• >Fotonovelli - Barbie pelastaa vasemmiston 4 6.3.2009 96. vuosikerta abi numero Riks, raks ja poks euro venYY indieelokuvien efekteissä Katu-uskomaton Arto tuunelA on musiikin monituunAAjA YliopistolAin kuumimmAt kiistAkohdAt Rivien repijät
• 2 YLIOPPILASLEHTI 4/09 >> tuula amberla. Viehko lauluääni yhdistettynä simppeleihin jatsisovi- PÄÄKIRJOITUS VAIKUTUKSEN ALAISENA Tämän numeron inspiroijat tuksiin saa Tuulan 80- ja 90-luvun tuotannon loistamaan yhä kirkkaana. talvivaellus. Mukavaa ajanvietettä niille, jotka eivät lapsena saaneet >> tarpeekseen kurahousuista ja lumensulatusleikeistä. naiset ja raha. Leila Simosen erinomainen kirja saa sekä suunnittele>> maan taloutta että siivoamaan kaapit. isänmaallisuus. Finanssikriisi erottaa jyvät akanoista. >> sälekaihtimet. ruma, mutta kätevä yksityisyydensuoja. >> Oppia Islannista Yksi olemassaolostaan taistelevan saarivaltion sosiaalisista innovaatioista on tapa jakaa perhevapaat. Vanhempainvapaa koostuu kolmesta jaksosta, joista yksi on äidille, yksi isälle ja yksi jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Mallista tekee nerokkaan se, että se on harvinaisen tehokas täsmäparannus moneen ongelmaan. Nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla helpottaisi, että vanhemmuuden kustannukset jakautuisivat tasaisemmin. Toisaalta uudistus vahvistaisi isien asemaa perheissä ja edistäisi tasaarvoista vanhemmuutta. Samalla voitaisiin lisätä vanhempainvapaan kokonaispituutta, ja perheet saisivat enemmän yhteistä aikaa. islannin malliin liittyy sitkeitä väärinymmärryksiä. Yksi niistä on, että kyse olisi pakosta. Todellisuudessa ehdotetut mallit eivät pakota yhtäkään perhettä yhtään mihinkään. Perheissä, jotka haluavat jakaa vanhemmuutta perinteiseen tapaan, äiti saisi yhä pitää kaksi peräkkäistä vanhempainvapaajaksoa. Isä voisi jättää hänelle kohdistetut vapaansa kokonaan pitämättä, ja silti vapaa pysyisi vähintään entisen pituisena. Näiden perheiden etuja laki ei siis heikentäisi lainkaan. Sen sijaan niitä perheitä, jotka haluavat jakaa vanhemmuutta, laki kannustaisi ylimääräisellä vapaajaksolla. Nykyisin isät käyttävät vanhempainrahapäivistä alle kaksi prosenttia. Se on ihan naurettavan vähän. Pohjoismaiset kokemukset osoittavat, että isille kohdistettu vapaa lisää vanhempainvapaiden pitoa isien keskuudessa. Isien on helpompi käyttää jakso, joka on tarkoitettu juuri heille. Jos isille olisi kohdistettu oma vapaajakso, kyseessä olisi todellinen vapaa valinta. Kotiin jääminen riippuisi isien omasta, itsenäisestä päätöksestä, ei luutuneista sukupuolirooleista tai aikansaeläneestä äitimyytistä. Kun edusKunnassa päätettiin hedelmöityshoitolaista, monet kansanedustajat syyttivät lakia isien vähättelystä. Missä he ovat nyt, kun päätetään todellisesta isien oikeuksia ajavasta uudistuksesta? Vanhempainvapaiden jakaminen parantaisi isän asemaa avioerossakin. Oikeuteen päätyneissä huoltajuuskiistoissa lapset määrätään lähes yhtä usein isälle kuin äidille. Mutta ihan tavallisissa riidattomissa avioeroissa ei usein osata ajatella, että lähihuoltaja voi olla ihan yhtä hyvin isä kuin äiti. syl, Hyy ja monet muut opiskelijajärjestöt kannattavat isille kohdennettua vapaata. Toivottavasti opiskelijoissa kytee arkinen perhevallankumous. Tätä nykyä pienten lasten isät tekevät jopa pidempää työpäivää kuin lapsettomat. Lakia puoltaa myös klassikkoperustelu, lapsen etu. Ehkä tulevaisuudessa äideillä ja isillä on aito oikeus jaettuun vanhemmuuteen ­ ja lapsilla molempien vanhempiensa aikaan. Kyllä, näinä aiKoina Islannistakin löytyy opittavaa. veera luoma-aho Talvisodan hengessä KAAOSTEORIA ar fi l ms ma ronn alda n KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI sol Renny Harlinin Mannerheim- Kansalaiset antavat tulevaisuu- Perusarvot lähtevät nousuun, elokuvan tulevaisuus on dessa työpanoksensa kansan- kun mikkosen perheen tosi-tvsarjasta tulee kevään tapaus. kansalaiskeräyksen varassa. taloudelle 65-vuotiaiksi asti. jukka tilus TOIMITTAJA KOKI Kauhea koulu "PelottaaKo?" Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme. Se oli aika monen ikäiseni lähes kolmekymppisen ensimmäinen kysymys, kun olin kertonut palaavani oppilaaksi vanhalle yläasteelleni. Kysymyksen esittäjät jakautuivat kahteen osin päällekkäiseen kastiin: niihin, jotka eivät missään tapauksessa haluaisi palata takaisin teinitraumojensa ympäristöön, ja niihin, joiden mielestä nykykoulu yksinkertaisesti on vain niin pelottava paikka, että he mieluummin tekevät reppumatkan pimeimmässä Afrikassa kuin istuvat pari päivää pulpetissa. Melkein kaikki ajattelivat, että nykynuoret ovat huonokäytöksisiä, ärsyttäviä, mistään tietämättömiä pikkunilkkejä, joita kerta kaikkiaan ei kestä. Pukeutuvatkin miten sattuvat. Hmmmm. Missä olinkaan kuullut saman aiemmin? Niin sanottiin meistä kolmekymppisistä viisitoista vuotta sitten. "No, tekisikö mieli palata takaisin?" kysyi yksi opettajista toisen koulupäiväni päätteeksi. Ei todellakaan. Ei missään tapauksessa. Mutta omat lapseni laitan suomalaiseen peruskouluun turvallisin mielin. numeRon 3 / 2009 voittaja + Hyvät Häviäjät matti markkola >> hitto! sama juttu joka torstai! ErdE Hyi >> 90-luvun yhteisvessatrendi poiki häikäiseviä ideoita, joita ei tämän päivän taantuman valossa voi kuin yrittää kuopata syvälle peruskallioon. ALLY >> eräänä päivänä kaikki unisex-vessat muutettiin ydinjätteen "Ja säilytyspaikoiksi." M. BUrnS >> Tikusta asiaa. XO > Toimittaja palaa yläasteelle sivulla 14. Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. ISSN 035-924. toimitus Päätoimittaja Veera Luoma-aho (09) 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi (09) 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi (09) 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola (09) 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen (09) 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050 5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax (09) 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 B, 6. krs, 00100 Helsinki Fax (09) 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax (02) 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/ pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s ta n ta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund pa i no Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 5/2009 ilmestyy 20.3. Ilmoitusten jättöpäivä on 12.3., järjestöt 11.3. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
• YLIOPPILASLEHTI 4/09 3 kannen kuva tuomas karppiNeN sisältö 4/2009 ADHD Koko lehti kahdessa minuutissa. JETSULLEEN Yliopistolaki spesiaali "Yliopistolain vastustus liittyy laajempaan ilmiöön kuin vain tähän lakiesitykseen. Suomeen on rakennettu yliopistoverkko, jota ei todellisuudessa enää ole varaa ylläpitää." Helsingin Sanomien pääkirjoitus 22. helmikuuta Hyvää päivää, ja tervetuloa seuraamaan Suomen vanhimman ja laajalevikkisimmän opiskelijalehden ajankohtaislähetystä. Lähetys on väreissä. Aloitetaan. Kumpulassa kolisee, ja yliopistolaki kiinnostaa. Siis yliopistolaki todellakin kiinnostaa. Nyt lauletaan (sävel: 2Pacin California Love): Taidekoululaiset, know how to party. Taidekoululaiset, know how to party. In the city of Helsinki. In the city of good ol Kallio. They keep it rockin! They keep it rockin! Kouluruoka ei ole parasta peruskoulussa. Renny hei, 200 eurollakin tehdään spektaakkelielokuvia! Marskin valmistukseen tarvitaan siansydän, sukkahousut ja roudarinteippiä. Viimein Ylkkärin sivuille saatiin alaston mies. Tosinaiset tykännevät myös barbien seikkailuista. mikaeL petterssoN tuomas karppiNeN "Meidän kannattaisi nähdä yliopistolaki niin, että okei, annatte meille uudenlaisen mahdollisuuden! Katsotaanpa, miten alamme sitä käyttää." Tampereen yliopiston uusi rehtori Kaija Holli, Aviisi 3/2009 TupATARKASTuS Kiki Pau tsekkasi HYYn treenikämpät. 33 "Kärjistetysti sanottuna: jos Nokialla olisi 20 vuotta sitten ollut yliopistoissa sama valta kuin sille nyt tulee, meillä tutkittaisiin tänään paljon enemmän kumisaappaita kuin kännyköitä." Voima-lehden kustannuspäällikkö Tuomas Rantanen Fifi:n blogissa 24. helmikuuta "Nuorten hipstertyttöjen elämän tärkein sisältö on netistä tilattujen American Apparel -kledjujen järjestely." Matti Markkola, s. 32 "Uhkakuva on aina uhkakuva, mutta onko hyväksyttävää, että laki jättää tilaa sille?" Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen lehtori Vesa Suominen, Oulun ylioppilaslehti 3/2009 5 LässynLässynLäpäLää Tähän taas vaihteeksi jotain yliopistolaista. 9 TeoreeTTisTa keskisormea Verkkojulkaisu Megafoni ärsyyntyi. "Yliopistot saavat syyttää pääasiassa itseään sivurooliin ajautumisesta. Niillä oli tilaisuus kehittyä, seurata aikaa ja hylätä kangistuneet hallintomallit." Hämeen Sanomien pääkirjoitus 21. helmikuuta ALASTOn ROKKi Muusikko Arto Tuunela pintaa syvemmältä. 34 12 omiTuisTen kerho Taideopiskelija haluaa erottua massasta. 31 käsiTyö kunniaan Indie-elokuvassa lentää veri ja lumi. 37 unohda vahaus! Tosinainen pukee tanssijan sukkahousut. 38 viidenkympin viLLiTys! Barbie saa yhteiskunnallisen herätyksen. "Lehden saamien tietojen mukaan lähes kaikki Suomen yliopistot ovat jo lähestyneet hallitusasioissa elokuvaohjaaja Renny Harlinia. Nimettömän, Nokian uhkaileman virkamieslähteen mukaan Harlinin meriitit ulkopuolisen rahoituksen keräämisessä ovat ohittamattomat." Mediaa ja uutisia parodioiva Lehti 27. helmikuuta AJANKOHTAISET ASKARTELUT Elvytys paketti NiNNi LehtNiemi ja jukka tiLus 1. Osta kartonkitehdas. Rekrytoi ihmiset kartonkilinjan käynnistämiseen. 2. Työllistä assistentti leikkaamaan tämä kaava kartonkiarkille haluamasi kokoiseksi. 3. Palkkaa toinen assistentti leikkaamaan pakettiaihio arkilta ja kolmas kasaamaan se. 4. Keksi palkkaamillesi ihmisille lisää töitä.
• uutiset Tuomas Karppinen YLIOPPILASLEHTI 4/09 5 Yliopistolaki repii rivejä Kiista yliopistojen uudistamisesta kiteytyy eduskunnassa kysymykseen yliopistojen hallitusten kokoonpanosta. Y liopistolain uudistus saanee taakseen eduskunnan enemmistön. Ulkopuolisten jäsenten määrä yliopistojen hallituksissa, lukukausimaksukokeilu EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille sekä virkasuhteitten muuttuminen työsuhteiksi epäilyttävät silti osaa eduskuntaryhmistä. Näin voi päätellä vastauksista, kun Ylioppilaslehti kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta käsiteltäväksi tulleesta esityksestä uudeksi yliopistolaiksi. TyyTyväisyys lakiin noudattaa EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille voidaan jatkossa kokeilla lukukausimaksuja, kertoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka. ärhäkimmin lakia on asettunut vastustamaan vasemmistoliitto. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annika Lapintien mukaan ryhmä on "tyrmistynyt" lakiesityksen sisältämästä lukukausimaksukokeilusta. "Vaikka lakia perustellaan autonomian lisäämisellä, todellisuudessa lakiesitys vaarantaa tieteen Rahoitus Kiistele näistä! tuslain vastainen, koska yliopisto ei valitse itse hallituksensa jäseniä. Säätiön hallituksen ei tarvitse nauttia kenenkään luottamusta. kausimaksuihin. Hallitusohjelma vaihtuu neljän vuoden välein. odotetusti hallitus-oppositio-jakoa. Eniten lakiesitystä suitsuttaa lain valmistelua luotsannut kokoomus. "Olemme uudistuksen tavoitteisiin ja kokonaisuuteen tyytyväisiä. Yliopistojen autonomiaa lisätään ja samalla tutkimuksen "Vasemmistoliitto on tyrmistynyt luKuKausimaKsuKoKeilusta." sekä opetuksen perusrahoitus varmistetaan", uskoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi. "Erityisen tyytyväisiä olemme siihen, että uudistusta on työstetty hyvin avoimessa ja vuorovaikutuksellisessa ilmapiirissä ja muun muassa ylioppilasliikkeen edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana." Myös hallituspuolue vihreät kertoo olevansa "erittäin tyytyväinen" siihen, että laki on annettu eduskuntaan. "Uudistuksessa historiallista on se, että perusrahoitukseen luodaan indeksi, joka varmistaa, ettei rahoituksen tasosta tarvitse käydä vääntöä joka vuosi erikseen", vastaa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki. Oppositioryhmistä perussuomalaiset ovat tyytyväisiä siihen, että nen vastuu ja liikkumavara kasvavat. Ulkopuolisen rahoituksen kerääminen helpottuu, ja yliopistot voivat kerätä sitä omaan pääomaansa. > Puolesta Valtio kantaa jatkossakin päävastuun opetuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Yliopisto voi ohjata rahoitusta myös niille tieteenaloille, jotka eivät houkuttele yksityistä rahaa. Jo nyt keskimäärin kolmasosa rahoituksesta on ulkopuolista. Valtio antaa yliopistoille ensi vuoden alussa 150 miljoonaa euroa maksuvalmiuden takaamiseksi. > Vastaan Autonomia ei kasva, vaan vähenee. Ulkopuolinen rahoitus lisää tieteenalojen välistä eriarvoisuutta, uhkaa perustutkimuksen rahoitusta ja vaarantaa tutkimuksen riippumattomuuden. Valtio enää takaa yliopistojen maksuvalmiutta. Yliopisto voi ajautua konkurssiin. > Mitä? Yliopistojen taloudelli- Ulkopuoliset jäsenet Virkasuhteet työsuhteiksi > Mitä? Yliopiston henkilöstön työnantajana ei ole jatkossa valtio, vaan yliopistot itse. Virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi. > Puolesta Yliopistot voivat harjoittaa itsenäistä henkilöstöpolitiikkaa. Yliopiston henkilöstö on työsuhteessakin yhä rikosoikeudellisessa virkavastuussa. > Vastaan Kun virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi, samalla luovutaan virkavastuusta. Opiskelijoiden oikeusturva kapenee, koska opettajat eivät olisi opinnäytetöitä arvostellessaan enää vastuussa julkiselle vallalle vaan työnantajalleen. tuksen jäsenistä, puheenjohtaja mukaan lukien, ovat yliopiston ulkopuolisia. > Puolesta Julkisoikeudellisessa laitoksessa yliopistot valitsevat ulkopuoliset jäsenet. Yliopistot voivat valita sellaisia jäseniä kuin haluavat. > Vastaan Yliopistoyhteisön edustajat voivat jäädä äänestyksessä vähemmistöksi. Yhteisön valta yliopiston asioista vähenee. > Mitä? Puolet yliopiston halli- ja tutkimuksen sekä korkeimman opetuksen itsemääräämisvallan", Lapintie uskoo. Sosiaalidemokraatit arvostelevat lakia oppositiokumppaniaan maltillisemmin, olivathan demarit aikoinaan käynnistämässä uudistusta. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tarja Filatovin mukaan demariryhmää arveluttaa etenkin päätösvallan jakautuminen yliopiston sisällä. "Emme hyväksy, että yliopistojen hallituksiin tuodaan ulkopuoliset enemmistöt." Saman asian nostavat esiin kristilliset ja perussuomalaiset. "Yliopistojen sisäinen demokratia on tämän lakiesityksen vuoksi vaarassa, mikä tulee esille siinä, että hallituksen puheenjohtaja valitaan yliopiston ulkopuolelta", uskoo kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Bjarne Kallis. halliTusTen kokoonpano arveluttaa myös lakia tukevia vihreitä, joita on julkisuudessa syytetty kaksilla korteilla pelaamisesta. "Uskon, että jos esitykseen tarvitaan muutoksia, niistä voidaan eduskunnan sivistysvaliokunnassa sopia. Se huomioon ottaen aiomme äänestää lain puolesta", Sinnemäki kertoo. Vasemmistoliitto sen sijaan aikoo ehdottaa, että hallitus vetäisi esityksensä pois ja valmistelisi sen uudelleen. "Laki vaarantaa sivistysyliopiston, joka on olennaisesti ollut rakentamassa Suomea ja hyvinvointivaltiota." Keskustan ja Rkp:n eduskuntaryhmät eivät vastanneet kyselyyn. Veera Luoma-aho > Lue eduskuntaryhmien puheenjohtajien vastaukset kokonaisuudessaan osoitteesta Ylioppilaslehti.fi. > Perjantaina 13. maaliskuuta valtakunnallinen mielenosoitus uutta yliopistolakia vastaan. Lähtö Senaatintorilta klo 13. > Mitä? Yliopistot muuttuvat valtion tilivirastoista joko säätiöiksi tai julkisoikeudellisiksi laitoksiksi. Kaksi yliopistoa on valinnut säätiömallin, Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. > Puolesta Säätiöyliopistolla on vahva strateginen uudistumiskyky, sillä hallituksessa ei ole suoria edunsaajia, kuten henkilöstöä tai tutkinto-opiskelijoita. > Vastaan Säätiöyliopisto ei ole autonominen. Malli on perus- Säätiömalli EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on mahdollista kokeilla lukukausimaksuja. > Puolesta Maksut edistävät kansainvälistymistä. Suomalaisten opiskelijoiden maksuton opetus ei ole vaarassa, sillä se on sovittu hallitusohjelmassa. > Vastaan Maksut asettavat EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat eriarvoiseen asemaan muihin nähden ja vaikeuttavat yliopistojen kansainvälistymistä. Lisäksi ne saattavat johtaa suomalaisten opiskelijoiden luku- Lukukausimaksut > Mitä? > Mitä? Yliopiston kollegion toimivalta vähenee, rehtorin ja hallituksen valta kasvaa. > Puolesta Uusi vallanjako lisää yliopistojohdon strategista johtovastuuta. Rehtori toimii hallituksessa esittelijänä, "toimitusjohtajana". Kollegion toimivalta ei vähene, sillä nykyisin se valitsee rehtorin mutta ei hallitusta, tulevaisuudessa taas hallituksen, mutta ei rehtoria. > Vastaan Vallan keskittäminen johtajille ei sovi asiantuntijatyöhön eikä demokraattiseen yliopistoyhteisöön. Demokraattisesti pystytään johtamaan kaupunkeja, valtioitakin, miksei siis yliopistoa. Yliopistokollegion pitäisi voida sekä valita että erottaa hallitus ja rehtori. Hallituksen pitäisi vastata kollegioille myös strategisista linjauksista. Vallanjako
• Suunnitteletko WORKING ON välivuoden HOLIDAY pitämistä? Australia New Zealand debatti FAKSIT Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Fax (09) 659 424, posti@ylioppilaslehti.fi. 6 YLIOPPILASLEHTI 4/09 Lähde tekemään oikeita töitä ja tienaamaan, kansainvälisty ja matkusta. Tapaa uusia ihmisiä ja seikkaile yksin tai ystäväsi kanssa. Australia ja Uusi-Seelanti kutsuvat! Ultima Travel 010 666 5808 ultimatravel@nettilinja.fi www.ultimatravel.fi KOLUMNI Järki käteen, VSO! varsinaissuomalaisen osakunnan hallinto-oikeuteen tekemä valitus ylioppilaskunnan hallituksen tekemästä tilajakopäätöksestä rampauttaa yli 50 muun järjestön toiminnan. VSO on kieltäytynyt muuttamasta tiloistaan ennen hallinto-oikeuden päätöstä, joka tulee aikaisintaan toukokuussa ­ pahimmassa tapauksessa syyskuussa. Tilajako tehdään kahden vuoden välein ja tähän asti kaikki järjestöt ovat tehtyjä päätöksiä noudattaneet. Yli 50 järjestöä on tällä hetkellä panttivankina väliaikaisissa tiloissa, enimmäkseen pienissä kopeissa. Lisäksi suuri osa tiloista odottaa remonttia, joten ne ovat järjestöille käyttökelvottomia. Oikeusprosessin vuoksi ylioppilaskunta ei pysty edistämään järjestöjen asemaa millään tavalla. Tähän pystyisi vain VSO. Miika Sahamies Siirtolaispolitiikkaa keskustakiinteistöillä Yllättäen voimistunut rakkaus vähemmistöjä kohtaan on inspiroinut suomalaispoliitikot uskomattomiin suorituksiin. Monet ovat huomanneet, että hyvän mielen ja suvaitsevaisuuden leiman voi saada samaa vauhtia kuin jakaa keskustaasuntoja vähäosaisille. Yksi kannattamattomimmista, mutta epäilemättä omaatuntoa parhaiten kohottavista projekteista onkin käynnistetty Uudenmaankadulla. Sosiaalivirasto on päättänyt pystyttää Motelletin viereen kilpailevan vähemmistöjen kantapaikan: maahanmuuttajiin erikoistuneen hotellin. Käyttämättömään arvokiinteistöön sijoitettava vastaanottokeskus noudattelee Kaarlenkadulta tuttua konseptia, joka punavuorelaisittain on saanut tukea Helsingin Sanomien kaupunkitoimituksen lisäksi muilta city-vihreiltä, joille tyhjät kiinteistöt tarjoavat tilaisuuden uskoa kansainväliseen solidaarisuuteen. Kadonnutta kotimaista solidaarisuutta kyseleville on puolestaan perusteltu maahanmuuttajien joutuvan asioimaan paljon viranomaisten kanssa, mikä keskustasta käsin on helpompaa. Kukaan ei silti ole ihmetellyt, miksei hotellia ole samalla logiikalla muu- "City-vihreille tyhjät kiinteistöt tettu esimerkiksi opiskelija-asunnoiksi. tarjoavat samaan aikaan kun Asia näyttää muutosta kärsivien järjestöjen näkökulmasta nyt siltä, että VSO käyttää törkeästi hyväkseen mahdollisuutta valittaa eri oikeusasteisiin viivyttääkseen päätöksen toimeenpanoa. Vain varakkaimmilla järjestöillä on varaa palkata lakimiehiä käymään asemasotaa ja pahentamaan muiden järjestöjen tilannetta. Mikäli VSO valittaa tilajakopäätöksestä käräjäoikeuteen, muutot venyvät entistä kauemmas, mikä olisi muille HYYn piirissä toimiville järjestöille täysin kestämätöntä. Me allekirjoittaneet toivomme VSO:lta nykyistä rakentavampaa yhteistyötä. alter ego ry humanisticum ry hyyn vihreät (hyvi) sitoutumaton vasemmisto (sitvas) helsingin yliopistollinen go-seura (yligo) yliopiston anime ja manga (yama) Minne sinä lähtisit? Meiltä löydät tietoa ulkomailla opiskelusta, harjoittelusta ja muista kansainvälistymismahdollisuuksista rymypenkkareille on vaihtoehtoja "tuskin enää missään penkkari- www.maailmalle.net Tervetuloa myös uuteen Tietosiltaan Helsingin Hakaniemeen! Tietosilta on CIMOn ja Fulbright Centerin yhteinen, maksuton tietopalvelu. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Hakaniemenranta 6, 5. krs. Neuvontapuhelin 020 690 501 Palvelut avoinna tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 13­16 ja torstaisin kello 13­17. Sähköposti: cimoinfo@cimo.fi www.maailmalle.net KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA/ PARTUREITA KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA/ PARTUREITA OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET YRITYKSET JA PALVELUT Opiskelijaystävälliset Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut yritykset ja palvelut KAMPAAMOITA / PARTUREITA Edullisia oppilastöitä Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman! Pepe Åhman! Teemme laadukkaita oppilastöitä Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,Hiustenleikkaukset alkaen 10,- päivää aloitetaan saunomalla tai frakkeihin pukeutuneiden abiturienttien aamuvirrellä", Ylioppilaslehti (02/2009) kirjoitti. Itse asiassa Suomessa elää ja voi paksusti yksi lukio, joka ei ole alistunut rymyämisperinteelle. Lähes neljänsadan oppilaan Porin suomalaisen yhteislyseon lukion penkinpainajaispäivän perinteisiin on kuulunut jo iät ajat se, että abiturientit pukeutuvat juhlavasti ­ tytöt iltapukuihin ja pojat frakkeihin. Aamu alkaa maakuntalaulun ja sen kuuluisan virren säestämänä. Kansallispukuiset kakkosluokkalaiset muodostavat abiturienteille kunniakujan juhlasaliin. Aamupäivällä tanssitaan vanhojen tansseja, kuunnellaan puheita ja kahvitellaan opettajien kanssa. Alun perin juhlava pukeutumi- nen oli aikuisuusriitti. Kyseisessä lukiossa 1970-luvun alussa opiskellut äitini kertoi, miten iltapukuun pukeutuminen oli "Psyllin abille" ensimmäisiä tilaisuuksia olla vakavasti otettava aikuinen. Nykyisin ei olla perinteen kanssa enää niin tiukkoja. Kyllä se skumppa virtaa rekan lavalla, silinterihattujen lomassa. hanna hannus Psyllin abi vm. 2007 KANTAAOTTAVA HAIKU eläkeikä nousi herneeksi sak:n nenäonteloon Helsingistä ei tunnu löytyvän tilaa kuin pakolaisille, alkoholisteille, narkomaaneille, kodittomille ja kerjäläisille, potee muu Suomi työvoimapulaa. Tämän ovat osin aiheuttaneet maaltamuuttajat. Nuo siirtolaisvirtojen ideaalit ovat pääkaupunkiseudulle tasaisesti hajasijoituttuaan omaksuneet paikallisen kielen ja tavat, löytäneet työpaikan ja solahtaneet uuteen vallilalaisidentiteettiinsä. Tilannetta tasoittamaan valtio on ryhtynyt laajoihin alueellistamishankkeisiin ja alkanut muiluttaa helsinkiläisiä perheitä maakuntiin. Siirtolaisperheitä ovat ystävällisesti tarjoutuneet vastaanottamaan ainakin Kuopio ja Rovaniemi. Lohdutukseksi perheille on luvattu upeita keskustakiinteistöjä helpottamaan asioimista muiden viranomaisten kanssa. Tukitoimiin on lisätty henkilökohtaista sopeutumisneuvontaa, kuten päivähoitotai koulutuspalveluiden räätälöimistä siirtolaisten tarpeisiin. maahanmuuttajat ovat kuin taivaan lahja niille, jotka sy- tilaisuuden uskoa kansainväliseen solidaarisuuteen." dämestään välittävät siirtolaisten ongelmista ja tyhjentyneistä maakunnista. Maakunnissa heille olisi asuntojen lisäksi työpaikkoja, puhdas luonto ja huoleton ilmapiiri. Samalla katkaistaisiin kotipaikkakunnalta revittyjen ihmisten kierre ja saataisiin koko maa pidettyä itsearvoisesti asutettuna. Kirjoittaja kaipaa Uudenmaankadulta poistuneita baareja. KAMPAAMOITA/ PARTUREITA KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA / PARTUREITA Opiskelijakortilla -20 %. Opiskelijakortilla -20 %. Yliopiston henkilöstö ja Yliopiston henkilöstö ja jatko-opiskelijat -10 %. jatko-opiskelijat -10 %. Nettiajanvaraus 24h Nettiajanvaraus 24h www.hiusgalleria.fi www.hiusgalleria.fi VANHOJEN TANSSIT IJAYSTÄVÄLLISET OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET ET JA PALVELUT YRITYKSET JA PALVELUT www.salonpepeahman.fi www.salonpepeahman.fi 14 14 10 10 EITA EITA Ajanvaraukset: Ajanvaraukset: 09 700 159 38 09 700 159 38 Hämeentie 50, 00500. KAMPAAMOITA / PARTUREITA Hämeentie 50, 00500. KAMPAAMOITA / PARTUREITA SUUTAREITA SUUTAREITA Aleksanterinkatu 20, sisäpiha 660 022 Aleksanterinkatu 20, · www.hairgallery.fi hairgallery@co.inet.fi sisäpiha 660 022 hairgallery@co.inet.fi · www.hairgallery.fi KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA / PARTUREITA PELEJÄ PELEJÄ KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA / PARTUREITA OPTIKOITA OPTIKOITA OPTIKOITA OPTIKOITA 14 14 10 10 14 10 Keijohostel 10 Keijohostel asunto-ongelmasi. ratkaisee tilapäisen ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi www.keijohostel.fi MAJOITUSTA MAJOITUSTA SUUTAREITA SUUTAREITA 14 Miten maailmaa voisi parantaa? SUUTAREITA SUUTAREITA SUUTAREITA SUUTAREITA "aloita itsestäsi ja lähiympäristöstäsi." Aili Turpeinen, 94 hanna anttila OPTIKOITA OPTIKOITA PELEJÄ PELEJÄ OPTIKOITA OPTIKOITA
• debatti tiina Vanhatupa YLIOPPILASLEHTI 4/09 7 NOKKAPOKKA A nu Aarnio HYYn hallituksesta uskoo, että ylioppilaskunnan on säilytettävä uskottavuutensa. Opiskelijatoiminnan Mikko Lindströmin mielestä ylioppilaskunnan ulkopuolella on mahdollista toimia vapaammin. Molemmat haluavat vaikuttaa uuteen yliopistolakiin. Mikko Lindström, 23, opiskelijatoimintaverkoston aktiivi ml: Yritimme aloittaa toimintaa vuosi sitten HYYn sisällä, mutta se ei kiinnostanut ihmisiä. Mutta kun toiminta tuli ulkopuolelta ja oli yhteydessä esimerkiksi Vanhan valtauksen historiaan, se kiinnosti. aa: HYYssä on ikuinen dilemma, miten saisimme järjestettyä sellaisia tilaisuuksia, joihin porukkaa kiinnostaa lähteä mukaan. Te olette onnistuneet siinä sikahyvin. ml: Se johtuu ehkä osittain siitä, että me voimme olla äärimmäisiä. Se saa ihmisten huomion. HYYn taas pitää olla sovinnollinen. aa: Ja se kuulostaa vain tylsältä. ml: Eikä se jyrkkyys ja uhkakuvien maalailu tietenkään vain populismia ole. Mutta joku opiskelijatoiminnan aktiivi voi pistää hallintorakennukseen tarroja, joissa kehotetaan, että "erotkaa, Wilhelmsson, Niiniluoto ja Mansikkamäki". Voimme olla niin jyrkkiä kuin meitä huvittaa. aa: Olisin toivonut, että viime vuonna HYY olisi saanut aikaan enemmän keskustelua. Sitä kyllä yritettiin esimerkiksi kampuksilla ja osakunnissa. ml: Kun on tällainen uusi juttu, mukaan tuleminen on helpompaa. Opiskelijatoimintaan on tullut mukaan riviopiskelijoita, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana missään, mutta joita lakiuudistus kiinnostaa. On tietyllä tavalla mysteeri, miksi riviopiskelijat eivät tule niin helposti mukaan HYYn toimintaan. aa: Jos olisimme saaneet julkista keskustelua aikaan aiemmin, ehkä olisimme pystyneet vaikuttamaan paremmin esimerkiksi Eta-maiden opiskelijoiden lukukausimaksukokeiluun tai yliopiston hallituksen kokoonpanoon. ml: Tällaiset vastustusliikkeet lähtevät aina viime tipassa. Nyt liikehdintä lähti silloin, kun oli pakko. Erä 1: Mobilisaatio ole samalla tavalla mahdollisuutta olla mukana valmisteluvaiheessa. Siksi toiminta on helposti hetkessä elämistä. ml: Opiskelijatoiminnan suhteen asiassa ei ole ollut mitään ristiriitaa. HYY vaikuttaa sisältäpäin, opiskelijatoiminta ulkoapäin. Teemme omaa juttuamme, ja toivomme, että ihmiset tulisivat mukaan tai ilmaisisivat sille tukensa. aa: Ylioppilaskunnan kannalta olisi mahtavaa, jos ihmiset olisivat entistä innostuneempia osallistumaan vaikka yliopiston uuden johtosäännön valmistelutyöhön. Ja nyt on edustajiston vaalivuosikin: jos vaikka ihmiset lähtisivät eri tavoin mukaan opiskelijavaikuttamiseen ja politiikkaan. Anu Aarnio, 25, HYYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Erä 3: Erot tarjoamaan paremmin ammattitaitoaan tämän kaltaiselle liikkeelle. Sehän olisi meidän tehtävämme, välittää tietoa jäsenistölle. ml: Meiltä taas puuttuu HYYn laaja ammattitaito ja pätevyys. Opiskelijatoiminta on monille mukana oleville oppimiskokemus. aa: Isoin ero ei ole tavoitteiden, aa: Toivoisin, että HYY pystyisi "VoiMME olla niin JYrKKiä Kuin MEiTä HuViTTaa." vaan toimintatapojen välillä. Mielenosoitus, jossa HYYkin oli mukana, oli tärkeää peruskansalaisvaikuttamista. Mutta HYYllä on vastuuta ja meidän on tehtävä työtä, jotta meitä kuunneltaisiin hallinnossa ja meitä pidettäisiin uskottavina toimijoina. ml: HYYssä monet haluavat olla varovaisia. Ylioppilaskunnalla on asenne, että "katsotaan nyt, mitä tapahtuu", kun opiskelijatoiminnan asenne on, että "tämä on katastrofi, tämän ei saa antaa tapahtua". aa: Tietenkin hallintorakennuksen ja Vanhan valtaaminen herättivät HYYn piirissä keskustelua. Siinä mentiin radikaalimpiin keinoihin, joihin HYY ei voi lähteä mukaan. ml: Emme ota HYYn paikkaa, vaan teemme asioita omalla tavallamme ja omilla ehdoillamme. Veera Luoma-aho Miksi yliopistolakiuudistusta arvosteleva opiskelijatoiminta alkoi HYYn ulkopuolelta? sovinnolliset verkosto, johon voi tulla tai mennä mielensä mukaan, eikä liikaa vastuuta tarvitse pelätä. Opiskelijatoiminnan heikkous toisaalta on, että se on impulsiivista, rykäyksiä. Instituutio takaa jatkuvuuden, aa: HYYllä on tietynlainen velvol- Erä 2: Jatkuvuus aa: Asioista täytyy tietää aika pal- jon, ennen kuin voi erottaa, mitkä ovat uhkakuvat ja mahdollisuudet. Näin kiireellisessä aikataulussa on ollut tosi vaikeaa saada tietoa välitettyä ihmisille sellaisessa muodossa, joka saisi ihmiset tarttumaan asiaan. ml: Opiskelijatoiminta on vapaa mutta tuo rajoituksia. lisuus huolehtia edunvalvonnan jatkuvuudesta ja asioista, jotka juuri nyt eivät ole niin ajankohtaisia. Opiskelijatoiminnalla ei Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi YLIOPPILASLEHTI KYSYY Pitäisikö eduskunnan hyväksyä uusi yliopistolaki? Ei 64,7 % Kyllä 28,5 % En osaa sanoa 6,8 % Yli kaksi kolmasosaa vastasi kieltävästi, kun Ylioppilaslehti kysyi opiskelijoilta, pitäisikö eduskunnan hyväksyä käsittelyyn tullut esitys uudesta yliopistolaista. 15,1 prosenttia vastaajista kannatti lakia, mutta tietyin muutoksin. 13,4 prosenttia vastaajista kannatti lakia sellaisenaan. Vajaat seitsemän prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään. Vastausten perusteluissa nousi esiin, että yliopistojen tilannetta ei pidetä hyvänä ja muutosta kaivataan. Silti hallituksen esitykseen ei oltu tyytyväisiä. Sen pelättiin muun muassa lisäävän elinkeinoelämän valtaa yliopistolla. Lain kannattajien mukaan esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen lisääntyminen ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Sähköpostitse ainejärjestöjen tiedottajien kautta levinneeseen kyselyyn tuli 1 027 vastausta. Erityisen innokkaasti vastasivat valtiotieteellisen, humanistisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat. Lue opiskelijoiden perustelu mielipiteilleen osoitteesta Ylioppilaslehti.fi. Lotta Kortteinen, sosiologia "Ei. Se vähentää yliopistojen autonomiaa. Päätäntävalta pitää säilyä yliopistolla." arto oLLiLa, arkkitehtuuri (TKK) "Ei. Mielestäni se ei ole yliopistotoiminnan mukainen. Siinä on ristiriitoja." Matti KangasKosKi, yleinen kirjallisuustiede "Ei. Käsitykseni mukaan uudessa laissa yliopiston sisäisistä asioista päättäisivät yhä enemmän ulkoiset toimijat."
• Teorian torvi zeitgeist YLIOPPILASLEHTI 4/09 9 T Kymmenvuotiaan Megafonin tekijät menivät töihin ja ärtyivät. pi. Tämä näkyy myös ulkoasussa: viisisakarainen tähti koristaa punaista nimiöpalkkia. "Yksi blogisti kirjoitti aika osuvasti, että Megafoni näyttää muuttuneen ärtyneemmäksi." Peltokoski arvioi, että vanha Megafoni korosti moninaisuutta, moneutta ja vapaata luovaa vuorovaikutusta. Ajattelen, siis luen. ransferenssistä esteettiseen paradigmaan. Kohti seksuaaliseron skitsogenesistä. Tällaisia vetäviä otsikoita ja niiden alla yhtä helposti lähestyttävää tekstiä tarjoilee verkkojulkaisu Megafoni. Teoreettisesti suuntautuneet aktivistit ovat löytäneet Megafonista omansa jo kymmenen vuoden ajan. Ja sen huomaa. Jos et ymmärrä opiskelijatoimintalaisten tai prekaariaktivistiväen puheista kuin nimeksi, Megafoni on todennäköisesti osasyyllinen. Teorian torvi on nyt saatavana printtiversiona ­ omasta printteristä. Tekijät hakevat numeroittain ilmestyvällä, pdf:ksi taitetulla verkkolehdellä linjakkaampaa otetta. "Tähän asti Megafonia on tehty niin, että juttuja on tullut, niitä on työstetty ja sitten ne ovat menneet pihalle. Nyt yritämme ryhmitellä juttuja teemoittain", kertoo toimituskunnan jäsen Jukka Peltokoski. Megafoni alkoi ilmestyä vuonna 1999, jolloin se syntyi anarkistilehti Kaurapuuron tuhkasta. Megafonin tarkoituksena oli tuolloin avata keskustelua globaaliliikkeistä globalisaation vastustamisen sijasta ja käydä uudenlaista keskustelua työstä. Lisäksi megafonilaiset kokivat, että tarvittiin teoreettinen ja haasteellinen julkaisu. Uusi Megafoni on Peltokosken mukaan entistä luokkakantaisempi ja militantim- "ToimiTuskunnan sisällä kokemukseT TyöelämäsTä ovaT yhä raadollisempia." Nyt meno on agitoivampaa. "Peräänkuulutamme järeämpää työväenluokkaista organisoitumista." Mutta mikä ärsytti jo ennestään ärhäkät megafonistit? "Se lähti tilannearviostamme. Siis siitä, että lama on tulossa. Lisäksi prekariaattikeskustelua on käyty pitkään, mutta siitä ei ole syntynyt sellaista työhön liittyvää organisoitumista, jota olisimme toivoneet." Peltokoski uskoo, että linjanvaihdokseen vaikutti myös megafonilaisten siirtyminen opiskelusta työelämään. "Toimituskunnan sisällä kokemukset työelämästä ovat yhä raadollisempia, mikä tietysti heijastuu Megafoniin." NiNNi lehtNieMi > www.megafoni.org ENSI VIIKON OTSIKOT Lue ne jo tänään. ko kuitenkin, että vitsi on vanhentunut ja te lopetatte? "Toki olemme saaneet miinuksemme ja ne ansainneetkin. Kestämme ne kuin mies. Useinhan vitsit saattavat tekijöistä ja pidempään seuranneista tuntua vanhentuneilta, mutta toisaalta siihen on syntynyt oma mielenkiintonsa, että mitä tässä ylipäätään voi otsikoiden suhteen enää keksiä. Me punnitaan, miten nämä kaksi puolta painottuvat, mutta kyllä me ainakin jonkin aikaa vielä jatkamme." Matti Markkola OSTA PÄIVÄN LEHTI Please! Osta nyt. SKANDAALI! tuoMas karppiNeN Victorialla SATSIN kuukausikortti MAAILMANKIRJALLISUUDEN PARHAITA NYT UUSISSA KANSISSA K E LTA I N E N POKKARI 6,50 WWW.ADLIBRIS.COM
• zeitgeist 10 YLIOPPILASLEHTI 4/09 Tuomitaan velkavankeuteen "Se oli ensimmäinen kerta, kun kyhäyksestä joutui kuukaudeksi tutkintavankeuteen. Oli se aika julmaa, että alaikäisiä kovistelemalla yritettiin estää maalaamisen kierre. Nykyäänhän se on ihan normaali käytäntö", hän sanoo nyt. stop töhryille -projektin Helsingin kaupunki aloitti vuonna 1998. "On tärkeää, että vahingonkorvaus muodostuu sellaiseksi, että nuorella on mahdollisuus suorittaa se joutumatta kiusaukseen tehdä uutta rikosta", julisti rakennusviraston julkaisema Siisti Stadi -lehtinen vielä seuraavana vuonna. Vuosien varrella linja muuttui. Myöhemmin rakennusvirasto esitti, että kovien taloudellisten korvausten vaatiminen graffitien tekijöiltä on välttämätöntä "lopettamispäätöksen tekemiseksi". "Osalle pitkään töhrintää harrastaneelle ja mahdollisesti jo useamman kerran kiinni jääneelle töhrijälle ei valitettavasti auta enää muu kuin pelko ehdottomista vankeusrangaistuksista", virasto sanoi lausunnossaan 2008. Räsään viraston logiikka ei toiminut. Hän alkoi maalata ensimmäisten tuomioidensa jälkeen entistä enemmän. "Tuntui, ettei millään ollut mitään väliä. Oli jo niin paljon vahingonkorvausta niskassa." Miehen ensimmäinen 2 000 markan Nollatoleranssi loppui, velkavankeus jäi. Y limääräistä rahaa minulla ei ole ollut säästössä nyt kymmeneen vuoteen. Olen elänyt täysin kädestä suuhun." Näin sanoo 30-vuotias taideopiskelija Räsä, joka haluaa esiintyä vain lempinimellään. Hän pyörittelee kädessään lähes kuudensadan euron laskua. Sen eräpäivä meni juuri umpeen. Muista köyhistä taideopiskelijoista Räsän erottavat perinnässä olevat kymmenientuhansien eurojen velat. Marraskuussa 2008 Helsingin kaupun- Ylkkäriklubit jatkuvat taas! Vapaa pääSy - teRVetuloa! Kevään ensimmäinen klubi Vanhan Kuppilassa ke 25.3. Soolokeikalla Rubik-yhtyeen laulaja-kitaristi Artturi Taira! ginvaltuusto lakkautti kymmenen vuotta kestäneen, graffitien vastaisen nollatoleranssin. Mitä kampanjasta jäi käteen? Helsingin kaupungille projekti on maksanut kymmenessä vuodessa 24 miljoonaa euroa. Vartiointiliikkeiden käyttöön summasta rahaa paloi kolme miljoonaa. Suurin osa on mennyt yksityiselle FPS Security -vartiointiyhtiölle. Kaikkien kohdalla nollatoleranssi ei vielä ole ohi. Vuonna 1997 toistakymmentä 15­23-vuotiasta nuorta miestä tuomittiin graffitin maalaamisesta satojentuhansien markkojen korvauksiin ja ehdolliseen vankeuteen. Miehistä haluttiin tehdä varoittavia esimerkkejä. Yksi heistä oli Räsä, silloin 19-vuotias lukiolainen.
• zeitgeist YLIOPPILASLEHTI 4/09 11 HERKULLISIA ETUJA Nouda herkullisia etuja sisältävä vihkonen opiskelijakorttia vastaan Bulevardin, Kluuvin, Töölön tai Viikin Chico´sista. Toimi nopeasti, etuvihkoja rajoitettu määrä. Tervetuloa ­ Welcome ­ Bienvenidos! www.chicos.fi vahingonkorvaus on kasvanut korkoa jo 36 000 euroksi. Ulosottovirasto on todennut Räsän varattomaksi, mutta toisen tuomion laskua peritään yhä aktiivisesti. 16 prosentin viivästyskorolla velka paisuu nopeasti. Taidealan korkeakouluopinnot eivät juu- ri jätä aikaa työntekoon. Parinsadan euron kuukausituloilla perintämaksun hoitaminen on osoittautunut vaikeaksi. "Maksan välttämättömimmät laskut ensin, sitten ostan ruokaa sillä mitä käteen jää. Perintälasku aina vain siirtyy. Ei edes ole järkeä maksaa pientä summaa, koska korko kasvaa niin nopeasti", Räsä uskoo. Opintolainaa hän ei saa, sillä luottotiedot menivät jo kauan sitten. "Yritin saada sosiaalivirastosta sosiaalilainaa, jota myönnetään luottotietonsa menettäneille opiskelijoille. Minun kohdallani ulosottoperintä ylittää rajana olevan 20 000 euroa." Kymmenientuhansien eurojen korvausvaatimukset, kadonneet luottotiedot ja ainainen rahapula. Kaikesta tästä huolimatta graffititausta ei kaduta. "Taideopinnoissa siitä on ollut paljon hyötyä. Tinkimättömän asenteen kehittyminen tekemiseen on ehkä tärkeintä, mitä graffitista on saanut", Räsä sanoo. Hän uskoo tulevaisuuden olevan valoisa, jos hän onnistuu alallaan. "Suunnitelmani on se, että kun valmistun koulusta ja saan ensimmäisen suuren työn valmiiksi, parhaimmassa tapauksessa saan maksettua kaikki velat kerralla pois." Jos näin ei käy, vapautuu Räsä velkavankeudestaan joskus 40-vuotiaana. KuKKa Ranta KESKISUOMALAINEN OSAKUNTA Perhonkatu 6, 2. krs, 00100 HELSINKI KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNNOT · Opintosuoritusote (kaikilta opintopisteinä, sähköpostiin tilattu riittää) · Vapaamuotoinen selvitys aktiivisuudesta KSO:ssa ja muissa opiskelijajärjestöissä · Verotustodistus vuodelta 2007 · Vapaamuotoinen selvitys vuosien 2008­2009 tuloista Hakemusten liitteineen on oltava perillä viimeistään 24.4.2009 (kyseisen päivän postileima ei riitä) asuntovaliokunnan puheenjohtajalla tai osakunnalla. Myöhästyneitä tai puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Haun tulokset ovat nähtävissä osakunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla viimeistään 27.4.2009. Asunnon saaneille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lisätietoja saa osakunnan www-sivuilta ja asuntovastaavalta. Haun aikana asuntovastaavan tavoittaa virkailijanumerosta 046 8933899. Markus Kovanen, KSO:n asuntovastaava Otakaari 18 B 30, 02150 ESPOO 050 413 5613 asuntovastaava@kso.fi julistetaan osakunnan jäsenten haettaviksi. Hakuaika on 23.3.­24.4.2009. Ohjeet ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta http://asunnot.kso.fi. Hakulomakkeeseen tulee ehdottomasti liittää seuraavat liitteet:
• YLIOPPILASLEHTI 4/09 13 Lavastustaidetta opiskeleva Camilla Nenonen on tavallisen erikoinen, ei hörhö.
• 14 YLIOPPILASLEHTI 4/09 Tehokkuusvaatimuksia, uhkailuja ja terveystietoa. Ylioppilaslehden
• YLIOPPILASLEHTI 4/09 15 toimittaja palasi opintielle ottamaan selvää, mitä peruskoulussa oikein tapahtuu. TeksTi Matti Markkola kuvaT Beni köhler
• 16 YLIOPPILASLEHTI 4/09 " M itä tuntureita tiedätte?" opettaja kysyy. Oppilaat viittaavat ja huutelevat viittaamatta laskettelukeskusten nimiä. Mieleeni ei tule yhtään tunturia. Lasketteluakin olen harrastanut viimeksi 1980-luvulla, kun sitä sanottiin slalomhiihdoksi. Panokset nousevat, kun moniste lykätään eteeni: nimeä kuvien eläimet ja yhdistä ne viivalla tunturin vyöhykkeeseen. Apunani on Luonnonkirja 7­9, metsät, mutten silti osaa nimetä eläimiä. Yritän luntata edessäni istuvalta pipopäiseltä pojalta, mutta hänen käsialansa on niin sotkuinen, etten saa siitä selvää. Tunturikihu. Kapustarinta. Järripeippo. Järripeippo! Onko sellainen lintu todella olemassa? En ole yhtään vakuuttuneempi, vaikka opettaja soittaa sirkkeliltä kuulostavaa linnun laulua. Paljon on muuttunut siitä, kun olin viimeksi täällä. Esimerkiksi keinotekoista rajaa ala-asteen ja yläasteen välillä ei enää ole. Perusopetuksen menot ovat S nousseet ja tuottavuus laskenut. Säästöt ovat näkyneet ympäri Suomen ryhmäkokojen kasvamisena. Äkäisimmät kriitikot väittävät, että kansakunnan kilpailukyky on ajanut lasten tarpeiden edelle. Paljon on varmasti muuttunut, mutta kuunnellessani selostusta siitä, kuinka kurjenkanervan tuntee voimakkaan värisistä nuokkuvista kukista, tunnen vaipuvani samaan puolihorrokseen kuin viisitoista vuotta sitten. Silloin olin viimeksi tässä samassa luokkahuoneessa, tällä samaisella Kurikan yhteiskoulun 8A-luokalla. kedemerkin farkuissani ja punamustassa hupparissani olen loistavasti soluttautunut. Lähes kaikilla muillakin koulun jätkillä on hupparit. Tytöillä muodissa on tummaksi värjätyt hiukset ja harmaat collegehousut. Vaikka olen ajanut partani, huomaan välitunnilla herättäväni huomiota. "Kuka sä olet?" Ysiluokkalaiset tyttö ja poika tivaavat suoraan, mitä ylikasvuinen teini tekee koulun alueella. Näinä kouluampumisten ja uhkailujen aikoina pitää olla tarkkana. Selitykseni jälkeen jään pihalle yksikseni katselemaan paikkoja. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen yleinen kiinnostus koulua kohtaan on vain kasvanut. Mikä on tämä laitos, joka kasvattaa yhtä aikaa kansainvälisiä Pisa- Oppilaiden ei enää tarvitse haukkua koulua. Sen tekevät media ja vanhemmat heidän puolestaan. Päällisin puolin kaikki tuntuu tutulta. Koulurakennukset ovat samannäköisinä paikoillaan, opettajissa on yllättävän monia tuttuja naamoja. Ei yhtään vaikuta siltä, että olen helvetillisessä laitoksessa, jossa alipalkatut opettajat yrittävät vääntää rautalangasta elämän eväitä huonokäytöksiselle, mistään piittaamattomalle kiusaajasukupolvelle. Tällainen kuva koulumaailmasta välittyy, jos elää pelkän uutisoinnin varassa. Oppilaidenhan ei enää tarvitse haukkua koulua. Sen tekevät media ja vanhemmat heidän puolestaan. Mediakuvaltaan koulu on kirkon ja armeijan kanssa samassa kastissa: tylsä arki ei tuota otsikoita, vain negatiiviset tapahtumat. K menestyjiä ja koulutappajia? Ovatko asiat todella niin sekaisin? ello soi. Lukujärjestyksen mukaan vuorossa on uskontoa. Läksy kuulustellaan sanaselitystehtävällä. Kivaa! Paperille on kirjoitettu viime tunnin avainsanoja, jotka minun pitää selittää parilleni, ylienergiselle hiphopparille. Kuudesta kohdasta ymmärrän kaksi, sanat diakoni ja Geneven kaupunki. Zwingli kuulostaa Star Trekin muukalaiskansalta, mutta osoittautuukin Sveitsin ensimmäiseksi uskonpuhdistajaksi. Oloni on kuin Fiksumpi kuin koululainen -kilpailussa. Miten paljon kaikkea, mitä on joskus
• YLIOPPILASLEHTI 4/09 17 Porukkaan kuuluminen on peruskoulussa tärkeää. Kouluun tullaan tapaamaan kavereita. osannut, onkaan pyyhkiytynyt pois muistista: Miten niin suorakulmion sivun pituus ei voi olla aari? Ai tiheys laskettiin jakamalla massa tilavuudella? Eipä ole ollut sille kaavalle aikuisiällä käyttöä. Mieleeni tulee tammikuussa Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus, jossa peruskoulusta päässyt lukiolainen valittaa, kuinka "nykyinen pyrkimys istuttaa oppilaan mieleen pieniä tiedonjyviä modernin tieteen jokaiselta haaralta, ei tuota minkäänlaista yhteiskunnallista hyötyä." Perusopetuksen opetussuunnitelma remontoitiin viimeksi vuonna 2004. Lukujärjestykseni perusteella kyse ei ollut mistään suurremontista: oppiaineiden lyhenteet näyttävät vanhoilta tutuilta, joukossa on vain yksi uusi aine, TE. Asiat, jotka ennen opetettiin siellä täällä biologiasta liikuntatuntiin, on nyt koottu terveystiedon alle. Juuri ne asiat, jotka kiinnostivat ja hihityttivät, kun itse oli nuori: seksi, päihteet ja ei niin hihityttävät ravintotietous ja turvallisuustaidot. Opetus alkaa seitsemännellä luokalla. Terveystieto onkin ainoa oppiaine, jonka laajamittaiseen kehittämiseen on viime vuosina löytynyt rahaa. Terveystietoa varmasti tarvitaan ­ Stakesin kouluterveyskyselyn mukaan 15 prosenttia lukiolaisista uskoo, ettei ensimmäisestä yhdyntäkerrasta voi tulla raskaaksi ­ mutta onko oppiaine niin tärkeä, että sille piti nipistää lisätunteja tiukkaan lukujärjestykseen? Koululaiset hallitsevat galtsuilun, mesettämisen ja muun netin viihdekäytön, mutta lähdekriittistä tiedonhakua ei opeteta kaikille. Miksei vaikka atk:sta, jonka nimi ei ole kehittynyt tekniikan myötä, ole tehty kaikille pakollista? Entä jos jotkut tunnit olisi pyhitetty pelkälle keskustelulle? Sen, mitä koulussa opetetaan, määräävät politiikka ja raha. Koulupäivän pidentäminen yhdelläkin opetustunnilla viikossa on kunnille kallista, ja tässä taloustilanteessa kunnat mieluummin säästävät. Edellisen opetussuunnitelman aikana nähtiin, mihin säästäminen johtaa: koulujen opetussuunnitelmat erilaistuivat. Siksi oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt on nyt tarkemmin kirjattu. Nykyisessä hallitusohjelmassa E on linjattu, että taito- ja taideaineiden osuutta vahvistetaan. Oppilaille se voisi tarkoittaa kunnollisia kahdeksan tunnin työpäiviä. Yläkoululaisella voi jo nyt olla lukujärjestyksessä 30 oppituntia viikossa. Menee helposti ylitöiksi. i olisi pitänyt käydä vessassa ennen ruokailua. Nyt olen myöhässä. Ruokalassa meteli on niin huumaava, että sen kuvaamiseen pitäisi käyttää kaikki tämän lehden huutomerkit. Kun koulu on yhtä aikaa koolla, huomaa oppilaiden homogee- Syvällä Pohjanmaan sydämessä eletään toista todellisuutta kuin pääkaupunkiseudulla, missä joka viidennen koululaisen arvioidaan olevan maahanmuuttajataustainen runsaan kymmenen vuoden kuluttua. Silti täällä otetaan vahvasti kantaa maahanmuuttoasioihin. Perussuomalaiset olivat kuntavaalien voittajia. Kuuluisin kurikkalainen, ex-hiihtäjä ja nykyinen Keskustan kansanedustaja Juha Mieto epäili helmikuussa eduskunnan ulkomaalaislakikeskustelussa maahanmuuttajien vieroksuvan töitä. Monikulttuurisuus ei välttämättä olisi pahasta. Siitä voisi olla Yläkoululaisella voi olla lukujärjestyksessä 30 oppituntia viikossa. nisyyden. Entinen jumppasali pullistelee peripohjalaisia tyttöjä ja poikia. Suomessa on noin 25 000 maahanmuuttajataustaista koululaista, mutta ainakaan ulkonäön perusteella heitä ei ole täällä juuri yhtään. Muistaakseni ei ollut 15 vuotta sittenkään. apua Kurikan yhteiskoululle, jonka tavoitteena on koulun kotisivun mukaan "nuoren ennakkoluuloton, erilaisuutta hyväksyvä suhtautuminen toisiin ihmisiin kansainvälisissäkin yhteyksissä". "Rohumua vaa niin palio ku syöt", neuvoo lappu ruokalinjaston alussa. Yllätyksekseni oppilaat saavat annostella ruuan itse. Kun olin nuori, meidän puolestamme päätettiin, kuinka paljon kanaviillokkia lautasellemme haluamme. Maksuton kouluruoka täytti viime vuonna 60 vuotta. Maksuttomuudesta pidetään kiinni, mutta samaan aikaan kuntien talous on tiukalla. Yksi kouluruoka-annos raakaaine- ja henkilöstökuluineen pitää saada mahdollisimman halvalla, mieluummin alle kahdella eurolla. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kouluruuan pitäisi olla vähärasvaista ja -suolaista, runsaskuituista ja houkuttelevasti tarjolle pantua. Mitä kahdella eurolla saa? Katson muovilautastani, jolla on kaksi makkaraa, kourallinen perunamuusia, jonkin sortin kaaliraaste ja ananaksen paloja. Monelle oppilaalle tämä on päivän ainoa lämmin ateria. Erään tutkimuksen mukaan kolmasosa yläasteen oppilaista ei nauti kouluruokaa ollenkaan. Astioita palauttaessani lupaan mielessäni, etten enää koskaan kitise Unicafen ruuasta.
• 18 YLIOPPILASLEHTI 4/09 Tarjolla tänään: keisarinkeitto. R uokavälitunnilla on hiljaista ja rauhallista. Koululaiset ovat lähteneet koulun alueelta. Juomaja makeisautomaatit on koulussa kielletty, joten pakolliset herkut haetaan läheisestä kaupasta. Seison yksin tienpätkällä, joka erottaa yhteiskoulun A- ja Brakennukset toisistaan. Juuri tästä joen toisella puolella sijaitsevan ammattikoulun pojat aikoinaan ajoivat viritetyillä mopoillaan ja subwoofer-ahdetuilla Toyota Corolloillaan. Toisinaan he pysähtyivät poimimaan kyytiinsä tyttöjä. Sittemmin pillurallireitti suljettiin betoniporsain. Mopopojat näyttävät yläkoulustakin vähentyneen. Parkissa on murto-osa oman aikani suzukeista. Sen sijaan lippikset ja amisviikset eivät koskaan tunnu poistuvan muodista. Entisen paloaseman kulmalla oli ennen koulun kovisten tupakkapaikka. Ei ole näköjään enää. Kulmalla ei ole ketään, eikä maassakaan näy tumppeja. Nykynuoret tupakoivat vähemmän kuin me aikoinaan. Vain joka seitsemäs yläkoululainen, siis pari kovista per luokka, tupakoi päivittäin, ja nyt olen saanut siitä empiirisen todisteen. "Ei kun nykyään käydään tupakalla tuolla puistossa", yksi tyttö selittää. Puistoon on matkaa kolmattasataa metriä. En jaksa lähteä talsimaan lumessa ja pakkasessa. Enkä edes polta. Vaikka polttaisinkin, tuskin saisin jälki-istuntoa. Vielä 1960-luvulla tupakointi kouluaikana oli tyypillisin jälkkärin syy. Mikä mahtaa tepsiä nykyään? "Riko pari ikkunaa", ehdottaa yksi poika kuultuani häneltä, että tänään on jälki-istuntopäivä. Jälki-istunto on yhä kouluissa yleinen kurinpidollinen toimenpide. Sen toimeenpano-ohjeet, kuten maksimikesto kaksi tuntia, on kirjattu perusopetuslakiin. Sitten kuulen jo rikkoneeni yhtä sääntöä. "Tunnilla ei saa käyttää kännykkää", yksi luokallani oleva tyttö neuvoo minua. Hän varmaan näki, kuinka näpyttelin bilsan tunnilla muistiin kummallisten tunturilintujen nimiä. Samalla rikoin tärkeintä sääntöä, sitä viimeistä, jota kaikki kunnioittavat. Vaikka lähes jokaisella koululaisella on oma matkapuhelimensa, tunneilla ne pysyvät visusti taskussa. Vain pari kertaa olen nähnyt joidenkin tyttöjen käyttävän kännykän kiiltävää takapintaa peilinä. Kännyköiden pirinä luokista vielä puuttuisikin. Jo nyt olen lievän järkyttynyt siitä hälinästä ja touhotuksesta, joka tunneilla vallitsee. Rehvakkaat pojat ja pissistyneet tytöt supisevat ja suorastaan juttelevat keskenään. Kesken opetuksen joku saattaa pongahtaa paikaltaan ja sännätä toiselle puolelle luokkaa. Opettajia käy sääliksi. He yrittävät pitää kurissa ryhmää, joka välillä touhuaa enemmän kuin bussillinen adrenaliinipiikin saaneita stand up -koomikkoja. Asema ei tunnu enää antavan opettajalle muodollista auktoriteettia. Jopa rehtorille voidaan haistatella päin naamaa. Olen varma, että olimme kiltimpiä, vanhanaikaisen kurin kasvatteja. Pulpeteissakin istuimme aina suorissa riveissä emmekä ympyröissä tai pienryhmissä. Oppilaiden puolustukseksi on sanottava, että he eivät kuitenkaan vaikuta pahantahtoisilta. He vain touhottavat energisinä. Siksi hämmästynkin, kun kello lyö 13.40. Ensimmäistä kertaa koulupäivän aikana on hiljaista. Uskonnon opettaja on komentanut kaksi luokan oppilasta lukemaan ääneen ensimmäistä suomenkielistä jouluevankeliumia. Jostain syystä temppu saa luokan hiljaiseksi. Kiitos Agricola. älitunti. Taas välitunti. Taas kerran meidät pakotetaan pakkaseen värjöttelemään, sillä koulun käytäville ei saa jäädä lorvimaan. Se asia ei ole muuttunut. Peruskoulun opetustunnin mit- V Välitunteja on alituiseen, ja ne ovat toinen toistaan tylsempiä. Yhtä seisoskelua ja odottelua. Olin muistanut välituntien olevan jotain mukavampaa. Enemmän pussailua, tappelua, pelailua, yhteislaulua. Jotain. Tosin tänään on enemmän actionia, sillä on penkkaripäivä. Viereisen lukion abit ovat pukeutuneet mitä kummallisimmin. He heittelevät karkkeja ja sotkevat huulipunalla yläkoululaisten naamoja. Yleensä he kirjoittavat luokkansa, kuten 3A tai 3C, mutta yhden oppilaan otsassa lukee kirkkaana HOMO. Pari oppilaista käy pesemässä naamansa, jotta se uudelleen sotkettaisiin. Opettajat yrittävät pitää kurissa ryhmää, joka välillä touhuaa enemmän kuin bussillinen adrenaliinipiikin saaneita stand up -koomikkoja. ta on yhä 45 minuuttia. Rauhallisiin ja hidastempoisiin akateemisiin luentoihin tottuneelle se on todella lyhyt aika, kuin pyrähdys opin ihmeellisessä maailmassa. Oppilaat ihmettelevät, miksi en anna kajota naamaani. Väitän olevani huulipunalle allerginen. Porukkaan kuuluminen on tärkeää. Kouluun tullaan tapaa-
• YLIOPPILASLEHTI 4/09 19 maan kavereita. Se on sosiaalinen yhteisö. Kaikilla ei kuitenkaan ole kivaa. Kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi joka kymmenes pääkaupunkiseudun yläasteikäinen on yksinäinen, vailla yhtään ystävää. Samalla suhdeluvulla koko maassa on Forssan kaupungin verran yksinäisiä yläastelaisia. Toinen vaikeasti havaittava ilmiö on koulukiusaaminen, joka on ollut lievässä nousussa koko 2000-luvun. Noin kahdeksan prosenttia oppilaista on koulukiusattuja. Lyhyen vierailun perusteella on vaikeaa päätellä, mikä on tilanne entisellä yläasteellani. Ainakin ryhmäkoot ovat omista ajoistani pienentyneet, minkä luulisi parantavan yhteisöllisyyttä ja estävän massaan hukkumista. Vaikka Kurikan yhteiskoulu on suurehko koulu, yli 400 oppilasta, on esimerkiksi 8A-luokalla vain 18 oppilasta. Se on jokseenkin sama kuin koko maan keskiarvo, aika hyväntuntuinen määrä. Jopa minä olen puolentoista päivän aikana oppinut monien luokkalaisteni nimet. Puolentoista päivän jälkeen huomaankin jo olevani yksi koululaisista. Oppilaat puhuttelevat minua Masaksi, kyselevät kummallisia ­ kuten mitä tarkoittaa aristokraattinen ­ ja lainaavat teroitintani. He myös tulevat kertomaan minulle, mikä oppitunti on seuraavaksi ja missä se pidetään. Pitkään kestäneen selvityksen jälkeen minulle jopa selviää, mitä tarkoittaa iltapäivän valinnaisainerimpsu: CADk/ELEk/ FASTFOODk/ITk/KEHITÄ TSk/ LEIVONTAk/PALLpojatk/PALLtytötk/VIDEOk/PUUTYÖk. Siis auto-Cadia eli ATK:ta, elektroniikkaa, kotitaloutta, ilmaisutaitoa, leivontaa, urheilua, videokurssi ja puutöitä. "KEHITÄ TSk" jää arvoitukseksi, mutta tuskin olisin sitä valinnutkaan Mieluummin menen sinne, minne muutkin, sillä olen selvästi päässyt jengiin. Etsiessäni fastfood-tunnin luokkaa muistelen, kuinka oppilaat viisitoista vuotta sitten hokivat Kummeli-fraaseja ja valitsivat valinnaiseksi saksan kielen, koska maan ajateltiin olevan Suomen tärkeä kauppakumppani EY:ssä. Nyt koululaiset toistelevat sitä K Jugistylen sketsiä, missä soitetaan Motonettiin ja ostetaan plasmaa. Valinnaiseksi he valitsevat videokurssin, koska kaikki haluavat tehdä omia YouTube-videoita. otitalouden tunnilla koen itseni huijatuksi. Fastfoodilla tarkoitetaankin nopeasti valmistettavaa, mutta terveellistä ruokaa: tonnikalasalaattia ja juustosarvia, ei hampurilaisia ja ranskalaisia. Valinnaisaineena köksän on valinnut vain kaksi kundia. Mitä enemmän nykyajan koululaisten kanssa viettää aikaa, sitä paremmin huomaa, etteivät he ole muuttuneet miksikään. Koulu sen sijaan on muuttunut monilta osin. Ennen oppiminen tapahtui "katso, kuuntele ja kirjoita muistiin" -metodilla. Perslihakset puutuivat ja kirjoituskäsi kramppasi etenkin historian tunnilla. Poikkeukset olivat suurta juhlaa. Kurikan yhteiskoulussa olen jo nähnyt, kuinka opetuksessa hyödynnetään modernia teknologiaa, improteatteria ja sanaselittelyä. Toiminnalle on hieno nimikin: konstruktivistinen oppimiskäsitys. Sen mukaan tietoa ei voi siirtää, vaan oppilas oppii omassa toiminnassaan. Pänttäämisen sijaan koulu vaatii siis nykyään osallistumista. Kuunteluoppilaista on tullut luovia tekijöitä, mutta niin kivaa kuin se onkin, jatkuva osallistuminen edellyttää oppilailta entistä enem- Oppilaiden kehityksen seuraaminen tehdään vanhemmille mahdollisimman helpoksi. Kurikan yläkoulussakaan eivät oppilaat enää vie lappuja vanhempiensa allekirjoitettaviksi. Reissuvihon on korvannut järjestelmä nimeltä Helmi. Opettajat syöttävät heti tunnilla nettisivulle Jää nähtäväksi, kasvaako äidinkielen improtyöpajoissa itsenäisempi, ennakkoluulottomampi sukupolvi. män vastuunkantoa ja rohkeutta. Jääkin nähtäväksi, kasvaako äidinkielen improtyöpajoissa itsenäisempi, ennakkoluulottomampi sukupolvi. Myös koululle asetetut vaatimukset tuntuvat kasvaneen. Ennen vanhaan koulu tuki nuoren ja lapsen kehitystä. Vastuu kasvatuksessa oli myös perheillä ja ylipäätään koko yhteisöllä. Nyt tuntuu siltä, että kaikki kasataan koulun harteille: opetus, kasvatus, yhteisöllisyys, kaitseminen, valvonta ja vastuu. Ikään kuin koulu voisi ratkaista kaikki yhteiskunnan ongelmat. oppilaiden poissaolot, käytöstiedot ­ jos on hyvä tunnilla, saa hymynaaman! ­ ja lähettelevät viestejä kotiin. Periaatteessa vanhemmat voivat reaaliajassa kytätä nassikoidensa koulunkäyntiä. Jos välittävät. Näin ollen minäkin saisin nettiin poissaolomerkinnän videokurssin toisesta tunnista. Väitän kurssin opettajalle, että voisin käydä tutustumassa myös muihin valinnaisaineisiin. Todellisuudessa teen jotain, mitä en omana yläaste-aikanani koskaan uskaltanut: lintsaan ja lähden kotiin. *
• Osakunnat & Järjestöt Osakunnat Eteläsuomalainen osakunta Eteläsuomalaisen osakunnan kokous maanan taina 16.3. 2009 klo 19.00. Esityslistalla toi mintakertomus vuodelta 2008, edustajien valinta Malmö Nationin Vårbaljuhlaan ja hyyn edustajistovaalit 2009. http://www.etelasuomalainenosakunta.fi/ Järjestöt Akateeminen Maanpuolustusyhdistys ARU ry Akateeminen Maanpuolustusyhdistys aru ry:n kevätkokous pidetään perjantaina 13.3. klo 18.00 mpy:n tiloissa (Döbelninkatu 2, Helsin ki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. www.aru.fi Pykälä ry Pykälä ry:n sääntömääräinen kevätkokous pi detään ti 24.3. klo 19.00 yhdistyksen kerho tiloissa (käyntiosoite Suvilahdenkatu 10 B, 5. krs). Kokouksessa käsitellään ja vahviste taan vuoden 2008 toimintakertomus, vahvis tetaan edellisen tilikauden tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2008 hallitukselle ja muille tilivelvol lisille. Lisäksi kokouksessa käsitellään muut esityslistan mukaiset asiat. www.pykala.fi Merkitse myös kalenteriisi valiokunnan jär jestämä jokavuotinen Kehyviikko, joka start taa maanantaina 30.3. Tänä vuonna viikko tarjoaa jälleen mm. työpajoja, eksursioita, keskustelutilaisuuksia, elokuvan ja paljon muuta! www.helsinki.fi/hyy/kehy tie 5 B, 3. krs. Kokouksessa suunnitellaan mm. tasaarvon päivänä 19.3. toteutettavaa tem pausta vanhempainvapaiden tasaisemman jakamisen puolesta. Kaikki aiheesta kiinnos tuneet ovat tervetulleita mukaan! Tuutorivaliokunta Hei tuutori 2009, tervetuloa tutustumaan tuu torivaliokuntaan, hyyn tuutoritoimintaan ja muihin vuoden 2009 tuutoreihin tuutori valiokunnan järjestämässä saunaillassa 18.3. klo 18 alkaen Domus Gaudiumin Sivistyskat tosaunassa (Leppäsuonkatu 9 B). Mukaan mahtuu 30 ensimmäiseksi ilmoit tautunutta. Ilmoittautumiset tuutorivaliokun nan puheenjohtajalle osoitteeseen sanna.sup ponen@helsinki.fi. Myöhemmin keväällä (6.4.) on luvassa lisäksi laajempi tuutorisemi naari. Ympäristö- ja kehitysyhteistyövaliokunnat hyyn ympäristö ja kehitysyhteistyövaliokun nat järjestävät yhteisen illanvieton, jonka tee mana on ilmastonmuutos. Tapahtuma on Uu della ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 B, 4. krs) CajsaPoliticussalissa 12.3. klo 19.30 alkaen. Tervetuloa! Valiokunnat Kehitysyhteistyövaliokunta Kehyvaliokunnan uusi hallitus on aloittanut toimintansa ja suunnittelemme innokkaasti kevään toimintaa. Järjestämme 11.3. klo 18 hankeillan, jossa kerrotaan valiokunnan tu kemista kehitysyhteistyöhankkeista maailmal la. Kokous pidetään Uudella ylioppilastalolla Aurorakokoustilassa (Mannerheimintie 5 B, 3. kerros). Kaikki ylioppilaskunnan jäsenet ovat tervetulleita mukaan kuulemaan hanke toiminnastamme! Koulutuspoliittinen valiokunta Koulutuspoliittinen valiokunta järjestää seu raavan kokouksen maanantaina 9.3. klo 18 kokoushuone Sparressa (Mannerheimint. 5 A, 2. kerros.) Tarkoituksena on keskustella koulutuspo liittisen valiokunnan toiminnasta ja tulevista opintoasioista. Kaikki opintoasioista kiinnos tuneet ovat tervetulleita mukaan valiokunnan toimintaan! Lisätietoja: puheenjohtaja Lotte-Maria Maasalo lotte-maria.maasalo@helsinki.fi Symbioosi ry Symbioosi ry järjestää ylimääräisen yleisko kouksen maanantaina 25.2. Biokeskus 3:n (Viikinkaari 1, Helsinki) luentosalissa 2402 (Telkänpönttö). Sosiaalipoliittinen valiokunta hyyn sosiaalipoliittinen valiokunta kokoon tuu seuraavan kerran ti 10.3. klo 16 kokous huone Aurorassa, osoitteessa Mannerheimin Kulttuurivastaavien tapaaminen 26.3. Hei, järjestöjen kulttuurivastaavat! Tervetu loa yhteiseen tapaamiseen to 26. maaliskuuta klo 18 alkaen Uuden ylioppilastalon Sparre kokoushuoneeseen (Mannerheimintie 5 A, 2. krs). Tilaisuuden tarkoituksena on tutustua ja vaihtaa toimintaideoita. Lisäksi kerrom me tilaisuudessa hyyn kulttuuri ym. palve luista järjestöille. Lisätietoja kulttuurisihteeri Jiri Sironen, kulttuurisihteeri@hyy.fi. Tarjoilun varmistami seksi ilmoittaudu kulttuurisihteerille viim. 25.3. Tervetuloa! ta. hyyn edustajat vastaavat avustuksia kos keviin kysymyksiin. Ilmoittaudu tapahtumaan viimeistään tiis taina 10.3. klo 18.00 mennessä osoitteeseen matti.tujula@helsinki.fi. Muistakaa ilmoittaa erityisruokavalionne! Lisätietoja: Matti Tujula, HYYn järjestövaliokunnan puheenjohtaja, matti.tujula@helsinki.fi, 040 531 9901 jälkeen hyyn edustajat kertovat järjestöjä koskevista ajankohtaisista asioista. Ohjelma: 18.00 Alkumalja (tervetuliaispu he, illan ohjelman läpikäynti, järjestövaliokun nan puheenjohtaja Matti Tujula); 18.30 ja kautuminen työryhmiin; 20.00 ajankohtaista hyyssä; 20.30 loppusanat ja illallinen. Ryhmien yhteenvedot ovat luettavissa ta pahtuman jälkeen valiokunnan sivuilta. Ti laisuudessa on ruoka ja viinitarjoilu. Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu seminaariin viimeistään su 8.3. klo 18.00 mennessä osoitteeseen matti.tujula@helsinki.fi. Muistakaa ilmoittaa erityisruokavalionne! Puheenjohtajan lisäksi tilaisuuteen on tervetullut toinenkin edustaja samasta järjestöstä. Lisätietoja: Matti Tujula, HYYn järjestövaliokunnan puheenjohtaja, matti.tujula@helsinki.fi, 040 531 9901 HYYn piirissä toimivien järjestöjen puheenjohtajaseminaari 10.3. Tervetuloa mukaan hyyn piirissä toimivien järjestöjen puheenjohtajien tapaamisen pu heenjohtajaseminaariin tiistaina 10.3. klo 18 alkaen Alinasalissa (Uusi ylioppilastalo, Man nerheimintie 5 A, 3. krs.). Tapaamisen järjestämisestä vastaa järjestö valiokunta. Miten alkanut puheenjohtajakautesi on läh tenyt käyntiin? Kaatuvatko järjestönne asiat juuri sinun niskaasi? Ovatko järjestöaktiivit katoava luonnonvara? Onko kalenterisi täyn nä kokouksia, tapahtumia ja järjestelyjä? Tule tapaamaan samassa tilanteessa olevia ja jakamaan kokemuksia. Ehkä toisen järjes tön puheenjohtaja on keksinyt ratkaisun juu ri sinun ongelmaasi. Pienryhmäkeskustelujen Tervetuloa järjestöjen lehtitapaamiseen! Onko lehdentekonne ongelmallista vai hoi tuuko se jo liiallisellakin rutiinilla? Onko jär jestösi vasta suunnittelemassa lehdentekoa? Miten saada hyyn lehtitukea? Järjestölehtitapaaminen järjestöjen lehden tekijöille tai sitä vasta suunnitteleville torstai na 12.3. klo 18.00 alkaen Mannerheimsalissa (Uusi ylioppilastalotalo, Mannerheimintie 5 A, 5. krs.). Pientä tarjoilua. Tapaamisen järjes telyistä vastaa hyyn järjestövaliokunta. Tule tapaamaan samassa tilanteessa olevia ja jakamaan neuvoja, ideoita ja vinkkejä jut tuaiheista, painopaikoista ja mainostamises Etsitään tuutorinappia 2009 ­ osallistu suunnittelukilpailuun HYYn tuutorivaliokunta etsii vuoden 2009 tuutorinappia suunnittelukilpailun avulla. Tehtävänä on suunnitella rintanappi, jota kaikkien tiedekuntien tuutorit tulevat käyttämään vuonna 2009. Napissa tulee esiintyä sanat "tuutori" ja "tutor". Valmiin napin näkyvän osuuden tulee olla halkaisijaltaan 57 mm. ja kokonaisuuden 67 × 67 mm. kokoinen neliö. Edellisten vuosien nappeihin voit käydä tutustumassa tuutorivaliokunnan sivuilla (http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/33/). Kilpailutyöt lähetetään sähköpostitse tuutorivaliokunnan puheenjohtajalle osoitteeseen sanna.supponen@helsinki.fi. Kirjoita viestin otsikoksi Tuutorinappi. Merkkien on oltava perillä viimeistään 31.3. Parhaasta ehdotuksesta tehdään nappi kaikille tuutoreille, ja suunnittelijalle on luvassa lisäksi pieni palkkio. Paras ehdotus valitaan valiokunnan järjestämässä tuutoriseminaarissa 6.4. 2009. Lisätietoja: tuutorivaliokunnan puheenjohtaja Sanna Supponen, sanna.supponen@helsinki.fi Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 30 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. Se toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien noin 250 opiskelijajärjestön etu- ja palveluorganisaationa. Ylioppilaskunnan toimitilat sijaitsevat aivan kaupungin sydämessä Uudella ylioppilastalolla. HYY hakee Siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin Etsimme nuorekkaaseen työyhteisöömme siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin Työ alkaa elokuussa 2009 tai sopimuksen mukaan Lapinjärven siviilipalveluskoulutusjakson suorittamisen jälkeen. Graafisen suunnittelijan tehtäviin kuuluvat mm. HYYn julkaisujen suunnittelu ja taittaminen sekä ylioppilaskunnan graafisen ilmeen kehittäminen. Tehtävän arkipäivää on erilaisten julisteiden, korttien, oppaiden ja selvitysten taittaminen. Valokuvaus- ja www-osaaminen katsotaan eduksi. Käytämme Adoben ohjelmistoja Windows-ympäristössä. Arvostamme luovuutta, huolellisuutta, omaaloitteisuutta ja ryhmätyökykyä. Hakijalle on eduksi ylioppilaskuntatoiminnan tuntemus ja kokemus järjestötoiminnasta. Hakemuksen liitteeksi toivotaan näytteitä aiemmista taittotöistä. Tarjoamme lakisääteiset edut, tarvittaessa asunnon Helsingin keskustasta ja mukavat työkaverit. Ylioppilaskunnan pääsihteerille osoitettujen, omakätisesti allekirjoitettujen hakemusten ansioluetteloineen tulee olla ylioppilaskunnan keskustoimistossa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki) viimeistään perjantaina 3.4. 2009 klo 15.00 mennessä. Lisätietoja: graafinen suunnittelija Jani Pulkka, 050 534 2965, jani.pulkka@hyy.fi tai tiedottaja Riitta Käppi, 050 543 9609, tiedottaja@hyy.fi