Aalto-yliopiston opiskelijat suunnittelivat navigoivat lenkkarit, jotka värähtelevät kun on aika vaihtaa suuntaa. Minkä idean sinä haluaisit toteuttaa? Meillä on vapaus onnistua. 93 % Aallon opiskelijoista suosittelee yliopistoaan.* Hae nyt! Maisterihaku 15.12.2014-30.1.2015 Kandidaattihaku 17.3.-9.4.2015 Mikkelin BScBA-ohjelma 7.-27.1.2015 * Lähde: Aalto-yliopiston uutiskirjeen tilaajien kyselytutkimus 10-11/2014 Lenkkarit, jotka tiesivät enemmän Made in Aalto: aalto.fi/studies/welcome
*part-time studies Bachelor's Degree Programmes: Master's Degree Programmes: lääkis eläinlääkis hammaslääkis? Lääkisopiskelijoiden omistama Kandidaattikustannus oy järjestää taas parhaat valmennuskurssit vuosikymmeniin. Laadukkailla ja edullisilla kursseillamme opettavat vain pääsykokeen päihittäneet. Kaikkien kurssien aikatauluissa on huomioitu kevään 2015 abit. Valmistaudutko kevään 2015 pääsykokeeseen? Tilaa nettisivuiltamme kurssi laskulle ja täytä lisätietoihin ABI2015. Saat 10% alennusta kaikista kursseista!* Pitkäkurssi alkaa tammikuussa ja sisältää 187 oppituntia, pienryhmäopetusta, 3 koetta ja vanhat simuloidut pääsykokeet. HINTA 1799€. Lyhytkurssi alkaa maaliskuussa kirjoitusten jälkeen ja sisältää 136 oppituntia, 2 koetta ja vanhat simuloidut pääsykokeet. HINTA 1399€. Täysin verkkopohjainen Domus-kurssi sisältää 160 oppituntia, 4 koetta ja vanhat simuloidut pääsykokeet. HINTA 850€. www.kandidaattikusta nnus. fi Tarjous voimassa 1.4.2015 asti. Pidätämme oikeuden muutoksiin.
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lähimmäisenrakkaudestavoi tehdä ammatin. “Merkityksellinen työ on meille tärkeintä.” opintopolku.fi fb.com/diakamk diak.fi Read more: studyinfo.fi mielenterveystyön tuottaja Jari-PekkaHietsilta ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Sari Ilvonen päihdetyöntekijä, opioidikorvausyksikkö Marianna Sohlberg Become a Bachelor of Social Services! Application period Jan 7–Jan 27 Haku suomenkielisiin koulutuksiin: 17.3.–9.4.2015 Opiskele tutkinto jolla työllistyt! Seamk .fi/hak u 17.3.–9.4.2015 Kevään yhteishaku Kevään yhteishaku Hakeminen International Business -koulutukseen 7.–27.1.2015 kulttuuri liiketalous tekniikka luonnonvara-ala ravitsemisala sosiaalija terveysala
TÄ S S Ä LE HD ES SÄ JU SS I SÄ RK IL AH TI ylioppilaslehti 5 8 / 2 1 4 aluk si 7 Yl io pis to on rikk i. 8 int er ne t on rik ki . 9 avi oliit to on rikki . 10 t en tt ik ir jat on rik ki . 15 j ou lu on rikk i. 16 t in der on rikk i. lo pu ks i 36 s eb as ti an tY nk k Y nen pä ät Y i herät Y sliik keid en ja b ig b ro ther in kaut ta peru ss uo mal ai st en nu orten uudeks i puheen jo htajak si . 38 täm än ajan deka dent te ja vo is ivat ol la dj k ridlok k ta i s pring b re ak ersin pis siks et, kirj oi ttaa o sk ar i o nninen. 40 n or minp urk ajat tu uppaavat b Y rok rati an s is äll es i, kirj oi ttaa tap io r eineko sk i. 42 iida s ofia h ir vo nen ta rj oa a il mai sta ko nsu lta at io ta tu le ville startu p-Y ri ttäj il le . 42 l ähetämme o smo s oinin va ar alle v ihr ei tä ku ul ia . 43 kuuk au den uh anal ainen puh uu äidink ielenä än ko lta ns aa me a. 18 tämä täss ä on tait eili ja juhani harrin teos , ja sen omis ta a su omen ehkä rikk ain nainen rafael a seppäl ä. 24 Ylio ppil a slehti hak i Yksit Yiseen kauppakorke akouluun . ja pä äsi sis ä än . jo ul u ta mmi ku u 30 pir a at t ipu o lue on suurin eduskunnan ulko pu olinen pu olue, j o k a koh ta to sin s a at ta a pud ota pu oluerekist eris tä , sill ä se ei oikein tiedä, mi tä se halua a .
7.1.–27.1. 2015 Taideyliopisto = Kuvataideakatemia + Sibelius-Akatemia + Teatterikorkeakoulu Taideyliopistossa voit opiskella kiinnostavassa ja innostavassa ympäristössä, jossa eri taiteenalat saavat ammentaa toisiltaan. Haku keväällä 2015 tapahtuu akatemiakohtaisesti. HAE TAIDEYLIOPISTOON! WWW.UNIARTS.FI Avoin Löydä oma alasi ja käytä välivuosi hyödyksesi! Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa voit opiskella kymmeniä oppiaineita. Opinnot voi liittää yliopistotutkintoon. Myös paljon verkko-opintoja! Kesäopetus on HY:n perustutkintoopiskelijoille maksutonta. HELSINGIN YLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO www.helsinki.fi/avoin Sukellakieliin. Opiskele kielikylpyopettajaksi. Djupdyk i språkbad. Studera till språkbadslärare. uva.fi/kiky Hakuaika/ansökningstid 17.3.–9.4.2015 KAUPPAKORKEAAN Timo Hentusen tehokkaalla nettikurssilla: winner.fi WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT VUONNA 2015 Helsingin Yliopiston Wiipurilaisen osakunnan stipendisäätiö myöntää apurahoja Wiipurilaisen osakunnan entisille ja nykyisille jäsenille. Apurahoja jaetaan perustutkintoon, jatkotutkintoon, opiskelijavaihtoon ulkomaille, jäsenien ja kerhojen harrastustoimintaan. Lisäksi jaetaan opintoavustuksia sekä apurahoja ulkomailla opiskelua ja harjoittelua varten. Hakuaika: 1.12.2014-31.1.2015. Lisätietoja apurahoista ja hakulomakkeet löytyy osoitteesta http://wiipurilainenosakunta.fi/. "LAHJA" SINULLE, YLKKÄRIN LUKIJA
P Ä ÄK IR JO IT U S 1 5 8 ylioppilaslehti 7 8 / 2 1 4 AN TTI PI KK AN EN P ÄÄ TO I m IT TA JA JU KK A OV AS KA IN EN SA AKO RA HAL LA PA REMPAA ? UO m A l AISTA yliopistoa ahdistaa. Emme tiedä, mitä sen pitäisi olla. Mutta sen tiedämme, että sen pitäisi muuttua jollain lailla, mielellään paljon ja mahdollisimman nopeasti. Siksi kanditutkintoja uudistetaan (hyvä), opiskeluaikoja rajataan (hyvä ja huono) ja opintotukea kehitetään niin, että siitä hyötyvät ne, jotka ovat valmiita ottamaan lainaa ja jotka saavat vanhemmiltaan rahaa sen sijasta, että kävisivät töissä (tosi huono). Koulutus nimittäin periytyy. Se ei ole varsinaisesti uusi tieto. Eikä se ole aina ollut ongelma, sillä pitkään periytyvyys oli laskussa. Mutta nyt jokin on muuttunut. Meidän lapsemme kyllä todennäköisesti kouluttautuvat, mutta vain siksi, että me painostamme heitä siihen. Jos suunta on se, että yliopistolla yhä useampi on korkeakoulutetun lapsi, lukukausimaksut kaikille ovat vain reilua jatketta tälle. Miksi pohjanmaalaisen nurmikonkastelijan pitäisi osallistua korkeakoulutuksen kustannuksiin, jos hänen lapsensa todennäköisyys päätyä yliopistoon on yhtä suuri kuin jos käytössä olisi stipendijärjestelmä, joka huolehtisi lahjakkaiden mutta varattomien maksuista? OIK EA STI AJAT US ei tietysti ole ihan noin yksinkertainen. Stipendijärjestelmillä on hintansa. Lisäksi suomalaisessa yliopistossa koulutetaan aloille, joiden palkoilla ei Suomessa koulutusinvestointeja makseta, kuten opettajiksi ja kirjastonhoitajiksi. Kysymys on siitä, luoko korkeakoulutuksen maksuttomuus oikeasti mahdollisuuksien tasa-arvon. Emme nimittäin oikein ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Moni väittää ihan pokkana, että Suomessa vallitsee sellainen. Ei vallitse, koska peruskoulu ei Suomessa ole niin tasalaatuinen kuin haluamme kuvitella. Mahdollisuuksien tasa-arvo on sitä, että joka ainoan peruskoulun, minkä kokoisen tahansa, pitäisi ohjata opiskelusta kiinnostunut oppilas lukioon, vaikka kukaan muu samasta koulusta ei niin tekisi. Jos sikatilallisen tytär on kiinnostunut KeskiAfrikan sisällissodasta, koulun pitää huomata se. Tästä syystä erityislahjakkaat oppilaat tarvitsevat tukea. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei ole sitä, että toisissa peruskouluissa on mahdollisuus opiskella kymmentä eri kieltä ja toisissa kielivaihtoehtoja ei ole, vaan kaikki opiskelevat englantia pitkänä ja ruotsia lyhyenä. Silti niin on aika monessa suomalaisessa kunnassa. Ajattelemme tietysti tosi mielellämme, että olemme itse koulutettuja, koska olemme älykkäitä. Ja että erinomaiset älykkyysgeenimme ovat sellaisinaan siirtyneet lapsiimme. Vaan eivät ole. Tiede ei ole tästä ollenkaan yhtä mieltä, mutta sen se tietää, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kasvuympäristöä ei ole vain perhe, vaan myös koulu. Ja kyllä yliopistoon pääsee minkälainen tyhjäpää tahansa, jos häntä on siihen suuntaan painostettu syntymästä asti. Siksi korkeakoulutettujen lapsilla vasta rankkaa onkin: heidän taakkansa on usein vanhempien odotukset. Mahdollisuuksien tasa-arvo on nimittäin myös sitä, että professoriperheen lapsella on pokkaa kouluttautua kondiittoriksi, jos se on hänen suurin intohimonsa. Mutta harvemmin käy niin päin. mITÄ TE KE E Helsingin yliopisto? Ainakin se on sekaisin. Se on jakautunut kahteen. Toiset pyyhkivät yliopistomme ylpeilemillä ranking-sijoituksilla perseensä. Tämä porukka hokee, että yliopistolla opiskelee ihmisiä, joilla ei välttämättä ole hajuakaan, mitä he haluavat tutkinnollaan tehdä, mutta he haluavat sivistyä. Heistä on alettu vaivihkaa puhua yhteisten voimavarojen tuhlaajina, jotka pitää saada kuriin – siitäkin huolimatta, että heistä moni itse asiassa tekee töitä ja maksaa veroina tutkintoaan opintojensa alusta asti. Toinen porukka taas ilahtuu rankingeista. He ovat huolissaan siitä, että yhä useammalle opiskelijalle nykyinen yliopisto ei riitä, ja siksi yhä useampi haaveilee tutkinnosta muualla. Heille suomalainen malli, jossa yliopistossa sivistytään, juodaan kaljaa ja mietitään että kuka sitä tässä oikein ollaan, näyttäytyy hitaana, tylsänä ja työelämästä vieraantuneena. Maksuttomasta koulutuksesta on tullut meille niin itsestään selvä asia, että moni on alkanut ajatella, että rahalla saa parempaa, niin kuin suuressa maailmassa. Oikeammin sanottuna meidän lapsemme kyllä haluavat kouluttautua ilman painostustammekin, mutta eivät suomalaisessa yliopistossa. Joku on jo nähnyt markkinaraon. Virolainen valtiorahoitteinen Tallinn University Law School perusti vuonna 2012 Helsinkiin toimipisteen, sillä huomasi, että suomalaiset ramppaavat Tallinnassa hakemassa tutkintoja. 2000-luvulla Helsinkiin on perustettu myös yksityinen kauppakorkeakoulu Helbus, jonka ohjelma vastaa brittiläistä Higher National Diploma -tutkintoa, sillä toistaiseksi Suomen laki estää sitä tarjoamasta suomalaisia tutkintoja. Tämän lehden sivuilla 24–29 toimittaja Iida Sofia Hirvonen testaa, mitä pitää osata, jotta sieltä aukeaa opiskelupaikka. Ei oikein mitään, sillä raha ratkaisee. Sitä pitäisi olla valmis laittamaan opintojensa eteen 15 800 euroa. Siihen voisi joku sanoa, että aika pieni summa elinikäisestä investoinnista. •
Y L P Ä ÄK IR JO IT US In T e R ne T on perinpohjaisesti ja läpikotaisin rikki. On vaikea tulla muihin johtopäätöksiin, kun tiedon valtatielle on asetettu sulku ja selaimessa lukee ”Unable to connect to the Internet”. Internetin rikkinäisyydestä on haittaa ennen kaikkea ihmisille, jotka saavat kaiken informaationsa globaalista tietoverkosta. Kun Internetin etusivuksikin kutsuttu Reddit-keskustelufoorumi on pimeänä eikä Googlestakaan saa vastauksia, näiden ihmisten maailma pysähtyy. He saattaisivat lukea kirjaa, jos vain saisivat googlattua, mikä kirja on. Viime aikoina internetin ovat rikkoneet myös julkkisten nakukuvien vuoto, Kim Kardashian ja se, ettemme voi luottaa tarpeeksi siihen, että Applen ja Googlen kaltaiset ”internetin jättiläiset” suojelisivat yksityisyyttämme. Näissä tapauksissa internetin rikkoontuminen on kuitenkin kuvaannollista, eikä vaikuta elämään henkistä sokkia kummemmin. Useimmiten syy internetin rikkinäisyyteen on arkinen: Modeemi voi olla irti seinästä tai lasku maksamatta. Myös operaattoreilla on ajoittain internetin rikkoutumiseen johtavia ongelmia, kuten kaivinkoneen katkaisema kuitukaapeli, mistä he tiedottavat internetissä. Vaadimme jokaiselle suomalaiselle oikeuden ehjään Internetiin. • YL P ÄÄ KI RJ OITU ST OI m IT US K A ts O Yl IO pp I l A sle H de N pe RI AA te l IN j A O s OI tt ee st A H tt p: // Y l IO pp I l A sle H t I .f I / pe RI AA te l IN j A . InTeRneT On RIKKI YLIOPPILASL e HDen I n T e R ne T e I OL e RIKKI YLIOPPILASL e HTI.FI O n UUDISTU n UT 8 8 / 2 1 4 ylioppilaslehti PÄÄTOI m ITTA JA A n TTI PI KKA ne n , 050 33 9 303 3, @apik kan en ART DI R e CTO R JAA KKO SU O m AL AI nen , 050 44 7 111 7, @JSUO m ALAI nen TOI m IT US SIH T eeRI SO n JA SA ARI KO SKI , 050 374 8679, @SO n JASA AR IKO SKI TOI m IT TA JA OSKARI O nn I ne n , 040 83 5 495, @OSKA RIO nn I nen tek ijö inä TÄS SÄ n U me ROSSA auk ust i hei none n, i id a s of ia hi rvo nen, noora is oe ske li , ni ko kettu nen, eer o la mp in en, karol ina mille r, juuso määtt änen , jukka ovas kaine n, tiiama ri penn anen , leen a pihka la, sakari pi ippo , roo sa pohja laine n, tapio reine koski, ida roi vaine n, aki ro uk ala , kaisa saar io, jus si sä rki la hti, ant on van ha-m ajamaa ja el ina vit ikka. P e RUST e TTU 191 3. 10 1. VU OSIK e RTA. SUO men AI KA KA USL e HTI en LII TO n JÄ S en . ISS n 035924. KÄY n TI JA POS TIOSO IT e L e PPÄS UO n KA TU 9 B, 1. KR S, 001 00 H e LSI n KI. SÄH KÖP OS TIO SO ITT ee T e TU n I m I. SUK U n I m I@YLI OPPIL ASL e HTI.FI WWW.YL IOPPI LASL e HTI.F I, TWI TT e R: @Y LIOP PILAS L e HTI OSO ITT ee nm UUT OKS e T JA TILA UKS e T WWW.YL IOPPI LASL e HTI.F I/TIL AAJAP ALV e LUT me DIA m YY n TI PIR U nn YR KKI OY , KARI K e TTU nen , 0400 185 85 3, KARI.K e TTU nen @PI RUnn YRKKI .FI, e RJ A L e HTO nen , 0400 185 85 2, e RJ A.L e HTO nen @PI RUnn YRKKI .FI, WWW.PI RU nn YRK KI. FI IL meST Y m ISA IK ATA ULU J A me DIAKOR TT I WWW .YL IO PPI LA SL e HTI.F I/ me DIAK OR TTI .P DF KUS TA n TA JA YLIOPP ILASL e HD en KUST A nnUS OY TOI m IT US JOH TA JA m AU RI LA URI LA HAL LI n TO JA TA LO US H e IKKI n ÄRH I nen PAI n O SA n O m APA I n O, VA n TAA KA nnen KU VA JUS SI SÄ RKI LA HTI TOI m IT US e I VAS TA A TI LA A m ATTA LÄH e T e TYSTÄ AI neIS TO STA e IKÄ P ALA UT A S IT Ä. S e URAA VA n U me RO IL meST YY 6. 2. 201 5.
JA K A I K K I T A H TO O 20 17 A L U K SI ylioppilaslehti 9 8 / 2 1 4 Avioeron kieltolaki ”Kun lapsi syntyy, vanhemmat pakkonaitetaan ja heiltä evätään mahdollisuus avioeroon, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Tämä aika vanhempien on asuttava yhdessä ja nukuttava samassa vuoteessa joka yö, jollei lapsen isä ole työmatkalla. Näin jokaisen lapsen oikeus äitiin ja isään toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla, eikä yksinhuoltajaäitejä enää ole.” Pop-up-avioliittolaki ”Väliaikaislain avulla mahdollistetaan kolme viikkoa kestävät ja automaattisesti raukeavat avioliitot, jotka sopivat nykyajan hektisyyteen ja tarjoavat verkostoitumismahdollisuuksia, jotka hyödyttävät myöhemmin uralla. Lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät, kun he pääsevät toimimaan uusien ihmisten lähipiirissä vanhempien uusien liittojen ansiosta. Lisäksi avioliittojen lyhyyden vuoksi aviokriisien määrä vähenee, mikä näkyy lapsen hyvinvoinnissa.” Vasemmistoliittolaki ”Kansa jaetaan tulojen pohjalta kahdeksaan segmenttiin. Rikkain saa mennä naimisiin vain köyhimpään kuuluvan henkilön kanssa. Toiseksi rikkain saa mennä vain toiseksi köyhimpään tai köyhimpään kuuluvan kanssa, kolmanneksi rikkain kolmen köyhimmän segmentin kanssa ja niin edelleen. Kun avioehto on kielletty, yhteiskunnan tuloerot tasaantuvat pitkällä tähtäimellä.” Rationaalinen avioliittolaki ”Henkilön on käytävä geenitesteissä ja psykologisissa soveltuvuuskokeissa ja jätettävä hakemus avioliittoon pääsemiseksi. Lakia varten perustetaan Avioliittovirasto, joka yhdessä lapsiasiainvaltuutetun kanssa valitsee parhaiten yhteensopivat parit. Laki palvelee lasten ja kansantalouden etua, kun perinnöllisten sairauksien määrää saadaan minimoitua ja henkilöt ovat mahdollisimman soveltuvia toisilleen.” Su O m I H y V ä KS y I m AR RA SK uu N LO pu SS A VI I me IS e N ä p OH JOI S m AA NA AV IO LI IT TO LA IN , JO NK A ANSIO ST A my ö S m I e S JA NAI S p AR IT S AA VA T me NN ä p IAN N AI m IS IIN . u ud e SS A LA IS SA ON K u IT e NK IN pu u TT e IT A . y L KO KO SI T yö R y H mä N K e KS I mä ä N uu SI A AL OI TT e IT A , JO I LL A AV IO LI IT TO pe RI NT ee ST ä SA A d AA N VI e L ä KI N p AR em p I . y L T yö R y H mä : H e T e RO S e KS u AA LI II d A SO f IA HIR VO N e N , H e T e RO S e KS u AA LI OS KA RI ON NIN e N JA KI IN TI ö HO m OS e KS u AA LI AN TT I p IK KA N e N Kulissiavioliittolaki ”Valtio arpoo avioituvalle parille kulissit. Toiset saavat ökyomakotitalon autoineen ja toiset pelkän teltan, mutta jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet ponnistaa tästä ylöspäin. Avioliiton puolivälissä on 20 minuutin väliaika, jonka ajaksi kulissit vaihdetaan päittäin. Tämä palvelee huono-osaisen lapsen etua, sillä se lisää kansalaisten luokkaymmärrystä.” Ystävyys-, yhteistoimintaja avunantoliittolaki ”Suomen kansalainen saa mennä naimisiin vain Venäjän kansalaisen kanssa, sillä hyvien naapuruussuhteiden ja yhteistoiminnan lujittaminen Suomen Tasavallan ja Venäjän federaation välillä on molempien maiden elinetujen mukaista. Avioliiton osapuolet vakuuttavat päättäneensä toimia yhteistyön ja ystävyyden hengessä Suomen ja Venäjän välisten taloudellisten ja kulttuurisuhteiden lujittamiseksi. Homoliitot sallitaan, jos Venäjän federaation presidentti Vladimir Vladimirovitš putin niin suo.” Wanh an ajan awioliittolaci ”Naimisiin pääsevät vain mies ja nainen, joilla molemmilla on joko kristillisdemokraattien tai perussuomalaisten puoluekirja. Liitto raukeaa, mikäli pari ei saa vähintään viittä lasta ja kasvata heitä kristillisten arvojen mukaan. yhteisöllä on oikeus valvoa toistensa avioliittoja ja hakea niiden purkua, mikäli sääntöjä tai moraalia on rikottu. Näiden tilanteiden ratkaisussa hyödynnetään lakiteosta Coco pyhä Raamattu ja sen jaetta 3. moos 20:10. (”Joca huorin teke jongun puolisan cansa/ sen pitä totisest cuoleman/ sekä huorin tekiä että huora: että hän lähimmäisens emännän cansa huorin tehnyt on”) Työryhmä totesi jälkimietinnössään, että tämä laki on itse asiassa säädetty 13.6.1929 ja se on voimassa ainakin 28.2.2017 asti. • AV IO LI IT TO ON KU OL LU T! EL ÄK ÖÖ N AV IO LI IT TO !
U U si ve rk ko ka U pp a my y op is ke li jo id en te ke mi ä op pi mi sp äi vä ki rj oj a, k U rs si ti ivi st el mi ä ja te nt ti en malli va st a U ks ia , jo tt a op is ke li ja t v o is iv at ke sk it ty ä tä rk eä mp iin as io ih in . Lo ka ku us sa mol.fi:hin ilmestyi outo työpaikkailmoitus. ilmoituksessa etsittiin materiaalintuottajia verkkosivustolle. hakijoiden piti olla suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoita ja halukkaita myymään tekemiään oppimismateriaaleja muutaman euron hintaan. työnhakuprosessi oli harvinaisen yksinkertainen: riittää, että myyjä rekisteröityy sivustolle. ilmoituksen oli laatinut alkusyksyllä lanseerattu kolmen suomalaisen nuoren miehen perustama startup, summis.fi. heidän mielestään yliopistojen opetus ei vastaa tarpeeksi hyvin opiskelijoiden tarpeita. kirjoja ja luentomateriaaleja on miesten mielestä liian vaikea saada. opiskelujen pitäisi sujua dynaamisemmin. ”maailma on muuttunut paljon, mutta yliopistoissa ollaan jämähdetty jonnekin 90-luvulle. monet kurssit perustuvat yhteen kirjaan, mitä on saatavilla kirjastossa muutama kymmenen kappaletta, kun lukijoita olisi yli sata. lisäksi on opettajan tekemät slaidit, joissa pääpointit on otsikoittain eikä enempää. itse tuotettu materiaali tulee aika tärkeäksi”, sanoo aapo nieminen. hän on yksi summis.fi:n perustajista ja opiskelee jyväskylän yliopistossa it-alaa. muun muassa helsingin yliopisto on kehittämässä sähköisten oppikirjojen käyttöä, jotta ikuisuuspulmaan saataisiin helpotusta. tekeillä on myös digitaalinen luentomateriaalien jakoja arkistointialusta, joka olisi maksuton. summiksessa ei jakseta odottaa. sieltä saa ostettua oppimispäiväkirjan opiskelijabudjettiin sopivaan kolmen euron hintaan. opiskelija saa myyntipalkkiosta valtaosan, summis ottaa vain 20 prosenttia. pienellä välityspalkkiolla palvelu pyrkii kannustamaan potentiaalisia myyjiä rekisteröitymään. välityspalkkio on silti tarkoitus pitää samana silloinkin, kun tuotevalikoima on nykyistä laajempi. Win-win? kaikkien mielestä ei. Id ea luentomateriaalien jakamisesta ei sinänsä ole uusi. muistiinpanoja on aina kierrätetty kaveriporukoissa. kirjatentin tai seminaarityön lukumateriaali jaetaan ryhmän kesken ja kukin tekee tiivistelmän vastuualueestaan. tentin jo suorittanut kertoo kaverille, mitä voi odottaa. vanhoja kysymyksiä ja mallivastauksia sekä opettajien tekemiä luentomateriaaleja on saatavilla hajanaisesti myös yliopistojen verkkosivuilla. lisäksi on googlet, wikipediat ja ulkomaisten yliopistojen avoimet verkkomateriaalit. materiaalia on paljon, mutta niemisen mukaan on sattumankauppaa, löytääkö opiskelija sen. ”summiksessa materiaali olisi keskitetysti tarjolla. kurssisidonnaisuus on tärkein kriteeri. materiaalin pitää liittyä tiettyyn kurssiin ja hyödyttää sen opiskelijoita”, aapo nieminen kertoo. kaikkien suomalaisten yliopistojen kaikkien aineiden materiaalit ovat tervetulleita. yritys on ensimmäinen laatuaan suomessa, mutta ulkomailla ne ovat yleisempiä. hollannissa ainejärjestöt kauppaavat jäsenilleen kirjatiivistelmiä. kanadassa opiskelijoiden perustama noteWagonyritys myy verkossa luentomuistiinpanoja. saksassa qlearning pyörittää harjoituskysymyksiin perustuvaa bisnestä, mikä niin ikään alkoi opiskelijapiireissä. helsingin yliopiston vararehtoria keijo hämäläistä vähän epäilyttää. kaupallisuus tuo hänen mielestään oppimateriaalien jakamiseen moraalihypyn. kun raha vaihtaa omistajaa, pääosassa on hyötyajattelu eikä oppiminen. oppimateriaalien myyminen ei istu ilmaisen koulutuksen filosofiaan. hämäläisen mukaan materiaalin ja opitun tiedon jakaminen, keskustelu ja yhdessä tekeminen ovat osa oppimispro10 8 / 2 1 4 ylioppilaslehti
sessia. Oikein ja tietyssä määrin käytettynä se rikastuttaa opiskelua. ”Jos materiaali on ostettu verkossa anonyymilta myyjältä, sen hyödyntäminen lipsuu helposti lähemmäs plagiointia kuin läheinenkin yhdessä oppiminen ja tekeminen.” Raja voi joskus olla veteen piirretty viiva. Jos lainaa liikaa ja työstä puuttuu oma ajatus, ollaan plagioinnin puolella. ”Copy-paste on toisinaan houkutteleva, etenkin, kun materiaalia on paljon verkossa”, Hämäläinen sanoo. Su mm iS on lyhyen taipaleensa aikana jo saanut negatiivista palautetta. Yliopistoilta on tullut lähes uhkailun kaltaisia yhteydenottoja. Närkästystä ovat herättäneet esimerkiksi tekijänoikeuskysymykset. Toistaiseksi suuttumukselle ei ole löytynyt juridista perustetta. Tekijänoikeudet säilyvät materiaalintekijällä – Summis tarjoaa ainoastaan markkinapaikan. Materiaaliaan myyvän opiskelijan vastuulla on, ettei loukkaa kolmannen osapuolen tekijänoikeuksia: esimerkiksi tiivistelmä ei saa koostua pelkästään lainauksista. Jos Summis saa tietoonsa tekijänoikeusrikkomuksen, asia tutkitaan ja materiaali poistetaan tarvittaessa. Tekijänoikeudet eivät yliopiston näkökulmasta ole Summiksen ainoa ongelma. Tenttikysymysten leviäminen verkkoon voi lisätä opettajien työmäärää. Laadukkaiden ja soveltavien kysymysten keksiminen on vaativaa. ”Kun joku keksii rajatusta tenttialueesta oikeasti hyvän kysymyksen, mikä erottelee jyvät akanoista, sitä käytetään monesti”, sanoo Keijo Hämäläinen. Jos kysymykset leviävät nettiin, opettajat joutuvat keksimään nopealla syklillä uusia. Paine lisääntyy, ja kysymysten laatu huononee. Ja kuuluuko yliopiston olla helppoa? Eikö tiivistelmä tarjoa vain pintaraapaisun vaikeasta asiasta? Tulee mieleen, että opiskelijoista on tullut pikkaisen laiskoja, jos tenttikirjan luku ei suju. Tällainen vihjailu ärsyttää Aapo Niemistä. ”On perisuomalaista kateutta kytätä, että ei kai vaan toiset pääse helpommalla. Jos on mahdollista oppia sama asia lukemalla viiden sivun tiivistelmä tai 500sivuinen kirja, ei tiivistelmän valitsemisessa ole mielestäni mitään väärää.” Kyseenalaista on, onko se mahdollista. Jos käyttää vain muiden muistiinpanoja ja tiivistelmiä, oppiminen todennäköisesti kärsii. ”On ikävää, jos tämä houkuttaa siihen, että kaavitaan kaikki kurssit minimivaatimuksilla läpi ja tieto perustuu tiivistelmiin. Siinä jää tärkeä osa oppimisprosessia käymättä läpi”, Hämäläinen pohtii. Ti e T o asuu nykyään verkossa eikä yliopiston kirjastoissa, laitoksen hyllyillä tai yhden guruprofessorin päässä. Kokonaisia tutkintoja voinee pian suorittaa virtuaalisesti. Monet kaupalliset toimijat näkevät tässä markkinaraon. Sillä, miten ja mistä opiskelija on saanut työelämässä tarvitsemansa tiedot, ei ole Aapo Niemisen mielestä väliä. Merkitystä on sillä, miten osaa soveltaa tietoa. ”Voikin kysyä, onko korkeakoulu vain yksi tapa saada todistus siitä, että on pätevyys johonkin, vaikka tieto olisikin oikeasti tullut jostain ihan muualta, kuten wikipediasta.” Monille aloille vaaditaan edelleen korkeakoulututkinto. Onko yliopistosta tullut pakollinen este? ”En näkisi sitä niinkään. Yliopistolla on paikkansa työelämään johtavassa jatkumossa”, Nieminen sanoo. Se, että joku laittaa tentin eteen, pakottaa pohtimaan asioita, joita ei ehkä muuten tulisi ajateltua. Tapahtuuko näin, jos opettelee vastaukset ulkoa? Nieminen luottaa siihen, että yliopistot osaavat mitata opiskelijoidensa osaamista niin, että laiskottelemalla tai ulkoa opettelemalla ei päästä kursseja läpi. Kysymysten pitäisi olla tarpeeksi laajoja ja soveltavia. Vanhojen mallivastausten lukeminen muiden lähteiden, kuten oppikirjan ja luentomuistiinpanojen, ohella voi parantaa opiskelijan mahdollisuuksia tentissä. Niiden avulla voi varmistaa, että opiskelee oikeita asioita. Siksi Keijo Hämäläinenkään ei tyrmää Summista suorilta käsin. Hän seuraa mielenkiinnolla, miten palvelu kehittyy. Jos mallivastauksia haetaan tukemaan omaa oppimisprosessia yhtenä lähteenä muiden joukossa, ne voivat auttaa opiskelijaa muodostamaan aiheesta kattavan kokonaiskuvan. Riski on, että verkkokauppa johtaa siihen, että luetaan ainoastaan tiivistelmiä ja mallivastauksia ja päästään niiden avulla tenteistä läpi rimaa hipoen. ”Palvelussa on edellytykset sekä hyvään että pahaan”, Hämäläinen sanoo. Vastuu on viime kädessä opiskelijalla. • Ti ia ma ri Pe nna ne n ” o n P eri S uomalaiST a ka T euTT a ky T ä T ä, e TT ä ei kai vaan T oi S e T P ää S e hel P ommalla.” J a a kk o S uo ma la in en ylioppilaslehti 11 8 / 2 1 4
Yl io ppil as le hd en Valkee-juttu (5.9.) sisältää meidän näkökulmastamme virheellisiä väittämiä, jotka toistuvat julkisuudessa. Siksi haluamme ilmaista näkemyksemme räikeimmistä väittämistä. Mikäli Valkeeta markkinoitaisiin valehtelemalla, kuten jutussa väitetään, viranomainen puuttuisi asiaan. Näin ei ole tapahtunut. Valkee on luokan 2(a) terveydenhuollon lääkinnälliseksi laitteeksi Suomen lain ja EU:n lääkelaitedirektiivin mukaisesti hyväksytty kirkasvalohoitolaite. Valkeeta markkinoidaan markkinointilupauksilla, joiden oikeellisuuden meille on vahvistanut valvova viranomainen, Valvira. Valkee ei ole ensimmäisenä löytänyt valovasteellisia reseptoriproteiineja kuten melanopsiinia. Melanopsiinia on löydetty sammakon iholta jo v. 1998, sittemmin myös ihmisiltä mm. iholta, silmästä ja aivoista. Oulun Yliopistolla tehdyt opsiinilöydökset ovat johdonmukaisesti yhteneviä muiden riippumattomien löydösten kanssa. Valkeeta käsitteleviä tutkimuksia on julkaistu toistaiseksi vertaisarvioituina kahdeksan. Arvostettu tiedelehti BMC Psychiatry julkaisi kaamosmasennustutkimuksen vuodelta 2011 vertaisarvioituna. Samassa lehdessä on julkaistu tutkimuksia myös muilta valohoidon asiantuntijoilta, kuten professori Timo Partoselta. Vertaisarvioijien mukaan tutkimus on hyvän tieteen käytännön mukainen. V. Bromundtin tutkimusta referoidaan usein virheellisesti. Tutkimuksessa ei mitattu Valkeen hoitovaikutusta sen lääkinnälliseen käyttötarkoitukseen eli kaamosmasennuksen hoitamiseen, eikä laitetta käytetty käyttöohjeen mukaisesti usean viikon ajan päivittäin, vaan tutkittavat alistettiin valolle yhden kerran. Tutkimuksessa mitattiin pääasiassa melatoniinin määrää syljessä ja vuorokausirytmiä eikä mielialaa. Kaamosmasennuksessa keskeinen välittäjäaine on nykytieteen käsityksen mukaan todennäköisesti serotoniini ja Valkeen käyttötarkoitus on kaamosmasennuksen hoitaminen. Meillä oli myös vilpitön käsitys, että Ylioppilaslehti oli meille esittämänsä pyyntönsä mukaisesti tekemässä tutkivaa juttua blogija mediahuomiostamme. Myönsimme, ettei meillä ole resursseja tutkia julkisuudessa saamaamme huomiota ja sen eri vaiheita. Tähän suosittelimme haastateltavaksi mediatutkijoita. Juttu ei lopulta käsitellytkään Valkeen tiedejulkisuutta, mikä yllätti. Olisimme mielellämme itsekin ymmärtäneet enemmän saamastamme julkisuudesta, jossa toistuvat samat virheelliset väittämät ja sepitteet, joille ei ole todellisuuspohjaa. • p ek ka s om er to to im it us jo ht aj a, Va lk ee oY Vastine Ylioppilaslehden 5/2014 juttuun ” tulkoon Valkeus” Hepatiitti Aja pneumokokkirokotetutkimus Suunnitteletko ulkomaanreissua ja sinulta puuttuu matkarokotukset? Tule mukaan tutkimukseen, jossa annetaan pneumokokkija hepatiitti A -rokotteet yhtä aikaa. Rokotteet ovat Suomessa käytössä olevia valmisteita. Hepatiitti A -rokotetta suositetaan matkailijoille yleisesti, ja pneumokokkikonjugaattirokote suojaa vakavilta pneumokokkibakteerin aiheuttamilta taudeilta. Tutkittavat saavat maksutta joko toisen tai molemmat rokotteet. Tutkimuksessa otetaan kaksi verinäytettä. Voit osallistua, jos olet perusterve, vähintään 18-vuotias etkä ole saanut näitä rokotteita. Lue lisää: www.aava.fi/rokotetutkimus www.tamk.fi hakijapalvelut@tamk.fi admissions@tamk.fi Haku suomenkielisiin AMK-tutkintoihin 17.3.-9.4.2015 AMK-TUTKINNOT, PÄIVÄTOTEUTUS Bioanalyytikko Ensihoitaja Fysioterapeutti Insinööri Kätilö Medianomi Metsätalousinsinööri Musiikkipedagogi Muusikko Rakennusarkkitehti Rakennusmestari Restonomi Röntgenhoitaja Sairaanhoitaja Sosionomi Terveydenhoitaja Tradenomi Kevään yhteishaku 2015 Media and Arts Bachelor of Culture and Arts Energy and Environmental Engineering Bachelor of Engineering International Business Bachelor of Business Administration DEGREE PROGRAMMES Application period 7.-27.1.2015 12 8 / 2 1 4 ylioppilaslehti
Pa ri ke rtaa kuussa, yleensä sunnuntaina syntisen eilispäivän jälkihumuissa, alkaa tehdä mieli pizzaa. Täytyy myöntää – Helsinki on kehittynyt. Meillä on Linko, jossa on laaja valikoima vegaaniversiota myöten. On kansainvälisiä standardeja hipova Pjazza, jonka pohjat ovat ohuen läpikuultavia kuin meduusa. On Rosso ja raastepöytä. Mutta entä kun tärisyttää. Ja jostain juuri puhkesi sosiaalisten tilanteiden pelko, ja pamit on loppu. Ja kun tuli juhlittua lahden toisella puolella. Missä on paikallinen Kalevankatu Putte’seineen? Tässäkin tilanteessa auttaa sama kuin aina mindfulness. Silmät kiinni ja henkeä vetämään kaiken pizzapöhinän keskellä. Ja sieltä se tulee, oivallus. Timantit ovat ikuisia! Ja ne ovat olleet olemassa ainakin yhtä kauan kuin minäkin. Hyggen henki saa mielen lämpimäksi. (Hygge on tanskaa. Se on merkitykseltään kuin englanninkielen cosy mutta paljon enemmän. Olen konseptoinut sen itselleni tarkoittamaan kaikkia elämän mukavia asioita.) Ulkomaa ei haittaa, sillä pizzojen rubiini, juustolätyn kuningatar ja italialaisen gastronomiaperinnön lahja maailmalle suoraan jälkipolvessa löytyy niin Eläintarhan Nesteen kuin berliiniläisen ketjukaupan pakastealtaasta. Ehkä jopa airbnb-asuntoni alakerrasta. Vartissa valmista! Jo ensimmäinen haukku on vaahtokylvyn pehmeä ja rapsakka kuin kuplamuovi. Tomaatin aromi kietoutuu makunystyröiden ympärille kuin boa. Valkoisen herkun rasva virtaa suussa Victorian putouksen tavoin. Se on Dr. Oetker, mozzarella. Pizzan universaali totuus, joka pakottaa minut unohtamaan itseni ja maailman. Pizza, joka saa syyllisyyden vaihtamaan kohdetta – eilisillan valuneista tunneista niihin yhdeksäänsataan kaloriin, jotka juuri katosivat lautaselta minuun ennen kuin ehdin sanoa mitään. • tif fa ny k oo PA LS TA LL A NA UT IT AA N AR JE N PI EN IS TÄ , KA UN II ST A AS IO IS TA . Pizzan universa ali totuus ka ik ki M it Ä p ak a s ti n ” k un la P sill e ei voi sanoa totuutta, niin sitten sanoo valkoisen valheen, semmoinen se on ollut. Valkoinen valhe on hyvä ratkaisu, jos siitä, että sanoisi totuuden, olisi harmia alaikäiselle. Ne ovat liittyneet esimerkiksi seksiin. Että isi ja äiti menee kammariin ja älä tule, katso sitä peliä tai tätä. Senhän nyt on jokainen käyttänyt, siis jos iltapäivälläkin pitää saada. Ja kyllähän niiden lasten kanssa on juksattu vaikka mitä, että ne menisivät katsomaan, tai niille annetaan sitten joku pelivehje tai semmoinen. Ei ne huomaa sitä! Koska sitten, kun se on kammarissa tehty ja tullaan ulos, ollaan kahta iloisempia ja rakastetaan lapsia tuplasti aktiivisemmin ja oikeammin ja heitä evoluutiossa inspiroiden. Ei se ole huijaamista, sehän on käytännöllistä, siis sehän on käytännön pakko. Jos on paljon lapsia, ei muuten pääsisi ikinä kammariin.” • k ai sa s aa ri o Milloin viiMeksi valehtelit, leif segersta M? v i i M e i ne n k e rt a PA LS TA LL A KY SY MME , MIL LO IN VI IME KS I. ku vi tu ks et : J a a kk o su o M al ai n en ylioppilaslehti 13 8 / 2 1 4
TOP 10 1. Matti Apunen 2. Matti Pellonpää 3. Matti-Esko Hytönen 4. Vesa-Matti Loiri 5. Matti Vanhanen 6. Matt Damon 7. Matti Kyllönen 8. Matti Näsä 9. Matti Yrjänä Joensuu 10. Matti ja Teppo M A T I T Sa ri Lo ij a S , pä ä S ih te er i, va L ta ku nn a LL in en va mm ai S ne uv o S to va ne : ”mielestäni vitsin hyvyys riippuu siitä, missä tilanteessa se esitetään ja mikä sen vitsin tarkoitus on. vammaisvitsin vääntäminen voi olla aika arveluttavaa, jos henkilö on esimerkiksi juuri vammautunut, se tilanne on hänelle uusi ja tekee tosi kipeää olla vammainen. tiedän, että jotkut vammaiset ihmiset ovat tosi loukkaantuvaisia vammaisvitsien suhteen, he eivät siedä niitä lainkaan. vähän veikkaisin, että voi olla siitäkin kiinni, että kuinka hyvin ihminen on sinut oman vammansa kanssa. on ylipäänsä olemassa todella huonoja vitsejä, joille kenenkään ei pitäisi nauraa. niissä ei ole mitään sellaista hauskaa tai huvittavaa, ne ovat suorastaan alatyylisiä. ihan sama pätee minun mielestäni vammaisvitseihinkin.” j ar no h ie ta L ah ti , to ht or ik ou L ut et ta va , j yv ä S ky L än y L i op i S to n yh te i S ku nt at ie te id en ja fi L o S of ian L ai to S : ”Lähtökohtaisesti mistä tahansa voidaan tehdä huumoria, mikään inhimillinen ei ole periaatteessa naurun tavoittamattomissa. varsinkin, koska nauru ei ole aina täysin meidän oman hallinnan varassa. Sen takia joskus nauru karkaa tahtomattakin. oleellista laajemmassa mielessä on se, mitä tapahtuu naurun jälkeen. voimme ilman muuta pohtia naurua ja miettiä, mille me olemme oikeastaan nauraneet. olennainen pointti on se, että jos vitsissä tai missä tahansa esiintyy jossain määrin joku kehitysvammainen, tarkoittaako se, että vitsi pilkkaa tai lytistää tai alistaa kehitysvammaisia. hienoimmillaan, jos humoristi on taitava, hän pystyy loihtimaan niitä näkymiä, jotka kuvaavat, miten muut ihmiset ovat siinä, suhtautuvat kehitysvammoihin ja että miten meillä on vaikeuksia kohdata vammaisia arjessa ylipäätään.” • ”VAMM AIsVITseIlle sAA nAur AA.” K AI s A sA A r IO pa LS ta LL a et S it ää n va S ta uk S ia ep äk or re kt ei hin vä it te i S iin . H Ä n s A n O I , H Ä n s A n O I pa LS ta LL a L ai te ta an a S i oi ta t ä rk ey S jä rj e S ty k S ee n . Sekös riemastuttaa, kun nykyään mistä tahansa voi erota hetken mielijohteesta muutamalla klikkauksella. on eroa kirkosta, eroa fortumista, eroa erkosta – ja listalle voisi keksiä jatkajan jokaisen a2-illan jälkeen. yksi on kuitenkin joukosta poissa, vaikka se tuntuisi kovin tarpeelliselta. keskustasta eroamiseksi ei tiettävästi ole vielä internet-palvelua. tarvetta olisi, sillä moni voi olla kepulainen tietämättään ja tahtomattaan. kesäkuussa puolueen kansanedustaja juha rehula nimittäin kertoi iltalehdelle, että vuoden alussa puolueessa oli 137 000 jäsentä, joiden joukossa oli 400 yli 103-vuotiasta. kaksi vuotta aiemmin puolueesta kerrottiin ylelle, että sen 175 000 jäsenen joukossa valekepulaisia on vain ”joitain kymmeniä”. Lisäksi vanhemmat ovat voineet liittää lapsiaan puolueeseen perhevaltakirjalla. Silloin keskusta voi periytyä yllättäen ja pyytämättä, kuin geenivirheenä, joka johtaa mielenterveysongelmiin. nyt jos koskaan palvelun avaamiselle olisi riskitön hetki, sillä kuka nyt voittajien jengistä tahtoisi erota. • Os KA r I On n I ne n PIIlOPerInTönÄ KePulAIsuus 14 8 / 2 1 4 ylioppilaslehti
KU VI TU KS ET : JA A KK O SU OM AL AI N EN Ho ll an nin mu sta jo ul u La hd en to is e LL a pu o L e LL a, va pa am ie L is yy de n pi on eer iv a L ti o ss a, L as te n jo u L u L ah ja t ja ka a tö rö hu u L in en , pi ki mu st a ki k ka ra pä ä – m us ta p ek ka . s uu ri n os a ho LL an ti L ai si st a ei näe si in ä mi tä än ou to a. H OL LA NN IS SA ei loppuvuodesta poroja ja tonttuja näy. kouluissa ja päiväkodeissa parveilevat punalakkien sijaan narriasuihin sonnustautuneet valkoihoiset hollantilaiset, jotka ovat maalanneet kasvonsa pikimustiksi ja huulensa kirkkaanpunaisiksi. päässään heillä on mustat kikkaraperuukit ja korvissaan isot kultaiset korvarenkaat. tämä on hollantilaisen joulun suurin juhla, sinterklaas, jota vietetään 5. joulukuuta. sadun mukaan pyhä nikolas (sinterklaas) ja hänen apulaisensa musta pekka (Zwarte piet) saapuvat espanjasta laivalla Goudan kaupunkiin muutamaa viikkoa ennen varsinaista joulua. tähän aikaan töröhuulisia kikkaräpäitä vilisee kaikkialla ruokakaupoista kahviloihin. kirjat, lehdet, radiot ja televisiokanavat toistavat kaikki tarinaa pyhästä nikolaksesta ja mustasta pekasta. satuhahmosta, joka näyttää hämmentävän paljon kolonialismin ajan orjalta. tätä hahmoa melkein koko hollanti rakastaa. S UO ME SS A neekerinpusut ovat nykyään Brunbergin suukkoja ja Fazerin lakritsin kikkarapää on jouduttu poistamaan tuotepakkauksista korrektiussyistä. näin pitäisi monen mielestä tehdä myös hollannissa. kriitikoiden mukaan Zwarte piet on rasistinen hahmo, joka loukkaa ihmisoikeuksia. viimeisin mediakohu syntyi marraskuun puolivälissä, kun uutistoimisto aFp kertoi 90 mielenosoittajan pidätyksestä Goudan kaupungissa järjestetyssä sinterklaasseremoniassa. mielenosoittajat olivat protestoineet maan korkeimman oikeuden päätöstä kumota aloite, jossa oli esitetty, että musta pekka -perinteeseen liittyvät juhlallisuudet pitäisi tutkia. kiperää tilannetta ei helpota se, että useat maan kärkipoliitikot, pääministeri mark rutte mukaan lukien, puolustavat juhlaa tai kieltäytyvät kommentoimasta siihen liittyvää kritiikkiä. oikeistopopulistisen puolueen pvv:n johtaja Geert Wilders on jopa ehdottanut, että hollannin kulttuuriperinnölle merkittävä mustan pekan hahmo pitäisi suojata lailla. samaa mieltä on myös kansa: kyselyiden mukaan yli 91 prosenttia hollantilaisista kieltää perinteen rasistisuuden. M EN NE IS yy TTää N musta pekkakaan ei voi paeta. hahmolla on juurensa hollannin kolonialistisessa historiassa. ennen hollannin siirtomaavallan päättymistä, vuonna 1850, kirjailija jan schenkman kirjoitti sadun pyhästä nikolaksesta ja hänen tummaihoisesta, maurilaisesta palvelijastaan, jotka saapuivat höyrylaivalla espanjasta hollantiin tuomaan lahjoja lapsille. vuosien kuluessa tarina muuttui niin, että pyhän nikolaksen palvelija alkoi muistuttaa yhä enemmän hollannin siirtomaan surinamin afrikkalaisia orjia. Lastensatu ja kolonialistinen historia siis yhdistyivät ja loivat nykyisen tarinan töröhuulisesta mustasta pekasta ja hänen isännästään sinterklaasista. Lapsille tässä ei ole mitään outoa. heille kerrotaan, että musta pekka on musta, koska on tullut savupiipusta. on epäselvää, koska tämä lisäys on ilmestynyt tarinaan, mutta sillä on luultavasti haluttu häivyttää hahmon kolonialistinen historia. savupiippu on edelleen myös monen aikuisen selitys, kun joku kummastelee mustan pekan väriä. M US TA A P EK KA A ei hollannissa kannata vastustaa – siitä voi nimittäin joutua pidätetyksi. näin kävi hollantilaiselle taiteilijalle ja aktivistille Quinsy Garriolle vuonna 2011. Garrio ja ryhmä muita aktivisteja saapui dodrechtin kaupungin viralliseen sinterklaasin avajaistapahtumaan Garrion suunnittelemat paidat yllään. paidoissa luki ”musta pekka on rasismia”. syntyi valtava kohu. samana vuonna netissä levisi video, jossa poliisit pahoinpitelevät mustaa pekkaa vastustavaa mielenosoittajaa. tapaukset aiheuttivat paljon keskustelua. maan hallitukselle ja yk:n ihmisoikeuskomitealle alkoi sadella vetoomuksia ja kirjeitä, joissa vaadittiin juhlan muuttamista tai poistamista kokonaan. syksyllä 2013 yk:n ihmisoikeuskomitean asiantuntijat kehottivat hollannin hallitusta selvittämään, onko maan jouluperinne loukkaava ja rasistinen. hallitus kuittasi yk:n kehotuksen vastaamalla, että sinterklaas on lasten juhla ja musta pekka tärkeä osa sitä. ”Luulen, että ihmisten jyrkät mielipiteet johtuvat siitä, että he pelkäävät tehneensä jotakin väärin. ei ole helppoa myöntää, että on vuosia pitänyt hyvänä jotakin, joka loukkaa muita”, sanoo musta pekan vastaisessa aktivistiryhmässä toimiva parikymppinen marieke. marieke ei uskalla kommentoida omalla nimellään, sillä hän ja hänen aktivistiystävänsä ovat saaneet tuhansia vihasähköposteja ja kommentteja sen jälkeen, kun he yrittivät jakaa pikkukaupungin asukkaille tietoa mustan pekan rasistisesta historiasta. hollantilaisista koostuvan aktivistiryhmän tarkoitus on muuttaa perinnettä, ei poistaa sitä. ”vaikka moni vastustelee nyt, asenteiden on pakko muuttua jossain vaiheessa. nuoremmat sukupolvet ja kansainvälinen paine ovat jo synnyttäneet muutoksen kipinän, muiden on vain seurattava perässä.” • ID A RO IV AI NE N ylioppilaslehti 15 8 / 2 1 4
16 8 / 2 1 4 ylioppilaslehti Pa ls ta ll a ko ke ma to n de it ta il ij a ki rj au tu u t ind er iin . Dagen efter I t ’S a M at CH ! K ar OL I na MI LL er ”Putin näyttää suhtautuvan Obamaan lievän alentuvasti – hän ymmärtää, että hänellä [Obamalla] on vain vähän vaikutusvaltaa. Putin toimii ja tekee päätöksiä kuin oikea johtaja, Obama sen sijaan on vain Yhdysvaltojen hallinnon esimies, joka on valittu Yhdysvaltojen symboliksi määräajaksi eliitin toimesta (niin poliittisen kuin taloudellisen).” a rt ik ke li st a " k ol mas yl im ää rä ine n, m ik si o ba ma P iilo tt el i ka ts et ta an ta va te ss aa n v la di mir Pu ti ni n" , ve rk ko le hti v zg lj ad , 1 1. 11 .2 014 ”Se mitä tapahtuu Norjassa ja Suomessa osoittaa, että käynnissä on systemaattinen Venäjän kansalaisten vainoaminen. Tämä kaikki tapahtuu perättömiin huhupuheisiin nojautuen.” j oh an b äc km an ar ti kke li ss a " s uoma la in en ihmi so ik eu sa kt iv is ti : la st en an as ta mi ne n ve nä lä is il tä ka ns al ai si lt a – se ol i P ol ii tt is ta te rr or ia ", uu ti ssi vu st o r u P os te rs .r u, 11 .1 1. 20 14 ”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö olisi olemassa ihmisiä, jotka palvelevat ulkomaiden intressiä maassamme. Sellaisia on. Keitä he ovat? Sellaiset, jotka käyttävät sisäpoliittisissa kiistoissa ulkomaalaisilta saatua rahaa. Mikään itseään kunnioittava maa ei salli tällaisen tapahtuvan. Yrittäkää tehdä tämä jossain Yhdysvalloissa. Joudutte heti vankilaan. Siellä valtion rakenne on paljon tiukempi kuin meidän.” v la di mir Pu ti n, os it ta in va lt io ra ho it te is en tv -k a n av a Pe rv yi ka nali n ha as tat te lu , 23 .1 1. 20 14 M a a IL M an L e HD e t aS K e L on kevyt, poskia punottaa ja kaikki tuntuu soljuvan kuin itsestään. tämä on humala, jota ei saa edes samppanjalla. tinderhumala. kaksi kuukautta sen jälkeen, kun latasin ensimmäisen profiilikuvani tinderiin, elämä yhtäkkiä keveni. juttelin tinderpäissäni kaikkien vastaantulevien matchien kanssa, jotka täyttivät toisen ranking-kierroksen asettamat vaatimukset. naukkailin joka ilta odotellessa viikonlopun megapaardeja. silloin tahti kiihtyi ja vertailin matcheja kavereiden kanssa: ”ei hitto, onko sullakin tämä sama tyyppi?” monen tyypin tapailu samaan aikaan on helvetin raskasta, mutta applikaatio kaverina helppoa. liekin kuva silmissä kiiluen ihmisarvo koki mielessäni infernaalisen inflaation. chattiruletin vastapuolille oli helppo heittää mitä vain, etenkin jos näytti saman tien siltä, että tiemme eivät todennäköisesti tule ikinä kohtaamaan. etenkin kello kahden jälkeen yöllä juttujen taso laski eksponentiaalisesti, joskaan kvanttifysiikka ei vilahtanut keskusteluissa sitä ennenkään. kello seitsemältä aamulla lähetetyt viestit ”voitko sakottaa mua?” saivat arvoisensa vastauksen. SItt en eräänä aamuna se iski. yritin tihrustaa ruutua, mutta mitään ei näkynyt. Päätä särki, silmien rähmät ropisivat poskille ja kädet jomottivat kännykän puristamisesta. olin krapulassa. tinderkrapulassa. ennen applikaatioon tutustumista saatoin olla tyytyväinen kuukausikaupalla ihan ilman seuraakin. nyt tapasin uuden tyypin joka viikko. tarpeeksi monien laimeahkojen deittien jälkeen oli kuitenkin pakko todeta, että määrä ei korvaa laatua – tässäkään tapauksessa. teknologia oli vääristänyt todellisuudentajuni kuin kirkas viina. olin deittailun cruella de vil, joka tapailee vastoin tapojaan montaa tyyppiä samaan aikaan ja vastaa tylysti viesteihin. jos ylipäätään vaivautuu vastaamaan. kaikki tietävät tunteen, kun viikon all alcohol -dieetin jälkeen vetää juoksuhousut jalkaan, solmii lenkkarien nauhat, vetää syvään henkeä ja lähtee lenkille. ja juostessaan pohtii, että ei enää ikinä. niin kävi myös minulle. nyt en ole avannut tinderiä moneen viikkoon. ei vain huvita. mutta jonain kauniina päivänä takaraivoon hiipii kutkutus. hyvä päivä. mitäs sinne tinderiin kuuluu? vähän voisi taas hiplata näyttöä, pari swaippia sinne tänne? vain yksi shotti? tai huonona päivänä, kun elämä lyö mattopiiskalla päin näköä. kyllä, koko pullo on ansaittu. Näitä hetkiä varten Tinder on hyvä pitää käden ulottuvilla. • k ir jo it ta ja on t ind er ta uol la. ULKOM aIDen IntreSSIt K ar OL I na MI LL er P al st all a te em me ka ts au ks en it än aa P uri n me dio ih in .
17 8 / 2 1 4 ”K on tr as ti on ihan järjetön. Arkiviikon olen Rovaniemellä koirien kanssa raapimassa persettä kun ketään ei kiinnosta, ja sitten viikonloppuna tuhatpäinen yleisö huutaa 'jee' ja on saatana itku silmässä ja mimmit vittu pillut kosteena eturivissä tarjoaa hinkkejään.” Näin kertoo Lordi-yhtyeen perustaja ja keulahahmo Tomi Putaansuu. Mr. Lordi. Lordi voitti Euroviisut vuonna 2006. Suomalaisten kansallinen itsetunto koheni yhdessä illassa, kun maamme surkea Euroviisu-ura kääntyi siihenastiseksi piste-ennätykseksi, 292 pistettä. Koko Eurooppa veivasi Hard Rock Hallelujahia. Yhtye esiintyi Kauppatorilla 90 tuhannelle hengelle, sai kutsun Linnan juhliin ja perusti Rovaniemelle oman teemaravintolan. Nyt Mr. Lordi raapii sitä persettä. Viisujen piste-ennätys on pistetty uusiksi, Kauppatorilla juhlittu lätkäsankareita ja Lordi’s Rocktaurant suljettu. Lokakuun lopussa julkaistiin Lordin seitsemäs albumi Scare Force One. Se viihtyi Suomen virallisella albumilistalla vain kaksi viikkoa. s uo mi on hylännyt yhtyeen. Putaansuu tiesi niin käyvän. Pienessä maassa kaikki polarisoituu nopeasti. Oli selvää, että viisuhuumaa seuraa alamäki. ”Ei siinä ollut kyse aidosta diggailusta, vaan Euroviisut oli se juttu.” Hän muistelee, kuinka viisu-Lordia katsomaan tulleet lapset ovat lähteneet itkien pois. Iso yleisö ei ymmärtänyt, ettei Lordilla ole mitään mielenkiintoa olla koko perheen bändi. Ei, vaikka keulahahmo osallistuikin Kuorosotaan. Putaansuu mainitsee Kissin ja Elviksen esimerkkeinä artisteista, jotka ovat olleet paheksuttuja mutta saaneet silti laajan ja uskollisen fanikunnan. Sellainen on toki yhä Lordillakin. Antti Haasen syksyllä valmistunut Monsterimiesdokumenttielokuva esitti bändin montussa, vaikka keikkaa riitti ulkomailla tasaisesti. Suomessa yhtye ei keikkaillut vuonna 2013 kertaakaan. Ja dokumentti floppasi, ihan kuten Lordin vuoden 2008 kauhufiktio Dark Floorskin. Putaansuu tiesi myös niin käyvän. Hän myös julkaisi ensi-illan alla Lordin sivuilla avoimen kirjeen, jossa yhtye irtisanoutui elokuvasta. Syy oli se, että dokumentti näyttää yhtyeen ex-kosketinsoittajan kasvot. Tämä oli anteeksiantamatonta, sillä Lordi ei tunnusta yhdenkään jäsenensä siviiliminää. ”Fanit on tässä vielä tiukempia. Twitterissä saatetaan suuttua jo kuvista, joissa näkyy meidän kädet. Se on se karsina mikä on luotu, ja fanit haluaa pelata sitä peliä.” Yh t Y e on luovasti aika ahtaalla. Putaansuu on Lordi hautaan saakka, ja Lordina olemisessa on reunaehtonsa. Siksi uusien yleisöjen löytäminen on vaikeaa. ”Mitä ihminen näkee, heijastuu siihen mitä se kuulee. Jos Beatles olisi tehnyt musiikkiaan Lordin maskeissa, ei se olisi yhtä arvostettua.” Yhtyeen imagoon kuuluvat hölmöt maskit, hevimaneerit ja ”vitsikäs” misogynia. Ei 2010-luvulla mikään voittajakombo. Putaansuu myöntää, että esimerkiksi uuden levyn How to Slice a Whoren voi lukea naisvihamieliseksi. Siinä pistetään uskoton puoliso silpuksi. Provosointia se ei silti ole, vaan taidetta. Eikä yhtye ole vastuussa kenellekään. ”Meidän A&R kysyi, että voisko se olla vaikka How to Slice a Monster. Hah! Että hirviön saa kyllä paloitella, mutta vittu how to slice a girl, tai varsinkin whore, niin se on sitten paha.” Lordi jatkaa uskollisen fanikuntansa palvelemista ja sen ulkopuolisen maailman pakoilua. Sen, jossa arvot muuttuvat ja kaikenlaisia ihmisiä kunnioitetaan. Sen, jossa kasvetaan aikuiseksi ja otetaan vastuu tekemisistään. Sen, jossa Lordi ei ole seuraava Kiss, koska seuraavaa Kissiä ei enää koskaan tule. • L OR d I J u LK AI SI SY KS YL L ä uud EN LE VY N JA EL OK u VA N . Hu OM AS ITK O ? O LI T AI NO A . Ku ka ra ka staisi t om i Pu ta an su uta? a nt on Va nh am aj am aa eer o L am P in en he n K i L Ö
SO NJ A SA AR IK OS KI JU SS I SÄ RK IL AH TI P U O L I O N , E T TÄ S I EL L Ä 18 8 / 2 1 4 ylioppilaslehti S U O M I N EI TO A K S EN TI L L A S U O M EN R I K K A I M PIEN L I S TA L L A O N K A S A M I EH IÄ J A R A FA EL A S EPPÄL Ä . H Ä N E S TÄ L I S TA N A I N OA H Y VÄ O N J O K U N A I N EN K I N .
uu rl äh ety st öj en lomassa eteläisimmässä Helsingissä sijaitsevan jyhkeän talon etuovi on auki päivisin. Sen kivijalassa, tilavassa kolmiossa, asuu intialainen Shaji. Hän on asunut täällä jo yksitoista vuotta. Se on kätevää. Töihin on lyhyt matka, vain pari kerrosta. Aamulla Shaji nousee portaat kolmanteen kerrokseen ja aloittaa työt. Asioiden järjestelyä, kukkien kastelua, siivoilua, välipalojen valmistusta, kuulumisten vaihtoa. Shaji on kodinhoitaja. Shajia tarvitaan, koska koti on suuri ja perhe paljon poissa. Nytkin Shajin työnantaja on juuri palannut New Yorkista. Ja siinä hän onkin, valmiiksi avatulla ovella kumartuneena noukkimaan posteja. Takana vilkkuu valkoinen aula, joka on kuin galleria. Vitriinissä näkyy suomalaista designia. Rafaela Seppälä, 60, suoristaa itsensä ja hymyilee epäsuomalaisen lämpimästi. Aikaerorasituksesta ei ole jälkeäkään. Näyttää kuin hän olisi nukkunut viimeiset kaksi viikkoa 12-tuntisia yöunia. ”Jet lag on asennekysymys.” Pö yd äl le on katettu valmiiksi kahvia ja keksejä. Sohvalla olevassa tyynyssä lukee sitaatti Winston Churchilliltä: ”I’m not difficult to please, I’m always happy with the best.” Tyyny on Sanoma-pamppu Aatos Erkon vanha. Aatos Erkko oli Seppälän eno, kummisetä ja yksi Suomen rikkaimmista ihmisistä. Niin on myös Seppälä. Verottajan mukaan Seppälä oli Suomen rikkain vuonna 2005, silloin, kun varallisuustietoja vielä julkaistiin. Silloin Seppälän verotettava omaisuus oli yli 200 miljoonaa euroa. Tosin vähän tietojen julkaisemisen jälkeen kävi ilmi, että verottajalle oli sattunut virhe, ja todellisuudessa vuonna 2012 kuollut Aatos oli kuitenkin Suomen rikkain. Yksikään suomalainen nainen ei kuitenkaan tuolloin ollut Seppälää rikkaampi. Varallisuusvero poistui vuoden 2006 alusta. Sen jälkeen ihmisten kokonaisvarallisuus ei enää ole ollut julkista tietoa. Se verotiedoista kuitenkin selviää, että viime vuonna Seppälä tienasi 519 kertaa keskimääräisen suomalaisen verran. Hänen tulonsa olivat yli 11 miljoonaa euroa. Ylivoimaisesti suurin osa koostui pääomatuloista. Pääomatulojen suuri osuus johtuu siitä, että Rafaela Seppälä on perijä ja yksi Sanoman suuromistajista yli 6 prosentin osuudellaan. ”Ihan tavallisia me olemme niin kuin kaikki muutkin ihmiset”, sanoo Seppälä sukuunsa viitaten. Puheessa kuuluu hienoinen korostus. Seppälä on asunut suurimman osan elämästään Ranskassa ja puhuu edelleen parempaa ranskaa kuin suomea. Epäilyttää. Voiko olla tavallinen, jos on noin rikas? Mustiin pukeutunut Seppälä kaataa kahvia ensin vieraalle varattuun Arabian kuppiin, sen jälkeen punaiseen Keep calm and carry on -kuppiin, vetää jalat alleen kippuraan, ja alkaa puhua rakkaudesta. r afae la Seppälän lapsuus kului suurlähetystöjen suurissa huoneissa. Perhe muutti pois Suomesta vuonna 1956, kun Rafaelan isä, demaritaustainen diplomaatti Rafael Seppälä, nimitettiin suurlähettilääksi Pariisiin. Vaimo Patricia Seppälä, tämän 10-vuotias poika Robin Langenskiöld edellisestä avioliitosta ja pariskunnan 2-vuotias Rafaela-tytär seurasivat mukana. Kaksi vuotta myöhemmin Rafael Seppälälle tarjottiin suurlähettilään paikkaa Washingtonista. Perhe muutti taas. Pikku-Rafaela oli suurlähetystön maskotti. Hän ojenteli Muumi-hahmoja tärkeille vieraille, esiintyi Marimekon muotinäytöksissä ja tanssi televisiossa letkajenkkaa. Kesät perhe vietti Turun saaristossa Nauvossa. ”Äitihän oli sunnuntaimaalari ja maalasi huvikseen. Nauvossa jouduin pikkutyttönä istumaan poseeraamassa. Se oli aika tylsää”, Seppälä sanoo ja antaa katseensa kiertää kahvihuoneen lukuisia tauluja. Rafael Seppälä palasi Pariisin-suurlähettilääksi vuonna 1965. Washingtonin matala omakotitalomaisema vaihtui jälleen Pariisin prameaan kerrostaloviidakkoon. Rafaela oli Yhdysvalloissa oppinut sujuvan englannin kielen ja meni kaksikieliseen kouluun. Perheen vanhemmat olivat kiireisiä ja Rafaela sai mennä ja liikkua aika vapaasti. Teinivuodet Pariisissa sujuivat ilman kummempaa kapinaa. Yhteiskunnalliset keskustelut päivänpolttavista aiheista olivat perheen arkipäivää. Seppälät lukivat lehtiä ahkerasti. Varsinkin Sanomasta keskusteltiin. Jo lapsena Rafaela ymmärsi, että tässä suvussa yhtiön etu menee muun edelle. Sanoma oli tuolloin perheyhtiö, ja Patricia Seppälä teki veljensä Aatoksen kanssa kaikki suuret Sanomaa koskevat päätökset, vaikka kahdeksan vuotta nuoremman Aatoksen rooli olikin paperilla suurempi. Patricia Seppälä oli aina kova tekemään töitä. Hän oli ennen miehensä suurlähettiläsaikaa työskennellyt Sanomalla eri tehtävissä. Äitinsä kautta myös Rafaela sai ensikosketuksensa lehtialalle. Patricia Seppälä työskenteli kuvatoimittajana ja Sanomien kuvajärjestäjänä kymmenissä olympiakisoissa ja otti tyttärensä mukaan. Muun muassa Grenoblen talviolympialaisiin, jossa tällöin 13-vuotias Rafaela juoksi filmejä kentältä äidilleen. Politiikan kulissit tulivat tutuiksi, kun isä pyysi Rafaelan mukaan suurlähettiläiden illallisille. Myöhemmin tutut naamat löytyivät yliopiston tenttikirjoista. ”Siellä näin sen inhimillisen puolen. Että merkittävät poliitikot ovat ihan tavallisia ihmisiä, vahvuuksineen ja heikkouksineen." Pari vuotta ennen Rafaelan ylioppilaskirjoituksia iski paniikki. Isän pesti suurlähettiläänä oli pian päättymässä ja vanhemmat palaamassa kotimaahan. VeliRobin oli muuttanut takaisin Suomeen jo 15-vuotiaana, mutta Rafaela ei halunnut lähteä. Hän ei tiennyt synnyinmaastaan juuri mitään Nauvossa vietettyjä kesiä ja ruokapöytäkeskusteluja lukuun ottamatta. Kaverit asuivat ympäri maailmaa, mutta eivät Suomessa. Niinpä 15-vuotias Rafaela sai idean. Hän hyppäsi yhden luokan yli, kirjoitti ylioppilaaksi 16-vuotiaana, haki Science Po -yliopistoon ja pääsi. ”Pelkäsin, että jos en näytä, että opiskelen Pariisissa, vanhemmat ottaisivat minut mukaan Suomeen.” Seppälä opiskeli poliittisia aineita Science Po’ssa kaksi vuotta ja sitten lakia Paris 2 -yliopistossa toiset kaksi. Opintojen ohella hän teki raportteja ja täytejuttuja ulkomaalaisista lehdistä Figaro-lehdelle. Se oli valmistautumista tulevaisuutta varten: Jo Science Po’hon hakiessaan Seppälä tiesi, että tähtäin on meren toisella puolella. Hän halusi New Yorkiin Columbia Universityyn, maailman parhaaseen toimittajakouluun. Sinne, jossa Aatoskin oli opiskellut. Innostus Columbiaa kohtaan ei silti tullut Aatokselta. Tämä oli useaan otteeseen suositellut kummitytölleen laivaalaa, höyrylaivaharrastaja kun oli. Seppälä ei enon aatoksista innostunut. Hän oli aina halunnut Columbiaan ja unelma vain vahvistui Watergate-skandaalin myötä vuonna 1972. ”Kaikki halusivat olla tutkivia juurnalisteja”, Seppälä sanoo u-kirjainta venyttäen. ylioppilaslehti 19 8 / 2 1 4
Niinpä Seppälä lähetti paperit Columbiaan. Hän oli 21-vuotias. Sitten kävi niin kuin elämässä tällaisina hetkinä käy: eteen tuli ristiriita. Seppälä tapasi kotibileissä ranskalaisen taiteilijan ja rakastui. Ja pääsi myös Columbiaan. ”Vähän pähkäiltiin, että menenkö vai enkö mene. Mutta kyllä minä menin. Olin niin pitkään halunnut. Ja se oli vain vuoden kurssi.” Seppälä myös palasi. Pian pariskunta oli naimisissa. Taiteilijan kautta syttyi Seppälän rakkaus taiteeseen. Eikä se ole sammunut, vaikka avioliitto myöhemmin päättyikin. Tu liT er ä iPhone 6 piippailee sähköpostien merkiksi, mutta Seppälä ei anna sen häiritä. Hän kaataa lisää kahvia aluksi vieraalle ja sitten itselleen, karistaa joukkoon sokeria ja sekoittaa. Takana on pöytä, jolla on kirjoja levällään. Kappas, se onkin veistos. ”Se on Manolo Valdésin. Söimme juuri illallista New Yorkissa, ja oli hirveän hauskaa”, Seppälä sanoo ja alkaa kertoa Valdésin näyttelyistä Suomessa. ”Hän oli niin innoissaan kokemuksistaan, että pyysi, että voisimme tehdä niistä kirjan ja pistää kustannukset puoliksi.” Valdésin lisäksi pelkästään tässä pienessä huoneessa on teoksia yli kymmeneltä taiteilijalta ja suunnittelijalta. Voi pohtia, kuinka paljon niitä on kaksikerroksisessa asunnossa, jossa on Seppälän mukaan huoneita ”paljon”. ”Varsinkin avioliiton myötä opin katsomaan tauluja ja opin lisää hirveän nopeasti. Olen aina ollut kiinnostunut historiasta, ja taide linkittyy siihen hirveän vahvasti. Usein taide ennakoi historiaa tavalla tai toisella.” Seppälä näyttää, mitä hän tällä tarkoittaa. Hän johdattaa valkoisen eteisen läpi olohuoneeseen. Ikkunan edessä on jumppapallo, pöydällä Suomen Kuvalehti. Seppälä käynnistää taideteoksen. Se on taiteilija Nam June Paikin videoinstallaatio, joka on koottu vanhoista televisioista ja muista esineistä. Pienessä tv-ruudussa näkyy kuvaa. ”Kun käyttää vähän mielikuvitusta, näkee kuinka lentokone lentää New Yorkin kaksoistorneja päin”, Seppälä sanoo. ”Ja työ on vuodelta 1998.” Äänessä on hämmästystä. Sellaista, jota koetaan, kun joku koskettaa vahvasti. Ruudussa jotain sinkoutuu korkeaa rakennusta päin. Seuraa romahdus. ”Taiteen suurin anti on mielestäni, että se kertoo, minne olemme menossa henkisesti.” Siinä mielessä taide on Seppälän mielestä kuin New York. Myös nuoruuden opiskelukaupunki on hänestä kristallipallo maailman tilanteeseen. Siksi hän siellä niin viihtyikin opiskellessaan. Viihtyy edelleenkin. Pariisissa hän ei viihtynyt ihan niin hyvin. Ei, vaikka hän on asunut siellä yli puolet elämästään. Pariisi on hänestä yksi maailman kauneimmista kaupungeista, mutta hän tunsi siellä olonsa aina vähän ulkopuoliseksi. Ollakseen pariisilainen ei riitä, että puhuu täydellistä ranskaa ja asuu Pariisissa, niin kuin Seppälä teki. ”Myös neljän edellisen sukupolven pitää olla Pariisista.” Silti Seppälä palasi Columbianvuotensa jälkeen Pariisiin taiteilijapoikaystävänsä luokse ja meni naimisiin. Elettiin vuotta 1976. Sinä vuonna Alvar Aalto kuoli, New Yorkin Long Islandille avattiin P.S.1-nykytaidekeskus, Zairesta löydettiin ensimmäinen ebolavirus ja Seppälä aloitti vakituiset työt UPI-uutistoimistossa. Elämä oli kiireistä. Taiteilijan tulot olivat epäsäännölliset, joten Seppälä elätti välillä itsensä lisäksi myös miestään. Mutta hetkinen. Eikö perijä elä ilman työntekoakin? Seppälä vilkaisee kuppiaan. Ensinnäkin Erkkojen suvussa kova työnteko on ollut itsestäänselvyys, Seppälä selittää. Hän myös kertoo, ettei rahaa ole ollut niin paljon ennen kuin hänen äitinsä alkoi siirtää Sanoman osakkeita hänen nimiinsä. Seppälä kertoo olleensa tällöin lähempänä viittäkymmentä. Vanhemmat maksoivat Columbian lukukausimaksut ja avustivat välillä muutenkin, mutta elämiseen käytetyt rahat Seppälä on aina tienannut. Seppälän ja taiteilijan esikoinen syntyi vuonna 1978 ja kuopus kaksi vuotta myöhemmin. Arki muuttui hankalammaksi. Ranskassa äitiyslomat olivat tuolloin vain muutaman viikon mittaiset, eikä taiteilijamies Seppälän sanoin ”ymmärtänyt lastenhoidosta yhtään mitään”. Seppälä joutui toimituksen nuorimpana työskentelemään illat ja viikonloput läpeensä. Hän jättäytyi freelanceriksi vuonna 1979, mutta sekään ei tuntunut hyvältä. Seppälä halusi siirtyä asioiden tarkkailemisesta konkreettiseen tekemiseen. Seppälän ystävä tiesi, että amerik20 8 / 2 1 4