LIPUT MYYNNISSÄ NYT! × PROVINSSI.FI/LIPUT #PROVINSSI × @PROVINSSI + kymmeniä lisäyksiä luvassa! 25.–27.6.2020 TÖRNÄVÄNSAARI, SEINÄJOKI SYSTEM OF A DOWN HASSISEN KONE CHARLI XCX KORN DISTURBED DEFTONES GOJIRA HATARI
YLIOPPILASLEHTI NRO 6 2019 PÄÄKIRJOITUS T: SUSANNE SALMI, PÄÄTOIMITTAJA K: MIKKO RIKALA PERSPECTIVES AND PROVOCATIONS, I.E. JOURNALISM IN ENGLISH: YLIOPPILASLEHTI.FI ENG 1 . Kaikella on historiansa . Sen unohtaminen on huono idea . 2. Jos eräänä iltana nukkumaan mennessä näyttää siltä , että Hillary Clinton voittaa jopa texasilaiset äänestäjät puolelleen , saattaa aamulla herätä siihen , että Donald Trump on Yhdysvaltain uusi presidentti . Asiat , joiden ei pitänyt koskaan tapahtua , tapahtuvat . ( Katso myös : Brexit , jytky .) 3. Edellinen tekee yllättymisestä yhä vai keam paa . Silti on yritettävä . Kyyniset ihmiset ovat kehnoa seuraa . 4. Tuhatvuotiset instituutiotkin kuolevat ilman huolenpitoa . Demokratia on hauras , samoin yliopisto . Ilman niitä olemme hukassa . Ne ovat myös ainoa toivomme , mitä ilmaston muutokseen tulee . 5. Vaikka metsästäisi koko vuosikymme nen ajan kaikkein täydellisimpiä kulttuuri elämyksiä , vaikka kiertäisi guggenheimit ja näkisi Princen soittavan stadionilla kitaraa , saattaa päällimmäiseksi muistoksi silti jäädä Ramirent nosturissa itkevä Kanye West . Se on ok . Tällaisestakin voi nauttia . Aivot toimivat kummallisesti . 6. Kaikkea ei ole syytä tallentaa . On siunaus , ettei Kanyen keikasta ole tallessa kovin mon taa kuvaa , sillä kahdeksan vuotta sitten meillä kaikilla oli vähän hassut vaatteet . Toisinaan muistojen kauneutta voi parhaiten vaalia jät tämällä instastoorin ottamatta . 3 ENSIMMÄINEN PYHÄ NUMERO, TÄYDELLINEN NUMERO. SYMBOLOI HINDULAISUUDEN KOLMATTA SILMÄÄ JA PYHÄÄ KOLMINAISUUTTA. Nämä asiat opin 2010luvulla 3 7. Helsinkiin mahtuu yllättävän monta ostos keskusta . Nykyään ne rakennetaan siten , että niissä suunnistamaan opettelua saa jatkaa pitkälle 2020 luvulle . 8. On turha odottaa , että aikuiset ymmärtäi sivät nuorisoa , sillä kaikkea on aina liian vähän ( vauvoja , asuntokauppoja , alkoholia ) tai liikaa ( ilmastoaktivismia , alkoholia ). Nuoruuttaan ei kannata haaskata pohtimalla , mitä boomerit ajattelevat . 9. Kuten Maggie Nelson kirjoitti : ”… nokke luus ei yksin riitä . -Mielihyvä siitä , kun tun nustaa toisinaan joutuvansa tajuamaan samat asiat uudestaan , tekemään samat merkinnät marginaaliin , palaamaan työssään samoi hin teemoihin , oppimaan uudestaan samat emotionaaliset totuudet , kirjoittamaan saman kirjan kerran toisensa perään – ei siksi että on tyhmä tai itsepäinen tai kykenemätön muutokseen vaan sen takia , että sellaisesta vanhoihin asioihin palaamisesta elämä koos tuu .” ( Argonautit , 2015 ) 10. Asiat , joiden ei uskonut koskaan tapahtu van , tapahtuvat . Puoliunohdetun Hollywood näyttelijän twiitistä alkaa # metoo , joka muut taa kaiken . Aids menettää tuhovoimansa . Huuhkajat pääsee jalkapallon EM kisoihin . Rakkautta on , ja päivästä toiseen se on yhtä ihmeellistä . TÄMÄ ON VUOSIKYMMENEN VIIMEINEN YLIOPPILASLEHTI. SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 10.2.2020.
YLIOPPILASLEHTI NRO 6 2019 4 TOIMITUKSELTA KUKAAN EI ENÄÄ käytä haukkumasanaa hips teri lukuun ottamatta niitä muutamia outo lintuja , jotka seuraavat aikaansa kymmenen vuotta myöhässä . Me muut olemme muuttuneet hipstereiksi , ja siksi sanaa on turha käyttää . Ketään ei voi haukkua , sillä olemme länsimaisissa yhteis kunnissa vakuuttaneet kollektiivisesti itsel lemme , että ostamalla täsmälleen oikeanlaisia tuotteita erotumme yksilöinä massasta , jonka jäsenillä on kaikilla täsmälleen sama luulo it sestään . Paraatiesimerkkinä Apple , ” Think Different ” ja Kaisa kirjasto tai mikä tahansa kuppila kantakaupungissa . Tai kiire Uffiin uuden malliston ensimmäisenä päivänä . Koska tiedämme , että muutkin tietävät , PÄÄTOIMITTAJA SUSANNE SALMI @SUSANNESALMI ART DIRECTOR VIIVI PROKOFJEV @VIIVIPROKOFJEV TOIMITUSSIHTEERI PEKKA TORVINEN @TORVINENP TOIMITUSSIHTEERI IIDA SOFIA HIRVONEN @INTERNEITI TEKIJÖINÄ TÄSSÄ NUMEROSSA PAULIINA HOLMA, SILVIA HOSSEINI, FEDJA KAMARI, ANTTI KIURU, HELEN KORPAK, LYDIA LEHTOLA, JUUSO NORONKOSKI, ANTTON NUOTIO, LEO PAHTA, ELEONOORA RIIHINEN, MIKKO RIKALA, ANNA SALMI, ROOSA SAVO KIITOKSET LEO KARHUNEN, SIIRI LAAKSONEN, VESA RANTAMA, ANNELE RONKAINEN, JUHO RUOTSALAINEN, ILMARI SALMI, JAAKKO SUOMALAINEN, TANELI SUORANTA KANNEN KUVAT JUUSO NORONKOSKI JA HELEN KORPAK PERUSTETTU 1913 107. VUOSIKERTA SÄHKÖPOSTIOSOITTEET ETUNIMI.SUKUNIMI@YLIOPPILASLEHTI.FI WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI INSTAGRAM: @YLIOPPILASLEHTI TWITTER: @YLIOPPILASLEHTI TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI/ TILAAJAPALVELUT MEDIATIEDOT WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI/MEDIATIEDOT KUSTANTAJA YLIOPPILASLEHDEN KUSTANNUS OY LEPPÄSUONKATU 9 B 00100 HELSINKI TOIMITUSJOHTAJA ANTTI KERPPOLA PAINO PRINTALL AS, TALLINNA, VIRO TOIMITUS EI VASTAA TILAAMATTA LÄHETETYSTÄ AINEISTOSTA EIKÄ PALAUTA SITÄ. ISSN 0355-9246 ISSN 1458-445X (VERKKOLEHTI) SEURAAVA NUMERO 10.2.2020 erottumisesta tulee kilpajuoksua . Täytyy ennättää trendien edelle ! Kun kaikki yrittä vät ennättää trendien edelle , tulee trendien edellä olosta trendi , pelkästä jonotuksesta uusimpaan juttuun se juttu . Näin hipsterismi söi maailman , jossa pystyi vielä erottamaan ” kuluttajan ” ja ” kapinallisen kuluttajan ” toi sistaan . Ne ovat nykyisin sama asia , ja siksi Triplan K Supermarketissa on oma keittiö mestari , aivan uskomattoman hyvä hedelmä ja vihannesosasto ja mukavan faux vanhanai kainen meininki . Kunhan vain rahaa riittää ! 2010 luvulla ” nuoret urbaanit ammattilai set ” eli jupit onnistuivat lopullisesti tuhoa maan boheemiudessa vielä aiemmin olleen pikkuriikkisen annoksen järjestelmänvastai suutta . Teemme töitä , jotta saamme rahaa erottautua muista . 2020 luku ei voi ainakaan muuttua huonommaksi . 2010 luvulla kaikista tuli hipstereitä
YLIOPPILASLEHTI NRO 6 2019 5 TEKIJÖINÄ Lydia Lehtola Juuso Noronkoski LOVE ACTUALLY: JATKOT AVARUUDESSA S. 6 KULTTUURIKLASSIKKO: HALAUS ROSKASAKILLE S. 38 KOLUMNI: FEDJA KAMARI S. 42 CITYSSÄ SUHISEE: VAILLA UTOPIAA S. 8 FLASHBACK: KYLLÄ FOUCAULT TIETÄÄ S.6 FUKSIO: ÄHINÄÄ UNISPORTISSA S. 40 LAURA FRIMAN KIRJOITTI YSTÄVÄKIRJAAN S. 43 KAINALOSSA: UUSI ILOINEN 20-LUKU S. 9 KAIKEN MAAILMAN DOSENTTI: AIVOITUKSIA S. 7 PÄÄKIRJOITUS: 2010-LUVUN OPIT S. 3 ESSEE: SILVIA HOSSEINI S. 36 FIKTIO: LYDIA LEHTOLA S. 40 Villi länsi IBE TEKEE LÄNSIHELSINGISTÄ KATU-USKOTTAVAN Idän ihme SEURAAVAKSI GENTRIFIKOITUU KONTULA Elämä ilman kännykkää Rakkautta kuplassa SISÄLLYSLUETTELO NOVELLIN FIKTIOPALSTALLE on kirjoittanut Lydia Lehtola . Lydia on lauluntekijä , kirjoittaja ja koti maisen kirjallisuuden opiskelija . Hän kirjoittaa ja esittää laulujaan artistinimellä Lyyti . Lydia on määritellyt runotyttöyttä uudel leen feministisestä näkökulmasta . Kuluneena syksynä Lydia on ollut Nuori Voima kirjallisuuslehdessä työharjoittelussa ja tehnyt Lyytin debyyttilevyä . ITÄ HELSINKIÄ JA SEN muutos ta käsittelevän artikkelin valo kuvasi etelä helsinkiläinen Juuso Noronkoski . Hän on kuvataiteilija . Juuso muistetaan Basso lehden vakiokuvaajana . Juuso tykkää ren toutua tosi paljon horisontaalipo sitiossa . Siksi hänelle on tärkeää , että paikoissa on pintoja , joiden päällä pääsee loikoilemaan . Varo herättämästä nukkuvaa valokuvataiteilijaa ! 10-17 20-23 32-35 24-31 2010 luvulla kaikista tuli hipstereitä
YLIOPPILASLEHTI NRO 6 2019 6 FLASHBACK LOVE ACTUALLY T: ANONYYMI K: NASA hän nukahtaa , eikö petoksen tunne häiritse hänen uniaan ? Olen nuori ja alan oppia : me ihmiset emme kuulu toisillemme ja teemme rakkaudessa asioita , joista valehtelemme . Sen syksyn makaamme yhdessä hänen pienessä asunnossaan , ja joka kerta kun läh den , unohdan muistuttaa , että hänen pitää laittaa palovaroitin takaisin paikalleen . Mat kalla kotiin pelkään hänen sammuvan savuke suussaan ja palavan . Kerran kun tulen hänen luokseen huomaan lasisen tuhkakupin kadonneen . Löydän sirpa leita ja tuhkaa lattialta . En kysy , mitä on tapah tunut , mutta ajattelen hänen tyttöystäväänsä , joka kesken riidan on heittänyt tuhkakupin raivoissaan käsistään . Tahdon kuvitella heidän riidelleen minusta . VIELÄ HETKEN AIKAA jaksamme puhua ava ruudesta , haluamme kuvitella olevamme yhtä kaukana ja näennäisen vapaita , vaikka todellisuudessa olemme sidottuja happeen ja avaruuspukuihin . Olemme kiinni omissa elämissämme ja ihmissuhteissamme . Kun hän lopulta jättää minut , hän ei puhu tyttöystäväs tään , mutta tietenkin tiedän sen olevan syy . Lähtiessäni en vieläkään muista sanoa hä nelle palovaroittimesta tai kieltää polttamas ta sisällä , kun nyt ei ole enää mitään , mihin karistaa . Vuosien päästä kerran tanssilattialla minus ta tuntuu kuin tanssisin avaruudessa , ja silloin mietin häntä hetken taas .” S, 29 PALSTALLA PUHUTAAN RAKKAUDESTA. ” ELOKUUN VIIMEISET PÄIVÄT , se ajanjakso vuo denaikojen välissä , jossa kaikki on mahdollista eikä mikään vakavaa . En ole saanut opiskelu paikkaa , minulla ei ole velvollisuuksia , olen vapaa ja valmis kaikkeen . Jossain juhlien tai festareiden jatkoilla olen tavannut pojan , joka aamuyöllä pyytää minut luokseen käymään . Totta kai suostun . Hän vie minut pieneen asuntoonsa ja tar joaa halpaa lämmintä olutta , joka maistuu kammottavalta , mutta koska olen humalassa en välitä , eikä hänkään taida . Mietitkö koskaan , onko astronauteista vaikea tulla takaisin maahan , kun he ovat nähneet sen ulkopuolelta ? kysyn häneltä . Vaikuttaakohan kaikki tosi epätodelliselta ? En tiedä , en ole ikinä miettinyt . Jostain syystä mietin astronautteja paljon , sanon ja tunnustan sen kuin rikoksen , josta en ole kertonut kenellekään . Hän avaa ikkunan ja ojentaa minulle savuk keen . Aamuyön tuuli on vielä pehmeä , mutta enteilee aikakautta , joka on kylmä ja koskee meihin kaikkiin . Tupakoimme , kunnes palo hälytin laukeaa soimaan . Hän kurkottaa irrot tamaan sen katosta ja ottaa siitä paristot irti . Olisitko sinä halunnut olla astronautti ? hän kysyy ja sammuttaa tupakan lasiseen tuhka kuppiin . Hän vetää mekkoni olkaimen alas ja suutelee kaulaani . Ehkä . Olisin . Ehkä . OLEMME TAPAILLEET JO hetken , kun saan kuulla , että pojalla on tyttöystävä toisessa kaupungissa . Katson uusin silmin ihmistä , jonka vieressä vietän öitäni . Miten helposti Avaruudessa Miksi tarvittiin homoseksuaali MichelFoucault huomaamaan , miten valta on verkostoitunut ? Siksi , että ei voi nähdä niin terävästi , ellei itse ole ollut marginaalissa . Sama koskee juutalaisia tiedemiehiä . Valtauomassa ei opi mitään . Valtavirta on pelkille opportunisteille ja mukautujille . UUDEN TESTAMENTIN EKSEGETIIKAN DOSENTTI MATTI MYLLYKOSKI YLIOPPILASLEHDESSÄ 10.12.1999
YLIOPPILASLEHTI NRO 6 2019 7 KAIKEN MAAILMAN DOSENTTI T: ROOSA SAVO K: VIIVI PROKOFJEV PALSTALLA ESITELLÄÄN TIETEENTEKIJÖITÄ. VÄESTÖ IKÄÄNTYY, JA MUISTISAIRAUDET TULEVAT YLEISTYMÄÄN. MITEN AIVOKUVANTAMINEN VOI AUTTAA SAIRAIDEN HOIDOSSA? Perustutkimuksella voidaan selvittää , mistä sairaudessa on todella kyse : mikä aivoissa on mennyt vikaan . Aivojen rakennetta ja toimin taa kuvantamalla voidaan helpottaa sairauden varhaista tunnistamista . Se on tärkeää , koska muistisairauden hoito pitää aloittaa ajoissa . Nykyisin sairauden tunnistamisessa käy tettävät muistitestit eivät kerro varmasti , onko kyse etenevästä muistisairaudesta . Tässä kuvantaminen voi auttaa . Voimme selvittää , miten terveiden ja sairaiden aivot eroavat toiminnaltaan ja rakenteeltaan , ja käyttää tätä tietoa sairauden diagnosoimi sessa . Kuvantaminen varhaisen diagnostiikan apuna voi olla tulevaisuuden juttu . KUINKA KAUKANA TÄSTÄ ”TULEVAISUUDESTA” OLEMME? Emme välttämättä kovin kaukana . Olen ollut mukana monikansallisessa tutkimusryhmäs sä , jossa kuvansimme sekä terveitä ihmisiä että henkilöitä , joilla oli Alzheimerin taudin esiasteeseen liittyviä oireita . Käytimme mittaamiseen MEG eli aivomagneettikäyrä menetelmää . Sitten opetimme koneoppimis algoritmin tunnistamaan , kumman ryhmän henkilön mittausaineistosta oli kysymys – ja se onnistui melko tarkasti ! Emme kuitenkaan vielä tiedä , kuinka suuri osa esiasteen koehenkilöistä etenee varsinaiseen Alzheimerin tautiin . Vuosien päästä meidän pitää palata aineistoon ja kat soa , oliko mittauksissa merkkejä tulevasta muistisairaudesta . KESKITYT TUTKIMUKSESSASI MEG-KUVANTAMISLAITTEESEEN, JOITA ON SUOMESSA VAIN MUUTAMA. MITEN MEG TOIMII JA MIKÄ TEKEE SIITÄ ERITYISEN? MEG mittaa hermosolujen sähköistä toimintaa synnyttämänsä magneettikentän kautta . Sen avulla voidaan nähdä , miten aivojen eri alueet aktivoituvat esimerkiksi kognitiivista tehtävää suoritettaessa . Magneettikentän mittaus ker too aivosähkökäyrää tarkemmin , missä kohtaa aivoja hermosolut aktivoituvat mittaushetkel lä . Tämä on tärkeää esimerkiksi silloin , kun suunnitellaan epilepsiapotilaan leikkaushoitoa . Menetelmä näyttää tarkalleen , missä epilep tistä toimintaa esiintyy , jolloin neurokirurgi voi suunnitella leikkauksen paremmin . MIKÄ AIVOISSA KIEHTOO INSINÖÖRIÄ? Niiden monimutkaisuus . Aivoista tiedetään aika paljon , mutta samalla varsin vähän . On hämmästyttävää , että vaikkapa tietystä ai vosairaudesta kärsivillä potilailla on hyvin sa mankaltaisia oireita , mutta emme välttämättä löydä heidän aivoistaan yhtenäisiä muutoksia . Insinööri tutkii aivoja KUKA: LAURI PARKKONEN, 51, LÄÄKETIETEELLISEN KUVANTAMISEN PROFESSORI LAITOS: AALTO-YLIOPISTO, NEUROTIETEEN JA LÄÄKETIETEELLISEN TEKNIIKAN LAITOS MISTÄ EI TUNNETA: NIKKAROI AUTOTALLISSAAN OLEVASSA VERSTAASSA HUONEKALUJA, VIIMEISIMPÄNÄ MEIKKAUSPÖYTÄ TYTTÄRELLE.
8 CITYSSÄ SUHISEE K: VIIVI PROKOFJEV YLIOPPILASLEHTI NRO 6 2019 ” KIVA , KUN TÄÄLLÄ on näitä ... kirjojakin !” huokaisee nainen miehelle Mujissa Kampin kauppakeskuksessa . On tiistai , lounasai ka . Viulut soivat , oletettavasti kyseessä on Värttinä . Villakangastakkeihin pukeutuneet työporukat kuhisevat puuhyllyjen väleissä ja hypistelevät esineitä tyytyväisen näköisinä . Kuratoidusta kirjavalikoimasta löytyy muun muassa Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista , Paul Austeria , luonnonkosmetiikka -, design ja luontokirjoja , konemusiikkihistoriaa . Inspiroivaa ! Pikamuoti on herättänyt syksyn aikana keskustelua , kun Mall of Triplaan avatut puo lalaiset halpavaateketjut tekivät myyntiennä tyksiään . Muotiopiskelijan Instagram kuvat siivottomista vaateröykkiöistä pääsivät ilta päivälehtiin , Twitter ketjut täyttyivät halpa vaatetuotantoon liittyvistä vääryyksistä . Lap set raatavat kehittyvissä maissa nälkäpalkalla , jotta ” muoti ” ketjut voisivat tuottaa roskaa , joka tuhoaa planeettaamme lentoliikennet täkin pahemmin . Pitäisi vissiin lopettaa shoppailu ? Kulutustottumukset ovat luokkasidon naisia : tiedostavat ihmiset , jotka paheksui vat edellisellä viikolla Triplaa , postasivat seuraavalla viikolla Instagram tarinoihinsa kuvia Mujin avajaisista . Kun lähiöteinit kah mivat halpavaatteita Pasilassa , Mujissa asioi mindful keskiluokka , joka on jo ehtinyt muo dostaa lämpimän suhteen brändiin lukuisilla ulkomaanmatkoillaan . Jari Tamminen kirjoitti Häiriköt kulttuuri kommentaariblogissaan , että kauppa avajai siin jonottaminen kertoo siitä , kuinka brändit ovat ottaneet uskonnon paikan yhteiskun nassamme . Walter Benjaminin ajatuksia mukaillen hän analysoi , että kuluttaminen on aikamme viimeisiä keinoja kokea jotain Taantumus on vankka PERUSSUOMALAISET ON gallupien perusteella Suomen suosituin puolue . Yksi syy tämän het kiseen suosioon on mitä todennäköisimmin puolueen koherentti ilmastonmuutospuhe : suomalaisten on turha tehdä mitään ylimää räistä , koska emme voi mihinkään vaikuttaa . Jatketaan niin kuin ennenkin , muutos on pahasta ja ilmastotuhosta puhuvat hystee rikkoja , jotka ovat viemässä tavallisilta lihaa syöviltä valkoisilta autoilijoilta autot ja lihat . Väliäkö sillä , että puhe on enimmäkseen valheellista höttöä , se iskee , kun ilmastotoi mia vaativilta puuttuu selkeä kuva tulevai suudesta , joka ei olisi nykyistä huonompi . Keskiluokan ostovoima laskee välttämättä , jos ilmastonmuutosta aiotaan hillitä . Tätä eivät kuluttajakansalaiset sulata . Kun edistysmielisiltä puuttuu utopia , perussuomalaisilta sellainen löytyy . Se on taantumuksellisten voimien aina hellimä utopia , joka sijoittuu menneisyyteen – niin sanottu retropia sosiologi Zygmunt Baumanin mukaan . Tämä utopian helliminen tekee taantumuk sellisista aivan yhtä radikaaleja kuin vallanku mouksellisista , kirjoitti aatehistorioitsija Mark Lilla vuonna 2016 pienessä kirjassaan The Shipwrecked Mind ( Haaksirikkoutunut mieli , sellainen taantumuksellinen pää Lillan mu kaan on ). Kirja sai jonkin verran näkyvyyttä myös Suomessa , mutta sitä ei tuolloin juuri yhdistetty perussuomalaisiin , kun puolueen kannatus matoi alle kymmenessä prosentissa . Taantumuksellisessa tarinassa mennei syydessä on eletty onnellisesti ja hyvässä järjestyksessä , perinteistä on pidetty kiinni ja ihmiset tietävät paikkansa harmoniassa . Sitten eliitin hellimät vieraat ideat myrkyt tävät onnen ja harmonia alkaa särkyä . Eliitin petos on aina taantumuksellisen tarinan tär kein käännekohta . Kuulostaako tutulta ? Perussuomalaiset puhuvat jatkuvasti globalistieliitistä , joka on maahanmuutolla tuhoamassa suomalaisen ja eurooppalaisen yhteiskunnan . Väestönvaih tosalaliittosekoilu liittyy asiaan . Ilmastonmuutos ” hysteria ” taas on taantu muksellisten tapa väittää , että yhteiskunnan enemmistö on joutunut väärän tietoisuuden valtaan . Totuus on ihan jotain muuta , ja vain ne , joilla on vielä muisto vanhoista ajoista , voivat auttaa . Perussuomalaiset väittävät tietenkin , että heillä on tuo tieto . On jännittävää , että islamistit ja eu rooppalaiset kansalliskiihkoilijat kertovat hyvin samantapaista myyttistä tarinaa menneisyydestä . Taantumuksellisten militantti nostalgia tekee heistä hyvin moderneja hahmoja , vallankumouksellisia . Moderni elämä on jatkuvassa yhteiskunnal lisessa ja teknologisessa muutoksessa elämis tä . ” Kaikki pysyväinen haihtuu pois ja kaikki pyhä häväistään ” ( Marx & Engels ), moderni modernisoituu ikuisesti . Taantumuksellinen vihaa nykytaidetta ja tarjoaa ihanaa mieli kuvaa , jonka mukaan voisimme jäädä juuri tähän , missä olemme nyt , lopettaa jatkuvan vallankumouksen . Mennyt , toisin kuin tuleva , ei voi pettää . Mutta toive paluusta menneeseen pettää aina , sillä se on mahdotonta . PT Myynnissä: autenttinen identiteetti yhteistä ja itseämme suurempaa . Mujissa asioiva voi kuvitella tekevänsä jo tain merkityksellisempää kuin shoppailevan sa . Esineet ovat samaan aikaan ekohenkisiä , neutraaleja ja yksilöllisyyttä hyväileviä : suo malaista luomulähiruokajugurttia ja kusto moitavia kestotäytekyniä . Karjalanpiirakoita , mummokin tykkäisi ! ( Ja muoviin nätisti yk sittäispakattuja ponnareita .) Ketjun vaatteet valmistetaan kuitenkin halpatuotantomaissa : esimerkiksi Kiinassa ja Vietnamissa . Tuotannon eettisyyden yk sityiskohtia on hankala selvittää , koska ar voituksellinen yritys ei halua myöskään pitää meteliä tuotannostaan . Kiinalaisamerikkalaisen Ling Man viime vuotisessa Severance romaanissa kohtalo kas kuume epidemia leviää ympäri maailman raaka aineiden mukana . Sivilisaation tuhou tuessa kirjan päähenkilö uppoutuu työhönsä paperitarvikkeiden tuotantomanagerina en tistäkin pakkomielteisemmin . Toisen polven maahanmuuttajana hän ha luaa toteuttaa vanhempiensa haaveet hyvästä elämästä . Se tapahtuu kuluttamisen kautta : luokkanousun selkein merkki on se , että voi ostaa kasapäin Cliniquen voiteita . Dystopia romaani esittää kysymyksen : mistä merkityk set , jos kulutusyhteiskunta tuhoutuu ? Emme pysty kuvittelemaan vastauksia . ISH
KAINALOSSA T: IIDA SOFIA HIRVONEN K: ANTTON NUOTIO PA LS TA LL A VI RI TT ÄY DY TÄ ÄN LU KU JU TU N TU NN EL MA AN . 9 YLIOPPILASLEHTI NRO 6 2019 UUTTA , ILOISTA 20 lukua odotellessa voimme tunnelmoida edellistä 20 lukua . Silloin nuori valtio Suomi oli hädin tuskin toipunut sisällissodasta . Alkoholin valmistaminen ja myyminen oli kiellettyä koko 20 luvun ajan , mutta se ei menoa haitannut , päinvastoin . Uudet taiteilijat kiinnostui vat keksinnöistä , Euroopasta ja kaupunkielämän modernista tunteesta . Kotimainen versio futurismista oli koneromantiikka , joka liitettiin erityisesti Tulenkantajat taiteilijaryhmään . Koneet olivat romanttisia silloin , kun ne liittyivät matkustusmahdollisuuksiin tai lisääntyvään vapaa aikaan , ei esimerkiksi tehtaisiin tai työntekoon . Haltioituneita runoja kirjoitettiin esimerkiksi autoista . Silti on analy soitu , että suomalainen koneromantiikka pysyi varsin kesynä ja luonnonläheisenä kansainvälisiin futuristeihin verrattuna . Koneita ja romantiikkaa
10 Neljänkymmenenviiden neliön kaksio Pengerkadulla Kalliossa vuon na 1938 valmistuneesta kerrostalosta, hinta 298000 euroa. Neljänkymmenenseitsemän neliön kaksio Kaarikujalla Kontulassa vuonna 1967 valmistuneesta kerrostalosta, 300 metrin päässä metroasemalta, hinta 106 000 euroa. Kalliossa on Slushin toimitusjohtajan sanoin ”kiva viba”. Se on muuttunut alueeksi, jossa riittää viinibaareja, kortteliravintoloita ja kaupunkikulttuuria. Kaikkia ei kuitenkaan hyggeily hymyilytä. Köyhällä ei ole Kallioon varaa. Ei ihme, että monet pitkään Kalliossa asuneet pitävät tiukasti kiinni kymmenen vuotta sitten napatuista edullisista yksiöistään, joiden iäkkäät omistajat eivät ole älynneet nostaa vuokraa. Nimittäin jos tällä hetkellä mielii Kallioon yksin asumaan (niin kuin moni tekee), voi napata itselleen kahdenkymmenen neliön kopin, josta maksaa yli kahdeksansadan euron vuokraa kuussa. Kompleksina tunnetun klubi-baarikeskittymän menomestojen määrä on tuplaantunut viidessä vuodessa ja kylkeen on noussut useita mainosja viestintätoimistoja. Niiden työntekijät inspiraatiopalaveeraavat ja instagrammaavat karjalanpiirakoitaan Hakaniemen torikahvilan aidoissa tunnelmissa. Tuttava bileissä valitti syyskuussa, kuinka Bar Conin ja spirulinaolutta tarjoavan Paneman tyylisissä paikoissa kiteytyy gentrifikaatio-Kallion ärsyttävyys. KUN KANTAKAUPUNGISSA EI OLE VARAA ASUA, VOI LÄHTEÄ GENTRIFIKOIMAAN ITÄ-HELSINKIÄ. Kaikki on liian keskiluokkaista, liian harkitulla tavalla rentoa. Slush-bileet ovat Kalliossa, parhaat bileet ovat muualla. Missä on uusi Kallio? Vastaus on, ettei uutta Kalliota ole. Kalliossa ja Sörnäisissä asuu 20000 ihmistä neliökilometrillä, eikä vastaavaa asukastiheyttä ole missään muualla Suomessa. Samanlaista toimivaa kivijalkakaupunkia ei ole, eikä sitä todennäköisesti tule ( looking at you Kalasatama ja Redi, Keski-Pasila ja Tripla). Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö jokin muu alue voisi olla trendikäs. Näin on kovaa vauhtia käymässä Herttoniemelle ja Roihuvuorelle, jota Image-lehti kutsui vuoden takaisessa asumisjutussaan ”uudeksi Käpyläksi”. Väite on helppo allekirjoittaa, kun vierailee Roihuvuoren Rio -kahvilassa lokakuisena lauantai-iltana. Pöydissä istuu kiireettömän näköisiä läppärityöskentelijöitä nauttimassa kahvista ja viinistä. Vihreä lamppu valaisee viehkeästi seinällä olevaa taulua, jossa Urho Kekkonen tuijottaa. Taustalla soi Ismo Alanko. Tarjolla on erilaisia teelaatuja Roihuvuoren kirsikkapuiston japanilaisteeman mukaan. Listalta löytyy matcha-lattea, kombuchaa ja kahdenlaista smoothieta. KIRJOITTI PEKKA TORVINEN & IIDA SOFIA HIRVONEN KUVASI JUUSO NORONKOSKI
11 SYVÄ DIIPPI WILDI ”Äiti, saadaanko me haamukakkua?” lapsi kysyy äidiltään ja kurkistelee vitriinin Halloween-aiheisia suklaakakkuja. Jonossa seisoo kaksi päälle kolmekymppistä naista, jotka keskustelevat äiti–lapsi -joogasta. Molemmat päättävät tilata lasilliset punaviiniä. ”Meillä olis talon punaviiniä, se on sellaista täyteläistä, vai tykkäättekö kevyemmästä?” ”Kevyempää mieluummin, kiitos.” Kaverukset siirtyvät juomaan punaviiniä katetulle terassilavalle lämpölamppujen alle, joka näyttää idylliseltä, aivan kuin suoraan Muumimaasta. Teltan vieressä on kyltti, jossa lukee: ELÄ HYVÄ ELÄMÄ LEV ETT GOTT LIV. Kaverukset suostuvat juttelemaan toimittajalle, mutta kun nimiä kysytään, he vastaavat: ”Meidän pitää keksiä jotkut feikkinimet.” ”En mä jotenkin halua esiintyä omalla nimellä missään jutussa.” Naiset ovat asuneet Roihuvuoressa muutaman vuoden ajan. Toinen heistä asui aiemmin kantakaupungissa Kruununhaassa, josta hän muutti muutama vuosi sitten Roihuvuoreen parisuhteen perässä. Heidän mukaansa Roihuvuori on nykyään jopa halutumpi asuinpaikka kuin itäinen kantakaupunki.
12 ”Etenkin taiteen parissa työskentelevät haluavat tänne. Ja ne, keillä alkaa olla perhettä.” Kiinnostuksen kasvu näkyy asumisen hinnoissa. ”Mulla menee nykyään asumiseen kuussa enemmän rahaa kuin Kruununhaassa”, nainen sanoo. Molemmat kehuvat kaupunginosan rauhallista tunnelmaa sekä Marjaniemen rantaa. ”Täällä on yhteisöllisyyttä ja luontoa.” ”Tää on kyllä jotenkin aika cool paikka.” Rioa pyörittävä Sanna Warsell tarjoaa lasilliset itsetehtyä, orvokein koristeltua puolukkamehua ja kertoo odottavansa puoliksi kauhuissaan tulevan keskiviikon keikkaa. Silloin Riossa esiintyy malilainen tuareg-kitaristi Ahmed Ag Kaedy. Facebook-tapahtumassa ”kiinnostuneita” on 609. Asiakkaita kahvilaan mahtuu 40. ”Tekisi mieli kieltää, että älkää mainostako tätä paikkaa radiossa”, Warsell sanoo. Roihuvuoreen ei ole suoraa metroyhteyttä. Ostoskeskuksesta löytyvät wanhat kunnon lähiökapakat Kulmapotku ja Ugly Duckling. Silti viidessätoista vuodessa tunnelma on muuttunut suuresti lähiödekadenssista, josta Avain räppäsi Roihuvuori-kappaleessaan: ” Spurgut, nistit, Roihikkaa hallitsee Ei filosofia päätä rassaa, viina vallitsee” Miksei sama muutos voisi tapahtua seuraavaksi Kontulassa? Aikanaan suolle rakennetusta Kontulan lähiöstä matkustaa Helsingin keskustaan 20 minuutissa. Keskieurooppalaisessa suurkaupungissa etäisyys tuntuisi naurettavan lyhyeltä. Silti hintaero Itä-Helsingin ja kantakaupungin välillä on viime vuosina vain entisestään revennyt, lukuun ottamatta Herttoniemeä ja Roihuvuorta. Kontulassa asunnot maksavat noin 2 000 euroa neliöltä. Se on Helsingissä hyvin halpaa. Herttoniemessä keskihinta on tänä vuonna noussut jo yli 5000 euroon neliöltä, ja Roihuvuoressa lähestytään 4000 euroa neliöltä. Miksi ihmiset haluavat mielellään pysytellä kantakaupungin liepeillä? ”Nuoret ikäluokat ovat valmiita tinkimään sijainnin eteen enemmän kuin asiantuntijat ovat uskaltaneet odottaa”, vastaa Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus. Toisin sanoen jos alueelta ei ole varaa hankkia omistusasuntoa, sitten ollaan herkästi vuokralla ja jos asumiskustannukset eli joko hinta tai vuokra nousee liian korkeaksi, sitten ollaan valmiita tinkimään neliöistä. ”Tämä on ollut trendi koko 2010-luvun, ja viimeiset 3–4 vuotta ovat vahvistaneet ilmiön, kun se on jatkunut hyvästä taloustilanteesta huolimatta”, Brotherus sanoo ja korostaa, ettei ilmiö koske vain nuorempia ikäluokkia. On merkkejä, että sama mieltymysten muutos koskee myös varttuneempia. Nuori luova luokka gentrifikoi ensin Kallion, sitten Vallilan, Toukolan ja Hermannin. Kun kantakaupunki loppui kesken, gentrifikoituminen jatkui Herttoniemeen ja Roihuvuoreen (Länsi-Herttoniemi on toisaalta aina ollut paremman väen aluetta). ”Kun Kallioon ja Vallilaan ei ole rakennettu lisää asuntoja, joidenkin kantakaupunkiin haluavien on lopulta ollut pakko tyytyä ’A-’tai ’B+’-alueeseen”, Brotherus sanoo. Tämän takia Roihuvuoressa eivät enää pommit tipu. Samasta syystä muinoin Punavuorikin muuttui prolepaikasta trendikkääksi. Samoin Kallio. Miksei ilmiö jatkuisi aina Kontulaan asti? Suomalaisista lähiöistä väitöskirjan tehnyt maantieteen tutkija Mats Stjernberg suhtautuu muutokseen skeptisesti. Kaupunginosien maineen muutos on ollut Suomessa hidasta. Median iskostamat mielikuvat pitävät pintansa pitkään. 20 vuotta sitten epäsuosittuina pidetyt alueet pysyvät samoina 20 vuoden päästäkin. ”Asuntokanta on Kontulan tyyppisissä lähiöissä vuokratalovaltaista, mikä vaikuttaa sosioekonomiseen profiiliin. Kun vuokrat pysyvät alhaisina, alueella asuu matalatuloisempaa väestöä. Vaikka Kontulan ostarille tehtäisiin suuria uudistuksia, pidän suurempaa sosioekonomisen profiilin muutosta hyvin epätodennäköisenä.” Juhana Brotherus uskoo, että myös Kalasataman kehitys jarruttaa muuttoliikettä: ”Itäiseen kantakaupunkiin eli Kalasatamaan tulee jopa erittäin paljon uutta asuntotuotantoa, joka saattaa padota kysynnän valumista idempään. Paljon riippuu myös väes tönkasvusta”, Brotherus sanoo. Asuntoja rakennetaan paljon myös Jätkäsaareen, Hernesaareen ja Keski-Pasilaan. Näistä saattaa hyvin tulla houkuttelevia alueita ihmisille, jotka haluavat asua kantakaupungissa, vaikka alueita ei sinänsä osattaisi rakentaa kantakaupunkimaisiksi ( looking at you Kalasatama ja Redi ja Pasila ja Tripla!). Riittää, että ne ovat kantakaupungin välittömässä läheisyydessä. Gentrifikaation suuren aallon läikkyminen entisestään itään saattaa siis loppua siihen, että kantakaupungin liepeille tulee lisää mahdollisuuksia keskiluokan keskiluokkailla. KIRKUK ON KURDIEN pyörittämä ravintola ja yksi parhaista Lähi-idän ruokia tarjoavista paikoista Helsingissä. Kuvassa yksinkertaisuudessaan täydellinen shish-lammassavarrasannos (12 e), josta vain raaka sipuli jää osittain lautaselle. Tee puolestaan on äärimmäisen vahvaa. Siihen lisätään sokeria muttei maitoa. Jogurtista, vedestä ja suolasta sekoitettu ayran-juoma puhdistaa ruumiin ja sielun. Eksotiikkaa janoaville kantasuomalaisille ravintola Kirkuk tarjoaa myös kiveksiä. Missä? Puhoksen ostoskeskus Itäkeskuksessa, pohjakerros. ROIHUVUORI ON SUOMEN lähiörakentamisen 1950-luvun kultakauden tuotos: modernistinen metsä kaupunki, jota on laajennettu useaan otteeseen. Roihuvuoren Japa ni laistyylisen puutarhan (huom. eri kuin kirsikkapuisto!) kupeessa sijaitsee Roihuvuoren Rio. Rio on aloittanut toimintansa neljä vuotta sitten. Se on kahvila, baari ja keikkapaikka kerrostalon kivijalassa. Kah vilasta saa aamupalaa, lounasta, olutta ja viiniä. Riossa järjestetään keikkoja ja taidenäyttelyitä. Aiemmin kahvilan nimi oli Roihuvuoren Roi. Missä? Roihuvuorentie 9, 00820. TURKKILAISTA KAHVIA ja pistaasi-, kookossekä saksanpähki nä baklavaa Saray Baklavassa. Helsingistä on todella vaikea löytää parem pia makeita leivonnaisia. Bak la vat valmistetaan Hakunilan ostoskeskuksessa, jossa on alkuperäinen kahvila ja leipomo. Nämä eivät ole tuontituotteita Ruotsista niin kuin joissain muissa kahviloissa. Tarjolla on myös erilaisia täytettyjä piirakoita, ja turkkilaista aamiaistakin saa. Tapaamamme Mehmet, Ömer, Mikael, Turgay ja Cemil tulevat kahvilaan lähes joka päivä. Missä? Tallinnanaukio 3, Itäkeskus.
13 Kontulankaaren korttelin rakennukset on suunnitellut Matti Hakuri vuosina 1967–69. Vanhempien rakennusten arkkitehtuuri perustuu koneellisuuteen ja selkeään teolliseen tuotantoon. Kontula oli 1960-luvulla Suomen suurin yhtenäisesti suunniteltu ja rakennettu asuinalue.
14 Historioitsija Johanna Hankonen on todennut, että Suomen kaupungistuminen tapahtui paradoksaalisesti juuri lähiöistymisen kautta, hyvinvointiyhteiskunnan rakentumisen yhteydessä. Moderniutta ja edistyksellisyyttä korostavissa visioissa ajateltiin, että kerrostalolähiöissä yhdistyisivät kaupungin ja maaseudun parhaat puolet. Suomalaiset lähiöt ovat syntyneet 1950-luvun jälkeen, suuri osa on rakennettu 1960ja 1970-luvulla erityisesti eteläisiin teollisuuskaupunkeihin. Lähiöihin muutettiin maaseudulta ja ne vetivät puoleensa etenkin perheitä. Julkisissa keskusteluissa alettiin nopeasti moittia lähiöi den harmautta ja tekemisen puutetta. ”Lähiöissä asuvia pidettiin juurettomina. Oli levottomia lapsiperheitä, joiden lapsista kasvoi myöhemmin levottomia teinejä”, kertoo Mats Stjernberg. Mediasta tuttujen mielikuvien muodostuminen alkoi jo 1970-luvulla, vaikka Helsingissä oli tuolloin pienet sosioekonomiset erot. ”Työttömyys oli vielä vuonna 1990 korkeimmillaan vain kolme prosenttia, kun verrataan Helsingin eri kaupunginosia. Määrä kymmenkertaistui laman huippuvuosina. Laman jälkeen tapahtui segregoituminen, ja murros iski erityisesti lähiöiden asukkaisiin.” Myös tuolloin tilanne oli pahempi Lahden tai Porin kaltaisten pienempien kaupunkien lähiöissä kuin Helsingissä. Helsingin kaupungin julkaiseman tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun lähiöis sä asuvien sosioekonominen asema on heikentynyt 1990-luvulta lähtien. Silti lähiössä asuvien kokemus oman asuinalueensa rauhallisuudesta ja turvallisuudesta on vain hieman huonompi kuin muiden kerrostaloalueiden asukkailla, selviää maantieteilijä Teemu Kemppaisen parin vuoden takaisesta väitöstutkimuksesta. Näin on myös yhdessä Suomen pahamaineisimmista lähiöistä, Kontulassa. Kontulan vuonna 1967 rakennettu ostoskeskus veti puoleensa väkeä kauempaakin. Kontulaan muutettiin myös muualta Helsingistä, ei ainoastaan maaseudulta. Jouko Kokkonen kuvaa historiikissaan Kontula: Elämää lähiössä (2002) ostarin avajaisia suurena kansanjuhlana. Avajaispäivänä paikalle laskeutuivat helikopterin kyydissä Batman ja Robin, ja alueen lapset kävivät kahmimassa jaossa olleita karamelleja. Ostoskeskuksen lihamestarit grillasivat viereisessä metsässä kokonaisen härän päivän kunniaksi. Metro tuli Kontulan ostoskeskukseen vuonna 1986. 1990-luvun laman aikaan liiketoiminta siirtyi Kontulasta Itäkeskuksen kauppakeskukseen, ja ostoskeskuksen tilat täyttyivät kaljabaareista. 2010-luvulla iso osa Kontulan ostarin lama -ajan kaljakuppiloista on kadonnut. Tilalla on ”ihan saatanasti hyviä ravintoloita”, sanoo Mopo-baarissa tavattu Tony Kaven, joka on asunut Kontulassa yli 30 vuotta. Lisäksi ruokapaikat ovat edullisia. Kymmenellä eurolla syö sekä hyvin että laadukkaasti. Ravintoloita pyörittävät maahanmuuttajat tai maahanmuuttajien jälkeläiset. Kontulan asukkaista yli neljäs puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Ulkomaalaistaustaisten ihmisten kasvanut määrä on Kavenin mukaan Kontulan näkyvin muutos. ”Täällä on pieni porukka, joka ei siitä pidä, mutta suurin osa on aivan ok sen kanssa”, Kaven sanoi. Kaven työskentelee uimavalvojana ja sanoo tuntevansa ”kylän aika hyvin”.
15 Onko joskus ollut halua muuttaa muualle? ” Never. Lapset ovat kasvaneet osittain Myllypurossa, ja kun on Itis, niin täällä on kaikki. En edes muista milloin olen viimeksi käynyt Stadissa, vuosia sitten.” Mopo-baarissa tuoppi keskikaljaa – anteeksi, lageria – maksaa 2,90 euroa. Kello ei ole edes kuutta illalla, mutta baari on lähes täynnä. Kahden pöydän takaa nousee nainen, joka kävelee luoksemme ilmeisen varmana siitä, ettemme ole koskaan aiemmin käyneet Mopossa. Toinen meistä on, Kontula Electronicin aikaan! ”Kuudelta alkaa kahden euron kaljat. Eli kannattaa toisenkin tuopin ajan miettiä jatkoa”, nainen sanoo. Mietimme jatkoa toisen tuopin ajan. Kun Viidestoista yö lauletaan baarissa vartin sisään toistamiseen karaokena, naiset laittavat kätensä korviin ja jupisevat ärsyyntyneenä, että ”olis nyt JO hiljaa”. Joku nuokkuu pöydässä. Tv-ruudussa Sauli Niinistö pitää puhetta YK:n kokouksessa. 1980-luvulla tehdyssä sosiologisessa Lähiöravintola-tutkimuksessa todettiin, että keskiluokan paheksumilla lähiöbaareilla on asiakkailleen tärkeitä sosiaalisia funktioita. Kapakka on tarjonnut tilan vapaamuotoiselle seurustelulle ja tutustumiselle, ehkä jopa harrastusporukan löytymiselle. Tämä oli tärkeää aikanaan etenkin miehille, jotka olivat sisäistäneet maaseudun patriarkaaliset arvot, mutta joilta oli atomisoivan kaupungistumisen jälkeen puuttunut yhteisöllisyys. Lähiöbaarit tarjosivat miehisen kanssakäymisen muotoja, joilla ei ollut mitään tekemistä työn kanssa. Ehkä lähiöbaarien tarjoama yhteisö voi yhä ehkäistä ihmistä syrjäytymästä? Ainakin vastustus ostarin potentiaalisia uudistuksia kohtaan on osalla paikallisista kovaa. Kontula on ”ihmisläheinen paikka”, jossa ”köyhätkin saa kännin ja ruoan”, ”ei steriili paska, joka Myllypuro on”, Tony Kaven sanoo. Hänen mukaansa kaikki Kontulassa pelkäävät, lanataanko ostari samoin kuin Myllypurossa. ”Ostari pilattiin täydellisesti. Siellä oli kymmenen ravintolaa, nyt niitä on kaksi, joista yksi on kunnollinen. Ihan perseestä.” Myllypuron uudistettu ostoskeskus on tiivis kasa asuintaloja, joiden alimmat kerrokset on varattu liiketiloille. Niissä on kauneussalonkeja, eläinlääkärikeskuksia, kirpputoria ja myös tyhjiä tiloja, kun ostoskeskukseen kaavailtu liiketoiminta ei ole kannattanut. Jos Kontulaan tulee Myllypuron kaltainen uusi ostari, ”sama fiasko”, Kaven on kärjistäen valmis panemaan sinne pommin. ”Olemme nähneet esimerkin siitä, mitä ei haluta. Myllypuron kohtalo olisi pahin asia. Siellä ei ole ketään, kun taas täällä on paljon ihmisiä”, Kaven sanoo. Lisärakentamista Kaven ei vastusta. Hänestä Kontulan ostarin ympärille voi hyvin rakentaa lisää korkeitakin kerrostaloja. Ostaria ei saa kuitenkaan pilata, Kaven sanoo. Hypoteekkiyhdistyksen Brotherukselle Myllypuron muutos on ”varmaan kirkkain osoitus siitä, miten uudisja täydennysrakentaminen muuttaa alueen ilmettä voimakkaasti ja virkeämpään suuntaan”. Toisaalta Myllypuro sai heti metroaseman viereen Metropolian kampuksen. ”Oppilaitos tuo dynamiikkaa, jota ei muuten voi rakentaa.” Myllypurossa gentrifikaatio on siis hyvässä vauhdissa, ja alueella on Brotheruksen mukaan edelleen ”aika vahvaa potentiaalia”. Asuntojen neliöhinta on nyt 3000 euroa. Jos kiikaroi asuntoa halvalla ja sillä ajatuksella, että myymällä sen tekee vielä joskus suuren voiton, Myllypuro voi olla asuntosijoittajien suosikki hyvin pian. Paljon riippuu siitä, tuleeko kantakaupungin asuntojen hinnoissa joskus raja vastaan. MARIMEKKO OUTLET HERTTONIEMI Marimekon tehtaanmyymälä Herttoniemessä on japanilaisturistien suosikki. Tekstiilejä, vaatteita ja sisustusesineitä. Kirvesmiehenkatu 7, 00880 UFF SECOND HAND Kontulan ostarin parhaimmistoa eli Uff vailla ruuhkaa. Kaikkea mahdollista glittermekoista urheiluvaatteisiin. Ostostie 4, 00940 BENO Yksi Puhoksen ostarin ”etnisistä kaupoista”, ja myös yksi parhaista. HeVi-osaston tuotteet vaihtuvat nopeasti, sillä tilaa ei ole paljon ja tuoreita eriä saapuu tasaiseen tahtiin. Kastelholmantie 2, 00900 Turkoosipaitainen Tony Kaven, 57, tuntuntee Kontulan läpikotaisin. Hän ei omien sanojensa mukaan ole käynyt ?Stadissa? vuosiin.
16 Brotheruksen mukaan moni ajatteli kipurajan tulleen vastaan 7000 euron keskineliöhintojen kohdalla, mutta hän itse ei usko, että rajaa olisi vielä saavutettu. ”Jos Pariisin keskihinta on 10000 euroa neliöltä, niin kyllä Helsingin kantakaupungin arvokkaimmat alueet voivat, ja tulevat, yhä kallistumaan.” Paljon riippuu myös siitä, osaako Helsinki tehdä itäisistä alueista kantakaupunkimaisia. Miten uusi yleiskaava, Raide-Jokeri, niin sanotun ratikkakaupungin leviäminen Otaniemestä Pitäjänmäkeen, Maunulaan, Oulunkylään, Viikkiin ja aina Itäkeskukseen asti vaikuttaa? Jos pikaraitiotien ympärille rakennetaan urbaania ympäristöä, jossa päivittäiset askareet ovat saavutettavissa myös kävellen, entistä harvempi on todennäköisesti valmis tinkimään neliöistä vain kantakaupunkisijainnin takia. Tässä vaiheessa kaikki on kuitenkin arpapeliä, jos asuntoon sijoittamista miettii. Roihuvuoren ja Kontulan väliin asettuu Itäkeskus, jota on jo nähty Instagramissa kutsuttavan ”Suomen Neuköllniksi”. Berliiniläisen verrokkinsa tavoin siellä on maahanmuuttajataustaisen yhteisön liiketoimintaa. Kun lauantai-iltapäivänä kontulalaisissa kaljakuppiloissa ollaan jo hankittu tukeva nousuhumala, Puhoksen ravintola Kirkukissa juodaan oluen sijaan teetä. Iltapäivä kurdiravintolassa on pyhitetty perheen ja ystävien kiireettömälle tapaamiselle. Ihmiset istuvat mattojen päällä loošeissa syömässä ja kahvittelemassa. Taustalla soi muun muassa Aseel Hamimin ja Hussain Al Ghazalin Meshtaq Moot. Seurueemme kasvissyöjä ”ratkeaa” kokeilemaan kehuttua lammasvarrasta. Naan-leipä on sitkoista, ja sitä tekisi mieli syödä, kunnes vatsa räjähtää. Ravintolassa on oma sali shisha-piipun polttamistarkoituksiin. Hohtavat värikkäät piiput on kuitenkin kääritty sivuun salin ulkopuolelle, jossa ne nököttävät rivissä niin kuin ahtaalle ajetut käärmeet. Tupakkaa ei sisällä käytettävissä vesipiipuissa saa olla, ja yrttiseoksetkin täytyy polttaa muilta piilossa. Vieressä on ”etninen kauppa” Beno, joka on täynnä asiakkaita. Niin täynnä, että Beno muuttaa pian Puhoksen sisällä suurempiin, Intersportin entisiin tiloihin. Yksi seurueemme jäsen nappaa Benosta mukaan makedonialaista ”kaviaaria” Baš Ajvaria eli munakoisosta ja paprikasta tehtyä taivaallisen maukasta kasvistahnaa. Ei ole vielä löytynyt kantakaupungista! Myyjä esittelee puolestaan vihannesosastoa, josta löytyy niin eksoottinen etelän hedelmä, ettei myyjä itsekään tiedä, mikä se on. ”Pohjoisafrikkalaiset näitä ostavat, auttaa kuulemma diabetekseen!” myyjä sanoo ja maistaa hedelmää raakana. Ilmeestä päätellen ei olisi kannattanut, minkä myyjä myös auliisti myöntää. Googlauksen jälkeen selviää, että kyse on karvaskurkusta. Puhoksen ostoskeskusta odottaa iso uudistamishanke, joka käynnistyy tällä tietoa vuonna 2021. Todennäköisesti iso osa vanhaa ostaria puretaan ja tilalle rakennetaan asuintaloja, joiden alaosissa on liiketiloja kaupalle ja erilaisille yrittäjille. Myllypuro all over again. Myllypuron uudistus houkutteli asunnonostajia. Ostoskeskusuudistuksen tarkoituksena oli ehkäistä segregaatiota, mutta sen seurauksena vanhan rakennuskannan hinnat nousivat nopeasti, mikä säteili myös vuokralla asuviin, kirjoittavat maantieteilijät Anniina Miettinen ja Jenni Kerola Versus-verkkomediassa. Apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) kertoi marraskuun alussa Helsingin Sanomille, että Myllypuron uudistus on hyvä verrokki esimerkiksi Kontulalle. ”Ei ole sattumaa, että nyt ostarilla päivystää usein poliisi. Uusi rakennuskanta ja tiivistyminen on tärkeää”, Sinnemäki sanoi HS:lle. Mikä olisi sitten tehokkain keino segregaation ehkäisemiseen? Vastaus ei ole ostoskeskusuudistukset. Segregaatio liittyy ennen kaikkea tuloja hyvinvointieroihin, ja näihin vaikutetaan etenkin työllisyysja sosiaalipolitiikan keinoin, sanoo tutkija Mats Stjernberg. Panostaminen varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja nuorten palveluihin on myös tärkeää. Jos koulujen väliset tasoerot jatkavat kasvuaan, pitää Stjernberg kehityskulkua huolestuttavana. Segregoituminen alkaa nuoressa iässä. ”Lapsiperheet valitsevat asuinalueen peruskoulun mukaan. Jos alueella on heikot koulut, sinne ei haluta muuttaa”, Stjernberg sanoo. The Deuce -laatu-tv-sarja päättyi lokakuun lopussa. Se kertoi tositapahtumiin perustuen, miten Times Squaren alue (nk. Deuce) New Yorkissa gentrifikoitiin: monin osin vilunkipelillä. ”Huonompi aines” joutui muuttamaan pois, kun baarien, yökerhojen ja ilotalojen toimintaa vaikeutettiin tarpeeksi muun muassa aids-paniikin verukkeella. Lopulta vanhat rakennukset purettiin kliinisten lasihirviöiden tieltä. Mutta auttoiko Deucen puhdistaminen ketään? No, rikkaat rikastuivat ja köyhien elämä vaikeutui entisestään. Kiinteistökehittäjiä auttava poliisi Chris Alston vie koko projektista vastanneen virkamiehen Gene Goldmanin sarjan lopuksi Bronxiin. ”Emme pelasta ketään. Sysäämme vain paskan eri nurkkaan, jotta ihmisillä on tilaa rakentaa uutta paskaa ja tehdä rahaa. Mitään muuta ei koskaan tapahdu. Joku käyttää dollarin ja tienaa kympin tai satasen tai tonnin. Mutta ihmiset, kaikki ne romutetut sielut, joita poliisina paimensin, he vain sinnittelevät. Joka päivä samaa vanhaa, kunnes viemme maan jalkojen alta. Sitten paikka vaihtuu.” ”Muuttuuko kaupunki paremmaksi vai huonommaksi?” Goldman kysyy. ”En minä tiedä, saatana.” MOPO-BAARI Kontulan Mopo-baarissa tanssitaan täysillä heti kello 18 jälkeen. Yksi Kontulan monista kapakoista, joissa on halpaa kaljaa ja meininkiä. Keinulaudankuja 4, 00940 PÄRLÄN Kokonaisuus modernia ja klassista sisustusta, josta saa niin drinkkejä kuin myös lounasta. Ensin monkey banana, sitten vähän pastaa. Voilà, ilta voi alkaa! Kauppakartanonkatu 7 L 1, 00930 RUISKUMESTARI Herttoniemen Ruiskumestarin ka ra oke meininki käynnistyy viikonloppuisin kunnolla puoliltaöin. Myös livekeikkoja ja tietovisoja. Roihuvuorentie 10, 00820
17 Vantaalta tullut Saja ja Espoosta saapunut Razar lounastivat ja joivat sen jälkeen teetä Puhoksen ravintola Kirkukissa.
BO YS & GI RL S OP IS KE LI JA T! ilman ajanvarausta! LEIKKAUS 22e LEIKKAUS + PESU 29e PARTURI-KAMPAAMO LIISANKATU 14 P. (09)2782679, MA–PE 9.30–17.00 OSIS MATTAVAHA 13 20 e Jos pärjäät täällä, pärjäät missä vaan Oulu ei ehkä ole New York, mu a täältä voi tulla kovempaa porukkaa. Näillä leveysasteilla tarvitaan tietynlaista asenne a. Meillä sekä tieteen tekeminen e ä opiskelijaelämä hoidetaan tinkimä ömällä pohjoisen tyylillä. Ja sitä joko rakastaa tai si en oppii rakastamaan. Asenne voi olla yhtä tärkeää kuin tutkinto. Meiltä saat molemmat. Hae Oulun yliopistoon www.oulu.? /haku #UniOulu #ArcticA itude Orekry_OY_11_2019_puolis_Ylkkari.indd 1 14/11/2019 15.03 Suoramarkkinointi Mega Oy on 1986 perustettu Suomen johtava puhelimitse tapahtumaan markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme 16 paikkakunnalla työllistäen yli 400 henkilöä. Kuulumme Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent –liiketoimintayksikköön. Entäpä jos vedätkin hetken henkeä työskennellen myyntitehtävissä – keräät tienestejä sukan varteen ja kokemusta hihaan? Soita tai lähetä hakemus: megaduuni.fi Forssa Hämeenlinna Kotka Lahti Raahe Urjala Hamina Jyväskylä Kouvola Lohja Riihimäki Ylivieska Helsinki Kerava Kuusankoski Oulu puh. 045 7731 3801 puh. 045 7731 3781 puh. 045 7731 3707 puh. 045 7731 3667 puh. 045 7731 3636 puh. 044 4347 318 puh. 044 335 0736 puh. 045 7731 3752 puh. 045 7731 3689 puh. 045 7731 3849 puh. 045 7731 3621 puh. 050 3451 815 puh. 045 7731 3601 puh. 045 7731 3723 puh. 045 7731 3739 puh. 045 7731 3859 Tarjoamme sinulle mahdollisuuden ansaita hyvin ja oppia samalla taitoja, joista sinulle on hyötyä elämäsi eri vaiheissa ja monessa eri ammatissa. Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Työkaluinasi on helppokäyttöinen soittojärjestelmä ja sinä itse. Voit työskennellä kokopäiväisesti yritysmyynnissämme tai osa-aikaisesti iltavuorossa kuluttajamyynnin parissa. Työt voit aloittaa vaikka heti. Jos omaat sujuvan supliikin ja hyvän tilannetajun; olet positiivinen, empaattinen ja haluat menestyä – voit hyvinkin olla etsimämme henkilö. TIEDÄTKÖ JO MITÄ SINUSTA TULEE ISONA?
Hae opiskelemaan Kajaanin ammattikorkeakouluun • Tourism | Bachelor of Hospitality Management • Sports and Leisure Management | Bachelor of Sports Studies • International Business | Bachelor of Business Administration • Esports Business | Bachelor of Business Administration • International Business Management | Master of Business Administration (part-time) Lisätietoja: admissions@kamk.fi | 044 7101 229 Haku englanninkielisiin koulutuksiin 8.-22.1.2O2O/www.opintopolku.fi Ready to apply? KAMK • University of Applied Sciences www.kamk.fi Helsingin Yliopiston Wiipurilaisen osakunnan stipendisäätiö myöntää apurahoja Wiipurilaisen osakunnan entisille ja nykyisille jäsenille. Apurahoja jaetaan pro gradu tutkielmiin, jatkotutkintoihin, opiskelijavaihtoon ulkomaille ja opintoihin liittyvään harrastustoimintaan. Lisäksi jaetaan opintoavustuksia sekä apurahoja lapsiperheellisille opiskelijoille. Hakuaika: 1.12.2018-31.1.2020. Lisätietoja apurahoista ja hakulomakkeet löytyy osoitteesta www.wiipurilainenosakunta.fi WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT VUONNA 2020 25.1.–1.2.2020 SUNNUNTAI 26.1. MOBILE SONIC WALKS –ÄÄNIKÄVELY TÖÖLÖNLAHDELLA Miltä Töölönlahti kuulostaa, musiikkiteknologian opiskelijoiden tulkitsemana? Koe paikkasidonnainen ääniteos mobiililaitteellasi. SIBAFEST.FI Sibafest on Taideyliopiston Sibelius-Akatemian festivaali. Päätapahtumapaikkana Musiikkitalo. Katso muut tapahtumat osoitteesta: