Naisen hedelmällisyys heikkenee nopeasti jo 30 ikävuoden jälkeen ja selkeämmin yli 35-vuotiaana ja jyrkästi yli 40-vuotiaana. Tämä johtuu munasarjojen ikääntymisestä. Kaikki munasolut ovat olemassa syntymästä saakka ja suurin osa niistä on jo tuhoutunut murrosikään tultaessa. Munasolujen määrän vähenemisen lisäksi niiden laatu heikkenee iän myötä. Niin ikään heikkenee hedelmöityshoitojen onnistuminen omilla munasoluilla. Ikään liittyvää hedelmällisyyden alenemaa ei voi pysäyttää tai kontrolloida. Yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin huomattavaa. Hedelmällisyyttä voidaan arvioida lääkärin vastaanotolla gynekologisen tutkimuksen yhteydessä tehtävällä munasarjojen ultraäänitutkimuksella sekä verikokein. Terveet elämäntavat suojaavat hedelmällisyyttä. Kuitenkin liiallinen liikunta voi heikentää hedelmällisyyttä aiheuttamalla kuukautiskiertoja ovulaatiohäiriöitä, samoin ylija alipaino. Stressi voi hetkellisesti heikentää hedelmällisyyttä. Ruokavalion korjaaminen voi parantaa hedelmällisyyttä, etenkin jos taustalla on liian yksipuolinen ravinto. Tupakointi vauhdittaa kypsymättömien munasolujen tuhoutumista ja munasarjan hedelmällinen ikä lyhenee. Runsas alkoholin käyttö heikentää hedelmällisyyttä. Pitkäaikainen kannabiksen käyttö vaikuttaa hormonitasapainoon ja aiheuttaa ovulaatiohäiriöitä. Sukupuoliteitse tarttuvat tulehdukset, erityisesti klamydia, voivat vaurioittaa munanjohtimia ja estää raskaaksi tulon. Perussairaudet tai esim. lapsuudessa sairastettu pahanlaatuinen tauti sekä lääkitykset voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen. Hedelmällisyysterveydestään voi jokainen huolehtia välttämällä tupakointia, pitämällä painon normaalina, liikkumalla sopivasti ja huolehtimalla sukupuoliteitse tarttuvien tautien ehkäisystä. Lapsen saamisen mahdollisuus tulevaisuudessa saattaa mietityttää, vaikkei raskaustoive vielä olisikaan ajankohtainen. Me Fertinovassa autamme mielellämme hedelmällisyysterveyteen liittyvissä kysymyksissä ja annamme hedelmällisyysneuvontaa. Munasoluluovutus on lahja lapsettomuudesta kärsivälle pariskunnalle. Joskus se saattaa olla heidän viimeinen toivonsa saada oma lapsi. He joutuvat usein odottamaan pitkään sopivaa munasoluluovuttajaa, koska luovuttajista on suuri pula. Munasoluluovuttajan tulee olla terve, normaalipainoinen 20-35 -vuotias nainen, jolla ei ole vakavia perinnöllisiä sairauksia suvussa. Tärkeää on luovuttajan halu auttaa lapsettomia pariskuntia. Luovuttaminen on aina vapaaehtoista. Ensimmäinen askel kohti luovutusta on hoitajan kanssa käytävä keskustelu. Hoitaja kertoo, miten luovutus tapahtuu, mitä tutkimuksia tehdään ja vastaa mielellään kysymyksiin. Tämän jälkeen on lääkärin vastaanottokäynti, jossa käydään läpi luovuttamiseen liittyviä terveysasioita ja tehdään myös gynekologinen tutkimus. Ennen luovutusprosessin alkua luovuttaja tapaa vielä psykologin. Psykologi antaa neuvontaa ja mahdollisuuden pohtia luovutusta eri näkökulmista. Päätös luovuttamisesta kannattaa aina tehdä harkiten. Jos yhtään epäröi, asiaa on hyvä vielä miettiä rauhassa. Munasoluluovuttajalla on missä tahansa vaiheessa mahdollisuus keskeyttää luovutus syytä ilmoittamatta. Luovutushoidon keskeytyminen voi kuitenkin vastaanottajalle olla suuri pettymys ja se voidaan kokea menetyksenä. Ensimmäisellä luovutuskerralla munasoluluovuttajalta tutkitaan verinäytteestä kromosomit eli katsotaan, että hänellä on normaali naisen kromosomisto. Jokaisen luovutuskerran yhteydessä luovuttaja tutkitaan myös verija sukupuoliteitse tarttuvien tautien varalta (hepatiitti B ja C, HIV, kuppa, klamydia ja tippuri). Infektiotaudit testataan, jotta luovutushoito voidaan toteuttaa. Hoito alkaa munasoluluovuttajan ja vastaanottajan kuukautiskiertojen yhteensovittamisella. Tähän käytetään muun muassa e-pillereitä. Kun luovuttajan ja vastaanottajan kuukautiskierto ovat samassa aikataulussa, voidaan varsinainen lääkehoito aloittaa. Munasoluluovuttaja käy läpi hormonipistoshoidon munarakkuloiden kasvattamiseksi. Munarakkuloiden kasvua seurataan muutaman kerran tehtävällä ultraäänitutkimuksella. Kun munarakkulat ovat kasvaneet riittävän suuriksi, tehdään suunnitellusti munasolupunktio. Punktio on lyhyt toimenpide, jonka aikana luovuttaja on hereillä ja hänelle annetaan suonensisäisesti lääkkeitä jotka rentouttavat ja vievät suurimman osan kivusta pois. Punktion jälkeen klinikalla on hyvä levätä ja lähteä kotiin vasta, kun vointi sen sallii. Toimenpiteen jälkeen liikuntaa kannattaa harrastaa rauhallisemmin noin viikon ajan. Koko hoitoprosessiin aikaa kuluu noin 2-3 viikkoa. Luovuttaja voi halutessaan luovuttaa useampaan kertaan ja tällöin jokainen luovutuskerta arvioidaan aina erikseen. Luovuttaja jää vastaanottajapariskunnalle tuntemattomaksi. Luovuttajaksi ryhtyvä rekisteröidään Suomessa viranomaisen ylläpitämään sukusolujen luovutusrekisteriin. Luovutushoidosta syntyneellä lapsella 18 vuotta täytettyään on oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys, mutta sukusoluja luovuttaneella ei kuitenkaan ole mitään oikeuksia tai velvollisuuksia suhteessa lapseen. Munasolunluovuttajalle maksetaan vaivannäöstä hedelmöityshoidoista tehdyn asetuksen perusteella epämukavuuskorvaus ja kaikki luovutuksesta hänelle aiheutuneet kustannukset korvataan. Hoidot, tutkimukset sekä lääkkeet ovat luovuttajalle täysin maksuttomia. Jos haluat lahjoittaa elämän ja ryhtyä munasoluluovuttajaksi tai haluat saada asiantuntija-arvion tämän hetkisestä hedelmällisyydestäsi, ota rohkeasti yhteyttä. Nainen, oletko kiinnostunut hedelmällisyysterveydestäsi? Fertinova-klinikoiden asiantuntijat ovat valmiita auttamaan Sinua, jos haluat ryhtyä munasoluluovuttajaksi tai hedelmällisyyteen liittyvät asiat mietityttävät. Kirjoittajat: lapsettomuuslääkäri Katriina Johansson, Fertinova Helsinki ja kätilö ylempi (AMK) Päivi Aitos, Fertinova Turku. FERTINOVA KLINIKAT HELSINKI • Unioninkatu 13 (5. kerros) • 00130 Helsinki • puh. 030 633 3850 • fax. 030 633 3852 • info.helsinki@fertinova.? TURKU • Yliopistonkatu 15 B 16 • 20100 Turku • puh. 030 633 3780 • fax. 030 633 3782 • info.turku@fertinova.? TAMPERE • Keskustori 1 A 9 • 33100 Tampere • Finland • puh. 030 6333750 • fax 030 6333752 • info.tampere@fertinova.? JYVÄSKYLÄ • Keskustie 18 D 1 • 40100 Jyväskylä • puh. 030 633 3880 • fax. 030 633 3882 • info.jyvaskyla@fertinova.? ANNA LAHJAKSI ELÄMÄ – TULE MUNASOLULUOVUTTAJAKSI! ELÄMÄNTEHTÄVÄNÄ UUSI ELÄMÄ
Tilaa ILMAINEN seksilelu! www.huippukiva.fi Et sitoudu jatkotilauksiin. Elpiö ja Riikka Kailan stipendirahaston stipendit on julistettu haettaviksi osakunnan tammikuun kokouksessa. Stipendihaku jatkuu 27.2.2015 saakka. Stipendit jaetaan osakunnan vuosijuhlassa 7.3.2015. Stipendit on tarkoitettu ensisijaisesti vähävaraisille Helsingissä opiskeleville keskisuomalaisille. Vapaamuotoisen hakemuksen liitteineen tulee olla perillä viimeistään perjantaina 27.2.2015. Hakemuksessa tulee olla mukana seuraavat liitteet: virkatodistus opintosuoritusote kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama jäljennös edellisestä verotodistuksesta (myös aviotai avopuolison) työssäkäyviltä työnantajan todistus työsuhteesta (myös aviotai avopuolison), josta ilmenee työsuhteen kesto ja keskimääräinen bruttotulo kuukaudessa hakemuskautta koskevana aikana luotettava selvitys asumismuodosta ja vuokran suuruudesta Hakemukset lähetetään osoitteeseen Keskisuomalainen Osakunta Kailan stipendirahasto Perhonkatu 6, 2. krs 00100 Helsinki Lisätietoja puhelimitse 044 577 8465 / Niina Pekkanen sähköpostitse toiminnanjohtaja@kso.fi sekä osakunnan nettivuilta www.kso.fi Myöhästyneitä tai puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. BOTTA ON! Ma Pe 11 04 La 14 04 || Opiskelijoiden omistama | Museokatu 10 | www.botta.fi Su Ti 15 01 Ke La 15 03 Tilaa juhlia! myynti@botta.fi Pe La 22 04 Julistetaan haettavaksi: ETELÄ-POHJALAISEN OSAKUNNAN STIPENDIT Etelä-Pohjalaisen Osakunnan stipendirahaston hoitokunta on julistanut stipendit haettavaksi seuraavissa ryhmissä: 1. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen 2. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen 3. Jatkotutkinnon suorittamiseen (väitöskirjan tekemiseen) Stipendit on tarkoitettu Etelä-Pohjalaisen Osakunnan jäsenille tai jatkotutkintoa suorittaville entisille jäsenille. Vapaamuotoiset stipendirahastolle osoitetut hakemukset liitteineen tulee toimittaa Osakunnan toimistoon (Töölönkatu 3 A 5. kerros, 00100 Helsinki) viimeistään perjantaina 20.2.2015. Stipendit jaetaan Etelä-Pohjalaisen Osakunnan vuosijuhlassa lauantaina 21.3.2015 Ostrobotnian juhlakerroksessa. Lisätietoja ja lista vaadituista liitteistä Osakunnan www-sivuilta osoitteesta http://epo.osakunta.fi tai taloudenhoitajalta mari.vihla@helsinki.fi. Oskari ja Siiri Vilamon rahaston sekä Hämäläisten ylioppilassäätiön TUTKIMUSJA GRADUSTIPENDIT 2015 Apurahoja ovat oikeutetut hakemaan • Helsingin yliopistossa opintojaan harjoittavat Hämäläis-Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet • muut henkilöt, jos tutkimus kohdistuu Hämeeseen Hyvin perustellulle tutkimusstipendihakemukselle voidaan myöntää koko vuoden työskentelyn mahdollistava stipendi. Sähköinen hakujärjestelmä ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.hys.net Hakuaika päättyy 28.2.2015 klo 24.00 Hämäläisten ylioppilassäätiö Urho Kekkosen katu 4-6 F, 00100 Helsinki puh. (09) 5860 1810 sincity.fi NAISILLE seksivälineet ja intiimituotteet Pursimiehenkatu 14 00150 Helsinki
TÄ S S Ä LE HD ES SÄ ylioppilaslehti 5 1 / 2 1 5 Al uk si 8 ki ih ot um me Yl ei sr A di on uh A st A . 12 ki ih ot um me AA si A l A is is t A . 13 ki ih ot u mme ru u A st A . 14 ki ih ot u mme r A is k A uk si st A . 15 ki ih ot u mme Bg eedi ld os t A . l op uk si 38 i de ol og i A ru os ki i n A is t A si in ä mi ss ä mie sk in , ki rj oit t AA i id A s of i A h ir vo ne n es se es sä än . 38 fA nip os ti A i lk k A kA ne rv A lle . 40 u usi ko lu mni st imme An tt i h ol m A el ä Y t YY h Y vä nn äk öi se n A se m AA n. 40 o pe ti mme lA sse m än ni st öl le po li ti ik k AA h ouse of C A rd si n A vu ll A . 43 jY ri j uh A ni u ur ti mo n mi el es tä se ks i ku ul uu A vi oli it to on . he lm iku u JU SS I SÄ RK IL AH TI 28 kun tArpeek si kritisoi, vo i su o mess A s A AdA l Ap sip ornotu omio n . näin kävi tAiteilijA ull A kArt tuselle. 20 otA sininen pilleri jA pAne pelottA . 34 miest en r Aisk Aus on ihAn s Air A An hAssu ju t t u.
P Ä ÄK IR JO IT U S ylioppilaslehti 7 1 / 2 1 5 AN TTI PI KK AN EN P ÄÄ TO I m IT TA JA JU KK A OV AS KA IN EN VU ON NA 1965 OS h IV -TA RT UN NA N ehkäisyyn olisi lääke, haluaisitko siihen reseptin? Noin 4000 amerikkalaista syö sellaista lääkettä päivittäin. Truvada-niminen lääke on alun perin kehitetty hiv-tartunnan hoitoon, kunnes tajuttiin, että siitä voisi olla hyötyä jo etukäteen. Nykyään tiedetään, että se ehkäisee hiv-tartuntaa yhtä tehokkaasti kuin kondomi. Se ei kaikkia miellytä. Losangelesilaisen aidsjärjestön johtaja Michael Weinstein on kutsunut Truvadaa party drugiksi ja haukkunut sen käyttäjiä vastuuttomiksi paljaallanussijoiksi. Tiedotusvälineet muistavat siteerata häntä ahkerasti ja mainita uutisissaan, että lääke ”saattaa kannustaa holtittomampaan seksikäyttäytymiseen”. Hetkinen. Aivan kuin tämä olisi kuultu ennenkin. Täysin sama keskustelu käytiin 50 vuotta sitten, 1960-luvulla. Silloin aiheena oli naisten oikeus hormonaaliseen ehkäisyyn. Vastustajien argumentit olivat tismalleen samat kuin ne, joita Weinstein latelee: lääkitys houkuttelee vastuuttomaan käytökseen. Emme tiedä, mitä sivuvaikutuksia niillä on. Ne sotkevat luonnollisia toimintoja. Ne ovat kalliita. Kondomi on jo keksitty. TÄ m ÄN l E h d EN teemana on seksi. Myös 50 vuotta sitten, keväällä 1965, Ylioppilaslehti teki seksinumeron. Sen sivuilla aikansa radikaali Ilkka Taipale toivoi klubeja skoptofiileille ja lääkäreille mahdollisuutta tutkia frigidien tarveprofiilia. Silloin seksinumeron tekeminen oli itsessään niin radikaalia, ettei ollut mitään väliä, mitä lehdessä varsinaisesti kirjoitettiin. Nyt taas seksinumero on konseptina ankea, koska seksiä, pornoa ja alastomuutta on kaikkialla ja koko ajan. Jotenkin toivoisi, että moni asia olisi muuttunut tuosta ajasta, mutta elämä on pettymyksiä. Seksistä kannattaa edelleen kirjoittaa, koska joudumme edelleen toivomaan täysin samoja asioita kuin vuonna 1965. Kun Yhdysvalloissa pari vuotta sitten pohdittiin, mille hivin riskiryhmille Truvadan määrääminen ehkäisyyn olisi syytä sallia, moni oli ensimmäisenä sallimassa sen heille, jotka ovat vakituisessa suhteessa hiv-positiivisen kanssa. Harvempi oli antamassa lääkettä heille, joilla sinkkustatuksensa vuoksi oli useita seksikumppaneita ja sen vuoksi korkea riski saada tartunta. Se on aika kamala ajatus. Ei parisuhteen pitäisi avata lisää ehkäisymahdollisuuksia. Eikä parisuhteessa harrastettu seksi ole yhtään sen arvokkaampaa kuin sen ulkopuolella harrastettu. Samanlaisia päättömiä ehtoja latelemme moniin muihinkin ehkäisymuotoihin. Sterilisaation saa vaikka 18-vuotiaana, jos sitä ennen on ehtinyt hankkia kolme lasta. Jos kehtaa hankkia vähemmän, sen saa vasta 30-vuotiaana, aivan kuin lasten tekeminen kypsyttäisi yhtäkkiä mystisesti päätäntäkykyä. Tai adoptiota ei olisi olemassa. S UO m ES SA hiv-tartuntojen ehkäisylääkityksen kohdalla tulee tietysti vastaan kysymys, pitääkö kaikkien veronmaksajien osallistua lääkityksen kustannuksiin. Vastaus on helppo: tällä hetkellä yhteiskunta ei Kela-korvausten muodossa maksa raskaudenkaan ehkäisyä, joten ei sen tarvitse maksaa seksitautienkaan ehkäisyä. Jos kuitenkin ajattelisimme asiaa oikeasti, voisimme esimerkiksi laskea, kuinka paljon molempien tukemisella säästettäisiin. Silloin siirtäisimme painopisteen seksitautien ja vahinkoraskauksien hoidosta niiden ehkäisyyn. Truvadan hintakin tulee alas, kun patentti vapautuu vuonna 2021. Lääkkeet eivät kuitenkaan voi markkinoida itseään potilaille. Lääkäreille ne voivat, mutta viranomaisiamme ei kiinnosta ohjeistaa lääkäreitä. Eurooppalaiset ohjeistukset Truvadan käytöstä hiv-tartuntojen ehkäisyyn tulevat todennäköisesti pian, mutta suomalaiset viranomaiset vaikuttavat sen suhteen välinpitämättömiltä. He ovat nimittäin huolissaan juuri siitä ”holtittomasta käyttäytymisestä”. Heille ei tule mieleen, että noista lääkkeistä kiinnostuneet ovat niitä, jotka huolehtivat terveydestään. Hiv tai muut seksitaudit harvemmin tarttuvat niiltä, jotka ovat tietoisia tilanteestaan. Tauteja tartuttavat ne, joille ei tulisi pieneen mieleenkään, että heillä voisi olla jokin tauti. Siksi ihmisille pitää tarjota vaihtoehtoja. Raskauksien ehkäisyyn niitä saatiin jo, mutta jostain syystä lääketiede ei vieläkään ole ollut halukas kehittämään niitä seksitautien ehkäisyyn. Koska kun vaihtoehto vahingossa keksitään, pintaan nousevat samat tunnepohjaiset vastaargumentit kuin 1960-luvulla. • Ju TT u HI V L ää KE T R u VA d AS TA ALK AA SIV u LT A 20 . KUN KEINO E h KÄISTÄ h IV TARTUNTOJA KEKSITÄÄN , PINTAAN NOUSEVAT SA m AT TUNNEPO h JAISET AR g U m ENTIT KUIN 1960-lUVUll A .
Y L P Ä ÄK IR JO IT US YLeISR adIO UhK aa ma aPaLLOn eKOSYSTeemIÄ Ke SK US T e LU Yleisradion toiminnasta ja sen suhteesta eivaltiolliseen mediaan on usein ollut junnaavaa eipäs-juupastelua, jossa huomio ohjautuu epäolennaisuuksiin ja menneisyyteen. Katse on tarpeen pitää tulevassa. Se, miten Yle kehittyy lähivuosina, vaikuttaa suomalaisille tarjolla olevien sisältöjen määrään ja moninaisuuteen. Ylioppilaslehti on Sanoman hallituksen tavoin sitä mieltä, että Yleisradio on liian mahtipontinen ja kankea, liian ketterä ja uusiutuva, liian nuorekas ja liian setäytynyt. Ohjelmansa se tekee sekä liian suurille että liian pienille yleisöille. Siksi juuri nyt on oltava tarkkana. On keskusteltava siitä, mihin Yle pyrkii. On kaupallisen median kannalta ongelmallista, että Yleisradio pyrkii jättimäisillä resursseillaan tavoittelemaan yleisöä tai tekemään edes kohtalaista sisältöä digitaalisissa kanavissa. Varsinkin, kun samaan aikaan kaupalliset mediatalot tekevät jatkuvasti huonompaa ja niukemmin resurssein. Emme ole nähneet kuin alkusoiton. Lähitulevaisuudessa odotettavissa on lehtikuolemia, kun median murros saavuttaa päätepisteensä. Kun digitalisoitumisen näivettämien maakuntalehtien painokoneet hiljenevät, Yle vasta käynnistelee digitaalista strategiaansa. Jos Ylen strategialle ei aseteta pian selkeitä rajoja, taloudellisissa vaikeuksissa ja digitaalisen murroksen keskellä painivan yksityisen median lisäksi myös maapallon ekosysteemin kantokyky alkaa pettää lähivuosina. Jos ekosysteemi romahtaa, monipuolista tiedonvälitystä arvostavilla suomalaisilla on yhä vähemmän valinnanvaraa. • YL P ÄÄ KI RJ OITU ST OI m IT US Ka t SO Y L i O ppi L a SLE hd E n p E ri aa t EL in J a OS O it t EE S ta ht tp :/ / YL i O ppi L a SLE hti .f i/ p E ri aa t EL in J a. 8 1 / 2 1 5 ylioppilaslehti PÄÄTOI m ITT a J a an TTI PI KK ane n 050 33 9 303 3 @apik kan en a RT d IR e CTO R J aa KKO SU O ma L a I nen 050 44 7 111 7 @JSUO ma L a I nen TOI m IT US SI h T eeRI SO n J a S aaRI KO SKI 050 37 4 867 9 @SO n J a S aa RIKO SK I TOI m IT T a J a OSK a RI O nn I ne n 040 83 5 495 @OSK a RIO nn I nen tek ijö inä TÄS SÄ n U me ROSS a II da SO FI a h IRVO nen , an TTI h OL ma , n OO R a ISO e SK e LI, a RL a K ane RV a , n IK O K e TTU nen , ee RO L am PI nen , K a ROLI na m ILL e R, ROOS a PO h J a L a I nen , ann a S a L m I, maIJ a S a VOL a I nen , ma RI SU O n TO , JUS SI SÄRK IL ah TI, ann IKK I V a LO m I e LI, an TO n V anha ma J amaa , e LI na VITIK K a J a V ee R a VOUTI L a I nen . P e RUST e TTU 191 3. 10 2 . VU OSIK e RT a . SUO men a IK a K a USL eh TI en LII TO n JÄ S en . ISS n 035924. KÄY n TI J a POS TIOSO IT e L e PPÄS UO n K a TU 9 B, 1. KR S, 001 00 he LSI n KI. SÄ h KÖP OS TIO SO ITT ee T e TU n I m I. SUK U n I m I@YLI OPPIL a SLeh TI.FI WWW .YL IO PPI L a SL eh TI.FI, TWI TT e R: @Y LIOP PIL a SL ehTI OSOITT ee nm UUT OKS e T J a TIL a UKS e T WWW.YL IOPPI L a SL eh TI.FI/ TIL aa J a P a LV e LUT med I am YY n TI PIR U nn YR KKI OY , K a RI K e TTU nen , 0400 185 85 3, K a RI.K e TTU nen @PI RU nn YRKKI .FI, e RJ a L eh TO nen , 0400 185 85 2, e RJ a .L eh TO nen @PI RUnn YRKKI .FI, WWW.PI RU nn YRK KI. FI IL meST Y m IS a IK a T a ULU J a med I a KORTT I WWW.YL IOPPI L a SL eh TI.FI/ med I a KOR TTI .P d F KUS T an T a J a YLI OPP IL a SL eh den KUST ann US OY TOI m IT US JO h T a J a ma URI L a URI L a ha LLI n TO J a T a LOUS he IKKI n ÄR h I nen P a I n O S an O ma P a I n O, V an T aa K an nen KU V a JUS SI SÄ RKI L ahTI K an nen d IL d OT K e LT a I ne n RU US U TOI m IT US e I V a ST aa TI L aam a TT a LÄ he T e TYSTÄ a I neIS TO ST a e IKÄ P a L a UT a S IT Ä. S e URaa V a n U me RO IL meST YY 6. 3. 201 5.
9 1 / 2 1 5 KU UK AU D E N KU VA MA IJ A SA VO LA IN EN Tämä on pariasana. Harjoitusten tarkoituksena on yhdistää ja harmonisoida parin välisiä energioita. Istu polvillasi parisi edessä, lähellä toisianne. Ottakaa käsistä kiinni ja nojatkaa taaksepäin. Taivuttakaa taaksepäin samanaikaisesti, ottaen tukea parin käsistä. Ou ti Sa la ma , Em E ri c lE O nar d ja c r i S ti an Halli vu O ri na t H a j OO G a S ta OP E tt av at E r OO tt i S ta ta ntr aa JA AK KO SU OM AL AI NE N
FUKSEIL LEKING OPISKELIJAKORTILLA 2€ ILO ISOSTA BUFFET-PÖYDÄSTÄ. Tarjous voimassa opiskelijakortilla. Buffet-ateriasta (normaalihinta 9,95€). -10% Tarjous voimassa 31.3.2015 asti. Tarjous voimassa opiskelijakortilla Helsingin Aleksanterinkadun Burger King -ravintolassa 31.3.2015 asti. (Normaalihinta 2,80 €.) Rax Buffet ja Burger King Aleksanterinkatu Helsinki. Aleksanterinkatu 11, 00100 Helsinki. ALEKSANTERINKATU YLIOPISTONKATU KESKUSKA TU MANNERHEIMINTIE MIKONK AT U KL UUVIKAT U FA BIANINKA TU 10-kortti CENTER (KAMPPI) RUOHOLAHTI ADLON (TÖÖLÖ) STOCKMANNILLA www.motivus.fi Opiskelijakortilla ja tällä ilmoituksella sunnuntaihin 15.2.2015 saakka: -20% (alk. 55€) Valitse kuntosali tai ohjatut tunnit Hae Poriin 7.1.–2.3.2015! utu.fi/alma MUUTTUVA MAAILMA KAIPAA UUDENLAISIA MAISTEREITA. Asiantuntijaorganisaatioiden liiketoimintaosaamisen maisteriohjelma (KTM, 120 op) Turun kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
KO ON NU T: AN TTI PI KK AN EN ylioppilaslehti 11 1 / 2 1 5 50 VU OT TA SI TT EN VI ET ET TI IN KEVÄT TÄ , JOK A JÄ I HI ST OR IA AN S EK SU AA LI VA L I ST UK SEN KEVÄÄ NÄ . MY ÖS YL IO PP I LA SL EH TI TEKI SI LL OI N SEKS INU MERO N. ON NEKS I SEN SI SÄ LL ÖS TÄ PA HI N EH DI TT II N SI IV OTA PA IN OS SA . OH ES SA KATKEL M IA KO HU NU MERO STA.
V I IM E I SI N K E RT A VII KK o SITT EN keskiviikkona [07.01.2015]. Ilman toisen henkilön suostumusta en halua kertoa siitä sen enempää. Mutta oli kyllä miellyttävää. Positiivinen kokemus, minulle jäi hyvä mieli. Toivottavasti hänellekin jäi. Siinä mielessä se oli poikkeuksellista, että se tapahtui aamulla. Seksin merkitys elämässä on ihan huomattava, siinä missä muillakin nuorilla miehillä varmasti. Terveellä tavalla olen kiinnostunut seksistä. Seksi on muuttunut nuoruusvuosista sen verran, että sitä pyrkii tekemään ehkä vähemmän täysin tuntemattomien ihmisten kanssa. Nykypäivänä siihen pitäisi liittyä jotain muutakin. MIlloIN hARRASTIT VIIMEKSI SEKSIä, RoopE SAlMINEN? On kivaa, jos sitä toista ihmistä arvostaa muullakin tavalla kuin vain aktiviteetin toisena osapuolena. On sitten kivempi kliimaksin jälkeen makoilla siinä, kun ei tarvitse ruveta miettimään, että soitanko taksin. Itsevarmuus on seksikästä. Se, miten kantaa itsensä on kaikista tärkeintä. Sen huomaa ekana ja se kantaa pitkälle. Se voi olla ainoakin asia, joka merkitsee. • K AR ol IN A M I ll ER RO OP E SA LM INE N ON MU USI KK O JA NÄ YTT EL IJ Ä. MAgIcIN luMouS Vuo TE NI on alkanut taianomaisissa tunnelmissa. Muutin uuteen osoitteeseen 3. tammikuuta. Muuttolaatikot ympärilläni mimosalasi kädessä, kaiuttimissa Coldplayn Magic, universumin yhteensattumat kalahtelivat yhteen: kuin taikaiskusta vanhasta, vuosia käyttämättömänä lojuneesta laukusta tipahti lattialle Magic-kondomi, tuo mainio kumipussi, seksiseikkailuideni autuas pelastaja. Muistot alkoivat vieriä mielessäni geishakuulan tavoin. Juuri Magicin hivutin Ruissalossa immenkalvoni rikki sorvaisseen Kimmon touhutikkuun. Kimmo puolestaan sammui minun päälleni pari työntöä puhkaisun jälkeen. Autuaan illan lumous poistui minusta vasta viikkoa myöhemmin, kun Magic löysi tiensä sisältäni vessanpönttöön. Se oli edelleen lähes muuttumaton, samaan aikaan niin hauras ja vahva, kuin ensirakkaus. Luulin sitä rakkaudeksi. Mutta sitten tuli Pertsa. Pertsan vatsakarvat olivat kuin samettisammal ja kaikki niiden alapuolella silkkaa mäntymetsää kovine puunvarsineen ja mehukkaine kantoineen. Otin Magicin esille. Sormet öljyn ja kumintuoksun siivittämänä sujautin Pertsan männynrungon sen suojasatamaan. Tuntui kuin olisi lapsi luistimilla ensi kertaa. Liukui, liukui. Liukui lujaa. Liukui liikaa. En tuntenut enää itseäni, en tuntenut mitään. Se oli patonki hissikuilussa, siro sormeni miesten tumpussa. Kitkaa ei ollut. Magic, tuo kondomien ylösnoussut messias, on auttanut minua ymmärtämään oman laatuajan merkityksen. Uudessa asunnossa Coldplayn säestämänä voin sujauttaa sormen kosteaan kaninkolooni milloin haluan, kuopsuttaa ja koukistaa niin kauan, että silmissä aukeaa tähtitaivaan ääretön taika. • TI FF AN Y K oo P AL ST ALL A NA UT IT AA N AR JE N P IE NI ST Ä , KA UN II ST A ASI OI ST A . KA IK KI M I T ä RA KA S T E l IN PA LS TA LL A KY SY MME , MIL L OI N VI IME KS I. 12 1 / 2 1 5 ylioppilaslehti
Y L RU OK A P ER J A NT A I ylioppilaslehti 13 1 / 2 1 5 Unohda kakut, leivokset ja vihannekset. Talven raakaruokahitti on proteiinipommi sperma. Se on elävää luomuravintoa ja helposti saatavilla sesongista riippumatta. Sperman ongelma on usein sen vaihteleva laatu, eikä suolainen ja usein kitkerä makukaan ole kaikkien mieleen. Molemmat ovat eliminoitavissa kahdella yksinkertaisella reseptillä. YL Ruokaperjantai antaa helpot ohjeet nopeiden ja maistuvien raakaherkkujen valmistukseen. AN AN AA N KU LA US 1 AN NO S VA LM IS TU MI SA IK A N. 10 MI N YK SI AN NO S SP ER MA A 2D L AN AN AS TÄ YS ME HU A Vatkattuasi sperman nauti lasillinen ananasmehua. Ananasmehun esanssit ja sokerit peittävät alleen sperman suolaisen aromin. MA KE A MI EL IT IE TT Y 1 AN NO S V ALM IS TU MI SA IK A N . 1 H Y KS I AN NO S SP ER MA A TA I YK SI VA g IN A K AK SI KA PP AL ET TA S U g AR C UM KA PS EL EI TA ( HY VI NV AR US TE TU IS TA VE RK KO KA UP OI ST A , ES IM ER KI KS I HI PL EA SU RE S . CO M ) Nauti kaksi kapselia noin tuntia ennen sperman vatkaamista tai vaginan kostuttamista. Kitkeryys tai happamuus on tiessään. Nauti välittömästi. OS KA RI ON NI NE N KU VA T: JU SS I SÄ RK IL AH TI KU VI TU KS ET : JA AK KO SU OM AL AI NE N
S E K S IH E T KI PA LS TA LL A MAR I SU ON TO KI RJ OI TT AA SE KS IS TÄ . 14 1 / 2 1 5 ylioppilaslehti MA RI SU ON TO Al l IS ON ON äly K ä S ja kapinallinen nuori nainen, joka on karannut kotoaan tehdäkseen uraa muusikkona. Eräänä päivänä, kun Allison herää, hän ei kuitenkaan ole enää Allison. Hänestä on tullut Cupcake, silikonilla pumpattu superbimbo, jonka ainoa tarkoitus maailmassa on palvella hänet henkilökohtaiseksi seksilelukseen kustomoinutta perverssiä miestä. Mies kuvailee avuttomalle bimbolle hänen tulevaa elämäänsä: ”On päiviä jolloin kikatat kuin cheerleader kiimassa, kun näet ilmapallon kohoavan taivaalle ja minä annan sinun pitää nuo päivät. Se on harhaista onnea, täydellisen tyhjäpään riemua. Sillä sellainen sinä nyt olet. Suurimman osan päivistäsi sinä rukoilet, etten panisi taas persettäsi ja sitten tulisi suuhusi. Useimpina aamuina heräät sänkyni vierestä talutushihna köytettynä kaulapantaasi, kuivuneita kyyneleitä poskillasi. Koko päivän vietät siivoten taloani, kaikki reikäsi täytettyinä.” Olen runkannut tälle nettiin kirjoitetulle fantasiatarinalle. Masturbaatiomateriaalini ovat usein kieroutuneita eroottisia tarinoita, joihin liittyy äärimmäistä psyykkistä ja fyysistä manipulointia, alistamista, nöyryytystä ja väkivaltaa, useimmiten naisia kohtaan. K ES TI todella pitkään, ennen kuin pystyin myöntämään edes itselleni, millaiset asiat minua oikeasti kiihottavat. Osittain siksi en nuorempana osannut nauttia seksistä muiden kuin itseni ja fantasioideni kanssa. Seksuaalisuuteni on ollut liian rankassa ristiriidassa sen kanssa, mitä minulle on opetettu oikeasta ja väärästä käytöksestä, toisen ja itsensä kunnioittamisesta ja tasa-arvosta sukupuolten välillä. Mutta ehkä seksissä eivät päde maailman lait. Seksuaalisuuden historiasta kiinnostuneen hollantilaistutR AISK AA MINUT kijan ja homoaktivistin Gert Hekman mukaan tasa-arvon ideologiaa ei välttämättä pitäisikään tunkea jokaisen ihmisen makuuhuoneeseen. Seksillä ja tasa-arvolla ei ole tekemistä toistensa kanssa, mies on todennut. Hekma väittää, että historiallisesti suurin osa seksuaalisista suhteista on perustunut nimenomaan valtahierarkioihin tai vähintään niillä leikittelyyn. Luokka-, rotu-, sukupuolija ikäerot, ja niiden pohjalta tehty alistuminen ja alistaminen, ovat kiiman polttoainetta. Tasa-arvo on hyvä poliittinen päämäärä, mutta seksuaalista halua ei voida kahlita normatiiviseen, tasapäistävään pakkoon. Useat meistä kiihottuvat vallasta tai siitä (väkisin) riisumisesta. Jos kiellämme vallan ja kiiman liiton, ja teemme ”epätasa-arvoisesta” seksistä hävettävän perversion, se vie monelta vapauden nauttia seksuaalisuudestaan. Tässä mielessä Hekma on väärässä: seksillä ja tasa-arvolla on tekemistä keskenään. Aitoa tasa-arvoa vain olisi se, että voi valita vapaasti ne roolit, joissa viihtyy, sängyssä ja sen ulkopuolella. Siksi jokaisen, ja uskoakseni erityisesti jokaisen naisen, tulisi omistaa omat nautintonsa ja fantasiansa, olivat ne miten epäkorrekteja tahansa. Tä M ä ei tarkoita, että hyväksyisi väkisinmakuun tai tahdonvastaisen alistamisen. En minäkään halua tosielämässä tulla raiskatuksi, nöyryytetyksi tai muuttua persoonattomaksi seksileluksi. Mutta nauttiminen kivusta ja miehelle alistumisesta sängyssä – omalla suostumuksella, silloin kun se tuntuu hyvältä – ovat osa seksuaalista minua. Samoin kuin runkkausfantasiat, jotka vievät alistumisen ja alistamisen vielä hornamaisemmalle Markiisi de Sade -tasolle. Mitä avoimempi ja häpeilemättömämpi pystyn olemaan tästä osasta itseäni, halusta olla myös alistettu objekti, sitä enemmän nautin seksistä itseni ja toisen kanssa. • m a a i lm an le hd et ”Donetskin Kansanvallan koulutusjärjestelmä siirtyy venäläiseen koulutusjärjestelmään vuoden 2015 lopussa. Asiasta ilmoitti koulutusministeri Igor Kostenok koulutusfoorumilla. Kansallisen neuvoston varapuheenjohtaja Denis Pushilin ilmoitti: ”Donetskin Kansanvalta ottaa mallia Venäjän koulutusjärjestelmän parhaista puolista.” D ON ET SK IN K AN SA N v ALL AN UU TI ST OI MIS TO , 15 .1 2. 20 14 ”Näenkö elokuvassa jotain oikeasti venäläistä? En näe. Vaikka kuinka paljon elokuvantekijät pakottaisivat heidät [näyttelijät] kiroilemaan ja juomaan litroittain vodkaa suoraan pullonsuusta, se ei tee heitä oikeiksi venäläisiksi.” vE NÄ JÄ N KU LT TU URI MI NIS TE RI vL AD IMIR M ED IN SK I L E v IA TH AN EL OK U v AS TA , K RE ML IN M yö NTE IN EN SA NO MALE HTI Iz v ES TIJ A , 15 .1 .2 01 5 ”Tietysti Venäjä on suurvalta. Me tulemme aina muistuttamaan Venäjän historiallisesta roolista, joka kuuluu sille.” T AN SA NI AN ULK OM INI ST ER I B E RN AR D M EM BE M OS KO v AN v IE RA IL ULL AA N , K AU PA LLI NE N v ER KK OL EH TI L EN TA . RU , 16 .0 1. 20 15 • KA RO l II NA MI ll ER VOdKA EI TEE VENäläISTä #G UY S WH OL OV E BE AR D S #B E A R D L O VE PA LS TA LL A TE EM ME KA TS AU KS EN IT ÄN AA PURI N ME DIO IHIN .
ylioppilaslehti 15 JO SI GM UN D FR EU D SEN TI ES I: NAI SEN AI NO A OI KE A OR GA SM I TA PA HTU U VA GI NA AL IS ES TI. JO K A TÄ LL AI SIA EI SA A, ON PS YK OA NALYY TI KO N MU KA AN FR IG ID I. TO IMI TTAJ A LÄ HTI GPIS TEEN ME TS ÄS TY KS EEN VI ID EN SU PERD IL DO N V O IM IN JA LÖ YS I IT SE STÄÄ N ES TY NEEN NAI SEN. G-PISTEVIBRAATTORI BGEE 30,40 € Musta ja elegantti Bgee näyttää vähän kuulakärkikynältä. Se ei edes yritä imitoida penistä – tai jos yrittää, niin hyvin kaukaisesti. Bgeen saa sujautettua sisäänsä kätevästi. Sen ääni on pienestä koosta johtuen vähän hiljaisempi kuin muiden testidildojen. Ehkä se auttaa, sillä yhtäkkiä tunnen jotain. Hetken verran olen kiihottunut. Löytyykö g-piste löytyykö g-piste… Olo on kuin jännityksestä jäykällä Amélie Poulainilla, kun hän on satunnaissäätöjensä pantavana elokuvassa Amélie. No, Amélie ei tullut tuolloin. En tullut minäkään. GINO G-PISTESAUVA ”G-SPOT MASTER” 32,00 € Jos kuvitellaan, että Gino on penis, tai edes etäinen versio siitä, näyttää siltä, että kaikki ei ole nyt ihan hyvin. Muoto tuo mieleen lihakimpaleen, johon on kiinnitetty kuminauhoja esteeksi verenkiertotoiminnoille. Värikin on kummallisen lila. Arvailut näyttävät menneen oikeaan. Valmiiksi paristoitu sauva ei lähde käyntiin, vaikka kuinka painelisi. ”G-pistemestarin” paukut ovat lopussa. Toisaalta se ei tässä vaiheessa testiä yllätä: vaikuttaisi siltä, että sauvan nimi on silkka paradoksi. TOTAL CLIMAX HIGH SPEED VIBRAATTORI 37,50 € Tämä rehevän punainen sauva lupaa paljon. Jopa 13 000 kertaa minuutissa värisevä tehovibra takaa vievänsä minut maaliin nopeammin kuin arvaankaan. Tuotekuvauksessa kerrotaan myös, että sauvan varressa on ”miellyttävän tuntuisia kiihotusnystyröitä”. No, varsi se on akkuporakoneellakin. Superpampun kova vauhti ja mekkala alapäässä tuntuvat siltä, että emättimestä pyritään räjäyttämään tunneli ristiselän läpi. Voi olla, että orgasmin saavuttaisi helpommin, jos päässä olisi kuulosuojaimet, ehdin ajatella, kunnes sisältäni katoaa tunto. ORBITO TAIPUISA TEHOVIBRAATTORI 40,50 € Tämäpä on jännä: dildo, joka näyttää kahden Chuba Chubs -tikkarin yhdistelmältä. Pinkkiä makupalaa sisään työnnettäessä tuntuu kaksi hassua plumpsahdusta. Aluksi en huomaa juuri mitään. Värkkiä on vedettävä ulospäin. Ja taas: plumps, plumps. Yökkäyksenomaisista tunnoista alapäässä päätellen sille on syynsä, miksi luontoäiti teki peniksestä sileävartisen. Edes vaihdos ensimmäisestä tasaisesta surrutuksesta rytmikkäämpään väpätykseen ei auta. On pakko myöntää, että tikkarikin toimisi paremmin. LELO MONA 2 LUKSUSDILDO 152 € Jotenkin sitä on kuitenkin niin brändien vietävissä, että ajatus luksusdildo Lelosta kiihottaa vähän. Hinta on viisinkertainen kollegadildoihin nähden. Paketissa on niin monta kivaa kerrosta, että tuntuu kuin purkaisi uutta MacBookkia paketistaan. Mac-paketin sokkeloista löytyy aina kivoja ylläreitä, kuten kankainen näytönpyyhin. Myöskään dildojen Apple ei petä: yhden pahviläpän takaa löytyy Lelo luksusliukkari. Ei kun sivelemään! Luksus-Lelo ei toimi pattereilla kanssasiskojensa tavoin, vaan siinä on iPhonen laturia muistuttava sähköjohto. Kun värinä kädessä alkaa, jännitys on korkealla. Joskus hyvinkin alkanut seksi lässähtää. Enempää ei liene tarpeen sanoa. ISO jA MySTINEN G G-piste on nimetty saksalaissyntyisen gynekologi Ernest Gräfenbergin mukaan 1980-luvulla. Sen sanotaan olevan erityisherkkä alue naisen emättimen etuseinässä noin neljän senttimetrin syvyydessä. Termi on vakiintunut myös orgasmipuheeseen: naisten kohdalla puhutaan yleisesti kahdesta eri orgasmista, g-pisteja klitorisorgasmista. Ensimmäisenä idean naisen erillisistä orgasmeista esitteli psykoanalyysin uranuurtaja Sigmund Freud. Hän oli keksinyt, että klitorisorgasmit eivät kuulu aikuisen naisen elämään. Freudin mukaan aikuinen nainen saa vaginaalisia orgasmeja ilman minkäänlaista klitoriksen stimulaatiota. Jos näin ei käynyt, saattoi se olla merkki naisen epäkypsyydestä ja syvemmän psykoanalyysin tarpeesta. G-pisteen olemassaoloa ei ole pystytty tieteellisesti todistamaan. Sen sijaan viime syksynä italialainen isästä ja tyttärestä koostunut tutkimustiimi julisti todenneensa, että g-pistettä ei ole olemassa, vaan kaikki naisten orgasmit lähtevät todellisuudessa klitoriksesta. SO N j A SA AR IK OS KI DI LD OT : KE LTA INE N RU US U KU VA T: j US SI SÄ RK IL AH TI KU VI TU KS ET : j AA KK O SU OM AL AI NE N DI L D OJ EN AP PL E KI IH OT TI HE TK EN KI VO JA NY ST YRÖI TÄ
SEKSISTÄ KIRJOITTAMINEN ON USEIN KUIN TANSSISI ARKKITEHTUURISTA. YLIOPPILASLEHTI PY YSI ASIANTUNTIJOITA ETSIMÄÄN KIRJALLISESTI JA SEKSUA ALISESTI VAIVAANNUT TAVIA HETKIÄ KOTIMAISEN KIRJALLISUUDEN HISTORIASTA. ”Tapan sa ku ll ak in: Jasmine pieri nussiessaan. Laveri natisi niin, että en kuullut pörähdystä, mutta kullissani tunsin vaimeaa värinää, kuin maanjäristyksen jollain kaukaisella tasangolla. Jasmine pyysi anteeksi läähättämällä, aina se pyysi. Pian sen silmät menivät nurin, ja tiesin sen päässeen hetkeksi pois täältä. Voimista suurin nosti sen ilmaan ja kääri samettiin, vei takaisin äidin syliin, silitti päätä, syötti voisulaa – ja viskaisi takaisin laverille. Samassa minultakin tuli. Lysähdin Jasminen hikisten rintojen väliin vetämään henkeä. Liian pian paskan haju pakotti minut nousemaan sängystä, oli pakko ruveta tuulettamaan. – Ikkunat auki Eurooppaan, minä sanoin. – Miten noin kaunis nainen voi haista noin pahalta? Mitä sä olet syönyt? – Mä ostin Valintatalosta kaalia. Se on hyvää. Mutta on siinä huonotkin puolensa” A RTO S ALM IN EN , P ASK AT EO RI A , 2 00 1 Riku Korhonen, kirjailija: ”Ensin pannaan ja pieritään, sitten lauetaan ja noustaan tuulettamaan paskanhajua huoneesta. Olisin ehkä yläasteikäisenä pitänyt tätä vangitsevana aloituksena, mutta aikuisena se tympäisee ja saa toivomaan, että olisi avannut toisen kirjan. Halvan vitsimäinen kohtaus herättää minussa moralistin: en halua, että seksiakti heitetään kasvoilleni tällaisena pärisevänä pahanhajuisena karikatyyrinä, ja vielä kirjan alusssa, kun en tiedä henkilöhahmoista muuta. Aikoinaan ensimmäisellä lukuyrityksellä suljin kirjan ja ajattelin, että pierikööt keskenään” ”R ak ka an i, anna minun vain olla ja katsella tähtiäsi, sillä minä rakastan sinua.” Ja juuri silloin minä huomasin että minua pieretti vallan saamaristi. –– Rauhoitu, eläin, ajattelin, Sanna heitti päätään tyynyllä puolelta toiselle, hän otti minua niskasta kiinni, nosti jalat selkääni, hän tempoi ja veuhtoi ja minä jännityin, nytkähdin ensimmäisen kerran Minä rak, Sanna aloitti. Ja täsmälleen silloin puristui vaimea narahdus kuuluville, Sanna hätkähti, en enää jaksanut vastustella ja sitten: tatatat tata tattatatattata phuuuuu; kuin reistaileva konekivääri olisi ampunut pitkän sarjan, nykien räsähtelevä papatus halkaisi Sannan lauseen.” H AR RI S IR OL A , Ab ITU RI EN TT I , 19 80 Eeva Rohas, kirjailija: ”Katkelman seksi asettuu kökön kategoriaan kliimaksin epätoivotun luonteen vuoksi. Todettakoon kuitenkin, ettei ote edusta kökköä kirjallisuutta, vaan päinvastoin on mielestäni loistava esimerkki siitä, miten murtaa odotushorisontti (Sannan ja toisaalta lukijan), sekä korkean ja matalan yhteensulautumisesta tunteisiin käyvällä tavalla.” “H än an T oi Kurki-Pertin riisua lapikkaat ja housut jaloista ja pani silmänsä kiinni, kun mies laskeutui hänen päälleen. Kun kipu oli mennyt ohi, hän vähitellen tempautui mukaan nytkäyttelyyn, takapuoli soutaen ja huulet naurussa temmeltäen. Sitten Kurki-Pertin ruumis äkkiä jäykistyi – hän työnsi muutaman kerran koko vartalo nytkyen, valui pois tytön päältä ja jäi makaamaan heinäläjälle Martan viereen, kattoon tuijottaen. – Voi helvetti! Miehen huulilla väreili hymy. Sammaloituneet kattoriu’ut olivat aivan likellä hänen kasvojaan. Martta makasi liikahtamatta jalat hajallaan. – Vähän ajan päästä uuvestaan, kuiskasi Kurki-Pertti – Mikset sie pitemphään ? Mies nauroi – Ei sitä saata kukhaan. Net tullee rasvat ylös ja silloin se on mahoton, hän puhui. – Mie piän, että se on hyvä, jos kymmenne minuuttia saattaa. Viis minuuttiaki on jo hyvä Martta nousi istualleen. Hän haparoi housunsa, veti ne jalkoihinsa ja kiskoi itkua niellen lapikkaat Kurki-Pertin käsistä. – Älä vielä pane housuja, naihaan kohta uuvestaan. Oota vähän aikaa, puhui Kurki-Pertti säikähtänyt ilme kasvoillaan. Martta raastoi heiniä vaatteistaan, ryömi yli oviaukon ja pudottautui lumeen. – Nai yksinästi! huusi hän miehelle.” T IM O K. M UK KA : M AA ON SY NTI NE N LA UL U , 19 64 Antti Majander, Helsingin Sanomien kirjallisuustoimittaja: ”Kuvaus on sinänsä hyvä, kuten Timo K. Mukalla aina, mutta sen sisältämä seksi noloa ja törppöä, koska tyylilaji on realismi ja omaa nopeaa nautintoaan vonkaamassa mies, ikuinen syypää huonoon elämään ja hekumaan, jotka kestävät vain hetken.” ”M ökk i R an Ta muuttuu alkukesästä nopeasti, luonnonystävän pitäisi seurata sitä tunti tunnilta. Toukokuun alussa paljaat äänet kaikuvat kiviä, puita, lamaantunutta kaislikkoa vasten. Ranta on avoin ja valoisa. Yhtäkkiä merestä nousee kaislojen häähuntu, puut peittävät kaikuvat runkonsa lehdillään. Se sammuttaa äänet päivä päivältä, se muuttaa kovan valon 16 1 / 2 1 5 ylioppilaslehti
vihreäksi hämyksi, peittää mökkirannan kätkevällä seinällään. Muutaman viikon päästä saari oli jo vaaleanvihreä. Me olimme sen sisässä, kuin unohduksessa, ja minä tunsin oloni turvalliseksi. Annikki leikitteli sängyssä kalullani, imi sitä, veti nahan alas, katseli kiiltävää tummanpunaista terskaa. Hän piteli minua suussaan, olin revetä. Lopulta laskin puolentoista viikon lastin hänen karvoilleen. En saanut koskea edes kädelläni kaluun, se vain valui siinä tyhjäksi hänen vatsalleen Hän nauroi koko ajan kun spermat tulivat. Hän lupasi, että seuraavalla kerralla hän käyttää hienoja siteitä, jotka hän oli ostanut minulle. Sanoinkin jo kaivanneeni niitä. Hän oli tuonut ne mukanaan ja laittoi ne komeasti seinälle, oven päälle siihen, missä isännällä talossa tapasi olla ase, jolla hän saaliinsa metsästää. Itsestään tyhjiin purkautuvasta kalusta hän sai toisenkin idean. Samalla tavalla kuin päälle pissaaminen merkitsee kuolleen saaliin merkitsemistä, kalun hallitseminen merkitsee määräysvaltaa toisen ruumiiseen. Annikki antoi uuden pysyväismääräyksen. Kun minusta alkaa tuntua, etten voi enää mitään, hän käskee minun olla täysin liikkumatta. Kun sperma tulee, valuu hänen sormilleen, hän vain puristaa kalun juuresta, enkä saa liikkua milliäkään. Sama toistuu myös silloin kun saan laittaa sisään ja kun tekee kovasti mieli työnnellä. Minun on oltava kokonaan liikkumatta, hyvä kun saan hengittää. Sama tapahtuu, kun hän määrää minut itse runkkaamaan loppuun, Tämä jatkuu Annikin mukaan minun loppuelämäni, kaikissa tilanteissa. Näin hän riistää minulta miehen seksin kaikkein herkimmän hetken – hetken, jolloin vartalo tekee tahantonta, nykivää yhdyntäliikettä. Annikki kertoi, että hän tekee tämän minulle osoittaakseen, miten rajaton valta hänellä minuun on. Niin, etten tee muuta kuin kärsin, vaikka minulta on viety paitsi oikeus päättää koska purkaudun, myös paras osa purkautumisen nautinnosta.” MA TT I MÄK EL Ä: RA KK AU SR OM AA NI , 20 06 Merja Virolainen, runoilija, Kriittisen korkeakoulun opettaja: ”Huomio kiintyy siihen, miten eloisaa, jopa runollista ovat luontokuvaukset jakson alussa ja lopussa, mutta kun kerrotaan pariskunnan seksitoimista, kuvailu loppuu, kerronta muuttuu asiatyyliseksi raportiksi: laukkaavan ulkokohtaista tekojen luettelointia, sen sijaan kaipaisin huolellista, aistija tunnevoimaista konkreettista kuvausta, ehkä jopa kielikuvia. Tilanne on kiinnostava, dialogi olisi kiinnostava saada lukea, mitä ja miten henkilöt puhuvat toisilleen, mutta se sivuutetaan.” • L IS ÄÄ KO HT AU KS IA OSO IT TE ES SA y LIO pp IL ASL EH TI .f I . OS KA RI ON NI NE N 1. Fjoosa 2. Römpsä 3. Pimppa 4. Hässäkkä 5. Pesä 6. Lettu 7. Mirri 8. Tussu 9. Toosa 10. Vittu SEKSI AASIAlAIStEN mIEStEN KANSSA ON huONOmpAA, KOSK A hEIllä ON pIENI SuKupuOlIElIN. O SMO K ON TU LA , TU TK IMU S p RO f ES SO RI , V ÄE ST ö LI IT TO : ”Richard Lynnin vuonna 2012 julkaistu vertailu antaa melko varman pohjan siihen, että sillä pituudella on eroa Aasiassa verrattuna läntisiin kulttuureihin. Mutta täytyy muistaa, että väestön kokonaispituus ja koko vaihtelee vastaavalla tavalla. Suhteessa ruumiin kokoon se [penis] ei sinällänsä ei ole lyhyempi. Kaukoidässä ollaan aika paljon pidättyväisempiä seksin suhteen kuin mihin me ollaan tottuneita. Ja ne odotuksetkaan eivät ole niin korkealla kuin meillä on. Siinä kulttuurissa ollaan varautuneimpia seksin suhteen. Seksi aloitetaan myös huomattavasti vanhempana kuin meillä. Siihen, onko seksi huonompaa, vaikuttaa monet suhteeseen liittyvät asiat, ei pelkästään se, miten tämä asia sujuu teknisesti. Kysymys on tunteista.” pE TR I N UM MI , RI IS TA EL ÄI NTI ET EE N y LIO p IS TO NL EH TO RI , H EL SI N g IN y LIO p IS TO : ”Joissain tutkimuksissa on saatu sen suuntaisia tuloksia, joiden mukaan aasialaisten penis on pienempi. Mutta luonnontieteellisesti epäilyttävää tuossa väitteessä seksin paremmuudesta on se, että yleensä eksoottinen lähtökohtaisesti kiinnostaa, koska biologisessa mielessä se merkitsee geneettistä erilaisuutta. Se on lähtökohtaisesti viehättävää. Peniksen kokoon ja muotoon liittyvää pohdintaa on ollut siitä, että missä määrin ihmispenis on tällainen kilpailuväline, jota kuvaa parhaiten käsite spermakilpailu. On kyllä tehty tutkimuksia, joissa on huomattu, että naiset saavat useammin orgasmin symmetrisen miehen kanssa.” • KA RO l II NA m I ll ER p AL ST ALL A LA ITE TA AN AS IO IT A TÄ RK E y SJ ÄR JE ST y KS EE N. p AL ST ALL A ET SI TÄ ÄN VA ST AU KS IA E p ÄK OR RE KT EI HIN VÄ IT TE IS IIN . 17 1 / 2 1 5 tO p JA AK KO S u O m A l AI NE N h ä N SA N O I, h ä N SA N O I VAGINAt
18 1 / 2 1 5 ylioppilaslehti Ar ge ntii n A ll A on yksi kansainvälinen supertähti ylitse muiden: Jorge Bergoglio. Hän muutti työn perässä Italiaan maaliskuussa 2013 ja on siitä lähtien ollut tunnetumpi nimellä paavi Franciscus, kotimaassaan yksinkertaisesti papa. Historian ensimmäinen latinopaavi on saavuttanut kirkonpäämiesten tasolla lennokkaan suorapuheisen maineen. Franciscuksen kannanottojen perusteella katolisen kirkon voisi sanoa olevan jopa matkalla vapaamielisempään suuntaan. Paavi on nimittäin ilmaissut, ettei Jumala ole itsevaltainen taikasauvan heiluttelija. Hän on perustanut komissioita selvittämään niin katolisen kirkon korruptiokohuja kuin hyväksikäyttöskandaaleja. Time-lehden vuoden henkilö 2013 pesee rangaistusvankien jalat, twiittaa ja sulkee sairaat syliinsä. Kukapa minä olisin tuomitsemaan, hän on hämmästellyt kysyttäessä kantaa homojen pappeuteen. Franciscus on kieltämättä keskittynyt edeltäjiään enemmän oikeudenmukaisuudesta keskustelemiseen. Mutta yksi tabu on säilynyt koskemattomana: naisen oikeus lailliseen aborttiin. Se näkyy myös paavin kotimaassa Argentiinassa, jossa homot ovat saaneet mennä naimisiin vuodesta 2010 lähtien, mutta abortin laillisuudesta on edelleen äärimmäisen vaikeaa edes keskustella. Yk si hiljA is uu den rikkojista on nimeltään María Teresa Bosio. Hän saapuu työpaikalleen córdobalaiseen toimistoon, jossa halaa alkajaisiksi lämpimästi kolmea koneidensa äärellä istuvaa naista. Naiset kutsuvat Bosiota leikkisästi johtajaksi. ”Naiset tuntuvat edelleen jäävän ulkopuolelle, kun puhutaan ihmisoikeuksista”, Bosio sanoo keittiön pöydän ääreen istuuduttuaan. Hän on sosiaalityön dosentti, joka on kotoisin pienestä kylästä keskeltä Argentiinaa. Lapsuudenkodissa vallitsi vahva, pohjoisitalialaista perua oleva käsitys uskonnosta. Veli ja setä ovat pappeja molemmat. Bosio päätti kuitenkin tulkita uskontoaan vähän eri tavalla. Hän toimii nykyisin Católicas por el Derecho a Decidir -nimisen järjestön Argentiinanosaston puheenjohtajana. Nimi suomentuu vapaasti ”katoliset naiset valinnanvapauden puolesta”. Yhdysvalloissa toimii vastaava verkosto nimellä Catholics for Free Choice. Verkosto sai alkunsa 90-luvun alkupuolella, kun feministiset liikkeet voimistuivat useissa diktatuureista vapautuvissa latinomaissa. Liikkeen ideologiaan vaikutti 70-luvulla syntynyt vapautuksen teologia, joka korosti maiden vähäosaisempien asemaa. Católicaksen perustajille tämä ei kuitenkaan riittänyt. He kritisoivat suuntausta, sillä naisten oikeudet eivät olleet sisältyneet sen ajamiin uudistuksiin vapauden käsitteestä huolimatta. Siksi he julistautuvat teologisiksi feministeiksi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että he uskovat voivansa olla katolisia ja parantaa naisten oikeuksia samanaikaisesti. Kyseessä on koko Latinalaisen Amerikan laajuinen verkosto, jonka tavoitteena on edistää naisten mahdollisuuksia päättää asioista, jotka liittyvät heidän vartaloihinsa. ”Olen aina kokenut hyvin häiritseväksi sen, miten seksuaalisuutta käsitellään katolisuudessa”, Bosio sanoo – ja mainitsee esimerkkinä, että sai tietää mitä masturboiminen tarkoittaa täytettyään kolmekymmentä. ”Mutta toisaalta jotkut muut ajatukset olivat minulle alusta lähtien todella merkityksellisiä. Kuten se, miten Jeesus suhtautuu köyhiin.” rA sk AA n A ole vA ksi nunnaksi pukeutunut mielenosoittaja rullaluisteli Buenos Airesissa viime vuoden lopulla. Hän, kuten Católicas-järjestökin, oli liittynyt joukkoon, kun kansallinen abortin laillistamista ajava liike esitteli aloitettaan jo viidettätoista kertaa kongressin sisätiloissa. Toistaiseksi tuloksetta, vaikka se keräsikin jälleen hieman enemmän allekirjoituksia. VAIKKA LAILLISEN ABORTIN ES TEENÄ PIDETÄ ÄN USEIN KATOLISTA KIRKKOA, POIKKEUKSIAKIN ON AINAKIN YKSI. CATÓLICAS ON VERKOS TO, JOK A TEKEE TÖITÄ SIKSI, ET TEI NAISEN TARVITSISI KESKEY TTÄÄ RASK AUTTAAN SALA A.
ylioppilaslehti 19 1 / 2 1 5 Lakimuutosta tarvittaisiin, koska hämärissä olosuhteissa tehty abortti on edelleen suurin syy raskausajan kuolemiin yli puolessa Argentiinan provinsseista. Tarkkoja lukuja on mahdotonta arvioida; Amnesty Internationalin mukaan abortteja tehdään maassa vuosittain noin 500 000. Maan terveysministeriön tietojen mukaan yli sata naista kuolee vuosittain epävarmaan aborttiin liittyvien syiden seurauksena. Arviota ei voi pitää luotettavana, koska se kertoo ainoastaan naisista, jotka päätyvät julkisiin sairaaloihin sairastuttuaan. Valtio ei myöskään pidä tietoja ajan tasalla. Naapurimaihinsa verrattuna Argentiina on keskitapaus: abortti on laiton muuten, paitsi parissa poikkeustapauksessa. Naisella pitäisi olla oikeus aborttiin silloin, kun hänet on raiskattu tai jos raskaus uhkaa hänen henkeään. Chilessä abortti on kielletty kaikissa olosuhteissa, kun taas Latinalaisen Amerikan maallistuneimmassa valtiossa Uruguayssa abortti laillistettiin vuonna 2012. Argentiinassa on kuitenkin noussut viime vuosien aikana julkisuuteen lukuisia tapauksia, joissa lailliseen aborttiin oikeutettu nainen ei ole saanut tahtoaan läpi. Kokonainen sairaalan henkilökunta on asettunut joissain tapauksissa vastustamaan naisen päätöstä uskonnollisen vakaumuksen takia. Tunnetuimmassa tragediassa kaksikymppisen Ana María Acevedon syöpähoidot lopetettiin raskauden sijaan. Tyttö kuoli vuonna 2007. ”Käsitys siitä, että naisen on itsestäänselvästi tultava äidiksi, on voimakas”, Bosio sanoo. ”Eikä aborttia pyytävä nainen usein tunne oikeuksiaan kovin hyvin.” Väittely abortista pitää kaksinaismoralismia vireessä. Amnestyn Argentiinan-osaston johtajan Mariela Belskin mielestä sillä, että paavi on Argentiinan suosituin ihminen, on paljonkin vaikutusta siihen, miten vaikeaa abortista on keskustella poliittisesti. ”Ensinnäkin, abortin pitäisi olla laillinen, koska naisella on oltava oikeus päättää omasta vartalostaan. Se ei voi olla paternalistinen kysymys, josta päättää valtio. Toiseksi, abortteja tapahtuu salaisesti joka tapauksessa, sekä ylemmissä että alemmissa yhteiskuntaluokissa”, hän sanoo. Laittomassa abortissa onkin tästä näkökulmasta katsottuna kyse huomattavan valikoivasta katseesta, tai suoranaisesta köyhyyden kriminalisoinnista. Sillä abortin saa Argentiinassakin tehtyä salaisesti turvallisissa oloissa, jos siitä pystyy maksamaan. Cató liC as ha lu aa tuoda esille vaihtoehtoisen äänen, koska kirkon hierarkiassa fundamentalistisimmat mielipiteet saavat usein näkyvimmin huomiota. Järjestön mielestä uhkaavaa on äärikonservatiivisten mielipiteiden sekoittuminen valtion politiikkaan ja ihmisoikeuksiin, ei niinkään kirkko itsessään. ”Fariseuksia ovat tässä tapauksessa ne, jotka säätävät lakeja, joiden alaisuudessa eivät itse ole”, sanoo María Bosio. Bosion mielestä on tekopyhää olla huomioimatta muuttuvia yhteiskunnan olosuhteita ja sitä, mikä milloinkin voisi olla parasta – tai pienin paha – naisen ja perheen terveydelle. Católicas-järjestön aktivistit eivät puhu pelkästään abortista, vaan myös esimerkiksi tasa-arvoisista parisuhteista. Tavoitteena on myös lakimuutos, mutta prosessi vaatii kaikkiaan huomattavasti kärsivällisyyttä. ”Brasilian presidentti Dilma Rousseff melkein hävisi ensimmäiset vaalinsa, koska oli sanonut kannattavansa abortin laillistamista”, Bosio selittää. Hän oli tehnyt liiton evankelisten konservatiivien kanssa, joiden tuen menetti viime hetkellä. ”He eivät siis ole katolisia, vaan evankelisia konservatiiveja”, Bosio sanoo. ”Eli vieläkin pahempia tapauksia.” Katoliseen kirkkoon kuuluvien määrä on tosiaan vähentynyt viime vuosien aikana: Latinalaisessa Amerikassa on suhteessa yhä enemmän evankelisia. Yhdysvaltalaisen PEW-instituutin tuoreen tutkimuksen mukaan evankeliset pitävät kuitenkin vielä katolilaisiakin useammin aborttia moraalisesti tuomittavana tekona. Córdoban yliopiston tutkija Juan Marco Vaggione sanoo, että abortin vastustaminen luo yksimielisyyttä ihmisten välille. ”Konservatiiviset kirkolliset johtajat evankelisesta ja katolisesta leiristä voivat häivyttää keskinäisiä erimielisyyksiään monissa muissa katolisen kirkon etuoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä, kun on vastustettava naisten oikeuksien edistymistä”, hän kuvailee. ”Viimeisten vuosikymmenten aikana siitä on kehittynyt keskipiste ja erityinen pakkomielle siinä, missä katolisen kirkon hierarkia pyrkii sekaantumaan politiikkaan.” • VE ER a VO util ai NE N EER O la MP i NE N