97. vuosikerta | 17. syyskuuta 2010
11
riikka pulkkinen
Lapsinaisen kapina
puolueiden sisällissota
Puolueiden sisäiset ristiriidat keljuttavat poliitikkoja
jumalan nyrkki
Ruudolf veti toimittajaa turpaan
opintopakolaiset kuuttiöljy tutkijarokkari luther-pappi
2 ylioppilaslehti 11 # 10
pääkirjoitus
Maria Pettersson
anteeksi kuinka?
Maria Manner
Pätkätyöväenliike
tervehdys, pätkätyöläinen! Kyllä, juuri sinä. Tiedätkö, kuka ajaa asiaasi ensi vaaleissa? Ei se mitään, sillä et kuitenkaan äänestä pätkätyöläisten puolustajaa. Duunari saattoi joskus olla ylpeästi duunari ja porvari porvari, mutta pätkätyöläinen ajattelee olevansa vasta matkalla jommaksikummaksi. Emme me ajattele olevamme ikuisesti pätkätyöläisiä. Ajattelemme, että tämä pätkätyöläisyys loppuu aikanaan. Väärin. Me olemme ensimmäinen sukupolvi, jonka koko työura koostuu palasista. Suomalainen elämäntapa, hyvinvointiyhteiskunta, tulonsiirrot ja koulutusjärjestelmä puolestaan perustuvat yhä siihen ajatukseen, että ihmisillä on pysyvät työpaikat. Meidän täytyy muuttaa tuota järjestelmää tai jäämme jalkoihin. Meidän määrästämme se ei ole kiinni. Meitä on paljon, laskutavasta riippumatta yli puoli miljoonaa. Mutta me olemme sukupolvi vailla joukkovoimaa, sillä pätkätyöläisyys ei ole ainakaan vielä mikään identiteetti. Emme äänestä sitä, joka lupaa parantaa pätkätyöläisten olosuhteita, sillä tämä pätkätyöläisyyshän on ohimenevää. Hyvä akateeminen lukija! Syleile sisäistä pätkätyöläistäsi ja hyväksy, että olet sellainen luultavasti loppuelämäsi. Sitten kysy, miten suomalaista yhteiskuntaa pitäisi muuttaa sinulle sopivaksi ja etsi ehdokas, joka lupaa tehdä sen. Äläkä mene halpaan. Vaikka yksi puolueen ehdokkaista lupaisi olla pätkätyöläisen puolella, loppu puolue ei välttämättä allekirjoita hänen lupaustaan. Tämän lehden artikkelissa Puolueiden sisällissota osoitetaan, että puolueet eivät tiedä, mitä mieltä ne ovat. Äänestävän pätkätyöläisen on siis itse otettava selvää.
Helsingin yliopistolla oli koko sivun varainkeruumainos Helsingin Sanomissa 12.9. Mainoksen mukaan "opiskelija seuraa tutkimusryhmän jäsenenä alusta asti tutkimuksen etenemistä". Hieno idea, mutta mihin väite perustuu, varainhankintakampanjan päällikkö Pia Dolivo? "Sisällöstä paremmin osaa sanoa yliopistopedagogiikan professori Sari Lindblom-Ylänne. Ajatus on kuitenkin ollut kertoa, että opettajina toimivat tutkijat, ja opiskelijat saavat uusinta tutkimustietoa."
Sari Lindblom-Ylänne, toimituksen pikagallupin perusteella tutkimusryhmän jäsenyys ei ole monille opiskelijoille tuttua. Missä vika? "Näin valmiin mainoksen ensi kerran lehdessä, ja se tuli yllätyksenä. Monissa aineissa, kuten kemiassa ja kasvatustieteissä, opiskelijat saavat heti tutustua tutkimuksen tekoon osana tutkimuspohjaista oppimista. Siitä on hyviä kokemuksia, mutta ei se suinkaan ole arkea kaikkialla. Kaiken huipuksi mainoksessa puhutaan oikeasta tiedosta, vaikka eihän sitä ole olemassakaan! Puhumme
mieluummin ajattelun kehittymisestä. Mainosmiehet tekevät hyvää työtä, mutta niin suit sait sukkelaan, että joskus menee mutkat suoriksi. Kenelle mainokset on suunnattu? "Tässä keskeisiä ovat varmaankin olleet yliopiston alumnit sekä liikeelämä." Yliopiston entiset opiskelijat muistanevat, millaista yliopistolla oikeasti on. Puhutteleeko tällainen mainos heitä? "No niinpä. Hävettää hirveästi."
kirkossa kuulutetut
Vihitty
sofi oksanen
&
Onnea
Sinä lähdit pois, minä katselin parvekkeelta loittonevaa selkääsi Kiersit vesilammikot ja arvaan, ettet murehdi tätä eroa (Senkään vuoksi, että erorahasi vastaa 782,5 vuoden täysmääräistä kansaneläkettä.) Parhaat onnittelut potkujen johdosta Olli-Pekalle Helsinkiin! Perästä tullaan! Jorma ja Anssi
kustannusosakeyhtiö teos
saivat toisensa Helsingissä 10.9.2010 Bestman: Niklas Herlin Kaaso: Silja Hiidenheimo
puuhanurkka epäsosiaalista asuntotuotantoa
Janne Flinkkilä
Etsi SDP:lle presidenttiehdokas ja auta hänet perille presidentinlinnaan. Raimo Sailas
olen epäsosiaalinen. Vakaumukseni valkeni Auschwitzissä. Siellä oli taulu, jossa muiden kastimerkkien keskellä oli musta kolmio ja alla luki "anti-social". Sillä leimattiin järjestelmän jakojäännös, jota ei voinut kyydittää leirille rodun, kansallisuuden tai uskonnon vuoksi, mutta joka ei mahtunut totalitarismin muottiin. Mustan kolmion saivat rintaansa esimerkiksi pasifistit, mielisairaat, rikolliset ja alkoholistit. Jos sosiaalisuus on ajattelun ulkoistamista, kyseenalaistamisen unohtamista, laumakäyttäytymistä ja auktoriteeteille alistumista, tahdon vastustaa sitä. Vakaumukseni merkiksi tatuoin Birkenaun niityiltä palattuani käsiini mustat kolmiot, vaikka ne näyttävät play-napeilta tai puolikkailta Lauri Tähkän logoilta. Kerrostalossa on lupa olla epäsosiaalisempi kuin kyläyhteisössä, mutta siinä yhteydessä sanalla on täysin päinvastainen merkitys. Se ei tarkoita omaehtoista ajattelua vaan vastuunpakoilua. Ei tarvitse piitata, vaikka naapurin postiluukusta pörrää kärpäsiä ja rapussa haisee kalma. Haastattelin tähän lehteen vartioimisliikkeen edustajaa. Hän sanoi, että taloyhtiö käyttää heidän palvelujaan, koska asukkaat eivät halua itse ilmoittaa järjestyshäiriöistä poliisille. Tarvitaan välikäsi, joka tulee paikalle ja tekee sen heidän puolestaan. On toki huojentavaa, jos ei tarvitse itse päättää, kertooko naapurista kuuluva voihke virkeästä lemmenelämästä vai julmasta väkivallasta. Ajatus siitä, että vastuuta voi paeta sysäämällä päätökset muille, on silti laiska ja typerä. Pienen ihmisen tarve ulkoistaa oma ajattelu on näköjään niin suuri, että siitä hyvästä voi luovuttaa yksityiselle yritykselle oman kotirauhan suojeleman reviirinsä. Vasikoi naapurisi -juttu sivulla 20.
Eero Heinäluoma
Lasse Lehtinen
Kirjoita tähän mustan hevosen nimi:
Lähetä vastauksesi osoitteeseen: Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 97. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 B, 6. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Päätoimittaja Maria Pettersson, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimitussihteeri Janne Flinkkilä, 050 447 1117, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi ·Toimittajat Ann-Mari Huhtanen, 050 443 7122 ann-mari.huhtanen@ylioppilaslehti.fi Maria Manner, 050 445 0553, maria.manner@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Anna Mattsson, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Outi Anttila, 09-13114235, outi.anttila@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Markkinointitoimisto Pirunnyrkki · Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 796 9582; Kari Kettunen, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi ilmoitushinnat Teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Hintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantajaYlioppilaslehden kustannus Oy ·Toimitusjohtaja Heikki Härö hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
ylioppilaslehti 11 # 10
3
"Ruudolf lataa kolme iskua naamaani, ja suussani tuntuu rautainen maku." Rap-artisti Ruudolf nyrkkeili
toimittajaa vastaan s. 22
sisältö
5 6 9
kennet granholm
Saatanaako tutkit?
krista kosonen
Tärppejä teatterisyksyyn.
oman elämänsä pornotähdet
Alastonsuomi.com on aikuisten IRC-galleria.
10 12 17 21 22 27
vakiot
riikka pulkkinen
Toisen kirjan traumat.
puolueiden sisällissota
Aateveljet taistelevat keskenään.
kirkkolainsuojaton
Liian vanhoillinen valtiokirkolle.
opintopakolaiset
Valkovenäläiset karkasivat KGB:ltä.
ruudolf
Kriitikko saa nyrkistä.
usain boltin isä puhuu
Miksi Jamaikalaiset ovat maailman nopein kansa?
4 7 16 20
pietari hatanpää
palaute tekstariväikkäri kuvakolumni: tuomas kyrö kampuskriitikko & graduratsia kolumni: laura suhonen arviot malinen & nykysuomen sanakirja
22 25 27
tekijät
muinoin
Laura Suhonen, 28, on helsinkiläinen käsikirjoittaja ja Ylioppilaslehden kolumnisti. Kirjoittaja on draamankaipuinen mutta konfliktinpelkoinen ja seuraa päivittäin mielenkiinnolla, kumpi ominaisuus pääsee voitolle. Himottaa: "Koskematon sammalentuoksuinen suppilovahverorinne."
Valokuvaaja Jarmo Katila, 37, otti tämän numeron kansikuvan. Hän on vantaalainen mutta muuten ihan normaali. Kaduttaa: "Ei olisi ikinä pitänyt myydä mun Mustangia. Se on harmittanut ihan vietävästi jo 15 vuotta ja harmittaa varmasti loppuelämän."
Saku Schildt, 31, on maaseudun rauhassa asuva vapaa toimittaja, joka otti jornalismin nimissä turpaan Ruudolfilta. Kyrpii: "Nettikeskustelut. Joko Suomi on täynnä patoutunutta vihaa purkavia besserwisser-nössöjä tai täällä toimii trollikoneisto, jonka tehtävänä on koetella uskoa ihmiskuntaan."
Toimittaja Aleksi Bardy Ylioppilaslehdessä 10.1.1991. Maahanmuutto oli kuuma peruna jo tuolloin.
ylioppilaslehti 11 # 10 Alkusoitto
4
palaute
posti@ylioppilaslehti.fi
Tästä numerosta palautetta lähettäneiden kesken arvotaan desilitra kuuttiöljyä. (Katso sivu 26.)
Yo! Te voitte hei ottaa tän sellaisena ironisena läppätervehdyksenä, jossa niinku nauretaan sellaselle gangstameiningille, mutta ollaan silti samalla viileitä! Ja tää niinku viittais vielä siihen yliopistoonkin, tää yo, lol! Helvetin hauskaa, seitsemän helvetillistä tulikirjainta, cooleimman näköinen fyysikko, pornonpaljastustikku, kyrpii, diggailla ironisesti, krapulainen keho, kortsuvippi, krapulaseksi, pano, vitun hyvä elämä, helvetin typerää, teräspallit, paskapää, paskaa ja vielä paskempaa, perkele, jorata aivot tiltissä, snuff-porno, ottaa mittaa munan pituudesta, poistaa Bonon pää hänen omasta peräaukostaan, haista vanhalta viinalta. Yllä olevaa listaa voisi luulla teini-ikäisten koulukiusaajien suusta peräisin olevaksi, mutta tiedätte varmaan, että se on kerätty lehtenne uusimmasta numerosta. Onko tämä tyyli nyt sitä semmoista nuorekkuutta? Kirosanoja tuli oikein kattavasti. Ihan oma luokkansa on vielä kaikki hipisti coolit ilmaukset, kuten diggailla ironisesti, anarkistidivari, hippikommuuni, dyykkaus, dandy ja hipsteri. Johtuukohan se, etten ymmärrä lehtenne coolia olemusta, siitä, että olen vain muotoilun opiskelija Lahden Muotoiluinstituutista. Olisiko teillä jotain ohjeita, miten voisin päästä nuorekkaaksi opiskelijaksi, jollaisille lehtenne on tehty? Tulisiko käyttää arkielämässä useammin sanaa paska? Kannattaako ensisijaisesti sanoa, että jollakulla on pää peräaukossa, sen sijaan että kertoisi, miksi on tyytymätön hänen toimiinsa tai motiiveihinsa? Entä tulisiko alkaa dandyksi, hipsteriksi tai hipiksi? Vai onko muotoilua opiskelevalle vegaanille joku oma määritelmä? Aika käy vähiin, valmistun ensi keväänä ja olen jo 26-vuotias. Ei varmaan tylsästä elämästä johtuen ole tullut koskaan mieleen ideoida kortsuvippiä, vaan tylsiä taideteollisuusesineitä olen vain suunnitellut. Auttakaa! Kohta olen jo aikuinen, enkä ole ollut edes kunnolla nuori vielä! Noora Hemminki Toimitus vastaa: Noora, et sinä halua nuorekkaaksi opiskelijaksi. Nuorekas on nuoren vastakohta. Olemme erittäin otettuja siitä, kuinka tarkkaan olet lehtemme lukenut. Kiitokseksi lähetämme sinulle Teflon Brothersin levyn, josta ehdotamme kuunneltavaksi raitaa 9, IhQ nevari. Lupaamme myös, että jos joskus suunnittelet ei-tylsän esineen, esittelemme sen tässä lehdessä. (Älä muuten katso sivulle 9.) kiinnitin huomiota juttuunne Ikinuoret. Terminologia oli hieman hassua. Jutussa mm. entinen nuorisojärjestön puheenjohtaja Paavo Arhinmäki väittää, että ei ole olemassa mitään erityistä nuorisopolitiikan alaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Nuorisopolitiikan ala on olemassa (engl. youth policy) ja siitä vastaa mm. opetusja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö. Nuorisopolitiikalla pyritään parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisopoliitikko on sen sijaan ilmeisesti nuori poliitikko (young politician, ei youth politician). Suomessa on ollut tapana nimittää poliittisten nuorisojärjestöjen toimijoita nuorisopoliitikoiksi, vaikka poliittiset nuorisojärjestöt ottavat kantaa myös muihin kuin nuorisopolitiikan alaan kuuluviin asioihin. Nuorisojärjestöjen ja nuorten etua Suomessa valvoo mm. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, joka on nuorisojärjestöjen kattojärjestö, ja nuorisopolitiikka on se politiikan ala, johon tämä järjestö Suomessa ottaa kantaa. Anna Ranki Nuorisojärjestöaktiivi ja nuorisojärjestössä työskentelevä henkilö
Toimitus vastaa: Sapiskaa Arhinmäelle! Ja meille! Kunnianosoituksena siitä, että pystyt käyttämään lyhyessä tekstissä sanaa "nuoriso" 18 kertaa ilman, että se alkaa ärsyttää, lähetämme sinulle kirjallisuutta. kiitos, kiitos, kiitos tärkeästä artikkelista Tahdon naida monta. Suhtauduin moniavioisuuteen kielteisesti, mutta luettuani toimittaja Maria Mannerin artikkelin ymmärsin, että vaikka en henkilökohtaisesti pystyisi moniavioisuuteen, ei minulla ole perusteita kieltää sitä muilta. Voiko jossain allekirjoittaa adressin? Sanna Nykänen Toimitus vastaa: Tietääksemme ei vielä. Sen sijaan voit allekirjoittaa adressin, josta kerrotaan sivulla 26. olin erittäin ihmeissäni luettuani pääkirjoituksenne ja artikkelinne Tahdon naida monta. En ymmärrä, miten valtakuntamme sivistyneistö voi olla noin helposti myötämielinen moniavioisuuden suhteen. Koska itselle ei mikään ole pyhää, niin ei kuulu olla muillekaan. Kaikki kruunataan nyt niin muodikkaalla suvaitsevaisuudella. Minä koen olevani syrjitty siitä syystä, että tulevaa naimisiinmenoani pidetään vain yhtenä elämänvaiheena. Ikävä kyllä minä elän sellaisessa suhteessa, jossa minä ja kihlattuni olemme "siinä mielessä" sokeita muiden ihmisten suhteen. Me oikeasti olemme lupautuneet toisillemme loppuelämäksemme. Ja kaikkein karmeimpana totuutena polyamoorikkojen maailmankuvaa vastaan: voin täysin järjissäni myöntää, että se satujen suuri ikuinen ja romanttinen rakkaus on täyttä totta. Koska me saamme tasa-arvoista kohtelua? Koska meidän suhteemme saa virallisen tunnustuksen siitä, että se ei ole vain yksi osa pikaruokakulttuuria? Hyväksyn moniavioisuuden sitten, kun avioliittojakin on eriasteisia. Aitoa rakkautta ja ihastuksia ei saa sekoittaa keskenään. Ymmärrän kyllä, että monet tuntevat omasta mielestään romanttista rakkautta, mutta miten he voivat varmasti tietää mitä se on, ennen kuin he ovat itse sen oikeasti kokeneet? Sitä ennen se on vain lasten leikkiä. Matematiikan opiskelija Laura Toimitus vastaa: Tässä valtakuntamme sivistyneistön myöntämä virallinen tunnustus siitä, että suhteenne ei ole vain yksi osa pikaruokakulttuuria. viime numeron Anarkistidivari-jutussa esiteltiin Mustan kanin kolo -kirjakauppaa. Taisteluni-teos ei löydy liikkeen ikkunasta, vaan ainut kappale myytiin viime vuonna tunnetulle antifasistille. Anarkististen kirjakauppojen valikoimiin kuuluu myös anarkismille vieraista ja vihamielisistä ideologioista kertovaa kirjallisuutta. Sen tarkoitus ei ole niinkään tuoda voittoa, vaan syventää kriittisten lukijoiden ymmärrystä autoritääristen ideologioiden olemuksesta ja historiasta. Jarmo Rissanen Yksi Mustan Kanin kolon vapaaehtoisista Toimitus vastaa: Kaupan osoitekin unohtui jutussa mainita. Ymmärrystä autoritääristen ideologioiden olemuksesta voi syventää osoitteessa Eerikinkatu 44.
6
ylioppilaslehti 11 # 10 Alkusoitto
pietari hatanpää
krista kososen vinkit teatterisyksyynn
amerikka - kuvitelmia vallasta Kolminäytöksinen kuvaelma on nykyajan kansansatu, joka näyttää, miten valta on muuttunut viimeisen 500 vuoden aikana. Toteutetaan yhdessä Circus Maximuksen kanssa. "Koska kärsin eroahdistusta Prinsessaelokuvan mahtavasta työryhmästä, menen tuijottelemaan ihanaa Katja Küttneria eturiviin. Eivätkä muutkaan näyttelijät huonoja ole." Teatteri Takomo 11.9.13.11. Liput 20/10 . täydellinen päivä Musiikkinäytelmä kolmesta naapuruksesta, jotka eivät poistu kotoaan. Näytelmässä käsitellään yksinäisyyttä ja elämänpelkoa mustan huumorin keinoin. "Tämä on ehdoton, sillä ohjaaja on luokkatoverini ja joka alalla lahjakas Jussi Nikkilä. Sen lisäksi olen huomannut, että Ritalan Eero on usein alasti näyttämöllä. Menen tarkastamaan, onko taas näin." Q-teatteri 23.9.11.12. Liput 24/14 . ylioppilasteatterin uusien jäsenten produktio "Ylioppilasteatterin taiteellinen johto on vaihtunut, ja odotan uusien johtajien päräyttävää spektaakkelia." Ylioppilasteatterin pääsykokeet 16.19.9. mr.vertigo Paul Austerin romaaniin perustuvassa näytelmässä yhdeksänvuotias orpo Walter päätyy hakkaavan enon luota 1920-luvun showbisneksen maailmaan. "Kyllähän näyttelijän kuuluu nähdä nämä Smedsin jutut, jotta osaa sitten osallistua kapakassa keskusteluun." Kansallisteatteri 28.10.18.12. 1636 . Loppuunmyyty. s.o.s. Myös S.O.S käsittelee kolmen kerrostalonaapurin ongelmia mustan huumorin keinoin. Naapurukset ovat yhteiskunnalle näkymättömiä ihmisiä, jotka tukeutuvat muun avun puutteessa toisiinsa. "Ryhmis on lempiteattereitani, ja odotan aina innolla sen esityksiä. Sitä paitsi jos kyseessä on komedia, on hauska katsoa, kuinka kauan Elina Knihtilän pokka pitää. Ei kauan, veikkaan." Ryhmäteatteri 7.10.18.12. Liput 27/14 . maria pettersson krista kososen syksy Turun Kaupunginteatterin Anna Karenina, 2.10.31.12., liput 29/19 . Angels in America 14.11.201027.2.2011, liput 30/22 . www.angelsinamerica.fi Arto Halosen Prinsessa-elokuva Alamaailma-tv-sarja TV1:llä maanantaisin 11.10. alkaen klo 21.30.
Krista Kosonen esittää enkeliä näytelmässä Angels in America. Kaksiosainen, yhteensä kuusituntinen näytelmä saa ensi-iltansa marraskuussa.
8
ylioppilaslehti 11 # 10 Alkusoitto
terhi viinikanoja
Lukihäiriöinen graffiti Uusikatu 22:n seinässä on legenda.
Onneksi virheet voi vielä korjata. Turkulaisen "paikkatuotteiden markkinointiin" keskittyvän Place Marketing Oy:n toimitusjohtaja Jonne Saivosalmi sanoi Kaleva-lehdessä, että "kiteytys ei ole tässä vaiheessa oveen naulattu". Annamme vielä toisen mahdollisuuden ja tarjoamme brändinvääntäjille työkaluiksi asioita, joista Oulu oikeasti tunnetaan. paska kaupunki. Kauko Röyhkän vuodesta 1985 asti keikoillaan laulama kestohitti kertoo hänen entisestä kotikaupungistaan. Nuoren miehen silmissä Oulu on kammottava paikka, jossa tyttöjen pitää palata kotiin ajoissa. "Rautatie, rautatie, menee etelään / jos pelaat keskinkertaisuuden säännöillä, et voi kuin hävitä / ja jos häviät, et muuta voi kuin häipyä täältä." paska kaupunni. Uusikatu 22:n seinään ilmestyi 1980-luvun puolivälissä lukihäiriöinen graffiti ilmeisesti Paska kaupunki -kappaleen innoittamana. Aina kun se pyyhitään pois, joku kirjoittaa sen uudestaan. Teksti antoi nimen myös paikalliselle kulttuuriyhdistykselle. Patentti- ja rekisterihallitus ei hyväksynyt sitä ennen kuin nimen puolesta kerättiin adressi. Graffitin naapurissa on ravintola PSK Kaupunni.
rössypottu ja känkky. Oulun ainoita lahjoja ruokakulttuurille. Rössypottu on veripaltusta, perunasta ja sianliasta koostuva keitonomainen seos. Känkky tarkoittaa harmaan talouden ravintolassa myytävää parin euron pitsaa. Eräässä oululaisravintolassa känkkyjä kääntelee irakilainen mies, joka työskenteli aiemmassa elämässään Saddam Husseinin pelätyn Uday-pojan aseenkantajana. pyöräily. Oulussa on helppo pyöräillä, koska siellä on niin tylsät maisemat. Paikallisten mukaan lähimmät mäet löytyvät Limingasta. oulun kristalliyö. Elokuussa 1990 koulujen alkamisen aikaan Oulun keskustassa räjähti tuhannen ihmisen nuorisomellakka. Poliisi ampui varoituslaukauksia ja turvautui puolustusvoimien virka-apuun. "Kun ei o oikein mittää tekemistä niin kai se sitte pitää niitä ikkunoita särkiä, että emmä oikeen tiiä", oululainen "Sipe" kommentoi mellakan motiiveja Hannes MäntyrannanTörmäävät tulkinnat -kirjassa. pyromaanigrynderit. Vuonna 1991 Oulun Aleksanterinkadun ja Rantakadun puutalokortteleissa paloi kolme taloa, jotka odottivat ym-
päristöministeriön suojelupäätöstä. Paloja epäiltiin rakennusliikkeiden tilaamiksi tuhopoltoiksi. Mika Ronkainen teki aiheesta vuonna 1998 dokumentin Oulu palaa. Nyt puutalojen paikalla on betonista valmistettuja asumiskuutioita. k.g.b. Kaukovainio Ghetto Boys räppää Puukko-Allun johdolla oululaisesta lähiötodellisuudesta, jossa kaikki on hyvin niin kauan kuin riittää Xanoreita ja viinaa. "Helvetin hyvää settiä kuunnella kuoseissa", kirjoittaa nimimerkki Qosi^ Päihdelinkkifoorumilla. Puukko-Allu itse vähättelee Kaleva-lehdessä "Kaketsun" mainetta: "Hyvin siellä pärjää, kun osaa olla kunnolla ja maksaa itse omat biljardinsa." oulu on kaupungin nimi. Radiopuhelimet-yhtye teki kotikaupungistaan vuonna 2000 julkaistun levynsä nimikappaleen. "Oulu on kaupungin nimi / Pohjanlahden harmaa helmi", kuuluvat ensimmäiset säkeet. Kappaleessa kerrotaan, kuinka "pohjoisen lahden rannalla ei näy merta taloilta". Tekstissä kuvataan oululaista kyräilevää kansanluonnetta sanomalla, ettei missään muualla osata puhua näin suoraan selän takana. janne flinkkilä
oulu on kaupungin nimi
Mistä Oulu oikeasti tunnetaan?
oulun brändityöryhmä hieroi kesän ajan viisaita päitään yhteen, ja nyt he saivat valmiiksi esityksensä kaupungin sloganista. Villi voima. Oulu on. Suomen pohjoinen metropoli. Sama englanniksi: Wild Thing. Oulu Is. Capital of Northern Scandinavia. Englanninkielinen iskulause sisältää suoranaisen valheen, sillä Suomesta Skandinaviaan kuuluu vain Lapin luoteisosa. Kotimainenkaan ei kuvasta Oulun todellista luonnetta.
Luottamuksella.
Juttuja, joita haluat etukäteen pohtia tai jälkeenpäin veivata. Sinkkuna Ero Yksinäisyys Stressi Osallistu tai seuraa muiden keskustelua. Tukea erilaisiin elämäntilanteisiin. Virtuaaliolkapäähän voit kirjoittaa aina. Halu puhua on riittävä syy ottaa yhteyttä.
Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus
Kotimaiset, 100 % biohajoavat Ole Hyvä -pesuaineet ja shampoot ovat luontoystävällinen valinta. Ei eläinkokeita.
TÄSSÄ PESUSSA EI LUONTOKAAN LIKAANNU!
YO-lehti
Tällä kupongilla 17.-23.9.2010
Ole Hyvä - Sinun ja ympäristösi parhaaksi.
sekä luontoa että rahaa.
www.ruohonjuuri.fi
EKOVINKKI: Kaikki Ole Hyvä -pesuaineet ja shampoolaadut saat myös Ruohonjuuren täyttöpalvelusta omaan pulloosi pumpattuna. Näin säästät
Ole Hyvä: Shampoot, 250 ml
5,-
/ kpl (6,05) 20,-/l (24,20)
Ruohonjuuri palvelee Sinua myös
Itäkeskuksessa!
Tuoreeks,
KAMPPI: Salomonatu 5, Helsinki ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus
terveeks.
Avoinna: arkisin klo 10-21, LA klo 10-18, SU 12-18.
10
ylioppilaslehti 11 # 10 Päähenkilö
toinen pulkkinen
"Toivoisin pientä tavallista elämää, kohtuullisia määriä hunajamuroja ja jälkiuunileipää. Ja toivoisin että kirjoittaminen säilyisi samanlaisena leikkinä jona se alkoikin." Näin kirjailija Riikka Pulkkinen vastasi, kun Helsingin Sanomat kysyi lokakuussa 2006 kirjailijapalkintoehdokkaaltaan "Mitä esikoisen jälkeen?". Toisin kuitenkin kävi.
sanat ann-mari huhtanen kuva jarmo katila
Tässä kuvassa kirjailija Riikka Pulkkinen ei katso vetoavasti kulmien alta kameraan, sillä hän on kyllästynyt lapsinaisen rooliin.
ylioppilaslehti 11 # 10
13
vihreät
ihreät mainostavat, että puolueella ei ole ryhmäkuria. Ehkä ei, mutta sosiaalinen ryhmäkuri on kova. Sosiaalista rymäkuria kuvasti hyvin se, että puolueen vasempaan siipeen kuuluva kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto vastusti henkeen ja vereen uutta yliopistolakia, mutta äänesti lopulta salissa hallituksen esityksen puolesta. Juustoinen slogan mainostaa, että "vihreät eivät ole vasemmalla tai oikealla, vaan edellä". Todellisuudessa osa vihreistä on vasemmalla, osa oikealla. Siitä muodostuu ongelma, sillä seuraavissa vaaleissa vihreys ei riitä äänestäjille. Kun kaikki puolueet vihertävät, äänestäjää alkaa kiinnostaa, kilahtaako ääni sini- vai punavihreälle ehdokkaalle. Joukkuehenki on vihreissä yhä korkealla, vaikka puolueen vasemmistolaisia porvariyhteistyön luulisi hiertävän. Selvimmin oikeistovasemmisto -ero tulee esiin kuntatasolla, kun puhutaan palveluiden yksityistämisestä. Helsingissä valtuustoryhmä jakaantuu markkinamyönteisiin sinivihreisiin ja palveluiden yksityistämistä arvosteleviin punavihreisiin. Äänestyksissä nekin ovat silti usein löytäneet yhteisen kannan.
V
palveluiden yksityistäminen
Tuomas Rantanen
Kaupunginvaltuutettu, Helsinki "JOS palveluiden yksityistämistä lisätään, uhka on, että köyhille ja rikkaille syntyvät erilliset palvelut. Kunta on myös toimijana niin iso, että mahdollisia tuottajia on vähän. Siksi alkuun syntyvistä säästöistä huolimatta se voi lopulta joutua ostamaan kalliilla. Palvelusetelikokeilut lisäävät niiden valinnanvaraa, joilla on rahaa. Varakkaammat voivat panna omia varojaan setelin arvon päälle ja saada monipuolisempia palveluita kuin muut. Mitä pienempi osa äänestäjistä käyttää julkisia palveluita, sitä vähemmän ne kiinnostavat poliitikkoja. Sehän on aito kokoomuslainen tavoite, julkisen sektorin pienentäminen. Vihreissä markkinamyönteiset ajattelevat säästöjä pikemminkin pragmaattisesti, julkisen sektorin pienentäminen ei ole heille itseisarvo. "
Minerva Krohn
Kaupunginvaltuutettu, Helsinki "Näen väistämättömänä, että julkisiin palveluihin tulee muita tuottajia. Se on viesti, jota esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriöstä tulee. En kannattanut Kontulan terveyskeskuksen ulkoistamista, koska lääkäripula on parantunut. Mutta jos lääkärivajetta ei muuten saada korjattua, palvelu pitää ostaa ulkoa. Palvelua saisi silti yhä samoilla ehdoilla. Nyt sosiaalipuolella ostetaan yksityisiltä eniten mielenterveys- ja päihdepalveluita. Jos se olisi niin huono ratkaisu, miksi niin tehdään heikoimmassa asemassa olevien kohdalla? Pidän omituisena, että ne, jotka kokevat puolustavansa julkisia palveluita, pitävät niitä niin huonoina, ettei kukaan käyttäisi niitä, jollei olisi pakko. En mitenkään näe, että kunnan palvelut olisivat niin huonolaatuisia. "
sdp
S
osialidemokraateissa on tavattu erottaa kaksi keskeistä porukkaa: raskasta teollisuutta puolustava ay-siipi sekä koulutettu keskiluokka. Isoon puolueeseen mahtuu monenlaista. Mukana ovat tuomiojalainen vasen laita sekä oikeistodemarit. Sanonnan mukaan Sdp:n jäsenkirjasta ei voi päätellä ihmisen poliittista suuntautumista. Oikeistodemarina pidetty puoluesihteeri Mikael Jungner puhuu arvoista yhtä vuolaasti kuin kokoomuksen Jyrki Katainen, eikä puheenjohtaja Jutta Urpilaisen unelmalinja ole kirkastunut äänestäjille kunnolla. Puolueen valtakeskustasta valuu kädenlämpöistä light-ideologiaa, jota äänestäjät eivät osta. Oppositiopuolueen kannatus laskee, vaikka laman tullen se yleensä nousee. Viime aikoina näkemyksiä puolueen sisällä on jakanut maahanmuutto. Hakaniemessä pelätään arvokonservatiivisten työläisten äänten karkaavan perussuomalaisille. Eduskuntaryhmän johtoon nostettiin palkansaajien miehenä tiedetty ay-kehäkettu Eero Heinäluoma. Urpilainen joutui selittelemään "maassa maan tavalla" -lausuntoaan, ja nicaragualaissyntyinen Ana María Gutiérrez Sorainen loikkasi vihreiden eduskuntavaaliehdokkaaksi. Syyksi hän sanoi puolueen maahanmuuttolinjan.
maahanmuutto
Pilvi Torsti Eero Heinäluoma
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja "työperäinen maahanmuutto on tervetullut ratkaisu, jos joissakin tehtävissä tai yleisesti on työvoimapulaa. En hyväksy kaksia työmarkkinoita ja sitä, että ulkomaalaisten huonoa kielitaitoa ja kulttuurituntemusta käytetään hyväksi maksamalla alipalkkoja. Jos Suomessa on työttömiä ja heidän joukossaan paljon maahanmuuttajia, on perusteltua työllistää heidät ensin. Monessa maassa käytetään pisteytysjärjestelmiä ja pyritään houkuttelemaan EU:n ulkopuolelta erityisosaajia. Kehitysmaiden kannalta tällaiseen toimintaan liittyy eettisiä ongelmia. Onko oikein, että kehitysmaiden kalliisti koulutettu parhaimmisto houkutellaan Eurooppaan, vaikka juuri näitä ihmisiä tarvittaisiin kehitysmaiden omassa taloudessa? Nationalismi on kansalliskiihkoa, ja sitä sosialidemokratia vastustaa. Työperäisen maahanmuuton kytkeminen työvoiman tarpeeseen ei ole nationalismia vaan vastuullista politiikkaa." "toisin kuin SDP:n maahanmuutto-ohjelmassa, olisin valmis poistamaan EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnan. Se tuottaa kallista ja hölmöä byrokratiaa. EU:n sisällähän työvoima liikkuu kuitenkin vapaasti. Sen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden määrä on pieni. Asiakysymyksiä enemmän olen monen muun sosiaalidemokraatin tavoin ollut harmissani tavasta, jolla puoluejohto ulkomaalaispolitiikasta puhuu. Laajan maahanmuuttopoliittisen ohjelman kärkenä on puolueen johtohenkilöiden suulla toistuvasti käytetty retoriikkaa, joka on luonut me vastaan muut -vastakkainasettelua suomalaisten ja muualta tulevien väliin. Se ei istu kansainvälisen solidaarisuuden periaatteesta ponnistavan puolueen arvopohjaan, eikä kuvaa tämän päivän työmarkkinoita. Sdp:n ohjelma nostaa esiin valtavan määrän tärkeitä toimenpiteitä, jotka liittyvät työmarkkinoiden valvontaan ja kotoutumiseen. Valvonnan ja kotoutumisen resursseja on vähennetty tällä hallituskaudella." Helsingin yliopiston tutkijatohtori
a Sanoma company
16
ylioppilaslehti 11 # 10 Yhteiskunta
Tuomas Kyrö
Sairausluokitukseen toivotaan muutosta jo tämän syksyn aikana.
Sadisti ei ole sairas
Transvestisuus, sadomasokismi ja fetisismi yritetään poistaa tautiluokituksesta.
transvestiitit, sadomasokistit ja fetisistit ovat virallisesti sairaita. Maailman terveysjärjestö WHO:n tautiluokitus, jota Suomikin käyttää, listaa transvestisuuden, sadomasokismin ja fetisismin alaluokkaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Nyt Seksuaalinen tasavertaisuus Ry, sen alainen Transtukipiste ja Sexpo-säätiö kampanjoivat niiden poistamiseksi tautiluokituksesta. Muutoksen toivotaan vähentävän ennakkoluuloja ja poistavan tautiluokituksesta tilat, joiden luokitteleminen sairauksiksi perustuu vanhentuneelle tiedolle. Homoseksuaalisuus poistui sairausluokituksesta samalla tavoin vuonna 1981. "Lääketieteelliset teoriat, jotka luokittelevat mainitut seksuaaliset suuntautumiset sairauksiksi, ovat vanhentuneita. Transvetisuus, sadomasokismi tai fetisismi eivät ole sairauksia, eivätkä diagnoosin saaneet henkilöt tunne itseään sairaiksi. Sairausluokitus on stigmatisoiva ja on olemassa riski, että henkilöä hoidetaan sen takia turhaan tai väärin", sanoo Transtukipisteen johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska. Muut Pohjoismaat ovat jo tehneet WHO:n tautiluokitukseen maakohtaisen poikkeuksen ja poistaneet tautiluokituksesta kohdat F64.1, F65.0, F 65.1, F65.5 ja F65.6. Ruotsissa on lisäksi poistettu luokituksesta lapsuusajan sukupuoliidentiteettihäiriö, joka Suomessa aiotaan jättää tautiluokitukseen. Tarkoitus on poistaa tautiluokituksesta seksuaalisuuden tavat ja sukupuolen ilmaisun muodot, jolloin esimerkiksi transvestisuus itsessään ei olisi enää sairaus. Jos transvestisuus taas on henkilölle ahdistavaa tai pakkomielle, hoidetaan ahdistusta ja pakkomiellettä. "Jos masokisti hakeutuu hoitoon masennuksen takia, saattaa lääkäri arvella, että masennuksen syy on masokismi. Näin siinäkin tapauksessa, että potilaan seksuaalisuus ei ole ongelma, vaan iloa tuottava asia. Samoin väärässä paikassa ilmi tulleet vanhempien seksuaaliset mieltymykset saattavat johtaa lastensuojeluilmoituksiin", sanoo Sexpo-säätiön puheenjohtaja Tommi Paalanen. Suomessa tautiluokituksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, joka laatii kulloinkin voimassa olevan tautiluokituksen sekä ylläpitää tautiluokitustietokantaa. Tänä syksynä sinne lähetetään kirjelmä ja muutospyyntö, jossa selvitetään muutostarvetta lääketieteellisin, kulttuurillisin ja sosiaalisin perustein. Muutospyynnön laatijoissa on muun muassa lääkäreitä, Transtukipisteen ja Sexpon henkilökuntaa sekä henkilöitä, joita diagnoosi koskee. maria pettersson
Nämä eivät ole sairauksia
Tunniste F64.1 Kaksoisroolinen vastakkaiseksi sukupuoleksi pukeutumisen halu Transvestisuus, vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin pukeutuminen päämääränä saada nautintoa toiseen sukupuoleen kuulumisen tunteesta. Henkilö ei halua vaihtaa sukupuolta lopullisesti eikä saa vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin pukeutumisesta seksuaalista tyydytystä. Tunniste F65.0 Esinekohteinen seksuaalihäiriö Fetisismi, seksuaalinen kiihottuminen ja mielihyvä ovat riippuvaista jostakin elottomasta objektista, esimerkiksi vaatteista tai kengistä, tai materiaalista, kuten kumista tai nahasta. Fetissiobjektien tärkeys seksuaalisen mielihyvän tuottajina vaihtelee. Tunniste F65.1 Transvestiittinen fetisismi , vastakkaiseksi sukupuoleksi pukeutumisen halu Vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin pukeutuminen päämääränä seksuaalinen nautinto ja toisen sukupuolen edustajalta näyttäminen. Tilaan liittyy voimakas halu riisua vastakkaisen sukupuolen vaatteet kun orgasmi on saavutettu ja seksuaalinen kiihottuminen heikkenee. Saattaa olla transseksuaalisuuden ensioire. Tunniste F65.5 Sadomasokismi Mieltymys seksuaaliseen käyttäytymiseen, johon liittyy kivun ja nöyryytyksen tuottaminen tai kohteena olo, tai sitominen tai sidotuksi tuleminen. Jos henkilö saa tyydytyksen kivun tuottamisesta, on kyseessä sadismi, jos kohteena olosta, masokismi. Usein henkilö saa tyydytystä molemmista. Tunniste F65.6 Monimuotoiset sukupuoliset kohdehäiriöt Useamman kuin yhden sukupuolisen kohdehäiriön yhdistelmä. Sama henkilö voi olla yhtä aikaa fetisisti, transvestiitti ja sadomasokisti.
ylioppilaslehti 11 # 10 Yhteiskunta
17
Eero Pihlava ei hyväksy naispappeja ja pitää homoseksuaalisuutta syntinä.
Hän ei tunnista itseään väitteistä, joiden mukaan Luther-säätiöläiset ovat naisvihamielisiä ja homofobisia. Pihlava pysyy varovaisena sanoissaan, koska Luther-säätiö on noussut otsikoihin yleensä, kun sillä on skismaa evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Yksitoista vuotta sitten jumalanpalvelusyhteisöiksi perustettu Luther-säätiö ei hyväksy naispappeja eikä kirkon maallistumista. Valtiokirkko ei toisaalta hyväksy Luther-säätiön kastetilaisuuksia tai rippikouluja. Silti Luther-säätiö ei halua täysin irrottautua valtiokirkosta. Pihlava pitää repiviä riitoja valitettavana. Hän kuvailee nykyhetkeä sanalla "hätätilanne". "Se on saippua, josta ei saa kiinni." pihlavan puheesta kuulee juuret Harjavallassa, satakuntalaisessa tehdaskaupungissa. Hän kasvoi entisten lähetyssaarnaajien perheeseen, jonka isä työskenteli kemiantehtaalla ja äiti hoiti viisipäistä lapsikatrasta kotona. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan ovet eivät avautuneet, joten Pihlava lähti vuonna 2002 Englantiin. Sheffieldin yliopiston teologisissa opinnoissa ei kyseenalaisteta Raamatun arvovaltaa eikä horjuteta uskoa. Myöhemmin Pihava opiskeli West Field Housessa Cambridgessa pappisseminaarissa. "Westfield House oli turvallinen ympäristö opiskella. Englannissa on tilaa hengittää. Suomi on yhden totuuden maa." Palattuaan Suomeen kaksi vuotta sitten maisteri suoritti opettajan pe-
"Se on aivan päivänselvää. Ei siinä ole tilaa omille mielipiteille. Ei mua kiinnosta ihmisten mielipiteet. " Samalla Pihlava painottaa voimakkaasti, että voisi aivan hyvin työskennellä kirkon ulkopuolella homojen kanssa. Lontoossa asuessaan hän oli töissä Gap-vaateliikkeessä, jossa kaikki miespuoliset työtoverit olivat homoja. Se ei ollut ongelma. Hän yritti puhua synneistä varovasti homoystävälleen työ-
pietari hatanpää
"englannissa on tilaa hengittää. suomi on yhden totuuden maa."
päivän jälkeen. Tilanne oli Pihlavan mukaan "kuumottava", mutta ei katkaissut ystävyyttä. "Nämä ovat niin herkkiä asioita, ettei niistä saa puhua helposti. Jokainen pitää kohdata erikseen ja jokaisen pitää sallia olla sellainen kuin on. Pitää sallia olla syntinen ihminen." Pihlavan järki sanoo, että homoseksuaalinen elämä pitäisi hyväksyä, mutta asia ei ole hänen järkensä päätettävissä. "Nämä ovat hulluja juttuja. Ei tässä missään voittokulkueessa mennä." pihlava ajattelee jo vapautuneena tulevaa papin uraa. Hän hymähtää ehdotukselle, että häntä voisi kutsua kirkkolainsuojattomaksi. Luther-säätiön papit kastavat lapsia, mutta evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyys ja väestörekisteriin liittyminen pitää hoitaa erikseen. Hääpareille Pihlava voi antaa hengellisen siunauksen, mutta hän ei saa vihkiä heitä. Edessä on henkinen muutos. Pihlava ei ehkä voi olla enää ystävä seurakuntalaisten kanssa, koska se ei sopisi ripin vastaanottajalle. Villatakki vaihtuu papinpaitaan, mikä jo tekee eron arkiminän kanssa. Arvovaltaa nuori mies uskoo saavansa vuosien mukana. Saarnaamistapaansa Pihlava aikoo jatkossa rentouttaa, ettei puuduttaisi kuulijoitaan. "Herra varjele saarnanuotilta!" tero kartastenpää
pihlava yritti puhua synneistä varovasti homoystävälleen työpäivän jälkeen.
vapautunut vanhoillinen
Luther-säätiön tuleva pappi Eero Pihlava on valtionkirkon edessä lainsuojaton.
kohisevaa saarnanauhoitetta voi kuunnella Luther-säätiön sivuilta. Siinä Eero Pihlava puhuu ylevästi. "Mikä kuvaa tässä maailmassa totuutta? Tovin mietittyäni piirsin epäröiden paperille Raamatun kuvan. Sitä piirtäessäni havahduin siihen, että mielikuvani Raamatusta, Jeesuksen puheesta totuutena, on murtunut maailmassa, jossa totuus on kyseenalaistettu ja kuopattu ihmisjärjen ja itsekkyyden tieltä." Taustalla kuuluu lasten itkua, kun nuori puhuja viittaa saarnassaan Monty Pythonin komediaan ja raitiovaunujen alkoholisteihin. Sitten hän murtuu kyyneliin ja kertoo Jeesuksen rakkaudesta. Näin intohimoiselta kuulostaa yksi niistä neljästä Helsingin yliopistosta valmistuneesta Luther-säätiön miehestä, jotka valtiokirkosta pois potkittu piispa Matti Väisänen vihkii papeiksi lokakuussa. Miltä kohuttuun joukkoon kuuluva mies näyttää kasvokkain? Mielikuva ultratiukoista luterilaisista katoaa heti, kun Pihlava kättelee rivakasti. Hänellä on sujuva kampaus, farkut ja tennarit rennosti jalassa. Tuleva pappi toivoo lattea juodakseen. "Olen vanhoillinen arvoiltani", Pihlava sanoo aluksi kuin varmistaen, että kuulija ymmärtää hänen lähtökohtansa. Vanhoillisuus ei ole Pihlavalle silti ihan yksinkertainen asia.
dagogiset opinnot Helsingin yliopistossa. Tällä hetkellä hän opettaa Suomen Raamattuopistossa sekä opiskelee laulua ja kitaransoittoa. Papin työt Luther-säätiön Markusyhteisössä Helsingissä alkavat tammikuussa. kirkkokärhämä ei voi jatkua ikuisesti. Mikseivät pyristelevät luterilaiset luo jotain kokonaan uutta ja tee omaa uskonpuhdistustaan? Pihlava naurahtaa. Hänen mielestään he ovat naulailleet teesejään kirkkojen seiniin jo vuosien ajan. Reformaatio kutkuttaa Pihlavaa selvästi, sillä eniten hän kiihtyy puhuessaan evankelis-luterilaisen kirkon johtajista. Heidän lausuntonsa, myös arkkipiispan, heijastelevat hänestä epävarmuutta. Kirkon ei esimerkiksi pitäisi hyväksyä homoseksuaalisuuden synnittömyyttä vain siksi, että yleinen ajattelu sanoo niin. Raamatussa asia ilmaistaan selkeästi useassa kohdassa.
kuka
Eero Pihlava, 28, on tuleva Luthersäätiön pappi. Valmistunut teologian maisteriksi Sheffieldissä, suoritti opettajan pedagogiset opinnot Helsingin yliopistossa. Asuu vaimonsa kanssa Kampissa. himottaa: "Musiikki-instrumentit, hyvä ruoka ja kaunis muotoilu, kuten Volkswagen Passat CC ja Yrjö Kukkapuron Karuselli-tuolit." kaduttaa: "Etten ole opiskellut enempää musiikkia." kyrpii: "Varkaat kyrpii. Minulta vietiin aamulla maastopyörästäni satula ja renkaat."
Kokemuksellinen vaellus kaupungin liepeillä 2. 3.10.
18
POROSAFARI
Toisissa tiloissa -esitystaiteen ryhmä kutsuu Sinut poroksi.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset 24.9. mennessä: puh. 050 442 8776 / annaeloa@gmail.com
ylioppilaslehti 11 # 10 Yliopisto
veikko somerpuro
lyhyesti
HYY ottaa kampuksen kadut haltuun autottomana päivänä
autotonta päivää vietetään 22. syyskuuta myös yliopiston kampuksella. HYY järjestää Yliopistonkadulla ja Fabianinkadulla opiskelijatapahtuman kävelykeskustan puolesta. HYYn tavoitteena on saada Yliopistonkadun tavoin myös muut kampuksen kadut pysyvästi autottomiksi. Kello 12 alkavassa tapahtumassa opiskelija- ja ympäristöjärjestöt valtaavat katutilan pyöränkorjauspajoineen ja tavaranvaihtopöytineen. Luvassa on myös ideapajoja, tanssiesityksiä ja kriittinen pyöräretki. www.hyy.helsinki.fi/suomi/385
Liput 10 e (Kiasmasta)
www.toisissatiloissa.net
Silloin kun nämä kognitiotieteilijät eivät soita Finlandiatalon katolla, he tutkivat, mitä aivoissa tapahtuu, kun musiikki soi.
Fortumin säätiön apurahat vuodeksi 2011
Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus- opetus- ja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopistealueet energia-alalla ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut.
Vuoden 2011 apurahahakemukset on toimitettava säätiölle 31.10.2010 klo 16.00 mennessä. Apurahalajit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät säätiön kotisivuilta: www.fortum.fi/saatio Lisätietoja on tarvittaessa saatavissa säätiön sihteeriltä: Leena Pahkasalo leena.pahkasalo@fortum.com (p. 010 45 29313) asiamieheltä: Jan-Erik Österholm jan-erik.osterholm@fortum.com (p. 010 45 23412)
Valmistukaa ja menkää liike-elämään
rehtori Thomas Wilhelmsson hoputti lukuvuoden avajaispuheessaan opiskelijoita valmistumaan ajallaan. "Opiskelijoiden heikohko läpäisyvauhti ja valmistumisaste ovat yliopiston keskeinen huolenaihe sekä yhteiskuntavastuun kannalta että itsekkäästi tutkintojen määrään sidotun perusrahoituksen riittävyyden näkökulmasta", hän sanoi 6.9. yliopiston suuressa juhlasalissa pidetyssä avajaistilaisuudessa. Wilhelmssonin mukaan rahoitushuoli on ajankohtainen etenkin Bologna-uudistuksesta johtuneen tutkintopiikin jälkeisen valmistumiskrapulan vuoksi. Hän kutsui kaikkia lähes valmiita opiskelijoita mukaan syksyn valmistumistalkoisiin. Rehtori oli myös huolissaan yliopiston ja elinkeinoelämän heikoista suhteista. Hänestä puutteita on niin tiedonkulussa kuin kontakteissakin. Wilhelmssonin mukaan yliopiston alumnit etsiytyvät elinkeinoelämän kärkipaikoille muita maita harvemmin.
OPINTOSTIPENDIT
Stipendejä jaetaan enintään 37 kpl ja yhden stipendin suuruus on 950 euroa. Stipendejä voivat hakea Hämäläis-Osakunnan varsinaiset jäsenet, jotka ovat olleet jäseninä vähintään yhden (1) vuoden. Hakukaavakkeen, jossa on luettelo tarvittavista liitteistä, saa osoitteesta www. hys.net, sekä Hämäläis-Osakunnan kirjastosta tai Hämäläisten ylioppilassäätiön toimistosta Urho Kekkosen katu 4-6 A, 00100 Helsinki, klo 9.00 16.00. Hakemukset liitteineen on palautettava Hämäläis-Osakunnan kirjastoon tai Hämäläisten ylioppilassäätiön toimistoon 15.10.2010 klo 14.00 mennessä.
HAETTAVAKSI JULISTETAAN HÄMÄLÄISTEN YLIOPPILASSÄÄTIÖN
Yliopiston linssiluteet
Veikko Somerpuro kuvasi jonglööraavan rehtorin.
"rehtori Thomas Wilhelmsson on todella helppo kuvattava. Hän on niitä harvoja, jotka todella pitävät siitä, että heitä kuvataan. Hän on sillä tavalla egoisti." Rehtorin valokuva, jossa hän siis esiintyy mielellään, on osa Veikko Somerpuron näyttelyä, joka kiertää kampuksia syksyn aikana. Somerpuro on kuvannut yliopistolaisia yli kymmenen vuotta. "Nuoret tutkijat ja jatko-opiskelijat ymmärtävät kuvan merkityksen ja tietävät, että tutkijoiden on hyvä näkyä mediassa. Vanhempia tutkijoita on vaikeampi saada kuviin, mutta kukaan ei ole vielä kieltäytynyt. Yliopiston naiset ovat joskus turhamaisia, mutta eivät he yritä poseerata Huippumalli haussa -tyyliin. Miehet miettivät ulkonäköään esimerkiksi lehtikuvissa vähemmän ja yrittävät peitellä turhamaisuuttaan." Professorit usuttavat myös opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita menemään rohkeasti kuvattaviksi. somerpuron näyttely on osa Helsingin yliopiston 370-vuotisjuhlallisuuksia. Näyttelyssä on esillä kuvia kymmenen vuoden varrelta, mutta suurin osa kuvista on otettu tänä vuonna erityisesti tätä näyttelyä varten. Kuvia on kaikilta kampuksilta, vaikka Somerpuro suosiikin Viikin ja Kumpulan moderneja pintoja. Somerpuro innostui kuvaamaan yliopistolaisia valmistuttuaan vuonna 1997 maisteriksi filosofiasta. Hänet tunnetaan paitsi yliopistoväen kuvaajana, myös monen kirjailijan hovikuvaajana. "Jari Tervo sanoo puoliksi vitsinä, ettei anna kenenkään muun kuvata itseään." somerpuro kuvaa yliopistolaisia mielellään arkiympäristön ulkopuolella. Semantiikan professori Ahti-Veikko J. Pietarinen kuvattiin Suvilahden graffitiseinää vasten, rehtori ja kansleri pantiin joulukorttia varten jonglööraamaan joulukoristeilla. "He oppivat jonglööraamaan todella nopeasti. Tuli sellainen olo, että yliopisto on hyvissä käsissä, jos sen johtajat ovat näin nopeita omaksumaan uusia asioita", Somerpuro sanoo. maria pettersson Veikko Somerpuron näyttely Päärakennuksen opiskelijatorilla 7.24.9., Meilahden Biomedicumin aulassa 4. 15.10., Kumpulan Physicumin aulassa 22.10.12.11. ja Viikin Biokeskus 3:n Telkänpöntön aulassa 1.27.12.
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Akateeminen Wartti juostaan 22. syyskuuta
kaikkien aikojen kuudeskymmenes Akateeminen Wartti juostaan Olympiastadionilla keskiviikkona 22. syyskuuta. Akateeminen Wartti on korkeakouluopiskelijoiden viestijuoksu, jossa joukkueet pyrkivät etenemään mahdollisimman pitkälle 15 minuutin aikana. Kilpailusarjoja on yhteensä kolme. Tapahtuman järjestää Opiskelijoiden Liikuntaliitto yhdessä Aaltoyliopiston ylioppilaskunnan ja Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kanssa. Opetusministeri Henna Virkkunen toimii tapahtuman suojelijana. www.akateeminenwartti.fi
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
Keijohostel
ylioppilaslehti 11 # 10 Yliopisto
19
Proffa tanssii
Sosiaalipolitiikan professori esiintyy Zodiakin nykytanssiteoksessa.
viime vuosina nykytanssissa trendinä on ollut tuoda lavalle tavallisia tallaajia. Tanssijoina on nähty lapsia, vanhuksia, kehitysvammaisia ja huumeongelmasta toipuvia. Nyt lavalle kapuaa sosiaalipolitiikan professori. Syyskuussa Zodiakissa esitettävä Leena ja Pertti on Jenni Koistisen ja Virva Talosen yhteisteos sukulaisuudesta, perhesuhteiden muuttumisesta ja sukupolvikokemuksista. Koreografien lisäksiteoksessaesiintyvät nimenmukaisesti myyntireskontraa työkseen hoitava Talosen äiti Leena ja Koistisen isä Pertti, Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Esityksessä koreografit peilaavat myös omaa aikaansa vanhempien aikaan. "On kysymys siitä, mitä tapahtuu, kun 1950- ja 1970-luvuilla syntyneet kohtaavat 2000-luvulla", Jenni Koistinen kertoo. Kuulostaa ihanan pohdiskelevalta. Sosiologiset lähtökohdat avittivatkin Pertti Koistisen suostuttelua luentosalista tanssisaliin. "Tieteellinen kieli ei pysty ilmaisemaan samaa kuin taide. Halusin tutkia, mitä mahdollisuuksia liikkeellä on kertoa tästä ajasta", hän sanoo. Myös henkilökohtasempi syy löytyy. Koistinen haaveili tanssimisesta jo maalaiskylän poikana, mutta ajan henki ja maaseudun rajalliset mahdollisuudet tulivat vastaan. Miltä tanssiminen nyt sitten kuusikymppisenä tuntuu? Rääkiltä ja turhauttavalta, Koistinen myöntää. "Kyllä tässä ihan pohjillakin on käyty. Vaikeinta on omien mielikuvien, tavoitetason ja käytännön välinen ristiriita: se, kun mielessä on tietyn tyyppinen esteettisyys, eikä sinne tanssisalin peiliin katsoessa näytäkään ihan samalta. Vanhenevalla miehellä voi olla hyvinkin suuria ristiriitaisia käsityksiä omaan kehollisuuteen ja liikkeeseen liittyen." Uskaltaako tulla kuitenkin katsomaan? Kukin päättää, mutta ainakin Koistisen tohtoriystävät ja oppilaat aikovat. "Sana tuntuu tuolla liikkuvan. Ainakin Tanskasta, Rovaniemeltä, Oulusta, Joensuusta ja täältä Tampereelta ollaan tulossa. Esityksestä tehtyjä trailereita on kurkistettu myös Erlangenissa, Hampurissa, Berliinissä, Linzissä, Madridissa ja Punessa." Oli kuinka akateemista tanssia tai ei, valtsikan opiskelijoille tiedoksi, että opintopisteitä tämän esityksen katsomisesta on turha odottaa. ann-mari huhtanen Leena ja Pertti Zodiak Uuden tanssin keskuksessa, Tallberginkatu 1. Ensi-ilta la 18.9. klo 19. Muut esitykset 19.9. 2.10. Liput 20/12 .
uupi tirronen
tero koskinen
Kallisarvoinen mies
Miehen koulutus on Suomessa yhteiskunnalle taloudellisesti selvästi kannattavampaa kuin naisen. Joissain Euroopan maissa asia on päinvastoin. Miksi?
miesopiskelija on Suomessa yhteiskunnalle tuottoisampi sijoitus kuin nainen. Korkeakoulutettu mies kerryttää Suomessa valtion kirstua elämänsä aikana 84 400 eurolla, kun naisten laskennallinen luku on 32 700 euroa. Tämä selviää taloudellisen yhteistyöjärjestön OECD:n uudesta raportista. Miesten koulutuksen tuoma taloudellinen hyöty on Suomessa suurempi kuin OECD-maiden laskennallinen keskiarvo eli 67 800 euroa. Naisten osalta Suomi jää selvästi alle keskiarvon, joka on 41 200 euroa. Vieläkin enemmän opiskelijamies tuottaa yhteiskunnalle Saksassa, jossa hyöty oli vertailumaiden korkein, 140 700 euroa. Suhteellinen ero naisten ja miesten välillä oli kuitenkin yhtä suuri kuin Suomessa. oecd tarkasteli nyt ensi kerran vuosittain julkaistavassa Education at a Glance -raportissaan koulutuksesta yhteiskunnalle koituvaa taloudellista hyötyä. Sitä arvioitiin vertaamalla koulutuksesta kertyviä menoja ja tuloja. Mukana olivat yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoinen koulutus. Kuluja ovat koulutuksen aikana menetetyt verotulot, sosiaalituet sekä koulutukseen käytettävät julkiset varat. Tulopuolelle kuuluvat korkeakoulutettujen suuremmista ansioista kertyvät verotulot ja säästöt sosiaalitukien määrässä. ero naisten ja miesten välillä Suomessa selittyy opetusneuvos Matti Kyrön mukaan valtaosin palkkaerolla. Vähemmän tienaavat naiset maksavat vähemmän veroja. "Korkeakoulutettujen naisten palkka on 73 prosenttia miesten palkasta", Kyrö sanoo. Taustalla on ennen muuta työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus. Esimerkiksi sairaanhoitajista yli 90 prosenttia on naisia, kun taas tekninen ala on yhä miesten juttu. Miesvaltaisilla aloilla palkat ovat korkeammat. Osin palkkaero muodostuu myös alojen sisällä. "Esimerkiksi opetusalalla miesten osuus rehtoreista on isompi kuin matalammin palkatuista opettajista." Lisäksi naiset ovat miehiä useammin osa-aikatöissä, ja heidän työuransa jää lyhyemmäksi. joissain maissa tilanne naisten ja miesten osalta on päinvastainen. Esimerkiksi Portugalissa ja Turkissa naisten koulutus on yhteiskunnalle kannattavampaa kuin miesten. "Näissä maissa naiset ovat vasta hiljattain alkaneet saada koulutusta isompana joukkona, ja heidän suhteellinen asemansa työmarkkinoilla on parempi kuin meillä", Kyrö sanoo. Portugalissa naisten osuus tekniikan alan opiskelijoista on Kyrön mukaan EU:n suurin, liki kaksi kolmannesta. suomessa koulutuksen taloudellista hyötyä kutistavat pitkät koulutusajat. OECD:n raportista käy ilmi, että puolet suomalaisista korkeakouluopiskelijoista valmistuu alle 27-vuotiaina, kun OECD:ssä vastaava mediaani-ikä on 25-vuotta. Vanhin viidennes Suomessa valmistuneista on jo yli 33-vuotiaita eli melkein kymmenen vuotta vanhempia kuin britit. Vieläkin vanhempina valmistutaan Ruotsissa ja Islannissa. Niissä vanhimpaan viidennekseen kuuluvat valmistuneet ovat yli 35-vuotiaita, Islannissa 39-vuotiaita tai vanhempia. OECD:n koulutuksen hyötyä mittaavassa laskentamallissa voi olla Kyrön mukaan puutteita, eikä ensi kertaa käytössä ollut mittari välttämättä ole kaikilta osin vertailukelpoinen. "Indikaattori mittaa laskennallista taloudellista hyötyä. Se ei siis ota huomioon, että jotkut ammatit, esimerkiksi hoiva-alalla, ovat tarpeellisia ja tuottavat terveydellistä ja sosiaalista hyötyä", hän huomauttaa. maria manner
Helsingin yliopisto mukaan designpääkaupunkivuoteen
yliopisto on edustettuna Helsingin designpääkaupunkivuoden suunnittelutiimissä. Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on valittu hanketta varten perustetun Kansainvälisen designsäätiön hallitukseen ja rehtori Thomas Wilhelmsson säätiön valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi. Teollisen muotoilun kansainvälinen järjestö Icsid valitsi Helsingin vuoden 2012 designpääkaupungiksi
viime vuoden marraskuussa. Helsinki päihitti kisassa Eindhovenin. Titteli annetaan kolmannen kerran: vuoden 2008 designpääkaupunki oli Torino ja tänä vuonna muotoiluvuotta juhlii Soul. Designpääkaupunki 2012 -hanketta vetää kaupungin kulttuurijohtajan pestistä virkavapaalle jäänyt Pekka Timonen. Vuosi sisältää erilaisia muotoiluun liittyviä tapahtumia ja projekteja.
Pertti Koistinen (vas.), Leena Talonen, Virva Talonen ja Jenni Koistinen leikittelevät tanssiteoksessa perhepotretin ajatuksella