TIMO KIVIMÄKI
KAIKKI KUNTAVAALEISTA
No
I
12
S
S
N
/
0
3
5
2012
-
9
2
4
VENÄLÄINEN NAINEN
t
e
r
v
e
t
u
l
o
a
Looper-elokuvan
opiskelijanäytökseen
A
n
d
o
r
r
a
a
n
k e s k i v i i k k o n a
3 1 . 1 0 .
k
l
o
1 7 . 0 0
BRUCE
WILLIS
JOSEPH
GORDON-LEVITT
Liput jaossa
EMILY
BLUNT
HUNTED BY YOUR FUTURE. HAUNTED BY YOUR PAST.
kampuksilla
lokakuussa.
L i s ät i e t o a
w w w .
ylioppilaslehti
WRITTE N AN D D IRE C T ED BY R IA N JO H N SO N
ENDGAME ENTERTAINMENT PRESENTS IN ASSOCIATION WITH DMG ENTERTAINMENT AND FILMNATIOCASTING
N ENTERTAINMENT A RAM BERGMAN PRODUCTIONCOSTUME
A FILM BY RIAN JOHNSON
FILM
PRODUCTION
AND JEFF DANIELS BY MARY VERNIEU C.S.A. MUSIC
BY NATHAN JOHNSON DESIGNER SHAREN DAVIS EDITOR BOB DUCSAY DESIGNER ED VERREAUX
BRUCE
WILLIS JOSEPH GORDON-LEVI
TT EMILY BLUNT ?LOOPER? PAUL DANO NOAH SEGAN PIPEXECUTI
ER PERABO
DIRECTOR OF
COVE
PRODUCED
PHOTOGRAPHY STEVE YEDLIN PRODUCERS DAVE POMIER ELEANOR NETT LUCAS SMITH CHRISTOPHER C. CHEN PRODUCERS DOUGLAS E. HANSEN JULIE GOLDSTEIN PETER SCHLESSEL JOSEPH GORDON-LEVITT DAN MINTZ BY RAM BERGMAN AND JAMES D. STERN
WRITTEN AND
DIRECTED
BY
RI
A
N
JOHNSON
ENSI-ILTA 2.11.
Looper_700x1000.indd 1
. f i
9/19/12 2:22 PM
YLIO P P ILAS LE H T I
haminassa (sivu 5). Sitten saadaan vinkki avioeron ehkäisemiseksi (sivu 7) ja iloitaan siitä, että kaljahanat vihdoin aukeavat Vii-
SISÄLLYSLUETTELO
A l k u t e k s t i t : Aluksi irtisanoudutaan ja käydään Kööpen-
kissä! (sivu 8) Ja ai kuinka ajan hammasta kirveltääkin! (sivu 9)
Mutta Tim Page se on kova jätkä, vaikka on jo vanha pappa (sivu
10). Sitten taiotaan kakat pois (sivu 11) ja otetaan aikatauluvinkistä vaari (sivu 12). Sen jälkeen opitaan kuinka 70-luvulla uskottiin, että meillä olisi käytössä tänä päivänä luotettavat sääennusteet (sivu 13). Jestas sentään, mitkä rinnat! Täytyy
antaa täydet pinnat! (sivu 14) K e s k i t y :
A siaan Kuntavaaleista kerromme melkein kaiken. Esimerkiksi sen, miksi Yrjö Hakanen joutuu olemaan aina äänessä.
(sivu 16). I h miseen Timo Kivimäki joutui konfliktien sovittelijasta sellaisen keskipisteeksi (sivu 22).
K o h teeseen Voihan Venäjä! Venäläiset miehet kertovat minkälainen naisen tulisi olla (sivu 28). V i i m e i s e t sa n a t : Kulttuuriessee kertoo kuinka elokuva keksi leikkauksen
(sivu 34), sitten some kuohuttaa (sivu 36) ja luetaan tarina luopumisen tuskasta (sivu 37). Aivan
lopuksi hanska vedetään käteen (sivu 38) ja medet siihen vielä
N o 1 2 / 20 1 2
päälle (sivu 39). K u u k a u d e n s o i t t o l i s t a :
spoti.fi/v9drkx
S iv u 3
Kyrsiikö asuntopula?
Katriratkaisee.fi
Tukiryhmän maksama mainos
Laadukasta koulutusta!
Liikenteen solmut auki!
Helsinki hauskemmaksi!
958
Äänestä ylioppilasliikkeen moniosaaja
valtuustoon
ajamaan asiaasi!
Katri Korolainen-Virkajärvi,
HYYn pääsihteeri, FM
Kristiina Kokko
Sivistys. Suvaitsevaisuus.
Välittäminen.
Teologian kandidaatti
YTHS:n puheenjohtaja
Kokoomus Helsinki
203
Maksan itse tämän mainoksen.
Johanna Sumuvuori
Vapaus, vihreys, tasa-arvo
Kaupunginvaltuutettu,
Helsingin yliopiston
jatko-opiskelija
www.sumuvuori.net
www.twitter.com/sumuvuori
1021
Maksan itse tämän mainoksen.
YLIO P P ILAS LE H T I
Vain ja naisia ja lapsia pelastusveneisiin! Vain naisia
ja lapsia! Seilori karjuu kannella. Pelastusveneitä hilataan köysien varassa alas uppoavasta laivasta. Kannelle jäävät miehet hyvästelevät vaimojaan rohkaisevasti: kyllä minäkin täältä selviän.
He valehtelevat. Miesten kohtalo on hyinen Atlantti.
Näin Titanic-elokuvassa.
Suomalainen työpaikka on ihan kuin Titanic. Työpaikoillakin on haaksirikon tullen pelastautumisjärjestys. Jos yt-neuvottelut alkavat, toisten mahdollisuudet
selvitä niistä kuivin jaloin ovat paremmat kuin toisten.
Monissa työehtosopimuksissa kun on mainittu
niin sanottu irtisanomisjärjestys. Se ohjaa sitä, missä
järjestyksessä ihmisille jaetaan potkuja. Irtisanomisjärjestys on useimmiten sellainen, että kahdesta samanlaista työtä tekevästä irtisanottavaksi on valittava
vähiten aikaa talossa ollut. Lisäksi irtisanomisjärjestyksen mukaan pitää suosia niitä, joilla on lapsia.
Sillä ei ole merkitystä, kuka on työssään paras tai
motivoitunein: irtisanomisjärjestys on armoton.
Viimeisinä irtisanomisjärjestyksessä ovat keskiikäiset perheelliset työntekijät.
Miten tämä on reilua?
Kyllä, on tavattoman ikävää, jos 40-vuotias kymmenen vuotta samassa työpaikassa ollut kahden lapsen äiti saa potkut. Mutta on ihan yhtä ikävää, jos
29-vuotias, pätkätyöhetteikössä rämpimisen jälkeen
ensimmäiseen vakipaikkaansa kiinni päässyt lapseton
ihminen saa potkut. Ihminen, joka on kenties erittäin
hyvä ja motivoitunut työntekijä.
Irtisanomisjärjestyksen työehtosopimuksiin ovat
halunneet ammattiliitot. Siis ne, joiden pitäisi ajaa
työntekijöiden asemaa. Mutta ei kai se ketään yllätä, että oikeasti ne ajavat perheellisten keski-ikäisten
työntekijöiden asemaa.
Ammattiliitot ovat se seilori huutamassa uppoavan
laivan kannella: Pelastusveneisiin vain keski-ikäisiä vakituisessa työsuhteessa olevia! Vain vakituisessa työsuhteessa olevia!
Ja te muut: hyinen Atlantti kutsuu.
OTET A A NKO VIEL Ä S UND A ET ?
Viime keväänä professori Timo Kivimäki tuomittiin
Tanskassa viideksi kuukaudeksi vankilaan lievästä vakoilusta. Tapaus oli vähintäänkin outo.
Kävi näin: Kööpenhaminan yliopistossa työskennellyt Kivimäki oli konsultoinut lähes koko 2000-luvun ajan Venäjän ulkoministeriötä kirjoittamalla argumentteja poliittisiin puheisiin. Työnsä takia hän piti
yhteyttä Tanskassa olleisiin venäläisiin diplomaatteihin. Diplomaattien kanssa juteltiin ja käytiin Mäkkärissä syömässä. Kaikesta työstään venäläisille Kivimäki nettosi kahdeksan vuoden aikana noin 16 000
euroa, käteisenä.
Ilmeisesti tämän yhteydenpidon takia Kivimäkeä
syytettiin vakoilujärjestön avustamisesta. Tutkija itse
ei katso avustaneensa ketään missään, vaan käyttäneensä venäläisiä äänitorvena omille argumenteilleen. Niillä vastustettiin muun muassa Irakin sotaa.
On mahdotonta sanoa, mikä on totta, sillä oikeudessa istuttiin ovet kiinni. Kaikki syytteisiin ja tuomi-
ALKUTEKSTIT
p ä ä k i r j o i t u s VA P P U K A A R E N O J A
La i v a o n l as t a t t u
i r t i sa n o t t a v i l l a
a l av i i t e A u r o r a r ä m ö
oon liittyvä on salaista. Tiedotusvälineet ovat valittaneet salassapitopäätöksestä korkeimpaan oikeuteen.
Tanskan kaltaisessa demokratiassa salailu olisi
edes jotenkin ymmärrettävissä, jos sillä haluttaisiin
suojella esimerkiksi turvallisuuspoliisin tutkintatapoja. Mutta mediatietojen mukaan Tanskan tiedustelupalvelu puolsi avointa oikeudenkäyntiä.
Ulkoministeriö vaati päinvastaista. Sen on tulkittu tarkoittavan, että Tanska ei halua vaarantaa
suhdettaan Venäjään. Selityksessä ei ole juurikaan
järkeä, sillä jo pelkkä oikeudenkäynnin aloittaminen
olisi horjuttanut tasapainoa, jos maiden välit olisivat
erityisen tulehtuneet.
Syitä Kivimäen tuomioon voi arvailla loputtomiin,
mutta ennen korkeimman oikeuden ratkaisua ne ovat
yhtä tyhjän kanssa. Sitä ennen ei voi kuin pohtia, miksi
oikeudenkäynti julistettiin salaiseksi alun perinkään.
Juttu Timo Kivimäestä alkaa sivulta 22.
apinat
S iv u 5
N o 1 2 / 20 1 2
Ylioppilaslehti. Perustettu 1913. 99. vuosikerta. Suomen Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7 krs,
00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. TOIMITUS Päätoimittaja Vappu Kaarenoja, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi. Toimitussihteeri Johanna Mitjonen, 050 447 1117, johanna.mitjonen@ylioppilaslehti.fi. Toimittaja Aurora Rämö, 050 445 0553, aurora.ramo@ylioppilaslehti.fi. Art d
irector Antti Grundstén, 050 441 1327, antti.grundsten@ylioppilaslehti.fi. TOIMISTOSIHTEERI Susanne Lindqvist, 09 1311 4235, susanne.lindqvist@hyy.fi. OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu. ILMOITUSMARKKINOINTI Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Oy, Kari Kettunen,
0400 185 853, Lauri Ristikankare, 0400 185 852, etunimi.sukunimi@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi. ILMESTYMISAIKATAULU JA MEDIAKORTTI www.
ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf. KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus Oy. TOIMITUSJOHTAJA Mauri Laurila. HALLINTO JA TALOUS Heikki Närhinen. PAINO Sanomapaino Oy, Vantaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä. KANNEN KUVA Nick Tulinen.
YLIO P P ILAS LE H T I
ajan henki(lö)
asia, sanoo avioeroihin
erikoistunut tohtori Lynn Prince
ALKUTEKSTIT
Rakkaus ei ole henkilökohtainen
Cooke Bathin yliopistosta.
T o h t o r i l l a o n l ää k e e r o i h i n
yhteiskunnissa, joissa sukupuolet ovat poliittisesti ja taloudellisesti tasa-arvoisimpia, naisen työssäkäynti vaikuttaakin avioliittoa lujittavasti.
Hän on tutkinut aihetta kahdeksan vuotta. Mitä muuta hän on
oppinut avioerosta?
?Ajattelemme, että rakkaus on henkilökohtainen asia. Näin ei ole.
Valtio voi tehdä siitä helpompaa tai vaikeampaa. Valtio vaikuttaa siihen,
kuinka helppoa avioliitossa on onnistua.?
Parisuhdepäivät 2012 Helsingissä 29.? 30.10. 2012. Tapahtuman nimenä
on Sitoutuminen ? tahdon asia? Hinta 130 euroa.
teksti johanna mitjonen
kuva ANTTI GRUNDSTÈN
S iv u 7
N o 1 2 / 20 1 2
Lynn Prince Cooke teki kiivaasti uraa yritysmaailmassa. Sitten syntyi hänen poikansa. Cooke huomasi, kuinka vaikeaa oli löytää tasapaino uran ja
perheen välillä.
?Kuulun sukupolveen, joka ajattelee, että voimme saada kaiken, niin
uran kuin perheen. Huomasin, ettei asia olekaan näin.?
Työn ja perheen yhteensovittamisen kanssa kamppaillut Cooke päätti
hylätä yritysmaailman ja ryhtyä tekemään tohtorintutkintoa. Hän valitsi
väitöskirjan aiheeksi avioerot.
Jo vuosia on ilmestynyt tutkimuksia, joiden mukaan länsimaisen naisen
työssäkäynti lisää eroriskiä. Helsingin yliopistolla lokakuussa pidetyssä avioerokonferenssissa Cooke kuitenkin esitti, että tasa-arvopolitiikka vähentää
merkittävästi naisen työssäkäyntiin liittyvää eroriskiä. Väite perustuu hänen
pian julkaistavaan tutkimukseensa. Cooke vertaili 11:tä maata ja osoitti, että
ALKUTEKSTIT
YLI O PPI L A S L EH T I
YLIOPPILASLEHTI
Miska Hellgren ja Tero
Viikin ritarit. Tero Hokkanen ja Miska
Hellgren remontoivat kahvilasta baaria.
Hokkanen täyttävät
marraskuussa Viikin
kaupunginosan
baarityhjiön.
V i i k k i saa
v i h d o i n b aa r i n
No 1
10
2 / 2012
20 1 2
Miska Hellgren istui koneella ja tutkiskeli Helsingin karttaa. Hän oli työskennellyt parikymmentä vuotta ravintola-alalla ja halusi vihdoin
perustaa oman baarin. Hän klikkaili Google
Mapsin nuolinäppäimiä, liikkui kartalla Kalliosta ensin vähän pohjoiseen, sitten pari klikkausta itään. Viikki. Vaikutti lupaavalta: 17 000
asukkaan kaupunginosa, jossa oli enemmän
HOAS:in asuntoja kuin missään muussa Helsingin kaupunginosassa ? alueella asui siis paljon
janoisia opiskelijoita.
Sen jälkeen oli vuorossa kenttäkäynti alueelle. Vaikutti entistä lupaavammalta: Eihän
täällä ole juuri mitään muuta julkista tilaa kuin
kirkko, Hellgren hämmästeli. Ainoat ravintolat
olivat Viikin Prisman yhteydessä oleva Chicos ja
lounaskahvila, jotka molemmat sulkivat ovensa
jo kymmeneltä illalla.
?Tajusin siellä käydessäni, että alueelta
puuttui paikka, jossa asukkaat voisivat tavata
toisiaan ja viettää aikaa?, Hellgren sanoo.
Hellgren oli havainnossaan oikeassa. Viikkiläiset itsekin ovat kyllästyneet kaupunginosansa baarittomuuteen. Alueen asukasyhdistys on
luonut Facebook-ryhmän, jossa asukkaat vetoavat ravintoloitsijoita perustamaan alueelle
kuppilan.
Hellgren päätti yhdessä ystävänsä Tero
Hokkasen kanssa täyttää kaupunginosan
baarityhjiön. Se kuitenkin osoittautui luultua
vaikeammaksi.
Baarille sopivaa kiinteistöä oli vaikea löytää, koska liiketiloja oli alueen rakennuksissa
vähän. Ja niihinkään vähiin talojen omistajat eivät halunneet vuokralaiseksi baaria.
Elokuussa kuitenkin tärppäsi, kun alueen
lounaskahvila lopetti toimintansa. Parin kuukauden neuvotteluiden jälkeen Hellgren ja
Sivu
Si vu
8 8
Hokkanen saivat kahvilalta vapautuneen tilan
vuokralle.
Nyt paikkaa remontoidaan Kaski bistro &
baria varten.
?Nimi tulee alueen historiasta?, Hellgren
sanoo.
?Viikin alue on ollut kartanon viljelysmaana,
ja 1500-luvulla Viikissä oli Helsingin isoimmat
kaskenpolttomaat.?
Hän toivoo saavansa käsiinsä vanhoja valokuvia alueelta, jotta voisi käyttää niitä baarin
sisustuksessa.
Hellgrenin ja Hokkasen tavoitteena on
pitää Viikin ensimmäisen baarin avajaiset
marraskuussa.
Valikoimiin tulee ainakin erilaisia viskejä
ja vehnäoluita. Ja sehän sopii viljapelloistaan
tunnetun Viikin tunnelmaan oivasti.
Kaski bistro & bar aloittaa marraskuussa Viikissä osoitteessa Latokartanonkaari 23.
teksti ELINA LOISA
kuva PIETARI HATANPÄÄ
YLIO P P ILAS LE H T I
S A M A A N
A I K A A N
T O I S A A L L A
Wa l e s i ssa l as k e t aa n
opiskelijaprostituoidut
Walesilaisessa Swansean yliopistossa on tänä
syksynä aloitettu tutkimus nimeltä The Student Sex Work Project. Siinä on muun muassa
tarkoitus kartoittaa, kuinka moni opiskelija
tekee seksityötä: työskentelee prostituoituna, eroottisena tanssijana, seuralaispalvelussa, stripparina tai myy puhelinseksiä.
BBC:n mukaan tutkimus sai alkusysäyksen lontoolaisen Kingston Universityn
kahden vuoden takaisesta kyselystä. Siihen vastanneista opiskelijoista joka kuudes
ilmoitti voivansa harkita seksityötä. Joka
neljäs opiskelija taas kertoi tuntevansa jonkun seksityötä tekevän opiskelijan.
The Student Sex Work -tutkimusta vetävä Tracey Sagar kertoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle, että tutkimuksessa ha-
lutaan myös selvittää seksityötä tekevien
opiskelijoiden motiivit ja se miten heitä voitaisiin auttaa. Walesissa pelätään, että osa
opiskelijoista ajautuu seksityöläisiksi olosuhteiden pakosta, esimerkiksi taloudellisten syiden takia.
Britanniassa opiskelijoiden soitot prostituoiduille tarkoitettuun auttavaan puhelimeen ovat lisääntyneet tänä vuonna selvästi. Palvelua pyörittävä järjestö arvelee,
että taustalla on lukukausimaksujen korotus. Britannian hallitus nosti tänä vuonna korkeakoulujen lukuvuosimaksukattoa
3 000 punnasta 9 000 puntaan, eli noin 11
000 euroon.
teksti Oona Juutinen
Ajan
kirvelevä
h a m m as
Retoriset keinot hallitseva Aaltonen vetää
mukaan myös viattomat lapset:
?Erityisesti näkisin, että perheelliset opiskelijat, joiden pienten lapsien ei tarvitsisi välittää vielä ajan kirvelevästä hampaasta, joutuvat
kokemaan ylimääräisiä ponnisteluja kellojen
siirtämisen takia.?
Hänen mielestään ylioppilaskunnan pitäisi
ottaa kielteinen kanta kesäaikaan ja alkaa lobata siitä luopumiseksi. Ja sitten tulee, jos nyt ei
sentään natsikortti, niin kuitenkin Saksa-kortti:
"Kesäaikaa alettiin käyttämään I ja II maailmansodan aikaan varsinkin Saksassa, jotta
päivän valoisasta ja tehokkaasta osuudesta
34
prosenttia Helsingin yliopiston opiskelijoista käytti äänioikeuttaan Helsingin yliopiston
ylioppilaskunnan viime edustajistovaaleissa ?
tismalleen sama äänestysaktiivisuus kuin Algerian viime presidentinvaaleissa. Historian
korkein äänestysprosentti edustajistovaaleissa oli vuonna 1952, kun äänioikeuttaan käytti
71 prosenttia Helsingin yliopiston opiskelijoista. Marraskuussa piirretään taas numeroa lappuun: silloin pidetään ylioppilaskunnan historian 39. edustajistovaalit.
M E N E
I T S E E S I
Broileri pois
l a u tas e l ta !
Mikä tekee ihmisestä järjestöjyrän? Mikä
siellä aivoissa napsahtaa? Opiskelemaan
tullaan, mutta vuoden kuluessa kaiken ajan
vie ainejärjestö tai osakunta. Sitten ollaan
jo edustajistovaaliehdokkaana ja jaetaan
suu messingillä omalla pärställä varustettuja vaaliesitteitä. Lässytetään, että ?tässä
järjestötoiminnassa oppii niin paljon?. Ja
paskat. Miten niin kaikkea ei opi kirjoista? Ei
opi saunanlauteillakaan toisten järjestöhullujen kanssa. Siellä vain limanuljaskat marinoituvat toinen toistensa hiessä, kunnes
todellisuudesta vieraantunut broileripaisti
on valmis.
saataisiin mahdollisimman paljon talteen. Kesäaika on ollut erityisesti keski-eurooppalainen projekti."
Mutta kuinkas sitten kävikään: Aaltonen peruutti viime hetkellä vetoomuksensa, koska hänen mielestään edustajistolla oli tärkeämpiäkin
asioita käsiteltävänään lokakuun kokouksessa.
Pöyristyttävää. Mikä voi olla tärkeämpää
kuin viattomien lasten varjeleminen ?ajan kirvelevältä hampaalta?? Ja ?opinnollisen mielen suojeleminen raipan iskun tavoin iskevältä kesäajalta??
teksti Vappu Kaarenoja
S iv u 9
N o 1 2 / 20 1 2
Kohta se taas koittaa: talviaikaan siirtyminen.
Sunnuntaina lokakuun 28. päivä kelloja väännetään tunnilla eteenpäin ? vai oliko se taaksepäin? Kukaan ei muista, kaikki ovat aivan sekaisin talvi- ja kesäajan kanssa.
Vaan onneksi on HYY:n edustajisto. Edustajiston jäsen Valtteri Aaltonen haluaa, että ylioppilaskunta alkaisi ajaa kesäajasta luopumista.
?Kuten tiedämme, opiskelijoiden nyörit
ovat kireällä tässä maailmassa ja keväisin iskevä kesäaika on kuin raipan isku opinnollisen
mielen tasapainoa horjuttamaan?, Aaltonen vetosi edustajistotovereihinsa heille lähettämässään sähköpostissa.
N U M E R O
ALKUTEKSTIT
YLIOPPILASLEHTI
Sotakuvaajana kuuluisaksi
1960-luvulla Tim Page tienasi matkarahansa huumeita salakuljettamalla. Nyt
hän saa rahat Suomen valtiolta.
tullut mies työskentelee nyt
Suomen valtiolle. Työtehtävä
on erilainen kuin napalmia
ja huumeita tihkuvat
reportaasit, joista hän on
myyttinsä rakentanut. Ja se
käy hänelle paremmin kuin
hyvin.
T i m Pa g e n
y h d e k sä n e l ä m ää
No 11 / 2012
Tämän miehen ei kaiken järjen mukaan pitäisi
olla enää hengissä. Hänet on julistettu kolme
kertaa kuolleeksi.
Ensimmäisen kerran hän kävi lähellä kuolemaa 16-vuotiaana moottoripyöräonnettomuudessa. Sen jälkeen Vietnamin sodassa
25-vuotiaana kranaatinsirpale lohkaisi hänen
aivoistaan irti appelsiinin kokoisen palan. Ja
kolme vuotta sitten tuli sydänkohtaus
Afganistanissa.
Hän on Tim Page, englantilainen valokuvaaja, joka tuli maailmankuuluksi Vietnamin sodan aikana ottamistaan kuvista. Sodan aikaan
hänen valokuvaajakollegansa epäilivät, eläisikö
mies edes 23-vuotiaaksi.
Mutta siinä hän nyt istuu, ravintolassa
Kambod?an pääkaupungissa Phnom Penhissä. 68-vuotias Page tekee edelleen töitä.
Tällä kertaa Kambod?assa, Suomen valtion
laskuun.
Ensimmäisen kerran Page päätyi Aasiaan ollessaan 18-vuotias. Oli vuosi 1962, ja hän halusi
päästä Australiaan. Rahat kuitenkin loppuivat
Pakistanissa, Lahoren kaupungissa.
Page tienasi lisää matkarahaa kuljettamalla
hasista Pakistanin heimoalueilta Lahoreen. Tienestien turvin matka jatkui Laosiin. Siellä hänet
värvättiin Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAID:lle töihin maatalousneuvonantajaksi.
Page jäi Laosiin ja opetteli valokuvaamaan.
Vuonna 1965 Laosissa tapahtui vallankaappausyritys. Valokuvausta harrastanut Page onnistui ainoana tallentamaan tapahtumat filmille ja vielä samaan kuvat ulos suljetusta maasta.
Kansainvälisten uutistoimistojen kiinnostus
nuorta kuvaajaa kohtaan heräsi, ja pian Page
oli kamera kaulassa keskellä Vietnamin sotaa.
Pagesta muodostui myyttinen hahmo, joka
päätyi Vietnamin sodasta kertoviin kirjoihin ja
elokuviin. Esimerkiksi Dennis Hopperin esittämä huuruinen valokuvaaja elokuvassa Ilmestyskirja.Nyt on syntynyt Pagen henkilön pohjalta.
Page sai maineen kuvaajana, joka meni sinne,
minne muut toimittajat eivät uskaltaneet.
?Ensimmäiset helikopterit tulevat hakemaan haavoittuneita ja kuolleita, ja voisin
nousta kyytiin. Onko minulla tarpeeksi kuvia?
Meneekö tilanne pahemmaksi? Päätös ei voi
perustua siihen, että pelottaa. Sotakuvaajan
pitää oppia lukemaan taistelutilannetta. Mitä
kauemmin olet kentällä, sitä paremmaksi siinä
tulet. Se on addiktoivaa. Aina voi saada paremman kuvan?, Page sanoo.
Täydellisen kuvan metsästys vaati veronsa.
Page haavoittui Vietnamin sodan aikana neljä
kertaa. 25-vuotiaana kohtalokas aivovamma
lopetti hänen uransa Indokiinan konfliktin kuvaajana. Helikopterievakuoinnin aikana hänen
edellään kävellyt sotilas astui ansalankaan,
joka räjäytti 105-millimetrin kranaatin. Päähän
osunut sirpale vei Pagen Yhdysvaltoihin pitkäaikaiseen kuntoutukseen.
1970-luku oli sodasta toipuvalle Pagelle
huumehuuruista aikaa, jolloin hän kuvasi muun
muassa Rolling Stone -lehdelle. Kollegoihin
kuului esimerkiksi happoisista gonzo-reportaaseistaan tunnettu Hunter S. Thompson.
?Siellä ei ole naisia, ruoka on pahaa ja hengittämästäsi ilmasta 30 prosenttia on paskaa. Et pysty
liikkumaan mihinkään ilman saattuetta ja jos et
pidä aaseista tai vuohista, et voi harrastaa seksiä.
Se oli todella masentavaa?, Tim Page sanoo.
Afganistanissa työskentely ei selvästikään
miellyttänyt Pagea.
?Siihen verrattuna Vietnam oli lomaa!
Kauniita naisia, upeita rantoja, huumeita ja
moottoripyöriä.?
Page oli Afganistanissa kolme vuotta sitten
YK:n valokuvaamisen rauhanlähettiläänä.
Pagen ei ole enää aikoihin tarvinnut tienata
elantoaan sotakuvaajana. Rolling Stone -vuosien jälkeen hän on muun muassa kirjoittanut ja
toimittanut 11 kirjaa ja opettanut valokuvausta
Australiassa Griffithin yliopistossa. Nyt hän valmistelee kirjaa Vietnamin sodan aikana kadonneista kollegoista.
Lisäksi Page on huhtikuusta lähtien työskennellyt Suomen valtion kehitysyhteistyöprojektin
parissa. Hän dokumentoi Suomen rahoittaman
kehitysyhteistyöhankeen etenemistä. Hankkeen
on tarkoitus luoda Kambod?aan nykyaikainen
maarekisteri. Maaomistusten rekisteröinnin tarkoituksena on ennaltaehkäistä maakiistoja.
?Minua ei ole koskaan aikaisemmin pyydetty kuvaamaan kasvavaa ruohoa tai kuivuvaa
maalia. Toimistoja, karttojen piirtämistä, kokouksia. Miten luoda jotain kiinnostavaa tyhjästä?? Page sanoo.
Vaikka kuvauskeikat eivät ole erityisen jännittävä verrattuna Pagen aiempiin työkuvioihin
? lenteleviin kranaatinsirpaleisiin, huumeisiin ja
rocktähtiin ? se on hänelle unelmatyö.
?Olen nähnyt tässä maassa niin paljon kärsimystä, että onnellisten, oman maansa viimeinkin rekisteröivien kambod?alaisten kuvaaminen tuntuu hyvältä. Olen onnekas mies. Mitä
huomenna? Pääsen matkustamaan, ottamaan
valokuvia ? ja minulle maksetaan siitä! Voisivatko asiat olla paremmin??
teksti Matti Koivisto
kuva Susanna Alatalo
YLIO P P ILAS LE H T I
Palstalla vastataan mihin
tahansa kysymykseen.
Miksi Helsinki
ei ole 24hkaupunki?
Kaupungin ja maaseudun erottaa siitä,
että kaupunki elää yölläkin. Aina on jossain 7eleven auki, sireenit ulvovat, ihmiset ovat liikkeellä. Mutta Suomessa ei ole
oikeita kaupunkeja. Helsingin todellinen
maalaisuus paljastuu viimeistään siinä
vaiheessa, kun vilkaisee metroaikataulua: viimeinen metro kello 23.30. Surkeaa!
Naapurissa Tukholmassakin metro kulkee
läpi yön. Aina saa suomalainen tuntea itsensä huonommaksi.
Miksi Helsingin metro ei kulje 24 tuntia
vuorokaudessa, suunnittelija Miska Hellgren HSL:ltä?
?On sitä mietitty. Muutama vuosi sitten tehtiin selvitys metron yöliikenteestä. Tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että
matkustajamäärät erityisesti viikolla jäisivät niin pieniksi, että vaunut kulkisivat
öisin melkein tyhjinä. Täällä on sen verran
vähän asukkaita, Helsinki kun on maailman pienimpiä metrokaupunkeja. Lisäksi
yön tunnit on haluttu varata huoltotoimenpiteisiin.?
Miksei keskustassa ole ruokakauppaa,
joka olisi 24 tuntia auki, toimitusjohtaja Kari Luoto Päivittäistavarakauppa
yhdistyksestä?
?Yli 400 neliön suuruiset kaupat eivät
saa edes olla auki ympäri vuorokauden,
niiden pitää mennä kiinni yhdeksältä. Sen
määrää laki.
Pienemmät kaupat saisivat olla auki
vaikka yötä myöten, mutta jos alat miettimään, keskustassahan ei ylipäänsä ole paljoa ruokakauppoja. On K-market Kotikontu
asematunnelissa, mutta sen aukioloa määrittää asematunnelin aukiolo.
Keskustassahan ei itse asiassa asu kauhean paljon ihmisiä, ja sen takia ei ole kauppojakaan. Se on kannattavuuskysymys.?
K A N S A K U N N A N
?Ala-asteella suutuin meidän miespuoliselle liikunnanopettajalle, joka liikuntapäivänä piirsi mulle
tyttöjen viivan pituushyp-
T O I V O T
HYY:n edustajiston jäsen Meri Norola
(Hyal) edustajiston kokouksessa lokakuussa. Norola vastusti edustajiston sukupuolikiintiöitä, joilla halutaan tasoittaa
miesten ja naisten edustajistossa pitämien
puheenvuorojen määrää.
ALKUTEKSTIT
V A S T A U K S I A
Palstalla kuunnellaan HYY:n edustajiston
jäseniä.
pykisassa, ja mä en saanut hypätä poikien viivalta,
koska mä olin tyttö.?
Ha r r y P o t t e r
- v e ssa
Kuka tahansa, joka on lukenut Harry Potterit,
haaveilee salaa voivansa joskus taikoa. Osoittaa esinettä taikasauvalla, lausua loitsun ? vingardium leviosa ? ja saada esineen leijumaan.
Onneksi teknologia vie meidät aika lähelle
taikomisen kokemusta.
Kylpyhuonetuotevalmistaja Ido on tuonut
markkinoille vessanpöntön, jonka voi vetää yhdellä yksinkertaisella velholiikkeellä: pönttöön
ei tarvitse koskea, vaan se vedetään pyyhkäisemällä kämmenellä hitaasti vessanpöntön yli.
Maagista. Poistumus Kakkium.
teksti VAPPU KAARENOJA
V Ä I J Y T Y S
teksti VAPPU KAARENOJA
OIK A I S U
Sinäkö se olet? Jos tunnistit itsesi kuvasta, tule hakemaan kuntaesine Ylioppilaslehden
toimituksesta (Kaivokatu 10 B, 7 krs.) perjantaina 26. lokakuuta kello 14.
S iv u 1 1
N o 1 2 / 20 1 2
Toisin kuin viime Ylioppilaslehden sivulla 35
väitettiin, Semir Ben-Amor ei pelaa HIFK:ssa
vaan Jokereissa. Onpa noloa, anteeksi!
ALKUTEKSTIT
YLIOPPILA S LEHTI
POLITIIKK A RULE S
61%
15?29 -vuotiaista on
ainakin jonkin verran
kiinnostunut politiikasta
nuorisobarometrin mukaan.
27%
haluaisi osallistua
vapaaehtoistoimintaan, jos
heitä pyydettäisiin.
94%
Nuorista osaa sijoittaa
itsensä vasemmistooikeisto-akselille.
10%
49%
nuorista ei ole lainkaan
kiinnostunut politiikasta.
N o 1 2 / 20 1 2
arvioi isänsä
vasemmistolaisemmiksi kuin
nämä ovatkaan.
G R A D U K Ä T I L Ö
Va l m i s t a
tulee!
OPI S KELIJ A Y S T Ä V Ä LLI S ET
P A LVELUT :
En halua olla yksi niistä opiskelijoista,
jotka vetkuttelevat gradunsa kanssa
vuosikausia, eivätkä taida saada sitä
valmiiksi koskaan. Tuntuu, että tällä
palstallakin on käsitelty juuri heidän
ongelmiansa.
Lopetin osa-aikatyöt ja ostin uuden
läppärin. Anna vinkit, joilla voin esitellä
joulupöydässä valmista työtäni kirjoissa
ja kansissa sukulaisille.
nimim. Ei mikään tavallinen kuhnuri
Hyvä! Gradu on mahdollista tehdä
vaikka kuukaudessa. Näin teki esimerkiksi viime vuonna Tampereen yliopiston ylioppilaslehden Aviisin päätoimittaja Seppo Honkanen. Miehellä gradu
oli roikkunut ensin vuositolkulla, mutta
sitten hän repäisi. Muitakin esimerkkejä toki on, joten ei se ennenkuulumatonta ole.
Aivan ensiksi sinun pitää selvittää,
koska sinun pitää jättää työsi arvosteluun, jotta sinulla on mitä esitellä joulupöydässä.
Sitten käyt vain töihin. Tee ensin
projektisuunnitelma, johon kirjaat jokaiselle viikolle sillä viikolla tehtävät
asiat. Suunnittele, minä päivänä teet
mitäkin. Ja tämä on vaikein ja tärkein:
pidä kiinni aikataulusta! Ja tee pari
vatsalihasliikettä aina välillä ? no se
oli vitsi.
Tuttuni Tuukka on tehnyt gradulleen aikataulun, laminoinut sen ja
laittanut sen kylpyhuoneensa seinälle. Kylpiessään hän aina katselee sitä
ja mietiskelee työn etenemistä. Toimii
kuulemma hyvin.
Vaikutat täpäkältä, joten rutistus
varmasti onnistuu.
Tsemppiä, (vaikka et sitä taida tarvita)
Marja-Liisa
Tällä palstalla graduaiheisiin kysymyksiin vastaa gradukätilö Marja-Liisa. Hän on kirjastonhoitaja, joka rakastaa etenkin kirjaston graduhyllyjä.
Hän on tehnyt itse kaksi akateemista
lopputyötä. Voit lähettää hänelle oman
kysymyksesi osoitteeseen marjaliisa@
ylioppilaslehti.fi
BOYS & GIRLS
OPISKELIJAT!
I L M A N A J A N VA R A U S T A
LEIKKAUS +
P E S U
27e
LEIKKAUS
21e
OSIS MATTAVAHA
15,50 e
P A R T U R I - K A M P A A M O L I I S A N K AT U 1 4
P. ( 0 9 ) 2 7 8 2 6 7 9 , 9 . 3 0 ? 1 7 . 0 0
YLIO P P ILAS LE H T I
ALKUTEKSTIT
V I I S A S T E N
M U I N O I N
K E R H O
?Kun muutimme perheen
kanssa Lappeenrannasta Helsinkiin, menin leikkauskurssille, jotta oppisin kunnolla leikkaamaan
pukuja. Sitä kurssia piti
Vuorikadulla opettaja,
Kääriäinen, etunimeä en
enää muista. Oli vihko,
mihinkä piirrettiin kaavoja. Menin sitten töihin
leikkaajaksi ja mestariksi
ateljéhen, joka oli keskikaupungilla, Stockmannin vieressä. Sitä käytti-
Vuoden 1970 Ylioppilaslehden
faktalaatikko.
Silloin: Futorologia oli päivän sana. Tulevien vuosikymmenien odotettiin tuovan lisää elimiä ihmisten käyttöön.
Nykyään: Tulevaisuuden tutkijat Mika Aaltonen ja Rolf Jensen sanovat tänä vuonna
ilmestyneessä kirjassaan Mr & Mrs Future ja
5 suurta kysymystä, että tulevaisuudessa on
luvassa älykkäiden esineiden esiinmarssi.
Koko tiedon käsite tulee muuttumaan.
vät Alli Paasikivi ja Sylvi
Kekkonen.?
Eva Wächter
101 vuotta, leikkaaja, eläkkeellä.
Opiskellut 1920-luvulla.
Ylioppilaslehti täyttää ensi vuonna
100 vuotta. Sen kunniaksi palstalla
julkaistaan 100 vuotta täyttäneiden
suomalaisten opiskelumuistoja.
PALJON ONNEA VAAN
I h a n tava l l i s i a i h m i s i ä
Itseään on vaikeaa arvioida objektiivisesti ja
kehua uskottavasti. Siksi useat ehdokkaat ovat
pyytäneet kavereiltaan todistuksia persoonallisuudestaan. Ne ovat paljon luotettavampia.
Onkin aika sama, ketä äänestät ja mistä
puolueesta, he kaikki kuulostavat vähintään
yhtä hyviltä. Yhdistettynä tältä:
?Hän on helposti lähestyvä, nopeasti ystävystyvä pyöräilijöiden asiamies, joka on häkellyttävän professionaali politiikassa. Ja vielä
hauskaa seuraa! Hän on paneutuva, yhteistyökykyinen ja periaatteellinen. Viisas. Oikeudenmukainen. Lämminsydäminen. Kärsivällinen.
Avoin. Aina valmis olemaan läsnä, aina valmis
kohtaamaan toisen ihmisen. Hän on ahkera.
Innokas oppimaan uutta. Peräänantamaton.
Dynaaminen. Järkevä. Hänestä olisi vaikka
pääministeriksi, koska hän on arkijärkevä ja
diplomaattinen. Sanalla sanoen lyömätön yhdistelmä laaja-alaisuutta, tarkkanäköisyyttä,
sarkastista huumoria ja lämpöä. Superenerginen huipputyyppi, elämälle avoin vastuunkantaja. Hauska ja erinomaisen sympaattinen
ammattilainen. Poikkeus. Jos häntä ei olisi, hänet pitäisi keksiä. Mutta ennen kaikkea: hän on
fiksu ja
kuuma?.?
teksti AURORA RÄMÖ
Lisää kuntavaaleista sivuilla 24 ? 27.
Albania!
Balkanilla sijaitseva Albanian valtio
täyttää marraskuussa 100 vuotta. Albania irtautui Turkista Balkanin sodan
melskeessä. Sen jälkeen Albania on
tullut tunnetuksi esimerkiksi siitä, että
se ei ole koskaan saavuttanut yhtään
mitalia olympialaisissa.
S UO S ITU S
Alan opiskelija paljastaa suosikkinsa.
v aa l i t t u l e e , k e t ä ää n e s t ä n ?
?Suosittelen Alviina Alametsän (vihr) äänestämistä. Hänkin opiskelee valtio-oppia. Hän on
yksi meistä, itsekin opiskelija, joka ajaa nuorten asioita. Ja sellaisen tärpin vielä annan, että
kannattaa äänestää ennakkoäänestyksessä (17. ? 23.10.), koska jos varsinaisena vaalipäivänä
tulee jotain esteitä, jää sitten äänioikeus käyttämättä.?
Ella Keski-Panula, 2. vuoden valtio-opin opiskelija
S iv u 1 3
N o 1 2 / 20 1 2
Ylioppilaslehti täyttää tammikuussa
100 vuotta. Tällä palstalla onnittelemme ikätovereitamme.
A S I A N TU N TI J A N
N o 1 2 / 20 1 2
ALKUTEKSTIT
YLI O PPI L A S L EH T I
Si vu 1 4
YLIO P P ILAS LE H T I
S e k s i p a p i ta r
Melissa Mäntylän
tie vei parissa
vuodessa
seurakuntanuoresta
seksibloggariksi.
Hänestä teineillä
pitäisi olla dildo
ja syrjäytyneillä
miehillä
mahdollisuus
prostituoidun
palveluihin.
M e l i s s a M ä n t y l ä ä , 20, seksi on kiinnostanut aina.
Kovasti.
?Olen aina tuijotellut tissejä?, hän sanoo.
Hän aloitti seksin harrastamisen kuusi vuotta sitten. Pari vuotta sitten alkoi villimpi kausi: fetissibileet
ja joukko erilaisia ryhmäseksivariaatioita on kokeiltu.
Mäntylä teki pari kuukautta sitten listan seksipartnereistaan.
?Riittääkö, jos kerron, että muistan 30 kumppania nimeltä? Varmaan viiskyt on jotenkin oikea
kokonaisluku.?
Mäntylä on panseksuaali. Se tarkoittaa, ettei sukupuolella ole hänelle väliä. Mäntylää kiinnostavat tytöt ja pojat. Ja toisin kuin biseksuaali, panseksuaali voi
tuntea vetoa lisäksi vaikka transsukupuolisiin ihmisiin.
?Olen käyttänyt panseksuaaleista termiä
moninussija.?
Hän elää tällä hetkellä suhteessa yhden ihmisen
kanssa. Hänellä on tämän lisäksi myös muita seksikumppaneita.
Vuosi sitten hän aloitti oman blogin, johon hän
kirjoitti omalla naamallaan ja nimellään. Tai no, melkein oikealla nimellään: Mäntylän ristimänimi on Milla, mutta kaikki kutsuvat häntä Melissaksi. Kesällä City-lehti pyysi häntä omaksi seksibloggaajakseen, eikä
Mäntylä epäröinyt tarttua tarjoukseen.
M ä n t y l ä e i o l e koskaan ollut kaapissa. Hän muistaa, kuinka pussaili yläasteikäisenä parkkipaikalla tyttöystävänsä kanssa. Vanhemmat ajoivat autolla ohi.
Kotona isä ja äiti piinasivat tyttöä noloilla kysymyksillä: ?Kukas se pörröpää oli? Koska se tulee näytille??
Se, että tytär pussaili toisen tytön kanssa, ei ollut
vanhemmille mitenkään kummallinen asia.
Edelleen vanhemmat tukevat tytärtään. Heidän
mielestään seksiblogin pitäminen on hyvä asia.
Isän mielestä blogin pitäminen voi poikia töitä. Äiti jakaa tyttären uusimmat blogipostaukset
facebook-seinällään.
?Äiti tykkää siitä, että provosoin?, Mäntylä sanoo.
?Olen ehkä vähän naiivi. Mitä pahaa voi tapahtua,
vaikka sanon kaikki ajatukset ääneen??
Mäntylä sanoo blogin tuoneen hyviä asioita hänen
elämäänsä.
Cityn edelliseen seksibloggariin, Henriikka
Rönkköseen, verrattuna Mäntylä sanoo kirjoittavansa vähemmän eritteistä. Hän toivoo, että tekstit viihdyttäisivät ? ja mielellään myös kiihottaisivat lukijoita.
Kaikki palaute, roisikin, on erittäin tervetullutta.
?Mutta en koskaan liioittele kirjoittaessani tai ajattele, että nyt kaikki sekoaa tästä.?
Mäntylä luettelee tulevien postauksiensa aiheita:
penisten koot, emättimien kauneusleikkaukset, piirretty porno, eri orgasmilajit ja seksiturismi. Kaikista
niistä hän aikoo kirjoittaa kepeästi.
Monelle seksiturismista tulee mieleen Pattaya ja
lapsiprostituoidut, mutta Mäntylä aikoo kirjoittaa siitä, kuinka naiset vapautuvat ulkomailla ja harrastavat
seksiä vapaammin.
Mäntylä kirjoittaa seksistä iloisesti ja vain iloisesta
seksistä. Vaikuttaa siltä, että hän ei aio tarttua vaikeisiin aiheisiin. Mäntylä on eri mieltä.
?Tykkään tabuista ja niistä puhumisesta. Kirjoitin
viimeksi Cityssä imettävien naisten nänniorgasmeista,
ja se on kyllä vaikea asia.?
Mäntylä toivoo, että naiset puhuisivat enemmän
seksistä ja harrastaisivat sitä enemmän.
Muitakin missioita on: ?Musta kaikilla 16-vuotiailla pitäisi olla dildo tai vibraattori. Haluaisin, että ihmiset tutustuisivat seksuaalisuuteensa.?
Miksi Mäntylä on niin kiinnostunut seksistä? Hän
ei oikein osaa sanoa.
?Ihminenhän tähtää koko elämänsä pariutumiseen, joten onhan se kiinnostavaa.?
Hän tykkää loputtomasti udella kavereilta heidän
seksielämästään ja viettää paljon aikaa netin keskustelupalstoilla mustasukkaisten naisten viestejä lukien.
Hän sanoo, ettei ymmärrä mustasukkaisuutta
eikä yksiavioisuutta. Hänestä ne ovat molemmat kummallisia ilmiöitä.
?Miksi naiset ovat niin omistushaluisia? Miksi kaikilla tuntuu olevan niin huono itsetunto??
Mäntylä haaveilee kirjoittavansa jonain päivänä
kirjan seksistä. Hän haluaisi myös työskennellä nuorten seksuaalikasvatuksen parissa.
?Mä en usko, että kyllästyn seksiin niin kauan kuin
on ihmisiä, joiden kanssa en ole harrastanut seksiä.? Y
S iv u 1 5
N o 1 2 / 20 1 2
M ä n t y l ä k ä v i lapsena pyhäkoulussa. Hän meni riparille ja sen jälkeen isoskoulutukseen, ryhtyi seurakuntanuoreksi. Hän tuli uskoon.
Mäntylä ei näe mitään ristiriitaa siinä, että hän on
kristitty ja seksibloggari, joka kirjoittaa avoimesti haluistaan ja harrastamastaan seksistä.
?Mun Jumala on rakkauden Jumala. Ja kaikenlainen
ihmiskontakti on rakkautta.?
Peruskoulun jälkeen Mäntylä opiskeli nuoriso-ohjaajaksi. Hän on työskennellyt päiväkodissa sekä kehitysvammaisten ja päihdekuntoutujien kanssa. Päiväkotityöt
tosin loppuivat viime syksynä, kun lasten vanhemmat
valittivat päiväkodille Mäntylän seksibloggailusta.
Keväällä Mäntylä luki yliopiston pääsykokeisiin.
Tänä syksynä hän aloitti opinnot Helsingin yliopistossa teologisessa tiedekunnassa.
?Olisihan se jännittävää olla pappi?, hän sanoo.
Mutta tulevaisuudensuunnitelmat ovat täysin auki.
Yliopistolla kun kiinnostaa niin moni muukin: viestintä,
kielet ja esimerkiksi sukupuolentutkimus.
Mäntylällä on takana pari viikkoa sukupuolentutkimuksen peruskurssia. Kun hän kertoo luennolla ajatuksiaan, toiset tytöt sihisevät kiukusta.
Sihinää aiheuttaa esimerkiksi hänen mielipiteensä
prostituutiosta.
?Meillä Suomessa on paljon yksinäisiä ja syrjäytyneitä miehiä, joilta puuttuu seksiä ja läheisyyttä. Ajattelen, että vapaaehtoinen prostituutio on hyvä asia ja
voisi auttaa tässä.?
Feministi hän ei ole.
?Musta tuntuu, että olen syntynyt maailmaan, jossa mun ei tarvitse ajatella sukupuoltani. Mä en pidä
sukupuolista, enkä halua korostaa niitä.?
k uva N I C K TU L I N E N
ALKUTEKSTIT
t e k s t i J OH A N N A MITJ O N E N
KESKITY ASIAAN
YLIOPPILA SLEHTI
Kuntapolitiikka
on muutakin kuin
kaavoituskatsauksia,
sote-uudistuksia
ja tukipalveluiden
ulkoistamista. se
on kasvisruokaa,
sekakäyttöä
ja valkoisten
armeijoita.
t e k st i T: y l i o p p i l a s l e h d e n to i m i t u s
N 12 / 2012
v
A
a
T
a
N
l
U
iK
EXTRA!
S ivu 1 6
3. Ruokokynäpakkaus
5. Pipo
2. Pehmolelut
4. Puukengät
6. Solmio ja huivi
KESKITY ASIAAN
1. Hopeinen korusetti
A. Karkkila
B. Mäntsälä
C. Jyväskylä
D. Kemi
E. Ruokolahti
F. Mäntyharju
VASTAUKSET:
1 ? C (Jyväskylä jakelee vierailleen hopeista korusettiä. Riipuksessa on kaupungin logon innoittamana aalto.)
2 ? D (Kemi on jakanut Terttu- ja Arttu -maskotteja vierailleen jo
noin 15 vuoden ajan.)
3 ? E (Ruokolahti ilahduttaa vieraitaan puupalalla, jossa on kaksi
ruokokynää ja mustesäiliö. Ruokokyniä käytetään joskus myös
juhlatilanteissa asiakirjojen allekirjoittamiseen.)
4 ? F (Mäntyharju antaa liikelahjaksi puukenkiä, joiden pohjassa on
pullonavaaja.)
5 ? A (Tätä ei ollut vaikea arvata. ?Olen karkki(lalainen)? -logolla
varustettuja pipoja jakaa tietysti Karkkilan kunta. Kunnalla on myös
samalla logolla varustettuja t-paitoja.)
6 ? B (Mäntsälän lahja miehille on hirvikuvioinen solmio. Naisille on
samaa sarjaa oleva hirvihuivi.)
Suomalaiset kunnat ovat teettäneet
liikelahjoiksi mitä erilaisimpia esineitä.
Niitä jaetaan esimerkiksi kunnassa
pistäytyville kotimaisille ja ulkomaisille
vieraille ja sidosryhmille. Tee Ylioppilas
lehden testi ja yhdistä oikea kunta ja
liikelahja.
Yhdistä esine ja kunta
YLIOPPILA S LEHTI
K U LU n e
va
lt u u s t o k
d
u
a
Kulunut nelivuotinen valtuustokausi
muistetaan muun muassa kasvisruokakeskustelusta.
Pisin kokous:
Väistyvän Helsingin kaupunginvaltuuston pisin istunto oli marraskuun 30. päivä vuonna 2011. Silloin
valtuutetut jaksoivat vääntää 7 tuntia ja 34 minuuttia
muun muassa Keski-Pasilan keskustakorttelista.
Kenties enteellisesti tämä maratonkokous alkoi
vasemmistoliiton Pekka Saarnion saarnalla siitä,
että valtuutetuilla pitäisi olla kunnollinen mahdollisuus perehtyä kokousmateriaaleihin etukäteen, jotta
kokoukset etenisivät sujuvammin:
?Ja tämä on minusta vakava puheenvuoro,
eikä vain ihan leikkiasia eikä liity pelkästään minun
avuttomuuteeni?, Saarnio sanoi.
Kokous ei kuitenkaan mennyt sujuvasti, sillä
kello 16.00 alkanut kokous päättyi vasta kello 23.34.
pa r h a
n
e
at
e
n
KESKITY ASIAAN
YLIOPPILA SLEHTI
Värikkäin
keskustelu:
Yleensä kiihkeimmät puheenvuorot kuullaan, kun
valtuusto käsittelee kaupungin budjettia. Kuluneella
kaudella ehkä vielä kiihkeämpi oli kuitenkin keskustelu
kasvisruokapäivästä. Vihreät oli ehdottanut, että Helsingin
kouluissa tarjottaisiin yhtenä päivänä viikossa pelkkää
kasvisruokaa.
Asiaa käsiteltäessä valtuutetut jakoivat etenkin kaaliin
liittyviä traumaattisia kasvisruokamuistojaan.
?Vain kerran isäni uhkasi lyödä minua. Hän vaati,
että syön ruusukaalia ja otti remmin. Ja minä sanoin lyö
mies tai minä teen itsemurhan ja hyppään ikkunasta ? ja
ruusukaalia ei syöty, eikä syödä vieläkään?, argumentoi
Sdp:n Ilkka Taipale.
Vaikka ajatus kasviruokapäivästä ahdisti monia,
valtuusto hyväksyi vihreiden aloitteen.
Suupaltti:
Tuppisuu:
Valtuuston hiljaisin on Rkp:n
valtuutettu Sture Gadd, eläkkeellä oleva entinen Hufvudstadsbladetin toimittaja. Hän on
pitänyt valtuustokauden aikana
yhtensä neljä puheenvuoroa.
Kuluneen vuoden aikana hän
ei ole pukahtanut yhdessäkään
kokouksessa mitään.
Eniten puheenvuoroja valtuustossa on kuluneen
kauden aikana pitänyt Suomen kommunistisen
puolueen Yrjö Hakanen. Hän on ollut äänessä yhteensä 467 kertaa. Hän on pitänyt joka vuosi eniten
puhuneiden ehdokkaiden ykkössijaa.
?Koska olen ryhmän ainoa valtuutettu, joudun
esittämään kantamme kaikissa asioissa. Lisäksi puheenvuorojen runsaus johtuu siitä, että hallituksessa
olevat eduskuntapuolueiden edustajat ovat tuoneet
valtuustoon erittäin paljon huonoja ehdotuksia. Tästä
syystä olen joutunut aika moneen asiaan puuttumaan?, Hakanen sanoo.
Hän on istunut valtuustossa kahdeksan vuotta.
Hakanen on myös nykyisistä puoluejohtajista pitkäaikaisin. Hän on johtanut Suomen kommunistista
puoluetta vuodesta 1990 lähtien.
Vakiokalusto:
N 12 / 2012
Kokoomuksen Harry Bogomoloff ja vihreiden
Osmo Soininvaara ovat kaupunginvaltuustossa
pisimpään yhtäjaksoisesti istuneet valtuutetut.
Molemmat ovat hoitaneet Helsingin etua jo vuodesta
1985 lähtien. Eniten yhteenlaskettuja valtuustovuosia on vasemmistoliiton Pekka Saarnio. Valtuustovuosia hänellä on plakkarissa 44 vuotta. Mikä määrä
kokoussämpylöitä niihin vuosiin mahtuukaan?
S ivu 1 8
YLIOPPILA S LEHTI
KESKITY ASIAAN
Emma Kari, 29, on kiireinen nainen. Häneltä
ilmestyi lokakuussa kirja, hänellä on pieni lapsi ja
päivätyö Anni Sinnemäen avustajana. Hän on myös
Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen.
Ei ihme, että aika ei riitä ihan kaikkeen. Kuten
esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan
edustajiston kokouksiin. Emma Kari on nimittäin
myös edustajiston jäsen.
Ei uskoisi, sillä hän ei ole vaivautunut paikalle
yhteenkään edustajiston kokoukseen kuluneen
kauden aikana. Siitä huolimatta hän on tänäkin
syksynä ehdolla sekä kunnallisvaaleissa että edustajistovaaleissa.
Emma Kari, miksi et ole ollut yhdessäkään edustajiston kokouksessa kuluneella kaudella?
?Tämä on ollut sairaan kiireinen aika. Nuorisolautakunnan kokoukset ovat aika systemaattisesti
osuneet edustajiston kokousten päälle. Mulla on ollut
kuitenkin koko ajan kuuma linja auki: mitä tahansa
tietoa HYY:ssä on tarvittu siitä, mitä kaupungissa
tapahtuu, niin olen ollut heidän apunaan. Olen ollut
HYY:n linkki kaupunginvaltuustoon. Sinänsä tämä on
toiminut mielestäni aika hyvin.?
Miksi olet taas ehdolla edustajistoon ja kaupunginvaltuustoon, vaikka et ehdi osallistua molempien toimintaan?
?Mietin viimeiseen asti, lähdenkö ehdolle edustajistovaaleihin. Olen ollut HYY:n hallituksessa ja
kaikissa mahdollisissa luottamustoimissa HYY:ssä.
Kun rakkaus omaa ylioppilaskuntaan on olemassa,
niin ajattelin, että vielä tällä kaudella lähden ehdolle.?
Jos sinut nyt valitaan taas edustajistoon, aiotko
käydä edes yhdessä kokouksessa?
?Totta kai teen kaikkeni, että pääsen osallistumaan enemmän.?
Emma Kari ei ole ainut poliitikko, joka on
tyrkyllä kaikkiin mahdollisiin luottamustehtäviin siitäkin huolimatta, että kaikkia tehtäviä
ei ehtisikään hoitaa. Kansanedustajista lähes
80 prosenttia on myös oman kotikuntansa valtuustossa. Mietitään vaikka vasemmistoliiton
Paavo Arhinmäkeä.
Kesällä ihmeteltiin, missä Arhinmäki
oikein luuraa. Häntä ei näkynyt Savonlinnan
Oopperajuhlilla tai Musiikkitalon avajaisissa.
Kyseltiin, missä kulttuuriministeri oikein on.
Mutta kysymys oli aivan väärä.
Pikemminkin olisi pitänyt kysyä, missä
Paavo ei ole. Koska Arhinmäki, kuten niin
monet muut poliitikot, on kaikkialla. Hän on
ministeri, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu. Ja jotta luottamustoimet eivät loppuisi
kesken, on Arhinmäki myös HOK-Elannon
edustajistossa.
F a d e e i f e i d a n n u t k aa n
Viime eduskuntavaalien tulos oli kokoomusehdokas Fatbardhe
Hetemajlle pettymys.
Arkadianmäen istuntosali jäi vähän yli sadan äänen päähän
ja muutaman vuoden takainen vuoden pakolaisnainen, nykyinen
business manager, jäi parlamentin portaille seisomaan.
Se oli tylsää. Hetemaj lausui tuloksen kuultuaan tv-kameroille, että ei lähde mukaan kuntavaaleihin, koska ne ovat
hänelle ?liian pieni juttu?.
Vaan kappas, kokoomuksen listoilla ollaan.
Kunnallisvaalit eivät sitten olleetkaan liian pieni juttu?
?Se oli typerä turhaututuneen ihmisen purkaus, jonka mä
menin töksäyttämään siinä tunnekuohussa. Julkaisin heti sanomani jälkeen blogikirjoituksen, jossa pahoittelin.?
Siinä sanotaan, että sinulla on silti enemmän annettavaa
eduskunnassa kuin kunnallispolitiikassa. Millaiset ominaisuudet sopivat paremmin eduskuntaan?
?Kokonaisuuksien hahmottaminen on ollut mun suurempi
vahvuuteni. Kunnallispolitiikassa tärkeitä ovat pienet lähipalvelut, mutta jos meillä töissä esimerkiksi roolitetaan johonkin,
niin mä yleensä hoidan isompia projekteja. Yhtä tärkeitä on ne
pienetkin kokonaisuudet, mutta ne eivät ole olleet esimerkiksi
työpaikalla mun hallinnassani niinkään.?
Kirjoituksessa lukee myös, että haluat ajaa ihmisoikeuksia,
N o 1 2 / 20 1 2
Fade ei
feidannutkaan
S iv u 1 9
tasa-arvoa ja nuorten asemaa, joiden sanot olevan
eduskunnan tehtäviä. Nytkö niitä voi ajaa myös valtuustossa?
?Valtuustossa varoja pystytään kohdistamaan sellaisiin asioihin, joita mä pidän tärkeinä, kuten urheiluun
ja siihen, että etsivästä nuorisotyöstä tulisi pysyvä pesti.
Kuntatasolla pannaan täytäntöön niitä isoja linjoja, mitä
valtakunnantasolla päätetään. Mä toivoin, etteivät ihmiset
jää liikaa miettimään sitä silloin sanomaani, eivätkä ole
jääneetkään. Oikeastaan ne ovat vain ymmärtäneet mun
inhimillisen mokani ja olleet helpottuneita siitä, että se oli
vain purskahdus, tulisielu kuin olen.?
Haetko kunnallisvaltuustoon vain, jotta pääsisit seuraavalla kerralla eduskuntaan?
?Se on yksi asia. Kaupunginvaltuusto on pikkueduskunta. Menen tekemään, oppimaan ja antamaan osaamistani täydestä sydämestäni. Ja ei kai se väärin ole sanoa,
että tähtään eduskuntaan.?
Kristian
Meurman on
ainoa espoon
kokoomuksen
miesehdokas,
jolla ei ole
vaalikuvassa
kauluspaitaa.
Sivu 19
KESKITY ASIAAN
YLIOPPILA SLEHTI
Mainos
toimisto
i ssa
käy kateeksi
TUULISTA
TEMMATTUA
Kunnallisvaalisloganeita keksiessä monella on välähtänyt
? tai sitten ei. Tässä Ylioppilaslehden suosikkisloganit:
Sinäkin ? toivottavasti ? olet joskus
vanhus!
(Kalevi Karjala Vaasasta)
Sinunko tuulesi, muutoksen purjeissa?
(Matias Kvist Vaasasta)
Seppo Lehto 673 kaupunginvaltuustoon
2012 Valkoisen armeijan 1918 sävelin
Suomi suomalaisille
(Seppo Lehto Tampereelta)
Harri Wiherkoski,
Jumalan mies ? 199
(Harri Wiherkoski Tampereelta)
Maalla maan tavalla, duunilla on
pärjättävä
(Jarno Kojonen Vaasasta)
Osoittaa rohkeuden puutetta, jos tietää
mikä on oikein, mutta ei tee niin
(Mikael Ö Vaasasta)
Kun psykologit ja pillerit eivät riitä
(Jussi Kukkola Hyvinkää)
Kunta-asioista PÄÄTÄMME ME KAIKKI!!
Nyt ei olla kivikaudella, kotikuntasi on
sinun vallassasi!
(Jari Kivimäki Seinäjoelta)
Työnhausta tuttu tapa haalia suosittelijoita on levinnyt kuntavaalikentille. Jokaisella itseään kunnioittavalla kokoomuksen ehdokkaalla on
sivullaan ylistävä sitaatti Jyrki Kataiselta tai Alexander Stubbilta.
Keskustalaisia kehuvat Riikka Manner ja lappilaiset nuoret,
Jussi Halla-ahoa ei kukaan.
Useita vihreitä suosittelee Pekka Haavisto tai joku muu itsestään selvä sienestyskaveri. Mutta uudelle valtuustokierrokselle pyrkivän Tuuli Kousan sivuilla on yllättävä nimi. Anthony Giddens! Yksi
maailman tunnetuimmista elossa olevista yhteiskuntatieteilijöistä!
Giddens on tämän hetken siteeratuimpien sosiologien joukossa,
joten yleensä häntä lainataan graduja ja tiedejournaaleja varten.
Mutta Kousan käyttämä sitaatti kuuluu: ?Tuuli on hurmaava ihminen,
joka samalla vie asioita määrätietoisesti eteenpäin ja pitää puolensa
tiukoissakin paikoissa. On ollut ilo tutustua häneen ja työskennellä
hänen kanssaan. Toivon hänelle menestystä.?
Vau. Mistä lainaus on peräisin?
?Se on neljän vuoden takaa, pyydetty edellisiä kuntavaaleja
varten. Hän oli mun läheinen työtoveri, kun johdin London School
of Economicsin ylioppilaskuntaa [vuonna 2003]?, Kousa kertoo
puhelimessa.
Giddens oli tuolloin yliopiston rehtorina. Kysytään nyt herranjestas lordilta lisää muistoja tuttavuudesta.
Giddensin kansliasta vastataan, ettei Giddens ehdi puhua puhelimessa, mutta että hän ei muista ketään opiskelijaa nimeltä Tuuli
Kousa.
Mites?
?No mä saan häneltä yhä joulukortteja, että kyllä minä oletan
että hän mut muistaa. Mä en tunne tätä henkilöä, joka kansliasta on
vastannut, mutta pidän tätä todella outona?, Kousa sanoo.
Hän ottaa itse yhteyttä Lontooseen. Tony Giddens vastaa
nopeasti.
Välitetyssä viestissä lukee: ?Dear Tuuli, I didn't put name to face,
as it came out of the blue. I'm happy for you to use the quote from
the reference.?
Jäämme odottamaan skannattua joulukorttia.
Topakka Lopakka Oulun valtuustoon
(Seppo Lopakka Oulusta)
Blaa blaa blaa. Tekoja. Nyt!
(Mikko Jokio Helsingistä)
Politiikan liito-orava
N 12 / 2012
N o 12 / 20 1 2
N o 12 / 2 012
(Harri Juntunen Helsingistä)
KUVIA VIHR
EIS
TÄ
S ivu 2 0
EH
DOK
K A I STA :