• Y#5 YLIOPPILASLEHTI 5 / 2021 Päivä ennen Henri Tiaisen konfirmaatiota korona ­ rajoitukset helpottivat. Seurasimme kirkkovuotta poikkeus oloissa. s. 20
  • Kontti-ketju on Punaisen Ristin secondhand-ketju, jonka perustehtävänä on jo yli 20 vuotta ollut varojen kerääminen Punaisen Ristin auttamistoimintaan. Muutamasta myymälästä on tänä aikana kehittynyt 12 myymälän ja verkkokaupan kokonaisuus, jonka kautta yli 3 miljoonaa tuotetta löytää vuosittain uuden kodin. Tavaraa riittää, Kontti kiittää Kun asioi Kontissa, on samalla osa Punaisen Ristin auttamisen ketjua. Lahjoittamalla hyväkuntoisia, mutta itselle tarpeettomia tuotteita, pidentää samalla tuotteiden elinkaarta. Luonto kiittää, kun pidämme hyväkuntoiset tuotteet pidempään käytössä. Kontin verkkosivuilla on tarkempi kuvaus siitä, millaisia tuotteita voimme ottaa Kontissa vastaan. Kontit eivät korjaa tai tuunaa tuotteita eli lahjoituksina toivotaan puhtaita ja ehjiä tavaroita, joilla on käyttöikää jäljellä. Lahjoituksena saadut tuotteet pyritään hinnoittelemaan siten, että kunnioitamme lahjoituksia ja lahjoittajaa. Erikoiset tai harvinaiset designja merkkituotteet voivat olla kalliimpia, mutta Konteista ostetuista tuotteista jopa 80% on kuitenkin alle viiden euron hintaisia. Pyrimme siihen, että Konteista löytyisi aina sekä edullisia perustuotteita että kestäviä merkkituotteita unohtamatta hauskoja ja persoonallisia löytöjä. Tervetuloa Konttiin! Kontti secondhand-myymälät löytyvät 12 eri paikkakunnalta – sen lisäksi keväällä 2021 avattiin verkkokauppa. Ennen verkkokauppaa Konteissa on tehty yli miljoona ostotapahtumaa vuositasolla. Verkkokaupasta löytyy tällä hetkellä lähinnä astioita, sisustustuotteita, kirjoja ja asusteita, mutta valikoima laajenee vähitellen. Verkkokaupan yhteydestä löytyy myös ketjun verkkosivut, joiden avulla voi kurkistaa tarkemmin Kontin arkeen. Konttien tulos jaetaan Punaisen Ristin auttamistoimintaan siten, että 1/3 tuloksesta ohjataan katastrofirahastoon ja 2/3 auttamistoimintaan Suomessa. Vuonna 2020 Kontin tulos oli noin 3.1 miljoonaa euroa. Teepaitoja ja sympatiaa jo yli 20 vuotta Löydät lisätietoa ja verkkokaupan täältä: Sprkontti.fi SPR_Kontti_20v_artikkeli_170921.indd 1 SPR_Kontti_20v_artikkeli_170921.indd 1 21.9.2021 12.25 21.9.2021 12.25
  • EETTISESTI JA EDULLISESTI LAATUA LAUTASELLE Helsingin seurakuntien Waste&Feast – hävikkiruokaravintolat tarjoilevat kaupungin edullisimman lounaan (2-3 euroa). Syö hyvin ja teet samalla hyvää muille ja maailmalle! LÖYDÄT RAVINTOLAT SEURAAVISTA PAIKOISTA: Matteuksenkirkko Itäkeskuksessa, Malmin Varustamo, Hermannin diakoniatalo ja Alppilan kirkko. TERVETULOA HERKUTTELEMAAN! YLIOPISTOPAPIT SINUA VARTEN K aipaatko luotettavaa ihmistä, joka kuuntelee sinua kunnioittaen uskonnollista vakaumustasi ja elämänkatsomustasi? Keskustelut käydään aiheista, joista sinä haluat puhua. Ota yhteyttä ja sovi tapaamisaika etunimi.sukunimi@evl.? Terveisin yliopistopapit, Leena Huovinen, Laura Late Mäntylä, Lisa Enckell wastefeast.eu Kontti-ketju on Punaisen Ristin secondhand-ketju, jonka perustehtävänä on jo yli 20 vuotta ollut varojen kerääminen Punaisen Ristin auttamistoimintaan. Muutamasta myymälästä on tänä aikana kehittynyt 12 myymälän ja verkkokaupan kokonaisuus, jonka kautta yli 3 miljoonaa tuotetta löytää vuosittain uuden kodin. Tavaraa riittää, Kontti kiittää Kun asioi Kontissa, on samalla osa Punaisen Ristin auttamisen ketjua. Lahjoittamalla hyväkuntoisia, mutta itselle tarpeettomia tuotteita, pidentää samalla tuotteiden elinkaarta. Luonto kiittää, kun pidämme hyväkuntoiset tuotteet pidempään käytössä. Kontin verkkosivuilla on tarkempi kuvaus siitä, millaisia tuotteita voimme ottaa Kontissa vastaan. Kontit eivät korjaa tai tuunaa tuotteita eli lahjoituksina toivotaan puhtaita ja ehjiä tavaroita, joilla on käyttöikää jäljellä. Lahjoituksena saadut tuotteet pyritään hinnoittelemaan siten, että kunnioitamme lahjoituksia ja lahjoittajaa. Erikoiset tai harvinaiset designja merkkituotteet voivat olla kalliimpia, mutta Konteista ostetuista tuotteista jopa 80% on kuitenkin alle viiden euron hintaisia. Pyrimme siihen, että Konteista löytyisi aina sekä edullisia perustuotteita että kestäviä merkkituotteita unohtamatta hauskoja ja persoonallisia löytöjä. Tervetuloa Konttiin! Kontti secondhand-myymälät löytyvät 12 eri paikkakunnalta – sen lisäksi keväällä 2021 avattiin verkkokauppa. Ennen verkkokauppaa Konteissa on tehty yli miljoona ostotapahtumaa vuositasolla. Verkkokaupasta löytyy tällä hetkellä lähinnä astioita, sisustustuotteita, kirjoja ja asusteita, mutta valikoima laajenee vähitellen. Verkkokaupan yhteydestä löytyy myös ketjun verkkosivut, joiden avulla voi kurkistaa tarkemmin Kontin arkeen. Konttien tulos jaetaan Punaisen Ristin auttamistoimintaan siten, että 1/3 tuloksesta ohjataan katastrofirahastoon ja 2/3 auttamistoimintaan Suomessa. Vuonna 2020 Kontin tulos oli noin 3.1 miljoonaa euroa. Teepaitoja ja sympatiaa jo yli 20 vuotta Löydät lisätietoa ja verkkokaupan täältä: Sprkontti.fi SPR_Kontti_20v_artikkeli_170921.indd 1 SPR_Kontti_20v_artikkeli_170921.indd 1 21.9.2021 12.25 21.9.2021 12.25
  • ON ELÄVÄN TAITEEN AIKA Opiskelijaliput 19–22 € Stage-passi 54 € / 4 lippua Frank -opiskelijasarjalippu 60 € / 5 lippua
  • HMISKUNNAN painajaiset heijastuvat nyt maapallon vintille. Arktiksen ilmakehä on ohuempaa ja sen luonto haavoittuvaisinta. Vaarassa ei kuitenkaan ole vain alueen luonto. Samanaikaisesti ihmisille on kertynyt pahoinvointia ja osattomuutta. Ihmisen toiminta on muovannut ympäristöä perustavanlaatuisesti ja nopeasti maalla, merellä ja ilmassa. Kaiken alla tikittää aikapommi: ikiroutaan varastoitunut metaani. Ilmastonmuutos arktisella alueella on ollut tiedeyhteisön tiedossa jo 1960-luvulta lähtien. Joko olisi aika kuunnella arktista avunhuutoa? Arktiksen historia on pullollaan valloittamisen, seikkailun ja sankaruuden symboliikkaa. Hurjapäiset tutkijat ovat vuosisatojen aikana tehneet tutkimusmatkoja Pohjoisnavalle, Grönlantiin, Siperiaan, Huippuvuorille, Alaskaan, ties minne. Nyt tarvittaisiin toisenlaista rohkeutta ja sankaruutta. Arktis pitäisi valloittamisen sijaan jättää rauhaan, fossiiliset polttoaineet merenpohjaan ja maankamaraan. Vastikään Grönlanti päätti, ettei se enää havittele arktisia energialähteitä. Kun ilmasto muuttuu, arktisen yhteistyön merkitys lisääntyy entisestään. Suomi, yhtenä kahdeksasta arktisesta valtiosta, haluaisi isännöidä arktista huippukokousta. Vielä emme kuitenkaan tiedä, kuinka monelle valtiolle kahvit keitettäisiin, sillä myös monilla eiarktisilla valtioilla, kuten Kiinalla, on arktinen strategia ja arktiseen alueeseen kohdistuvia haluja. Arktis on yhteydessä koko maailmaan, sillä jääpeitteen sulaessa laajoja osia monista maista, muun muassa Bangladeshista, uhkaa jäädä veden alle. Ylioppilaslehti aloittaa tässä numerossa arktisen kirjeenvaihdon ilmaston, luonnon, ihmisen ja koko ekosysteemin puolesta. Suomessa tehdään arktista huippututkimusta, jota arvostetaan kansainvälisesti, mutta ei välttämättä kansallisesti. Kirjeet pitävät sisällään arktisia unelmia ja pelkoja – ja ruokkivat toivottavasti yhteistyötä ja ymmärrystä. • UN olin viisitoista, erosin kirkosta ja hyvin tyytyväinen itseeni. Suureksi harmikseni protestiksi aiottu toimi ei varsin maallisessa perheessäni herättänyt mainittavaa vastarintaa. Vainolta välttyi koulussakin. Lukuvuoden avajaisten aikaan rehtori ohjeisti kirkonmenoista kieltäytyvät pakanat katsomaan olympialaisia ja naisten painonnostoa. Lohtua marttyyriksi pyrkivän elämään toi sentään se, että elämänkatsomustiedon tunneilla joutui käymään toisessa lukiossa. TÄMÄN LEHDEN kansijuttu kertoo kirkkovuodesta. Seurasimme valokuvaaja Touko Hujasen kanssa evankelis-luterilaisen kirkon toimintaa ensimmäisestä adventista kesän viimeisiin konfirmaatioihin. Selasimme Helsingin seurakuntien tapahtumakalenteria ja etsimme mahdollisimman luterilaiselta kuulostavia tapahtumia. Helluntain Pullakirkko Hermannin diakoniatalolla, yhteislaulua Hertto niemen siirtolapuutarhassa, kirkkokahvit Teamsissa. Kävimme jumalanpalveluksissa ja ehtoollisilla ja haastattelimme pappeja, kanttoreita, suntioita ja seurakunta laisia. Konfirmaatiota lukuun ottamatta olimme yleensä tilaisuuden ainoat alle 50vuotiaat osallistujat. Joistakin Helsingin kaupunginosista katsottuna voi näyttää siltä, että yhteiskunta on täysin maallistunut, mutta niin ei ole. Kolmasosa suomalaisista uskoo Jumalaan, puolet johonkin korkeampaan voimaan. Vuonna 2019 julkaistun Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista uskoo Jumalaan.Rippikoulun käy edelleen yli 80 prosenttia nuorista. Raamattu on eduskunnan siteeratuin kirja. Alkot ovat helatorstaina kiinni, vaikkei kukaan tiedä, miksi. Kirkko – tai ainakin jotkut sen osat – on monissa kysymyksissä myös edistyksellisempi kuin voisi kuvitella. Kirkko hallitus on esimerkiksi tuominnut jyrkästi seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kohdistuvat eheytyshoidot, joiden kriminalisointia ajava kansalais aloite etenee eduskunnan käsittelyyn. Kaikki eivät myöskään ole erityisen kiitollisia siitä brändityöstä, jota valtakunnansyyttäjän tutkintaan joutunut Päivi Räsänen on Raamattua siteeraamalla tehnyt. Siteerauksia on paljon ja ilman disclaimereita tai sisältövaroituksia myös tässä jutussa. Ylioppilaslehti ei ota kantaa siihen, miten Raamatun kertomuksiin pitäisi suhtautua. Sen sijaan suosittelen lämpimästi lukemaan Raamattua kulttuurija kirjallisuushistoriallisista syistä. Ja jos ei muuten, niin edes siksi, että tietäisi, miksi ja milloin Alko on kiinni. • KAHVIA JA PULLAA ARKTINEN HÄTÄHUUTO E I N O A N S I O , A N T T I Y R J Ö N E N K I ENSIMMÄINEN ARKTISEN KIRJEENVAIHTAJAN HAASTATTELU ALKAA SIVULTA 18. KIRKKOVUODESTA JA KORONASTA KERTOVA JUTTU JA KOTI, USKONTO, ISÄNMAA -SARJAN TOINEN OSA ALKAA SIVULTA 20. TUIJA SILTAMÄKI JOHANNES ROVIOMAA
  • PÄÄTOIMITTAJA Tuija Siltamäki ART DIRECTOR Lari Mörö TOIMITUSSIHTEERIT Sonja Parkkinen Johannes Roviomaa TEKIJÖINA TÄSSÄ NUMEROSSA Eino Ansio, Gladys Camilo, Touko Hujanen, Helen Korpak, Juho Kankaanpää, Joel Karppanen, Jyrki Lehtola, Riku Lehtoranta, Vilma Malmgren, Pauliina Nykänen, Oskari Onninen, Wilma Ruohisto, Samuli Saarinen, Roosa Savo, Henrietta Soininen & Sami Välikangas. KANNEN KUVA Touko Hujanen PERUSTETTU 1913. 108. vuosikerta. Ylioppilaslehden Kustannus Oy on Aikakausmedian sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. SÄHKOPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi@ylioppilaslehti.fi TWITTER, INSTAGRAM, FACEBOOK @Ylioppilaslehti KÄYNTIJA POSTIOSOITE Leppäsuonkatu 9 b, 1 krs., 00100 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelut MEDIATIEDOT ylioppilaslehti.fi/mediatiedot ISSN 0355-9246, 1458-445X (verkkolehti) PAINO Printall AS, Tallinna, Viro TOIMITUSJOHTAJA Leea Tolvas, leea.tolvas@ylva.fi SEURAAVA NUMERO Ilmestyy 26.11.2021 Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä palauta sitä. YLIOPPILASLEHDEN toimituksen korviin on kantautunut tietoa, jonka mukaan syksyn ensimmäinen lehti ei ole mennyt perille kaikille, jotka olisivat sen halunneet. Asiaa selvitetään parhaillaan, ja mahdollisia syitä on monia, esimerkiksi Postin jakelu häiriö tai se, ettei ole vielä rekisteröitynyt ylioppilas­ kunnan jäseneksi. Aluksi vaikutti siltä, että taustalla olisivat järjestelmä­ uudistukseen liittyvät tietosuojasyyt. Ylioppilaslehti on selvittänyt asiaa Helsingin yliopiston ja yli­ oppilaskunnan kanssa ja nykykäsityksen mukaan lehden pitäisi myös Sisu­aikana mennä kaikille, jotka ovat aiemminkin sal­ lineet sen lähetyksen – samoin niille, jotka eivät ole ottaneet kantaa sen lähettämiseen. Jos olet opiskelija ja haluat varmistaa, että saat Ylioppilas­ lehden kotiisi, toimi näin: 1 Mene Sisuun. Kirjaudu sisään. 2 Mene Omat tiedot ­välilehdelle yläpalkin valikosta. 3 Paina tietojen luovutus ­otsikon vieressä olevaa Muokkaa­nappia. 4 Salli tietojen luovutus tarkoitukseen ” Ylioppilaslehti ja lehden lähetys (osoitetiedot)”. Jos olet opiskelija ja sallinut lehden lähettämisen, muttet siitä huolimatta ole saanut sitä, ole yhteydessä toimitukseen osoitteeseen tuija.siltamaki@ylioppilaslehti.fi. Jos olet lehden kestotilaaja, etkä ole tilauksestasi huolimatta saanut lehteä, ole yhteydessä toimitukseen osoitteeseen tuija. siltamaki@ylioppilaslehti.fi. Jos et ole lehden tilaaja, mutta hartain toiveesi on sellai­ seksi ryhtyä, voit tehdä sen osoitteessa ylioppilaslehti.fi/ tilaajapalvelut. YLIOPPILASLEHDET paneutuvat tänä vuonna yliopisto maa­ ilmassa tapahtuvaan häirintään. Yhteisen juttuhankkeen tuloksia julkaistaan tästä alkaen tulevien kuukausien ylioppilas­ lehtien painetuissa ja verkkolehdissä. TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI Visiiri selvitti Teekkareiden suljettujen kerhojen salaisuuksia. Päätoimittaja Aapo Laakso kysyi TEA­clubin, UrOksen, Blebeijien, Pilen, Elramin, NMKSV:n ja PerSen jäseniltä, mitä he oikein puuhailevat. Visiiri 4 / 2021 (3.9.) visiirilehti.fi TURUN YLIOPPILASLEHTI Tylkkärissä on Samuli Tikkasen essee ainejärjestöjen pakottavista perinteistä: ryyppäämisestä ja örveltämisestä. ”Koronaviruksen aiheuttama kulttuurinen repeämä on synnyttänyt erinomaisen hetken ainejärjestöjen uudistamiselle oikeasti jäsentensä näköisiksi”, Tikkanen kirjoittaa. Tylkkäri 4 / 2021 (3.9.) tylkkari.fi MUUTAKIN sisältöä on. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Jylkkärissä käsitellään muun muassa edustajistovaaleja. Päätoimittaja Oona Komonen kirjoitti henkilöjutun laulaja­näyttelijä Aaro Airolasta. Jylkkäri 6 / 2021 (27.9.) jylkkari.fi LAPIN YLIOPPILASLEHDEN uusin numero käsittelee toivoa. Tuorein numero syntyi kahden päätoimittajan, Inka Komosen ja Lotta Lautalan voimalla. Päätös Lapin ylioppilaslehden tulevaisuudesta tehdään vuoden loppuun mennessä. Lapin ylioppilaslehti 4 / 2021 (1.10.) lapinylioppilaslehti.fi @OJ Ylioppilaslehden paras puoli on, että sen rinnalla Student bladet vaikuttaa laatu julkaisulta. @OJ Miksen ole saanut uusinta Ylioppilaslehteä kotiin? @1 Piristävä aloitus, yleensä täällä kysytään aina miten saa peruttua lehden tulemisen. @3 En mäkään. Ehkä siitä on tullut vain nettilehti. @4 Mulle tuli kyllä kotiin [Thinking face] @4 Vein kyllä jo paperin­ keräykseen [Smiling Face With Open Mouth and Smiling Eyes] @5 Tuohan on vaan posi­ tiivista @6 Posti. @9 Käy sisussa antaa lupa lehden lähettämiseksi kotiin. @EljasVerve kas, ylioppilas­ lehti tarjoilee jälleen usko­ mattomia palleroita! hyvä! [Upside­Down Face] @TeemuPalkki Tiede­ ja kulttuuriministeri Kurviselle kaikki ovat arvotto­ mia! Lue, ketä hän ei pelkää ja kuka on lahjonut häntä Isossa kyrössä – ja ennen kaikkea katso kuva! @HuttunenJyri En oo seurannut Ylkkäriä vuosiin, mutta onhan tää siis Pahka­ sika­tyylinen juttu, jossa toi­ mittaja on keksinyt kysymys­ ten lisäksi myös vastaukset? @JanneVikman Oli kyllä paras koskaan! Ekaa teeman artikkelia haukuin, nyt oli todella jees! [Flexed Biceps] @mikkoaarnio Hyvin veti Kurvinen! [Smiling Face With Open Mouth and Smi­ ling Eyes] @miia_riihimaki Tämä taitaa olla paras lukemani juttu asunnottomuudesta. Kiitos @ylioppilaslehti. @MiaLaiho @SYL_FIN @Ylioppilaslehti Kysely tunnilla ministeri Saarikko hehkuttaa #opinto tuki tulo rajojen nos­ toa työllisyys toimena. Mutta tämä toimi on vain vuodeksi! Miksi tämä #hallitus rankai­ see #opiskelija työnteosta? Miksi tulorajaa ei koroteta pysyvästi? Se ei olisi keneltä­ kään pois. @TommiPyykkonen Viisauden määrä, joka Amanda Palon esseestä välittyy, on voinut syntyä vain sellaisessa ihmiselämän marginaalissa, jollaiseen ihmiset voivat joutua vain vasten tahtoaan. Olkoon kaikki voima hänen kanssaan tulevaisuudessa. @SaaraHyrkko Vakuutusten evääminen mielenterveyspalveluiden käytön takia on ankea esimerkki mielenterveyden häiriöihin liittyvistä ennakko­ luuloista. Kiitos @Ylioppilas­ lehti että nostatte aiheen esiin. Jätin asiasta keväällä myös kirjallisen kysymyksen. JULKISTA KESKUSTELUA MUUT YLIOPPILASLEHDET NÄIN SAAT YLKKÄRIN KOTIISI YLIOPPILASLEHTI 5 / 2021 Y#5 KIITOKSET Aino Pekkarinen, Kimmo Penninkilampi, Sofia Prami, Emma Sarpaniemi, Susanne Salmi, Robert Sundman & Juha Ylijurva. OIKAISUT Ylioppilaslehden 4 / 2021 Vakuuttamattomatjutussa oli väärä titteli. Klaus Rantaan viitattiin ylilääkärinä. Hän on nuoriso psykiatrian dosentti. Ylioppilas lehdessä 4 / 2021 oli virheellistä tietoa Ylioppilas lehden ilmestymisestä. Toisin kuin lehdessä luki, tämä numero ei ilmesty 3.10.2021 vaan 15.10.2021.
  • T O U K O H U J A N E N 5 PÄÄKIRJOITUKSESSA LYÖDÄÄN RAAMATULLA PÄÄHÄN. ALAPÄÄ KIRJOITUKSESSA KYSYTÄÄN, OLISIKO JO AIKA KUULLA ARKTISTA AVUNHUUTOA. 6 YLIOPISTO UNOHTI KERTOA YLIOPPILASLEHDELLE, MITEN OPISKELIJA SAA YLIOPPILASLEHDEN SISU-AIKANA. 8–9 SYL HALUAA VAINOA PAKENEVILLE OPISKELIJOILLE STIPENDI-OHJELMAN, MINISTERIÖ SELVITTÄÄ. 10–12 HALLITUS NOSTI OPINTOTUEN TULORAJOJA, JOTTA YHÄ USEAMPI VOI MENNÄ TÖIHIN HESEEN. 12–15 HUMANISTISELLA TIEDEKUNNALLA EI OLE VARAA PALKATA OPETTAJIA, MUSIIKKITIETEELLÄ EI EDES PROFESSORIA. 16–17 ROOSA SAVO MUISTUTTAA KOLUMNISSAAN YLI OPISTOJEN TUKI HENKILÖSTÖN TÄRKEYDESTÄ. 18–19 JUHO KÄHKÖNEN KERTOO UUDESSA ARKTISEN KIRJEENVAIHTAJAN JUTTUSARJASSA POHJOISEN NUORTEN KUULUMISIA. 20–33 TUIJA SILTAMÄKI JA TOUKO HUJANEN VIETTIVÄT KIRKKOVUOTTA JA JOIVAT LITROITTAIN KAHVIA. 34–39 WILMA RUOHISTO JA HENRIETTA SOININEN TAPASIVAT KANSAINVÄLISIÄ OPISKELIJOITA, JOTKA HALUAISIVAT JÄÄDÄ SUOMEEN. 40–45 JUHO KANKAANPÄÄ JA JOEL KARPPANEN KÄVIVÄT PARVILLA JA PIKKUYKSIÖISSÄ SELVITTÄMÄSSÄ, MITEN NUORET AIKUISET HALUAVAT ASUA. 46–47 JOHANNES ROVIOMAA KYSYI JUHO KUOSMASELTA, MIKSEI HYTTI NRO 6:TTA KUVATTU STUDIOSSA. 48–51 YLIOPPILASLEHDEN TYÖRYHMÄ KERTOO, MITEN TÄHDET ASETTUVAT KAIKKIEN AIKOJEN KIRJASYKSYNÄ. 52–53 JYRKI LEHTOLA PUHUU ESSEESSÄÄN ULKONÄÖSTÄ, IKÄVÄ KYLLÄ MYÖS OMASTAAN. 54–55 POSTIA SAA SUOMEN UUSI INFLUENSSERILUPAUS SANNA MARIN. TOP 10:SSÄ LISTASIMME NAISEN PARHAAT PAIKAT RAAMATUSSA. KULTTUURISOTA KIRJEENVAIHTAJA ON NYT SOBER CURIOUS. 56–57 ASIATTOMIA KYSYMYKSIÄ KYSYTTIIN ATTE HARJANTEELTA. Lauttasaaren kirkko on ollut viime elokuusta asti väistötiloissa. TÄSSÄ LEHDESSÄ
  • 8 YLIOPPILASLEHTI 5 / 2021 IITISEN vuotta sitten Hector Ulloa oli VäliAmerikassa sijaitsevan Hondurasin opiskelija liikkeen edustaja ja oikeus tieteiden opiskelijoiden yhdistyksen varapuheen johtaja. Hän osallistui opiskelijoiden demokratiaa puolustaviin mielenosoituksiin ja esiintyi julkisuudessa opiskelijaliikkeen edustajana. Ulloa kertoo saaneensa tappouhkauksia ja poliisin etsineen häntä yliopiston kampukselle tehdyssä ratsiassa. Ulloa pääsi Norjaan turvaan ja opiskelemaan Students at Risk -ohjelman kautta. Nykyään Ulloa on puheenjohtajana saihjärjestössä, joka on opiskelijoiden ja tutkijoiden kansainvälinen tukijärjestö Norjassa. Juuri saih on alun perin lobannut idean Students at Risk -ohjelmasta maan hallitukselle yhdessä Norjan opiskelijajärjestön kanssa. Valko-Venäjän ja Afganistanin tapahtumat ovat herättäneet yliopistoyhteisön miettimään, miten vainoa kohtaavia opiskelijoita voisi auttaa ja voisiko vastaava ohjelma toimia myös Suomessa. Suomen ylioppilaskuntien liitto syl on ajanut hanketta ja käynyt asiasta keskusteluja muun muassa opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Asia on noussut esille myös eduskunnassa, jossa vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen esitti hallitukselle kirjallisen kysymyksen afganistanilaisten opiskelijoiden tukemisesta. Nyt opetusja kulttuuriministeriö selvittää, millaisia mahdollisuuksia Suomella olisi auttaa kriisejä ja vainoa pakenevia korkeakouluopiskelijoita sekä myös tutkijoita ja muuta henkilökuntaa. SYL:N kansainvälisten asioiden asian tuntija Yuri Birjulin kertoo, että tavoitteena on saada käyttöön ohjelma, johon voisi hakea opiskelijoita mistä tahansa maasta. Esimerkiksi Norjaan on tullut Students at Risk -ohjelman kautta opiskelijoita muun muassa Nicaraguasta, Sambiasta ja ValkoVenäjältä. ”Tämä olisi yksi väylä lisää sille, että edistettäisiin ihmisoikeuksia, saataisiin Suomeen huippuosaajia maailmalta, tiivistettyä yhteyksiä eri maihin ja tuettua opiskelijaliikkuvuutta.” Birjulinin mukaan ohjelman avulla Suomi pystyisi tekemään myös kehitysyhteistyötä, joka perustuisi tasavertaisiin yhteyksiin globaalin etelän maiden kanssa. Tällaista kehitysyhteistyötä on korostettu myös Suomen Afrikka-strategiassa. Korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Birgitta Vuorinen opetusja kulttuuriministeriöstä pitää tärkeänä, että opiskelumahdollisuuksien ja mahdollisten stipendien lisäksi selvitetään, miten opiskelijoita voitaisiin tukea myös maahantuloon ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Suomessa toimivat jo kansainväliset Scholars at Risk ja Scholar Rescue Fund -ohjelmat, joiden kautta Suomeen on tullut muutamia vainoa pakenevia tutkijoita. NORJASSA hallitus vastaa ohjelmasta ja rahoittaa sitä. Ohjelmalla on useita yhteistyötahoja, jotka voivat ehdottaa opiskelijoita ohjelmaan. Sellaisia ovat esimerkiksi Ulloan johtama saih, Norjan suurlähetystöt ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty. Ulloan mukaan usein jokin paikallinen opiskelijajärjestö ottaa yhteyttä saihiin ja kertoo vainoa kohtaavasta opiskelija-aktiivista. saih pyytää opiskelijaa lähettämään todisteet opinnoista ja vainosta. Vainoa ja riskejä arvioidaan yksilöllisesti, mutta usein kyse on siitä, että opiskelija on erotettu yliopistosta tai hän ei kykene jatkamaan opintoja aktivisminsa takia. Joku on saattanut esimerkiksi pyörittää järjestölehteä tai olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa, minkä takia heitä syytetään rikoksista. ”Ohjelman tarkoituksena on tarjota turvallinen paikka, jossa suorittaa opinnot loppuun”, Ulloa sanoo. saih arvioi tiedot, ja jos opiskelija täyttää valintakriteerit, tiedot välitetään ohjelmasta V SAVE OUR STUDIES
  • 9 YLIOPISTOSTA vastaavalle taholle, joka arvioi tiedot uudelleen ja välittää ne yliopistoille. Sen jälkeen yliopistot ehdottavat opiskelijalle sopivaa tutkinto-ohjelmaa. Ne ovat lähes aina maisteritutkintoja, koska englanninkielisiä kandiohjelmia on Norjassa hyvin vähän. Opiskelija saa tarjouksen opiskelupaikasta ja jos hän hyväksyy sen, hän käy läpi tavallisen viisuminhakuprosessin. Kansainvälisillä opiskelijoilla on oltava riittävästi rahaa, jotta he pystyvät maksamaan elämisen Norjassa. Viisumia varten Norjan maahanmuuttovirasto vaatii, että opiskelijalla on käytössä vähintään 12?353 kruunua (noin 1?200 euroa) kuukaudessa. Stipendiohjelmaan valitut saavat kuukausittain tämän minimisumman verran valtion tukea, jotta he saavat viisumin ja pystyvät maksamaan muun muassa asunnon ja ruoan. VALMISTUMISEN jälkeen osa palaa kotimaihinsa. Kaikki eivät kuitenkaan pysty, koska he saattavat olla edelleen vaarassa esimerkiksi keskeneräisten oikeudenkäyntien takia. Moni myös jatkaa itselleen tärkeiden asioiden edistämistä tavalla tai toisella. Yksi ohjelman tunnetuin osallistuja on zimbabwelainen Joana Mamombe . Norjassa tehdyn tutkinnon jälkeen hän palasi Zimbabween, jossa hänet valittiin maan parlamenttiin oppositiopuolue Movement for Democratic Changen edustajana. Hän on parlamentin nuorin edustaja. Mamomben tarina kuvaa kuitenkin myös poliittisen toiminnan varjopuolta. Viime vuonna Mamombe ja kaksi muuta naisoppositiojohtajaa kidnapattiin ja vietiin kidutettaviksi. Tekijöiksi epäiltiin valtion turvallisuusjoukkojen jäseniä. Tapauksesta kirjoittivat muun muassa Amnesty ja useat kansainväliset mediat. Ulloa kertoo, ettei ohjelman tarkoituksena ole luoda erikoispalveluja tai mahdollistaa maahanmuuton säännöissä joustaminen. Siksi opiskelijat hankkivat viisuminsa samalla tavalla ja käyttävät samoja tukipalveluita kuin muutkin kansainväliset opiskelijat. Suurimmaksi osaksi kokemukset opiskelijoista ovat olleet myönteisiä. Ulloa kertoo kuitenkin kuulleensa, että yliopistoilla on ollut vaikeuksia traumatisoituneiden ja psyykkisesti oireilevien opiskelijoiden kanssa. Nykyään ohjelman uusia opiskelijoita pyritään alusta asti neuvomaan siinä, mistä he saavat apua mielenterveysongelmiin. ULLOA on huolissaan siitä, että pandemiaa on käytetty tekosyynä rajoittaa demokraattisia oikeuksia. Erityisesti opiskelijat ovat usein demokraattisten kamppailujen eturintamassa. ”Kun demokraattinen maailma ottaa takapakkia, yhä useampi opiskelija on vaarassa aktivismin takia. Siksi tällaisia ohjelmia tarvitaan kansainvälisesti.” Tähän mennessä norjalaisiin yliopistoihin on ohjelman kautta tullut noin 60 opiskelijaa. Tulijoita olisi enemmänkin. ”Meille on hakenut opiskelijoita, jotka puhuvat vain ranskaa tai espanjaa eivätkä he pääse Norjaan kielitaidon takia. Ehkä he voisivat hakea muualle, jos ohjelma leviäisi.” Mahdollisuus siihen voi olla tulevaisuudessa olemassa. Suomen lisäksi Tanskan opiskelijajärjestö on lobannut ohjelmaa maahan. Tänä vuonna myös Saksa otti vastaavan ohjelman käyttöön, toisena maana maailmassa. • SONJA PARKKINEN SYL toivoo, että Suomessa otettaisiin käyttöön stipendi ­ ohjema, jonka kautta vainoa ja kriisejä pakenevat yliopisto­ opiskelijat voisivat tulla Suomeen opiskelemaan. Vastaava ohjelma on ollut Norjassa käytössä jo usean vuoden ajan. K U V A : S H U T T E R S T O C K SAVE OUR STUDIES
  • 10 YLIOPPILASLEHTI 5 / 2021 PISKELIJAT saavat tienata ensi vuonna hieman aiempaa enemmän, kun opintotuen tulorajoja nostetaan määräaikaisesti vuoden 2022 ajaksi. Hallituspuolueet päättivät asiasta syyskuun alkupuolella järjestetyssä budjettiriihessä. Tulorajat nousevat alustavan arvion mukaan noin 20–25 prosenttia. Tällä hetkellä yhdeksän kuukautta tukia nostava saa tienata noin 12?500 euroa menettämättä opintotukia. Viidenneksen lisäyksellä opiskelija saisi tienata noin 15?000 euroa. Muutoksella etsitään helpotusta esimerkiksi palvelu alaa vaivaavaan työvoimapulaan. Samalla sen toivotaan helpottavan opiskelijoiden taloudellista tilannetta. BUDJETTIRIIHEN päätöstä mukana valmistelemassa ollut valtiosihteeri Jukka Ihanus (kesk.) kertoo, että hallituspuolueiden välille nousi keskustelua siitä, pitäisikö toimen olla määräaikainen vai pysyvä. Määräaikaisuuden valintaan vaikutti se, ettei tulorajojen noston vaikutuksia esimerkiksi opintojen etenemiseen tai asumistukeen vielä tiedetä. ”Vuoden määräaikaisuus mahdollistaa tarkemman analyysin.” Valtiovarainministeriön alustavan selvityksen mukaan tulorajojen nosto 25 prosentilla lisäisi työllisyyttä 1?800 hengellä – olettaen, että opinnot eivät hidastu. YLIOPPILASLEHTI kysyi tammikuussa poliittisilta nuorisojärjestöiltä kantaa tulorajojen nostoon. Suurin osa järjestöistä toivoi vähintään 50 prosentin korotusta. syl on samoilla linjoilla, kertoo syl:n sosiaali politiikan asiantuntija Sakari Tuomisto . ”Tulorajojen korotus on hyvä asia. Määräaikaisuus on kuitenkin vain hetkellinen kädenojennus. Me toivomme, että opintotukea kehitettäisiin pitkäjänteisemmin, ei näin tempoilevasti.” Tuomiston mukaan tulorajojen korottamisessa on otettava huomioon, että se koskee lopulta vain pientä osaa opiskelijoista. ”Tämä koskee vain sellaisia opiskelijoita, joilla on kohtuullisesti palkkatuloja. Heitä, jotka liikkuvat siinä tulorajojen kynnyksellä ja jotka pystyisivät tekemään lisää töitä.” NEUVOTTELEVA virkamies Virpi Hiltunen opetusja kulttuuriministeriöstä kertoo, että päätös tulorajojen korotuksen prosenttiosuudesta on loppupeleissä poliittinen. Hiltusen mukaan kovin korkea tuloraja ei vastaa tulorajojen tarkoitusta. Opiskelijoille halutaan antaa mahdollisuus työskennellä, mutta viestittää, että opiskelijan päätyö on opiskelu. ”Onko tarkoituksenmukaista mahdollistaa melkeinpä kokoaikaisille työssäkäyville tulonsiirtoja? Ei ole mahdollista sekä opiskella että työskennellä päätoimisesti.” PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOKSEN vuonna 2019 tekemän raportin mukaan opintotuen tulorajojen reilu korotus olisi taloudellisesti järkevää. Raportissa otettiin esimerkki, jossa yhdeksän kuu kauden tuloraja nostettaisiin nykyisestä noin 12?000 eurosta 18?000 euroon. Kirjoittajat arvioivat, että tämä toisi valtion kassaan lähes 6 miljoonan lisätulot ja opiskelijan taskuun keskimäärin 600 euroa lisää kuu kaudessa. Raporttia oli tekemässä Tuomas Kosonen , joka on nykyään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori. Kosonen arvioi, että tulorajojen määräaikaisen nostamisen vaikutus työvoimapulan helpottamiseksi jää pieneksi. Olisiko tulorajoja pitänyt korottaa enemmän? ”Opiskelijoiden näkökulmasta olisi järkevämpää nostaa pidemmäksi aikaa ja enemmän”, Kosonen sanoo. Työllisyyden parantamisen kannalta se ei välttämättä olisi yhtä viisasta. Kososen mukaan tämänkaltaiset ”pikatyöllisyyskeinot” eivät aina perustu tarkkaan tutkimukseen. Taloutta kannattaisi suunnitella pitkäjänteisemmin. • ROOSA SAVO OPINTOTUEN TULO RAJOJEN NOUSULLA HALUTAAN HELPOTTAA TYÖVOIMAPULAA JA OPISKELIJOIDEN RAHA TILANNETTA O
  • SYL olisi toivonut tulo­ rajojen noston olevan pysyvä muutos eikä vuoden määräaikaisuus. 11 YLIOPISTOSTA K U V A : S H U T T E R S T O C K
  • 12 YLIOPPILASLEHTI 5 / 2021 HU MA NI ST IE N HÄ TÄ HUMANISTINEN TIEDEKUNTA EI VOI REKRYTOIDA RIITTÄVÄSTI UUTTA HENKILÖKUNTAA. HE LS IN GI N YL IO PI ST ON HU MA NI ST IN EN TI ED E KU NT A JO UT UI VU ON NA 20 16 KO VI EN LE IK KA US TE N KO HT EE KS I. TÄ NÄ SY KS YN Ä PÄ ÄT ET ÄÄ N AL US TA VA ST I, MI TE N JA MI TÄ OP ET US TA VÄ HE NN ET ÄÄ N. ER IT YI SE N AH TA AL LA ON MU SI IK KI TI ED E. Opiskelijoiden arjessa humanistisen tiedekunnan heikko talous tilanne näkyy niin, että opetusta on entistä vähemmän. ELSINGIN yliopiston humanistisen tiedekunnan koulutusohjelmien ja opintosuuntien tulevaisuutta tarkastellaan tänä syksynä. Pitkään jatkuneet talousvaikeudet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa opetuksen määrä on vähentynyt ja henkilöstöä on voitu rekrytoida vähemmän kuin tarvittaisiin. Tiedekunta on opiskelijamäärältään Helsingin yliopiston suurin ja oppialarakenteeltaan Suomen laajin humanistinen tiedekunta. Tällä hetkellä tiedekunnassa toimii kuusi kandiohjelmaa ja 13 maisteriohjelmaa, joiden sisällä yksittäisiä opintosuuntia on kymmeniä. Lisäksi tiedekunta on mukana kolmessa maisteriohjelmassa, joiden vetovastuu on muissa tiedekunnissa. Monet aloista ovat hyvin pieniä ja siksi haavoittuvaisia muutoksille henkilöstörakenteessa. HEIKON taloustilanteen taustalla ovat vuoden 2016 koulutusleikkaukset, joista Helsingin yliopisto kärsi enemmän suhteessa muihin yliopistoihin. Yliopisto menetti vuotuisesta budjetistaan 100 miljoonaa euroa. Leikkausten takia myös suoraan tiedekunnille suuntautuva raha väheni. Kun humanistisen tiedekunnan perusrahoitus vuonna 2015 oli 31,7 miljoonaa euroa, on määrä vuonna 2021 enää vain 23,9 miljoonaa. Tällä hetkellä tiedekunnan tulos on jäämässä alijäämäiseksi, eikä ylimääräistä rahaa vajeen paikkaamiseksi ole. Samalla kun tiedekunnan rahoitus on vähentynyt, on sen vastuulle tullut uusia tehtäviä, kuten Aleksanteri-instituutin toiminnasta vastaaminen. Se on kiristänyt tiukkaa taloustilannetta entisestään. Tilannetta ei helpota myöskään korkeakoulujen nykyinen rahoitusmalli. Valtion myöntämän rahoituksen määrä perustuu muun muassa tutkintojen määrään ja sen lisäksi tavoiteajassa suoritettujen tutkintojen määrään. Helsingin yliopistossa valmistuvia ja tavoiteajassa valmistuvia opiskelijoita on suhteessa vähemmän kuin muissa yliopistoissa. Budjetista ylivoimaisesti suurin osa menee henkilöstön palkkoihin. Keväällä mediassa puhutti taiteiden opetuksen henkilöstövaje. Ongelma on kuitenkin laajempi ja ulottuu koko tiedekuntaan. Eläkkeelle lähteneiden tilalle ei kaikissa oppiaineissa ole pystytty palkkaamaan uusia opettajia. Myös koko yliopistossa tuntiopetusta on vähennetty tälle lukuvuodelle. Taiteiden tutkimuksen ohjelman lisäksi henkilöstövajeesta kärsitään muun muassa pienissä kielissä. Kääntämisen maisteriohjelman käännösteknologian opintosuuntaan ei voitu ottaa uusia opiskelijoita, koska ohjelmaan ei ollut saatavilla riittävästi opettajia. ”Tulevana lukukautena olemme varautuneet 5–10 uuteen rekrytointiin. Tiedekunnan talous on alijäämäinen ja rekrytointi vaikeaa. Ei voi rekrytoida, jos ei ole rahaa, jolla maksaa palkkaa”, sanoo humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaa . Käytännössä henkilöstövaje tarkoittaa opetuksen määrän vähentämistä. Opiskelijan arjessa se näkyy supistuneena kurssitarjontana. Opiskelijoiden keskuudessa tilanne herättää huolta. ”Resurssien vähyys on johtanut kurssien yhdistämiseen ja kurssitarjonnan pienenemiseen. Monet opiskelijat kokevat, että tämän H
  • 13 YLIOPISTOSTA vuoksi tutkinnot eivät tarjoa tarvittavan syvällistä asiantuntemusta”, kertoo humanistisen tiedekunnan opiskelijajärjestön Humanisticumin opintovastaava Eveliina Weidenbacher . ”Mikään kokonainen kanditai maisteriohjelma ei ole aivan katastrofaalisessa tilanteessa, mutta ohjelmien sisällä saattaa olla opintosuunta tai -suuntia, joihin ei ole saatavilla riittävästi opetusvoimaa”, Hiidenmaa sanoo. Henkilöstön riittävyyden kannalta paremmin menee esimerkiksi historian ja filosofian ohjelmilla, sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmalla sekä niillä aloilla, joilla on täydentävällä rahalla palkattuja tutkijoita lisäämässä opetusta. TULEVAN opetussuunnitelma kauden valmistelu on jo alkanut. Ensi vuoden alussa aletaan laatia opetussuunnitelmaa kaudeksi 2023– 2026. Sitä varten päätöksiä tehdään jo tämän vuoden syys–lokakuun aikana. Selvää on, että muutoksia opetuksen rakenteisiin ja muotoihin on tulossa. Tiedekunnan ilmoittama opetusmäärä oli tänä vuonna noin 30 000 tuntia, siinä missä aiemmin luku on ollut noin 45 000 tuntia. ”Säästö on siis jo tullut, sillä meiltä on hävinnyt 15?000 työtunnin verran työvoimaa. Tarkastelemme nyt, miten pystymme vähentyneellä opetusmäärällä tarjoamaan tutkinnot niin, että ne vastaavat sitä, mitä opiskelijoille yliopistoon hakiessa on luvattu”, Hiidenmaa kertoo. Hiidenmaan mukaan kanditai maisteriohjelmien yhdistäminen säästötoimeenpiteenä ei tällä hetkellä näytä kovin todennäköiseltä. Sen sijaan keskustelua käydään siitä, onko kaikista opintosuunnista mahdollista tarjota opetusta vai pitäisikö opintosuuntia yhdistää, ja tarjotaanko kaikista opintosuunnista sekä kandiettä maisteriopintoja vai esimerkiksi vain maisteriopintoja. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että yhden koulutusohjelman sisällä opetettavia aineita saattaa jatkossa olla vähemmän, esimerkiksi kulttuurien tutkimuksen kandi ohjelmassa opiskeltavia aineita ovat tällä hetkellä taidehistoria, alueja kulttuuritutkimus, Aasian tutkimus, arkeologia, kansatiede, folkloristiikka, uskonto tiede sekä Lähi-idän ja islamin tutkimus. ”Kysymme, pystymmekö kaikissa aineissa sitoutumaan siihen, että opetusta saadaan. Ei ole vaihtoehto laskea rimaa ja sanoa opiskelijoille, että tehkää vain kirjatenttejä.”, Hiidenmaa sanoo. Lisäksi keskustelua käydään tutkintovaatimusten laajuudesta sekä opetuksen järjestämisen tavoista, kuten siitä, tarjotaanko maisterivaiheen syventäviä opintoja 95:n vai vain 60 opintopisteen verran. Niin ikään pohditaan, opetetaanko eri opintosuuntien kursseilla samankaltaisia sisältöjä, ja voisiko sellaisia opintoja yhdistää yhteisiksi kursseiksi. Hiidenmaan mukaan sellaisia ovat esimerkiksi monien kielten aineistoja menetelmäopinnot: ”Meidän opetusryhmämme ovat nykyisellään hyvin pieniä, ja koulutusohjelmia on paljon. Oppiaineiden välisen yhteistyön lisääminen ei tarkoita, että koko tiedekunta pannaan massakursseille.” OPISKELIJOIDEN keskuudessa tunnelmat tiedekunnan tilanteen ja tulevaisuuden suhteen ovat synkät. Oman asiantuntijuuden lisäksi huolta herättää alojen tulevaisuus. ”Pelkään, että alat ajetaan sivuaineiksi, minkä jälkeen niiden lakkauttaminen on helpompaa”, Humanisticumin varapuheenjohtaja Etta Melander sanoo. Viime keväänä Humanisticum teetti opiskelijoille opintokyselyn. Vastauksia saatiin yhteensä 290, ja edustettuina olivat kaikki aineet. Kyselyssä opetuksen laatuun oltiin pääosin todella tyytyväisiä, mutta puolet koki, että kontaktiopetusta on liian vähän. Lähes kolmasosa vastaajista harkitsi korkeakoulun vaihtamista ja toinen kolmasosa tiedekunnan vaihtamista. Noin kolmasosa vaihtamista harkitsevista opiskelijoista kertoi syyksi sen, että he olivat tyytymättömiä opetuksen määrään. ”Monen opiskelijan ääni kertoi siitä, että he jopa katuvat alavalintaansa, sillä opiskelu ja tarjotun sisällön määrä eivät ole vastanneet sitä, mitä hakiessa oli luvattu”, kertoo Weidenbacher. Hiidenmaa muistuttaa lopuksi, että mikään ei ole kuitenkaan lopullista: ”Tällaista keskustelua käydään aina. Kun rahaa tulee lisää, voi olla taas mahdollista avata uudestaan jokin lakkautettu opintosuunta. Nyt täytyy vain tarkastella, miten jakaa työkuorma henkilöstön kesken oikeudenmukaisesti ja tasaisesti.” • VILMA MALMGREN G L A D Y S C A M I L O
  • 14 YLIOPPILASLEHTI 5 / 2021 ELSINGIN yliopiston humanistisen tiedekunnan vaikea taloustilanne näkyy esimerkiksi siinä, että musiikki tieteen opiskelu ja opetus ovat uhattuna. ”Musiikki ja kulttuuri määrittävät ihmisen olemassaoloa olennaisesti. On kohtuutonta, että näin kokonaisvaltainen alue on ahtaalla”, sanoo Helsingin yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtori, dosentti Juha Torvinen . Musiikkitiede on laaja tutkimuksen alue. Esimerkiksi musiikki psykologian avulla voidaan selvittää musiikin vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Aivotutkimuksen perusteella puolestaan tiedetään, että taide muodoista musiikki vaikuttaa aivoihin erityisen vahvasti. Helsingin yliopiston musiikkitiede on osa vuonna 2017 perustettua taiteiden tutkimuksen ohjelmaa. Suomalaisella musiikkitieteellä on kuitenkin pitkät perinteet 1800-luvun lopulta lähtien. KUN nykyiset taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmat aloittivat vuonna 2017, taiteiden tutkimuksen osastolla oli 15 työ suhteista opettajaa. Alkuvuodesta 2021 määrä oli pudonnut kymmeneen. Musiikkitieteeseen henkilöstövähennys on osunut pahasti, sillä aikaisemmasta kahden professorin, kahden yliopistonlehtorin, yhden jaetun lehtoraatin ja yhden amanuenssin kokonaisuudesta oli syyskuussa 2021 jäljellä enää yksi vakituinen ja yksi määrä aikainen lehtori – Juha Torvinen. (Pitkään musiikkitieteessä työskennellyt yliopistonlehtori Kai Lassfolk menehtyi syyskuun lopussa.) Lisäksi musiikkitieteessä työskentelee tällä hetkellä apulais professorina Susanna Välimäki , mutta hänen työtehtävänsä ovat paljolti myös muussa taiteiden tutkimuksessa. ”Oma professori puuttuu, ja professuuri on jokaisen tieteenalan identiteetille olennainen”, Torvinen sanoo. Vielä vuonna 2015 musiikkitieteellä oli oma amanuenssi. Hänen työtehtävänsä ovat sittemmin siirtyneet opetushenkilökunnalle. Tällä hetkellä musiikkitiede on Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen osaston ainoa opintosuunta, jolla ei ole omaa professoria. Musiikkitieteen professori Eero Tarasti eläköityi vuonna 2016, etnomusikologian ja musiikkitieteen professori Pirkko Moisala puolestaan vuonna 2018. Professuurin puuttuminen on erikoista myös siksi, että musiikkitiede on suosittu pääopintosuunta taiteiden tutkimuksen opiskelijoiden keskuudessa. Taiteiden tutkimuksen kandiohjelmaan otetaan joka vuosi sisään noin 50 opiskelijaa. He valitsevat pääopintosuuntansa viidestä vaihtoehdosta (elokuvaja tv-tutkimus, estetiikka, musiikkitiede, teatteritiede ja yleinen kirjallisuustiede) ensimmäisten opiskeluvuosien aikana. ”Laskennallinen osuus on tasaisesti noin kymmenen opiskelijaa opintosuuntaa kohden. Esimerkiksi viime keväänä musiikkitieteen ilmoitti valitsevansa huomattavasti suurempi osuus opiskelijoista”, Torvinen sanoo. ELÄKKEELLÄ oleva professori Pirkko Moisala sanoo, että musiikkitieteen näivettäminen on omaa luokkaansa. ”Resurssipula koskee toki kaikkia humanistisia aloja. Esimerkiksi elokuvatutkimus toimii yhden professorin voimin, ja uusi rekrytointikielto uhkaa kaikkia vapautuvia toimia.” Resurssipulasta huolimatta humanistiseen tiedekuntaan on palkattu myös uutta henkilökuntaa. ”Samoihin aikoihin, kun musiikkitieteen opetustoimia ei laitettu avoimiksi, tiedekunnalla oli varaa palkata muun muassa lukuisia digitaalisen kulttuurin asiantuntijoita. Vielä kolme vuotta sitten minulle vakuutettiin, että MUSIIKKITIETEEN KOHTALO ON OLLUT PITKÄÄN VAAKALAUDALLA HELSINGIN YLI OPISTOSSA Musiikkitieteen opettajien työ­ määrä on ollut jo vuosia liian suuri henkilöstön vähentymisen takia. H
  • 15 YLIOPISTOSTA musiikkitieteeseen jäisi kaksi professoria ja kaksi lehtoria”, Moisala sanoo. Moisalan mukaan aikaisemmalla henkilöstöllä on tehty hyvää tulosta opinnäytteiden ja julkaisujen muodossa. Tulokset ovat pysyneet hyvinä myös resurssipulan vuosina. Viime vuosina musiikkitieteeltä julkaistujen väitösten tavoitemäärät ovat ylittyneet. Vuonna 2019 väitöksiä tuli viisi, kun vuosittainen tavoite on kaksi väitöstä. Dosentti Juha Torvinen arvelee kuitenkin, että pitkällä tähtäimellä työmäärä on pienelle henkilökunnalle liian suuri. ”Toistaiseksi pärjätään. Hyvät opiskelijat motivoivat ja ymmärtävät huolemme. ” OPETUS­ JA KULTTUURIMINISTERIÖ tarjoaa resurssipulaan lääkkeeksi tiiviimpää yhteistyötä Taideyliopiston kanssa. Sen puolesta ovat puhuneet esimerkiksi Taideyliopiston vararehtori Jaana Erkkilä-Hill ja humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaa . Taideyliopiston ja Helsingin yliopiston henkilökuntaa yhteistyösuunnitelmat huolestuttavat. Tieteellisellä taiteiden tutkimuksella ja taiteen tekemisellä on kandija maisteritasolla niin vähän yhteisiä opintosisältöjä, että yhteistyön lisääminen nykyistä tiiviimmäksi voisi henkilökunnan mielestä olla tulevaisuuden kannalta huono ratkaisu molemmille. ”Esimerkiksi musiikkitieteen osalta yhteistyötä Taideyliopiston sisältöjen kanssa on tehty jo pitkään sen verran kuin on järkevää”, Torvinen sanoo. Opiskelijat ovat tähänkin saakka voineet suorittaa naapuriyliopistossa sellaisia kursseja, joilla on riittävästi yhtäläisyyksiä omalla laitoksella tapahtuvaan musiikintutkimukseen ja opetukseen. ”Koko tutkintoa ajatellen vain pieni osa kursseista on sellaisia, joita on ylipäätään mielekästä sovittaa yhteen kummankin laitoksen opiskelijoiden kanssa. Arvioisin, että musiikkitieteessä kandidaatintutkinnon 180 opintopisteestä noin kymmenen olisi mielekästä suorittaa Taideyliopiston kanssa yhteistyönä”, Torvinen sanoo. PROFESSORI Pirkko Moisala tuntee kahden laitoksen erot, sillä ennen tiede yliopistoon siirtymistä hän opetti silloisessa Sibeliusakatemiassa, joka on nykyään osa Taideyliopistoa. ”Tiedeyliopistossa opetetaan alusta lähtien tiedon kyseenalaistamista ja tieteellisen tiedon luomisen metodeja, kun taas Taideyliopistossa on olennaista opettaa tietoa traditioista, joiden pohjalta kehittyä taiteilijaksi. Tiedeyliopistoon tulevat opiskelijat haluavat lukea, analysoida ja kirjoittaa, kun taas taideyliopistoon menijät odottavat saavansa tehdä musiikkia”, Moisala vertailee. Jako on karkea, ja Juha Torvinen huomauttaa, etteivät eri intressit välttämättä sulje toisiaan pois. ”Yhteistyö on hyvä asia, jos se ei aiheuta tason laskua. Tässä tapauksessa se vaara on kuitenkin olemassa”, Moisala sanoo. • RIKU LEHTORANTA G L A D Y S C A M I L O
  • 16 YLIOPPILASLEHTI 5 / 2021 MUUTA HENKILÖKUNTAA TARVITSEMME
  • 17 KOLUMNI AMPEREEN yliopisto ilmoitti 13. syyskuuta aloittavansa tukipalveluitaan koskevat yt-neuvottelut. Niiden piirissä on 1?100 ihmistä, ja henkilökuluista halutaan säästää 14 miljoonaa euroa vuosittain. Syynä ovat yliopiston taloudelliset tappiot sen jälkeen, kun Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät vuonna 2018. Perusrahoituskin vähenee. Yt-uutiset veivät ajatukset vuoteen 2015. Aloitin silloin opinnot Helsingin yliopistossa, joka puolestaan aloitti yt-neuvottelut. Syynä olivat Juha Sipilän hallituksen leikkaukset, ja seurauksena 371 henkilöä joutui lähtemään. Helsingin hovioikeus määräsi yliopiston maksamaan korvauksia monille irtisanotuille. Kritiikkiä on tullut myös siitä, että irtisanomiset tehtiin vuonna 2016 kertarysäyksellä, vaikka määrärahojen leikkaukset tapahtuivat asteittain vuosien 2015–2020 aikana. Viestintä irtisanomisista ei myöskään ollut kovin läpinäkyvää. Myös Tampereella yt-neuvotteluja on kritisoitu raivoisasti. Ilmoitus tuli henkilöstölle puun takaa. Vielä kolme vuotta sitten yliopiston johto kertoi julkisuuteen, että taloustilanne kyllä saadaan kuntoon. Yliopiston konsistorin jäsen, akatemiatutkija Hanna Kuusela puolestaan on kysynyt, miksi yt-neuvotteluita perustellaan viime vuosien alijäämäisyydellä, kun samaan aikaan yliopisto tahkoaa rahaa pääomasijoituksillaan. KUN Tampereen yliopisto ilmoitti yt-neuvotteluista, se kiirehti kertomaan, etteivät ne koske tutkijoita ja opetushenkilökuntaa. Myös hy korosti, että vain 48 irtisanomista koskee opetushenkilökuntaa, loput ”muuta henkilökuntaa”. Painotus hämmentää. On tietysti hienoa, jos tutkijoita tai lehtoreita ei irtisanota, mutta on kummallista, jos yliopistoissa ei nähdä, kuinka suuri rooli tukihenkilöstöllä on. Heidän joukossaan on esimerkiksi hallinnon, henkilöstön, talouden ja opiskelijaja tutkimuspalveluiden osaajia. Näiden ammattilaisten tarkoitus on tukea yliopiston päätehtäviä: tutkimusta ja opetusta. Jos tuki toimii, opettajilla ja tutkijoilla on aikaa keskittyä päätyöhönsä. Esimerkiksi opinto palveluissa autetaan opiskelijoita opintoihin liittyvissä kysymyksissä, tutkimuspalveluissa taas tutkijoita esimerkiksi rahoituksen haussa. Viime vuosina suomalaisten yliopistojen työntekijämäärät ovat laskeneet, ja eniten on vähennetty juuri tukihenkilökuntaa. Helsingin yliopistossa muun kuin opetusja tutkimushenkilöstön määrä on laskenut 660 henkilöllä vuodesta 2012 vuoteen 2020, Tampereen yliopistossa taas 164:llä. Tiedot selviävät opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta. Tampereen ylioppilaskunta totesikin kannanotossaan, että tukipalvelut ovat jo nyt ruuhkautuneet. Opiskelijat turhautuvat, kun ongelmiin ei saa apua. Rehtori Mari Walls myönsi Ylen haastattelussa, että irtisanomisia seurannee ”murrosvaihe”, jolloin tukipalveluiden työtä valuu opettajille ja tutkijoille. HELSINGISSÄ vuoden 2016 tapahtumat eivät todellakaan jääneet vain murrosvaiheeksi tai opiskelijoille näkymättömiin: ne vaikuttivat suoraan opetukseen ja yhteisön ilmapiiriin. Opetushenkilökunta oli silminnähden kuormittunutta. He saivat kontolleen töitä, jotka eivät heille kuuluneet, ja he valmistelivat samalla massiivista Iso Pyörä -tutkintouudistusta. Silloin ei huvittanut mennä luennon jälkeen häiritsemään professoria kysymyksillä. hy keskitti opintoneuvonnan uuteen organisaatioon, ja sanoimme hyvästit tiedekunnan tutuille naamoille. Lähetin myöhemmin salaa viestiä vanhalle koulutussuunnittelijallemme, kun minua heiteltiin ensin tuloksetta neuvojalta toiselle. Tuttuja opintosuunnittelijoita jäätiin kaipaamaan. ”Aiemmin oli henkilö, jolla oli kasvot ja nimi. Yhtäkkiä oli vain ruuhkautunut sähköposti ja toimipiste, joka oli auki tyyliin kaksi tuntia viikossa”, kaverini kuvaili. Tutkimustyön taustalla on iso joukko ”muita”, joiden työ ei välttämättä näy suurelle yleisölle, mutta ilman heitä yliopistot eivät pyörisi. Toivottavasti se tajutaan Tampereella. • ROOSA SAVO Tampereen yliopisto ilmoitti aloittavansa yt­neuvottelut. Helsingin yliopistossa muistetaan hyvin, mikä kaikki meni pieleen vuonna 2016. Kahden yliopiston yt­neuvotteluita yhdistää se, ketkä joutuivat tuli linjalle: tukihenkilöstö. T H E L E N K O R P A K
  • 18 YLIOPPILASLEHTI 5 / 2021 Arktisella alueella on jo vuosikymmenten ajan ollut väkilukuun suhteutettuna enemmän pahoinvointia kuin muualla maailmassa. Tulevaisuudennäkymien heikentyessä ja elin kustannusten noustessa nuorilla on yhä vähemmän hyvän elämän perusedellytyksiä. Korona pandemia on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Tilanne ei ole toivoton, mutta kuten muuallakin, jo valmiiksi heikossa asemassa olevat voivat nyt entistä huonommin. Nuorten taakaksi on kasautunut päihde ongelmia, työttömyyttä ja psyykkistä kuormaa. Yli kahdensadan instituution muodostama arktinen yliopistoverkosto, UArctic, on alun perin perustettu tarjoamaan syrjäisillä alueilla asuville nuorille korkea tasoista koulutusta ja verkostoja. UArctic on yliopisto ilman valtioiden rajoja tai fyysisiä seiniä. Mielikuva arktisesta alueesta saattaa olla, että täällä ei tapahdu paljoa, mutta se ei ole totta. Ihmiset ovat lujatahtoisia ja kansainvälisesti verkostoituneita. Täällä kartan voi hahmottaa niin, että Arktis on kaiken keskellä oleva kansainvälinen alue, joka levittäytyy ympäri maailmaa, ei suinkaan periferia. Olen kasvanut Ivalossa, mikä selittää osaltaan kiinnostusta arktisiin kysymyksiin. Minulla on pohjoisessa kaikki, mitä kaipaan. Ivalo on huomattavan kansainvälinen, minkä takia tuntui luontevalta lähteä opiskelemaan kansainvälisiä suhteita Lapin yliopistoon. Teen väitöskirjaa ilmasto politiikan vaikutuksista arktisen alueen matkailuun. Työskentelen myös EU-hankkeessa, jossa tutkimme arktisen alueen kehityksen oikeudenmukaisuutta. UArcticin opiskelijajäsenenä pääsen edistämään arktisten alueiden nuorten hyvinvointia. Arktisessa yliopistoverkostossa on 1,9 miljoonaa opiskelijaa. Vuosien varrella olen tavannut todella vahvoja ihmisiä, jotka sukkuloivat kansalaisjärjestöissä, tekevät tutkimusta tai osallistuvat aktiivisesti politiikkaan. Tämä on voimistanut halua perehtyä arktisiin teemoihin ja parantaa alueen nuorten hyvinvointia. Pandemian aikana UArctic on pystynyt toimimaan alueilla, joissa on hyvät etäyhteydet. Esimerkiksi Venäjän ja Kanadan pohjoisimmilla alueilla kampukset voivat olla ainoita paikkoja, joissa opiskelijat pääsevät internetiin. Rajoitustoimien takia ovet ovat pysyneet kiinni, ja ihmiset eivät ole päässeet verkkoon eivätkä opiskelemaan. Arktisten nuorten jo olemassa olevien verkostojen rahoitus tulee taata. Monen nuorisoverkoston arvokas työ jää lyhytaikaiseksi, koska valtioiden rajoja ylittävää yhteistyötä on vaikea tehdä ilman riittäviä resursseja. Sama koskee nuoria tutkijoita ja heidän työtään. Esimerkiksi uransa alkuvaiheissa olevien tutkijoiden verkosto tekee rajallisiin resursseihin nähden todella arvokasta työtä. Monella muulla alueella erilaiset maailmantilanteen muutokset heikentävät kansainvälistä yhteistyötä. Arktisen alueen yhteistyö on pystynyt säilyttämään asemansa huolimatta siitä, mihin suuntaan maailma milloinkin lainehtii. Haasteet ovat mittaluokaltaan sellaisia, että kaikkien panosta tarvitaan. Myös arktisten naapuriyliopistojen verkostot ovat tärkeitä. Esimerkiksi Arctic Five -yhteistyö, jossa ovat mukana Lapin, Oulun, Uumajan, Luulajan ja Tromssan yliopistot. Tarvitsemme Nuorten ääni ei vielä kanna arktisella alueella
  • 19 ARKTINEN KIRJEENVAIHTAJA samankaltaisia elementtejä rajat ylittävästä yhteistyöstä, jossa opiskelijoille ja tutkijoille tarjotaan mahdollisuuksia kehittyä. Suomesta UArctic-verkostossa on mukana yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja saamelaisalueen koulutus keskus ammatillisena oppilaitoksena. Jatkossa pitäisi pohtia, miten ammatillisten oppilaitosten kansainvälistymistä voitaisiin edistää. Hyvänä esimerkkinä on saamelaisalueen koulutuskeskus, josta on tehty vierailuja eri puolille arktista aluetta. On hienoa, että esimerkiksi poronhoitoa opiskelevat voivat tehdä opiskelijavaihtoja ja jakaa kokemuksiaan. Näen, että on selkeä itseisarvo, että arktista tutkimusta tehdään myös arktisilla alueilla, joissa ihmisillä on arjen, elämän ja elinympäristön kautta syvällisin ymmärrys siitä, mitä alueella tapahtuu. Riippumatta siitä, miten ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan, arktinen alue tulee muuttumaan perustavanlaatuisella tavalla. Yhtä lailla on selvää, että elämä arktisella alueella jatkuu. Meidän pitää huolehtia siitä, että tulevilla sukupolvilla on riittävästi hyvinvointia ja täysi kapasiteetti kohdata ennennäkemättömiä haasteita. Tulevaisuuden kuvat eivät saa muuttua painajaisiksi. • Juho Kähkönen Rovaniemellä 20.9.2021 HAASTATELTAVA JUHO KÄHKÖNEN ON LAPIN YLIOPISTON VÄITÖSKIRJATUTKIJA, UARCTICIN HALLITUKSEN OPISKELIJAJÄSEN JA SUOMEN ARKTISEN SEURAN SIHTEERI. AR K T IN EN K I R J E E N V AI H TA J A * * AR K T IN EN K I R J E E N V AI H TA J A * * Y L IOP PILAS L EH TI Y L IOP PILAS L EH TI Teksti JOHANNES ROVIOMAA Kuvitus PAULIINA NYKÄNEN Kuva SAMI VÄLIKANGAS
  • YLIOPPILASLEHTI 5 / 2021 20 VALITTU KANSA Evankelis­luterilaisen kirkon asema horjuu, sanotaan. Yhteis­ kunta maallistuu, nuoria kiinnostavat enemmän horoskoopit kuin evankeliumi. Miksi? Ylioppilas lehti seurasi kirkkovuotta ensimmäisestä adventista kesän viimeisiin konfirmaatioihin. Sinä aikana koronarajoitukset pakottivat kirkon digiloikkaan ja teologisiin keskusteluihin.