JOULUKUUTA • NUMERO 8/2016 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Hirvikorvaukset remonttiin • Lisätty todellisuus korjuun avuksi • Viljelty kuusi jyrää PIKATESTI VAIHTOEHTO SAAPPAILLE METSÄÄN-KURSSI OMISTAJAKSI OPPIMASSA 19 SUOMETSIEN UUDISTAMISESTA KYSYMYSTÄ Näytteleminen ja metsät ovat Eero Kivistön intohimo METSÄNOMISTAJA LAHJATOIVEET MITÄ PUKKI TUO. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 01 6 TE EM A : M ET SÄ N O M IS TA JA N LA H JA TO IV EE T 8. Kaksi roolia 4624_.indd 1 1.12.2016 16.10
METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. METSÄ GROUP. SIJOITA METSÄSI KASVUUN JOPA 15 % TUOTOLLA 4625_.indd 2 1.12.2016 16.11. Kysy lisää ja pyydä tarjous omalta metsäasiantuntijaltasi. Kasvatuslannoitus on yksi taloudellisesti kannattavimmista puuntuotannon investoinneista. Vuosituotto lannoitusinvestoinnille voi olla jopa 15 %, ja lannoituskustannukset saa tyypillisesti noin kaksin-kolminkertaisina takaisin päätehakkuutuloina. Paras ajankohta lannoitukselle on 1–4 vuotta harvennuksen jälkeen. Kasvatuslannoitus kannattaa tehdä hyvässä kasvussa oleviin mäntyja kuusimetsiin. Voit pyytää tarjouksen myös osoitteessa www.metsaforest.com -------> Metsänhoito. Lannoitus lisää metsän tuottoa ja parantaa metsätalouden kannattavuutta
oli mukava pakkaspäivä Suomussalmella, Syväjärven särkällä. KUVA: HANNU HUTTU 4663_.indd 3 2.12.2016 18.30. METSÄ NYT Tiistai 29.11. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Tähän aikaan vuodesta aurinko ei tosin näillä korkeuksilla ole montaa tuntia näkyvillä
48 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Kohtuullisia toiveita 6 METSÄNOMISTAJA: Eero Kivistö näyttelee ja hoitaa metsää 12 UUTISET: Hirvituhokorvauksiin korotus 13 METSÄTYYPPI: Onko opiskelijatyölle kysyntää. SE PP O SA M U LI s. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 8 8.12.2016 s. 40 TUTKIMUS: Konekuskeille ylimääräinen aisti 41 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Myyrille yhdistelmämyrkkyä Metsään-kurssille riittää tulijoita pääkaupunkiseudulla. 14 Pirkanmaa on metsäbiotalouden kärkimaakunta 15 Tuuheus tekee joulukuusen 16 MARKKINAT: Kuitupuumarkkinoille luvassa jytky 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Harvennukselta muhkea vähennys 18 Rahastot kilpailevat metsätiloista 19 VERKOSTA: Katoavaa kansanperinnettä. 20 4 MAKASIINI 8 • 2016 4 MAKASIINI 8 • 2016 4627_.indd 4 2.12.2016 18.38. Teema Metsänomistajan lahjatoiveet 20 Terveisiä Korvatunturilta 30 RAHAPUU: Harvennusmallit uusiksi Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 19 kysymystä suometsien uudistamisesta 36 PIKATESTI: Metsurikengät puntarissa 38 LUONNONHOITOKOULU: Tunnetko tilasi suojelukohteet
VIIME NUMEROSSA kysyimme teiltä lukijoilta, mitä metsänomistaja toivoo joululahjaksi. KOHTUULLISIA TOIVEITA Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tämän numeron kannen kuvasi Juha Metso 42 PERINTÖMETSÄ: Kyllä kauppa kannattaa 44 KYSY POIS: Eikö lahopuuta kerry ilman säästöpuitakin. Kurssi-illan aiheena oli muun muassa metsäverotus. JO RM A LU H TA 5 MAKASIINI 8 • 2016 4627_.indd 5 2.12.2016 18.38. Lisää ensi vuoden suunnitelmia näet tämän lehden mukana tulevasta ilmestymiskalenterista. Hyviä uutisia kuuli myös toimittaja Anne Helenius, joka kävi helsinkiläisten metsänomistajien kanssa Metsään-peruskurssilla. Siihen mekin paneudumme Metsälehti Makasiinin seuraavassa numerossa. Nämä haaveet kun toteutuisivat, niin ahkerat lukijat saisivat metsässä aikaan vielä nykyistä enemmän! Osa lahjatoiveista kohdistui pian alkavaan uuteen vuoteen, eivätkä nekään olleet kohtuuttomia. Kukaan ei pyytänyt roimaa korotusta kuitupuun hintaan tai veronhuojennuksia. Päättäjiltä haluttaisiin saada yksinkertainen ja toimiva kestävän metsätalouden rahoituslaki ja Brysselistä ymmärrystä Suomen metsien todelliselle hiilinielulle. Toimittaja Mikko Häyrynen lähestyi lukijoilta saamansa listan kanssa Joulupukkia. Niitä löydät alkaen sivulta 20. Suosio on yllättänyt jopa kokeneen opettajan Lars Ekmanin, kuten käy ilmi sivulta 48 alkavasta jutusta. Korvatunturilta ei tullut mukaan kovia paketteja, mutta hyviä neuvoja kyllä. 48 Metsään-kurssilla opitaan perusteet Luonnosta 58 Kohtaaminen sieniretkellä ja muita kesäkisan parhaita 60 Kotikuusi sai jouluvalot 62 LUHTA: Löytöretkiä kameran kanssa 66 TAPION PÖYTÄ: Joulupöydän herkut 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Tuulen tuomaa 74 TUOTE & TEKIJÄ: Koivusta kristalleja s. Ohjeet löydät sivulta 68. Metsälehden veropalvelu on jo avattu, joten voit lähettää meille verotukseen liittyviä kysymyksiä. Tunnelma luokassa oli innostunut, ja kevään jatkokurssi on jo varattu täyteen. Viime viikolla EU-komission energiapaketista tuli hyviä uutisia, joten toivottavasti myös hiilinielujen laskentaan löytyy ensi vuonna Suomen kannalta järkevä ratkaisu. Näihin toiveisiin on helppo yhtyä. Toiveissa on monta raivaussahaa, työrukkasia, kypärä, pieni vesuri, moottorisahoja, villasukat turvasaappaisiin ja niin edelleen. Nykyisen kaltainen kemera on tullut tiensä päähän, ja uudesta on ollut jo esillä toimivia ideoita. Sen sijaan metsille toivottiin terveyttä: kunpa ei tulisi myrskyjä ja metsätuhoja, kirjanpainajia eikä hirvivahinkoja. Saimme vastaukseksi pitkän listan, josta huomaa, että puuntuottaja arvostaa hyötylahjoja. 62 Vikkelän kärpän kuvaaminen on haastavaa
Aikaa riittää myös metsänhoitoyhdistykselle. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JUHA METSO 6 MAKASIINI 8 • 2016 6 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 6 2.12.2016 18.46. METSÄNOMISTAJA ” HUUMORI ON YKSI VAHVU UKSISTANI” Viljelijä-metsänomistaja Eero Kivistö tekee sivutöinään näyttelijän hommia
7 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 7 2.12.2016 18.46. Hän on omistanut metsää jo yli 20 vuotta. ” HUUMORI ON YKSI VAHVU UKSISTANI” Metsänomistajat elävät nyt iloisia aikoja, sanoo Eero Kivistö
Joka tapauksessa massaja paperiteollisuuden kyllästämässä Kymenlaaksossa eletään nyt vuosikymmenen takaista iloisempia aikoja. S einäkello tikittää tuvassa. Hyvistä asioista päällimmäisenä ovat tietysti metsäteollisuuden investoinnit. Vaikka hän ei ota rooleja liian vakavasti, palkkakuitissa näytteleminen on kymmenkunta kertaa kääntynyt harrastuksesta ammatiksi. Hän puhuu metsäasiaa. Ja karvalakistaan mielensäpahoittaja tunnetaan. Hän on kuulunut koko 2000-luvun metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon Kymenlaaksossa ja ollut yhdistyksen puheenjohtaja viimeiset neljä vuotta. Toisaalta matkaa on saman verran Voikkaan tai Myllykosken tehdashalleihin, joissa paperikoneet ovat hiljenneet. Maaseudun miehellä on huumorin lisäksi omat vahElimäki Kivistö sai noin 30 metsähehtaaria haltuunsa maaja metsätilan sukupolvenvaihdoksessa. Kirjailija Tuomas Kyrön luoman mielensäpahoittajan roolia hän ei ole teatterilavoilla esittänyt – ainakaan vielä. Kuusitukki on tällä hetkellä halutuin puutavaralaji. ”Metsänomistajan ei tarvitse olla huolissaan.” ”Järkyttävää. Itse asiassa moni asia on nyt paremmin tilan metsien kannalta kuin ennen. Hakkuuaukolle istutettujen mäntyjen tyvistä suurimmat lähestyvät kuitupuukokoa. Talon isännän ilme on vakava. ”Huumori on yksi vahvuuksistani näyttelijänä. Talvileimikoiden varannot purettiin suurin piirtein viime talvena, joten niillekin on nyt kysyntää”, Kivistö kertoo. Vaalien viralliset tulokset eivät olleet vielä selvillä tämän lehden mennessä painoon. Kivistö arvioi metsäalan näkymiä paitsi metsänomistajana myös järjestömiehenä. Komedian tekeminen verissä Moni varmaan ihmettelee, miksi kovaa metsäasiaa puhuva metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja heiluu tämän jutun kuvissa karvalakki päässä, vaikka marraskuun lopun maisemassa ei näy lunta tai pakkasen jälkiä. Palautteena on sanottu, että komedian tekeminen on ilmeisesti verissä.” Kivistön mukaan näyttelijäntyöt tuovat hyvää vaihtelua arkeen. Niiden ansiosta Kymijoen varressa on alettu toipua 10 vuotta sitten iskeneestä paperinkulutuksen murroksesta ja tehtaiden sulkemisesta. ”Puukaupassa ollaan ennätysvuoden 2014 tasolla. Elimäellä Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitsevalla maatilalla on kaikki paikoillaan niin kuin vanhaan hyvään aikaan. Tie on vienyt paikallisesta Korvenkylän kesäteatterista TV-mainoksiin, popja rap-muusikko Stigin musiikkivideon tähdeksi ja sivurooliin menestyselokuva Mielensäpahoittajassa. Syynä on näytteleminen, joka on Kivistön intohimo. Metsänomistajan ensimmäinen teko oli tietysti puukauppa talvella 1995–96. Kivistön kotitalon pihasta on vain parikymmentä kilometriä lähimpien savuavien piippujen juurelle. Hän oli jälleen ehdokkaana marraskuisissa yhdistyksen valtuustovaaleissa. 8 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 8 2.12.2016 18.46. Elokuvassa Kivistö oli tosin pankinjohtaja. Voikohan tällaista edes sanoa”, Kivistö vitsailee. Sen tietää myös maanviljelijä ja metsänomistaja Eero Kivistö
Ilonaiheeksi käy esimerkiksi se, että Kymenlaakson metsänhoitoyhdistys palkittiin vastikään vuoden metsänhoitoyhdistyksenä eli kymppinä Maaja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n toimesta. Kun Punavuoren hipstereiden joukkoon ilmestyy viljanviljelijä Elimäeltä, sillä ainakin erottuu. Metsätyömailla kympeiksi kutsuttiin aikanaan työnjohtajia. Siksi koekuvauspäivä on myös harrastuspäivä. ”Koekuvauksissa olisi mukavampi käydä useammin, mutta täältä maakunnasta lähtiessä menee aina puoli päivää, kun kipaisee Helsingin Punavuoreen. Voi käydä Zetor-ravintolassa syömässä ja juomassa tuopin olutta sekä imuroimassa vaikutteita ohikulkevista ihmisistä.” Harrastajanäyttelijä voi unelmoida nimimiesten tai -naisten ohjaukseen pääsystä, jos tuntee omat vahvuutensa. vuutensa kilpailluilla näyttelijämarkkinoilla. Täällä ei ole totuttu kehumaan itseään. Kasvojen ilmeet vaihtuvat totisesta virnistykseen, kun puhe liikkuu metsäasioiden ja roolisuoritusten välillä. Palkinto yhdistystyöstä 41-vuotiaan Kivistön rauhallisen pinnan alta pyrkii selvästi useampi hahmo esille. Vakava metsäasiakin saa hänet välillä hymyilemään. Niin myös Kivistön mailla. Esimerkiksi metsäasiantuntijoiden työnja”Täällä ei ole totuttu kehumaan itseään.” Kaakkois-Suomen soraharjuja hallitsevat männiköt, vanhalla merenpohjan savimaalla kasvaa kuusi. ”Palkinto tuli pitkäjänteisestä työstä. Vaikka metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys muuttui vapaaehtoiseksi vuoden 2015 alussa, noin 90 prosenttia Kymenlaakson metsänomistajista maksaa edelleen yhdistyksen jäsenmaksua. 9 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 9 2.12.2016 18.46. Kivistö kertoo saaneensa kehuja siitä, että hän heittäytyy roolihahmoihinsa ansiokkaasti ja on helppo ohjattava. Kivistö listaa muutaman syyn kymenlaaksolaisten menestykseen. Mutta mikäs siellä oli palkintoa hakiessa patsastellessa”, Kivistö sanoo. Niin sanottu jäsenpitolukema on korkea koko Suomen mittakaavassa
10 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 10 2.12.2016 18.46. Me painoimme kaasua ja palkkasimme uutta henkilökuntaa.” ”Pienet tilat, joiden pirstoutumista lakimuutoksen piti ehkäistä, ovat jäämässä helpotuksen ulkopuolelle.” Viimeisenä on palkattu tieja oja-asiantuntija. ”Heti, kun oma asiantuntija saatiin, kas kummaa ilmestyi tieja ojahankkeitakin.” Sen lisäksi, että metsänhoitoyhdistys tarjoaa kattavasti metsäpalveluita, niiden pitää Kivistön mukaan olla oikein hinnoiteltuja. ”Itse en välttämättä ollut tällaisen muutoksen kannalla aluksi, mutta enää en vaihtaisi takaisin vanhaan.” ”Silloin kun selvisi, että metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu, osa yhdistyksistä painoi jarrua ja otti suuntaa asiantuntijaorganisaatioksi. ”Yhdistykselle jää rahavirrasta oma osuutensa, mutta metsänomistaja ei maksa omalle yhdistykselle turhasta, kun metsäpalveluiden hintataso haetaan kilpailluilla markkinoilla.” Kivistö sanoo, että metsänhoitoyhdistyksen pitää olla mukana niin käytännön puukaupassa kuin istutuksissa ja muissa metsänhoitotöissä. Jos yhdistys keskittyy vain metsänomistajien neuvontaan ja raivaustöihin, leipä on kapea ja samoin vaikutusvalta metsäalalla. Kun metsäpalveluiden myyjät ja toteuttajat ovat erikseen, yhdistyksen toiminta on selkeämpää. Kaikki kolme suurta metsäyhtiötä ostavat alueelta puuta, joten myös metsänhoitoyhdistyksen hakkaamat toimituspuut kelpaavat Kivistön mukaan aina jollekin yhtiölle. ”Kun yhdistys on taloudellisesti hyvässä iskukunnossa, silloin se toimii parhaiten metsänomistajien edunvalvojana”, hän uskoo. Viime toukokuussa tehdyn männynkylvön jäljiltä maasta nousee lupaavasti pieniä männyntaimia. Katkontatieto arvossaan Alasajoista huolimatta metsäteollisuuden tehtaat ovat yhä elintärkeitä Kymenlaakson taloudelle. koa on muutettu
UPM Kymin investoinnit ovat näkyneet Pohjois-Kymenlaaksossa puukauppavarmuutena.” Kivistö muistuttaa, että metsänhoitoyhdistyksen puukaupoista keräämillä katkontatiedoilla voi olla iso merkitys puunmyynnin lopputulokseen. ”Männiköstä korjattiin puuta korkealla tukkiprosentilla.” Metsänomistajan paras tili tulee tukkipuusta, joten puunmyyjän tyytyväisyyden ymmärtää. Tämä käy ilmi perinteisellä metsäkäynnillä, joka kuuluu jokaiseen metsänomistajahaastatteluun. Koneen rikkomalla metsämaan pinnalla näkyy marraskuun lopussa pienten männyntaimien ryppäitä. Metsätilojen sukupolvenvaihdokset tulevat olemaan alkuvuoden kuuma puheenaihe hallituksen ajaman metsälahjavähennyksen myötä. ”Kotkamills käänsi etelärannikolla paperikoneensa kartongille, mikä lisäsi puun käyttöä. Maanviljelijän syyskiireet ovat ohi ja pellot kynnetty. Sen paikalla seisseiden puiden myyminen oli tuoreen metsänomistajan ensimmäinen teko, kun maaja metsätila siirtyi Kivistön hallintaan sukupolvenvaihdoksella vuonna 1995. Puunostajilla on hakkuissa omat puunkatkontatavoitteensa sen perusteella, miten erilaisille tukeille ja kuitupuulle on tarvetta. Kädessä oleva kirves osoittaa metsänrajaan, kun mielensäpahoittaja aloittaa: ”Kyllä ennen oli sentään paljon paremmin, kun...” 11 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 11 2.12.2016 18.46. Aukean takana on 20-vuotias, taimikon harvennusta ja kenties energiapuun korjuuta odottava männikkö. Kivistö kasvattaa kevätvehnää, mallasohraa, kauraa, ruista ja maanparannukseksi heinää. ”Kattavien katkontatietojen avulla metsänomistaja tietää puukauppoja tehdessään, mitkä katkontamallit sopivat mihinkin leimikkoon.” Sukupolvenvaihdokset tapetilla Kivistö itse on tyytyväinen vastikään tehtyyn mäntymetsänsä hakkuuseen. Kivistö pelkää, että moni metsänomistaja pettyy vähennykseen, sillä se näyttää helpottavan sukupolvenvaihdosta vain suurilla metsätiloilla. Kivistö esittelee hakkuaukeaa, jolle kylvettiin männynsiemeniä viime toukokuussa. Tänä vuonna yhdistyksen omien hakkuiden erikoisuutena olivat 40 000 kuution saarihakkuut merellä Kotkan edustalla. ”Pienet tilat, joiden pirstoutumista lakimuutoksen piti ehkäistä, ovat jäämässä helpotuksen ulkopuolelle.” Sitten ilme karvalakin alapuolella vaihtuu taas kuvaajan pyynnöstä toiseksi
Jos taas hirvituho on laaja, voi korvaussumma kasvaa merkittävästi”, hän sanoo. ”Pohjois-Suomessa taimikoiden laskennallinen arvo on usein niin alhainen, ettei korvauskynnys aina ylity, vaikka hirvivahingot olisivat laajatkin”, Kotiharju sanoo. Metsänomistajien saamia korvauksia taulukoiden päivitys nostaa Tapion metsätietoasiantuntijan Ari Kotiharjun mukaan keskimäärin neljänneksen. Hirvi on taimikoiden merkittävimpiä tuhoeläimiä. 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000000 6 000 000 Korvausmäärät kutistuneet Laskun taustalla on paitsi hirvimäärän lasku, myös muutokset korvausperusteissa *Tilanne 30.11.16 kaikkia arvioita ei ole vielä tehty Hirvieläintuhojen korvaukset ja arviointikustannukset, euroa 2005 2007 2009 2011 2013 2016* 2015 Lä hd e: Su om en m et sä ke sk us KI M M O LY YT IK Ä IN EN 12 MAKASIINI 8 • 2016 12 MAKASIINI 8 • 2016 4662_.indd 12 2.12.2016 18.31. Summa-arvotaulukoita käytetään hirvien vahingoittamien taimikoiden arvon määrittämisessä. Näin ainakin siinä tapauksessa, että maaja metsätalousministeriön lausuntokierrokselle lähettämän riistavahinkoja käsittelevän asetuksen muutokset menevät läpi. ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari. Käytännössä taulukoiden päivitys tarkoittaa sitä, että 170 euron suuruinen korvauskynnys ylittyy yhä useammassa taimikossa. Ne nostaisivat hirvituhoista maksettuja korvauksia noin neljänneksen. Metsänomistajien kannalta merkittävää on, että korvaussummien laskennassa käytetyt Tapion summa-arvotaulukot aiotaan päivittää uusimpiin. Vaikutusta on tosin myös sillä, missä päin Suomea hirvien vahingoittama taimikko sijaitsee. AJASSA LIINA KJELLBERG METSÄNOMISTAJILLE on ensi vuonna luvassa tuntuvampia korvauksia hirvien aiheuttamista tuhoista. ”Asetusta valmistelleessa epävirallisessa työryhmässä ovat olleet mukana MTK, Tapio Oy, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus, joten muutoksista tuskin tulee vääntöä”, sanoo maaKorotusta hirvituhokorvauksiin Riistavahinkoja käsittelevään asetukseen suunnitellaan muutoksia. ”Jos vahinko ylittää vain niukasti korvauskynnyksen, ei korvaussumman korotuksella ole metsänomistajalle kovin suurta merkitystä
Maaja metsätalousministeriö on tilannut Tapiolta sähköisen palvelun, jonka avulla metsänomistajat voivat arvioida, ylittyykö 170 euron korvauskynnys heidän taimikossaan. Evon metsäosuuskunta tarjoaa alan opiskelijoille väylän yrittäjyyteen, kertoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Samppa Väyrynen. Hirvikannan määritys perustuu laskentamalliin, joka yhdistää erilaisia hirvikantaa koskevia aineistoja. ”Vähäinenkin määrä hirven katkaisemia taimia on voinut saada metsänomistajan hakemaan korvausta”, hän sanoo. Kotiharjun mukaan tämä tulee tarpeeseen. Hirvikanta määritetään maapinta-alalle. ”Pellot ovat hankala kysymys. Eniten kysyntää on raivausja istutuspalveluilla. Korvausta voi saada vain pahoin vaurioituneista taimista. Puseniuksen mielestä peltojen mukanaolosta ei pääosin ole haittaa, mutta jos niitä on paljon, voi tilanne olla toinen. Metsäosuuskunta tarjoaa helpon väylän yrittäjyyteen. Miksi: Kiinnostunut työskentelemään puunhankinnan parissa. Tätä pahemmin vaurioituneet taimet luokitellaan vauMETSÄLEHDEN keskustelupalstalla on keskusteltu vilkkaasti hirvitiheyden määrittämisestä. Myös palveluiden hinta voi olla kilpailuvaltti. Rakennettu ympäristö jätetään laskelmista pois, mutta metsät ja pellot lasketaan mukaan. KI M M O LY YT IK Ä IN EN 1 Mitä Evon metsäosuuskunta tekee. Mitä: Opiskelee metsätalousinsinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulussa. Tarjoamme myös apua esimerkiksi työmaiden hinnoitteluun. Tarjoamme metsänhoitotöitä opiskelijatyönä. 2 Miten metsäosuuskunta toimii. Teemme muun muassa istutuksia, taimikonhoitoa, harvennushakkuita ja leimikoiden suunnittelua. Viljelty pelto ei ole hirven elinympäristöä, mutta pensoittuneilla pelloilla hirvet viihtyvät hyvin”, Pusenius sanoo. ”Hirvitiheys koko maapinta-alaa kohden ei ole oikea tunnusluku hirvien vaikutusten arviointiin. Mukana ovat esimerkiksi saalistiedot ja metsästyksen aikana kerätyt hirvihavainnot. ”Vaurioluokkien yhdistäminen nopeuttaa ja helpottaa vahinkojen laajuuden arvioimista”, Laanikari sanoo. Opiskelijat tekevät töitä tunnollisesti, työn laatua on kehuttu. Liikevaihtomme tulee tänä vuonna olemaan 100 000 euroa. Samaa sanoo Luken erikoistutkija Juho Matala. Kyllä, tähän asti meillä Onko opiskelijatyölle kysyntää. Päätöksen hirvituhokorvausten maksamisesta tekee Suomen metsäkeskus. Jotta se saadaan selville, täytyy Luken erikoistutkijan Jyrki Puseniuksen mukaan tietää hirvien kokonaismäärä eli hirvikanta esimerkiksi hirvitalousalueittain. Osuuskunnan jäseniksi voivat liittyä metsäalaa Hämeen ammattikorkeakoulussa tai ammatti-instituutissa opiskelevat sekä oppilaitoksissa työskentelevät. 13 MAKASIINI 8 • 2016 13 MAKASIINI 8 • 2016 4662_.indd 13 2.12.2016 18.31. Miksi: Hänen mukaansa villiyrtit ovat parasta kotiMetsätyyppi Tuholuokat kahteen Riistavahinkoja käsittelevään asetukseen ehdotetaan myös hirvituhojen korvausjärjestelmää yksinkertaistavia muutoksia. 4 Mikä on osuuskunnan kilpailuvaltti. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI Kuka: Evon metsäosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Samppa Väyrynen. Hirvitiheys tarkoittaa hirvien lukumäärää tuhannella hehtaarilla. Kesäsesongin aikaan työllistämme jäsenten lisäksi kymmenkunta työntekijää pidemmäksi ajaksi ja joitain työntekijöitä lyhyemmäksi ajaksi. Luonnonvarakeskus Luken mukaan tiheys vaihtelee maamme eri osissa huomattavasti. Jäsenet hankkivat itse työmaansa, mutta töiden laskutus hoituu osuuskunnan kautta. Mitä: Erikoistunut villiyrtteihin, vegetaariseen ruokaan sekä raakaruokaan. 3 Onko palveluilla kysyntää. Tähän asti hirvien taimikoissa aiheuttamat tuhot on jaettu neljään vaurioluokkaan, mutta nyt luokkien määrä aiotaan vähentää kahteen: ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin sekä pahoin vaurioituneisiin taimiin. Kuka: Keittiömestari Sami Tallberg työskentelee hotelli Punkaharjun keittiöpäällikkönä. Metsäalalla on pohdittu, vääristääkö peltojen mukanaolo hirvien metsille aiheuttaman tuhoriskin arviointia. on ollut lähinnä yritysasiakkaita, mutta yksityisasiakkaiden määrä on kasvussa. Sen käyttö aliarvioi etelän peltovaltaisilla ja pohjoisen vähätuottoisilla suovaltaisilla alueilla hirven vaikutusta metsiin.” Väärä tunnusluku vaikutusten arviointiin rioituneiksi. Ajatuksena on myös, että hirvien aiheuttamia vioituksia ei enää lasketa kaikista taimista, vaan vain niistä taimista, jotka olisi taimikonhoidon yhteydessä jätetty kasvamaan. Männyllä ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin taimiin lasketaan taimet, joiden pääranka on katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta, joissa kuorivaurio kattaa alle neljänneksen koko kuorialasta ja jotka ovat menettäneet korkeintaan neljänneksen neulasmassastaan
Laitoksen vuotuiseksi tuotantomääräksi on arvioitu 200 000 tonnia, se työllistäisi 50 henkilöä ja puunhankinta jopa 400 henkilöä. Aiemmin aikaa on annettu lähes kaksi vuotta. Sähköiset hakemukset innostivat Lokakuussa uudelleen avattu taimikoiden varhaishoidon tukihaku on tuottanut uusia hankkeita yli 20 000 hehtaarin ja 3,3 miljoonan euron verran. Metsänhoitoyhdistykset ovat tehneet reilut puolet hakemuksista, suurimman osan sähköisesti. Keski-Suomi tuottaa puuenergiaa Metsäbiotalous jakautuu Suomessa karkeasti ottaen kahtia. Toisissa maakunnissa on palMetsäbiotalouden tuotos on suurinta Uudellamaalla. Metsän merkitys vaihtelee Etelä-Pohjanmaalla elintarviketeollisuus on metsän sijaan biotalouden veturi. Lyhyesti Puoli miljoonaa puukuutiota biohiileksi Mikkeliin on suunnitteilla biohiilitehdas, joka käyttäisi vuosittain puoli miljoonaa kiintokuutiota muuhun jalostukseen kelpaamatonta puuta. Pirkanmaa asettuu kahden kärkimaakunnan joukkoon kaikilla vertailussa käytetyillä mittareilla: niin metsäbiotalouden tuotoksen, arvonlisän, investointien kuin työllisten määrissä. Sen sijaan terveyslannoitukselle tukea ryhdytään myöntämään vuoden alusta alkaen. Tehtaan rakentaa Scandinavian Biopower Oy. Lähde: Metsäbiotalouden arvoketjut -raportti 14 MAKASIINI 8 • 2016 14 MAKASIINI 8 • 2016 4661_.indd 14 2.12.2016 18.42. Metsäteollisuuden lisäksi metsänhoito ja muu metsätalous tuottavat Pirkanmaalla vuosittain runsaasti euroja. Biohiililtä käytetään voimalaitoksilla kivihiilen korvaajana. Näistä valtaosa (77 prosenttia) tehty sähköisesti Metsään. Biotalous on uusiutuvien Pirkanmaa on metsien käytön ykkönen Tärkeintä metsäbiotalous on Etelä-Karjalan taloudelle, vähiten metsillä on merkitystä Varsinais-Suomessa. Kemeraa ollaan muuttamassa niin, että nuoren metsän hoitotyöt olisi saatava tehdyksi vuoden sisällä rahoitushakemuksen hyväksymisestä. Tehtaan pitäisi aloittaa tuotanto vuonna 2019. Esimerkkejä metsäbiotalouden vaikutuksista maakunnittain Satakunta imee puuta maakunnan ulkopuolelta massa-, paperija sahateollisuuteen. fi-palvelun kautta. Näin kertoo Tapion ja Tilastokeskuksen tuore selvitys, joka vertailee Suomen maakuntien metsäbiotaloutta vuosien 2011– 2013 tilastojen perusteella. Lapissa ja Kainuussa marjanpoiminnalla on oma roolinsa metsäbiotaloudessa Varsinais-Suomi elää muusta kuin metsästä. Metsäbiotalouden tuomilla työpaikoilla on suuri merkitys Keski-Suomelle. AJASSA VALTTERI SKYTTÄ PIRKANMAA on Suomen metsäbiotalouden kärkimaakunta. luonnonvarojen käyttöä ravinnoksi, energiaksi, tuotteiksi ja palveluiksi. LAPPI KAINUU POHJOISPOHJANMAA KESKIPOHJANMAA ETELÄPOHJANMAA POHJANMAA KESKISUOMI UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA PIRKANMAA AHVENANMAA POHJOISKARJALA POHJOISSAVO ETELÄSAVO ETELÄKARJALA PÄIJÄTHÄME KANTAHÄME KYMENLAAKSO Päijät-Häme on huonekalutuotannon keskus. Metsäbiotalouteen laskettiin selvityksessä muun muassa metsänhoito, puunkorjuu, keruutuotteet, puutuotteiden valmistus, massan ja paperin tuotanto sekä painaminen. Pirkanmaalla on monipuolisesti metsäteollisuuden tuotantolaitoksia, niin paperija kartonkitehtaita kuin suuria sahoja. Keväällä alkanut hakusulku jatkuu siihen saakka, kunnes kemeralain päivitys saadaan valmiiksi. Metsäbiotalous on puolestaan biotalouden osa, joka käyttää uusiutuvaa metsäbiomassaa, kuten runkopuuta ja marjoja, sekä metsäaineista syntyviä teollisia sivuvirtoja. Riippuvaisin metsäbiotalouden euroista on Etelä-Karjala. Metsäkeskuksen mukaan metsänomistajat ovat itse laatineet neljänneksen kaikista lokakuun jälkeen tulleista hakemuksista. Kemerasulku sai jatkoa Nuoren metsän hoidon kemeratuen hakusulku jatkuu vuodenvaihteen yli. Metsäbiotalouden tuotoksesta 85 prosenttia tulee massa-, paperija puutuotteista eli metsäteollisuudesta
Valinnasta päättänyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta kiinnitti huomiota lukijaystävälliseen kieleen sekä ulkoasuun. Lähde: Metsä Group LIINA KJELLBERG SUOMALAISIA koteja ja julkisia tiloja koristaa vuosittain puolitoista miljoonaa joulukuusta. Ihmisiä miellyttää muotoon leikattujen kuusten tuuheus ja tasaisuus”, hän sanoo. Vertailuun käytetyt tilastot ovat muutaman vuoden takaa, joten nyt käynnissä oleva metsäteollisuuden investointibuumi nostaa metsäbiotalouden asemaa entisestään monissa maakunnissa. Vähiten taloudellista merkitystä metsillä on Varsinais-Suomelle. Suomen luonnolle oma liputuspäivä Ensi vuonna liputetaan Suomen luonnon kunniaksi. Toiset maakunnat taas toimivat selkeämmin puun tuottajina, jolloin metsätaloudella on keskimääräistä suurempi rooli maakunnan metsäbiotalouden kokonaistuotoksessa. ”Laaja kirjoittajajoukko kertoo rikkaasti ja perusteellisesti suomalaisen metsän pikkuotuksista, joista mitättömimmätkin ovat tärkeitä metsäekosysteemin tasapainolle, ja osa luonnon monimuotoisuutta”, Ranta perusteli. Niistä noin miljoona tulee kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä ja noin 300 000 ihmisten omista metsistä. 40 Puumäärä, jonka Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas käyttää päivässä, kasvaa takaisin 40 minuutissa. Joulukuusen kotimaisuuden selvittäminen voi olla vaikeaa. Ostin oman järven ja 34 hehtaaria metsää sen ympäriltä.” Hyvinvointiyrittäjä Jutta Gustafsberg, Iltalehti 26.11. ”Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Selvityksessä tutkittiin ensimmäistä kertaa laaja-alaisesti eri maakuntien eroja markkinoille päätyvän puuenergian tuottajina. ”Latvakuusia ei voi kerätä hakkuukoneen työskennellessä metsässä, joten ne peittyvät usein risukasojen alle.” Suomessa on Ruuskan mukaan 400–500 joulukuusenkasvattajaa. päivälle, jolloin vietetään jo perinteistä Suomen luonnon päivää. Latvakuusillakin olisi kysyntää, mutta niiden keruu on hankalaa. Sen jälkeen ne ovat hiljalleen vallanneet markkinan. Markkinoille päätyvää metsäenergiaa syntyy paljon myös Satakunnassa, Uudellamaalla ja Etelä-Savossa. Tanskalaisen kuusen tunnistaa paksusta tyvestä, mutta virolaista kuusta on vaikea erottaa kotimaisesta”, Ruuska kertoo. Perinteinen metsäkuusi on suomalaisten suosikki, mutta joulukuusiksi hankitaan myös serbiankuusia, mustakuusia ja pihtoja. Kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä 1 000 000 kpl Kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä 1 000 000 kpl Ihmisten omista metsistä 300 000 kpl 15 MAKASIINI 8 • 2016 15 MAKASIINI 8 • 2016 4661_.indd 15 2.12.2016 18.42. ”Ensimmäiset viljellyt joulukuuset tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. jon metsäteollisuuden laitoksia ja ne imevät puuta myös ympäröiviltä alueilta. Ulkomailta 200 000 kpl Ihmisten omista metsistä 300 000 kpl Ulkomailta 200 000 kpl Lähde: Joulupuuseura ry Kotimaisuus valttia Koteihin ja julkisiin tiloihin vuosittain hankittavien joulukuusten alkuperä. Suomesta tulee maailman ensimmäinen maa, joka virallisesti liputtaa luontonsa kunniaksi. ”Luonnon vahva esilläolo Suomen satavuotisjuhlinnassa herättää suurta kansainvälistä kiinnostusta”, sanoo itsenäisyyden juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen. Tähän vaikuttavat metsäyritysten ja -organisaatioiden sijoittuminen pääkaupunkiseudulle sekä painotoiminnan keskittyminen Uudellemaalle. Ulkomailta, lähinnä Tanskasta ja Virosta, joulukuusia tuodaan vuosittain noin 200 000 kappaletta, arvioi Joulupuuseuran puheenjohtaja Juha Ruuska. Suurinta metsäbiotalouden tuotos on hieman yllättäen Uudellamaalla. Sanottua SA KA RI PI IP PO /V N ”On hyvin tärkeää, että me emme aseta sähköautoja ja biopolttoaineita vastakkain, koska molempia tosiaankin tarvitaan maksimimäärä, jotta pääsemme ilmastotavoitteisiimme.” Elinkeinoministeri Olli Rehn eduskunnassa 30.11. Riippuvaisin metsäbiotalouden tuomista euroista on massaja paperimaakunta Etelä-Karjala. Sisäministeriö on antanut liputusmääräyksen ensi elokuun 26. Valtaosa viljelmistä sijaitsee maan eteläosissa. ”Monet toimijat myyvät kotimaisia ja virolaisia kuusia sekaisin. ”Paperikoneet on parasta rakentaa markkinoiden lähelle, mutta raaka-aineet eli sellu kannattaa hankkia sieltä, missä on luonnonvarat.” Kiinalaisen CAMC Engineeringin varapääjohtaja Yuhang Wang, Talouselämä 18.11. Tuuheus tekee joulukuusen Viljellyt kuuset ovat parissakymmenessä vuodessa vallanneet joulukuusimarkkinan. Vuoden luontokirja kertoo metsästä Vuoden luontokirjaksi on valittu metsän vähemmän tunnettuja lajeja esittelevä ”Metsän salainen elämä”. Merkittävin puuenergian tuottaja on Keski-Suomi
Enää kuusentaimet eivät jurottaneet lepikoissa, vaan säntäsivät kasvuun, jota tutkijoiden laatimat kasvumallit eivät osanneet edes kuvitella. 18,48?. 11,47 . Harvennushakkuu 46,77?. 56,59?. 18,31 . 15,59 . 55,22?. ???. 39,49?. ”Kasvu näyttää erityisen nopealta, kun vesat kitketään varhaisperkausvaiheessa”, paljastaa myyntijohtaja Juha Huttunen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta. 14,61?* Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat Kuitupuumarkkinoille tulossa kuusijytky Kuusikuidun tarjonta kasvaa voimakkaasti, mutta markkinat mukailevat mäntyä . Nyt markkinat mukailevat mäntykuitupuuta, mikä on tarkoittanut runsasta tarjontaa ja jähmeää hintakehitystä. 17,45 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,56 . Uudistushakkuu 55,37 . Pohjois-Savossa UPM on ohentanut osto-organisaatiotaan. 11,38 . 17,05?. 14,31 . Stora Enson Varkauden 16 MAKASIINI 8 • 2016 16 MAKASIINI 8 • 2016 4660_.indd 16 2.12.2016 18.33. 16,99?. Ensin hakkuukoneet sai liikkeelle pinta-alaverotuksen päättyminen. 55,88?. Oma tehdas tarpeen Huttunen arvioi, että yhdistyksen toimialueella varttuu vuosittain nuoria metsiä ensiharvennettavaksi 10 000 hehtaaria, siitä liki puolet kuusta. Samaan aikaan otettiin käyttöön kehittyneet mätästysmenetelmät ja paakkutaimien istutus. Ensiharvennus 12,15?. Juha Huttunen ylpeänä esittää: 1991 istutettu kuusikko: 1600 runkoa, 150 kuutiota hehtaarilla. 11,45?. 17 . 17,45?. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,96?. 15,56?. Viidentoista vuoden kuluttua ala kasvaa kolmanneksen. Uudistushakkuu 56,47?. Se alkaa näkyä myös puumarkkinoilla. 49,73 . 36,36?. 14,69?. Harvennus hankintatyönä tänä talvena. Harvennushakkuu 45,58?* 45,56?. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ TARINA alkaa 1990-luvulta, jolloin kuusikoiden hakkuusäästöjä lovettiin säästelemättä muun muassa Pohjois-SaRaakapuun kantohinnat viikolla 47 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,94 . Tällöin saadaan noin 50 kuutiometriä kuitupuuta hehtaarilta”, Huttunen kertoo. 15,21?. 40,21?. ??. Heti perään seurasi hyvä kuusen sahasuhdanne. laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,88 . Uudistushakkuu 57,5?. vossa. 58,1 . Harvennushakkuu 49,51?. ”Silloin ensiharvennuksilta voitaisiin vuosittain korjata yli 300 000 kuutiometriä kuusikuitupuuta”. 14,07 . Lisäys painottuu kuuseen. nousussa. 15,25?. 55,62?. 15,12 . 16,59?. 15,84 . 18,35?. 2000-luvulle asti paperiteollisuus oli voimissaan ja kuusikuitupuu oli arvotavaraa. 56,68?. Ensiharvennus 40,9?. 14,99?. 15,79?. 35,61?. 16,21?. 57,1 . 11,18?. 17,75 . 15,53?. 10,98 . Näitä Pohjois-Savossa riittää. Ensiharvennus 37,91?. 41,14?. 16,97 . 15,69?. 17,18?. Ei siis ihme, että kuusen viljelyalat ovat kaksinkertaistuneet 1990-luvun alun 30 000 hehtaarin tasolta. 18,94?. 38,3?. 17,72?. Harvennushakkuu 48,46?. 40,02 . 48,96 . ”Nopean kasvunsa ansiosta istutuskuusikot varttuvat ensiharvennettaviksi jo 20–25-vuotiaina. 57,71 . 44,87 . 43,09 . 41,54 . 11,05?. 12,67 . 17,08?. Uudistushakkuu 55,6?. 11,28?. 47,8?. 15,62?. 14,9?. 43,45 . 15,92?
14,44 . 34,7 . 15,47 . 11,63 . 54,56 . TURVEMAAN HARVENNUS Puutavaralaji puumäärä hankintahinta yhteensä m3 €/m3 € Mäntytukki 100,5 57 5 728,5 Mäntyparru 206,8 37 7 651,6 Mäntykuitu 1040,5 27,5 28 613,8 Koivukuitu 91,7 28 2 567,6 Yhteensä 1 439,5 44 561,5 17 MAKASIINI 8 • 2016 17 MAKASIINI 8 • 2016 4660_.indd 17 2.12.2016 18.33. 10,39 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,17 . 43,41 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 46,78* 45,82* 14,93* 14,48* Uudistushakkuu 47,98* 46,94* 16,65* 16,25* Harvennushakkuu 43,12* 40,45* 13,21* Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 14,42 . Metsänomistaja kävi tutustumassa palstaan Otso Metsäpalveluiden asiantuntijan kanssa. 10,22 . Järeä kuusikuitupuu pyritään ohjaamaan paperitehtaille, ensiharvennuksilta korjattava puu sellun raaka-aineeksi. Puuta kertyi liki 1 500 kuutiota, enin osa ensiharvennuksilta. 16,87 . Käyttömäärät vaihtelevat valmistettavan sellun laadun mukaan. Leimikkoon kuului hehtaari siemenpuuhakkuuta, kuusi hehtaaria harvennusta ja 40 hehtaaria ensiharvennusta sekä 14 kilometriä ojalinjojen hakkuuta. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,53 . Tiedot kerätään viikoittain. Pohjoisessa kaikki havukuitu korjataan samaan pinoon. 17,58 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 56,1 . Eteläisille tehtaille sellukuusi ostetaan ja korjataan omana puutavaralajina. Käynnin pohjalta laadittiin kunnostusojitussuunnitelma. 14,99 . Pystykaupalla metsävähennystä olisi kertynyt vain puolet nyt saadusta. 12,67 . 10,65 . 15,44 . 15,48 . 16,44 . Samalla metsänomistaja valtuutti Otson huolehtimaan hakkuista ja korjattavan puun markkinoinnista. Metsänomistajalle kauppatapa on edullinen, koska hän saa tehdä metsävähennyksen koko hankintahinnasta, joka sisältää myös puun korjuukustannukset. Korjuukustannukset Otso laskuttaa erikseen metsänomistajalta, joka voi vähentää ne vuosimenona puun myyntitulojen verotuksessa. 17,64 . Verotuksessa siitä vähennetään ensin metsävähennys (26 700 euroa) ja korjuukustannukset (22 300 euroa). Lohtua tuo Äänekosken biotuotetehdas, jonka toivotaan lisäävän kuitupuun kysyntää. Ensiharvennus 34,95 . 17,25 . 11,13 . 35,86 . 11,08 . Verotettava myyntitulo jäi vähennysten jälkeen 4 500 euroon. 47,94 . 42,71 . 18,87 . 9,37* 9,99 . 42,22 . 41,47 . Harvennushakkuu 47,02 . Harvennukselta kelpo vähennys Otso myi puut tienvarsieli hankintakaupalla. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Ensiharvennus 38,66* 41,72* 11,91 . 15,51 . ”Kuopioon kaavailtu Finnpulpin tehdas tulisi tarpeeseen.” Kuusikin kelpaa Metsä Fibrelle Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä kertoo, että kaikki Metsä Fibren sellutehtaat käyttävät männyn ohella kuusta sellun valmistuksessa. Uudistushakkuu 51,27 . Harvennushakkuu 45,06 . Uudistushakkuu 56,77 . 15,42 . 14,54 . Metsä Group toimittaa kuusikuitua sellutehtaidensa lisäksi Kirkniemen paperitehtaalle, omille kartonkitehtailleen sekä UPM:n paperitehtaille. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 14,34 . 53,23 . 15,7 . 17,49 . MIKKO RIIKILÄ POHJOISPOHJALAINEN metsänomistaja osti alkuvuodesta metsätilan, johon kuului 70 hehtaaria suometsää. Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,79 . 51,57 . 15,5 . 14,13 . Alueella oli runsaasti ensiharvennettavia ja kunnostusojitettavia metsiä. 40,29 . Pystykaupassa metsävähennystä kertyisi vain puun kantorahatulosta. Ensiharvennus 33,27 . 17,48 . 17,29 . Puun myyntituloja kertyi 44 500 euroa. 15,01 . 17,46 . 13,14 . 12,77 . 57,05 . 45,42 . laitoksille kuusikuitupuu kelpaa. Harvennushakkuu 43,83 . Tosin Huttunen arvelee, ettei uusi laitos yksin sulata koko havukuitupuun sumaa. Uudistushakkuu 54,59 . 50,69 . Sellutehtaille menevän kuusikuitupuun latvaläpimitta on kuusi senttiä. Paperitehtailla kuusen on oltava latvaltaan vähintään seitsemän senttiä
Sininen = määrät tai hinnat ovat korkeammat kuin viime vuoden vastaavana aikana Punainen = määrät tai hinnat ovat alemmat kuin viime vuoden vastaavana aikana 18 MAKASIINI 8 • 2016 18 MAKASIINI 8 • 2016 4659_.indd 18 2.12.2016 18.24. FIMin metsärahastonhoitaja Timo Hakulinen on itsekin metsänomistaja. FIMin sataprosenttisesti. UPM:n myyntien varassa Rahastojen kokemus metsätaloudesta on lyhyt, mikä on johtanut arvuutteluun siitä, sujuuko metsätalous yhtä hyvin kuin varainhankinta. S-Pankki on kesän alusta omistanut varainhoitoyhtiö Rahastot kilpailevat isoista tiloista FIM on uusin tulokas metsärahastojen joukossa. AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄRAHASTOT ovat tuoneet metsätilamarkkinoille nopeasti ison määrän uutta rahaa. ”Parhaillaan neuvotellaan kaupoista myös yksityisten metsänomistajien kanssa”, rahastonhoitaja Timo Hakulinen kertoo. METSÄTILAKAUPAT 1.1.-30.11.2016 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 23 17 346 37 17 117 35 5 183 44 1,07 Satakunta 43 26 778 24 26 126 40 4 740 38 0,96 Häme-Uusimaa 68 51 1 281 32 18 126 42 5 215 41 0,96 Etelä-Karjala 46 33 758 36 14 105 35 3 926 37 0,88 Kymenlaakso 31 24 541 30 18 116 38 4 421 38 0,88 Pirkanmaa 78 53 1 387 30 15 116 35 4 246 37 0,94 Etelä-Savo 119 93 2 618 34 12 110 37 4 121 38 0,85 Eja K-Pohjanmaa 213 140 3 440 27 12 94 22 2 667 28 0,9 Keski-Suomi 112 85 2 638 28 10 107 29 3 548 33 0,81 Pohjois-Savo 119 77 3 245 25 10 115 29 3 452 30 Pohjois-Karjala 160 121 5 903 23 10 115 32 3 374 29 Kainuu 263 195 18 232 17 5 94 23 1 980 21 0,81 Pohjois-Pohjanmaa 271 190 8 671 22 9 85 19 1 787 21 0,88 Lappi 120 74 5 433 26 8 62 13 997 16 0,77 Koko maa 1 666 1179 55 271 lisäys 11.kk 133 120 7 288 Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Rahastot ovat niitä harvoja, jotka pystyvät ostamaan isoja kohteita ja havaittavissa on, että UPM on pystynyt kilpailuttamaan rahastoja. Muihin metsärahastoihin verrattuna minimisijoitus on alhainen, 200 euroa. Rahastojen yleistyminen on paljolti perustunut siihen, että UPM myy metsiään Kainuusta, Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Isot tilakokonaisuudet myymme sijoittajakohteina ja kaupan yhteydessä solmimme uusien omistajien kanssa pitkäaikaisen puukauppaja hoitosopimuksen.” UPM on parissa kymmenessä vuodessa myynyt neljänneksen metsäomaisuudestaan, mutta omistaa Suomessa edelleen noin 700 000 hehtaaria. UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander sanoo, että myyntejä jatketaan toistaiseksi. S-rahaa metsään Uusin metsärahasto on marraskuussa aloittanut FIM Metsä Erikoissijoitusrahasto, joka tunnetaan myös S-Metsärahastona, sillä rahastosta osa on osoitettu yksinomaan S-Pankin asiakkaille. Rahasto on jo hankkinut metsää 8 500 hehtaaria UPM:ltä. Laki edellyttää, että rahasto jakaa vuosittain tuotto-osuutena vähintään 75 prosenttia realisoituneesta tuloksesta eli käytännössä hakkuutuloista. Kertoimet ovat edellisvuotta korkeammat kaikissa maakunnissa lukuunottamatta Kainuuta ja Lappia. Hinta on selvästi korkeampi kuin maakuntien keskihinnat. Hakulinen sanoo, että hän ei voi luvata tuottoa, mutta arvioi sen olevan 3–5 prosentissa, mikä vastaa puuston vuosittaista kasvua. Taulukossa eivät ole mukana UPM:n isot sijoittajakohteet. Esimerkiksi marraskuussa nykyiset neljä metsärahastoa käyttivät ostoihin yli 40 miljoonaa euroa, josta valtaosan UPM-kauppoihin. UPM:llä on Kainuussa vielä runsaasti tiloja. Alasta 7 500 hehtaaria on tuottavaa metsämaata, jolloin metsämaan hehtaarihinnaksi tuli liki 4 000 euroa. Osapuolet eivät julkaise kauppahintaa, mutta Metsälehden tietojen mukaan hinta oli 30 miljoonaa euroa. ”Olemme myyneet kaukana omista tehtaista olevia tiloja. S-kaupan bonuksia ei voi suoraan osoittaa metsärahastoon, mutta tilille kertyvät bonukset voi sijoittaa rahastoon, jolloin periaatteessa voi olla metsäsijoittaja ilman rahaa. Metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos arvioi rahastojen omistavan 200 000–250 000 metsähehtaaria, mikä tarkoittaa likipitäen prosenttia talousmetsistä. KI M M O BR A N D T/ CO M .P IC
Sellainen oli sosiaalinen media silloin.” PLANTER TAUKOTARPEET ENNEN JA NYT Lintujahdista puunkaatoon. Taimikoiden huolehtimisesta saa parhaan hyödyn.” PLANTER ”Jos kuitupuusta saa 29 euroa kuutiolta hankintana ja itsellä on vehkeet, millä ajaa puut metsästä, niin ei kannata?” PETEP ”Nyt kun pystykaupalla olen myynyt toisen harvennuksen, niin olen huomannut, että nyt se tili tulee ensiharvennuksista – varsinkin jos pääsee vertaamaan kohteisiin, joissa on ensiharvennus jäänyt tekemättä ja metsä pahasti riukuuntunut. ILMATIETEENLAITOS.FI/LUMITILASTOT Maaja metsätalousministeriö löytyy nyt myös Instagramista. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Itse tulee aina noin 100 mottia talven aikana harvennuksia sahattua.” MÄENTALO ”Suorite on kunniakas, kunto ja metsä parantuvat, eikä varmasti pelottelusta huolimatta suurpuunjalostusteollisuus kieltäydy ostamasta, jos laatu täyttyy.” JÄTKÄ ”Eihän siitä paljoa jää viivan alle, mutta seuraavassa pystyyn myydyssä harvennuksessa saa paremman tilin. Verkossa keskusteltiin hankintahakkuista. Työkaluina oli pokasaha ja kirves. Esimerkiksi kun auton renkaanvaihdosta saa 10 minuutin työstä pulittaa 30 euroa, sen voi sanoa olevan kannattavaa bisnestä: tuntihinta 180 euroa.” PUUKI ”Lauantaina olin tehtaalla ylitöissä, 150 euroa päivä. Va st aa jia 42 19 MAKASIINI 8 • 2016 19 MAKASIINI 8 • 2016 4655_.indd 19 1.12.2016 17.09. ” LASSE ”Jos vertaa nykyhintatasoon, niin kannattavuus voi olla kyseenalaista. METSAPELIT.FI Milloin lumi tulee ja milloin se lähtee. WWW.INSTAGRAM.COM/MMM.FI Katoavaa kansanperinnettäkö. Olisin siis yltänyt reilusti parempaan tulokseen metsässä kuin tehtaalla.” MOTTIMASA ”Viime talven ensiharvennuskokemuksen perusteella ei kannata. Metsässä hankintahakkuuta olisin nätisti tehnyt viisi kiintoa ja latvat polttopuuksi, joiden arvo sähkön hintaan muutettuna on merkittävä. Testaa metsäiset taitosi tietokonepeleissä. Laskeskelin kuluja ja tunteja vähän matkaa, mutta kun alkoi mennä pakkaselle, lopetin laskelmat.” JEES H-VALTA ”Rohkenen olla hiukan eri mieltä, hankintamiehen tienesteillä ei makseta edes niitä eläkemaksuja, joita työnantaja joutuu nykyisin maksamaan työntekijän puolesta.” TOLOPAINEN ”Eiköhän ennen pitkää aika taas kultaa muistot höystettynä pystykauppaleimikoiden mahdollisesti huonolla korjuujäljellä, ja savotalle tulee taas lähdettyä.” BURI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Pappa kertoi, että ennen sotia ja sotien jälkeen piti tehdä ruokapalkalla vähintään viisi mottia metristä polttopuuhalkoa päivässä kauniiseen pinoon. Gallup Aiotko hyödyntää metsälahjavähennystä. Sohvalla makoilusta tienaa vähemmän.” MAALAIS-SEPPO ”Itse olen miltei pelkästään raivaussahan sarvissa. ”Kuinka moni vielä tekee hankintahakkuita moottorisahalla ja minkälaisia savotoita. 20 40 60 80 100 Ei 86 % Kyllä 14 % Uusi kysymys: Asutko puutalossa. Tauolla pistettiin tupakaksi kaverin kanssa
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVITUS ANNA BACK 20 MAKASIINI 8 • 2016 20 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 20 2.12.2016 10.34. Toiveita kertyi runsaasti ja lähetimme ne edelleen Korvatunturille. Seuraavassa joulupukki vastaa muutamiin toiveisiin. Kysyimme viime Metsälehti Makasiinissa, mitä metsänomistajat toivovat joululahjaksi