Ylioppilaslehti 11/2012 - Lehtiluukku.fi

JUHANI MYKKÄNEN ONNETTOMIEN KAUPUNKI JUNIOR HANDLERING No 11 / 2012 I S S N 0 3 5 - 9 2 4
Uutisraivaaja Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu Kilpailun tavoitteena on löytää tiedonvälitykseen ja journalismiin uusia toimintatapoja ja menestyviä liiketoimintamalleja. Kilpailun voittaja saa kehitysrahaa jopa 250 000 euroa, jonka avulla hän toteuttaa hankkeensa. Helsingin Sanomain Säätiö on media-alan merkittävä kehittäjä ja suomalaisen viestintäteollisuuden, erityisesti sanomalehden, tukija. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea korkeatasoista viestintään ja viestintäteollisuuteen liittyvää tutkimusta ja alan koulutusta. Päivälehden arkisto ja Päivälehden museo ovat osa Helsingin Sanomain Säätiötä. Hakuaika päättyy 17.1.2013. Lisätietoja ja hakulomake osoitteessa uutisraivaaja.fi
YLIOPPILASLEHTI SiSÄLLYSLuETTELO A L K u T E K S T i T : Ensin riiputaan ristillä ja kerrotaan kenet haluttaisiin ystäväksi (sivu 5). Sitten tavataan ylösnoussut musta Mannerheim (sivu 7). Hyi kun haisee mätä kala (sivu 8) ja tissitkin vilkkuvat (sivu 9). Sinunkin kannattaa käydä testeissä (sivu 10) jos aakkoset vilisevät silmissä (sivu 11). Myönnetään kaikki omat virheemme ja syödään päälle pari sientä (sivu 12). Kunpa olisi edes kontti pään päällä (sivu 13). Hui, nyt paperit lentää lattialle kun Hanska tuijottaa niin intensiivisesti (sivu 14). Siis erotkaa erotkaa herranjumala (sivu 16)! K E S K i T Y : I H M I S E E N Tutustu Pohjoismaiden parhaaseen tyyppiin, joka tietää, että vuohi nettisivuilla tuo juuri sopivan säväyksen henkilöbrändiin. (sivu 18) A S I A A N Liian harvoin tulee miettineeksi onnellisuuden salaisuutta, joten nyt sitä tehdään ihan neljän sivun verran. Lopuksi tullaan siihen tulokseen, että meidän on muututtava ja ennen kaikkea muutettava. (sivu 24) K O H T E E S E E N Jakkupuku suoraksi, nuttura ojennukseen ja riivin järjesty. Koiranäyttelyiden ympärille on syntynyt metalaji, jossa vastakkain ovat tytöt. (sivu 28) v i i M E i S E T S A N A T : On taas aika kulttuuriesseen (sivu 34), sitten somekuulumisten ja huonoja kuulumisten (sivu 36). Sokerina pohjalla plastiikkakirurgi lähtee tien päälle (sivu 38). Ja jälkkäriksi vielä uppopaistettua lihaa (sivu 39). K u u K A u D E N S O i T T O L i S T A : Teimme sinulle Spotify-listan, kuuntele se tätä lehteä lukiessasi: spoti.fi/V9drKx Sivu 3 No 11 / 2012
YLIOPPILASLEHTI S U O M E N K U L T T U U R I R A H A S T O VUODEN 2013 A P U R A H AT Suomen Kulttuurirahaston apurahat myönnetään yksityishenkilöille, työryhmille ja yhteisöille suomalaisen kulttuurin edistämiseen. Apurahat on tarkoitettu jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön kaikilla tieteen aloilla sekä taiteelliseen työskentelyyn, myös koko vuodeksi. Henkilökohtaista, kokovuotista apurahaa on mahdollista hakea myös kolmeksi vuodeksi. Suurempina erityisapurahoina myönnetään 1-2 apurahaa kaksivuotisiin Tieteen työpajoihin sekä 1-2 taiteen Katapultti-apurahaa. Lisäksi jaetaan yksi tai useampi Eminentia-apuraha. Kulttuurirahasto tukee myös kulttuuripoliittisesti merkittäviä hankkeita, jotka edellyttävät tavanomaista suurempaa rahoitusta. Apurahan hakeminen Kulttuurirahaston keskusrahaston apurahojen hakuaika on 1.-31.10.2012. Haku tapahtuu verkkopalvelussa osoitteessa www.skr.fi/apurahanhakija Käsiteltäväksi otetaan hakemukset, jotka on toimitettu ajoissa Kulttuurirahastoon sekä verkkopalvelussa että allekirjoitettuna paperitulosteena. Tietosisältöjen tulee olla yhdenmukaiset. Viimeisen hakupäivän kotimaan postileima hyväksytään. Ulkomailta tulevien hakemusten tulee olla Rahastossa viimeiseen hakupäivään mennessä. Hakemuksen voi myös toimittaa Kulttuurirahaston toimistoon, Bulevardi 5 A 13, 00120 Helsinki, viimeistään keskiviikkona 31.10. Käsiteltäväksi ei oteta faksilla tai sähköpostilla lähetettyjä hakemuksia. Apurahahakemusta tukevat lausunnot annetaan ensisijaisesti verkossa osoitteessa: www.skr.fi/lausunnonantaja Myönnetystä apurahasta ilmoitetaan saajalle helmikuun alussa. Apurahat julkistetaan vuosijuhlassa 27.2.2013, minkä jälkeen ne ovat nähtävissä Rahaston kotivuilla. Kulttuurirahasto ei perustele apurahapäätöksiä. Post doc -tutkimukseen ulkomailla haetaan apurahoja säätiöiden yhteisen apurahapoolin kautta. Lisätiedot: www.postdocpooli.fi No 11 / 2012 w w w . s k r . f i / a p u r a h a t Sivu 4
YLIOPPILASLEHTI RiSTi jA TERRORiSTi Olen monesti miettinyt, miksi liityin kirkkoon. Ehkä osittain siksi, että halusin teini-ikäinen olla samanlainen kuin kaikki muutkin ja mennä riparille. Mutta ehkä vielä enemmän siksi, että pelkäsin ihan oikeasti syvällä sisimmässäni, että seurakuntaan kuulumattomille tapahtuu kuoleman jälkeen jotain pahaa. Jälkeenpäin ajatellen pelko oli täysin absurdi. Enhän usko joulupukinkaan rankaisevan siitä, että käyttäydyn toisinaan huonosti. Enkä pelkää avaruusolentojen kaappaavan, vaikka kuljeskelen usein ilman foliokääreitä, ulkosallakin. Mutta 14-vuotiaana tuntui luonnolliselta ajatella, että pakanat joutuvat helvettiin. Nyttemmin olen keksinyt, miksi väite taivaan porteista tuntui silloin hyvin perustellulta. Vaikka vanhempani eivät kuuluneet kirkkoon, he laittoivat minut uskonnontunneille. Uskonto on niitä harvoja aineita, joiden opiskelu alkaa jo ensimmäisellä luokalla. Sen lisäksi ekalla tankataan vain taideaineita, matematiikkaa, äidinkieltä ja ympäristötietoa. Uskonnontunteja on joka vuosi läpi peruskoulun, kun taas esimerkiksi historian opinnot aloitetaan vasta viidennellä. Uskontoa opetetaan yhdeksänteen luokkaan asti enemmän kuin historiaa- ja yhteiskuntaoppiaa. Ja enemmän kuin mitään luonnontiedettä. p ä ä k i r j o i t u s VA P P U K A A R E N O J A Jos 7-vuotias lapsi perehdytetään matikantunnilla laskemaan oikein yksi plus yksi ja heti perään uskonnontunnilla Isä meidän -rukoukseen, niin kyllähän Jeesus-jutut alkavat tuntua totiselta todelta siinä missä yhteenlaskusäännötkin. On uskomatonta, miten iso huuto syntyi siitä, että hallitus päätti vähentää uskonnonopetusta yhdellä vuosiviikkotunnilla. Linjattiin, että vuodesta 2016 lähtien uskontoa opetetaan yhtä paljon kuin historiaa ja yhteiskuntaoppia nyt. Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen maalaili pääkirjoituksessaan terrorismimaisemia. Hänen mukaansa kristittyjen on tunnettava uskonsa ydin, etteivät "poliittiset kiihottajat saa heitä ansaansa". Muuten uskonnollinen terrorismi voi ruveta sikiämään, Ruokanen uskoo. En pelkää uskonnollista terrorismia. Mutta olen varma, että sitä ei ehkäistä uskonnonopetuksella. Se ehkäistään kasvattamalla lapsista sivistyneitä ja rationaalisia. Siksi uskonnonopetus pitäisi lakkauttaa kokonaan. Eri uskontojen historiasta ja taustoista voitaisiin puhua historiantunneilla. Tulevat sukupolvet eivät kasvaisi Herran pelkoon, vaan turvaisivat tieteelliseen maailmankuvaan. Eivätkä lankeaisi kiihottajien ansaan. ALKuTEKSTiT KuKA SE ON? Toukokuussa annoin Ylioppilaslehden uudelle päätoimittajalle tehtävän. Seuraavan kerran kun nähdään, mieti, kuka tunnettu henkilö uusi Ylkkäri voisi olla. Olimme päättäneet uudistaa Ylioppilaslehden kokonaan. Halusimme luopua vanhanaikaisesta tabloidista ja siirtyä aikakauslehtiaikaan. Lehtiä tehdään usein mallilukijoille, joiden mieltymyksiä yritetään arvailla ja tyydyttää. En usko sellaiseen. Ihmiset eivät yleensä tiedä mitä he haluavat, ennen kuin näkevät sen. Sen sijaan ajattelen, että kaikilla lehdillä on oma ruumiillistumansa ja oma äänensä. Tiedän, miltä Ylkkäri ei ainakaan näytä ja kuulosta: ajankohtaiselta uskovaiseltä, töölöläiseltä nousukkaalta, eikä tosiaankaan kainalopiereskelevältä 1830 vuotiaalta. a l av i i t e A N T T I G R U N D S T É N Keskustelimme toimituksen tapaamisissa tästä useasti ja lopulta pääsimme yhteisymmärrykseen hänestä. En osaa aivan tarkkaan kuvailla häntä. Hänellä on ainakin viikset. Ehkä tupakan kähertämä ääni ja harjoitettu vartalo. Hän on joka paikasta tyylikkäästi myöhässä ja virnuilee vihdoin paikalle saapuessaan. Hän nauraa ajaessaan Mannerheimintietä pyörällä keskellä yötä pienet nyrkit osoittaen kohti taivasta kuin antennit. En lainaisi hänelle autoani. Emme me uuden toimituksen kanssa keksineet oikeasti koko viime kesänä, kuka Ylioppilaslehti olisi. Mutta jos se olisi oikea henkilö, toivoisin, että se olisi paras kaverini. Kirjoittaja on Ylioppilaslehden art director. apinat YLiOppiLASLEhTi. Perustettu 1913. 99. vuosikerta. Suomen Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7 krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. TOIMITUS Päätoimittaja Vappu Kaarenoja, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi. Toimitussihteeri Johanna Mitjonen, 050 447 1117, johanna.mitjonen@ylioppilaslehti.fi. Toimittaja Aurora Rämö, 050 445 0553, aurora.ramo@ylioppilaslehti.fi. Art director Antti Grundstén, 050 441 1327, antti.grundsten@ylioppilaslehti.fi. TOIMISTOSIHTEERI Susanne Lindqvist, 09 1311 4235, susanne.lindqvist@hyy.fi. OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu. ILMOITUSMARKKINOINTI Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Oy, Kari Kettunen, 0400 185 853, Lauri Ristikankare, 0400 185 852, etunimi.sukunimi@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi. ILMESTYMISAIKATAULU JA MEDIAKORTTI www. ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf. KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus Oy. TOIMITUSJOHTAJA Mauri Laurila. HALLINTO JA TALOUS Heikki Närhinen. PAINO Sanomapaino Oy, Vantaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä. KANNEN KUVA Nick Tulinen. No 11 / 2012 Sivu 5
YLIOPPILASLEHTI No 11 / 2012 Sivu 6
YLIOPPILASLEHTI Emma Taulon kirjoittamassa Mannerheim-elokuvassa ei ole kyse ihonväristä. ajan henki(lö) ALKuTEKSTiT 25 SEKuNTiA MYöhEMMiN Emma Taulo voisi näyttää ahdistuneemmaltakin. Iltapäivälehtien viimeaikaisten otsikoiden perusteella kansa vihaa häntä. Taulon, 27, kynästä on peräisin Yleisradion Mannerheim-elokuva. Se verovaroin kustannettu pyhäinhäväistys, jonka pääosaa esittää kenialainen Telley Savalas Otieno. Siis tummaihoinen mies. Taulo on ollut tekemisissä elokuvien, telkkarin ja median kanssa koko aikuisikänsä. Hän on valmistunut sekä valtiotieteellisestä tiedekunnasta pääaineenaan viestintä että Metropolian käsikirjoittajalinjalta. Hän on työskennellyt esimerkiksi dokumenttifestivaali DocPointin tiedottajana ja kirjoittanut itse useita dokumentteja ja tv-sarjoja. Mikään niistä ei ole herättänyt niin suurta huomiota kuin Mannerheim. Sota elokuvaa vastaan julistettiin pelkän 25 sekunnin pituisen trailerin perusteella. "Toivon, että kun elokuva on näytetty, siitä voidaan keskustella elokuvana", Taulo sanoo. Sillä Taulo kyllä tietää mistä kirjoittaa. Hän on tutustunut Mannerheimin elämään ja persoonaan perusteellisesti muun muassa asiantuntijahaastatteluiden ja marsalkan kirjoittamien kirjeiden pohjalta. "Uskon, että Mannerheim oli vahva ja kurinalainen. Ja yksinäinen. Uskon, että hän yritti parhaansa mukaan tehdä oikein. Ja että hän oli lempeä ihminen", Taulo tulkitsee. Ja nyt tämän kaiken pitäisi näkyä universaalina rakkausdraamana, jossa käytetään kenialaisen taide-elokuvan tyylikeinoja. Onko paineita? Kaduttaako? "Ei ollenkaan", Taulo sanoo. Hän panee asiat mittasuhteisiin. "Kun kuvasimme Keniassa, olosuhteet olivat hirvittävät. Se antoi perspektiiviä. Että aika hyvässä tilanteessa ollaan, jos ihmisten suurin ahdistuksen aihe on tämä elokuva." Mannerheim-elokuva ensi-iltassa Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla ja Yle Areenassa 28.9. Dokumenttisarja elokuvan tekemisestä alkaa Yle Teemalla 30.9. teksti JOSE RIIKONEN kuva NOORA ISOESKELI No 11 / 2012 Sivu 7
YLiOppiLASLEhTi YLIOPPILASLEHTI ALKuTEKSTiT Timo Wright kattoi löyhkäävän pitopöydän, sillä sen me ansaitsemme. TA i T E i L i j A N M ÄTÄ K u u Taiteilija Timo Wright nostaa muoviverhon syrjään ja raottaa ovea vanhassa teollisuusrakennuksessa. Härski haju löhähtää vastaan. Wright panee hengityssuojaimen kasvoilleen. Hallin perähuoneessa seisoo valkoisella pöytäliinalla peitetty upea pitopöytä. Ostereita, lohta, siipikarjaa, rypäleitä, punaviiniä, muhkea lohko italialaista juustoa. Mutta kaikki ei ole ihan kohdallaan. Lohen nahka on kuprulla kuin kertaalleen rypistetty folio. Viinin pinnalla kelluu kuollut kärpänen vihreä vatsa kattoa kohti. Mustuneiden viikunoiden pinnalla kasvaa pehmeää valkoista nukkaa. Aika kaunista oikeastaan. Home on kuin jotain merenalaista kasvustoa. "Paljon mitään ei vielä näy", Timo Wright sanoo mietteliäästi. "Mutta kunhan kärpäset pääsevät munimaan ruuan sisään, alkaa tapahtua." Pitopöytä on Wrightin taideprojekti nimeltä Kuningas Midas. Ateria on nyt ollut katettuna viikon, vielä on kuukauden päivät jäljellä. Ruokiin on suunnattu seitsemän kameraa, jotka nappaavat kuvan 45 minuutin välein. Kuvista Wright kokoaa videon, jossa ruuan pilaantuminen on nopeutettu noin neljään minuuttiin. Pöytään on katettu myös yksi lautanen. Sen ääreen tulee videossa mies, joka tuijottaa tylsänä kameraan koskematta pöydän antimiin. Hän on kuningas Midas, antiikin myyttinen ahmatti, joka halusi, että kaikki, mihin hän koskee, muuttuu kullaksi. Samalla hän on yksi meistä länsimaisista tuhlareista, joille mikään ei riitä. Olemme tulleet sokeiksi sille, mitä kaikkea meillä jo on esimerkiksi jääkaapissa. "Suomessa heitetään kauhea määrä ruokaa pois. Matkalla pelloilta lautasille 65 prosenttia ruuasta päätyy jätteeksi", Wright sanoo. "Sen lisäksi jokainen suomalainen heittää kotonaan pois 25 kiloa ruokaa vuodessa. Syynä on esimerkiksi se, että on kyllästytty johonkin ruokaan eikä haluta syödä sitä kahtena päivänä peräkkäin. Lisäksi aina ei tajuta sitä, että parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin ruoka voi olla vielä syötävää." Midaksen ateria ei kyllä enää taida olla syömäkelpoinen. "No, leivästä ehkä saisi vielä jotain", Wright tuumii. "Se on vain kuivunut." o No 10 / 2012 11 taiteesta tutut symboliset asetelmat, joissa on esimerkiksi pääkalloja ja kuihtuneita kukkia. "Ne viestivät, että koska kuolemme kohta, nauttikaamme tästä päivästä", Wright sanoo. Valokuvien sarjasta syntyvä pilaantumisvideo näyttää nimenomaan ajan kulumisen. "Vaikka teos on kantaaottava, se ei ole pelkkää saarnaa, vaan myös katsojalle mielenkiintoinen. Oletan, että kun kärpästen toukat alkavat nakertaa ruokaa sisältä päin, se hiljalleen romahtaa ja muuttuu mustaksi möhnäksi." Wright tunnetaan yhteiskunnallisesta valokuva- ja videotaiteesta: viimeksi Kluuvissa ja Lasipalatsin aukiolla on ollut esillä rasismia kommentoiva Race Code -teos. Siinä tietokone analysoi katsojien kasvonpiirteet ja asettaa heidät analyysin perusteella arvojärjestykseen. Ja ruoka on ehdottomasti poliittista. Ruokavarat jakaantuvat maailmassa epätasaisesti, ja viljaa jalostetaan polttoaineeksi tai käytetään tuotantoeläinten appeena. Ympäristö ei kestä liharuokavalion kuormaa. "Hiljattain julkaistiin ruotsalainen tutkimus, jonka mukaan kaikkien tulisi alkaa kasvis- syöjiksi. Se uutisoitiin yllättävän pienesti, vaikka kyse on isosta asiasta", Wright ihmettelee. Hän on ollut kasvissyöjä jo lähes 20 vuotta. Neljä vuotta sitten hän myös lopetti Euroopassa lentämisen. Mutta onko yhden ihmisen valinnoilla merkitystä? Ei välttämättä, mutta ei yrittämisestä haittaakaan ole, Wright sanoo. "Mieluummin yritän ja epäonnistun kuin en yritä ollenkaan." Myös Kuningas Midas -teoksessa on monta epäonnistumisen mahdollisuutta. Osittain siksi Wright ei ole vielä tarjonnut sitä taidegallerioille. "Jos lämpötila tästä paljon laskee, miten toukkien käy", hän murehtii. "Tai jos kameroita liikuttaa yhtään, se on sitten siinä." Mutta entä jos kaikki onnistuu ja materiaali on kuukauden kuluttua purkissa? Aikooko taiteilija sen jälkeen kurkistaa lohen sisään, miltä siellä näyttää? "En oikein tiedä, haluanko. Sieltä voi tulla kaikenlaista, mitä ei voi edes kuvitella." teksti NOORA MATTILA kuva ANTTI GRUNDSTÉN Teoksen runollisempi merkitys on kuolevaisuus ja katoavaisuus. Wrightia ovat innoittaneet Vanitas-maalaukset eli Hollannin klassisesta Sivu 8
YLIOPPILASLEHTI K AT E M i D D L E T O N i L M A N b i K i N E i TÄ Britannian hovi on syvästi loukkaantunut ranskalaisen Closer-lehden julkaisemista lomakuvista, joissa prinssi Williamin puoliso Kate Middleton ottaa aurinkoa ilman bikinien yläosaa. Hovi on tehnyt rikosilmoituksen ja haastanut lehden oikeuteen. Kohun mittasuhteita on hankalaa hahmottaa, sillä otoksia ei ole suomalaismediassa esitelty. Kuvat olisi kuitenkin ihan kiinnostavaa nähdä. Ylioppilaslehti ei onnistunut saamaan niitä haltuunsa, sillä ranskalaistuomioistuin kielsi kuvien myymisen. Tässä kuitenkin melko tarkka kopio. teksti AURORA RäMö ALKuTEKSTiT H A ET TA V A K S I J U L I STETA A N H Ä M Ä L Ä I STE N YL I O P P I L A S S ÄÄTI Ö N OPINTOSTIPENDIT Stipendejä voivat hakea Hämäläis-Osakunnan varsinaiset jäsenet, jotka ovat hakiessaan osakunnan jäseninä vähintään kolmatta lukukauttaan. Stipendejä jaetaan enintään 50 kpl ja yhden stipendin suuruus on 950 euroa. Hakuohjeet ja sähköinen hakujärjestelmä löytyvät osoitteesta www.hys.net. Hakuaika päättyy 19.10.2012 klo 24.00. Hämäläisten ylioppilassäätiö Urho Kekkosen katu 4-6 A, 00100 Helsinki S A M A A N A I K A A N T O I S A A L L A Keskustan kuntavaalikannatus ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa prosentteina. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö (Otus) kysyi keväällä, mitä puoluetta ulkomaalaiset opiskelijat äänestäisivät kuntavaaleissa, jos vaalit olisi pidetty silloin. Kyselyn mukaan Rkp ja Perussuomalaisetkin ovat ulkomaalaisille opiskelijoille keskustaa mieluisampia puolueita. Keskusta on kyselyn mukaan kaikkein epäsuosituin. 0 N U M E R O E .T. - O p i N T O j A EDiNbuRghiSSA Edinburghin yliopisto tarjoaa tänä syksynä useita ilmaisia, kaikille avoimia nettikursseja. Yksi kutkuttavimmista on astrobiologian nettikurssi. Edinburghin Astrobiology and the Search for Extraterrestrial Life -kurssilla pohditaan muun muassa sitä, miten maapallon kaltaisilta planeetoilta voitaisiin löytää elämää. Viisi viikkoa kestävä opintojakso aloitetaan määrittelemällä elämän käsite. Sen jälkeen käydään läpi, kuinka elämä maapallolla sai alkunsa. Kolmannella viikolla opiskellaan planeettojen elinkelpoisuuteen vaikuttavia asioita. Viimeisellä viikolla pohditaan, miten maapallon ulkopuolisen älyllisen elämän löytyminen vaikuttaisi planeettamme asukkeihin "Astrobiologia esittää kiinnostavia kysymyksiä. Esimerkiksi: Miten elämä maapallolla sai alkunsa? Onko tämä väistämätön prosessi, ja onko elämä tavallista kaikkialla maailmankaikkeudessa?" kuvasi kurssia opettava astrobiologian professori, Iso-Britannian astrobiologiakeskuksen johtaja Charles Cockell Huffington Postille. Leikkaus nyt Leikkaus+pesu M E N E I T S E E S I vipiNÄÄ KiNTTuihiN! Fuksit. Ruokajonojen tukkijat. Perkeleet eivät tajua, että leipä voidellaan pöydässä, ei leivänottopisteellä. Jonossa lörpötellään ja ihmetellään, eikä huomata omaa maksuvuoroa. Luuskat! Naama menosuuntaan! Jos ripeys ei jouluun mennessä lisäänny, niitä pitää alkaa ajaa eteenpäin kuin karjaa tarjottimella. Lähteet: Huffington Post, The Telegraph teksti OONA JUUTINEN No 11 / 2012 Sivu 9
YLiOppiLASLEhTi ALKuTEKSTiT Rakkautta ja anarkiaa -festareilla esitetään yli 180 elokuvaa. Testaa, mitkä niistä juuri sinä haluat katsoa. Hui! Testaa, onko Holy Motors sinulle oikea leffa, vai oletko sittenkin dokkari-ihminen. R A K K A u T TA vAi ANARKiAA? Sinulle tyypillinen aamiainen on: a) leipää, mehua ja kahvia b) espresso ja kroissantti c) puuroa d) bileistä ylijääneitä nachoja e) purkkaa Luet lehdistä: a) uutiset, haastattelut ja reportaasit, siis melkein kaiken b) kulttuurin ja tv-ohjelmaesittelyt c) uutiset, talouden ja ulkomaat d) kolumnit ja sarjakuvat e) otsikot ja nettilehden kommenttipalstat Kämpässäsi on: a) viherkasveja b) pehmoleluja c) jännittäviä soittimia d) Total Gym e) verhot Kadulla kävelet: a) vasemmalla b) oikealla c) autotiellä d) päin punaisia e) pyörätiellä Toteemieläimesi on: a) kissa b) marsu c) elefantti d) lepakko e) iilimato No 11 / 2012 Testin tulokset: Jos sait eniten a-vastauksia, kategoriasi on D O K K A R I T . Niistä kannattaa käydä katsomassa: perustuva trilleri lukiolaispojasta, joka haluaa vain olla tavallinen. Valaa toivoa, omalla oudolla tavallaan. Jos sait eniten d-vastauksia, kategoriasi on A V A N T G A R D E . Nämä ovat hyviä: Side by Side (ohj. Christopher Kenneally): Elokuvantekijät nokittelevat: filmi vai digi? Raflaava haastatteludokkari on elintärkeää katsottavaa jokaiselle elokuvasta kiinnostuneelle. Marley (ohj. Kevin Macdonald): Elämäkertaelokuva vetää yhtäläisyysmerkin Jamaikan ja sen slummeista ponnistaneen reggaemuusikon välille. Jos sait eniten b-vastauksia, kategoriasi on I N D I E D R A A M A . Niistä suosittelemme: Holy Motors (ohj. Leos Carax): Hulluutta vai originaalia aikalais- ja mediakritiikkiä? Ohjaajan alter ego ajaa limusiinilla halki Pariisin. Episodien tyyli ja vastanäyttelijät vaihtelevat haikeasta (Kylie Minogue) superfriikkiin (Eva Mendes). Caesar Must Die (ohj. Paolo ja Vittorio Taviani): Roomalaisvangit harjoittelevat Shakespearen näytelmää kiven sisässä. Mustavalkoinen seurantadokkari asettuu viiltävästi tosielämän Brutuksien puolelle. Jos sait eniten e-vastauksia, kategoriasi on L ä S S ä H D Y K S E T . Katso vaikka nämä: Captive (ohj. Brillante Mendoza): Tositapahtumiin perustuvassa trillerissä islamistiterroristit kidnappaavat länkkäriseurueen (mm. Isabelle Huppert) viidakkoon. Kun realistinen kaupunkisota vaihtuu vuosien piileskelyksi, kerronta kivettyy. Margaret (ohj. Kenneth Lonergan): Liikenneonnettomuus muuttaa lukiolaistytön (Anna Paquin) elämän. Rönsyilevä kertomus yksinäisestä oikeudenetsijästä on briljantisti näytelty merkkiteos. Your Sister's Sister (ohj. Lynn Felton): Kengännauhabudjetilla tehty näytelmäelokuva on mitä tyypillisin indie eli harmiton ja hulvaton, kiitos käsiksen ja päätrion (Mark Duplass, Emily Blunt, Rosemarie DeWitt) kemian. Jos sait eniten c-vastauksia, kategoriasi on M A A I L M A L T A . Hyviä tärppejä ovat: Raakalaiset (ohj. Oliver Stone): Rasittavasti alleviivaava huumesotakuvaus voisi olla parikymppisen amatöörin kynästä. teksti JUTTA SARHIMAA kuva RAKKAUTTA JA ANARKIAA Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalit 20.30.9.2012 War Witch (ohj. Kim Nguyen): Vuorotellen pelottava ja hurmaava satu kongolaisesta Komonasta, lapsisotilaasta, jolla on kyky nähdä aaveita. Liimaa penkkiin. Himizu (ohj. Sion Sono): Aikuisten mangaan
YLIOPPILASLEHTI AAKKOSiLLA YKKöSEKSi Toistaiseksi rankinglistat ovat tuottaneet Aalto-yliopistossa lähinnä pahaa mieltä. Aallolla kun ei ole ollut mitään asiaa maailman 500 parhaan korkeakoulun listalle. Aallossa ei kuitenkaan ole lannistuttu. Ylioppilaslehden tietojen mukaan Aalto on keksinyt tavan kammeta itsensä yliopistolistausten kärkeen. Aalto aikoo julkistaa rankingin, jossa kaikki maailman korkeakoulut on lueteltu aakkosjärjestyksessä. Sellaisessa vertailussa jopa Aalto on parasta A-luokkaa. Johan menee kärkeen että humahtaa! teksti VAPPU KAARENOJA ALKuTEKSTiT V A S T A U K S I A Palstalla vastataan mihin tahansa kysymykseen. MiKSEi piKARuOKALOiSSA OLE buffETEjA? Kaupungin buffetpöydät notkuvat kaiken maailman rucolasilakoita ja karamellisoituja valkuaisia, mutta joskus tekisi mieli jotain perinteisempää. Pizzaa saa buffetista alle kympillä, mutta hampurilaisia ei. Miksi Mc Donald'silla ei ole all you can eat -buffetia, laatupäällikkö Stiina Rasimus? "Jaa-a. Meillä on samanlainen toimintakonsepti kaikkialla maailmassa. Se on rakennettu niin, että tuotteet on helppo syödä ja ottaa mukaan. Kyse on siis pikaruuasta. Mutta tämä kysymys ei ole koskaan tullut esiin. Kaikenlainen kehitys on mahdollista. Onhan meillä McCafe-ravintoloitakin, joiden tarkoitus on, että ihmiset viihtyvät niissä pitkään. Muutos olisi niin iso, että siitä lähdettäisiin keskustelemaan Euroopan tasolla. Todennäköisesti se edellyttäisi laiteinvestointeja. Keittiön rakenne on suunniteltu vain tiettyjen tuotteiden valmistamiseen. Buffet ei olisi pelkästään hyväksi brändille, sillä nykyään puhutaan paljon annoskoosta. Mutta toisaalta vaihtoehtojen ja valinnanmahdollisuuden tarjoaminen kuuluu linjaamme. Ei kuitenkaan kannata jäädä odottamaan, että tällainen tulisi lähiaikoina. Mutta voisi siitä ainakin sisäisesti keskustella." No voisiko Hesburger sitten aloittaa buffetin, yhtiön varatoimitusjohtaja Jari Vuoti? "Emme ole koskaan pohtineet tällaista. Olisihan se periaatteessa mahdollista. Meidän keittiö- ja toimintaprosessejamme ei ole kyllä suunniteltu sellaiseen, eikä ravintolatilojakaan. Se olisi sellainen uusi avaus, jolla erottua, mutta ei kovin realistista. Ikävä kyllä." K A N S A K U N N A N T O I V O T "Ehdotan johdannon toisen kappaleen ensimmäisen lauseen termin 'naisten ja miesten' korvaamista sanalla 'sukupuolten'. [ ] Binäärisen sukupuolijärjestelmän korostaminen ei ole tarpeen. Se sulkee pois toisenlaiset rikkaammat... Tai lähinnä se kieltää sukupuolten kirjon ja typistää sen kaksinapaiseksi järjestelmäksi." HYY:n edustajiston jäsen Jaakko Rissanen (sit. vas.) edustajiston kokouksessa elokuussa. Rissanen kommentoi HYY:n uutta yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Palstalla kuunnellaan HYY:n edustajiston jäseniä. teksti AURORA RäMö V Ä I J Y T Y S ETEL Ä SUOM A L A ISTEN Y L IOPPI L A I DE N SÄ ÄT IÖ julistaa Eteläsuomalaisen osakunnan jäsenten haettavaksi yhteensä 12 000 euroa opinnäytetöiden tekemistä varten sekä 6 000 euroa opiskelijastipendejä varten. Säätiön hallitus on lisäksi päättänyt myöntää harkintansa perusteella 6 000 euroa jatko-opiskelustipendejä varten. Yksi opinnäytetyöstipendi on varattu humanistisen alan opinnäytetyön tekemiseen. Hakemusten perusteella voidaan myöntää Maire Pajarisen nimikkostipendi uusien kielten opiskelijalle ja Alexander Ärtin nimikkostipendi oikeustieteen opiskelijalle. Tarkemmat hakuohjeet osakunnan internetsivuilta www.etelasuomalainenosakunta.fi/historia-ja-hallinto/stipendit Säätiön hallitukselle osoitetut hakemukset liitteineen on toimitettava osakuntaan kuraattorin lokeroon 7.9.2012 klo 18 mennessä. Postitse toimitetut hakemukset voi lähettää osoitteeseen Eteläsuomalainen osakunta/ Kuraattori, Mannerheimintie 5 A 4 krs., 00100 Helsinki. Stipendien saajat julkistetaan 10.10.2012 Eteläsuomalaisen osakunnan vuosijuhlassa Ravintola Kaisaniemessä. Lisätietoja säätiön asiamieheltä: p. 045 3249 239, juha.e.sihvonen@helsinki.fi. Sinäkö se olet? Jos tunnistit itsesi kuvasta, tule hakemaan juuri juhlitun Ryyppäyspäivän kunniaksi sixpack olutta Ylioppilaslehden toimituksesta (Kaivokatu 10 B, 7 krs.) perjantaina 21. syyskuuta kello 14. No 11 / 2012 Sivu 11
YLiOppiLASLEhTi 25 v. 27v. 30 v. 31v. Matias Hilden, johtanut Puumalaa vuoden Carita Maisila, johtanut Marttilaa puoli vuotta Linda Leinonen, johtanut Isojokea vuoden Mikko Kärnä, johtanut Enontekiötä kolme kuukautta vA L TA K u N N A N N u O R i M M AT K u N N A N j O h TA j AT ALKuTEKSTiT G R A D U K Ä T I L Ö OiKAiSujA Toisin kuin viime Ylioppilaslehden sivulla 13 väitettiin, Timo Santala ei ole Helsinki vaan ihminen. Toisin kuin viime Ylioppilaslehden sivulla 11 väitettiin, HYY:n edustajisto ei ole päättänyt asevalmistaja Patrian vuokrasopimuksen lopettamisesta vuonna 2015. Edustajisto päätti, että Patrian harrastamaa liiketoimintaa tullaan tarkastelemaan ylioppilaskunnan eettisten standardien pohjalta, kun yhtiön vuokrasopimus päättyy vuonna 2015. A K AT E E M i N E N K E L L O E i T i K i TÄ Minua arveluttaa, olenko gradukypsä. Seminaarin ensimmäinen kerta jätti ilkeän tunteen. Monella oli jo aihe mielessä. Itselläni ei ole aiheesta oikeastaan hajuakaan. Tuntuu, etten hallitse asioita vielä niin hyvin, että pystyisin todella kirjoittamaan gradun. Kaikki opintoni ovat kuitenkin jo tehtynä, joten mitä muutakaan voin? nimim. Surkimus(ko)? Eräs professoriystäväni vertaa gradun tekoa ruuanlaittoon. Joillakin kestää siinä kauemmin ja sotkua syntyy enemmän kuin toisilla, mutta lopputulos voi silti olla aivan yhtä hyvä. Kukaan ei tiedä heti, minkälainen gradusta tulee. Moni on aloittanut yhdestä aiheesta ja päätynyt lopulta tekemään jotain ihan muuta. Sellaista on akateeminen tutkimus. Mietiskele kynän ja paperin kanssa, mistä kursseista olet ollut erityisen kiinnostunut. Mikä asia sai sinut alun perin opiskelemasi aineen pariin? Katso kirjoittamiasi asioita. Ehkä rakkaus syttyy uudelleen. Sitten vähän kovistelen sinua. Älä karkaa Balille, vaikka et keksi aihetta heti. Jos nyt pinnistelet ja ratkaiset pulmasi, antaa onnistumisen kokemus sinulle myöhemmin itseluottamusta. Professorit ovat vaikeaselkoisia ihmisiä, ja opiskelukavereissa on aina joku erityisen välkky, joka saa tuntemaan itsensä uunoksi. Olet kuitenkin edennyt opinnoissasi jo näin pitkälle, joten pystyt myös tarttumaan graduhaasteeseen. Laita uudestaan postia, jos alkaa taas ahdistaa. Tsemppiä, Marja-Liisa Tällä palstalla graduaiheisiin kysymyksiin vastaa gradukätilö Marja-Liisa. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen marjaliisa@ylioppilaslehti.fi SuOMEN KiELEN SYYSLOiSTO Kaikilla kielillä on omat tähtihetkensä. Saksassa hienoa on se, että yhdessä sanassa voi helposti olla viisi konsonanttia ja yksi vokaali. Italiassa taas ihastuttaa se, että säyseämpikin kaveri kuulostaa kiihtyneeltä sitä puhuessaan. Viron vahvuus on huumori. Sitä ei voi kuunnella ilman, että hymyilyttää. Mutta suomi, suomi puhkeaa kukkaan syksyisin. Silloin käyttöön tulee upea sienisanastomme. Haisuhapero, härmämalikka ja jättikuukunen. Ja sitten tietenkin karvarousku, keltavalmuska ja laukkanahikas. Entäs sitten limanuljaska, mustamörsky, punanuljaska, turjantatti. Ja upeimpana kaikista: sieni nimeltä upeaherkkusieni. teksti VAPPU KAARENOJA No 11 / 2012 32 v. Tytti Määttä, johtanut Vaalaa kolme vuotta A S I A N T U N T I J A N Alan opiskelija paljastaa suosikkinsa. S U O S I T U S O N j u u R E S A i K A . M i TÄ K O K K A A N ? "Suosikkini on punajuuri-vuohenjuustopasta. Laitan mausteeksi valkosipulia ja timjamia ja päälle paahdettuja pinjansiemeniä. Helppo, nopea ja herkullinen ruoka!" Sanna Taajaranta, kotitaloustiede.
YLIOPPILASLEHTI ALKuTEKSTiT V I I S A S T E N K E R H O M U I N O I N "Opiskelin teologiaa Helsingin yliopistossa. Olin uskossa, ja oman uskon perusasioiden tutkiminen oli mielenkiintoista. Opiskelin myös heprean ja kreikan kieltä. En enää osaa niitä, enkä oppinut silloinkaan. Professoreista on jäänyt mieleen esimerkiksi kirkkohistorian professori Martti Ruuth, joka oman toimensa ohella osallistui yhteiskunnalliseen elämään." Päivö Parviainen 100 vuotta, rovasti, eläkkeellä. Opiskellut vuosina 19301935. Ylioppilaslehti täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Sen kunniaksi palstalla julkaistaan 100 vuotta täyttäneiden suomalaisten opiskelumuistoja. Mainos Ylioppilaslehdessä vuonna 1993. Silloin: Lainantakausta hakeneiden yliopisto-opiskelijoiden määrä romahti vuoden aikana puoleen entisestä. Syynä olivat edellisvuoden opintotuen korotus ja ennen kaikkea huimaakin huimempi korkotaso. Yhdyspankki mainosti opintolainaa jopa 13,5 prosentin korolla! Nykyään: Yhdyspankin perillinen Nordea tarjoaa nuorille opintolainaa 2 prosentin vuosikorolla. Opintolaina ei edelleenkään ole muodissa. Nyt opiskelija karttaa lainaa epävarmojen työllisyysnäkymien vuoksi. TA i vA S A L TA KONTTiKOTiiN Huhtikuun 26. päivä vuonna 1956 oli historiallinen päivä. Silloin Port Newarkin satamasta irtautui rahtilaiva nimeltä Ideal-X, joka otti kurssin kohti Houstonia. Merkittävää ei kuitenkaan ollut reitti vaan se, mitä laivaan oli lastattu: rahtikontteja. Ideal-X:n matka Port Newarkista Houstoniin oli historian ensimmäinen rahtikonttikuljetus. Kontti metallista valmistettu suorakulmainen särmiö tuntuu näin jälkeenpäin ajatellen maailman yksinkertaisimmalta keksinnöltä. Mutta ihmisellä kesti yllättävän kauan keksiä se. Ennen konttia oli saatu kasaan esimerkiksi sellaisia asioita kuten lentokone, puhelin ja ydinpommi. Puhelimen toimintalogiikka tuntuu edelleenkin käsittämättömältä, joten miten voi olla, että puhelin keksittiin ennen konttia? Kun ihminen sitten lopulta tajusi, että tavaroita voi kuljettaa standardikokoisessa kontissa, käynnistyi globalisaatio. Kontti nopeutti laivojen lastausta ja purkamista ja laski merikuljetusten hintaa dramaattisesti. Kontit muuttivat maailmantalouden globaaliksi. Eikä siinä vielä kaikki. Kontti on nyt mullistamassa myös asumisen. Night at the Campus -tapahtumassa Senaatintorilla esiteltiin syyskuussa konttiasumista. Torille oli kärrätty kontti, jonka sisällä oli pikkuinen sohva ja 120 senttiä leveä sänky. Oli pikkuruinen keittiö ja suihkullinen vessa, joka näytti siltä, että suihkussa voisi käydä vessanpytyllä istuessa. Kymmenen uutiset teki siitä loppukevennyksen. Kevennystä varten konttiin oli komennettu joku köllöttelemään sängylle. Toimittaja kierteli ja kummasteli: aika hassu juttu tämä tällainen. Mutta kun ei se ole hassu juttu! Konttikylä pitäisi panna viipymättä pystyyn. Ylioppilaskunta kysyi viime keväänä opiskelijoilta, minkälaista asumismuotoa he pitävät mieluisena. Kysyttiin esimerkiksi, voisiko vastaaja ajatella jakavansa yksiön. Selvisi, että kansainväliset opiskelijta olivat siihen kaikista valmiimpia koko joukosta. Eikä se mikään ihme ole, moni Suomeen saapunut ulkkari kun on nukkunut ensimmäiset yönsä Suomessa lentokentällä tai kirkossa. Myös suomalaisista vastaajista 19 prosenttia vastasi kysymykseen kyllä. Konttiasuminen olisi nerokas ja yksinkertainen ratkaisu. Niin yksinkertainen, että sitten taas jälkeenpäin ihmetellään, miten tätä ei keksitty aikaisemmin. Milloin Port Newarkin nimi vaihdetaan konttisatamaksi? teksti JOHANNA MITJONEN PALJON ONNEA VAAN SANARiSTiKOT! Kaikkien rakastama tehtävätyyppi, sanaristikko, täyttää ensi vuoden joulukuussa 100 vuotta. New York World -lehden joulunumerossa vuonna 1913 julkaistiin lukijoiden tehtävä nimellä word-cross. Sitä pidetään maailman ensimmäisenä sanaristikkona. Ylioppilaslehti täyttää tammikuussa 100 vuotta. Tällä palstalla onnittelemme ikätovereitamme. No 11 / 2012 Sivu 13
No 11 / 2012 ALKuTEKSTiT YLIOPPILASLEHTI Sivu 14
YLIOPPILASLEHTI teksti VERNA KUUTTI k uva N I K L A S S A N D S T R ö M ALKuTEKSTiT KOSTO ELÄÄ Jari Hanska kävi tripillä teatterissa nimeltä eduskunta ja palasi teatteriin tekemään Eduskuntaa. S e k a l a i n e n v a l i k o i m a ylioppilasteatterilaisia istuu lattialla ringissä. Paikalla on myös ohjaaja Susanna Kuparinen, joka raapii kiivaasti tukkaansa. Hän kertoo lukeneensa kaupunginvaltuuston kokouspöytäkirjoja netistä ja löytäneensä niistä "ihan kreisiä kamaa". Nyt hän haluaa tehdä pöytäkirjoista esityksen. Poliittisen historian opiskelija Jari Hanska katsoo vierustoveriaan, joka näyttää epäuskoiselta. "Todettiin keskenämme, että kuulostaa ihan mielenterveystapaukselta. Ei tuollainen voi kiinnostaa ketään, mutta hei, mennään mukaan!" kertoo Hanska korttelikahvilassaan Café Kardemummassa neljä vuotta myöhemmin. Hanskan epäilyksistä huolimatta Kuparisen Valtuusto-trilogiasta Ylioppilasteatterissa tuli menestys. Sen jälkeen Kuparinen ohjasi Ryhmäteatterille Eduskunta-näytelmän, eduskunnan täysistunnon pöytäkirjoista ammentavan irvailun. Syyskuun lopussa Ryhmäteatterissa saa ensi-iltansa Eduskunta II, Satiiri veljeskuntien Suomesta. Jari Hanska on ollut molemmissa mukana näyttelijänä ja käsikirjoittajana. Politiikan ja teatterin yhdistelmä on koukuttanut Hanskan pysymään Kuparisen työryhmässä. K o s t o e l ä ä ! Se oli Jari Hanskan ensimmäinen repliikki oikean teatterin lavalla. Vuosi oli 1997, ja Porvoon teatterissa näyteltiin Vaahteranmäen Eemeliä. 14-vuotiaan Hanskan esittämällä varas Varpusella oli näytelmässä tasan yksi repliikki, joka sekin meinasi kerran unohtua. "En mitenkään hirveästi innostunut siitä teatterihommasta. Oli vähän tylsää, kun siellä ei ollut omanikäisiä ihmisiä." Teatteri jäi vuosiksi. Vaikuttamisesta kiinnostunut porvoolainen paneutui intin jälkeen poliittisen historian pääsykoekirjoihin ja luki itsensä sisään Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Pitkäksi sivuaineeksi valikoitui viestintä. "Mulla ei ole vieläkään mieletöntä visiota siitä, mitä haluaisin tehdä isona. Mutta aina olen keksinyt jotain kiinnostavaa tekemistä." Kiinnostavaa kalenterintäytettä löytyi opiskeluaikoina Ylioppilasteatterista, jonka pääsykokeisiin Hanska päätyi kaverin houkuttelemana. Ylioppilasteatterivuosien aikana Hanska ehti myös kirjoittaa gradun eduskunnan lobbareista ja työskennellä konsulttina viestintätoimisto Pohjoisrannassa. Myös journalismi kiinnostaa Hanskaa. Mutta juuri nyt teatteri tuntuu erityisen hyvältä foorumilta nostaa epäkohtia esille. "Teatterissa voidaan iskeä samaan aikaan lavalle Lex Soininvaara ja kansainvälinen veronkierto, vaikka niiden mittakaavaero on huikea. Ja kun ihmisen saa otteeseensa kolmeksi tunniksi, kokemuksen muistaa yleensä aika paljon paremmin kuin lehtijutun." Terävä potku, ja napostelulautanen leviää kaaressa lattialle. Kaikista mieluiten eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria istuisi saunassa heittelemässä kiulusta seteleitä kiukaalle. Työryhmä käkättää kippurassa, kun eläkepomo potkaisee rypäleet ja juustot Varman poloisen työntekijän Hilkka-Marjatan käsistä. "Loppuun pitäisi jotenkin saada se ajatus, että Vuoria laskeskelee koko ajan, kuinka paljon enemmän se olisi tienannut Fortumin hallituksessa", ohjeistaa Susanna Kuparinen kertojanääntä esittävää Hanskaa näytelmän harjoituksissa. Eduskunta II:ssa Kuparisen työryhmä tonkii kotimaista eläkejärjestelmää. Siis TyELit, Yelit ja muut palkkakuiteista tutut kryptiset kirjainyhdistelmät, joiden taakse kätkeytyy Suomen merkittävin varallisuuserä. Vakuutusrahojen väärinkäytösten penkomisessa valtiotieteiden maisterikin on saanut ponnistella. "Harva edes tietää, mitä Tela tarkoittaa mullekin lähes kaikki on ollut uutta tietoa. Järjestelmän pitäminen varjossa on tietyllä tapaa tarkoituksenmukaista. Ei voi osallistua keskusteluun, ellei ole vakuutusmatematiikan asiantuntija," Hanska sanoo. "Työeläkkeet ovat veroluontoisia maksuja, mutta se, missä päätökset tehdään, on tuntematonta aluetta. 140 miljardia euroa on käytännössä parlamentaarisen kontrollin ulkopuolella." Kuparinen, Hanska ja dramaturgi Ruusu Haarla ryhtyivät työstämään esitystä apurahan turvin jo maaliskuussa. Taustahaastatteluita on tehty kymmenittäin, ja niitä tehdään edelleen, vain muutamaa viikkoa ennen ensi-iltaa. K u p a r i s e n dokumenttiteatterissa poliitikoista ja muista isokenkäisistä ei pelätä tehdä ilkeitä karikatyyrejä. Siihen nähden Hanskan edellinen pesti kuulostaa yllättävältä kahden Eduskunta-näytelmän välissä hän piipahti Pekka Haaviston eduskuntaavustajana. "Pohdin aika pitkään, voinko ottaa pestin ja pysyä silti riippumattomana. Presidentinvaalit olivat kuitenkin tulossa, ja halusin nähdä ne sisältäpäin." Vihreiden jäsenkirjaa Hanskalla ei ole, ja tuskin tulee olemaankaan. Eduskunnan arkeen tutustuminen oli hänestä "ihan kiva trippi", mutta: "Poliitikot joutuvat tekemään jatkuvasti kompromisseja, eikä lopputulokseen voi kauheasti vaikuttaa, kun puolueen johdossa ilmoitetaan, miten äänestetään." Työ eduskunnassa ja vaalikampanjassa vahvistivat todeksi Kuparisen näytelmien sanoman: jokaisen päätöksen takana on ihminen, ja päättäjilläkin on inhimilliset heikkoutensa. "Samoin kuin näyttelijäntyö, vaatii poliitikoksi ryhtyminen tujauksen narsismia. Välillä siellä on oikea pikku prinsessojen kokous meneillään", Hanska kuvaa. Moni kysyy Hanskalta, kyynistääkö likapyykin kaivelu. Viiden poliittisen satiirin ja yhden eduskuntatripin jälkeen vastaus on edelleen ei. "On helpompaa, kun tietää, mistä epäkohdat johtuvat. Ei tarvitse vain nillittää, vaan voi miettiä ratkaisuja." No 11 / 2012 Eduskunta II ensi-illassa Ryhmäteatterissa 24. syyskuuta. Sivu 15
YLIOPPILASLEHTI ALKuTEKSTiT Yritysjohtajia ja poliitikkoja vaaditaan yhä useammin ottamaan vastuuta ja jättämään työpaikkansa. Onko lähtemisestä mitään hyötyä? teksti AURORA RäMö TA j u A i S i E R O TA " J o k o I l m a r i n e n ja Finnair purkavat asuntojärjestelynsä tai Sailaksen ja Vehviläisen on erottava tehtävistään. Niin yksinkertaista tämä on", ilmoitti demariedustaja Jukka Kärnä eduskunnan kyselytunnilla helmikuussa. Paria päivää aiemmin oli selvinnyt, että Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen asuntokaupoissa oli jotain hämärää. Vehviläinen oli myynyt 300-neliöisen keskustalukaalinsa eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle, varsin kalliilla. Ilmarinen oli vuokrannut asunnon Finnairin kautta takaisin Vehviläiselle, varsin halvalla. Kaupat olivat lailliset. Asuntoetu oli osa toimitusjohtajan sopimusta. Mutta diili kuulosti vähän liian reilulta. Varsinkin, kun Finnair on Ilmarisen asiakas ja Ilmarinen omistaa ison osan lentoyhtiöstä. Ja Vehviläinen istui Ilmarisen hallintoneuvostossa samaan aikaan, kun llmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas johti Finnairin hallitusta. Poliisi epäili lahjontaa ja aloitti esitutkinnan. Se valmistui nyt syyskuussa, yli puoli vuotta myöhemmin. Hyvien veljien kerhohuoneeseen on tuullut sisään koko sen ajan. Kansanedustaja Kärnä ei ole ainut, joka on vaatinut vastaavissa tapauksissa toimitusjohtajien eroa. Eivätkä vaatimukset kaiu pelkästään Arkadianmäen saleissa päinvastoin, yleensä paineen alla ovat poliitikot itse. V i r a n h o i t o t u n t u u n y k y ä ä n olevan juuri niin yksinkertaista kuin Kärnä sanoo: jos teet virheen, eroat. Tai vaikka et tekisikään, otat vastuun muiden virheistä. Sellaista vaadittiin esimerkiksi Norjan pääministeri Jens Stoltenbergiltä. Kaikki kiittelivät Stoltenbergin toimintaa Norjan joukkomurhien jälkeen aina siihen asti, kunnes elokuussa julkaistiin raportti poliisin toiminnasta Anders Behring Breivikin iskujen aikana. Raportissa arvosteltiin poliisia hitaudesta. Siis poliisin hitaudesta. Tästä suivaantuneena maan suurimpiin päivälehtiin kuuluva Verdens Gang vaati pääministeriä eroamaan. Stoltenbergin toiminnassa ei siis ollut edelleenkään mitään moitittavaa. Mutta jonkun oli uhrauduttava. Sitten on tapauksia, joissa virheitä on tehty, mutta niillä ei ole paljoakaan tekemistä ihmisen töiden kanssa. Tällainen oli esimerkiksi "Audimiehen" keissi. Kolme vuotta sitten Audin myyntijohtaja Esko Kiesi puhui Anna-lehdessä naisista. Myyntijohtajan mukaan naiset esimerkiksi menettävät muotonsa, jos esiintyvät alle seitsensenttisissä koroissa. Kiesillä oli paljon sanottavaa, mutta jutut eivät liittyneet hänen työtehtäviinsä juuri mitenkään. Sovinistijohtaja ja sovinistiautomerkki, päättivät lehdet ja lukijat. Audi boikottiin ja Kiesi hevonhelvettiin. Syytetty pyysi anteeksi ja jätti työpaikkansa. Kaikki hyvin taas. Tajusi erota. Milloin eroamisesta tuli yleislääke kaikkeen mahdolliseen? Mediatutkijoiden mukaan ei kovinkaan kauaa sitten. R ö t ö s h e r r a j a h t i a l k o i 1980-luvulla, kun presidentti Urho Kekkosen hovia alettiin syyttää lahjusten ottamisesta. Nousi populistipuolueen masinoima media- ja oikeudenkäyntimylläkkä, jossa leimailtiin ja syyteltiin epäiltyjä ihan varmuuden vuoksi. "Poliittinen kulttuuri avautui 80-luvun puolivälissä. Kaisa Raatikainen oli ensimmäinen, jota vaadittiin eroamaan", sanoo mediatutkija Anu Kantola. Sdp:n Raatikainen toimi sisäministerinä, kun Mikkelissä vuonna 1986 sattuneessa panttivankidraamassa kuoli kolme ihmistä. Ministeri totesi poliisin toimineen oikein, mutta mediassa ei oltu samaa mieltä. Ilta-Sanomien kotimaan uutisten toimituspäällikkö Timo Paunosen mukaan kriittisyys on sittemmin vain lisääntynyt. "Nykyään lähdetään ehkä helpommin etsimään nimiä päätösten takaa kuin vielä kolme vuosikymmentä sitten. Kysytään, kuka vastaa. Moraaliasiat ovat myös nousseet korkealle. Edellytetään korkeaa eettistä toimintaa", Paunonen sanoo. Se on hyvä asia. Median tehtävähän on vahtia valtaapitäviä. No 11 / 2012 Sivu 16
YLIOPPILASLEHTI k uv i t u s M A R T I N M A R T O N E N ALKuTEKSTiT Lööpit rauhoittuvatkin yleensä siinä vaiheessa, kun virheentekijä on kaivettu esiin ja saatu reagoimaan. Lehdet ja lukijat ovat saaneet aikaan jotakin konkreettista. Mutta paranevatko yhteiskunnan ongelmat ihmisiä vaihtamalla? E i v ä t v ä l t t ä m ä t t ä , tutkijat sanovat. "Kärjistäen voisi sanoa, että suomettumisen aikaan kukaan ei eronnut eikä ketään uskallettu arvostella. Sen takia yhden ihmisen ristiinnaulitseminen saattaa nyt näyttäytyä suurena demokraattisena voittona", sanoo mediakulttuurin tukija Johanna Sumiala Helsingin yliopistosta. Yritysjohtajia ei voi vaatia tuomiolle samoin perustein kuin poliitikkoja, sillä kansa ei valitse toimitusjohtajia. Mutta maine ja ostopäätökset syntyvät ihmisten keskuudessa. Siksi yritystenkin on vastattava metelöintiin. Kun Kiesi-kriisi velloi, audeja maahantuovan VV-auton toimitusjohtaja Pekka Lahti kommentoi MTV3:lle: "Vaikka Kiesi antoi haastattelun yksityishenkilönä, hän on samalla esiintynyt Audin ja VV-auton edustajana. Tällöin tietenkin kannamme vastuun niistä seuraamuksista, joita tästä tulee. Tässä on vahingoitettu brändiä, ja tällä voi olla vaikutusta myyntiinkin." Nyt kolme vuotta myöhemmin Lahti ei halua spekuloida, mitä olisi tapahtunut, jos Kiesi ei olisi oma-aloitteisesti jättänyt tehtäviään. "En ota kantaa siihen, oliko päätös oikea. Hän koki itse, ettei voinut jatkaa. Kiesi teki virhearvion, ja se liittyy myös ammattitaitoon", Lahti sanoo puhelimessa. Vaikuttiko kohu jotenkin brändiin tai myyntiin? "Muistaakseni markkinaosuus ei heilahtanut tuolloin merkittävästi. Mutta syitä siihen on mahdotonta todentaa", toimitusjohtaja sanoo. Kiesi työskentelee nykyään hämeenlinnalaisen autofirman markkinointi- ja yhteysjohtajana. N o r j a n p ä ä m i n i s t e r i ei eronnut. Ja Finnairin Vehviläistä koskevassa poliisitutkinnassa päädyttiin siihen, ettei asuntokaupoissa ei ollut mitään rikollista. Hän maksaa edelleen halpaa vuokraa kalliista asunnosta. Mutta laillinen ei tarkoita samaa kuin hyväksyttävä. Kysytään vaikka demarikansanedustaja Jukka Kärnältä, joka vaati ensimmäisten joukossa Vehviläisen eroa. Kärnän mielestä miehen maine ei ole kokonaan puhdistunut. Vieläkö Vehviläisen on erottava? "No Suomen nykyisen lain mukaan ei. Juridisessa mielessä tämä oli päivänvalon kestävä päätös, mutta kansan moraalikäsityksen mukaan ei missään nimessä oikein ", Kärnä sanoo. Hän haluaa, että keskustelua Vehviläis-tapauksesta jatketaan. Ehkä kohun jälkeen päästään käsiksi rakenteisiin. Mutta sitä varten tarvitaan usein tapaus, mielellään henkilö. Mediatutkija Johanna Sumialan mielestä pelkkä asiaosaaminen ei enää riitä. "Lause on alun perin ihan muusta yhteydestä, mutta henkilökohtainen on nykyään poliittista. Pitää olla hyvä tyyppi", Sumiala sanoo. Hyvistä tyypeistä kerrotaan lisää sivuilla 1823. Nimeltä mainittujen lisäksi juttua varten on haastateltu Iltalehden päätoimittajaa Kari Kivelää ja kymmenisen vuotta sitten kannabiksesta kärähtänyttä ex-poliitikkoa Rosa Meriläistä. No 11 / 2012 Sivu 17
YLIOPPILASLEHTI KESKiTY ihMiSEEN t e k s t i VA P P U K A A R E N O J A k uvat N I C K T U L I N E N Pohjoismaiden Paras tyyPPi No 11 / 2012 Juhani Mykkänen on nuori, menestynyt ja kuulemma rento. Testasimme, kuinka rento. Kalasataman konttiaukiolla kuvaaja pyytää Mykkästä riisumaan paitansa. Sivu 18
KESKiTY ihMiSEEN YLIOPPILASLEHTI No 11 / 2012 Sivu 19
YLIOPPILASLEHTI KESKiTY ihMiSEEN Nyt-liitteen esimies Juhani Mykkänen on juuri sitä, mitä työelämä nyt rakastaa. Nuori ja ennaltaarvaamaton. V i i m e v u o d e n j o u l u k u u oli synkkä ja vähäluminen. Juuri ennen pyhäpäiviä Juhani Mykkänen istui Sanomatalon 8. kerroksen sohvalla muun Nyt-liitteen ja Radio Helsingin toimituksen kanssa. Helsingin Sanomien päätoimittaja Riikka Venäläinen seisoi joukon keskellä. Hänellä oli ilmoitusasiaa. Parikymmenhenkisen yhteistoimituksen uusi esimies oli valittu. Paikkaa oli hakenut kokeneita toimittajia. Ihmisiä, jotka olivat tehneet lehteä jo vuosia. Nyt Venäläinen kertoisi, kuka uusi pomo on. Se on Juhani Mykkänen, Venäläinen hymyili. Pieniä, varovaisia taputuksia. Kaikki vilkuilivat toisiaan. Mitä tästä pitäisi ajatella? Mykkänen korjaa jatkuvasti kampaustaan, jonka syystuuli sotkee. Hän kuuntelee vain tyynesti kuvaajan ohjeita. "Pitää olla tarkkana, että mihin lähtee, varsinkin kun tässä media tekee juttua median edustajasta", hän sanoo. Mutta noudattaa ohjeita. No 11 / 2012 J u h a n i M y k k ä s e l l ä on oma kotisivu. Siellä kerrotaan, kuka hän on. Sivu on yksinkertainen ja selkeä. Etusivulla Mykkänen kirjoittaa: "Olen töissä Helsingin Sanomilla sen Nyt-liitteen ja menotoimituksen sekä Radio Helsingin esimiehenä. Aiemmin olen ollut muun muassa Nytin toimitussihteeri sekä vapaa toimittaja. Olen aina kirjoittanut lähinnä Hesarille ja Nytille. Lisäksi olen tehnyt graafikon ja copywriterin töitä luovan toimistoni Meanwhile in Finland Oy:n kautta. Valmistuin hierota naamaan sitä, että työelämässä hän on kiilannut kokeneempiensa lokakuussa 2011 diplomi-insinööriksi Aalto-yliopisohi ihan alusta lähtien. ton Teknillisestä korkeakoulusta informaatioverkosJa juuri siksi Mykkänen tekee niin varmasti jatkossakin: kiilaa koketojen tutkinto-ohjelmasta." neempien ohi. Siksi, että vielä vuotta ennen valintaansa Nyt-liiteen esiSiis teekkari, jolla ei ole kokemusta toimitustyösmieheksi hän keinui costaricalaisten palmujen välissä, kun hän kiersi rinktä juuri muualta kuin Hesarista. Eikä sieltäkään paljoa, ka selässä maailman tyttöystävän ja parin kaverinsa kanssa. Mykkänenhän on vasta 27-vuotias. Etusivun viimeinen kappale kuuluu: "Pidän reppuK u n R i i k k a V e n ä l ä i n e n markkinoi Helsingin Sanomia työpaikkana matkailusta, valokuvauksesta, populaaritietokirjoista, rekrytointimessuilla Otaniemessä, hän ei tehnyt sitä siksi, että hakijoista elokuvista, pianonsoitosta ja rockfestivaaleista." olisi ollut pulaa. Tuolloin, talvella 2007, maan johtavaan sanomalehteen Kuulostaapa hauskalta tyypiltä Suomen laajalevikoli lähetetty jo yli 600 kesätyöhakemusta. Venäläinen oli paikalla varmistakisimmän lehden pomoksi. Nettisivulla ei mitenkään massa, että messukävijöiden mielikuva vastasi totuutta. Venäläinen johti messujen aikaan Hesarin kaupunkitoimitusta ja tuli jostain syystä maininneeksi, että hakemusmerestä huolimatta kaksi paikkaa oli edelleen täyttämättä. Etenkin hyvistä mieshakijoista oli pulaa. Esitys päättyi, teekkariopiskelijoista koostunut yleisö hajaantui ja Venäläinen jäi pakkailemaan tavaroitaan. Kolmatta vuottaan Otaniemessä opiskellut Mykkänen meni juttelemaan. Hän sai käyntikortin ja luvan lähettää hakemuksen suoraan Venäläiselle. Venäläisellä oli tapana palkata joka kesäksi yksi työntekijä pienellä riskillä. Joku kokematon, joka tuli jostain muualta kuin Tampereen tai Jyväskylän toimittajakouluista. "Tekee hyvää journalismille palkata mahdollisimman heterogeenistä väkeä, mahdollisimman erilaisista taustoista. Etteivät kaikki ole samanikäisiä, samasta putkesta, ajattele samalla tavalla", sanoo nykyään koko lehteä päätoimittava Venäläinen. Talossa oli toimittajana ennestään vain kaksi teekkaria. Nyt sinne tuli kolmas. Mykkänen sai pestin kaupunkitoimittajana olemattomasta kokemuksestaan huolimatta. Sivu 20