ja taide Hollolan Pyhän Marian kirkko NYT 7,90 Suomen Kellomuseossa on tikitystä ja tunnelma Kyösti Kakkosella huikea lasikokoelma Apostolit valvovat Helsingin Tuomiokirkon katolla Arkkitehti ja muotoilija Alvar Aalto: Vaikutteita luonnosta ja perinteestä Puuveistokset kertovat legendoja uskostamme
IHANAT POKAT 10.9.2016–21.5.2017. Museo Milavida Näsilinna Milavidanrinne 8, Tampere Puh. Tampereen kosmopoliitit Ihanat pokat -näyttely nostaa esille asusteista näkyvimmät – silmälasit. Tervetuloa palatsiin! Nottbeckit Museo Milavidan päänäyttely kertoo von Nottbeck -suvun vaiheista Tampereella. Ryhmille avoinna sopimuksen mukaan. 040 831 4054 www.museomilavida.fi Avoinna: 28.10.2016–30.4.2017 pe–su klo 11–18 Suljettu 19.–29.12.2016, 1.1.2017, 14.4.2017
Perinnerakentajan rautakauppa Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO Uusi nukkekoti NK-15 Ostoja myyntiliike Avoinna MA-PE: 11-17.30 LA: 10-15 SU: 10-15 Pillikatu 2, 11910 Riihimäki Ritva 045-113 7374, Hi?osasto 050-529 0438 www.asadonaarteet.net, info[at]asadonaarteet.net Sajatie 445, Loppi Sajaniemi talvella ark. 3 Palveluhakemisto Uudenmaankatu 17, Helsinki Eilisen esineitä ja tarvikkeita tämän päivän tarpeisiin rakentamiseen sisustamiseen käsitöihin Uutena ja käytettynä www.tamminaula.. Avoinna: ma, ke, to, pe 10-18 la 10-14, ti sulj. 10-18, la-su 10-15 www.ajan-muisto.fi OSTO – JA MYYNTILIIKE www.konservointipalvelu.fi Heidi Wirilander. 040 707 4753 www.porvoonwanharautakauppa.. Valpperintie 20, Nousiainen p. 10-16, la 10-15 | kesällä ark. 044-5264847 Varuskuntakatu 11,Kouvola-talo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17 www.poikilo.fi Danske Kunsthåndværkere & Designere 29.9.2016–8.1.2017 Yhteispohjoismainen taideteollisen taiteen kiertonäyttely 2016-2017 Ariadna Donner, Naisen satulalaukku, löytynyt Aleppon läheltä, 2016 Ku va : A ria dn a D on ne r Puh
Päätoimittaja: Eero Ahola eero.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.fi ANTIIKKI JA TAIDE Toimituksen osoite: Antiikki ja taide Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 67 RAAMATUN KAHTATOISTA apostolia kuvaavat veistokset Tuomiokirkon katolla eivät kuuluneet Engelin alkuperäiseen suunnitelmaan. 22 ARKKITEHTI, MUOTOILIJA JA AKATEEMIKKO ALVAR AALTO on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu mestari ja yksi merkittävistä arkkitehtuurin modernisteista. Teos voi olla hyvin pieni ja pikkutarkka tai todella suuri ja rouhea. 46 TAITEILIJA TAPANI PIIRTO kuvaa usein taustaansa sulautuvia henkilöitä, jolloin katsoja muodostaa kuvan mielessään valmiiksi. 52 59. 70 NYKYTAITEEN MUSEO KIASMAN kokoelmanäyttely esittelee 27 taiteilijan teoksia Kiasman kokoelmista. Antiikki ja taide ISSN 2341-622X Kannen kuva: Suomen Kellomuseo 6 TELEVISION ANTIIKKIA, ANTIIKKIA -ohjelmasta tuttu Tuija Peltomaa keskittyy nyt opetustöihin. 30 KORUTAITEILIJA BJÖRN WECKSTRÖM on myös tunnustettu kuvanveistäjä, lasimuotoilija ja nyttemmin taidemaalarikin. 20 HELSINGIN VANHOISSA TALOISSA on taiteellisia reliefejä, joita maamme kuvanveiston huiput ovat olleet tekemässä. 56 ESPOON UUSI SAIRAALA panosta taiteeseen. 10 DIDRICHSENIN TAIDEMUSEOSSA on parhaillaan näyttely, jossa on esillä kansainvälistä mainetta saavuttaneen eteläafrikkalaisen Lionel Smitin monumentaalisia maalauksia ja veistoksia. 59 SÄHKÖKÄYTTÖISET OMPELUKONEET syrjäyttivät poljettavat laitteet 1900-luvulla ja nyt vanhoja koneita löytyykin useimmiten sisustuselementteinä kodeista. 36 SUKELLUSKYPÄRÄT ovat pääosin tulleet Suomeen lännestä, Englannista Sieben ja Heinken valmistamina. 62 VANTAALLA LENTOASEMAN vieressä sijaitseva Suomen ilmailumuseo kertoo elävästi Suomen koko ilmailuhistorian. 16 KAUPPANEUVOS KYÖSTI KAKKOSELLA on mittava designkokoelma, joka kiertää näyttelyissä ympäri maailmaa. Keskiajalla kirkossa oli mahtava puuveistoskoristelu, joista on jäljellä 24 veistosta. Kelan pääkonttoria pidetään eräänä Alvar Aallon päätyönä. Antiikkikaupoissa hän ehtii piipahtaa silloin tällöin. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 35 €. Kyösti Kakkoselle on designia esillä Bulevardin kodissaan Helsingissä. 56 Taustan teosta voisi pitää jopa Tapani Piirron omakuvana, koska hänkin soittaa haitaria. 09-413 97 300 Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi, puh. Laitinen-Littorinille estetiikka on elämäntapa – kauneus on läsnä kaikkialla. Sisältö 6/2016 Läpimurto ompelukoneteollisuudessa oli Isaac Merritt Singerin ansiota. 49 LASIJA KERAMIIKKATAITEILIJA SUSANNA TYRVÄISEN töissä kontrastilla on vahva rooli. 40 ENSIMMÄINEN BANK ANTIQUEStapahtuma Helsingissä onnistui hyvin. 76 TAIDEKEHYSTÄMÖ J. Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 40 €. Nyt niitä löytyy meriantiikin keräilijöiden kokoelmissa. 09-413 97 370 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi, ma–pe 8–16, puh. PALMU on erikoistunut vanhoihin kehyksiin. 4 Vuonna 2016 ilmestyy 6 numeroa. Rakennus täyttää tänä vuonna 60 vuotta. 46 Turun Kaakelitehtaan tuotantoa. 42 ESPOON TAPIOLASSA toimii Suomen Kellomuseo, Pohjoismaiden ainoa ajanmittaukseen ja kelloihin erikoistunut museo. 52 TURUN KAAKELITEHDAS Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1874. 82 PAULIINA LAITINEN-LITTORIN on monelle televisiosta ja lehtien palstoilta tuttu. 78 HOLLOLAN PYHÄN MARIAN kirkko on yksi 86:sta Suomessa keskiaikana valmiiksi rakennetuista kivikirkoista
Moderni arkkitehtuuri elää ja voimistuu Vaasassa teemana jugend Pohjanmaan museon kokoelmista naisten nahkaiset varsikengät. Näyttelyssä on esillä noin 50 alankomaalaista, italialaista ja espanjalaista asetelmamaalausta 1500 – 1700-luvuilta. Erityisesti jugend vaikutti arkkitehtuurissa sekä taideteollisessa muotoilussa. Se hohtaa uutuutta ja on edelleen mahtava tyylinäyte suuren suomalaisen arkkitehdin työstä. Taidemuseon omien teosten lisäksi näyttelyyn on lainattu teoksia kotimaisista ja ulkomaisista museoista. Aallon modernismi on vasta viime vuosikymmeninä saanut suomalaisten keskuudessa hyväksynnän, kun pitkään sen syntyvaiheen jälkeen Aallon rakennustaiteellista tyyliä ei haluttu, tai olisiko syytä ilmaista ei osattu arvostaa. Aalto oli eläessään Suomen tunnetuin alan edustaja ja hän on tunnettu myös kansainvälisesti. Syyskuussa Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä avautunut Elämä tarjottimella -näyttely esittelee 1600-luvun asetelmia, joiden rinnalla nähdään Kiasman kokoelmista lainattuja nykytaiteen teoksia samoista teemoista. Ensimmäinen Suomeen saatu Nobelpalkinto oli kirjallisuuden alalta 1939 Frans Emil Sillanpää, sittemmin vajaa kymmenen vuotta myöhemmin kemian alalta palkittu Artturi Iivari Virtanen, sittemmin lääketieteestä sai palkinnon Ragnar Granit ja maailman rauhan edistäjänä tunnetuksi tullut presidenttimme Martti Ahtisaari. Olisiko Aallon luomiskausi edennyt liian aikaisin,kun hänen tyylinsä ja aikaansaannoksensa saavuttivat kansainväliset mitat ja tunnettuuden, ja siten myös oikeuden Nobelin palkintoon. Suomalainen jugend yhdisti kansallisromanttisia piirteitä kansainväliseen tyylisuuntaukseen. Jugend vallitsi Euroopassa 1880-luvulta ensimmäisen maailmansodan alkuun. Renessanssin ohella kirja pohtii Rooman tuhon syitä ja länsimaisen sivilisaation kohtaloa tulevaisuudessa. Näin kuvaa suurinta suomalaista modernin arkkitehtuurin edustajaa Kansallisbiografia-julkaisussa Eeva Maija Viljo. Lokakuussa avautuneessa näyttelyssä on esillä tyylikauden esineistä ja tekstiileistä koottuja sisustuskokonaisuuksia sekä aikakauden taidetta. Jugend Tikanojan taidekoti, Vaasa, 26.2.2017 saakka Mikä aiheutti renessanssin ?. Alvar Aalto kuuluu niihin kansainvälisesti tunnettuihin arkkitehteihin, joiden nimi mainitaan modernin arkkitehtuurin tärkeimpien edustajien joukossa. Aalto loi oman arkkitehtuurisuuntauksensa, jonka esteettinen teho perustuu rakennusten ympäristösuhteen tarkkaan suunnitteluun, ihmisläheiseen mittakaavaan, materiaalin tuntuun, hiottuihin yksityiskohtiin ja taitavaan valaistuksen sijoitteluun. Nobel-palkintoja on jaettu jo 115 vuoden ajan, kolme vuotta Alvar Aallon syntymän jälkeen. ?. Kuva Markus Paavola. Helsingissä Aallon tunnetuimpia rakennuksia ovat Finlandiatalo, Kansaneläkelaitoksen talo Taka-Töölössä ja Kulttuuritalo Kallion kaupunginosassa. Helsingin Töölönlahden rantaan noussut Finlandia-talo on yli neljän vuosikymmenen ikäinen. 1647. Aallon ansioksi katsotaan, että hän tarjosi vaihtoehdon kansainvälisen tyylin persoonattomalle teknillisyydelle, yksinkertaisen struktuurin toistolle ja yksitoikkoisuudelle. Iris-tehtaan tuotteet saivat suurta huomiota Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljongissa, samoin kuin Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Liekki-ryijy, jonka toisinto on esillä näyttelyssä. Mistä Suomi on kyennyt kasvattamaan maailmalla tunnettuja taitajia, tietäjiä, urheilijoita ja muita osaajia. Monet teemoista ovat tänä päivänäkin ajankohtaisia. Muutoksen tekijät – Renessanssin synty ja perintö Atena Kustannus, 2016 Elämä tarjottimella ?. Muutoksen tekijät maalaa muotokuvan eurooppalaisesta kulttuurista antiikista nykypäivään. Aalto on edelleen Suomen tunnetuin arkkitehtuurin edustaja, mutta hän on myös tunnettu muotoilija. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen Pääkirjoitus 52. Asetelma – Elämä tarjottimella Sinebrychoffin taidemuseo 8.1.2017 saakka Pieter de Ring, Asetelma, n. Sille oli tyypillistä eri taiteenalojen välisten rajojen hävittäminen. Alvar Aalto on ollut poissa pitkään, mutta hänen vahva tyylinsä ja luovuutensa elää yhä. Kuvissa voi puolestaan ihailla vaasalaisia jugend-rakennuksia sekä vuosisadan vaihteen muotia. Tikanojan taidekodin talvinäyttelyn teemana on jugend. Sinebrychoffin taidemuseon vuoden päänäyttely pohtii hyvän elämän kysymyksiä muun muassa yltäkylläisyyden, moraalin ja katoavaisuuden näkökulmista. Aallon varhaisimpia töitä on tunnettu Paimion parantola, jossa on ohikulkijan silmään osuvasti pistävä Aallon luoma moderni tyyli. Nyt Matilaiselta on ilmestynyt kirja Muutoksen tekijät – Renessanssin synty ja perintö, joka pohtii kysymystä mikä aiheutti renessanssin ja mitä siitä seurasi. Huonekalujen lisäksi Aallon lasimalja on Suomen kodeissa ja myös julkisissa tiloissa tunnetuin lasitaiteen tuote. Yksittäiset aiheet tai esineet voivat symboloida kulttuurin, uskonnon ja yhteiskunnan arvoja sekä ajatuksia. 5 S uomen tunnetuimman modernin arkkitehtuurin edustajan Alvar Aallon kuolemasta on tullut tänä vuonna kuluneeksi neljäkymmentä vuotta ja kahden vuoden kuluttua hänen syntymästään 120 vuotta. Yliopistolehden entisenä päätoimittajana tunnettu Pekka Matilainen teki gradunsa renessanssista. Näyttelyssä on myös esillä Louis Sparren vuonna 1898 keskiajan ritarisalin henkeen suunnittelema ruokasalin kaluste sekä Iris-tehtaassa valmistettua Alfred Finchin keramiikkaa. Viimeisin suomalainen julkisuuteen tullut on taloustieteen Nobel-palkinnon saaja Bengt Holmström. Muutama vuosi sitten hän julkaisi renessanssin Firenzeä käsittelevän romaanin Kupoli
Television Antiikkia, antiikkia -ohjelmasta tuttu Tuija Peltomaa keskittyy nyt opetustöihin. Vaikka tein vuosia töitä huutokaupassa, niin koko ajan tein myös muita töitä, kuten opetusta. Mutta miten Peltomaa päätyi antiikin ja taiteen maailmaan. Se lämmitti sydäntä, Peltomaa sanoo. Oppilaat valitsivat minut viime keväänä vuoden opettajaksi. – Se on epävarmaa elämää, mutta jos sen epävarmuuden sietää, niin aika kivaa se on. 6 Kruunan kauppias Pasi Pusa esittelee Kremlin kelloa. Vuonna 1965 syntynyt Peltomaa eli lapsuutensa ja nuoruutensa maalaistalossa Kainuussa. Opetuksen ohessa hän kirjoittaa, esitelmöi, arvioi sekä konsultoi taiteeseen ja antiikkiin liittyvissä kysymyksissä. Siksi hyppy freelanceriksi ei ollut niin suuri. Nyt hän on saapunut Kruunuhaassa sijaitsevaan antiikkiliike Kruunaan. Peltomaata on aina kiinnostanut kaikki toisin tekeminen, kuten avantgarde, dadaismi ja ITE-taide. – Opetukseni keskittyy 1900-luvun taiteeseen ja nykytaiteeseen. Hän on jättänyt huutokauppamaailman taakseen ja työskentelee nyt freelancerina. Lapsuus opetti arvostamaan kädentaitoja Peltomaa on aina rakastanut ja arvostanut kädentaitoja. Helsingin reissuilla hän ehtii välillä käydä antiikkikaupoissa. Antiikkikaupoissa hän ehtii piipahtaa silloin tällöin. Antiikki verenperintönä. Antiikkia, antiikkia -ohjelmasta muistettava sanavalmis nainen opettaa taidetta Aalto-yliopistolla. A ntiikin ja taiteen moniottelija Tuija Peltomaa asuu miehensä kanssa Porvoossa, josta hän käy muutaman kerran viikossa Helsingissä jakamassa oppia nuoremmalle polvelle
Gradunsa Peltomaa teki Arabian keramiikkataiteilijasta Michael Schilkinistä. Teatterikoulusta taidehistoriaan Peltomaa lähti yliopistoon opiskelemaan taidehistoriaa. Siellä kudottiin tekstiilejä, neulottiin, tehtiin huonekaluja, kengitettiin hevosia ja rakennettiin taloja. En väsynyt koskaan kuuntelemaan isovanhempieni juttuja, joita he kertoivat vanhoista esineistä ja niiden käyttötavoista. – Myös katutaide kiehtoo minua kovasti. Siinä taide kohtaa ihmiset keskellä heidän arkeaan. – Hain ensin Teatterikorkeakouluun ja pääsin pääsykokeissa aika pitkälle. Peltomaa tutkii Kruunan hintalappuja. Perheen parissa harrastettiin kirjallisuutta, kuvataiteita ja teatteria. Kun seurasin koulun ympärillä ollutta kalabaliikia, tunsin, että nuorena naisena persoonani ei ollut valmis sellaiseen myllytykseen, vaikka olenkin aina osannut pitää puoleni Turkan kaltaisten ”äijien” kanssa. Tarinat vanhoista tavaroista olivat kiinnostavia. Kiinnostus kulttuuriin on tullut verenperintönä. – Luimme ja keskustelimme ruokapöydässä kaikesta, myös taiteista. – Olen kasvanut sellaisten ihmisten parissa, jotka osaavat tehdä käsillä asioita. Se ei kuitenkaan ollut itsestään selvä valinta. Elettiin Turkan aikaa. Sen jälkeen kutsuivat taidehistorian opinnot Helsingin yliopistossa. – Schilkinin taide ja hänen eksoottiset aiheensa olivat täysin muuta kuin muut Suomessa olivat tehneet. 7 . – Maalla on vanhoja aittoja ja navettoja, joiden ullakoilla on vanhoja rekiä, tätien vanhoja asuja ja lehtien vuosikertoja. Peltomaata on aina kiinnostanut kaikki toisin tekeminen, kuten avantgarde, dadaismi ja ITE-taide. Minulla oli leikkikauppa, joka oli täynnä vanhaa tavaraa. Katutaiteessa alkaa syntyä omia tyylilajeja ja ilmaisutapoja. Mutta lukioikäisenä vielä kamppailin sen kanssa, etten sotke Järnefeltiä ja Edelfeltiä, hän nauraa. Se on ihan oma maailmansa.. Olen oppinut arvostamaan tekemisen taitoa, materiaalien hallintaa ja laadukasta kädenjälkeä. Maaseudulla vanhat tavarat tulivat tutuiksi. Siellä kannustettiin hakemaan uudestaan, koska olin silloin vielä hyvin nuori
1990-luvun alkupuolella Peltomaa ryhtyi opettamaan Taideteollisessa korkeakoulussa ja vuonna 1996 hän aloitti työskentelyn huutokaupassa. Eräänä iltapäivänä Wenzel kysyi, pääsisinkö auttamaan huutokauppaan, koska heillä oli pulaa henkilökunnasta. Kun näyttö meni kiinni, niin vielä tuli joku keräilijä taksilla ja hänen kanssaan juteltiin koko ilta. Peltomaa on nähnyt, miten huutokauppamaailma on muuttunut parinkymmenen vuoden Peltomaan mukaan antiikkialalla on hivenen odottava tunnelma. Antiikkia, antiikkia tempaisi mukaansa 1990-luvun loppupuolella tuotantoyhtiö Tarinatalo ryhtyi tekemään Ylelle Antiikkia, antiikkia -ohjelmaa, jonne Peltomaata pyydettiin mukaan. Internet on tullut vahvasti mukaan ja intohimo on vaihtunut bisnekseksi. – Välillä elämä oli yhtä hiivatin antiikkia Kun en tehnyt töitä huutokaupassa tai opettanut, kuvattiin tv-ohjelmaa. Ensimmäiset opastukset olivat Helene Schjerfbeckin näyttelyssä. Esineen hinnan sijaan minua kiinnostaa enemmän se, miksi joku on valmis siitä maksamaan. – Sosiaalisuus on siirtynyt maakuntien huutokauppoihin. Huutokaupan pauloihin Opiskeluaikana Peltomaa otti ensimmäiset askeleensa työelämään. 8 Peltomaalla ei ole itsellään minkäänlaista keräilyviettiä. Ei siinä ollut. – Tein opastuksia Ateneumissa. Siitä lähtien huutokauppa oli vuosikausia osa elämääni. Antiikkija taidekaupassa Peltomaa kaipaa juuri sosiaalisuutta. Lisäksi antiikkikauppiaiden luona voi piipahtaa juttelemassa. Tuija Peltomaa työskentelee nykyään freelancerina. Hän on tekemisissään nopea ja aina liikkeellä eteenpäin, joten minuakin hän pyysi aloittamaan heti seuraavana aamuna. aikana. Ihmiset koukuttavat minua enemmän kuin esineet. – Toki vieläkin on mukana ihmisiä, joilla on intohimoa. Hän teki ohjelmaa pieniä katkoja lukuun ottamatta 2010-luvulle saakka. Heidän kanssaan oli mielenkiintoista keskustella. Ateneumin lisäksi opastin freelancerina Nykytaiteen museossa ja Taidehallissa. Olen sen verran old school -ihminen, että kaipaan vanhan ajan huutokauppanäyttöjä, joissa tapasi ihmisiä ja keräilijöitä, joilla oli erityisiä kiinnostuksen kohteita. – Olin valmistelemassa kirjaa Schilkinistä, jonka valokuvat Katja Hagelstam otti ja jonka Wenzel Hagelstam kustansi
Lähes 50 kauppiasta. Se ei ala 1930ja 1940-luvuilta, vaan ihan jugendista saakka, Peltomaa toteaa. Myös asumisen muutokset vaikuttavat antiikkikauppaan. En ole ollenkaan tavaran perään. Pauli Jokinen LASIMYYNTIÄ klo 10 15 Myydään, ostetaan, vaihdetaan lasia ja lasialan kirjallisuutta. – Hankin yksittäisiä esineitä vain, jos niille löytyy oma paikka ja tarina. – Ihmisillä hajosi tavaroita kuvauksissa, kun jännitys oli niin kovaa. Muistona tapaamisesta minulla on yhä valokuvia ja suvun päämiehen Michel Romanoffin Biarritzista lähettämä uudenvuodentoivotus. Minua voimaannuttavat ihmiset, esineiden omistajat ja tekijät. 10 mielenkiintoista kohdetta Helena Tynellin omasta kokoelmasta! SUOMEN LASIMUSEOSSA 21.1.2017 klo 10 – 15 Tervetuloa! Maksuton sisäänpääsy ja paikoitus www.suomenlasimuseonystavat.fi Tehtaankatu 23, Riihimäki. Ohjelmassa arvioitiin esineitä, joita yleisö toi näytille. Antiikkia, antiikkia keräsi parhaimmillaan lähes miljoonayleisön. Ei huutokauppakuluja ostajalle! Huutokaupassa on n. . 9 Peltomaa valittiin viime keväänä Aalto-yliopistolla vuoden opettajaksi. – Ihmisiä kiinnostaa ehkä enemmän esineet, joilla on merkitystä heidän omassa elämässään. ESINETUNNISTUSTA klo 10 12 Lasiesineitä tunnistamassa ovat asiantuntijat museolta ja ystävistä. Se oli välillä hieman surullistakin. Luettelo Lasipäivänä myynnissä museolla ja tulostettavissa koti-sivuiltamme tammikuun toisella viikolla. Kansa ei ole niin hullaantunut antiikkiin kuin menneinä vuosina. Antiikkialalla odottava tunnelma Peltomaa kiertelee antiikkiliike Kruunassa ja hypistelee Arabian astioita ja Kaj Franckin Kremlin kellot -karahvia. Pieniin asuntoihin ei mahdu suuret antiikkimööpelit. – Nuorilla on harvemmin tarve tehdä edustuskotia. En keräile kokoelmia. Isoja uusrokokookalusteita on vaikea saada kaupaksi. Maksuton, enintään 3 esinettä / hlö LASIHUUTOKAUPPA klo 14 15 Näyttö Lasipäivänä ennen huutokauppaa. Kaikenlaisiin paikkoihin sitä jouduttiin. Peltomaa tuntee antiikin ja taiteen läpikotaisin. Mitä hän itse keräilee. Peltomaan mukaan antiikkialalla on tällä hetkellä hieman odotteleva tunnelma. – Olimme kuvaamassa Pietarissa samaan aikaan, kun Romanovien suku kokoontui siellä ensimmäisen kerran vallankumouksen jälkeen. välillä mitään järkeä, Peltomaa muistelee. – Suomella on vahva muotoiluperinne 1900-luvulta. Ohjelman kuvaaminen vei kuvausryhmän erikoisiin paikkoihin
10 L ionel Smitiä pidetään yhtenä Etelä-Afrikan lahjakkaimmista taiteilijoista. Lionel Smitin monumentaalisia muotokuvia Didrichsenin taidemuseossa Kasvoja – Faces: pysähdyttäviä kohtaamisia. Hänen teoksiaan on säännöllisesti esillä gallerioissa muun muassa Didrichsenin taidemuseossa on parhaillaan näyttely, jossa on esillä kansainvälistä mainetta saavuttaneen eteläafrikkalaisen Lionel Smitin monumentaalisia maalauksia ja veistoksia
Kuva: Lionel Smit Studio . Sen ympärille halusimme tuoda nähtäväksi taidetta Afrikasta, mielellään modernia tai nykytaidetta.. Singular Formation # 3, 2016. 11 . Kasvoja – Faces -näyttelyssä nähdään meillä ennen näkemätöntä: Lionel Smitin teoksia nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Pronssi, 120 x 80 x 126 cm. Kuva: Lionel Smit Studio Assemblepronssiveistos vuodelta 2016 ensilunta hiuksillaan. Lisäksi osa veistoksista ja näyttelyn kaikki öljyvärimaalaukset ovat uusia, tehty juuri tätä näyttelyä varten. Singular, 2016. Smitin teosten saavuttamasta poikkeuksellisesta suosiosta maailmalla kertoo esimerkiksi se, että sekä Lontoossa että Hong Kongissa hänen koko näyttelyitään on myyty jo ennen avajaisia. Öljy, 190 x 190 cm. Singular Formation # 2, 2016. Lähtökohtana on näyttelysarja, jossa esitellään eri maiden kulttuureita ja taidetta. Kuva Marjut Popelka Lontoossa, Amsterdamissa, Miamissa ja Hong Kongissa. Intendentti Maria Didrichsen, miten ja miksi juuri Lionel Smitin näyttely. . Kuva: Lionel Smit Studio . Öljy, 100 x 100 cm. Meillä on muutamia vanhempia afrikkalaisia esineitä eli Afrikka on edustettuna kokoelmissamme. Öljy, 190 x 190 cm
Hän vieraili taidemuseossa, tutustui museoon ja sen historiaan sekä aikaisempiin näyttelyihin saadakseen oman näyttelynsä sopimaan mahdollisimman hyvin museon tunnelmaan ja ainutlaatuiseen ympäristöön. Pronssiveistoksissa käytetyt patinoinnit ovat yleensä väriltään luonnonruskeita, mustia ja vihreitä.. Lionel Smit innostui valtavasti tästä mahdollisuudesta ja tuli runsas vuosi sitten tutustumaan paikkaan. Hän on ollut mukana monessa kansainvälisessä projektissamme ja halusi opintojensa lomassa tehdä töitä vuoden verran. Hän toteutti teokset ateljeessaan, ja kaikki nyt esillä olevat öljyvärityöt ja osa veistoksista ovat varta vasten tähän näyttelyyn tehtyjä. Hän teki perusteellista taustatyötä näyttelyä varten. Vierailun jälkeen taiteilija palasi Kapkaupunkiin suunnittelemaan näyttelyn sisältöä. Pronssiveistos vuodelta 2011, 57 x 27 x 28 cm. Pronssi. Näyttelystä ryhdyttiin neuvottelemaan taiteilijan kanssa 2014. Kuva: Lionel Smit Studio . Lionel Smitin pronssiteokset on tehty vahavalutekniikalla, joka on yksi vanhimpia metallivalumenetelmiä. Näin hän tutustui myös Lionel Smitiin ja ihastui tämän teoksiin. 12 . Kohteena oli Kapkaupunki, jossa hän vapaaaikanaan kierteli museoissa ja gallerioissa. Kuva: Lionel Smit Studio Lionel Smit löytyi Jenny Didrichsenin kautta. Erityisesti Smit ihaili paikan ilmapiiriä, ympäristöä ja luontoa, Maria Didrichsen kertoo. Origins Broken Fragments, close-up.
Valtaosa hänen teoksistaan kuvaa naisia, ja syykin löytyy: hän on todennut – ehkä hymyn pilke silmässä että on huomannut naisten olevan kauniimpia kuin miehet. Kun teoksia tarkastelee läheltä, näkee että maalaus koostuu abstrakteista siveltimenvedoista – niitä on verrattu Jackson Pollockin väriläiskiin ja roiskeisiin ja veistos puolestaan fragmenteista, saven palasista. Varhaiset kokemukset kuvanveistosta olivat kuitenkin luoneet perustan taiteeseen lähestymiselle. Hänellä on kaksi ateljeeta, toisessa hän tekee veistoksia ja toisessa maalauksia. Aikajänne voi olla kuukausia, jopa vuosia. Myöhemmin, vuodesta 2010 lähtien hän on tehnyt myös veistoksia maalausten rinnalla. Läheltä katsoen oivaltaa veistojälkien merkityksen. Kultaa pidetään arvoituksellisena materiaalina ja siihen liitetään usein myös mystiikkaa. Lionel Smit asuu ja työskentelee Kapkaupungissa Strandissa. Hän kertoo työstävänsä yleensä useita teoksia samanaikaisesti. Lionel Smit valmistui Pretorian Pro Arte -kuvataidekoulusta vuonna 2000. Hän sanoo teostensa vaikuttavan keskeneräisiltä, koska fragmentaatio kiinnostaa häntä. Maalausten väriskaalassa nähdään myös ultramariinin ja lämpimän kullan harmoniaa. Tämän työskentelytavan etuna on muun muassa se, että teosten eri vaiheiden työstäminen on aikaa vievää. Kuva: Lionel Smit Studio Tämä näyttely on paitsi Lionel Smitin teosten ensiesiintyminen Suomessa, myös hänen uransa ensimmäinen museonäyttely. Esteettisessä mielessä Lionel Smit tunnustaa rakastavansa kaikkea kaunista. 13 Lionel Smit työhuoneellaan. Lisäksi hänen muotokielensä sopii suurikokoisiin töihin. Voimakas värinkäyttö on taiteilijalle tunnusomaista; suurikokoiset maalaukset ja veistokset hehkuvat värejä. Kullan käytöllä taiteilija pohtii, mikä merkitys materialla on ihmisille. Hän ei kuitenkaan seurannut isänsä jalanjälkiä, vaan halusi luoda oman taiteellisen identiteettinsä ja valitsi maalauksen. Lionel Smitin teokset ovat suuria, monumentaalisia. Taiteilija kiertelee kylissä ja nähdessään kiehtovat kasvot tai hahmon, hän pyytää henkilöä malliksi. Monumentaalisuutta ja värien hehkua Värit ja itse maalausprosessi edustavat Lionel Smitin kuvataidetta puhtaimmillaan. Hän kokee maalaamisen vapauttavan energiaa ja näkee valmiin taideteoksen maalausprosessin fyysisenä ilmentymänä, jälkenä luomistyöstä. Hän valokuvaa mallinsa ja käyttää valokuvasuurennoksia tutkiessaan kasvojen yksityiskohtia. Taiteilija on todennut, että suurikokoisen teoksen luomaa vaikutelmaa on mahdoton tavoittaa pienemmässä mittakaavassa. Taiteilija voi kypsytellä töitään ja palata niihin myöhemmin, jolloin niitä lähestyy eri tavalla kuin aikaisemmin. Abstrakteja siveltimenvetoja ja saven palasia Smitille tekstuuri, pintarakenne, on tärkeä sekä maalauksissa että veistoksissa. Kahdentoista ikäisenä hän jo muovaili savea ja koki olevansa tuleva kuvanveistäjä. Hänen isänsä Anton Smit on tunnettu kuvanveistäjä, ja isän ateljeella oli keskeinen rooli pojan lapsuudessa. -Lähestyn maalausta kuin veistosta, lisään palasia kunnes kuva alkaa hahmottua, Smit on luonnehtinut. Veistoksen ja maalauksen välinen yhteys on äärimmäisen hieno. ?. Useat Smitin mallit ovat Kapin niemimaan malaijiyhteisöstä, jonka taustalla on poikkeuksellinen etninen sekoitus Eurooppaa, Afrikkaa ja Aasiaa. Kyseessä on kolmensadan vuoden aikana syntynyt oma, uusi rotu. Uravalinta oli selvä jo poikavuosina. Tämä jatkuva vuorottelu veistoksen ja maalauksen välillä heijastaa myös syvempää, omakohtaisempaa vuoropuhelua, jossa taiteilija tutkii inhimillisen haavoittuvuuden ja sisäisen vahvuuden välistä jännitettä. Taiteilija on sijoittanut kultafragmentteja joihinkin muotokuviin, esimerkiksi upeaan Singular Formation #2 -maalaukseen. Nämä ihmiset ovat todella kauniita, kuten teokset osoittavat. Toisen polven kuvataiteilija Vuonna 1982 syntynyt Lionel Smit kasvoi kuvanveiston parissa
Yli viisikymmentä vuotta toiminut Didrichsenin taidemuseo syntyi Gunnar ja Marie-Louise Didrichsenin rakkaudesta taiteeseen. Lionel Smitin teokset avaavat katsojalle sen moninaisuuden ja rikkauden, mikä kohtaamissamme kasvoissa piilee. Villa Didrichsenissä toteutuu Revellin modernistinen näkemys luonnon, taiteen ja arkkitehtuurin saumattomasta yhdistämisestä. Yleisin käytetty materiaali oli ajan muodin mukaisesti tiikki. Osa ajankohtaisista näyttelyistä levittäytyy nykyisin myös näihin tiloihin. Pariskunnan satunnaiset teoshankinnat muuttuivat varsin pian järjestelmälliseksi taidekokoelmaksi. Kotimaassaan suosittu Lionel Smit on viimeisen viiden vuoden aikana noussut kansainväliseen menestykseen, ja tällä hetkellä hänen teoksensa ovat erittäin kysyttyjä keräilijöiden keskuudessa. . Yksityiskohdat ovat pelkistettyjä, ja ulkoja sisätilat liitettiin toisiinsa mahdollisimman huomaamattomasti. Eloisia kasvoja, taustalla Large Malay Girl -veistos. Hartsi, lasikuitu ja automaali, 120 x 64 x 95 cm. Tämä näyttely pysähdyttää, ihastuttaa ja puhuttelee. Heidän unelmansa oli yhdistelmä arkkitehtuuria, taidetta ja luontoa. Myös Villa Didrichsen on nykyään osa museota. Taloa ympäröivä puutarha kuului myös arkkitehdin kokonaistaideteossuunnitelmaan ja mahtavia mäntyjä kasvava alue sai jäädä pääosin luonnontilaan. 14 Identiteetin tutkintaa ja tulkintaa Ihmisten monimuotoisuus kiinnostaa Lionel Smitia. Uusi siipirakennus on tarkoitettu vain taiteelle. Didrichsenit rakennuttivat haaveilemansa kodin luonnonkauniiseen Kuusisaaren. Gunnar ja Marie-Louise Didrichsenin taidekokoelman laajetessa runsaaseen tuhanteen teokseen, lisätilan tarve tuli ajankohtaiseksi. Didrichsenin taidemuseo – kulttuurikeidas mäntyjen katveessa Talvinen näkymä Didrichsenin taidemuseolle. Suuret lasiseinät avautuvat sisäpihalle, ja pohjakerrokseen rakennettiin tilat muinaisten kulttuureiden kokoelmille. Didrichsenin taideja kulttuurimuseo, 2008. Etualalla Large Malay Girl -veistos, 2010. Rakennuksen moderni sisustus on Viljo Revellin ja hänen toimistossaan työskennelleen arkkitehti Olavi Hännisen käsialaa. Onkin sanottu, että Lionel Smitin maalaamilla muotokuvilla on yleismaailmallinen viesti ihmisen sisäisestä vahvuudesta ja samalla haavoittuvuudesta. Kuva: Maria Didrichsen . Yksityiskohtia hiottiin Revellin johdolla saranoita ja ovenkahvoja myöten. Vastakohtana ovat tyynet, vakavat silmät tai pois suunnattu katse, mikä puolestaan kertoo haavoittuvuudesta. Marjut Popelka LIONEL SMIT: FACES – KASVOJA 9.9.2016–29.1.2017, ti-su 11-18 Didrichsenin taidemuseo Kuusilahdenkuja 1, 00340 Helsinki . Monessa muotokuvassa pään asento ja kokonaistoteutus kertoo vahvuudesta ja arvokkuudesta. Teksti: Marjut Popelka Lähde: Kulttuurikeidas Helsingissä. Museosiiven tilojen lisäksi olohuone kirjastoineen, ruokasali ja leikkihuone sekä tyttären makuuhuone on avattu yleisölle. Kuva: Maria Didrichsen . Viljo Revellin arkkitehtuurille on tunnusomaista funktionaalisuus sekä selkeät linjat. Tämän unelman toteuttajana toimi arkkitehti Viljo Revell (1910 1964). 1963 Revell laajensi L-muotoisen Villa Didrichsenin U-muotoiseksi kokonaisuudeksi. Revell pyrki löytämään rakennuksille todellisen, syvällisen luonteen. Tilaa tarvittiin lisää. Kuva: Didrichsenin taidemuseo /Rauno Träskelin. Hän on todennut, että ihmisen identiteetti perustuu suureksi osaksi hänen etniseen taustaansa. Villa Didrichsen valmistui 1958 jylhien mäntyjen katveeseen, ja sitä pidetään yhtenä arkkitehti Revellin kauneimmista luomuksista. Teoksillaan hän välittää oman käsityksensä identiteetistä ja sen muodostumisesta
Modernia elämää! – Suomalainen modernismi ja kansainvälisyys 1917 – 1968 -näyttely kertoo, miten monimuotoinen modernismi vaikutti suomalaiseen yhteiskuntaan ja taiteisiin. Mukavasti taitetun kirjan aukeaman sivuista toisella on teos ja toisella pieni yksityiskohta teoksesta. Tätä koko perheen kirjaa on mukava selailla ilokseen. Hamin vuosi huipentuu viiden suomalaisen museon yhteiseen suurhankkeeseen. Tänä syksynä ilmestyneen Tuula Karjalaisen kirjoittama elämäkerta kertoo taiteilijalegendan värikkään elämäntarinan Tammen kustantamassa kirjassa Tyko Sallinen – Suomalainen tarina. Kirja tarjoaa pienillekin, tuleville taiteen ystäville löytämisen onnistumisia. Viime vuonna ilmestynyt viehättävä Lasten oma taidekirja on oiva lahjapaketti lapsiperheille. Näyttely syntyy yhteistyössä Hamin, Alvar Aalto -säätiön, Arkkitehtuurimuseon, Designmuseon sekä Suomen valokuvataiteen museon kanssa. Kirjan ovat koonneet Kansallisgallerian työryhmä Eija Aarnio, Mari Alijoki, Anna Luhtala, Anja Olavinen sekä Ira Westergård. Käteen sopivan kokoinen taidekirja esittelee yli sata suomalaisten rakastamaan taideteosta. Tammikuussa uudistetaan myös Hamin Tove Jansson -gallerian ripustus. Vuoden avaa tammikuussa modernismin edelläkävijänä tunnetun Tyko Sallisen näyttely. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan taiteilijan taiteesta tutkimuspainotteinen kirja, jonka kirjoittamiseen ovat osallistuneet Juha-Heikki Tihinen, Riitta Konttinen sekä Tutta Palin. Helmikuu nostaa esille yhden 1900-luvun monipuolisimmista modernistitaiteilijoista, Eva Törnwall-Collinin. Lisäksi Hamissa on ensi vuonna esillä Jouko Korkeasaaren, Cris af Enehielmin, Anna Retulaisen, Elina Merenmiehen, Jukka Korkeilan, Eero Nelimarkan, Pekka Kauhasen ja Ola Kolehmaisen taidetta.. Modernia elämää! on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa. Lasten oma taidekirja Tammi 2015 . . Helsingin kaupungin taidemuseon Hamin ohjelmistossa nähdään ensi vuonna kotimaista taidetta sopivasti Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. 15 Ajasta Aikaan Antiikki & keräilymessut 14.1.2017 Pori Ailav-sali (Vikkarin Valkama) Juhanaherttuankatu 17, Pori klo 10-16 Tiedustelut 044 231 9026, suomi.satujohanna@gmail.com ANTIIKKIA KERÄILYÄ DESIGNIA RETROA 25.2.2017 Forssa Kauppakatu 17, Forssa klo 10-16 8.4.2017 Pori Ailav-sali (Viikkarin Valkama) Juhanaherttuankatu 17, Pori klo 10-16 Lapsiperheen pukinkonttiin Lasten omassa taidekirjassa on tunnetuista teoksista napattu yksityiskohtia, joita on mukava etsiä pientenkin lasten kanssa. Teokset ovat Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmista. Esille tulee muun muassa Janssonin merkittäviä monumentaalitöitä kuten JansSuomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kotimaista sonin Strömbergin Pitäjänmäen tehtaan seinämaalaukset
16 Kyösti Kakkosella huikea lasikokoelma Keräilyharrastus alkoi melkein vahingossa Kyösti Kakkonen on viehättynyt kotimaiseen designiin.
Kakkosen keräilyharrastus alkoi puolivahingossa. Pyysin erästä opiskelijakaveria tuomaan kehykset. Hänellä oli viisi veljeä. Kakkosen koti on täynnä taidetta. . Miten hänestä alkujaan tuli designin keräilijä. Yhdestä tuli Kakkosen asunto. – Siellä oli Matissea, Chagallia ja muita suuria nimiä. 17 . – Pystyisin kokoelmieni pohjalta pitämään monia taiteilijakohtaisia näyttelyitä. Kakkonen valmisteli rakennuksen historiikin, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi vuonna 2013. Kellarikerroksessa on vanha pankkiholvi jäljellä. Kakkonen on perehtynyt hyvin rakennuksensa historiaan. Osan asunnoista hän on myynyt pois, mutta omistaa edelleen kolmanneksen kompleksista. ”Kuusi jukuripäätä”, kuten hän asian itse ilmaisee ja viittaa Aleksis Kiven veljeksiin. Seuraavan huoneen pöydällä on Sarpanevaa. Hän oli Puolassa matkalla oikeustieteen opiskelijoiden kanssa. Kyösti Kakkonen istuu Helsingin kodissaan Bulevardilla taiteen ympäröimänä. Kellarikerrokseen Kakkonen on ripustanut näyttävän kokoelman Rut Brykiä. Vanhoja konttoreita ryhdyttiin muuttamaan asunnoiksi. Laitoin taulun rullalle matkalaukkuun. Huoneistossa toimi taannoin Mandatum-pankki. – Puolasta ei saanut viedä yli 50 vuotta vanhoja esineitä. Puiston toisella laidalla on arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema Vanha kirkko vuodelta 1826. – Kyösti Kallio piileskeli talossa punaisten joukkoja vuonna 1918, hän tietää. Itse asiassa hän osti koko talon. Historiallinen Bulevardi 10 Kauppaneuvos Kyösti Kakkosella on mittava designkokoelma, joka kiertää näyttelyissä ympäri maailmaa. Tarkemmin ottaen kolme taloa, sillä korttelin sisäpuolella on vielä kaksi taloa, jotka kuuluivat kauppaan. – Työhuoneessani istui aikanaan Nalle Wahlroos. Olohuoneen ikkunasta avautuu näkymä Vanhaan kirkkopuistoon eli Ruttopistoon. Pauli Jokinen. Se oli silloin hänen työhuoneensa, Kakkonen kertoo. Ollaan historiallisessa ympäristössä. Kakkonen osti asuntonsa Bulevardilta vuonna 2010. Lähdin opiskelemaan juristiksi Uppsalaan ja Ruotsissa heräsi innostus. Esimerkiksi Tapio Wirkkalan, Oiva Toikan tai Michael Schilkinin näyttelyn pystyisin pitämään milloin tahansa. Uusrenessanssirakennus valmistui alkujaan vuonna 1894 ja sen rakennutti vapaaherra Axel Fredrik de la Chapelle. Ikkunalaudalla on Michael Schilkinin keramiikkaveistoksia. Eteisessä on Gallen-Kallelaa, pienemmässä huoneessa Pekka Halosen talvimaisemaa. Pääsin Tukholman Moderna Museetiin katsomaan näyttelyitä, joista ei Suomessa osattu edes haaveilla. Ensimmäisen maalauksensa hän osti 1970-luvun lopulla Varsovan vanhasta kaupungista. – Se oli perinteinen suomalainen maalaistalo, jossa ei paljon tieteitä ja taiteita harrastettu. K yösti Kakkonen esittelee eteisen lasivitriinissä olevia lasiesineitä. Kakkonen syntyi vuonna 1956 Kiihtelysvaarassa
Gdanskissa hän jäi tulliin, jossa kyseltiin kehysten alkuperää. – Kauppaa sählittiin silloin hotellihuoneissa ja huoltoasemilla, Kakkonen muistelee. Vanha suomalainen design puhutteli minua. Sitä oli helppo lähteä keräämään. Keräilyharrastukseni alku sattui onnekkaaseen saumaan. – Hyvä puoli oli se, että 1930-1950-lukujen huippudesign oli suomalaista. Pääasiassa taide-esineet ostetaan huutokaupoista. 1990-luku ostajan kulta-aikaa 1980-luvulla Kakkonen innostui hiljalleen designista. Pala palalta Kakkonen ryhtyi kartuttamaan kokoelmaa. Monet laittoivat koko omaisuutensa myyntiin ja välittäjät ostivat niitä könttänä. – He olivat kiinnostuneita vain maalauksista ja biedermeier-sohvista. Yksittäisiä teoksia voi saada kovalla rahalla, mutta mitään merkittävää kokoelmaa ei pysty hankkimaan. 1990-luvun lama oli ostajan kulta-aikaa. – Kaveri vietiin takahuoneeseen ja taidettiin tutkia vähän muutakin kuin matkalaukut, Kakkonen naurahtaa. Se oli taidokkaasti tehtyä. – Suomalaista maalaustaidetta ei kannattanut lähteä keräämään. Kotiin mentäessä auto oli täynnä designia. Ei heitä kiinnostanut lasi ja muu design. Siksi innostuin designista, Kakkonen kertoo. KakEgyptin hengessä sisustettu kylpyhuone.. Suomen parhaita kokoelmia Kakkosen kokoelma kehittyy koko ajan. Kakkonen ajoi usein kotikulmiltaan Pohjois-Karjalasta työmatkoja Etelä-Suomeen. Niitä sai halvalla. Schjerfbeckin, Gallen-Kallelan ja Edelfeltin työt ja muut kotimaisen kultakauden maalaukset on jaettu jo. 1980-luvulla muodissa oli 1920-luvun design. Hän väitti niitä polttopuiksi. Asiantuntijat opastivat Kakkosta, että seuraavaksi pinnalle nousee 1930-luvun muotoilu. 18 Kakkosen ystävä tuli kehyksineen perässä muutaman päivän päästä. Suuri osa on jo museoissa. – Maalaus taitaa olla minulla edelleen jossain varastossa jemmassa. Uusia hankintoja tulee viikoittain
– Nyt ostan teoksia takaisin Suomeen. Näyttelyitä on muun muassa Espanjassa, Saksassa, Englannissa ja Japanissa. Ne ovat Suomen Lasimuseolla, Designmuseolla ja Collection Kakkosella. Kakkosen kokoelmat kiertävät maailmalla ja kirkastavat Suomi-kuvaa. Lasimuseo joutuu ottamaan vastaan historiallisesti arvokkaita lasiesineitä, vaikka ne eivät olisi taiteellisesti tai taloudellisesti kovin korkeatasoisia. – Haluan, että kokoelmani ovat käytettävissä positiivisen Suomi-kuvan luomiseksi. Michael Schilkinin veistoksia ikkunalaudalla.. Minulle riittää, että kulut korvataan ja saan kutsun pitämään avajaispuheen. Meidän museoillamme on niin pienet määrärahat, ettei niillä ole mitään mahdollisuuksia hankkia designia tänne, Kakkonen sanoo. Minun kokoelmani on taiteellisesti hyvin arvokas, Kakkonen sanoo. Kyösti Kakkosen kokoelma kiertää maailmalla näyttelyissä. Paikalliset ostivat heidän töitään. Monet muotoilijat asuivat ja tekivät töitä Keskija Etelä-Euroopassa. Kysyntää riittää. Myös ryijyjä hän on alkanut keräillä viime aikoina. . Niitä palautuu ennen kaikkea Ruotsista, mutta myös Yhdysvalloista, Ranskasta, Saksasta ja Italiasta. Tällä hetkellä työjonossa on lähivuosille 14 kansainvälistä näyttelyä, jotka perustuvat Kakkosen kokoelmiin. Kokoelma koostuu pääasiassa keramiikasta ja lasista. Isänmaan asialla Kakkonen tuntee olevansa kokoelmansa kanssa Suomen asialla. Kerryttäessään kokoelmaa hän samalla tekee palveluksen isänmaalle ja yhteiselle kulttuuriperinnöllemme. – Pelastan huippudesingia takaisin Suomeen, hän luonnehtii. Haluan, että kokoelmieni esittelyllä saadaan luotua mielikuvaa suomalaisesta laadukkuudesta. Pauli Jokinen Kakkonen on sijoittanut kellariin Rut Brykin töitä. 1930-1950-luvuilla Suomi oli köyhä maa ja taiteilija-muotoilijat pitivät runsaasti näyttelyitä Ruotsissa. – Olen myös mukana monissa vientiyrityksissä, jotka tekevät kansainvälistä kauppaa. – On sanottu, että minulla on parempi lasikokoelma kuin Lasimuseolla. Voidaan sanoa, että Suomessa on kolme suurta lasija designkokoelmaa. Suomalaista designia on levällään ympäri maailmaa. 19 konen ei edes tiedä kokoelmansa laajuutta. En tiedä pitääkö paikkansa
Vuonna 1952 valmistunut teos kuvaa työläisperhettä, johon kuuluu äiti, isä ja kaksi lasta. Kuluttajaperhe Aleksanterinkatu 9 Aleksanterinkadulla oleva entinen Elannon kauppakeskus tunnetaan nykyään Kluuvin kauppakeskuksena. Kuvista voi löytää kauppiaiden suojelusjumala Hermeksen, liikemiehen salkkuineen, cowboyn ja tytön laittamassa rahaa säästöpossuun. Rannassa ei kulje vilkasta kevyenliikenteenväylää, joten reliefiä pitää lähteä varta vasten katsomaan. Tukiainen oli suunnitellut reliefistä suuremman, jossa olisi enemmän ihmisiä, mutta lopulta teoksesta valmistui vain perhettä kuvaava osa. Kohokuvat ovat korkealla seinissä ja siksi usein huomaamattomia. Kokonaisuus kuvaa kaupan ja teollisuuden hahmoja historian alkuajoista nykypäivään. Elämän nektaria koostuu viidestä kuviosta, ja niiden on tulkittu kuvaavan viinin matkaa viljelijältä kuluttajalle. Teos on valmistettu samanlaisesta harmaasta graniitista kuin koko seinä. Michael Schilkin on taiteillut Kauppakorkeakoulun reliefit.. Säästäjä-reliefin tavoin Finne teki tämänkin teoksen keramiikasta. Rakennus ja reliefit valmistuivat vuonna 1950. Kauppiaita Runeberginkatu 14-16 Kauppakorkeakoulun seinäreliefejä ei voi olla huomaamatta, jos ohi kulkee. Julkisivu on koristeltu Arabian keramiikkataiteilija Michael Schilkinin värikkäillä korkokuvilla. Rakennuksen sisäänkäynnin yläpuolella on taiteilija Aimo Tukiaisen tekemä korkokuva nimeltä Kuluttajaperhe. Elämän nektaria Salmisaarenranta 7 Gunnar Finnen Elämän nektari -korkokuva on melko huomaamattomassa paikassa Salmisaarenrannassa. Reliefi on tehty vuonna 1938 Alkon entisen pääkonttorin merenpuoleiseen seinään. 20 Katsetta korkeammalla Helsingin vanhoissa taloissa on taiteellisia reliefejä, joita maamme kuvanveiston huiput ovat olleet tekemässä