017 (SU–PE KLO 19) • OHJAUS EIJA-IRMELI LAHTI MUSIIKKI GEORGE DE GODZINSKY, KAPELLIMESTARI OUTI OLLILA WWW.PAIMIONKESATEATTERI.FI • LIPUT NYT MYYNNISSÄ LIPUT SUORAAN TEATTERILTA: 040 6854533 (ARK 10-14) Kalle Uotila 0400 822 360 040 580 48 77 Paavuorentie 1, Paimio MANSIKKAA Klo 11 18 TURUN REUNAKIVIJA LAATTA-ASENNUS OY Jousi. • Työhaalarit MATTOPESULA PAIMIOSSA MAKEAT MANSIKAT Piikkiön Kuotilasta poimittuna joka päivä, klo 14 eteenpäin. Puh. PAIMIO puh. 0400 997 674 0400 527 735 MYYNTI, ASENNUS-, JA KULJETUSPALVELU Ma-To 9 – 19 Pe 9 – 18 La 10 – 14 • Pihakivet ja –laatat • Muurija reunakivet • Multa ja kuorike • Sepelit ja hiekat • Luonnonkivet • Asfaltoinnit Ma-To 9 -18 Pe 9-17 La 10-14 KIITOS! Siirtyessäni eläkkeelle haluan kiittää kaikkia asiakkaitani ja yhteistyökumppaneitani, kuluneiden 27 vuoden ajalta. 473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Ark. KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 7.7.2017 JaMa-Power Oy P. 040-5264281 www.jama-power.. v i s t a m a t k a t . 0500-205512 Avoinna ma-pe ja su 9-18, la 9-14 Kahvila Grilli Terassi • Lounaspöytä arkisin • A´la Carte tilauksesta • Yksityistilaisuudet • Pitoja juhlapalvelu •IRTOJÄÄTELÖÄ •OLUTTA •SIIDERIÄ Vistantie 45, 21530 Paimio p. 473 2350, 050-409 3201 Kuljetuspalvelu www.peimarinmattopesu.fi MATOT • Konepesu • Laakapesu (Tasopesu) • Petarit • Täkit, tyynyt • Päiväpeitot ym... 473 2216 Arkiaamuisin jo klo 6! Västanfjärdsvägen 655 • 25840 Nivelax Caddiemaster: 0440 184653 (18GOLF) bjarkas@bjarkas.com • www.bjarkasgolf.com Finland's Best Golf Hotel Finland's Best Golf Hotel Peimarin mattopesu Aukioloajat: ma-pe 10-17 Vistantie 8, 21530 Paimio Puh. www.turunreunakivi.. 244 € /hlö Toimistomme avoinna ma-pe klo 9-16 PäiväMaTkaT Tallinnaan Tallinkin uudella Megastarilla: ti 18.7. Hyvää kesää kaikille! Maija Pakkanen Fysioterapeutti w w w . 0400-765 398 www.konepaloheimo.fi henkilonostin@konepaloheimo.fi Henkilönostinvuokraus KONE PALOHEIMO KY EDULLISESTI Nouda itse tai me toimitamme. e 1, 20760 Piispanris. Olli Ilmasti olli.ilmasti@gmail.com 1+8 henkilöä + invavarusteet + paarit 0400 846 838 0400 846 838 0400 447 477 Asematie 2 Paimio p. 040 550 9555, 040 501 5886 Elomaa Jalkojenhoitoa • Aromahierontaa Lahjakortit Kotija LaitosKäynnit 0400 914 549 turussa aninkaistenkatu 16 a 16 Paimiossa Paltanpuiston palvelutalo (eläkeläiset, vammaiset) www.aaltolinna.fi Lomalla 24.7.-6.8. f i Hotellimatkat Tallinnaan VARAA HETI! 02 477 5600 040 580 7343 Myös muina aikoina: alk. Euroopa, Forum, Viru,Tallink City, St.Barbara 3 päivän matkat 14-16.7 Meripäivät Tallinnassa Viru, Tallink City K-Supermarket Paimio Alanteen Tilan Tilapuoti Myös itsepoimintaa! ma pe 9-20 la 9-16 su 12-18 Muina aikoina tilauksesta puh
49 € silkkipus eroita ja -tunikoit a alk. puh: ............................................................................ 010 2921150 terhi.wiren@k-supermarket.fi, Palvelemme ark. 49 € (79,95) (99,95) (99,95) Viikonlopun herkut K-supermarketista Hinnat voimassa pe-su 7.7.-9.7., ellei toisin mainita tai niin kauan kuin tavaraa riittää. KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 7.7.2017 10€ /3 kpl (4,90€ kpl) Tammisillantie 210 21500 PIIKKIÖ, puh. 8-17, la 8-13 (02) 421 165 VAATTEITA KENKIÄ KANKAITA TULE OSTOKSILLE KEMIÖÖN HUIPPUMUODIN ERIKOISLIIKE ud Ladylle kesään ... 040 5680 128 • www.udboutique.com HUOM! Uusi liike Paimiossa, Länsiportti 3 (ABC Tammisillan vieressä) Avoinna: ma-to 10-18, pe 10-17, la 10-15 Photo by LAURIE & JOE rotseja alk. 49 € Farkkuja alk. Sydämellisesti tervetuloa! 69 , 95 Puh. 7-21, la 8-20 ja su 10-18 Heineken III-Olut 4,6 % 0,33 l /tlk 8-pack (4,23/l) sis. 044 355 3822 ma-pe 10-17, TerveTuloa KesätarjouKsia satoisat ja isot Pensastomaatintaimet Palauta kuponki 21.7.-17 mennessä ja osallistu 50€ tuotekorin arvontaan tietoja ei luovuteta eteenpäin nimi: .......................................................................... kesäsunnuntaisin ilmainen pihakirppis alk. Tmi Ole Vahlberg Engelsbyntie 5 Av. pantit 1,20 Pringles Perunalastut 190 g (9,42/kg) pkt 2 pkt 3 9 00 HK Kabanossi grillimakkarat 360-400 g (4,38-4,86/kg) 8 90 kg Porsaan Grillipihvit ulkofileestä Kotimaiset Sipuliniput 1,29 nippu Ilman Plussa-korttia 12,30/6-pack, sis.pantit 0,90 (5,76/l) € Crowmoor Siiderit 4,7% ja Garage lonkerot 4,6% 0,33 l / tlk 6-pack sis. 49 € stretchc apreja alk. pantit 0,90 -11% Plussa-Kortilla 10,98 pack 6 Ilman Plussa-korttia 1,99 pkt (4,98-5,53/kg) 3,50 -36% Plussa-Kortilla kg Cantaloupe Hunajamelonit 1,69 Rosten Maalaisleipä 400 g 1,99 kpl prk 1,79 13,96 pack 8 PAIKALLISLEHTI ON ALUEENSA PUOLESTAPUHUJA.. ark. klo 10 parkkipaikalla 9 95 19 90 kg kg perjantaina konsulentit mestaripalvi leipomo pyymäki Omasta myllystä tuore vähärasvainen Naudan jauheliha Takuumurea Naudan Flank steak & Flat iron steak Kulta Katriina Kahvi 450-500 g (6,00-6,67 kg) p a i m i o Jokipellontie 2, Paimio, puh
Paikalle saapui 12 yksikköä, joita vähennettiin tilanteen selvittyä. päinvastoin. Iilimato on helppo sekoittaa yleisempään hevosjuotikkaaseen, joka ei ime verta. – Alkupalo levisi ilmastoinnin myötä talon rakenteisiin. – Niille kuitenkin riittää yksi veriateria vuoden tai jopa puolentoista vuoden välein. Kansanperinteen mukaan jos iilimato tarttuu jalkaan, se irrotetaan ja poltetaan. . Sitä, mistä verijuotikkaat ovat levinneet Paimioon, ei tiedetä. Iilimatoa ei saa tappaa Verijuotikaat eivät ole ihmisille vaarallisia . – Kyllähän iilimatoja varmasti muuallakin on, mutta virallisia havaintoja vain ei ole. – Tai voihan olla, että joku on käynyt niitä sinne viemässä. Niitä on Suomessakin voinut ostaa apteekista vielä 1930-luvulla. Kuvassa verta imevä iilimato, joita on löydetty Paimiostakin. Päivystävä palopäällikkö antoi kiitosta tehtaan työntekijöille alkusammutuksesta. Verta ne tarvitsevat vain silloin kun ovat lisääntymässä, muulloin ne voivat käyttää ravinnokseen muutakin, Karhilahti selittää. Poistaa sen vain ja vie takaisin veteen, hän ohjeistaa. PAIMIO Jaana Pakarinen Hiekkahelmen uimarannan lähistön lammista, Paimion Valkojannummesta, on muutamana viime vuonna tehty verijuotikashavaintoja. Valkojannummen lammessa on havaittu iilimatoja. Palokunta oli paikalla tunnin verran. Asiasta vinkkasi lukija, joka pohti monikohan vedenottamoalueen luvaton uimari on tietoinen asiasta. Tehtaan väki aloitti alkusammutuksen. Verijuotikkaat eli iilimadot ovat erittäin uhanalaisia ja ne ovat lähes hävinneet Suomesta. Ensimmäisen yksikön saapuessa paikalle halli oli savua täynnä. Ja iilimatoja käytetään vielä edelleenkin irronneiden raajojen korjaamisessa. Iilimadot voivat käyttää ravinnokseen minkä tahansa nisäkkään verta. – Kun verijuotikkaan antaa imeä, niin se voi auttaa esimerkiksi nivelkivuissa. – Tilat olivat puhtaat, kun väki päästettiin sisälle. Karhilahti ei näin kuitenkaan suosittele tekemään. Tilanne oli vakava, mutta siitä selvittiin todennäköisesti pienin vahingoin, päivystävä palopäällikkö Mika Viljanen kertoo. Palossa ei syntynyt myrkyllisiä kaasuja. Iilimato on helppo sekoittaa hevosjuotikkaaseen, joka näyttää lähes samalta, mutta siltä puuttuu kokonaan hampaat eikä se ime verta. KUNNALLISLEHTI UUTIS www.kuntsari.fi | kuntsari 4 perjantaina 7.7.2017 PERJANTAI Valkojannummen lammissa iilimatoja . Hitsauskipinä levisi ilmastointikanavaan PAIMIO Ina Virtanen Paimion Volttitiellä sijaitsevalla Steran tehtaalla syttyi keskiviikkoaamuna kello 8.44 aikaan teollisuuspalo, kun hitsaustöistä lähti kipinä ilmastointikanavaan. – Todennäköisesti yksi syy on se, että metsäkauriit ovat lisääntyneet Varsinais-Suomessa valtavasti lähivuosina. Verijuotikkaitahan käytetään edelleen esimerkiksi luonnonlääkinnässä ja niitä voi esimerkiksi netistä aika helpostikin tilata, Karhilahti kertoo. Tehtaalle jäi yksi pelastuslaitoksen yksikkö paikan päälle jälkivartioimaan paloa. Mutta miksi verijuotikkaat ovat sitten nyt lisääntymässä. Jos vaikka korvanhlehti on irronnut ja se kiinnitetään, veri helposti pakkautuu. . Alkutietoihin nähden päästiin vähäisemmällä. – Ja sen jälkeen nyt muutamana vuonna verijuotikkaita on havaittu samasta lammesta joka vuosi, Karhilahti kertoo. INA VIRTANEN Steran tehtaalla syttyi kipinäpalo keskiviikkona JAANA PAKARINEN ARI KARHILAHTI. Kun kauriit käyvät juomassa lammista, verijuotikkaat voivat silloin imeä niistä verta, Karhilahti arvioi. Paloa sammutettiin sekä rakennuksen sisäpuolelta että päältä. Moniko luvatta juomavesissä pulikoinut tietää tästä. Varmoja iilimatohavaintoja on VarsinaisSuomessa tehty vain parissa paikassa, joista toinen on Paimiossa. Veriateria kerran vuodessa Verijuotikkaat ovat vähentyneet radikaalisti Suomessa karjan laiduntamisen vähemisen myötä. Paimiossa hiekkahelmen takaiselta lammelta verijuotikkaat havaitsi jyväskyläläinen Joel Rahkonen, joka oli muutama vuosi sitten luontovalokuvaamassa lammessa. Ahvenanmaalla on verijuotikaskanta ollut yhtäjaksoinen tauotta, mutta manner-Suomesta iilimadot ovat lähes hävinneet. – Palo ilmoitettiin heti suurena rakennuspalona sen koon ja alkuvaiheen tilanteen osalta. Karhilahden mukaan ne ovat voineet kulkeutua sinne esimeriksi juuri kauriin jalkaan kiinnittyneenä. Hiekkahelmen uimarannan lammesta iilimatoja ei ole löydetty. Havaintoja on tehty Rymättylässä eräästä lätäköstä ja nyt Paimiosta, Ari Karhilahti Turun eläinmuseosta kertoo. – Sehän on uhanalainen, joten sitä ei saa tappaa. Iilimadot erittävät hirudiini-nimistä ainetta, joka estää veren hyytymisen puremakohdassa. Hänen noustessaan lammesta, jalassa oli kiinni verijuotikas. Steran Paimion tehdas on erikoistunut muun muassa sähkökeskusten, laitekaappien sekä ilmastointituotteiden valmistukseen. . Kun iilimato imee verta, veri lähtee siellä kunnolla liikkeelle, Karhilahti kertoo
. SALOSSA herneen keskimääräinen litrahinta on 2,60 euroa. Hankalat tuotanto-olosuhteet määrittävät, että mansikkaa ei kannata tänä vuonna ehkä kovin halvalla myydäkään, Tuononen sanoo. . . Myös Kyrössä ja Loimaalla peruna maksaa 5 euroa litralta. – Hinnat ovat varmasti aika ylhäällä, koska mansikka on myöhässä ja sitä on suhteellisen vähän tarjolla. Se tarkoittaa, että koko sato valmistuu kerralla, eikä tuotteita tule tasaisesti pidemmällä aikavälillä myyntiin, Marja Tuononen kertoo. . ERI PERUNALAJIKKEIDEN välillä on melko isoja hintaeroja. Mansikan, herneen ja perunan hinnat on kerätty alkuviikon aikana muutamilta Varsinais-Suomen paikkakunnilta. . MANSIKAN satokausi on pari viikkoa perässä normaalista aikataulusta. Kalleinta mansikkaa on tarjolla Kyrön torilla. . KUNNALLISLEHTI 5 perjantaina 7.7.2017 Aurinko nousee Aurinko laskee 4.13 22.53 Isot erot vertailussa: Salossa Paimiota halvempaa mansikkaa ”Herneiden osalta sadon rytmitys on monin paikoin epäonnistunut.” Asiantuntija Marja Tuononen ProAgria . Jussi-peruna on usein edullisinta, Annabelle ja Siikli taas kalleinta. Kun lajikkeiden hinnoista laskee keskimääräisen otoksen, maksaa peruna Salossa 3,2 euroa litralta. HERNEEN kohdalla hinta saattaa tulla ryminällä alas, sillä viileän kevään vaarana on sadon valmistuminen samaan aikaan. Vielä viime viikolla mansikka maksoi Paimiossa 8 euroa litra. Paimiossa marketin edustalla ykkösluokan mansikan hinta oli keskiviikkona 6,90 litralta. . Uudenkaupungin torilla hernelitra maksaa lähes kaksi euroa enemmän kuin Salossa. Tietoja ovat keränneet yhteistyössä Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat. Johanna Käkönen ja työryhmä eri lehdistä Salon torilta saa tällä hetkellä halvimmalla mansikkaa, hernettä ja perunaa, kun vertaillaan sesonkituotteiden hintoja eri paikkakunnilla Varsinais-Suomessa. – Kylmyys ja pakkaset ovat haitanneet kasvua. Kakkosluokan marjaa sai 4,90 eurolla. – Herneiden ja kaalien osalta sadon rytmitys on monin paikoin epäonnistunut. Hinnat on poimittu alkuviikon aikana paikallisilta toreilta tai markettien edessä olevista myyntipaikoista. INA VIRTANEN ANTE JOHANSSON ANTE JOHANSSON ANTE JOHANSSON LUE LISÄÄ www.kuntsari.fi Kati Kallonen on kesätöissä myymässä niin mansikkaa perunaa kuin muitakin Paavuoren tilan tuotteita Paimion Tokmannin edustalla.. Mansikassa tuskin päästään tänä vuonna huippusatoon. Turussa vastaava litrahinta on 5,8 euroa. Paimiossa hernelitra maksoi 3,90 euroa. Asiantuntija Marja Tuononen ProAgria Länsi-Suomesta ennakoi, että mansikka alkaa kypsyä ensi viikolla isommassa määrin. Kotimaisen mansikan, herneen ja perunan hinnat on kerätty Kyröstä, Kaarinasta, Paimiosta, Laitilasta, Loimaalta, Somerolta, Salosta, Turusta ja Uudestakaupungista. Eri paikkakuntien välillä on huomattavia eroja mansikan, herneen ja perunan hinnoissa. . Salossa mansikkalitra maksaa keskimäärin hieman alle kuusi euroa. Siellä marjan keskimääräinen litrahinta on noin 7,50 euroa. FAKTA Näin vertailu tehtiin
Nyt kevyen liikenteen väylä päällystettiin, ja siinä kelpaa ajella kisoja arvaatte kyllä millä... Nykyiset asuntoilmoitukset panevat hieraisemaan silmiä. Arkkitehtuurin ilme oli 1970-luvulla tylsä – elementtirakentamista ja tasakattoja. . Harva sananlasku kannustaa kokeilemaan jotakin uutta tai olemaan ylpeä aikaansaannoksista, vaikka aika monessa asiassa se olisi tie eteenpäin ja parempiin lopputulemiin. ” Parempi yksi live ystävä kuin tuhat netissä. Nyt noita laatikoita toteutetaan oikeasti! Tarkastelen kotiseutuani hellämielisen huvittuneena. Ei työt tekemällä lopu, mutta Suomi nousee ja säilyy sopu.” Siinä muutama uusimuotoinen sananlasku, joissa on totuuden siemeniä. • Hullu paljon työtä tekee, viisas järjestää niitä toisillekin. . Usein varoitellaan ylpistymästä, sillä ”ylpeys käy lankeemuksen edellä”. Perustalo vai ylellinen luomus. Väki käveli edelleen tuttua tienpiennarta. Talothan ovat kuin perspektiiviopin harjoitustöistämme. Vapaus . Uusimuotoiset sananlaskut ovatkin humoristisia ja kertovat uskosta ja rohkeudesta. Vanhat sananlaskut ovat osa kansanperinnettä mutta maailma ja kotimaa muuttuu ympärillä ja monet muutoksista ovat väistämättömiä ja sopeutumiskykyä tarvitaan. Koti, jonka sisäja ulkoasu kertoo perheen koko historian, vai viileänelegantti pyhäkkö, jossa katse kohoaa korkeuksiin. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 7.7.2017 Postita: Kunnallislehti, Vistantie 19, 21530 Paimio Lyhyesti puhelimitse: (02) 588 8650/toimitus KOLUMNI MIELIPITEET NASEVAT . Silloin suosittiin polveilevaa sommitelmaa, jossa asuintilat kiertyivät sisäpihan ympärille. Odotan uteliaana, mihin tulevaisuus vie. Mihin suuntaan tuulet kääntyvät ja tyylit vääntyvät. Muutenkin toimimattomalla ja ahtaalla parkkipaikalla on parkissa autoja koko päivän. ”Kompakti kaupunki on kontaktikaupunki!” -iskulausetta kerrattiin luennoillakin. • Ei tässä mahtavuutta kummempaa. Odotan uteliaana, mihin tulevaisuus vie. Pyörätie tuli, ja sitä hämmästeltiin. Ja hyvin vanhakantaista. Joku rohkeampi opiskelija uskalsi luonnostella suorastaan harjakaton, mutta talon oli silloinkin oltava tyylikkään räystäätön, Tanskan malliin. Asukkaidenkin oletettiin muuttuvan välimerellisiksi. Mutta moderni puinen mummonmökki alkaa näkyä jo mediassa rinnan mahtitalojen kanssa. KUUKAUDEN KUVA Saariston rengastiellä Iniön Norrbyssä voi tehdä tuttavuutta mm. Alman kanssa. • Joukossa ideat jalostuu! • Ken suomalaista ostaa, se elintasoamme nostaa. Ihannealue oli keskustan ulkopuolella; siellä asukkaat elivät väljästi omassa rauhassaan, vain askelman päässä maantasosta. Mitä ihmettä. Ihmettelevä . Hauskaa Suomalaisen Työn liiton kampanjassa oli se, että monet päivitetyt sananlaskut kuvaavat tätä aikaa osuvasti. Mihin suuntaan tuulet kääntyvät ja tyylit vääntyvät. Niinpä, mikäs se Roviokin oli. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Paimion Kamerakerhon kuukauden kuvan nappasi Irma Rantanen. Steran tulipalossa ilmotettiin, että työntekijät saivat vapaata, ei saanut vaan käskettiin heti töihin palon jälkeen...Päät särkivät kun lähtivät töistä, se on tosi asia! Käryä! Töissä ollut!! kyllästynyt Vaikka oma asumiseni on tällä hetkellä kunnossa, on kiehtovaa tutkia asuinrakentamisen nykysuuntauksia. • Parempi virsta väärään kuin olla tekemättä mitään. Suomalaisen liiton projektipäällikkö Merja Mantilan sanoin ne kertovat viestiä uudesta reippaasta kansallistunteesta, jossa kuuseen kurkottaja ei kapsahdakaan katajaan vaan valtaa globaalit markkinat. • Into pitkästä ilosta, puhti paljon nauramisesta! • Jos ei heilaa helluntaina, niin sitten joskus toiste. Ääripäästä toiseen... Lasin, betonin ja ilmakuutioiden näyttävästä liitosta on matkaa miniasuntoon, uuteen ilmiöön. Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. PÄÄKIRJOITUS Ei auta ’sitku’ markkinoilla Suomalaisen Työn Liitto innosti osana Suomen 100-vuotisjuhlavuotta kansalaisia päivittämään vanhoja nöyryyteen ja vaatimattomuuteen kehottavia sananlaskuja uuteen kannustavampaan muotoon. Monet meille tutut vanhat sananlaskut ovat pohjimmiltaan sellaisia, että niissä nostetaan esiin vaatimattomuutta ja nöyryyden merkitystä. Näkymä tornista vai oma omenapuu. Elämme murrosvaihetta. ”Ei pidä mennä merta edemmäs kalaan. Kell’ onni on, se onnen kätkeköön.” Aika hapanta, ellei suorastaan katkeraa neuvomista. Koska niissä piti vain osoittaa, että ymmärtää menetelmän, laiska opiskelija piirsi sileän funkissärmiön, jota ’elävöitettiin’ isoin ikkunapinnoin. Tuo harmaa arkimaailma heijastui harjoitustöihin asti. Läsnä ovat niin valkoiset nopat kuin eko-puutalot, niin tasakatot kuin lappeiden kirjo. • Ruoho on vihreämpää siellä, missä sitä kastellaan. Minkä takia kukaan ei valvo R-kioskin nurkalla olevaa 2-tunnin pysäköinnin noudattamista (parkkikiekko). Tuloksena syntyi yli 300 uutta sananlaskua. • Parempi pöly maassa kuin päässä. Viri Teppo-Pärnä Kirjoittaja on paimiolainen arkkitehti, joka haluaa puhua maiseman huomioon ottamisen, maltillisen rakentamisen sekä vanhan rakennuskannan ymmärtäväisen kohtelun puolesta. Esiin nousi vastasuuntaus: asuminen, palvelut ja työpaikat olivat päällekkäin ja lomittain kuin italialaisessa pikkukaupungissa. Rutiinit on koneita varten, ajattelu ihmiselle. Googletta on paha nyhjäistä.” Mitäs jos viikonvaihteessa opetellaan porukalla muutama uusi sananlasku: • Ammattiylpeys käy menestyksen edellä. Arkkitehtiopintoni osuivat 1970-luvulle. Suunnittelun tavoitteena oli edistää vilkasta yhteisöllisyyttä ja myös sattumanvaraisia kohtaamisia toreilla ja kahviloissa. • Parempi ystävä pöydässä kuin 10 Facebookissa. • Kyllä hyvä esimies työntekijäänsä kiittää. Täälläkin menneet ideat vaihtuvat uusiin aatoksiin: luontoparatiisit on vaihdettu kontaktikaupunkiin, ”tiivis-ja-matala” maamerkkitorneihin. . Taina Tukia. Eräs olennainen tekijä uusiutumisen ja eteenpäin menon taustalla taustalla on kokeilemiseen kannustava ilmapiiri. ”Minkä nuorena oppii, sitä ei vanhana tarvita. Matala vai korkea, särmikäs vai lappeellinen. Ei vanha koira istumaan opi
Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:13 22:53 02:34 00:32 Lauantai +19°C 1 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:15 22:52 02:38 00:28 Sunnuntai +20°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:16 22:51 02:41 00:25 Maanantai +20°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:18 22:49 02:45 00:21 Tiistai +18°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:20 22:48 02:48 00:18 LUKIJAN kuva toimitus@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi Nasevat: www.kuntsari.fi – nasevat tai tekstiviesti numeroon 050 439 0009 Ilmoitushinnat 1.1.2017 alk: Etusivu 2,26 /pmm Tekstissä 1,33 /pmm Takasivu 1,37 /pmm Muualla 1,20 /pmm 4-väri 0,20 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Vuosina 1962-1967 kerättyjen varojen yli jääneestä osasta muodostettu Raivaaja-rahasto kuuluu Paimion seurakunnan Diakonia-rahastoon. Sukselainen siteerasi puheessaan vanhaa, varsinais-suomalaista sananpartta: Isä pellon tekee, poika pellon pitää, pojanpoik vast hyäry nautittee. Raivaajapatsasta luonnehdittiin Paimiossa 1960-luvulla vaikuttaneiden sukupolvien lahjaksi jälkipolville. Joutsenpariskunta ja seitsemän poikasta tervehdyskäynnillä Karunaluodossa juhannuksena. Juhlapuheen piti paimiolaissyntyinen valtiomies, professori V.J.Sukselainen. Arimo Lähdeniitty Tiivistelmä koottu osana Suomi 100juhlavuoden aineistoa. 11.7. Jalustan kolmen sivun kohdalle asennettiin 2012 rautakettingit. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi Ark. Paljastamispäivänä koko Paimiossa oli juhlaliputus. . KUNNALLISLEHTI 7 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +18 +19 +18 4 Sää 7.7. Hyvää kesää! Rauno ja Soile Aaltonen. Villen juhannus. Hanketta vei eteenpäin toimikunta puheenjohtajanaan talousneuvos Väinö Santala ja sen kustannusarvio oli noin viisi miljoonaa silloista markkaa ja varojen keräämiseen arvioitiin kuluvan noin viisi vuotta. 473 2602 www.cafeasta.fi M an s i kk a aika al ko i ! Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Paimion Raivaajapatsas täytti 50 vuotta Sunnuntaina 2.7.2017 tuli kuluneeksi 50 vuotta Paimion raivaajapatsaan paljastamisesta. Lopulliseksi paikaksi tarkentui keskeisempi alue Pietilän entisen Ankkalammen vierestä (nykyinen Kirkkopuiston lampi). Kuvaaja Reijo Juusti.. Määräpaikkalisä on 15%. Tilaushinta 1.1.2017 alk: Kestotilaus / 12 kk 94,00 € Kestotilaus / 6 kk 48,20 € Kestotilaus / 4 kk erissä 33,30 € Kestotilaus / 3 kk erissä 25,90 € Kysy opiskelijatilausta! Irtonumerohinta 2,10 € S-market Sauvo; K-extra Mansikka, Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Liitä digilehti tilaukseesi: + 2 € / kk etutilaukseen + 3 € / kk määräaikaiseen tilaukseen Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 7.00–18.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Vuosina 1907-1992 eläneen vehmaalaisen taiteilijan, Jussi Vikaisen muotoilema raivaajapatsas valettiin 1966 pronssiin Helsingin Herttoniemessä, Suomen Kuvanveistäjien liiton valimossa. 040 5390969 sari.kuusinen@ sss.fi kesätoimittaja Jaana Pakarinen (02) 588 8656 myynti toimitus PAimio-sAuVo-KAARinA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Konttori avoinna ma-pe 9-12 (02) 5888 650 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2017 Jäikö Kunnallislehti tulematta. Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00-16.30, viikonloppuisin klo 7.00-12.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. Paljastamista edeltäneellä viikolla patsas tuotiin paikoilleen Vehmaan punaisesta graniitista valmistetulle jalustalle, jonka sivussa ovat sanat : He osaksensa kylvön sai ja lapset heelmän saivat. Paimion kunnan, seurakunnan, monien yhteisöjen ja yksityisten tuen turvin rahoitus järjestyi. (02) 7702 626 klo 8.00-16.00 www.tilaajapalvelija.fi Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. 2017) päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 050 62476 toimittaja Ina Virtanen (02) 588 8654 toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 2694644 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 toimitussihteeri Kylli Salo (vuorotteluvapaalla 22.5.-29.9. Arkkitehtitoimisto Olavi ja Kauko Reiman laatiman kirkkopuistosuunnitelman mukaan patsaan paikaksi varattiin hautausmaan kiviaidan ja pysäköintialueen välinen nurmikkokaista. Patsas on samalla muisto Suomen 50-vuotisjuhlavuodesta. Aurinkoisen sään vallitessa pidettyyn arvokkaaseen tilaisuuteen saapui arviolta 2000 juhlavierasta. Huom. Tilaisuudessa kuultiin kantaesityksenä Paimion kotiseutulaulu, jonka on sanoittanut kansantaiteilija Mauri Perkonoja ja säveltänyt dir.mus Heimo Heimola
Myymme myös isommat tavarat puolestasi tontilla esim. Avoinna joka päivä ROMUAKKUJEN VASTAANOTTO YMPÄRI VUODEN Sauvon Kemiöntie 18, Sauvo Sauvon Rajapuoti Soitostasi haemme myös akut, p. asti joka lauantai Lisätietoja sauvonrajapuoti.fi P. TERVEYSTALO PALVELEE KOKO KESÄN Humalistonkatu 9–11 20100 Turku ma–pe 8–20, la–su 9–20 Lue lisää terveystalo.com a. Soita ja sovitaan! Takakonttikirppis -päivät 5.8. LÄHETÄ LUKIJAN KUVIA toimitus@kunnallislehti.fi. Myyntipaikkoja. 473 1101 av. Peräkärryjen vuokraus ympäri vuoden. 050 331 8642 www.hannilantila.fi Ratsastusta, majoitusta kursseja, leirejä Kojusta perunat, herneet ym. 045 668 0091 Sauvon Elopäivät 29.7.2017 www.sauvo.fi KanKaanrannan Puutarha Sauvontie 1, Sauvo puh. Helka Koivu ortopedi, traumatologi Hakalantie 70, Karuna P. 045 668 00 91 SAUVON KÄDET KESÄNÄYTTELY Karunan meijeri 17.6.-6.8.2017 ti-pe 12-18 la-su 11-15 muulloin sopimuksen mukaan tied. Savukalan myynti to-su savukalaa.fi Myös käsitöitä ja kirppis. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 7.7.2017 Terveystalo Pulssin päivystys avoinna joka päivä, myös ilman ajanvarausta. arkisin 9-17, la 9-15, su 11-14 huom! Maanantaina alkaa mansikan säilöntäaika. 050 331 8642 www.hannilantila.fi Hakalantie 70, Karuna P. veneet, kärryt, koneet ym. ma 10.7. Tule suoraan tai soita ensin. alk. ym. Panun positiiviset punaposket poimintatuoreena päivän hintaan. 0500 47 66 49 /Sarparanta Karunantie 1214, Karuna Sauvon-Kemiöntie 18, Sauvo Avoinna MA-su klo 10-19, PE klo 10-20 SAUVON RAJAPUOTI Kesäkioskista herneet, mansikat ja muut herkut
– Ilmatieteen laitos myy asiakastuotteita kuten maataloussää ja rakentamissää. Esimerkiksi maataloussään kahta pisaraa ei voi verrata suoraan jonkin muun tuotteen kahteen pisaraan. – Jos samassa tuotteessa on ennusteita sekä Suomeen että kaukomaille, on tuotteessa käytettävä samaa logiikkaa niin Suomeen kuin kaukomaille. Se vaihtelee. . On tuotteita, joissa myös sateettomuuden todennäköisyys mainitaan, koska sillä on asiakasryhmälle merkitystä. Esimerkiksi Havaijilla, jossa keskimääräinen vuosisade voi olla yli 11600 millimetriä, paikalliset ymmärtävät kahden pisaran symbolin hyvin erilaiseksi sateeksi kuin suomalaiset. Yhden vuorokauden lämpötilaennusteen osuvuus on vuositasolla on noin 90 prosenttia. Sääennustus pitää yhä paremmin kutinsa Jarno Keskinen. Ilmatieteen laitoksen asiakkaille räätälöidyt tuotteet ovat asia erikseen. – Varsinkin kesäaikaan esiintyy paljon kuurosateita. Vastaavia prosentuaalisia todennäköisyyksiä ei yleensä esitetä muille suureille kuin sateelle, sillä todennäköisyydet ovat usein hankalia ymmärtää. – Sade on vaikeampi suure, eli sateen osalta suoritus on itse asiassa jopa parempi kuin lämpötilojen kohdalla, ylimeteorologi Sari Hartonen Ilmatieteen laitokselta kertoo. Jopa viiden vuorokauden sääennusteet pitävät lämpötilojen osalta paikkansa jo yli 70 prosentin todennäköisyydellä eikä sademäärien arvioinnissakaan jäädä paljon heikommiksi. Symboleissa on myös kansallisia eroja. KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 7.7.2017 Todennäköisyys pieni, määrä suuri . Sääennustuksissa käytettävien symbolien ja prosentuaalisten todennäköisyyksien näennäinen epäsuhta herättää joskus hämmästystä. Ennustus saattaa povata esimerkiksi kohtalaista sadetta kahdeksan prosentin todennäköisyydellä. Säätiedotusten paikkansapitävyys on parantunut parissa kymmenessä vuodessa huimasti. Sadetta ennustetaan useassa palvelussa sekä sateen määrää kuvaavan symbolin että sateen todennäköisyyttä kuvaavan prosenttimerkinnän avulla. Miksi ennustetaan näin voimakasta sadetta vaikka sateen todennäköisyys on pieni. Selittäviä tekijöitä on useita. Entä onko vähäisemmän sateen todennäköisyys korkeampi. Kesällä lämpötilojen osalta päästään jo selvästi yli 90 prosentin, sademäärien osaltakin vuositasolla lähelle sitä. Sanallisissa säätiedotuksissa ei puhuta prosenteista. Esimerkiksi televisiometeorologin käyttämä ilmaisu ”paikoin” tarkoittaa, että sateen todennäköisyys on noin 30 prosenttia. Pisaroiden määrällä ei kuvata hetkellistä sadetta vaan kertymää. – Meteorologien osaaminen on parempaa, tietokoneet ovat tehokkaampia ja satelliittitietoa pystytään hyödyntämään paremmin, Hartonen listaa syitä sääennustuksen tason nousuun. Esimerkiksi sääennustusmallit paranevat jatkuvasti tutkimustyön seurauksena. Miksi symboli lupaa reilua sadetta vaikka sateen todennäköisyys on pieni. Sateen todennäköisyys on kaikille sama, mutta esimerkiksi puintiaikaan voidaan maanviljelijän näkökulmasta saada kolmen pisaran sadetta ja kaupunkilaisen mielestä korkeintaan kahden pisaran. Jos säätiedotus annetaan esimerkiksi kolmen tunnin välein, kuvaa kolme pisaraa kolmen tunnin aikana kertyvää sademäärää. Symboli esittää sateen määräksi yleensä yhdestä kolmeen pisaraan. Mutta paljonko yksi tai kolme pisaraa sitten on millimetreinä. Todennäköisyys kuuron osumisesta jollekin alueelle voi olla vaikka kymmenen prosenttia, mutta vettä voi olla luvassa paljon, jos kuuro kohdalle osuu, ylimeteorologi Sari Hartonen Ilmatieteen laitokselta selventää. – Eri tuotteissa samalla symbolilla tarkoitetaan erilaisia kertymiä
Sähköposti: Osallistu arvontaan 49,Mikrouunit alk. 24,Kahvinkeittim et alk. Mutta seosaineeton ASV-betoni saavuttaa suuremman lujuuden pienemmässä ajassa. 10 KILOA SOKERIA KAUPAN PÄÄLLE!. Siksi se on rakentajan valinta. Pe-la 7.-8.7. 9–17 , la 10–14 179,Pakastimet alk. 249,Pesukoneet alk. 199,Liedet alk. Tarjouksia osoitteessa www. 02 477 0120 ASV-Betoni Oy Uitontie 10 | 21500 Piikkiö | 0400 526 623 soraa.fi | multaa.fi “All in” ja piha kuntoon! Lyö piharakentajan ässät pöytään! Soraliike Lehtovaaralta SUOMALAISTEN PUOLELLA Tarjoukset voimassa niin kauan kuin varatut erät riittävät kuitenkin enintään 8.7.2017 saakka (ellei toisin mainita). 044 766 1300 Ark. 044 757 2928 Paimio p. KUNNALLISLEHTI 10 perjantaina 7.7.2017 ASV BETONI ON LUJAA LAATUA ILMAN SEOSAINEITA Tilaa laatubetoni meiltä: www.asv. Laatubetonit CEM 52,5 I –laadulla! -Kotimainen, vastuullinen perheyritysTurku p. tekniset.fi Meillä voit maksaa TUOHELLA – kysy lisää myymälästä VISTAVISIO Vistantie 24, Paimio Puh. 159,Jääkaapit alk. Kaikki betoni kovettuu. aikana KILPAILUKUPO NGIN JÄTTÄNEIDEN KESKEN ARVOTAAN HELKAMA MIKROUUNI Nimi: Osoite : Puhelin: Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaises ti. HULINAT Heinäkuun aikana Helkama -pakastearku n ostaneille (ei 100 litran arkun) PE-LA 7.–8.7. Tule nopeasti ja osta samalla vaikka kaikki keittiön koneet isoilla alennuksilla . 1/as. Kuva viitteellinen
11-15 Myös lounaslistalta max. 010 526 6630 kauppa@sarkiolanrauta.fi www.sarkiolanrauta.fi avoinna: arkisin 7-18 la 9-15 1 € 10 Betonilaatta 300x300, 2-puolinen harmaa 5 € 90 Kastelukannu 10 l Vesipyssyjä, pihaleluja, hiekkaleluja Ämpäreitä, paljuja, kanistereita Ym, ym... Voitte nauttia maittavasta ateriasta ravintolassamme tai ottaa mukaan. 5 annosta ei koske lounaslistaa Tällä kupongilla kaikista ruokalistan annoksista -15 % Tarjous voimassa Kaarinassa ja Turussa heinäkuun loppuun saakka 2017 Sarkiolan rauta oy Timperintie 8, 21570 Sauvo P. (02) 258 6068 AVOINNA ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22 ja su 12-21 KAARINA Myös LAHJAKORTTEJA saatavilla! Yritykset, kysykää mahd. (02) 243 1888 • AVOINNA ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22 ja su 12-21 EERIKINKATU 22 A, 20100 TURKU • P. KUNNALLISLEHTI 11 perjantaina 7.7.2017 KIINALAINEN RAVINTOLA TSINGTAO Tervetuloa nauttimaan parhaista kiinalaisista ruuista. tarjoushintoihin sekä laskutusasiakkuudesta www.ravintolatsingtao.com Myös ravintola Turussa Eerikinkadulla LOUNAS/ BUFFETPÖYTÄ ARK. KUORIKATE 500L 40 € 11 € 90 200 kpl / rs Terassiruuvi rst 55 mm. 69 € Rakentajan kottikärryt 90 l NYT VARASTOSTA HETI MUKAAN MULTAA, KUORIKATETTA, LEIKKIHIEKKAA JA MURSKETTA SUURSÄKEISSÄ TAI PERÄKÄRRYYN LASTATTUNA ESIM. PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2008 Tervetuloa! KIESIKATU 8-10, YRITTÄJÄTALO, 20780 KAARINA P
KUNNALLISLEHTI 12 perjantaina 7.7.2017 Suvantojen kesäkeittiössä katsotaan televisiota ja kokataan puuhellalla PAIMIO Jaana Pakarinen Kesäinen puutarha kukkii nyt parhaimmillaan. Maja on Suvantojen kesäkeittiö, jonne kuljetaan kukkien reunustamaa polkua pitkin. Kokkailu ajoittuu yleensä viikonlopulle, mutta kesällä vähintään kerran viikossa kesäkeittiössä syödään. Puutarhassa kukkasten keskeltä häämöttää suojaisa maja, joka on jo lähes peittynyt seinää pitkin kasvavan humalan alle. – Parasta tässä onkin ehkä sen monipuolisuus. Monipuolinen kesähuone Yleensä kesäkeittiötä aletaan käyttää vapun tienoilla ja käytössä se on pitkälle syksyyn. Kesäkeittiö tuo kesäksi Suvannoille yhden lisähuoneen, jossa on lämmittimet ja voi katsella jopa televisiota. Katon rajaan on asennettu lämmittimet, joten tilassa tarkenee vähän viileämmälläkin säällä. – Ja täällä on sopivan viileää. Kesäkeittiö on itse rakennettu katollinen rakkennelma, jossa seininä toimivat kaislaverhot . Tänä vuonna kylmän alkukesän takia kesäkeittiö on tosin ollut vasta pari kertaa aktiivisessa käytössä. – Ja jos ei muuta, niin letut täällä paistetaan, Suvanto toteaa. Meillä on tuolla ylhäällä terassikin, mutta siellä on kesällä niin kuuma, että harvoin siellä olemme. Paitsi keittiönä, tila on Suvannoilla myös muussa käytössä. – Ja meillä on palju tuossa vieressä, niin usein käymme paljussa ja sitten tulemme tähän kesäkeittiöön sen jälkeen istuskelemaan, Suvanto kertoo. Suvantojen kesäkeittiössä on puuhella ja siihen teetetty tasainen muurinpohjapannu. Uunia harvoin kaytetään, vaan ruoka valmistuu pääasiassa suurella litteällä valurautaisella muurinpohjapannulla. Kesäkeittiö on suojassa runsaan puutarhan siimeksessä. Kesäkeittiössä ruokaa laitetaan puuhellalla, joka aikoinaan löydettiin hylättynä Sauvosta. – Minä yleensä ruokaa laitan, ja usein esimerkiksi lohkoperunoita, lihoja ja erilaisia kasviksia, Suvanto sanoo. Viimeksi täällä kävi yli 60 vieraista syömässä, Suvanto muistelee. 60 ruokavierasta Suvantojen kesäkeittiö on rakennettu jo 1990-luvulla ja siitä on muodostunut pariskunnalle monipuolinen kesähuone, jossa vietetään paljon aikaa. Eija Suvanto on istuttanut kukat siten, että lähinnä punaista kotitaloa olevat kukat ovat sävyiltään punertavia ja toisella puolen polkua kukkaset ovat pääasiassa sinertäviä. Kesäkeittiöön Suvannot kutsuvat kesän mittaan myös vieraita ja keväisin nyt jo muutamana kertana tapana on ollut Ravintolapäivän vietto kesäkeittiössä. K esäkeittiössä ANNA VINKKI KESÄKEITTIÖSTÄ! p. Minä olen koti-ihminen, niin täällä kyllä tulee paljon oltua, Suvanto pohtii. sekä humala joka yltää loppukesästä kattoon saakka. 02 588 8651. Sisällä kesäkeittiössä on hämyisen tunnelmallista. Kesähuoneessa esimerikiksi katsotaan usein televisiota, jonka sähköt on vedetty sisältä päätalosta. – Kolmena aikaisempana vuonna olen pitänyt täällä Ravintolapäivän ravintolaa ja olen wokkaillut ruokaa. Siellä yleensä grillaamme, mutta sitten tulemme kuitenkin tänne kesäkeittiöön syömään, Suvanto kertoo
Tarina alkaa patruunan (Jari Hytönen) häistä, joissa tuore morsian (Salla Järvinen) ei halua olla miehen kolmas vaimo. Heikki Polson internet-sivuille kaikkien iloksi; http://urut.polsi.fi Juha Vuorela SUKUTUTKIJAN SUKANVARRESTA. Lavastus on puolestaan nopeasti liikuteltavissa, mutta silti näyttävä. Tämä tarkoitti tavattoman ankaraa kotikasvatusta ja joka pyhäistä kirkossakäyntiä. Lavalla nähdään muun muassa suuri laiva, josta miehistö esittää laulujaan. Heti opiskelujen jälkeen hän löysi työpaikan Perniöstä. Vähitellen Abraham innostui uruista rakentaen niitä itsekin. Perheen kuopuksena Abraham imi musikaalista oppia sekä isältään että veljeltään, jotka olivat viulun soittajia. Ne kulminoituvat erityisesti Vekaruksen (Pentti Kallio) ja Sofiapalvelijan (Nana Väätäjä) ilahduttavaan keskinäiseen kisailuun. Esitys etenee melko samalla sabluunalla. Amabile on suoraan italiaa tarkoittaen mm. Häitä vietettiin 1874 ja seuraavana vuonna syntyi lapsena kuollut esikoispoika Abraham Amabile. Perheen muita lapsia olivat pojat Kaino Sävel, Alvar Väinö ja Armas Arvo sekä tyttäret Tyyne Maria ja Saima Elisabeth. körttiläisiin. Draama ja huumori vuorottelevat ja joukkoon on ynnätty musiikillisia joukkokohtauksia. Erinomaiset harrastenäyttelijät ovatkin esityksen rikkaus. KENNETH STRÖMBERG KESÄTEATTERIARVOSTELU Björkien hopeahääpäivä Paimiosta uutisoitiin elokuussa 1899 pienimuotoisesta seurapiiritapahtumasta. Jokelan koulusta tuli Abraham työpaikka. Kappaleet kolahtavat suomalaiseen mielenmaisemaan ja sopivat tältä osaltaan kohtausten joukkoon erinomaisesti. Isä Abraham kuului ns. Hänen isänsä, Abraham Eliaksenpoika Björk tienasi leipänsä seppänä, jolla oli mestarioikeudet. Paimion kunta muisti pitkäaikaista, arvostettua työntekijäänsä lahjoittamalla tälle vapaan asunnon 1926. Tässä Tillilinnan nimeä kantaneessa rakennuksessa Abraham Björk asui kuolemaansa saakka eli tammikuuhun 1935. ”Hän lesken eessä nöyrtyi ja joutui naimisiin. Abraham Björk jätti jälkeensä erinomaisen elävästi ja yksityiskohtaisesti kirjoitettuja muistelmia. Taija Jokilehdon puvustus on uskottava aikansa kuvaus. Nuori Helena on ostettu patruunalle, mutta unelmissa siintää yhä muisto merimatkalla kadonneesta Robert-serkusta, jolle naisen sydän yhä lyö tiheään tahtiin. Ja sillä lailla Rosvo-Roope hiljaa hirtettiin”, päättää Roope tarinansa. Kapteeni Sven Flick (Boke Virta) ja Rosvo-Roope (Ville Kotamäki) ottavat toisistaan mittaa miekoilla. Niitä on koottu esim. Naisseikkailut päätyvät tarinassa jopa yhden heilan kuolemaan. Työn ohessa opettajamme suoritti urkurin tutkinnon. Pikkutuhmat vitsit hauskuuttavat yleisöä. Björkien perheen lasten nimet ovat mitä suurimmassa määrin oman aikansa muotia, mutta kuvastavat myös osin isän ammattia ja harrastuksia. Esityksestä nousee myös selkeästi esille Verushkaa esittävän Miia Mäkisen laulanta, joka on vertaansa vailla. Alkuperäisen kappaleen 15 säkeistöä onkin saatu kyseisessä Jaakko Jaakonpojan näytelmätekstissä ujutettua hienosti tarinan mukaan. Samassa tilaisuudessa kastettiin Abrahamin ja Olga Marian nuorin lapsi, Niilo Rafael. Kansakoulunopettaja Abraham Björk ja hänen vaimonsa Olga Maria Himberg viettivät tuolloin hopeahääpäiväänsä. Rakastavaisille tulee kuitenkin mutkia matkaan ja heidän tiensä eroavat jälleen. herännäisiin l. KUNNALLISLEHTI 13 perjantaina 7.7.2017 Pikkutuhma ja musiikillinen merirosvotarina viihdyttää PAIMIO Ina Virtanen Naisruletti pyöri satamissa, huumori hersyi ja laulu raikasi, kun Rosvo-Roope valtasi estradin Paimion kesäteatterin ensi-illassa viime perjantaina. Vuonna 1882 Björkit sitten siirtyivät Paimioon. Robert palaa kuvioihin kesken häiden ja ryöstää Helenan hetkeksi omakseen. Kapellimestari Outi Ollilan ohjaamat ja sovittamat kappaleet luovat mainion tunnelman merelliselle teemalle. rakastettavaa tai auttavaista. Ikävä kyllä, tämä poikanen menehtyi jo saman vuoden lokakuussa. Yksi hauskimmista kokoonpanoista ovat juoruavat kylän ämmät, jotka piinaavat patruunaa kaakatuksellaan. Hän valmistui 1872 opettajaksi Jyväskylän seminaarista. Paimiolaisille jo tutuksi tulleen Eija-Irmeli Lahden ohjaus vie katsojan Itämeren rantojen satamiin vuosien 1762–1782 välimaastoon, joissa Ville Kotamäen vakuuttavasti esittämä Rosvo-Roope saa rakkaudennälkäiset naishahmot lankeamaan vuoron perään laivaryöstäjän syleilyyn. Tupilan Hallin taloon, jossa Björkit tuolloin asuivat, oli kokoontunut suuri joukko pitäjäläisiä juhlistamaan tätä merkkipäivää. Tämä jälkeen Abraham toimi yhtäjaksoisesti opettajana peräti 54 vuoden ajan eroten virastaan vasta 1927. Patruunan hahmo itsessään luo kylmät väreet katsojalle kamaluudellaan, mutta myös lopulta haavoittuvalla olemuksellaan. Sydämensä särkenyt Robert jatkaa elämäänsa laivoja ryöstävänä Rosvo-Roopena, jolla on kirjaimellisesti nainen joka satamassa. Rosvo-Roopen tarina pohjautuu George de Godzinskyn säveltämään ja Rafael Ramstedtin sanoittamaan balladiin. Abraham Björk oli syntynyt tammikuussa 1849 Kaustisilla. Työn ohessa hän työskenteli Finnbyssä urkurina vuosina 1884-1918. Paimion kesäteatteri onnistui jälleen viihdyttämään katsojansa, jopa melko harvinaisella näytelmävalinnallaan. Siellä hän tutustui tulevaan vaimoonsa, Olga Maria Himbergiin, joka isä Florentin oli ollut tyttärensä syntymän aikaan Yliskylän Keskitalon rusthollari
044 521 1420, 0400 825 424 www.yrjotenkanen.fi TK-Kylpytynnyrit Kylpytynnyrit ja pihasaunat hyvillä varusteilla Tarkemmat tiedot tuotteista ja tarjouksista löydät kotisivultamme www.paljut.fi Teemu Koivu 050 310 4097 teemu@paljut.fi Meiltä myös pienkuljetuspalvelut pakettiautolla ja peräkärryllä. 0400 203 245 / Antton www.peimarinrakennuspalvelu.fi Puh. Kuljetus T. 0500-760 658 / Sami Jokioinen Inkeriäistentie 80 PAIMIO www.jokioinenyhtiot.fi Me palvelemme sinua: • Kaivuuja maansiirtotöissä • Perustuksien rakentamisessa • Pihanrakennustöissä Takeuchi TB 1140 Kramer 750 Avant 635 Vuokrattavat koneet: Yanmar B15 Yanmar B25 Yanmar B37 Yanmar B45 HUOM! Kuljetamme koneet myös paikanpäälle! Kiskontie 532, 24130 SALO p. 044 208 7885 / Ville PEIMARIN RAKENNUSPALVELU oy Teemme sen minkä lupaamme! Kunnallislehti on päivän kohokohta. 0400 820 861, 0400 820 862 • runkotavarat mitallistettuna • ulkoverhoukset puuvalmiina ja pohjamaalattuna • terassilaudat • paneelit Terassilasitukset, saunalasit pöytälasit, sisustuslasitukset Lasi-inssi oy 044-987 6402 ilari@lasi-inssi.fi www.lasi-inssi.fi HUOPAKATTOJA BITUMIERISTYSTYÖT AMMATTITAIDOLLA P. Koivu 050 310 4097 Sähköasennukset Sähköurakointi Korjaukset ja huollot Ora Laaksonen GSM 050 569 6889 www.sahkolesako.fi sahattuna, höylättynä, kyllästettynä Sahayhtymä Valtatie 472, 21800 Kyrö Puh. 0400-114 594/ Mauri 0400-351 530/ Markku Sauvo KAIVINKONEURAKOINTIA Rakennusten pohjatyöt, vesijohdot, viemärit, pienpuhdistamot ja piharakentaminen KONEURAKOINTI ILPO SILLANPÄÄ TMI 0400 745 016 Rakennusten pohjatyöt ja -perustukset, Piharakentaminen ja -suunnittelu, vesijohdot, viemärit ja pienpuhdistamot Nyt myös 5 tonnin kumitela kaivinkone Puh. (02) 421 121, 050 330 6602 Koncentrer a dina inköp av trävaror till ortens ledande trävaruaffä r! Keskitä puutavarao stoksesi paikkakun nan johtavaan puutavarak auppaan! Meiltä myös polttopuuta HAKETUSTA, METSÄKONEURAKOINTIA jA vIljANKUIvATUSTA Puh. KUNNALLISLEHTI 14 perjantaina 7.7.2017 Toimitamme myös: • Murskeet • Sepelit • Hiekat • Mullat ja kuorikatteet Jokioinen Yhtiöt Oy Puh. 040 525 8659 paimionbitumikatto@gmail.com www.paimionbitumikatto.fi ENGELSBY VERK AB ENGELSBYN TEHTAAT OY Sågvägen/Sahatie 7, 25700 Kimito • Kemiö
– Kaikkein pahin tunne oli se, kun hiukset vähitellen lähtivät hoitojen takia. KUNNALLISLEHTI 15 perjantaina 7.7.2017 Kirjoituksia elämästä sairauden kanssa . – Se sanoo, että mulla on syöpä, oli ainoa mitä Inka pystyi sanomaan. INA VIRTANEN Toivon, että aikuiset opettaisivat lapsensa olemaan tuijottamatta. Myös sairaalan henkilökunta on ollut iso apu silloin, kun minua on kiukuttanut. En silti pahastu, jos minulta tullaan suoraan kysymään jotain. Silti tulevaisuudesta ei voi sanoa mitään varmaksi. Toiveikkuus on aistittavissa. Syksyllä edessä häämöttävät lähihoitajan opinnot Liviassa. Blogi vertaistueksi Maaliskuussa 2016 Inka alkoi kirjoittaa blogia. Niistä löydettiin anemiaa ja tulehdusarvot, jotka eivät olleet normaalit ikäiselleni, 20-vuotias paimiolainen Inka Isomäki muistelee. Toivon myös, ettei voivoteltaisi turhaan. Itkin yhdessä äitini kanssa pitkien hiusten menettämistä. – Kerran eräs tyttö osoitteli ja kysyi äidiltään jotain. Kuudes aloitetaan, kun soluarvot sen mahdollistavat, Isomäki kertoo. Blogi on suunnattu hänen mukaansa myös sairastuneiden lähimmäisille. Ennuste on hyvä, ja minua seurataan kontrollikäynnein. Silloin Forssassa asuneelta Isomäeltä otettiin kokeiden seurauksena luuydinnäyte, josta hän meni kuulemaan tuloksia lääkärin vastaanotolle äitinsä ja poikaystävänsä kanssa. – En tiedä, mitä kuudennen hoitojakson jälkeen tapahtuu. Aluksi Inkaa kutsuttiin eri paikkoihin, mutta kun hän väsymyksen ja voimattomuuden takia joutui toisinaan jättämään tapaamiset väliin, vähenivät vastaavasti myös kutsut. – Blogi on tarkoitettu kaikille, mutta jos siitä on jollekin sairastavalle apua, niin silloin sitä ei ainakaan ole kirjoitettu turhaan. Ensimmäisen sairaalajakson jälkeen Inka leikkasi hiuksensa. Aloin välittömästi itkemään. En kestänyt sitä, joten leikkasin ne jo valmiiksi pois. Hän oli juuri kuullut sairastavansa akuuttia lymfoblasti leukemiaa. Alkuajat olivat vaikeimpia, ja oli ihanaa että hän oli rinnallani. Ensimmäinen takaisku koettiin jo ensimmäisellä kotilomalla, kun hänelle todettiin aivolaskimotukos. Toivon, että aikuiset opettaisivat lapsensa olemaan tuijottamatta. – Minulla pitäisi olla hyvät mahdollisuudet parantua, jopa melkein yhtä hyvä kuin lasten. Toisinaan ihmisten käytös onkin hämmentänyt. En silti pahastu, jos minulta tullaan suoraan kysymään jotain. HÄN. Väistämättä pahojakin päiviä tulee eteen, mutta nykyään onneksi suurin osa on niitä hyviä. Saamallani lääkkeellä on saatu aikaan hyviä tuloksia. Kaikissa jaksoissa hänelle on annettu sytostaatteja. Se oli kova paikka. . Ripeän toiminnan jälkeen tukoksesta selvittiin lääkityksellä. Luulen, että hän pohti, miksi olen kalju. Inka hankki aluksi peruukin, jota hän ei kuitenkaan pitänyt kertaakaan. Jos itse olen hyvällä mielellä, tekee sellainen olostani vain raskaampaa. Sairauslomani piti loppua jo kesällä, mutta joudun vielä leikkaukseen, sillä kortisonilääkkeet ovat aiheuttaneet lonkkanivelten päihin kuoliot, Isomäki kertoo. Edessä viimeinen hoitojakso Hoidot aloitettiin välittömästi sairaalassa Tampereella, jossa Inka vietti heti seuraavat kolme viikkoa. Myös jotkut kavereista ovat kaikonneet sairauden myötä. Aluksi suonensisäisesti ja lopulta pillereinä. INKA ISOMÄKI Inka Isomäki kirjoittaa selvitytymistarinaansa blogin muodossa. – Jotta he osaisivat helpommin kohdata sairastuneet tavallisin ihmisinä, Isomäki kertoo, ja lisää, ettei se aina ole itsestään selvää. – Äiti ajoi päivittäin luokseni sairaalaan sata kilometriä, istui vierelläni ja ajoi taas illalla kotiin. Blogin nimi ei meistä kauneus katoa viittaa Inkan mukaan erääseen kappaleeseen, mutta sopii toisaalta myös hänen elämäntilanteeseensa. Olin mennyt lonkkasärystä lääkäriin, josta minut lähetettiin röntgeniin ja verikokeisiin. Suomessa sairastuu noin 150 lasta tai nuorta vuodessa leukemiaan. Sain purkaa heihin pahaa oloani. Äiti, isä ja poikaystävä ovat kuitenkin olleet hänen tukenaan alusta saakka. – Samaan aikaan vastaanotolla istuessani, toinen lääkärini soitti minulle. Hän muutti poikaystävänsä kanssa toukokuussa paimiolaiseen rivitaloasuntoon ja syksyllä edessä ovat lähihoitajan opinnot Liviassa. Hän kertoo päiväkirjamaisissa kirjoituksissaan elämästä sairauden kanssa. fi Inka on positiivinen tulevaisuutta kohtaan. Inkan blogia voi lukea osoitteessa inkaisomaki.blogspot. Paimiolainen Inka Isomäki bloggaa taistelustaan leukemiaa vastaan PAIMIO Ina Virtanen – Kun sairastuin, elettiin helmikuuta vuonna 2016. – Vaikka ulkomuoto muuttuu, sisältö pysyy ennallaan, hän kertoo. Toivon myös, ettei voivoteltaisi turhaan. Ei kukaan tiedä, mitä ihminen käy henkisesti ja fyysisesti läpi sairauden tai hiustenlähdön aikana, ellei sitä ole itselle tapahtunut. – Tuntui, että elämä pysähtyi siihen asti, kun olin kipeä. Tosin kyseessä on pitkä ja raskas hoito. Syksy tarjoaa jotain uutta Tällä hetkellä Inka Isomäki kertoo olevansa onnellinen siitä mitä hänellä on. Kaiken kaikkiaan Inka käy läpi kuusi hoitojaksoa, joista jo viisi on takana päin. Kun sairastuin, olisin itse kaivannut vastaavaa luettavaa. – Olin aluksi pipo päässä, mutta enää en edes koe hiuksettomuutta niin isona asiana
Immaisin puhuessa käy heti selväksi, että hän on mainonnan ja markkinoinnin ammattilainen. Kukinnan perusteella mustikasta on odotettavissa keskinkertainen, puolukasta runsas ja suomuuraimesta mahdollisesti erittäin runsas sato. Uuden hallituksen ensimmäinen, kaikille avoin kokous ja toiminnan ideoimispäivä pidetään Sauvon Marjaniemessä 14. – Tuotehan ei sinänsä ole mikään ihmeellinen, vaan aika yksikertainen, eli marengit. Immaisi on työskennellyt markkinoinnin parissa kymmenisen vuotta, mutta vajaa kuukausi sitten hän rohkaistui ja perusti markkinointiyrityksen, ImmaisiGraphicsin. Myyn niitä satunnaisesti Rekossa, mutta esimerkiksi ylioppilasjuhlien alla niitä kyseltiin minulta paljon, hän kertoo. Lempikesäpaikakseen Immaisi nimeää oman pihapiirinsä. Se on ollut Varsinais-Suomen suosituimpia lähiruokarinkejä. . Puolukan kukkia on keskimäärin runsaasti, etenkin Jyväskylän pohjoispuolella. Immaisin tuote on hyvä esimerkki siitä, mikä voima brändillä on. Rekon ylläpitäjä Paimiolaisille Immaisi on tullut tutuksi erityisesti Paimion lähiruokarinki Rekon yhtenä ylläpitäjistä sekä oman KaffenKans -tuotemerkkinsä kautta. Marjahavaintojen määrä on vuonna 2017 merkittävästi suurempi kuin vuonna 2016 Luken ja Suomen 4H -liiton yhteistyön ansiosta. elokuuta kello 16 alkaen saunan, grillauksen ja suunnittelun merkeissä.. Hallituksen jäseniä ovat Sari Hopponen, Seppo Päätalo ja Saska Tuomasjukka, varajäseninä Minna Nuotio, Jere Saaristo ja Outi Tuominen. – Paimiossa voitaisiin vielä enemmän panostaa matkailuun nimenomaan lähiruuan ja toiseksi jokialueen kautta. Lähiruokarengas Reko Paimion yksi ylläpitäjistä . Oma tuotemerkki oli itse asiassa alun perin markkinointikokeilu. . Mustikasta vaisuhko sato SATONÄKYMÄT Viileä kevät ja alkukesä myöhästyttivät marjakasvien kukintaa parilla, kolmella viikolla siitä, mihin viime vuosina on totuttu. . Tarkoitus on viettää loma yhdessä perheen; puolison sekä kuusija kahdeksanvuotiaiden tyttärien kanssa. Immaisin mukaan parasta kesässä on kesätunnelma, joka syntyy pienistä asioista. Kuljettaja puhalsi alkometriin 2,60 promillea. Immaisit ovat syntyperäisiä paimiolaisia, ja vaikka pariskunta asui välillä pari vuotta Irlannissakin, juuret vetivät takaisin Paimioon kymmenen vuotta sitten, ja he ostivat täältä sata vuotta vanhan puutalon piharakennuksineen. Tuore yrittäjä brändäisi Paimiota lähiruuan ja jokialueen kautta . Immaisien pihapiirissä tepastelee tänä kesänä myös kesäkanoja. . JAANA PAKARINEN . Perheeseen kuuluu mies sekä kaksi tytärtä Riina Immaisin kesän lempipaikka löytyy omalta pihamaalta. Immaisi tietää myös, miten tärkeitä logot ovat ja hän on suunnitelut niitä myös paikallisille tuottajille sekä Paimion lähiruokarengas Rekolle. Mustikan kukkien määrä on laskettu yli 300:lta yhden neliömetrin kokoiselta koeruudulta. Sihteerinä on Marika Mulari ja rahastonhoitajana Mirja-Liisa Itälä. Peimarin vihreät järjestäytyi SAUVO Peimarin vihreät ry järjestäytyi vuosikokouksessaan valitsemalla yhdistykselle uuden hallituksen. FAKTA Riina Immaisi . Immaisi suosii lomallaan lähiseutumatkailua. KUNNALLISLEHTI 16 perjantaina 7.7.2017 Mopoilija kärähti tukevassa humalassa PAIMIO Poliisipartio pysäytti Paimiossa Vistantiellä 3.7.2017 kello 11.25 moposkootterin, jonka kuljettajalla ei ollut kypärää. Kesällä Riina Immaisi viihtyy parhaiten perheensä kanssa omassa pihapiirissä PAIMIO Jaana Pakarinen Paimion matkailutoimintaa tulisi kehittää ja kaupunkia brändätessä pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti lähiruokaan sekä jokialueeseen. Immaisin mukaan lähiruokatoimintaa voisi Paimiossa yhäkin lisätä. Mutta loin niille oman ilmeen ja logon ja niistä on tullut aika suosittuja. Aurinko paistaa, lapset juoksentelevat iltaisin naapureissa leikkimässä ja me miehen kanssa kävellään hiekkatietä paljain jaloin lapsia etsimässä ja keräillään tien varresta välillä metsämansikoita, Immaisi tunnelmoi. Pölytyksen osalta tiedetään, että kukintojen aikaiset päivälämpötilat ovat pääsääntöisesti olleet yli 10 asteen, joten edellytykset onnistuneelle pölytykselle ovat olemassa. . – Täällä on vähän sellainen Melukylän lasten fiilis. Kaupungin olisi järkevää palkata kehittämistyötä varten joku ihminen, joka hommaa hoitaisi, Immaisi toteaa. Mustikan pääsato kypsyy keskikesän lämpötiloista riippuen poimittavaksi heinäkuun jälkipuoliskolla eteläisessä Suomessa. Pihapiirissä sijaitsee nyt pihasauna, jonka edustalla pieni lampi. Suomuuraimen kukkia on havaittu runsaasti tai erittäin runsaasti, etenkin Pohjois-Karjalan ja eteläisen Lapin alueella. Kesätunnelmaa lähialueilta Vaikka Immaisi on tuore yrittäjä, hän aikoo silti pitää heinäkuun kesälomaa. Vanhassa navettarakennuksessa tepastelee ensimmäistä kesää myös kesäkanoja. . Paimion lähiruokarengas Fläski & Faarelman perustajajäsen . Itse asiassa hän on hiljattain perustanut yhdessä Anna Alastalon, Satu Nurmen ja Marika Mularin kanssa Paimion lähiruokayhdistys Fläski & Faarelman. Tätä mieltä on paimiolainen Riina Immaisi. Kuljettajan epäillään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen ja liikennerikkomukseen. Perhe aikoo käydä Särkänniemessä, mutta myös kierrellä esimerkiksi Högsårassa sekä tehdä jokakesäisen pistäytymisen Askalan voimalaitoksen alueelle. Pääasiassa hän tekee töitä yhdelle suurelle turkulaiselle toimeksiantajalle, mutta pienempiä keikkoja tilauksesta myös muille. 40-vuotias paimiolainen markkinointialan yrittäjä . Marjasatoseurannassa on vuonna 2017 lähes 200 tutkimusmetsää eri puolilla maata. Puheenjohtajana aloittaa Greta Rossi ja varapuheenjohtajana toimii Sini Heino. JAANA PAKARINEN K esäkahvilla Kunnallislehti vie tänä kesänä ajankohtaisia paikallisia ihmisiä kesäkahveille heille mieluisaan paikkaan kotiseudullaan
050 300 8000, www.vuosikatsastus.fi Nyt myös venerekisteröinnit MAATALOUSKULJETUKSIA Kuljetusleino.fi Puh. Palvelemme 1.6.-31.8. www.kuntsari.fi. KUNNALLISLEHTI 17 perjantaina 7.7.2017 Rauno Nikander 0440 12 17 15 Kirjastolantie 84, 24240 Salo www.vsajorata.fi p. Nettitarjous Kotimaista yksityistä katsastuspalvelua. Myös venereKisteröinnit. 0400-521808 palaute@vsajorata.fi Car Color Oy • Vahinkotarkastukset • Kolarikorjaukset • Maalaukset • Tuulilasien korjaukset ja vaihdot • Huollot • Sijaisauto • Hinauspalvelu Toimimme yhteistyössä kaikkiin vakuutusyhtiöihin. 040 837 0953 www.carcolor.fi AWUX-TILILLÄ MAKSAT JOUSTAVASTI! KYSY LISÄÄ LASKULLA TAI OSAMAKSULLA MAKSAMISESTA. 479 5322 AJA PIKAPESUUN Pesupassilla joka kuudes pesu ILMAINEN Shell AUTOPESU PESUKONE UUSITTU! TÄYDEN PALVELUN KOTIMAISELLE KATSASTUSASEMALLE TERVETULOA Kaikkien ajoneuvojen katsastukset, rekisteröinnit ja vakuutukset meiltä vaivattomasti. 0500 531 461 voim. Sundqvist Piikkiö puh. ma-pe klo 9-17 Tuulissuontie 34, LIETO puh. 040 5929 852 RL Coaching Oy PAIKALLISLEHTI ON ALUEENSA PUOLESTAPUHUJA. Lisätietoja: www.innovoice.fi/avux-tili • Jakopään huollot • Jarru-, kytkin-, pakoputkija pyörätuennan korjaukset • Ilmastoinnin korjaukset • Vianhaku • Moottoridiagnostiikka • Öljynvaihdot Castrol-öljyillä • Forté tuotteet ja huollot • Bosch pyyhkimensulat • Huollot ja korjaukset ammattitaidolla • Henkilöja pakettiautot Huoltomiehentie 11, LIETO www.konepukki.fi Soita 050 533 5979 Tuulissuontie 9 21420 Lieto 050 357 3093 toimisto@turunajovaruste.fi www.turunajovaruste.fi Soliferin ja Polarin valtuutettu huoltokorjaamo Matkailuajoneuvojen korjaukset (kaikki merkit), maalaukset, lasinvaihdot, kosteusvauriokorjaukset, vuosihuollot, nestekaasulaitteiden tarkastukset ja huollot, varaosat jne. Tuulissuontie 9 21420 Lieto 050 357 3093 toimisto@turunajovaruste.fi www.turunajovaruste.fi Soliferin ja Polarin valtuutettu huoltokorjaamo Matkailuajoneuvojen korjaukset (kaikki merkit), maalaukset, lasinvaihdot, kosteusvauriokorjaukset, vuosihuollot, nestekaasulaitteiden tarkastukset ja huollot, varaosat jne. 6kk ensimmäisestä pesusta T:mi P. Olemme avoinna ma-to 8-17 ja pe 8-16 tai sopimuksen mukaan Jukantie 8, Paimio Puh. Puh. HUHUILLE KYYTIÄ! LUE KUNTSARIA. (02) 436 4300 www.wp-katsastus.fi WP-Katsastus Oy SUOMALAISTA PALVELUA TAVARAN KULJETTAMINEN AMMATTIMAISESSA LIIKENTEESSÄ ON LUVANVARAISTA ELINKEINOTOIMINTAA, JONKA HARJOITTAMINEN VAATII LIIKENNELUVAN KULJETUSJA LOGISTIIKKA-ALAN KOULUTUSPALVELUT, AUTOKOULU JA TILITOIMISTO TAVARAJA TRAKTORILIIKENTEEN YRITTÄJÄKOULUTUS SALOSSA 16.9.2017 5.11.2017 viikonloppuisin 1300 € + alv 24 % LISÄTIEDOT: WWW.DREAMTRAINING.FI // TOIMISTO@DREAMTRAINING.FI // PUH
Espoossa koko aikuisikänsä asuneet Marko ja Mia Peltola tekivät kaupat kyläkoulusta kevättalvella 2015. Peltoloiden tytär Peeta vastasi keittiön suunnittelusta. He olivat viihtyneet saarella hyvin, ja nyt mielessä alkoi itää ajatus, olisiko mahdollista muuttaa Harvaluotoon vakituisesti. . Ensimmäinen toimenpide, joka koulussa tehtiin, oli lämmityssysteemin vaihto öljystä maalämpöön. – Monet kesälomat menivät kokonaan veneillessä, Saaristomerelle on pitänyt päästä jo pitkän aikaa. Syksyllä 2010 Kaarinan kaupunginhallitus esitti lakkauttamista jo saman vuoden puolella. Tämän jälkeen rakennuksen ulkoseinät saivat uuden maalipinnan. Heidän käsittelyssään rakennus sai uuden ilmeen ja on muuttunut kodiksi. Nyt ympärillä on 260 neliömetriä tilaa, mikä on ”juuri ja juuri sopiva kahdelle”. . Koulua rakennus tosin muistuttaa enää vain ehkä ulkoisesti – kiipeilyja keinutelineet ovat vielä paikoillaan. PIIKKIÖ Onni Niemi Alussa nuoret mopopojat ajoivat tottumuksesta entisen opinahjonsa pihaan keinumaan ja hengailemaan. . ONNI NIEMI Marko Peltolan työhuoneen seinällä pilkottaa vanha kunnon liitutaulu. Peltolat kertovat vieraiden usein ihmettelevän, eikö asunnossa tosiaan ole kuin viisi huonetta. Entisen käsityöluokan lavuaari paljastaa, että täällä on joskus temmeltänyt koululuokka jos toinenkin.. . Näiden vuosien aikana koulun oppilasmäärän tuli pysyä vähintään 26:ssa. Myös alkuperäisen, sukankuluttaman lankkulatLuokkahuoneen muodonmuutos on täydellinen. Kerran koulun vanha keittäjä saapui varta vasten Harvaluodon koululle katsomaan, miltä sisällä tätä nykyä näyttää sekä kertomaan oppilaiden kanssa tehdyistä istutuksista puutarhaan. Toukokuussa 2011 Kaarinan kaupunginvaltuusto päätti, että koulu saa seuraavat kolme vuotta armonaikaa. Perusteellisesti remontoitu opinahjo muistuttaa jo kotia, vaikka entisessä koulussa riittää vielä puuhaa. Marko ja Mia Peltola tekivät kaupat Harvaluodon koulusta kesäkuun ensimmäinen päivä vuonna 2015. – Taustalla oli ajatus, että nyt kun viimeinenkin lapsi on muuttanut pois kotoa, pitää saada jotain uutta elämään, Marko Peltola kertoo. . . Asiaa palloteltiin kaupunginhallituksen ja -valtuuston välillä pitkään. . Koulun kätköistä löytyi vanhoja karttoja, joita ei suinkaan raaskittu heittää pois. Koulun uusi isäntäväki on aina suopea vierailijoille, jotka ilmaisevat kiinnostuksensa entistä kyläkoulua kohtaan. Lakkauttamista suunniteltiin useaan otteeseen niin Piikkiön kuin Kaarinankin alaisuudessa. Oma, entinen opinahjo herättää tunteita vielä pitkään sen jälkeen, kun opiskelu ja työnteko siellä ovat ohi. Talveksi he siirtyivät koulun pihalla sijaitsevaan talousrakennukseen, ”Kattilaan”, jossa aiemmin toimi sivukirjasto ja keittiö. . . Rakennus siirtyi yksityisomistukseen vuonna 2015. Kyläkoulu perustettiin vuonna 1906. Sen teki veneily. . – Tavallisesti ihmiset muuttavat pienempään asuntoon lasten lähdettyä, meillä meni vähän toisinpäin, Mia Peltola nauraa. Tila kompensoi huoneiden määrää: entiset luokkahuoneet ovat suuria ja korkeita. . . Vuoteen 2008 oli yksi Piikkiön kunnan kouluista, kunnes siirtyi kuntaliitoksen myötä Kaarinan kaupungille. . Ensin Harvaluodosta löytyi laituripaikka ja mökki vuonna 2013, Marko Peltola kertoo. Koulu lakkautettiin vuonna 2014. Remonttia perinteitä kunnioittaen Peltolat muuttivat Harvaluotoon kesällä 2015, ja asuivat ensimmäiset neljä kuukautta kesämökillään, kun koulua remontoitiin. Näyttö vanhassa koulussa järjestyi nopeasti, ostopäätös syntyi muutamassa päivässä ja vauhdilla edennyt unelma alkoi toteuta. . Omakotitalo Espoossa meni myyntiin. . Eräänä talvipäivänä kävelylenkillä heidän huomionsa kiinnittyi koulurakennukseen, joka sattui olemaan myytävänä. . . Laituripaikan kautta harvaluotolaisiksi Sattuma ei tuonut Peltoloita Harvaluotoon. KUNNALLISLEHTI 18 perjantaina 7.7.2017 Koululaisen elämää Harvaluodon koulun lähihistoria, lyhyt oppimäärä:
ONNI NIEMI Kananmunat ovat vielä lämpimiä, toteaa Mia Peltola. – Olemme molemmat tottuneet puuhailemaan jotakin koko ajan, emme vain pysty olemaan paikoillamme. Saunaa ei myöskään ole tulossa, sillä Pieksämäellä syntyneet Peltolat muuttivat Espooseen parikymppisinä. Sama toimenpide tehtiin seinille: kipsilevyn alta paljastuikin kaunis hirsiseinä. – Monet ovat sanoneet, että saaren toiminta on virkistynyt viime vuosina. kosteus ei tee hyvää hirsitalon rakenteille. Isäntäväellä ei ole vielä selkeää visiota siitä, minkälaisen huoneen he tästä muovaavat. Tekemistä riittää myös piha-alueen kunnostuksessa. Entisessä koulussa ei myöskään ole saunaa, mikä käy järkeen – oppilaitos ei ole paikka kylpeä. Koulun lakkauttaminen on selvästi ollut voimia vievä tekijä, josta on viimein päästy yli. Hupaisaa – ja epäilemättä lohdullista – on se, ettei mikään ole muuttunut. Vanha talo hengittää, kun ilma vaihtuu painovoimallisesti, Marko Peltola sanoo. Vielä viime kesänä siitä ei ollut tietoakaan. – Onneksi mitään hirvittäviä paukkupakkasia ei vielä ole talvisin ollut. Toisin sanoen tiedottavat Harvaluodon vanhan koulun asioista.. Peltolat käyttivät remontoinnissa paikallista työvoimaa, esimerkiksi keittiön kaapistot ovat lähiseudun puusepän käsialaa. Emme ole myyneet sitä pois, ainakaan vielä, Marko Peltola toteaa. Vaikka rakennus on juuri kunnostettu, on se silti raameiltaan yli satavuotias kouluvanhus, jolle pieni vetoisuus lienee sallittua. Siksi kerrostaloon muuttaminen ei ollut vaihtoehto. Silloin ei varmaan enää yhdet villasukat riittäisi, Mia Peltola arvelee. Harvaluotoseuralla on ollut tärkeä rooli yhteisöllisyyden rakentajana. Marko ja Mia Peltola iloitsevat lämmöstä, jolla heidät on otettu vastaan saarella. Kattilan takana sijaitseva rinne on tänä vuonna täynnä voimakkaasti tuoksuvaa illakkoa. Keskikesän vehreys on tänä vuonna yllättänyt etenkin Mia Peltolan, joka opiskelee luontoja ympäristöalaa ammattiopisto Liviassa. Marko Peltola pitää parhaimpana asiana koulussa sen avaruutta ja tilan tuntua. Maaseudun yhteisöllisyys viehättää Harvaluodon asukkailta tullut viesti on ollut positiivista. ”Kerrostalo ei ollut vaihtoehto” Keittiön seinän takana toinen, suuri koululuokka odottaa vielä lopullista ilmettään. Heidän kanalassaan asuu kuusi kanaa ja kukko. Umpeen kasvaneen puutarhan raivaaminen on työllistänyt Peltoloita viime aikoina. Isäntäparia miellyttää asunnossaan se, että kukkulan laelta näkyy kauas. Maalaisidylli huipentui omaan pieneen kanalaan, mistä he saavat tuoreita kananmunia aamiaispöytään. Iso koululuokka muuttui tyylikkääksi keittiöksi, jonka suunnittelusta ja sisustuksesta vastasi Peltoloiden tytär, joka on koulutukseltaan muotoilija. Joku jopa mainitsi, että teimme kulttuuriteon, kun ostimme entisen koulun, Marko Peltola kertoo. Vanha talo on talvella viileä Avarat luokkahuoneet eivät ole ainoa seikka, mikä paljastaa sen, että rakennusta ei ole alkujaan suunniteltu asuinkäyttöön. Marko Peltola tian paljastaminen muovimaton alta oli remonttilistan kärjessä. Peltolat ovat harkinneet pihasaunan rakentamista, mutta toistaiseksi sille ei ole tarvetta. KUNNALLISLEHTI 19 perjantaina 7.7.2017 – Meille oli tärkeää remontoida perinteitä ja vanhaa mallia kunnioittaen – tietenkin mahdollisuuksien rajoissa. – Meille oli tärkeää remontoida perinteitä ja vanhaa mallia kunnioittaen – tietenkin mahdollisuuksien rajoissa. Ja juuri tähän Peltolat ovat tyytyväisiä. Peltolat kertovat huomanneensa nopeasti, ettei rakennuksessa ole kaappitilaa nimeksikään. Hintaa talokaupalle tuli osapuilleen 200 000 euroa, jonka remontointikustannukset tuplasivat. Mia Peltola kertoo ikävöivänsä toisinaan Espoon omakotitalon takkaa, erityisesti vetoisina talvipäivinä. Kun perusremontti on kunnossa, pystyy itse tekemään pintaremonttia omaan tahtiin, Marko Peltola selventää. Talokaupan myötä Peltolat perivät myös koulun Facebook-sivun, joka toimi aiemmin väylänä koulun asioista tiedottamiseen. Huoneet ovat neljä metriä korkeita. Jos omakotitalon ylläpidossa riitti kaikenlaista puuhaa, on sitä monikertaisesti Harvaluodon entisen koulun tontilla. Mia Peltolan sylissä perheen koira Saaga. Remontti ei siis suinkaan ole vielä valmis, vaan etenee vähitellen. Paradoksaalisesti he kertovat olevansa nyt enemmän tekemisissä naapuriensa kanssa kuin Espoon omakotialueella, vaikka välimatka lähimpään naapuriin on huomattavasti pidempi. – Käymme saunassa kahden kilometrin päässä kesämökillä. Suunnittelemme eteisen käytävän muuttamista varastotilaksi, Marko Peltola kertoo. – Pihalta paljastuu koko ajan uusia perinnekasveja. Peltolat ostivat talokaupan yhteydessä viljelysmaata läheiseltä niityltä, missä kasvaa nyt perunaa, härkäpapua ja monia muita kasviksia. Nyt Peltolat jakavat siellä kuvia remontin etenemisestä ja kertovat kuulumisiaan. – Moderneissa asunnoissa on kaapistot joka huoneessa
esim. KUNNALLISLEHTI 20 perjantaina 7.7.2017 AUTOHUOLTO SUVANTO • Auton huollot ja korjaukset • OBD-testaukset / katsastusraportit • Vikavalotesti • Ilmastointihuollot • Nelipistesuuntaukset • Pakokaasumittaukset nyt myös dieselautoihin • Vikaluvut • Ym. SÄHKÖSUUNNITTELU ILMALÄMPÖPUMPUT OTA YHTEYTTÄ: 0400 527971 Varsinais-Suomessa & Saaristossa SÄHKÖASENNUS 24h päivystys TUULIJA AURINKOENERGIA LUOTETTAVA AMMATTILAINEN PALVELUKSESSANNE JO 25v AJAN ! TOTEUTAMME KAIKKI SUUREMMAT JA PIENEMMÄT SÄHKÖASENNUSJA HUOLTOTYÖT JOKO TUNTITÖINÄ TAI URAKKANA TEHOKKAASTI JA AMMATTITAIDOLLA HYVÄÄ ASIAKASPALVELUA UNOHTAMATTA AUTAMME SINUA LÖYTÄMÄÄN OIKEAT JA TURVALLISET RATKAISUT SUUNNITTELUN OSALTA KOTIIN TAI MÖKILLE TULEMME TOTEUTTAMAAN NYT MYÖS ILMALÄMPÖPUMPPUASENNUKSET VAIKKA MÖKKISAAREEN SUUNNITTELEMME JA TOTEUTAMME TARPEIDENNE MUKAISET OMAVOIMALA-ASENNUKSET YHTEISTYÖSSÄ SW-ENERGIAN KANSSA SALVELANLAAKSONTIE 1, 21500 PIIKKIÖ www.arituomi.fi – ari.tuomi@arituomi.fi SÄHKÖSUUNNITTELU ILMALÄMPÖPUMPUT OTA YHTEYTTÄ: 0400 527971 Varsinais-Suomessa & Saaristossa SÄHKÖASENNUS 24h päivystys TUULIJA AURINKOENERGIA LUOTETTAVA AMMATTILAINEN PALVELUKSESSANNE JO 25v AJAN ! TOTEUTAMME KAIKKI SUUREMMAT JA PIENEMMÄT SÄHKÖASENNUSJA HUOLTOTYÖT JOKO TUNTITÖINÄ TAI URAKKANA TEHOKKAASTI JA AMMATTITAIDOLLA HYVÄÄ ASIAKASPALVELUA UNOHTAMATTA AUTAMME SINUA LÖYTÄMÄÄN OIKEAT JA TURVALLISET RATKAISUT SUUNNITTELUN OSALTA KOTIIN TAI MÖKILLE TULEMME TOTEUTTAMAAN NYT MYÖS ILMALÄMPÖPUMPPUASENNUKSET VAIKKA MÖKKISAAREEN SUUNNITTELEMME JA TOTEUTAMME TARPEIDENNE MUKAISET OMAVOIMALA-ASENNUKSET YHTEISTYÖSSÄ SW-ENERGIAN KANSSA SALVELANLAAKSONTIE 1, 21500 PIIKKIÖ www.arituomi.fi – ari.tuomi@arituomi.fi sähköalan ammattilainen johon voit luottaa Luotettava ammattilainen palveluksessanne jo 25 vuoden ajan! OMAVOIMALAT mökkisaaresi sähköistää ari tuomi oy VArsInAIs-suOMI jA sAArIsTO OTA yhTeyTTä: 0400 527 971 sähköliittymän korvaavat mökkivoimalat asennettuna. 2366 426 040 5113 781 040 8428 765 www.autohuoltosuvanto.fi Teboil-Säteri Paimio Sauvontie 9, 21510 Hevonpää puh. (02) 475 3200 Avoinna ark. alan työt Terätie 4, Piispanristi autohuoltosuvanto@co.inet.fi ilmastointihuoltotarjous 45 € (henkilöja pakettiautot) mUiSTA myöS reNgASHOTeLLi ! Soita ja varaa aika! p. salvelanlaaksontie 1, 21500 piikkiö www.arituomi.fi | ari.tuomi@arituomi.fi 5100e alk.. 6-21, toukokuun-elokuun la-su 8-21 Kaikki normaalihintaiset ateriat sisältävät dipin! AVATTU! NYT Mökkimatkasi varrella! * Elintarvikkeet * Mullat / kuivikkeet * Grillihiilet * Nestekaasut * Voiteluaineet * Pikapesu 24 h * Arkilounas Vuokraa; klapikone, palju.. Victron omaVoimala 1.6kw asennettuna