YLIOPPILASLEHTI NRO 4 2020 Huumekauppa s. 22 Koronamaisterit s. 32 Jethro s. 10
YLIOPPILASLEHTI NRO 4 2020 PERSPECTIVES AND PROVOCATIONS, I.E. JOURNALISM IN ENGLISH: YLIOPPILASLEHTI.FI ENG ” SUOMESSA VALLITSEE huumefobia , joka estää monipuolisen keskustelun huumeidenkäytön koko kirjosta .” Näin kirjoitti päätoimittaja Esa Mäkinen Ylioppi laslehdessä marraskuussa 2004 . Sosiologi Mikko Salasuon väitöskirja Huumeet ajankuvana oli juuri julkaistu . Sen perushavainto oli , että huumeiden käyttö on nuorisokulttuuria siinä missä alkoholin juominenkin : merkittävä joukko ihmisiä käyttää huumeita elämysten ja viihteellisyyden vuoksi . Yli 15 vuotta vanha kirjoitus on edelleen ajan kohtainen . Huumeita käytetään Suomessa enemmän kuin koskaan , mutta niitä koskeva keskustelu ei ole pysynyt mukana tahdissa . Nuorisotutkimusseuran vastaavana tutkijana nykyään työskentelevä Salasuo nähtiin helmi kuussa Ylen A studiossa keskustelemassa nuor ten huumeidenkäytöstä . Katsojille esiteltiin koskettavaa videomateriaalia joensuulaisesta Nikestä , jonka elämän kovat huumeet ovat sysänneet raiteeltaan . Sen jälkeen puhuttiin huolestuneeseen sävyyn siitä , mitä nuorten kannabiskokeiluista tulisi ajatella . Tutkijan rooliksi muodostui pelkojen rauhoittelu ja väärinkäsitysten oikominen – kuin 2000 luvun alussa konsanaan . Kaikenlainen huumeidenkäyttö satun naisesta pössyttelystä opioidiriippuvuu teen niputetaan edelleen herkästi yhteen . Toisaalta isojen yliopistokaupunkien bile kulttuurissa huumeet mielletään usein osak si juhlintaa eikä terveyshaittoja haluta nähdä . Lööppitasolla keskustelua hallitsevat mehukkaat rikosjutut ja hurjat konnat – Aarnio , ” Nacci ”, Katiska kohusarja ja kysymys siitä , pitäisikö huumevyyhtiin sekaantunut muusikko Samu Haber canceloida . Aihepiiri ymmärrettävästi herättää intohimoja , pelkoa ja puhdasta vihaakin . Huumeiden aiheut tamien ongelmien vähentäminen kuitenkin edel lyttää , että asiasta pystytään keskustelemaan avoimesti ja kiihkottomasti . Kiitos! YLIOPPILASLEHDEN TOIMITUS 2018-2020 JÄTTÄÄ TÄMÄN LEHDEN MYÖTÄ HYVÄSTIT LUKIJOILLEEN. LÄMMIN KIITOS! Huumepuhe kaipaa avoimuutta 3 PÄÄKIRJOITUS T: SUSANNE SALMI, PÄÄTOIMITTAJA K: MIKKO RIKALA TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen ja ohjelmajohtaja Tuukka Tammi esittivät kaksi vuotta sitten , että huumeiden käytön rangais tavuudesta tulisi luopua . Nykyinen käytäntö , jossa käyttörikoksesta seuraa rangaistus ja merkintä poliisin rekisteriin , sopii huonosti kansanterveydelliseen ajatteluun , asiantun tijat kirjoittivat . Rangaistuksista luopuminen ei tarkoi ta , että keskikaljan voi surutta vaihtaa ketamiiniin . Dekriminalisoinnin taustalla on ajatus siitä , että huumeisiin liittyviin ongelmiin voisi jatkossa hakea apua ma talalla kynnyksellä , ilman pelkoa rikos oikeudellisista seuraamuksista . Rangaistavuudesta ollaan luopu massa muun muassa Norjassa . Portu galissa , jossa huumeiden käyttö dekri minalisoitiin vuonna 2001 , käyttöön puututaan esimerkiksi sosiaalitoimen avulla . Muutoksen myötä huumeisiin liittyvät haitat ovat vähentyneet , mutta käyttö ei ole lisääntynyt . THL : N SELVITYSTEN mukaan huumausainei den hankinnan on koettu helpottuneen sel västi vuosien 2014 ja 2018 välillä . Vaikuttaa siltä , että huumeiden nettikauppa on tehnyt käytöstä entistä yleisempää . Nettikauppa on saattanut myös hämärtää käsitystä siitä , millaiset markkinat käytön mahdollistavat . Satunnaiskäyttäjä ei välttä mättä pysähdy pohtimaan , mistä ja miten aineet ovat nettikauppaan ilmestyneet . Niin kansanterveyden edistämiseksi kuin ri kollisuuden vähentämiseksikin on tärkeää ym märtää , mitä huumeiden käytöllä tavoitellaan ja millaisessa todellisuudessa niiden osalta eletään . Julkisen keskustelun huumekam moisuus kuuluu menneille vuosikymmenille . VERKON HUUMEKAUPPAA KÄSITTELEVÄ JUTTU ALKAA SIVULTA 22.
ELOKUUSSA SAIMME iloisia uutisia : maailman ylikulutuspäivä siirtyi vuonna 2020 kolme viikkoa eteenpäin viime vuodesta . Siirtyminen johtuu etenkin hiilidioksidipäästöjen ja puu tuotteiden kulutuksen vähentymisestä . Taustalla on tietenkin koronakriisi ja sen ai heuttama kulutuksen seisahtuminen . Ei nyt silti riemuita : koronan aiheuttamat taloudelliset tuhot ja terveydellinen kärsimys on ollut massiivista . Monen työtilanne näyt tää pysähdyksen seurauksena epävarmalta , ja aika harva voi sanoa , että kriisi olisi pa rantanut elämänlaatua . Kun taloutta pyritään elvyttämään , esiin on tuotu , että elpymisen on oltava kestävää . Koronakriisi tuo mahdollisuuden pysähtyä miettimään arvomaailmaamme uusiksi . Miksi emme tavoittelisi maailmaa , jossa tulevat PÄÄTOIMITTAJA SUSANNE SALMI @SUSANNESALMI ART DIRECTOR VIIVI PROKOFJEV @VIIVIPROKOFJEV TOIMITUSSIHTEERI IIDA SOFIA HIRVONEN @INTERNEITI TEKIJÖINÄ TÄSSÄ NUMEROSSA LIINA AALTO-SETÄLÄ, INARI GUSTAFSSON, JOEL HAAPAMÄKI, FEDJA KAMARI, JOEL KARPPANEN, EMILIA MÄENMAA, LARI MÖRÖ, MIKKO RIKALA, MIIKKA RUSI, ARTTU SEPPÄNEN, EETU SIHVONEN, PEKKA TORVINEN, ELSA TÖLLI, MERVI VUORELA KIITOKSET PEKKA HAKKARAINEN, HANE & LEENA, TONI HEKKALA, MAISA IMMONEN, LEA JOKIOSURAMO, TUOMAS JÄRVENPÄÄ, TERO KARTASTENPÄÄ, TEEMU KOKONMÄKI, KOSMINEN KOLLEKTIIVI, OLLI KOPONEN, ERKKO LEHTINEN, MEELI LESTMANN, LAURI LINNA, ROOPE MOKKA, MYÖS, SANTTU MÄKELÄ, NITA & GINO, NUORGAMIN TORI, OSKARI ONNINEN, SANNA PIETILÄ, PIRJO, PEPE PULKKINEN, PEKKA-PUOLUE, SUVI POUTIAINEN, ANNA PRUSILA, ANNELE RONKAINEN, JUHO RUOTSALAINEN, RUTTÉN, ASTA & SEPPO SALMI, ANTTI SALONEN, HARRI SAUKKOMAA, ROOSA SAVO, SONJA & SARA, ROBERT SUNDMAN, TANELI SUORANTA, VIIVIN TYÖHUONEKAVERIT, MARKO YLITALO KANNEN KUVA EETU SIHVONEN PERUSTETTU 1913 107. VUOSIKERTA SÄHKÖPOSTIOSOITTEET ETUNIMI.SUKUNIMI@YLIOPPILASLEHTI.FI WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI INSTAGRAM: @YLIOPPILASLEHTI TWITTER: @YLIOPPILASLEHTI TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI/TILAAJAPALVELUT MEDIATIEDOT WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI/MEDIATIEDOT KUSTANTAJA YLIOPPILASLEHDEN KUSTANNUS OY FREDRIKINKATU 61 A 00100 HELSINKI TOIMITUSJOHTAJA ANTTI KERPPOLA PAINO PRINTALL AS, TALLINNA, VIRO TOIMITUS EI VASTAA TILAAMATTA LÄHETETYSTÄ AINEISTOSTA EIKÄ PALAUTA SITÄ. ISSN 0355-9246 ISSN 1458-445X (VERKKOLEHTI) SEURAAVA NUMERO 16.10.2020 Vapaampi tulevaisuus 4 YLIOPPILASLEHTI NRO 4 2020 TOIMITUKSELTA sukupolvet voisivat elää vapaina ja onnellisi na , ympäristöä tuhoamatta ? Ilmastonmuu toksen vastainen taistelu ei paljoa houkuta , jos lupauksena on elämän kurjistuminen entisestään . Psykoanalyytikko Erich Fromm hahmotte li 1940 luvulla Pako vapaudesta kirjassaan puolustusta demokratialle . Frommin mukaan fasismin houkutus on vahvimmillaan silloin , kun yhteiskunta ei kykene turvaamaan ihmi sille arvokasta elämää . Hän muistuttaa , että demokratian on tarjottava ihmiselle edelly tykset vapauteen , ei vain tehdä hänestä on netonta kilpailijaa julmassa talouskoneistossa . ” Demokratia voittaa nihilistiset voimat vain jos se pystyy saamaan ihmisiin uskon, joka on vahvin mihin ihmismieli kykenee, uskon elämään ja totuuteen ja vapauteen – sellaiseen vapauteen joka on yksilöllisen minän toiminnallista ja omaehtoista toteuttamista .”
YLIOPPILASLEHTI NRO 4 2020 5 TEKIJÖINÄ Eetu Sihvonen LOVE ACTUALLY: KEPULAINEN PRONSSIPATSAS S. 6 KULTTUURIKLASSIKKO: HELINKI, IKUISESTI S. 40 FIKTIO: ELSA TÖLLI S. 42 ANNIKA SAARIKKO KIRJOITTI YSTÄVÄKIRJAAN S. 43 KOLUMNI: EMILIA MÄENMAA S. 20 KAINALOSSA: VERI KIERTÄMÄÄN S.7 KOLUMNI: MERVI VUORELA S. 36 KOLUMNI: FEDJA KAMARI S. 8 PÄÄKIRJOITUS: IRTI HARHALUULOISTA S. 3 ESSEE: IIDA SOFIA HIRVONEN S. 38 Koko kansan Jeti JETHRO ON KAIKKEA KAIKILLE Poikkeusajan maisterit GRADU KASAAN KARANTEENISSA Kauppa käy TORILAUTA MULLISTI HUUMEMARKKINAT SISÄLLYSLUETTELO HUUMEIDEN NETTIKAUPASTA ker tovan jutun kuvitti Eetu Sihvonen . Eetu on kuvataiteilija , joka on kiin nostunut keskiaikaisista linnoista ja perinteisistä käsityötekniikoista . Loppukesästä hän on rakentanut oman PC tietokoneen . ” Uusi tieto koneeni on nopeuttanut tekemistä ja vapauttanut aikaa työnteosta sekä tehnyt siitä innosta vampaa ”, Eetu kommentoi . SUOMALAISTA huumekauppaa käsittelevän jutun kirjoitti Joel Haapamäki , sosiologian maisteri opiskelija Helsingin yliopistosta . Toimittajan hommia hän tekee ” kes kimäärin kerran viidessä vuodessa ”. Joel on pätevöitynyt viestintäalalla niin kirjoittajana kuin valokuvaaja nakin . Mieluiten hän kuitenkin käyt tää päivänsä antautumalla joutilaisuudelle . 32-35 10-17 Joel Haapamäki 22-31 SUOSITTELEMME: TARINOITA KAUPUNGEISTA S. 40
YLIOPPILASLEHTI NRO 4 2020 6 TOP 10 T: TOIMITUS K: VIIVI PROKOFJEV Rakastajat Cicciolina Krapulaisten rakastaja Dr . Oetker Romeo tai Julia Ville Valo Matti Vanhanen Rakkauden filosofi bell hooks Sisäinen jumala / tar Minä Prince MDMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. PALSTALLA LAITETAAN ASIOITA TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN PALSTALLA PUHUTAAN RAKKAUDESTA. K: SHUTTERSTOCK Kepulainen rakastaja ” SE ALKOI KUTEN LÄHES kaikki romanssini : ensisilmäyksellä ja humalassa . Katseemme kohtasivat karaokebaarin tans silattialla joskus puolenyön jälkeen . Se tuntui siltä kuin salama olisi iskenyt päähäni , eikä se johtunut pelkästä viinasta . Sellaista kemiaa ei usein tule vastaan . Ensisilmäyksellä oli myös selvää , että olem me täysin eri maailmoista . Silti mies tuli reip paasti jutulle , halusi tietää kuka olen . Totesin , että hän on varmaan erehtynyt henkilöstä . Murteella puhuva mies katsoi minua päästä varpaisiin ja sanoi , että kyllä se sinä olet . VEIN HÄNET KOTIIN . Seksi hänen kanssaan oli mahtavaa . Rentoa , leikkisää ja kuumaa . Jatkoimme tapailua kehollisissa merkeissä . Välillä oli tietysti pakko jutellakin . Elämämme tosiaan olivat erilaisia . Häntä kiinnosti juh liminen ja salilla käyminen , minua kiinnosti maailmanpolitiikka ja ilmastonmuutos . Kerran kysyin , mitä poliittista puoluetta hän äänesti edellisissä vaaleissa . ” Vihreitä ”, hän vastasi . ” Mitä , äänestitkö sä todella vihreitä ?” häm mästelin ääneen . ” Joo , tai mä tein sen vaalikoneen , ja sieltä tuli se vihreä apila , niin sitä äänestin .” Se oli jo toinen salamanisku päähän , jonka mies minulle tarjoili . Tällä kertaa puhtaasta hämmästyksestä . Mies oli kepulainen ilman että hän edes tiesi sitä ! ( Toisaalta se kertoo paljon keskustan äänestäjäkunnasta . Jos asioi hin ei perehdy tai niistä ei muodosta mielipi dettä , saa vaalikoneesta helposti tulokseksi keskustan .) Sitten mies tiedusteli minun poliittisia kantojani . Hän muun muassa kysyi , olinko sellainen ” punavihreä kokoomuslainen ”. En oikein tiennyt , mitä siihen olisi pitänyt vastata . OLISIN OLLUT VALMIS antamaan paljonkin anteeksi fyysisen vetovoiman takia . Eteisen valoa vasten hän näytti kreikkalaiselta pat saalta . Hänen rintalihaksensa saivat minut melkein itkemään . Kehollinen viestintämme oli mutkatonta . Olin iloinen siitä , että ker rankin joku kiinnostui minusta ulkonäköni , ei luonteeni takia . Hän oli myös huomaavainen , määrätietoi nen ja mukava . Vikaa oli enemmän minussa kuin hänessä . En osannut heittäytyä keskus teluihin sellaisella hyväntahtoisella uteliaisuu della , jonka hän olisi ansainnut . Seurassani hän tunsi itsensä tyhmäksi , minä taas itseni kusipääksi kun sain hänet tuntemaan niin . Alkoi olla selvää , että juttu ei tulisi koskaan kehittymään makuuhuoneesta eteenpäin . Opin häneltä kuitenkin paljon ja muistan häntä lämmöllä . En tosin vieläkään tiedä , kumpi on pa hempaa : äänestää keskustaa tietoisesti vai tiedostamatta .” V , 29
KAINALOSSA T: TOIMITUS K: TOIMITUS 7 YLIOPPILASLEHTI NRO 4 2020 JOS SYKSYLLÄ ERISTYS koittaa , himassa on aina turvallista jumppaa . Yoga With Adrienen ja MadFitin kaltaiset kotona ja pelkällä kehonpainol la tehtävät treenit tulivat viime keväänä monelle tutuiksi . Ennustamme , että viilenevissä syysilloissa kotitreenin suosio vain kasvaa . Ylioppilaslehden 4 / 2018 4 / 2020 toimitus haluaa muistaa lukijoitaan omalla jumppavideolla . Esittelemme Jokerin , joka yrittää jumpan voimalla pysyä kärryillä nopeasti muuttuvassa maail massa . Videon on ohjannut Viivi Prokofjev , kuvannut Pekka Torvinen ja jumpannut Iida Sofia Hirvonen . Musiikin videoon loihti paikallinen konemusiikkivelho DJ Lifegoals ja muahista vastasi Viivi . Videon löydät instagramista ! Se mieletön jumppa @ylioppilaslehti
8 k u n pä i vät p i t e n i vät , alkoi meihin ohjelmoitu kesälomageeni täristä rintakehässä. Se käskytti isäntäänsä kuin ravintolan piippaava vuoronumero: nyt olisi aika nousta ylös ja ryhtyä toimeen. Ethän tahtoisi viettää kesää vain kotona mököttäen, kateellisena muiden touhuista ja seikkailuista? Sormeilin rajallista karttapalloa pohtien korona-ajan parasta lomakohdetta. Eksotiikka ja etäisyyden tunne löytyköön tällä kertaa pohjoisesta, Norjan Jäämereltä. Nyt jos koskaan! Olin suunnitellut reissua jo aiempina vuosina, mutta suunnitelma oli kariutunut joko sopivan ajan, seuran tai auton puutteeseen. Vuosikausia inhosin niin ratissa kuin Va pa an a va lta t iellä KOLUMNI T: FEDJA KAMARI K: MIKKO RIKALA O
9 kyydissä oloa. Pelkäsin onnettomuuksia ja sitä, että rikkoisin auton, jota en omista. Ärsyynnyin ajotaitojeni kommentoinnista, eivätkä muistot kalliin autokoulun vittuilevasta opetuksesta olleet erityisen lämpimiä. Olin päättänyt, ettei auto tulisi koskaan olemaan osa elämääni ja identiteettiäni. Autottomuudesta tai pikemminkin ajotaidottomuudesta tuli yksi järjetön periaatteeni. Periaate pysyi, kun toistelin sitä mantran lailla itselleni ja muille. Siitä ei kuitenkaan saanut mitään palkintoa tai tyydytystä, eikä se tehnyt minusta varsinaisesti parempaa tai kiinnostavampaa ihmistä, päinvastoin. Kesällä kävi lopulta niin, että päätin murskata pelkoni ja nitistää turhat tunteeni. Halusin vihdoin ostaa auton ja opetella ajamaan sitä. Olla viimeinkin vapaa! Auton hankkimalla lunastaisin potentiaalini. Pääsisin käyttämään ajokorttiani. Viimeiset seitsemän vuotta kortti oli maannut lompakossa tarpeettomana lipareena, joka vain muistutti saamattomuudestani. Se oli sujahtanut pois taskustaan lähinnä baarin ovella ja Alkossa. Nyt olisi toisin. Ajokortti: AAA – Access All Areas, tai ehkä ASE – Access Some Areas, tai peräti Access Safe Areas. ”Hasta la vista!” toivotin ja nostin kytkimen. e n t i e t e n k ä ä n o l l u t ainoa. Tuntui kuin pohjoisnapa olisi vahvistanut magneettikenttäänsä ja suorastaan vetänyt meitä luokseen. Norjasta tuli kesän hittikohde. Se oli luvallisesti saavutettavissa mutta silti tarpeeksi etäällä, juuri sopiva pyyhkimään pölyjä mielen työpöydältä. Nousimme kuin maanteiden muurahaiset, kuin unessa nähdyn ennustuksen ohjastamina kohti pohjoisia mantuja, kirkkaampia vesistöjä. Siellä sitten istuskelimme, jylhissä ja terävissä maisemissa, poikkeusaikojen merkityskylläisessä luontoyhteydessä. Kummallinen kevät ja kesä tekivät meistä entistäkin vimmaisempia ioneja. Etsimme jotain uutta mihin kiinnittyä ja sen myötä rauhoittua. Norjan-matkojen lisäksi aloimme vaatia kesämökkejä, asuntoautoja, koiranpentuja ja purjeveneitä, urheiluvaatteita ja retkipyöriä. Ne muodostaisivat hetkeksi tyytyväisyyden molekyyleja. Sitten tulisi taas jotain uutta haluttavaa. Se oli normaalin tuntuista. Pysähtymätön liike, jonka suunnan saimme itse päättää. Tätä kaikkea mietin tankatessani jossain napapiirin pohjoispuolella polttonestettä, joka palaisi energiatehottomassa moottorissa taivaan tuuliin. Autoilu tuntui irvokkaalta, mutta sentään tunsin olevani liikkeessä. Olin elävä ja kykenevä organismi omalla paikallani systeemissä. Auton pakoputki pörisi kirkkaassa tunturiyössä, joka pimenisi vähitellen matkalla kohti etelää. Kesän mittaan kävi ilmi, ettei hankkimani auton kunto ollut niin hyvä kuin ostaessa luulin. Eivätkä kaikki kesäiset vapauden oivallukset välttämättä kestäneet suoraan silmiin paistavaa alkusyksyn aurinkoa. Todennäköisesti kuitenkin unohtaisin sen kaiken seuraavaan kesään mennessä. YLIOPPILASLEHTI NRO 4 2020
YLIOPPILASLEHTI NRO 4 2020 10
YLIOPPILASLEHTI NRO 4 2020 11 Jethro Rostedt on liikemies, kiinteistönvälittäjä, ravintoloitsija, dokumentaristi, tv-persoona, julkkis, ja ennen kuin edes kysyt mitä, niin varmaan sitäkin. KIRJOITTI ARTTU SEPPÄNEN KUVASI JOEL KARPPANEN
12 ” j a a h a ! rou va siinä korvapuustilla!” Jethro Rostedt, 44, saapuu Turun torin laidalla olevaan kahvilaan ja ottaa tilan heti haltuun. Hän voi olettaa, että kaikki tuntemattomat turkulaiset pullakahvittelijat tietävät, kuka hän on. Onhan Jetistä moneksi: hän on poliitikko, dokumentaristi, visailuisäntä, kiinteistönvälittäjä, ravintoloitsija. Ennen kaikkea julkkis. Turun kaduilta tuttu moottoriturpa. Jos katsoo televisiota, niin tuntuu, että Rostedt voi tehdä mitä tahansa. Hän voi tehdä dokumentin romanikulttuurista. Hän voi juontaa Onnenpyörää. Hän voi tanssia ihan päin persettä ja kansa hurraa. Hän voi toikkaroida tunnin verran humalassa Janne Katajan kanssa Saksassa. Tiskillä papatus jatkuu. Kassatyöntekijän huvittuneesta ilmeestä päätellen hän on nähnyt tämän show’n ennenkin. ”Ennen kuin edes kysyt, että tummaa vai vaaleeta, niin tummaa!” ”Ja ennen kuin edes kysyt, niin korvapuusti!” no e i k a i tä s s ä kuule mitään kummempaa hei, Rostedtin kesä on mennyt tv-kuvauksissa. Hän on tehnyt ystävänsä ja Liike Nyt -puoluetoveri Hjallis Harkimon kanssa ohjelmaa Lisää löylyä, Hjallis ja Jethro! Jaaha, miehet siinä saunassa! Älä anna ohjelman nimen hämätä, sillä kahden ensimmäisen jakson perusteella ohjelmassa ei saunota ollenkaan. Vieraiden kanssa jutellaan ja puuhastellaan. Samu Haberin kanssa leikataan ja lopulta ei leikata nurmikkoa, Antti Rinteen kanssa fileoidaan kalaa, Jari-Matti
YLIOPPILASLEHTI NRO 4 2020 13 Latvalan kanssa pestään Rostedtin auto, Katri Kulmunin kanssa siivotaan mansikoita. Kaikkien kanssa heitetään tikkaa. ”Semmoista kivaa kesätekemistä”, Rostedt sanoo. Ohjelmaidea oli Rostedtin, kuten monien muiden hänen televisiotöidensä kohdalla. Tarkoituksena on antaa ääni julkkiksille, jotka ovat joutuneet mediassa jonkin kohun keskelle. Rostedtin mielestä media on saanut kertoa oman versionsa, ja nyt vieraat saavat kertoa omansa. Esimerkiksi Jari-Matti Latvalan kanssa keskustellaan hänen kiistoistaan verottajan kanssa. Verottaja on ulosmitannut Latvalan omaisuutta miljoonien eurojen arvosta, ja ohjelmassa nähdyn ralliautoilijan mielestä se on epäoikeudenmukaista. Muita vieraita ohjelmassa ovat esimerkiksi Danny, Timo Soini, Robin, Pia Nykänen, Aku Louhimies ja Teuvo Hakkarainen. Ohjelmassa Hjallis ja Jethro on roolitettu vanhaksi aviopariksi. Kaksi ensimmäistä jaksoa alkaa samalla tavalla: pojankoltiaiset laittavat ruokaa, mutta huonolla menestyksellä. Jethro unohtaa aina ostaa Hjallikselle kasvisruokaa. Toisessa jaksossa Jethro ei tiedä mikä falafel on, vaikka sitä saa myös hänen omasta ravintolastaan. Rostedtin mielestä ohjelmassa on ”saatanan kova kattaus”. Kulmuni saapui vieraaksi vain päiviä ministerieronsa jälkeen. Kohuaiheiden kanssa oli kuulemma läheltä piti -tilanteita. ”Kun jutellaan Samu Haberin kanssa kokkelin käytöstä, niin on se aika saatanan kova juttu. Ja lehdistö kirjoittaa heti, että muistattehan, että Haber oli se, joka käytti sitä ja sitä Ruisrockissa. On ne vittumaisia tilanteita myös sille vieraalle.” JETI ON TUTTU NÄKY TURUN TORILLA. TAUSTALLA JÄLKIKASVUA.
YLIOPPILASLEHTI NRO 4 2020 14 Mitään kokkelikeskusteluja ei jaksossa lopulta nähty. ”Mä olen niin vanha pieru, että en jaksa soimata tuollaista kokkelin käyttöä. Se on niin yleistä tuolla maailmassa. Uskallan väittää, että jos menet rockfestareilla backstagelle, niin siellä on pikkuisen muutkin kokeilleet.” Teuvo Hakkaraisen kohdalla Rostedtia jännitti. Ei siksi, että Hakkarainen tuli suoraan Brysselistä ja hänelle tehtiin varotoimenpiteitä koronan varalta. ”Teuvolle nyt pitää tehdä varotoimet anyway.” Hakkarainen on Rostedtin mielestä kuin Matti Nykänen. ”Sen imago on raiskattu ihan täysin ja siitä on tehty sellainen juntti, mitä se varmaan onkin. Mutta ei se ollut ollenkaan niin pökö kuin kuvittelin.” Rostedt sanoo pelänneensä, että Hakkarainen alkaa huudella jotain rasisista, kuten n-sanaa. ”Sanoin, että et voi sanoa täällä noin. Huutelet niitä jossain muualla, niin pääsee leikkaaja helpommalla.” Ohjelman kuvaukset ovat jo paketissa, ja Rostedtillakin jo ihan uudet tv-kuviot kehissä. ”Katsojat päättää, että onko hyvää vai näkemättä paskaa.” e n n e n k u i n e h di n edes kysyä kysymystä loppuun, Rostedtilla on jo kertomus käynnissä. ”Se oli semmonen helvetinmoinen vahinko tiedäks.” Vuosi oli 2008. Jethro Rostedt oli kiinteistönvälittäjä Turusta eikä kukaan tiennyt hänestä tuon taivaallista. Maailmaa ravisteli pahin talouskriisi pitkään aikaan, ja Suomi oli ajautumassa taas lamaan. ”Media paukutti, että nyt tulee niin jäätävä tilanne, että tästä ei yksikään firma selviä. Kauhistuin siihen malliin, että perkele tässä täytyy nyt jotain muuta keksiä.” Rostedt näki MTV:llä mainoksen, että Hjallis Harkimo etsii Diili-ohjelmaan kilpailijoita. Pienissä punaviinitumuissa Rostedt lähetti ohjelmaan hakemuksen ja pääsi sisään. Levoton hökeltäjä erottui kilpailijoiden joukosta ja Rostedtista tuli julkkis. ”Ihmiset soitteli, lähetti pullopostia, etanapostia, sähköpostia, twitterii ja twätterii.” Ja kun Rostedt luuli, ettei julkisuus voi kasvaa tästä isommaksi, häntä kysyttiin mukaan Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan vuonna 2010. ”Se räjäytti potin. Puolitoista miljoonaa katsojaa. Uskallan väittää, että sen jälkeen ei Suomessa ollut kovin montaa ihmistä, jotka ei ois tiennyt mun nimeä.” Rostedt sijoittui kisassa viidenneksi, vaikka tanssit menivät hänen omien sanojensa mukaan päin helvettiä. Siitä alkaen Rostedt on saanut tehdä aika lailla mitä tahansa. Hän uskoo, että julkisuudessa ei oltu nähty aiemmmin hänenlaistaan ”pulleaa, hauskanpuoleista vinkuheinää”, joka on myös kiinteistönvälittäjä. Liikemies tanssikilpailussa oli uusi ja ihmeellinen juttu, Rostedt sanoo. Tv-ohjelmiin Rostedt saa ideat sosiaalisesta mediasta. ”Mä teen aika paljon dokkareita, ja saan itse ne aika pitkälti keksiä. Se tulee siitä kun mä vaan tiedostan, että joku asia on päin helvettiä.” Some ja siellä käytävä keskustelu saa Rostedtin kiehumaan. ”Ihmisten kannattaisi vähän miettiä ennen kuin painaa sitä jakamisnappia, ja jakaa jonkun saatanan Putinin trollin haista vittu -jutun tuonne.” Rostedtin mielestä ihmisiltä voisi välillä ottaa jakamisnapin pois. ”Palautettaisiin ihmiset perusasetuksiin vaikka puoleksi vuodeksi, että ei jaeta mitään ennen kuin ymmärretään, mitä jaetaan.” Tällä hetkellä Rostedt tekee dokumenttia Tinderistä ja nettideittailusta. Idea siihen syntyi dick piceistä. Rostedt näki sosiaalisessa mediassa naisten kirjoittamia kommentteja siitä, kuinka he saavat paljon peniskuvia Tinderissä. ”Laitoin kaikille näille naisille viestiä, että näyttäkää mulle ne kullikuvat, vai onko tämä joku veivaus. Yksikään ei näyttänyt!” Rostedt halusi ottaa selvää, tuleeko kuvia tosiaan niin paljon. Tämä eetos kuvaa hyvin Rostedtin tv-työtä. Hän törmää johonkin ”Näyttäkää mulle ne kullikuvat, vai onko tämä joku veivaus. Yksikään ei näyttänyt!”
YLIOPPILASLEHTI NRO 4 2020 16 JETI´S KEBAB KÄYTTÄÄ EDELLEEN TILASSA AIKAISEMMIN TOIMINEEN WOTI`SRAVINTOLAN KÄÄREITÄ.
YLIOPPILASLEHTI NRO 4 2020 17 asiaan, josta on itse kenties eri mieltä tai vähintäänkin epäilevä, ja käyttää televisiopersoonana mahdollisuutensa ja valtansa asian käsittelyyn julkisuudessa. Romaneista hän halusi tehdä dokumentin siksi, että halusi tietää, kuuluuko heitä sanoa romaneiksi vai mustalaisiksi. Hän oli nähnyt asiasta kiistelyä sosiaalisessa mediassa. ”Kysyin 37:ltä eri tyypiltä, ja kaikki sanoi, että mustalainen. Joten sillä nimellä heitä kutsun, kun ovat itse näin toivoneet.” ”Ja toinen vastaava dokkari oli Turun somalit. Se lähti yksinkertaisesti siitä, kun joku väitti Twitterissä, että ei työllisty ja saa asuntoja. Mä ajattelin, että mistä perkeleestä se johtuu.” Ennen kuin mieleesi tulee edes kysyä, Jeti on jo kysynyt ja vastannut. h a a s tat t e l u h e t k e l l ä Tinder-dokumenttia on kuvattu noin viikko. Rostedtin mielestä deittisovellus pilaa koko seurustelukulttuurin. ”Se on rakennettu peliksi, ja ihmiset ei taida ymmärtää sitä. Se perustuu koukuttavuuteen. Aina kun swaippaat vasemmalle, niin siellä voi olla vielä paremmat tissit ja perseet ja komeemmat miehet.” Rostedtin mielestä se vääristää deittailua samalla tavalla kuin porno seksiä. ”Se muokkaa ihmisten käsityksiä, että mitä se rakastelu on. Miehet kuvittelee, että naisen pitäis olla ihan vimpan päälle ja kaikki temput osata. Ja naiset kuvittelee, että sua tulee joku pronssinen äijä rakastelee firenzeläisen hotellin katolla 24 tuntia.” Tätä Rostedt on. Hän sanoo olevansa aina samanlainen, oli kamera käynnissä tai ei. Suodatinta ei ole ja usko omiin mielipiteisiin on vahva. Rostedt loi dokumenttia varten oman Tinder-profiilin, jota ei tosin saa kuvata, koska se on tällä hetkellä tuotantoyhtiön omaisuutta. Hävyttömiä viestejä hän sanoo saaneensa itsekin. ”Terveisiä vaan rouvalle sinne Ideaparkin suunnalle, joka lähetti kuvan omasta rämemajavastaan.” ”Mutta ei mua mitenkään erityisesti ole ahdisteltu. Jos mä olen käskenyt jonkun suksia helvettiin, niin kyllä se on myös suksinut.” t u ru n t or i on r e mon t i s s a kolmatta vuotta ja Rostedtia vituttaa. Hän istuu ensimmäistä kautta Turun kaupunginvaltuustossa. Eduskuntaan Rostedt ei ole halunnut lähteä, koska se olisi jo kokoaikainen työ. Nyt kokous on vain kerran kuukaudessa. Turkuun on valmistumassa toriparkki, joka oli Rostedtin mielestä helvetin hyvä idea 20 vuotta sitten. ”Jos mä tiivistän, niin oksennushissi tämä on.” ”Katso mitä tahansa keskieurooppalaista kaupunkia, ei sinne vittu autolla tulla. Meillä on Turussa mennyt kaikki päin persettä. Toivoa sopii, että linja muuttuis.” Rostedt on huolissaan myös ilmastonmuutoksesta, vaikka hänen mielestään Suomessa siitä keskustellaan liikaa siihen nähden, mitä Suomi voi tehdä. ”Onhan se nyt selvää, että jos Irakissa on 15 senttiä lunta ja Suomessa jouluna kahdeksan astetta lämmintä, että jokin muuttuu.” Hänen mielestään pahin moka oli, että ”persaukiset päästettiin lentämään”. ”99 eurolla pääset johonkin Puolaan ja takaisin. Samalla jeesustellaan, että joo minä kompensoin kolmella eurolla jotain hiilinielua. Sehän on härskiyden huippu!” ”Tommonen lento Puolaan pitäis maksaa neljä tonnii. Johan lentäminen vähenis mukavasti.” Rostedt ajattelee, että hän puhuttelee kansan syviä rivejä. Siksi häntä pyydettiin klassikko-ohjelma Onnenpyörän juontajaksi. Hän edustaa mielestään tavallista suomalaista miestä – joskin rahaa taitaa olla enemmän kuin keskivertosuomalaisella – ja siihen perustuu hänen suosittuutensa. ”Ei osata tanssia, välillä viina maistuu, tulee sammakkoa suusta, mennään perse edellä puuhun ja välillä ajokorttikin lähtee.” Suomalainen saa menestyä, kunhan myös epäonnistuu riittävästi. Rostedtin parikymppinen poika Jerome on myös läsnä haastattelussa. Hän istuu hiljaa viereisessä pöydässä. Siinä mielessä omena ei ole pudonnut kauas puusta, että se on vierinyt töihin samaan kiinteistönvälitystoimistoon. Mutta isän levottomuus ei ole periytynyt. Jerome pohtii, että koska isä hyörii ja pyörii, hänen on ollut pakko ottaa yhdessä veljensä kanssa rauhallisempi rooli. Selostajalegenda Antero Mertaranta tulee kahvilaan. Jetin lause keskeytyy ja hakeutuu uuteen kohteeseen kuin lämpöohjus: ”Morjes! Oleksää menos kans wingsei syömään?” k u t su ta a n si tä va i k k a intuitioksi, ja ehkä myös impulsiivisuudeksi. Se ohjaa Jetiä myös muissa bisneksissä. Sitten lisätään joukkoon ripaus pientä laitamyötäistä. Reilu vuosi sitten hän perusti Turkuun yökerhon, koska ”pyöri kaupungilla hirveessä kaasussa ja jatkopaikkaa ei ollut missään”. Tilanteen piti muuttua, joten yökerhohan sitä sitten perustettiin. Viime vuoden lopussa hän avasi Tallinnaan omaan kebabravintolan. Resepti idean syntymiseen oli tuttu. ”Tulin kolmen aikaan teatterista, kauheet tumut päällä ja nälkä kuin perkele eikä kebabbii missään! Ajattelin, että tämä täytyy muuttaa.” Nyt Jeti’s Kebab on avannut ravintolan myös Turkuun. Hyppäämme torin vierestä Rostedtin autoon ja ajamme parin korttelin matkan ravintolaan. Miehellä on kiire videopalaveriin, ja sadan metrin matkalla Rostedt saattaa joutua poseeraamaan sanojensa mukaan viidessä selfiessä. Ravintolan ruokalistaa ei tarvinnut kauaa suunnitella. Laitettiin kaikkiin annoksiin vain Jeti. Listalta löytyy Pikku-Jeti, Jeti, Iso-Jeti, Macho-Jeti, Iso Macho-Jeti, Supermacho-Jeti uutuus!, Aura-Jeti, Iso Aura-Jeti, Vegejeti, Jetifel. Kyllä, täällä falafelit ovat jetifelejä. Meneekö intuitio joskus päin helvettiä? ”No viime vuonna ostin ostoskeskuksen Savonlinnasta. Sitä ois voinut vähän miettiä.” IHKA OIKEA JETIFEL.
TIETOA, TUKEA JA NEUVONTAA SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVILLE, LÄHEISILLE JA AMMATTILAISILLE Ota yhteyttä Etelän-SYLI ry:hyn, jos… olet huolissasi omasta syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä. epäilet, että läheisesi oireilee tai sairastaa syömishäiriötä. haluat kysyä hoidosta tai avun hakemisesta. haluat tietää vertaistukiryhmistä tai muusta tukitoiminnasta. Etelän-SYLI ry Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 C 115, 00180 Helsinki puh. 040 535 1626 / 050 321 0187 info@etelansyli.fi | www.etelansyli.fi myöntää APURAHOJA JA AVUSTUKSIA erityisesti työväestön nuorison opiskelun tukemiseksi sekä opinto-rahaston tarkoitusta edistäville yhdistyksille. Apurahoja ja avustuksia haetaan vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Apurahakemukseen tulee liittää todistus opiskelupaikasta, yhteystiedot, erit. sp-osoite sekä pankkitilin numero. Hakuohjeet ja sähköinen hakujärjestelmä löytyvät osoitteesta www.tyovaenopintorahasto.fi Vuoden 2020 hakuaika on 1.9.-30.9.2020 Apurahoista päätetään loka-marraskuussa Työväen Opintorahasto sr Paasivuorenkatu 8, 00530 HELSINKI www.tyovaenopintorahasto.fi, jarmo.matinlassi@tyovaenopintorahasto.fi 0500 514 829 HAETTAVAKSI JULISTETAAN HÄMÄLÄISTEN YLIOPPILASSÄÄTIÖN OPINTOSTIPENDIT Stipendejä voivat hakea Hämäläis-Osakunnan varsinaiset jäsenet, jotka ovat hakiessaan osakunnan jäseninä vähintään kolmatta lukukauttaan. Stipendejä jaetaan enintään 48 kpl ja yhden stipendin suuruus on 950 euroa. Hakuohjeet ja sähköinen hakujärjestelmä löytyvät osoitteesta www.hys.net. Hakuaika päättyy 15.10.2020 klo 24.00. Hämäläisten ylioppilassäätiö Urho Kekkosen katu 4-6 F, 00100 Helsinki SEURAA @YLIOPPILASLEHTI
Student 30 Student 30 Student 30 Nyt HSL:n 30 päivän opiskelijalippu Whimissä! STUDENT5 alk. 32,80 € /30 päivää whimapp.com Kampanja voimassa 30.9.2020 asti. BO YS & GI RL S OP IS KE LI JA T! ilman ajanvarausta! LEIKKAUS 22e LEIKKAUS + PESU 29e PARTURI-KAMPAAMO LIISANKATU 14 P. (09)2782679, MA–PE 9.30–17.00 OSIS MATTAVAHA 13 20 e Tule tekemään tulevaisuuden Helsinkiä 30.11.2020