Ylioppilaslehti 03/2017 - Lehtiluukku.fi

ONNEA SUOMI Säilöimme vitriiniin Cheyenne Järvisen ja viisi muuta suomalaista, jotka opettavat meille # julkisuudesta #100v #nofilter
DJ SHADOW LA DY LE SH UR R KYN NET RÖYKSOPP CE EB RO LIS TIC S SECTION BOYZ DINOSAUR JR. MI KK O JO EN SU U IISA HELSINKI, TEURASTAMO 9.–10.6.2017 EDITORS CE EB RO LIS TIC S PERJANTAI 9.6. DJ SHADOW USA • EDITORS UK • THE THURSTON MOORE GROUP USA • CLOUD NOTHINGS USA • LADY LESHURR UK • DEMDIKE STARE UK • ACID RUNS • ASTRID SWAN THE HOLY • HUORATRON • IISA • KALEIDOBOLT • KARINA • KYNNET • LIGHTHOUSE PROJECT • LITKU KLEMETTI & TUNTEMATON NUMERO • MIKKO JOENSUU • RAINBOWLICKER RUUDOLF & KARRI KOIRA • RÄJÄYTTÄJÄT • TIPPA-T • VILLA NAH • WYK FULLSTEAM 2002 2017 15 w w w . F u l l s t e a m . f i LIPU T: 2PV 95€ 1PV 65€ ? WWW.SIDEWAYS HELSINKI.FI/LIPU T ? LAUANTAI 10.6. RÖYKSOPP NO • CEEBROLISTICS • DINOSAUR JR. USA • CHELSEA WOLFE USA • THE RADIO DEPT. SWE • SECTION BOYZ UK • HURULA SWE • THE COATHANGERS USA DEATH HAWKS • DISCO ENSEMBLE • FLAMING SKULL OF THE EAGLE • HIDRIA SPACEFOLK • ITÄ-HOLLOLA INSTALLAATIO • JANNE LAURILA • JUKKA NOUSIAINEN • JV • KAIRON; IRSE! KANSAKUNNAN YLPEYS • KAURIINMETSÄSTÄJÄT • KUBE • LAKE JONS • ODDARRANG • PIMEYS • SANNI • SATELLITE STORIES • THE TOXICS • TUUTTIMÖRKÖ • U.F.OJALA
M I K S I S U O M I ? Tuon kysymyksen olen kuullut niin monta kertaa. Ihmiset tuntuvat ihmettelevän, miksi joku valitsisi Suomen, kun onhan maailmassa lämpimämpiäkin paikkoja. Sellaisia, joiden kielen oppisi kuulemma nopeammin. Saavuin itse Suomeen ensimmäisen kerran vuonna 2011. Pakenin tuolloin Syyriasta etnisyyteni ja poliittisten mielipiteideni vuoksi. Syyria on konservatiivinen ja autoritäärinen valtio, joka määrittelee itsensä yksinomaan arabien maaksi. Minä taas olen syntynyt kurdiperheeseen. Siksi synnyinmaani kielsi minua käyttämästä tai opettelemasta äidinkieltäni, ja kurdilainen historia, kulttuuri ja perinteet yritettiin pyyhkiä pois historiankirjoista. Jopa kurdilaisen musiikin soittaminen hääjuhlissa vaati luvan turvallisuusviranomaisilta. Suomi taas oli turvallinen ja rauhallinen paikka, jota oli heti helppo kutsua kodiksi. Näin, miten ihmiset olivat tasavertaisia lain edessä, vapaita ilmaisemaan mielipiteensä. Ehdokkaat poliittisen kentän kaikilta laidoilta saivat vapaasti asettua ehdolle vaaleissa, ja ihmiset saivat täysin vapaasti valita ketä äänestää. Hyvä koulutus ja terveydenhuoltokaan eivät olleet riippuvaisia ihmisten varallisuudesta. Kun luin uuden kotimaani historiaa, olin vaikuttunut siitä, miten Suomi onnistui lukuisten sotien jälkeen kehittämään itsensä nopeasti maaksi, jolla on varaa edistää rauhaa ja solidaarisuutta myös muualla maailmassa. Tiesin hyvin nopeasti, että minä haluan kuulua juuri tähän yhteiskuntaan. Yhteiskuntaan, jonka peruspilareihin kuuluvat ihmisarvon kunnioittaminen, oikeusvaltioperiaate ja yhteiskunnallinen osallistuminen. N Y T Y H Ä U S E A M P I , T I E D O S T A E N tai tiedostamatta, tuntuu hylkäävän monimuotoisuuden ja nuo arvot. Populistisen identiteettipolitiikan yhdistäminen tuntemattoman pelkoon leimaa ihmisiä ja johtaa suurempiin etäisyyksiin erilaisten ihmisryhmien välillä. On täysin normaalia kokea ahdistusta siitä, mihin yhteiskuntamme kulkee seuraavaksi, taloudellisesti tai poliittisesti. Mutta meidän on hyväksyttävä se, ettei monimutkaisiin kysymyksiin ole koskaan tarjolla yksinkertaisia vastauksia. Pelon ei pidä antaa ohjata päätöksentekoa. Ehkä nyt olisikin aika siirtää fokus eroavaisuuksistamme yhteneväisyyksiimme ja kääntää katse yhteisiin arvoihimme? Minä uskon, että paras tapa kunnioittaa ja juhlia satavuotiasta Suomea on ylläpitää niitä periaatteita, jotka kannattelevat suomalaista yhteiskuntaa, ja antaa lain, oikeuden ja solidaarisuuden vallita. Yhteiset arvot ja periaatteet toimivat nimittäin eräänlaisena moraalisena kompassina. Aikanaan ne kasvattivat sodan runtelemasta maasta jokaisen onnellisuus-, hyvinvointi-, tasaarvoja turvallisuusindeksin kärkimaan. Nyt ne voivat antaa ratkaisun tulevaisuuden haasteisiin. Vieraileva pääkirjoittaja opiskelee oikeustiedettä Tallinnan yliopiston Helsingin kampuksella. Päätoimittaja Robert Sundmanin varjopääkirjoituksen voit lukea osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi. ”Tiesin hyvin nopeasti, että minä haluan kuulua juuri tähän yhteiskuntaan. Yhteiskuntaan, jonka peruspilareihin kuuluvat ihmisarvon kunnioittaminen, oikeusvaltioperiaate ja yhteiskunnallinen osallistuminen.” K uv a : M er i Bj ör n K ä ä n n ö s: M el is sa H ei kk il ä PÄ Ä K I R J O I T U S Alan Haji MORAALINEN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUOMEN SUUNNAN 5
SISÄLLYS A L K U U N 5 Pääkirjoitus 6 Sisällys 9 Teemu Laajasalo palaisi kirkon merkkivuonna armon ääreen 10 Gentrifikaatiotutka 11 Saanko liputtaa EU-lipulla? 11 McDonald’s vs. Burger King 12 Ylioppilaslehti kysyi, miten ”Iso pyörä” vaikuttaa opiskelijoihin LO P P U U N 44 Sarjakuva: Kosminen työtön 44 Emoji-uutiset 45 Katariina Kyrölä tutkii pervoa saamelaisuutta 46 Column: Maïmouna Jagne-Soreau [ in english ] 47 Yst. terv. Ylioppilaslehti VALIOJOUKKO s. 16-29 Ikuistimme kuusi julkisuuden ammattilaista, jotka kiteyttävät jotain satavuotiaan Suomen mediamaisemasta. Tekijöinä tässä lehdessä Meri Björn, Adam Bruell, Ulla Donner, Alan Haji, Maïmouna Jagne-Soreau, Joonas Kuisma, Jyrki Nissinen, Jussi Pohjanen, Helmi Rantala, Laura Sarpola, Pajtim Statovci, Jussi Särkilahti, Annikki Valomieli Kannen kuva Jussi Särkilahti
LEHTI ISSN 0355-9246 /// ISSN 1458-445X (verkkolehti) Vuoden neljäs numero ilmestyy 8.9. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä palauta sitä. OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelut PEILISTÄ KATSOO HÄPEÄ s. 36-41 Kirjailija Pajtim Statovci oppi jo lapsena välttelemään Kosovosta puhumista. Sitä sanotaan sisäistetyksi rasismiksi, hän kirjoittaa esseessään. [ also in english: www.ylioppilaslehti.fi ] s. 18.1.1913 Helsinki PÄ ÄTO I M I T TA JA Robert Sundman A D Tuomas Järvenpää TO I M I T U S S I H T E E R I T Melissa Heikkilä Veera Jussila etunimi.sukunimi(a) ylioppilaslehti.fi KUSTANTAJA Ylioppilaslehden Kustannus Oy Leppäsuonkatu 9 B 00100 Helsinki p. 050 447 1117 TOIMITUSJOHTAJA Antti Kerppola antti.kerppola(a)hyy.fi MEDIATIEDOT www.ylioppilaslehti.fi/mediatiedot PALAUTE posti(a)ylioppilaslehti.fi PAINO Printall AS, Tallinna, Viro SALLITUN RAJOILLA s. 30-35 Sananvapaus ei ole Suomessakaan valmis. Esimerkiksi toimittajien itsesensuuri näyttää yleistyvän.
SUOMI 100, KIRKKO 500 Teksti: Rober t Sundman Teemu Laajasalo toivoo kirkon merkkivuonna paluuta Martti Lutherin suurimman oivalluksen ääreen. Onnea satavuotias Suomi – ja viisisataavuotias protestanttinen kirkko! Lokakuussa 1517 saksalainen pappi Martti Luther julkaisi kuuluisat ”95 teesiä anekaupan väärinkäytöksiä vastaan” ja käynnisti protes tanttisen kirkkokunnan synnyn. Sen kunniaksi Suomen evankelisluteri lainen kirkkokin viettää nyt merkkivuotta. Miten on, olisiko sen kunniaksi syytä naulata seinään uudet teesit? Laittaa liikkeelle uusi reformaatio? Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo miettii hetken. ”Ajattelisin pikemminkin niin, että paluu juurille voisi olla hyvä”, hän sanoo. ”Lutherin suurin oivallus oli armahdus. Se, ettei ihminen voi kivuta Jumalaan päin, vaan tulla vain armahdetuksi. Armahduksen ajatus tuntuu tässä suorituspaineiden ja mittareiden ajassa hyvältä.” Keskustelua kirkon asemasta yhteiskunnassa ei voi merkkivuonna välttää. Nyt kuuma peruna on se, voiko kirkko ottaa kantaa. Saako kirkolla olla mielipiteitä esimerkiksi poliittisesti tulenarkoihin kysymyksiin? Laajasalon mielestä kirkon ensisijaisena tehtävänä on kertoa evankeliumista, mutta toisaalta puhua hyvän puolesta ja pahaa vastaan. ”Jotkut tuntuvat toivovan, että kirkko keskittyisi taivaallisiin juttui hin eikä sekaantuisi muuhun. Mutta mielestäni on tärkeää, että kirkko ottaa kantaa omista lähtökohdistaan käsin.” Eniten keskustelua on käyty – ei niin yllättäen – turvapaikanhakijoista ja pakolaisista. Saako kirkko suojella heitä, jotka eivät saa turvapaikkapäätöstä? Saako kirkko rukoilla heidän puolestaan? Monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että ei saa. Esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen ilmoitti eroavansa kirkosta, sillä hänelle riitti sen ”anarkia”. ”Kirkko opettaa, että muukalaisia pitää rakastaa. Ja että heillä on sama, luovuttamaton ihmisarvo. Kirkkoturvan periaate on vuosisatoja vanha: tehtävänämme on avata ovet eikä kysellä passia tai Kela-korttia”, Laajasalo sanoo. Kirkkoa kuohuttavat myös sen omat sisäiset kiistat. Kun kyseessä on neljän miljoonan jäsenen organisaatio ja Suomen neljänneksi suurin työnantaja, on Laajasalon mukaan ainoastaan normaalia, ettei yksiäänisyys kirkolta onnistu. ”Jos lukee Raamatusta kuvaa seurakunnasta, niin siellä käytetään metaforana ruumista. Kirkko on ikään kuin Kristuksen ruumis, jossa jokaisella jäsenellä on joku erityistehtävä. Ne tehtävät ovat hyvin erilaisia ja hyvin erinäköisiä, mutta kuitenkin samanaikaisesti orgaanisesti yhteydessä toisiinsa. Se on mielestäni kaunis ajatus.” Kirkkoa ei Laajasalon mukaan voikaan verrata puolueeseen, joka selvästi rajaa ideologiallaan toisenlaisia mielipiteitä pois. ”Kirkon pitää sallia diversiteettiä.” K uv a : Ju ss i Sä rk il ah ti AJANKOHTAISTA 99
R-kioskilla ulkomaan päivälehtiä: The New York Times, The Guardian ym. Hampurilaisia myöhäis-jugendilla: vanhassa lipunmyyntihallissa Burger King ja Eero Järnefeltin Kolin maisemia kuvaava fresko Kauppakujalla tarjolla baklavaa, halvaa ja sambusia, Asematunnelissa iranilaista sahramia ja pähkinöitä Kuoppa ja kyltti Rautatientorilla: ”Tähän rakennetaan sähköbussien latausasemaa” Veikka Lahtinen juoksemassa asemaa kohti Monen vieraan maan rahaa saatavilla Forexista Maanalaisella, oranssilla junalla pääsee Kamppiin Kuvanveistäjä Emil Wikströmin Lyhdynkantajat-patsaat – alueen ainoat yläosattomat, lihaksikkaat ja pitkähiuksiset miehet Lyhdynkantajat-patsaiden juuressa lemuava virtsa ja oksennus Aseman Wursti: Onko teillä kasvisvaihtoehtoa? ”Ei.” Aleksis Kiven patsas: vanha juttu Rautatientorin leirit: ”Suomi Maidan” vs. pakkopalautuksia protestoivat turvapaikanhakijat Tavex-kioskin kultaja valuuttasijoitukset: unssin painoisia kultalaattoja vitriinissä Kaksi sähkötupakoille omistettua kauppaa Kiiltävä, uusi saksalainen päivittäistavarakauppa Lidl Modtex-liikkeen tarjonta: pinkki ”I woke up like this” -huppari ”Ei sille häikeälle näy paraskaan juoksija piisaavan”, tuumi Matti Juhani Ahon Rautatiessä (1884). Hän puhuu tietysti junasta, ilmestyksestä, jota ei pakkasen piiskaaman korven perukoilla ole nähty. Mutta Lapinlahden kirkonkylältä sellainen löytyy, eikä juna olekaan ”höyryvenhe”, joka on nostettu pyörien päälle. Juhani Aho itse oli tottunut matkaamaan junalla Helsingin ja maaseudun väliä. Nykyinen Eliel Saarisen suunnittelema graniittinen asemarakennus vihittiin kuitenkin käyttöön vasta vuonna 1919, vain pari vuotta ennen Ahon kuolemaa. MILLAISIA MODERNISAATION MERKKEJÄ HÄN NYT ASEMALLA NÄKISI? Te k s t i : M e l i s s a H e i k k i l ä & Ve e r a J u s s i l a H H E L S I N G I N PÄ Ä R A U TAT I E A S E M A GENTRIFIKAATIOTUTKA 10
Eurooppa-päivää vietetään 9.5. Voinko liputtaa silloin Suomen lipun sijaan EUlipulla? Jos, niin mistä saan sellaisen, vai voinko väsätä itse, sisäministeriön ylitarkastaja Hanne Huvila? ”Suomessa on liputusvapaus. Se tarkoittaa, että aina halutessaan voi liputtaa niin Suomen kuin EU:nkin lipulla, eikä liputtaminen ole pakollista. Valtion virastoilla on velvollisuus liputtaa vain virallisina liputuspäivinä, joihin Eurooppa-päivä ei kuulu. Luultavasti nämäkin tahot kuitenkin liputtavat sekä Suomen että EU:n lipuilla. Mikäli käyttää kumpaakin lippua, on tapana laittaa Suomen lippu arvokkaampaan asemaan. Arvojärjestyksessä isäntävaltion lippu tulee ennen kansainvälisten alueellisten järjestöjen lippuja, jollainen EU:nkin lippu on. Arvokkaimmasta asemasta puhutaan heraldisena oikeana, jolloin lippu on katsojasta nähden vasemmalla. Esimerkiksi Eduskuntatalon edessä taloon katsoessa arvokkain lippu on vasemmassa laidassa. Salkojen lukumäärä kuitenkin vaikuttaa siihen, ettei asia ole aina näin yksinkertainen. Kun lippusalkoja on kolme, arvokkain paikka on yleensä keskellä. EU-lipun käytöstä ei ole annettu Suomessa tiukkoja sääntöjä. En itsekään tiedä, mistä sellaisen parhaiten saisi – luulisi, että Suomen lippuja valmistavilta tehtailta. Jos on oikein taitava käsistään, niin miksei sellaisen voisi tehdä itsekin. Mutta kääntyisin lipputehtaiden puoleen.” KYSYTÄÄN AUKTORITEETILTA Muistatteko vielä Big Mac -indeksin? Sen hassun talousmittarin, jonka ei-niin-hassu talouslehti The Economist kehitti vuonna 1986? Indeksin ideana on verrata eri maiden valuuttojen ostovoimaa McDonald’sin Big Mac -hampurilaisen avulla. Kun burgeri Yhdysvalloissa maksoi viime vuonna hieman alle viisi dollaria, oli vastaava hinta Venäjällä vain 1,53 dollaria. Indeksi kertoo niin ruplan, jenin kuin franginkin arvostuksesta dollariin nähden. Big Mac -indeksi keksinnöstä tuli siksi, että Big Mac oli tavallisin mahdollinen hampurilainen: tasalaatuinen kerrosburgeri, jonka sai joka puolelta maailmaa. Nyt indeksi on ehkä aika haudata. McDonald’silla ei ole viime vuosina mennyt hyvin. Kaikki on tietysti suhteellista: ketju suunnitteli avaavansa viime vuonna tuhat uutta ravintolaa. Samalla se kuitenkin aikoi karsia listoiltaan 500 huonosti pärjäävää ravintolaa. Vuonna 2015 McDonald’s ilmoitti ainakin 700 ravintolan sulkemisesta. Maaliskuussa McDonald’sin Yhdysvaltain johtaja Chris Kempczinski kertoi, että yritys on menettänyt yli 500 miljoonaa asiakaskäyntiä läheisille kilpailijoilleen. Ja katsokaapa vaikka Helsingin Malmille: suljetun McDonald’sin tilalle avasi viime keväänä Burger King. McDonald’silla on maailmalla noin 35 000 ravintolaa, Burger Kingillä vielä alle 16 000. Viime vuonna Burger King avasi 735 uutta ravintolaa, sitä edeltävänä 631. Sijoittajat hykertelivät tämän vuoden helmikuussa, kun ketju raportoi vielä odotettuakin paremmista luvuista. Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä nettovoitto nousi yli kaksinkertaiseksi eli 118 miljoonaan dollariin vuoden takaiseen nähden. McDonald’sin kompurointia on joskus selitetty terveellisen ruoan buumilla, mutta eivät Burger Kingin kaksipihvinen Double Whopper ja uutuustuote hot dog (!) ole terveysruokaa. Bic Macia ja Happy Mealia raikkaampia ja ovelammin markkinoituja ne ehkä ovat. Burger King häviää McDonald’sille yhä symboliarvossa. The Guardian kertoi tammikuussa, kuinka kaksi nunnaa oli jo nähty Vatikaanin lähelle saapuneessa McDonald’sissa. Hauskinta burgerikisassa onkin ketjujen keskinäinen nokittelu: syksyllä 2015 Burger King ehdotti McDonald’sille yhteisen rauhanpurilaisen, McWhopperin, luomista. McDonald’s kieltäytyi ja ilmoitti ohjaavansa rahaa YK:n ruoka-aputyöhön. Halloweenina 2016 newyorkilainen Burger King naamioitui McDonald’stekstiseen lakanaan. Ei vaiskaan, grillaamme burgerimme yhä avotulella, luki mainoskyltissä. Whopper-indeksiä odotellessa. Maailman tapahtumat numeroina. KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ Tällä palstalla soitamme viranomaisille ja asiantuntijoille. Double Whopper juustolla painaa 374 gramma Suomen ensimmäinen McDonalds avattiin Tampereella 1984, ja se eli 31-vuotiaaksi Big Macissa on sokeria 3,7 grammaa 11
Teksti: Helmi Rantala Miksi Iso pyörä tehdään? Vuonna 2005 Helsingin yliopisto uudisti itseään Bolognan prosessin mukaisesti eli yhtenäisti käytäntöjään muiden eurooppalaisten yliopis tojen kanssa. Vararehtori Sari Lindblom kertoo, että monet kokivat uudistamisen jääneen tuolloin kesken, ja Ison pyörän myötä siirry täänkin yhä enemmän kohti eurooppalaista mallia. Esimerkiksi kandi daatin tutkinnosta tulee aiempaa laajemmin tieteenalasta opettava kokonaisuus ja perehtyminen tapahtuu vasta maisterivaiheessa. Uudistuksen on tarkoitus helpottaa liikkumista koulutuksen sisällä ja nopeuttaa valmistumista. Koska kandivaiheen sisällöt uudistuvat laajemmaksi kattaukseksi eri asioita, oman suuntautumisensa voi päättää vasta myöhemmin. Uudistuneiden koulutusohjelmien kerrotaan myös vastaavan paremmin muuttuvan työelämän tarpeisiin. Yksi Ison pyörän keskeinen tavoite on ”nostaa opiskelija keskiöön”. Miten tämä tapahtuu käytännössä? Ylioppilaslehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tavoitteesta on vaikeaa mainita konkreettisia esimerkkejä, mutta vararehtori Lindblom lupaa, että kaikki uudistukset on tehty ensimmäisenä opiske lijan tarpeet mielessä. Saavutetaanko uudistuksella säästöjä? Iso pyörä projektiryhmän jäsen Päivi Aronen kertoo, että koulutus uudistuksen ensisijainen tavoite on laadukkaat koulutusohjelmat – ei säästöt. Uudistus käynnistyi jo ennen kuin valtiontalouden säästöistä yliopistokoulutukseen ilmoitettiin. Arosen mukaan vasta myöhemmin voidaan arvioida toiminnan kustannuksia ja tuloksia entiseen verrattuna. Sujuvampi siirtyminen työelämään on yksi perustelu uudistukselle. Miten tämä tulee tapahtumaan? Työelämäopintojen osuutta tutkinnoista kasvatetaan huomattavasti. Jo kandiohjelmiin kuuluu tulevaisuudessa harjoittelua ja työelämä projekteja. Opinnot tulevat sisältämään enemmän muun muassa projektin hallinta ja neuvottelutaitoja. On esitetty spekulaatioita, toivooko yliopisto opiskelijoiden siirtyvän entistä useammin työelämään jo kandivaiheen jälkeen. Poistuuko Ison pyörän myötä pääaineita? Pääaineiden sijaan aletaan puhua koulutusohjelmista. Koulutusohjelmien alle on saatettu kerätä useampi nykyinen pää ja sivuaine yhdeksi paketiksi. Ohjelmissa voi puolestaan olla erilaisia opintosuuntia, jotka vastaavat vanhoja pääaineita. Mikään pääaine ei siis sinänsä häviä, mutta eri pääaineiden sisältöjä on saatettu yhdistellä uudeksi kokonaisuudeksi tai muuttaa pienem miksi opintokokonaisuuksiksi. Voiko sivuaineita edelleen lukea samalla tavalla? Ison pyörän myötä yliopiston käsitteet muuttuvat jonkin verran. Sivu aineiden sijaan puhutaan vapaasti valittavista opintokokonaisuuksista tai erikokoisista moduuleista. Jo aloitetun vanhan mallisen sivuaineen jatkamista varten julkaistaan siirtymätaulukot. Myös valinnaisten ja vapaasti valittavien opintokokonaisuuksien kohdalla uudistus voi toteutua eri tavoin eri tiedekunnissa ja koulutusohjelmissa. Joustavaa opinto oikeutta eli JOOopintoja ei olla ainakaan tällä hetkellä muuttamassa. Onko uusiin koulutusohjelmiin pakko siirtyä? Vuoden 2017 fuksit aloittavat uusissa koulutusohjelmissa. Vanhat opiskelijat voivat halutessaan siirtyä opiskelemaan niiden mukaisesti, mutta heillä on myös oikeus jatkaa vanhan opetussuunnitelman mukaan heinäkuun 2020 loppuun saakka. Tällöin opiskelu tapahtuu uusien kurssisuunnitelmien mukaan. Jotkin kurssit muuttuvat tai poistuvat kokonaan. Siirtymätaulukoista katsotaan, mikä kurssi vastaa opiskelijan vanhan koulutusrakenteen vanhaa kurssia. Kun opiskelija päättää siirtyä uuteen koulutusohjelmaan, hän ei voi enää palata suorittamaan opintoja vanhan koulutusrakenteen mukaisesti. Tiedekunnat antavat tarkempia ohjeita siitä, milloin ja missä vaiheessa opintoja olisi suositeltavaa ja opiskelijalle edullisinta siirtyä uuteen koulutusohjelmaan. Uusissa maisteriohjelmissa pro gradu -tutkielma pienenee 40 opintopisteestä 30:een. Mitä se tarkoittaa gradujen osalta? Opintopisteiden vähenemisen pitäisi tarkoittaa myös työmäärän vähe nemistä 10 opintopisteen eli 270 tunnin verran. Vaatimustaso siis alenee, 12
Jättimäinen Iso pyörä -uudistus myllää syksyllä yliopistoa uusiksi. Ylioppilaslehti kysyi, miten muutokset vaikuttavat opiskelijoihin. mutta yliopiston mukaan tämä ei saa vaikuttaa gradujen laadulliseen tasoon. Esimerkiksi tutkimusta tai alan kirjallisuuteen perehtymistä saatetaan vaatia aiempaa vähemmän. Työmäärän kohtuullisuudesta huolehtiminen jää graduseminaareja ohjaavien opettajien tehtäväksi. Haastatellut asian tuntijat lupaavat tarkempien yksityiskohtien selviävän kevään aikana. Miten pääsykoevaatimukset muuttuvat? Joillakin aloilla pääsykokeet eivät muutu. Alat, joissa uudet koulutus ohjelmat esimerkiksi yhdistävät useamman aikaisemman hakukohteen, ovat saattaneet muuttaa pääsykoeaineistojaan vastaamaan enemmän uutta koulutusohjelmaa. Vaikka pääsykokeet eivät tällä kertaa suurta rakenneuudistusta koekaan, on yliopisto mukana hankkeessa, jossa pohditaan ylioppilastutkinnon hyödyntämistä entistä enemmän valin noissa ja entistä vähäisempää ennakkovalmistautumista. Tarkempaa arviota tulevasta muutoksesta ja sen ajankohdasta ei vielä ole. Kansainvälistymistä ja kansainvälistä houkuttelevuutta pyritään nostamaan lisäämällä englanninkielisiä koulutusohjelmia ja virkoja. Pärjääkö yliopistossa enää ilman vahvaa englantia? ”Ei pärjää, mutta suomi ja ruotsi ovat ihan yhtä tärkeitä”, sanoo vara rehtori Lindblom. Vaikka kandiohjelmat voi suorittaa kotimaisilla kielillä eli suomeksi tai ruotsiksi, osa opetuksesta saattaa nyt olla englanniksi. Maisteriohjel missa pelkällä kotimaisella selviäminen voi olla hankalampaa. Tulevista maisteriohjelmista 28 on suomeksi tai ruotsiksi, 25 monikielisiä ja 7 pelkästään englanninkielisiä. Monikielisissä ohjelmissa opetus tapah tuu englanniksi, ja muuten opintoja voi suorittaa kotimaisilla kielillä. Esimerkiksi esseet voi palauttaa suomeksi tai ruotsiksi. Laajaa englanninkielisyyttä on perusteltu kansainvälisellä houkutte levuudella ja sillä, että suuri osa tutkimuksesta on englanninkielistä. Isoon pyörään liittyy digiloikka-projekti. Mikä se on ja mitä hyötyä siitä on opiskelijalle? Digiloikkaprojektin tavoitteena on kehittää digitaalisten välineiden hyödyntämistä, digitaalisia toimintaympäristöjä ja tuoda joustavuutta opiskeluun. Yliopisto on jo satsannut Opintonisivuun ja mobiilisovellus Opinderiin. Suunnitelmissa on esimerkiksi Moodlealustojen kehittäminen. Projektissa on mukana 15 koulutusohjelmaa, joissa on tehty suunnitelma digitaali suuden kehittämiseksi opetuksessa. Ohjelmat saavat suunnitelmiensa toteuttamiseen yhteensä noin miljoonan euron budjetin. Onko uudistus demokraattinen? Ovatko opiskelijat voineet vaikuttaa siihen? Uudistusta on valmisteltu johtoryhmissä, joissa on mukana pääasiassa henkilökunnan jäseniä ja opiskelijaedustajia. Helsingin yliopiston yli oppilaskunta (HYY) on tehnyt ehdotukset opiskelijoiden edustajiksi. Johtoryhmien jäsenet nimittää dekaani eli tiedekunnan johtaja. Erityisesti opiskelijat ovat kritisoineet uudistuksen valmistelua vaikuttamismahdollisuuksien vähyydestä. Vararehtori Lindblomin mukaan tällainen tunne on saattanut syntyä esimerkiksi siitä, etteivät opiskelijat ole keskustelleet asioista tarpeeksi keskenään ja opiske lijaedustajan välityksellä tai siitä, ettei uudistus ole yksinkertaisesti kiinnostanut valmisteluvaiheessa. Myös informaatiokatkoksista ja läpinäkymättömyydestä on valitettu. Valmistelevat elimet ovat pyr kineet estämään ja vähentämään tätä Flammasta löytyvällä Iso pyörä sivustolla. Miten Helsingin yliopisto haluaa profiloitua tällä muutoksella? Helsingin yliopisto haluaa uudistuksella houkutella entistä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita ja profiloitua kansainvälisenä yliopistona. Tällä hetkellä yliopisto markkinoi itseään Be 1 of the Best – Ole 1 parhaista kampanjallaan, jossa todetaan yliopiston olevan maailman tutkimus yliopistojen parhaan yhden prosentin joukossa. Juttua varten on haastateltu myös HYY:n opintovaliokunnan puheenjohtaja Mathilda Timmeria, HYY:n hallituksessa koulutus politiikasta vastaavaa Minna Suorsaa ja Kannunvalajat ry:n opintotoimikunnan Tommi Ostrovskija. 13
Nyt kolme kokonaista päivää! Joensuu 14.-16.7.2017 ilosaarirock.fi Edulliset kevätliput myynnissä 31.5. saakka! Osta liput osoitteesta ilosaarirock.fi/liput Parov Stelar AUT \ Insomnium & Joensuun kaupunginorkesteri Millencolin SWE \ Snakehips UK \ Zeke USA \ Leprous NOR \ Vesala Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus \ Jenni Vartiainen Disco Ensemble \ Sonata Arctica \ JVG Poets of the Fall \ Happoradio \ Mäkki \ S-TOOL \ Reino Nordin \ MC Taakibörsta \ Pariisin Kevät \ Popeda Negatiiviset Nuoret \ Perikato \ Younghearted \ Battle Beast \ Satellite Stories \ Turmion Kätilöt \ Wasted Ewert and the Two Dragons EST \ Tuuttimörkö \ Töölön Ketterä \ Alex Mattson \ Huoratron \ ¡ Lihamyrsky y Karri Koira! Helsinki-Cotonou Ensemble \ Kube \ Vapaa Maa \ Vesta \ Ghost World \ Kauriinmetsästäjät \ Ellinoora \ Gettomasa Litku Klemetti & Tuntematon Numero \ Teflon Brothers \ J. Karjalainen \ Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani Evelina \ Jarkko Martikainen & Luotetut Miehet \ Oranssi Pazuzu \ Cityman \ VITOS \ The Holy \ Elias Gould
Helsingin olympialaiset, Miss Universum Armi Kuusela, viimeinen sotakorvausjuna – ja ”maailman hauskin kuvasarjalehti” Aku Ankka: 50-luku alkaa Suomessa toiveita herättävästi. Olympiaturisteja varten kehitetty Gin Long Drink nousee kotiyleisön kestosuosikiksi myös ravintoloissa, joiden ruokalistoilta tilataan sipulipihviä ja wieninleikettä. Ostrobotnia-talon opiskelijatanssien suosio ei laannu, sisään haluavan on syytä varautua jonottamaan. Talon alakerrassa Töölönkadun puolella toimiva Manala saa vuonna 1959 ravintolakaverin, kun Uusi Manala aukeaa Museokadun liiketilaan. Lauantaina 20.5. legendaarinen Vieno Kekkonen yhdessä Isku-Poikien kanssa taikoo Bottan juhlasaliin 50-luvun tanssiaistunnelmaa! 1950-1959 1950-1959 OS A S U O M E N HIST O RI A A Liput 15 €, sis. eteispalvelun. Varaukset: myynti@botta.fi tai (09) 580 770 Ostrobotnian juhlakerros, Museokatu 10 La 20.5. klo 21 La 20.5. klo 21 50 -luvun tanssit 50 -luvun tanssit Isku-Pojat tähtisolistinaan Vieno Kekkonen Isku-Pojat tähtisolistinaan Vieno Kekkonen (Ovet avataan klo 20) helsinkirekry.fi yhdessä teemme vaikuttavia tekoja katso avoimet t yÖPaikat
SATAVUOTIAAN KASVOT Kuvat: Jussi Särkilahti A d : Tu om as Jä rv en pä ä – R ek vi si it ta : O ut i K al lio
Suomi on pieni, ja vielä pienempi on suomalainen julkisuus. Kuten suomalaisen mäkihyppääjän kerrotaan sanoneen: minusta alkaa tuntua siltä, että kuulun jokaisen suomalaisen kodin perheeseen. Julkisuuden henkilöt määrittävät, mistä puhumme. Toisaalta julkisuus määrittää heitä. He ovat roolihahmoja, joilta haluamme tilata sitä, mitä ennenkin. Saamme sellaisen julkisuuden kuin ansaitsemme. Ranskalainen Guy Debord (1931-1994) puhuisi spektaakkelista, jossa suhteemme ihmisiin on muuttunut suhteeksi ihmisten kuviin. Sitten hän poistaisi Instagramin puhelimestaan. Säilöimme vahakabinettiin kuusi henkilöä, jotka tällä hetkellä tiivistävät suomalaisen julkisuuden. Olkaa hyvä, jälkipolvet: Suomi vuonna 2017 on langennut maitopoika, trikoihin verhotut pakarat ja tolkun journalisti. PITKÄT 17
RUOTSISSA KAIKKI ON SUUREMPAA. Myös Instagramin seuraajakunnat. ”Ja jos Johanna Tukiainen olisi saanut vastaavan näkyvyyden Briteissä, hän olisi varmasti miljonääri.” Ollaan myyrmäkeläisen ravintolan nurkassa. Cheyenne Järvinen, 23, haarukoi muovirasiasta vaivihkaa omia urheilijan eväitään: munakoisojauhelihalettuja ja riisiä. Hän käy salilla viisi kertaa viikossa. Kun mainostaa työkseen fitness-vaatteita Instagramissa, se kuuluu asiaan. ”Vapaapäivä ei ole ikinä vapaapäivä. Koko ajan pyörii mielessä, mitä voisin tehdä (somessa) seuraavaksi.” Vantaalainen Järvinen on perustamassa somemarkkinoinnin yritystä kahden ystävänsä kanssa. Toinen on bloggari, toinen tubettaja. Järvinen on molempia. Järvisellä onkin paljon titteleitä. Kohukaunotar, Junon salarakas, Cheekin salarakas. Temptation Island -sarjan myötä myös ”Kohu-Cheyenne” ja ”viettelijäsinkku”. Näistä mikään ei ole titteli, jonka vantaalainen Järvinen pitkän päälle haluaisi liittää brändiinsä. Kohut ovat välivaihe ja väline, askel kohti haaveissa siintävää some-markkinoinnin yrittäjyyttä. JÄRVINEN ELÄÄ KAHDEN JULKISUUDEN välissä. On perinteinen keltainen media, joka ”osaa olla ystävä ja pahin vihollinen”. Järvinen ymmärtää Seiskaa, koska he saavat provosoinnista rahaa. Toinen julkisuus ovat Järvisen omat somekanavat, joita hän on kehittänyt etenkin kuluneen kohuvuoden aikana. FabuliciousCC-blogissaan Järvinen kommentoi median juoruja (ja varoittaa nuoria pikavipeistä), mutta pyrkii pitämään painopisteen muualla. Hän julkaisee meikkiohjeita, poseeraa ja kertoo salirutiineistaan. Instagramissa Järvinen on usein urheilemassa, bileissä tai hengailemassa alusvaatteissa. Ja jakaa lahjakortteja, vaikkapa sushibuffetiin. Koska bikinija salikuvat saavat huomiota – vieläpä erilaisten yleisöjen huomiota –, niitä kannattaa julkaista. Järvinen myy mainostajille seuraajiaan, ihan kuin lehdetkin joskus kivikautisella ajalla. ”Jos annetaan vähän ja toivotaan paljon, se on totta kai hälytysmerkki. Välillä olen joutunut sanomaan, etten valitettavasti voi tehdä työtä tämmöistä vastiketta vastaan. Markkinointiarvoni on kuitenkin niin laaja.” Urheiluvaatevalmistaja saattaa pyytää, että Järvinen poseeraa Instagramissa heidän uusissa salitrikoissaan. Järvinen postaa kuvan sovittuna päivänä ja sovittuun aikaan 19 000 seuraajalleen ja lähettää yritykselle laskun. ”Olen pyrkinyt valitsemaan yrityksiä, joita oikeasti haluan tukea. Tämä rintakohu on ollut juuri sen takia, ettei yhteistyö Look-yrityksen kanssa ole mennyt ihan putkeen. Ja sitten olen kyllä tuonut sen selkeästi esille.” Järvinen viittaa viimevuotiseen rumbaan, jossa hän matkusti Tallinnaan rintojen kohotusja implanttileikkaukseen. Lopputulos oli epäsymmetrinen, arpinen ja riitaisa. Parempaa kokemusta Järvisellä on Estetiasta ja sairaanhoitaja Susanna Hanhinevasta. Vapaaajalle ulottuva ystävyys alkoi, kun Hanhineva pisti Järvisen kulmakarvojen väliin botoxia. Y R I T T Ä J Ä N Ä J Ä R V I N E N H A L U A I S I edistää profiileissaan hyvinvointia, itsensä hyväksymistä ja urheilullisia elämäntapoja. Miksi hänestä syntynyt mielikuva on aivan toisenlainen? Lukion jälkeen meni lujaa, Järvinen muistelee. ”Kun 19-vuotiaana muutin Helsinkiin, halusin miehiltä paljon huomiota. Ja kun sainkin huomiota, se sekoitti minua jonkin verran. Lähdin mukaan Seiskan Tähtityttö-hommiin ja Miss Helsinki -kisaan. Ovathan ne kaikki osa tuota.” Ressun lukiossa Järvinen oli pärjännyt erityisesti pitkässä matematiikassa ja kielissä: englannissa, ruotsissa, saksassa ja espanjassa. Isä toivoi Järvisen jatkavan kauppatieteelliseen, lääketieteelliseen tai oikeustieteelliseen. Jossain vaiheessa Järvinen tajusi, ettei tiennyt omista kiinnostuksistaan mitään. Abivuoden alla Järvinen oli kesätöissä Linnanmäellä. ”Tapasin paljon uusia ihmisiä, kävimme ulkona ja tutustuin tulevaan kämppikseeni. Huomasin, että oho, ihmiset tykkäävät minusta ja että näin saa hyväksyntää.” Miten? ”Pelkäsin ennen vähän kaikkea, enkä halunnut minkäänlaista huomiota itseeni. Mutta lukion lopulla aloin päästä eroon syömishäiriöistäni ja puhua ihmisille. Luonteeni alkoi paistaa läpi. Silloin oli iso juttu, että ihmiset tykkäsivät minusta.” Anoreksia ja masennus hellittivät hieman, ja Järvinen uskaltautui juhlimaan. Ja sitten juhlimaan lisää. Salasuhteet olivat Järvisen mukaan hetken huumaa, joka lähti käsistä. ”Ajattelen, että joko voit jäädä median jalkoihin tai sitten käyttää sitä.” J Ä R V I N E N E I H A L U A K A A N T ÄY S I N eroon kohukaunottaren tittelin tuomasta huomiosta. Hän tasapainottelee: Temptation Island vaikuttaa hyvältä jutulta. Salarakkaaksi ei tarvitse enää alkaa. Järvinen miettii toimiaan kuin yritys: missä yhteydessä oma nimi näyttää hyvältä. Parhaassa tapauksessa perinteinen julkisuus toisi seuraajia sille Järviselle, joka hän somessa haluaa olla: lämmin, sporttinen, sopivan villi ja hassu. Niin helppoa se ei kuitenkaan ole. Vaikka kuinka perustaisi oman Youtube-kanavan, se ei ole tabula rasa. Seiska-julkisuus valuu takaisin aggressiivisina somekommentteina. Stressi nostaa helposti pintaan syömishäiriöön liittyviä ajatuksia, joita Järvinen työntää pois mielestään vähän kuin kommenttejakin. ”Välillä on varsinaisia raivomyrskyjä, sadat ihmiset kommentoimassa törkeyksiä. Kerran olen tehnyt sen virheen, että menin kommentoimaan, että tämän on pakko loppua. Siihen tuli heti parikymmentä kommenttia, että sinun syytä ja itse olet tähän tullut.” Järvinen on huomannut, että Helsingissä tuntemattomat välttelevät häntä tilanteissa, joissa olisi mahdollista tutustua. Ystävät tulevatkin paljolti somentekijöiden parista. Haastattelupäivän iltana kaveriporukka aikoo katsoa yhdessä Temptation Islandin ensimmäisen jakson. Järvinen ei halua olla tavis, mutta olisi mieluusti julkikuvaltaan hieman inhimillisempi. Kyllä, hän tekee vuoroja kaupan kassalla vuokrafirman kautta. Hän jännittää, saako opiskelupaikan Haaga-Helian liiketalouslinjalta. Ystävä Sephora Ikalaba eli Miss Helsinki suositteli Järvistä hiljattain suostumaan Helsingin Uutisten haastattelupyyntöön. Jutussa käsitellään muun muassa Järvisen hankalaa lapsuutta isän alkoholiongelman, väkivaltaisuuden ja vanhempien eron varjossa. Ylioppilaslehden haastattelun jälkeen Järvinen puhuu taustoistaan myös Yle Kioskissa. ”Helsingin Uutiset ei ole niin iso media, mutta haastattelu oli lämmin ja antoi minusta paremman vaikutelman. Toimittaja oli armollinen.” C H E Y E N N E J Ä R V I N E N k o h u m o g u l i S ATAV U O T I A A N K A S V O T 1 6 2 9 Te k s t i : Ve e r a J u s s i l a 18
MIKSI YLE ON OTTANUT TUON SÖNKKÖKIELISEN TOIMITTAJAN TÖIHIN YLEEN? En minäkään pidä tyylistään. Haastattelee silmät suurina ja jotenkin hölmönlaisena. Sanna Ukkola on Ylellä sen takia, että hän on OIKEA toimittaja. Piste. Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena. Ylen Aamu-tv:n juontaja ja kolumnisti Sanna Ukkola on tähtien asennosta ja julkisen keskustelun maanisuusasteesta riippuen joko propagandaviraston suvakkitoimittaja tai – Tuomas Enbusken sanoin – Yleisradion ”ainoa oikeistolainen toimittaja”. Suvakkitoimittaja siksi, että hän on kritisoinut kolumneissaan rasisteja ja maahanmuutto kriitikoita. Oikeistolainen siksi, että hän on kritisoinut myös feministejä, luomuruokaa ja joulupukkia. Ukkolaa jaottelut lähinnä huvittavat, ehkä hieman säälittävätkin. ”Suomessa on viisi miljoonaa ihmistä, ja joka viidennellä on jotain mielenterveysongelmia. Se on ihan lähtökohta, että törkyä tulee”, hän sanoo. Ukkola ei mielestään kumarra vasemmalle eikä oikealle. Hänelle tärkeintä on sanoa asiat niin kuin ne hänen mielestään ovat. Ei turhia rönsyjä, ei ylimääräistä jaarittelua. Sanna Ukkola kirjoittaa puhdasta tolkkua. TOLKUN ISÄ ON KIRJAILIJA JYRI PARETSKOI, joka kolumnoi Iisalmeen Sanomissa reilu vuosi sitten ”tolkun ihmisistä”. Paretskoin mukaan he ovat suomalaisten suuri enemmistö, joka ei halua ”huutaa omia maltillisia ja rakentavia mielipiteitään julki”. Suomeen oli saapunut edellisenä kesänä tuhansia turvapaikanhakijoita, eikä kukaan tiennyt, mitä heille olisi pitänyt tehdä. Kirjoitus oli kirsikka suomalaisen maahanmuuttokeskustelun päälle: se loi kuvan kahdesta ääripäästä ja tarjosi niiden välille kultaisen keskitien. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö jakoi kolumnin hehkuttavin saatesanoin, ja tolkun äänellä ryhtyi puhumaan myös Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin. Hän lähti Paretskoin apuun, kun kolumni sai suitsutuksen lisäksi valtavan arvosteluryöpyn. Appelsin kirjoitti pian kolumnin siitä, miten rasistien vastapainona on ”oikeamielinen älymystö”. Älymystö on ”verbaalisesti lahjakas ja keskusteluilmapiiriä hallitsemaan pyrkivä oikeamielisten armeija”, joka tuottaa ”vihapuhetta, jota ei huomata”. Appelsinin mukaan näkymätön vihapuhe on muun muassa sitä, että Trumpia ihannoivaa Teemu Selännettä piikitellään sosiaalisessa mediassa. Oikeamielisen älymystön armeijan tarkoituksena on ”murskata jokainen paretskoi, joka katsoo asioita rauhallisen enemmistön näkökulmasta”. Ei ihme, että tolkku vetoaa, jos tarjolla on vain sarkastinen älymystömilitia ja raiskausfantasioilla ratsastavat rasistit. SANNA UKKOLAA ON KUTSUTTU YLEN Ulla Appelsiniksi, ja hänen tekstejään on kritisoitu ryppyotsaisuudesta, mutkien suoraksi vetämisestä ja populismin kanssa flirttailusta. Viimeaikaisimpiin kohuteksteihin kuuluu kolumni siitä, miten lapsille syötetään kouluissa ”pakkoporkkanaa ja pakkofeminismiä”. Kuntavaalien aikaan Ukkola kritisoi puolestaan sitä, että äänestäjät valitsevat ehdokkaansa sukupuolen perusteella. Hänen mukaansa ”vagina ei tee kenestäkään pätevämpää poliitikkoa”. Ei kenenkään yllätykseksi, ”älymystö” älähti. Provosointi on tarkoituksellista, sillä hyvä kolumni on paljon luettu kolumni. Ukkolan tyyliin ei kuulu myöskään toisaalta-toisaalta-argumentointi. Hän ampuu kovilla konsensusta vastaan. ”Pyrin kolumneillani löytämään sellaisia näkökulmia, jotka eivät ole olleet niin paljon esillä julkisuudessa. Jos mediakenttä katsoo yhteen suuntaan, yritän löytää toisenlaisen narratiivin.” Ilta-Sanomien päätoimittaja Appelsin sattuu myös olemaan Ukkolan entinen esimies. Jos vertailun on tarkoitus olla loukkaava, sitä se ei Ukkolalle ole. ”Yritän teksteilläni kritisoida kaikenlaista fundamentalismia ja riehumista eri suuntiin. Ongelmana on se, että ihmiset huutavat molemmilla puolilla kauhean äänekkäästi, ja keskellä olevat ovat hiljaa.” Molemmat ryhmät sekä oikealla että vasemmalla ovat Ukkolan mukaan yhtä pahoja, ja yhteistä heille on loputon loukkaantuminen turhasta. ”En enää ymmärrä, mistä ihmiset nykyään suuttuvat. Elämme kulttuurissa, jossa joka asiasta loukkaannutaan ja joka asiasta nousee kauhea nettikohu”, hän sanoo. Ukkolan mielestä loukkaantuminen ja loukkaamisen pelko rajoittavat julkisuudessa sallittuja diskursseja. ”Jos kirjoittaisin tästä, ihmiset olisivat sitä mieltä, että haluan sallia vihapuheen. En missään nimessä halua, se on ihan eri asia. Toivoisin, että keskustelukulttuuri olisi Suomessa laajempi. Kolumneillani pyrin laventamaan sitä sananvapautta mitä meillä on.” UKKOLA KOROSTAA, ETTÄ HÄN HALUAA pysyä puoluepolitiikan ulkopuolella. Sen takia hän ei esimerkiksi äänestä. Ja jos hän käy äänestämässä, lappu jää tyhjäksi. Hän ei myöskään osaa sijoittaa itseään poliittiseen nelikenttään. ”Olen miettinyt olenko arvoliberaali vai arvokonservatiivi. Olen siltä väliltä, enkä ole kumpaakaan. Kolumneissani menen välillä yhteen ja välillä toiseen suuntaan. En ole kauhean idealistinen maailmanparantajatyyppi, niin kuin monet toimittajat ovat”, Ukkola sanoo. Ideologialla ei ole Ukkolalle niinkään väliä, vaan sillä, mikä tuntuu järkevältä. Se, mikä on järkevää, tosin vaihtelee ihmisten kesken. Ukkolalle on järkevää, että ideologiat kuten veganismi ja feminismi eivät kuulu kouluihin, eivätkä naiset ole yhteiskunnassa yhtään sen huonommassa asemassa kuin miehetkään. Joku toinen saattaisi olla eri mieltä. UKKOLA ITSE KARAISTUI JULKISELLE kritiikille vaikeimman kautta. Vuoden 2008 kuntavaaleissa eräs eiralainen kielitieteilijä haali itselleen 18:ksi eniten ääniä koko maassa. Se oli ensimmäinen kerta, kun perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja hänen seuraajajoukkonsa nostivat päätään näkyvästi. Halla-ahon kirjoittelu herätti tuolloisessa Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Ukkolassa huolta. Hän kirjoitti jutun Ääriharava, jossa siteerasi Halla-ahon Scripta-blogia. Pian Ukkolasta tuli Halla-ahon ja hänen faniensa silmätikku. ”Kolmen kuukauden ajan pelkäsin oman turvallisuuteni puolesta. Se oli ihan päivittäistä. Netistä ja joka puolelta tuli työnantajilleni ja minulle uhkailua ja kaikkea mahdollista”, Ukkola kertoo. Se on myös yksi syy, miksi Ukkola ei halua puhua tässä jutussa mitään yksityiselämästään. Siitä hän on saanut jo tarpeeksi lokaa niskaansa. Yksinäisten nettipervojen kirjoittelu Ukkolan ”pantavuudesta” tai sääristä ei myöskään hetkauta. ”Luulen, että naiset ovat herkempiä ja ottavat itseensä helpommin kun miehet, jotka ottavat sen sitten olankohautuksella.” Vaikka netissä kuohuisikin ja Twitter huutaisi, Ukkola herää edelleen arkisin kolmelta aamuyöllä, jotta voi olla maskissa neljältä ja studiossa puoli seitsemältä toivottamassa suomalaiset tervetulleeksi uuteen aamuun. Ukkola sanoo oppineensa jättämään nettivouhkaamisen omaan arvoonsa, eikä mielellään edes nostaisi sitä esille. Se olisi hänen mielestään uhriutumista. ”Jotkut toimittajat tykkäävät julkaista vihapalautetta Facebookissa. Mutta jos toimittaja saa huonoa palautetta, se ei tarkoita, että toimittaja olisi huono – vaan se voi olla juuri päinvastoin.” S ATAV U O T I A A N K A S V O T 1 6 2 9 Te k s t i : M e l i s s a H e i k k i l ä S A N N A U K K O L A t o l k u n t o i m i t t a j a 20