5 / 1 6 • 2 3 . 1 . 2 1 6 • S u u r M a t t i SuurMatti SuurMatti ALKUPERÄISTÄ LAATUA AMMATTITAIDOLLA ASENNETTUNA KORJAUSLASITUS 24H (09) 560 7740 Turuntie 2 00370 Helsinki p. (09) 560 7740 myynti@alt-lasi.? SOITA JA KYSY LISÄÄ! First in Glass ma-to 08-16.30 pe 08-15.30 YKSILÖLLISTÄ LASIALAN PALVELUA Kaikki lasialan tuotteet ja palvelut Vakuutusyhtiöiden suosittelema Pilkington tuulilasien vaihtopiste. YKSILÖLLISTÄ LASIALAN PALVELUA Kaikki lasialan tuotteet ja palvelut Vakuutusyhtiöiden suosittelema Pilkington tuulilasien vaihtopiste Autolasien ammattiasentamo VARAA AIKA 09-560 7740 .FI ma-to 8.00-16.30 pe 8.00-15.30 Turuntie 2, Pitäjänmäki Haluatko, että Suurpellosta rakentuu ainutlaatuinen osa Espoota? Tule mukaan omilla rohkeilla ideoillasi muotoilemaan alueen yritysja palvelumaailmaa – olitpa palvelujen käyttäjä, tarjoaja tai palvelutarjontaan sijoittava. Muista, että rohkeat ideat tuovat uutta ajattelua. Suurpelto on nyt muutaman tuhannen ihmisen koti. Tulevaisuudessa täällä arvioidaan olevan 17 000 asukasta ja vireä yrittäjäyhteisö. Rikkaan palvelutarjonnan näyttämöksi on jo nyt hahmottumassa uusia palvelukortteleita. Suurpellolle on asukkaiden kanssa yhteisesti tehty visio, jossa se nähdään kansainväliseksi lähiliikuntaparatiisiksi ja lähiruokakeskuksesi. Mutta minkälaiseksi? Onko sinulla muita ajatuksia kehittää Suurpeltoa? Minkälaisen yritysja palvelumaailman sinä haluaisit Suurpeltoon? Vastaa karttakyselyyn ja kerro oma mielipiteesi Espoon kaupunki on avannut verkkoon karttakyselyn, jolla kerätään yrittäjien ja asukkaiden näkemyksiä Suurpellon yritysja palvelumaailman kehittämiseksi. Kyselyyn voi vastata 31.10.2016 asti osoitteessa: https://maptionnaire.com/1690 Lisätietoja: Netta Savinko netta.savinko@espoo.fi puh. 044 741 2246 Suurpellon Markkinointi Oy www.suurpelto.fi facebook.com/ olarinseurakunta Leipäkahvila Tarjolla kuppi kuumaa sekä leipää/ pullaa ja hyvää juttuseuraa. espoonseurakunnat.fi Matinkappelilla perjantaisin klo 13–15, os. Liisankuja 3. Pyyntitien korttelin rakennustyöt ovat käynnistyneet s. 5 Kuvia MatinFesteiltä s. 5 S euraava SuurMatti ilmestyy 4.12. Suurpellon keskuksen rakennustyöt ovat alkaneet s. 4 Espoossa julkisilla paikoilla olevat veistokset ja muistomerkit, alkaen sivulta 9.
2 SuurMatti Olarin seurakunnan uuden tilan nimessä, Chapple, on leikkisyyttä ja monikielisyyttä: Siinä yhdistyy sekä monikielisyys: chapel (kappeli) ja apple (omena), joka viittaa Chapplen sijaintiin. Eikä siinä vielä kaikki: seurakunnan toimintaa Isossa Omenassa pyörittävän Juha Virran titteli on kauppakeskuspappi. Ainakaan Olarin seurakunnasta ei voi sanoa, ettei se ole valmis uudistumaan. Kun tilaa lähdetiin suunnittelemaan, kauppakeskuksen asiakkaita haastateltiin. Ihmiset saivat kertoa, millaiseen tilaan he haluaisivat tulla ja minkälaiseen toimintaan osallistua. ”Chapplessa ei vain käydä kääntymässä, vaan moni on viihtynyt tilassamme pidemmän aikaa”, iloitsee Virta. Avajaisviikonloppuna paikalla ehti käydä tuhat ihmistä. ”Palaute tilan ilmeestä ja tulevasta toiminnasta oli erittäin positiivista. ”Monta wau! -kommenttia tuli nimenomaan tilan yleisilmeestä.” Myös toiminta on houkutellut ihmisiä. Joka kuukauden Kirkko on siellä missä ihmisetkin Chapple tuli Isoon Omenaan M atinkylä-Seura ry on jättänyt Espoon kaupungille kuntalaisaloitteen Matinkylässä sijaitsevan Laila Pullisen Neidon lähde -nimisen ympäristötaideteoksen kunnostamiseksi. Vuonna 1988 kaupunki ja Rakennusyhtiö Haka antoivat Neidon lähde-teoksen Matinkylälle 20-vuotislahjaksi. Teos on kallion reunaan kiinnitetyn pronssiveistoksen, suihkulähteen ja aukion muodostama hieno kokonaisuus. Suihkulähde ei ole kuitenkaan enää vuosiin toiminut. Myös teoksen ympäristö kaipaa kunnostusta. Seura muistuttaa kuntalaisaloitteessaan, että professori Laila Pullinen on arvostetuimpia suomalaisia kuvanveistäjiä kautta aikojen. Hänen töitään on ollut esillä ympäri maailmaa. ”Espoon kaupunki voisi osoittaa arvostusta Laila Pullisen elämäntyötä kohtaan kunnostamalla tämän Matinkylän yhdellä paraatipaikalla olevan näyttävän teoksen alkuperäiseen ja taiteilijan tarkoittamaan muotoon suihkulähteineen.” Matinkylä viettää 50-vuotisjuhlaansa vuonna 2018. Seura toivoo, että kaupunki tekisi arvokkaan kulttuuriteon kunnostamalla siihen mennessä teoksen ja sen ympäristön. Matinkylä-seura: Neidonlähde kuntoon Matinkylän 50-vuotisjuhliin Espoossa julkisilla paikoilla olevat veistokset ja muistomerkit, alkaen sivulta 9. Matinkylän suuralueella olevat veistokset ja muistomerkit, sivu 8.
SuurMatti 3 As. Oy Espoon Koho – uudistuvan Matinkylän uljas maamerkki 18-kerroksinen Koho nousee Ison Omenan ja metroaseman läheisyyteen. Kuuteen toista asuinkerrokseen valmistuu tyylikkäitä koteja meneville kaupunkilaisille. Ullakkokerroksen saunaosastolta avautuvat upeat näkymät. Energialuokka C. Ihastu tornitalon koteihin: skanska.fi/koho Osoite: Pyyntitie 1, 02230 Espoo. Vapaana 1-4 h koteja. Hinnat alkaen; mh 79 770 €, vh 265 900 €. Ennakkomarkkinoinnissa, arvioitu valmistuminen 9/2018. visualisointi Asuntomyynti Puh. 0800 162 162 (maksuton) asuntomyynti.paakaupunkiseutu@skanska.fi www.skanska.fi/kodit Skanska Kodit PL 114, 00101 Helsinki Nauvontie 18 visualisointi Koti komeasti korkealla Kuva vihkijäisistä Kuvassa: Lääninrovasti Salla-Maria Viitapohja sekä kirkkoherra Roger Rönnberg (Esbo Svenska församling). Kuva: Heli Vikstén. ensimmäisenä lauantaina Chapplessa voi nauttia yhteisen brunssin. Sen ajatuksena on koota erilaisia ihmisiä yhteen. Ensimmäisen brunssi toi paikalle noin sata henkilöä. Viikonloppuisin Chapplessa järjestetään lisäksi mindfulness-kursseja ja erilaisia hyvän tekemisen tapahtumia. Tulossa on vielä teema-kirppiksiä. ”Joku ehti jo kysymään maindfulnessista, että tuommeARNICA HOMEOPATIAKESKUS Pohjantie 3, 4. krs. Homeopaattinen kosultointi + tukiohjelma + iirisanalyysi: 59€ (norm. 89€) *Ärtyvä suoli oireyhtymä *Allergiat *Homealtistumisen oireet *Hiivasyndrooma... Ajanvaraus p. 040 7181 893 www.homeopaatti.com ko buddhalaisuutta kirkkoon.” Juha Virta vakuuttaa, että kristinusko on kaiken toiminnan taustavoima. Arkiaamupäivisin pyörivät avoimet perhekahvilat, iltapäivisin on koululaisille toimintaa, iltaisin nuorten toimintaa, torstaisin moderni Risteysmessu ja keskiviikkoisin mm. talk showja musiikki-iltoja. Viikonloppuisin Chapple tarjoaa pop up -hengessä brunsseja, hyvän tekemisen tapahtumia, mindfulness -kursseja ja teemakirppiksiä. Juha Virta vakuuttaa, että uusien tilojen valmistumisen johdosta Olarin seurakunta ei ole siirtänyt nuorisotyötä lukuun ottamatta mitään toimintoja pois Olarista. Niin kirkossa kuin Olarin kappelissa jatkuvat toiminnot ennallaan. Teksti: Pirjo Toivonen Chapple-sanassa yhdistyy chapel (kappeli) ja apple (omena), joka viittaa Chapplen sijaintiin. S euraava SuurMatti ilmestyy 4.12.
4 SuurMatti V astaa karttakyselyyn ja kerro oma mielipiteesi Suurpellosta on mahdollista rakentaa ainutlaatuinen osa Espoota. Tule mukaan omilla rohkeilla ideoillasi muotoilemaan alueen yritysja palvelumaailmaa – olitpa palvelujen käyttäjä, tarjoaja tai palvelutarjontaan sijoittava. Muista, että rohkeat ideat tuovat uutta ajattelua. Suurpelto on nyt muutaman tuhannen ihmisen koti. Tulevaisuudessa täällä arvioidaan olevan 17 000 asukasta ja vireä yrittäjäyhteisö. Rikkaan palvelutarjonnan näyttämöksi on jo nyt hahmottumassa uusia palvelukortteleita. Suurpellolle on asukkaiden kanssa yhteisesti tehty visio, jossa se nähdään kansainväliseksi lähiliikuntaparatiisiksi ja lähiruokakeskukseksi. Mutta minkälaiseksi? Onko sinulla muita ajatuksia kehittää Suurpeltoa? Espoon kaupunki on avannut verkkoon karttakyselyn, jolla kerätään yrittäjien ja asukkaiden näkemyksiä Suurpellon yritysja palvelumaailman kehittämiseksi. Kyselyyn voi vastata 31.10.2016 asti osoitteessa: https://maptionnaisre.com/1690 Lisätietoja: Netta Savinko, netta.savinko@espoo.fi, puh. 044 741 2246 Suurpellon Markkinointi Oy, www.suurpelto.fi Minkälaisen yritysja palvelumaailman sinä haluaisit Suurpeltoon? Suurpellon keskuksen rakennustyöt ovat alkaneet L iikenneturvan seurantojen mukaan joka toiselta suomalaiselta puuttuu pyöräillessä lain vaatima valo pimeän aikaan. Paitsi että kunnollinen valo auttaa polkiessa näkemään, helpottaa se myös muita tiellä liikkujia havaitsemaan pyöräilevän. Olarissa vastuullisia pyöräilijöitä SuurMatti kyseli olarilaisten näkemyksiä pyöräilystä pimeään aikaan. S-Marketin takana olevassa leikkipuistossa oltiin sunnuntaisena aamupäivänä leikkimässä lasten kanssa. SuurMatin kysymyksiin ehdittiin kutenkin vastaamaan. Joka toinen polkee pimeällä valoitta Onko SUURPELLON KESKUS hyvä nimi uudelle kauppakeskukselle? Pitäisikö järjestää nimikilpailu? Kerro mielipiteesi, osoite: toimitus@suurmatti.fi SuurMatti arpoo vastaajien kesken 5 heijastinta. ”N yt siellä paalutetaan.” Keskuksen projektipäällikkö Paula Sihto NCC:ltä kertoo, että työ on haastavaa, sillä alueella on paksu kerros savea. Keskus valmistuu ensi marraskuussa. Sen vierelle on tulossa 150 auton parkkialue. ”Nyt keskuksessa on enää kolme tilaa vuokraamatta”, Sihto iloitsee. Suurpellon keskukseen tulee 3000-neliöinen K-Supermarket, pitseria, parturi-kampaamo ja kukkakauppa. Intialainen ruokaravintola, Curry Palace, joka on vuosia toiminut Leppävaarassa, laajentaa toimintaansa ja avaa keskukseen ravintolan. Palveluvalikoimaan on tulossa myös oluttupa ja uuden suomalaisketjun kuntosali. ”Kahvila vielä puuttuu.” Suurpellon asuntorakentaminen on vilkasta, mikä on otettu huomioon mahdollisuutena laajentaa kauppakeskusta, sillä NCC:lle on myönnetty varaus rakentaa viereiselle tontille. Sihdon mukaan siihen voi hyvin tulla tiloja myös toimistohotellille, jos sille saadaan vetäjä. ”Meidän rooliimme se ei kuulu.” ”Suurpellosta on tulossa yksi Espoon merkittävimmistä alueista.” Sihto on kiinnittänyt huomiota siihen, miten hyvät bussiyhteydet ovat eri suuntiin. Syöttöliikenne metrolle käynnistyy heti, kun se valmistuu. Kuva: Suurpellon kauppakeskus, havainnekuva NCC Työmatkat pyöräillen Olarissa asuva Laura kertoi nyt pyöräilevänsä aikaisempaa vähemmän. Esimerkiksi työmatka Isoon Omenaan hän on usein kulkenut pyörällä. Vaikka ajomatka on kestänyt vain seitsemisen minuuttia, hän on aina käyttänyt kypärää ja pimeään aikaan valoja. ”Talvella en ole pyöräilyt.” Laura vahtii samalla kahta liukumäessä leikkivää lastaan, kun vastaa SuurMatin kysymyksiin. Lasten vuoksi hänenkin pyöräilynsä on jäänyt vähäiseksi, mutta sekä valot ovat pimeällä itsestäänselvyys ja kypärä aina. ”Olen asunut muun muassa Sampsa Paloheimo Lontoossa ja tiedän liikenteen riskit.” Nykyään Laura on olarilainen. Lapset kulkevat peräkärryssä Sampsa Paloheimo pyöräilee lasten kanssa päiväsaikaan. Silloin kypäräpäiset piltit kulkevat pyörän peräkärryssä. Itsestään selvää on, että myös isällä on kypärä. Sampsa harmittele, että kolmikko on nyt liikkeellä jalan eikä hän voi näyttä pyöränsä valoja. Vorot veivät pyörän Vantaalaisen Tomin SuurMatti tavoitti S-Marketin edustalta ulkoiluttamassa koiraansa. Hän Kuva: Suurpellon Markkinointi Oy kertoi pyöräilynsä loppuneen viime talveen, kun vorot veivät sen. Pitkäkyntiset saivat valoilla varustetun pyörän. Teksti ja kuvat: Pirjo Toivonen
SuurMatti 5 N yt Pyyntitiellä paalutetaan korttelin ensimmäistä asuinrakennusta, Kohoa. Projektipäällikkö Juha Laaksonen kertoo, että rakennus on jo kesän jälkeen harjakorkeudessa. Silloin saadaan SuurMattiin kuvia Kohosta avautuvasta merellisestä maisemasta. Alkuvuodesta 2019 Koho onkin jo muuttokunnossa, samoin samaan kortteliin tulevat kaksi muuta kerrostaloa, joihin tulee 8 10 kerrosta. Kohossa kerroksia on peräti 19. Ylimmästä kerroksesta tulee todellinen näköalakerros, johon sijoittuvat upeat saunatilat ja askartelutilat. Laaksonen kertoo, että asukkaiden kiinnostus asuntokohtaisiin saunoihin on hiipunut. Kohonkin asunnoista puolet on saunattomia. Sen sijaan Kohossa on talokohtainen pesula, jota arvostetaan. Korttelin taloille tulee yhteinen maan alle sijoittuva parkkihalli, johon tulee 135 autopaikkaa. Kun kaikki on valmista, Matinkylän keskuksen ilme muuttuu entistä kaupunkimaisemmaksi. Oikeastaan Matinkylästä voisi puhua merenrantakaupunkina. Esimerkiksi Kohon tulevilla asukkailla on kaikki, mitä hyvään asumiseen tarvitaan. Ison Omenan tarjoamat monipuoliset palvelut ovat korttelia vastapäätä. Siellä on myös metroasema. Meri on kivenheiton päässä; eikä kaukana ole keskuspuistokaan. Juha Laaksonen muistuttaa, että Kohossa on otettu huomioon myös energiankulutus. Kuvassa on kaverikoira, jonka tunnistaa keltaisesta kaulaliinasta; koiran nimi on Bono Matinkylän asukaspuistossa MatinFesteillä on meneillään asahituokio, jota ohjaamassa Espoon kaupungin liikunnanohjaaja Elina Räsänen. Elmuskan muusikoista kitaristi Pekka Koskenalho ja rumpali Antero Krekola. Elmuska on Etelä-Espoon Eläkeläisten musiikkikerho, joka viihdytti MatinFesteillä musiikillaan ja kuoroesityksillään sekä yhteislaulattamalla Matinkylän vanhalla ostarilla. Kuvat Sirkka Ruikkala Kuvat: Skanska Kasvomaalausta Matinesteillä. MatinFestit 2016 Pyyntitien korttelin rakennustyöt ovat käynnistyneet
6 SuurMatti E spoon tarinassa kärkeen nousee asukaslähtöisyys. Se on sanahelinää, ellei asukkailla ole riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa. Näin laukoo matinkyläläinen asukasaktiivi Antero Krekola, joka itse toimi lähes koko työuransa Espoon kaupungin hallinnossa. ”Nyt katselen asioita aidan toiselta puolelta, asukkaan näkökulmasta.” Krekola on mukana monessa. Hän on EteläEspoon eläkeläisten puheenjohtaja, Matinkylä-seuran hallituksessa ja Suur-Matinkylän asukasfoorumin valmisteluryhmässä. Matinkyläläinen asukasaktiivi Antero Krekola puolustaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ”Terveysaseman puolesta kannatti taistella.” K irjoitin jo heinäkuussa 2013, että Matinkylään kaivataan ”sitä parempaa ravintolaa”, joka on puuttunut täältä. Matinkylä on hieno paikka asua nykyisin. Ennestään meillä oli valttina meri ja upea luonto. ”Kylä” on muuttunut nyt täysin. Antaisin suuren kiitoksen Isolle Omenalle, joka nyt laajennuksen jälkeen mahdollistaa sen, ettei tarvitse lähteä enää muualle ostoksille tai viettämään vapaa-aikaa. Meillähän on täällä nyt kaikki, metrokin vielä tulossa. Nyt olemme saaneet sen ”paremman ravintolan” ja paljon muitakin. Varaa on, mistä valita. Olen asunut täällä yli 33 vuotta ja ihmetellyt, koska joku keksii, ettei tämä ole tämä enää ole pikku nukkumalähiö ja että ihmiset täälläkin haluavat tavata toisiaan iltaisin ravintolassa. Matinkylä on Espoon valovoimaisin paikka asua Lukijalta Tilastotietoa Espoon terveysasemista E lokuussa terveysasemien kiireettömään hoitoon pääsi keskimäärin 12 vuorokaudessa. Entä meillä Matinkylässä? Kesäkuussa kiireettömään hoitoon pääsi 23 vuorokaudessa. Pisin hoitojono oli maaliskuussa, jolloin odotusaika oli peräti 47 vuorokautta. Vähiten odottaman joutuivat Samarian terveysaseman (Espoon keskus) palveluja käyttäjät. Heille löytyi hoitoaika lyhimmillään 4 vuorokaudessa. Pisimmillään hoitoon pääsyä piti odottaa 8 vuorokautta. Espoon terveysasemilla ja hammashoidossa on käytössä takaisinsoittojärjestelmä. 94 prosenttiin puheluista vastattiin elokuussa samana päivänä. Vastaamista hidastivat muun muassa puhelinjärjestelmän tekniset ongelmat. Terveysasemilta soitettiin asiakkaalle takaisin keskimäärin 28 minuutissa. Hammashoidossa vastattiin linjalla odottaviin puheluihin keskimäärin 4,5 minuutissa ja takaisinsoittopyynnön jättäneille asiakkaille 86 minuutissa. Matinkylän terveysasemalle pitkät jonot Terveysaseman väistötilat Tapiolaan Vielä vuoden 2014 lopulla suunniteltiin Matinkylän terveysaseman siirtämistä tulevalle palvelutorille Isoon Omenaan remontin ajaksi. Sitten alettiin puhua Puolarmetsän terveysaseman tilojen epäterveellisyydestä. Krekolan mukaan niiden korjaamiseen käytetiin miljoonia euroja. Lopputulos oli kuitenkin, että asema päätettiin siirtää Isoon Omenaan. Ison Omenan terveysasema palvelee lähinnä olarilaisia. ”Tosin sen avajaisissa korostettiin, että jokaisella on oikeus käyttää haluamaansa terveysasemaa”, Krekola hymähtää. ”En tiedä, minkälaisia sopimuksia kaupungilla on ostopalveluista.” Matinkyläläisten palvelut siirtyvät ensi keväänä vuodeksi Tapiolaan. Tilannetta hämmentää vielä, että sekä tapiolalaiset että matinkyläläiset käyttävät Ison Omenan röntgeniä ja laboratoriota, koska ne on siirretty pois Tapiolasta. Hieman haikeana Krekola muistelee 90-lukua, jolloin ajatuksena oli, että Espoon jokaisella suuralueella on asukkaiden tarvitsemat terveysja sosiaalipalvelut. Silloin pidettiin tärkeänä, että työntekijät tuntevat asuinalueen. ”Puhuttiin yhteisödiagnoosista.” ”Nyt esimerkiksi aikuissosiaalityö on Espoossa keskitetty Matinkylään ja Leppävaaraan.” Sote ja asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa Krekola on pohtinut myös, miten pienet toimijat pärjäävät palvelun tarjoajina, kun ne tulevassa sotessa joutuvat kilpailemaan suurten kansainvälisten ketjujen kanssa. Entisenä virkamiehenä häntä huolestuttaa myös, miten virkamiehet onnistuvat sopimusneuvotteluissa, kun vastapuolena ovat suuret sopimusjuridiikan todelliset osaajat. Julkisella puolella ei samanlaista palvelujen ostamisen kulttuuria ole. Krekolan mukaan tämä näkyi, kun kokeiltiin tilaaja-tuottaja -mallia kaupungin teknisellä sektorilla. ”Tuhannen taalan kysymys”, kun Krekolalta kysytään, miten asukkaiden näkemys otetaan sotessa huomioon. Hänen mukaansa suunniteltu maakuntavaltuusto on kaukana asukkaista. Se voi kuitenkin olla aito tilaus lähidemokratian kehittämiselle. Työpajat kehittämisen välineiksi Antero Krekola kehuu kaupungin muutama vuosi sitten järjestämää työpajaa, jossa Olarin ja Matinkylän asukasaktiivit pohtivat, miten alueesta saadaan yhtenäinen kokonaisuus. ”Matinkylä rajoittuu mereen, Olari keskuspuistoon, joka oikeastaan ulottuu Lappiin asti.” Kokonaisuus luo uskomattomat puitteet asumiselle. Työpajassa syntyi ajatus, että Länsiväylä siirrettäisiin Ison Omenan kohdalla tunneliin, jolloin alue saataisiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Krekola sanoo kaupungin hukanneen paljon, kun se luopui suuralueiden omista alueneuvottelukunnista. Silloinen toiminta oli hyvä itu lähidemokratialle. Esimerkiksi kaavoitukseen saatiin asukasnäkökulma. Suuralueiden asukasfoorumeilla ei ole annettu samanlaista vaikutusmahdollisuutta. ”Jää helposti kahvien tarjoamiseksi ja tuolien järjestämiseksi asukastilaisuuksissa.” Suur-Matinkylän asukasfoorumi on Krekolan mukaan kehittänyt toimintaansa asukasyhdistysten suuntaan ja pyrkinyt alueen vaikuttajaksi. Matinkylä-seuran lisäksi Matinkylässä vaikuttaa laajasti Kokeilemalla kehittäminen -ryhmä, joka on koonnut eri toimijoita kehittämään kotikylää yhteisöllisempään suuntaan ja vaikuttamaan myös päätöksentekoon. Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Pirjo Toivonen Kuva Sirkka Ruikkala Ison Omenan palvelutorin paikallistoimijapäivänä Antero Krekola esitteli Etelä-Espoon Eläkeläisten toimintaa. Kävin tutustumassa avajaispäivänä O’learysiin, joka on juuri kaipaamani viihtyisä ja tyylikäs ravintola, jossa todella viihtyy. Televisioista voi seurata urheilua, jos haluaa. Henkilökuntakin on kaikin puolin ok. Sinne naisetkin voivat mennä yksin iltaa viettämään. Suosittelen. Ja uimahallikin on nyt virallisesti tulossa Matinkylään. Niin oli silloin tammikuussa 1989, kun muutin Matinkylään Helsingistä. Kuulemma 40 vuotta sitä on odoteltu. Riisuttu versio toki parempi kuin ei mitään. Metro oli iso yllätys. Jos joku olisi aikoinaan sanonut, että tänne tulee metro, ei sitä kukaan olisi uskonut. Utopiaa! Eihän nyt Matinkylään. Matinkylä taitaa nyt olla Espoon valovoimaisin paikka asua. Meri, metro, Iso Omena ja ihana luonto. Leena Forsman-Ars
SuurMatti 7 SuurMatti SuurMatti M atinkylään ja sen lähikyliin rakennetaan paljon uusia koteja, mutta kysyntää on myös vanhoille asunnoille. SuurMatti otti selvää, mitä tietoa käytetyn asunnon ostaja tarvitsee. Oppaaksi saimme Matinkylän Huolto Oy:n rakennuttamispäällikkö Hemmo Päivärinteen. Isännöitsijäntodistuksessa on tietoa sekä taloyhtiön tilasta että myytävänä olevasta asunnosta. Taloyhtiön tasekirjasta näkee muun muassa taloyhtiön taloudellisen tilanteen. Sen liitteenä ovat myös yhtiön korjaushistoria ja usein myös kuntoarvio. Mitä asioita isännöitsijätodistuksesta kannattaa etsiä? Todistuksesta näkee, kuka asunnon omistaa. Vaikka välittäjät toimittavat taloyhtiön muut paperit kiinnostuneille, isännöitsijäntodistus annetaan usein vasta tarjouspyyntöä harkitseville. Henkilösuojalaki estää omistajatietojen laajan levittämisen. Asunnon myyntiesitteessä on yleensä isännöitsijäntodistuksessa ilmoitettu korjaushistoria ja korjaustarve sekä myyntihinta ja velaton myyntihinta. Isännöitsijäntodistuksesta ilmenevät, jos asunnolla on vastikerästejä. Siitä näkyy myös asunnon mahdolliset velkaosuudet sekä yhtiövastikkeiden ja muiden maksujen suuruus. ”Todistukseen on kirjattu myös asioita, jotka ovat osakkaan vastuulla, esim. sauna tai parvekelasit.” Päivärinne muistuttaa, että korjaushistoria kannattaa tutkia tarkkaan. Siitä voi Hemmo Päivärinne Matinkylän Huollosta: Talon korjaushistoria kannattaa lukea tarkkaan päätellä paljonkin taloyhtiön kunnossapidosta ja tulevista remonteista, joita ei ole ehkä merkitty kunnossapito-ohjelmaan. Näkyykö isännöitsijäntodistuksesta asunnon remonttihistoria? ”Kyllä, jos osakas on tehnyt merkittävistä muutostöistä remontti-ilmoituksen taloyhtiölle/isännöintiin ja isännöinti on liittänyt nämä muutostyöt todistuksen liitteeksi.” Esimerkiksi hanan kunnossapito kuuluukin osakkaalle, jos keittiön vesihana on vaihdettu sellaiseen, joka saattaa poiketa taloyhtiön vesikalusteiden perustasosta. Muuten vesikalusteet kuuluvat yhtiön vastuulle. Merkittävästä muutostyöstä Päivärinnne ottaa esimerkiksi uuden päällysteen asentamisen kuluneen parketin päälle. Siitä tulee tehdä remontti-ilmoitus. ”Me annamme aina remontti-ilmoituksen liitteenä erilaisia yleisiä remonttiohjeita kylpyhuone-, keittiöja lattiaremonteista. Viime keväänä lähetimme tiedotteen asbestin kartoitusvelvollisuudesta, joka pitää tehdä huoneistoremonttien yhteydessä kaikille isännöimiemme taloyhtiöiden osakkaille, joiden talot ovat valmistuneet ennen vuotta 1994.” Tämän vuoden alusta voimaan tullut laki edellyttää asbestikartoitusta ennen remonttia, jos taloyhtiö on valmistunut ennen vuotta 1994. Kartoitusta ei tarvita, jos esimerkiksi itse poraa reikiä seinään tai kattoon. Saako ostajaehdokas taloyhtiön korjaussuunnitelman / kuntoselvityksen? ”Meidän isännöimissä kohteissa taloyhtiön 10-vuoden kunnossapidon periaateohjelma hyväksytetään yhtiökokou sessa joka vuosi ja liitetään sen jälkeen aina isännöitsijätodistuksen liitteeksi.” Kysely muutamalle välittäjälle kertoi, etteivät kaikki isännöitsijät anna kunnossapito-ohjelmaa. Teksti: Pirjo Toivonen Toimitus Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 Päätoimittaja Pirjo Toivonen pirjo@luovaratkaisu.fi Ilmoitusmyynti Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy marika@luovaratkaisu.fi tutta@luovaratkaisu.fi toimitus@suurmatti.fi Ilmoitusaineisto tutta@luovaratkaisu.fi Painopaikka: ESA Lehtipaino Oy Jakelu ja jakelun valvonta: Helsingin Jakelu-Expert Oy Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.fi/jakelu Hemmo Päivärinne Matinkylässä on paljon eri ikäisiä kerrostaloja : 60-luvulta nyt rakenteilla oleviin. E spoon kaupunki on käyttänyt jonkin verran työpajoja, joissa virkamiehet sekä Matinkylän ja Olarin asukasaktiivit ovat yhdessä suunnitelleet asuinaluetta. Tällaisen aivoriihen tuloksena syntyi ajatus tunneloida Länsiväylä Ison omenan kohdalta. Ajatuksena oli saada Matinkylästä ja Olarista nykyistä yhtenäisempi alue. Espoolla on sen verran monta rakennushanketta meneillään – metro odottaa valmistumistaan, Kehä ykköstä tunneloidaan ja Raide-Jokerin työt ovat käynnistymässä – ettei Länsiväylän tunneloiminen ihan huomispäivän juttu ole. Tätä ja huomispäivää sen sijaan on asukkaiden asiantuntijuuden hyödyntäminen silloin, kun on kyse oman kotikylän asioiden järjestämisestä. työpajojen kaltaista toimintaa tarvitaan, jotta asukkaiden näkemyksiä kuunneltaisiin herkällä korvalla. Suunnittelijan työpöydältä asiat voivat näyttää aivan erilaiselta kuin asukkaiden tarjoama kokemustieto. Suur-Matinkylän alueella toimii useita asukasyhdistyksiä. Parhaiten oman äänensä saa kuuluviin niiden kautta. Asukkaat tuntevat kotiympäristönsä – kokemustietoa kannattaisi hyödyntää suunnittelussa Pääkirjoitus 23.10.2016 Digi-SuurMatissa lisää luettavaa. http://www.lehtiluukku.fi/lehti/suurmatti/_current Kuva: Pirjo Toivonen
8 SuurMatti Suur-Matinkylä Veistokset Espoossa Matinkylä Neidon lähde Laila Pullinen, 1988 Olari Tähtilisko Markku Hakuri Suurikokoinen teräsveistos Tähtiniityn koulun pihalla. Matinkylä Rantaraitin muistolaatta Espoon rantaraitin syntyhistorian ja perustamisen muistolaatta Matinkylän uimarannan kohdalla. Matinkylä Kristallimaja Ulla-Kirsti Junttila 2008 Olari Aurinkotuuli Puolarmetsän sairaalan pihalle sijoitettu pronssiveistos. Olari Siivet Helena Pylkkänen, 1992 Veistos on sijoitettu Olarin kirkon vierellä sijaitsevan Gräsan uurnalehdon Yläportin lähelle. Suurpelto Rakennuksen julkisivulle rakennettiin LED-taideteos, jonka tekijät ovat Tea Dickman, Guy Dowsett, Petteri Mäkiniemi & Aku Rouhe. Kuva: Suurpellon Markkinointi Oy Ruotsalainen indierock-yhtye Weeping Willows juhlisti yli 20-vuotista uraansa julkaisemalla keväällä seitsemännen studioalbuminsa ”Tomorrow Became Today”. Weeping Willows Sellosalissa 13.11. Weeping Willowsin melodramaattinen musiikki ja kaihoisat tekstit on bändin uran alusta lähtien otettu erityisen lämpimästi vastaan suomalaisyleisön keskuudessa. Musiikissa on kuultavissa vaikutteita muun muassa Depeche Modelta ja Morrisseylta. Karismaattisen laulusolistinsa Magnus Carlsonin johdolla yhtye esittää Sellosalissa uuden materiaalin lisäksi myös vanhoja suosikkikappaleita vuosien varrelta. Magnus Carlsonin lisäksi bändiin kuukuvat Anders Hernestam (rummut), Ola Nyström (kitara) ja Niko Röhlcke (kitara, koskettimet). K aikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja Kaikukortti-verkostossa mukana olevaan kulttuuritarjontaan. Espoon kaupunki ylläpitää Kaikukortti-verkostoa, jossa on mukana lähes 20 sosiaalija terveysalan toimijaa sekä yli 20 kulttuuritoimijaa. Kaikukortin piiriin kuuluviin Sellosalin tapahtumiin liput ovat ennakkoon hankittavissa Lippupisteen täyden palvelun myyntipisteistä (ei verkkokaupasta) sekä tuntia ennen Sellosalin ovilipunmyynnistä, mikäli Kaikukortti-kiintiössä on vielä lippuja jäljellä. Kaikukortti-paikkoja on rajattu määrä. Mikä on Kaikukortti? Kuvien lähde Espoon perinneseura ry Su 13.11. klo 18 Weeping Willows Konsertti kestää kaksi tuntia väliaikoineen. Liput alkaen 24,50 E , Lippupiste. Ovelta 27 E Naulakkomaksu 2 E Tapahtuma kuuluu Kaikukortin piiriin. Digi-SuurMatista luet, minkälaisia veistoksia eri puolilla Espoota on.
SuurMatti 9 Kuvien lähde Espoon perinneseura ry Suur-Leppävaara Perkkaa Koira ja tähti Pekka Nevalainen, 1989 Mäkkylä Pitäjänmäkeläisten sankarihaudat 1968 Pitäjänmäen suojeluskunta perusti Talvisodassa kaatuneille pitäjänmäkeläisille hautausmaan, joka tuli 50 metriä Leppävaaran puolelle. Leppävaara Saksalaisen sotilaan hauta Ville Vallgren, 1923 Leppävaara Lampaankantaja Erkki Kannosto, 1973 Leppävaara Elämän kudos Antti Maasalo, 2005 Leppävaara Luna-koira 2005 Vuonna 1967 valmistuneen Veräjäpellon koulun betoniin valettu Luna-koira katsoo kuuta. Patsas kunnostettiin kesäkuussa 2005. Jalusta on nykyisin tyhjillään. Leppävaara Lämmin sade Kari Juva, 1997 Laajalahti Raivaajapatsas Sakari Vapaavuori, 1976 Järvenperä Aurora Karamzinin muistokivi Heikki Nieminen, 1958 Träskändan kartanon tuntumassa on Aurora Karamzinin muistokivi, jonka reliefin on tehnyt kuvanveistäjä Heikki Nieminen vuonna 1958. Mäkkylänmetsä Valonheitinlottien muistolaatta Helsingin vuoden 1944 ilmapuolustuksen valonheitinlottien muistolaatta Mäkkylänmetsässä. Mäkkylänmetsä 1950-luvun romanileirin muistolaatta Mäkkylänmetsässä. Mäkkylä Keskuspuiston ammattiopiston taideteos Mäkkylä Takkatien liikenneympyrän taideteos Vanha-Espoo SuurEspoonlahti Kirkkojärvi Animo Jaakko Niemelä, 2011 Taideteos Omnian pihassa osoitteessa Kirkkokatu 16. Espoon keskus Veteraanien muistomerkki nimimerkki “Tuntematon sotilas”, 1992 Espoon keskus Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Espoon tuomiokirkon välittömässä läheisyydessä on Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Espoon keskus Läheinen kontakti Leena Turpeinen, 1980 Espoon keskus Futura Ernst Mether-Borgström, 1984 Espoon keskus Aikojen saatto Tilla Kekki, 2005 Espoon keskus Suomenpystykorva Pekka Ketonen, 1989 Tuomarila Huminaa Armas Hutri, 2000 Muurala Sinikurjet Antti Nurmesniemi, 1995 Turunväylän ja Kehä III:n risteysalueen länsireunalla sijaitseva kolmen 400 kV voimajohtopylvään ryhmä edustaa uutta näkemystä teknisten rakenteiden suunnittelussa. Karvasmäki Elon kaaret Barbara Tieaho, 1999 Taideteos Jorvin sairaalan piha-alueella ajorampin vieressä. Kivenlahti Porkkalan palauttamisen muistomerkki Espoon Kivenlahden Marinrannassa. Espoonlahti Sukkula Kauko Räsänen, 1983 Veistos Rehtorintien koulun pihalla. Nöykkiö Valoprisma Esa Laurelma, 1987 Valokineettinen teos kohoaa näyttävänä tornina Nöykkiön koulun pihalla. Teoksen yläosa on muutettu vuonna 2010. Latokaski Taikahevonen Nina Terno, 1983 Latokasken koulun ja päiväkodin sisäpihalle sijoitettu pronssiteos. Kaitaa Siipirikko Pekka Jylhä 2010 Taideteos Kaitaan koulun pihassa.
10 SuurMatti Kuvien lähde Espoon perinneseura ry Suomenoja Ympäristötaidetta Suomenojan liikenneympyrässä. Kunkin neljän massiivisen levymäisen metallipylvään kyljessä on etäisyystietoja eri puolille Espoota, Suomea ja maapalloa. Soukanniemi Keisarin kivi Keisarin kivi löytyy Soukanniemeltä. Muistokirjoitus kaiverrettiin kallioon, kun Aleksanteri III vieraili kesällä 1889 Villa Fridhemissä ja viehättyi Espoon saariston turvallisuudesta. SuurEspoonlahti Suur-Tapiola Tapiola Tuulimäen IT-muistomerkki, 1993 Kalliolle Tuulimäen alueelle sijoitettiin vuonna 1993 viime sotien ilmatorjunnan muistotykki vuodelta 1931. Tapiola Häikäistynyt Tapio Junno, 1992 Tapiola Luonnos avaruudesta Antonio da Cudan, 1980 Tapiola Morsian Heikki Konttinen, 1985 Tapiola Taidepoliisi Pekka Kauhanen, 2006 Tapiola Pro Aqua Eero Hiironen, 2007 Tapiola Virta I Raimo Utriainen, 2006 Tapiola Mutkia matkassa Pertti Kukkonen, 2006 Tapiola Ilves ja Pentu Helvi Hyvärinen, 1962 Tapiola Aura Kain Tapper, 1981 Tapiola Maan voima Ari Laitila, 2004 Tapiola Kehitys Hannu Siren, 2002 Tapiola-ryhmän entisen päärakennuksen edessä oleva säänkestävästä teräksestä tehty 10 metriä korkea moderni teos. Tapiola Puu Leonard Lapin, 1991 Esport Centerin edustalle sijoitettu punainen teräsrakennelma on “kineettinen tilateos”, joka on parhaimmillaan illalla valaistuna. Karhusaari Ladder David Nash, 1989 Otaniemi Käpy Reijo Perkko ja Heikki Koivikko, 1968 Otaniemi Pro Teekkari Otaniemi G-veistos Aimo Hoffrén, 1999 Otaniemi Vastuu Hannu Siren, 1995 Otaniemi Purje Anne Eerola, 1994 Otaniemi Ensimmäisen teekkarin hauta Ensimmäisen teekkarin hautana tunnettu kiviröykkiö on itse asiassa lain nojalla rauhoitettu pronssikautinen hauta (n. 1500-500 eKr). Otaniemi Jämerän silmä Otaniemi Ossi 1969 Otaniemi Ossi Törrönen 75v Servin kalliolle on tuotu resiina, joka juhlisti Ossi Törrösen 75vuotispäivää. Laatassa lukee:”Resinahka teekkari hc Ossi Törrönen 75 v 2.2.1990?. Teos tunnetaan nimellä Ossi Törrönen 75 v. Otaniemi Ossin littu 80% Otaniemi Teemu Teekkari Servin mökille johtavaa polkua vartioi pellistä ja erilaisista koneenosista luotu Teemu Teekkari. Teoksen on lahjoittanut Koneinsinöörikilta. Otaniemi Tunnelma Hannu Siren, 1981 Ruukinranta Tuonelan hauen pää Pekka Kainulainen ja Veikko Tolvanen 1994 Ruukinranta Karhu Väinö Oja 2010 Ruukinranta Iso Musta Jussi Koivusalo 1992
SuurMatti 11 Ruukinranta Uranus Uranus on osa Ursa ry:n pystyttämää aurinkokuntamallia. Se on sijoitettu Villa Elfvikin huvimajaan. Aurinkokuntamallin Pluto sijaitsee myös Espoon puolella Hanasaaressa. Aurinko ja muut planeetat ovat Helsingin puolella. Ruukinranta Bunkkeri Bunkkeri liittyy 1900-luvun alussa rakennettuihin laajoihin Helsingin puolustuslinjoihin, joita on runsaasti mm. Leppävaarassa ja Laajalahdessa. Tätä bunkkeria on jouduttu siirtämään Kehä 1:n linjalta sivuun. Nykyisin se on Ruukinrannassa Kehä I:n ja Turun moottoritien risteyksen kaakkoisessa ”kainalossa” kevyen liikenteen väylän vieressä. Opastekyltti on vaurioitunut. Tietolähde: Espoon perinneseura ry on koonnut sivuilleen Espoon julkiset veistokset ja muistomerkit. Olemme käyttäneet lähteenä näitä tietoja ja Perinneseuran kuvia www.espoonperinneseura.net