• 99. vuosikerta | 2. maaliskuuta 2012 4 ihmiskoneet Milloin he tulevat? popvainotut Viihde opetti stalkkaamaan. Rytmin rikkoja Sonya Lindfors tuo tanssijat arkiseen metroon. avoin ministeriö välipalagurut uutisjuonet pehmojuristit
• 2 ylioppilaslehti 4 # 12 pääkirjoitus Maria Ruuska anteeksi kuinka? Hannu Hallamaa Opintotuki, talouden romuttaja niille satasille olisi ollut parempaakin käyttöä. Kela postitti taannoin taas lähes 30 000 opintotukikarhukirjettä. Valkoinen ilonpilaaja odotti lähes joka kymmenennen opiskelijan kyn nysmatolla. Karhukirje syventää monen opiskelijan taloudel lista ahdinkoa entisestään. Nykymuotoinen opintotukijärjes telmä enemmän sekoittaa kuin tukee opiskelijoiden taloutta. Yksi monista systeemin turhauttavista epäkohdista on ta kaisinmaksun 15 prosentin viivästyskorko. Missään muussa sosiaalietuudessa ei ole vastaavaa koron ja pelotteen sekasi kiötä. Toinen älyttömyys on se, että kun tukikuukaudet on maksanut korkojen kera takaisin, ei niitä saa enää takaisin käyttöön. Totta kai takaisinperintäkirjeeltä säästyy, jos tark kaan laskee tulonsa. Usein kyse ei kuitenkaan ole leväperäi syydestä vaan inhimillisestä virheestä, kun joku palkkakuitti on jäänyt huomaamatta tai parista työvuorosta ei ole uskalta nut kieltäytyä. maaliskuun alussa astui voimaan kansalaisaloitelaki. Kun 50 000 ihmistä allekirjoittaa lakialoitteen, on eduskunnan otettava se käsittelyynsä. Aikaisemmin lakialoitteita ovat voineet tehtailla vain kansanedustajat. Eilen verkkosivunsa avasi myös Avoin mi nisteriö. Se on riippumaton organisaatio, joka joukkoistaa netti sivuillaan kansalaisaloitteiden valmistelun. Yksi vapaaehtoisten ensimmäisistä projekteista on juuri ehdotus opintotukilain muut tamiseksi. He haluavat kytkeä opintotuen viivästyskoron korko lain voimassaolevaan viivästyskorkoon ja palauttaa takaisinperi tyt tukikuukaudet opiskelijan uudelleen käytettäviksi. kansalaisaloitelaki on hieno edistysaskel suomalaisessa de mokratiassa. Vaikuttaminen on mahdollista nyt myös ohi puo luepolitiikan ja vaalien. Ja luulisi sillä olevan vaikutusta myös poliitikkoihin, jos kymmenettuhannet ihmiset järjestäytyvät nopeasti esimerkiksi opintotuen epäkohtia korjaamaan. Uskon, että 30 000 karhukirjeen saajan lisäksi opintotukialoitteen alle kirjoittavat ilolla myös lukuisat valmistuneet. Ne kaikki, jotka edelleen maksavat joka kuukausi erän opintolainasta, jonka he aikoinaan nostivat opintotuen takaisinmaksua varten. dosentti Arto Luukkanen kritisoi presidentti Tarja Halosen roolia puolustusvoimien säästöohjelmassa. "­ ­ PunaTarja repi naamion kas voiltaan aivan virkakautensa lopussa ja kantoi julkisesti vastuunsa puolus tusvoimien tuhossa", Luukkanen kirjoitti Uuden Suomen blogissaan 28. helmikuuta. Helsingin yliopiston Venäjäasiantuntija Luukkanen ar vioi, että Halonen käytti hyväkseen hallituksen hajanaisuutta. Arto Luukkanen, kirjoitat: "Vanhoja ideologisia keitoksia lämmittävät maailmanparantajat, kykenivät vuonna 2012 saavuttamaan sen mitä Stalin ei vuosina 1939­1944 taistelukentillä onnis- tunut." Ketä ovat mainitsemasi maailmanparantajat? "No ketähän ne ovat? En viitsi asiaa enempää kommentoida. Mutta kyllä tämä herättää ihmisissä kansalaisina ja veronmaksajina suurta huolta." Ilmeisesti viittaat tällä Halosen arvomaailmaan. Eikö heittoa pitäisi avata? "En avaa, se on siinä. Voi sanoa, että tässä seurataan nuoruuden nä kyä, ja se on sääli. Ajatus siitä, että Suomi voisi kulkea aseistariisunnan suunnannäyttäjänä on kaunis ja jalo, mutta tässä tehdään meille karhun palvelus." Mitä Halosen naamion takaa löytyy? "Sieltä paljastui aito oikea presi dentti Halonen, joka ajoi oman viite kehyksensä etua. Se on aika surullis ta, sillä vuonna 2000 moni ajatteli, että onpa hienoa kun tulee nainen, joka puolustaa päähän potkittuja ja syrjäytyneitä. Se ei materialisoitu nut. On ihmeellistä, että tästä ei pu huta." Mikä saa sinut arvelemaan puolustusvoimien tuhoutuvan? "Jos teemme kuten Ruotsi 1990lu vulla eli riisumme itsemme aseista, olemme sitten spekulaatioiden koh teena. Jos toteutamme ideologisia aseistariisuntahaaveita, aiheutamme samalla epävakautta turvallisuuspo liittisessa mielessä." mediapeli hiprakka: "Nyt olisi tärkeää, että ravintolat voisivat ostaa alkoholin halvemmalla verolla, silloin asiakkai takin olisi enemmän. Ihmiset ottai sivat ravintoloissa drinkkejä ja söisi vät makoisia ruokia, eikä niin, että he istuvat kotona juomassa ja keskuste lemassa nettipalstoilla." Lapin yökerhokuningatar Päivikki Palosaari kommentoi sisäministeri Päivi Räsäsen avausta valomerkin aikaistamisesta MTV3.fi:ssä 21.helmikuuta. tuuba: "Tärkeää on myös se, että sulkeutumisajat ovat porrastettuja niin, että kaikki ihmiset eivät töräh dä kadulle samaan aikaan. Näinhän Suomessa jo monin paikoin onkin: valomerkki tulee puoli kaksi tai puoli neljä." Oikeusministeriön rikoksentorjuntayksikön erikoissuunnittelija Saija Sambou liputtaa myös vastuullisen anniskelun puolesta Uusisuomi.fi:ssä 22.helmikuuta. pöhnä: "Helppoja nauruja kalas tavien standupkoomikoiden ja ideapulassa kärvistelevien kolumnis tien väsymättä pilkkaama keskioluen laimennus on oikeasti järkevä idea. Vielä 20 vuotta sitten kaikki lipittivät nelosolutta, eivätkä "laimennettua" keskikaljaa." HS-raatiin kuuluva toimittaja Timo Harakka myös suosisi verotuksellisesti ykkösolutta keskikaljan kustannuksella, kertoo HS.fi 24. helmikuuta. kuva viikonvaihteeksi Juuso Koponen "Olen erittäin onnellinen" (% vastaajista) "Olen melko onnellinen" (% vastaajista) 70 % alapääkirjoitus Hannu Hallamaa 50 % · Indonesia Meksiko ·· 65 % Intia 60 % 40 % Väärä tulevaisuus kun olin pikkupoika, supervallat jaksoivat kisata avaruuden herruudesta. Neuvostoliitolla oli Mirasema, jossa kosmonaut tiparat kököttivät avaruudessa asumisen ennätyksen toisensa perään. Jenkit puolestaan elvistelivät avaruussukkuloillaan, joilla kiertoradalle saatiin nostettua tehokkaasti satelliitteja. Ajatus ihmisen matkasta Marsiin voi hyvin, ainakin suunnitte lupöydillä. Avaruuden valloitus tuntui väistämättömältä. Sitten avaruusintoilijan maailma romahti. Challengersuk kulan tuho vuonna 1986 muistutti avaruusmatkailun vaarois ta. Pari vuotta myöhemmin Neuvostoliitolta loppu käteinen, ja avaruuskisa kuihtui kokoon. Sukkulat raahasivat kiertora dalle ties mitä avaruusteleskooppeja, mutta jännitysnäytelmää ei sellaisten varaan rakenneta. Samaan aikaan maailma alkoi toden teolla kiinnostua tieto koneista. Niiden laskentatehon kasvaessa kävi selväksi, että koneille voitaisiin ajan myötä antaa entistä monimutkaisempia tehtäviä. Ehkä vähitellen kehitettäisiin jopa oikeita robotteja. Vaikkei itsenäisesti toimivia, oppivia koneita vielä ole, on avaruuden valloittaminen nykyään koneiden hommaa. Mie hitetty Marslento voi hyvinkin jäädä elinaikanani toteutu matta hankkeen väistämättömän monimutkaisuuden ja val tavan hinnan takia. Ajatus ihmisten lähettämisestä Marsiin tuntuu jo lapselliselta ja vanhentuneelta. Tulevaisuus ei ole sankarillisten astronauttien, vaan koneiden. Avaruusaika kie toutuu yhteen internetin aikakauden kanssa. 55 % 30 % Turkki Brasilia Yhdysvallat Australia Kanada Argentiina Iso-Britannia Etelä-Afrikka Saudi-Arabia Kiina Ruotsi Japani Saksa Belgia · ·· · ·· 50 % 20 % · · 10 % Etelä-Korea 20 % 30 % · · · · · ·Italia Ranska ·· Puola · Espanja · ·Venäjä Unkari · 50 % · 45 % 40 % · · · Ruotsi · Australia · Kiina Kanada · · Iso-Britannia Etelä-Afrikka · Turkki · ·· · Puola · Venäjä Yhdysvallat ·Japani · ·Espanja Brasilia · Intia · Argentiina · Indonesia · Unkari · Saksa Italia Belgia Saudi-Arabia · Etelä-Korea Ranska · 35 % · 20 % Meksiko 30 % 40 % 50 % 40 % Julkisen sektorin koko (% bkt:stä) Ipsos-tutkimusyhtiö on seurannut vuodesta 2007 asti sitä, miten onnellisiksi ihmiset kokevat itsensä 24 eri maassa. Tutkimuksen otos on verrattain pieni ja siihen liittyy eräitä muitakin metodologisia ongelmia, mutta eräs mielenkiintoinen seikka tuloksista paljastuu: "Erittäin onnellisiksi" itsensä kokevien määrä on käänteisesti riippuvainen julkisen sektorin koosta (r = ­0,63), mutta "melko onnellisiksi" kokevien määrän kohdalla korrelaatio on päinvastainen (r = 0,48). Voimme vain arvailla, mistä tämä erikoinen tulos saattaisi johtua. Yleisesti ottaen julkinen sektori on iso rikkaissa ja pieni köyhissä maissa, mutta korrelaatio tulotasoon ei ole yhtä voimakas kuin julkisen sektorin rooliin. Ehkä julkisen sektorin tarjoama turva merkitsee, ettei äärimmäistä huono-osaisuutta näe paljoakaan, jolloin hyvinvointivaltion hyväosaiset eivät osaa täysin arvostaa sitä, kuinka mainiosti heidän asiansa ovatkaan? Läheet: Ipsos Global @dvisory G@27 ­ Tracking global happiness (2012), Heritage Foundation 2012 Index of Economic Freedom ylioppilaslehti Perustettu 1913. 99. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Vt. päätoimittaja Maria Ruuska, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimittajat Veera Jussila, 050 443 7122, veera.jussila@ylioppilaslehti.fi, Verna Kuutti, 050 445 0553, verna.kuutti@ylioppilaslehti.fi, Hannu Hallamaa, 050 447 1117, hannu.hallamaa@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Otto Donner, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Media Duo Oy · Eeva Kärki, 040 719 2467, Kari Mattila, 050 563 5462, Kimmo Salmi 050 329 9000 etunimi.sukunimi@mediaduo.fi, www.mediaduo.fi. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantaja Ylioppilaslehden kustannus Oy toimitusjohtaja Mauri Laurila hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
• ylioppilaslehti 4 # 12 3 sisältö 6 novellihahmot myynnissä 8 10 Mediatalo saattaa vaatia kirjailijalta oikeuksia kokonaiseen satumaailmaan. metrobailujen puolustaja Tanssitaiteilija Sonya Lindfors haluaa nujertaa kulttuuripönötyksen. ihmiskone odottaa hetkeään Tiedemaailman RoboCopunelmat vain kiihtyvät. Kuinka paljon ihmisestä saa korvata metallilla? 18 19 vaarallinen pop-suhde Tvsarjoissa vainoaminen on blondien kiusaamista. Stalkkerianthem soi jopa häissä. pykälisti lukee psykaa Oikeuspsykologian kurssit pullistelevat tuomareista, jotka haluavat ymmärtää rikollisen mieltä. 23 26 ruokaguru syö vauvansoseita Ravitsemustieteilijöiden eväistä voi bongata myös riisipiirakoita ja soijakaakaota. kun tavisdeitti ei riitä Onneksi hautausmaalla kävelijöille ja proteiini riippuvaisille on omat treffipalvelunsa. "Olen taiteilijana aika antikliimaksi." Valtsikassa opiskeleva pietari hatanpää vakiot 4 palaute 6 ajan hammas 14 kolumni: lauri holappa 18 graduratsia & 22 25 27 samaan aikaan toisaalla kolumni: olavi uusivirta arviot malinen, hesari confidential & nykysuomen sanakirja muusikko Anni Mattila nousee mielellään seitsemältä. s. 24 tekijät kannen kuva pekka niittyvirta muinoin Jussi Välipirtti, 22, on taloustieteen opiskelija Helsingin yliopistossa ja valokuvaaja, joka kuvasi tämän nu meron Tyylitarkastuksen ravintotie teilijät. Himottaa Vauhti. Tiina Liukkonen, 23, on viestintää ja johtamista opiskeleva vapaa toimit taja, joka selvitti, mitä ravitsemus tieteilijät syövät välipalaksi. Kaduttaa En ostanut yliopistolii kunnan kausikorttia jo fuksivuonna. Sini Mononen, 31, on vapaa toimit taja ja tutkija, joka kirjoitti tähän nu meroon vainoamisesta populaari kulttuurissa. Kyrpii Rihanna tekee taas yhteistyö tä Chris Brownin kanssa. Ylioppilaiden taipumusta laistaa asepalveluksesta arvosteltiin Ylioppilaslehdessä 9.3.1929.
• 4 ylioppilaslehti 4 # 12 Alkusoitto MacBook Air. Se ei paljon paina. Paitsi ominaisuuksiltaan. Se sisältää kaiken, mitä kannettavalta on lupa odottaa. Kevyesti. lukijoilta Harhaanjohtavia palkkatietoja Täytyy sanoa, että viime numerossa ollut palkkavertailu on harhaanjohtavin tilasto, jonka olen lukenut vähään aikaan. Eläinlääkiksestä ja lääkiksestä tosiaan valmistuu vain yhdelle alalle ja näin ollen vertailu esimerkiksi humanistisen tai matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa on hassua. Toisekseen, eikö tässä vertailussa olisi mukavampaa käyttää bruttopalkkojen mediaania? ­ Anis posti@ylioppilaslehti.fi Palautetta lähettäneille jaetaan kirja- ja levypalkintoja. Raha-juttu miellytti Pitkästä aikaa oli kiva lukea lehteä. Pidin Puhutaan rahasta -aiheesta ja erityisesti seuraavalla aukeamalla olleesta vertailusta. Ehkäpä siksi, että olen juuri valmistunut. Kuukausittaiset tuloni varmasti yli kuusinkertaistuivat, mutta rahaa ei kuulu toistaiseksi yhtään enemmän. Alennushammasharjan löytyminen sen sijaan ei tunnu enää yhtä hohdokkaalta. Ehkä vielä totuttelen uuteen tulotasoon. ­ Vastavalmistunut Tectorin opiskelijahinnat MacBook Air 11" alk. 919 MacBook Air 13" alk. 1.199 Pääkaupunkiseudun pakkoliitos on kuin tuo 42. Se on vastaus kysymykseen, jota kukaan ei ole onnistunut muodostamaan. Espoo, Helsinki ja Vantaa pystyvät kukin tuottamaan itsenäisesti ilman valtion apua kaikki palvelut. Verokertymiä tasaa valtionosuusjärjestelmä. Valtion puitesopimukset ohjaavat asuntotuotantoa ja rataratkaisuja pystytään todistetusti tekemään. Linnunradan käsikirjassa kysymystä pyritään selvittämään maailmankaikkeuden parhaalla tavalla. Meillä voisi riittää maailman paras tapa. Kansainvälinen tiedeyhteisö tarjoaa tähän apua. Professori Antti Hautamäen, professori Mari Vaattovaaran ja heidän ulkomaisten kollegoidensa tulokset tulisi ottaa vakavasti. Nämä tulokset kannustavat etsimään kysymys-vastaus-pareja. Ja näistä kannattaa keskustella. "42, kyllä vai ei?" Kysymys on järjetön, eikä siihen voi vastata kuin tunteella. Sen sijaan tutkimustulosten mukaan kaikki vastaavat länsimaiset pakkoliitokset ovat epäonnistuneet. ­ Ville Lehtola, Tekniikan tohtori Kirjoita ja voita! Palautteen antaneiden kesken arvotaan Pahkasian jälkeenjääneet paperit -sarjakuva-albumi. Lähetä palautteesi osoitteeseen paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi. Voit kirjoittaa joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Palautteen maksimipituus on 2000 merkkiä. Paino vaihtelee kokoonpanon ja valmistusprosessin mukaan. TM ja © 2012 Apple Inc. Kaikki oikeudet pidätetään. 42, kyllä vai ei? Douglas Adamsin</B> kirjassa Linnunradan käsikirja liftareille tiedetään vastaus maailmankaikkeuteen, se on 42. Sen sijaan kysymystä ei tiedä kukaan, ja sen selvittämiseksi nähdään paljon vaivaa. Tector. Sinun Apple-kauppiaasi. Lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, 00100 Helsinki, (09) 3508 1730 Kauppakeskus Kluuvi, Aleksanterinkatu 9, 00100 Helsinki, (09) 3508 1770 Kauppakeskus Sello, Leppävaarankatu 3-9, 02600 Espoo, (09) 3508 1760 Yritysratkaisut (09) 3508 1710 | www.tector.fi KOKEILE HUILIA. Ekolifestyle-lehti Huili on riippumaton, kriittinen ja ihana. Tilaa viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kotiisi -- kestotilauksena 35 (määräaikainen 45 ). Tilaa numerosta 03 4246 5307 tai osoitteessa www.huililehti.fi 1 1 03,31 (1 99) 1 13" MacBook Pro Kestotilaus tekstarilla! Lähetä numeroon 050 693 99 viesti: YOLEHTI Nimi Osoite N O RM . T EKS TIVIES TIN HIN TA . SA A M A SI VIES TIT OVAT IlM AISIA . A llE 18 -V u OTIA A N TIl AuS VAIN Hu OlTA jA N Su OS T uMuKSEll A . TIl AuSEHd OT: w w w.HuIlIlEH TI.fI
• KEvään YhTEIShAKu 5.3.­3.4.2012 AMK-TuTKInTo > Kuvataiteilija (AMK) > Medianomi (AMK) > Muusikko (AMK) > Musiikkipedagogi (AMK) > Tradenomi, liiketalous > Tradenomi, tietojenkäsittely > Restonomi (AMK) > Bioanalyytikko (AMK) > Ensihoitaja (AMK) > Fysioterapeutti (AMK) > Kätilö (AMK) > Röntgenhoitaja (AMK) > Sairaanhoitaja (AMK) > Terveydenhoitaja (AMK) > Sosionomi (AMK) > Insinööri (AMK) > Metsätalousinsinööri (AMK) > Laboratorioanalyytikko (AMK) > Rakennusmestari (AMK) AMK-TuTKInTo AIKuISKouLuTuKSEnA > Medianomi (AMK) > Muusikko (AMK) > Musiikkipedagogi (AMK) > Tradenomi, tietojenkäsittely > Tradenomi, liiketalous > Tradenomi, liiketalous, oikeudellinen asiantuntijuus Fysiikkaa JKLssä! Kiinnostavatko sinua kvanttimekaniikka, nanorakenteet tai kylmäfysiikka? Haluatko hiukkasfyysikoksi, ydinfyysikoksi tai kosmologiksi? Vai tulisiko sinusta fysiikan opettaja? Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksessa voit opiskella näitä kaikkia ja paljon muuta. Nanotiedekeskus Kansainvälinen ilmapiiri Hyvät työllistymisnäkymät > Bioanalyytikko (AMK), Jyväskylä > Geronomi (AMK) > Sosionomi (AMK) > Restonomi (AMK), palvelujen tuottaminen ja johtaminen > Insinööri (AMK), rakennustekniikka Kiihdytinlaboratorio Toimintaa CERNissä YLEMMäT AMK-TuTKInnoT TAMPEREELLA > Tietojärjestelmäosaaminen > Kliininen asiantuntija > Palveluliiketoiminta > Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen > Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen > Degree Programme in Information Technology Lisätieto ja, hak ja koulu uohjeet tus infotilais ten uudet Maineikas opetus www.tam k.fi lisätietoja https://www.jyu.fi/science/opiskelijavalinta ja hakemaan https://www.yliopistohaku.fi/yshjHakija/ Hakuaika on 5.3.­3.4.2012 Kiitos kun matkustat ihmisiksi. Esitä oma toiveesi Esitä oma Matkarauhaa.fi Matkarauhaa.fi Voita vuoden Voita vuoden matkat
• 6 ylioppilaslehti 4 # 12 Alkusoitto Pyhä Facebook Venäläinen Recycle-taiteilijaryhmä keksi, että internetilläkin on seurakuntansa, käskynsä ja apostolinsa. kaksi Jeesusta muistuttavaa nuorta miestä tutkiskelee jättiristiä ja pu huu venäjäksi. Kyseessä ei ole Sipe rian Jeesuksen seuraajien ristiretki Suomeen. Recycletaiteilijaryhmä se siinä rakentaa valtavaa Facebook äffää Kaapelitehtaan galleriaan. "Kun rupesimme miettimään us konnon ja internetin yhtäläisyyksiä, analogioita alkoi näkyä joka puolella. Facebookin logo muistuttaa ristiä, jonka pää on taipunut oikealle. Se on hyvä vertaus siitä, kuinka vanhat symbolit taipuvat aina uuteen käyt töön", selittää Andrey Blokhin, 24. Työpari Georgy Kuznetsov, 26, kes kittyy pystyttämään kuvaelmaa, joka kierrättää Leonardo da Vincin Viimeisen ehtoollisen ikonista kuvastoa. Recycleryhmän versiossa uuden ajan apostolit tuijottavat Dow Jones indeksiä pystyäkseen saarnaamaan seuraajilleen, mitä ostaa ja myydä. Venäläisen nykytaiteen lupauksik si tituleeratut Blokhin ja Kuznetsov tutustuivat toisiinsa jo lapsina, kun heidän klassisen taidekoulutuksen saaneet vanhempansa työskentelivät yhdessä. Taiteilijaperheiden vesat ovat löytäneet oman tyylinsä sekoit tamalla klassista kuvastoa modernei hin materiaaleihin ja päinvastoin. Palkittua Reverseprojektia (2010) varten syntyi Simpsonitlasimaalaus ja sarkofagin näköinen roskalaatikko. Kaapelin HIAPtaiteilijaresidens sissä Blokhin ja Kuznetsov ovat työs täneet i-Uskoteosta, jossa kierrätys materiaalina on uskonto ja sen vahva symboliikka. "Yritämme katsoa taiteessamme nykymaailmaa arkeologin silmin. Mitä ihmiskunnasta muistetaan tuhansien vuosien päästä: muoviset limupullot vai museoissa säilytetyt kreikkalaiset amforat? Mitä haluamme, että meistä muistetaan?" Blokhin pohtii. iUsko perustuu havaintoon siitä, että uskonnosta tutut rakenteet tois tuvat verkossa. Blokhin sanoo häm mästyneensä, kuinka paljon yhtäläi syyksiä lopulta löytyi. "Facebookilla on jopa omat käskyn sä: kymmenen prinsiippiä, joissa puhu taan avoimuudesta ja vapaudesta." Jos Facebookissa voi muodostaa oman seurakuntansa, Twitterissä voi kerätä seuraajia ja keskustelupals toilla ripittäytyä. Ristiretkillekin lä hetään nykyään virtuaalisesti, kuten arabikevät todistaa. Mutta missä on internetin Jumala? "Ei, Jumalaa ei siellä ole." Kaapelitehtaan kansainväliseen residenssiin Recyclegoup hoksattin Venetsian biennaalista, jossa kaksikko oli mukana nykylasitaidetta esittele vässä Glassstressnäyttelyssä. Taitei lijat kehuvat helsinkiläisen residens sin logistiikkaa: mittavien teosten siirtely on sujunut entisen tehtaan tiloissa vaivatta. Blokhin ja Kuznetsov ovat tottuneet siihen, että kansainvä listen näyttelyiden järjestämisessä kaikki keinot ovat sallittuja. "Toimme teoksen materiaalit isois sa urheilukasseissa rajan yli. Sanoim me, että laukuissa on urheiluvälineitä. Vältyimme tullimaksuilta." verna kuutti verna kuutti ajan hammas Romaanihenkilöt kaupan Kirjailijat joutuvat mediatalojen tekijänoikeussopimusten edessä ahtaalle. "kirjailijalla ei ole muuta kuin teki jänoikeudet. Jos ne viedään, mitä jää?" Kirjailija Essi Tammimaa, 30, kir joittaa nuorten fantasiakirjasarjaa, johon liittyvän novellin Miss Mix lehti tilasi taannoin häneltä. Idea oli kirjailijasta hyvä, kunnes hän sai kä siinsä avustajasopimuksen. Ehdot olivat karut. Kustannusosa keyhtiö Aller halusi kaikki oikeudet tekstiin. Teoriassa se tarkoittaa myös hahmoja ja maailmaa, jonka Tammi maa oli luonut. Nyt hän pelkää, että sopimus vaarantaa kirjasarjan. Mediatalo voisi sopimuksen nojalla käyttää kirjailijan tekstiä ja hahmoja myös esimerkiksi mainoksissa ja oheis tuotteissa. Lisäksi Aller saisi myydä tekstin vapaasti eteenpäin. Kirjailija ei saisi saaduista tuotoista senttiäkään. tammimaa ehdotti Allerille sopi musta, jolla hän olisi myynyt vain novellin ensijulkaisuoikeuden. Tä hän ei suostuttu. Miss Mixin päätoi Tuomas Sarkkinen, 24, lastentarhanopettajan koulutus "Kun opiskelu alkoi, suoritin sivariani kalliolaisessa leikkipuistossa. Rastani ulottuivat peffaan asti. Pallottelin pitkään lastentarhanopettaja- ja lähihoitajakoulutuksen välillä. Hippi minussa syleili ajatusta hyvän tekemisestä ja pelkäsin, että lastentarhanopettajan pätevyys tuo työhön byrokratiaa. Tunsin ylemmyyttä tutustumisbileitä ja haalaritilauksia kohtaan. Neljässä vuodessa erikoisuuden tavoitteluni on vähentynyt, ja olen hyväksynyt, että tykkään tosi samoista asioista kuin muutkin. Haalaritkin tilasin toisena opiskeluvuonna. Roolini lasten kanssa on sivariajoista monimutkaistunut. Improvisointi ei enää riitä. Tieto on tehnyt onnistumisen tunteista töissä suurempia." maria ruuska mittaja Antti Aro sanoo, että yksit täiset toimitukset eivät voi ohittaa sopimusta korvaamalla sitä toisella. Tammimaan mielestä kirjailijat jou tuvat kohtuuttomaan asemaan suurten mediatalojen edessä. Viime aikoina avustajasopimuksia vastaan ovat kapi noineet myös toimittajat ja valokuvaajat. "Köyhänä kirjailijana on vaikea pistää vastaan. Jos ei suostu saneltui hin ehtoihin, ei ole enää töitä. Moni on järkyttynyt, mutta ei tiedä, mitä muuta voisi tehdä kuin allekirjoittaa. Vaatii paljon, että pistää koko elan tonsa tulilinjalle." Aro sanoo ymmärtävänsä Tammi maan huolen, mutta toteaa, ettei Al lerilla ole kiinnostusta käyttää teks tejä muissa tarkoituksissa. Hänen mukaansa kenellekään ei ole koitu nut sopimuksesta haittaa. "Ehdotimme, että Tammimaa edi toisi hahmojaan sellaisiksi, joita ei itse aio käyttää jatkossa. Tällöin hä nen ei tarvitsisi pelätä, että ne "varas tetaan" ­ vaikka emme tekisi niin missään nimessä muutenkaan." Tammimaan mielestä editointi olisi ollut mahdotonta muuttamatta koko tekstiä toiseksi. Hän uskoo Miss Mixin toimituksen vilpittömyyteen, mutta pitää sopimusta uhkana. "Jos sopimukseen kirjataan jotain, on lähdettävä siitä, että se voi tapah tua. Tiedän tapauksen, jossa kirjailija ei saanut julkaista tekstejään tämän kaltaisen sopimuksen vuoksi." Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, Aller voi maksaa Tammimaalle kor vauksen tehdystä työstä, vaikka novel li jäisi julkaisematta. Sen ei luulisi ole van paras ratkaisu kenenkään kannalta. "Yritän tämän tapauksen valossa selvittää, voiko sopimusta muuttaa kaunokirjallisten tekstien kohdalla", Aro lupaa. elina loisa
• * Unelmat todeksi. Miksi vain harvoista meistä tulee ainutlaatuisia suunnittelijoita, keksijöitä tai johtajia? Koska ideoiden keksiminen ei ole taitolaji ­ niiden toteuttaminen on. Taidetta, taloutta ja tekniikkaa yhdistävässä Aalto-yliopistossa opit tekemään unelmasi todeksi. Lue lisää: studies.aalto.fi *Totta: Katseet kattoon Robotin keinotekoiselle tasapainolle pienikin este maassa edellyttää monimutkaisia laskutoimituksia. Aallossa ongelma käännettiin kirjaimellisesti ylösalaisin kehittämällä avustajarobotti, joka liikkuu ketterästi. Ei kylläkään lattialla, vaan katossa. Yliopistohaku 5.3.­3.4.2012
• 8 ylioppilaslehti 4 # 12 Päähenkilö Taiteen taivuttaja sanat veera jussila kuva pekka niittyvirta
• ylioppilaslehti 4 # 12 Päähenkilö 9 Sonya Lindfors raivaa tanssille tilaa raiteilta ja museosta. S avu pöllähtää, kun hopean hohtoisen Kulttuuriratikan ovet aukeavat. Tämä ei ole performanssi, vaan tulipalo. Tanssi taiteilija Sonya Lindfors ryhmineen katsoo, kun yleisö kapuaa ulos tup ruttavasta ratikasta. UrbanApafestivaalin promoami nen jää toiseen kertaan. Mutta yksi oikosulusta pimahtava ratikka ei Lindforsia, 26, pysäytä. Hän haluaa murtaa koko sen ta van, jolla taide näkyy kaupungilla. "Me oltiin ihan hajalla, kun nuo rille taiteilijoille ei vaan ollut esiinty mispaikkoja. Nykytanssifestareiden johtajat edustavat edellistä sukupol vea", sanoo Lindfors ja tömäyttää neonsinisen treenikassin luokan lat tialle Teatterikorkeakoulussa. Ensi vuonna hän aikoo puida tanssi teoksella juuriaan Afrikassa ja maa hanmuuttajien poissaoloa Suomen taidekentältä. "Rasistiset keskustelut tuntuvat absurdeilta, koska täällä on edelleen niin vähän ulkomaalaisia. Olen aina ollut luokkani ainut tummaihoinen." Lindfors arvelee tulleensa elä mänvaiheeseen, jossa identiteettiään väistämättä alkaa tutkia. Aiemmin tanssi oli enemmän tekemistä kuin ajattelemista. P " Me" viittaa Lindforsin ja Anniina Jääskeläisen monitaiteelliseen Mur hakollektiiviin. Vuonna 2010 kaksik ko perusti UrbanApan. Tämänvuoti nen festivaali sulautti katu ja taidetanssia, performanssia ja mu siikkia kuplivaksi keitokseksi Itäkes kuksen Stoassa. Laajemmin UrbanApa on nuorten ammattilaisten urbaanin taiteen pro jekti, joka on jalkautunut jammaile maan niin itähelsinkiläisiin koului hin kuin Ateneumiin. Niin on pakko tehdä, jottei taidetta ­ etenkin nyky tanssia ­ arasteltaisi. "Sanassa taide on jotain tosi pelot tavaa. ItäHelsingin yläasteilla olen tavannut paljon nuoria, jotka eivät ole ikinä käyneet teatterissa, saati katsomassa tanssia." UrbanApa ammentaa isolla kau halla graffiti ja tennariestetiikasta. "Osa skideistä tuli viimeksi pai kalle siksi, että räppäri Super Janne on cool. Sitten he näkivät vahingossa nykytanssia." Kimaltava fuusiofestari on Lind forsille väline taidekentän syvem pään muutokseen. Sitä tehtävää var ten hänen on pitänyt tuntea myös ulkopuolisuutta. inkki tyllihame havisee, kun 10vuotias Lindfors pinkoo kirkuen ympäri salia. Muut tytöt katsovat hievahtamatta paikoil taan, tankojen vieressä. Tanssiopis ton opettaja poistaa Lindforsin ba lettitunnilta ­ taas. "Mulla oli lapsena aina vaatteet rikki. Leikin poikien kanssa, kiipeilin katoilla ja puissa." Nelivuotiaana Lindfors aloitti las tentanssin. Kotona tanssilta oli vai kea välttyä, kun äiti hytkyi salsan ja afrikkalaisten rytmien tahtiin. Lindfors uskoo tanssivansa myös matkustelun vaikutuksesta. Äiti ja tytär kiersivät milloin Aasiaa, milloin Yhdysvaltoja, asuivatkin hetken Bar badoksella. Guineassakin äiti vei Lindforsin tanssikurssille. Lindfors taipui vähitellen myön tämään, että haluaa harrastaa samaa lajia kuin äitinsä. Teininä hän kanavoi sekoiluenergiansa jazztanssiin ja steppiin. Ranskalaissuomalaisen koulun teinipiirit Lindfors koki muutenkin vähän vieraiksi. "Koulu oli tosi normatiivinen. Siellä oli ylempää keskiluokkaa. Ajat telin, että meidän perhe on tosi eri koinen." Lindfors lipui vuosia kaveripiirien välillä. Kaikki muuttui Kallion ilmai sutaidon lukiossa. "Yhtäkkiä en ollut outo. Se oli mahtavaa." N aiset letittävät toistensa valtavia kampauksia. Keit tiössä porisevat padat, aika virtaa. Päiväntasaajalla aurinko pais taa korkealta ja yö putoaa säkkinä. Tuossa on mummo, tuolla vaari, tuolla osa serkuista. Kolmikerroksi sessa talossa asuu kymmeniä suku laisia. Kamerun on 9vuotiaalle helsin kiläisvieraalle outo maailma. Lind fors on syntynyt Kumpulassa ja asu nut aina kahdestaan suomalaisen lääkäriäitinsä kanssa. Kamerunista kotoisin oleva lääkäriisä asuu Es poossa, samoin neljä nuorempaa si sarpuolta. "Mulla on ollut outo suhde mun afrikkalaiseen taustaan. Varsinkin teininä etäännytin itseni siitä, koin olevani tosi suomalainen." Nykyään Lindfors viestii Kameru nin serkkujen kanssa Facebookissa. L iltansa saavasta opinnäytetyöstään. Tunnin pituinen tanssiteos Quest! on etsiskely siitä, mitä tanssi Lindforsin käsissä voi olla. Kahdeksan hengen työryhmä on kokeillut kaikkea dan cehallista improvisaatioon ja näyttä mötaisteluun. Lindfors kehuu Teatterikorkea koulun oppeja: on koreografian his toriaa, taidefilosofiaa, kehonkäsitys tä. Lukujärjestykset ovat kuitenkin armottoman jäykkiä, ja sama vaiva jäytää Lindforsin mukaan koko Suo men taidekentän luovuutta. "Suomessa tehdään paljon puoli villaista taidetta. Ei uskalleta olla ra dikaaleja, koska saatetaan suututtaa joku apurahataho." Lindforsin mielestä on virhe tukea taidetta vain pätkittäin. Tanssitaitei lija joutuu turvaamaan ruokarahat tanssiliikunnan opettamisella. Toiseksi isot kulttuuriinstituutiot ovat Lindforsin mukaan "järjettömän byrokraattisia". Jo rahapulan vuoksi taiteen tekemisen rakenteita on Lind forsin mukaan kevennettävä roimasti. Se tarkoittaa nopeammin syntyviä teoksia, uusissa tiloissa, pienemmillä budjeteilla ja joustavilla ryhmillä. "Kaupungin pitäisi antaa tyhjil lään olevat tilat taiteilijoiden käyt töön. " UrbanApatiimi kieltäytyy käyttä mästä apurahoja vuokrien maksami seen ja tekee vain projekteja, joissa yhteistyökumppani tarjoaa tilat il maiseksi. Muuten mennään kadulle. UrbanApan joulukalenterissa freestylebattlet vietiin metroon. Ne tissä tempaus kirvoitti nurinaakin. "Jos ihmiset ärsyyntyvät, joku ki pupiste erilaisuuden sietämisessä on löytynyt", Lindfors sanoo. Hänen unelmassaan helsinkiläinen yllättyisi arjen kulttuurista. Olisi teat teria baarissa, indiekeikka kahvilassa. Jos nykytanssiin törmäisi kauppamat kalla, sen vaikea maine ehkä karisisi. Eivät kaikki teokset ole kolmetuntista monologia alasti kieriskeltynä. Lindfors ryöpyttää myös taiteili jakuntaa itseään. "Tähän asti on ollut vähemmän arvostettua mennä tanssimaan kou luihin tai vanhusten luo sairaaloihin. Meidän pitää ajatella kokonaan uu siksi, mitä taiteilijuus tarkoittaa." Eikä tekeminen festivaaliin lopu. Opinnäytetyön jälkeen Lindfors len tää Barcelonaan tanssikongressiin ja sieltä Senegalin tanssikulttuuriin tu tustumaan. Lindfors haluaisi laajen taa UrbanApaa kansainväliseen yh teistyöhön. Joskus Lindfors ei ehdi nähdä ka vereitaan viikkoihin. "Kun kela lähtee pyörimään pääs sä, on vaikea rauhoittua. Ihmiset saattavat ottaa sen henkilökohtaises ti ja loukkaantua." Taidekoulussa Lindfors on kyseen alaistanut uhrauksiaan päivittäin. "Koko ajan joutuu olemaan epä varmuutensa kanssa. Kenelle tämä on tärkeää? Miksi vietän tuntikausia salissa tehden näin?", Lindfors sanoo ja polkee jalkoja pyörittäen päätään. "Välillä tuntuu absurdilta olla ihan romuna jostain teoksesta. Tulee mieleen, että hetkinen, tämähän on vaan tanssia." Silti tanssi on Lindforsille kuin yksi raaja. Volyymi nousee, kun hän puhuu työmatkojen "himmeistä inspiksistä" ja "uudesta inputista". Sitten ovat yksittäiset hetket, jot ka tekevät työstä merkityksellistä. Muutaman vuoden takaisessa Ainon kanssa sooloteoksessaan Lindfors pohti itseään suomalaisena naisena, vaaleassa peruukissa ja Elovenasa nastoa maistellen. Ystäviä itketti. "He sanoivat, etteivät olleet ikinä nähneet minusta sitä puolta." Lindfors jaksaa raivata tietä, koska tanssi voi olla ihmiselle keino selvitä. Kun vanhempien riitely tai oma taus ta on vaivannut, Lindfors on sitonut treenikengät jalkaan. "Harvoin aikuinen voi olla kehon sa kanssa niin vapaasti kuin tanssis sa. Ei himassakaan kieritä lattialla." Monelle raikkaalle hankkeelle voi käydä vielä kulttuuriratikat, mutta Lindfors kieltäytyy valittamasta. Suomessa kansanedustajankin pu heille pääsee noin vain. "Mun on pakko olla rohkea. Se, että mä sanon suoraan, on vienyt Ur banApaa eteenpäin." " Mun on pakko olla rohkea. Se, että sanon suoraan, on vienyt UrbanApaa eteenpäin. KUKA Tanssitaiteilija Sonya Lindfors, 26, on UrbanApa-festivaalin perustaja ja Murha-kollektiivin perustajajäsen. Hän tekee lopputyötään koreografin maisteriohjelmassa Teatterikorkeakoulussa. Lindfors laatii koreografioita teattereille, viimeksi Teatteri Takomon Paratiisiin . Hän ohjaa myös tunteja Tradición Viva - ja Studio High Heels -tanssikouluissa. Lindfors rentoutuu lukemalla pokkareita, käymällä hierojalla ja kävelemällä Herttoniemen rannassa. himottaa Kuukauden reissu Nykin sykkeeseen: tanssitreeniä, esityksiä, shoppailua ja hikisiä klubi-iltoja. kaduttaa Monet, monet vastaamattomat puhelut. Sori kaverit, mä oon treeneissä! kyrpii Ikuinen kolotus kehossa. Tanssija ei tervettä päivää näe. ukiolaisena Lindfors muutti omilleen Herttoniemeen. Hän perusti katutanssiryh mä Exhalen ja alkoi tienata tanssijana esimerkiksi Svenska Teaternin mu sikaaleissa. Yhä useampana iltana hän istui teatteri ja tanssiesitysten katsomoissa. Lindfors löysi tanssin taiteena. Pian hän heittäytyi käskystä Matti Nykänen improvisaatioon Teat terikorkeakoulun pääsykokeissa. Sitä seuranneisiin kuuteen vuoteen on mahtunut tohjoutuneita jalkoja, seit semän treenitunnin päiviä ja itsensä etsimistä niin tanssijana kuin taitei lijana. Kursseilla treenattiin monipuoli sesti, mutta hiphopia tai housea ei tunnustettu taiteeksi. "Kandivaiheessa koin, että olin väärän tyylinen." Maisterivaiheessa Lindfors suun tautui koreografiksi. Hän hytkyy in nosta puhuessaan huhtikuussa ensi L indfors retkottaa selällään X asennossa. Neonväriset lenk karit hohtavat hämärässä. Samassa Lindfors räjähtää liikkee seen. Hän potkii itsensä selkäliu kuun, ui ilmassa, taittuu linkkuveitsenä. Kumiset kengänpoh jat kitisyttävät lavaa. Moukaroiva dubstepin basso tärisyttää katsomon rakenteita. Vain hetkeä aiemmin Lindfors on kiipeillyt penkkirivien yli neuvomas sa UrbanApatiimiä: "Heti tunnari! Ei tämä!", "Chike, sun pää ei ole par rasvaloissa!". Poppingtanssijoiden sähköiskumaiset liikkeet saavat hä net ulvahtelemaan: "Vuuuu!" Festivaalin aikaan Lindfors ideoi, käsikirjoittaa, kuvaa ja leikkaa, print taa, koordinoi, rakentaa ja esiintyy. Aamujogurtilla alkanut päivä venyy aamukahteen, kun Lindfors editoi festivaalivideota ohjattuaan tanssi tunteja iltakymmeneen.
• 10 ylioppilaslehti 4 # 12
• ylioppilaslehti 4 # 12 11 Ihmiskoneista on puhuttu ikuisuus. Milloin he oikein tulevat? KYBORGI sanat hannu hallamaa kuvat otto donner M ies juoksee tyhjällä stadionilla. Kun ka mera kuvaa juoksi jan ylävartaloa, pi kakiitäjän meno näyttää normaalilta. Kuvan laajetessa paljastuu, että etelä afrikkalainen Oscar Pistorius paine lee eteenpäin hiilikuituisilla protee seilla. Pistoriuksen jalat amputoitiin polven alapuolelta jo lapsena, koska niistä puuttui luita. Pistoriuksen juoksu näyttää epä inhimilliseltä. Hän on kyborgi1, ko neen ja ihmisen risteytys. Inhimilliset koneet ja koneihmiset ovat kiehtoneet mieliä jo historian alku hämäristä. Tieteessä ja populaarikult tuurissa kyborgien tulemista ryhdyttiin miettimään tosissaan 1960luvulla. Tie teen vinkkelistä kyborgien ajateltiin olevan tarpeen esimerkiksi aiempaa pidemmillä ja vaikeammilla avaruuslen noilla. Ihmisen ja teknologian sulautu minen oli näissä kaavailuissa ratkaisu, joka ylitti molempien rajoitukset. Populaarikulttuurissa kyborgista muotoutui hahmo, joka pystyi yli inhimillisiin suorituksiin. Koneen ja ihmisen yhdistymisestä fantasioivat erityisesti 1980luvun scifielokuvat. Paul Verhoevenin Robocop (1987) sijoittui kuvitteelliseen, ri kollisuuden riivaamaan lähitulevaisuu teen. Elokuvassa roistojen hyökkäyksessä pahasti vammautunut poliisi muuttuu koneosilla kyberneet tiseksi superpoliisiksi, Robocopiksi. Nyt, 25 vuotta myöhemmin, edes vaatimattomia robocopeja ei näy. Ihmiskehon matkiminen on osoit tautunut äärimmäisen hankalaksi. Esimerkiksi älykkään käsiproteesin rakentamisessa on päästy 30 vuoden aikana vasta alkuun. Missä viipyy kyberkäsi? Valomiekat viuhuvat, kun Darth Va der ja Luke Skywalker ottavat yhteen Tähtien sodan viidennessä osassa. Skywalkerin käsivarsi menee poikki, mutta ei hätää. Tilalle asennetaan kyberkäsi, joka toimii kuten alkupe räinenkin. Tähtien sodan innoittamana tut kijat ympäri maailmaa ovat kehitel leet 1980luvulta alkaen motorisoi tuja käsiproteeseja. Markkinoilla on jo yksinkertaisia versioita, mutta edes laboratoriooloissa ei ole päästy lähellekään oikeaa kättä. "Olemme hyvin, hyvin kaukana Tähtien sota tyylisestä kyberkädes tä", kertoo Lundin yliopiston tutkija Fredrik Sebelius sähköpostitse. Sebelius oli mukana SmartHand projektissa, jossa kehitettiin elek trodien avulla ohjattava myoelek troninen2 käsiproteesi. Vaikka metal lisorminen SmartHand näyttää toimivan melkein kuin oikea käsi, ke hitettävää on vielä paljon. Vaikeaa on esimerkiksi palautejärjestelmän ra kentaminen. Sen avulla käyttäjä esi merkiksi tietäisi, miten kovaa hän puristaa muovimukia. Alan kehitystä seuraava käsiamputoitu sveitsiläinen bloggari Wolf Schweitzer on sitä mieltä, ettei myokäsistä ole tosikäy tössä vielä mihinkään. Ne ovat liian raskaita, kömpelöitä ja hauraita. "Monet amputoidut käyttävät mie luummin kosmeettista kuin myoelekt ronista proteesia. Tutkimusryhmäni työskentelee kovasti, jotta saisimme myokäden tuntumaan kehon osalta eikä työkalulta. Uskon, että aistipalau te on tärkeä osa proteesin tuntemista omaksi", arvioi Sebelius. Kansainvälinen kiinnostus alaan on nyt suurta. Koneraajoja kehitel lään kiivaasti Yhdysvalloissa, sillä invalidisoituneita sotilaita riittää asi akkaiksi. Aaltoyliopistossa myo elektronisia ratkaisuja pohditaan bioinformatiikan koulutusohjelman puitteissa. Professori Arto Visala kertoo, että loppusuoralla on kaksi diplomityötä aiheesta. Maria Hakonen mittaa työssään käden toimintaa elektrodien avulla. Toisessa diplomityössä kehitel lään myokäden palautejärjestelmää, joka toimisi älysukan avulla. "Ideana on se, että varpaiden tun toaisti on lähimpänä sormien reso luutiota", Hakonen kertoo. Aaltoyliopistosta putkahtaa Visa lan mukaan lähivuosina hermoimpuls seilla ohjattua teknologiaa, kunhan sopiva kohde löytyy. Todennäköisesti kyse on laitteesta, jolla pyritään tuke maan vammautuneen ihmisen itse näistä asumista. Myös työkoneiden ohjaamisessa voidaan Visalan mukaan nähdä vas taavia sovelluksia, esimerkiksi käden asentojen ja eleiden perusteella toi mivia älyhihoja. Ihmiskäsi ja joystick on kuitenkin erittäin vaikeasti päihi tettävä yhdistelmä. 1. Kyborgi on koneen ja ihmisen yhteensulautuma. Joidenkin mielestä aito kyborgi ohittaa ihmiskehon asettamia rajoitteita. Scifin lunastamattomat lupaukset Vielä Robocopia futuristisempaa tu levaisuutta kaavaili vuonna 1982 scifi dystopia Blade Runner. Ridley Scottin elokuvan synkkiin tulevaisuudenku viin on aikaa enää seitsemän vuotta, eikä vaarallisten replikanttien 3 juok sentelusta pitkin katuja ole pelkoa. Nykytodellisuudesta loistavat poissa olollaan kyberkäsien lisäksi myös William Gibsonin Neurovelhokirjas saan (1984) lanseeraamat päänsisäiset muistinlaajennukset ja supernäön tarjoavat kybersilmät. Miksi visiot ky berneettisestä lähitulevaisuudesta menivät niin pahasti mönkään? Kyborgin käsikirjan kirjoittajiin kuuluva Mika Ala-Korpela muistut taa, että scifivisiot ovat fantasiaa, joten aihetta pettymykseen ei ole. Tietämys ihmisen neurologiasta ei ole vielä riittävää, ja tekniikankin pi täisi kehittyä. Esimerkiksi tietoko neisiin tarvitaan lisää laskentatehoa. "Tieteessä lyhyen aikajänteen ke hityspotentiaalia yleensä yliarvioi daan, kun pitkällä aikajänteellä sitä taas aliarvioidaan", Oulun yliopistos sa laskennallisen lääketieteen pro fessorina toimiva AlaKorpela sum maa. AlaKorpela muistuttaa, että aivo tutkimuksen edistyminen luo myös uusia haasteita, sillä ihminen osoit 2. Aivoistamme hermostoon lähtevät käskyt ovat mitattavissa olevaa EMG-sähkövirtaa. Nämä lihasten käskytysyhteydet säilyvät, vaikka ihminen menettäisi raajan, joten signaaleilla voidaan ohjata esimerkiksi konekättä. 3. Replikantti on äärimmäisen kehittynyt ihmismäinen robotti eli androidi, jolla on yli-inhimilliset kyvyt.
• 12 ylioppilaslehti 4 # 12 tautuu koko ajan monimutkaisem maksi biologiseksi koneeksi. Aivojen plastisuus eli kyky omaksua uusia asioita tosin tuo myös toivoa: ehkä esimerkiksi konekäsiä voidaan tule vaisuudessa kytkeä suoraan aivojen neuroneihin. Laboratoriooloissa tällaista on jo kokeiltu, mutta käytän nön sovelluksiin on pitkä matka. "Järjestelmämme on niin komp leksinen ja sen kapasiteetti niin val tava, ja ymmärrämme vasta vähän siitä, miten hurjaa määrää informaa tiota aivot pystyvät käsittelemään." Vaikka kasariscifin kyborgitulevai suus tuntuu vielä kaukaiselta, alan har rastajia se ei masenna. Suomen Trans humanistiliiton varapuheenjohtajana toiminut Jani Moliis korostaa, että ih misen ja koneen edistyksellinen sulau tuminen on vain yksi skenaario. Trans humanistien ajattelussa biologinen ihminen ei ole kehityksen päätepiste, vaan tulevaisuudessa ihminen muun tuu teknologian kehityksen myötä. Yh teiskunta voi muuttua radikaalisti mo nella muullakin tavalla. Vaihtoehtoja löytyy: kehittyneen tekoälyn keksimi nen, vanhenemisen pysäyttäminen, aivotoiminnan parempi hallinta. "Olen asian suhteen kaikkiruokai nen. Emme voi tietää, mikä vaihtoeh doista on todennäköisin, mutta on hyvin epätodennäköistä, ettei mi kään niistä toteudu", sanoo Moliis. Sydämentahdistimien ja keinoni velten myötä ihminen teknologisoi tuu. Se, etteivät kyborgit vielä tallaa Helsingin katuja, onkin Moliisin mie lestä näköharha. Hän arvioi, ettei maailmassa ole koskaan ihmistä, jota kutsutaan kyborgiksi, koska ihmisen ja koneen sulautuessa suhtautumi nen kyborgiuteen muuttuu. asiat saadaan aikaiseksi päälle puetta villa laitteilla? Erikoisvarustetut sotilaat pimeänäkölaitteineen ja kypäränäyttöi " Äärimmäisissä skenaarioissa maailmaan muodostuu teknologisesti paranneltu yläluokka jo tällä vuosisadalla. neen ovat jo kyborgeja käsitteen löy hemmässä merkityksessä. Mutta jou kossamme kulkee jo tosikyborgejakin. Yhdysvaltalainen kyborgiasian tuntija Michael Chorost menetti Vai ovatko he jo täällä? Yhä useampi ihminen on kytketty äly puhelimeensa ja lisämuistina toimi vaan internetiin. Tarvitaanko neuro verkkoja ja supersilmiä, jos lähes samat kuulonsa vuonna 2001. Syynä oli vi hurirokko, joka aiheutti Chorostille kuulovamman ennen syntymää. On neksi jo vuosikymmen sitten oli tar jolla keino kuulon palauttamiseksi. Chorostille asennettiin sisäkor vaimplantti. Niiden 1990luvulla alkanut laaja mittainen käyttö on mullistanut kuu lovammojen hoidon. Leikkauksella sisäkorvaan kytkettävä implantti sti muloi kuulohermoa signaalilla, jonka tuottavat kalloon kiinnitetyt mikro fonit. Implantti siis ohittaa korva käytävän kokonaan. Järjestelmän tuottama ääni ei ollut vuonna 2001 täydellinen. Chorost kertoo oppineensa kuulemaan uudel leen äänikirjojen avulla. Nykyään imp lantoinnin tulokset ovat vaikuttavia: Suomessa vaikeasti kuulovammaisina syntyvistä lapsista 95 prosenttia saa sisäkorvaimplantin. 1990luvulla al kaneen kehityksen tuloksena kuurous on häviämässä. Vaikkei implantti tuo täydellistä kuuloa, kaksi kolmesta sen saaneesta lapsesta aloittaa opintaipa leensa tavallisessa lähikoulun luokas sa. Chorost kirjoittaa kuulevansa tie tokoneeseen kytkettyjen mikrofonien avulla. Kun hänen tietokonettaan ker ran päivitettiin, ja hän kuuli sen yhte ydessä outoa matalaa huminaa. Hän ymmärsi havaitsevansa keskusilmas toinnin huminan ilmastointiputkien kautta. Teknikon korvien taajuusalue ei ulottunut niin alas. Tämä oli tärkeä havainto. Konekor va ei tuottanut ääntä vain eri tavalla kuin biologinen korva, sen avulla saat toi kuulla enemmän. Sisäkorvaimp lantti teki Chorostista kyborgin. Pitävätkö sisäkorvaimplantin käyttäjät itseään kyborgeina? Tus kinpa. Asiasta julkisuudessa käyty keskustelu on pyörinyt pääasiassa viittomakielen aseman ympärillä, ei ihmisen ja koneen sulautumisen pohdiskelussa.
• ylioppilaslehti 4 # 12 13 Epätasa-arvoinen tulevaisuus Suuri keskustelu ihmisten oikeudes ta kyborgiuteen on vielä käymättä, sillä syytä siihen ei vielä ole. Mutta vielä koittaa päivä, jolloin kyberraa jojen ongelmat on ratkaistu, neuro linkit toimivat ja ajatusohjauksesta on hyötyä. Ei ole voimaa, joka pysäyttäisi ih misen ja koneen sulautumisen, arvioi Manchesterin yliopiston bioetiikan professori Matti Häyry. Yhteiskunta yrittää varmasti säädellä teknologian käyttöä. Häyry tuumii, että erottelua tehdään hoidon ja parantelun välille. On eri asia korvata puuttuva jalka kuin ottaa toimiva raaja pois ja korva ta se paremmalla koneversiolla. "Tämä hidastaa varmasti joiden kin koneliitosten julkista hyväksy mistä ja sitä kautta ehkä niiden jul kista rahoittamista", Häyry pohtii. Jos kyberteknologiasta jotain voi daan varmuudella ennustaa, se on hinta. Sisäkorvaimplantti maksaa vähintään 20 000 euroa. Tähän pitää vielä lisätä leikkaus ja kuntoutus kustannukset. Uunituore näköher moimplantti on vielä kalliimpi. So keiden näkökykyä palauttava laite maksaa yli 100 000 euroa. Ensim mäisen kaupallisen tuotteen asennus tehtiin vasta marraskuussa. Häyryn mielestä on selvää, että tu levaisuuden kyberteknologiaa tulee leimaamaan huima hinta ja sen aiheut tama epätasaarvo. Ihmisen parantele minen koneosilla kytkeytyy laajem paan kehitykseen, jossa lajimme erkaantuu yhä kauemmas luonnonti lasta. Ihmisen biologisten varaosien, geeniteknologian ja koneparannusten kehittyminen kietoutuvat yhteen ta valla, jonka vaikutuksia on vaikeaa en nustaa. Äärimmäisissä skenaarioissa maailmaan muodostuu teknologisesti paranneltu yläluokka jo tällä vuosisa dalla. Varmaa on muutos ja siihen koh distuvat sääntelyyritykset. On eri kysymys, onnistuuko sään tely. Oscar Pistoriuksen tapaus osoit taa, että kyborgeja ei hyväksytä kakis telematta. Kun 21vuotias Pistorius osallistui vuonna 2007 terveiden urheilijoiden kansainvälisiin kilpai luihin, jkirjaimen muotoiset hiili kuitujalat huomattiin. Tutkimusten jälkeen kansainvälinen yleisurheilu liitto IAAF totesi, että Pistorius saa proteeseistaan epäreilua kilpailu etua. Seuraavana vuonna liitto kielsi häntä osallistumasta kilpailuihin. Vetoomustuomioistuin kumosi pää töksen neljä kuukautta myöhemmin. Miksi Pistoriusta haluttiin estää kilpailemasta? Koska proteesit hel pottavat 400 metrin matkalla tärkeää nopeuden säilyttämistä. Pistorius juoksee luultavasti kesällä Lontoon olympialaisissa, sillä hän oli kisoihin vaadittavassa tuloskunnossa jo viime vuonna. Katsojien päätettäväksi jää, onko hän olympiahistorian ensim mäinen kyborgi. Kyborgiuden apostoli maailman ensimmäiseksi kyborgiksi julistautui vuonna 1998 brittiprofessori Kevin Warwick. Readingin yliopistossa kybernetiikan tuolia pitävä Warwick asennutti ihonsa alle rfid-sirun. Siru saa energiansa siihen lähetetyistä radioaalloista. Sen avulla voidaan tehdä langaton tunnistus muutaman metrin päästä, joten Warwick pystyi sirun avulla kauko-ohjaamaan tutkimustilojensa valaistusta. Pari vuotta myöhemmin Warwick tempaisi asennuttamalla käsivartensa hermostoon sirun, jonka poimiman EMG-signaalin avulla hän kykeni kaukoohjaamaan koetta varten rakennettua robottikättä. Molemmat kyborgikokeet oli suunnattu medialle. Rfid-siru olisi toiminut aivan yhtä hyvin teipattuna käteen, robottikättä taas olisi voitu liikuttaa ohjaushansikkaan avulla. jälkimmäisen kokeen yhteydessä tehtiin myös jotain futuristisempaa. Warwickin vaimon käteen asennettiin samanlainen siru. Näin puolisot pystyivät tuntemaan, kuinka toinen liikutti kättään. Warwick on innostunut kaikesta futuristisesta ja työskentelee parhaillaan rotan aivosolujen ohjaaman robotin parissa. Kyborgiapostolia kiehtoo esimerkiksi ajatus ihmisaivojen liittämisestä tekoälyyn. Vielä innostavampana hän pitää sirukokeen osoittamaa mahdollisuutta siirtää tietoa kahden ihmisen hermoston välillä. Puhe kun on kovin karkea, hidas ja tehoton tapa siirtää dataa. Ja vielä altis tulkinnoille.
• 14 ylioppilaslehti 4 # 12 Yhteiskunta tuomio Lauri Holappa on poliittisen taloustieteen tutkija ja rasittava jätkä. Vapise Arkadianmäki mijaa nopeammin. Jos pankit eivät velottaisi suolaista 65 senttiä nimeltä, Avoin ministeriö olisi palvelun var masti jo Pekkasen mukaan pykännyt kin. "On kyseenalaista, että kun kan salaiset toteuttavat perusoikeuksi aan, pankin kassaan kilahtaa rahaa", hän kritisoi. Huhtikuun alussa otetaan käyt töön EU:n kansalaisaloitelaki. Jotta EUparlamentti ottaa lakialoitteen käsittelyyn, tarvitaan taakse miljoo nan Euroopan Unionin jäsenen alle kirjoitus. EUtasolla nimiä kerätään verkossa kevyttunnistautumisen avulla ilman pankkien rahastusta. Pekkanen ihmettelee, miksei samaa systeemiä käytetä Suomessa. Roppo nen myöntää, että Suomen mobiili tai pankkitunnukset vaativa käytäntö on eriarvoistava, mutta muistuttaa, että paperilistaan voi allekirjoittaa myös tulevaisuudessa. otto donner Yrittäkää edes suomessa on totuttu siihen, että yhteiskunnallisia mielipiteitä voi perustella hyvillä argumenteilla, huonoilla argumenteilla tai sotiem me veteraaneilla. Viimeksi mainitulla perustellaan yleensä kaikkein vastenmielisimpiä ja järjettömimpiä kantoja. Sotiemme veteraanit sokeroinnilla mielipiteen esittäjä vapauttaa itsensä logiikan ja inhimillisyyden aiheuttamista rasitteista. Yllättäen hän ei enää olekaan Suomi24:n keskustelupalstoilla tai Köyliön Pe russuomalaisten kevätkokouksessa, vaan Raatteentiellä ja Portinhoi kassa. Vastassa ei enää olekaan sa teenkaariperheitä ja vegetaristeja, vaan taistolaisia ja PohjoisKorea. Sotiemme veteraanien perinnöllä on aina perusteltu oikeistolaista yh teiskuntapolitiikkaa ja konservatiivi sia arvoja. Koska sotiemme veteraanit hölötyksen kritisoiminen on yleensä katsottu maanpetokseen rinnastetta vaksi toiminnaksi, on sotaveteraani puheesta muovautunut oikeistolle erinomainen poliittinen strategia. " Julkisuudessa kerrottavan tarinan mukaan Suomen tulevaisuus riippuu yritystoiminnan kannustimista. Avatkaa ovi, hyvä ministeri Sosiaalinen media pöllyttää kovakou raisesti demokratiaa. Avoimuuspaine puhaltaa niin eduskunnan valiokun tien kynnyksillä kuin kunnantalojen tuulikaapeissakin. Joonas Pekkanen toivoo, että Avoin ministeriö toimisi esimerkkinä ministeriöille, ja ne avai sivat lainvalmistelutyötään verkkoon ihmisten kommentoitavaksi. Sosiaa lista mediaa tutkinut Pirjo Näkki VTT:ltä vakuuttaa, että someskepti kot ovat valtiohallinnon käytävillä vähentyneet ja asenteet muuttumas sa. "Suora tyrmäys on vähentynyt." Oikeusministeriö kehittelee esi merkiksi Osallistumisympäristöä, joka erilaisten työkalujen avulla lä hentäisi kansalaisia ja päättäjiä. Riip pumattomana toimivan Pekkasen mukaan oikeusministeriön projek tissa on "oikea tekemisen meininki". Neuvoja on kysytty puolin ja toisin. Näkin mukaan kansalaisaloitelais sa ja Avoimen ministeriön kaltaisissa hankkeissa on parhaimmillaan de mokratian kannalta "mullistavia ele menttejä". "Kansalaiset pystyvät vaikutta maan vaalien ohi ja toimimaan yh dessä puoluepolitiikan ohi tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta", Näk ki sanoo. Vaikeaksi voi osoittautua alkuin nostuksen ylläpitäminen. Hetkelli syys ja viihtyminen ovat somelle tyy pillisiä ominaisuuksia. Oikeustieteen ylioppilaana Pekkanen kertoo pitä vänsä opintojaan harrastuksenaan, mutta kuinka paljon lopulta löytyy ihmisiä, jotka haluavat kotisohvalla verkkareissaan muokata lakitekstejä ja pyöritellä kansantalouden kululas kelmia? Toisaalta kunnallispolitiikka ja lautakuntatyöskentely ovat vuosisa toja nojanneet vastuunkantajiin, jot ka ovat töiden jälkeen hiihtäneet kunnantalolle vääntämään. Eikä sitä intoa voi pelkällä kokouspalkkioilla selittää. maria ruuska ilmeisistä syistä tämä strategia ei voi toimia enää kovin montaa vuotta. Niinpä oikeistopiirit ovatkin alkaneet hiljalleen korvata sotiemme veteraaneja uudemmalla kirkas otsaisen moraalisuuden perikuvalla, pienyrittäjällä. Viime vuosina monet poliitikot ja elinkeinoelämän edusmiehet ovat toistuvasti varoitelleet "yritysvastaisen ilmapiirin" leviämisestä Suomeen. Yritysvastaisuuden torjumiseksi yrittäjyyttä on tungettu peruskouluihin pakolliseksi oppiaineeksi, puolueet oikealta vasemmalle ovat rustanneet yrittäjyysohjelmiaan, ja verotusta on kevennetty kautta linjan. Tämä ei kuitenkaan tunnu riittävän, sillä julkisuudessa kerrotta van tarinan mukaan Suomen tulevaisuus riippuu yritystoiminnan kannustimista. Tämän vuoksi perintö, yritys ja pääomatuloveroja on kevennettävä, ja ainakin nuorten työntekijöiden palkkoja heiken nettävä. Muussa tapauksessa olemme Kreikan tiellä. tosiasiassa uudella yrittäjyyspolitiikalla ei ole juuri tekemistä pien yritysten menestymismahdollisuuksien kanssa. Yrittäjät nyt vain sattuvat nauttimaan laajaa arvostusta, joten heitä kannattaa hyödyn tää, kun yhteiskunnallista rakennemuutosta halutaan runtata läpi. Ensisijaisestihan yritykset tarvitsevat ostovoimaisia asiakkaita, eivät tavattoman joustavia työmarkkinoita. Näin ollen esimerkiksi palkan korotusten jäädyttäminen tai julkisen kulutuksen vähentäminen usein suoraan heikentävät yritysten toimintamahdollisuuksia. Katteeton yrittäjämyönteisyys onkin paljon suurempi uhka Suo men taloudelle kuin yritysvastaisuus. Yritysten kun on kovin hanka la menestyä, jos niiden tavaroille ja palveluille ei ole kysyntää. Avoin ministeriö joukkoistaa lainvalmistelun. Onnistuessaan kansalaisaloitelaki mullistaa demokratian ja patistaa jurot ministeriöt sosiaalisiksi. opintotuen 15 prosentin takaisin perintäkorko: päiväsi saattavat olla luetut kansalaisaloitelain myötä. Maaliskuun alussa voimaan astunut laki parantaa huomattavasti kansa laisten vaikutusmahdollisuuksia. Jos systeemi sorsii ja verovelho piinaa, ei muuta kuin kansalaislakialoite vireil le ja lobbaamaan. Jos lakialoitteen taakse saa 50 000 allekirjoitusta, ot taa eduskunta lakiehdotuksen käsit telyyn. Tähän asti lakiehdotuksia ovat saaneet tehdä vain kansanedus tajat. "Jos kansalaisaloitteet ovat huo nosti laadittuja, heikosti perusteltuja ja niitä tulee liikaa, syö se uskotta vuutta koko instituutiolta", Pekkanen muistuttaa. Perinteisesti hallitusohjelman ohi tulleet opposition lakiehdotukset ovat menestyneet huonosti, mutta kansalaisaloitteiden suhteen Pekka nen on optimistinen. "Kun ne tulevat kansalaisilta, mu kana ei ole puoluepoliittista peliä, vaan kansanedustajat voivat äänes tää omatuntonsa mukaan." LÖYDÄ TULEVAISUUTESI OPISTOSSA! Vauhtia yliopisto-opintoihin opistovuodesta! Lääketiede · Oikeustiede Englanti · Italia · Venäjä Psykologia · Kasvatustiede Terveyskasvatus Aloiteinflaatio uhkana Kansalaisaloitelaki meni läpi edus kunnassa viime joulukuussa. ITyrit täjä Joonas Pekkanen huomasi asias ta pikkuuutisen Helsingin Sanomissa ja muutama päivä myöhemmin rekis teröi avoinministerio.fi osoitteen. Verkkosivu joukkoistaa kansalais aloitteiden valmistelun. Mukaan si vustoa kehittelemään lähti joukko Pekkasen koodarikavereita. Tavoit teena on, että Avoimen ministeriön lakiehdotukset ovat yhtä hyvin val misteltuja kuin eduskunnan valiokun tamyllyn läpikäyneet pykäläkokelaat kin. Pekkanen toivoo, että riippuma ton verkkosivu innostaa tavallisten kansalaisten lisäksi myös eri alojen asiantuntijat ja juristit kirjoittamaan sivustolle. Hidas oikeusministeriö Kansalaisaloitteiden allekirjoittami nen tapahtuu tulevaisuudessa ver kossa mobiili ja pankkitunnusten avulla. Oikeusministeriö pystyy kui tenkin avaamaan tunnistautumispal velun vasta loppuvuodesta. Siihen asti nimiä kerätään paperille. Kun nimiä tarvitaan pikkukaupungin ver ran, ensimmäisiä kansalaislakialoit teita tuskin nähdään lähiviikkoina. Oikeusministeriön hidas tahti joh tuu kansalaisaloiteverkkopalvelun toteutuksesta vastaavanTeemu Ropposen mukaan siitä, että lakiin tuli vielä loppuvuonna muutoksia. Aika taulusta päättivät kansanedustajat. Ropponen myöntää, että Avoimen ministeriön väki olisi rakentanut pal velun varmasti jähmeää julkista toi Ilmaisun iloa Kulttuuriopistossa! Kirjoittaminen · Tanssitaide Teatteritaide · Maskeeraus Rytmimusiikki Hae 31.7. mennessä. Opinnot alkavat elokuussa. Opintolinjoilla opiskelu on päätoimista ja oikeuttaa opintotukeen. www.epopisto.fi Etelä-Pohjanmaan Opisto Opistontie 111, 60800 Ilmajoki, (06) 4256 000
• os tonmuuta "Ilmas an puIt torjutaalla." halaam apIo ovat ja l KuoKKa uden hIgh " maatalouIput." techIn h ." at turhIa ov säaIneet "lI on paras "armeIja oulu." johtajaK n. ieteellisee us-metsät ksi maatalo e opiskelija Ha helsinki.fi/mmtdk facebook.com/mmtdk KAUPPATIETEEN KANDIDAATTI (180 op) Bachelor of Arts in Social Sciences ­ Business Administration Tervetuloa opiskelemaan kauppatiedettä aidosti kansainväliseen ympäristöön. Tarton yliopisto on Viron suurin, vanhin ja menestynein yliopisto. Sen taloustieteiden tiedekunta on maansa pitkäaikainen opetuksen ja tutkimuksen edelläkävijä. · kokonaan englanniksi · suomalainen opintotuki · edullinen asuminen · haku 16.4.2012 mennessä, ei pääsykoetta Tarton yliopistossa myös lääketieteen opinnot, paljon englanninkielisiä maisteriohjelmia sekä kansainvälinen kesäyliopisto. rsiier unive nia's prem king up Esto a Tartu is tudents m lation. n, with s ty tow the popu -fifth of e s vitality nearly on boisterou a nd cts a This inje ic setting y, histor leaf icatiinto the g sophist surprisin a e. grants it of its siz nia) or a city com/Esto on f lyPlanet. (Lone www.ut.ee/fi Suomenkielinen neuvonta: Tarton yliopiston Suomenedustaja Sanna Immanen sanna.immanen@ut.ee Puh. +358 45 8931800 Skype UT_helsinki
• Tervetuloa opiskelemaan viestintää Tallinnan yliopiston englanninkieliseen maisteriohjelmaan (120op) arbetsmarknaden efterfrågar Högskolan på Åland ger dig utbildning för yrken som arbetsmarknaden efterfrågar. Du får en internationellt gångbar examen och möjlighet att kombinera teori med praktik. Våra handledare hjälper dig också att hitta givande studie- och praktikplatser. Mer information hittar du på www.ha.ax Ansökningstiden är 15 mars­16 april Välkommen in med din ansökan! Elmästare, Elingenjör, Företagsekonom, Systemutvecklare, Programmerare, Restaurangchef, Hotellchef, Övermaskinmästare, Överstyrman, Sjöingenjör, Styrman, Sjökapten, Sjukskötare UTBILDNINGAR SOM Miksi et opiskelisi Tallinnan yliopiston viestinnän instituutissa? Valitse pääaineeksesi viestinnän johtaminen ja liity instituutin energiseen opiskelijaporukkaan! Pääaineopinnoissa tarjoamme Sinulle lisäksi kolme erikoistumisalaa: organisaatioviestintä, poliittinen viestintä ja kultuurienvälinen viestintä Voit myös valita muiden alojen opintoja tutkintoosi ilman lisäkuluja yliopiston laajasta tarjonnasta. Sinua odottavat kansainvälinen opiskeluympäristö, laadukas opetus ja hyvät kontaktit Euroopan muihin yliopistoihin. Hakuvaatimuksena on alempi korkeakoulututkinto viestinnästä tai muulta soveltuvalta alalta. Opiskelukieli on englanti ja opintojen kesto kaksi vuotta. Lisätietoja suomeksi: Lehtori Päivi Tirkkonen paivi.tirkkonen@tlu.ee +372 827 887 www.tlu.ee/com Neptunigatan 17, Pb 1010, AX­22111 Mariehamn, Åland Finland +358 (0)18 537 000, ansokan@ha.ax, www.ha.ax edät, m Abi: Jos ti itä haluat, hanki HESOTE mukana yhteishaussa 27.2. - 16.3.2012 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Lääkealan perustutkinto, farmanomi / lääketeknikko Hammastekniikan perustutkinto, hammaslaborantti Lisätietoja: HESOTE (Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos) on Helsingin kaupungin omistama ammatillinen oppilaitos. Oppilaitoksessa opiskelee yli 2000 nuorta ja aikuista sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa. oikea tti amma hoitajaksi, sa eläinten erkonomik essa vuodes meillä kahd aaseutuyrittäjäksi, m ompelii opiskella us m Ylioppilas vo niksi, lähihoitajaksi, riksi, vaatet yös viiden aa si, puutarhu ohjaisena m kuva-artes anohjaajak yo-p ja vapaa-aj . Tarjolla on ulu). si, nuorisoirkailijaksi staanottov tus (talousko jaksi tai va titalousope mittainen ko kuukauden uda.fi/hae. aamme: ke utustarjont ajaan koul Tutustu la TAITA JA ÖELÄMÄN KEUDA ­ TY hesote.fi Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Pl 3920, 00099 Helsingin kaupunki Puhelin (09) 310 8158 Faksi (09) 310 80207 IOPISTO AMMATT H YHTEIS .2.­16.3 AKU 27 www.keuda.fi/hae .2012 ENEMMÄN KOKEMUSTA ENNEN KAIKKEA. Mi k lä e Minkä lähes 50 koulutusohjelmast Minkä lähes 50 koulutusohjelmastamme valitsetkin, M t ähe oulutusohjelma t utu o lit tki Metropolia A it tki k li Ammattikorkeakoulusta ik k k saat tuhdimmat eväät urallesi. Ajanmukainen ja yksilöllinen opetus luo perustan osaamisellesi, ja pääkaupunkiseutu antaa reilusti valinnanvaraa työharjoittelulle, jossa voit hioa taitojasi. Eivätkä kontaktimme rajoitu Suomeen. Tarjoamme mahdollisuuksia vaihtoopiskeluun lukuisissa maissa ja korkeakouluissa. Tervetuloa valmistumaan varmempana. opiskeluun lukuisissa maissa ja kork a ouluissa. Tervetuloa valmistumaan varmempana. piskeluun kuisiss maiss kelu ke un uisissa ais issa korkeakouluissa. ervetu o va mistum an ar empana. ork is valm uma pan . n YHTEISHAKU 5.3.-3.4.2012 KULTTUURI, LIIKETALOUS, SOSIAALI- JA TERVEYSALA, TEKNIIKKA JA LIIKENNE
• ylioppilaslehti 4 # 12 17 Viestinnän välivouhkat Onko viestintätoimisto uusi uutistoimisto? "ei olla poppatohtoreita, ei", nau reskelevat Hill & Knowlton viestin tätoimiston toimitusjohtaja Tarja Jussila ja senior adviser Markko Ihamuotila merenrantatoimistos saan. Suomen suurimman viestintä toimiston asiakkaina on ollut niin viherpesusta syytetty metsäjätti Sto ra Enso kuin kiistelty Nord Stream kaasuputkihanke. Täällä jos missä tiedetään, miten suomalaista mediaa pompotellaan. Mutta ei, sisäpiirin viestintäkauppoja ei Jussilan mu kaan Suomessa harrasteta. "Päätösvalta uutisista on edelleen toimituksissa, missäs muuallakaan. Kansalainen Tarja Jussilastakin olisi karmea ajatus, ettei journalismiin voisi luottaa." Jos suomalainen uutisagenda suunnitellaan Hill&Knowltonilla, Jussila ja Ihamuotila kätkevät sen PRammattilaisen varmuudella. pr-poppatohtoreiden niskaote suo malaisista toimittajista on salaliittoteo ria, jota viljellään keskustelupalstoilla. Viimeksi aiheesta älähti Yleisradion entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner, joka syytti Iltalehden blogissa me diataloja "kirjurijournalismista". Jugnerin mukaan köyhillä ja kiirei sillä medioilla ei ole enää aikaa pa neutua "journalistisen totuuden et simiseen". Samaan aikaan yritysten ja yhteisöjen viestintäbudjetit ovat paisuneet. Jugnerin uhkakuvissa PR koneisto runnoo yksipuolisen vies tinsä mediassa läpi. Jussila allekirjoittaa suurimman osan Jugnerin väitteistä. Kyllä, Hill & Knowltonin asiakasmäärät ovat kas vussa. Kyllä, toimittajien kiire on ha vaittu. Kyllä, toimituksiin lähetetyt tiedotteet saattavat mennä lähes sel laisenaan läpi. Mutta ei, Jussila ei ole kirjurijour nalismista innoissaan. "Ei ole kenenkään etu, jos kiire johtaa aivottomuuteen." Samaan aikaan kun sekä mainostoi mistojen että uutismedioiden talous horjahtelee, viestintätoimistossa on nähty 2000luvulla parhaimmillaan yli 20 prosentin kasvulukuja. Siinä missä yritys aiemmin osti mainoksen tai pisti tiedotusosaston näpyttelemään tiedot teen, päädytään yhä useammin pyytä mään viestintäapua siihen erikoistu neelta toimistolta. Viestintätoimistoissa hypeä top puutellaan: ala on nuori, ja luonnollis ta kasvun varaa löytyy edelleen. Liike vaihdoilla mitattuna toiminta on vielä näpertelyä mainosalaan nähden. Alan nuoruudesta johtuen viestin tätoimistojen ja toimitusten suhde on monelle epäselvä, ja maaperä on otol linen suhmurointiteorioille. Soitto kierros paljastaa, että viestintätoimis tojen toimenkuva saattaa olla hämärä niiden asiakkaillekin. "Palaverissa sanotaan, että me ha lutaan sitten Hesarin etusivulle. Sanon suoraan, että ostakaa mainostilaa", kertoo OS/GViestinnän toimitusjoh taja Toni Perez. Tiedotteiden kirjoittaminen on vies tintätoimistotyön peruskauraa. Sen li säksi toimistot tuottavat toimittajille taustamateriaalia, järjestävät haastatel tavia ja kutsuvat aamiais ja lounasta paamisiin. Välillä on kestitystäkin. jo Ahonen veikkaa, että heillä luku on prosentin luokkaa kaikista uuti sista. Viestintätoimistot ovat toimit tajille lähde muiden joukossa. Ilman kontakteja skuupit pysyvät piilossa. "Toimittaja, joka elää hermeetti sessä kapselissa on pelottava tapaus. Minulla oli 30 vuotta sitten kollega, joka lähes kategorisesti kieltäytyi epävirallisesta yhteydenpidosta yri tyksiin. En tiedä, miten sillä asenteel la voi tehdä tätä työtä", Pettersson toteaa. Helsingin Sanomien taloustoimit taja Tuomo Pietiläinen kertoo, että heillä on alan yliinnokkaille oma ni mitys: välivouhka. Pahimmillaan väli vouhka soittelee tiedotteen perään ja painostaa jutun tekoon, mutta ei osaa kertoa tiedotteen asiasta. Eniten Pie tiläistä huolestuttaa se, että PRam mattilaiset vahtivat yhä useammin yritysjohtajien haastatteluja. "Missä on aito vuorovaikutus sel laisessa tilanteessa?" Vaikka Pietiläinen suomii "vies tintäkyylien" toimintaa, pitää tutkiva journalisti viestintätoimiston järjes tämiä taustatapaamisia arvokkaina. "Jos ihmisen on tavannut kerran kasvokkain, valehtelee hän sinulle jatkossa pienemmällä todennäköi syydellä." pr-koneiston kasvusta huolimatta haastatellut toimittajat pitävät jour nalismia kriittisempänä nyt kuin vie lä 80luvulla. Silloin Helsingin Sano mien taloussivujen nimi oli vielä Kauppa ja merenkulku, ja yritystie dotteita saatettiin läiskiä sivuille sel laisinaan. Ilmiöön on vaikea saada puolueeton ta perspektiiviä, sillä Laura Juntusen viime vuonna ilmestynyt Leikkaa­liimaa-journalismia? on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa PRko neiston vaikutusvaltaa uutisiin on yri tetty empiirisesti arvioida. Hälyttävintä Juntusen mukaan oli, että liki kolman nes valtakunnallisten uutistalojen verk kouutisista toisti pohjana olleen tiedot teen lähes sellaisenaan. "Vaalirahapaljastukset ovat nosta neet journalismin statusta vallan vah tikoirana, mutta samaan aikaan tie dotteiden lapiointi verkkoon kiihtyy." PRalan todellista vaikutusvaltaa on Juntusen mukaan erittäin vaike aa tutkia, sillä hienovaraisempia vai kutuskeinoja on hankala jäljittää. Kun toimittaja tekee kiireessä jut tua, valikoituu lähteeksi usein taho, joka on osannut viestiä itsestään ahkerasti. "Pitkäjänteinen viestintä saattaa vaikuttaa toimittajien asenteisiin ja tulkintoihin myös tiedostamatto malla tavalla." Juntusen haastattelemat politii kan toimittajat nostivat monesti ko koomuksen esimerkiksi aktiivisesta viestinnästä. Haastateltavien mu kaan puoluetta kohdellaan mediassa aivan eri tavalla kuin sen kilpailijoita. "Ne, joilla on resursseja satsata ammattimaiseen viestintään ja jotka osaavat muotoilla viestinsä median tarpeisiin, saavat viestinsä läpi." verna kuutti " Pahimmillaan välivouhka soittelee tiedotteen perään ja painostaa jutun tekoon, mutta ei osaa kertoa tiedotteen asiasta. Toimitusten uutisagendaan vies tintätoimistot arvioivat pystyvänsä vaikuttamaan vain vähän. Viestintä toimisto Deskin taloudellisen johta jan Juhani Levolan mukaan on hyvä tulos, jos projektista saadaan muuta ma juttu läpi mediassa. Uutismedioiden toimituksissa kaan ei viestintätoimistoiden valtaa tunnusteta. STTLehtikuvan päätoi mittajatoimitusjohtajan Mika Petterssonin mukaan viestintätoimis tojen aiheeseen tartutaan kotimaan uutisissa "ehkä kerran kuukaudessa". Yle Uutisten toimituspäällikkö Mar- otto donner
• 18 ylioppilaslehti 4 # 12 Yliopisto graduratsia kunnan optimisuuruus väestöpohjatarkasteluna yleinen valtio-oppi Luimme Paavo Väyrysen gradun wikimedia commons tyylitarkastus Palstalla esittelemme opiskelijoiden tyylivalintoja. Välipalagurut Ravitsemustieteen opiskelijat esittelevät välipalansa. sanat tiina liukkonen kuvat jussi välipirtti Opiskeluaika 3,5 vuotta Valmistumisvuosi 1970 Johdanto Kunnallisen jaotuksen meneillään olevaa uudistusta suun niteltaessa ja toteutettaessa on ensisijaisina pidetty kunnallishallinnon ja talouden vaatimuksia. Uudistuksen toinen tavoite ­ yhdyskunta muodostuksen ohjaaminen ­ on jäänyt hyvin vähälle huomiolle. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään kunnallisen jaotuksen muutoksen tavoit teita yhdyskuntamuodostuksen kannalta. Tarkoituksena on tutkia, kuinka suuri kunnan tulee vähintään olla, että sen asukkaille tärkeim mät kunnalliset, valtion ja yksityiset palvelukset voidaan kuntaan jär jestää, eli minkä kokoisessa kunnassa on tarpeeksi suuri väestöpohja riittävän palvelukykyisen taajaman syntymiselle. Aineisto Kajaanin, Kuhmon ja Ristijärven opiskelijoiden postikysely haastattelut. Johtopäätös Haastattelututkimuksen mukaan melko välttämättö miksi todettujen palvelusten järjestäminen edellyttäisi vähintään 10 000 asukkaan väestöpohjaa, jolloin vielä useat palvelukset jäävät järjestämättä. Tarpeellisiksi katsottavien palvelusten järjestäminen edellyttäisi 20 000 asukkaan väestöpohjaa, joskin jo 15 000 asukkaan kunnassa voitaisiin järjestää useimmat tärkeysluokkaan "tarpeellinen" sijoittuneet palvelukset. Synnytystuskat Valmistauduin eduskuntavaaleihin gradua tehdessä ni. Vaalit olivat suurin motivaattorini sen valmistumiselle, sillä halusin vaaliasiakirjoihin akateemisen loppututkintoni. Ylioppilaana olisi ollut vaikea päästä eduskuntaan. Kirjoitin gradua iltaisin ja viikonloppuisin, koska päivät olin töissä. Jouduin raatamaan gradua myös joulunpyhinä, jotta saisin sen valmiiksi määräaikaan mennessä. Tiukka aikataulu hei jastui gradun lopputulokseen. Tein samasta aineistosta opinnäytetutkimuksen sosiologian sivu laudaturia varten vuonna 1983. Johtopäätökseni poikkesivat vuoden 1970 tutkimuksen tuloksista, koska näkökulma oli silloin laajempi. sauli jäppinen, 25 Soijakaakao on suosikkivälipalani. Löysin sen viime vuonna. Meillä oli vaikea alku. Maku miellytti heti, mut ta aluksi kurkkua kutitteli ja huulia poltteli. Soijakaakao on luentojen kohokohta, sillä silloin on yleensä vähän nälkä, ja tiedän, että hahaa, laukussani on vielä jäljellä soijakaakao. mirka puputti, 29 Syön vauvojen hedelmäsoseita päivittäin. Päärynäsose on suosikkini. Se ei koskaan tuota pettymystä, sillä joku on jo tehnyt hedelmien laaduntarkkailun puolestani. Pyrin syömään ravitsemussuositusten mukaan, mutta en liian tiukkapipoisesti. Jos joskus menee päivä pussikeitolla, so what! Pidemmän aikavälin toteuma ratkaisee. elina maaria tonteri, 26 Maustamaton jogurtti marjoilla on tosi hyvää. Siinä yh distyy kivasti maku ja terveellisyys. Jogurtti säilyy mat kassa paremmin, jos marjat laittaa joukkoon jäisinä. Ostan jogurtin yleensä luomuna eettisistä ja ekologisista syistä. Jos kaupassa on uutuusjogurtti, olen eka, joka sen nappaa ja maistaa. laura pirkola, 21 Olen lapsesta asti tykännyt hirveästi riisipiirakoista. Ne pitävät hyvin nälkää, joten epäterveellisiä välipaloja ei tule syötyä. Suhtaudun välipalaani terveen intohimoisesti. Meillä ei ole täällä mikään terveysintoilumeininki, vaan suhtautuminen ruokaan on järkevää. Tykkään ruuasta niin paljon, että en halua tehdä siitä ongelmaa. Tarkastajat Paavo Hoikka ja Martti Noponen elina loisa Lisää opiskelijoiden tyylivalintoja osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/tyylitarkastus Manga vetää Japaniin opiskelijoita japani haluaa lisää ulkomaisia opiskeli joita korkeakouluihinsa. Yhtenä houkut timena on käytetty manga ja anime opintoja, joita on tarjolla jo yli tusinassa yliopistossa. Osa opinnoista on mangaan, animaatioon ja videopeleihin liittyviä yk sittäisiä kursseja ja kurssikokoelmia, mutta joissakin yliopistoissa mangaa ja animea on mahdollista suorittaa tutkin noksi asti. mangaopintoihin kuuluu piirustus ja väritystuntien lisäksi muun muassa eloku vaohjausta, näytelmäkirjoittamista sekä tekijänoikeuslakien pänttäämistä. Monet opiskelijat jäävät valmistuttuaan Japaniin töihin, sillä maassa hankittua työkokemus ta arvostetaan suuresti animaatio, peli ja suunnittelualalla. mangaporkkana näyttää tepsivän: ulko maisten opiskelijoiden määrä lisääntyy Ja panissa tasaisesti. Tokiossa sijaitsevan, ani maatioon ja videopeleihin erikoistuneen Digital Hollywood Universityn opiskelijois ta joka viides tulee jo Japanin ulkopuolelta, kun viisi vuotta sitten ulkomaalaisia oli vain yksi sadasta. "Lähitulevaisuudessa haluan nähdä [luvun] kasvavan viiteenkymmeneen pro senttiin", rehtori Tomoyuki Sugiyama sanoi The New York Timesille. opiskelijaryntäyksen tiellä on kuiten kin kielimuuri, sillä yliopistojen opetus kielenä pysyy japani. Tällä hetkellä suurin osa ulkomaisista opiskelijoista tulee Kii nasta, Malesiasta ja muista Aasian maista. "Jos meillä olisi englanninkielinen jat koopintotason ohjelma, me hukkuisim me länsimaisiin opiskelijoihin välittömäs ti", Sugiyama uskoo. Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa. sanat oona juutinen
• ylioppilaslehti 4 # 12 Yliopisto 19 " otto donner Meillä ­ yhteiskunnalla ja ihmisillä ­ ei ole resursseja älyttömään käräjöintiin. messa ollaan vielä kaukana näin tii viistä yhteistyöstä. Jos rikoksen uhrina on lapsi tai lasta kuullaan todistajana, poliisi ja tuomarit käyttävät yhä enemmän oi keuspsykologien apua. Lapsen aja tusmaailmaan perehtyneet psykolo git osaavat esimerkiksi arvioida, onko lapsi kokenut jotain tavallisuu desta poikkeavaa. Psykologian tohtori Julia Korkman HUSin Lasten ja nuorten oike uspsykiatrisesta osaamiskeskuksesta kertoo, että viimeisen kahden vuo den aikana yksikön psykologien mää rää on tuplattu. Yksikön perustami sen jälkeen vuonna 2006 erityisesti poliisin virkaapupyynnöt ovat li sääntyneet, joten resursseja piti lisä tä. Yksikön psykologit auttavat polii sia erityisesti, kun epäillään lapseen kohdistunutta seksuaalista hyväksi käyttöä. Jos epäily saa tukea, ja asia etenee tuomioistuimeen asti, psyko logeja kuullaan usein oikeudessa. vaikka psykologit harvoin todista vat oikeudessa, psykologi ja laki palveluita yhdistävän PsyJuridican toimitusjohtaja Helinä HäkkänenNyholm uskoo, että puolustus alkaa hyödyntää psykologeja nykyistä enemmän. Hyvänä esimerkkinä hän pitää Ul vilan surmaa. Siinä Anneli Auerin puolustuksen asiantuntijan, psyko logian tohtori Katarina FinniläTuohimaan mukaan poliisi oli haas tatellut Auerin lapsia täysin väärin. Psykologin mielestä poliisi oli esi merkiksi kysynyt johdattelevia kysy myksiä. Rikosprosessien lisäksi psykolo geja käytetään yhä enemmän riita asioissa. Esimerkiksi huoltajuusrii toja yritetään tulevaisuudessa ratkoa entistä enemmän Follomallilla, jos sa psykologi ja sosiaaliviranomaiset auttavat kiisteleviä vanhempia sopi maan tilanteen ilman käräjöintiä. HäkkänenNyholm uskoo, että oi keuspsykologian merkitys yhteis kunnassa kasvaa tulevaisuudessa myös siksi, että ihmiset haluavat en nemmin sopia riitoja kuin etsiä voit tajia. Esimerkiksi riitaisa avioeroti lanne saattaisi ratketa helpommin ja halvemmin psykologin vastaanotolla kuin oikeussalissa, jos oikeuspsyko logi neuvoisi pariskuntaa kommuni koimaan. "Meillä ­ yhteiskunnalla ja ihmi sillä ­ ei ole resursseja älyttömään käräjöintiin", HäkkänenNyholm sa noo. savanna saarikko Ymmärrystä, rouva tuomari Oikeustiede inhimillistyy. Yhä useampi tuomari haluaa opiskella oikeuspsykologiaa. todistaja katsoo vasemmalle alaviis toon kesken vastauksensa. Selvä valeh telija! Oikeuspsykologien mukaan näin ei välttämättä ole. Heidän mukaansa va lehtelijan saa kiinni esimerkiksi siitä, että hän kertoo niukasti yksityiskohtia, jottei narahtaisi niihin. Oikeuspsykologia on poikkitieteel linen ala, joka yhdistää psykologiaa ja oikeustiedettä. Se auttaa lainoppineita ymmärtämään ihmismieltä ja psykolo geja oikeusjärjestelmää. Oikeuspsyko logiasta on tuomareille hyötyä esimer kiksi rikoksentekijän profiloinnissa ja todistajan kohtelussa oikeudessa. Oikeuspsykologinen osaaminen on yhä kysytympää tuomioistuimissa ­ voidaan jopa puhua kovaksi mielle tyn oikeustieteen inhimillistymises tä. Psykologeille oikeuspsykologian oppia on ollut tarjolla Helsingin yli opistossa jo vuodesta 2006. Vaikka aihe kiinnostaa myös yhä useampia oikiksen opiskelijoita, aloitettiin en simmäinen oikeuspsykologian kurs si tiedekunnassa vasta viime kuussa. Kuuden opintopisteen valinnaisen kurssin 30 paikkaa täyttyivät heti. Ai kaisemmin oikeuspsykologisia kysy myksiä on sivuttu kursseilla vain muiden aiheiden yhteydessä. Tuomareille ja syyttäjille oikeus ministeriö on järjestänyt oikeuspsy kologian muutaman päivän kurssia vuodesta 1998. Halukkaita on ollut monina vuosina enemmän kuin kurs sipaikkoja. Kurssia suunnitelleen tuomari Timo Heikkisen mukaan osallistujat haluavat oppia lisää ihmi sen mielen toiminnasta ja kehittää vuorovaikutustaitojaan, jotta todis tajat eivät jännittäisi oikeudenkäyn tiä. kun todistaja astuu oikeussaliin, läh töasetelma on jo valmiiksi haastava. Heti alkuun tuomari uhkaa vankeu della, jos todistaja valehtelee tai sa lailee jotain. Hermostunut todistaja unohtelee ja takeltelee, kun pitäisi kertoa öisestä nakkikioskijonotap pelusta. Tuomarin pitää tietää myös, mi ten ihmisen muisti toimii. Kun kaksi eri silminnäkijää kertoo tappelusta, heidän tarinansa voivat olla hyvinkin erilaisia. Kumpikaan ei kuitenkaan välttämättä valehtele, vaan kertoo, miten itse muistaa sinapintuoksuiset tapahtumat. Tuomareille on myös tärkeää tie tää, miten toimia persoonallisuus häiriöisten kuten psykopaattien kanssa. Rikollisten joukossa heitä on huomattavasti enemmän kuin väes tössä keskimäärin. vaikka tuomioistuinjuristit opiske levat ahkerasti oikeuspsykologiaa, tuomioistuimissa tarvitaan yhä useammin myös oikeuspsykologeja. Yhdysvalloissa on tavallista, että oi keuspsykologit neuvovat syyttäjää tai puolustusta siitä, miten vasta puolta kannattaa kuulustella. Suo
• 20 ylioppilaslehti 4 # 12 Kulttuuri delikatessen Kulttuurikolumnisti Olavi Uusivirta pakinoi aiheesta ja sen välittömästä läheisyydestä. Koko talvi kesämökillä Mökille mennään vääristä syistä. Mökille mennään leikkimään Tsehovia. Puetaan valkoinen pellavapuku ja viritetään riippumatto. Katsotaan ohi ja humallutaan. Mikään ei liiku, kunnes Aliaksesta tu lee riitaa. Yksi puhuu ja muut kuuntelevat, kunnes tulee jokin ääni merkki. Satakieli tai merisää. Silloin se yksikin hiljenee, ja kaikki kat sovat järvelle. Elämä on menetetty. Elämä on tässä. Joskus mökillä ollaan jouluna. Se on huono idea. Yksi auto: vain en simmäinen pääsee pakoon, kun tilanne kärjistyy. Ja tilanne kärjistyy. Kaupungissa ei sillä tavalla ehdi puhua, kun on nämä vaikeat ajat. Mö killä on televisio: sieltä tulee Maigret virittää ansan. Minä olen tosissani. Mökille mennään vääristä syistä. Sinne mennään katsomaan, millaista on todellisuus. Todellisuuden tuntu saavute taan askeesin kautta. Askeesi saavutetaan laittamalla puhelin äänet tömälle. Joskus, kun huono omatunto kolkuttaa saavutetuista eduis ta, ja vanne kiristää päätä, tehdään tulta. viime kesänä meille kävi juuri näin. Päätimme tehdä tulta niin kuin sitä joskus tehtiin. Että jos ei syty, niin sitten ei syty grillikään. Kivet, puupalikat ja aurinko. Niistähän se syntyy. Totesimme maaperäs tä löytyneet kivilaadut soveltu mattomiksi. Auringon käyttö edellyttäisi jonkinlaista optiik kaa. Kokeilimme ensin huonolla menestyksellä vedestä ja lasi purkista rakennettua linssiä. Sitten etsimme erikokoisia puu tikkuja. Hankausvoima piti saada mahdollisimman suureksi, joten päädyim me soveltamaan jojosta tuttua rullaustekniikkaa. Se osoittautui me nestykseksi. Tunnin rullailtuamme saimme aikaan ensimmäisen sa vuntuprahduksen. Se tuntui samalta kuin Edisonista on täytynyt tuntua 22.10.1879. Se oli kuin Pekka Haaviston pääsy toiselle kier rokselle, voitto jo itsessään, ihme. Sitten tuli laskut. Heikki viilsi sor meensa helvetinmoisen vekin, ja me lähdimme ajamaan kohti Hä meenlinnan keskussairaalaa. Samalla dokumentoimme tapahtumia videolle älypuhelimillamme. Teimme hassuja ilmeitä. Heikki kävi tajuttomuuden rajamailla. Verta suihkusi valtoimenaan. Sairaalassa ei ollut jonoa. Sormi tikattiin. Pa lasimme mökille ja sytytimme grillin. Pelasimme Texas Holdemia. Täytimme samovaarin. Odotimme iltaa. Keskiluokkaisuuden ytimes tä kuului karmivaa huutoa. Verta suihkusi valtoimenaan. Teimme hassuja ilmeitä. " Huone täynnä räjähtävää pysähtyneisyyttä. Stalkkaaja kyttää hiteissä Pop-kulttuurissa vainoamista vähätellään söpöjen naisten fanittamisena. akseli gallen-kallelan Ainotrip tyykki kertoo kolmella kuvalla vaikut tavan tarinan: Väinämöinen näkee Ainon, ihastuu ja ryhtyy tavoittele maan neitoa. Ainoa ei vanhan tietäjän jahtaus lämmitä ­ päinvastoin. Ahdin gossa nuori nainen päättää hukuttau tua. Tarina piinalliseksi muuttuvasta kiinnostuksen osoittamisesta toistuu tänäkin päivänä populaarikulttuuris sa. Eminem avautuu ihailijastaan kappaleessa Stan ja jopa miesten mies Clint Eastwood vajoaa eitoivotun rakkauden terrorin syövereihin elo kuvassa Yön painajainen. Nyt epätoivoisiin tekoihin johta valla ihailulla on nimi: vainoaminen. Se on toistuvaa häirintää, jonka voi daan katsoa ymmärrettävistä syistä herättävän vainotussa pelkoa. Sillä ei ole väliä, montako kertaa tai kuinka häiritsee. Teko ja sen seuraukset riit tävät määrittelemään vainon. mökille mennään vääristä syistä. Suoraselkäisintä on olla menemät tä mökille. Näin minä tein viime viikolla. Valitsin Tsehovin ja Zholdakin Klockriketeaternissa. Tommy Hellsténin paradoksi toimi: sain sen mistä luovuin. Sain mökkiviikonlopun tiivistettynä neljään tuntiin. Kaikki oli juuri miten minulle oli luvattu. Huone täynnä räjähtävää pysähtyneisyyttä. Trooppinen ilmanala, jossa ihmiset hytisevät. Ju nalta saapuvia ja junalle lähteviä ihmisiä. Kuvan ja tanssin teatteria. Kirkasta näköä. Pakollisen samovaarin. Vainoamistapoja on monia. Ylei simpiä ovat sähköpostilla ja teksti viesteillä häiritseminen, kodin tai työpaikan lähellä oleilu, internetissä seuraaminen, kontaktin ottaminen vainotun ystäväpiiriin, puhelinsoi tot, lahjojen ja kirjeiden lähettely. Yksittäisenä tekona vainoaminen vaikuttaa harmittomalta. Sen seu raukset ovat kuitenkin vakavat. Moni kokee suurta epätoivoa ja elämänhal linnan menetystä. Itsemurhan har kitseminen ei ole tavatonta. Suomessa vainoamisen kriminali soimista käsitellään parhaillaan edus kunnassa. Vielä 90luvun taitteesta vainoamista ei tunnettu rikosnimik kellään yleisesti. Globaalissa pop kulttuurissa stalkkaus oli sen sijaan jo vahva ilmiö. Alicia Silverstonen täh dittämästä The Crushista Vaaralliseen suhteeseen, Blondien One Way or Anotherista Whitney Houstoniin ja Bodyguardiin: vainoaminen on pesiytynyt popkulttuurin vakioaiheeksi. 2 Maaliskuu perjantai klo 17 3 Maaliskuu lauantai klo 14­23 4 Maaliskuu sunnuntai klo 15 8 Maaliskuu torstai klo 16 Tuunaa maatuska Helsingin yliopiston Venäjäasiantunti jat taitavat paitsi huippututkimuksen myös irroittelun. Tiedekulmassa voi per jantaina sekä kuunnella luentoa Venäjän vaaleista että harjoittaa luovuuttaan Tuunaa maatuska pajassa. Ylioppilas lehti kunniottaa venäläistä demokratiaa askartelemalla presidenttimaatuskan: Putinin sisällä Medvedev, Medvedevin sisällä Putin, Putinin sisällä... Tiedekulma, Aleksanterinkatu 7. Materiaalimaksu 5 . Hillbillyt hippaa Suomalaisten bluegrassfiilistelijöiden vuotuinen ilojuhla täyttää musiikkiteatte ri Kapsäkin banjoilla, mandoliineilla ja stetsoneilla. Voi veljet ­ bluegrass-musiikin isompi suurkonsertti esittelee suomalaisen skenen Clayhill Brotherseista Rautakou raan ja Hot'n'Totista Miss Cat Leehen ja Stefanos Hirvoseen. Faneille tiedoksi, että bluegrass.fisivun nimigeneraattori taikoo sinullekin bluegrassnimen. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68. Liput 20 . Jaiks, iiks, Robin! Näkyykö Robinin levynjulkkarikeikalla enemmän Frontside Ollielle heltyneitä kolmekymppisiä vai hysteerisiä teinityt töjä? Miltä kuulostavat livenä kappaleet Faija skitsoo tai Räjäytät mun pään? Te keekö se sen, täydellisen, frontside olli en? Nuoren turkulaisen debyyttialbumi Koodi herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, ja siksi Circuksen ikära jaton keikka on alkukevään must. The Circus, Salomonkatu 1­3. Liput 13 . Baari on internet Elämmekö lopun aikoja, kun elämä al kaa jäljitellä internetiä? Kasino Creati ve Studio kollektiivi avaa Helsingin keskustaan popupbaarin, jonka tar koitus on olla "fyysinen Facebook". @BARiksi nimetyssä tilassa voi roik kua, tsättailla, vilkuilla tyttöjä ja nau raa huonolle huumorille ­ just niin kuin interwebissä! Torstaina @BARis sa liketetään IRL kuvittaja Rami Niemen näytönsäästäjän avajaisia. @BAR, Kalevankatu 13. Vapaa pääsy.