• >Mieleni minun tekevi ­ Kalevala ulkomuistista 3 20.2.2009 96. vuosikerta Dakarin pojat etsivät menolippua parempaan antti kasperin seikkailut kansainvälisenä agenttina keskustelu yliopistolaista repesi riiDaksi Odotustila Lupa julkaista Tukkanuottasilla Kiinalaiset opiskelijat valloittavat maailman yliopistot. Teekkarikylässä heitä on 300. Suuri harppaus
• 2 YLIOPPILASLEHTI 3/09 PÄÄKIRJOITUS VAIKUTUKSEN ALAISENA Tämän numeron inspiroijat >> aleksis kiven katu. Arki muuttuu ajattomaksi Anni Sinnemäen pakahduttavan tunnelmallisissa runoissa. eduskunnan kyselytunti. Jo yksi torstai-iltapäivä lehterillä avartaa >> kuvaa suomalaisesta politiikasta. antibiootti. Paha olo pari tuntia päivittäin. >> the >> Wrestler. Tässä loistavassa kehäraakkielokuvassa pitäisi olla varoitusteksti: "Älä katso viikkoa ennen syntymäpäivääsi." raamattu. Paljon yllättäviä juonenkäänteitä ja hullunkurisia hahmoja. >> Me punkit "Opiskelijat eivät ole asiakkaita, vaan yliopistoyhteisön täysivaltaisia jäseniä." Tätä lausetta ovat viime vuosina toistaneet niin SYL, ylioppilaskunnat kuin poliittiset opiskelijajärjestötkin. Silti välillä tuntuu siltä, että opiskelijavaikuttajat eivät ole aina sisäistäneet lauseen merkitystä. Usein keskitytään miettimään, miten opiskelija saa tutkinnostaan eniten irti. "Vaikka emme termiä yliopiston yhteydessä hyväksykään, hallinnon jäseninä opiskelijat katsovat yliopistoa tietyllä tavalla asiakkaan näkökulmasta", sanoi muun muassa SYL:n silloinen puheenjohtaja Lasse Männistö puheessaan vuonna 2007. "Heillä on perusteltuja näkemyksiä siitä, mitä he yliopistolta haluavat ja tarvitsevat." Jos opiskelijat näkevät osallistumisensa yliopiston johtamiseen ennen kaikkea omana edunvalvontana, opiskelijat tekevät itsestään asiakkaita aivan itse. veera luoma-aho Raitis linja rulettaa KAAOSTEORIA a SENSU ROITU MOni yliOpistOn henkilökunnan jäsen on viime aikoina ilmaissut pettymyksensä opiskelijoiden rooliin yliopistolain uudistuksessa. "Konsistorin hampaattomuus on ainakin tällaiselle riviprofessorille ollut yllätys. Eivätkö edes HYYn edustajat...?" ihmetteli professori Jouko Lindstedt opiskelijatoiminnan sähköpostilistalla. Syytös selkärangattomuudesta saattaa tuntua katkeralta yliopiston hallinnossa kuivakkaa koulutuspolitiikkaa puurtaneista opiskelijoista. Perehtyminen vaatii kovaa työtä, ja siksi vaikkapa "kopon puhumista" ­ asioista puhumista niin, etteivät muut ymmärrä ­ on pidetty jopa jonkinlaisena ylpeyden aiheena. Ei opiskelijoiden muuttuminen demokraattisen yhteisön jäsenistä asiakkaiksi sentään vain opiskelijoiden syytä ole. Opintoaikojen rajaukset ja lukukausimaksujen väläyttely ovat jo muuttaneet koulutuksen luonnetta. Kun yliopisto nähdään palveluntarjoajana, on oikeastaan vain luonnollista, että opiskelija alkaa käyttäytyä asiakkaan lailla. Putkitutkintoa suorittavalla ei edes ole aikaa kriittiseen ajatteluun, saati sitten yleiseen puuhailuun ja pullikointiin. Järkevämpää on keskittyä omaan lyhyen tähtäimen etuun, pikaisiin maisterin papereihin. yhteiskuntatieteilijä Jussi Vähämäen mukaan yliopis- riku ku va j SENSUROI TU Tupakkapoliittinen työryhmä riistäisi röökit elokuva-, teatteri- ja televisiohahmoilta. Kimi Räikkönen lopettaa ryyppäämisen. Kevytkola-pääministeri voittaa uuniperunakirjaa koskevan kunnianloukkausjutun. KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI jukka tilus to ei suolla ulos itsenäisiä selkärankaisia, vaan eräänlaisia punkkeja. Muodollisesti pätevät, kovakuoriset osaajat ovat sisältä pehmeitä ­ vailla itsenäisyyttä, kulttuurista autonomiaa ja kykyä yhteistoimintaan. Se onkin yksi yliopiston uudistamisen suurimmista paradokseista. Samalla kun opetusta ja tutkimusta sidotaan yhä tiukemmin vastaamaan tämän hetken olemassa olevia ammatteja ja elinkeinoelämän rakenteita, putkimaistereilta ja -tohtoreilta puuttuu juuri se, mitä muuttunut työelämä eniten vaatii. Tehokasvatetuista maistereista ei ole yhteiskuntaa muuttavaksi luovaksi voimaksi. Uudessa työelämässä yliopistoasiakkaat eivät osaakaan rakentaa uutta, kehittää innovaatioita ja työllistää itse itseään. Yliopiston asiakas kun on tutkintotehtaan sarjatuote. TOIMITTAJA KOKI Muurahaissilmälasit "ei käy. Se olisi täysin feikkiä. Ei me käydä siellä ikinä." Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme. Olin ehdottanut kiinalaisteekkareille kuvausta itseopiskeluun tarkoitetussa Maarintalossa. Suomalaisopiskelijoilta saamieni tietojen mukaan kiinalaiset käytännössä asuvat Maarintalon atk-luokissa kurssitöidensä parissa. "Ehkä jotkut käyvät siellä ennen tenttikauden alkua. Tai sitten ne ovat muita aasialaisia", tuotantotalouden opiskelija Yang Luyi protestoi ja jatkoi: "Toivon, ettet kirjoita mitään ahkerat kiinalaiset -juttua." Oli myönnettävä, että juuri sitä olin hakemassa. Kunnianhimoisia nuoria, jotka ovat kasvaneet ainoina lapsina huiman talouskasvun aikana. Suvun paineita, jotka pakottavat ahertamaan sillä aikaa kun suomalaisteekkarit ördäävät ympärillä haalareissaan. "Osa meistä opiskelee koko ajan. Osa haluaa elämältä jotain muuta ja on juuri siksi täällä. Osa ei halua olla missään tekemisissä suomalaisten kanssa, vaan pysyttelee kiinalaisporukoissa. Osa hengaa kansainvälisissä opiskelijapiireissä ja haluaa töihin muualle maailmalle. Osa haluaa jäädä Suomeen ja tekee kaikkensa integroituakseen tänne", Yang Luyi valisti. Olikin aika tyhmää ajatella, että 1,3-miljardista kansaa edustavasta 300 opiskelijasta olisi olemassa yksi totuus. Vaikka he asuisivat kaikki Espoon Teekkarikylässä. nuMerOn 2 / 2009 vOittaja + hyvät häviäjät ninni lehtniemi >> niin kaatui viimeinen suomalainen varusmies. LS ja >> Läskikysymyksen lopullinen ratkaisu. LAURI >> Rakennusalalla työttömäksi jääneet ovat siirtyneet lievittämään hoitoalan työvoimapulaa. STRUTSI >> Atsteekkikulttuurin keskivaiheilla muotiin tuli hieman rasvaisempi liha. MAKE >> Maailmantalous. JUSSI >> Työntäessään viimeistä asiakasta ulos Heiskanen päätti, että ensi kerralla hän vaihtaisi kyltin tekstistä yhden kirjaimen ­ muotoon "syö niin paljon kuin maksat". SEPPO VIRTAnEn Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. ISSN 035-924. toimitus Päätoimittaja Veera Luoma-aho (09) 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi (09) 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi (09) 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola (09) 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen (09) 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050 5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax (09) 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 B, 6. krs, 00100 Helsinki Fax (09) 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax (02) 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/ pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s ta n ta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund pa i no Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 4/2009 ilmestyy 6.3. Ilmoitusten jättöpäivä on 26.2., järjestöt 25.2. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
• uutiset kaupunki maailma 4 YLIOPPILASLEHTI 3/09 kampus kotimaa Opiskelijajärjestöt: Isille perhevapaata! Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaajärjestelmä pitää yhdistää uudeksi vanhempainvapaaksi, vaativat SYL, HYY ja Akavan opiskelijavaltuuskunta. Uusi vanhempainvapaa koostuisi kolmesta jaksosta, joista yksi olisi äidille, yksi isälle ja yksi jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Yksinhuoltaja voisi käyttää itse koko kauden. Opiskelijajärjestöjen mielestä uudistus tasoittaisi nais- ja miesvaltaisille aloille kohdistuvia kustannuksia ja vähentäisi naisten syrjintää työmarkkinoilla. Isät pitivät kaikista perhevapaista vuonna 2006 vain 8,8 prosenttia. Yhteisöllisyyden puute surettaa opiskelijoita Psyykkisiä ongelmia kokee yli O Opiskelijat lihovat ja eriarvoistuvat, mutta haluavat entistä useammin lapsia. piskelijoiden väliset sosiaaliset erot ovat kasvaneet, kertoo valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n tutkimuksen mukaan opiskelijoiden polarisoituminen näkyy muun muassa tuloeroissa. Muutoksia on tapahtunut tulojen molemmissa ääripäissä. "Sekä erittäin heikoksi että erittäin hyväksi taloudellisen tilanteensa kokevien määrä on kasvanut", kuvailee yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu YTHS:ltä. Käytettävissä olevan rahan määrä vaihtelee sukupuolten välillä. Miehillä menee taloudellisesti naisia paremmin jo opiskeluaikana. useammin humalaan, syövät vähemmän kasviksia, harrastavat harvemmin liikuntaa ja hoitavat hampaitaan puutteellisemmin kuin yliopisto-opiskelijat. "Tässä vaiheessa erot ovat vasta eroja terveyskäyttäytymisessä, mutta myöhemmin terveydessä", ennustaa Kristina Kunttu. Syyksi hän epäilee muun muassa ammattikorkeakoululaisten ja yliopistolaisten sosiaalisia ja tiedollisia eroja sekä opiskelijoiden perhetaustoja. Koulutuksen lisäksi myös terveyskäyttäytyminen periytyy. Tuomas Karppinen neljäsosa opiskelijoista. Yleisimpiä oireita ovat muun muassa ylirasitus, väsymys, masennus, keskittymisvaikeudet ja valvominen huolien takia. Kolmasosalle opiskelijoista tuottaa vaikeuksia saada otetta opinnoista. Tutkimuksessa nousee esiin myös yhteisöllisyyden puute. Kolmannes opiskelijoista ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään. "Yhteisön tuki puuttuu", Kristina Kunttu sanoo. Hänestä viesti on vakava. "Entä jos töissä työntekijä ei saisi otetta työhönsä eikä kokisi kuuluvansa ryhmään. Mitä siitä tulisi?" Myös taloudellisesti opiskelijat ovat entistä enemmän omillaan. Tuki vanhemmilta ei ole viime vuosina kasvanut. Sen sijaan opiskelijoiden suhtautumisessa omien lapsien han- Noin viidenkymmenen HYYn järjestön muutot myöhästyvät ylioppilaskunnan ja Varsinaissuomalaisen osakunnan välisen oikeusjutun takia. Osakunta teki syksyllä 2008 Helsingin hallinto-oikeuteen valituksen HYYn hallituksen tilajakopäätöksestä. Kiirehtimispyynnöistä huolimatta ylioppilaskunta saa päätöksen valituksesta vasta toukokuussa. Käsittelyn odottaminen pysäyttää Uuden ylioppilastalossa olevaan VSO:n entiseen tilaan liittyvän muuttoketjun. "Jumissa ovat humanistisen tiedekunnan ainejärjestöt, joita on noin kolmekymmentä, yhteiskunnalliset järjestöt, joiden piti muuttaa Kupoliin, pelijärjestöt, ruotsinkieliset osakunnat ja Kannunvalajat", luettelee HYYn hallituksen puheenjohtaja Pasi Hario. "Yritämme edesauttaa muuttoja, mutta tässä tilanteessa se on todella vaikeaa." Oikeusjuttu jumitti järjestömuutot Miehillä Menee talOudellisesti naisia pareMMin jO Opiskeluaikana. kintaan on tapahtunut merkittävä muutos. Yhteisön tuen puutteesta kärsivät opiskelijat kaipaavat aiempaa useammin omia lapsia. Kun vuonna 2004 12 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei halua lapsia lainkaan, nyt luku oli puolittunut kuuteen prosenttiin. yTHs:n TuTkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä terveyskäyttäytymistä. Puolet otoksen 10 000 opiskelijasta oli yliopistolaisia, puolet ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Aiemmin opiskelijoiden terveyttä on tutkittu yhtä laajasti vuosina 2004 ja 2000. Veera Luoma-aho eRoT oPiskelijoiden välillä ovat syventyneet myös elämäntavoissa. Esimerkiksi vähän juovien opiskelijoiden määrä on pysynyt samansuuruisena, mutta runsaasti alkoholia kuluttavien osuus on kasvanut. Suurin opiskelijoiden terveyttä koskeva muutos on ylipainon selvä lisääntyminen. Miehistä 37 prosenttia ja naisista 20 prosenttia on nyt ylipainoisia. Ammattikorkeakoulussa opiskelevista miehistä ylipainoisia on jopa 41 prosenttia. Terveyskäyttäytymisessä koulutuspolulla on väliä. Yliopistossa opiskelevien ja ammattikorkeakoululaisten terveyskäyttäytyminen eroaa toisistaan kautta linjan. Ammattikorkeakoululaiset tupakoivat enemmän, juovat itsensä Terveystutkimuksen mukaan kolmannes opiskelijoista kärsii yhteisön tuen puutteesta. Yliopisto hinkuu huipulle Opiskelevat urheilijat tavoittelevat talviuniversiadeissa viittä mitalia. Kiinassa 18.­ 28. helmikuuta vietettävissä kisoissa kilpailee 56 suomalaista kuudessa lajissa. Helsingin yliopiston opiskelijoista kisoihin matkaavat taitoluistelija Valtter Virtanen, curlingin pelaaja Riku Harjula, jääkiekkoilija satu Tuominen sekä muodostelmaluistelijat Tiina aalto, laura kiiski, annika käär, minna Peiponen, linnea Tamminen ja Tiia Tupala. "Opiskelijoiden olympialaiset" järjestetään joka toinen vuosi. Opiskelijaurheilijat mitalijahdissa H helsingin yliopisto haluaa olla henkisen uudistumisen instituutio. Helsingin yliopiston tehtäväksi strategia määrittelee "pyrkimisen totuuteen". Yliopiston arvoja puolestaan ovat muun muassa sivistys, kriittisyys, autonomia, tasa-arvo ja luovuus. uudessa sTRaTegiassa koroste- elsingin yliopisto haluaa jatkossakin olla yksi maailman parhaista monitieteisistä tutkimusyliopistoista. Lisäksi se tahtoo toimia aktiivisesti "ihmiskunnan hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta". Näin visioidaan Helsingin yliopiston uudessa strategiassa, jonka yliopiston konsistori eli hallitus hyväksyi kokouksessaan 11. helmikuuta. tieteen, sivistyksen ja henkisen uudistumisen instituutio, tulevaisuuden rakentaja ja edelläkävijä". Tutkimuksen korkean tason yliopisto aikoo varmistaa muun muassa määrittelemällä tutkimusalakohtaiset painoalueet ja kehittämällä laadunarviointia. Opetuksen laatua aiotaan kehittää palkkaamalla enemmän opettajia yhtä opiskelijaa kohden. sTRaTegian muuTTaVaT käytän- taan huippututkimusta ja opetuksen laadun kehittämistä. Lisäksi yliopisto haluaa olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Missiona on olla "Suomen monipuolisin nöksi viisi toimenpideohjelmaa, jotka on tarkoitus hyväksyä maalishuhtikuussa. Ohjelmissa kirjoitetaan auki se, miten strategiaa todellisuudessa toteutetaan. Toimenpideohjelmat käsittelevät yliopiston henkilöstö- politiikkaa, tutkimusta, opetusta ja opintoja, yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä yliopiston johtamista. Myös ylioppilaskunta on voinut vaikuttaa strategiaan ja toimenpideohjelmiin. "Hyvinvointi ja opiskelukyky ovat olleet kärkiämme", kertoo HYYn koulutuspoliittinen sihteeri Liisa Ansala. Näiden teemojen läpi saamisessa ylioppilaskunta onnistui. Sen sijaan järjestötoiminnasta saatavat opintopisteet putosivat pois strategiasta. Ulkopuolelle jäi myös toive, että vaihtoon lähtevät saisivat hyväksiluettua riittävästi opintopisteitä. Veera Luoma-aho PÄIVÄNI MURMELINA KUUMA KAMPUS ­ Ylkkärin syksyinen Karjala-juttu johti yhteen pakkoliitokseen. ­ Ai miten niin? ­ Koko toimitus oli itsenäisesti liitetty Pro Karelian sähköpostilistalle. Salaperäinen runoilija "Jali Telvo" kuittaili filosofi "Esa Saaliselle" Ylioppilaslehdessä 29.1.1981.
• Erasmus vajosi kriisiin Erasmus-vaihtoon lähtee aiempaa selvästi vähemmän opiskelijoita. Syiksi epäillään opiskeluaikojen rajauksia ja Euroopan vetovoiman laskua. aina niin ainutkertaista, ettei sitä voisi korvata muualla tehdyillä opinnoilla. teologisesta tiedekunnasta uutiset YLIOPPILASLEHTI 3/09 5 patistaa opiskelijoita entistä hanakammin ulkomaille. Hanken on jo tehnyt vaihdosta pakollisen opiskelijoilleen. samaan aikaan kun Erasmuksen suosio laskee, vaihtopaikoista Kanadaan, Japaniin, Etelä-Afrikkaan, Australiaan ja Yhdysvaltoihin taistellaan kiivaasti. Vaihto-opiskelukohteelta toivotaan nyt eksotiikkaa, mutta paikkoja kaukokohteisiin on Erasmukseen verrattuna huomattavasti vähemmän. "Eurooppa koetaan ehkä jo takapihana", Anne Siltala epäilee. "Vaihto on monelle iso satsaus, ja kun se toteutetaan, halutaan jotain erilaista, jota massat eivät tee." maria ruuska V iime lukuvuonna Euroopan sisäiseen Erasmusopiskelijavaihtoon lähti yli 500 suomalaisopiskelijaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Opintoja ulkomailla suoritti yli 3200 opiskelijaa. Suomen vetovoima on sen sijaan kasvanut. Maahan saapui viime lukuvuonna ennätysmäiset yli 6400 eurooppalaisopiskelijaa. Saksalaislehti Zeit julisti helmikuun alussa, että Erasmus on kriisissä. Euroopan unioni voisi kustantaa vuosittain 200 000 eurooppalaisopiskelijaa vaihtoon, mutta mahdollisuuden käyttää vain 160 000 ihmistä. "Tutkintorakenneuudistus heijastuu nyt ilmeisesti lähtijämäärissä", arvelee asiantuntija Anne Siltala Kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden keskus Cimosta. Helsingin yliopistosta lähti vii- me lukuvuonna Erasmus-vaihtoon 358 opiskelijaa. Se on viidenneksen vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Aktiivisimpia vaihtoon lähtijöitä ovat oikeustieteilijät, joista lähes puolet suorittaa opintoja ulkomailla. HYYn kansainvälisten asioiden sihteerin Hanna Laitisen mukaan laitoksilla olisi edelleen petrattavaa opintojen hyväksilukemisessa. "Kun opiskelija lähtee pää- tai sivuaineestaan vaihtoon, ei se tarkoita kaikilla laitoksilla sitä, että hän automaattisesti saisi ulkomailla tehdyt opinnot hyväksiluettua kotimaassa." Viiden vuoden tavoitevauhdissa harvalla on varaa tehdä ylimääräisiä puolen tai koko vuoden opintoja. Anne Siltalan mukaan olisi hyvä miettiä, onko kotiyliopistossa annettu pääaineen opetus lähtee Erasmus-vaihtoon vuosittain vain noin kymmenen opiskelijaa. Tiedekunnan suunnittelija Tero Ojanperä näkee, että teologien heikko innostus Erasmusta kohtaan johtuu pitkälti tutkintorakenteesta. "Teologin opinnoissa ei ole tilaa ulkomaan jaksolle. Opinnot viivästyvät helposti, jos lähtee vaihtoon." Ojanperän mukaan vaihto olisi erittäin suositeltava osa opintoja, jos mielii esimerkiksi kansainvälisiin kehitysaputehtäviin. Opetusministeriö yrittääkin uudessa kansainvälisessä strategiassaan sami Perttilä "Matkustella voi muutenkin" K otitaloustieteen opettajaksi opiskeleva Juulia Reinikka, 21, pohti pitkään vaihtoon lähtöä. Lopulta hän päätti jättää menemättä. "En usko, että vaihtoaika olisi tuonut mitään erityistä lisää opintoihini." Reinikka olisi halunnut vaihto-opiskelijaksi Espanjaan. Oman laitoksen vaihtopaikat ovat kuitenkin lähinnä Pohjoismaissa. VaihtoVaihtoon lähdössä opiSkElulta epäilytti myös tiiviin kaiVataan nyt opiskeluporukan jättäminen: vaihdosta palat- EkSotiikkaa. tuaan hän olisi siirtynyt opiskelemaan vuotta myöhemmin aloittaneiden kanssa. "Matkustella voi muutenkin", Reinikka uskoo. Historiaa opiskeleva Ville Hakanen päätti toisin. 23-vuotias Hakanen viettää kuluvan lukuvuoden Erasmus-vaihdossa Bolognan yliopistossa. "Italian kielestä on hyötyä taidehistoriassa. Mielikuva Italiasta maana innosti myös lähtemään." Hakanen muistaa kiitellä myös historian ja taidehistorian laitoksia. Hänestä laitosten asenne vaihdossa suoritettavia opintoja kohtaan on ollut rohkaiseva ja ymmärtäväinen. "Olisihan se hyvä, etteivät täällä suoritetut kurssit haihtuisi ilmaan. Välillä olen huhkinut nimittäin hiki hatussa." Bolognassa Hakanen on viihtynyt loistavasti. "Kokemus on tuonut luottavaisuutta siihen, että lopulta sitä aina päätyy seuraan, jossa tuntee olevansa kotonaan. Välillä ehkä ihmeellistenkin sattumusten kautta." FAKTA Mikä Erasmus? >> Euroopan laajin korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelma. Perustettu vuonna 1987. >> >> Ohjelman tarkoituksena on mm. tukea korkeakoulujen eurooppalaista yhteistyötä sekä lisätä tutkintojen läpinäkyvyyttä ja tunnustamista. Tähän mennessä Erasmus-ohjelmaan >> on osallistunut yli 1,5 miljoonaa opiskelijaa. Juulia Reinikka harkitsi vaihtoon lähtemistä Espanjaan, mutta päätti jäädä Suomen talveen.
• debatti FAKSIT Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Fax (09) 659 424, posti@ylioppilaslehti.fi. 6 YLIOPPILASLEHTI 3/09 KOLUMNI Ylioppilaslehdet yliopistolakia vastaan eduskunTa saa tänään perjantaina eteensä lain, jonka valmistelussa unohdettiin ne, joita säädökset koskevat. Hätäiseen tahtiin kokoon kursittu uusi yliopistolaki on valmisteltu ilman riittävää keskustelua yliopistolaisten kanssa. Opiskelijoita ja henkilöstöä on kyllä kuultu lausuntokierroksella, mutta lakiesitys osoittaa, ettei heitä todella kuunneltu. Säätäessään yliopistojen hallituksiin ulkopuolisenemmistön eduskunta sivuuttaisi niin Suomen ylioppilaskuntien liiton, henkilöstöjärjestöjen kuin lukuisten yliopistojen tahdon. Lain pohjalla oleva ajatus itsenäisemmistä yliopistoista on hyvä, mutta jossain vaiheessa uuden lain lähtökohdaksi otettiin auto- Saara Kunnaala Ei oo helppoa kellään TiedäTTekö sen pienen jäytävän syyllisyydentunteen, joka nomian sijaan elinkeinoelämän tarpeet. Jos pahin käy toteen, esimerkiksi tutkijoiden mahdollisuudet päättää itse tieteellisen työnsä sisällöstä heikentyvät. Uuden lain myötä vaarassa ovat yliopistolaitoksen tärkeimmät arvot: vapaa ja kriittinen opetus ja tutkimus. Me allekirjoittaneet ylioppilaslehtien päätoimittajat emme vastusta yliopistolain uudistamista, mutta haluamme, että se palautetaan valmisteluun niin, että tällä kertaa avataan aito keskusteluyhteys yliopistolaisten ja lain valmistelijoiden kesken. Yliopistolaitoksen historiallisesti suurin mullistus sitten sen perustamisen ansaitsee huolellisen harkinnan ja valmistelun hätiköinnin sijaan. On myös syytä taata, etteivät opiskelijat ja henkilöstö jää omalla työpaikallaan sivusta seuraajan asemaan samalla, kun ulkopuoliset nuijivat päätöksiä ehdotetun enemmistönsä turvin yliopiston tärkeimmässä päättävässä elimessä, hallituksessa. Ainoastaan aidosti demokraattinen ja vapaa tiedeyhteisö voi tuottaa uusia avauksia ja kaivattuja innovaatiota. Tämän voisi kuvitella olevan viime kädessä myös elinkeinoelämän etujen mukaista. Seppo honKanen (aViiSi), Jani Sipilä (turun ylioppilaSlehti), anna ruohonen (lapin ylioppilaSlehti), MarJa honKonen (JyVäSKylän ylioppilaSlehti), laura MyllyKoSKi (oulun ylioppilaSlehti), SebaStian laitila (VaaSan ylioppilaSlehti), Veera JärVenpää (ulJaS), Veera luoMa-aho (ylioppilaSlehti) Erään aivopesun ruumiinavaus miika sahamies hyökkäsi kolumnissaan (Ylioppilaslehti 2/09) vihervasemmistolaista idealismia vastaan. Loukkaantunein äänenpainoin hän tilitti punavihreän eetoksen aivopesseen koko yhteiskunnan, minkä seurauksena on syntynyt uusi, eettiseen tiedostamiseen perustuva kastijärjestelmä. Epäselväksi jäi, oliko sinänsä tarkkasilmäisessä kirjoituksessa tarkoitus provosoida vai naurattaa. KANTAAOTTAVA HAIKU suomen päättäjä syvään kumartuu alle nokian saappaan. kummittelee takaraivossa, kun kaikessa rauhassa istuu sohvalla katsomassa kuudetta jaksoa Family Guyta putkeen tai tietokoneen ääressä päivittämässä pakonomaisesti sähköpostin saapuneet-kansiota jo kohta toista tuntia? Jos ette tiedä, voitte lopettaa lukemisen nyt, sillä en voi auttaa teitä. Myönnettävästi puutteellisen otantani perusteella epäilen, että jokainen luulee muiden tekevän jotain äärimmäisen hyödyllistä sillä aikaa, kun itse tuhlaa arvokasta aikaansa johonkin kieltämättä viihdyttävään, mutta ei lainkaan kehittävään. Voi toki olla totta, että sillä aikaa, kun te istutte vessassa lukemassa Anttilan kuvastoa, naapurinne viimeistelee marmoriveistosta, kirjoittaa romaanin (jos istutte tosi pitkään) tai trimmaa täydellisesti muotoutuneita pakaroitaan lenkkipolulla (oh). Arvelen sen kuitenkin olevan melko epätodennäköistä. Herra Sahamies pitää itseään ihmisarvon airueena, joka urheasti nostaa säilänsä moraalinvartijoiden aiheuttamaa mielipahaa vastaan. Hänen olisi kuitenkin syytä luoda katseensa henkilökohtaisesta katkeruudestaan hieman laajempiin näköaloihin. Nykyinen luokkayhteiskunta perustuu aineettomien arvojen sijaan aineellisille, toisin sanoen sille kellä on varaa kuluttaa ja kellä ei. Julistetaan haettavaksi: etelä-Pohjalaisen Osakunnan stipendit Etelä-Pohjalaisen Osakunnan stipendirahaston hoitokunta on julistanut stipendit haettavaksi seuraavissa ryhmissä: 1. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen 2. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen 3. Jatkotutkinnon suorittamiseen (väitöskirjan tekemiseen) Stipendit on tarkoitettu Etelä-Pohjalaisen Osakunnan jäsenille tai jatkotutkintoa suorittaville entisille jäsenille. Vapaamuotoiset hakemukset liitteineen tulee toimittaa Osakunnan toimistoon viimeistään maanantaihin 2.3.2009 mennessä. Stipendit jaetaan Etelä-Pohjalaisen Osakunnan vuosijuhlissa lauantaina 21.3.2009 Ostrobotnian juhlakerroksessa. Lisätietoja sekä lista vaadituista liitteistä Osakunnan www-sivuilta osoitteesta http://epo.osakunta.fi Hakemukset osoitteella Etelä-Pohjalainen Osakunta, Stipendirahasto, Töölönkatu 3 A 5. kerros, 00100 Hki. Lisätietoja henri.ruotsalainen@helsinki.fi OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET YRITYKSET JA PALVELUT Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman! Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,- KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA/ PARTUREITA KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA/ PARTUREITA Opiskelijakortilla -20 %. Yliopiston henkilöstö ja jatko-opiskelijat -10 %. Nettiajanvaraus 24h www.hiusgalleria.fi IJAYSTÄVÄLLISET OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET ET JA PALVELUT YRITYKSET JA PALVELUT www.salonpepeahman.fi Ajanvaraukset: 09 700 159 38 14 10 SUUTAREITA EITA Hämeentie 50, 00500. KAMPAAMOITA / PARTUREITA Aleksanterinkatu 20, sisäpiha hairgallery@co.inet.fi · www.hairgallery.fi 660 022 KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA / PARTUREITA PELEJÄ OPTIKOITA OPTIKOITA 14 10 MAJOITUSTA SUUTAREITA Keijohostel 14 10 ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi SUUTAREITA SUUTAREITA Sahamiehen mainitsemat alemmat yhteiskuntaluokat, joiden niskoille punavihreä mafia yrittää synnintuntoa kasata, juoksevat siinä kuin kaikki muutkin kohtuuttoman elintason perässä. Mielipaha, jota nykyisenkaltainen järjestelmä ihmisille aiheuttaa, on vain piiloutunut normaaliuden naamion taakse. Kaverien kännyköiden ja stereolaitteistojen kadehtiminen lienee herra Sahamiehellekin tuttua, toisin kuin se että ­ hui kauhistus ­ joku pyytää laittamaan kahvinsuodattimen biojäteastiaan. Luomuruoka ja nepalilainen kummilapsi ovat vain vähäisiä ennusmerkkejä muutoksesta, joka yhteiskuntamme on todennäköisesti käytävä läpi. Herra Sahamiehen kierrättäminen tai siitä kieltäytyminen on ehkä hänelle itselleen symbolisesti merkittävää, mutta tulevaisuuden kannalta melko samantekevää. Kallion baarien sijaan muutos joko tapahtuu tai ei tapahdu rakenteiden ja suurten kansanjoukkojen tasolla. Vihervasemmistolainen eetos ei sulje pois mahdollisuutta nähdä ironiaa energiansäästölampuissa tai pakota jakamaan ihmisiä hyviin ja pahoihin. Sen sijaan se saattaa mahdollistaa tosiasioiden, kuten maapallon resurssien rajallisuuden, tunnustamisen, maailmankuvan uudelleenarvioinnin ja ihmisarvon palauttamisen takaisin ihmisille. On jo aikakin, että modernisaation luoman kestämättömän arvojärjestelmän rinnalle syntyy kilpailevia kehitelmiä. Kastijärjestelmät taas taitavat olla ominaisia ihmisille niin kauan kuin elämme ideologioiden värittämässä maailmassa, ja niiden poistamisessa lienemme herra Sahamiehen kanssa samoilla linjoilla. Siihen asti parhaimpana kastijärjestelmän kivijalkana voisi nähdä humaanin ja kohtuutta noudattavan "yli-ihmisen". Vappu KuuluVainen Opiskelija, TeaTTerikOrkeakOulu RiippumaTTa siiTä, mitä elämälläni pääsääntöisesti kulloinkin teen ja kuinka paljon, mietin itsekin usein aikaa tuhlatessani, miten olisin voinut nämäkin kaksi tuntia käyttää itseni tai pakaroideni kehittämiseen, jos vain olisin parempi ihminen. Sitten tulen siihen tulokseen, ettei moni muukaan ole mainittavasti parempi ihminen. Mitä luultavimmin tälläkin hetkellä joku, jonka elämää olet "Jos oikEasti pitänyt terveellisenä ja täysipaiolisi ihan noisena, syö jäätelöä sohvaltäysi luusEri, la suoraan purkista ja katselee sEn kyllä pyjama päällä päiväsaikaan Dr. Philiä. huomaisi." Tai se toinen jätkä, jota olet tähän asti pitänyt jännittävänä ja menevänä henkilönä, googlettaa omaa nimeään pimeän työpöytänsä ääressä lauantai-iltana, koska kukaan ei ole vastannut tekstiviesteihin. Jos ottaa oikein asiakseen miettiä, voi tulla siihen tulokseen, ettei loppujen lopuksi ole kovinkaan huono ihminen. Jos oikeasti olisi ihan täysi luuseri, sen kyllä huomaisi. TuRha siis stressata siitä, että aamulenkki jäi tänään väliin tai kirjaston kirjat palauttamatta. Nosta jalat pöydälle ja googleta itseäsi, beibi! Näennäisen alisuorittamisen ja stressittömän elämän kiihkeänä puolestapuhujana haluaisin vakuuttaa teidät siitä, ettei hyväperseinen naapurinnekaan oikeasti elä niin aktiivista ja mielenkiintoista elämää kuin luulette, eikä teidänkään tarvitse. Väitän jopa, ettei kenenkään elämä oikeasti ole niin siistiä kuin voisi luulla ­ paitsi minun. Kirjoittaja on aina ollut oman elämänsä sankari. VANHOJEN TANSSIT Tekeekö vanhuus viisaammaksi? "En ole tarpeeksi vanha tietämään." ELSA WÄRE, 95 hanna anttila OPTIKOITA PELEJÄ OPTIKOITA
• debatti tiina vanhatupa YLIOPPILASLEHTI 3/09 7 NOKKAPOKKA samanlaiset puolustusvoimat kuin Suomella, maailmanlaajuinen aseistariisunta voisi alkaa. Jos me valitsemme Naton, hylkäämme T ammikuussa entisen ulkoministerin Ilkka Kanervan (kok) perustama ulko- ja turvallisuuspoliittinen nuorisoryhmä suositteli Suomelle sotilaallista liittoutumista. Ryhmän puheenjohtajan Johan Ekmanin mielestä parasta Suomelle on olla mukana kaikissa merkittävissä päätöselimissä, myös Natossa. Jussi Saramon mielestä Suomen Nato-jäsenyys ei lisäisi turvallisuutta. Jussi Saramo, 29, Vasemmistonuorten puheenjohtaja. "On vanHanaiKainEn näKEmyS, Että SuOmi vOiSi SulKEa OvEt Ja PärJätä yKSin." ajatuksen puolustusvoimista ja liitymme osaksi Naton hyökkäysvoimia. JE: Onko moraalisesti oikein aina pysytellä puolustuskannalla, vaikka jossain tapahtuu kansanmurha? Pitää pystyä ehkäisemään ja puuttumaan, kun jotain oikein kauheaa tapahtuu. Silloin on parempi, että se tehdään monenkeskisesti. Js: YK-joukkoihin on panostettava. Jos nyt tulisi maailmansota tai vastaava, niin kuka uskoo, että Nato-maat lähettäisivät joukkoja Suomeen, jos he olisivat itsekin pulassa? Suomi pysyy turvallisena pysyttelemällä pois kriisien osapuolista. JE: On vanhanaikainen näkemys, että Suomi voisi sulkea ovet ja pärjätä yksin. Jos suurvaltapoliittiset intressit tulisivat vastakkain, niin Suomi ei pystyisi pysymään siitä ulkopuolella. Johan Ekman: Suomen on oltava mukana monenkeskisessä puolustusyhteistyössä ja päättämässä asioista. Jos pysymme Naton ulkopuolella, asioista päättävät Obama ja Medvedev kabineteissaan. Jos emme liity, minkälaista puolustusyhteistyötä meidän sitten pitäisi tehdä? Jussi saramo: Obama ja muut hoitavat asiat kuitenkin kahdenvälisesti, liittyy Suomi tai ei. On haihattelua, että Nato-Suomi pääsisi päättämään. Parhaiten voimme vaikuttaa sillä, että pysymme sotilasliittojen ulkopuolella ja pyrimme vahvistamaan YK:n asemaa. Nato on toimija, joka ajaa vain Yhdysvaltojen poliittisia etuja. JE: Poliittinen visiosi on siis vastustaa Yhdysvaltoja? Suomessa suhtaudutaan Natoon kriittisesti, koska pelätään Venäjän reaktiota. Js: En ole myöskään liittoutumassa Venäjän kanssa! Enkä Kiinan, enkä kenenkään muunkaan. Esimerkiksi nyt, kun Norjassa on alettu epäillä Naton turvaa, pohjoismainen yhteistyö voisi olla mahdollista. JE: Kaikkien Pohjoismaiden pitäisikin olla EU:n, Naton ja YK:n jäseniä. Js: Suomen ei pidä ottaa minkään suurvallan puolta. Nato-jäsenyydellä me menisimme Yhdysvaltojen puolelle. JE: On aika vaikea toimia globaalisti ilman Yhdysvaltoja. Ei esimerkiksi Belgia ole sellainen valtio, joka automaattisesti tukee Yhdysvaltojen operaatioita ympäri maailmaa. Js: Suomen asema on eri kuin Belgian. Ei se ole ihan tuulesta temmattua, että Venäjä kokee Naton itään leviämisen uhkana. Mitä jos Nato-maa on syyllinen johonkin provokaatioon? Onko Suomi velvollinen puolustamaan tätä maata? Erä 1: Yhteistyö 25, Ulko- ja turvallisuuspoliittisen nuorten ryhmän puheenjohtaja. Johan Ekman, Erä 3: Kansalaiset naToNuorEt JE: Jos ollaan sotilasliitossa muka- Pitäisikö Suomen liittoutua sotilaallisesti? hitetään armeija, joka paremmin vastaa tämän päivän uhkakuviin. Yleisestä asevelvollisuudesta on vaikea luopua, ellemme liittoudu sotilaallisesti. Js: Jos kaikilla olisi rakenteellisesti na, niin tietenkin. Js: Armeijan reservi on liian iso ja sivarin kestosta pidetään kiinni. Erä 2: Hyökkäysvoimat En ymmärrä, miksei siitä tehdä houkuttelevampaa, että suurempi osa kävisi siviilipalveluksen. JE: Koko puolustusdoktriini olisi muutettava niin, että luovutaan yleisestä asevelvollisuudesta ja ke- Natoa. Mutta jos Tarja Halonen ilmoittaisi tänään, että Suomen tulisi liittyä Natoon, niin ihmisten mielipide muuttuisi yhdessä yössä. Kyselyn mukaan ihmiset ovat valmiita kannattamaan Natoa, jos poliittinen johtokin niin tekee. Js: Kysely oli manipulointia. Totta kai, jos sanotaan, että kaikki asiantuntijat ovat jotain mieltä, niin alat uskoa. Siihen on kuitenkin syyt, miksi Halonen vastustaa Natoa. JE: Nato-jäsenyydestä ei pidä järjestää kansanäänestystä. Jos äänestystulos olisi ei, me valitsisimme selkeästi kantamme. Parempi pitää optio auki kuin valita suoraan Nato-vastaisuus. Js: Ja kansanäänestyksessä tulisi selvä ei. Matti Markkola JE: Kansan enemmistö vastustaa Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi YLIOPPILASLEHTI KYSYY Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? Ei 69,2 % Kyllä 22,2 % En osaa sanoa 8,6 % Yli kaksi kolmasosaa vastasi kieltävästi, kun Ylioppilaslehti kysyi helmikuun alussa yliopisto-opiskelijoilta, pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Sotilasliittoa kannatti reilu viidesosa opiskelijoista. 8,6 % ei osannut kertoa kantaansa. Kyselyyn vastasi 772 opiskelijaa. Heistä innokkaimpia vastaajia olivat valtiotieteellisessä opiskelevat, joita oli vastaajista viidennes. Seuraavaksi innokkaimmin kysymykseen vastasivat humanistit, joita oli 19,2 prosenttia vastaajista. Myös matemaattis-luonnontieteellisestä ja maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta otettiin innokkaasti kantaa. Naton kannatusta perusteltiin muun muassa puolueettomuuspolitiikan vanhentuneisuudella sekä sillä, että Suomi on jo nyt mukana monissa Nato-tehtävissä. Vastustajien mielestä taas Suomi kuuluu jo nyt läntisten demokratioiden joukkoon, eikä Suomen kannata sekaantua sotilaallisiin konflikteihin. Moni sekä kannattajista että vastustajista perusteli kantaansa Venäjällä. Lue lisää mielipiteitä puolesta ja vastaan osoitteesta ylioppilaslehti.fi. Riku Tiikasalo, 27, kehitysmaatutkimus "En osaa sanoa, koska en koe, että tietäisin asiasta tarpeeksi." Tommi Vesanen, 36, henkilöstöjohtaminen, Haaga-Helia "Pitää. Se on järkevintä, en tiedä kustannuksellisesti, mutta osaamisen ja asiantuntijuuden kannalta." Jenny HauHiainen, 20, feissari "Ei. Tällä hetkellä millään maalla ei ole syytä hyökätä Suomeen. Emme ole vaarassa."
• V zeitgeist jussi rautaniemen Videosta YLIOPPILASLEHTI 3/09 9 ideon taustalla soi painostava minimalistinen musiikki. "Yliopistolaki nauttii kannatusta. En tiedä, kuinka laajaa kannatusta se nauttii, sitä kukaan meistä ei voi tietää." Helsingin yliopiston rehtorin Thomas Wilhelmssonin sanat kuulemistilaisuudessa Vanhalla ylioppilastalolla helmikuun alussa saavat yleisössä aikaan äänekkään naurunremakan. Lisääntyykö demokratia uuden yliopistolain johtosääntöuudistuksen seurauksena, kysyy HYY Yhtymän hallituksen puheenjohtaja Otto Bruun. "Tää kysymyshän riippuu siitä, mitä demokratialla tarkoitetaan", aloittaa yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto. Uusi naurunremakka. Kamera leikkaa rehtorin kasvoihin. Hän näyttää ahdistuneelta. Opiskelija Jussi Rautaniemen Blogumentaries-blogiinsa tekemä kuusiminuuttinen video yliopistolain vastustuksen vaiheista on kiehtovaa katsottavaa. Uudistusprosessi on johtanut viime metreillä todelliseen taisteluun. Yliopiston sisällä kiistan ydin on viime viikkoina ollut, onko yliopistoyhteisö eduskuntakäsittelyyn juuri tulleen lain takana. Rehtori Wilhelmsson puolusti Rehtori, kansleri ja projektijohtaja opiskelijoiden kuultavana. Repivä laki käsitystään lakiuudistuksen laajasta tuesta Helsingin Sanomissa 31. tammikuuta. Mielipide kirvoitti vastakirjoituksen, jossa allekirjoittajina olivat professorit Jukka Kekkonen ja Veli-Pekka Lehto, yliopistonlehtori Sara Heinämaa sekä "joukko Helsingin yliopiston dekaaneja, professoreja, lehtoreita ja tutkijoita". Uudistus ajoi yliopiston ilmiriitaan. "Toisin kuin rehtori antaa ymmärtää, näiden asioiden osalta yliopiston johto ja yliopistoyhteisö ovat eri mieltä. Keskustelua ei ole vain käyty riittävän laajasti eikä riittävän konkreettisella tasolla", kirjoituksessa sanotaan. onko Yliopistolailla sitten laaja kannatus yliopistoyhteisön keskuudessa vai ei? Slaavilaisen filologian professori Jouko Lindstedt päätti ottaa itse selvää. Hän lähetti sähköpostitse kyselyn tiedekunnan 62 professorille ja sai muutamassa päivässä 36 vastausta. Vastanneista professoreista kaksi kannattaa yliopistolakia, 30 ei kannata ja neljä ei ota kantaa. "Rehtori väitti Hesarin kirjoituksessa, että asiasta on keskusteltu paljon yliopistoyhteisössä. Minulla on asiasta eri käsitys kuin rehtorilla", Lindstedt sanoo. Vastustuksen suuruus yllätti silti hänetkin. Aiemmin samansuuntainen tulos saatiin, kun sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos kysyi asiasta valtiotieteellisen tiedekunnan professoreilta. Nyt Roos on tehnyt kyselyn koko yliopiston professorikunnalle. Tiistaina 17. helmikuuta vastausaikaa oli jäljellä vielä päivä. "Kannattajia on tässä vaiheessa runsaat kaksikymmentä, kun professoreja on yhteensä noin neljäsataa", Roos paljastaa. osansa kritiikistä ovat saaneet opiskelijajärjestöt. "Jos Suomen ylioppilaskuntien liitto, rehtorien neuvosto ja Opetusministeriö haluavat kehittää yliopistoa tällaisten muodinmukaisten ja innovatiivisten mieltymysten mukaan, toivotamme hankkeelle onnea ja menestystä", piruili Joensuun yliopiston opiskelijoiden manifesti helmikuun alussa. Opiskelijoiden roolia kummastelee myös J.P. Roos. "Ihmettelen kovasti opiskelijoita tiedekuntatasolla ja konsistorin tasolla. Konsistorihan kannatti lakiluonnosta yksimielisesti." Konsistorin eli hallituksen opiskelijajäsen Johanna Ahola myöntää, ettei kukaan jättänyt luonnoksesta eriävää mielipidettä. Hän muistuttaa kuitenkin, että monesta kohdasta äänestettiin. "Byrokraattisesti ajateltuna laki hyväksyttiin yksimielisesti. Minustakin laissa on enemmän positiivista kuin negatiivista. Olin kuitenkin aika pettynyt, ettei läpi mennyt esimerkiksi vastaehdotukseni siitä, että hallituksessa pitäisi yliopiston sisäisillä ryhmillä olla yhden hengen enemmistö." Millä mielellä Ahola kuuntelee arvostelua siitä, että hallinnon opiskelijaedustajat eivät ole olleet riittävän kriittisiä? "Olisi helpompi vastata yksittäisiin argumentteihin siitä, mikä laissa on pielessä. Kaksi viime vuotta olemme toivoneet, että ihmiset kiinnostuisivat laista. Nyt se kiinnostaa", Ahola sanoo. "Ja se on hyvä." Veera Luoma-aho Jussi Rautaniemen video Tietotehdas vai kriittinen yhteisö: http://blogumentti.blogspot.com/ PACE, Indoor Cycling, BodyPump, Pilates, Kiinteytys, Bailatino, Bodyflow, Muokkaus, Salsa, Kuntonyrkkeily, AfroPower, Vatsatreeni, Motivus Groove, Harmony... Tällä ilmoituksella ja opiskelijakortillasi to 5.3. saakka Tee ehdotus Maikki Friberg tasaarvopalkinnon saajaksi! Helsingin yliopisto haluaa toimia edelläkävijänä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Ihmisten moninaisuus on voimavara, joka rikastuttaa yliopiston toimintaa ja luo hyvinvointia. Yliopisto haluaa edistää ihmisten yhdenvertaista kohtelua riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, uskonnostaan, vakaumuksestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, vammaisuudestaan tai muusta ominaisuudestaan. Ainaisjäsenyys - 50 % (norm. 59 eur) Palkinto on 5 000 euroa Maikki Friberg -palkinto jaetaan vuosittain ansiokkaasta toiminnasta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Helsingin yliopistossa. Kaikki yliopistoyhteisön jäsenet voivat tehdä ehdotuksia palkinnon saajasta. Yhteisöt ja yksiköt voivat myös esittää itseään palkinnon saajaksi. Palkinnon voi saada yksittäinen henkilö, työyhteisö, ryhmä, yhdistys, laitos, hallintoelin tai muu hallinnollinen yksikkö, joka on ­ edistänyt tasa-arvolle tai yhdenvertaisuudelle myönteisen ilmapiirin kehittymistä yliopistossa ­ tuottanut tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta koskevaa uutta tietoa ­ edistänyt tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden käytännön toteutumista yliopiston opetuksessa, tutkimuksessa, hallinnossa tai muussa toiminnassa. sis. treenipaidan ja CityShoppari 2009 -kortin! Eniten vaihtoehtoja Perusteltu ehdotus palkinnon saajaksi tasa-arvotoimikunnalle Kirjallinen ehdotus perusteluineen osoitetaan tasa-arvotoimikunnalle, joka valmistelee palkinnon saajaa koskevan esityksen rehtorin päätettäväksi. Ehdotus toimitetaan osoitteeseen: Henkilöstö- ja lakiasiain osasto, Terhi Saarikoski, PL 33 (Yliopiston katu 4), 00014 Helsingin yliopisto, tai tasa-arvovastaava@helsinki.fi. Ehdotukset on toimitettava viimeistään 31.3.2009. Lisätietoja antaa tasa-arvovastaava Terhi Saarikoski, (09) 191 24292, tasa-arvovastaava@helsinki.fi. www.motivus.fi Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunta
• 10 YLIOPPILASLEHTI 3/09 Otaniemen TeksTi NiNNi LehtNiemi kuvaT teemu GraNström Kiina­ilmiö Kiinalaisten into opiskella ulkomailla muuttaa maailmaa, Kiinaa ja opiskelijoita itseään. Maailmalla kiinalaisopiskelijoita on lähes miljoona. Noin 300 heistä asuu Otaniemessä.
• YLIOPPILASLEHTI 3/09 11 Yu Wei näyttää Guitar Hero -taitojaan. Bao Xiaojing ja Feng Hui seuraavat pelin etenemistä katsomosta. eekkarikylä perjantaiiltana. Pipopäiset nuoret miehet kulkevat lumisateessa mäyräkoira kainalossa ja tupsulakki toisessa punatiilisten rakennusten välissä. Yhden talon kellarissa on Elokuvateatteri Kinopoli. Ovella meidät ottaa vastaan tuotantotalouden opiskelija Yang Luyi. Hänellä on huulillaan ystävällinen hymy ja jaloissaan Tommy Hilfigerin tossut. Marimekon tunikaa peittää Ralph Laurenin neule. Teatterista kaikuu Hotel California. Guitar Hero -pelivuorossa on Åbo Akademista valmistunut, Nokialla työskentelevä Yu Wei. Hän heiluttaa lantiolle ulottuvaa tukkaansa biisin tahdissa. Näissä bileissä ei ole pelkoa lihomisesta tai juopumisesta. Tarjolla on rasiallinen vihreitä viinirypäleitä. "Siinä on iso kulttuurinen ero", kertoo Yang Luyi. "Kyllä Kiinassakin on ihmisiä, jotka tykkäävät juopua, mutta meistä kivoja asioita voi tehdä myös selvin päin." Pelivuoroaan odottavat punaisessa poolossaan fysiikanopiskelija Feng Hui ja mustaan puseroon pukeutunut, kansainvälisiä suhteita opiskeleva Xiao Yue. Nuoret naiset ovat vaihto-opiskelijoina Helsingin yliopistossa. He kertovat käyvänsä Otaniemessä vähintään kerran kuukaudessa bileissä, elokuvailloissa ja laittamassa ruokaa ystävien kanssa. Tämän illan aktiviteetit eivät ole kovin kiinalaisia. Tarkoituksena on katsoa Guitar Hero -turnauksen jälkeen elokuva Iron Man. Noin 300 hengen kiinalaisyhteisö tekee Otaniemestä pääkaupunkiseudun kiinalaisopiskelijoiden seuraelämän keskuksen. iinalaisyhteisö pitää huolen omistaan. Huolenpito alkaa jo ennen kuin opiskelijat tulevat Suomeen. Kansainvälisen Chinese Students and Scholars Associationin, CSSA:n, Espoon jaosto jakaa neuvoja lähtijöille nettisivuillaan. "Esimerkiksi riisikeitin on Suomessa kallis. Neuvomme heitä ottamaan sen mukaan", kertoo CSSA-Espoon puheenjohtaja Yingzi Li. Hänen neuvojaan kannattaa kuunnella. Sujuvaa suomea puhuva Li muutti tänne jo 13 vuotta sitten, kun hänen isänsä valmisteli väitöskirjaa Helsingin yliopistossa. Kun tulokas saapuu lentokentälle,
• 12 YLIOPPILASLEHTI 3/09 Jessica eli Wang Dan valmistautuu CSSAEspoon tanssiseuran esitykseen Vanhan ylioppilastalon takahuoneessa. Tofuauto tuo täydennystä jääkaappiin kahdesti kuussa. maanmiehet ja -naiset ovat häntä vastassa. CSSA:n foorumilta saa apua arkipäivän ongelmiin kiinaksi. Kiinalaisten merkkien keskellä vilahtelee sellaisia suomenkielisiä ilmaisuja kuin Hullut päivät, Helsingin jäätelötehdas, wc sekä lukuisia ehkäisypillerimerkkejä. Seura osallistuu kulttuuritapahtumiin, kuten Lasipalatsin aukion kiinalaisen uudenvuoden juhlaan. Siellä CSSA-Espoon kojulla lapset nostelevat syömäpuikoilla esineitä mukista toiseen ja saavat palkinnoksi kiinalaisia koriste-esineitä. Lauantaisin voi harjoitella kiinalaisia kansantansseja. Tofuauto tuo täydennystä jääkaappiin kahdesti kuussa, muina aikoina käydään yhdessä Aasia-putiikissa Helsingin Hakaniemessä. Teekkarikylän kampus takaa, että muita kiinalaisopiskelijoita voi tavata päivittäin. "Tiivis kampus on ehdottomasti yksi TKK:n etu muihin Helsingin alueen yliopistoihin nähden", sanoo Yu Qiao, joka opiskelee diplomi-insinööriksi ja tekee töitä Hewlett Packardilla. Kiinalaisyhteisöstä on tullut näkyvä osa 3 300 asukkaan Otaniemeä. Yhteisö elää kuitenkin melko erillään suomalaisista, kertoo Yingzi Li. "Kiinalaisyliopistossa yhdessä asuntolahuoneessa asuu neljä ihmistä ja he ovat koko ajan tekemisissä keskenään. Täällä kolmen huoneen solussa asuu kolme ihmistä, jotka eivät välttämättä edes puhu toisilleen." Yang Luyin mielestä suomalaisiin on hankala saada yhteyttä, mutta ensiaskeleen ottaminen on vaikeaa myös kiinalaisille. "Myös kiinalaiset ovat melko passiivisia ja ujoja." Yang Luyin mielestä eristäytyminen ei välttämättä ole ongelma. "Jos joku ei halua puhua suomalaisille, ei tarvitse puhua. Täällä on yhteisö, jolla on sama kulttuuri." Tämä on Yang Luyin toinen vuosi Suomessa. Hän kokee sopeutuneensa hyvin ja hänellä on täällä paljon suomalaisia ja ulkomaalaisia ystäviä. "Silti jos minulla on huolia, kerron niistä mieluiten kiinalaisille ystävilleni. He ymmärtävät aina parhaiten." ikeastaan kiinalaisopiskelija voi lähteä lähes mihin tahansa ja luottaa kohtaavansa ymmärtäjiä. 30 vuotta sitten aloitettu avautumisen politiikka avasi maailman opiskelijoille. Nykyisin ulkomailla on 892 000 kiinalaista opiskelijaa sadan eri maan yliopistoissa. Suosituimpia kohdemaita ovat Yhdysvallat, Britannia ja Australia. Silti Suomessakin kiinalaiset ovat olleet koko 2000-luvun ajan selvästi suurin ulkomaalaisopiskelijoiden ryhmä. Vuonna 2007 heitä oli Suomen korkeakouluissa 1 860. Seuraavaksi suurin ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmä oli venäläiset. Heitä oli 1 291. Opiskelijat hakevat ulkomailta lisää pätevyyttä ja kokemusta. Kiinalaisiin huippuyliopistoihin pääsystä käydään kiivasta kilpailua, eikä kaikille riitä paikkoja. Vuosittain ulkomaille suuntaa yli 100 000 opiskelijaa, ja määrä on kasvussa. Silti kyseessä on melko pieni osa väestöstä: yhteen kiinalaisten ikäluokkaan kuuluu viisi miljoonaa ihmistä. "Kaikki tuttuni, joilla vain suinkin on varaa, lähtevät ulkomaille opiskelemaan", kertoo Yu Qiao. Yhä useammalla on varaa. Siitä pitävät huolen Kiinan huikea talouskasvu ja yhden lapsen politiikka, joka täyttää tänä vuonna 30 vuotta. "Ainoalle lapselle halutaan paras mahdollinen koulutus", selittää Cen Yuzhen, joka on vierailevana professorina Helsingin yliopiston Kiinan-tutkimukseen erikoistuneessa Konfutse-instituutissa. Suurella osalla 1980-luvulla syntyneistä ei ole sisaruksia, monilla ei myöskään setiä, tätejä tai serkkuja. Tästä seuraa, että yhden lapsen menestykseen panostavat paitsi vanhemmat, toisinaan myös kahdet isovanhemmat. Sukupolvesta puhutaan yleisesti pikkukeisareina. Pikkukeisarit saavat paljon, mutta paljon heiltä myös vaaditaan. Vanhemmat odottavat, että lapsi menestyy, saa hyvän työpaikan ja pitää tulevaisuudessa huolen heistä. "Jos joku haluaa opiskella vaikka taidetta, vanhemmat eivät aina hyväksy sitä, koska siitä ei saa niin paljon rahaa kuin tekniikasta tai bisneksestä", sanoo Yingzi Li. Suomeen opiskelijoita vetää opiskelun ilmaisuus ja tekniikan alalla myös maine Nokia-maana. Suomi on silti varsin tuntematon maa, eikä suomalainen tutkinto avaa Kiinassa työpaikkojen ovia ammolleen. "Ihmiset kyllä tietävät, että Suomi on jossain Euroopassa", arvelee Yu Qiao. oskaa, märkää asfalttia, sumua. Harmaan sävyt hallitsevat Helsinkiä tammikuisena sunnuntaina. Lasipalatsin aukion yllä riippuu punaisia paperilyhtyjä. Aukiota ympäröivät seinät on valaistu keltaisin valoin. Suomalaisvanhemmat kantavat mustatukkaisia pikkutyttöjä harteillaan. Kello lähentelee kuutta, mutta täällä eletään itäisemmässä ajassa. Jättiscreen välittää Kiinan keskustelevision ohjelmaa. Uudenvuoden gaalan juontajapariskunta laskee sekunteja. Nollan kohdalla raketit räjähtävät Bio Rexin seinustalle pystytetyissä telineissä. Härän vuosi on alkanut. Kiinalainen kalenteri jakaantuu 12 eläinmerkkiin, joista jokainen symboloi tiettyjä Kun asuin Kiinassa, en tuntenut ketään, jolla olisi ihmisoikeus ongelmia, Yingzi Li sanoo.
• 14 YLIOPPILASLEHTI 3/09 Näiden, kieltämättä upeiden kuvien ottaminen maksoi 1 500 euroa, kertoo Yu Qiao. Tähän mennessä minulle on kerrottu myös, paljonko pariskunta tienaa ja paljonko he maksavat vuokraa. Se tuntuu hieman oudolta, mutta yritän pitää mielessä Konfutse-instituutin johtajan, professori Kauko Laitisen sanat: "Kiinalaisilla on perinteisesti aina ollut hyvä käsitys numeroista ja hinnoista. Niistä puhuminen on heille small talkia. Kun kiinalaiset puhuvat rahasta, he puhuvat oikeastaan elämästä." Vierailulla oleva parin ystävä Yang Luyi ihastelee 1 500 euron kuvia. Hänen vanhempansa tekivät kohtalokkaan erehdyksen. He unohtivat kieltää seurustelun suomalaismiesten kanssa, kun Yang Luyi lähti vaihtoon TKK:lle vuonna 2006. "Se on heidän mukaansa yksi niistä asioista, joita he katuvat eniten. He ovat hyvin perinteisiä." Nyt Yang Luyi ja hänen poikaystävänsä Juha odottavat perheasuntoa Teekkarikylästä. Juha opiskelee kiinaa ja Yang Luyin isä englantia. Toistaiseksi heillä ei ole yhteistä kieltä. iemmin kiinalaisopiskelijoiden lähtö maasta oli usein lopullista ja merkitsi Kiinalle sen parhaiden kykyjen aivovientiä. Ajat ovat muuttuneet. Taantumasta huolimatta Kiinan talous nousee ja tarjoaa töitä kotiin palaaville kiinalaisnuorille. Sekä Yun pariskunta että Yang Luyi aikovat palata. "Kaikki vain on paremmin Kiinassa, paitsi Suomessa on kauniimpi luonto. Kaipaan Shanghain sykettä. Shanghaihin verrattuna Suomi on kuin maaseutua", Yang Luyi sanoo. "Meitä vanhemmat ihmiset eivät palanneet, koska heillä ei ollut mitään syytä Lohikäärmetanssijat Li Ming (vas.), Yao Zhishuai ja Yu Yang vetivät henkeä ennen esitystä kiinalaisen uudenvuoden juhlissa Vanhalla ylioppilastalolla. Yläluokkaisten kiinalaisperheiden pikkukeisarit saavat vihdoin tehdä elämällään mitä huvittavat. palata. Heidän molemmat vanhempansa saattoivat kuolla kulttuurivallankumouksessa", Yu Qiao kertoo. "Kiina on muuttunut yhdessä sukupolvessa. Ero entiseen on kuin Suomella ja Pohjois-Korealla." Yang Luyi epäilee sittenkin hieman paluutaan, koska arvelee edustavansa uudenlaista kiinalaista. "En halua pelkästään tehdä töitä. Ehkä siksi olisi toisaalta vaikea työskennellä Kiinassa, jossa kaikki tekevät 12- tai 14-tuntista työpäivää." Sama muutos on huomattu yhdessä kiinalaisopiskelijoiden suosikkikohdemaassa Britanniassa. Siellä kiinalaisopiskelijat ovat viime vuosina alkaneet suosia taide- ja viestintäaineita rahakkaiden bio- ja kauppatieteiden sekä tekniikan kustannuksella. Kyse voi olla julkkiskulttuurin noususta Kiinassa tai siitä, että yläluokkaisten kiinalaisperheiden pikkukeisarit saavat vihdoin tehdä elämällään mitä huvittavat. Yang Luyi kertoo olevansa Suomessa nauttiakseen elämästä. Hän on valmistunut viestintätieteiden kandidaatiksi erittäin arvostetusta Shanghain Fudan-yliopistosta. Opiskeluvuodet Suomessa saattavat jopa heikentää hänen työllistymismahdollisuuksiaan Kiinassa. Otaniemeen saavuttuaan hän otti heti yhteyttä TKK:lla toimivaan kansainväliseen Aiesec-opiskelijajärjestöön. Hän oli toimi- nut Aiesecissa jo Shanghaissa ja kertoo täydellisellä englannillaan olevansa kotonaan kansainvälisessä seurassa. Miten kansainvälistyneiden pikkukeisarien paluu maailmalta sitten muuttaa Kiinaa? Paljon, ennustaa Kauko Laitinen. "Kiina kansainvälistyy entisestään. Kun opiskelijat palaavat, he puhuvat sujuvasti englantia ja jotkut jopa suomea. Jos heistä tulee vaikkapa yliopisto-opettajia, he kouluttavat kokonaan uudenlaisen sukupolven." Seuraavan kiinalaissukupolven ei enää tarvitse suunnata ulkomaille opiskelemaan, arvelee Laitinen. Sen sijaan opiskelijavirta saattaa kääntyä toiseen suuntaan. Cen Yuzhenin mukaan kulttuuri on jo länsimaistunut. "Kun opiskelijat menevät nykyään illalliselle, jokainen maksaa oman ateriansa. Se ei ole kuulunut kulttuuriimme", hän sanoo päätään pyöritellen. oissaolovuodet muuttavat ihmistä. Sen huomasi Qiu Zhe eli Suvi, joka vietti lyhyen aikaa komennuksella työnantajansa ABB:n Shanghain toimistossa. Sitä ennen hän oli oleskellut Suomessa viisi vuotta. "Minun oli vaikea tottua hankalaan ja epäsuoraan viestintään. Tiedän, että ihmiset eivät sanoneet asioita suoraan siksi, että he halusivat olla kohteliaita, mutta minun on silti vaikea kestää sitä. Myös kieleen tulee jatkuvasti uusia sanoja, joita en ymmärrä." Suvi tuli Suomeen Singaporessa tapaamansa suomalaisen miehensä kanssa ja opiskeli kansainvälistä kauppaa Vaasan yliopistossa. Kiinalaista kulttuuria voi sekoittaa suomalaiseen, joskus runollisellakin tavalla. Esimerkiksi käy se, miten nimenomaan Suvi valikoitui Qiu Zhen suomalaiseksi nimeksi kiinalaisten elementtien pohjalta. "Isä sanoi, että Suomessa on niin paljon vettä, että asia pitää tasapainottaa. Suvi tarkoittaa kuumaa kesää, joten valitsin sen. Singaporessa, jossa on kuuma, valitsin suomalaiseksi nimekseni vastaavasti Sade." Myös Suomi on muuttunut, kertovat kiinalaisopiskelijat. Suora lentoyhteys Kiinaan on tehnyt siitä suositun matkailukohteen. Yhä useampi on myös työskennellyt suomalaisyritysten Kiinan-tehtailla tai -konttoreissa tai tehnyt muuten bisnestä kiinalaisten kanssa. Enää kiinalaisilta ei kysytä, kantavatko he kotona veden kaivosta ja ovatko he ennen nähneet tietokonetta. Otaniemen opiskelijaruokaloistakin löytää nyt todennäköisemmin jotain edes etäisesti tutunkaltaista syötävää kuin aiempaa kiinalaisopiskelijoiden kauhistusta, maksalaatikkoa. * Ensiaskeleet Kiinan ja intian vaurastuminen on tehnyt koulutuksen viennistä houkuttelevan bisneksen. Länsimaiset oppilaitokset ovat avanneet pelkästään Kiinaan yli sata kampusta. Aasialaisia toivotaan täyttämään kampukset pienenevien ikäluokkien Euroopassa. Suomessa erityisesti Kiinaa pidetään lupaavana koulutusvientikohteena, jonne viritellään yhteistyökuvioita. Tampereen yliopistolla oli vuoden ajan oma lehtori Kiinassa Nanjingin viestintäyliopistossa. Nyt ryhmä, jolle hän opetti suomea, opiskelee Tampereella kahden lukuvuoden ajan. "Alun alkaen lähtökohtana oli, et- Suomalaiskorkeakoulut pyrkivät globaaleille koulutusmarkkinoille. miten järjestämme asiat niin, ettei luoda kahdenlaisia opiskelijoita", sanoo koulutusjohtaja Kari Pitkänen Jyväskylän yliopistosta. Pääkaupunkiseudun korkeakoulut ovat toistaiseksi keskittyneet suuntaamaan markkinointia kiinalaisille tutkinto-opiskelijoille. TKK, Helsingin yliopisto ja Helsingin Kauppakorkeakoulu ovat näkyneet yhdessä ja erikseen Kiinassa järjestetyillä koulutusmessuilla. Kauppakorkea on myös painanut kiinankielisen esitteen ja palkannut kiinalaisopiskelijan rekrytoinnin projektitekijäksi. Kaikki kolme korkeakoulua aikovat lisätä markkinointipanosta lähitulevaisuudessa. "Ilman markkinointia hyviä hakijoita ei tule. Lisäksi meidän täytyy esimerkiksi nopeuttaa valintaprosesseja, jolloin saamme hyvät hakijat sitoutumaan ja todella tulemaan tänne opiskelemaan", sanoo Helsingin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen. Uuteen yliopistolakiin on tulossa mahdollisuus veloittaa lukukausimaksu Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Toistaiseksi kokeilumahdollisuus ei näy Kiina-strategioissa. Kansainvälistyä halutaan lukukausimaksuista riippumatta. Jos maksut tulevat pysyviksi, vaikutus ulkomaalaisten opiskelijoiden määrään voi olla kahtalainen, arvioi kansainvälisten asioiden päällikkö Mari-anna Suurmunne Helsingin kauppakorkeakoulusta. "Ilmaisuus koetaan usein epäilyttäväksi. Mietitään, että onko laatu sitten millainen. Toki on myös opiskelijoita, jotka tulevat tänne nimenomaan maksuttomuuden takia." * tä kiinalaiseen tutkintoon tulisi erikoistumiskieleksi suomi. Nyt se on laajentunut niin, että selvitetään, onko tällä opiskelijaryhmällä edellytykset hakeutua suomalaiseen tutkintoon", kertoo kansainvälisten asioiden päällikkö tenho takalo Tampereen yliopistosta. Jyväskylän yliopisto neuvottelee MBA-tyyppisen tilauskoulutuksen aloittamisesta kiinalaisrehtoreille ja urheilulaitosten johtajille. Koulutus saattaa alkaa jo ensi vuonna, mutta matkalla on vielä monta mutkaa. "Laki edellyttää, että tilauskoulutusta ei kateta julkisin varoin. Se koskee myös normaaleja opiskelupalveluja, kuten kirjasto-, atk- tai hallinnon palveluja. Pitää miettiä,
• YLIOPPILASLEHTI 3/09 15 Hinnalla millä hyvänsä Senegalin kaduilla vaeltaa unelmoivia nuorukaisia. Yksi heistä on Fara Dione, joka haluaa jättää Afrikan tomut taakseen. TeksTi ja kuvaT Maria ruuska
• 16 YLIOPPILASLEHTI 3/09 N F eljää pientä työmaaparakin näköistä taloa varjostaa iso mangopuu. Päivän kuumin hetki on Mbourissa Senegalissa takanapäin. Iltaruokaan on vielä hetki. Teepannu porisee matkakeittimellä pehmeässä hiekassa. 26-vuotias Fara Dione kumartuu ja kaataa joukkoon sokeria. On lauantai. Kalastajan pitkä viikko merellä on ohi. Huomenna ei onneksi tarvitse vielä palata töihin. Fara kaatelee keskittyneenä teetä snapsilasista toiseen. Pallottelemalla sokeri sekoittuu paremmin, ja samalla tee viilenee juotavaksi. Tosin mintulta maistuvaa teetä ei harjaantuneinkaan juoja pysty juomaan kerralla pientä hörppyä enempää. Illallisen jälkeen Fara aikoo mennä kadun toiselle puolelle tapaamaan kavereitaan. Niitä muutamia, jotka vielä asuvat kulmilla. Moni Faran lapsuudenystävistä on muuttanut pääkaupunkiin Dakariin ­ tai vielä kauemmas Eurooppaan. Farakin haluaisi muualle. Määränpäällä ei ole väliä, kunhan vain pääsisi pois Afrikasta. aran äiti Odile Ndiaye saapuu torilta. Hän valmistaa päivälliseksi kuskusia ja grillattua kalaa, mutta sitä ennen on löydettävä sytykkeitä. Polttopuita on savannilta vaikea löytää, eikä maassa, jossa alle 40 prosenttia ihmisistä osaa lukea, ole ylimääräisiä sanomalehtiä. Talon sisällä vaaleaksi kalkittua huonetta hallitsee puukaappi. Sen päällä on hääkuva, M A U R I TA N I A Dakar Mbour SENEGAL GAMBIA GUINEAB I S SAU GUINEA "Tiedän, eTTä jouTuisin euroopassa Tekemään paskaduuneja, muTTa ei se haiTTaa." jossa kaunis nuori morsian hymyilee keskiikäisen valkoisen miehen rinnalla. Morsian on Faran pikkusisko Elisa, joka avioitui puolitoista vuotta sitten belgialaisen kauppiaan kanssa. Pariskunta tapasi paikallisessa hotellissa, jossa Elisa oli töissä ja mies lomalla. Nyt Elisa asuu Brysselin lähistöllä. "Senegalissa vanhemmat puhuvat maastamuutosta jo pikkulapsille. Monella ei ole elämässä muuta päämäärää kuin päästä pois." Eurooppaan lähteminen ei siis ole vain kurittomien ja seikkailunhaluisten nuorten miesten keksintö. Siihen kannustavat kaikki. Vanhemmat siksi, että lapset ovat heidän ainoa eläketurvansa. Lapset siksi, että puolet maan asukkaista on työttömiä, eikä työssäkäyvilläkään ole juuri jaettavaa: senegalilaisen keskipalkka on kaksi euroa päivässä. Suomessa se on yli 100 euroa päivässä. Ei ihme, että Eurooppa kuulostaa senegalilaisnuorten puheissa eldoradolta. Perheenjäsenten Euroopasta lähettämillä rahoilla ostetaan riisisäkkejä ja rakennetaan parempia kattoja sadeaikaa varten. Euroopan poljetuillakin palkoilla voi Senegalissa Teehetki senegalilaisittain. ostaa sementtiä ja rakentaa naapuria isomman talon. "Tuntuu turhauttavalta, kun en pysty avustamaan vanhempiani", Fara myöntää. Hän haluaisi pois äidin nurkista, mutta kalastajan palkalla ei pitkälle pötkitä. Jos kalaa ei tule, ei tule rahaakaan. Faran mielestä moni perhe arvostaa enemmän lapsia, jotka ovat lähteneet Senegalista ja pystyvät nostamaan perheen elintasoa kotimaassa. "Tiedän, että joutuisin tekemään paskaduuneja, mutta ei se haittaa. Kunhan pystyisin lähettämään rahaa kotiin." Myös Elisa lähettää rahaa, vaikka tämä ei perheen tiedon mukaan ole vielä löytänyt töitä. Rahalla perhe maksaa veden ja sähkön. Huonoja uutisia senegalilaiset eivät Euroopasta juuri kuule. Perheenjäsenet eivät valita lähiöiden ankeudesta tai työn löytämisen vaikeudesta. Elisakin on puhelimessa vaitonainen tekemisistään. "Jotkut ovat kokeneet rasismia ja yksinäisyyttä. Euroopassa ei voi kuulemma kävellä naapuriin ja viettää siellä koko päivää teetä keitellen samalla lailla kuin täällä." Faran mukaan moni maailmalle lähtenyt pelkää ehkä perheen reaktiota. "He pelkäävät, ettei kukaan kotona usko heidän epäonnistuneen. Että kotona luullaan heidän valehtelevan ja pitävän kaiken hyvän itsellään." Lähtenyt on kotiin jääneiden silmissä aina voittaja. Fara Dione (keskellä) joutui jättämään oikeustieteen opinnot kesken toisen lukuvuoden jälkeen. Kuvassa hänen pikkuserkunsa Badou Diouf ja Khady Diouf. R änsistyneestä ovesta erottaa juuri ja juuri haalistuneen tekstin Salon. Dakarilaisessa kahden neliön korttelikampaamossa käy kuhina. Asiakas kävelee sisään, istuutuu, ja Badou Diouf käynnistää hiustenajokoneen. Neuvotteluja ei käydä: kaikista pikkupojista ja vähän vanhemmistakin tulee kaljuja. Niin myös vapaapäiväänsä viettävästä Farasta. Hiustuppoja alkaa leijailla salongin lattialle. Badou on Faran pikkuserkku ja entinen huonekaveri. Opiskellessaan Dakarissa Fara jakoi huoneen hänen ja kahden muun nuoren miehen kanssa. Sitä ennen tapahtui seuraavaa: Fara vietti tyypillisen senegalilaisen lapsuuden. Seitsemänvuotiaana hänet lähetettiin asumaan isoisänsä luokse maaseudulle, koska äidin mielestä poika oli ajautunut tappeluiden tielle. Isoisän kylässä oli kaupunkia vähemmän häiriötekijöitä. Äiti ajatteli, että pikkupoika keskittyisi siellä paremmin kouluun. "Elämä oli rankkaa, koska meidän piti lähteä joka aamu hakemaan vettä kaukaa kaivolta ennen koulun alkua. Välillä karkasin kylältä, koska ikävöin niin paljon kotiin", Fara kertoo. Lomat hän sai viettää kotona Mbourissa, jossa äidin lisäksi asuivat isäpuoli ja kuusi sisarusta. Fara on Odile Ndiayen seitsemästä lapsesta toiseksi vanhin. Fara sisaruksineen on ollut onnekas: kaikilla lapsilla on ollut mahdollisuus käydä koulua. Vain alle puolet senegalilaislapsista aloittaa koulun. "Äidin on elämänsä aikana pitänyt pyytää jokaisen laskutoimituksen ja paperin kanssa apua naapurista, koska hän ei osaa lukea. Hän ei halunnut meidän kokevan samaa." Yläkoulu- ja lukioajan Fara asui Mbourissa. Hän pärjäsi kielissä ja historiassa ja kirjoitti ylioppilaaksi. Senegalissa ylioppilaaksi kirjoittavat vain ikäluokkansa huiput. Sitten Fara pääsi lukemaan oikeustiedettä Dakarin yliopistoon. Aamupäivät kuluivat luennoilla, iltapäivät rannalla jalkapalloa pelaten. Läksyjä tehtiin sen jälkeen porukassa puolille öin. "Jalkapallo oli päivän paras hetki. Pelatessa opiskeluhuolet unohtuivat." Fara pelkäsi koko ajan epäonnistuvansa. Opiskelu oli ikuista taistelua. Köyhän perheen pojan rahat eivät aina riittäneet opinnoissa vaadittaviin kalliisiin lakikirjoihin. Toisen opiskeluvuoden lopussa kaikki opiskelijat joutuivat tasokokeeseen. Suurin osa joutui jättämään leikin kesken ­ niin myös Fara. Eurooppaan lomilla matkustelevat varakkaat luokkakaverit saivat jatkaa. "Jos on suhteita ja varaa vipata professoria, on jatkoon pääseminen huomattavasti helpompaa." Fara muutti takaisin kotikaupunkiinsa Mbouriin ja päätti ruveta turistioppaaksi. Paluuseen liittyi taka-ajatus. "Jos kaltaiseni poika haluaa täältä Eurooppaan, pitää jonkun viedä minut, koska minulla ei ole rahaa lähteä." Viejällä hän tarkoittaa ystävää tai tuttua, joka rahoittaisi matkan ja auttaisi alkuun määränpäässä. Eurooppalainen tyttöystävä olisi onnenpotku. Fara ajatteli, että turistioppaana eurooppalaisiin tutustuisi todennäköisemmin kuin opiskelijana. Hän lähetti kaikkiin lähialueen oppaita kouluttaviin hotelleihin hakemuksen ­ mutta ei saanut yhtään vastausta. "Valkoisiin saa kyllä kontaktin, mutta se, että jostain tulisi jotain, on vaikeaa. Kun he lähtevät täältä pois, eivät he pidä enää yhteyttä." Opassuunnitelman kariuduttua Fara lähti mukaan serkkujensa kalastusbisnekseen. Mereltä hän saa taskurahaa, mutta yliopis-
• YLIOPPILASLEHTI 3/09 17 tossa opiskelleelle nuorelle miehelle se ei riitä. "Tuntuu kuin kaikki oppimani valuisi hukkaan." K adunpielessä istuu maapähkinäkauppias. Hänen ohitseen kävelee mies viisi tyynyä päälaellaan. Dakarin kadut ovat täynnä ihmisiä, jotka yrittävät hankkia elantonsa kauppaamalla epämääräistä tavaraa rantarolexeista muovihelikoptereihin. Koska aavikoituminen tekee maanviljelystä vaikeaa, monet nuoret miehet muuttavat kylistä kaupunkiin työn toivossa. Dakariin saapuu väkeä myös Afrikan muista maista. Suurin osa heistä unelmoi lähdöstä. Kaupunkia kutsutaankin Länsi-Afrikan New Yorkiksi. Rannalla FaRa ei ole käynyt pitkään aikaan tuRisteja hätyyttelemässä. Entinen siirtomaaisäntä Ranska oli pitkään senegalilaisten ykköskohde Euroopassa. 1980-luvulla suosituiksi tulivat Yhdysvallat ja Italia, jossa senegalilaiset tunnetaan rihkaman kaupustelusta kaduilla. Nyt suurin osa maastamuuttajista aloittaa uuden elämänsä Espanjasta, jossa afrikkalaiset työskentelevät valtavilla tomaattifarmeilla, vartioivat tai siivoavat. Näin ainakin toistaiseksi: kansainvälinen talouslama horjuttaa siirtolaisten työpaikkoja, mikä taas pienentää rahalähetyksiä kotimaahan. Senegalista pois pääseminen ei ole helppoa. Dakarin laidalla sijaitsevalla Léopold Sédar Senghorin lentokentällä suomalai- seltakin turistilta tarkistetaan passi kuusi kertaa. Monelle afrikkalaiselle tämä on portti Eurooppaan. Portti joka ei aukene. Siksi moni riskeeraa henkensä ja yrittää päästä puisella pirogue-veneellä Kanariansaarille. Esimerkiksi vuonna 2006 saariryhmän saavutti laittomasti yli 30 000 afrikkalaista. Tuhansien muiden matka päättyi kuolemaan. Laittomaan maahanmuuttoon kyllästynyt EU on viime aikoina rahoittanut satelliittijärjestelmää, jolla Länsi-Afrikasta Kanariansaaria kohti pyrkiviä veneitä pyritään paikantamaan jo varhaisessa vaiheessa. Ranska puolestaan on herätellyt keskustelua siitä, pitäisikö Euroopan kehitysavun Afrikan maihin olla sidoksissa maiden yrityksiin suitsia laitonta siirtolaisuutta. Espanjan valtio on kustantanut tv-mainoksia, joissa näytetään rantaveteen huuhtoutunutta nuorta miestä ja sen jälkeen pojan äitiä, joka kyselee jälkikasvunsa perään. Veneitä on lähtenyt Faran kotikaupungista Mbouristakin. Faran mielestä mainoskampanjoista ei ole hyötyä: ihmiset kyllä ymmärtävät riskit. Hän ei lähtisi yönselkään puuveneellä. "En ole niin epätoivoinen." N uhainen Fara makaa kotona. Taustalla rätisee televisio. Kello lyö seitsemän, ja huone täyttyy salamannopeasti Farahin kolmesta pikkuveljestä ja heidän ystävistään. Alkaa brasilialainen saippuasarja, joka on dubattu ranskaksi. Nainen ja mies valuvat sohvalta lasipöydän alle hyväilemään toisiaan. Kotiyleisö tuijottaa keskittyneenä. Jakso päättyy, ja huone tyhjenee yhtä nopeasti kuin täyttyikin. Senegalilaisten ja länsimaisten naisten rakkauskäsityksissä on Faran mielestä eroja. "Senegalilaiset naiset ovat materialistisia. He jaksavat olla kanssasi niin kauan kuin sinulla on jotain annettavaa." Suhteet valkoisten naisten kanssa perustuvat Faran mielestä enemmän tunteille kuin käytännölle. "Olen seurustellut sekä italialaisen että senegalilaisen naisen kanssa. Tykkäsin enemmän italialaisen naisen tavasta olla kanssani." Farasta olisi hienoa saada lapsia, joiden isä on musta ja äiti valkoinen. "On mielettömän kaunista, että kaksi eri kulttuurista tulevaa ihmistä pystyy rakastamaan toisiaan." Faralla on tällä hetkellä senegalilainen tyttöystävä. Hän on kuitenkin valmis lähtemään, jos sopiva valkoinen tyttö tulee kohdalle. Missä hänet voisi sitten tavata? Mbour on ranskalaisten suosima turistikohde. Ruskettuneet eurooppalaiset nauttivat muutaman viikon helposta elämästä auringossa ja palaavat sen jälkeen takaisin keskiluokkaiseen arkeensa. Rannalla Fara ei ole käynyt pitkään aikaan turisteja hätyyttelemässä. Internetkahviloissakaan hän ei enää jaksa roikkua. "Kaikki on kiinni tuurista." Tavarat kiertävät yhä vapaammin maailmaa, mutta ihmisten liikkumista kolmannesta maailmasta länsimaihin pyritään suitsimaan entistä tiukemmin keinoin. Miltä tuntuu, kun toiset saavat kulkea vapaasti ja toiset eivät? Katolisen Faran mielestä kysymys ansaitsee uskonnollisen vastauksen. "Ei se ole epäreilua. Herra antaa ja herra ottaa. Olemme kaikki Jumalan omaisuutta. Ehkä minäkin saan jonain päivänä lähteä." Faran mukaan ongelmallisempaa on, etteivät ihmiset auta toisiaan, vaikka heillä on siihen mahdollisuus. Hänen mielestään pahinta Senegalissa on ihmisten toimettomuus. "Eikö ole ihan normaalia haluta pois, jos koputtaa kaikkiin oviin, eikä mistään avata?" * Artikkelia varten on haastateltu senegalilaisnuorten maastamuuttoa tutkinutta Abdou Thiamia.
• kalenteri Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi. Populärmusik från Vittula! kulttuuri 18 YLIOPPILASLEHTI 3/09 Rituaalista viestintää Vili Rantanen on rumbamiehiä ­ niin teoriassa kuin käytännössä. tuoMas karppinen R Ti 24.2. Pulkka mukaan. Ken on tyylikkäin mäessä? Pääkaupunkiseudun ylioppilaiden perinteisessä laskiaisriehassa ratkaistaan luovin ja viihdyttävin mäenlaskija. Jatkot gravitaatiobileissä Onnelassa. Ullanlinnanmäki klo 12­16. maRien muistot. Ylioppilaslehden Kultainen penaali -gaalassakin menestynyt kirjailijaarkkitehti Arne Nevanlinna poikkeaa kuukauden kirjavieraana Stoassa, Turunlinnantie 1, klo 18. Vapaa pääsy. PiiPitystä & funkia. Nouseviin elektronisen musiikin tekijöihin kuuluva Eero Johannes heittää ilmaiskeikan Kanneltalossa, Klaneettitie 5, klo 18. Ke 25.2. Ke 25.2. taide liikkeessä. Missä törmäävät valtavirran ja vastavirran tyrskyt tänään? Taidemaailman marginaaleja ruotivat taidehistorioitsija Arja Elovirta, taiteilija Aapo Korkeaoja ja muusikko Juha Hämäläinen. Ylioppilasteatterin studio, Aleksanterinkatu 23, klo 18­21. Vapaa pääsy. Ti 3.3. istiriita on hämmentävä. Ravintola Kaisaniemeä ympäröivä puisto on kuin talven ihmemaa. Sisällä ravintolassa ikkunoihin tiivistyy kosteutta lämmöstä. Kuukumina, perinteistä kuubalaista musiikkia soittava bändi, on juuri aloittanut levynjulkaisukeikkansa ja iso yleisö tanssii riehakkaasti. Keskellä lavaa heiluu valkoisissa tiukoissa housuissa Vili Rantanen, yhtyeen solisti ja pääasiallinen säveltäjä. Mikä on meiningin salaisuus? "Aika olennainen juttu on itseluottamus", Rantanen kertoo. Kuukukuminan biiseissä kerrotaan menetetystä rakkaudesta ­ niin kuin suomalaisissa iskelmissäkin. Asenne vain on toinen: "Se menee vähän silleen, että okei, sä jätit mut, mutta hei beibi, lopulta sä tajuut mitä sä menetit", hän virnistää. itseluottamusta vaaditaan Latinalaisen Amerikan tutkimukseen. Opinnot ovat kuitenkin jääneet vähiin, kun musiikki on vienyt miehen mennessään. kuukumina teki joulu­ tammikuussa ensimmäisen kiertueensa Kuubassa, jossa Rantanen on käynyt monta kertaa ennenkin. Orkesterin lisäksi aikaa vie toissa vuonna perustettu Rumba-akatemia, joka levittää kuubalaisen musiikin ja tanssin ilosanomaa suomalaisten keskuuteen. Rantanen antaa tunteja laulussa ja tres-kitaran soitossa. Bändejäkin hänellä on Kuukuminan lisäksi useampia, tunnetuin niistä viime vuoden Älä osta mitään -hitin tehnyt Telluksen Tulevaisuus. minankin musiikkityyleistä, on hänen mukaansa jatkuvaa vuorovaikutusta soittajien, solistin ja tanssijoiden välillä. Kandintyön jälkeen ala vaihtui koRostetut sukupuoliroolit ovat KUKA? >> yhteisöllisesti Helsingin Asuu Arabianrannassa. Opiskelee Latinalaisen Ame>> rikan tutkimusta, valmistunut kandiksi puheviestinnästä. Levylautasella Rubén Blades >> y Editus Ensemblen Mundo, yöpöydällä dalai laman Maailmankaikkeus atomissa. >> Vuonna 2019: "Toimin Suomen Rumba-akatemian rehtorina." teakin uutuudet. Teatterikorkeakoulussa saa ensi-iltansa kaksi tanssiteosta, Liisa Risun Seppo ja Caitlin Corbettin Little Known Facts. Haapaniemenkatu 6, tanssisali 709, klo 19. Esityksiä lauantaihin asti. Liput 10/5 . Ke 4.3. suomi­Ruotsi. Tornionjokilaakso 1960-luvulla. Kaksi 15-vuotiasta poikaa yrittää perustaa pop-yhtyettä ja aikuistua. Populäärimusiikkia Vittulajänkältä -elokuva Malmitalossa, Ala-Malmin tori 1, klo 17.30. Vapaa pääsy. To 26.2. intiimiä menoa. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin luentosarjassa sukelletaan median ja seksuaalisuuden suhteisiin. Harri Kalhan aiheena on "Visuaalisuus ja valta kuvapaniikeissa", Susanna Paasosen aiheena "Pääministerin morsian ja intiimin alueet". Porthania PIII, Yliopistonkatu 3, klo 16.15­18. Vapaa pääsy. myös opiskelussa, sen on Rantanen huomannut. Helsingin yliopiston puheviestinnän laitoksella ei aluksi oltu kauhean innostuneita hänen kandidaatintutkielmansa aiheesta. "Rumba rituaalisena viestintämuotona" ei ollut sitä perinteisintä puheviestintää. "Sitkeällä puheella aihe kuitenkin meni läpi", Rantanen muistelee. Rumba, joka on yksi Kuuku- Vili Rantanen, 27 olennainen osa kuubalaista musiikkia. Rantanen kertoo viime Kuubanmatkallaan osallistuneensa rumba columbian tanssitunneille. "Siinä miehet pöyhistelevät niin machosti kuin osaavat, matkivat kukkoja. Naiset yrittävät viehättää miehiä ja samalla suojella lantionseutuaan, sillä kukko-miehet yrittävät tuikata sinne." Entä tulevaisuudessa? Rantanen sanoo keskittyvänsä nyt pelkästään musiikin tekemiseen ja Rumba-akatemiaan. Ehkä opintojakin joskus voisi jatkaa. "Voisihan sitä gradun tulla kirjoittamaan ­ rumbasta." Venla rossi To 5.3. Geriatria-rock joka vuosi rikkoontuu yksi Pohjoista Puhetta. Kirjailijat Katja Kettu ja Maria Peura (kuvassa) kertovat uusista romaaneistaan ja pohjoisen ilmanalan vaikutuksesta tuotantoonsa Linnunlaulun lukupiirissä Villa Kivessä, Linnunlauluntie 7, klo 18. Vapaa pääsy. Put a RecoRd on. Haluatko tiskijukaksi? HYY järjestää dj-kurssin, jolla opetellaan levyjen soittamista, setin rakentamista ja laitteiden käyttöä. Kurssi pidetään Pohjanhovissa Dommalla maanantaina ja tiistaina 3.3. klo 17­20. Ilmoittautumiset Jiri Siroselle, kulttuurisihteeri@hyy.fi. Ma 2.3. keikkaennätys, nimittäin keski-ikäennätys. Ja nyt ei puhuta yleisön vaan esiintyjien keski-iästä. Tänä vuonna Suomen keikkalavoilla heiluvat ikinuoren daamin Tinan, 69, lisäksi äänekkäitä harmaita panttereita, kuten kuusikymppiset The Eaglesin, Deep Purplen ja Heaven and Hellin kollit ja keskimäärin viisvitoset AC/DC:n herrat. Unohtaa ei sovi ensimmäistä kertaa elämässään Näsinneulan näkevää Brucea, 59. Edellä mainittuihin verrattuna Madonna, 50, Morrissey, 49, ja Metallican nelivitoset jampat ovat nuorisomusiikkiosastoa. Heille ei ole ehtinyt kertyä edes lastenlapsia. Suomen keikkakesän ikäpresidentti kasra GanjaVi on kuitenkin 83-vuotias B.B. King. Polvia kolottaa, selkä on rikki, mutta muuten bluesin kuningasta ei ikä paina. Mitä nyt on joutunut laskemaan keikkamääräänsä noin sadalla 250 keikasta vuodessa. Ottakaa mallia Madonna ja muut junnut! Matti Markkola B.B. King BLAAH JEAH Miksei telomistosi-tv jo ota kuolettavaa iskua? Jotenkin nämä kuumanviileän nörtin angstit on jo nähty. -albumilla Risto tyytyy kierrättämään kahden edellisen levyn kamoja, mutta biisit eivät ole yhtä hyviä. Kun kyynisyys muuttuu maneeriksi, kannattaa kokeilla jotain uutta. Duudsonien "kolmas kansainvälinen tuotantokausi" on yhtä jännä juttu kuin härmänkielinen rock. Ei yhtään. häiriöön Sähkö- To Lose My Life on surullinen ta- paus. Kuka kaipaisikaan vielä yhtä masentunutta post-punk-levyä? Brittien uusi hehkutusbändi White Lies ostanee mustat kauluspaitansakin samasta kaupasta kuin Editors tai Interpol. Jos haluat lukea traagisen tarinan katkeroituneesta yhden hitin yhtyeestä, on mikko Reitalan juuri oikea romaani sinulle. OKdekkarin tästä olisi saanut karismaattisella etsivällä, nyt pitää tyytyä elähtäneeseen perheenisärokkariin. Tähtihetki
• kulttuuri APURAHAKRIITIKKO Toimittaja Anne Moilanen arvostelee teatteria veronmaksajien rahoilla. 20 YLIOPPILASLEHTI 3/09 KOLUMNI RyhMäteAtteRi / tAnjA AholA Ninni Lehtniemi Runkkarijulkkikseksi Nuori mies, etkö saa tarpeeksi huomiota? Haluatko karistaa sinuun isketyn nössön kirjallisuusälykön leiman? Podetko kolmenkympin kriisiä? Julkaise pamfletti. Aihe voisi olla vaikka seksi. Se kiinnostaa kaikkia. Medianäkyvyyden varmistamiseksi kannattaa laittaa siihen henkilökohtaista avautumista. Ketä sä olet pannut viime aikoina? Ai et ketään. No, ei se mitään. Kirjoita siitä, ettet ole pannut ketään vuosiin. Lisää yksityiskohtia käteenvetotiheydestäsi, pornoaddiktiostasi ja kaikenlaisista ongelmistasi, jotka pillu olisi satavarmasti parantanut. Sille kirjalle voisi antaa nimeksi vaikka Ilman. se yksi Laasanenhan sai viime vuonna ihan maanlaajuisen Martti Suosalon näyttelemä pankkivirkailija on ihastunut työkaveriinsa, jota esittää Minna Suuronen. V Onni on uusi takki kemäni teatteritulkinta, on tämän jälkeen vaikea edes kuvitella Akakin hahmoon ketään toista. Niin uskottavasti ja liikuttavasti, ja myös virtuoosimaisella fyysisellä tekniikalla, Suosalo näyttelee hyväsydämistä, mutta auttamattoman ihmispelkoista työmuurahaista. tariNa oN traagiNeN. On taval- iimeisen parinsadan vuoden aikana työntekijän asema on ensin parantunut ja sitten huonontunut. Milloin huonontuminen tarkkaan ottaen alkoi, ja miksi, sitä ei tiedä kukaan, mutta jotain tekemistä sillä on turbokapitalismin kanssa. Näin väittää Ryhmäteatterin uutuusnäytelmä Päällystakki, modernisointi Nikolai Gogolin (1809­1852) samannimisestä klassikkonovellista. Estyneen pankkivirkailijan Akaki Akakijevitsin roolin tekee Ryhmäteatterissa ikimuistettavasti Martti Suosalo. Itselleni, jolle tämä Päällystakki oli ensimmäinen nä- täH D et 3 Ryhmäteatteri: Päällystakki Käsikirjoitus Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä, ohjaus Esa Leskinen, puvut ja lavastus Janne Siltavuori, rooleissa mm. Martti Suosalo, Taisto Oksanen, Sanna-Kaisa Palo, Tuomas RintaPanttila. /5 iHaNaa: tuomas rintaPanttilan parta! Pus! lisista tavallisin mies, vaatimaton ja yksinäinen, joka täyttää elämänsä työllä. Hän käyttää samaa, jo haisevaa ja reikäistä, takkia, vuosikaudet. Kunnes hän vakuuttuu, että hankkimalla uuden, hienon takin hänen koko elämänsä muuttuu loistavaksi ja onnelliseksi ­ mikä tapahtuukin. OTA LASKIAISENA PERINTEISET BOTTAT Mutta sitten takille tapahtuu jotain. Ja loppu on historiaa. Näytelmän toinen kirjoittaja, venäläisklassikkojen erikoismies Esa Leskinen lähtee ohjauksessa liikkeelle räväkästä diskotyylistä. Ensimmäinen puoliaika on yhtä tarttuvien kasari- ja ysärihittien jytkettä, jonka tahdissa harvinaisen taitava näyttelijäjoukko kunnioittaa puskateatterin parhaita perinteitä. Mimiikkaan ja valepukuihin perustuvassa meiningissä tekee mieli nähdä myös jotain slaavilaista: farssimaiset pikku numerot, teot ja toiminta, kuljettavat tarinaa vähintään yhtä tehokkaasti kuin repliikit. NäytelmäN kestäessä ja kestäessä ­ lähes kolme tuntia! ­ alkaa kuitenkin tuntua siltä, että työryhmä ei ole malttanut tappaa pikku kultasiaan. Esitys on liian pitkä, ja saa loppua kohden yhä raskaampia sävyjä. Kun AkakiSuosalon järjestyksessä toinen koskettava monologi yleisölle alkaa, peffa on puutunut jo aikoja sitten. Tätä on markkinoitu aikalaisnäytelmänä, mutta en ole aivan varma, lunastaako lopputulos odotukset. Joka suuntaan, hauskasti jopa fyysiseltä olemukseltaan, mukautuvat pätkätyöläiset ovat kyllä huvittavia sivuhenkilöitä, mutta ei Päällystakki heidän tarinansa ole. Tarinan yksinoikeutettu tähti on Akaki Akakijevits, ja kerronnan keskiössä hänen henkilökohtaisen onnen ja rakkauden tavoittelunsa. Ja hänet suistaa lopulta raiteiltaan jokin muu kuin työelämä. Anne MoilAnen mediamekkalan aikaan sanomalla, että naiset pihtaa vittumaisuuttaan ja vallanhalusta. Se suututti feministit. Niitten suututtaminen on varma tie valtakunnanjulkkikseksi ja tosi mieheksi. Sen teorianhan voisi laittaa tähänkin. Mikä muu niitä ärsyttäisi? No, naistutkimuksen ja feminismin dissaus tietysti! Vertaa naistutkimuksen laitoksia ompeluseuroihin! Sano, että kaikki femakot ovat aina pyytäneet kaikilta sun kavereilta ruoskimista sängyssä. Huikeeta. Kirjoita saman tien, että feminismi on yhtä kuin "vertaa masokismi. naistutkimuksen Ne vetää varmaan ihan hirveet pultit! laitoksia Ehdota 18­30-vuotiailompeluseuroihin!" le naisille pakollista palvelusta valtion ylläpitämissä bordelleissa! Tästä lähtee kuule lööppikynät sauhuamaan. Mätki varmuuden vuoksi vielä naispappeutta. Kuulostaisi aika hyvältä jos sanoisit vaikka, että naispapit kuulostaa saarnastuolissa sosiaalitantoilta. Niin ja kerro ihmetelleesi, miksi naiset ylipäätään pääsee yliopistolle. rektiudesta. Laita siihen, että neekereillä on isot pippelit. Se sana suututtaa aina. Neekeri, neekeri, neekeri! Sitten vois kirjoittaa, että aasialaisilla on pienet. Lähteeksi vaikka se yksi hutsu Full Metal Jacket -leffasta. Sehän sanoo siinä, että niillä on pienet. Kyllä fiktiivisilläkin huorilla on auktoriteettia näissä asioissa. Voit olla varma, että nimesi on kohta kaikkien huulilla. Muista pitää puhelin päällä. Taas huomiotalouden rattaat jauhaa! Pamflettibuumi on ihan mahtava juttu: nostaa nössöt parrasvaloihin ja takaa kiiluvasilmätyyppien tasaisen virran keskusteluohjelmien sohville kansan vihattavaksi. Ja me myydään kirjoja. Missähän mulla on Nina Mikkosen numero? Siltä voisi kanssa pyytää jonkun pamfletin. Hei mutta, tässähän on vasta hoideltu osa poliittisesta epäkor- ENNEN NYT ENNEN NYT BOTTAN OPISKELIJAILLAT OVAT TÄÄLLÄ TAAS! KAKKOSESSA YHTEISLAULUA, KOLMOSESSA OLD SCHOOL DISCO TIISTAINA 24.2. KLO 20.00, VAPAA PÄÄSY philadelphia tom Hanks voitti parhaan miespääosan Oscarin näyteltyään elokuvassa Philadelphia (1993) jalomielistä homoa, joka kuolee. Elokuva perustuu tositapahtumiin geoffrey Bowers -nimisestä miehestä, joka tuli suuren lakifirman syrjimäksi sairastuttuaan aidsiin. milk sean Penn voittanee parhaan miespääosan Oscarin näyteltyään elokuvassa Milk (2008) jalomielistä homoa, joka kuolee. Elokuva perustuu tositapahtumiin Harvey milk -nimisestä miehestä, joka oli Amerikan ensimmäinen julkisesti homo kaupunginvaltuutettu. Museokatu 10, www.botta.fi M A N A L A M A N A L A