• Y#6 Viivi Luoma on isänmaallinen ja pian myös omavarainen. s. 24 YLIOPPILASLEHTI 6 / 2021 ABINUMERO
  • 22.2.2022 asti Opiskelija-alennus siirtyy mobiiliin Todista opiskeluoikeutesi helposti sähköisesti ja osta 30 päivän lippu HSL-sovelluksessa.
  • MONIPUOLISTA JA AKTIIVISTA TYÖTÄ HYVÄSSÄ PORUKASSA Keikkatyötä opintojen ohelle? Välivuosi tiedossa? Tule Niemelle muuttajaksi keikkatöihin tai kokoaikaisesti! Muuttajana pääset työskentelemään osana huipputiimiä vaihtelevissa logistiikkaprojekteissa eri ympäristöissä mm. kotija yritysmuutoilla, ulkomaanmuutoilla, rakennustyömailla sekä tapahtumissa. 5 SYYTÄ HAKEA NIEMELLE TÖIHIN: JOUSTAVAT TYÖAJAT Meillä voit määrittää milloin olet käytettävissä. TREENAA JA TIENAA Kunto kohenee työn ohella. KILPAILUKYKYINEN PALKKA Mahdollisuus vaikuttaa omiin ansioihin. NAUTI EDUISTA Loma-asunnot, kuntosali, liikuntaja kulttuurisetelit, hieronta jne. Etuja joka lähtöön. HYVÄ YHTEISHENKI Niemellä kaveria ei jätetä! ”Parasta Niemellä on työkaverit” ”Tykkään työssäni siitä, ettei ole samanlaista työtä päivästä toiseen. Etenemismahdollisuudet ovat hyvät, jos on halua edetä. Suosittelen hakemaan Niemelle töihin, jos tykkää nähdä työssään kätensä jäljen.” Tommi, muuttaja & nokkamies Tule osaksi menestyvää joukkuettamme! Tutustu avoimiin työtehtäviimme: niemi.fi/rekrytointi Jätä yhteystietosi, niin soitamme sinulle: niemi.fi/opiskelija NIEMI PALVELUT OY 020 554 554, niemi.fi Helsinki · Jyväskylä · Kuopio · Lahti · Oulu · Tampere · Turku · Vaasa P P P P P Ylioppilaslehti_luonnos.indd 1 Ylioppilaslehti_luonnos.indd 1 12.11.2021 14.25.58 12.11.2021 14.25.58 22.2.2022 asti Opiskelija-alennus siirtyy mobiiliin Todista opiskeluoikeutesi helposti sähköisesti ja osta 30 päivän lippu HSL-sovelluksessa.
  • LAHJOITA 20€ lähettämällä tekstiviesti 20 IKIMETSÄ numeroon 16588 tai osallistu verkossa: hakattumetsa.fi Keräyksen tuotoilla Luonnonperintösäätiö hankkii uhanalaisia metsiä ja takaa niille pysyvän rauhoituksen Hakattu metsä ei vastaa -keräys on voimassa vuoden 2022 loppuun saakka Luonnonperintösäätiön keräyslupa RA/2020/921 HAKATTUMETSA.FI LAHJOITA KERÄYKSEEN IKIMETSIEN PELASTAMISEKSI NYT HAKATTU METSÄ EI VASTAA
  • I IHAN TAVALLINEN. Erilainen. Outo. Ulkopuolinen. Vääränlainen. Viallinen. Tällaisia sanoja autismikirjolla olevat usein käyttävät kuvaillessaan, millaiseksi he ovat itsensä yhteiskunnassa kokeneet. Osalle on saatettu sanoa näin jopa päin naamaa. Ennemmin vikoja kannattaisi etsiä yhteis­ kunnasta. Peiliin sietäisi katsoa myös meidän neurotyypillisten, siis ihmisten, jotka ovat neu­ rologiselta tyypiltään enemmistössä. TÄTÄ lehteä varten haastattelin autismi­ kirjolla olevia opiskelijoita siitä, millainen paikka yliopisto heille on. Osan kokemukset olivat hyviä, mutta vaikeuksiakin oli. Usein ne liittyvät sosiaalisiin tilanteisiin ja yliopis­ ton jäykkiin vaatimuksiin. Vaikeuksia ei useinkaan aiheuta autismi­ kirjo itsessään, vaan ennen kaikkea se, että autismikirjolla olevia yritetään ahtaa neuro­ tyypillisten muottiin. Monet autismikirjolla olevat käyttävät valtavasti energiaa muottiin mukautumiseen ja siihen, että pärjäisivät neurotyypillisten ehdoilla luodussa yhteiskunnassa. Siksi osa peittelee autismikirjon piirteitään ja uupuu tavoitellessaan hyväksyntää. Samaan aikaan moni haluaisi vain olla oma itsensä. NEUROTYYPILLISETKIN voisivat nähdä hie­ man vaivaa sen eteen, että pyrkisimme ymmär­ tämään erilaisia tapoja hahmottaa maailmaa ja kyseenalaistamaan omaa tapaamme. Ovatko esimerkiksi käsityksemme siitä, miten ihmis­ suhteissa pitäisi toimia tai miten yliopiston kurssi suoritetaan todella niitä ainoita oikeita – vai ainoastaan niitä, joihin olemme tottuneet? Kun koneet ovat viime vuosi kymmeninä korvanneet suorittavaa työtä, on sosiaalisista taidoista tullut kallisarvoista kauppa tavaraa. Valvomme tarkasti, joskus ali tajuisestikin, sitä, käyttäytyykö joku totuttujen pelisään­ töjen mukaan. Esittääkö toinen osanottonsa mummon kuoleman takia? Nauraako vitsille oikeassa kohdassa? Katsooko silmiin riittä­ västi, mutta ei liikaa? Sosiaalisissa tilanteissa on harvoin kyse oikeasta tai väärästä, vaan vain erilaisesta tavasta kommunikoida. Jos sosiaalisiin nor­ meihin suhtauduttaisiin kevyemmin, kaik­ kien elämä olisi helpompaa. • ÄMÄN LEHDEN kansijuttu kertoo isänmaasta. Tällä kertaa tarkastelussa ei ole sota, syrjäkylien puolisyrjäy­ tyneet natsit tai se, kuka saa kuvailla itseään isänmaalliseksi ja kuka ei, vaan isänmaa. Juttua varten vierailimme Pohjois­ Karjalan Valtimolle perustetussa Oma vara­ opistossa. Siellä kymmenkunta oppilasta harjoittelee opettajien johdolla omavaraisen elämän perusteita: kuinka kasvimaa raiva­ taan, kasveja viljellään ja sato korjataan. Juoksevan veden, keskuslämmityksen, sähkölaitteiden ja vessapaperin puuttumista lukuun ottamatta elämä ei enimmäkseen vai­ kuttanut hullummalta. Peltolan tuvassa mie­ leen alkoi kuin varkain hiipiä huolestuttavia ajatuksia. Pitäisikö lopettaa wolttaaminen ja valittaminen ja alkaa elää? Sienestää ja mar­ jastaa, pakastaa ja perustaa palsta? Tai edes neuloa villapaita, lopettaa lentäminen ja ris­ teileminen ja ruveta vegaaniksi? Jo junassa tilasin lihapullat. ILMASTON LÄMPENEMINEN voi johtaa sii­ hen, että laajat alueet maapallolla muuttuvat käytännössä elinkelvottomiksi. Kuumuus ja kuivuus lisääntyvät, merenpinta nousee. Isänmaallisesti ajatellen olemme siis tilan­ teessa, jossa oman isänmaamme kukoistusta tavoitellessa olemme vieneet monilta muilta ihmisiltä oikeuden isänmaahan. On kapea­ katseista moralisoida Lähi­idästä tai päivän­ tasaajalta ympäristökriisiä, levottomuuksia ja ympäristökriisin aiheuttamia levottomuuksia pakoon lähteviä ihmisiä siitä, etteivät he jää ratkomaan kotimaansa ongelmia, kun niistä monet ovat meidän muiden aiheuttamia. Suomessa isänmaallinen herätys käynnis­ tyi 1840­luvulla. Herättäjien, fennomaanien, joukkoon kuulunut Maamme kirjan (1875) kirjoittaja Zacharias Topelius ajatteli, että ihmisen tehtävä on palvella isänmaata. Ehkä sitä voisi nykyään toteuttaa palvelemalla isänmaataan niin, ettei samalla vaaranna jon­ kun toisen oikeutta isänmaahan jossain toi­ saalla – ja sitä kautta omaansa. OMAVARAOPISTO on herättänyt monen­ laisia kysymyksiä, kritiikkiä ja hilpeyttäkin. Meiltäkin on kysytty, onko se jokin nolo hip­ pien larppi, outo kultti tai ilmastopaniikkia lietsovaa survivalismia. On paljon pahempi­ kin vaihtoehto. Että he ovat oikeassa ja varautuvat. • KUULKAA KORPEIMME KUISKINTAA VÄÄRÄNLAINEN YHTEISKUNTA J O H A N N E S R O V I O M A A A N T T I Y R J Ö N E N T E TUIJA SILTAMÄKI SONJA PARKKINEN ISÄNMAATA KÄSITTELEVÄ JUTTU JA KOTI, USKONTO, ISÄNMAA -SARJAN VIIMEINEN OSA ALKAA SIVULTA 24. AUTISMIKIRJOSTA JA YLIOPISTO-OPISKELUSTA KERTOVA JUTTU ALKAA SIVULTA 14.
  • Y#6 PÄÄTOIMITTAJA Tuija Siltamäki ART DIRECTOR Lari Mörö TOIMITUSSIHTEERIT Sonja Parkkinen Johannes Roviomaa TEKIJÖINA TÄSSÄ NUMEROSSA Elaine Chong, Silvia Hosseini, Pauliina Holma, Touko Hujanen, Joel Karppanen, Minea Koskinen, Riku Lehtoranta, Pauliina Nykänen, Roosa Oksanen, Oskari Onninen, Eevi Rutanen, Mii Varakas, Sami Välikangas & Ian Wallman. KANNEN KUVA Touko Hujanen PERUSTETTU 1913. 108. vuosikerta. Ylioppilaslehden Kustannus Oy on Aikakausmedian sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. SÄHKOPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi@ylioppilaslehti.fi TWITTER, INSTAGRAM, FACEBOOK @Ylioppilaslehti KÄYNTIJA POSTIOSOITE Leppäsuonkatu 9 b, 1 krs., 00100 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelut MEDIATIEDOT ylioppilaslehti.fi/mediatiedot ISSN 0355-9246, 1458-445X (verkkolehti) PAINO Printall AS, Tallinna, Viro TOIMITUSJOHTAJA Leea Tolvas, leea.tolvas@ylva.fi SEURAAVA NUMERO Ilmestyy 8.2.2022 Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä palauta sitä. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Jylkkäri kirjoittaa sitsilaulukulttuurin historiasta ja tulevaisuudesta. Kielija viestintätieteilijöiden ainejärjestö Lingviestit uusii sitsilaulukirjansa vähemmän ongelmalliseksi. ”Vaikka laulut ovat vitsejä, on taustalla tietynlainen ajatusmalli”, järjestön puheenjohtaja Suvi Koskinen perustelee päätöstä. Jylkkäri 07 / 2021 (1.11.) jylkkari.fi LAPIN YLIOPPILASLEHTI vetosi edustajistovaalien alla verkkosivuillaan tulevaisuutensa puolesta. Edellinen edustajisto päätti vuoden 2021 alussa ottaa lehden ”syvempään tarkasteluun”. Yhtenä vaihtoehtona on ollut lehden lakkauttaminen, vaikkei sille ole pakottavaa taloudellista syytä. Päätöksen lehden kohtalosta tekee uusi edustajisto. ”Toivomme, että tulevat edustajiston jäsenet tarkastelevat laaja-alaisesti lehden toimintaa ja näkevät sen arvon myös muuten kuin euroissa.” Toive on helppo allekirjoittaa. Lapin ylioppilaslehti 1.10. 2021 lapinylioppilaslehti.fi TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI Visiiri kertoo verkko sivuillaan Tampereen huippuyliopiston tilasuunnitelmista. Yliopisto haluaa säästää rahaa luopumalla joistakin kiinteistöistä kokonaan. Tyrmistystä on herättänyt erityisesti ehdotus luopua Linnakirjastokiinteistöstä. Tampereen yliopiston hallitus palautti tilasäästöesityksen takaisin valmisteluun marraskuun puolivälissä. Päätöksiä on määrä tehdä hallituksen kokouksessa 20. joulukuuta. Visiiri 4.11. 2021 visiirilehti.fi PS… Suomen Lukiolaisten Liitto päätti lakkauttaa kustantamansa Improbatur-lehden painetun version. Viimeinen painettu Improbatur ilmestyi marraskuun alussa. Siinä lukio uraansa muistelee poliitikko, joka voitti Ylioppilaslehden Suomen fiksuimman poliitikon äänestyksen. Lehdessä on juttuja myös Elokapinaliikkeestä ja kestävästä muodista. Improbatur jatkaa toimintaansa verkkolehtenä. YLIOPPILASLEHTI 6 / 2021 @OJ Ylioppilaslehden ulkonäkö juttu. Todella sekavaa ajatuksenjuoksua. En ymmärtänyt mistä on edes kyse. @1 No siis lehti on kokonaan ajatuksenjuoksua. Oletan että et tunne kakkacasea? @OJ @1 Tunnen kyllä, mut oon halunnut suhtautua lehteen myönteisemmin kuin useimmat. Kuitenki tää uusin numero on nyt katkassu kamelin selän. Pelkkää kritiikkiä, negistelyä ja näsäviisastelua tää koko lehti [Thinking face] @3 Kannattaa harjoitella eri tekstityyppien lukemista. Toihan oli aika hauska teksti ja hyvää ironiaa ja kritiikkiäkin, kun vain vähän pysähtyi miettimään välissä eikä vain pikakelannut läpi. @4 @1 Eihän tästä casesta olekaan kuin kohta 9 vuotta, jonka aikana lehden toimitus on vaihtunut kokonaan aika monta kertaa. Lehteä voi kritisoida, mutta kannattais varmaan olla joku sidos nykyhetkeen siinä kritiikissä. @1 @4 Joo on tokkiinsa vaihtunut, mutta lehden laatu ei oikein siitä ole mielestäni parantunut. Lehden ongelma mielestäni nykyään on että se on liian kunnian himoinen niin pienen porukan pyöritettäväksi. @OJ @3 Niin kai, mutta kun en jaksais ainaista kritiikkiä ja ironiaa. Eikö voisi olla tavallisia hyväntuulisia juttuja? @OJ Mua ainakin melkein ahdistaa avaa toi lehti nykyään, ku siellä on aina pilkataan jotain ja luodaan kuva että maailma tuhoutuu ja kaikki on päin persettä @OJ Miki Liukkosen kirja on huono, koska sen on kirjoittanut mies. Suomen kulttuurijournalismi pelastattu! @sonjavirallinen Tuorein @Ylioppilaslehti on taitoltaan niin lukukelvoton että boomer silmäni eivät hämärässä Hoasin luukussa siihen kyenneet. Se kelpasi kuitenkin erinomaisesti vessan peilien kuivaamiseen niiden pesun jälkeen! @RobertSundman Asiaton kysymys -palstalla on parhaat politiikan jutut Suomessa. @AnteroVartia Toimittaja unohti mainita, että myös mainio @MattiApunen oli retkellä. (Toim. huom. Pää toimittaja tiedusteli Vartialta, toivooko hän puutteen takia Asiattomaan kysymykseen oikaisua, mihin Vartia ei vastannut. Myös Apunen itse huomautti puutteesta muttei esittänyt vaatimuksia, toisin kuin Maliranta, joka twiittasi näin:) @Maliranta Johonkin neuvostoon tämä pitää lähettää! @ArtKarila Nyt jäi vaivaamaan mikä on Master_ Of_ Kotikemian kanta huumepolitiikaan.. @suonpaa Tämä saattaa olla tyylikkäin ja siitä huolimatta aidoin kirkkoaiheinen juttu koko vuonna. @mynameisnemesi1 Cancel kirkko! @jaanakorppi Upea, monitasoinen juttu. Nautinnollista, hidasta journalismia. Kiitos paneutumisesta @sitamaeki ja Tuomo Hujanen! Vahva lukusuositus. Ja tietenkin saan entisenä opiskelijapoliitikkona kicksit siitä, että @Ylioppilaslehti tekee ev.lut. kirkosta jutun, jonka teema ja sävy yllättää. @SuomenEkonomit Kansain välisten opiskelijoiden työllistymistä Suomessa pitää parantaa. @Ylioppilaslehti artikkeli kertoo karua kieltä siitä, miten vaikeaa se tällä hetkellä on. [Thinking face] Suomi ei ole ainoa maa, joka haluaa kansainväliset opiskelijat haaviinsa. @ilpokari Karua luettavaa. Tällä menolla se paljon puhuttu huoltosuhde ei tule ikinä korjaantumaan. @nikovirtala Miksi Suomi haluaa väen väkisin olla tällainen ** tun ankeuttaja? – Kouluttaa nyt kalliilla ja ajaa sitten pois. Maailman onnellisin maa, mutta maailman ihmisvihamielisin kansa? @anttikuha Kiitos tästä jutusta; harva asia on Suomen tulevaisuuden kannalta yhtä tärkeä. @PTlaitos #PTlaitos @hannukarhunen @Ylioppilaslehti: Työperäisen maahanmuuton lisääminen ei yksin riitä osaajapulan ratkaisuun. Syrjäinen, pieni ja kieleltään haastava Suomi ei houkuttele. Maahantulojärjestelmämme on kankea ja byrokraattinen, toisin kuin esimerkiksi Kanadassa tai Virossa. @MaKriKaLi Ratkaisu voi olla myös itsensä työllistäminen alkamalla yrittäjäksi. @MinnaSuni Ilman suomen kielen taitoa ei kansainvälinen osaaja tahdo työllistyä. Tiiviin kans.väl. maisteriohjelman aikana harva ehtii tai hoksaa panostaa kielitaidon kartuttamiseen riittävästi. Havainnollisia tarinoita etenemisen esteistä tarjoaa @Ylioppilaslehti. @MaKriKaLi Miksi he eivät perusta yrityksiä Suomeen? Siitähän hyötyisivät kaikki. @TuuliBlom Opiskelijoiden ja vastavalmistuineiden rekrytointeja tehneenä nämä tarinat kuulostavat valitettavan tutuilta – kiitos @Ylioppilaslehti kattavasta jutusta ja työnhakijoiden kokemusten esiin tuomisesta! @ElinaLappalaine Tämä kiinnostava Ylkkärin juttu liittyy suoraan ilmiöön josta itsekin olen juuri kirjoittanut: ulkomaisten työntekijöiden ongelmista Suomessa. Ja koska tilanne on tämä, se tekee heistä haavoittuvia työmarkkinoilla. JULKISTA KESKUSTELUA MUUT YLIOPPILASLEHDET KIITOKSET Aino Pekkarinen, Kimmo Penninkilampi, Sofia Prami. Viivi Prokofjev, Topias Päivärinta, Johannes Rantapuska, Susanne Salmi, Robert Sundman, Juha Ylijurva & Marko Ylitalo. OIKAISUT Ylioppilaslehden 5 / 21 musiikkitieteen tilannetta Helsingin yliopistossa käsittelevässä jutussa oli virhe. Professori Pirkko Moisalan sitaatissa luki, että Moisalalle vakuutettiin aiemmin, että musiikkitieteeseen jäisi kaksi professoria ja kaksi lehtoria. Todellisuudessa määrä oli professori ja kaksi rehtoria. Myös kaikkien aikojen kirjasyksyssä oli käynyt lapsus. Karl Ove Knausgård on norjalainen eikä ruotsalainen. Samu Haber -kirja puolestaan on ilmestynyt jo viime vuonna. Lisäksi lehdessä oli kirjoitusvirheitä ja kuvittaja Gladys Camilon nimi kirjoitettu väärin. Toimitus pahoittelee koko yhteiskunnan puolesta.
  • Valtimolla opiskellaan omavaraisuuden perusteita ja eleteään luonnon ehdoilla. Alfred käy päiväuinnilla Rumonjoessa. T O U K O H U J A N E N 20 MIGREENI ON YLEISEMPÄÄ NAISILLA KUIN MIEHILLÄ, JA VÄHITELLEN ALETAAN YMMÄRTÄÄ, MIKSI. 22–23 ARKTINEN KIRJEENVAIHTAJA KERTTU KOTAKORPI KERTOO LUONTO KADON KUULUMISET. 24–35 TUIJA SILTAMÄKI JA TOUKO HUJANEN ETSIVÄT OMAVARAOPISTON MAILTA ISÄNMAALLISUUTTA JA JÄISIÄ KAALEJA. 36–40 OSKARI ONNISEN YL-SELVITYS PALJASTAA, KUKA ON SUOMEN FIKSUIN POLIITIKKO. EEVI RUTASEN INFOGRAFIIKKA HAVAINNOLLISTAA. 42–45 SONJA PARKKINEN SAI SELVILLE, ETTEIVÄT POLIITIKOT OIKEIN TIEDÄ, MITÄ HE SOMESSA TEKEVÄT. 46–51 JOEL KARPPANEN HAASTATTELI JA KUVASI BIBLIOFIILEJÄ LUONTAISISSA ELINYMPÄRISTÖISSÄÄN. 52–54 SILVIA HOSSEINI KIRJOITTAA ESSEESSÄÄN, ETTEI KAUNOKIRJALLISUUDEN TEHTÄVÄ OLE OPETTAA EMPATIAA EIKÄ MITÄÄN MUUTAKAAN. 56 POSTIA SAA FINLANDIATTA JÄÄNYT KIRJAILIJA MIKI LIUKKONEN. TOP 10:SSÄ LISTASIMME SOMEVUODEN RASKAIMMAT JUHLAPYHÄT. 57 KULTTUURISOTAKIRJEENVAIHTAJA LÖYTÄÄ SYNERGIAA HELSINGIN SANOMAIN KANSSA. 58–59 ASIATTOMILLA KYSYMYKSILLÄ PIINATTIIN TÄLLÄ KERTAA KANSANEDUSTAJA MIKKO KÄRNÄÄ. TÄSSÄ LEHDESSÄ 5 PÄÄKIRJOITUKSESSA JORISTAAN ISÄNMAASTA. ALAPÄÄ KIRJOITUKSESSA POHDITAAN, MIKSI SOSIAALISISTA NORMEISTA KANNATTAISI JOUSTAA. 9 JULKAISEMME UUDELLEEN VANHOJA YLIOPPILASLEHDEN JUTTUJA. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTTI: YLIOPPILASKUNNAN JÄSENYYS EI RIKO PERUSTUSLAKIA. 10–13 HUMANISTISESTA TIEDEKUNNASTA TYÖLLISTYTÄÄN PAREMMIN KUIN KUVITTELISI. LUONNONTIETEILIJÖIDENKIN TYÖLLISTYMINEN SUJUU NYT AIEMPAA PAREMMIN. 14–19 AUTISMIKIRJO VOI HANKALOITTAA ELÄMÄÄ, MUTTA YLIOPISTON BYRO KRATIA SITÄ VASTA HANKALOITTAAKIN. SONJA PARKKINEN KIRJOITTI, JA PAULIINA HOLMA KUVITTI.
  • OPINTOJA VOI SISÄLLYTTÄÄ KORKEAKOULU TUTKINTOON ASEMA ENSIKERTALAISKIINTIÖSSÄ SÄILYY OIKEUS KELAN OPINTOTUKEEN * Maksuton koulutus oppimisvaikeuksia kokeville 18–29-vuotiaille koulutustai työpaikkaa vaille oleville nuorille. ** Koulutus on maksuton. • Kasvatusja opetusalan valmentavat opinnot, VAKAVA • Lääketieteen valmentavat opinnot • Korkeakouluun valmentavat opinnot • SOTELI – sosiaali-, terveysja liikunta-alan AMK-opintoja • Suuntana poliisiala • Elämässä eteenpäin* • Avaimia opiskeluja työelämään -koulutus UUTTA! (10.1.–25.2.2022. ja 7.3.–29.4.2022**) KEVÄT 2022 10.1.2022–18.5.2022 • Arkkitehtuurin ja tekniikan aloille suuntaavat opinnot • Biologia ja luonnontieteet • Englannin kieli ja kansainvälisyys • Hip hop -elementit • Historia ja kulttuuritieteet • Kasvatustieteet • Kauppatieteet • Korkeakouluun valmentavat opinnot • Luova ilmaisu • Luova kirjoittaminen • Lääketieteeseen suuntaavat opinnot • Maahanmuuttajakoulutukset • Oikeustieteet • Psykologia • SOTELI – sosiaali-, terveysja liikunta-alan AMK-opintoja • Suuntana poliisiala • Voimavuosi – opistovuosi oppivelvollisille (Yhteishaku) UUTTA! • Yhteiskuntaja valtiotieteet LUKUVUOSI 2022–2023 10.8.2022–19.5.2023 • Opiskele tehokkaasti lukiokursseja: BIabi, FYabi, FY7/FY8 (LOPS2016/2019), KEabi, KE5, MAAabi+MABabi ja ABITTI • Ilmoittaudu 31.5.2022 mennessä! KOVIEN TIETEIDEN ETÄKESÄLUKIO 4.–15.7.2022 Avoimia YLIOPISTOja AMK-OPINTOJA luovien alojen opintoja sekä lukiokurssien kertausta ”Jokainen opiskelukokemus vie eteenpäin ja voi olla jopa avain opiskelupaikan saamiseen.” – Noora Kysy vapaita opiskelupaikkoja! JATKUVA HAKU JA JOUSTAVA ALOITUS! alkio.fi SUOSITTU KANSANOPISTO JYVÄSKYLÄN KORPILAHDELLA | www.alkio.fi | toimisto@alkio.fi | Vietä elämäsi paras vuosi! HAKUAIKA 5.-19.1.2022 uniarts.fi/opiskelu Taideyliopistossa kasvat näkemykselliseksi taiteilijaksi inspiroivassa ja monitaiteisessa yhteisössämme. Löydä oma intohimosi laajasta koulutustarjonnastamme musiikin, kuvataiteen, teatterin ja tanssin aloilta.
  • 9 YLIOPPILASLEHTI 6 / 2021 ÄSSÄ LEHDESSÄ toimittaja Oskari Onninen etsii kansanedustajien ja politiikan toimittajien avustuksella Suomen fiksuinta poliitikkoa. Syyskuussa edesmennyt, Suomen poliittista kulttuuria ravistelleesta Tamminiemen pesänjakajat ­kir­ jasta (1981) ja sen myötä näyttävien potku­ jen saamisesta Helsingin Sanomista tunnettu toimittaja Aarno ”Loka” Laitinen kertoi Ylioppilas lehden haastattelussa vuonna 2008, ketkä ovat tyhmimpiä: kokoomuslaiset nais­ lääkärit. ”Tuija Nurmi äänestettiin yhdellä matkalla Suomen Sarah Paliniksi” , Laitinen kertoo Lajinsa viimeinen ­jutussa, ja jatkaa tilitystään Ylioppilaslehden tuolloin 29­vuotiaalle toimit­ tajalle Veera Luoma-aholle näin: Perussuomalaisissa on hänestä samanlaisia piirteitä kuin natseissa. ”Niitä äänestävät valtion virkapukuinen proletariaatti, poliisit ja tullivirkailijat.” Alexander Stubbia arvostelukyvyttömämpää miestä hänen on vaikea löytää. ”Ennen ajattelin, että se on kuin Masisarjakuvan vänrikki Nappula, mutta sehän onkin Hönö.” Viime aikoina hän on ollut ärtynyt Töölön puuteripyllyisiin, miesten asuntolaa vastustaviin porvarisrouviin. Stalinisteja kommunistiperheen lapsi vihasi jo 1970-luvulla. Hänelle vapaamielinen 1960-luku loppui vuoteen 1968. ”Olin ihan, että ei helvetti, tämä on niin nähty. Olen aidosti sitä mieltä, että stalinismi on saatanan epärehellinen ja vaarallinen liike. Nuoret eivät tiedä sitä, ja se nousee aina uudelleen esiin.” Jutun kirjoittanut toimittaja Veera Luoma­ aho on nykyään 43­vuotias ja töissä hs Visiossa . Luoma­ahon mielestä maailma on muuttunut. ”Itseäni tuossa jutussa häiritsee nykyään se, että olin silloin muka itsenäinen feministi, mutta kuitenkin salaa kamalan mielissäni, jos valtaapitävät miehet tykkäsivät minusta. Lokan kaltaisilla tyypeillä oli paljon enemmän valtaa kuin nykyään. Siitä tajuaa, miten pal­ jon #metoo­hommat oikeasti ovat aikuis iälläni muuttaneet maailmaa”, Luoma­ aho kertoo. ”Olin pari vuotta aiemmin ollut aamute­ leviosissa, ja Loka oli kirjoittanut kolum­ niinsa, että televisiossa oli ’lihava, suttuinen ja viiksekäs’ nainen. Koin itseni nolatuksi. Nykyään olisin vaan, että mitä vittua.” Itse haastattelu oli hänestä kuitenkin mahtava. ”Briljantti, valtavan lahjakas, hauska ihmi­ nen, jossa oli ripaus lämpöäkin.” • RETRO: TYHMIN JO LÖYTYIKIN T ORKEIN HALLINTO-OIKEUS on antanut ratkaisun ylioppilaskunnan jäsenyyttä ja jäsenmaksua koske­ vaan valituslupahakemukseen. kho päätti lokakuussa jättää tutkimatta Turun yliopis­ ton opiskelijan Sami-Petteri Sepän vali­ tuksen, joka koski Turun ylioppilaskunnan jäsenyyttä ja jäsenmaksuja. Seppä ei siis saa erota Turun ylioppilaskunnasta, eikä yliop­ pilaskunnan tarvitse palauttaa hänen jäsen­ maksujaan. Sepän oikeusjuttu alkoi kolme vuotta sit­ ten, kun hän pyysi eroa Turun yliopiston ylioppilaskunnasta ilman, että hän menettää opiskeluoikeutensa. Seppä vaati myös, että ylioppilaskunta palauttaa hänen maksamansa jäsenmaksun. Marraskuussa 2018 ylioppilaskunta hyl­ käsi pyynnön ja niin ikään Sepän oikaisuvaa­ timuksen siihen. Jälkimmäisestä Seppä valitti Turun hallinto­oikeuteen, joka jätti valituk­ sen tutkimatta. Kiistan taustalla on pitkään jatkunut keskustelu ylioppilaskuntien ”pakkojäse­ nyydestä”. Yliopistolain mukaan kaikki yliopisto­opiskelijat kuuluvat ylioppilaskun­ taan. Vastustajien mukaan yliopistolaki on ristiriidassa perustuslain kanssa, sillä perus­ tuslain kokoontumis­ ja yhdistymisvapauden mukaan jokaisella on oikeus kuulua ja olla kuulumatta yhdistyksiin. Ylioppilaskuntien kohdalla tästä on poi­ kettu, koska ”pakkojäsenyydelle” on ollut kolme keskeistä perustetta: yliopistohallin­ toon osallistuminen, opiskelijaterveydenhuol­ lon järjestäminen ja järjestelyn ikiaikaisuus. Tammikuussa 2021 Ylioppilaiden terveyden hoitosäätiön yths:n maksut siirtyi­ vät ylioppilaskunnilta Kelan kerättäviksi. Se ja muut vuosikymmenten saatossa tapahtu­ neet muutokset ovat kyseenalaistaneet järjes­ telyn perustuslainmukaisuutta. Kesällä 2020 opetus­ ja kulttuuriministe­ riö perusti työryhmän selvittämään pakkojä­ senyyden perusteita. Maaliskuussa 2021 selvi­ tys valmistui. Sen mukaan ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden poistamiselle ei löydy välittömiä perusteita. • KORKEIN HALLINTO-OIKEUS: SAMI-PETTERI SEPPÄ EI SAA EROTA TURUN YLIOPPILASKUNNASTA K ”Tuija Nurmi äänestettiin yhdellä matkalla Suomen Sarah Paliniksi” LUE VEERA LUOMA-AHON JUTTU LAJINSA VIIMEINEN OSOITTEESTA YLIOPPILASLEHTI.FI. M I K A E L P E T T E R S S O N Oikeusprosessin aiemmista vaiheista voit lukea Ylioppilaslehden verkkosivuilta osoitteesta ylioppilaslehti.fi tai lukemalla oheiset koodit: Kun ylioppilaskunnilta poistuu ”YTHS-kortti”, automaatiojäsenyyden perusteet saattavat horjua – Asiantuntijan mukaan pian syntyy ”aito oikeudellinen jännite” (18.12.2020) Ylioppilaskunnan jäsenyyden hallintooikeuteen vieneet oikeus tieteilijät hakevat valitus lupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta (18.12.2020) Opiskelija pyrki eroamaan ylioppilas kunnasta, hallintooikeus ei armahtanut jäsenmaksuista (27.11.2020) Turun ylioppilaslehti Tylkkäri haastatteli valituksen tehneitä opiskelijoita tammikuussa 2019. Nämä oikeustieteen opiskelijat valittavat ylioppilaskunnan ”pakkojäsenyydestä” hallintooikeuteen (24.1.2019)
  • 10 YLIOPPILASLEHTI 6 / 2021 VALTAOSA HUMANISTEISTA TYÖLLISTYY SUOMESSA, MUTTA TYÖSUHTEIDEN LAATU VAIHTELEE Ylempi korkeakoulututkinto enteilee pitkää työuraa ja kohtuullisia tuloja — myös verrattain matalapalkkaisilla humanistisilla aloilla. Teksti RIKU LEHTORANTA Kuvitus MII VARAKAS
  • 11 YLIOPISTOSTA Y ? LIOPPILASLEHTI käsitteli viime numerossa (5/21) Helsingin yli­ opiston humanistisen tiedekunnan rahoitusta. Sitä on viime vuosina leikattu lähes kahdeksalla miljoonalla eurolla. Vuonna 2015 humanistisen tiede ­ kunnan perusrahoitus oli 31,7 miljoonaa euroa, vuonna 2021 enää 23,9 miljoonaa euroa. Leikkaukset ovat opiskelijoiden mukaan heikentäneet opetuksen laatua, mutta toistai­ seksi niillä ei näytä olleen ainakaan suoraa vaikutusta humanistiopiskelijoiden työllisty­ miseen. Ylemmän korkeakoulutututkinnon suo­ rittaneiden opiskelijoiden vertailussa huma­ nistien työllisyys­ ja palkkataso on alhainen, mutta kaikkiin koulutusasteisiin ja aloihin verrattuna kohtuullinen. Toisaalta Akavan viimeaikaiset työttömyys­ katsaukset osoittavat työttömyyden kään­ tyneen korkeakoulutetuilla rajuun kasvuun koronapandemian seurausten takia. KORONAKRIISIÄ lukuun ottamatta humanis­ tisten alojen opiskelijoiden työllisyystilanne on ollut pääosin hyvä. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen uraseurantaan osallistui viiden vuoden seu­ rantajaksolla humanistisilta ja taidealoilta vuonna 2015 valmistuneita maistereita Suo­ men kaikista yliopistoista. Seurantajakson (2015–2020) aikana heistä vain kolme pro­ senttia ilmoitti elävänsä pääosin työttöminä työnhakijoina. Sen sijaan työsuhteiden laatu vaihteli, mikä on humanistisille aloille tyypillistä. Työsuhteiden laadulla voidaan tarkoittaa ainakin kahta asiaa. Yhtäältä voidaan tarkastella, missä mää­ rin työllistytään vakituisiin ja kokoaikaisiin sekä osa­ ja määräaikaisiin työsuhteisiin, toisaalta työllistymistä koulutusta vastaaviin työ tehtäviin. Esimerkiksi viisi prosenttia humanisti­ sen ja taidealan vastaajista ilmoitti työsken­ televänsä itsenäisinä ammatinharjoittajina tai freelancereina. Kuusi prosenttia joukosta ilmoitti puolestaan tekevänsä osa­aikatöitä ja neljä prosenttia työskentelevänsä useassa rinnakkaisessa työsuhteessa. Kuitenkin selvästi suurin osa eli noin puolet (49 prosenttia) vastaajista ilmoitti työskentelevänsä vakituisesti kokopäivätyössä. Seuraavaksi suurin osuus eli 20 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä määräaikaisessa kokopäivätyössä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 kaikilta humanistisilta aloilta valmistu­ neista lähes 80 prosenttia oli työelämässä: yliopistosta valmistuneista 78 prosenttia, ammattikorkea koulusta valmistuneista 79 prosenttia. HUMANISTIT työllistyvät monenlaisiin teh­ täviin. Opetushallinnon tilastopalvelun vuoden 2017 tietojen mukaan humanistisen alan yli­ opistotutkinnon suorittaneista 41 prosenttia työllistyi asiantuntija­ ja erityisasiantuntija­ tehtäviin ja 20 prosenttia toimisto­, asiakas­ palvelu­ tai myyntitehtäviin. yhdeksän pro­ senttia humanisteista toimi yrittäjinä. Kysymys työllistymisestä omaa koulutusta vastaaviin työtehtäviin on humanistisilla aloilla hankala ja monitulkintainen, koska niitä valmistutaan perinteisesti niin kutsu­ tuille generalistialoille. Generalistialat antavat työelämäval­ miuksia, eivätkä pätevöitä spesifisti tiettyyn työtehtävään. Silloin on pitkälti vastaajan omasta arviosta kiinni, missä määrin hän mielestään hyödyntää opinnoissa hankki­ miaan taitoja nykyisessä työssään. Opetushallinnon tilastojen mukaan seu­ rantajaksolla 2015–2020 humanistisen ja taide alan maistereista 51 prosenttia ilmoitti, että nykyisen työn edellytyksenä oli yli­ opistossa suoritettu tutkinto. 41 prosenttia vastaajista työskenteli ilman tutkinnon vaa­ timusta. Kahdeksan prosenttia ei osannut arvioida tutkinnon ratkaisevuutta työsuh­ teen solmimiseen. Useat humanistisen alan koulutuksen saaneet opiskelijat suorittavat kuitenkin myös opettajan pedagogiset opinnot. Silloin he pätevöityvät spesifisti tiettyyn työ­ tehtävään. Korkeasti koulutettujen humanistien työllistymisvaikeudet on perinteisesti lii­ tetty työuran alkuvaiheisiin. Juuri generalis­ tialoilla työttömiä on ylipäätään paljon heti valmistumisen jälkeen, mutta määrä vähenee pitkällä aikavälillä. PALKANSAAJIEN tutkimuslaitoksen työ­ markkinoihin keskittyvän osaston tutkimus­ johtaja Tuomo Suhonen arvelee, että useat tutkimusorganisaatiot tekevät lähivuosina perusteellista analyysiä humanistien asemasta työmarkkinoilla. ”Esimerkiksi meidän osastomme on keskit­ tynyt tähän asti lähinnä tulotietojen selvittä­ miseen. Koska eri alojen työllistymisestä on nykyisin kattavat rekisterit, tilanne olisi hel­ posti korjattavissa.” Suhosen mukaan valistuneita arvauksia työsuhteiden osa­ ja määräaikaisuuksista voidaan esittää myös pelkkien tulotietojen pohjalta – esimerkiksi hänen ja Juho Jokisen vuonna 2018 toteuttaman tutkimuksen perusteella. ”Vuosituloja katsomalla työllisyyden määrä näyttää jäävän verrattain alhaiseksi juuri humanistisella ja kulttuurialalla, eli lyhyitä työsuhteita solmitaan paljon.” Humanististen alojen sisällä on myös hyvin palkattuja koulutusaloja. ”Esimerkiksi viestintä­ ja informaa­ tio­alalta sekä kielitieteistä valmistuneiden ansiotulot ovat hyvin lähellä opettajien ansioita. Silloin puhutaan jo melko hyvistä tuloista”, Suhonen sanoo. Humanististen alojen sisäiset erot pal­ koissa ja työllisyydessä jäävät pieniksi, kun verrataan kaikkien koulutusalojen välisiin eroihin. ”Esimerkiksi lääkäreillä on käytännössä täystyöllisyys ja erinomainen palkkakehitys, kun taas kulttuurialan työsopimukset ovat repaleisempia”, sanoo työ­ ja elinkeinominis­ teriön erityisasiantuntija Liisa Larja . SUHOSEN ja Jokisen tutkimuksesta ilmenee myös, että lähes kaikki humanistiset ja tai­ dealat kuuluvat alimpaan tulokolmannekseen. Vaikka humanististen alojen palkkataso on alhainen, ero monien muiden tieteena­ lojen opintosuuntiin ei ole suuri. Verrattain pienituloisten yliopistoalojen joukkoon kuu­ luvat luonnontieteellisistä aloista biologia, geo­, avaruus­ ja tähtitieteet sekä luonto­ ja ympäristöala. Yliopistoaloista myös pienituloisemmat johtavat yleensä vähintään kohtuulliseen tulotasoon. Korkeakoulutettu tienaa 40–100 prosenttia enemmän kuin pelkän peruskou­ lun suorittanut. Kouluttautuminen siis kan­ nattaa, monellakin tapaa. ”Mitä korkeampi koulutus, sitä enemmän on työvuosia ja paremmat tulot”, työ­ ja elin­ keinoministeriön Liisa Larja toteaa. •
  • 12 YLIOPPILASLEHTI 6 / 2021 UONNONTIETEELLISILTÄ aloilta valmistuneet työllistyvät nyt aiem­ pia vuosia helpommin. Työ­ ja elinkeinoministeriön vuoden 2016 selvityksen mukaan luonnontieteistä valmis­ tuneissa työllisten osuus oli humanististen alojen ohella pienin, kun tarkasteltiin kaik­ kia korkeakoulutettuja. Toisin kuin huma­ nistisilla aloilla, luonnontieteissä työllisten osuus oli tuolloin yhä laskussa. Viime vuosina työllisyystilanne on kuiten­ kin parantunut. Korkeakoulutettujen keskusjärjestön Aka­ van ajatus­ ja tutkimuspajan Akava Worksin laskelman mukaan luonnontieteellisten ainei­ den filosofian maistereiden työttömyysaste oli enimmillään vuonna 2016, jolloin se oli noin kahdekan prosenttia. Sen jälkeen luku on laskenut melko tasaisesti. Vuonna 2020 työttömien määrä nousi hieman, mutta on sittemmin palannut taas vuoden 2019 tasolle. LUONNON-, ympäristö­ ja metsätieteili­ jöiden liitto Loimu ry:n urapalvelupääl­ likkö Suvi Liikkanen vahvistaa myönteisen yleisvireen. Hänen mukaansa isot talou­ delliset muutokset työmarkkinoilla näky­ vät luonnontieteellisillä aloilla yleensä vii­ veellä. Finanssikriisi iski aloille myöhään, ja toistaiseksi myös koronan vaikutukset ovat jääneet pieniksi. ”On mielenkiintoista nähdä, jääkö työlli­ syys hyvälle tasolle vai oireileeko koronakriisi vielä työttömyyden nousuna”, Liikkanen sanoo. Luonnontieteistä valmistuneiden työlli­ syys kuitenkin vaihtelee pääaineen mukaan. Esimerkiksi biologiassa tilanne on haasta­ vampi, kun taas tilastotieteessä työttömyys on vähäistä. Liikkasen mukaan eroa selittää erityisesti se, että biologian koulutusmäärät ovat olleet jo pitkään korkeita. Työllistymisessä on alakohtaisia eroja myös siinä, kuinka hyvin työ vastaa kou­ lutusalaa ja ­tasoa. Liikkanen sanoo, että vaikka ensimmäinen työpaikka ei välttä­ mättä vastaa koulutustasoa, vastaa se useim­ pien pääaineiden kohdalla kuitenkin kou­ lutusalaa. Bio­ ja ympäristöpuolella niin ei välttämättä ole. Loimun jäsenet ovat kuitenkin pääasiassa melko tyytyväisiä työn sisältöön sekä siihen, miten hyvin se vastaa koulutusta. Sama näkyy yliopistojen työelämä­ ja ura­ palveluiden Aarresaari­verkoston valtakunnal­ lisessa uraseurantakyselyssä. Kyselyyn vuonna 2020 vastanneista luonnontieteellisten alojen maistereista 70 prosenttia sanoi, että pääsy­ vaatimuksena nykyiseen työhön oli se ylempi korkeakoulututkinto, joka heillä on. Kaikkien tieteenalojen maistereissa osuus oli pienempi. Työsuhteet ovat pääasiassa vakituisia. Yli puolet tuoreimpaan uraseurantakyselyyn vas­ tanneista luonnontieteilijöistä oli vakituisessa ja noin neljäsosa määräaikaisessa kokopäivä­ työssä. Suvi Liikkanen sanoo, että sektori­ kohtaista vaihtelua on kuitenkin paljon. ”Yksityisellä sektorilla vakituinen työ on tyypillinen, kun taas yliopistosektorilla mää­ räaikainen työsuhde on hyvin todennäköinen. Kuntasektorin projektitehtävissä on etenkin työurien alussa paljon määräaikaisia.” Loimun viimeisimmän työmarkkinatutki­ muksen perusteella luonnontieteellisten alo­ jen työnantajissa korostuvat yksityinen sek­ tori, valtion tutkimuslaitokset sekä yliopistot. Liikkasen mukaan kova luonnontieteelli­ nen osaaminen on kriittisen tärkeää esimer­ kiksi innovaatiopuolella ja ilmastonmuutok­ sen torjunnassa. ”Luonnontieteellinen kriittinen ajattelu kuuluu yleissivistykseen, ja Suomen kilpailu­ kyky tarvitsee alojen asiantuntijoita ja osaa­ mista. En osaa nähdä tulevaisuutta, jossa luonnontieteellistä osaamista ei tarvittaisi.” • LUONNON TIETEELLISTEN ALOJEN TYÖLLISYYS ON PARANTUNUT Luonnontieteellisiltä aloilta valmistuneiden työllisyystilanne on vaikean jakson jälkeen kohentunut. Alojen välillä on kuitenkin vaihtelua siinä, kuinka helppoa valmistuneen on löytää omaa koulutustasoa — tai edes alaa — vastaava työpaikka. L Teksti ROOSA OKSANEN Kuvitus MII VARAKAS
  • 13 YLIOPISTOSTA
  • 14 YLIOPPILASLEHTI 6 / 2021 AUTISMIKIRJON DIAGNOOSI YLEISTYY YLIOPISTOOPISKELIJOILLA. YLI OPISTOLTA AUTISMIKIRJOLLA OLEVAT TOIVOVAT ENNEN KAIKKEA JOUSTAVUUTTA. Teksti SONJA PARKKINEN Kuvitus PAULIINA HOLMA
  • 15 YLIOPISTOSTA esimerkkejä siitä, kuinka yliopiston toiminta­ tavat voivat vaikeuttaa autismikirjolla olevien opintoja ja arkea. Myös moni neurotyypillinen, eli henkilö, joka on neurologiselta tyypiltään enemmis­ tössä, tuskailee ryhmätöiden suuren määrän, etäluentojen ja epäselvien ohjeiden kanssa. Harvalle heistä niistä kuitenkaan muodos­ tuu liki ylitsepääsemättömiä esteitä. AUTISMIKIRJOSTA puhutaan kirjona, koska autismin piirteet ovat kaikilla hieman erilai­ sia. Yhteistä autismikirjolla olevilla on se, että heillä on erilainen tapa hahmottaa vuorovai­ kutusta. Siksi autismikirjolla olevat voivat käyttäytyä muiden silmiin poikkeavasti. Hei­ dän on myös usein vaikeaa kommunikoida tavalla, johon neurotyypilliset ovat tottuneet. Esimerkiksi sarkasmin havaitseminen tai sil­ miin katsominen saattaa olla vaikeaa. Moni pysyy mielellään tutuissa rutiineissa. Lisäksi autismikirjoon saattaa liittyä aistien yli­ tai aliherkkyyttä sekä poikkeuksellisia mielenkiinnon kohteita, joihin kirjolla oleva voi uppoutua syvällisesti. Yksilöllistä on myös tuen tarve: jotkut voivat elää itsenäistä elämää ilman minkään­ laista tukea, toiset saattavat tarvita paljonkin apua. Myös Eetun, Jaakon ja Veeran elämiin autismikirjo vaikuttaa eri tavoin. Eetu sai diagnoosin kahdeksanvuotiaana. Hän oli jo tuolloin miettinyt, miksi muille puhuminen pelottaa. Vuosien varrella Eetu on oppinut elämään oman erilaisuutensa kanssa. Ihmismassat ja kova taustahäly kui­ tenkin vievät kuormituksen äärirajoille. Tukea arkeen ja opiskeluihin hän saa toimin­ taterapiasta. Jaakko diagnosoitiin alakoulun lopussa. Puolentoista vuoden terapia auttoi hahmotta­ maan omaa kokemusmaailmaa, ja sen jälkeen Jaakko kokee pärjänneensä arjessa hyvin. Hän viihtyy ihmisten seurassa ja on puhelias. Välillä Jaakko saattaa sanoa asioita liian suo­ raan, mutta nykyään hän ymmärtää pyytää anteeksi. Uusien ihmisten tapaaminen saa Jaakon aluksi ylivirittymään, ja hänen täytyy rauhoitella itseään muun muassa napsuttele­ malla sormia. Veera sai diagnoosin vasta hiljattain. Lap­ sena hän ymmärsi olevansa erilainen, mutta hyvien arvosanojen ja nuorena opeteltujen ihmissuhdevinkkien takia autismikirjoa alet­ tiin epäillä vasta yliopistovuosina. Elämä diagnoosin kanssa on vaatinut opettelua. Aistiyliherkkyyteen auttavat aurinkolasit ja vastamelukuulokkeet. Kovat äänet ja kirk­ kaat valot aiheuttavat Veeralle jopa fyysistä kipua. Etäopinnot ovat helpottaneet arjen kuormitusta, koska kotona voi olla rauhassa. Neurotyypillisten ja autismikirjolla ole­ vien aivot ovat ikään kuin hieman eri tavalla ohjelmoituja. ”Autismikirjo näkyy siinä, miten kiinnos­ tun asioista, miten prosessoin tietoa, miten aistit toimivat, miten kiinnostun ihmisistä, millaisia ihmissuhteita ja arkea pidän mie­ lekkäänä, mitkä asiat ovat vaikeita ja mitkä helppoja, mikä on mulle normaalia ja mikä muille normaalia. Jotkin ideat ja ajatukset voivat olla mulle tavanomaisia, mutta muille tajunnanräjäyttäviä ja toisinpäin”, kuvailee Veera. ARVIOIDEN mukaan noin prosentti ihmisistä on autismikirjolla. Kansainvälisten tilastojen ja tutkimusten mukaan autismikirjolla olevien määrä korkea­ kouluissa on kasvanut, kertoo kasvatustietei­ den tutkijatohtori ja dosentti Henri Pesonen Helsingin yliopistosta. Pesonen on tutkinut autismikirjolla olevia yliopisto­opiskelijoita ja heidän kokemuksiaan inklusiivisesta koulu­ tuksesta. Pesosen mukaan autismikirjolla olevien määrä ei ole todennäköisesti kasvanut väes­ tötasolla, vaan kyse on siitä, että autismikirjo tunnistetaan aiempaa paremmin. Myös tukea on saatavilla enemmän kuin ennen ja koulu­ tus on aiempaa inklusiivisempaa. Ihmisten yksilölliset tarpeet otetaan nykyään parem­ min huomioon. ”Tukea tarvitsevista opiskelijaryhmistä autismikirjolla olevat ovat nopeimmin kasva­ nut ryhmä korkeakouluissa”, Pesonen sanoo. Autismikirjo ei usein vaikuta älyyn tai akateemisiin taitoihin. Moni voi olla hyvin­ kin lahjakas omalla alallaan. Veera, Jaakko ja Eetu kertovat opiskelun olleen aina kohtuul­ lisen helppoa ja arvosanojen hyviä. Jos autismikirjolla olevalle tulee vaikeuk­ sia, ne liittyvät usein sosiaalisiin tilanteisiin ja erityisesti yliopistossa opiskelutaitoihin. Pesosen mukaan autismikirjolla ole­ vat eivät aina pääsekään näyttämään täyttä potentiaaliaan ja vahvuuksiaan. Yliopistot toimivat pitkälti neurotyypil­ listen ehdoilla, Pesonen kertoo. Autismi­ kirjolla oleville oppimistilojen aistimaail­ mat voivat olla liian kuormittavia. Tukea ja erityisjärjestelyjä saadakseen on oltava itse aktiivinen, vaikka itseohjautuvuus on usein TSIKÄÄ pari ja keskustelkaa anne­ tusta aiheesta. Kaksi minuuttia aikaa. Tällaisiin tehtävänantoihin kieltenopis­ kelija Eetu törmää lähes jokaisella luennolla. Lyhyessä ajassa on etsittävä pari tai ryhmä ja keksittävä nopeasti jotain sanottavaa. Autismikirjolla olevalle Eetulle se on vai­ keaa. Jo ensimmäistä lausetta joutuu mietti­ mään pitkään. ”Lukiossa ja peruskoulussa oli ehkä vähän helpompaa, kun opettaja jakoi ryhmät”, 27­vuotias Eetu kertoo. Keskusteluja ja ryhmätöitä on kielten­ opinnoissa paljon. Ne kuormittavat Eetua, ja osittain niiden takia Eetu on tippunut vuo­ sien aikana kursseilta, vaikka opinnot tuntu­ vat muuten motivoivilta. 21­vuotiaan Jaakon psykologian opinnot ovat sujuneet tähän asti hyvin, mutta viime keväänä opiskelu muuttui erittäin raskaaksi. Se johtui etäluennoista. Autismikirjolla oleva Jaakko on huoman­ nut, että Zoom vääristää ääniä, mikä tekee äänensävyjen tulkitsemisesta vaikeaa. Kun vihjeitä sosiaalisten tilanteiden tulkitsemiseen ei ollut riittävästi, Jaakolle iski epävarmuus ja stressi siitä, onko hän ymmärtänyt tilanteet väärin. ”Kun on vielä autismikirjoon liittyvää stressiherkkyyttä, niin korona­aikana oli jär­ kyttävät stressitilat koko ajan päällä”, Jaakko kertoo. 25­vuotias Veera on myös kieltenopiskelija ja autismikirjolla. Häntä harmittaa, kuinka paljon opiskelut ovat vaikeutuneet pelkästään siksi, että monet ohjeet ovat epäselviä ja kaik­ kien oletetaan tietävän yliopiston käytännöt. ”Sain vasta viime vuonna tietää, että jos on kurssikirja ja sanotaan, että lukekaa tämä, niin se ei tarkoita, että lukekaa kannesta kan­ teen. Ihmettelin, miten muut pystyvät luke­ maan parissa kuukaudessa tuhat sivua pariin otteeseen ja tekemään muut tehtävät. Että oonko mä huono opiskelija”, Veera kertoo. Veera on myös kokenut, että jos jotain ei sanota ääneen, siitä ei kannata kysyä, koska rangaistuksena voi olla ”tyhmälle” kysymyk­ selle naureskelua. ”Nämä ovat näitä yleisiä autistien koke­ muksia. On ollut tosi turhauttavaa, koska pystyn sisäistämään asioita hyvin ja mulla on asiantuntemusta, mutta rakenteellisia esteitä on niin paljon, ja monet asiat ovat paikoin jopa esteellisiä.” Helsingin yliopistossa opiskelevien Eetun, Jaakon ja Veeran kokemukset ovat E ?
  • 16 YLIOPPILASLEHTI 6 / 2021 autismikirjolla oleville vaikeaa. Tieto tuesta on pirstaleisena eri verkkosivuilla, eivätkä opettajat aina tiedä tarpeeksi siitä, miten ope­ tuksesta voi tehdä inklusiivista. Lisäksi ilmapiiri voi olla sellainen, jossa erilaisuutta ei hyväksytä. Opiskelijaelämä pohjaa vahvasti juhlimiskulttuuriin, johon kuuluvat isot ihmisryhmät, meteli, välkkyvät valot ja tietyt sosiaaliset säännöt. Kaverisuh­ teiden luominen ja ihmisiin tutustuminen voi olla paitsi haastavaa myös kuormittavaa. Siksi moni voi jäädä ulkopuolelle. ”Neurotyypilliselle aamupäivän luennot ja iltapäivän ryhmätunnit voivat olla sellaisia, että ne hoituvat helposti ja lopuksi mennään oluelle. Autismikirjolla olevalle siinä voi kui­ tenkin olla monta hetkeä, joissa on aistikuor­ mitusta ja täytyy tsempata. Päivän jälkeen on uupunut ja pitääkin levätä kaksi päivää”, Pesonen sanoo. Eetu ei ole juurikaan käynyt tapahtumissa tai juhlissa. Melu on hänelle liikaa, eikä hän pidä alkoholista. Jaakko kertoo käyneensä bileissä, mutta lähinnä tuttujen kavereiden seurassa. Jos bileissä on ihmisiä, joiden kanssa ei ole yhteistä kiinnostuksen kohdetta, kuten psykologia, tilanne on vaikeampi. ”En mä tiedä, mistä ne pitää tai pitääkö ne samoista asioista kuin minä, enkä voi seli­ tellä ihan mitä sattuu itselle kiinnostavista asioista, joten oon sitten ihan paniikissa, että mitä mun pitää puhua. Siksi tällaisissa juh­ lissa oon tosi pitkiä aikoja vain hiljaa.” Veera kävi bileissä ja tapahtumissa fuksi­ vuonna, koska hän pelkäsi muuten jäävänsä yksin. ”Se ympäristö on vaikea, koska melu sat­ tuu enkä saa puheesta selvää. Silti pitää käyt­ täytyä tosi normaalisti, jotta ihmiset pitäi­ sivät mua mukavana, vaikka muhun sattuu. Muuten ihmiset luulevat, että oon vihainen.” SOSIAALISET suhteet tulevat usein esille opintopsykologin vastaanotolla, kertoo Helsingin yliopiston opintopsykologi Anu Lehtinen . Osa autismikirjolla olevista opis­ kelijoista miettii, miten tutustuisi muihin opiskelijoihin ja voisi olla osa yhteisöä, vaikka samaan aikaan sosiaaliset tilanteet saattavat kuormittaa. Autismikirjon yksilöllisyys näkyy myös yliopiston tukipalveluissa. Yksi kaipaa tukea sosiaalisiin tilanteisiin, toinen ei lainkaan. Kolmas tarvitsee lisäaikaa tentteihin, neljän­ nelle riittävät selkeät ohjeet tehtäviin ja kurs­ sien suorittamiseen. Joku taas ei itse osaa sanoa, mitä tukea tarvitsisi takkuaviin opintoihin. Lehtinen toivoo, että opiskelijat päätyisi­ vät tuen piiriin jo opiskelujen alussa. ”Moni hakee tukea vasta, kun on jo haas­ teita, ja silloin saatetaan joutua purkamaan isoa vyyhtiä.” Opintopsykologien lisäksi Helsingin yli­ opiston tukipalveluissa auttavat esteettömyys­ yhdyshenkilöt. Heidän tarkoituksenaan on olla ensimmäinen, johon tukea tarvitseva opiskelija on yhteydessä. Yhdyshenkilö aut­ taa miettimään, millaista tukea tai yksilöllisiä järjestelyjä opiskelija tarvitsee. Niitä voivat olla esimerkiksi tavallista pienemmät ja rau­ hallisemmat tilat tai lisäaika tentin tekemi­ seen. Moni hyötyy myös vaihtoehtoisista kurssien suoritustavoista. Yhdyshenkilö ohjaa opiskelijan tarvittaessa eteenpäin, esimerkiksi opintopsykologille. Tukipalveluissa voidaan antaa suosituksia siitä, mikä helpottaisi opiskelijan opintoja. Paperille kirjatut suositukset voi halutessaan näyttää kurssien opettajille. Opettajien kanssa voi neuvotella suoraan, mutta Lehtisen mukaan moni on kokenut Jaakko kokee löytäneensä yliopistosta paikan, jossa voi syventyä omaan kiinnostuksen kohteeseen ja olla oma itsensä.
  • 17 YLIOPISTOSTA tarpeestaan saada lisäaikaa tehtäville. Kun opettaja vastasi, iso osa kurssista ja sen väli­ tehtävistä oli jo ohi. Toisella kurssilla Veera sai lisäaikaa tent­ tiin, jonka aikana hän huomasi, että tehtävät ehti hyvin tehdä ilman lisäaikaa. ”Opettaja sanoi, että ’hienosti!’, ihan kuin se olisi hyvä asia, etten tarvinnutkaan lisäai­ kaa. Se oli aika ableistinen kommentti, koska eihän se ole huono asia, että tarvitsen lisä­ aikaa.” Ableismilla tarkoitetaan sitä, että vam­ mattomuutta pidetään normaalina ja ihailta­ vana ja vammaisuutta erilaisena ja huonom­ pana. Suurin ongelma on se, että tuen saaminen ja järjestelyjen sopiminen vaativat jatkuvaa selvittelyä, yhteydenottamista ja byrokratian kanssa pelaamista. Autismin kirjolla oleville ihmisille juuri tällaiset asiat voivat olla haas­ tavia ja kuormittavia. VEERA kokee saaneensa paljon apua opintop­ sykologilta, johon yths:n psykologi kehotti ottamaan yhteyttä. Sitä ennen Veera ei tien­ nyt, mistä apua olisi edes voinut saada, vaikka vaikeuksia opinnoissa oli ollut jo aiemmin. ”On vaikea päästä yli siitä, että tilanteen ei koskaan olisi tarvinnut mennä näin vai­ keaksi, jos olisin saanut ajoissa jotain tukea. Ilman vanhempien taloudellista apua olisin varmaan jättänyt opinnot kesken.” Veeran kandiopinnot ovat venyneet mie­ lenterveysongelmiin ja autismikirjoon liitty­ vien haasteiden takia. Yliopistossa aloittaminen oli Veeralle vai­ keampaa kuin hän oli kuvitellut. Hän kokee, ettei opintojen alussa neuvottu riittävästi, miten yliopistossa opiskeleminen toimii, eikä yliopiston hiljainen tieto tuntunut saavutta­ van häntä. Ongelmat kurssien kanssa alkoi­ vat jo fuksivuonna. Yhdellä kurssilla Veera jätti tulematta tun­ nille, jolla hänen piti pitää esitelmä. Esitelmien pitäminen oli käynyt hänelle liian ahdistavaksi. ”Luennoitsija ikään kuin painoi sen villai­ sella, mutta siinä olisi voinut ehkä sanoa, että ota tänne yhteyttä, jos on vaikeuksia.” Toisella kerralla Veera kertoi jo kurssin alussa opettajalle, että esitelmän pitäminen ryhmälle on liian ahdistavaa ja ehdotti esitel­ män pitämistä kahden kesken. ”Siitä tuli vastauksena, että on mukavam­ paa, jos kaikki ovat yhdessä.” Veera kokee, että hänen vaikeutensa on sivuutettu kaikilla kouluasteilla, koska on ajateltu, ettei hyviä arvosanoja saavalla voi olla ongelmia. Opettajilla voi olla suuri merkitys autismi­ kirjolla olevien opiskelijoiden yliopisto uralla. suosituspaperin helpottavan tiedon kulkua. Autismikirjolla oleville voi olla vaikeaa keksiä, miten opettajaa lähestyä tai millä sanoilla asian selittää. ”Opettajat ovat kokeneet, että opetusta on helpompi järjestää, kun tietää, mistä järjeste­ lyistä opiskelija hyötyy. Jos opettaja ei tiedä haasteista, ne jäävät opetuksessa huomioi­ matta”, Lehtinen sanoo. EETULLA ja Veeralla on kokemusta Helsin­ gin yliopiston tukipalveluista. Fuksivuoden alussa Eetu kävi keskustelemassa yksilölli­ sistä järjestelyistä. Hän ei ole kuitenkaan käyttänyt niitä. Ylioppilaskirjoituksiin Eetu sai lisäaikaa, mutta nyt yliopistossa lisäajan järjestäminen tuntuu työläältä. Samaa mieltä on Veera, jolla on yliopiston tukipalvelujen suosituspaperi lisäajasta tent­ teihin ja muihin tehtäviin sekä siitä, että hän tarvitsee opettajilta selkeät ohjeet kurssin suorittamisesta ja tehtävistä. ”En ole lisäaikaa joka kurssilla pyytänyt, koska en tiedä, jaksanko sitä rumbaa. Ja jos kurssilla ei ole tietynlaisia tehtäviä, voin pär­ jätä silläkin, että kysyn vain selkeämpiä teh­ tävänantoja.” Taustalla on myös huonoja kokemuksia. Eräällä kurssilla opettajalla meni kuukausi vastata Veeran sähköpostiin, jossa hän kertoi ?
  • 18 YLIOPPILASLEHTI 6 / 2021 Ristiriita tulee etenkin siitä, että samaan aikaan autismikirjosta kertominen helpot­ taa oloa. Sen jälkeen paljastumista ei tarvitse enää pelätä, Jaakko pohtii. Autismikirjolla olevien keskuudessa puhutaankin ”naamioitumisesta” eli autismi­ kirjon piirteiden peittämisestä. Se voi estää syrjintää mutta on käytännössä äärimmäisen uuvuttavaa. Veeran ensimmäiset vuodet yliopistolla kuluivat pitkälti naamioituessa. ”Joka sekunti meni hirveästi energiaa sii­ hen, että pitää kontrolloida, miten oma keho on ja miten reagoi ympäristöön. Piti tietoi­ sesti yrittää olla paikallaan ja katsoa silmiin. Sitten katsoi liikaa silmiin, ja ihmiset valit­ tivat siitä. Mun perusilme on monien mie­ lestä vihainen, joten piti jatkuvasti hymyillä tai ihmiset suhtautuivat kielteisesti. Piti olla nopea reagoimaan muiden sanomisiin. Jos ei vaikka ilmaissut myötätuntoa tarpeeksi nopeasti, joku loukkaantui ja kuvitteli, etten tunne empatiaa”, Veera kuvailee. Kun sosiaaliset tilanteet olivat ohi, Vee­ raan iski voimakas väsymys. ”Eikä siitä huolimatta ollut saanut yhteyttä toisiin, että olisi ollut kivaa vuoro­ vaikutusta. Tunsi, ettei ollut ihminen niissä tilanteissa.” Hyviäkin kokemuksia on. Jaakko kokee löytäneensä yliopistosta paikan, jossa voi syventyä omaan kiinnostuksen kohteeseen ja olla oma itsensä. Joillekin opiskelukavereille hän on kertonut diagnoosistaan, ja he ovat suhtautuneet asiaan ymmärtäväisesti. ”Yliopistossa on kaiken maailman vipel­ täjää käytävillä. Tuntuu, että tänne on hel­ pompi sopeutua kuin aiemmilla koulutusas­ teilla, vaikka olisi erikoisempi tyyppi.” EETU toivoo, että voisi tulevaisuudessa toi­ mia kääntäjänä. Hän uskoo, että työ onnis­ tuisi hyvin, kunhan sitä saisi tehdä pääasiassa etänä omassa rauhassa. Myöhemmin hän haluaisi hakea oikeuksia kääntää oman pää­ aineensa lisäksi ainakin kolmea muuta kieltä, joita hän jo opiskelee. Kielten oppiminen on aina tuntunut helpolta. Myös Veera on miettinyt, että parhaiten työnteko onnistuisi kotona ja omalla aikatau­ lulla. Huolta aiheuttaa se, miten töissä pärjää, ja saako hän esimerkiksi käyttää aistiyliherk­ kyyksiä helpottavia apuvälineitä. ”Tulevaisuudessa olisi kiva, jos arki olisi mielekkäämpää ja esteettömämpää”, Veera sanoo. Veera kokee olevansa hyvä löytämään asioiden väliltä uusia yhteyksiä, joita muut eivät ole aiemmin huomanneet. Hän muistaa hyvin oppimaansa tietoa ja havaitsee etukä­ teen herkästi projektien ongelmakohtia. Valmistumisen jälkeen Jaakko haluaisi olla tutkija tai opettaja. Vaikka opettajan työ on sosiaalista, Jaakon mielestä kyse on enem­ män esiintymistyöstä, joka on hänelle tuttua harrastusten kautta. Opettajan sijaisuudet ovat menneet hyvin, vaikka ajoittain oppi­ laiden voimakkaat hajuvedet hankaloittavat oloa. ”Olen oppinut hyödyntämään autismi­ kirjoa voimavarana, enkä näe sitä erityisen rajoittavana tekijänä.” • EETUN, JAAKON JA VEERAN NIMET ON MUUTETTU. FAKTA: AUTISMIKIRJO Aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen kommunikoi ja on vuorovaikutuksessa sekä kokee ja aistii ympäristöä. Suomessa on arviolta ainakin 50 000 autismikirjolla olevaa ihmistä. Aiemmin kyse oli useista eri diagnooseista, kuten Aspergerin oireyhtymästä. Ensi vuonna erilliset diagnoosit poistuvat ja tilalle tulee yhteinen diagnoosi: autismikirjon häiriö. Lähde: Autismiliitto Tutkijatohtori Henri Pesosen mukaan tutki­ muksissa on havaittu, että opinnot etenevät paremmin niillä autismikirjolla olevilla opis­ kelijoilla, jotka opintojensa aikana kohtaavat hyvän opettajan, joka on tukenut opinnoissa. ”Se on ihan onnenkauppaa, tuleeko vas­ taan sellainen ihminen, joka tietää asioista ja on aidosti kiinnostunut opiskelijan tarpeista.” Esimerkiksi Eetu on keskustellut henki­ lökohtaisen opintosuunnitelman eli hopsin ohjaajan kanssa. Hops­ohjaaja oli opettamal­ laan kurssilla havainnut Eetun oppimisvai­ keudet ja ehdottanut ylimääräistä tapaamista. KAIKKI tähän juttuun haastatellut toivovat yliopistolta erityisesti yhtä asiaa: joustavuutta. ”Erilaiset vaihtoehdot kurssien suorittami­ sessa vähentävät tarvetta yksilöllisille järjeste­ lyille. Vaihtoehtojen avulla opiskelija pystyy myös huomioimaan, mikä itselle sopii”, ker­ too opintopsykologi Anu Lehtinen. Kyse on usein tasapainosta. Eetu toivoo, että voisi tehdä edes joitain tehtäviä tai kurs­ seja yksin ryhmätöiden sijaan. Toisaalta hän on korona­aikana huomannut, että on muka­ vaa, kun välillä luennoilla on ihmisiä ympä­ rillä. ”Toivoisin, että opettajat ymmärtäisivät, että voi opiskella toisellakin tavalla kuin ole­ malla tosi sosiaalinen ja ulospäinsuuntautu­ nut”, Eetu sanoo. Viime kädessä kyse on resursseista: ehti­ vätkö koulutusleikkausten ja yt­neuvottelujen takia äärimmilleen viedyt opettajat jousta­ maan ja sumplimaan erilaisia järjestelyjä kai­ kille niitä pyytäville. Toisaalta jos opettaja pystyy huomioimaan opetuksessa mahdollisimman hyvin erilaiset oppijat, sekin voi riittää monille, eikä järjes­ telyjä tarvita. Erilaisten oppijoiden huomioi­ minen auttaa muitakin kuin autismikirjolla olevia, huomauttaa tutkijatohtori Henri Pesonen. EETU, JAAKKO JA VEERA ovat kertoneet autismikirjostaan vain läheisimmille ihmisille. Autismikirjo ei kaikista tunnu niin merki­ tykselliseltä asialta, että siitä pitäisi kertoa. ”Autismikirjo on vain yksi osa ihmistä, se ei määritä kaikkea. En ainakaan itse pyri tekemään siitä isoa numeroa tai uhriutu­ maan, että mua pitäisi kohdella jotenkin paremmalla tavalla kuin muita”, Eetu sanoo. Toisaalta muiden suhtautuminen jännittää. ”Nuorempana, kun oli kummallisempi yksilö, sitä vähän naureskeltiin. Sitä koke­ musta ei haluaisi toistaa”, Jaakko kertoo.
  • 19 YLIOPISTOSTA ”Oon etäaikana huomannut, että jos video luennosta on mahdollista katsoa jälkikäteen, se on parantanut oppimista.” Veera ”Materiaalien kannattaisi olla etukäteen saatavilla ennen luentoja ja luennot olla myös tallenteina verkossa. Opettaja voi ennen kurssia olla yhteydessä opiskelijoihin ja rohkaista kertomaan esimerkiksi yksilöllisistä järjestelyistä. Joustavuutta, jos joku ei halua tehdä vaikka ryhmätöitä. Tällaiset hyödyttävät ihan kaikkia, ei vain autismikirjolla olevia.” Tutkija tohtori Henri Pesonen ”Yksi tärkeä on tehtävän antojen selkeys, että sanotaan, mitä kuuluu tehdä ja määritellään raamit tarkasti. Jos en tajua, missä rimaa menee, mulla menee kaksi kilsaa riman yli.” Veera ”Etäluennoista huomasin, että jos näen puhujan kasvot, on helpompi keskittyä. Parasta on, jos luennoitsija pitää kameran päällä, jolloin pystyin katso maan samaan aikaan kuvaa ja Powerpointia.” Jaakko ”Ainejärjestöille ja vastaaville haluaisin sanoa, että esteettömyys on paljon isompi asia kuin se, onko paikka liikuntarajoitteisille esteetön. Mulle voisi olla tärkeä tietää, mitä ohjelmassa on tarkalleen eikä vain ’juomia ja hengausta’. Esimerkiksi kuinka kovaa musiikkia on ja onko hiljaista huonetta, jossa voisi olla rauhassa hetken aikaa.” Veera ”Autismikirjolla olevilla on usein erityis herkkyyksiä, joten olisi hyvä muistaa, että tarjotaan vaihtoehtoja eikä pakoteta juomaan vaikka tiettyä juotavaa tapahtumissa. Joissain tapahtumissa kuten sitseillä odotetaan tarkkaa pukeutumista. Monille kauluspaidat tuntuvat inhottavilta, joten jos pitää pukeutua hienosti, voi joutua skippaamaan tapahtuman.” Jaakko ”Isoin asia olisi se, että kaikki työ ei olisi vähemmistössä olevilla. Jos puhutaan, että miestenkin pitäisi tehdä töitä seksismin kitkemiseksi, niin sama ajatus koskee tätä. Oon yrittänyt selittää monia asioita, mutta niihin ei ole suhtauduttu vastaan ottavaisesti.” Veera KUINKA HUOMIOIDA AUTISMI KIRJOLLA OLEVAT YLIOPISTOLLA?
  • 20 YLIOPPILASLEHTI 6 / 2021 EUROLOGIEN vastaanotoilla käy pal­ jon nuoria työssäkäyviä naisia, jotka etsivät apua pahentuneeseen migree­ niin. Monille se on perinnöllinen sairaus, joka on tullut näkyväksi vasta aikuisena. 16 pro­ senttia naisista sairastaa migreeniä. Migreenistä kärsiviä 15­vuotiaita tyttöjä on kaksi kertaa enemmän kuin poikia. Kol­ menkympin kohdalla naiset kärsivät migree­ nistä jo yli kolme kertaa useammin kuin miehet. Noin 40 prosenttia naisista kokee migreeniepisodin jossain vaiheessa elämää, vaikka kaikki eivät oireita tunnistakaan. NEUROLOGI Ville Artto kuvaa migreenitut­ kimusta palapeliksi, jonka yksittäiset osat tunnetaan melko hyvin. Migreeniä kutsutaan neurovaskulaariseksi aivosairaudeksi, koska kohtaus kulkee tiet­ tyjä hermoratoja pitkin ja päätyy aivokuo­ ren verisuoniin. Migreenikkoja on laitettu toiminnallisiin magneettikuviin kohtauksen eri aikoina, ja silloin on nähty, mitkä her­ moverkot loistavat kuvissa poikkeuksellisen keltaisina. Tutkijoiden käsitys on, että kohtaus alkaa hypotalamuksesta, jonka tehtävä on pitää elimistö tasapainossa, esimerkiksi kylläisenä, levänneenä ja lämpimänä. Nature ­lehdessä julkaistiin viime syyskuussa tutkimus, jossa oli kuvattu potilaita toiminnallisessa mag­ neettikuvassa. Sen perusteella tutkija ehdotti, että hypotalamus saattaisi kohtauksessa ”menettää kontrollin” niistä järjestelmistä, joita se normaalisti säätelee. ”Migreenissä ihmisillä on hermostossa jokin poikkeava yliherkistyminen asioille. Kynnys on matalammalla kuin normaalisti”, Artto sanoo. Kivun selitys on periaatteessa yksinker­ tainen. Hermoihin liittyvät pään verisuonet venyvät mekaanisesti, ja ihminen tuntee sen sykkivänä särkynä. Kipujärjestelmän välittäjä aineet lisääntyvät kohtauksen aikana, ja tämä voimistunut kipuviesti saa hermos­ ton hälytystilaan. Tila kestää neljästä tun­ nista kolmeen päivään. MIGREENI elää elimistön biologisten ryt­ mien mukaan. Migreenin aktiivisuus esimerkiksi lisään­ tyy keväisin, ja kohtaukset alkavat yleensä aamulla tai aamupäivällä. Ne saattavat tois­ tua melko säännöllisesti tiettyinä päivinä vii­ kosta. Neurologi Mikko Kallelan mukaan juuri syklisyys tekee migreenistä arvaamattoman ja vaikean hoitaa. Ihmisen omilla elämänva­ linnoilla ei välttämättä ole suurta merkitystä. Kohtausten syntyminen riippuu siitä, missä syklin vaiheessa ärsyke tulee vastaan. Myös migreenin laukaisevia tekijöitä on tutkittu kysymällä niistä migreenikoilta. Laukaisijoiksi on raportoitu esimerkiksi stressi, paastoaminen, säätilat, valvominen, liian pitkään nukkuminen, hajut, valoärsyk­ keet ja niskakipu. Neljä viidestä migreeniä sairastavasta kertoo, että ennen kohtausta heillä on outoja oireita: makeanhimoa, uupumusta, keskittymisongelmia, mielialan vaihtelua, valoherkkyyttä ja pakonomaista haukotte­ lua. Nature ­lehdessä julkaistiin vuonna 2018 katsaus tutkimuksiin, jotka käsittelevät migreenin esioireita. Tutkijat arvelivat, että potilaat eivät ehkä tunnista ennakko­oi­ reita tai he luulevat niitä ärsykkeiksi, joista migreenikohtaus on alun perin syntynyt. Potilaat sanovat, että kohtaus tuli suklaan syömisestä, vaikka itse asiassa makeanhimo kertoo, että kohtaus on alkanut. Neurologian erikoislääkäri Marja-Liisa Sumelahti kuvaa eroa ärsykkeiden ja oirei­ den välillä veteen piirretyksi viivaksi. ”Minua ja muitakin tutkijoita kiinnostaa nyt todella paljon, mikä on altisteiden mer­ kitys. Onko olemassa sellaisia altisteita, jotka laukaisevat aktivaation hypotalamuksessa?” Ärsykkeiden joukosta nousee esiin kaksi, joita tutkijat pitävät kohtauksen varsinaisina altisteina: stressi ja kuukautiskierto. Ne saattavat tarjota ratkaisun siihen, miksi migreeni on naisilla niin paljon ylei­ sempää kuin miehillä. Ensinnäkin migreenikohtaukselta suo­ jaavat esimerkiksi hyvin nukuttu yö, rentou­ den kokemus ja onnellisuus. Sumelahden mukaan tärkeää on myös perusturvallisuus ja hallinnan tunne omasta elämästä. Naisilla ne ovat huonommalla tolalla kuin miehillä. 18–49­vuotiaista naisista noin kaksi kol­ masosaa tuntee itsensä stressaantuneeksi vähintään pari kertaa viikossa tai melkein joka päivä. Miehistä näin kokee vain noin puolet. ”Hyvä elämä parantaa resilienssiä”, Sume­ lahti sanoo. MYÖS naishormonien vaikutuksesta migree­ niin on saatu uutta tutkimustietoa. Pari vuotta sitten markkinoille tulleet biologiset estolääkkeet estävät kipujärjestel­ män välittäjä aineet sitoutumista reseptorei­ hin. Noin puolet vaikeaa kroonista migree­ niä sairastavista saa tästä lääkeryhmästä apua, puolet ei. Apuun sisältyy mutta. Hieman ennen kuukautisia monilla migreeniä sairastavilla naisilla alkaa pitkä ja normaalia kivuliaampi kohtaus. Estolääkkeet eivät yleensä auta niihin, ja kohtauslääk­ keitä täytyy ottaa peräkkäin monta päivää. Hormonaalisen syklin aiheuttama migreeni vaivaa Sumelahden mukaan erityisesti 31–35­vuotiaita naisia. Tuossa ikäryhmässä siitä kärsii noin joka viides nainen. Lundin yliopiston professori Lars Edvinsson on tutkinut migreeniä kolme vuosikym­ mentä. Hänen tänä vuonna julkaistut tutki­ muksensa liittyvät hormonialtisteisiin. Kun kuukautiset ovat alkamassa, estrogeeni­ ja oksitosiinitasot laskevat nopeasti. Samaan aikaan kipujärjestelmän välittäjä aineet lisään­ tyvät. Estrogeeni säätelee elimistössä esimer­ kiksi serotoniinia, ja se vaikuttaa hermora­ taan, joka vaimentaa kipua. ”Migreenin ainekset ovat silloin valmiit”, Sumelahti sanoo. Estrogeenin lisäksi migreeniä tuottavat muutkin naishormonit. Kun kohdun lima­ kalvo irtoaa, elimistöön vapautuu valtava määrä prostaglandiini­hormonia, joka laukai­ see migreenikohtauksia. Naishormonien ajama migreenikohtaus on sen verran sitkeä, että ne näkyvät särky­ päiväkirjoissa sellaisillakin potilailla, joilla keltarauhashormonin käyttö on lopettanut kuukautisvuodon kokonaan. 60–70 prosentilla migreeni helpottuu ras­ kauden toisen ja kolmannen jakson aikana, kun estrogeenin määrä tasoittuu. Estro­ geenin vaikutus on joillakin potilailla niin suuri, että he saavat neurologilta lähetteen gynekologille. Silloin voidaan jopa käynnis­ tää vaihdevuodet ennenaikaisesti, jotta kuu­ kautismigreeni ei vie viikkoa jokaisesta kuu­ kaudesta. ”Nämä ovat hurjia tarinoita”, Sumelahti sanoo. • MINEA KOSKINEN MIGREENI RÄÄKKÄÄ NUORIA NAISIA Migreeni on naisilla yleisempi ja vaikeampi hoitaa kuin miehillä. Nyt sen syitä on alettu ymmärtää. N