Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 | Nro 49 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Seniorisarjan perhokalastuksen Suomen mestari Ari Remes treenaa jopa takapihallaan Hirvensalossa. Kaupunki s. 8 Narraamisen mestari Helteillä yltyvät sinilevälautat muuttavat uimarannat käyttökelvottomiksi. Levän voi kuitenkin torjua puomilla. Eko&teko s. 18 Puomita sinilevä Kaj Mäki-Ullakko saattoi yhteen suomalaisen ja skotlantilaisen reggaemiehen. Lopputulos on arvoitus. Viihde s. 22 Reggaeta Vehmaalla Juhana Herttuan puistokadun törkytontin omistaja lupaa siivota. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 24.6.2015 Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 JOS joku on ollut Suomessa pysyvää, niin postilaitos. Sen perusti maahamme kenraalikuvernööri Pietari Brahe vuonna 1638. Emämaa Ruotsi oli saanut oman postilaitoksensa kaksi vuotta aiemmin. Postin tehtävä pysyi vuosisadat harvinaisen muuttumattomana. Kirjeitä ja paketteja piti kuljettaa valtakunnan laidalta toiselle säässä kuin säässä, vuoden ympäri. Posteljoonit olivat oma, peloton ihmislajinsa. Siitä muistuttaa hyytävällä tavalla esimerkiksi Ahvenanmaan Eckerössä sijaitsevan Suomen läntisimmän postitalon rantakalliolle pystytetty muistomerkki. Sen juurella käydään muistelemassa vuosisatojen saatossa meren aaltoihin hukkuneita postisoutajia, joille lähetyksen perille vieminen oli sananmukaisesti elämän ja kuoleman kysymys. TÄLLÄ vuosituhannella valtiolliseksi liikelaitokseksi muuttunut Posti on ollut historiansa rajuimmassa myllerryksessä. Viimeisin luku Postin surulliseen historiaan kirjoitettiin juhannusviikolla, kun yritys saattoi päätökseen mittavat yt-neuvottelunsa. Vaikka virallisessa tiedotteessa muistettiin ensin korostaa sitä, kuinka paljon palvelu jälleen paranee, oli todellisuus postilaisten silmin synkkä. Yli 300 postilaista irtisanotaan ja toimipisteiden verkostoa harvennetaan rajulla kädellä. Varsinais-Suomen ainoa Postin oma palvelupiste jää Turkuun Eerikinkadulle. Ja sekin komean postitalon sivurappuun. Entistä postisalia on jo vuosikaudet isännöinyt Sonera. Lakkautettavien toimipisteiden tilalle tulee asiamiesposteja ja pakettiautomaatteja. Postin perustehtävänä on jatkossakin lähetysten paikasta toiseen kuljettaminen, mutta postilaitoksen institutionaalinen arvo on peruuttamattomasti murentumassa. Seuraavaksi aletaan vähentää syrjäseutujen jakelupäiviä. Se on helppo ennustaa. TEEMU P. PELTOLA DEBATTI Kenttäharmaa CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja (vas.) ja valtuustoryhmän pomo Turussa. Punavihreä Minne menit, Posti? MITEN työhyvinvointia saadaan parannettua? ANDERSSON: Ensinnäkin mahdollisuudet työntekijälähtöisiin työaikajoustoihin on yksi keskeinen asia. PERHEENTUPA: Joustot hyödyttäisivät myös työnantajaa. Olisi hyvä, jos töitä tehtäisiin silloin kuin niitä on ja pidettäisiin enemmän vapaata, kun töitä ei ole niin paljon. Olisi tarpeen päästä irti sellaisesta kahdeksasta neljään -ajattelusta. LA: Todellinen ongelma on kuitenkin paljon syvemmällä kuin joustoissa. Työurien pidentämisestä puhuttaessa puhutaan yleensä koulutusaikojen lyhentämisestä tai eläkeiän nostosta. Kuitenkin tiedostetaan se, että tehokkainta olisi saada työuransa keskivaiheessa olevat jaksamaan paremmin. Ne kuitenkin unohdetaan usein, koska haetaan niin sanottuja kovia ratkaisuja. CP: Se on yksi keskusjohtoisen työmarkkinajärjestöjen ongelmista. Jos päästäisiin paikalliseen sopimiseen niin saataisiin joustavuutta. LA: Kyllähän nytkin on mahdollista paikalliseen sopimiseen ja niitä tehdäänkin. Vaikka työehtosopimukset määrittävätkin vähimmäispelisäännöt, eivät ne estä paikallista sopimista. CP: Joustot liittyvät varmaan työpaikkojen omaankin työpaikkakulttuuriin. Miten hyvin työnantaja on sitoutunut yritykseen. Esimerkiksi perheyrityksissä työhyvinvointi on usein paremmalla tolalla, kun tiedetään, että omistaja on sitoutunut pitkäaikaisesti. LA: Sekä yrittäjän että työntekijöiden kannalta on parempi, että työntekijät voivat hyvin. Kaikki voittavat silloin. Työpahoinvointiin liittyvät kysymykset eivät ratkea sillä, että työaikoja pidennetään esimerkiksi sadalla tunnilla. CP: Niin jos virkamiesten työaikoja pidennetään, niin se on Suomelle vain haitaksi, kun sääntely ja normit lisääntyvät. Toivottavasti seuraavan neljän vuoden aikana tulee jotain muutosta tähän aika 1970-lukulaiseen liittoja järjestörakenteeseen. LA: Enemmän kyse on siitä, että työelämä-asenteet ovat 70-lukulaisia. Tyyppiesimerkki on hallituksen ulostulo, että mekaanisesti nyt pidennämme työaikaa. Sen sijaan tulisi panostaa hyvinvointipalveluiden parantamiseen, työssä jaksamiseen, ja työajan lyhentämiseen. Itse toivoisin, että pyrittäisiin etsimään ratkaisuja myös keskusjärjestötasolla. AAH. Hiljaiseloa vuoden vietellyt Cheek tekee pian paluun. Radio Airiston Aaltojen saamien tietojen mukaan hän esiintyy jatkossa artistinimellä Riisto Räppääjä. TURUSSA järjestetään parin vuoden kuluttua rakennusperintöä vaaliva korkean tason tapahtuma European Heritage Congress. Valmistelut käyvät jo täydellä höökällä. Ensi alkuun kirjastoista ja internetistä sensuroidaan kuvat kaikista Turussa puretuisrta rakennusperintökohteista. MAKWAN Amirkhani (kuvassa) on viime kuukausina lyönyt ja kuristanut Suomea maailmankartalle. Mahdetaanko turkulaisen uroteot noteerata Vuoden urheilija -äänestyksessä? Tack… …nej tack! KOSSUT kaappiin. Tukesin uuden ohjeistuksen mukaan väkevää viinaa sisältävät muovipullot pitäisi olla Alkossa turvakaapeissa paloturvallisuusriskin vuoksi. In Finland we have this thing called hätävarjelunliioittelu. NYT sen Guggenheimin voittaja on viimein valittu. Semmoinen musta luolake. Jos Sauron päättää joskus rakennuttaa rantahuvilan Helsinkiin, ovat piirustukset valmiina. NIEMISEN Jarkko (kuvassa) lopettaa säkenöivän tennisuransa kuluvan kauden jälkeen. Päätös aiheuttaa tuskaa etenkin Turun urheilutoimittajien kerhossa, jossa joudutaan jatkossa oikeasti miettimään, kuka valitaan maakunnassa vuoden urheilijaksi. ä irpA
5 Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 Onko Turussa enemmänkin törkyisessä kunnossa olevia tontteja? Kerro missä. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. EUROOPPALAISEN kulttuurija rakennusperinnön vaalimiseen keskittynyt Europa Nostra -järjestö tuo European Heritage Congress -tapahtumansa Turkuun vuonna 2017. Kongressiin odotetaan satoja ulkomaalaisia vieraita ja korkean tason arvovieraita. Tapahtumaan liittyy runsaasti ohjelmaa, johon paikalliset voivat osallistua. Järjestö toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan unionin ja Unescon kanssa. European Heritage Congress Turkuun YRITYSPALVELUPISTE Potkuri muuttaa Linnankadulta Joukahaisenkadulle Kupittaalle. Muutto on osa laajempaa yrityspalveluiden tiivistämistä. Tavoitteena on luoda koko Turun seutua palveleva ja helposti saavutettava yritysja innovaatiopalvelujen keskittymä Turku Science Parkin alueelle. Potkuri aloittaa uusissa toimitiloissa Joukahaisenkatu 3:ssa ICT-Citytalossa keskiviikkona 24. kesäkuuta. ICT-Cityyn muuttavat tämän vuoden loppuun mennessä myös Turun Seudun Kehittämiskeskuksen muut toiminnot, Turku Science Park Oy ja korkeakoulujen t&k-toimintoja, esimerkiksi Turun yliopiston Brahea-keskus ja Turun ammattikorkeakoulun Palveluliiketoimintayksikkö sijoittuvat samaan kiinteistöön. – Potkurista tulee portti yrityspalveluiden piiriin. Jos apua ei järjesty sieltä, ohjataan asiakas edelleen asiantuntijalle, kertoo Turun Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja Niko Kyynäräinen. Potkuri muutti Kupittaalle TURUN kaupungin monikulttuurisuusneuvosto on aloittanut toimintansa. Se tarkastelee asioita maahanmuuttajanäkökulmasta antamalla lausuntoja maahanmuuttajia koskeviin asioihin ja tekemällä aloitteita tiiviissä yhteistyössä Turun muiden vaikuttajaryhmien kanssa. Turun muut vaikuttajaryhmät ovat lasten parlamentti, nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto sekä vanhusneuvosto. Monikulttuurisuusneuvosto edistää maahanmuuttajajärjestöjen välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua sekä kannustaa maahanmuuttajia osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Neuvosto koostuu kuudesta vieraskielisestä järjestöedustajasta, kuudesta luottamushenkilöstä, yhdestä kaupunginhallituksen jäsenestä sekä yhdestä kaupungin asiantuntijajäsenestä. Uusi vaikuttaja neuvosto aloitti TEEMU P. PELTOLA VENÄLÄISTEN matkailijoiden määrä on vähentynyt merkittävästi kaikissa maakunnissa. Länsirannikolla vaikutus kokonaismatkailuun on kuitenkin selvästi pienempi kuin Itä-Suomessa, koska läntiset maakunnat ovat itäisiä vähemmän riippuvaisia venäläisturisteista. Varsinais-Suomessa etenkin Turku on ollut venäläisturistien suosiossa. Heidän katoaan on kompensoinut erityisesti virolaisturistien määrän nopea kasvu maakunnassa. Venäläisten matkailijoiden yöpymisten määrä Suomessa kääntyi merkittävään laskuun vuoden 2014 alusta lähtien. Kuluvan vuoden alussa pudotusta on ollut koko maassa 45 prosenttia, ja monissa maakunnissa kato on ollut tätäkin rajumpi. Venäläismatkailijoiden romahduksen vaikutukset vaihtelevat merkittävästi maan eri osissa. Venäläisten yöpymisten kato on ollut nopeinta Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnissa ja hitainta Satakunnassa. Venäläismatkailijoiden vähenemisen vaikutus koko matkailuelinkeinoon on kuitenkin ollut suurinta EteläKarjalassa ja Etelä-Savossa. Itä-Suomessa matkailuelinkeino on voimakkaasti riippuvainen venäläisturisteista, sillä esimerkiksi EteläKarjalassa venäläiset kattoivat noin 85 prosenttia kaikista ulkomaisten tekemistä yöpymisistä vuonna 2014, kun Varsinais-Suomessa vastaava osuus oli vain 13 prosenttia. Venäläisturistien määrän romahtaminen ei näy TEEMU P. PELTOLA JUHANA Herttuan puistokadun ja Satamakadun kulmassa on metsittynyt tontti, joka ei kadulta katsottuna näytä tavallisuudesta poikkeavalta. Tontin halki kulkee kävelypolku tullin toimitalon takana olevalle pysäköintialueelle. Polulla kulkijaa kohtaa erikoinen näky. Keskelle metsää on pinottu suuria, arviolta toistakymmentä metriä pitkiä betonipaaluja. Ne ovat todennäköisesti peräisin tontilla vielä 1980-luvun puolivälissä olleista rakennuksista, joista ei enää näy jälkeäkään. Jätelain vastaisessa kunnossa olevalla tontilla on myös isohko kasa betonijätettä sekä runsaasti irtoroskia. Tontin epäsiisteys on suututtanut ainakin kaupunginvaltuutettu Mikael Miikkolan (ps.), joka otti asian esille kaupunginhallituksessa jo keväällä. – Kertakaikkisen hävytöntä toimintaa tontin omistajalta. Ei tällaista välinpitämättömyyttä ympäristön siisteydestä näe edes ulkomailla, Miikkola jyrisee. Kiinteistön omistaa kiinteistöosakeyhtiö Juhana Herttua 3, jonka taustalla on työeläkevakuutusyhtiö Varma, maan suurin yksityinen sijoitusyhtiö. Varman sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi taustoittaa, että yhtiö on ostanut tontin 1990-luvun alussa. – Betonipaalujen historiasta meillä ei ole tietoa. Ulkopuolinen taho on tuonut ne tontillemme, sanoo Tomperi. Lainvastainen törkytontti Juhana Herttuan puistokadun metsätonttia ei ole siivottu kehoituksista huolimatta Näitä betonipaaluja ei ole siivottu Juhana Herttuan puistokatu 20:n tontilta useista kehoituksista huolimatta. Teemu P. Peltola TURUN kaupungin rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu tekivät tontilla tarkastuksen 30. maaliskuuta. Silloin omistajalle annettiin toukokuun loppuun asti aikaa siivota tontti. Tontilla pidettiin jälkitarkastus 2. kesäkuuta, jolloin ilmeni, että mitään ei ole tapahtunut. Nyt omistajalla on heinäkuun loppuun asti aikaa siivota tontti ja kuljettaa betonijäte asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Jos kiinteistöä ei siistitä määräajassa, voidaan asia antaa kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnalle hallintopakon määräämistä varten. Se tarkoittaisi sitä, että kaupunki siivoaa tontin ja laskuttaa omistajaa. – Tontti siistitään annettuun määräpäivään mennessä. Pohdimme myös tontin kehittämistä, mutta suunnitelmat ovat auki, kertoo Tomperi. KAUPUNKISUUNNITTELUja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen (kok.) kertoo, että hallintopakolla uhkaaminen tontin siisteysasiassa on Turussa varsin harvinaista. Tosin näin tehtiin sattumalta juuri lautakunnan edellisessä kokouksessa 16. kesäkuuta, jossa Konsankatu 19:n omistaja määrättiin siivoamaan tontti tai maksamaan siivoamisesta aiheutuvat kulut. Aiempaa vastaavaa tapausta Aaltonen ei muista.
7 Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA LINNATEATTERI järjestää roastin keskiaikaisten markkinoiden aikana Aboa Vetus & Ars Novan pihalla lauantaina kello 19. Roastiin on kasattu huolettomalla kädellä porukka, joka on pätevä puhumaan totuuksia sekä omalla että muiden turkulaisten suulla. Historian hahmoiksi ovat sonnustautuneet muun muassa Sami Saikkonen, Veera Degerholm ja Kalle Lamberg. Roastmasterina häärää Antto “Mustasurma” Terras. Roastia Turun keskiajasta EI todellakaan riitä Turkuun yksi posti, pitäisi olla vähintään viisi toimipistettä. TOMPPA TURUSTA TÄMÄ on törkeetä. Ei tarvitse kuin mennä Länsikeskuksen Cittarin postiin perjantaina, niin tajuaa, missä mennään. Postin herrat on taas sekoilemassa, kuten kymmenen vuotta sitten kun postilaatikoita siirrettiin muutama metri sinne tai tänne. Runosmäestä Länsikeskukseen, sitten kai Tampereelle! MATTI ERJOMAA ONHAN epäreilu kilpailu MTV:ssä tämä Suomen kaunein piha. Erityyppisiä pihoja eri puolelta Suomea osallistuu kilpailuun. Voittajaksi valitaan Kauniaisissa olevan ökyomakotitalon piha, jonka on suunnitellut talon emäntä, rautainen pihasuunnittelun ammattilainen. Jospa pistettäisiin Suomen kivoin nyrkkeilyottelu -ohjelmassa vastakkain Eva Wahlström ja joku maijameikäläinen. Äänestys oli kai loppujen lopuksi kansanäänestys, mutta toimittaja oli valinnut osallistuvat pihat! Varmaan olisi löytynyt harrastajapihojakin tarpeeksi. MAIJA MEIKÄLÄINEN VIRHEISTÄ ei opita eikä ihminen jalostu, koska kehitysoppikin rakentuu valheelle, samoin kuin demokratia ja kaikki muutkin ihmistekoiset opit. PAULA EENILÄ Aiotko käydä Turun keskiaikaisilla markkinoilla? Mikä sinne vetää? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Posti korvaa toimipisteiden lakkauttamiset kukkatervehdyksin. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. OONA KARHUNEN 54-VUOTIAS Ari Remes toi Turkuun senioriperhokalastuksen SMkullan. Toukokuun lopulla Karkkilassa järjestetty kilpailu oli Remekselle kauden aloitus. Taukoa pitänyt Remes ei ollut edes käynyt Karkkilankoskella viimeiseen viiteen vuoteen. – Kävimme tiukan kisan toiseksi tulleen Petri Virolaisen kanssa. Viimeisellä jaksolla minä sain kalan ja hän ei. Päädyimme kumpikin 14 pisteeseen, mutta kun minulla oli jokaiselta jaksolta kalaa, voitin, Remes sanoo. Perhokalastuksessa pisteidenlasku on nurinkurista. Suuret pistemäärät ovat tavallaan miinuspisteitä. – Jakson aikana eniten kalaa saanut saa yhden pisteen, toinen kaksi pistettä ja niin edelleen. Jos ei jaksolta saa kalaa, saa täydet pisteet. Sillä ei ole merkitystä, vaikka joltain jaksolta saisi sata kalaa. Yhtäkkiä itsellä voikin ensimmäisen jakson voitosta huolimatta olla 11 pistettä ja kaksi kertaa toiseksi tulleella vain kaksi pistettä. REMEKSEN mukaan perhokalastus eroaa uistinkalastuksesta siinä, että uistinkalastaja heittelee uistinta rannalla, kun perhokalastaja taas lukee jokea ja kahlaa siellä. – Perhokalastaja periaatteessa menee ja etsii kalan. Uistinkalastaja heittelee sinne sun tänne ja toivoo että kala on kohdalla, Remes sanoo. Remes on omien sanojensa mukaan kalastanut koko ikänsä. Perhokalastuksen hän aloitti vuonna 2003. Tuoreen voiton lisäksi Remeksellä on joukkue-SM-voitto vuodelta 2008. Perhokalastus vaatii Remeksen mukaan jonkun verran kalatietoutta. Kalastajan pitää osata lukea jokea. Hänen täytyy tietää, missä kalat ovat ja miten ne käyttäytyvät. – Kisoissa joki yleensä kävellään pooli eli tietyn jakson kalastusalue ylhäältä alaspäin ja alhaalta ylöspäin. Silloin katsotaan, miten virtaukset menevät sekä missä kivet ja syvänteet ovat. Istutettu kirjolohi voi esimerkiksi ensin ottaa kiinni värikkäisiin perhoihin. Seuraavana päivänä kala on kuitenkin nähnyt niitä niin paljon, että pitää keksiä jotain muuta. VAHVUUKSIKSEEN Remes listaa joenlukutaidon sekä päättelykyvyn. Taitojen lisäksi tarvitaan kuitenkin sekä kärsivällisyyttä että tuuria. – Joukkue-SM-kisoissa naapurijoukkue juhli jo voittoa. Lopulta me otimme kalan ylös viimeisellä minuutilla ja voitimme. Remes myöntääkin, että välillä perhokalastus on aikamoista kikkailua. Välillä ilmassa on jopa pientä piruilua. – Taistelupareittain kisatessa toinen kalastaa ja toinen valvoo. Ennen kuin osia vaihdetaan, voi seurata, millä perholla toinen saa minkäkin kokoisia kaloja. Jos oikein ilkeä haluaa olla, voi jakson lopussa kahlata koko poolin läpi niin, että kalat lähtevät karkuun, Remes naurahtaa. Narraamisen mestari Perhokalastuksen SM-kultamitalisti Ari Remes luottaa joenlukutaitoon Ari Remeksellä on tapana testata siimoja ja vapoja takapihallaan Hirvensalossa. Oona Karhunen Jone Aholainen ILKKA LAPPI TAVOITIMME kirjailija Roope Lipastin tiistaina kello 9.45. Missäs oot? – Olen junassa matkalla KeskiSuomeen. Onko reissu työtä vai lomaa? – Vähän sekä että. Enimmäkseen kuitenkin tällä kertaa lomaa. Sinulta on tulossa elokuussa uusi aikuisten kirja Linnan juhlat. Mistä se kertoo? – Ehkä sitä voisi kuvailla tragikomediaksi. Siinä on mies, jonka elämä menee kaikella mahdollisella tavalla pieleen. Vaimo lähtee, työpaikka menee alta ja niin edelleen. Hän tapaa sitten persoonan treenaajan. Yhdessä he saavat päähänsä, että miehen elämä palautuu raiteilleen, jos mies saa kutsun linnan juhliin. Tätä he sitten alkavat yhdessä toteuttaa. Aiemmin tänä vuonna sinulta julkaistiin viikinkiaiheinen lastenkirja. Miksi viikingit? – Olen tehnyt jonkin verran yhteistyötä Liedon Vanhalinnan kanssa, muun muassa tehnyt heille esitteen, johon tuli alueen historiaa. Tuota kautta aloin kiinnostua aiheesta enemmän ja lopulta aiheesta muotoutui kirja. Aiheesta itse asiassa syntyi trilogia, jonka toinen osa ilmestyy ensi vuoden alkupuolella. Kuinka tietoinen pitää olla siitä kirjoittaako aikuistenvai lastenkirjaa? – Kyllähän se hieman kirjoittamista ohjaa. Lastenkirjoissa ei ainakaan kannata murhata ihan niin paljon ihmisiä kuin aikuisille suunnatuissa kirjoissa. Tietenkin päähenkilötkin vähän määrittävät kirjaa. Junaileva kirjailija
9 Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 VASTIKÄÄN box lacrossen Suomen mestaruuden voittanut Turku Titans lähtee heinäkuun alussa alkavaan field lacrossen SM-sarjaan suurimpana ennakkosuosikkina. Titans on puolustava mestari myös isolla kentällä pelattaessa ja on suuri voittajasuosikki uusimaan mestaruuden. Turnausmuotoisen SM-sarjan avausturnaus pelataan Helsingissä. Sekä naisten että miesten lacrossen final four -turnaukset pelataan Turussa syyskuun 5.-6. päivä. Jatkaako Titans dominointiaan? TYLY oli Turun Trojansin startti amerikkalaisen jalkapallon sarjakauteen. Helsingissä Roostersin pöllyttäminen ei ole ihan yksinkertainen temppu. Haastajana kauteen lähtenyt Trojans nappasikin ainakin toistaiseksi suosikin viitan itselleen. Trojans on lähtenyt kauteen vain mestaruus tavoitteenaan. Ennakkokaavailuissa pahin kanto mestaruuspellossa on juuri puolustava mestari Roosters. Ainakin ensimmäisen näytöksen perusteella kaksikon nokkimisjärjestys on selkeä. Mestaruus ei ensimmäisessä ottelussa ratkea. Peli kehittyy taatusti kesän aikana sekä Trojansin että Roostersin leirissä. Kummankin tähtäin on syyskuussa ja Vaahteramaljassa. Tosin on mielenkiintoista nähdä, kuka ehtii Trojansin kyytiin, jos joukkue on jo nyt ylivertaisessa iskussa pahimpaan vastustajaan nähden. ILKKA LAPPI Haastajasta suosikiksi Mikä sinusta on Jarkko Niemisen tennisuran kovin saavutus? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI TURKULAISEN Minna Grusanderin tie vapaaottelijaksi ei ole aivan tavallinen. Nuoruudessaan Finnfighters’ Gymiä edustava Grusander ehti harrastaa muun muassa koripalloa, taitoluistelua ja yleisurheilua. Vapaaottelun pariin SM-tason koripalloerotuomarin veti viha lenkkeilyä kohtaan. – 2012 hakeuduin peruskurssille, koska vihaan lenkkeilyä ja tarvitsin tuomarihommia varten peruskuntoa, Grusander kertoo. Nykyään 26-vuotiaan naisen arjessa yhdistyy sopuisasti erotuomarin hommat, vapaaottelu ja perheelämä. Selkeää arvojärjestystä ei ole vaan aikaa löytyy sekä vapaaottelulle että tuomaroinnille koripallokentällä. – Olen vähän sen tyyppinen ihminen, että kaikki tai ei mitään. Painimassa varmaan voisin käydä ihan kuntoilumuotonakin. Mutta ilman omaa ottelemista ei varmaan olisi motivaatiota siihen, että käyn harjoituksissa ottamassa äijiltä turpaani, Grusander miettii. HEINÄKUUSSA edessä on tähänastisen vapaaottelu-uran suurin haaste, kun Grusander matkaa Las Vegasiin vapaaottelun amatöörien MM-kisoihin. Valinnassa painoi muun muassa Grusanderin keväällä voittama Suomen mestaruus 52,2 kilon sarjassa. – Itselläni oli vähän sellainen olo, että valinta on siinä ja siinä. Olin treenannut kovaa ja saanut pari hyvää voittoa, mutta kuitenkin vaan muutama matsi on itselläni alla. Kun valinta tuli, niin Las Vegasiin ei lähdetä turistireissulle. MM-kisat järjestettiin ensimmäistä kertaa viime vuonna. Kuusihenkisellä ottelijajoukolla on paljon puolustettavanaan, sillä viime vuonna Suomeen maailmanmestareina palasivat Aleksi Nurminen ja Jari Illikainen. Kovin tarkkaa kuvaa Grusanderilla ei ole tulevista kisoista. Kun kisat järjestetään toista kertaa, oletettavaa on, että taso nousee ensimmäisestä vuodesta. Ainakin osallistujamäärä on kasvussa. Esimerkiksi Grusanderin sarjassa oli viime vuonna vain kaksi ottelijaa. Tänä vuonna ilmoittautuneita on nimetty jo lähemmäs kymmenen. – Olimme MM-kisoihin lähtevän porukan kanssa leirillä. Nurminen oli paikalla myös kertomassa kokemuksistaan. Järjestelyt olivat kuulemma ensimmäisenä vuonna vähän etsimistä. Siihen täytyy varautua, että mitä tahansa voi tulla vastaan, Grusander tuumii. VAIKKA naisvapaaottelu on ollut mukavassa nosteessa, ei kisaajia ole jonoksi asti amatööreissä. Grusanderinkin mielessä siintää ammattilaiseksi siirtyminen. – Vajaan vuoden verran sain otettua uusia vastustajia vastaan matseja. Sen jälkeen oli pakko alkaa käydä kierrosta uudelleen läpi. Aika luontevasti tuntuu siltä, että amatööriura loppuu MM-kisoihin. Kasinokaupunkiin MM-jahtiin Minna Grusander on kulkenut poikkeuksellisen tien vapaaottelijaksi Minna Grusander voitti Veera Nykäsen Fight Night Finland 9 -illassa huhtikuussa. Ilkka Lappi
11 Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AVOIMET puutarhat -teemapäivää vietetään jälleen sunnuntaina 28. kesäkuuta kello 12–18. Turussa pääsee tutustumaan muun muassa Peltolan siirtolapuutarhassa sijaitsevaan eksoottisista kasveistaan tunnettuun Casa Fragolaan. Kaarinassa porttinsa avaavat Ailin ruusupuutarha sekä Mintun puutarha, josta löytyy reheviä perennaistutuksia. Raisiossa on avoinna kaksi kotipuutarhaa. www.avoimetpuutarhat.fi Puutarhat tutuiksi KUI Design on julkaissut uuden Turku-aiheisen kuosin. Pirteässä Täl pual ja tois pual -kuosissa komeilevat muun muassa Teatterisilta, Tuomiokirkko ja Vartiovuoren tähtitorni. Kuosi sai alkunsa yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Uudesta kuosista on saatavilla muun muassa kasseja, pussukoita, pikkulaukkuja, toilettilaukkuja, pyyhkeitä sekä pipoja lapsille ja aikuisille. Tuotteet ovat myynnissä KUI Designin Local Shopissa Turussa. KUI Design on Rebekka Ketolan ja Anna Hormion vuonna 2007 perustama turkulainen tekstiilialan yritys. Tuotevalikoimaan kuuluu sisustustekstiilejä, asusteita, lasten vaatteita ja pientavaraa. Turku pipossa Koristavatko itse tehdyt projektit puutarhaasi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA –SIIVOUS ei rasita selkää, kun sen tekee ergonomisesti. Työtavoilla on suuri merkitys selän hyvinvoinnille, sanoo Marja-Riitta Alhainen Selkäliitosta. Hän neuvoo kiinnittämään huomiota työskentelyasentoon. – Kroppa huomauttaa, jos asento on huono. Jos hartioissa ja alaselässä alkaa tuntua väsymystä, asentoa on syytä korjata. Alhaisen mukaan siivotessa on tärkeää säilyttää selän hyvä ryhti. Kumartelu ja kurkottelu rasittavat selkää. Esimerkiksi imuroidessa selkä kannattaa pitää suorana. – Jos imurissa on tarpeeksi pitkä letku, sen voi kiertää selän taakse. Silloin ryhti pysyy helpommin hyvänä. Pöydän alta imuroidessa selän saa pidettyä suorana jalkoja koukistamalla. Paino jakautuu tasaisemmin, kun ottaa kädellä tukea pöydästä. Kun itse imuroin ruokapöydän alta, saatan istahtaa hetkeksi ja lepuuttaa samalla jalkojani. –KUN siivotessa mennään aina lähelle kohdetta, vältytään turhilta kurkotteluilta. Imuroidessa mennään pienin askelin eteenpäin. Esimerkiksi suurta pöytää pyyhkiessä kannattaa kiertää pöydän toiselle puolelle, ettei tarvitse kurkotella pöydän yli. Kaappien ja ovien päällystöjä pyyhittäessä käden sivuttaisliike kannattaa pitää pienenä, jotta selkään ei tule kiertoa. Myös niska on usein kovilla siivottaessa. Alhainen kertoo, että katse olisi hyvä pitää suunnattuna eteenpäin. Silloin niska on neutraalissa asennossa. – Kaularanka rasittuu herkästi myös ikkunanpesussa. Varrellinen lasta auttaa pitämään asennon hyvänä. Kunnolliset ja itselle sopivat työvälineet auttavat siivoamaan ergonomisesti. Iältään, pituudeltaan ja voimiltaan erilaisille ihmisille sopivat eri välineet. Painavien asioiden nostaminen ja siirtäminen käyvät herkästi selän päälle, etenkin jos ryhti on huono. Alhainen suosittelee suunnittelemaan nostot ja siirrot etukäteen ja hankkimaan apua. SIIVOUKSESSA lihaksiaan voi jännittää turhaan. – Esimerkiksi imurin letkua ei kannata puristaa suotta, koska se aiheuttaa staattista lihasjännitystä. Monilla hartiat nousevat korviin huomaamatta. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että pitää hartiat rentoina. Alhainen muistuttaa, että asentoa on tarpeen vaihtaa riittävän usein, jotta aineenvaihdunta ja verenkierto toimivat hyvin. Esimerkiksi jos imuroitavana on iso ala, välillä voi tehdä jotain muuta. Siivotessa on hyvä pitää taukoja ja jaksottaa työtä. Erityisen tärkeää taukojen pitäminen on silloin, jos kärsii selkävaivoista. Lisää ergonomiavinkkejä sekä jumppaohjeita selälle ja niskalle: selkakanava.fi. Ryhdikästä siivousta Selkä ei pidä kumartelusta ja kurkottelusta e uiska sa. u herkästi arrellinen lasnon hyvänä. pivat työväliergonomisesa voimiltaan t eri välineet. nostaminen erkästi selän i on huono. suunnitteleetukäteen ja an voi jännitn letkua ei ta, koska se asjännitystä. evat korviin aa kiinnittää pitää hartiat että asentoa tävän usein, a verenkiermerkiksi jos a, välillä voi iivotessa on ksottaa työtä. en pitäminen ävaivoista. nkkejä sekä niskalle: sela Imuroinnista voi tulla tuskaa, jos asento on väärä. Think stock MALENA Skoten 100 uutta ja hyödyllistä ideaa puutarhaan (Minerva) on viherpeukalon vinkkija inspiraatiokirja. Runsaasti kuvitettu kirja seuraa löyhästi vuodenkiertoa keväästä talveen. Osa kirjan projekteista onnistuu keneltä vain, osaan vaaditaan enemmän taitoa ja aikaa. Limsatölkeistä tai jäätelörasian muovista askarrellut kasvien nimikyltit syntyvät käden käänteessä. Puusta nikkaroitu kasvilava tai pihalaatoituksen asennus ovat isompia projekteja. Kirjoittajan ohjeiden lomaan sirottelemat tarinat ja kokemukset ovat mukava lisämauste. Perhospönttö ja sammalpallo
13 Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET 16
17 Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET
18 A AMUSET EKO&TEKO Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 TUHANSIA norppia pakkautui toukokuun alussa Perämeren pohjoisrannikolle, sillä merellä jäätä oli harvinaisen vähän. Kansainvälisesti vaarantuneeksi luokitellun itämerennorpan tulevaisuuden näkymät ovat synkät, jos ilmaston lämpenemistä ei saada pysäytettyä. Viime vuosina käynnissä ollut norppakannan hidas kasvu voi taittua, mikäli huonot jäätalvet yleistyvät. Ilmastonmuutos uhkaa norppaa KOOKKAIDEN kalojen poistaminen kalakannasta aiheuttaa kaloissa periytyviä muutoksia, jotka voivat olla pysyviä tai hitaasti palautuvia. Kalakannat eivät välttämättä toivu kalastuksen päätyttyä. Kansainvälisessä yhteistyössä tehty tutkimus osoittaa, että isojen kalojen narraaminen aiheuttaa muutoksia kalojen elinkierto-ominaisuuksissa. Tutkijat pyydystivät isokokoisimmat kalat pois seeprakalapopulaatioista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kalastuksesta selvinneet yksilöt ovat pienikokoisia ja lisääntyvät heikohkosti. Pienet kalat tuottavat vähemmän ja pienempiä mätimunia suuriin kaloihin verrattuna. Lisäksi pienten kalojen poikaset olivat pienempikokoisia kuin kookkaiden kalojen poikaset. Huomattavaa on, että kokeellisessa tutkimuksessa suurten kalojen poistaminen aiheutti periytyviä eli geneettisiä muutoksia vain viidessä sukupolvessa. Kalastusevoluutio saattaa pitkällä tähtäimellä olla huono uutinen isoja kaloja hamuaville kalastajille, sanoo tutkijatohtori Silva Uusi-Heikkilä Turun yliopiston biologian laitoksen genetiikan ja fysiologian osastolta. Isojen kalojen pyynti haitallista? Valitsetko siivousaineet ensisijaisesti ekologisuuden perusteella? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA –SINILEVÄPUOMI on kuin kalaverkko, vesi pääsee läpi, mutta sinilevä ei, kuvailee Saloy Oy:n toimitusjohtaja Tapio Salminen. Vesistöjen suojeluun erikoistunut helsinkiläinen Saloy Oy on vuodesta 2008 asti valmistanut puomeja, joilla voi estää sinilevän pääsyn uimarannalle. Salmisen mukaan puomeja on käytetty monilla kuntien ja kylpylöiden uimarannoilla. Myös kesämökkien omistajat ovat kiinnostuneita puomeista. – Kyselyjä on tullut nyt paljon. Kaikesta päätellen tästä odotetaan kovaa sinileväkesää. Puomin asennus onnistuu Salmisen mukaan helposti. – Jos osaa laittaa kalaverkon veteen ja kokea sen, myös sinileväpuomin asennus onnistuu. Puomi asennetaan rantaveteen puoliympyrän muotoon. Se kiinnitetään rantaan esimerkiksi puihin tai maahan iskettyihin paaluihin. Vedessä puomi ankkuroidaan pohjaan noin kymmenen metrin välein. PARAS aika puomin asennukselle on keväällä tai alkukesällä, kun sinilevää ei ole ehtinyt vielä ilmaantua. Jos vedessä on jo sinilevää, puomin sisään jäävä alue pitää puhdistaa. – Hyviin tuloksiin päästään, vaikka vesi olisi puuroa. Veden puhdistus onnistuu sinileväsuodattimella, joka kiinnitetään isoon haaviin. Sillä sinilevän voi tyynellä säällä kuoria veden pinnasta kuin kerman maidon päältä. Puomi kestää Salmisen mukaan hyvin myrskyjä. Puomin lippa estää sinilevän pääsyn rantaan aaltojen mukana. – Jos Itämeri aukeaa edessä ja rantaan tulee metrisiä aaltoja, puomi ei pidä. Vähänkään suojaisemmissa paikoissa se pysyy hyvin. KESÄN aikana puomi ei vaadi huoltoa. Syksyllä se nostetaan vedestä ja puhdistetaan. Puhdistus onnistuu Salmisen mukaan parhaiten märkäimurilla, mutta tarpeen vaatiessa sen voi puhdistaa myös kastelukannulla tai varovasti painepesurilla. Puhdistuksen jälkeen puomi ripustetaan kuivumaan esimerkiksi pitkän aidan päälle. Kuiva puomi siirretään talvisäilöön kuivaan paikkaan. Hyvin hoidettu puomi kestää Salmisen mukaan vähintään viisi vuotta, jos se ei kohtaa rajuja myrskyjä. Salminen kertoo, että pisin Saloyn tekemä puomi on ollut 250 metriä pitkä. Se asennettiin Ikaalisten kylpylän rannalle Kyrösjärveen. Valmiita puomeja myydään 20 ja 40 metrin pituisina. Pienempi malli riittää lasten polskuttelupaikan suojaamiseen, isommalla voi tehdä aikuiselle riittävän uimapaikan. Puomeja voi myös yhdistää toisiinsa. Suojassa levältä Puomi pitää sinilevän poissa uimarannalta Puomin tiheärakenteinen suodatinkangas estää sinilevän pääsyn uimaveteen Saloy Oy
19 Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET 20
21 Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET
22 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 RAVINTOLALAIVA Katarina tarjoaa kaikille koti-dj:lle mahdollisuuden päästä ihmisten tietoisuuteen. Seuraava Katarinan Open deck -ilta järjestetään 7. heinäkuuta. Kukin dj saa kahden tunnin slotin esitellä omia kykyjään. Musiikkigenrejen suhteen rajoja ei tunneta vaan laiva lastataan vaikkapa rokilla, soulilla tai elektrolla. Lisätiedot ja ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen ravintolalaivakatarina@gmail.com. Vapauta sisäinen levy-jukkasi LEGENDAARINEN Carnegie Hall New Yorkissa tarjosi loppuvuodesta 2014 puitteet Ryan Adamsin kahdelle soolokeikalle. Noiden kahden keikan parhaista paloista on koottu livelevy Ten Songs from Carnegie Hall. Kymmenen laulun kattaus on nopea läpileikkaus Adamsin 2000-luvun alussa alkaneesta urasta. Laulut soivat pienieleisesti joko pianon tai akustisen kitaran säestyksellä. Tunnelma on käsinkosketeltavan hauras ja harras. Adamsin preesens välittyy kotisohvalle huikean vangitsevana. Enemmänkin Adamsin tunnelmointia olisi kuunnellut. Tosin hc-faneille markkinoilla on myös 42 biisin versio. Tosin sen hinta on suolainen, mutta kymmenen biisin versio toimii kiusallisen viettelevänä maistiaisena. Kenelle: Kauniiden ja kaihoisien tarinoiden ystäville. Arvio: Levyllinen akustista neroutta. ILKKA LAPPI Lauluja surusta Millaisen dj-setin sinä kasaisit heinäkuiseen kesäiltaan ihmisten iloksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI ALKUVUODESTA turkulainen multiinstrumentalisti Kaj Mäki-Ullakko sai villin idean suomalaisen ja skotlantilaisen reggaen sulauttamisesta yhteen. – Vuosi sitten vietin aikaa Glasgow’ssa. Siellä tapasin reggaeta soittavan Tom Spiralsin. Hän toi monella tapaa mieleeni suomalaisen soittokaverini Joonas Kytömaan. Huomasin, että he muistuttavat paljon toisiaan soittotyyliä, lauluääntä ja ulkoista habitusta myöden, Mäki-Ullakko kertoo. – Nelisen kuukautta sitten aloin miettiä, että nämä kaksi samankaltaista soittajaa olisi mahtavaa saada samaan paikkaan tekemään musiikkia yhdessä. Ajattelin, että olisi hienoa laittaa heidät moneksi päiväksi samojen seinien sisään ja saada toivottavasti levyllinen materiaalia tehtyä. Kysyin sitten kummaltakin, että miltä tällainen kuulostaa ja molemmat olivat innolla ajatuksessa mukana, hän jatkaa. TÄLLÄ viikolla haaveesta on tullut totta. Kolmikko on tehnyt musiikkia Vehmaalla Kaikukastista ja Hiskin Pimpuloista tutun Sini Palokankaan omakotitalon suojissa. Ennen kuluvan viikon tiistaita Spirals ja Kytömaa eivät olleet koskaan tavanneet eivätkä olleet muutenkaan yhteydessä. – Tom kysyi etukäteen minulta Joonaksen yhteystietoja, mutta en suostunut antamaan niitä. Minulle oli tärkeää, että ensikohtaaminen jotenkin kuuluu musiikissa. Sekin on mielenkiintoista, että kumpikin tekee musiikkia, joka on lähtöisin ihan muualta kuin Suomesta tai Skotlannista, Mäki-Ullakko toteaa. Muun muassa Yakuzi Patossa ja Puppa J & Ituhipit -kokoonpanossa soittava Mäki-Ullakko toimii projektissa tuottajana. Ennen ensikohtaamista projektin yllä leijui arvoituksellisuuden verho. – Itseänikin jännittää, mitä projektista tulee. Sekä Tomin että Joonaksen musiikissa on vaikutteita myös bluesista ja folkista, joten niitäkin voidaan projektissa kuulla, MäkiUllakko miettii. – Varmaan aloitetaan sillä, että heillä on omia biisejä, joita koitetaan saada toimimaan duona. Toisaalta olen myös miettinyt, että millä kielellä tehdään. Sekin on periaatteessa mahdollista, että koitetaan yhdistää englantia ja suomea, vaikka se vähän arveluttaakin. Kappaleet edellä pitää joka tapauksessa mennä. Mielessäni kuulen tulevan musiikin aika pelkistettynä, hän jatkaa. SPIRALS ja Kytömaa nousevat tuoreeltaan yhteissession jälkeen myös yleisön eteen. Kaksikko esittää perjantaina 26. kesäkuuta projektin aikana syntynyttä musiikkia bar Kukassa. – Luotan siihen, että homma toimii myös lavalla, mutta valitettavasti en itse näe sitä, koska olemme Puppa J:n kanssa Provinssissa esiintymässä samana päivänä. MäkiUllakko sanoo. Glasgow’sta Vehmaalle Suomalainen ja skotlantilainen reggae kohtaavat Varsinais-Suomessa Joonas Kytömaa (vas.) ja Tom Spirals ovat tehneet tällä viikolla yhdessä musiikkia, vaikka eivät ennen tiistaita olleet koskaan tavanneet toisiaan. Kaj Mäki-Ullakko
23 Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET Viihde
24 A AMUSET JETSET Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 JANNE VALVE Keskikesän kuumat jatkot vietetään perjantaina Bar Koivussa, jossa esiintyy kansainvälistä mainettakin niittänyt bossanova-yhtye Samba de Maria. Turku Acoustic -tapahtumassakin vieraileva bändi kutsuu Koivulaan nauttimaan takuuvarmasta aurinkoisesta lattaritunnelmasta sekä kesäisistä ruokaja juomatarjouksista. Samba de Maria Ihmisiä kesäyössä. Voodoo People UV-Glow Party saapuu perjantaina The Monkeyyn. Viidakon uv-dekoraatiot ja manaukset korottavat keskustan rieimulliterin lukemat potenssiin sata. Tällä kertaa Apinan valloittaa monesti Suomen parhaaksi dj:ksi valittu dj. SAMPL, eikä kylmäksi jätä myöskään SUPERTEUKKA tai ANDY K. Sieluttomien sambaa keinuttaa Unia Hoop Dancers! Brian McEntire Traditionaalinen Åbo Open -drinkkikisa mitellään sunnuntaina. Rennon kisan tapahtumapaikkana toimii Bar4. Rommijuomilla kisataan mausta, ulonäöstä ja tekijän esiintymisestä. Myös paras kannattajajoukko palkitaan. Kisan voittajan työmaalla järjestetään seuraava Åbo Open. Jari Laurikko Yökerhosta festareille. Mr. Turku Kasper Rauhala starttasi keskikesän juhlan rakkaansa Liia Kotilaisen seurassa. Pari hempeili Fortessa kantisbileissä. Kierroksia rakastuneet kovensivat juhannuksena Himoksella seuraten mm. Haloo Helsingin keikkaa. Timo Salmesmaa SM-karaoken voittaja Emmi Bogdanoff julkaisi ensisinglensä Lähdit hiljaa. Levyjulkkareita vietettiin ystävien ja yhteistyökymppanien seurassa Karaokebar CocoLocossa, jossa sävellykseen kuvattu musiikkivideo sai ensi-iltansa. Laulanäytteen kutsuvieraille suonut Emmi Bogdanoff ? ilisteli Jere Toivosen sekä CocoLocon ravintolotisija Tomi Salon seurassa. TurkuSuomenMiami takoo tänä iltana Showroomissa. Yökergon ottaa haltuunsa kuumimpiin rap nimiin kuuluva, nuori habiturientti Adi L Hasla. Lavalle nousee myös Big Brotherista tuttu Jussi K. esittämää uutuusinkkunsa Tyttö mä oon tähti feat Anniina Raittinen, DannyD ja Miaminprinssi. Timo Salmesmaa Timo Salmesmaa
25 Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 AAMUSET 26
27 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 24. kesäkuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? MAIJA-LIISA, 70, jäi leskeksi neljä kesää sitten. Aviomiehen kanssa yhteistä polkua ehdittiin kulkea liki puoli vuosisataa. Lapsia ei siunaantunut, mutta avioliitto oli kaikin puolin onnellinen. Mitä nyt joskus pientä suukopua, kun rahat olivat tiukilla ja ukko eksyi korttiporukoihin. Leskeksi jääminen oli sellainen shokki, ettei sen kuvaamiseen ole sanoja. Kun on vuosikymmenet tottunut päivänsä jakamaan toisen kanssa, yksinäisyys iskee kovempaa kuin mikään muu koskaan. Alkoi tuntua, että ainoat juttukaverit olivat rapussa ohimennen kohdatut naapurit. Tapasin Maija-Liisan kuntosalin pukuhuoneessa. Iloinen ja puhelias leskirouva aloitti mutkattomasti keskustelun kertomalla tarinansa taustaksi kuntosaliharrastukselleen. Kotiseinien tuijottelusta tarpeeksi saaneena hän oli rohkaistunut lähtemään seniorien kuntosalikurssille. Alkuun mystisiltä vaikuttaneiden härveleiden käytön opettelun lomassa löytyi mukavaa juttuseuraa ja kavereita myös muihin harrastuksiin, kuten teatteriretkille. Ja pikkuhiljaa myös kuntoilua varten hankitut urheiluhousut muuttuivat lökäpöksyiksi. Maija-Liisan sanoin, suruun syödyt kanelipullat sulivat pois vyötäröltä. IKÄÄNTYNEIDEN yksinäisyydestä puhutaan paljon. Joidenkin tutkimusten mukaan yksinäisyys aiheuttaa jopa kolme kertaa suuremman riskin kuolla ennenaikaisesti kuin ylipaino. Mutta aikuisiällä ystävystyminen ei aina ole helppoa. Samalla aaltopituudella olevaa ihmistä ei löydy vaikka etsisi kivien ja kantojen alta. Siksi Maija-Liisan ennakkoluuloton ja rohkea asenne sai varauksettoman ihailuni. Hänen mukaansa ystävää etsiessä ei pidä olla liian kranttu, mutta miesten suhteen kriteerit kannattaa pitää korkealla. HANNELE SIVONEN Ystävän paikka auki SEITSEMÄS Turku Biennaali avattiin viime viikolla Aboa Vetus & Ars Novassa. Näyttely on toistuva kansainvälinen nykytaiteen näyttely. Näyttelyn teema on tällä kertaa Odottamaton vieras. Kuokkavieraat ja yllätykset ovat osa museon kesää. Sen sijaan häirikköjä emme osanneet odottaa. Niin kuitenkin kävi, että vain muutaman päivän esillä ollut teos tuhottiin. Itäisen Rantakadun puoleiseen muuriin ripustetusta saksalaisen Ottmar Hörlin teoksesta revittiin irti ja varastettiin kuusi veistosfiguuria viime perjantain ja lauantain välisenä yönä. Kaikkiaan hahmoja oli muurissa 23, ja kymmenen on sisällä näyttelytilassa. Lauantaina otimme alas loputkin ulkomuuriin kiinnitetyt hahmot. Hörl tunnetaan laajamittaisista julkiseen tilaan toteutetuista installaatioistaan, jotka koostuvat jopa tuhansista osista. Esimerkiksi Nürnbergin kauppatorille Hörl toteutti vuonna 2003 teoksen (The Large Hare Piece), jossa oli 7 000 Dürer-jänistä ja Ateenan olympialaisissa nähtiin 10 000 muovista pöllöveistosta vuonna 2004. Turussa 23 ihmishahmoa oli liikaa. Kun kerroimme Hörlille tapahtuneesta tihutyöstä, hän kertoi kokeneensa vastaavaa vain kerran – ja silloinkin varas tuli katumapäälle ja soitti taiteilijalle. Viime perjantai-ilta ja sitä seurannut yö oli kaunis ja jokiranta täynnä ihmisiä. Toivottavasti joku museon lähistöllä olleista näki tihutyön ja ottaa museoon yhteyttä. Joen pohjaan muoviveistokset eivät vajoa. Turku on kulttuurikaupunki, jossa sekä kaupunki että monet yksityiset toimijat ovat tehneet ja tekevät jatkuvasti töitä sen eteen että rakastettu jokiranta, puistot ja koko kaupunkitila olisivat kaupunkilaisten olohuone. Tämä ei kuitenkaan kaikille sovi, vaan Kirjastosillan lasisäleitä tuhotaan, Teatterisillan kevätnarsisseja varastetaan. Varkauden kohteeksi joutunut teos on nimeltään Olemassaolo. Typerän teon sai aikaan henkilö(t), joka tarttui hetkeen vähän liikaa ja kuvitteli oman olemassaolonsa muita tärkeämmäksi. Otamme vastaan yleisövihjeitä osoitteessa info@aboavetusarsnova.fi. Sosiaalisessa mediassa urotyöt saattavat päätyä nopeasti laajemman yleisön ihailtaviksi. Mikäli kuvavirtaa selaillessasi törmäät joessa kelluvaan tai muuten jossain päin Suomea seikkailevaan veistokseen, vinkkaathan siitä meille yllämainittuun sähköpostiosoitteeseen, museon Facebooksivuille tai Twitter-tilille. JOHANNA LEHTO-VAHTERA MUSEONJOHTAJA ABOA VETUS & ARS NOVA Typerä taidevarkaus HELSINGIN seudulla on tehty vuonna 2010 laskelmat eri joukkoliikennemuotojen energiankulutuksesta. Ylivoimaisesti energiatehokkain on lähijuna. Yhdellä kilowattitunnilla polttoainetta tuottaa yhdelle matkustajalle 29,9 kilometrin matkan. Metrolla tuottaa 10, raitiovaunulla 4,4, diesel-bussilla 2,7 ja henkilöautolla 1,3 kilometrin matkan. Laskelmat on tehty myös kasvihuonepäästöjen osalta. Helsingin alueella lähijunissa päästöt ovat nolla, koska sähkö tuotetaan vesivoimalla. Metron päästöt ovat noin 13 grammaa kilometriltä. Raitiovaunun 28 grammaa, dieselbussin noin 97 grammaa ja henkilöauton noin 197 grammaa. Bussikaluston energiatehokkuus kehittyy erittäin nopeasti. Raidekaluston energiatehokkuuden kehitys on hidasta, koska sähkömoottorien hyötysuhteet ovat jo korkealla. Bussien keskimääräinen täyttöaste Helsingin seudulla on noin 20 prosenttia, raitiovaunujen 22 prosenttia, lähijunien 41 prosenttia ja metron 20 prosenttia. Yksi johtopäätös on, että Varsinais-Suomessa ja Turussa pitäisi saada lähijunaliikenne nopeasti käyttöön. Lähijuna on energiatehokkuuden lisäksi mukava ja nopea tapa matkustaa. Sen kertoo myös lähijunien selvästi muita liikennemuotoja korkeampi täyttöaste Helsingin seudulla. Lähijunaliikenne saataisiin käyttöön suhteellisen pienin kustannuksin. Lisäksi tulisi rakentaa lentokentän rata Runosmäen kautta, jolloin uusi rata palvelisi sekä lähiettä kaukojunaliikennettä. Lähijunaliikenne tukisi myös tunnin juna –hanketta. MARKO HEIMONEN Joukkoliikenteen energiankulutuksesta