YLIOPPILASLEHTI nro 3 / 2023 UUDEN AJAN YLEISNERO ”S A I N LU VA N H A AV EI L L A, A JAT E L L A ISOSTI. SE EI O L E H A I H AT T E LUA, T U R H A A TA I VÄ Ä R Ä Ä. MU N PITI PÄ Ä STÄ P U H UM A A N.” s. 16 PERTTU PÖLÖNEN
Hyviä henkilövibeseja ONKO ONKO Suomi parempi paikka elää kuin neljä vuotta sitten, kysyi toimittaja minulta vaalien alla. Päätoimittajuuden myötä minusta on tullut ihminen, jolta kysytään asioita, joihin minulla ei ole minkäänlaista pätevyyttä vastata. Huomiotaloudessa jäsenlehdenkin rahoitus riippuu osin päätoimittajan puhekeikoista, joten jaan valistuneita arvailujani kaikille, jotka keksivät jotain kysyä. Nato-asiantuntijapaneelista kuitenkin kieltäydyin kohteliaasti. On hienoa pystyä tarjoamaan ajassa kiinni olevien organisaatioiden ja instituutioiden keskustelupaneeleihin sekä sukupuolten että etnisyyksien moninaisuutta pelkällä läsnäolollaan. Välillä olen aidosti huolestunut siitä, ettei Suomesta löydy minua kokeneempaa ja fiksumpaa ihmistä kommentoimaan median murrosta, feminismiä tai maahanmuuttopolitiikkaa. MIKSI MIKSI juuri minä, kysyy myös keynote-puhuja Perttu Pölönen sivulla 16. Hän tekee vuodessa noin 150 puhe keikkaa valtiolle, yrityksille ja kolmannelle sektorille. Rahaa vastaan hän puhuu esimerkiksi tulevaisuudesta, teknologioista ja työelämän murroksesta. Pölösellä ei ole näiden alojen tutkintoa tai työkokemusta eikä edes poikkeuksellista yksilötarinaa (usein motivaatiopuhuja on esimerkiksi kilpavaeltanut läpi Etelämantereen ja Saharan, soutanut ensim mäisenä naisena Atlantin yli itä–länsi-suunnassa kahdesti – kerran äitinsä kanssa! – tai edes yrittänyt soutaa Atlantin yli kahdesti ja kapitalisoinut epäonnistumisensa opit luennoksi). Pölönen ei myöskään ole entinen tosi-tv-tähti, tunnetun konsernin toimitusjohtaja, astronautti tai poikkeuksellisen karismaattinen yliopistofilosofi. Hän on Nurmijärveltä ponnistanut startupyrittäjä, joka kävi kerran kesäkurssin Piilaaksossa. Nyt hän on Suomen kysytyimpiä puhujia. Miksi häntä kuunnellaan? JOS JOS henkilöltä puuttuvat auktoriteetti, asiantuntijuus ja kokemusasiantuntijuus, voisiko hänen veto voimansa olla jonkinlainen harmittomuuden illuusio? Pölönen kyllä puhuu disruptiosta ja vallankumouksista, muttei kuitenkaan ihan sellaisista kuin Ranskassa tai Neuvosto liitossa. Globaalien haasteiden taklaajat ja muutoksentekijät puhuvat nykyisin mielellään radikaaliudesta , josta on tullut pöhinälafkojen puhkirunkkaama tyhjä merkitsijä, joka tarkoittaa milloin työpaikan perjantai skumppaa, milloin inhimillisen luovuuden uutta tulemista, ja yleensä tuleminen liittyy tekoälyyn. Nykyisin radikaaleja ovat esimerkiksi Puistokatu 4, Espoon elinkeinofoorumi ja kulttuurialan ainoa koronarikkuri Ooppera talo. Näistä Espoon elinkeinofoorumin herätyskokouksessa kuullaan Pölösen kohtelias ehdotus ihmisten into himojen paremmasta huomioimisesta tulevaisuuden työelämässä. Pölönen kutsuu sitä inhimilliseksi vallankumoukseksi. Konkreettisia keinoja sen saavuttamiseksi ei tarjota. Tärkein goodie bagissa kotiin kulkeutuva asia on oikea vibe , tunne siitä, että muutoksen pyörät on laitettu pyörimään. Ihanaa ottaa vähän aikaa ajattelulle! A D I L E S E V I M L I K U V A A av a E ro n en ylioppilaslehti 3 / 2023 3 Pääkirjoitus
PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Adile Sevimli @adilesev ART DIRECTOR ART DIRECTOR Pauliina Nykänen TOIMITUSSIHTEERIT TOIMITUSSIHTEERIT Anni Härkönen @annihark Petri Jääskeläinen @KmyBeat TEKIJÄT TEKIJÄT Johannes Ekholm, Aava Eronen, Venla Helenius, Ennu Leiwo, Eveliina Lempiäinen, Hilla Kurki, Oskari Onninen, Pajtim Statovci, Nikolai Tiitinen, Akseli Valmunen, Arda Yildirim KIITOKSET KIITOKSET Ahto Harmo, Sami Hasunen, Antti Härkönen, Anu Koivunen, Ronja Salmi, Pekka Torvinen KANNEN KUVA KANNEN KUVA Akseli Valmunen PERUSTETTU 1913. PERUSTETTU 1913. 110. vuosikerta. Ylioppilaslehden kustannus Oy on Aikakausmedian sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. SÄHKÖPOSTIOSOITTEET SÄHKÖPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi @ylioppilaslehti.fi SOMESSA SOMESSA @ylioppilaslehti KÄYNTIJA KÄYNTIJA POSTITUSOSOITE POSTITUSOSOITE Leppäsuonkatu 9 B 00100 Helsinki TILAUKSET JA TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET OSOITTEENMUUTOKSET www.ylioppilaslehti.fi/ tilaajapalvelut MEDIATIEDOT MEDIATIEDOT www.ylioppilaslehti.fi/mediatiedot KUSTANTAJA KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus oy Toimitusjohtaja Leea Tolvas, leea.tolvas@ylva.fi PAINO PAINO Printall AS, Tallinna, Viro ISSN 0355-9246 ISSN 1458-445X (verkkolehti) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä palauta sitä. SEURAAVA NUMERO SEURAAVA NUMERO ilmestyy 8.9. Joka vanhoja muistelee... K U V A A av a E ro n en Ennu Leiwo on turkulainen kirjallisuuden maisteriopiskelija, kirjoittaja ja feministi. Hän rakastaa keijuja, mutta hänen harmikseen niitä näkyy telkkarissa ja kirjallisuudessa vielä vähemmän kuin onnellisia lesboja. Kolumni represen taatiosta löytyy sivulta 44. Venla Helenius on helsinkiläinen kuvataiteilija, valokuvaaja ja taidekasvattaja. Hän on Ylioppilaslehden Rakas ruokapäiväkirja palstan kuvaaja. Tämän lehden sivulle 45 Helenius kuvasi jäätelöanno k sen, joka sai inspiraationsa 90-luvun jäätelöannoskatalogeista ja jota varten hän osti strösseleitä ensimmäistä kertaa aikuisena. TOSIRIKOSKERTOMUKSET TOSIRIKOSKERTOMUKSET ovat muodissa. Yhtä muodikasta on paheksua niitä. Markkinat tursuavat milloin mistäkin näkökulmasta kerrottua true crimea. On henkirikoksista tuomittuja nuoria, tieto kirjoja ja podcasteja kuuluisista murhista sekä poliisien ja rosvojen elämä kertoja. Uhrit jäävät sivurooliin. Tammikuussa Helsingin sanomat kritisoi pääkirjoituksessaan tosirikoskertomuksia. Kritiikin kärjeksi lehti nosti rikollisten ihailun. Esimerkiksi huumerikoksista tuomitusta Niko Ranta-ahosta on tehty mediassa luksuselämää viettänyt tositvtähti, joka luo itse omat sääntönsä, elää reunalla ja ajelee kalliilla mersulla Espanjan aurinkorannoilla. Rikolliset keskiöön nostavia kertomuksia kritisoidaan, sillä ne ovat täynnä eettisiä ongelmia: pääsevätkö rikolliset selittämään tekojaan yleisölle kritiikittä? Tarinat myydään Ranta-ahon kaltaisilla ”pahoilla pojilla”, ja poliisi pelkää true crimen tekevän rikollisen elämäntavan ihannoimisesta hyväksyttyä. Kritiikin keskellä genren monimuotoisuus unohtuu. Hyvin tehty true crime nostaa uutisvirtaan unohdettuja kohtaloita, kertoo aikansa yhteiskunnasta ja voi avata suljettuja tutkintoja. Esimerkiksi rikostoimittaja Rebekka Härkönen nosti viime vuonna podcastissaan esiin mahdollisuuden, että sarjahukuttaja Pekka Seppäsellä voisi olla enemmän uhreja kuin aiemmin tiedettiin. Podcastin julkaisun jälkeen poliisi alkoi selvittää väitteiden paikkansapitävyyttä. Kun markkinat kaapivat laarin pohjia tuottaakseen mitä tahansa sisältöä vaaraa, vauhtia ja rankkoja kohtaloita janoavalle yleisölle, kriitikot liittävät kunnianhimoiset tosirikoskertomukset osaksi samaa massaa. Tämän lehden sivulta 28 alkavassa esseessä pohdin tosirikoskertomusten etiikkaa. Onko toimittajalla tai true crime -harrastajalla oikeutta repiä auki vanhoja haavoja yhä uudelleen tyydyttääkseen oma ja yleisönsä uteliaisuus? P E T R I J Ä Ä S K E L Ä I N E N 4 Toimitukselta Tekijöinä
FIKTIO s. 48 Lasit TAKAIKKUNA s. 51 Rahaa ja oma huone Muistaako kukaan sitä veristä miestä? Aina ilosta syntyvä uudestaan PÄ ÄKIRJOITUS s. 3 Puhkirunkattuja hokemia TOIMITUKSELTA s. 4 Pahat pojat KULTTUURI s. 38 Kulttuurihenkilö Runoja Kritiikki 3 x kesäkirja Kolumni Rakas ruokapäiväkirja, ALAKULTTUURI s. 46 Viimeinen millenniaali Internet-UG Postia Top-10 S. 16 S. 28 UUTISIA s. 6 Melkein kaikki uusiksi ALKUPALA s. 7 Huumecocktail käteen ja mukava asento aurinkotuolissa TIEDE s. 8 Äärisääennuste Vintage 3 x laiskottelu Sadepisara auta minua S. 10 ylioppilaslehti 3 / 2023 5 Tässä lehdessä A L U K S I P I T K Ä T L O P U K S I
K U V A V ei kk o S o m er p u ro K U V A P au lii n a N yk än en Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom Helsingin yliopiston rehtoriksi HELSINGIN HELSINGIN yliopiston rehtori, yliopistopedagogiikan professori Sari Lindblom, 63, on valittu Helsingin yliopiston rehtoriksi elokuussa alkavalle viisivuotiskaudelle. Yliopiston hallitus valitsi rehtorin kokouksessaan maaliskuussa. Valinta oli yksimielinen. Rehtoriksi haki 19 ihmistä. Hallitus haastatteli heistä yhdeksän. Viimeiselle hakukierrokselle valittiin Lindblomin lisäksi Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund ja rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio. Lindblom on koulutukseltaan filosofian tohtori ja psykologi. Hän on toiminut yliopiston rehtorina helmikuusta 2022 lähtien ja hoitanut rehtorin tehtävää aiemman rehtorin Jari Niemelän sairausloman ajan vuosina 2020–2022. Sitä ennen hän toimi opetuksesta vastaavana vararehtorina ja rehtorin sijaisena. Yliopiston hallituksen mukaan Lindblom osoitti koronapandemian aikana kykyä johtaa yliopistoyhteisöä kriisin keskellä. Valintaa puolsi myös Lindblomin kokemus tutkimuksen ja opetuksen kehittämisestä tutkimuspohjaisesti. Lindblom on aiemmin työskennellyt esimerkiksi Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan keskuksen Hypen johtajana, käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tutkimuksesta ja tohtorikoulutuksesta vastaavana varadekaanina ja kasvatustieteen ja käyttäytymistieteiden laitoksen tutkimusvarajohtajana. A N N I H Ä R K Ö N E N pitkä matematiikka vie kohtuuttomasti aikaa lukion kokonaisuudesta. Julkisessa keskustelussa on esitetty, että näissä tapauksissa se voi viedä energiaa muiden vaativien aineiden, kuten kielten opiskelulta.” Todistusvalinnan pisteytys on hämmentänyt osaa nuorista. Esimerkiksi englannin kieltä opiskelemaan pyrkivä saa enemmän pisteitä pitkästä matematiikasta kuin englannin kielestä. UUSI UUSI luonnos pyrkii korjaamaan todistusvalinnan aikaisempia ongelmia. Laakson mukaan yksi luonnoksen isoimpia uudistuksia on pisteytystaulukoiden vähentäminen reilusta 50:stä yhteentoista. Vuonna 2020 tehty uudistus tuotti kaksi pisteytystyökalua, joiden pohjalta alat tekivät omat pisteytystaulukkonsa. Lopputuloksena samat alat eri yliopistoissa saattoivat painottaa eri aineita ja asettaa valituksi tulemisen ehdoksi vähimmäisarvosanoja tiettyjen aineiden ylioppilas kokeista. Uudistus tehtiin niin kiireellä, ettei kukaan ehtinyt perehtyä kokonaisuuteen. Yliopistot ovat suhtautuneet myönteisesti todistusvalinnan kriteerien yhdenmukaistamiseen saman alan sisällä. ”Kun samaa taulukkoa käytetään useammalla alalla, nuorella on parempi mahdollisuus hakea useammalle eri alalle. Jos on kiinnostunut tietystä aineesta, kirjoittaa siitä varmasti myös paremman arvosanan”, Laakso sanoo. Luonnoksessa äidinkieli antaisi monelle alalle eniten pisteitä ja lyhyen ja pitkän matematiikan piste-eroja kavennettaisiin. Laakson mukaan kaikilla matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla pitkä matematiikka antaa kuitenkin edelleen selvästi paremmat pisteet kuin lyhyt matematiikka. Laakson mukaan iso muutos luonnosehdotuksessa on, että se huomioi aiempaa paremmin alakohtaisen osaamisen. Aloilla, kuten psykologia tai historia, joiden yliopisto-opetus perustuu johonkin lukion oppiaineeseen, painotetaan näiden aineiden ylioppilasarvosanoja. Lisäksi luonnoksessa kielet on pisteytetty samalle tasolle kuin reaali aineet. P E T R I J Ä Ä S K E L Ä I N E N Monimutkainen yliopistojen todistusvalinta uudistuu YLIOPISTOJEN YLIOPISTOJEN todistusvalinta uudistuu vuonna 2026. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, etteivät lukiossa tehdyt ainevalinnat rajoita liikaa eri aloille hakemista. ”Edellisellä kerralla uudistus tehtiin kiireellä, mikä varmaan selittää todistus valinnan kokonaisuuteen tulleita selviä valuvikoja”, sanoo Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin koulutusvararehtori kokouksen puheen johtaja ja Jyväskylän yliopiston koulutuksesta vastaava vara rehtori MarjaLeena Laakso. VUODESTA VUODESTA 2020 lähtien yli puolet yliopistojen uusista opiskelijoista on valittu todistusvalinnalla valintakokeiden sijaan. Esimerkiksi Lukiolaisten liitto on moittinut todistus valinnan pisteytystä monimutkaisuudesta ja johdonmukaisuuden puutteesta. Mediassa pisteytysmallia on kritisoitu oppiaineita eriarvoistavana. Tällä hetkellä etenkin pitkän matematiikan merkitys korostuu hakukohteesta riippumatta. ”Ainoa selkeä peruste painotuksiin oli lukion tuntijako eli se, miten paljon kutakin ainetta lukiossa opiskellaan. Nyt on todettu, ettei se ollut kestävä ratkaisu lukiolaisten valintaratkaisujen kokonaisuus huomioiden.” Laakson mukaan todistusvalinnan käyttöönotto lisäsi jonkin verran pitkän matematiikan opiskelua ja kirjoittamista. Se on sinänsä toivottavaa, sillä asiantuntijat ovat huolissaan suomalaisten matemaattisluonnontieteellisestä osaamisesta. Osalle pitkän matematiikan valinneista lukiolaisista aine on kuitenkin osoittautunut liian kuormittavaksi. ”Ilman riittävää motivaatiota ja osaamista ylioppilaslehti 3 / 2023 6 U U T I S I A Nopeat
L A K I M I E S L A K I M I E S M E R E S S Ä M E R E S S Ä H A R R Y H A R R Y T A P A S I T A P A S I H A M P U R I L A I S H A M P U R I L A I S R A V I N T O L O I D E N R A V I N T O L O I D E N P Ä Ä L L I K K Ö P Ä Ä L L I K K Ö P E I T T E L Y Y N & P E I T T E L Y Y N & P U U T A R H A A N P U U T A R H A A N B O R G I R B O R G I R -1. K E I J O K E I J O S A A P U I S A A P U I S U O M E N S U O M E N C H I C A G O C H I C A G O R A S S A A R A S S A A M E R S U A M E R S U A K V K V H I T T I H I T T I P O D I P O D I P O S T I A P E R S E E S T Ä P O S T I A P E R S E E S T Ä S O F I A S O F I A S U O M A L A I S T E N S U O M A L A I S T E N S I I R T O K U N T A S I I R T O K U N T A E S P A N J A S S A E S P A N J A S S A R.I.P P Ä Ä R.I.P P Ä Ä MINISTERI MINISTERI R Ä I S Ä N E N R Ä I S Ä N E N S U O S I T T U S U O S I T T U L U M I K E N K Ä I L Y L U M I K E N K Ä I L Y K O H D E E S P O O S S A K O H D E E S P O O S S A T U L E V A I S U U D E N T U L E V A I S U U D E N T O S I R I K O S H I T T I T O S I R I K O S H I T T I E I R A S T A E I R A S T A A P I N A O R K E S T E R I A P I N A O R K E S T E R I S E N S U O J A S S A S E N S U O J A S S A H A R J O I T T E L I H A R J O I T T E L I R Y Ö S T Ö R Y Ö S T Ö E I V A N H E N E E I V A N H E N E K E H O T U S K E H O T U S K E H O T U S K E H O T U S V A R A S V A R A S C E S Ä R U O C A A C E S Ä R U O C A A R A T K A I S U R A T K A I S U ¹ . ¹ . 2 . 2 . ¹0 . ¹0 . ¹¹ . ¹¹ . ¹2 . ¹2 . ¹3 . ¹3 . ¹4 . ¹4 . ¹5 . ¹5 . ¹6 . ¹6 . ¹7 . ¹7 . 6 . ¹ 8. ¹8 . 3. 3 . 4 . 4 . 5 . 5 . 6 . 6 . 7 . 7 . 8 . 8 . 9 . 9 . K U VAT Pauliina Nykänen T E K S T I Toimitus Palstalla kasvatetaan nälkää. Juttu tosirikoskertomusten etiikasta alkaa sivulta 28. Kesäinen true crime -ristikko Vastaa ja voita Lähetä ristikon ratkaisu kesän aikana osoitteeseen toimitus@ylioppila slehti.fi ja osallistut arvontaan. Voittaja julistetaan syksyllä. ylioppilaslehti 3 / 2023 7 Alkupala
3x laiskottelu Hyötyä hyödyttömyydestä NYKYÄÄN NYKYÄÄN laiskottelustakin pitäisi ottaa kaikki irti. Mediassa ja kirjamarkkinoilla meritoituneet self help -gurut antavat ymmärtää tekemättä jättämisen olevan jopa menestyksen salaisuus – joutilaisuus lisää luovuutta! Kuulostaa stressaavalta. Laiskottelun suurin hyöty kuuluu sinulle, ei yhteiskunnalle. Unohda self help -pöhinä, uppoudu omaan mukavuudenhaluisuuteesi ja nauti tehottomuudestasi. Tärkeintä on vain olla ja lusmuilla. P E T R I J Ä Ä S K E L Ä I N E N Nyt riittää. Rauhoitu. llergiat ovat Suomessa jo nyt kansanterveydellinen ongelma, jota ilmastonmuutos voi entisestään pahentaa. Kansainvälisten tutkimusten perusteella maapallon lämpeneminen vaikuttaa kasvien kasvuun ja hyvinvointiin. Ilmastonmuutoksen seurauksena siitepölykau den kesto pitenee ja ilmassa leviävän siitepölyn määrä kasvaa. Samalla pitenee keväästä loppusyksyyn kestävä allergiaaika. Allergialiiton mukaan ilmaston lämpeneminen on vuosien mittaan aikaistanut siitepölykautta jo kahdella viikolla. YMPÄRISTÖALTISTEIDEN YMPÄRISTÖALTISTEIDEN toksikologian professori Marjut Roponen Itä-Suomen yliopistosta tutkii sitä, miten Suomen muuttuva ilmasto vaikuttaa heinien siite pölyyn. Roposen tutkimus on osa allergioiden ja ilmastonmuutoksen yhteyttä selvittävää Itä-Suomen yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Turun yliopiston tutkimushanketta. Roposen mukaan tutkittua tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista allergioihin Suomessa ei vielä juuri ole, mutta voidaan olettaa, että siitepölykausi pitenee ja pahenee samalla tavalla kuin maailmalla. Erojakin on. ”Keski-Euroopassa kuumat ja kuivat kesät heikentävät heinäkasvien pärjäämistä, mikä voi vähentää heinäallergioiden oireilua. Suomessa sateisemmat kesät tukevat heinien kukintaa, jolloin kasvukausi pitenee ja pölytyksen määrä lisääntyy”, Roponen sanoo. ROPOSEN ROPOSEN johtamassa Itä-Suomen yliopiston osahankkeessa selvitetään parhaillaan, miten heinäkasvien muuttuvat kasvuolosuhteet vaikuttavat niiden kykyyn aiheuttaa allergiaa. Tätä tutkitaan ohjelmoitavissa ” ilmastonmuutoskammioissa”. Tutkijat ovat valinneet kammioihin kasvupaikaksi Turun ja asettaneet niihin eri lämpötilaja hiilidioksidi asetukset tällä hetkellä ja vuonna 2100. Kun timotei ja nurmipuntarpää kukkivat Allergikot kärsivät pahenevasta ilmastonmuutoksesta A Palstalla ekokriisi näkyy. ylioppilaslehti 3 / 2023 8 T I E D E Äärisääennuste
NUORISO NUORISO on kautta aikain värittänyt katukuvaa maleksimalla toimettomana ja työllistänyt vartijoita lorvimalla paikoissa kuten kauppakeskuksissa, joissa pitäisi esittää ostovoimaista ja kiireistä yhteiskunnan jäsentä. Laissez-être . On turha odottaa tehokkuutta uudelta pullamössösukupolvelta, jonka aktivismikin on lojumista asfaltilla. Aivot kehittyvät 27vuotiaaksi asti, ja nuori mieli tarvitsee unta ja lepoa. Kun ensi kerran varaat Aleksandriasta yhteiskäyttöhuoneen, vaihda Noccosi melatoniiniin. Voit hyvällä omallatunnolla ottaa nocoset. A D I L E S E V I M L I Elinikäiset oppijat Timo, Tuula ja minä AINA AINA kun kirjoitan uutta lisäaikahakemusta opinnoilleni, ajattelen demareita. Esimerkiksi kansanedustaja Timo Harakkaa. Hänellä kesti 19 vuotta valmistua maisteriksi Teatterikorkeakoulusta, jossa hän aloitti dramaturgian opintonsa jo Jouko Turkan aikana 80-luvulla. Harakan opinpolkua hidasti se, että hänet erotettiin Teatterikorkeasta, kun hän oli opiskelijatovereidensa kanssa hajottanut koulun kalustoa 24 000 markan arvosta. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskellut Harakan puoluetoveri Tuula Haatainen ehti hyödyntää ikuista opiskeluoikeutta 12 vuoden ajan ennen kuin se poistettiin vuonna 2005 Haataisen omasta esityksestä hänen ollessaan opetusministeri. Venyneistä opinnoista huolimatta Harakka ja Haatainen näyttävät pärjänneen elämässä ihan hyvin – toivottavasti minäkin. A N N I H Ä R K Ö N E N Tärkeysteatterin loppu Tutkateknologia saapui kotikeittiöön VUONNA VUONNA 1945 tutkija Percy Spencerillä oli edessään tavallinen työpäivä. Hän kehitti tutkia maailman suurimpiin kuuluvan avaruusja puolustusteknologiayhtiön Raytheonin palveluksessa. Spencer huomasi, että tutkissa käytettyjen elektronisten putkien eli magnetronien lähettämä säteily oli sulattanut suklaapatukan hänen taskussaan. Vastaavaa oli tapahtunut tutkijoille aiemminkin, mutta vasta Spencer kollegoineen keksi selvittää, voiko säteilyä käyttää muunkin ruoan kypsentämiseen. Aluksi he lämmittivät maissinjyviä. Lopputuloksena oli maailman ensimmäinen popcorn-annos. Seuraavana vuorossa oli kananmuna. Tutkijat asettivat munan veden keittämiseen tarkoitettuun kattilaan ja suuntasivat säteilyä astiaan suoraan sen yläkammiossa, ne tuottavat siitepölyä, jonka tutkijat keräävät talteen. Siitä he selvittävät, onko siitepöly muuttunut tulevaisuuden kasvuolosuhteissa allergisoivammaksi kuin nyt. Roposen mukaan tulosten avulla voidaan myös arvioida, miten allergisten määrä tulee muuttumaan. Suomeen voi levitä jatkossa myös uusia allergisoivia kasveja. Esimerkiksi Yhdysvalloista Eurooppaan levinneen tuoksukin siitepöly aiheut taa rajumpia oireita kuin Suomen nykyiset heinäkasvit. Tuoksukin siemenet leviävät Suomeen esimerkiksi linnunsiementen mukana. ”Tuoksukki pystyy jo kasvamaan Suomen olosuhteissa ja tuottamaan siitepölyä, mutta kesämme loppuu kesken, eli kasvi ei ehdi tuottamaan kypsiä siemeniä”, Roponen sanoo. Myös tuuli kuljettaa kasvin siitepölyä Euroopasta Suomeen. Etelä-Suomessa osa allergikoista voi saada tuoksukista oireita syksyisin. VAIKKA VAIKKA ilmastonmuutos on jatkuvasti etenevä uhka, Roponen ei ole toivoton sen edessä. Kahden yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen tutkimushanke selvittää ratkaisuja, jotka helpottavat allergisten arkea. Tutkimustulokset eivät ole vielä valmiita, mutta tällä hetkellä he esimerkiksi selvittävät, millaisilla laitteilla siitepölyennusteita voisi tehostaa ja hankalien allergiakasvien leviämistä estää. Roposen mukaan allergiat jäävät tutkimuksessa helposti muiden sairauksien jalkoihin, vaikka ne heikentävät yli miljoonan suomalaisen elämänlaatua. Keväisin allergiset kärsivät jopa pari kuukautta voimakkaiden oireiden vuoksi. Siihen tutkijat voivat vaikuttaa. P E T R I J Ä Ä S K E L Ä I N E N puolelta. Muna räjähti yhden tutkijan naamalle. Koska hallitsematon ruoalla sotkeminen ei ollut tavoiteltavaa, Spencer rakensi metallilaatikon, johon mikroaaltosäteilyä lähettävä magnetroni liitettiin. Maailman ensimmäinen mikroaalto uuni oli syntynyt. Raytheon patentoi keksinnön vuonna 1945 ja siirsi mikron kaupalliseen tuotantoon. Aluksi tuote oli iso, se painoi yli 340 kiloa ja maksoi nykyrahassa yli 50 000 dollaria. Myöhemmin yhtiö teki laitteista koteihin sopivampia versioita. Hitti oli syntynyt. Tänä päivänä Spencerin keksinnön jälkeläiset tuottavat iloa myös kiireiselle, eineksiä lämmittävälle Ylioppilas lehden toimitukselle. P E T R I J Ä Ä S K E L Ä I N E N ylioppilaslehti 3 / 2023 9 T I E D E Vintage Palstalla esitellään tieteen riemuvoittoja.
Pä ä pilvis s ä Toimitussihteeri Anni Härkönen opetteli ennustamaan säätä pilvistä. Jos näet tämän pilven, voit odottaa voimakasta sade-, lumitai raekuuroa, johon saattaa liittyä ukkosta. A L A S I M E L L I N E N S Ä I K E I N E N K U U R O J A U K K O S P I LV I , cu m ulo n i mb us c a p i l l at u s i n c u s ylioppilaslehti 3 / 2023 10
Tenhunen tietää tämän hyvin. Hän kiinnostui pilvistä jo yläkoulussa. Biologian ja maantiedon opettaja kertoi kuriositeetin: jos taivaalla näkyy jalaspilviä – kapeita, koukkumaisia pilvensuikaleita, joiden ulkomuoto muistuttaa kelkan jalasta – voi olla lähes varma, että seuraavan vuorokauden aikana sataa. Tenhunen innostui. Hän opetteli pilvisuvut (kymmenen kappaletta) ja sen, miten pilvistä ennustetaan sadetta. Lukioaikoina hän ryhtyi omien sanojensa mukaan ”pätemään” tiedoillaan kavereilleen: hän heitteli ilmaan hölmöjä pilviennustuksia, jotka eivät usein pitäneet paikkaansa. Lukion jälkeen hän lähti opiskelemaan meteorologiaa Helsingin yliopistoon ja sieltä töihin Ilmatieteen laitokselle. SIELLÄ SIELLÄ mekin tapaamme. Helsingin Kumpulassa sijaitsevan Ilmatieteen laitoksen ikkunoista näkee Tenhusen vanhalle yliopistokampukselle. Tenhusen on ollut tarkoitus lähteä kanssani pilviretkelle katsomaan, miten pilvistä voi ennustaa säätä ja miten niitä voi erottaa toisistaan. Haastattelupäiväkin on valikoitu sääennustetta silmällä pitäen: päivän pitäisi olla sateeton, mutta kuitenkin sellainen, että pilviä pääsee muodostumaan. Kun tapaan Tenhusen Ilmatieteen laitoksen alaovilla, taivas on täysin pilvetön. Sellainen se oli myös eilen. Aurinkoa on ennus tettu huomisellekin. On huhtikuun alkupuoli, se aika vuodesta, kun aurinko einäkuisena hellepäivänä vuonna 2019 meteorologi Sini Tenhunen hikoili Helsingissä Malmin lentokentällä. Elohopea kohosi jopa 29 asteeseen. Tenhunen pani merkille, että muutoin aurin koisella taivaalla seilasi yksi onneton kumpupilvi. Tenhunen oli paikalla erikoisella työkeikalla. Käytöstä poistetusta lentokentästä oli rakennettu valtava keikkapaikka, jolla esiintyisi pian poptähti Ed Sheeran. Järjestäjä oli pyytänyt paikan päälle meteorologin tarkkailemaan avonaisen keikkapaikan sääolosuhteita. Maailmalta muistetaan useita tapauksia, joissa kovat tuulet tai äkisti iskenyt myrsky ovat saaneet aikaan rumaa jälkeä ulko ilmakonserteissa – ne kun usein järjestetään avarilla paikoilla, jotka ovat säiden armoilla. Nyt ilmassa ei näkynyt merkkejä hiekkamyrskyistä tai vaarallisista t uulenpuuskista. Silti jokin yksinäisessä harmittomassa kum pu pilvessä herätti Tenhusen huomion. ”Tuosta saattaa kohta sataa”, hän totesi keikkajärjestäjille ja harppoi sitten ruokatauolle. Järjestäjiä harmittoman näköinen pilvi lähinnä hymyilytti. Juuri kun Tenhunen pääsi sisälle lentokentän terminaaliin, alkoi sataa. YKSITTÄINEN YKSITTÄINEN kumpupilvi taivaalla ei automaattisesti tarkoita sitä, että pian pisaroi. Sään ennustaminen pilvistä on tätä monimutkaisempaa. T E K S T I Anni Härkönen K U VAT Pauliina Nykänen H ylioppilaslehti 3 / 2023 11
sadetta”, Tenhunen selittää. Jopa yksittäinen kauniin ilman kumpupilvi, cumulus humilis , voi alkaa kasvaa yläosastaan korkeutta ja leveyttä nopeastikin. Kun pilvi vielä muodostuu yläosastaan untuvaisemmaksi ja tarkkarajaiset, kukkakaalimaiset kukinnot häipyvät näkyvistä, se kertoo siitä, että pilvestä alkaa sataa. Yläkoulun opettajaltaan oppimaansa jalaspilvien tulkitsemistakin Tenhunen tarkentaa. Jos jalaspilven – siis sen koukkumaisen pilvensuikaleen – perässä taivaalle alkaa muodostua yläpilveä, joka tekee auringon ympärille haloilmiön, ja sen perässä keskipilveä, jonka läpi aurinko näkyy ikään kuin maitolasin läpi ja sitä voi katsoa häikäistymättä, voi olettaa, että 6–12 tunnin kuluttua alkaa sataa. ”Tällaiset merkit ennakoivat sitä, että yläilmakehässä on kosteutta, joka tiivistyy. Se on usein merkki lämpimän rintaman saapumisesta.” Lämmin rintama syntyy, kun lämmin ilma kohoaa kylmän ilman yläpuolelle. paljastaa lumen alta ruman, karkean kellertävän maanpinnan ja saa lehdettömät puunrungot heittämään jyrkkiä varjoja liepeisiinsä. Valo on läpitunkevaa, eikä aurinkoa pääse pakoon, vaikka yrittäisi. Edes pilvet eivät ole estämässä. ”Kevät on tilastollisesti vuoden aurinkoisinta aikaa”, Tenhunen selittää. Sille on syynsä. Pilvet syntyvät, kun ilmassa oleva kosteus tiivistyy. Pilven syntymiseen vaaditaan, että ilma jäähtyy kastepisteeseen. Kastepiste on se ilman lämpötila, jossa ilman sisältämä vesihöyry alkaa tiivistyä. Pilvettömällä ilmalla kastepistelämpötila on aina vallitsevaa lämpötilaa alhaisempi. Pilvisellä säällä kastepiste ja ilman lämpötila taas lähestyvät toisiaan. Keväällä auringon lämpösäteily estää ilmaa jäähtymästä kastepisteeseen asti, eikä pilviä pääse syntymään. Haastatteluhetkellä kastepistelämpötilat ovat pakkasen puolella ja lämpötilat plussan puolella. ”Eli meillä ei ole mitään mahdollisuutta edes korkeammalla ja kylmemmässä ilmassa saavuttaa sitä kastepistettä, jossa muodostuisi pilvi”, Tenhunen selittää. Syksyllä on päinvastoin. Ilman lämpötila saavuttaa kastepisteen jatkuvasti, ja kosteus pääsee tiivistymään pisaroiksi noin puolen kilometrin korkeudessa maan pinnasta. Seurauksena on paksuja pilvilauttoja ja sumuverhoja. HAASTATTELUPÄIVÄNÄ HAASTATTELUPÄIVÄNÄ pilvien tunnistaminen pilvettömältä taivaalta vaatii mielikuvitusta. Aloitetaan kumpupilvistä – niistä harmittomista kukkakaalimaisista möykyistä, jollaisina pilvi on totuttu näkemään sarjakuvissa, lasten kirjoissa ja päiväkodista kotiin kiikutettavissa piirustuksissa. Niistäkin voi muodostua sadepilviä – tai sitten ei. ”Aina kun yrittää ennustaa pilvistä säätä, olisi tärkeää nähdä pilven kehitys. Ei se toimi yleensä niin, että katsoo taivaalle sekunnin ja päättelee, että okei, nyt on tulossa Jos tämä pilvi kasvaa päivän aikana vain hillitysti, se tietää todennäköisesti poutaa. Voimakkaasti pullistuva ja korkeutta kasvava pilvi voi synnyttää sadekuuroja tai ukkosta nopeasti. K E S K I K O K O I N E N K UM PU PI L V I, c um ul u s m e dioc ri s ylioppilaslehti 3 / 2023 12
Lämpimässä ilmassa oleva kosteus alkaa tiivistyä pilviksi. Lämpimässä rintamassa pilvet ovat paksuja ja sade tasaista. POPULAARIKULTTUURISSA POPULAARIKULTTUURISSA ja arki kielessä pilvet ovat suosittu aihe. Rauli Badding Somerjoki lauloi kauas karkaavista pilvistä (mikä on totta, pilvet voivat liikkua etenkin yläilmakehässä yli sata metriä sekunnissa). Kannabista poltellut ihminen on pilvessä. Yläkoulun kotitalousopettajani tapasi muistuttaa minua siitä, että istuin tunneilla pää pilvissä enkä kuunnellut opetusta. (Minusta tulikin aika kehno ruuanlaittaja.) Hiroshi Saitôn ohjaamasta Muumilaakson tarinoita -ysärianimaatiosta opin, että pilviä saa syntymään, kun löytää vuorilta omituisen silinterihatun, vie sen kotiinsa ja alkaa käyttää sitä roskakorina ja heittää hattuun kananmunankuoria. Sattumalta munankuorista syntyvät pilvet ovat vieläpä vaaleanpunaisia, ja yksi pilvi kantaa ainakin yhden muumipeikon. Pilvien höttöinen maine on perätön. Tenhunen toteaa, että pilvet ovat elämän kannalta kriittisen tärkeitä. Sitä paitsi pään pilveen laittaminen tai pilvellä ratsastaminen olisi tavattoman epämukavaa, sillä pilvessä vesi härmistyy vesihöyrystä jääkiteiksi – konkreettisesti pilvessä oleilu olisi siis ihmiselle tai muumipeikolle aika vilpoista. ”Maapallon veden kiertokulku on käytännössä sidottu pilviin”, Tenhunen sanoo. ”Veden määrä pysyy kaikkiaan aika lailla vakiona. Kun vesi haihtuu, se tiivistyy pilviin ja sataa alas. Jos pilviä ei voisi enää mitenkään muodostua, kaikki vesi haihtuisi pois.” Pilvillä on myös maapalloa jäähdyttävä vaikutus. Jos pilvet poistettaisiin, maapallo lämpenisi nopeasti – siis paljon nopeammin kuin tähän asti. Toisaalta ilmastonmuutos vähentää pilvien määrää taivaalla. Kun maapallo lämpenee, pilvien määrä vähenee. Se taas lämmittää ilmakehää entisestään, kun pilviä ei ole heijastamassa osaa auringon säteilystä takaisin avaruuteen. ”Se on noidankehä”, Tenhunen sanoo. Äkkiseltään voisi ajatella, että Suomen näkö kulmasta pilvien väheneminen ilmaston muutoksen seurauksena olisi Munankuorista syntyvät pilvet ovat vaaleanpunaisia, ja yksi pilvi kantaa ainakin yhden muumipeikon. hyväkin asia. Esimerkiksi Helsingissä auringonpaistetunteja on joulukuussa keskimäärin 23 – siis noin 45 minuuttia päivässä. Viime vuosikymmenten synkin kuukausi oli joulukuu 2012, jolloin aurinko paistoi yhteensä neljä tuntia koko kuukauden aikana. Tenhusella on auringonpaisteesta haaveileville helsinkiläisille huonoja uutisia. Ilmastonmuutos saa pilvet vähenemään lähinnä lähellä päiväntasaajaa. Vastaavasti pohjoisilla leveysasteilla pilvien määrä kasvaa, kun Euroopan myrskyrata – alue, jolla matalapaineet tyypillisesti liikkuvat Skandinavian yllä – vetäytyy pohjoisemmaksi. ”Olemme siinä rajalla, että sijaitsemmeko siinä, missä pilvet vähenevät vai siinä, missä ne lisääntyvät.” IHMINEN IHMINEN on yrittänyt vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen myös muokkaamalla pilviä. Esimerkiksi Australiassa on kokeiltu valkaista pilviä meren yllä siten, että ne heijastaisivat enemmän auringonvaloa takaisin avaruuteen. Tavoitteena on suojata koralliriuttoja, jotka ovat herkkiä meriveden lämpenemiselle. Ilmaan suihkutetaan merivettä, josta syntyy veden haihtuessa suolahiukkasia, joiden ympärille vesihöyry tiivistyy. Merialueen korallit saavat ikään kuin aurinkovarjon. Tällainen pilvien valkaiseminen ehkäisee auringon lämmön imeytymistä maapallon pinnalle. Tekniikka toimii, ainakin paikallisesti, mutta se ei pelasta maapalloa ilmastokriisiltä. ”Jos menetelmää haluaisi käyttää ilmastonmuutoksen torjuntaan, sitä pitäisi jatkaa toden näköisesti vuosisatoja”, Tenhunen sanoo. ”Silloinkin se käytännössä vain peittää ongelman, joka meillä on. Se voisi myös syödä intoa esimerkiksi päästövähennyksiltä, jotka ovat ehdottomasti kriittisintä ja tärkeintä, mitä voimme tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.” IHMISEN IHMISEN flirttailu pilvien kanssa ei lopu tähän. Vuonna 2017 Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorin Hannele Korhosen johtama tutkimusryhmä lähti Arabiemiraatteihin Pilvi voi ennakoida vesitai lumisadetta seuraavien 24 tunnin kuluessa. Jos jalaspilvet alkavat tihentyä, on varauduttava pitkään kestävään pilvisyyteen ja sateeseen. K O K K A R EI N E N H A H T U V A P I L V I, alt o c um u l us f lo ccu s J A L A SM A IN E N U N T U VA P I LV I , c irr us u n c inu s ylioppilaslehti 3 / 2023 13
tutkimaan edellytyksiä luoda sadetta keskellä aavikkoa sijaitsevan valtion ylle. Joidenkin arvioiden mukaan maassa käytetään noin 20 kertaa enemmän makeaa vettä kuin sen alueella luontaisesti uusiutuu. Siksi seudulla on pohdittu, voisiko valtion yllä jo leijuvia pilviä saada satamaan tehokkaammin. Teoriassa se on mahdollista. Pilvet muodostuvat, kun pienten tiivistymistai jäätymis ytimien ympärille tiivistyy vesihöyryä. Tiivistymisytiminä toimivat erilaiset ilmassa olevat hiukkaset, esimerkiksi teollisuuden tuottamat saasteet, kuten sulfaatti. Tiivistys ytimiä voidaan myös kylvää taivaalle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on pystytty paikallisesti osoittamaan, että kun pilviä on kylvetty taivaalle tietynlaisissa olosuhteissa, sademäärä alueella on tilastollisesti lisääntynyt. Korhosen mukaan tieteellinen näyttö siitä, milloin menetelmä toimii ja milloin ei, on kuitenkin ristiriitaista. Hänen tutkimusryhmänsä tulosten perusteella on aika epätodennäköistä, että pilvien kylvämisellä tilastollista sademäärää Arabiemiraateissa saataisiin lisättyä. ”Mittauksemme osoittivat, että Arabiemiraateissa pilvet ovat usein niin korkealla ja niiden alla on niin paljon kuivia kerroksia, että pilvessä muodostuva sade yleensä tiivistyy vesipisaroiksi, mistä vapautuu lämpöä, mikä taas voimistaa nousuvirtausta edelleen ja pilvi kasvaa korkeutta, kunnes pilven huipun ollessa viiden–kuuden kilometrin korkeudessa, sen keskellä alkaa kasvaa lumija jäärakeita, joista syntyy sateita. Niitä tarvitaan, jotta pilven yläosassa voi alkaa kehittyä ukkosille ominainen sähkövaraus. Mutta. ”Talvella nousuvirtauksia ei pääse muodostumaan koska ilman lämpötila on niin matala”, Tenhunen kertoo. Toisinaan Suomessakin kuitenkin uutisoidaan salamaniskuista talvella. Tyypillisesti niitä nähdään rannikolla, jos meri ei ole jäätynyt. ”Jos meri on tarpeeksi lämmin, ja ilma sen yllä tarpeeksi kylmää, nousuvirtaus pääsee muodostumaan”, Tenhunen sanoo. Siinä missä ukkospilven yläreuna voi olla jopa kymmenen kilometrin korkeudessa, talvi aikaan pilvet ovat korkeudeltaan tyypillisesti enintään muutaman kilometrin. Ukkosia ennakoivat myös esimerkiksi vallinharjapilvet, joiden muoto muistuttaa linnoituksen reunaa. Pilven yläreunan sakarat ovat merkki nousevista virtauksista muutaman kilometrin korkeudessa. Jos vallinharjapilviä näkee aamulla, voi olla melko varma, että iltapäivällä tai illalla ukkostaa: nousevista haihtuu ennen kuin se ehtii maan pinnalle.” Tästä huolimatta Arabiemiraateissa uskotaan menetelmään edelleen: paikallinen meteorologian laitos tekee vuodessa 150–200 lentoa, joissa se kylvää pilven tiivistymisytimiä taivaalle. Arabiemiraatit eivät ole ainoa kuivuudesta kärsivä maa, joka yrittää muokata säätään. Maailmalla vastaavanlaista säänmuokkausta yritetään noin 50 eri maassa, esimerkiksi Kroatiassa ja Venäjällä. Korhosen mukaan Suomessa tarvetta säänmuokkaukselle ei ole. ”Meillä on hyvät vesivarat ja hyvinkin paljon pohjavettä. Monien mielestä vettä sataa pikemminkin liikaa kuin liian vähän.” SUOMEN SUOMEN neljässä vuodenajassa pilvetkin elävät vuodenaikojen mukaan. En liene ainoa, joka ei ole koskaan nähnyt ukkosta talviaikaan. Ukkospilven syntymiseen tarvitaan nousu virtaus, joka kasvattaa pilven korkeutta nopeasti. Ilman pystysuuntaisia virtauksia syntyy, kun ilmakehän lämpötila on riittävän epävakaa: alhaalla maan pinnan lähellä on lämmintä, ylhäällä taas kylmää. Ilmakehä pyrkii nopeasti tasapainottamaan tilaansa, ja lämpö ja kosteus alkavat liikkua vauhdilla ylöspäin. Kun päästään riittävän korkealle, kosteus VA L L I N H A R J A M A I N E N H A H T U VA P I L V I , a l toc u mul u s ca stel la n us Jos taivaalle muodostuu aamulla vallinharjapilviä, enteilee se sadekuuroja ja ukkosia myöhemmin päivällä. Muodostuu tyypillisesti, kun lämpimät ilmakerrokset liukuvat kylmän ilmamassan päälle. Harsopilvi voi tarkoittaa sään muuttumista huonommaksi. K U I T U I N E N H A R S O P I L V I, cir ros t r at us fib r atus ylioppilaslehti 3 / 2023 14
virtauksista syntyy ylemmissä ilmakehän kerroksissa yleensä kuuroja ukkos pilviä. HAASTATTELUN HAASTATTELUN päätteeksi Tenhunen lupaa vielä näyttää minulle Ilmatieteen laitoksen katolle asetettuja mittalaitteita, joilla Ilmatieteen laitos seuraa säätä. Olen jo ihaillut viereisen Helsingin yliopiston Dynamicumrakennuksen katolla olevaa ison golfpallon näköistä säätutkaa. Astuttuani 5. kerroksen kattoterassille katseeni kiinnittyy tutkapallon sijaan horisonttiin. Pilviä! Vihdoin! ”Harsopilviä, cirrostratus”, Tenhunen tietää. ”Ne näyttäisivät olevan Viron yllä.” Ilmansuunnista sekaisin yritän paikantaa horisontista edes yhtä tuttua maa merkkiä. Lopulta löydän Kalasataman tornitalot. Ihmettelen ääneen, miten Tenhunen osasikin paitsi nimetä, myös paikantaa pilvet salamannopeasti vain taivaalle katsomalla. ”Tulin tänne suoraan päivystysvuorosta. Näin siellä, että Viroa oli lähestymässä matala paine.” Niin. Vaikka pilvistä voi ennustaa yllättävän paljon, on nykyteknologiasta huomattavan paljon hyötyä. L Ä H T E E T Häckel, Hans. Pieni suuri pilvikirja. Sääilmiöiden lukemisen taito . Suom. Maikki Soro. Minerva, 2019. Vartiainen, Juha. Suuri pilvikirja . Readme, 2013. Merialueen korallit saavat ikään kuin aurinkovarjon. Vyörypilvi syntyy, kun kylmä ilma työntyy lämmintä ilmamassaa vasten. Seurauksena on tavallisesti ukonilma, johon liittyy voimakkaita sade-, lumitai raekuuroja. V Y Ö R Y P IL VI , cu m u l on im b us ar c us ylioppilaslehti 3 / 2023 15
Nobody Nurmijärveltä Perttu Pölönen puhuu ammatikseen. Mutta mistä? T E K S T I Adile Sevimli K U VAT Akseli Valmunen ylioppilaslehti 3 / 2023 16
ylioppilaslehti 3 / 2023 17
ukuihin ja sinisiin Espoo-huppareihin sonnustautunut yleisö herää henkiin, kun Perttu Pölönen, 28, astelee lavalle. Eikä ihme – ennen Pölöstä estradilla on kuultu juontajien väsyneitä vitsejä saapumattomasta takatalvesta sekä käsittämätöntä sitrasiansaksaa wicked problemeista , joihin ei ole yhtä yksinkertaista vastausta, mutta joihin etsitään ratkaisuja ehkä maailman tiheimmällä systemaattisen vaikuttamisen alueella , Otaniemessä. Mäksy, kuten kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää käytävillä tuttavallisesti kutsutaan, on avannut Business Espoon elinkeinofoorumin kertomalla, että kyseinen innovaatioekosysteemi laajentaa scopea rahan teosta globaalien ongelmien ratkomiseen. Yhtään ongelmista ei ole vielä nimetty, mutta Silicon Valley, kestävä kasvu ja määrittelemättömät yhteiset arvot on mainittu jo pariin otteeseen. Mäksyn jälkeen inflaatiosta on luennoinut työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius niin ikään isolla pensselillä maalaten. Seuraavat 25 minuuttia Pölönen on luvannut puhua siitä, voisiko työelämän seuraava murros olla inhimillinen vallankumous. Pölönen saa ihmiset nostamaan puhelimensa ilmaan ja räpsimään kuvia diaesityksestä. Yrittäjätapahtuman harmaat sedät eivät ole koskaan kuulleetkaan puhkihoettua onelineria ”ei isommin, vaan paremmin”, ja niinpä salissa vaihdetaan vinoja hymyjä hyväksyviin nyökkäyksiin. Pari hopeista kulmaa kohoaa. ”Maatilalta tehtaaseen, tehtaasta toimistoon”, Pölönen kertaa ihmiskunnan historian suuret työvallankumoukset kuin kymmenkertaiselle nopeudelle äänikirjasovelluksessa säädetty Sapiens . ”Lihaksista päähän, päästä sydämeen. Muistakaa tää.” Kuten lavarunoutta, myös keynote-puhetta on mahdotonta purkaa paperille. Kyseessä on ainutkertainen ruumiillinen ja tilallinen esitys, jossa Pölönen onnistuu. Hän on nopea, ymmärrettävä ja innostava. Hän viittaa puhuessaan edellisten puhujien esityksiin, mikä luo kuvan spontaaniudesta. Tarina kalifornialaisesta professorista on kuitenkin sama juttu, jonka hän on kertonut aiemmin haastattelussa myös toimittajalle. Kun tekee useita puhekeikkoja viikossa, repertuaariin kertyy kasapäin lennokkaita vakiostooreja elämän varrelta. Eikä siinä mitään. Niiden toistelu oikeissa paikoissa on osa hyvän puhujan ammattitaitoa. Esityksen pointti on, että maailma on mullistunut teknologian myötä nopeasti, eikä työelämä ole seurannut perässä. Pitäisi miettiä, mitä sellaista ihminen voi antaa, mitä kone ei, ja vaalia näitä taitoja. Tehdä tulevaisuudesta inhimillinen. ”Pidetään huolta, että me onnistutaan oikeissa asioissa. Ihminen on investointi. Oletteko koskaan voittaneet intohimoista ihmistä jossain? Ei onnistu. Intohimoinen ihminen menee läpi vaikka harmaan kiven! Kuinka moni Suomessa joka aamu kiiruhtaa töihin, joista ovat intohimoisia? Mitä me siinä menetetään?” Pölönen kysyy. ”Nyt mä provosoin, mutta sanoisin jopa näin: yritys, joka katsoo vain numeroita, ei tiedä, mitä se haluaa.” Journalismissa on kuolemansynti spekuloida sillä, mitä ihmisten päiden sisässä tapahtuu, mutta on melko varmaa, että juuri nyt yleisön myöhäiskeski-ikäiset miehet Lihaksista päähän, päästä sydämeen. Muistakaa tää. " P ylioppilaslehti 3 / 2023 18
ajattelevat, että nuorissa on tulevaisuus. Että kotimatkalla voi ehkä ajaa kauppakeskus Ainoaan, poistaa Suomalaisesta yhden kappaleen Perttu Pölösen Tulevaisuuden lukujärjestystä ( Otava, 2019) ja pyytää vaimoa pistämään se nättiin pakettiin kummipojan ylioppilasjuhlia varten, jos siitäkin vielä joskus vaikka tulisi jotain. Siinä vaiheessa, kun Bemarin ajaa talliin ja ote irtoaa ratista, Pölösen puheenvuoron aikaansaama kihelmöinti on ehtinyt poistua kehosta. Pallogrilliin isketään samalla reissulla Herkusta ostettu naudan sisäfilee pihvi samalla kun nautitaan auringonlaskusta Haukilahden merimaisemissa. Jotain niille työelämän haasteille ja ilmastokriisille pitäisi tehdä, mutta saako motivaatiopuhe toimitusjohtajaa muuttamaan tapojaan? Tuskinpa tiikeri raidoistaan pääse, vaikka kuinka istuisi kestävän kasvun herätyskokouksissa. Mutta nuoret, niissä on tulevaisuus! PERTTU PÖLÖNEN PERTTU PÖLÖNEN on nobody Nurmijärveltä. Sellaisen kuvan hän antaa itsestään toisessa kirjassaan Tulevaisuuden identiteetit ( Otava, 2020). Kirjan johdannossa Pölönen on matkalla vuoden 2013 Linnan juhliin Tampereelle ja pelkää rikkovansa etikettiä ja paljastuvansa maalaisjuntiksi . Juhlissa hän on yksin ja kiusaantunut. Seuraavana aamuna rundi jatkuu lentokentän kautta Nobeljuhliin Tukholmaan. Pölönen on juuri ja juuri täysiikäinen. Arvokkaisiin juhliin Pölönen kutsuttiin, koska hän oli lanseerannut sovelluksen nimeltä Musiclock. Alunperin se oli Pölösen vuonna 2011 keksimä puukiekko, jossa nuotit on aseteltu kellotaulua mukaillen numeroiden paikalle. Kun päälle lätkäisee pienemmän, erivärisen ympyrän, joka näyttää duuriasteikot, Sävelkello kertoo, mitkä nuotit soitetaan vaikkapa F-duurissa. Tarkoitus on helpottaa musiikinteorian opiskelua. Puukiekkoa seurasi sovellus. Ei huonosti innovoitu 15-vuotiaalta. Niin Pölösestä tuli keksijä. Nykyisin hänellä on monta muutakin nimikesuojaamatonta titteliä: futuristi, säveltäjä, tietokirjailija, keynote speaker . Itse hän kertoo ahdistuvansa prameasta litaniasta. ”Helposti ihmiset nostavat jalustalle, ja sitten suhun on vaikea samaistua. Se on karhunpalvelus. Mun pitäisi pystyä näyttämään, että olen ihan samanlainen ihminen kuin kaikki muut.” Pölönen on kuitenkin sillä tavalla erikoismies, että hän on voittanut Euroopan suurimman nuorille suunnatun tiedekilpailun, opiskellut tulevaisuuden megatrendejä Piilaakson Singularity Universityssa, kirjoittanut alle kolmikymppisenä kolme kirjaa, joista uusin ilmestyy parin kuukauden sisällä ja perustanut kolme yritystä, joista yhden Myanmariin helpottaakseen opettajien työtä köyhässä maassa. Vuonna 2018 aikakauslehti MIT Technological Review nimesi hänet 35 lupaavimman nuoren eurooppalaisen innovaattorin joukkoon. 14-vuotiaana hän voitti Suomen mestaruuden kolmiloikassa. Eteisessään Pölösellä on Mensan myöntämä kunnia maininta. Hohto hieman karisee, kun titteleitä tarkastelee lähemmin. Sävelkelloyritys tekee muutamia tuhansia euroja tappiota vuodessa, ja se Piilaakson Singulariteettiyliopistokin oli vielä Pölösen opiskeluaikoina vuonna 2016 oikeastaan amerikkalainen yritys, joka Tietokone voi kertoa, mikä on Suomen pääkaupunki. Mutta voiko se kertoa, mikä on Suomen paras kaupunki, kysyy Perttu Pölönen yleisöltään. ”Espoo!” katsomosta huudetaan, ja yleisö antaa väliaplodit. ylioppilaslehti 3 / 2023 19
" tarjosi virallisten korkeakoulututkintojen sijaan johtajakoulutusta ja yritysten konsultointipalveluja. Pitkään koulun lippulaiva oli 10 viikkoa kestävä Global Solutions -kesäkurssi, jonka Pölönenkin kävi. Seuraavana syksynä hän jatkoi vielä kahdeksan viikkoa kestävään kiihdytysohjelmaan . Disruptio, yksi Pölösen käyttämistä avainsanoista, mainitaan heti koulun etusivulla. ”Siellä puri joku kärpänen. Huippuyliopistoissa ja ajatushautomoissa on diversiteettiä. Se oli ihan käsittämätöntä, kun meitä oli siellä yli 40 eri maasta ihmisiä, ja sitten kun ne kaikki näkemykset, kulttuurit, intohimot ja taustat törmäytettiin, se oli niin stimuloivaa! Se antoi ihan hirveästi ajatuksia, energiaa ja inspiraatiota. Siitähän kaikki tämä, mitä sen jälkeen on tullut, on periaatteessa saanut alkunsa.” Mitä ne ajatukset ja energiat siis ovat? ”Piilaakson ja Myanmarin jälkeen mulla oli hirveä tarve päästä jakamaan. Olin Singularity Universityssä porukan nuorin ja ainut suomalainen. Ajattelin, että olen saanut tämmöisen kreisin mahdollisuuden, päässyt kuulemaan, kun maailman huiput puhuvat. Mun täytyy kertoa tästä, jotta siitä on hyötyä myös muille, ettei tämä jää vain mulle.” Ja mistä Pölönen tarkalleen ottaen yleisöilleen puhuu? ”Tulevaisuudesta ja muutoksesta, tai murroksesta. Sama asia, vaan fancymmin sanottu. En mä Piilaaksossa missään kohtaa ajatellut, että mä teen puhujan uran. Ei ollut tarkoitus rakentaa henkilöbrändiä.” Moni puhuja ei pärjää pelkällä keikkatyöllä, vaan raha tulee monista eri lähteistä. Toista on Pölösen kohdalla. Syksystä 2022 kesään 2023 hänen kalenterissaan on 146 puhujakeikkaa: pörssiyhtiö Wärtsilä, ravintolapalveluita tarjoava Kanresta, Hämeen ammattikorkeakoulu, lakifirma Roschier, Keski-Suomen hyvinvointialue, Huawei, liikenneja viestintäministeriön alainen Väylä virasto, Verohallinto, Jyväskylän kaupunki, Ulosottolaitos, eduskuntapuolue , Latvia, Ukraina, Kenia... Pölönen ei halua kertoa, paljonko yhdestä keikasta maksetaan. Palkkioiden suuruus vaihtelee. Pölösen ohjelmapalveluita tarjoavan, vuonna 2018 perustetun osakeyhtiön Perttu Productionsin liikevaihto oli vuonna 2022 yli 500?000 euroa. Siitä liikevoittoa oli noin 400?000 euroa. Esimerkiksi suunnilleen samanikäisen tubettajan Roni Bäckin firman liikevaihto oli sata tonnia vähemmän Mun täytyy kertoa tästä, jotta siitä on hyötyä myös muille, ettei tämä jää vaan mulle. Pölönen kertoo, että Helsingin kantakaupungissa sijaitseva asunto on juontaja Marco Bjurströmin entinen koti. Nykyään siellä asuu Pölösen ja tämän puolison lisäksi feministi-koira Fiona, joka haukkuu miehiä. ylioppilaslehti 3 / 2023 20