Kangasalan Sanomat 13.07.2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kangasalan retkeilijöiden Pentti Luostarinen osaa antaa tähän vastauksen. Koreografia: Ari Numminen ! LIPUT MYYNNISSÄ Ke 13.7. 040 825 0760 www.ramppiteatteri.net 6 430037 672583 Irtonumero 2 e Kangasalan Sanomien asiakaspalvelu p. klo 19 To 14.7. Sivu 20 J KUUMA N Ä V Ä J OU S R A T T Ä Ä S E Ä K TUPLA FRENCH DOG St1 Kangasala Kangasalantie 1070, 36200 Kangasala Puh. VUOSIKERTA LOTTA LOIKKANEN Maista vielä mansikkaa Toukokuun lämpimät säät saivat mansikat kypsymään muutamia viikkoja tavallista aikaisemmin. Niinpä marjasato alkaa valitettavasti olla jo lopuillaan. Sivu 4 Wilma puhdistaa yläkoulua Kangasalan kunta työllistää vuosittain satakunta nuorta kesätyöläistä. Yksi heistä on Wilma Gasman, joka on ollut apuna, kun Pitkäjärven koulua siivotaan. Sivu 9 Älä poimi metsästä sammalta Helvi Hakala on tehnyt voileipiä ja mustikkapiirakkaa tarjottavaksi kahvin kera Majaalahden kyläkahvilassa. Mitä luonnossa oikein saa tehdä ja mitä ei. www.st1kangasala.fi JUOMALLA 3,90? +1,00?. Ramppi-Teatteri tuo arvoituksellisen Ilmonien perheen 9.6.?14.7.2016 Kangasalan kesäteatteriin, Kummelinkuja, 36270 Kangasala Käsikirjoitus: Aulis Aarnio . 03 377 0940 ma-pe 10?17 Lipputoimisto p. 03 377 1393 . 03 377 6900 www.kangasalansanomat.fi Kangasalan Sanomat NUMERO 49 KESKIVIIKKO 13.7.2016 98. Ohjaus: Ahti Jokinen . Lavastus: Tapio Huilla . klo 19 Einar Ilmoni: Maisema Liput 20 ?, pyydä ennakkovaraajan alennus. Myynti: Kangasalan Kemikalio, Keskusaukio 2, p. Marjoja saa kerätä, mutta ei sammalta. Sivu 12 Kahvi virkistää kylätoimintaa Kylätoimikunnat kartuttavat kassaansa pitämällä kesäkahviloita
Metsän hiljaisuudessa ja järvenselällä voi lähes kuulla verenpaineensa laskevan ja sykkeensä madaltuvan. Todistettavasti luonto kohentaa ihmisen keskittymiskykyä kin. Siihen ei vaadita akateemista pätevyyttä, vaan omaa viitseliäisyyttä ja ripaus seikkailumieltä. Jätä kiire kotiin ja lähde metsään lasten ja eväiden kera. Saaressa on nuotiopaikka. Kangasalan kunta omistaa läheisestä Koivusaaresta saaren pohjoiskärjen, joka on vuokrattu Kangasalan Pursiseuran tukikohdaksi. Jokamiehenoikeuksista ei ole säädetty yhtä nimenomaista lakia. Perustan luovat eri lakien määräykset, jotka ohjaavat ja rajoitettavat jokamiesoikeuksia. Miten Koivusaaressa tulee toimia? . Kaikki eivät silti osaa kunnioittaa luontoa, vaan surutta roskaavat, rikkovat ja muilla tavoin tekevät hallaa ympäristölleen. Nauhataajamaan halkova harjualue tarjoaa oivallisia mahdollisuuksia retkeillä lasten kanssa ilman eksymisen vaaraa. Mäntyjen katveessa kelpaa yhdessä tutkia vaikkapa kasveja ja eläimiä sekä etsiskellä jääkauden jälkiä maisemasta. Meidän aikuisten tehtävä on opettaa lapset arvostamaan ja kunnioittamaan luontoa. Sittemmin teimme oikaisun, sillä saamamme tiedon mukaan Koivusaari olisi vain Kesäpäivän Pursiseuran jäsenten käytettävissä. Nyt lukijamme epäilee, ettei saari suinkaan ole vain pursiseuralaisten taukopaikka. Mikä on totuus Koivusaaresta, Kangasalan kunnan rakennusmestari Antti Nikkinen? . Luonnossa liikkuminen onkin mitä mainioin tapa viettää laatuaikaa perheen kesken . Jokamiehenoikeus tarkoittaa oikeutta käyttää luontoa riippumatta siitä, kuka omistaa alueen ja on sen haltija. . etenkin näin keskikesällä, kun metsämarjat ja sienet alkavat kypsyä ja kalastus käy kätevästi vaikka mato-ongella. Vaikka luontoretken aineellinen anti jäisi pieneksi, tuottaa metsässä ja järvellä vietetty aika ihmiselle runsaasti aineetonta hyvää muun muassa lisäämällä fyysistä aktiivisuuttamme. Tutkimuksissa on todettu ihmisten huomaamattaan liikkuvan luonnossa reippaammin kuin sisätiloissa. Meillä luonto on myös lähellä, useimmilla aivan naapurissa. 2 KESKIVIIKKO 13.7.2016 KANGASALAN SANOMAT Kuka saa vierailla Koivusaaressa? PÄÄKIRJOITUS Koivusaaressa pitää noudattaa Kesäpäivän Pursiseuran sääntöjä ja yleistä siisteyttä Outi Koivu EIJA KOIVU Kirjoittaja on Kangasalan Sanomien tuottaja. Luonto tutuksi jo lapsena Jotta luontoa oppii kunnioittamaan, siihen pitää tutustua nuoresta pitäen. Muista ottaa mukaan keräysastia mustikoiden varalta. blogit tarjoavat kiinnostavia näkökulmia ja ideoita Höyhensarja Jouni Valkeeniemi Maatiainen Liisa Alanko Muruseni Mirva Nikkanen Satuhetki Satu Pasanen Talo järven rannalla Johanna Hamari kangasalansanomat.fi/blogit Kesälehdessämme kerroimme Kangasalan laavuista ja veneilijöiden taukopaikoista. Tällaiset satunnaiset vierailijat saavat käyttää vain laituria, nuotiopaikkaa ja vessaa. . Jo yleisen sovun nimissä kannattaa asvalttiväylät vaihtaa metsäpolkuihin mahdollisimman usein, sillä tutkijoiden mukaan luonnossa liikkuminen kohentaa nopeasti mielialaamme ja saa meidät suhtautumaan myönteisemmin muihin ihmisiin. Kuten kunnan virallisessa strategiassakin todetaan, luonto harjumaisemineen on Kangasalan vahvuus. Rivakammasta tahdista huolimatta liikkuminen koetaan kevyemmäksi kuin sisäliikunta. Luonto toimii myös erinomaisena stressin poistajana. Jätelaki velvoittaa kävijää viemään kaikki omat roskansa mukanaan pois. Iidan mielestä kesässä on parasta nimenomaan uiminen.. Kaikkien alueella kävijöiden pitää noudattaa Kesäpäivän Pursiseura ry:n sääntöjä, jotka lienevät rannassa näkyvissä ja kaikkien kävijöiden luettavissa. Kuinka saari pysyy siistinä? . Päätimmekin lähteä Ruutanasta Vesaniemen leikkipuistoon, Emilia Majaniemi kertoo. Perhe aikoi tehdä vielä toisenkin keikan uimarannalle, kunhan pienimmäinen Vilhelmiina kävi välillä nukkumassa päiväunet. Kangasalan kunnan ja Kesäpäivän Pursiseura ry:n välinen vuokrasopimus on solmittu 18.4.1995 alkaen. ? Sopimuksen Muut ehdot -kohdassa viides ehto toteaa, että ?Vuokramies on velvollinen sallimaan muidenkin kuin Kesäpäivän Pursiseura ry:n veneilijöiden rantautumisen vuokra-alueella?. Eli Koivusaari ei ole vain pursi- seuralaisille? . Se tarkoittaa veneilijöitä, joilla on jonkin pursiseuran perälippu. Entä muut melojat tai veneilijät? Voivatko he pysähtyä esimerkiksi epäämään hetkeksi ja syömään eväänsä? . Pursiseuran sivuilla tervetulleiksi Koivusaareen toivotetaan kaikki muutkin järjestäytyneet veneilijät. Muutenkin kävijän pitää siistiä paikat lähtiessään ja jättää alue vähintään yhtä siistiin tai mielellään jopa hiukan siistimpään kuntoon kuin se oli paikalle saavuttaessa. TAUSTAA Koivusaari ja Mäntysaari Längelmävedellä lähellä Pelisalmen siltaa sijaitseva Mäntysaari on Kangasalan kunnan omistama virkistysalue. Mäntysaari toimii myös tukikohtana veneilijöille, sillä sen rannat ovat sopivia luonnonsatamia. Veneilijät ja melojat voivat poiketa tauolla Koivusaaressa. Koivusaari katsotaan Pursiseuran sinne laatimine rakenteineen pihapiirin kaltaiseksi alueeksi, jossa ei jokamiesoikeudella saa oleskella. Oikeus perustuu edellä mainit- HYVÄ KYSYMYS tuun vuokrasopimuksen ehtoon. . Alueella on kaikkia veneilijöitä koskeva rantautumisoikeus. MÄNTYSAARI KOIVUSAARI ISOSAARI PELISALMI Lähde: Pirkanmaan Virkistysalueyhdistys ry:n julkaisu Virkistysalueiden toteutuneisuus 2002 Koivusaaren pohjoiskärki on Kangasalan Pursiseuran tukikohta, mutta kuka tahansa saa rantautua alueelle. Sahalahdentie MATINSAARI MAJAALAHTI SARI EEROLAINEN ILONAIHE ? Aurinkoinen ilma yllätti positiivisesti, sillä säätiedotus lupasi sadetta. Saunaa ja muita rakenteita voivat käyttää vain ne, joille pursiseura suo siihen oikeuden. Noudatetaanko saaressa jokamiehenoikeuksia?
Yksi kampanjakuntien velvoitteista on kasvihuonekaasupäästöjen kartoittaminen. Kangasalan kerran vuodessa tilaama hiilidioksidiraportti valmistui kesäkuussa. Raportissa on eritelty kunnan tuottamat päästöt vuosilta 2009? 2014 vuoden 2015 ennakkotietojen lisäksi. Kunnan energia-asiantuntija Kirsti Raulo suhtautuu raportin tietoihin varovaisesti. . Lisäksi on tehty sellaisia toimenpiteitä, joiden vaikutukset eivät näy vielä tässä raportissa. Luultavasti käänne on jo tapahtunut. KESKIVIIKKO 13.7.2016 3 KANGASALAN SANOMAT GALLUP Mitä puuhaatte kesällä? ? Sään salliessa olemme paljon ulkona. Muutamissa asioissa kunnalla on tärkeä rooli. Näitä ovat muun muassa maankäyttö, kaavoitus ja rakennusvalvonta, joilla on paljon välillisiä vaikutuksia. Puistoissa saisi käydä enemmän perheitä, tuumaa mummu Mari Rautiainen.. Ilmastostrategia päivitetään lähivuosina, ja todennäköisesti tavoitteita on kiristettävä, Raulo arvioi. Kangasala on tehnyt myös kuntaorganisaatiota koskevan energiatehokkuussopimuksen, jossa energiankulutuksen päästövähennystavoite on 9 prosenttia vuoden 2005 tasosta. . Yksittäisen kuntalaisen, joka haluaa kantaa vastuutaan, kannattaa aloittaa sellaisista teoista, jotka sopivat omaan elämäntilanteeseen, asumismuotoon, omiin taitoihin ja kiinnostuksen kohteisiin. Lapset tykkäävät myös ihan vain leikkiä, vastaa Jani Putula vierellään Milea ja Keea. ? Charlotta pitää ulkoilusta ja uimisesta. Kyse on myös siitä, tapahtuuko se riittävän nopeasti. Eurooppa-neuvosto asetti kaksi vuotta sitten uudet ilmastotavoitteet, joiden mukaan EU vähentää hiilidioksidipäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suomi on sitoutunut rajoittamaan kasvihuonekaasupääs- töjään EU:n ilmastotoimien ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Tavoitteita tukee muun muassa vuonna 2015 hyväksytty ilmastolaki, joka asettaa vähintään 80 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tampereen seudun ilmastostrategian tavoitteena on leikata vuoteen 2030 mennessä asukaskohtaisia hiilidioksidipäästöjä 40 ja kokonaispäästöjä 30 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna. . Myös siinä tavoitteet kiristyvät. Kunnan teettämän hiilidioksidiraportin mukaan suurimmat päästöjen lähteet olivat vuonna 2014 tieliikenne, rakennuskohtainen erillislämmitys, maatalous ja kuluttajien sähkönkulutus. Selvityksessä ei ole huomioitu teollisuutta. Noin 37 prosenttia kokonaispäästöistä aiheutui tieliikenteestä, jossa Lahdentien ja Jyväskyläntien läpiajoliikenteen osuus korostuu voimakkaasti. Raulon mukaan kunnan keinot vaikuttaa päästöihin ovat rajalliset. . Lisäksi asunto-osakeyhtiöille pyritään tiedottamaan energiatehokkuuteen liittyvistä saneerauksista. Energia-asiantuntija muistuttaa, että kenellä tahansa on mahdollisuus kilpailuttaa sähkönsä päästöttömäksi. . Suureen avulla muunnetaan eri kasvihuonekaasujen vaikutukset vastaamaan hiilidioksidin ilmastoa lämmittävää vaikutusta sadan vuoden tarkastelujaksolla. Vuonna 2014 Kangasalan päästöt asukasta kohden olivat noin 5,9 tonnia CO2-ekv. Yhteensä päästöt olivat tuolloin noin 179 000 tonnia CO2-ekv. Kangasalan kasvihuonekaasupäästöt laskivat 4 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2014. Päästöistä 37 prosenttia tuotti tieliikenne, 19 prosenttia erillislämmitys ja 13 prosenttia maatalous. Kuluttajien sähkönkulutus aiheutti noin 10 prosenttia kokonaispäästöistä. Kaukolämmön osuus oli 9, jätehuollon 6 ja sähkölämmityksen 6 prosenttia. Lähde: CO2-raportti / Benviroc Oy ? Teemme asioita lasten ehdoilla. Yleiseen käyttöön on valmistumassa muun muassa aurinkoenergia- ja maalämpöpotentiaalia kuvaavat karttapohjat. Sopimus on päättymässä, ja uusi sopimuskausi alkaa vuonna 2017. Myös talvien kylmyys ja kesien hellejaksot sekä yleinen taloudellinen tilanne vaikuttavat selvästi vuotuisiin vaihteluihin. Raulo kuitenkin arvelee, että päästöjen kasvu on tasaantumassa. . Yhtä ainoaa kaikille sopivaa ratkaisua ei ole. ? Matkaamme ahkerasti asuntovaunulla. Kyse on myös siitä, tapahtuuko se riittävän nopeasti. Kirtsi Raulo Kangasalan kunnan energia-asiantuntija FAKTA Kangasalla asui kaikkiaan 30 471 asukasta vuonna 2014. Kasvihuonekaasupäästöt ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv). Käytynä on jo muun muassa Helsinki, Porvoo ja Uukunniemi. Tarkoitus on myös mennä kolmen lapsemme kanssa mustikkametsään. Saa nähdä, kuinka onnistuu, hymyilee Anna Leinonen. Läpikulkuväylät tuottavat ison osan tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä, joiden osuus kattoi noin 37 prosenttia Kangasalan vuoden 2014 kokonaispäästöistä. Päästötavoitteita kiristetään lähivuosina entisestään Ville Koivisto Kangasalan kunta päätti kuutisen vuotta sitten liittyä kuntien ilmastonsuojelukampanjaan. Matkaamme kotimaassa, ja edessä on myös ulkomanreissu. Tieliikenteeseen voimme vaikuttaa vain seudullisilla ratkaisuilla. Raulon mukaan erityisesti näissä ratkaisuissa korostuvat maankäytön ja aluerakenteen suunnittelun merkitys. Kotitalouksien erillislämmitys ja sähkönkulutus muodostavat yhteenlaskettuna hieman alle kolmanneksen Kangasalan tuottamista kasvihuonekaasupäätöistä. Raulo toteaa, että kunta voi vaikuttaa tähän osuuteen lähinnä tiedottamalla. . Lisää reissuja on tulossa, lupaa Niina Veijalainen mukanaan Iiris ja Riia. Luultavasti käänne on jo tapahtunut. Esimerkiksi sähkökulutuksen päästöinä käytetään Suomen keskimääräisiä päästöjä. Käymme leikkipuistoissa Kangasalla ja Tampereella
Tänään on ollut vilkas päivä, kertoo myyjä Anni Orama maanantaina iltapäivällä. Mansikkakausi lähenee loppuaan Runsaat sateet heikentävät mansikkasatoa, joka kypsyi toukokuun lämpimien kelien ansiosta tavanomaista varhaisemmin. Kausi on jo lähes loppu, joten marjat pitää hankkia viimeistään nyt pakastimeen. Outi Koivu K-supermarket Kangasalan pihassa Mattilan Marjatilan mansikat ovat jo lähes loppu maanantaina iltapäivällä. . Anna Hampaala saa yhden viimeisistä laatikoista. Hän arvelee, että viisi syöjää tekee selvää jälkeä mansikoista yhdessä hujauksessa. . Suurin osa menee omaan suuhun. . Jonsok alkaa olla jo loppu, mutta Polkaa löytyy vielä hieman, Talvia sanoo. Kaiken kaikkiaan Talvia kuvailee satoa kohtalaiseksi. MarjaPuntarin marjasato alkaa olla lopuillaan, mutta pellossa on yhä raakoja marjoja. Kuhmalahtelaistilan Honeye-lajike on jo lähes loppu, mutta perinteistä Polkaa ja uutuutta Bountya saa vielä. Kangasalan marjatiloilla kysyntää onkin nyt kaikkinensa paljon enemmän kuin tarjontaa, joten päiväkohtainen marjatilanne kannattaa varmistaa soittamalla. . Viimeaikaiset sateet ovat kuitenkin tuoneet homeen mansikkapeltojen kiusaksi. Varhainen satokausi pääsi myös yllättämään itsepoimintaan tottuneet. Esimerkiksi Talvian marjatilalla Jonsok-lajikkeen marjat kypsyivät juhannuksen jälkeen, ja osa sadosta meni hukkaan, kun poimijoita ei tullutkaan riittävästi. Tila on keskittynyt pelkkään itsepoimintaan, joten omaa väkeä marjojen keräämiseksi ei ole. . Käytiin lasten kanssa ruokakaupassa, ja nämä mansikat menevät sellaisenaan syötäväksi. Tänä vuonna saimme mansikoita ilman harsoa juhannukseksi. Marjat ovat myös tavanomaista pienempiä, Yrjölä kertoo. FAKTA Mansikoiden hintoja 11.7.2016 MarjaPuntari: 6 euroa kilo itse poimittuna, 8 euroa kilo valmiiksi poimittuna. Marjatila Tyrnikka: 5 euroa litra tai 500 grammaa, 35 euroa viisi kiloa. Mattilan Marjatila, K-supermarket Kangasalan myyntipiste: 10 euroa kilo, 26 euroa kolmen kilon laatikko, 38 euroa viiden kilon laatikko. Talvian marjatila: 3,80?4,40 euroa kilo itse poimittuna.. Jos vain ilmestyy paikalle, vaarana on, että joutuu lähtemään tyhjin käsin, sanoo viljelijä Veikko Yrjölä. Marjatila Tyrnikka lopetti itsepoimintakauden sunnuntaina. Loput marjat Sahalahdella sijaitsevalla tilalla poimitaan vain tilauksesta. En ole poiminut mansikoita itse enää vuosiin, Hampaala kertoo. Anne Laine puolestaan ostaa automatkalle Tamperetta kohti litran mansikoita. Yleensä on pakko käyttää harsoa eikä marjoja välttämättä silti saada, kertoo mansikanviljelijä Antti Talvia. Alkukesällä tilanne näytti vielä hyvältä, sillä raakileita oli runsaasti. 4 KESKIVIIKKO 13.7.2016 KANGASALAN SANOMAT Mattilan Marjatilalla on kymmenisen myyntipistettä Pirkanmaalla. Mies saa ehkä yhden mansikan, jos on nopea! nainen huikkaa iloisesti. Mansikoiden pakastamisella alkaa olla jo todella kiire. Toukokuun lämpimät säät saivat marjat kypsymään muutamia viikkoja tavallista aikaisemmin, joten myös pääkausi aikaistui tavanomaisesta. Kangasalla satokausi alkoi juhannuksesta. Jos vain ilmestyy paikalle, vaarana on, että joutuu lähtemään tyhjin käsin. Veikko Yrjölä Marjatila Tyrnikan viljelijä Tällä hetkellä mansikoiden kysyntä on hetkittäin suurempaa kuin tarjonta. . Sato jää vaisuksi, sillä Rumba-lajike meni täysin pieleen eikä Malvinaa, Sonataa tai Polkaakaan tule erityisemmin. . Niistä yksi on K-supermarket Kangasalan pihassa
KESKIVIIKKO 13.7.2016 5 KANGASALAN SANOMAT Palvelemme osoitteessa Urheilutie 2?4, Kangasala. MAISTUVA LOUNAS seisovasta pöydästä ma?pe klo 11?14. Valittavana kaksi lämminruokavaihtoehtoa sekä kasvis- tai keittolounas. KAHVILA-RAVINTOLA PITOPALVELU ILEFIX KANGASALA TERVETULOA! Urheilutie 2. 50 ?) Kaikki ajoneuvojen pesuun ja puhdistukseen liittyvät työt YLI 25 VUODEN ILEFIX fixaa kaikki kiiltävix kokemuksella. TERVETULOA! www.ilefix.fi DIT KUN VA A STA! A R A P VAIN KS Palvelemme torin laidalla joka päivä! 2590 2990 (norm. 03 377 1692, 0400 633 283 Avoinna: ma. 14 www.tilisanssi.com tilisanssi@tilisanssi.com Hampuntie 9, 36220 Kangasala PUH 040 526 2250 Kovavahauksen ja keraamisen pinnoitteen ostaneille SISÄPUHDISTUS VELOITUKSETTA! 31.8.2016 saakka. 33,29) www.kangasalansanomat.fi (norm. (Etusi n. 010 322 2811* Ma?pe 9?19, la 9?16, su 11?15, www.kangasalanapteekki.fi Voit tehdä ostoksia myös verkkokaupassamme www.kangasalanapteekki.fi Tilavaraukset ja valmistettavat ilmoitusaineistot viimeistään perjantaina kello 14. Kesä-heinäkuussa suljemme perjantaisin kello 15. * Puhelun hinta 0,088e/min Tarjoukset voimassa 31.7.2016 asti. KESKIVIIKKOISIN Uunituoretta MUSTAAMAKKARAA TI, TO, LA klo 9?(?18) SAHALAHDEN VPK Tervetuloa! Tapahtumat Sanomissa Kangasalan Sanomat julkaisee menovinkkejä lehdessä ja verkkosivuillaan kangasalansanomat.fi/ tapahtumakalenteri Dextra lääkärikeskukset palvelevat koko kesän. Ajanvaraus dextra.fi tai 030 6060. Dextra Lääkärikeskus Kangasala . 38,11) SyylEnd Nalox 10 ml Pen 3 ml tai liuos 5 ml Hoitaa ja ehkäisee kynsisientä, vähentää kynnen värjäytymiä sekä vahvistaa ja tasoittaa kynnen pintaa. Tehokas ratkaisu syyliin. SyylEndin avulla syylien hoito on helppoa ja nopeaa. Kangasalan Sanomat Kangasalan Sanomat ilmestyy kerran viikossa, Tarjoamme jatkuvalla tilauksella KS:n tilanneille mahdollisuuden lähettää 2 kk:n maksuttoman tilausjakson sukulaiselle tai ystävälle. Kaarninkuja 3. Kysy lisää p. pe 9. 4, Kangasala P. 03 377 6900. 1 lahja/tilaus. KANGASALAN APTEEKKI Keskusaukio 2, 36200 Kangasala, puh
Markku Viitala, Tarja Sillanpää. Kolehti: Naisten toimeentulon parantamiseen kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun kautta. ?? ? 22.02.1921 Ruovesi ?? ? ? ? 13.06.2016 Kangasala METSÄKIRKKO SAHALAHDELLA Su 17.7. klo 15, jonka jälkeen muistotilaisuus Kangasalan seurakuntakodissa. Välitämme kuolinilmoitukset myös muihin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin ilman erillistä veloitusta. ANSAITTU KIMPPU Tavallinenkin arki tuottaa hankaluuksia kaltaiselleni köyhälle työkyvyttömyyseläkeläiselle. Monen vakavan sairauden vuoksi minulta kuluu paljon rahaa lääkäreihin ja lääkkeisiin, eivätkä sairaalatkaan ole minulle vieraita. Haluan sydämestäni kiittää niitä ihania ihmisiä, jotka toivat minulle juhannusviikolla paljon erilaisia elintarvikkeita. Niitä on vieläkin jäljellä. Ovet avoinna seurakuntaan ti ja ke klo 9?11. Kiitos Jalmarin Kodon kukkaisviikon kukkaloistosta Ali-Marttilan ja Honkasen puutarhoille sekä kukkakauppa Neidonruusulle! Kiitos myös Teille kaikille, jotka autoitte järjestämään tapahtumarikkaan viikon, joka on tuonut paljon iloa ja hyvinvointia. VAINAJIA Veikko Tuominen 29.03.1923- 08.06.2016 Sotainvalidien Kangasalan osaston pitkäaikaisen puheenjohtajan ja ansioituneen mobilistin Veikko Tuomisen vaiherikas matka päättyi kesän kynnyksellä. Veikko oli yksi Vääksyn kartanon muonamiehen perheen viidestä lapsesta. 6 KESKIVIIKKO 13.7.2016 KANGASALAN SANOMAT Jumalanpalvelukset Kangasalla Rakkaamme Lauantai 16.7. klo 10 konfirmaatiomessu (Pyysalo 4 AB) Kangasalan kirkossa. Veikolla oli aluksi pieni metalliversta kotitalonsa kellarissa, jossa rakenteli sahoja ja korjaili koneita. Myöhemmin toiminta siirtyi uuteen teollisuushalliin, ja sahoja myytiin ympäri Suomea. Jäätyään eläkkeelle hän syventyi entistä tiiviimmin vanhojen autojen kunnostamiseen. Niitä hän sai useita eripuolelle kehoaan ja kuulo vaurioitui valtavasta räjähdyksestä. Hyvää kesää! Maria Mäkinen Suuret kiitokset Kangasalan Pikkuteatterin Lumikki ja Seitsemän Kääpiötä esityksen näyttelijöille, ohjaajalle, käsikirjoittajalle ja koko tuotantohenkilökunnalle sekä vapaaehtoisille avustajille Seija Ruottinen Ajankohtaista verkossa . ainoastaan 7.6. ?Totuus ja harha? klo 10 sanajumalanpalvelus Kangasalan kirkossa. Mukana Auni Kaipia ja Jussi Tamminen. Matti Kullervo HANGASLAMMI Voimasi uupui, olit väsynyt niin. Me katsoimme silmiisi sammuviin. Toivotimme, isä rakas, hyvää matkaa, sun täytyy tästä yksin jatkaa. Mut seuranas sulla on enkeleitä. Me hyvästelemme, silmissä kyyneleet. Isän, papan ja isopapan muistoa kunnioittaen lapset ja lastenlapset perheineen Siunaus toimitettu 1.7.2016 läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos kaikille Mattia muistaneille sekä kiitos Villa Stenin henkilökunnalle isän hyvästä hoidosta. Kahvila Seurahuone Rakkaamme Seurakunnan olohuone ja kahvila avoinna kesä-elokuussa ma-to klo 10?14. Myllystenpohjantie 2 Elvi Helena VUOLLE Pe 15.7. klo 18.30 Nuorten Reinola-ilta Ranta-Einolassa. o.s. pidettyyn kokoukseen eivät voimat enää riittäneet halusta huolimatta. Toiminnastaan hänelle myönnettiin kultainen ansiomerkki ja kevään kansallisena veteraanipäivänä vielä viimeinen kunniamerkki, josta kiittäminen tilaisuudessa jäi miehen viimeiseksi puheeksi. Veikko Tuominen oli avoin ja ajan hermolla antaen selkeitä kommentteja asioista vanhan kansan ajattelun pohjalta. Herrasmiehenä hän muisti aina kiitellä tapahtumien järjestelyistä, tarjosi monet pussilliset karamelleja eri tilanteissa ja etenkin pienille lapsille, joita hän rakasti. Eero Järvenpää johtokunnan jäsen. Kari Mikkonen, Matti Huomo. klo 10 messu Kuhmalahden kirkossa. klo 19 Kangasalan kirkossa. Jussi Lehtipuu, baritoni, Steven Wilkinson, kitara. Käsiohjelma 5 ?. Kastettu: Urho Ensio Knutars, Ricardo Matti Michael Korkiakoski, Saku Toivo Tapio Korteniemi, Sofia Sylvia Tellervo Mähönen, Sofia Elena Tikander (Sahalahti) Kuulutettu: Tero Erik Kesti ja Maarit Irja Emilia Niemi (Ylivieska) Vihitty:Jari-Petteri Saarinen ja Sanna Marjatta Kivimäki Kuollut: Väinö Aulis Olavi Paloposki 73 v. ?? ? 27.7.1934 Sahalahti ?? ? ? ? 30.6.2016 Kangasala Kiittäen ja rakkaudella muistaen Seppo Tuula, Arto, Juha ja Lauri Markku, Merja ja Tuomas Hilkka Tauno perheineen muut sukulaiset ja ystävät Taivaan isä rakkahin, lepo lempeä hänelle anna, käsivarsin hellin ja turvaisin ikirauhaan luoksesi kanna. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Elvi siunataan Huutijärven kappelissa lauantaina 16.7. www.kangasalanseurakunta.fi HELLUNTAISEURAKUNTA Myllystenpohjantie 8, 36200 Kangasala www.kangasalanhelluntaiseurakunta.fi Kaikki ovat tervetulleita tilaisuuksiimme! PE klo 19 LIFE-ilta nuorille. Se vei viisi nuorta miestä, joista kolme oli kangasalaisia. Sota-aikana Veikko kihlautui toipumislomalla ja avioitui heti rauhan tultua Toinin kanssa. Perheeseen syntyi aikanaan kolme tyttöä ja neljä poikaa. Toini kuoli varhain, mutta Veikko tapasi sattuman kautta Irja-ystävän ja sai hänestä vuosiksi huolehtivaa seuraa. Koneista ja moottoreista kiinnostuneen nuoren miehen oli invalidina vaikea saada heti työpaikkaa. Ti klo 18 ja ke klo 11 Rukoillaan yhdessä. Sotainvalidien Kangasalan osaston puheenjoh- tajana hän toimi yli kymmenen vuotta täydellä sydämellä aina loppuun asti . Opastus Kuhmalahdentieltä. Kari Mikkonen, Matti Huomo. Seurakunnan virastot avoinna kesän ajan 31.8. Pekka Siiskonen, kitara. Ke 20.7. Koulun käyntiä Liuksialan kansakoulussa haittasi kolmen kanalan aamutyöt ja poika palasikin kotiin Huutijärvelle kahdeksan vuoden jälkeen. Muutaman vuoden hän oli ensin töissä Kuoppalan autokorjaamolla kirkolla ja ennen armeijaan menoa joitain vuosia Tampereella eri työpaikoissa. Hänet sijoitettiin ilmeisesti tilapäisesti neljän vanhana enolleen Suoraman Murrolle Hautalaan. Isän kuoltua äkillisesti samana vuonna jatkui sijoitus edelleen. Kuri oli talossa tiukka ja töitä pi- ti tehdä paljon. Hän entisöi kymmenkunta autoa ja sai siitä harrastuksesta Olavi Sallisen entisöintipalkinnon vuonna 2015. Veikko oli aluksi mukana sekä sotaveteraanien että sotainvali dien toiminnoissa. saakka ma, ke 9-14 ja to 10-17. Myllystenpohjantie 2 PIHASEURAT Ke 13.7. klo 12 Rajalan kämpällä Laipanmaalla. Hietanen Ma 18.7. klo 10-13 Rajattomien ryhmä ja biljardi: hengellinen ryhmä klo 10, kahvi klo 11 ja biljardia klo 13 saakka. KESÄKONSERTTI ?Close thine eyes? KESKIPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO Keskiviikkoisin klo 12-12.30 Kangasalan kirkossa Ke 13.7. Niitä hän alkoi rakentaa myyntiin ja ryhtyi yrittäjäksi. Aluksi hän kiersi kahden veljensä kanssa sahaamassa kenttäsirkkelillä puutavaraa rakentajille. Pian hän alkoi näppäränä miehenä kehittää sahaa rakentaen itselleen vaijerivedolla ja kitkalevyllä parannetun mallin. Armeija kutsui ensin alokkaaksi Orivedelle 1942, MUISTAN YSTÄVÄÄ MARJATTA JA MATTI PAALASMAA Vihitty 16.7.1966 Kangasala Edullisimmillaan ilmoitus Muistan ystävää -palstalla valokuvineen ja piirroksineen maksaa käteisellä 15 e ja laskutettuna 20 e. Tytöt perheineen onnittelevat Hinnat sisältävät alv:n syksyllä rannikkoa vartioimaan ja keväällä asemasotaan Rajajoelle rautatiesillan kupeeseen. Sieltä lyhyt siirto Terijoen Uusi Systerbäckiin, jossa Veikko haavoittui heti 21.4.1944 telttaan osuneen raskaan kranaatin sirpaleista. klo 18.30 Kampparin mökillä (Rissanrannantie 102). Su klo 11 Sunnuntaijuhla, Anu Niskanen-Similä. Heikki Repo, Tarja Sillanpää. Sunnuntai 17.7. Jussi Tamminen, piano. To 14.7. Markku Viitala, Tarja Sillanpää. klo 13 konfirmaatiomessu (Viro 3) Kangasalan kirkossa. Ruoka-apu on ollut minulle iso asia
Kai se oli sitä, että he olivat niin nuoria. Viljelijäperheessä lapset oppivat tekemään töitä. 0400 356 686. Harjun päälle noustuani maisema avautuu. Melkeinpä kaikki ovat aina iloisia ja tyytyväisiä. Se näkyy seurakunnan vapaaehtoistyössä. . Ota yhteyttä Kangasalan seurakunnan vapaaehtoiskoordinaattoriin: Eveliina Sydänlähde p. Se on aika poikkeuksellista, sillä sota oli juuri päättynyt. Aurinko paistaa puiden oksien välistä, järven pinta kimaltelee ja tuuli puhaltaa hiljaa humisten. Pienellä porukalla pidettävän kahvilan tuotto me- nee lähetystyön hyväksi. Kuulkaa häntä?. Pietari, Jaakob ja Johannes saavat nähdä välähdyksen Jumalan Pojan kirkkaudesta. On aika jatkaa matkaa, ihmetellä ja laskeutua harjulta järvimaisemasta takaisin ihmisten pariin. Vastaavasti naapureista oli suuri apu, kun Jussila hoiti iäkästä äitiään kotonaan tämän kuolemaan saakka. . He keskustelevat Jeesuksen tulevasta kärsimystiestä. Jumalan läsnäolossa opetuslasten on hyvä olla. Sahalahden taksipalvelun Jorma Urkko toimi kyytimiehenä. Kun itse antaa, myös saa. Elämässä kun ei voi välttyä vastoinkäymisiltä. Tuula Jussila vapaaehtoistyöntekijä Vaikka Jussilan lapsuuskoti ei ollut uskovainen, vanhemmat suhtautuivat avoimesti kaikkeen, myös tyttärensä hengellisyyteen. . Lupa heltisi helposti, ja nyt pannu kuumenee Kuhmalahdella, jossa Jussila aikoinaan työskenteli kotihoidossa. Punaisen Ristin toiminnassa Jussila on ehtinyt olla mukana kymmenisen vuotta. Eräs mummeli on lähes sokea, ja hän taitaa odottaa melkeinpä koiran tapaamista enemmän kuin minua, sillä hän kyselee aina heti aluksi, että onkos Eppu mukana. Sahalahden Rekolassakin koira on suosittu, onhan sen pehmeää turkkia mukava hellitellä. Jussilan vanhemmat luottivat kurin ja nuhteen sijaan ennemmin vapaaseen kasvatukseen. . Ihmisen sydän kaipaa Kristuksen armolliseen läsnäoloon. Kirkkaana loistava pilvi ilmestyy vuorelle, kun Pietari vielä puhuu. Motivaatiota Jussila saa kohtaamisista. . Tällä kirkastusvuorella tulee tapahtumaan jotain, mikä on Jeesuksen elämän taitekohta. Vuorella rukoillessaan Jeesuksen kasvot muuttuvat säteilemään taivaallista valoa ja hänen vaatteensa alkavat sädehtiä kirkkaan valkoisina. Tässä kirkkaudessa Jeesuksen seuraan ilmestyvät Mooses ja Elia, lain ja profeettojen edustajat. Meillä on hyvä, pieni suku, jonka kanssa olen paljon tekemisissä. Nuorena Jussilan piti kiireisenä kaksi työtä, sillä hän auttoi päätyönsä ohella jo edesmennyttä veljeään tämän huoltoasemalla. Kun lapsia ja ennen kaikkea lapsenlapsia ei ole, Jussilalla riittää aikaa. Vapaa-aika vietettiin yhdessä esimerkiksi Längelmäveden rannalla. Mieleen painuivat myös jokakesäiset vierailut Tampereelle. Silloin käytiin katsomassa suihkulähdettä ja nauttimassa leivos kahvilassa. Tuula Jussila saattoi viikko sitten sahalahtelaista Kerttu Salmista terveyskeskukseen. 040 309 8117. Jalmarin Kodon vapaaehtois- ja ystävätoiminnasta vastaa puolestaan ohjaaja Kirsi-Leena Jaatinen p. Ihmeissään Pietari ehdottaa vuorelle jäämistä, majan rakentamista Jeesukselle, Elialle ja Moosekselle. Se loikkaa iloisesti auton kyytiin, sillä se tietää, että perillä saa rapsutuksia. . Eläkkeellä vietetyt kymmenisen vuotta ovatkin kuluneet pitkälti vapaaehtoistyössä. . Isäni sanoi, että jos luottamustehtävään pyydetään, pitää suostua. Vielä kun saisimme nuorta verta mukaan. Keväällä Jussila pyysi luvan Kuhmalahden papilta kirkkokahvien keittämiseen. Siitä se lähti pikkuhiljaa. Sahalahtelaisten yhteishenkeä Jussila luonnehtii erittäin hyväksi. Kun itse antaa, myös saa. En ole kyllästyvää sorttia eikä luonteelleni sovi, että vain olisin. Jussilalla on myös naapuriinsa läheiset välit, jotka perustuvat vanhanaikaiseen auttamiseen. Vuosien saatossa hän on toiminut muun muassa eläinten- ja lastenvahtina. Ei siinä tainnut aluksi olla mitään yhdistystä mukana, asiatvain loksahtelivat paikoilleen, Jussila sanoo. Nimenomaan ikäihmisten parissa Jussila viihtyy, ja niinpä hänet tapaa monesti myös Palvelukeskus Maijalasta ja Pentorinteen vanhainkodista. Torstaisin hänet löytää Kahvila Seurahuoneelta. Myös Pietari, Jaakob ja Johannes jatkoivat matkaansa Jeesusta seuraten. Matkaseurue laskeutui vuorelta kohti Jeesuksen tulevaa kärsimystietä ja sitä seuraavaa ylösnousemuksen riemua. Kirkastusvuorella vietetty hetki vahvisti Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen uskoa, ja he saivat rohkeuden todistaa Kristuksesta. Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan paljastuu Jeesuksessa. Mikko Wennström kesäteologi Kangasalan seurakunta Hääonnea ja vauvailoa Kangasalan Sanomat julkaisee kangasalalaisten tai kangasalalaislähtöisten parien vihkikuvia ja vauvauutisia veloituksetta kangasalansanomat.fi/toimitus. Hänen kontolleen tuli lähetystyö. . Meillä on YYA-sopimus. KESKIVIIKKO 13.7.2016 7 KANGASALAN SANOMAT KASVOKKAIN SANAN VOIMAA Kasvokkain-sarjassa ääneen pääsevät ihmiset, jotka auttavat lähimmäisiään pyyteettömästi tai tuovat iloa ja lohtua toisten elämään muulla tavoin. Useimmiten kyse on iäkkään avustamisesta, kun hän lähtee asioimaan esimerkiksi terveyskeskuksessa. Sahalahdella vapaaehtoiset ovat niin vähissä, että monesti kotihoidon avunpyyntö tulee yhdistyksen sijaan suoraan Jussilalle. Usein mukaan lähtee tiibetinspanieli Eppu. Jos tunnet tällaisen ihmisen, lähetä juttuvinkki osoitteeseen toimitus@kangasalansanomat.fi Rakkaus paljastuu TUULA JUSSILA Syntynyt: 9.6.1942 Koulutus ja ammatti: Kodinhoitaja, nykyisin eläkkeellä. Perhe: Asuu Sahalahdella omakotitalossa Eppu-koiransa ja sukulaistyttönsä kanssa. Harrastukset: Lenkkeily, marjastus ja muu luonnossa liikkuminen, teatteri sekä käsityöt. Haave: Kaikki eläisivät sopusoinnussa toistensa kanssa. Motto: Jokainen on ainutlaatuinen Jumalan luomus, ja kaikissa on hyvää. Tuula Jussilalla on elämässään neljä ässää: seurakunta, SPR, Sahalahti ja Seurahuone. Neljän ässän nainen Outi Koivu Tuula Jussilalle vapaaehtoistyö tuntuu niin olennaiselta ja luonnolliselta osalta elämää, että tarkkaa aloittamista on mahdoton muistaa. Joka tapauksessa hänelle on kertynyt vuosikymmenien kokemus auttamisesta. . Pienessä kunnassa meistä muodostui aktiivinen ryhmä, jossa kaikki puhaltavat yhteen hii- leen. Elämässä kun ei voi välttyä vastoinkäymisiltä. Niin kauan kuin terveys antaa myöden, Jussila elää onnellisesti neljän ässänsä kanssa: Sahalahden, SPR:n, seurakunnan ja Seurahuoneen. Kiinnostaako vapaaehtoistyö. Muistaakseni menin Jalmarin Kotoon, koska halusin auttaa. Pilvestä esiripun takaa kuuluu ääni: ?Tämä on minun rakas Poikani, minun valittuni, johon minä olen mieltynyt. Tällaiseen rauhaan on hyvä pysähtyä. Ajatuksiini kulkee matkaseurue Matteuksen evankeliumista. Siinä Pietari, Jaakob ja Johannes nousevat Jeesuksen seurassa vuorelle rukoilemaan. On tosi hienoa, kun mukaan tulee uusia ihmisiä ja he tulevat toistekin. Seurakunnan toimintaan Jussila ajautui, kun hän pyydettiin ehdolle Sahalahden kirkkovaltuustoon ja hän tuli valituksi
Yksikään lintu ei tee lauluvirhettä tässä konsertissa. Tämän kaiken luonto tarjoaa meille aivan maksutta. Santaradalla tätä ongelmaa ei ole. Kaiken lisäksi santaradalla tuntee pyöräilevänsä metsän keskellä ja asfaltti pilaisi tämän tunnelman. Siitä on laadukkuu- TEKSTARIT Voit lähettää mielipiteesi Kangasalan Sanomiin myös tekstiviestinä numeroon 050 532 2673. den tunne kaukana. Mies on joskus aiemmin pongannut kaksipäisen sienen ja lupasi informoida, jos silmiin vielä joskus osuu nelilakkinen. Heino kävi metsässä katsastamassa mustikka- ja kanttarellitilannetta, mutta viime viikon lopulla niitä ei vielä löytynyt. Kangasalan keskustan uudet ja rakenteilla olevat tie- ja kävelyväylät ovat citysuunnittelua parhaimmillaan. Toimituksella on oikeus harkintansa mukaan lyhentää ja muokata tekstejä. Santarata on paras sellaisena kuin se on Anna Huhtamäki ja Suvi Helander puhuvat täyttä asiaa (KS 6.7.) santaradan päällystämisestä asfaltilla. Miksi muuttaa jo toimivaa kevyen liikenteen väylää? Kunta perustelee rakentamisen olevan osa Tampereen ja Kangasalan välistä pyöräilyn laatukäytävää. En ole pyöräillessäni nähnyt vielä yhtäkään kevyen liikenteen väylää, johon ei viiden vuoden kuluessa olisi tullut poikkisuuntaisia halkeamia. Jokainen pyörällä vähänkään ajanut tietää, kuinka ikäviä tällaiset halkeamat ovat. ihan tarpeeseen tulivat, kiitos niistä! Kevyen muovijätteen keräilylaatikko kuitenkin puuttuu joukosta, ja sille nimenomaan on tarvetta. 03 377 6900 F. Tulisivat valoasiat nopeammin EU-direktiivien mukaisesti hoidettua. Asiat kuntoon Riemuitkaamme siitä, että kesä on saapunut meidän iloksemme. Suuri onni on, että lapset saavat nyt polskutella rannoilla. Meidän tulee nyt vain ottaa vastaan kaikki, mitä kesäisen luonnon syli voi meille antaa. Luonto on kaunein taideteos. Tässä luonnon taideteoksessa soivat myös omat sävelensä. Santarata on paras sellaisena kuin se on. Jouko Hammar Tampere Tilaukset Asiakasneuvoja Tuija Lehtinen 03 377 6910 MARJA-LIISA MANKA Mediamarkkinointi Markkinointipäällikkö Satu Pasanen 03 377 6920 (poissa 11.12. 8 KS Kangasalan Sanomat www.kangasalansanomat.fi Julkaisija Kangasalan SanomalehtiOsakeyhtiö Päätoimittajatoimitusjohtaja Tuula Ruusumaa 045 230 6021 tai 03 377 6915 Toimitus Tuottaja Eija Koivu 03 377 6919 Toimittaja Sari Eerolainen 03 377 6914 Toimittaja Outi Koivu 03 377 6912 Toimittaja Ville Koivisto 03 377 6913 KESKIVIIKKO 13.7.2016 KANGASALAN SANOMAT LUKIJOILTA Tekstit julkaistaan kirjoittajan nimellä, joskin myös nimimerkin käyttö on sallittua perustelluista syistä poikkeustapauksissa. Kirjeet: Kangasalan Sanomat, Myllystenpohjantie 2, 36200 Kangasala Sähköpostit: toimitus@kangasalansanomat.fi Kaikkiin Lukijalta-palstalle tarkoitettuihin teksteihin pitää liittää kirjoittajan nimen lisäksi osoite ja puhelinnumero. Tekstin enimmäispituus välilyönteineen on 3 000 merkkiä. Alueella asuu kiitettävän hyvin roskien lajitteluun paneutuneita ihmisiä. Luonto on tärkeä meille kaikille. kuten tuulen humina, jonka taustalla laulavat lukuisat linnut omaa konserttiaan. . Ei ole mielekästä sulloa lajittelematta samaan roska-astiaan kaikkia jätteitä, kun sen voi lajitellen käyttää hyödyksi luontoa säästäen. Kyllikki Onnelan ja muidenkin kannattaisi kaikista tievalaistukseen liittyvistä asioista ilmoittaa suoraan kuntaan. Dunk, dunk ja niin edelleen. Rakennustyöt lienevät päättyneet tältä osin, joten telineetkin voisi viedä pois. Myllystenpohjantie 2 36200 Kangasala Palvelemme ma?pe klo 9?16, kesäperjantaisin klo 9?15 P. Kiitos siitä! Pyöräilijä Voiko mihinkään enää luottaa, kun e-laskuja lähetetään kaksi kappalein samasta asiasta? Vuokranmaksaja. 0800 9 6675 (maksuton) ma?pe klo 6?11, la?su klo 7?11 tai sähköpostitse jakelupaivystys@almamedia.fi Palstakoot www.kangasalansanomat.fi/ mediatiedot Paino Alma Manu Oy Tampereen paino Paperi 52,2 g ISSN 0782-596 X © koskee Kangasalan Sanomissa valmistettua aineistoa. Kukkia paraatipaikalle Kangasala-talon edustalla olevan ilmastointitornin juuri rehottaa epäsiistinä. saakka) Myyntineuvottelija Riikka Karisto-Aumala 050 404 1146 Myyntineuvottelija Inka Lymi-Viitanen 0400 800 750 Web-suunnittelija Juho Tuhola 03 377 6916 Toimipiste ilmoitukset@kangasalansanomat.fi toimitus@kangasalansanomat.fi tilaukset@kangasalansanomat.fi www.kangasalansanomat.fi Henkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@ kangasalansanomat.fi Aamujakelupäivystys Alma Manu Oy P. Ne lisäävät kuntalaisten viihtymistä ja keskustan modernia ilmettä. Värivalaistusta lisää Oli mukava katsella, kun viikonloppuna Pirkkalassa siivottiin harjakoneella kevyen liikenteen väyliä. 03 377 0668 Marja-Liisa Manka HEINI VETTENRANTA Tiedustelut: 03 377 6915 maanantaista perjantaihin kello 9?16. Ei nauloja elävään puuhun Pihakirppistä mainostavan puupanelin naulaaminen uimarannalla kasvavaan vanhaan kuuseen on törkeämpää luonnon tuhoamista kuin roskat, jotka löytyvät rannalta nuorten illanvieton jäljiltä. Heini Vettenranta Tekstiviestisi maksaa operaattorisi kanssa sopimasi hinnan. Ruutanaan on saatu aiempaa isommat keräyslaatikot lasille, kartongeille, pahveille ja metallille . Olisipa kiva, jos Kangasalan paraatipaikalle saataisiin rikkaruohojen sijaan kukkasia. Luonto rakastaa ihmistä ja suo rakkaudesta meille kaiken tämän. Juhani Vuorinen KAUPPAYMPYRÄ VERKKOKAUPPAKESKUS KAUPPAYMPYRÄ Myllystenpohjantie 2 36200 Kangasala Palvelemme ma?pe klo 9?15 Inka Lymi-Viitanen 0400 800 750 asiakaspalvelu@kauppaympyra.fi www.kauppaympyra.fi Harjusta löytyi outo haarakas Heimo Heino toimitti lukijoiden ihmeteltäväksi kolmihaaraisen herkkutatin. Luonnonihme löytyi Vehoniemenharjusta
Heistä on ollut todella suuri apu, ja meillä on ollut aivan loistavia kesätyöntekijöitä. Olen saanut myös paljon tietoa, miten mikäkin pestään ja kuinka usein se kannattaa tehdä. Työstä ansaitut rahat Gasman aikoo laittaa säästöön ajokorttia varten. Siistijä Ullariitta Manninen kiittelee kesätyöntekijöitä. Vaikka todella hyvin nuoret ovat ottaneet opit vastaan ja tehneet, niin kuin on pyydetty. Alle täysi-ikäisiä kesätyöntekijöitä on meillä tänä kesänä 115. Meillä on myös muutama, jotka suorittavat pakollista harjoitteluaan, Terhi Sten kertoo. 16?18-vuotiaat työllistyvät aina kahdeksi viikoksi kerrallaan. 13 kausityöntekijää, joiden työsuhde kestää noin puoli vuotta. Isosia lukuunottamatta kaikki ovat täysi-ikäisiä. . Eivätkä nuoret tietenkään yksin joudu tätä työtä tekemään, Manninen kertoo. Mannisen mukaan kesätyöntekijöiden opastaminen ei vie juuri- Wilma Gasman palasi entiseen kouluunsa kesätöihin. Tämän lisäksi meillä on tänä kesänä töissä 74 isosta. Lehtinen painottaa, että kesätyö on usealle väylä ammattiin. . Meillä kesätyöntekijät ovat töissä kesäkuun, sillä heinäkuussa me lomailemme. Kesätyöntekijät pääsevät tekemään perusteellista työtä. Ensimmäiset aloittivat kesäkuun alussa. . Kaikki ovat olleet reippaita, Manninen kertoo. Kunnalle palkatut kesäapulaiset ovat töissä kaksi viikkoa kerrallaan. Työntekijät ja kesäapulaiset kulkevat paljon yhdessä. Yksi raskaimmista rupeamista on luokkien siivoaminen. Pulpettien kantaminen ulos luokasta vie paljon aikaa, ja kesätyöntekijöistä on ollut iso apu. Kesäpesti on tie ammattiin Kangasalan kunta työllistää vuosittain satakunta nuorta kesätyöläistä. . KESKIVIIKKO 13.7.2016 KANGASALAN SANOMAT Kesätyöllä ansaitsee kokemusta Ville Koivisto Pitkäjärven koululla paiskitaan töitä, vaikka kesä on jo ajanut oppilaat loman viettoon. Kuntosalilta löytyy kolmikko, joka ei lepää, ennen kuin koko koulu on puhdistettu lattiasta katonrajaan asti. Yksi kolmesta siistijästä on kesätyöntekijä Wilma Gasman. Rahat nuori aikoo säästää ajokorttia varten. kaan siistijöiden aikaa. Yllätyin siitä, kuinka tarkkaa työtä tämä on. Samaa ammattitaitoa ei siistijän mukaan voi tietenkään odottaa ilman alan koulutusta ja työkokemusta. . Opastaminen tapahtuu oman työn lomassa ja menemme hyvin paljon kimpassa. Teen täällä yleissiivousta. Kesätyö Kangasalan kunnalla oli toinen työ, jota Gasman haki. . Kangasalan Yrittäjien puheenjohtaja Eevaliisa Pentti arvelee, että suurimpia työllistäjiä ovat Saarioinen, Linkosuo ja kaupat. Ville Koivisto 9. Kokemus on aika uusi, sillä en ole aikaisemmin ollut siivoamassa tällaisessa yleisessä rakennuksessa. Kesän aikana koulun tiloissa tuskin yksikään kolo jää käymättä läpi. . Kaikki pinnat putsataan ihan pulpettien alusia myöten. Työ vaatii luokan tyhjentämistä, jotta joka nurkkaan päästään käsiksi. Siinä lisäkädet ovat auttaneet paljon. . Apu on tullut tarpeeseen, sillä koulujen siivoaminen on suuri urakka. . Tiedän, että aika monelle on löytynyt esimerkiksi kirkon piiristä ammatti. Henkilöstöpäällikkö Sari Lehtinen Kangasalan seurakunnasta kertoo, että kesätyöntekijöitä on tänä vuonna noin 40. Työsuhteet kestävät kuukaudesta pariin kuukauteen pois lukien Lukuisat yritykset työllistävät nekin kesäisin
Saadakseen vastaanottorahan, turvapaikanhakijan pitää ilmoittautua vastaanottokeskuksessa. On koko maailman selviytymisen kannalta oleellista, että tämä kysymys saadaan ratkaistua. Se on olemassa, vaikka se ei enää ole niin rajusti meidän keskuudessamme kuin viime syksynä.. Osa heistä lähti hyvin pian saapumisensa jälkeen. Nyt pidetään hirveänä taakkana, jos kuntaan otetaan kymmenen turvapaikanhakijaa. Uusi ilmiö ovat ne kunnat, joissa turvapaikanhakijoista pidetään kynsin hampain kiinni. Lähinnä sillä lihotetaan lakimiesten kukkaroita. . Turvapaikanhakijoita ei pitäisi tarkastella taakka-näkökulmasta. Ministeriössä osataan jo valmistautua karvalakkilähetystöihin, kun uusi lakkautuslista tulee julkisuuteen. . Toiset huokaavat helpotuksesta, kun lakkautuspäätös tulee. . Nergin mukaan keskustelu on junttaantunut rahan puutteeseen; valtion maksama avustussumma on monien kuntien mielestä liian pieni. . Nämä ihmiset olivat lähteneet kyllä sotaa ja Isistä pakoon, mutta Suomeen heidät johdateltiin väärin perustein. Jälkimmäistä koordinoivat ely-keskukset. Kunnat ovat myöntäneet kuntapaikkoja nihkeästi. Maahanmuuttovirastolla oli kova paine perustaa keskuksia, ja Kangasalla SPR käynnisti toiminnan sairaanhoitopiiriltä vuokraamassaan kiinteistössä. Kunnanhallitus käsitteli asiaa puolivälissä viikkoa, ja jo lauantaina Kaivannon pihaan kaarsi ensimmäinen bussi. Nerg pitää huolestuttavana sitä, että liki kaikki kielteisen päätöksen saaneet valittavat päätöksestä, vaikka valituksella ei ole useimmiten mitään menestymisen mahdollisuuksia. Myönteisen päätöksen on saanut noin kaksi tuhatta ihmistä, kielteisen reilu kolme tuhatta. Helsingin hallinto-oikeus meinaa tukehtua valitusten käsittelyruuhkaan, vaikka erilaisia nopeuttamistoimia on tehty. Nergin mukaan valitusprosessi ei auta turvapaikanhakijoita. Kangasalla toimittiin juuri niin kuin me olisimme halunneet muidenkin toimivan. Jos häntä ei näy kahteen kuukauteen, hänet ilmoitetaan kadonneeksi. Tämä joukko ei kuitenkaan ole erityinen huolenaihe, koska heidän uskotaan poistuneen maasta. 10 KESKIVIIKKO 13.7.2016 KANGASALAN SANOMAT Pakolaisongelma on yhä olemassa Maahanmuuttajat ovat poistuneet kangasalalaisten arkipäivästä, mutta EU:n ulkorajalla tilanne on räjähdysherkkä. Tuula Ruusumaa Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg näkee työssään kuntien kahdenlaista suhtautumista turvapaikanhakijoihin. Miksi he olisivat piilossa, koska nyt he menettävät sekä rahan että katon päänsä päältä? Vapaaehtoisesti maasta on poisunut noin 6 000 henkilöä. Toivoimme, että kunnat veisivät asian yhteiseen keskusteluun, koska meillä ei ollut siihen mahdollisuutta. Tulijoiden virta on laantunut, ja nyt keskitytään hoitamaan tän- ne saapuneiden asioita. Silloin pelättiin, että venäläiset tungeksivat joukolla Suomeen. Rakenteet olivat olemasa, mutta määrä paisui niin isoksi, että muutamat olemassa olleet vastaanottokeskukset eivät kyenneet vastaanottamaan koko joukkoa. Tarvittiin pika-aikataululla paikkoja, joihin saatiin sijoitettua bussilastillinen kerrallaan. Nergin mukaan virkamiesten toiminnasta voi etsiä virheitä ja niitä varmasti löytyykin. Tällaisia ovat esimerkiksi Kyyjärvi, Saarijärvi ja Hyrynsalmi. Syytä piileksimiselle on vaikea keksiä. . Rikolliset nyhtivät näiltä ihmisiltä ihan hirveästi rahaa. Nergiä huolettaa Euroopan rajan ulkopuolella, erityisesti Turkissa, oleva räjähdysherkkä tilanne. Pakolaisongelma ei ole poistunut mihinkään, se on vain jumissa EU:n ulkopuolella. . Ne, jotka saavat myönteisen turvapaikkapäätöksen, ovat oikeasti hädänalaisia, ja heillä on oikeus jäädä tänne. Kunta ei sitoudu mihinkään määrälliseen kiintiöön, vaan turvapaikanhakijat saavat halutessaan tulla vapaiden asuntomarkkinoiden kautta. Turvapaikanhakijat päätyvät tällä hetkellä kuntiin kolmea reittiä. Useimmista tapauksista näkee heti, että perusteita myönteiselle päätökselle ei ole. Se oli tehty aikanaan Neuvostoliiton kaatumisen varalle. Toiset kunnat vaativat, että vastaanottokeskuksia ei saa sulkea. Prosessin takia me joudumme maksamaan heille kuusi kautta vastaanottorahaa. Julkisuudessa on esitetty arvio, että noin 2 500 henkilöä on kadonnut turvapaikkaprosessin aikana. JOHANNA MANNER Nyt pidetään hirveänä taakkana, jos kuntaan otetaan kymmenen turvapaikanhakijaa. Päivi Nerg sisäministeriön kansliapäällikkö Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg osallistui Kangasalla Sanan suvipäivät tapahtumaan puhujana. Tässä paneelikeskustelussa hänen kanssaan Heli Karhumäki, Martti Puontila, Eero Junkkaala ja Kalle Virta. Tämä luku pitää Nergin mukaan Martti paikkansa. Suomi on ainoa maa Euroopassa, joka on rekisteröinyt täsmällisesti jokaisen tulijan. . Nergin mukaan nämä ihmiset olivat vääränlaisen propagandan uhreja. Rikolliset syytivät erityisesti irakilaisille tietoa, että Suomesta turvapaikan saa nopeasti, täällä on iso perustulo ja tänne saa tuotua perheen nopeasti. . Myönteisen turvapaikkapäätöksen etsivät asunnon itsenäisesti, vastaanottokeskus auttaa heitä löytämään asunnon tai he saavat kuntapaikan. Tämän pitäisi olla enemmän elinvoimakysymys, kuinka otetaan kuntaan uusia ihmisiä. Hän itse näkee, että kiireessä tehtiin taloudellisia sopimuksia, joita on jouduttu jälkikäteen korjaamaan. Nerg ymmärtää hyvin, miksi kuntalaiskeskustelu esimerkiksi Kangasalla oli paikoin kiihkeää. Kuntalaisille ei jäänyt aikaa sulatella ajatusta, että Kaivannon sairaalaan perustettaisiin vastaanot- Päivi Nergin mukaan on koko maailman selviytymisen kannalta oleellista, että tämä pakolaiskysymys saadaan ratkaistua. tokeskus. Kunta oli hankkeelle myötämielinen, vaikkei kunnan mielipiteellä ollut tosiasiassa merkitystä. Tänä vuonna tulleita on ollut kolmisen tuhatta. Suomella oli valmiina lainsäädäntö, joka mahdollisti järjestelykeskuksen perustamisen. Jos osaamme auttaa heidät hyvin alkuun, heistä on hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle. Nerg osallistui hiljattain Kangasalla Sanan suvipäivät -tapahtumaan. Kangasalan valtuusto hyväksyi kesäkuussa kotouttamisohjelman. Päätöksessä oli kyse eleestä, viestistä kuntalaisille ja toiminnan järjestäjille, mutta vaikutusta keskuksen tuloon tai tulemattomuuteen sillä ei ollut. . Tämä ei ole kuntien keskuudessa marginaali-ilmiö. Enemmän käydään keskustelua, että vastaanottokeskus halutaan säilyttää kunnassa. Nerg oli johtavana virkamiehenä keskiössä, kun pakolaiset vyöryivät viime syksynä rajan yli Tornioon. Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Näillä paikkakunnilla kunta on tarjonnut asuntoja etupainotteisesti
Antajalle vieraanvaraisuus ei maksa mitään. Hyvä ja myönteinen ensivaikutelma tuo tunteen, että minulla on paikka täällä, uudessa ympäristössä. Vaikka Kaivannon vastaanottokeskus lopetti jo toimintansa, saimme hyvän mahdollisuuden toteuttaa ja harjoitella tuntemattoman kohtaamista eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa. Aistin Kangasalla paljon hyvää tahtoa ja asennetta tähän annettuun tehtävään. Toisaalta välillä saattaa olla vaikea osoittaa huomaavaisuutta ja ystävällisyyttä tutulle postinkantajalle tai kaupan myyjälle, puhumattakaan läheisimmistä ihmisistä. Ehkä tästä myönteisestä ilmapiiristä kumpuaa myös se hyvä tahto, jolla osoittaa vieraanvaraisuutta uusille kuntalaisille. Uusi kohtaaminen, uusi ihminen on aina myös mahdollisuus oppia itse jotain uutta ja rikastuttaa omaa elämäänsä.. KESKIVIIKKO 13.7.2016 11 KANGASALAN SANOMAT Kun on kerran käynyt, täytyy tulla toistekin Sari Eerolainen . Palkintona on sen sijaan lämmin tunne tapaamisesta ja toisen iloiseksi tekemisestä. Ihmisen kohtaaminen ja toisaalta kohdatuksi tuleminen on tärkeää meille kaikille. Myyntikojuista löytyi paljon houkutuksia myös lapsille. Miten kotiudumme uuteen kuntaan, mistä löydämme arkeen ystäviä ja miten uudet työt lähtevät käyntiin. Tuntui isolta ponnistukselta siirtää koko perheen elämä vieraalle paikkakunnalle. ?Tervetuloa, kiva kun muutitte tänne, Kangasala on hyvä paikka asua ja elää, teitte hyvän valinnan.. Tärkeimpiä myyntiartikkeleitani ovat postikortit. Moni sanoo tulevansa katsastamaan Restaurantapäivät joka vuosi vaikkapa vain vanhasta tottumuksesta. . Turhat ennakkoluulomme ja pelkomme eivät liity vain kaukaisiin vieraisiin. Kuuden vuoden jälkeen olen todellakin vakuuttunut, että Kangasala on mukava paikka asua ja elää. Täällä ihmiset tuntuvat olevan keskimäärin tyytyväisiä omaan itseensä ja elinympäristöönsä. Eemil ja Julius vielä pohtivat, mitä haluaisivat. Anne Virtanen oli tyytyväinen löydettyään sopivan hintaisia hopealusikoita. Karkeasti yleistäen voisin sanoa, että olen oppinut tuntemaan kangasalalaiset ihmisinä, jotka omaavat selkeän oman identiteetin, välittävät toisista ihmisistä, ovat kiinnostuneita heistä ja ovat myös avoimia uusia ihmisiä kohtaan. Ei ole pakko ostaa, ellei mitään kivaa löydy. Mummu Anneli Ilomäki on juuri lupautunut ostamaan Ainolle korun. Se on tärkeää. Pentti Myllylä harmitteli, ettei voinut sateen takia laittaa postikorttikansioitaan näyttävästi esille. Kangasala on ollut perheellemme paikka, jossa hyviä kohtaamisia on tapahtunut paljon sen jälkeenkin. 40?50 euroa levystä on minulle liikaa. Hopealusikat Virtaselle myynyt Pentti Myllylä on pystyttänyt myyntipöytänsä Restaurantapäiville jo 1990-luvulta lähtien. JYRKI TAIPALE Kirjoittaja on Kangasalla asuva opetusalan ammattilainen. Lämpimästi tervetuloa! Tasan kuusi vuotta sitten olimme perheeni kanssa muuttamassa Etelä-Suomesta Kangasalle. Hienolla ilmalla täällä on ollut ihmisiä tungokseen asti. Ylöjärveläiset isovanhemmat Anneli ja Markku Ilomäki olivat napanneet Kangasalle mukaan kolme lastenlastaan. Tällöin tiiviimmästäkään yhteisöstä ei muodostu sellaista sisäpiiriä, joka sulkee muut ulkopuolelle. Tällaiselle sisäänpäin lämpiävälle yhteisölle uudet ihmiset ovat usein uhka, joka aiheuttaa pelkoa muutoksesta. Vieraanvaraisuus on ollut viime aikoina ajankohtainen teema Kangasalla myös pakolaiskysymyksen vuoksi. Ihmiset vaikuttivat aidoilta, avoimilta, avuliailta ja halusivat ottaa meidät vastaan jakamalla jotain omasta hyvästään. Meidän kotiutumisemme uudelle paikkakunnalle tapahtui sittenkin melko helposti ja pehmeästi. Mietin tuolloin, kuinka tärkeää on, että ihminen kokee itsensä tervetulleeksi, olipa kyse sitten uudesta asuinpaikasta, uudesta työpaikasta, lapsen uudesta koulusta tai vaikkapa rautakauppaan menemisestä. Pieni ele, hymy, ystävällinen sana tai teko merkitsevät vastaanottajalle paljon. Keräilijöiden kohteena voi olla esimerkiksi tietty paikkakunta, taiteilija tai kuva-aihe; vaikkapa liput tai Suomi-neito, Myllylä esittelee ja harmittelee samalla, ettei kortteja ja kirjoja voi laittaa sadesäällä kunnolla esille. . Toki hänenkin silmänsä ovat tottuneet tutkailemaan myyntipöytiä. . Etsin niitä korukurssia varten, kertoo hervantalainen Anne Virtanen. Viime vuonna haussa olivat sormustimet. Aviomies Seppo sanoo olevansa mukana lähinnä kyytimiehenä. Pojanpoika ajaa jokamiesluokassa, joten osille on aina tarvetta. KOLUMNI Vettä tihuuttaa, mutta Pikkolan kentälle saapuu väkeä tasaiseen tahtiin. Oli todella tervetullut olo. Juuri äsken kuitenkin tein hyvät kaupat hopealusikoista. Muutto mietitytti monessa mielessä. Ainoa kuulemma kiinnosti kaikki kiiltävä, Julius oli makean perään. Rompetori on etenkin Markulle erittäin tuttu. . Yleensä käyn täällä kaverin kanssa etsimässä auton moottorin osia. Nämä sanat kuulimme monta kertaa niiden ihmisten suusta, joita täällä ensimmäisinä viikkoina kohtasimme. Aviomies Seppo silmäili myyntipöydiltä levyjä. Metsästän kohtuuhintaisia LP-levyjä. Sade näyttää verottavan kävijämäärää
Pohjoisen autiotuvilla on tapana pilkkoa puita sen verran, kun on niitä käyttänyt. Maasta irti olevia retkikeittimiä ei lasketa avotuleksi. Luonnosta saa ja pitääkin nauttia, mutta niin etteivät kasvit, puut, eläimet tai muut ihmiset häiriinny. Kansallispuistojen erämaa-alueilla ohjeistus voi olla väljempää. Talvella ei ole palovaaraa, mutta kesällä metsäpalovaroitukset rajoittavat nuotioiltoja. Nuotiota varten ei tarvitse kasata kokkoa, vaan pienempikin tuli lämmittää, kun on tarpeeksi lähellä. Luonnonsuojelualueilla kulkemista on voitu rajoittaa lintujen pesinnän tai harvinaisen kasvuston vuoksi. Lähde: Ympäristöministeriö Marjoja ja sieniä saa poimia, kunhan ei nouki niitä toisten pihoilta. Yöpyminen luonnossa kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Kävelen mielelläni Haralanharjulla, ja sielläkin on vanhoja nuotiopohjia. Monilla retkeilyalueilla tulenteko on sallittua vain merkityillä paikoilla. Jonkin verran näkee myös luvattomia nuotioita. Esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista. poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia. onkia ja pilkkiä. kulkea vesistössä ja jäällä. Et saa aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä kaataa tai vahingoittaa puita ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta häiritä kotirauhaa roskata ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia Ennen kuin lähtee kauemmas, kannattaa tutustua retkikohteeseen. Kääpiä voi poimia, poikkeuksena pakurikääpä, jonka irroittaminen vahingoittaa puuta. Roskaaminen on lailla kiellettyä. Kaarinanpolun varrella sijaitseva Katajajärven laavu on oiva paikka levähtää.. Jos ihminen on liikkunut luonnossa, hän kyllä tietää, mitä voi ja ei voi tehdä, Kangasalan retkeilijöihin kuuluva Pentti Luostarinen toteaa. Luostarisen mukaan jokamiehenoikeudet ovat ikiaikainen oikeus pohjoismaissa, niinpä ohjeistukset ovat hyvin järkeenkäypiä. Mies itse on retkeillyt vuosikymmeniä ja tehnyt nuorempana pitkiäkin vaelluksia Lapissa. . Muutenkin leiripaikka jätetään aina siistiin kuntoon. Pentti Luostarinen on viritellyt tulen Kangasalan retkeilijöiden torpan pihassa olevalle nuotiopaikalle. Jos metsäpalovaara on ilmeinen, avotulta ei saa sytyttää metsään tai sen läheisyyteen edes maanomistajan luvalla. Silti roskia päätyy luontoon. . Jäkälää ja sammalta ei saa kerätä. Vaikka astioita olisi, on toivottavaa, että roskat viedään itse pois. Jokamiehenoikeuksien lisäksi luonnossa liikkujan on hyvä noudattaa muita hyviä tapoja ja pyrkiä toimimaan luontoa säästävästi. . 12 KANGASALAN SANOMAT KESKIVIIKKO 13.7.2016 Metsässä kulkeva tuntee oikeutensa Lotta Loikkanen . Esimerkiksi Lapissa on vähennetty roska-astioita, koska niiden tyhjentäminen on kallista. Retkeilijät huomioivat yleensä hyvin luonnon ja muut ihmiset. Välillä kiistoja ovat aiheuttaneet liian lähelle pihaa tulleet marjanpoimijat. Luonnontilaisilla alueilla voi liikkua ja yöpyä, kunhan ei pyöri kenenkään pihapiirissä, eikä kulje moottorivoimin. Pidempiaikaisesta oleskelusta on syytä neuvotella maanomistajan kanssa, koska haittojen riski kasvaa. Maa-ainekset, kuten sora ja kivet, kuuluvat maanomistajalle samoin kuin kaatuneet puunrungot. Marjoja, sieniä, rauhoittamattomia kasveja, maahan pudonneita käpyjä ja risuja saa jokainen kerätä. Nuotioita ei voi sytytellä mihin tahansa, sillä avotulen tekoon tarvitaan maanomistajan lupa. FAKTA Jokamiehenoikeudet lyhyesti Saat liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla kuten viljelyksessä olevilla pelloilla. oleskella tilapäisesti siellä, missä liikkuminenkin on sallittua. Retkeilijöille painotetaan, että sen minkä kannat metsään, kannat poiskin. Pihoista, pelloilta ja istutuksista niitä ei silti voi napsia.
Heinäkuussa vuonna 1902 ostettiin sitten kih- Haaviston siivetön päreillä vuorattu tuulimylly, jonka Hanna Haavisto sai myötäjäisikseen Heponiemen Huikkolasta. lat. Isä oli kova työihminen, ja kyllä tytärkin sai ahertaa. ?Ei siinä puhemiestä tarvittu?, hyrähtää Hanna Haavisto. Jokainen media työkulttuureineen on omanlaisensa ja hyvä niin. Toimituksen asiakaspalvelun lisäksi hoidan yhteyksiä avustaviin toimittajiin ja asioin kirjapainon kanssa. Päästiin hyvin alkuun, ja suuremmitta vastuksitta on eletty eteenpäinkin. Hyvissä voimissa näyttää Hanna Haavisto olevan. . Niin, myötäjäisinä sen sain. Isäni kysyi Kallelta: Tahloks hevosev vai myllyn. Lehdestä löytyy luettavaa ja katseltavaa niillekin, joita ei ruuanlaitto kiinnosta. Kartanot ovat vahvasti vaikuttaneet Kangasalan kaikinpuoliseen kehittymiseen. Olen tyytyväinen. Tietokone saattaa unohtaa olevansa kone ja alkaa käyttäytyä teinin tavoin; arvaamattomasti oikutellen, kriittisellä hetkellä hidastellen ja taukoamattomasti herjaten. Yhtäkkiä tiedoksi tulevia, välitöntä uutisointia vaativia asioita en sen sijaan osaa pitää yllätyksinä. Lisäksi he olivat johtavassa asemassa kunnallishallinnon alkuvuosina. Myöhemmin 1900-luvulla kartanoiden vaikutus näkyi Kangasalla myös liikenteen ja matkailun alalla, kirjoittaa Raitio Kangasalan kartanoiden keittiöt -julkaisussa. Tähän asti oja on virrannut huoltoaseman ja Kaarinankotien sivuitse. Tämän ansiosta Kirkkojärven kuormitus vähenee ja järveen virtaa aiempaa kirkkaampaa vettä, selvittää tekninen asiantuntija Sakari Veijalainen Kangasalan kunnan teknisestä keskuksesta. KANGASALAN SANOMAT 50 VUOTTA SITTEN Lauantaina 16.7.1966 ?Tahloks hevosev vai myllyn?? Hanna Haavisto muistelee Haavisto on vanha sukutila; viirissä on vuosiluku 1558, mutta taisipa jo edellinenkin isäntä vuodesta 1540 olla samaa sukua. Koska alueelle on hyväksytty uusi asemakaava, jossa oja olisi jäänyt tonteille ja uusien rakennuspaikkojen alle, siirtää kunta ojan uuteen asemakaavassa puistoksi määriteltyyn paikkaan. Tasavaltaisessa ja -arvoisessa Suomessa kartanoelämä kiinnostaa yhä: joka kesä toimitukseen poikkeaa satunnainen matkailija kysymään, milloin kartanoiden ovet ovat avoinna yleisölle.. Kyllä se hevonenkin oli hyvä, mutta siihen aikaan oli Saarikylistä huonot yhteydet myllylle; vilja vietiin veneillä Matilaan ja hevosia uitettin aina salmien yli. Tuottajuuden sisältöön vaikuttaa myös väline, jossa työtä tehdään. KESKIVIIKKO 13.7.2016 13 KANGASALAN SANOMAT PÄIVÄN KUVA VIIKON VARRELTA EIJA KOIVU Finnentietä ja Kirkkojärveä johtavan Tarpilan ojalle muokataan parhaillaan uutta uomaa. Ei minusta ole enää kahteen vuoteen ollut kankaan eikä maton kutojaksi, hän kertoo. Vehoniemellä oli joku kokous, ja sinne odotettiin puhujaa, turhaan. Lapsia on elokuussa kuusi (joista yksi tytär). Linja-autoaseman kulmalla eteeni tupsahti rouvashenkilö, johon olen vuosia sitten tutustunut työn merkeissä. Ja kuulokin on huonontunut, mutta jalat ovat hyvät. Ja Kalle valitsi myllyn: mylly pantiin kasaan ja tuotiin nykyiselle paikalleen. Haavisto on Saarikylissä, Haaviston kylässä, ja siellä omassa muorinmökissään viettää elämänsä ehtoopuolta huhtikuussa 87 vuotta täyttänyt Hanna Haavisto, joka seuraa vireästi ajan tapahtumia ja käy vielä asioimassa Tampereellakin. Heponiemen Huikkolan tyttäriä olen, Sjöstedt-sukua, ja tammikuussa 1902 Kalle Kustaa Haavisto toi Hannan emännäkseen Haavistoon. Mutta ennen Haavistoon tuloaan oli Hanna ehtinyt hoitaa huushollia kotona Huikkolassa paria vuotta nuoremman sisarensa kanssa. Äiti oli kuollut, kun Hanna oli 7-vuotias eikä Huikkolassa siihen aikaan ollut kuin yksi piika. Seitsenvuotiaana menin ensi kerran riihelle ?säätöö tekken?, kertoo Hanna Haavisto. Silti ne on pakko silmäillä läpi, koska viesti saattaa sisältää pieniä määriä taitavasti kätkettyä Kangasala-asiaa. Tuottajuutta taitaa olla mahdotonta määritellä napakasti ja kattavasti. Elämä on ollut hyvä. EIJA KOIVU Kirjoittaja on Kangasalan Sanomien tuottaja. Näkymätön työntekijä Lähdin ruokatunnilla hakemaan mansikoita torilta. Hanna sai Kallelta vihkipukukankaan ja kihlasilkin, mustan. Nehän laulokin pojat ennen: ?Osta poika likallesi kihlasilkki musta, siittäs tiedät että se tekkee sulle ikänsä palvelusta.? Kun Hanna tuli emännäksi Haavistoon oli vanha isäntä kuollut pari vuotta aikaisemmin, ja anoppi oli siirtynyt ?eläkkeelle?. Anoppi sanoi: Tehe niinkun tehet, minä olen tehnyt niin ja niin. Hyvä sopu säilyi miniän ja anopin kesken jatkuvasti. Ne kuuluvat toimitustyön luonteeseen, myös lomakaudella. Keväästä lähtien olen muiden työtehtävien ohessa valmistellut lehtemme yksipäiväistymistä. ? Ojan siirron yhteydessä rakennetaan hulevesien viivytysaltaita, minkä tarkoituksena on tasata veden virtaamaa Kirkkojärveen ja imeyttää osa vedestä matkan varrella. Ja mieluusti yllätyksiä, joita kukaan ei osaa odottaa. Aika usein kohtaan itsekin yllätyksiä, yleensä teknisperäisiä. Hyvin on kaikki käynyt, sanoo Hanna Haavisto. Ensimmäinen keskiviikkonumeromme jaettiin viime viikolla Kangasalan kartanoiden keittiöt-julkaisun kera. Vaikka lehden nimi viittaakin keittiöihin, sisältää se paljon tietoa Kangasalan kartanoiden historiasta helposti lähestyttävässä muodossa. Kaksi kuoli pienenä kuumetautiin. Entä tuo tuulimylly. nimeni kun niin harvakseltaan näkyy minkään jutun yhteydessä. Ammatillinen tuotteliaisuuteni paljastuu tavalliselle lehden lukijalle yleensä vasta siinä vaiheessa, kun hänellä on asiaa toimitukselle joko puhelimitse, sähköpostitse tai kasvotusten. Sähköpostin kätevyyden yhteydenottovälineenä ovat valitettavasti tiedostaneet muutkin kuin Kangasalan Sanomien asiakkaat: päivän mittaan toimituksen sähköpostiosoitteeseen saapuu kymmeniä viestejä, joiden sisällön paikallistaminen ei onnistu edes aasinsiltoja rakentamalla. Mummu tuli kiirepäivinä auttamaan, kuori perunoita ja lullasi lasta. Kalle oli saanut talon jo edellisenä kesänä. Kun katkaisin tämän käteni silloin. Kävelin minä viime vuonna kuntokävelynkin; kahtena sunnuntaina kävelin sen kymmenen kilometrin lenkin, olisin mennyt kolmantenakin, mutta en saanut kumppania. Kyllä ajat ovat nyt paljon paremmat, mutta hyvä näin. Vastaan lehden ulkoasuun liittyvistä asioista, eli pyrin sijoittelemaan aineistot sivuille helposti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi. Huolehdin parhaani mukaan, että kulloisestakin numerosta löytyvät juuri ne jutut ja ilmoitukset, joista on sovittu. Siellä oli Haaviston poikiakin, ja heistä Kalle pyysi saatolle. Olen kuullut, että... . Hän tunnusti jo pitkään ihmetelleensä, mistä paikallislehden tuottajana saan palkkani . Kun veden virtaamaa viivytetään, laskeutuu hienoainesta altaiden pohjalle. Historioitsija Raine Raition mukaan kouluja käyneet kartanoiden omistajat toimivat 1800-luvulla Kangasalan maatalouden uudistajina ja teollisuuden käynnistäjinä. Paljon sitä piti hankkia, kun talonpitoon ruvettiin: ja ensimmäisenä avioliittovuotenaan nuoripari-Haavisto hankki höyrykoneen, puima- ja leikuukoneen. Sitä käytettin paljon, mutta enää siellä ei ole koneita sisällä. Muokkaan toimituksen ulkopuolelta tulleita tekstejä ja valokuvia julkaisukuntoon
Kun aloin miettiä paluuta työelämään, seurakunnassa avautui parahiksi sijaisuus. Ensin alkoi loma, ja lokakuussa koittavat eläkepäivät. . Hän sai annetuista 240 äänestä 57. Ehdokkaita oli kaikkiaan 12, osa Kodon asukkaita ja osa päiväkeskusryhmistä tai Jalmarin Kammarista tuttuja. Elvis Presleyn musiikin tulkitsija Aron sai varsinkin naisyleisön kaivamaan esiin kamerakännykkänsä. Tieto konsertista ja kukkaismummon kukituksesta oli levinnyt tehokkaasti, sillä yleisöä oli paikalla yli sata. Jalmarin Kodossa esiintynyt Elvis iski suoraan sydämiin muun muassa kappaleellaan Love Me Tender. Olen aika hiljainen ihminen, joten tämä tuntuu hämmentävältä. Lempi Niemi otti uuden tittelinsä tyynesti vastaan. Kukkaismummo valittiin Jalmarin Kodossa nyt ensimmäistä kertaa. Lempi Niemi Jalmarin Kodon kukkaismummo Mukana kaikissa elämän suurissa suruissa ja iloissa Sari Eerolainen Lea Ahola on lähtenyt tämän pöydän äärestä lomalaitumille. Hänen luokseen kirkkoherranvirastoon on tultu, kun kyse on kasteesta, avioliitosta tai hautajaisista. . Aamulla ei voi tietää, mitä päivän mittaan tulee eteen. Asiakaspalvelun ohessa toimistonhoitaja tekee työtä myös kulisseissa, eli tehtäviin kuuluvat muun muassa sukuselvitysten ja virkatodistusten laatiminen sekä kasteiden ja vihkimisten rekisteröiminen. . Siitä pitävät huolen Pälkäneellä ja Tampereella asuvat kuusi lastenlasta. Seitsemäs syntyy loppuvuodesta.. Nyt on kuitenkin aika aloittaa uusi elämänvaihe, hän tuumaa. Ahola teki ensimmäisen kahdeksan vuoden työrupeamansa seurakunnan taloustoimistossa. Seurakuntalaisia on ollut ilo palvella, ja minulla on ollut mukavat työkaverit. Olo on yhtä aikaa haikea ja helpottunut. Hän haluaa katsoa rauhassa, mitä elämä tuo tullessaan. Ajanvietettä ei tule puuttumaan. Suurin mullistus tapahtui tietokoneiden myötä. Pälkäneellä asuva Ahola ei ole tehnyt tulevaisuuden varalle suuria suunnitelmia. Aina tavatessa hän hymyilee ja levittää ympärilleen hyvää mieltä. Tuore kukkaismummo sai kukkakimppunsa itse Elvikseltä, joka oli Jalmarin Kodossa keikalla. Tehtävät ovat oikeastaan pysyneet vuosien saatossa samoina, mutta työmuodot ovat muuttuneet. Nuorimman lapsen synnyttyä hän päätti jäädä kuudeksi vuodeksi kotiin. . Jokaisella oli kannattajansa eli kaikki saivat ääniä. Valintaan osallistui myös kansainvälinen raati, sillä Kangasalan Pohjola-Nordenin vieraat pääsivät myös äänestämään poiketessaan tutustumassa Jalmarin Kotoon. Kahdeksan vuotta Jalmarin Kodossa asunut Niemi oli vilpittömästi yllättynyt valinnastaan. . Olen aika hiljainen ihminen, joten tämä tuntuu hämmentävältä, hän kommentoi. Ohjaaja Johanna Alanen arveli tietävänsä Lempin salaisuuden: . 14 KESKIVIIKKO 13.7.2016 KANGASALAN SANOMAT Kukkaismummo kylvää hyvää mieltä Sari Eerolainen Jalmarin Kodon kukkaismummoksi on valittu demokraattisen äänestyksen perusteella Lempi Niemi. Sain sen, ja sille tielle jäin. Ahola on asiakaspalvelijana saanut olla mukana ihmisten iloissa ja suruissa ja nähnyt koko ihmiselon elinkaaren. Työn paras puoli on ollut sen monipuolisuus. Sen jälkeen koittavat eläkepäivät. Kangasalan seurakunnassa 36 vuotta palvellut toimistonhoitaja Lea Ahola vietti viimeistä työpäiväänsä viime torstaina
Hetken tässä jo mietin, pitääkö kalenteriin merkitä syys-, joulu- ja talviloma, jotta kiireiltäni ehdin myös lomailla, hän sanoo iloisesti naurahtaen. Mikä voisi olla ihanampaa kuin saada lapsilta halauksia, kun palaa lomalta töihin? Marja-Liisa Tulokas päiväkodinopettaja Marja-Liisaa ajelutettiin kahvittelupäivänä vanhalla volkkarilla. Vihreän lipun ideologiaan kuuluu, että materiaaleja kierrätetään, ja uutta ostetaan mahdollisimman vähän. Viimeisen työvuotensa kunniaksi hän teki oman osastonsa lapsille muistoksi puiset, tähden muotoiset nimikyltit. KESKIVIIKKO 13.7.2016 15 KANGASALAN SANOMAT Marja-Liisa sai muutama vuosi sitten äitienpäivälahjaksi kuviosahan, mikä avasi taas uusia mahdollisuuksia harrastukseen. Marja-Liisa Tulokasta viehätti päväkotityössä lasten välitön palaute. Kättensä työn tuloksen näki joka päivä. Marja-Liisasta jäi perheisiin monta muistoa Sari Eerolainen Marja-Liisa Tulokas teki 1980-luvun alkupuolella rohkean ratkaisun. Käsillä pitää aina olla jotain tekemistä, sanoo nainen, joka taitaa esimerkiksi öljyväri- ja akryylimaalauksen, huovuttamisen, kutomisen, virkkaamisen, vaateompelun, pajutyöt ja kirjan sitomisen. Kuvaavaa on, että muutama vuosi siten hän sai äitienpäivälahjaksi kuviosahan. On myös selvää, että mummilta saavat nyt entistäkin enemmän aikaa lastenlapset, joita on kolme; 2-vuotias Elsa, 11 kuukauden ikäinen Matilda ja juuri nimen saanut Eetu. . Talkoita ja tapahtumia oli paljon, ja vanhemmilla aikaa osallistua niihin. Työtoveruus on ollut tukevaa ja avuliasta, kukin on voinut tuoda arkeen omia vahvuuksiaan. Marja-Liisan kiistattomat vahvuudet ovat kädentaidoissa. Päiväkodin jättäville 37 eskarille hän muotoili steariiniruusut. Sohvalla istumassa äidin tyttärilleen tekemät Reborn-nuket, joilla on tyttöjen autenttiset asut yllään. Tämä on helpottanut työtä, kun olen jo entuudestaan tuntenut perheen. ? Toisaalta pitkistä asiakassuhteista syntyy vahvoja tunnesiteitä. Täytyy myöntää, että kyynel on noussut usein silmään, kun lap- si on astellut päiväkodin portista ulos ja koulun portista sisään. Päiväkodinopettaja kiittelee työkavereitaan hyvästä yhteis hengestä. Saimme kotiin hyvän hoitajan, joten asiat ratkesivat parhain päin. Otin viran vastaan vuoden 1986 alussa, Tulokas kertaa. Päätös oli oikea, sillä hän viihtyi päiväkodissa yli 30 vuotta. Kangasalalaisissa kodeissa onkin lukematon määrä hänen ohjauksessaan syntyneitä askartelutöitä. Suorama on Vihreän lipun päiväkoti, ja teeman mukaisesti hän on rakentanut lapsien kanssa esimerkiksi ekonuket. Materiaalin, eli kauniisti harmaantunet oksat, hän toi mökiltä. Harrastamista varten kotoa löytyy työhuone ja mökiltä työpaja. . Viralliset eläkepäivät koittavat syksyllä. Alkuaikoija Marja-Liisa muistelee kiireettöminä vuosina, jolloin ehdittiin lasten vanhempien kanssa jopa avustamaan kummikohteita Afrikassa. . Hänelle tarjottiin yhtä aikaa vuoden sijaisuutta tamperelaisessa päiväkodissa ja kahden viikon pestiä Kangasalla Suoraman päiväkodissa. Vasemmalla esikoinen Enni, keskellä kuopus Elisa ja oikealla keskimmäinen Emili. Hän valitsi jälkimmäisen, koska oli kerran talossa vieraillessaan saanut siitä hyvän vaikutelman. Niin kävi, että myöhemmin sosiaalijohtaja Antti Santonen kysyi, ottaisiko hän Suoramalta vakiviran vastaan. . Mikä voisi olla hienompaa kuin saada lapsilta halauksia, kun palaa lomalta töihin. Tulokasta ilahduttaa myös nähdä isoksi venähtäneitä entisiä päiväkotilapsia, jotka huikkaavat iloisena tervehdyksensä. Hän on vuosien varrella saanut hoitaa monen perheen jälkikasvua esikoisesta kuopukseen. . En osaa olla jouten. Olin raskaana ja työ piti aloittaa tyttären ollessa vasta seitsemän kuukauden ikäinen. Työkaverit puolestaan saivat enkelit. Nyt työstä ja elämästä on tullut puolin ja toisin hektisempää. Marja-Liisa sanoo jaksaneensa työelämässä eläkeikään saakka, koska on aina tuntenut olevansa tärkeässä tehtävässä. . Viimeisenä työpäivänä hän pääsi avomersun kyytiin.. Vanhemmilta ja lapsilta tuleva palaute on ollut hyvin palkitsevaa. Myös nallet ovat Marja-Liisan käsialaa. Marja-Liisan sormet syyhyävät nytkin uusien materiaalien pariin niin, että eläkepäivinä tuskin tulee tylsää hetkeä
Kuljettaja ei loukkaantunut vakavasti, mutta hänet toimitettiin Acutaan saamaan hoitoa vammoihinsa. Poliisi tutkii tapausta liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Puutarhan kauneus on mielentilajuttu Krista Kaitasuo Sukunimi väärin Viime viikolla julkaistussa Kangasalan kartanoiden keittiöt -lehdessä on nimivirhe Saarioisten kartanosta kertovassa jutussa. Suosittelen kaikille avoimin sydämin virolaista Pepi-lajiketta. Pepi ole mikään hollantilainen päärynä, joka haukatessa valuttaa makean nesteen leualle, mutta herkullinen se joka tapauksessa on ja helppohoitoinen, Hannuksela vinkkaa. Oma piha on kokeilukenttä, jossa Hannuksela testaa uusien kasvien menestymistä ja kasvutapaa. Hänen pihamaalleen ovat tervetulleita myös vaikeissa olosuhteissa viihtyvät kasvit. Tosin joskus kasveille käy köpelösti: viime talvi vei mennessään muun muassa Virosta tuodun samettisumakin, espanjankurjenpolvet ja puolet ruukkuihin istutetuista kärhöistä. . Keväällä siellä kasvaa upea sinisten skillojen ja krookusten matto, ja syksyllä vietetään sadonkorjuuaikaa. . Jokaisella linjalla auton ensimmäinen matka myydään aina eurolla, jonka päälle tulee euron varausmaksu. Virpi Hannuksela valitsee pihamaalleen mielellään kasveja, jotka ovat kauniita silloinkin, kun ne eivät ole täydessä kukassa. Puoliperävaunuyhdistelmä suistui rotkoon Hätäkeskus sai ilmoituksen puoliperävaunuyhdistelmän ulosajosta Lahdentiellä sunnuntaina kello 21.45. Tapahtumapaikalla kävi ilmi, että puoliperävaunuyhdistelmä oli ajanut Lahdentietä pitkin Pälkäneen suunnasta kohti Kangasalaa. Hieman ennen Raikun risteystä perävaunu heilahteli ja ohjautui keskikorokkeen päälle. Tampereen suuntaan Kangasalta pääsee tietenkin helposti, mutta nykyisellään poikittaisliikenne juuri Lappeenrannan suuntaan on esimerkiksi junalla hankalien vaihtojen takana, OnniBussin liikennetuotantopäällikkö Pertti Siltakoski kertoo. Halvimmillaan matka maksaa 2 euroa. . Uusi linja F12 kulkee Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Kotkaan. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä käynnistyneellä linjalla on pysäkki myös Kangasalan kohdalla. Olen kuitenkin kärsivällinen puutarhuri. Onhan se ollut jo kauan tiedettyä, että luonto vähentää stressiä. Viimeksi kartanossa on vakituisesti asunut Reino Avonius, ei Reino Avotie, kuten jutussa mainittiin. PARVEKE, PIHA & PUUTARHA Köynnöshortensia kiipeää kauniisti puun runkoa pitkin. Ihmisen täytyy todella pitää puutarhanlaitosta, jos hän istuttaa yli kymmenen lajin alppiruusutarhan pihamaalle, jonne aletaan rakentaa taloa vasta vuoden kuluttua. Kotipuutarhuri ja pihojen suunnittelu- ja rakennuttamispalveluita tarjoavan MaisemaVision yrittäjä Virpi Hannuksela teki juuri näin: istutti taimet tyhjälle tontille, jotta talon rakennettua pihalla olisi jo jotakin kaunista. Ruutanassa asuvan Hannukselan hehtaarin kokoinen rinnetontti on jaettu erilaisiin vyöhykkeisiin. . Katsotaan miten käy, Hannuksela sanoo luottavaisesti hymyillen. Alapihalla Hannukselan ahkeria käsiä odottaa laajennusta vaativa perennapenkki. Parhaimmillaan oma piha voi tehdä samaa. Hannukselan mielestä pihan on tärkeää olla asukkaansa oloinen.. Pidän yhtä lailla englantilaistyyppisestä rehevyydestä kuin japanilaisesta minimalismista, hortonomiksi opiskellut Hannuksela sanoo. Keväällä ja syksyllä Hannuksela perheineen viihtyy kirsikka-, omena- ja päärynäpuiden sulostuttamassa hedelmätarhassa. Ikuinen ihastelun kohde puolestaan on kesäkeittiöprojektin ympäristön alue, jossa kasviston erimalliset ja -väriset lehdet tarjoavat kauneuselämyksiä silloinkin, kun kasvit eivät ole kukassa. Hyötytarhan puolella kasvavat sulassa sovussa mangoldit, pavut, bataatit, maa-artisokat ja lukuisat kaalit, joita ?pakkosyötetään? perheen 5- ja 10-vuotiaille lapsille. Kasvihuoneen lämmöstä nautiskelevat erilajiset tomaatit, munakoisot, chilit ja yltiömakeat stevia-kasvit. Hoivakotien pihamaita suunnitellessaan Hannuksela huomasi, kuinka valtava merkitys tuttujen kukkien tai kasvien tuoksuilla oli dementikkojen hyvinvoinnille. . 16 KESKIVIIKKO 13.7.2016 KANGASALAN SANOMAT OnniBus pysähtyy nyt Kangasallakin Edullisista hinnoista tunnettu OnniBus on laajentanut reitistöään. Meillä vaihdollinenkin matka myydään yhtenä matkana, riippumatta siitä, mikä matkustusväli on. Nyt istutusta odottaa punakukkainen sihteerimagnolia Susan, jonka ei pitäisi pärjätä tällä kasvuvyöhykkeellä. Esimerkiksi rusokirsikka vaati kaksi paikan vaihtoa ennen kuin se alkoi viihtyä. Yhdistelmä ajautui risteysalueen yli ja päätyi kulkusuuntaansa nähden tien oikealle puolelle syvään rotkoon. Ensihoito sai yhdistelmää kuljettaneen vuonna 1946 syntyneen miehen ulos pahoin vaurioituneesta etuosasta. Puutarhan kauneus on mielentilajuttu. Linja-auto pysähtyy Ilkonhovin kohdalla kaksi kertaa päivässä molempiin ajosuuntiin. Lahteen ajava bussi lähtee Ilkonhovin pysäkiltä kohti Lahtea kello 8.20 ja 16.05. Tampereelle palaava auto pysähtyy Kangasalla kello 14.15 ja 17.30. F12 yhdistää Kangasalan OnniBussin itä-länsisuuntaiseen liikennöintiverkostoon, jonka kautta on mahdollista matkustaa esimerkiksi Lappeenrantaan yhdellä vaihdolla Kouvolan kautta. . On mukava oleilla erilaisissa pihamaan paikoissa tunnelman ja mielentilan mukaan
Valtuustoryhmien puheenjohtajat yrittävät kaita joukkoaan pitäytymään budjettiesityksen takana, mutta kun kuullaan, että se ja se ryhmä joka tapauksessa esittää jotakin lisäystä, niin täytyy meidänkin jotakin. Tosiasiassa eivät nämä viime hetken budjettilisäykset ole niin suuria, että kunnan talous vaarantuisi, mutta ei niillä kyllä vaalien tuloksiinkaan ole juuri, jos lainkaan, merkitystä. Päinvastaisia vaatimuksia kuntalaiset ovat kyllä tottuneet kuulemaan. Päällystäminen tuntuu sikälikin oudolta, että Tampereen puolella tie pysyy soratienä. liittovaltuuston varajäsenyys vuonna 1971. Kärhöt vaativat paljon hoitoa kasvaakseen ja pysyäkseen elossa läpi talvien. Siitä tulikin mieleen, että lukijat voisivat avustaa puolueita neuvomalla puolueita (kangasalansanomat.fi/blogit/vallatonvaalitarkkailija), miten saada nuoria mukaan ehdokkaiksi. Toinen pitää selkeästä ja siististä, toiselle luova kokeilukenttä tuo enemmän mielihyvää. Kun päivän istuu tietokoneella suunnittelemassa muille pihoja, omin käsin tekeminen on hyvää vastapainoa. . Nykyisistä valtuutetuista kolmannes on yli 60-vuotiaita, joten tilaa tulevassa valtuustossa voisi olla.. Nykypyöräilijähän joutuisi sitten vaihtamaan renkaat asfaltin vaihtuessa soralle? Itse asiassa uutisestakin selvisi, että kyseessä ei ollut tie. Ei edes pyörätie. 17 KANGASALAN SANOMAT VALLATON VAALITARKKAILIJA KESKIVIIKKO 13.7.2016 HEIKKI A OLLILA Kirjoittaja on kangasa lalainen, valtio-oppia pääaineenaan opiskellut kandi, joka on osallistunut politiikkaan myös käytännössä pian 50 vuotta. Vaalivuoden budjettivinkki Pionia ei syyttä kutsuta puutarhan kuningattareksi. Violettina hehkuva kellokärhö tunnetaan myös nimellä pajumetsäköynnös. Pidän yhtä lailla englantilaistyyppisestä rehevyydestä kuin japanilaisesta minimalismista. Oli yllättävää ja raikasta lukea viime viikon lehdestä kahden nuoren käynnistämää kampanjaa, jossa vastustettiin tien päällystämistä. Kirjoitin jo 80-luvulla, miten paljon hienommalta tuntuu mennä silloiseen Kangasalan seudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskuksen vuodeosastolle sen sijaan, että menisi tylsästi vain Kangasalan sairaalaan. En tiedä korreloiko nimi myös hoitotuloksiin, vaikka ensimmäinen kunnallinen luottamustoimeni olikin Kangasalan seudun jne. Kun keväällä näkee tyhjän kohdan jossakin kohtaa pihaa, ilahdun siitä, että luonto on puolestani hankkinut tilaa lukuisille istutusta odottaville taimilleni, Hannuksela naurahtaa. Esittelemme kesän aikana kivoja pihoja, puutarhoja ja parvekkeita. Ilmoita juttuvinkkisi osoitteeseen toimitus@kangasalansanomat.fi Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin ensi syksynä Kangasalta löytyy paljon huonokuntoisia kadun pätkiä ja erittäin vaarallisia tieosuuksia, joiden viereen pitäisi rakentaa kevyen liikenteen väylä. Näin valtuusto saa Eskon puumerkkinään lisätä sen ja kaikki ovat tyytyväisiä. En nyt ota kantaa enkä neuvo, mikä se olisi. En stressaa kitkemisestä tai edes siitä, että osa kasveista kuolee talvella. Kyseessä on osa seudullista Tampereen ja Kangasalan välistä pyöräilyn laatukäytävää. Jos tuo päällystäminen jää nyt Kangasalan puolella tekemättä, ehdotan, että säästyneillä varoilla kyltitetään kaikki pitäjässä mahdollisesti olevat laatukäytävät, että me kuntalaiset osaisimme niitä riittävästi arvostaen käyttää. Kyllähän tuo laatukäytävän merkitys Googlesta selviää, mutta termit saisivat olla sellaisia, että ne ymmärtäisi muutenkin. Virpi Hannuksela ruutanalainen hortonomi . Totean vain, että ajatus tuli mieleeni, kun katselin Islannin pelaavan jalkapallon EM-kisoissa. Byrokratian rikasta kieltä on ollut ennenkin. Sitä voidaan kutsua myös vaalibudjetiksi. Kunnan taloudesta vastuullinen virkamiesjohto joutuu huolestumaan. Sen sijaan ne eivät useinkaan ole sellaisia ehdotuksia, jotka järkevässä kokonaisharkinnassa olisivat toteutuksen kärjessä. Annakin kunnanjohtajalle ja -hallitukselle vinkin. Näin on kovin usein tahtonut käydä vaalikauden viimeistä budjettia valtuustossa käsiteltäessä. Miettikää joku sellainen hanke, joka on järkevä ja jonka valtuusto varmasti haluaa budjettiin ja jättäkää se hallituksen ehdotuksesta pois. Jos pihansa laittaa vain naapureiden tähden miettimättä omia arvojaan, voi pihasta tulla ylimääräinen stressi ja työleiri. Hannukselalle pihan laittaminen ei ole koskaan ollut pakkopulla, vaan tapa rentoutua ja ladata akkuja
Sen jälkeen liikuin vähän aikaa harava turvanani, Kinnunen kertoo. Aila Kinnunen ja Jouni Marttila kylän omalla uima- ja venepaikalla Havisevanjärvellä.. Vakituisten asukkaiden lisäksi kylässä on yhä monia mökkeilijöitä. Ympärivuotinen mökkiläinen Aila Kinnunen ja hänen naapurinsa Jouni Marttila ovat tottuneet siihen, että Haviala on kangasalalaisillekin tuntematonta aluetta. . 18 KESKIVIIKKO 13.7.2016 KANGASALAN SANOMAT Historian aistii Havialassa edelleen. Moni luulee, että Havisevan koulun takana ei ole enää mitään, Kinnunen toteaa. Kylä elää omassa rauhassaan varsin omatoimisesti. Juoksin saunaan karkuun ja laitoin oven kiinni. Vaimo kun lähtee talvella viiden aikaan aamulla pihasta, tiet ovat jo auki, Marttila toteaa. Kyläläisten kesken vallitsee yhteistyön ilmapiiri. Kunta huolehtii yhdestä uimapaikasta Onkijärvellä. Kyläläisillä on sen lisäksi kaksi omaa uimarantaa ja venepaikkoja, joiden kunnosta huolehditaan talkoilla. Kylätie on yksityistie ja pysyy siksi erinomaisessa kunnossa. . Naapuria autetaan, ja kaikkia tervehditään. Kun lähtee metsään talon nurkalta, voi kulkea 40 kilometriä koilliseen ilman, että tulee vastaan taloja, Marttila kertoo. HAVIALA Havisevanjärvi Särkijärvi Onkijärvi 9 ATIE VALT SUINULA Koska Haviala on melkein erämaata, myös metsän eläimet eksyvät joskus pihapiiriin. Pari vuotta sitten karhu vieraili Kinnusen ja Marttilan pihoilla. . Noilla se kävi vain haistelemassa, mutta tarpeilleen se tuli minun pihaani, Kinnunen puuskahtaa. Karhu ajettiin Teiskoon eikä se aiheuttanut kyläläisille harmia. Pihaan pöllähtänyt metso sen sijaan ilmoitti heti, kuka on metsän valtias. . Samoihin aikoihin valmistui myös Ysitienä tunnettu valtatie. Mökkejä on myöhemmin laajennettu, ja tonteille on rakennettu uusia omakotitaloja. Tietäähän sen, miten kunnat hoitavat syrjäisemmät tieosuudet. Meillä on tieisännöitsijä, joka tekee kunnossapidon, pölynsidonnan ja auraukset. Koulukyydit hakevat lapset kylätien päästä Havisevan koululle tai Suinulan linja-autoasemalle, mistä matka jatkuu yläkouluun. Peruskoulun jälkeen paikalliset nuoret suuntaavat usein Tampereelle opiskelemaan, koska sinne on helpompi kulkea kuin kotikunnan kouluihin. Kylää ympäröivät laajat metsäalueet ja upeat retkeilymaastot. Kaarinanpolku kulkee puolen kilometrin päässä, lähialueella on useita laavuja, ja Havisevanjärven niemessä on partiolaisten leiripaikka. Personojalla kulkija voi ihastella luonnonkoskea. Sieni- ja marjamaille pääsee suoraan omasta pihasta. Etenkin vanhempien kyläläisten kesken käydään syksyisin kovaa taistoa marjankeruun herruudesta. . Kyläläiset tuntevat toisensa, joten vieraat autot eivät voi kulkea kylätietä pitkin ilman seuraavia silmäpareja. Juhannusjuhlia vietetään Onkijärvellä, missä järjestetään myös vuosittaiset kesäkisat. Kesäisin pelataan yhdessä lentopalloa ulkona, talvisin kyläaktiiveilla on oma vuoro Havisevan koululla. Vaikka Haviala onkin omassa rauhassaan, on sieltä hyvät kul- Vain vaimea liikenteen humina muistuttaa kiireisen yhteiskun kuyhteydet ympäri Pirkanmaata. Tampere on lähellä, ja kyläläisistä iso osa käy siellä töissä. Lapset käyvät koulua Kangasalla. Se oli kiukkuinen ja jahtasi minua. On paljon pieniä mökkejä, joiden pihassa kukkii vanhoja puutarhakasveja. Aila Kinnusen koira Elli uskaltautuu Marttiloiden pihaan, kun kissat ovat sisätiloissa. Pieni kylä pohjoisessa Lotta Loikkanen Kangasalan pohjoisessa nurkassa, valtatie 9:n takana, sijaitsee pieni kylä nimeltä Haviala. Alue on alun perin kaavoitettu Tampellan tehdastyöläisten virkistyskäyttöön. Tontit kuitenkin lohkottiin vuonna 1946, ja mökkien rakentaminen alkoi 1950-luvulla. Kaupunkilaiset kulkivat tuolloin junalla Suinulan asemalle, mistä oli tietä pitkin parin kilometrin matka Havialaan. 1970-luvulla ensimmäiset mökit muutettiin omakotitaloiksi
klo 20-01 Tanssijoiden suosikit: KINOJAKE Perjantaina 15.7. Elli johdattaa kävijän uimapaikalle. Autoglym-ralliliput meiltä 14.7. 0500 730 280 kauppaympyra.fi nnan olemassaolosta. KESKIVIIKKO 13.7.2016 19 KANGASALAN SANOMAT JOKAISELLE JOTAKIN RÄ Y P U KA M Y A PP Tutustu uudistuneeseen palveluun osoitteessa kauppaympyra.fi KANGASALAN TALOUSALUEEN YRITYKSET JA PALVELUT...pyörähdä sisään! Tervetuloa kokemaan ja kokeilemaan koko perheen triathlon Mobiliassa 23.?24.7.2016 Tule kannustamaan tai ilmoittaudu mukaan 17.7.2016 mennessä! kangasalatriathlon.fi Feelmax-piste avattu Lentolaan! Tule tutustumaan paljasjalkakenkiin ja tilaa omasi. Haluaisitko ryhtyä testaajaksi ja saada kengät käyttöösi veloituksetta? Lue lisää Kauppaympyrästä! Kangasalan Feelmax-piste Pirkanmaan Tasopesu Oy:n yhteydessä Pynnönkannontie 6, Lentola Varaa sovitusaika p. klo 20 - 02 Liput 13? Dj Pasi Liput 12? SAUNDIA & SAUNAA! ARTTU WISKARI, Joose Keskitalo, Mara Balls ym. AITO TANSSILAVA, KESÄ TÄYNNÄ TAPAHTUMIA! WWW.RONNINLAVA.COM FACEBOOK.COM/RONNINLAVA kauppaympyra.fi LUE TUOREIN KAUPPAYMPYRÄ-LEHTI DIGINÄ Tai nouda omasi Kangasalan Sanomista! P UP A K. alkaen. Lue lisää: www.kauppaympyra.fi Merkillisen hyvää palvelua KANGASALAN 03 377 1140 AUTOTARVIKE Kangasalantie 921 Keskiviikkona 13.7
Puhelinkamarissa paikalliset ovat käyneet soittelemassa silloin kun koko kylällä oli vain muutama puhelin. Tyttöjen kamari on sisustettu naiselliseen makuun. Sitä on käytetty sen jälkeen vain varastona. Kun kaikki väliovet avataan, muodostuu talon toisesta päädystä tuvan seinään suora linja. Myllytorppa on kyläläisten tapaamispaikka. Iharinjoen varrella sijaitsevassa vanhassa myllytorpassa vuodesta 2008 toiminut kesäkahvila on vakiinnuttanut paikkansa kyläläisten juttutupana. 1930-luvulla renkipoika päästi itsensä päiviltä ja ovi laitettiin kiinni. Esimerkiksi näitä Irja-astioita on valmistusvirheen takia kahdenlaisia. Joissain kuvio on väärinpäin, jolloin sitä kutsutaan surulliseksi Irjaksi. Aittakahvila Anna, Keljontie 671. Kahvila on heinäkuun ajan auki keskiviikosta sunnuntaihin ja elokuussa viikonloppuisin kello 12. Tämäkin kesä on käynnistynyt hyvin, vaikka sadetta on välillä ripotellut. . 19. Taija Lindell kaataa kahvia. Tämä on hurmaava paikka, miljöö on upea ja historia kiintoisa. Kahvilapäivänä paikalla on useita apukäsiä: kun keittiössä on kiirettä, kyläläiset auttavat. . Siinä on ollut sisäampumarata. Myllytorpasta on tullut lähiseudun yhteinen olohuone, missä tavataan ihmisiä ja turistaan välillä tunti sulkeutumisajan jälkeen. . Yleensä saatavilla on suuren suosion saavuttanutta suklaajuustokakkua. . . Haluamme pitää homman rentona, ettei se kuormita liikaa vapaaehtoisia tai kasaudu vain tiettyjen henkilöiden harteille. Tämän kyläyhdistyksen puheenjohtajana on helppo olla, kun halukkaita talkoolaisia on aina. Kahviossa on tarjolla aina jotain suolaista ja makeaa. Ennen metsälle lähtöä harjoiteltiin ampumista. . Äidin kanssa olemme höpsähtäneet vanhoihin astioihin. Paikkaa leimaa kiireettömyys. Kelloakaan ei seinällä ole, sillä vanhaa tavaraa suosivat omista- jat eivät ole mieleistään vielä löytäneet. Taloon, esineisiin ja huoneisiin liittyy monia mielenkiintoisia tarinoita. Esillä on muun muassa kesävieraana Knuuttilassa oleilleen helsinkiläinen tanssijan harjoitusvaatteita. Knuuttilan tila on houkutellut aikoinaan myös metsästysseurueita. Perkon mukaan vapaaehtoiset löytyvät helposti. Talon tarkkaa ikää on vaikea arvioida, mutta 1700-luvulta se on. Olen ihan koukussa näihin juustosarviin, Hannamaija kertoo. Kesäkahvila vie aikamatkalle menneisyyteen Lotta Loikkanen Aittakahvila Anna on ilahduttanut sahalahtelaisia, mökkiläisiä ja kaikkia paikalle eksyneitä jo parina kesänä. Viime kesä oli välivuosi, mutta nyt menneen maailman tunnelmasta nautitaan uudessa paikassa, Knuuttilan tilan vanhassa päärakennuksessa. . Tämä on ollut aikanaan savupirtti. Se on lempihuoneeni, haluaisin kunnostaa siitä itselleni kesähuoneen. Rakennuksen toisessa päädyssä on kummituksen lisäksi Arabian astioita esittelevä näyttely. Tila on ollut sukumme hallussa noin 300 vuotta, kahvilaa äitinsä kanssa pyörittävä Taija Lindell kertoo. Kahvila ja sen villiintynyt pihapiiri on koristeltu vanhoilla esineillä, joita katsellessa nykymaailma unohtuu. Idea kesänäyttelystä lähti kahvilanpitäjien omista kokoelmista. . Suklaajuustokakkua pyrimme leipomaan joka kerta, mutta muuten vapaaehtoiset tekevät sitä, mitä haluavat. Huone on valoisa ja siellä on talon ainoa kaakeliuuni. Talon toisessa päädyssä oleva rengin huone on ollut pitkään kummituksen käytössä. . Tänä kesänä se aukesi Knuuttilan tilan päärakennuksessa. Kahvittelija saattaakin havaita reikiä tuvan seinässä. Tänne on helppo tulla seurustelemaan. Kyläyhdistys jakaa kahvitusvuorot keväällä halukkaiden kesken. Leipurin eli Taijan äidin Tuija Lindellin inspiraation mukaan myynnissä on myös leipää, kakkuja ja pullapitkoa. Iharinjoen varrella saa Lotta Loikkanen Iharin Myllytorpan kesäkahvila on auki perjantai-iltaisin. Mökkeilemme kolmen kilometrin päässä, joten lenkkeilemme tänne usein. Iloitsimme, kun näimme kyltin tänä vuonna. Tarjolla on kahvin lisäksi leipomuksia, jäätelöä ja limonadia. Metsälle ei ollut asiaa, jos ei osunut perältä tuvan seinässä olevaan maalitauluun. Aittakahvila Anna sijaitsi aiemmin läheisessä aitassa. Näin valikoi-. Täällä käy 40?60 asiakasta per kerta, viime vuonna parhaimpana iltana oli 70 henkeä. Torstaisin on hernekeittopäivä. Enää ei ole sellaista kyläilykulttuuria, joten torpalle tul- laan ikään kuin kylään. Olen lukenut kirjoja ja selvittänyt netistä astioiden nimiä ja historiaa. Osa on kantaporukkaa, joka on paikalla aina, mutta myös mökkiläisiä käy paljon, Iharinkosken kyläyhdistyksen puheenjohtaja AnnaMaija Perko kertoo. Kahvilalle vetää etenkin seura. 20 KESKIVIIKKO 13.7.2016 KANGASALAN SANOMAT Mökkiläiset Hannamaija ja Vesa Arjovuo ovat kanta-asiakkaita jo vanhan paikan ajalta. Nämä ovat kauniita, Suomessa val- mistettuja esineitä