• >Näin tanssit vaikka et osaa s. 28 2 5.2.2010 97. vuosikerta ABINUMERO Huipputieteen puolesta PAHAN AKSELI SUOMI JA SAKSA VAIHTAVAT HUONOA MUSIIKKIA VAPAUDEN KAIPUU TOI HOWARD JACOBSIN TAMPEREELLE Asunnonvälitys loppuu MISTÄ YKSIÖ OPISKELIJALLE 500 EUROLLA? Puhtaalta pöydältä SUOMEN TALVIURHEILU TARVITSEE ANSSI KOIVURANNAN KALTAISIA SANKAREITA
• 2 2/2010 Ylioppilaslehti 2/2010 PÄÄKIRJOITUS MEDIAKOORDINAATIT V VA N H AS E N V VA A L I R A H AT T Toimittajat opisk kelemaan lakia ja m matematiikkaa, n niin jo saadaan lo loppu kootuille s selityksille. SUOMALAINEN ITSEREFLEKTIO on työkeskeistä. tä. Kun suuria ikäluokkia pyytää kertomaan itsestään, än, , he aloittavat ensimmäisestä työpaikasta ja päättätävät viimeiseen. Kun pääsin yliopistoon, kuvittelin olevani erierilainen. Tavallisesta keskiluokkaisen perheen kasasvatista kuoriutui teorioiden maailmaan sukeltava ava a mallioppilas, joka sivistyksen huumassa uskoi tunun nnollisen opintojen suorittamisen johtavan johonkin nki in erityiseen. Muistan, miten vinosti hymyilimme, kun luimme mm me tenttiin edellisen laman suurta kertomusta, Suomauom malaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemaa teosta TyötaT tömän tarina. Kuvittelin, ettei se kosketa minua. Toisin kävi. . TYÖ ON yhä enemmän tarina, jota kerrotaan ­ ja se sen en TÄRKEÄÄ Sen pituinen se TA LV I O LY M P I A L A I S E T A L K AVAT Katso edes avajaiset 12. helmikuuta, ja l laske montako ratsupoliisia kanadalaiset keh kehtaavat estradille marssittaa. S UO M I MAAILMANK A RTA L L E Euroviisuedustaja aja usKuunkuiskaajista tusälikin on kansainväliksi seksi hitiksi. Onneksi en suomalaissyntyinen oStefan Richter puon nlustaa maamme kunfi niaa Top Chefin sa finaalissa. NA I S T E N URAKEHITYS Irina Björklund pääsi George Clooneyn vastanäyttelijänä lööppeihin. Kirjailijaksi ryhtynyt aviomies Peter Franzén joutui tyytymään Imagen kanteen. X FAC TO R I N KO E L AU LU T Itsekritiikin puute ei olekaan vain Idols-sukupolven ongelma. tarinan on oltava hyvä. Kun suuret ikäluokat kokevat eva at työn velvollisuudeksi, me koemme sen oikeudeksi. ks si. Suurten ikäluokkien itsearvostus perustuu velvolvo ollisuuden täyttämiseen, meidän taas tehokkaaseen een n suoriutumiseen. Työstä on tullut henkilökohtaista. Suoritamme me omaa uraamme. Perustelemme, että meille tärrkeää on työn mielekkyys, vaikka tosiasiassa yriritämme vain epätoivoisesti rakentaa omasta urastamme tyylikästä brändiä. Työn mielekkyys on liian usein synonyymi huonoille työehdoille, pienelle palkalle ja järjettömälle määrälle ylitöitä. Vakuuttamalla oman työmme mielekkyyttä kasvatamme omaa sosiaalista statustamme. NYT KUN työuria pidennetään koko virkamieskunnan voimin, pitäisi opiskelijoiden mätkimisen sijaan keskittyä miettimään, mitä yliopistot voisivat tehdä paremmin. Kun ammattikorkeakoulut kouluttavat nuoria, joilla on hyvä itsetunto ja selkeä käsitys tavoitteistaan, yliopistot vaikuttavat kouluttavan ihmisiä, jotka eivät osaa kertoa, mitä osaavat tai mitkä ovat omat vahvuudet. Yliopistossa tottuu riittämättömyyden tunteeseen, suureen työmäärään ja siihen, että valmiuksien täyttämisestä palkitaan vain merkinnällä opintosuoritusotteessa. Ihmekös, että olemme unelmapätkätyöläisiä. AKATEEMISILLA ALOILLA työttömyys kasvaa nyt nopeam- SYMPAATTISTA KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI A N T T I J Ä RV I VA S TA AVA PÄ ÄT O I M I T TA JA JUKKA TILUS min kuin muilla koulutustasoilla. Samalla kiinnostus akateemiseen koulutukseen on lopahtanut. Yliopisto sahaa omaa oksaansa, jos se ei kykene antamaan opiskelijoille parempia keinoja selviytyä opinnoista työelämään. Maailma on muuttunut siitä, kun sivistys miellettiin muusta yhteiskunnasta ja elinkeinoelämästä erilliseksi saarekkeeksi. Ehkä yliopistojen tuloksellisuutta pitäisikin tutkintojen sijaan tarkastella sen mukaan, miten valmistuneet sijoittuvat työmarkkinoille. Ehkä tarinoilla olisi silloin onnellisempi loppu. TOIMITTAJA KOKI Täällä lepää suomalainen huippu-urheilu TALVIURHEILUSTA KERTOVAA juttuani varten vierailin Suomen Urheilumuseossa. Olympiastadionin pohjoispäädyssä sijaitsevassa, kookkaan omakotitalon kokoisessa, näyttelytilassa lepää Suomen urheilumenestys. Noin 10 000 esineestä mielenkiintoisimmat kertovat voittajien tarinaa. Pertti Karppisen kilpasoutuvene on nostettu kattoon ja Matti Nykäsen mitalikokoelma säihkyy vitriinissä. Täällä Nykänenkin on yhä urheilusankari eikä vaimoaan pahoinpitelevä alkoholisti. Vuoden 1952 Helsingin olympialaiset ovat museossa vahvasti esillä. Kisat eivät tuoneet suomalaisille mitaleita yhtä keihäspronssia lukuun ottamatta. Silti kansa sai suun makeaksi. Turkulainen Makeistehdas O.Y. Hellas teetti kisojen kunniaksi kultamitalisuklaan, jonka muoto ja kuviointi muistuttivat aitoa kultamitalia. Pekingin 2008 kisojen viralliset suklaat valmisti monikansallinen makeisjätti Mars. Ostin museon kaupasta eurolla 10 markan arvoisen Paavo Nurmi -puhelinkortin. Sen pitäisi vielä toimia ­ jos jossain vain olisi vielä puhelinkioski. Puhelinkortti lompakossani muistuttaa menneistä ajoista, jotka eivät koskaan palaa. Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme. NUMERON 1 / 2010 VOITTAJA + HYVÄT HÄVIÄJÄT > Ilmakehä oli tuhoutunut ja ihmiskunnasta kaksi elossa, mutta pääasia, että ilmastosopimus saatiin vihdoin aikaiseksi. M. JUSSILA > Alkometreihin pukeutumista pidettiin sopivana keinona lyhentää humanistien opiskeluaikoja. MURTUMA > Olosuhteiden pakosta sopimuksia syntyi, jotta sai edes hetken rauhassa ihastella tähtiä hotellin aulasta. SINIVUOKKO > Eläkeuudistuksesta saatiin sovittua, kun teknologia oli pidentänyt ihmisten elinikää 150 vuodella. KUVATEKSTITTÄJÄ > Sikainfluenssan aiheuttamat kättelysäädökset menivät liian pitkälle. KEKE M AT T I M A R K KO L A > Lue talvimurheilusta sivuilta 10­14. Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. to i m i t u s Päätoimittaja Veera Luoma-aho (äitiysvapaalla 31.5. asti) Vt. päätoimittaja Antti Järvi 09 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Ninni Lehtniemi 09 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Matti Markkola 09 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Anna-Sofia Berner 09 1311 4230, anna-sofia.berner@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen 09 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi Valokuvaaja Teemu Granström, teemu.granstrom@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti. fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Outi Anttila 09 1311 4235, outi.anttila@hyy.fi Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki Fax 09 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax 02 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s ta n ta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund pa i no Sanomapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 3/2010 ilmestyy 19.2. Ilmoitusten jättöpäivä on 11.2., järjestöt 10.2. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
• 4 UUTISET Ylioppilaslehti 2/2010 kampus kaupunki maailma TEEMU GRANSTRÖM HÄH? > Ylioppilaskuntien asunnonvälitys välittää yksityisten vuokranantajien asuntoja Helsingin yliopiston, SibeliusAkatemian ja Kuvataideakatemian opiskelijoille. HYY on kantanut siitä päävastuun. > Palvelu on ilmainen sekä asunnonhakijalle että vuokranantajalle. > Aalto-yliopiston ylioppilaskunta jättäytyi vuodenvaihteessa pois palvelusta. Ehdotus asunnonvälityksen siirrosta Lyyraan oli kuitenkin tehty jo ennen tätä tietoa. kotimaa Viikin YTHS siirtyy Töölöön Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön Viikin toimipisteen toiminta päättyy, kun Töölön toimipisteen uudisrakennus valmistuu ensi syksynä. Viikin palvelut siirretään Töölöön. "Töölöön siirtyvät Viikin työntekijät vastaavat Viikin kampuksen asioiden hoidosta. Viikkiläisiä hoitavat siis samat ihmiset kuin ennenkin", kertoo YTHS:n Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikön johtaja Mikko Murtonen. Joukkorokotukset, joita esimerkiksi eläinlääkisläisille annetaan, pyritään edelleen järjestämään kampuksella opintojen lomassa. Kuinka kätevää Töölössä käyminen on? "Julkinen liikenne kulkee. Täytyy muistaa, että opiskelijoita asuu ympäri kaupunkia. Palveluita käytetään paljon muuallakin kuin kampuksen tuntumassa." Susanna Hakkarainen välittää asuntoja enää helmikuun ajan. Hän irtisanoutui edustajiston päätöksen jälkeen. Tuuren mielestä 40 000 euroa on pieni raha näin tärkeästä palvelusta. Hän säästäisi mieluummin vuokraamalla Domus Gaudiumin saunatilat ulkopuoliselle. "Tuntuu absurdilta, jos sauna asetetaan asunnonvälityksen edelle." KOROLAINEN-VIRKAJÄRVEN mie- Ikuinen osoite yliopistolta Yliopisto houkuttelee opiskelijoita liittymään alumniksi tarjoamalla mahdollisuuden elinikäiseen sähköpostiosoitteeseen. Yliopiston teettämän kyselyn mukaan peräti 86 prosenttia nykyopiskelijoista on kiinnostunut ottamaan osoitteen käyttöönsä. Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@alumni.helsinki.fi. Ne ovat jälleenlähetysosoitteita, jotka voi määrittää välittämään postit haluamaansa osoitteeseen. Varsinaista postilaatikkoa niissä ei ole. Ylioppilaskuntien asunnonvälitys siirretään Lyyraan Palvelu on ollut tärkeä erityisesti ulkomaisille opiskelijoille. Y Hallitusohjelma meni läpi Jokaisella on oikeus opiskella ja osallistua, julistaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitusohjelma vuodelle 2010. Edustajisto hyväksyi ohjelman kokouksessaan torstaina 28. tammikuuta äänin 43­16. Hallitusohjelman päätavoitteita ovat opiskelijoiden toimeentulon vahvistaminen opintotukiuudistuksessa, vuokra-asuntojen lisääminen sekä koulutuksen maksuttomuuden turvaaminen. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota myös siihen, että opintojen ohjausta pitäisi kehittää huomioimaan erilaiset elämäntilanteet. lioppilaskuntien asunnonvälitys lakkaa nykyisessä muodossaan kesään mennessä. HYYn edustajisto päätti siirtää asunnonvälityksen Lyyraan. Sillä säästetään vuodessa noin 40 000 euroa, josta suurin osa on henkilöstökuluja. "Meillä on säästökuuri menossa ja pitää miettiä, mikä on ylioppilaskunnan ydintoimintaa. Tämä on ollut tosi hyvä palvelu, ja siksi on harmi, että siitä joudu- taan luopumaan", sanoo HYYn hallituksen puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi. HYYN VIHREIDEN edustajistoryhmän puheenjohtaja Tuomas Tuure teki hallituksen budjettiesitykseen muutosesityksen, jossa vaadittiin asunnonvälityksen säilyttämistä. Vihreiden lisäksi sitoutumaton vasemmisto sekä muutamat muut yksittäiset edaattorit äänestivät säilyttämisen puolesta. "Meidän mielestämme asunnonvälitys on ylioppilaskunnan ydintoimintaa. Siitä tykätään palautteen perusteella hirveästi", Tuure kertoo. Muutosehdotus ei kuitenkaan mennyt edustajiston äänestyksessä läpi. Vielä ei tiedetä, missä muodossa asunnonvälitys siirtyy Lyyraan. Ylioppilaskunta käy siitä parhaillaan neuvotteluita. Tuure ei usko tyydyttävään neuvottelutulokseen. "Mikään, mitä Lyyrasta on sanottu, ei ole toteutunut. On vaikea kuvitella, että asunnonvälitys alkaisi puolen vuoden siirtymäajan jälkeen toimia siellä." lestä asunnonvälityksen käyttäjiä on ylioppilaskunnan jäsenmäärään suhteutettuna vähän. Viime vuonna välitykseen otettiin joulukuun alkuun mennessä 856 asuntoa. Asunnonhakijoita oli koko vuonna 1 940 opiskelijaa, joista 520 haki asuntoa englanniksi. Tuure muistuttaa, että palvelu on ollut tärkeä erityisesti vaihtoopiskelijoille. "Ulkomaisilla opiskelijoilla ei ole täysin selvää kuvaa siitä, mihin Suomessa kannattaa suostua ja minkälaista vuokraa kannattaa maksaa. Asunnonvälitys on karsinut huijausyrityksiä, koska vuokranantajat tietävät, että välittäjä käy asuntoilmoitukset läpi." Korolainen-Virkajärvi korostaa, että myös Lyyran asunnonvälityksestä halutaan kolmikielinen. Asunnonvälitystä ei silti pitäisi sen lakkauttamista vastustaneiden mielestä ulkoistaa kokonaan vapaille markkinoille. "Kun ihmisiä on joka syksy hätämajoituksessa, tällaista palvelua pitäisi lisätä eikä vähentää", Tuure sanoo. A N NA - SOF I A BE R N E R MIKSI? Ravitsevampaa kasvisravintoa YLIOPISTO-OPISKELIJAT Saija PÄIVÄNI MURMELINA Räsänen, Anna Tomi ja Anna Virkkunen ovat laatineet adressin, jossa vaaditaan Unicafelta ravitsevampaa kasvisruokaa. Anna Tomi, miksi teitte adressin? Adressissa lukee, ettei ravitsevan kasvisruuan valmistaminen ole budjetti- vaan tahtokysymys. Sorsitaanko kasvissyöjiä? KANTAAOTTAVA HAIKU "Se tuntui luonnollisimmalta väylältä. Adressin allekirjoittaminen on kuin palautelomakkeen täyttämistä. Meistä kukaan ei ole ruokavaltuuskunnassa tai muussa elimessä, jonka kautta voisi vaikuttaa." Mikä Unicafen kasvisruoassa mättää? "Ei me huudeta, että meitä riistetään. Kyse on siitä, että monesti kasvisruokaa valmistavat laitokset eivät tule ajatelleeksi sitä, että lounas on kasvissyöjän tärkein ateria." Miten uskotte adressin vaikuttavan Unicafen toimintaan? eläkeläiset unelmoivat viisuista muut eläkkeistä "Se on hyvänmakuista, mutta usein ravintoarvollisesti aika köyhää. Ne ovat usein todella prosessoituja, niissä on paljon lisäaineita, ne ovat friteerattuja ja yksipuolisia. Emme halua maksaa pelkästä perunasta." "Toivoimme, että adressiin saataisiin 500 nimeä. Jo nyt siellä on paljon enemmän, mistä olemme hämmästyneitä. Odotamme Unicafelta vastausta pyyntöömme." Mikä on oma suosikkiruokasi Unicafen valikoimista? "Semmoinen, missä on tofua. Joskus oli hyvää kaalivuokaa." M AT T I M A R K K O L A Ylioppilaslehti 13.1.1977
• Ylioppilaslehti 2/2010 UUTISET 5 Opiskelijat eivät ota kandin papereita ulos Ensimmäisten uudessa tutkintojärjestelmässä aloittaneiden pitäisi valmistua maistereiksi kevään aikana. T utkinnonuudistuksessa tavoiteltu opintojen kaksiportaisuus ei ole kunnolla toteutunut. Kandidaatin tutkinto valmistuu harvoin kolmessa vuodessa, eikä tutkintoa osata käyttää työelämässä tai toiseen yliopistoon siirtymisessä. "Meillä on kandiksi valmistunut tosi vähän ihmisiä", kertoo opintoasiain päällikkö Mervi Pyyhtiä bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Viesti on sama useimmista tiedekunnista. Opiskelijat kyllä suorittavat opintoja, mutta kandin papereita ei oteta ulos, vaikka tutkinto olisi valmis. "Kandin tutkinnolla ei vielä ole relevanssia työelämässä", selittää koulutuspoliittinen vastaava Jukka Vornanen Suomen ylioppilaskuntien liitosta. TURUN YLIOPISTON Koulutus- sosiologian tutkimuskeskus on tutkinut kaksivaiheiseen tutkintojärjestelmään siirtymistä. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista 80 prosenttia jatkaa alkuperäisessä opinto-ohjelmassaan myös kandintutkinnon jälkeen. Opiskelijat eivät siis hyödynnä kandidaatin tutkinnon tuomia vaihtoehtoja. Yksi tutkinnonuudistuksen tavoitteista oli nimenomaan opiskelijoiden liikkuvuu- den lisääminen. Viime vuonna alemman korkeakoulututkinnon suoritti Helsingin yliopistosta 2 599 opiskelijaa. Keskimäärin tutkinnon suorittaminen kesti neljä ja puoli vuotta. Maisterintutkinto pitäisi suorittaa melkein samassa ajassa. "Ei se maisteri viidessä vuodessa synny", opintoasiainpäällikkö Tuula Hakkola valtiotieteellisestä tiedekunnasta sanookin. Hakkola tietää myös syyn: "Kyllähän tavoiteaikoihin päästäisiin, jos opiskelijat eivät kävisi töissä." Turun yliopiston tutkimuksessa kolmannes opiskelijoista oli kuitenkin sitä mieltä, että opintojen hidastuminen johtuu ennen muuta opiskeluun liittyvistä asioista, kuten kurssiaikatauluista ja opetustarjonnasta. HYYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Markku Hakala vahvistaa tämän: "Ensimmäisenä keväänä pääaineen perusopinnot on usein suoritettu, mutta aineopintoja ja sivuaineopintoja ei usein voi vielä aloittaa. Myös kieliopintoihin pääsy ensimmäisenä ja joskus jopa toisena vuonna on usein mahdotonta." ENSIMMÄISET kokonaan uudessa HÄH? > Kaksiportainen tutkintojärjestelmä tuli useimmilla aloilla voimaan vuonna 2005. > Uudistuksen kansallisia tavoitteita olivat keskeyttämisten vähentäminen, opintoaikojen lyhentäminen, opiskelijoiden liikkuvuuden ja opintojen joustavuuden lisääminen sekä työmarkkinoille siirtymisen tukeminen. tutkintojärjestelmässä opiskelleet valmistuvat nyt maistereiksi. Virallista tietoa uudistuksen onnistumisesta on luvassa loppuvuodesta, kun korkeakoulujen arviointineuvoston arviointi asiasta valmistuu. Soittokierros tiedekuntiin kertoo jo nyt, että ongelmia on kandin tutkinnon lisäksi juuri liikkuvuudessa. Hyvin harva opiskelija vaihtaa kandiksi valmistuttuaan yliopistoa, saati sitten opiskelumaata. Uudistus on sen sijaan onnistunut opintojen selkeyttämisessä ja suunnittelussa. Kun aiemmin opintojen hitaaseen edistymiseen puututtiin vasta kymmenen vuoden opiskelun jälkeen, nyt viivästykset huomataan jo opintojen alkuvaiheessa. A N NA - SOF I A BE R N E R TEEMU GRANSTRÖM Johanna Råmanin gradu on kesken, mutta hän aikoo vielä valmistua. Tutkinnon kaksiportaisuus paransi rakkauselämää J ohanna Råman, 24, aloitti puheviestinnän opinnot Jyväskylässä syksyllä 2005 ja on nyt gradua vaille valmis filosofian maisteri. Hän on siis suorittanut koko tutkintonsa uudessa tutkintojärjestelmässä. Råman on myös hyödyntänyt uuden järjestelmän kaksiportaisuuden. Hän suoritti kandidaatin tutkinnon Jyväskylässä, mutta siirtyi sen jälkeen maisteriopin- "EN OLISI SAANUT VAKITUISTA TYÖPAIKKAA ILMAN KANDIN PAPEREITA." toihin Helsingin yliopistoon. "Muutin keväällä 2008 rakkauden perässä Helsinkiin. Siksi halusin tehdä maisteriopinnot tänne", Råman kertoo. Viime syksystä alkaen hän on työskennellyt Tapiola Sinfoniettan tuottajana. Töiden vuoksi gradu on kesken. Råman on opiskellut reipasta tahtia. Kandiksi hän valmistui kahdessa ja puolessa vuodessa. Siinä auttoi se, että eläminen Jyväskylässä oli halvempaa kuin Helsingissä. Kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta Råman pystyi keskittymään opintoihin täysin. Nopeasta tahdista huolimatta Råman ehti yhdeksi lukukaudeksi vaihtoon Pariisiin. Aikaa on jäänyt myös teatteriharrastukselle. Helsingissä hän on työskennellyt opintojen ohessa muun muassa Designmuseon oppaana ja Kansallisteatterin väliaikatarjoilijana. Miten opinnot saa viidessä vuodessa valmiiksi niin, että elämisellekin jää aikaa? "Valitsin kursseja, joille ei tarvinnut jonottaa. Jatkoin gradua kandintyöstäni. En myöskään ole mikään lukijatyyppi, vaan enemmän työihminen. Se motivoi valmistumaan." Råman kiittää kaksiportaista tutkintojärjestelmää. "Se rytmittää opintoja hyvin. Enkä olisi saanut vakituista työpaikkaani ilman kandin papereita."
• Ylioppilaslehti 2/2010 DEBATTI 7 NOKKAPOKKA T E K S T I A N NA - SOF I A BE R N E R K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M Papereilla sisään Pitäisikö yliop y ylioppilastodistuksella olla enemm enemmän män merki merkitystä yliopistoon pääsemisessä? itys sessä? Reilu pohja jatkolle YLIOPPILASTUTKINTO ON yhteismitallinen ja oikeudenmukainen kaikille sen suorittaville. Sen tehtävä on mitata yleissivistystä ja myöntää jatko-opintokelpoisuus. On täysin luontevaa, että se huomioidaan korkea-asteelle siirtymisessä. Jos ylioppilastutkinnolla olisi nykyistä enemmän painoarvoa, nuoret pääsisivät nopeammin jatko-opintoihin. Nyt vain kolmasosa jatkaa heti korkea-asteelle. Tuoreet ylioppilaat ovat hirveän vaikeassa asemassa varsinkin nyt, kun viidennes nuorista on työttöminä. Koska heillä ei ole ammatillista pätevyyttä, ei työnteko ole välttämättä realistinen vaihtoehto välivuosiksi, joita kertyy keskimäärin kolme. Ylioppilastutkinto on raskas tutkinto, ja pääsykokeet ovat hyvin pian kirjoitusten jälkeen. Tuore ylioppilas, joka on käyttänyt koko alkukevään kirjoituksiin, on pääsykokeissa epätasa-arvoisessa asemassa verrattuna muihin. Ylioppilastutkinto on pätevä pohja jatko-opiskeluun. Se on yleissivistävä, mutta samalla sen voi rakentaa hyvin monenlaiseksi. Voi painottaa yhtä lailla humanistisia aineita tai luonnontieteitä. Opiskelija pystyy jo lukiossa valitsemaan oman pakettinsa niin, että se tukee omia jatkosuunnitelmia. Samalla pitää kuitenkin säilyttää myös mahdollisuus päästä yliopistoon pelkällä pääsykokeella siltä varalta, että kirjoitukset menevät pieleen. Tiedekunta valitsee parhaiten YLIOPPILASTUTKINNON korostaminen opiskelijavalinnoissa on yksi keino vähentää pyrkimisen taakkaa. Se ei kuitenkaan poista sitä hankalaa seikkaa, että kilpailua on aina. Kilpailu vain siirtyisi pääsykokeista lukioihin. Lukiolla tulee olla yleissivistävä tarkoitus. Kattavan yleissivistyksen hankkiminen on vaikeaa, jos jo 16-vuotiaan pitää tähdätä oikeaan reaaliaineeseen, jossa menestyminen takaisi yliopistotutkinnon ja 15-vuotiaana valitun työuran. Herääminen pitkän kemian saloihin vasta lukion jälkeen veisi yhteiskunnalta monta hyvää lääkäriä ja kemistiä pois. Ylioppilaskokeen painottaminen siirtäisi myös epämiellyttävänä ilmiönä tunnetut valmennuskurssit lukiomaailmaan. Koulutusjärjestelmää ei tule rakentaa elämän edellisten onnistumisten varaan. On oltava mahdollisuus kypsyä hitaasti tai vaikkapa vaihtaa ammattia myöhemmällä iällä. On yhteiskunnan etu, että yliopistoon pääsevät tietyn tieteenalan pätevimmät opiskelijat. Osaamista ja motivaatiota mitataan juuri pääsykokeella. Uskon, että tiedekunta on paras arvioimaan, mitä vaaditaan esimerkiksi oikeustieteen opiskelijalta ja tulevalta lakimieheltä. Ylioppilaskoetta painottamalla siirtäisimme vastuuta tiedekunnilta lukioille ja ylioppilastutkintolautakunnalle. Antti Häkkänen, 25, oikeustieTeppo Säkkinen, 19, Lukiolaisten liiton puheenjohtaja teen ylioppilas ja HYYn edustajiston jäsen, Kansalliset ylioppilaat Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi YLIOPPILASLEHTI KYSYY Ovatko yliopistojen pääsykokeet epäoikeudenmukaisia? Ei 65,3 % Kyllä 34,7 % NOIN KAKSI kolmasosaa Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että yliopistojen pääsykokeet eivät ole epäoikeudenmukaisia. Kysyimme myös, miten pääsykokeita pitäisi kehittää. Lähes 60 prosenttia lisäisi niihin alalle soveltuvuutta mittaavia osioita. Kolmannes vastaajista säilyttäisi kokeet nykyisenmuotoisina, ja 9,2 prosenttia lisäisi ylioppilastodistuksen painoarvoa. Vain 2 prosenttia vastanneista luopuisi kokonaan yliopistojen pääsykokeista. Ylioppilaslehden kyselyyn vastasi tammikuun lopulla 553 opiskelijaa. Kysely innosti erityisesti oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoita. Heitä oli tällä kertaa yli puolet vastanneista. Toiseksi ahkerimmin kyselyyn vastasivat matemaattis-luonnontieteellisen ja kolmanneksi eniten humanistisen tiedekunnan opiskelijat. LAURI LUUKKONEN, 23, oikeustiede "Eivät. Ainakin oikiksessa pääsykoekirjat ilmoitetaan myöhään keväällä, jolloin kaikilla on yhtä paljon aikaa lukea niitä." MARIA PALOLAHTI, liian vanha, kognitiotiede "Eivät. Ylioppilaskokeet eivät kerro yhtään mitään pärjäämisestä yliopistolla." NEA OLJAKKA, 20, oikeustiede "Kyllä. Uudet ylioppilaat ovat juuri päntänneet, ja muilla on ollut aikaa ladata akkujaan."
• 8 ZEITGEIST Ylioppilaslehti 2/2010 Yhteystietovihko täyttyi yksiön näytössä Vallilassa. KIPUranssi ovessa muistuttaa joulusta. Sisäänpääsyyn ei tarvita kyynärpäitä, mutta vesipullo pitäisi olla matkassa. En ole alennusmyynnissä, vaan asuntonäytössä. Eräänlaiseen alekarkeloon olen silti tullut. Luin uutisen historiallisesta vuokrien laskusta, joka ulottuu jopa Helsinkiin, missä yksiöistä on totuttu maksamaan kyyneleet silmäkulmissa. Aion selvittää, millaisen vuokra-asunnon saisi vapailta markkinoilta, jos käyttäisi 500 euron opintotuen kokonaan vuokraan. Yksiöitä on toki myös Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöllä Hoasilla, mutta niitä voivat hakea vain Hoasin solussa asuvat opiskelijat. Aamun lehdessä oli kaksi ilmoitusta yksiönäytöistä. Tämän Pihlajamäessä sijaitsevan asunnon vuokraa ei mainittu, mutta arvelen, ettei 25 neliön parvekkeellisen yksiön vuokra ylitä 500 euroa. Katsojia on muutama. "Opiskelija, työssäkäyvä, kuka vain sopivalta vaikuttaa", kuvaa omistaja vuokralaisen kriteerejä. Vuokra sen sijaan ei vaikuta sopivalta, 650 euroa. "Nyt on vuokranantajan markkinat", tuhahtaa rapussa nainen, Opintotuella saa lennot New Yorkiin. Saako sillä maksettua kuukauden vuokran Helsingissä? KYNNYKSELLÄ K "MITEN VALITSETTE VUOKRALAISEN, ARPOMALLAKO?" joka on tullut näyttöön ammattikorkeakoulussa opiskelevan poikansa kanssa. VIIME SYKSYNÄ opiskelijoiden asuntotilanne oli erityisen vaikea. Fuksien ruuhka yhdistyi vuokra- asuntojen tavallista vilkkaampaan kysyntään. Nyt asuntokaupat kiinnostavat taas, ja vuokrat ovat laskussa. Silti on poikkeuksellista, että toisessa näytössä tarjotaan 20 neliön yksiötä Vallilasta 480 euron hintaan. Sturenkadun kämpän ovella kopistelee useita parikymppisiä odottajia, vaikka ulkona on pakkasta melkein yhtä paljon kuin kämpässä neliöitä. Yksiö yllättää positiivisesti. Ikkunasta näkyy Sture Jazz Bar ja ykkösratikan kiskot. Muovimatto on vaihdettu laminaattiin, ja seinät vastikään maalattu, kertovat omistajat Tiina Makkonen ja Timo Andersson. He hakevat pitkäaikaista vuokralaista. "Vuokra tulee maksaa, eikä seiniä saa pamauttaa rikki", Makkonen listaa. Se ei ole liikaa vaadittu. Yhteys- Mika Kirjavainen uskoo löytävänsä pikkuyksiöönsä vuokralaisen.
• Ylioppilaslehti 2/2010 ZEITGEIST 9 TEEMU GRANSTRÖM tietovihko täyttyy. "Miten te valitsette vuokralaisen, arpomallako?" ihmettelee pipopäinen tyttö. "Saa kirjoittaa lisätietojakin", Makkonen ja Andersson sanovat. Pipon tupsu heilahtaa, ja tyttö jatkaa kirjoittamista muiden odottaessa vuoroaan. Hivelen siistiä seinää ja ihmettelen ääneen 480 euron vuokraa. "Sitä olemme aiemminkin pyytäneet. Se on kohtuullinen hinta", Makkonen sanoo ja vaikuttaa hieman yllättyneeltä. KOHTUULLISUUS ­ se on markki- nöyristelyä? Helsingissä on noin 150 000 yhden hengen taloutta, mutta vain noin 65 000 yksiötä, kertoo Vuokraturvan tilasto. Syynä on kiistelty keskineliösääntö, jonka mukaan Helsingin alueelle rakennettavan asuintalon omistusasuntojen keskipinta-alan on oltava vähintään 75 neliömetriä. Sen tarkoituksena oli estää hyvien veronmaksajien pako suurempien asuntojen perässä naapuri- ja kehyskuntiin. Valtuusto päätti viime kesäkuussa, että isojen asuntojen säännöstä luovutaan Jätkäsaaren kaupunginosan kohdalla. Se ei lämmitä tammikuisena näyttösunnuntaina, jona Jätkäsaaren taloille ei ole vielä kaivettu edes perustuskuoppia. PALJON RIIPPUU myös etsintätaktiikasta. Verkossa ilmoitettavat avoimet näytöt keräävät erittäin runsaasti väkeä, etenkin Kalliossa. Vuosi sitten jonotin Fleminginkadulla yksiöön, jonka vuokra alkoi numerolla neljä. Rappukäytävän liikenne muistutti metron liukuportaita ruuhka-aikaan. Asunto haisi pinttyneelle lialle, mutta moni nenäänsä nyrpistellyt jäi silti täyttämään lomakkeita. Tuttava sai asunnon Torkkelinmäeltä päivitä-painikkeen näppäämisen ansiosta. Hän soitti vuokranantajalle vain muutama sekunti sen jälkeen kun ilmoitus ilmestyi sivustolle. Googlettamalla "vuokraasunnot Helsinki" löytää kirjavat nettiapajat, jonne uskaltautuva voi pettyä karvaasti, saada vain häirikkösoittoja ­ tai unelmiensa yksiön. Näyttökierrokseni kolmas asunto löytyy Nettiasunto.comsivulta. Asunto sijaitsee Etu-Töölössä Caloniuksenkadulla. Olen ensimmäinen katsoja. Mika Kirjavainen kertoo ilmoittaneensa yksiöstä parilla pienellä sivustolla. "Sinun lisäksesi monia ei olekaan tulossa", Kirjavainen sanoo ja kuulostaa hieman pettyneeltä. Parvi on 16 neliön yksiössä välttämätön. Yläseiniä nuolevat koristeboordit, ja suihkullisen vessan tilankäyttö lähestyy taidetta. Vuokra on 530 euroa kuussa, vesimaksu päälle. Kipurajani ylittyy, mutta Kirjavainen uskoo löytävänsä vuokralaisen näilläkin ehdoilla. "Ihan toiveikas olen." NÄYTTÄÄ SILTÄ, ettei vuokralai- Edustajiston suosikit: noilla vuokralaisen avainominaisuus. Tupakointi ja koirankarvat ovat rinnastettavissa rikosrekisteriin. Taideteollisessa korkeakoulussa opiskeleva Venla Korvenmaa, 22, mittailee katseellaan yksiötä. Hänen kriteerinsä ovat ne tavalliset: sijainti lähellä koulua, kipurajana 500 euroa kuussa. "Viipurinkadulla jonotin näyttöön rappukäytävässä kaksi kerrosta pitkässä jonossa. Sisään sai mennä viiden ryhmissä." Asunnon löytäminen Helsingistä edellyttää nöyrtymistä "kauheisiin" vuokriin, sanoo Korvenmaa. "Seinissä saattaa olla reikiä, ja vuokra silti viisisataa." Myös avoimessa yliopistossa opiskeleva Iina Alhanen, 22, jättää yhteystietonsa Sturenkadun kämpän omistajille. "Nyt voisin maksaa vuokraa 500 euroa. Jos syksyllä aloitan yliopistossa ja lopetan työt, niin vähemmän." MITEN TÄHÄN on tultu? Miksi Paavo & Anneli Noin joka kuudes edaattori oli valmis kertomaan suosikkinsa keskustan seuraavaksi puheenjohtajaksi. K vuokrayksiön etsimisestä tuli nen edelleenkään juhli markkinoilla, eikä tilanne ole paranemassa. Suomen Vuokranantajat uskoo vuokrien laskun tasaantuvan jo keväällä. Vuokria voi nostaa esimerkiksi asuntokauppaa hillitsevä korkojen nousu. Yliopiston sähköisellä ilmoitustorilla tarjotaan yksiötä EteläHaagasta 570 eurolla. Tämäkö on opiskelijahintaisten asuntojen ykkösapaja? Useimmat ilmoittajat etsivät asuntoa. "ETSIN YKSIÖ/KAKSIO HETI", "HV yksiö/kaksio Helsingistä mahd. pian", huutavat otsikot. PALAAN VIELÄ Oikotielle ja höl- ypsyys on valttia keskustan johdossa. Ylioppilaslehti yritti kartoittaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistolta, kenet se mieluiten näkisi keskustapuolueen puheenjohtajana kesäkuun puoluekokouksen jälkeen. Pieleen meni. Vain 11 edaattoria 60:stä vastasi kyselyyn. Vaikka vastata saattoi nimettömästi, edustajiston jäsenet ilmeisesti säikähtivät yhteiskunnallisesti värittynyttä kysymyksenasettelua. Tai sitten edustajistoa ei Suomen tuleva pääministeri suuremmin kiinnosta. Kerrottakoon kuitenkin, että suosikeiksi nousivat tiukan kisan jälkeen Paavo Väyrynen ja Anneli Jäätteenmäki. Molemmat saivat kolme ääntä. "Paavo pitää keput poissa Helsingistä. Pääministerin kautta on niin vähän jäljellä, ettei siinä ehdi saada suurta vahinkoa aikaiseksi. Vuotosta ei rakenneta puolessa vuodessa", vihreiden Emma Kari perusteli. "Eletään syvää taantuman aikaa, ja yhteiskunnassa on suuria muutoksia meneillään. Nyt ei tarvita imagotemppuja tai Idols-kisaa. Siihen kokeiluun ei Suomella ole varaa. Nyt tarvitaan rautainen, kokenut osaaja. Se on Paavo!" jatkoi kokoomuksen Antti Häkkänen. ANNELI JÄÄTTEENMÄEN puolelle kallistui muun muassa sitoutumattoman vasemmiston Otto Bruun. Poliittista rohkeutta urallaan osoittanut Jäätteenmäki olisi Bruunin mukaan tervetullut vaihtoehto Matti Vanhasen ajamaan Nurmijärven linjaan, jossa "uusi keskustalainen elämäntapa tarkoittaa metsien hakkuuta, uutta omakotitaloa ja alle tunnin ajoa isolla autolla töihin Helsingin keskustaan". "Vanhasen keskusta on monilta muiltakin osin hyvin regressiivinen keskusta. Jäätteenmäki olisi uskoakseni kuuluisa parin piirun siirtymä sosiaalisempaan keskustapuolueeseen", Bruun arvioi. KYSELYN KOLMANNEKSI jäi kah- della äänellä hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Yhden äänen edaattoreilta saivat keskustan varapuheenjohtaja Tuomo Puumala ja SYL:n hallituksessa istuva Ville Impiö. Edustajiston ainoa keskustaopiskelija Olli Saaristo kannattaa "PAAVO PITÄÄ KEPUT POISSA HELSINGISTÄ." puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Mika Lintilää. "Hänen mukanaan puolueeseen tulisi kovassa tarpeessa olevaa uudistushenkeä, joka nostaisi nykyisin ilmeettömäksi valtionhoitajapuolueeksi ajautuneen keskustan uudelle nousu-uralle", Saaristo visioi. Saariston mukaan uudella puheenjohtajalla pitäisi olla valtaa myös puoluesihteerivalinnassa. Lintilä olisi tässäkin mielessä oiva valinta. "Jarmo Korhosesta päästäisiin eroon. Puoluesihteeristä saataisiin Lintilälle taistelijapari, eikä taistelupari. Virtahevon aika on jo ohi." A N T T I J Ä RV I lennän hakukriteerejä. Kas, lähes 30 neliön yksiö kylpyammeella, vuokra veden kanssa 220 euroa. Pitäisi vain muuttaa Kouvolaan. VEERA JUSSILA
• 10 Ylioppilaslehti 2/2010 Lahden suurmäestä hypätessä kotkan lailla saa liidellä ihminen. Vain mäkimies voi tietää sen. Mäkiennätys on 135,5 metriä. D H A L
• Ylioppilaslehti 2/2010 11 N E D n ahde ilun L gistalviurhe n dopi taa ta sen ä äryä paljas estyk k äjää daali t, men neet. ht ishii 1. Skan tä raha palan la omasa 200 vie sil äkään u usi s hdois en ja le viel Ku hii d m- nneisyye eivät o m ä N mädstävät. ja y O J R A V A KOL ARK M TI M NSTRÖ AT RA I M G ST MU TEK TEE VAT KU
• 12 Ylioppilaslehti 2/2010 ello on vähän yli kahdeksan perjantaiaamuna. Seitsemän nuorta miestä ­ kuusi mäkihyppääjää ja yksi yhdistetyn harrastaja ­ tekee ponkkareita, eli ponnistusharjoituksia. Tänään piti mennä mäkeen, mutta kaksikymmentä pakkasastetta viimalla vahvistettuna on turhan kolea sää hyppäämiseen. Vain amerikkalaisissa elokuvissa urheilijat karaistaan siperialaisissa olosuhteissa. Täällä treenataan hiihtostadionin alla olevalla juoksuradalla. Mäkihyppääjä ottaa hyppyasennon ja ponnistaa töksähtäen naamalleen korkeushyppypatjalle. "Pikkaisen peppu roikkuu. Nostapa sitä ihan sentti", valmentaja neuvoo. Uusi ponnistus. "Meneekö sulla paino varpaille keulalla? Jalka purkaa kuitenkin", kuuluu analyysi ponnistuksesta, joka näytti aivan samalta kuin edellinen. Olemme Lahdessa, kaupungissa, joka on ollut usein suomalaisen urheilumenestyksen näyttämö. Hiihtostadion on keskellä Lahden urheilukeskusta ­ Suomen omaa Holmenkollenia, jossa on järjestetty talviurheilutapahtumia Salpausselän kisoista mm-hiihtoihin. Viimeisimmät Lahden mm-hiihdot olivat vuonna 2001. Niitä kisoja ei muisteta urheilumenestyksestä. Ne muistetaan sanasta hemohes. Lahden kisojen tuotoilla piti perustaa puskurirahastot, joilla olisi turvattu suomalainen urheilun tutkimus- ja koulutustoiminta pitkälle tulevaisuuteen. Kävikin päinvastoin. Kuusi suomalaista huippuhiihtäjää jäi kiinni dopingista, ja Lahden kisat olivat viedä suomalaisen hiihdon konkurssiin. Alkoi suomalaisen talviurheilun surullinen vuosikymmen. 860 000 euroa tappiolla ­ ja sillä linjalla on jatkettu. Elokuussa 2009 liiton kassassa ei käytännössä ollut yhtään rahaa. R E nsin lähti raha. Suomalainen huippu-urheilu elää sponsoreista, ja Lahden tapauksen myötä maastohiihto, Hiihtoliiton lippulaiva, menetti lähes kaikki sponsorinsa. Valtion ja Olympiakomitean tuet kattavat noin kuudesosan Hiihtoliiton budjetista. Loput pitää kerätä itse. Dopingskandaalin vuoksi liitto menetti lähes 2 miljoonaa euroa. Lisäksi hiihtoseurat menettivät 3­5 miljoonaa euroa. Taloudellisesta katastrofista palauduttiin hitaasti. Vuonna 2003 Hiihtoliiton taloudessa nähtiin jo valoa, mutta sitten tuli tapaus Kaisa Varis. Varis oli mukana hopeaa voittaneessa Suomen naisten viestijoukkueessa, mutta kärysi EPO-hormonin käytöstä. Sponsorit katosivat ­ taas. Vuoden 2004 tilinpäätös oli Hiihtoliiton historian kaikkien aikojen surkein ­ ahan perässä lähti menestys. Hiihtoliiton taloustilanteella on aina ollut suora yhteys suomalaisten mitalisaldoon olympialaisissa. Suomen talviurheilumenestys taas on kautta aikojen ollut niin sanottujen pohjoismaisten hiihtolajien eli maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn varassa. Suomen 152 talviolympialaismitalista 107 on tullut näistä lajeista. Pelkästään hiihto on tuonut 71 mitalia. Viime olympialaiset Torinossa olivat silmiä avaava kokemus. Lopullisessa mitalitaulukossa Suomen edellä olivat sellaiset maat kuin Australia, Kroatia ja Etelä-Korea. Niissä ei edes ole kunnollista talvea. Mitalitaulukko on toki julma eikä kerro koko totuutta: yhdellä kultamitalilla pääsi korkeammalle kuin Suomen kuudella hopealla. Esimerkiksi Etelä-Korea nappasi kuusi kultaansa kaukalopikaluistelusta. Tulkitsi mitalitaulukkoa miten tahansa, Suomi hävisi kaikille niin sanotuille suurille talviurheilumaille: Norjalle, Itävallalle, Saksalle, Venäjälle, Yhdysvalloille ja Kanadalle. Rakkaimmalle viholliselle Ruotsille Torino oli suurmenestys. Kaikkiaan 14:sta saadusta mitalista seitsemän oli kultaista. Suomi ei saanut yhtään kultaa. "Muualla panostetaan niin älyttömästi. Suomessakin suunta on oikea, mutta vauhti liian verkkainen", kuvaa tilannetta mäkihyppyvalmentaja Jari Larinto. Larinto on Päijät-Hämeen Urheiluakatemian valmentaja, jonka tehtävänä on valmentaa Lahden seudun mäkihyppääjiä kohti kansainvälistä kärkeä. Juuri niitä nuoria, jotka hyppivät stadionin alla olevalle juoksuradalle aamukahdeksalta. Suomen Olympiakomitean koordinoimat Urheiluakatemiat ovat suhteellisen uusia. 2000-luvun puolivälissä käynnistyi järjestelmä, jonka tehtävänä on auttaa nuoria huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämisessä. Ympäri Suomea 15 urheiluakatemian piirissä opiskelee ja samaan aikaan treenaa nelisentuhatta kansallisen kärkipään urheilijaa yli 50 urheilulajissa. Kuulostaa järkevältä järjestelmältä. Larinto tosin haluaisi Suomeen sisäoppilaitokset Itävallan mallin mukaan, sillä totuus nykyjärjestelmästä ei ole niin kaunis kuin miltä kuulostaa. "Esimerkiksi viime kesänä, kun valmistauduttiin olympiakauteen, maajoukkuetason edustusurheilijoilla ei ollut minkäänlaista leiriä, mikä on täysin käsittämätöntä. Valmistautuminen jäi jokaisen omalle kontolle. Siitä voi vetää johtopäätöksen, mikä on tilanne täällä alemmalla tasolla. Tähänkin työhön tarvitsisi ehdottomasti kaksi valmentajaa", sanoo Larinto, jonka valmennusryhmään kuuluu 16 Lahden seudulla opiskelevaa urheilijaa. Yksilölajin harrastajien on turha odottaa kovin yksilöllistä valmennusta. "URHEILU ON PILKOTTU JA NUJERRETTU. ORGANISAATIOT VETÄYTYVÄT ITSEENSÄ JA PUOLUSTAVAT VAIN ITSEÄÄN." V aikeat ajat eivät ole tuoneet talvilajien väkeä yhteen. Päinvastoin. Rahan ja menestyksen puute on ajanut liitot hajalleen. Tarkemmin sanottuna kukaan ei halua leikkiä Hiihtoliiton kanssa. Vuoden alusta yhdistetty ja mäkihyppy ovat kuuluneet omaan itsenäiseen Suomen Hiihtoliiton alaiseen jäsenjärjestöön nimeltä Finnjumping ry. Alppihiihto ja freestyle irtaantuivat jo aiemmin Ski Sport Finlandiksi. Myös maastohiihtoa järjestävät seurat ovat muodostaneet oman Suomen Maastohiihto ry:nsä. Syynä irtautumiseen on pelko sponsorirahojensa menettämisestä. Sponsoreita on paljon helpompi houkutella, kun pitää SUOMALAISMENESTYS KUUSISSA VIIME TALVIOLYMPIALAISISSA CALGARY 1988 Osallistuneita maita: 57 1 5 ALBERTVILLE 1992 Osallistuneita maita: 64 LILLEHAMMER 1994 Osallistuneita maita: 67 NAGANO 1998 Osallistuneita maita: 72 4. Suomen sijoitus mitalitaulukossa Suomen mitalisaalis 8. 11. 16. 10 15 20
• Ylioppilaslehti 2/2010 13 KUUSI KOVAA VAIN YKSI SUOMALAINEN MENESTYY KERRALLAAN! Suomen menestys on aina ollut yksittäisten urheilijoiden hartioilla. Suomalainen on ripustanut talviolympialaisten kultamitalin kaulaansa viimeksi kahdeksan vuotta sitten Salt Lake Cityssä. Silloin Suomen seitsemästä mitalista neljä oli kultaisia. Samppa Lajunen oli tuomassa Suomelle kolmea kultamitalia yhdistetyssä ­ kaksi henkilökohtaista ja yhden joukkuekullan. Onneksi Lajunen ei ollut kisojen aikaan flunssassa. Ilman Lajusen kultamitaleja Suomen mitalisaldo olisi ollut hyvin heikko. Marja-Liisa Kirvesniemi voitti kolme kultaa Sarajevossa 1984, Matti Nykänen niin ikään kolme Calgaryssa 1988. Clas Thunber, "jääkenttien Paavo Nurmi", hallitsi luistelua 1920-luvulla. VÄITETTÄ TALVIURHEILUSTA SUURET URHEILUTAPAHTUMAT MAKSULLISILLE KANAVILLE! Venyy, venyy. Päijät-Hämeen Urheiluakatemian mäkihypyn ja yhdistetyn nuoret verryttelevät hiihtostadionin sisään rakennetulla juoksuradalla. hajurakoa Hiihtoliiton rapautuneeseen brändiin. Eikä Hiihtoliiton maine kirkastu aivan heti. Edessä saattaa olla ikävä oikeudenkäynti vanhasta dopingskandaalista. Poliisi on juuri päättänyt esitutkinnan siitä, valehteliko joku liiton entisistä toimijoista niin sanotussa STT:n dopingoikeudenkäynnissä vuonna 1998. Hajaannus on ehkä helpottanut sponsoritilannetta, mutta myös herättänyt huolta toiminnan jatkuvuudesta. Valtion tuen jakava opetusministeriö pyysi loppusyksystä selvityksen Hiihtoliiton toiminnasta. Ministeriötä kiinnosti muuan muassa, mitä tapahtuisi, jos joku itsenäisistä lajiyhdistyksistä menisi kon- kurssiin. Kuka vastaisi urheilutoiminnan ylläpidosta? "Urheilu on pilkottu ja nujerrettu. Niin kauan kuin eriytyminen jatkuu, on entistä hankalampi löytää toimintaan kansallista säveltä. Organisaatiot vetäytyvät itseensä ja puolustavat vain itseään", sanoo tutkija Jari Lämsä. Lämsä työskentelee Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskuksessa. Hän tutkii kilpaurheilua yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Lämsä pelkää lajien hajanaisuuden johtavan siihen, että urheilu joutuu entistä pahemmin ulkoisten voimien, kuten median ja markkinatalouden, viemäksi. Niille merkitsee vain mitalien määrä. Valtioneuvosto on listannut kahdeksan suomalaisittain merkittävää urheilutapahtumaa, joiden pitää olla katsottavissa televisiossa ilmaiseksi. Kesä- ja talviolympialaiset ovat ensimmäisinä listalla. Pekingin kesäolympialaisista Yle lähetti ohjelmaa yhteensä 790 tuntia. Vancouverin olympialaisista Yle lähettää tv-lähetyksiä lähes 300 tuntia. Ylen radiossa kisoja seurataan 200 tunnin verran. Pekingin olympialaisten kulut ilman lähetysoikeuksia olivat Ylelle 3,9 miljoonaa euroa. Yle ei kerro, paljonko lähetysoikeudet maksoivat, mutta niiden hinnaksi arvellaan noin 8 miljoonaa euroa. Jos talviolympialaiset tulevat noin puolet halvemmaksi, ne vievät silti lupamaksuista noin 6 miljoonaa euroa. Suomalaisittain merkittävät urheilutapahtumat säilykööt Ylellä, mutta ne on siirrettävä katselukortin taakse. Jos kansa on valmis maksamaan Big Brother -kanavasta, niin kyllä laadukkaalle urheiluviihteellekin löytyy maksajia. SUOMI TARVITSEE URHEILUSISÄOPPILAITOKSEN! Suomesta puuttuu huippulahjakkuuksille suunniteltu sisäoppilaitos ­ sellainen kuin esimerkiksi Itävallassa jo on. Itävaltalaiseen Skigymanisum Stamsiin on koottu talvilajien huippulahjakkuudet. Lahjakkaat urheilijat asuvat, treenaavat ja viettävät vapaa-aikansa koulun kampuksella. Huippuvalmennus sisältää fyysisiä harjoituksia, ravitsemusoppia ja psykologista tietoutta. Itävalta hallitsee alppihiihtoa ja mäkihyppyä. Maailman paras mäkihyppääjä Gregor Schlierenzauer on Stamsin kasvatti. Viime kaudella 20-vuotias hyppääjä voitti mäkihypyn maailmancupin yhden kauden voittoennätyksellä. Hän on Vancouverin suurin voittajasuosikki. SALT LAKE CITY 2002 Osallistuneita maita: 77 TORINO 2006 Osallistuneita maita: 79 8. 19.
• 14 Ylioppilaslehti 2/2010 Caymansaaret, Kolumbia, Ghana, Montenegro, Pakistan, Peru ja Serbia tekevät talviolympilaisdebyyttinsä Vancouverissa. Jamaika, Meksiko, Marokko ja Puerto Rico jättivät Torinon kisat väliin, mutta tekevät nyt paluun. Kansainvälinen olympiakomitea pyrkii levittämään talviurheilun iloa ympäri maailman. Silti talviolympialaiset ovat pohjoisen pallonpuoliskon valkoisten ihmisten kemut. Ghanalainen hiihtäjä tai jamaikalainen freestylehiihtäjä ovat KOK:n julkisuustempauksia, joilla lahjontaskandaaleissa ryvettynyt komitea parantelee imagoaan ja rikkoo ennätyksiä osallistujamaiden määrässä. Talviolympialaiset on maailman kymmenenneksi seuratuin urheilutapahtuma. Sen edellä ovat jalkapallon mm-kisat, kesäolympialaiset, kriketin mm-kisat, jalkapallon mestareiden liiga, Tour De France, Rugbyn mm-kisat, Super Bowl ja f1-ajot. KOK haluaa uusista osallistujamaista uusia katsojia. Yhdysvaltalainen pikaluistelija Shani Davis teki Torinon olympialaisissa 2006 historiaa. Hänestä tuli ensimmäinen tummaihoinen talvikisojen yksilölajin voittaja. Vaikka hän Vancouverissa todennäköisesti uusii mestaruutensa, olympialaisten kuvatuimman tummaihoisen tittelin vie 34-vuotias ghanalainen hiihtäjä Kwame "Lumipantteri" Nkrumah-Acheampong. TALVIOLYMPIALAISET OVAT KALPEANAAMOJEN KARKELOT! ANSSI KOIVURANTA VOITTAA OLYMPIAKULTAA! Ei välttämättä vielä Vancouverissa, mutta tulevaisuudessa varmasti. Torinon olympialaisissa Koivuranta oli 17-vuotiaana voittamassa yhdistetyn joukkuekultaa ja henkilökohtaisessa kilpailussa hän oli 11. Sittemmin taidot ovat vain parantuneet. Viime kaudella Koivuranta voitti maailmancupin kokonaiskilpailun, mutta voitonnälkää jäi Liberecin mm-kilpailusta, jossa Koivuranta jäi sekä yhteislähtökilpailussa että normaalimäessä neljänneksi. Koivuranta on uuden sukupolven talviurheilija, joka taitaa mäen ja hiihtämisen lisäksi julkisuuspelin: hän bloggaa ja päivittää kuulumisiaan julkisilla Facebook-statuksilla. Hänen kotisivujensa kaupasta voi ostaa Koivuranta-kaulakoruja ja -huiveja. Syksyllä nuorelta Jared Letolta näyttävä Koivuranta julkaisi vuosikalenterin, jossa hän esiintyy rohkeissa kuvissa. Anssi Koivuranta ottaa ponkkarin eli tekee ponnistusharjoituksen ennen mäkeen menoa. Eikä menestys voi olla urheilun ainoa tarkoitus. Vai voiko? Kukaan ei tiedä. Huippu-urheilu on hukassa. arvokisojen mitalisade on kääntynyt laskuun, vaikka valtion tuki huippu-urheilulle on nelinkertaistanut 2000-luvulla. L ahden skandaalin jälkeen olisi ollut luontevaa käydä perinpohjainen keskustelu suomalaisen huippuurheilun tehtävästä. "Halutaanko olympiamenestystä vai ammattiurheilijoita vai että urheilijat olisivat hyviä esikuvia? Mikä on huippu-urheilun oma tahto ja kuka sitä muotoilee?" Lämsä kysyy. Koska tilaisuus menetettiin, nyt voi vain jossitella sillä, olisiko talviurheilun musta vuosikymmen voitu välttää. Ja esittää ytimeen meneviä kysymyksiä. "Onko Suomen järkeä polkea pelkkien mitalien perässä?" tivasi Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen viime syyskuus- H NYT VOI VAIN JOSSITELLA SILLÄ, OLISIKO TALVIURHEILUN MUSTA VUOSIKYMMEN VOITU VÄLTTÄÄ. sa urheilun järjestöjohtajille pitämässään puheessa. "Mikä on menestymistä? Mitä Suomessa arvostetaan?" hän jatkoi. Niemisen johtama toimikunta pohtii nyt ­ yhdeksän vuotta Lahden jälkeen ­ miksi yppyrimäen tornissa käy viima. Kello on melkein kymmenen, ja aurinko on tullut esiin, mutta pakkasta on edelleen lähes 20 astetta. Lahden hiihtoseuran yhdistetyn miehet ovat päättäneet uhmata kylmyyttä. Viiden millimetrin paksuisiin hyppypukuihin pukeutuneita huimapäitä ei käy yhtään kateeksi. Anssi Koivuranta, 21-vuotias maailmanmestari ja olympiamitalisti, on mukana treenaamassa. Tämän jälkeen viisaudenhammasleikkauksesta toipuva Koivuranta pukee kisa-asun seuraavan kerran päälleen vasta olympialaisissa. Hän on yksi Suomen mitalitoivoista pian alkavissa Vancouverin olympiakisoissa. Nyt hän odottaa hyppylupaa suurmäen lähtöpuomilla. Se viitataan hänelle tuomarikopin katolta. Koivuranta ponkaisee vauhtiin, ottaa asennon ja ponnistaa. Amatöörin on vaikea nähdä, menikö Koivurannalla keulalla paino varpaille tai roikkuiko peppu. Huippu-urheilusta ja sen uudesta vuosikymmenestä on vaikea ottaa tolkkua. Se kuitenkin on selvää, että alhaalla avautuva Lahti haluaa päästä vuoden 2001 muistosta. Se haki mm-hiihtoja vuodelle 2013 ­ ensimmäisiä sitten 2001 ­ mutta ei saanut niitä. Nyt haussa ovat vuoden 2015 kisat. * SUOMI ISÄNNÖI TALVIOLYMPIALAISET 2022! "Niin loistava talviurheilumaa kuin Suomi ansaitsee olympialaiset talvikisat", suomalaiset urheilujohtajat julistivat jo 1960- ja 70-luvuilla. Sittemmin esimerkiksi Lahti on hakenut olympiakisoja epäonnisesti kolme kertaa. 1960-luvun lopulla Tampere lähti yllättäen mukaan kisaan olympiaisännyydestä. Uusi kaupunginjohtaja Pekka Paavola halusi kisat Tampereelle ­ siitä huolimatta, että kaikki suorituspaikat paitsi jäähalli ja pikaluisteluun sopiva kenttä puuttuivat. Hankalasti järjestettäviä alppilajeja ja kelkkailua Tampere ehdotti korvattaviksi hiihtosuunnistuksella. Ensimmäinen vakavasti otettava talviolympiahanke oli Helsinki 2006. Kisat piti järjestää yhdessä Lillehammerin kanssa, jossa olisi pidetty alppilajit ja kelkkailu. Poliittinen kabinettivehkeily, riittämättömät lobbauskyvyt ja muiden Pohjoismaiden tuen puuttuminen johtivat siihen, ettei kisoja saatu. Tähän asti Kansainvälinen olympiakomitea ei ole halunnut jakaa kisoja kahden maan kesken. Olympialaiset ovat järjestävälle maalle ja kaupungille iso kustannus, ja halukkaat kisakaupungit vähenevät. KOK:n on pian pakko jakaa olympialaiset kahdelle maalle. Tässä se seuraa jalkapallon mm-kisat jakaneen Fifan esimerkkiä. Tällöin Suomi voi iskeä uudella hakemuksella ­ yhdessä Ruotsin kanssa, joka sekään ei ole koskaan järjestänyt talviolympialaisia.
• Koulutus Se, mitä meistä lopulta tulee, on monien tekijöiden summa. Koulutuksen tulee luoda mahdollisuuksia, ei tarjota pelkkiä valmiita polkuja. Yksilöllisyydestä ja rajoja ylittävästä yhteistyöstä voi syntyä jotain todella uutta. Aaltolaisena saat korkeinta tekniikan, talouden tai taideteollisen alan opetusta. Voit myös opiskella näiden alojen yhdistelmiä ja vaikuttaa itse siihen, millaiseksi kokonaisuudeksi osaamisesi muodostuu ­ valinta on sinun. Lisää uusia mahdollisuuksia Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, taideteollinen korkeakoulu ja teknillinen korkeakoulu tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet sekä yhdestä alasta kiinnostuneille että monipuolista koulutusta haluaville. Aalto-yliopisto kouluttaa ihmisiä, jotka vaikuttavat siihen, miltä maailma tulevaisuudessa näyttää. Aalto-yliopistossa · Opiskelet innostavassa, monialaisessa ympäristössä · Nautit arvostettujen asiantuntijoiden opetuksesta · Saat hyvät yhteydet korkeatasoisiin ulkomaisiin vaihtoyliopistoihin · Luot arvokkaita osaamisverkostoja ja yhteyksiä yrityksiin · Hankit kansainvälisesti kilpailukykyisen koulutuksen, sekä erinomaiset valmiudet työelämään Hakuaika 1.3.­16.4.2010 Lue lisää: www.aalto.fi Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu 6 kandidaattiohjelmaa 16 maisteriohjelmaa www.hse.fi/opiskelijavalinta opinnot@hse.fi Aalto-yliopisto Taideteollinen korkeakoulu 10 kandidaattiohjelmaa 21 maisteriohjelmaa www.taik.fi/opiskelu valinnat@taik.fi Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu 19 tutkinto-ohjelmaa 23 englanninkielistä maisteriohjelmaa www.tkk.fi/fi/opiskelemaan hakuinfo@tkk.fi
• Koulutus KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO ARTESAANIOPISTO Toholampi www.salpaus.fi Teinintie 4, 15200 Lahti HAE TAMPEREEN YLIOPISTOON www.yliopistohaku.fi Hakuaika päättyy 16.4.2010 Valintaopas 2010 verkossa: www.uta.fi/opiskelijaksi elupaikasta annetaan olan, Kasarmintori 1, PL 46, 65101 Vaasa. Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos (HESOTE) on Helsingin kaupungin omistama ammatillinen oppilaitos. Oppilaitoksessa opiskelee yli 2000 nuorta ja aikuista sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa. ...Eller så kan du göra ett smartare val och välja Arcada i stället! Ta reda på vilken utbildning som är rätt för dig med vårt roliga yrkesvalstest, läs om våra utbildnings-program och delta i tävlingen på www.dinframtid.fi Kom ihåg - ansökningstiden för Gemensam ansökan är 1.3 ­ 16.4.2010!
• Ammatillisen osaamisen riemua Ammatillinen perustutkinto avaa ovet arvostettuun ammattiin ja luo tukevan pohjan urakehitykselle. Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keuda tarjoaa opiskelupaikkoja ylioppilaille Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä ja Tuusulassa. Koulutus Tule sinäkin mukaan keudalaisten menestyvään joukkoon! Tutustu tarjontaan osoitteessa www.keuda.fi/hae ja pistä hakemus vetämään maaliskuun yhteishaussa. YO-pohjainen koulutustarjonta: Eläintenhoitaja Kuva-artesaani Lähihoitaja Maaseutuyrittäjä Merkonomi Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Puutarhuri Talouskoulu Vaatetusompelija www.keuda.fi Keuda - Taitavana työelämään Tuleva kevään ylioppilas: Jatka nyt kansainvälisen kaupan osaajaksi! · Opiskelet kansainvälisen kaupan ryhmässä. · Suorittamalla liiketalouden perustutkinnon valmistut kahdessa vuodessa merkonomiksi. · Opiskelet mm. markkinointia kansainvälisessä toimintaympäristössä. · Saat mielenkiintoisia työtehtäviä eri toimialoilta. · Saat työelämäkokemusta työssäoppimisjaksojen aikana. · MERCURIA ­ pääkaupunkiseudun paras kauppaoppilaitos jo kuudennen kerran * * Opetushallituksen tuloksellisuuspisteet 2010. Ks. www.mbs.fi Haku: 1.­19.3.2010 Hakukoodit: Yhteishakukoodi: 206 Oppilaitoskoodi: 0227 Lisätiedot: www.mbs.fi puh. 09 895 581 opinto@mbs.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Martinlaaksontie 36, 01620 Vantaa puh. 09 895 581 Meille pääset helposti: Helsingin keskustasta M-junalla (21 min) ja busseilla 453, 516 ja 539, Vantaan linjoilla 35, 44, 45 ja 51­56, Espoosta linjoilla 510 ja 530 sekä Nurmijärven suunnasta linjoilla 490, 492 ja 934.
• HOMMA TA M P E R E E N Valmistu HANSKASSA AMMATTIOPISTOSSA YO-pohjaiset koulutukset automaatioasentaja datanomi elektroniikka-asentaja kokki kosmetologi lentokoneasentaja lihatuotteiden valmistaja lähihoitaja maalari merkonomi painotuotantoassistentti parturi-kampaaja pintakäsittelijä puuseppä suunnitteluassistentti suutari vaatetusompelija omaan ammattiisi Savonian laaja koulutustarjonta ja tasokas opetus varmistavat sen, että löydät juuri oman ammattisi ja saat myös edellytykset menestyä siinä. Lisäksi ovet kansainvälisille työmarkkinoille avautuvat, sillä Savoniassa voit opiskella myös englannin kielellä insinööriksi (amk) tai tradenomiksi. Uudistamme koulutustamme jatkuvasti, mistä esimerkkinä toimii syksyllä 2010 alkava energiatekniikan koulutusohjelma. ja valitse palkintosi www.savonia.fi Voita Yhteishaku 2010 Hakuaika 1.3.­16.4.2010. Haku hakuaikana osoitteessa www.amkhaku.fi Hakuaika vieraskieliseen koulutukseen on 11.1.­12.2.2010. Haku hakuaikana osoitteessa www.admissions.fi Tutustu yhteishaussa 2010 oleviin koulutuksiin nettisivuillamme. Osa suurempaa suunnitelmaa HAKU 1.­19.3.2010 www.haenyt.fi AGROLOGI (AMK) | BBA | BEng | BIOANALYYTIKKO (AMK) | ENSIHOITAJA (AMK) | FYSIOTERAPEUTTI (AMK) INSINÖÖRI (AMK) | KÄTILÖ (AMK) | MUOTOILIJA (AMK) | MUSIIKKIPEDAGOGI (AMK) | RAKENNUSMESTARI (AMK) RESTONOMI (AMK) | RÖNTGENHOITAJA (AMK) | SAIRAANHOITAJA (AMK) | SOSIONOMI (AMK) | SUUHYGIENISTI (AMK) TANSSINOPETTAJA (AMK) | TERVEYDENHOITAJA (AMK) | TOIMINTATERAPEUTTI (AMK) | TRADENOMI www.savonia.fi www.tao.tampere.fi Den vetenskapliga revolutionen. Den vetenskapliga revolutionen handlar om ditt liv: en bättre och framgångsrikare framtid. Åbo Akademi är ett universitet präglat av fina traditioner, dynamiskt studieliv och internationella möjligheter. Ansökningstiden går ut 16.4.2010! ww w. ab KULTURVETENSKAPER SPRÅK PEDAGOGIK PSYKOLOGI LOGOPEDI TEOLOGI EKONOMI SOCIALVETENSKAPER HÄLSOVETENSKAPER STATSVETENSKAPER RÄTTSVETENSKAPER BIOVETENSKAPER INFORMATIONSTEKNOLOGI KEMITEKNIK NATURVETENSKAPER o. fi /s ok
• OPISKELE ORIVEDEN OPISTOSSA SYKSYSTÄ KEVÄÄSEEN 2010 - 2011 Sanataiteen linja Lehti- ja nettikirjoittamisen linja Draaman ja elokuvan linja Suomen kielen ja kirjallisuuden linja Teatterilinja Musiikkilinja Piirustuskoulu Avoin Ateljee Sarjakuvalinja Kirjoittajalukio Koulutus Avoimen yliopiston väylä - tie tutkinto-opiskelijaksi Oriveden Opisto Koulutie 5, 35300 Orivesi orivedenopisto@kvs.fi www.orivedenopisto.fi puh. 0207 511 521 HALUATKO TUTUSTUA YLIOPISTO-OPINTOIHIN? Helsingin yliopiston Avoin yliopisto tarjoaa avointa yliopisto-opetusta kymmenissä oppiaineissa. Opetusta alkaa ympäri vuoden. Ovatko kesäsuunnitelmasi vielä avoinna? Kiinnostavatko kesäopinnot? Ennakkotiedot kesäopetuksesta ovat Avoimen yliopiston verkkopalvelussa 10. helmikuuta. Tutustu Avoimeen yliopistoon osoitteessa www.helsinki.fi/avoin ALOITA AVOIMESSA. Osaajia, jotka menestyvät! Tarina ja kuva kolmannen vuoden lähihoitajaopiskelijat Anne-Mari Rautiainen, Anna Rinta-Harri ja Inka Vuorinen "Olemme Etelä-Savon ammattiopiston viimeisen vuoden lähihoitajaopiskelijoita, mutta valmistuessamme tänä keväänä, painamme päähämme myös ylioppilaslakit. Lukio-opinnot suoritamme Mikkelin Lyseon lukion aikuislinjalla päiväopiskeluna ammatillisten aineiden ohessa. Kahden tutkinnon opinnoista saimme tietoa jo yläasteella opolta, kun jatko-opiskelupaikan miettiminen tuli ajankohtaiseksi. Ammattiopintojen ja lukio-opiskelun yhdistä- minen tuntui järkevältä jatko-opiskelujen kannalta. Osaltaan myös kunnianhimo vaikutti päätökseen. Nyt tuntuu että olemme etulyöntiasemassa, kun jatkamme ammattikorkeakouluun. Ylioppilastodistus antaa mahdollisuuden hakea myös yliopistoihin. Jos lukion jälkeen haluaa pitää välivuoden opiskelusta, niin ammattitutkinto takaa paremmat työmahdollisuudet. Kahden tutkinnon opinnot ovat olleet haastavia, mutta myös palkitsevia. Varsinkin jaksot, joissa on sekä lukio- että ammatillisia kursseja, ovat olleet rankkoja, koska kokeita ja tehtäviä on runsaasti. Stressiltäkään ei ole vältytty, mutta opettajat, opot, läheiset ja muut lukioryhmän kaverit ovat tukeneet ja kannustaneet jatkamaan. Vapaa-ajalla on ollut tärkeää harrastaa ja tavata kavereita, jotta koko elämä ei pyörisi koulun ympärillä. Suosittelemme kahden tutkinnon opintoja niille, joilla oma ala on tiedossa, mutta jotka sen lisäksi kaipaavat enemmän haastetta. Tällä hetkellä valmistaudumme kevään ylioppilaskirjoituksiin. Kirjoituksissa emme tähtää huipputuloksiin, sillä ammattitutkinto on meille se tärkein saavutus." Sähköinen yhteishaku 1.3. - 19.3.2010 Etelä-Savon ammattiopisto PL 304 (Otavankatu 4), 50101 Mikkeli ja Tirrolantie 7, 51900 Juva p. (015) 2215111 Kuusitie 41, 76120 Pieksämäki (Paso) p. 040 3056 600 ese u Avaimet ammattiin Artesaani (Mikkeli) Ajoneuvoasentaja (Mikkeli, Pieksämäki ja Juva) Autokorinkorjaaja (Mikkeli) Autonkuljettaja, linja-autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvon kuljettaja (Mikkeli ja Juva) Datanomi (Mikkeli, Pieksämäki) Elektroniikka-asentaja / ICTasentaja (Mikkeli) Kartoittaja (Mikkeli) Kiinteistönhoitaja (Mikkeli) Kokki (Mikkeli, Pieksämäki ja Juva) Koneistaja (Mikkeli, Pieksämäki) Kosmetologi (Pieksämäki) Levyseppähitsaaja (Mikkeli) Lähihoitaja (Mikkeli) Maalari (Mikkeli) Maarakentaja (Mikkeli) Maaseutuyrittäjä (Mikkeli) Media-assistentti (Mikkeli) Merkonomi (Mikkeli, Pieksämäki) Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja (Pieksämäki) Metsäkoneenkuljettaja (Mikkeli, Pieksämäki) Putkiasentaja (Mikkeli) Puuseppä (Mikkeli) Puutarhuri (Mikkeli) Sähköasentaja (Mikkeli, Pieksämäki ja Juva) Talonrakentaja (Mikkeli, Pieksämäki ja Juva) Talouskoulu (Mikkeli) Tarjoilija (Mikkeli) Toimitilahuoltaja ja kodinhuoltaja (Mikkeli) Vaatetusompelija (Pieksämäki) Varaosamyyjä (Mikkeli) .haenyt.