3 / 2 1 6 A JETA ANKO TÄRKEÄT MIEHET NURKK A AN? SASK A SA ARIKOSKI SELIT TÄ Ä . 18
i d e w a y S i d e w a y s S i d e w a y s i d e w a y PJ HARVEY • FLATBUSH ZOMBIES • PEACHES EXPLOSIONS IN THE SKY • SUSANNE SUNDFØR EPMD • KELELA • TY SEGALL & THE MUGGERS MYKKI BLANCO • CHERRIE • SEVDALIZA JULIEN BAKER • PARIISIN KEVÄT • EEVIL STÖÖ SAIMAA • CIRCLE • VIEW • RADIOPUHELIMET • YARI SMC LÄHIÖROTAT • HOPEAJÄRVI • ORANSSI PAZUZU GETTOMASA • FRENCH FILMS • TALMUD BEACH HAVE YOU EVER SEEN THE JANE FONDA AEROBIC VHS? RANGER • TOM OF FINLAND / TOUKO LAAKSONEN SUGOI × SIDEWAYS -ARCADE • SIVULAUSEITA-PUHEOHJELMA T E U R A S T A M O , H E L S IN K I PEACHES SUSANNE SUNDFØR LIPUT 2PV 85 € PE 65 € LA 60 € L I P U T & O H J E L M A SIDEWAYSHELSINKI.FI FLATBUSH ZOMBIES
P R O L O G I 7 P Ä Ä T O I M I T T A J A P I K K A N E N E T S I I ( J Ä L L E E N ) S U O M A L A I S T A M I E S T Ä . 8 Y L P Ä Ä K I R J O I T U S K E H O T T A A S U O P E U S T A L K O I S I I N . 1 S E K S I K O L U M N I S T I M A R I S U O N T O T E S T A S I T E E V E E S T Ä T U T U N P I M P P I H I E R O N N A N . 1 3 T E R V E Y D E N H U O L L O N Y K S I T Y I S T Ä M I S K E S K U S T E L U A K Ä Y D Ä Ä N H A R H A I S I N A R G U M E N T E I N , S A N O O T U T K I J A S U V I T U U L I A T A P O N E N . 1 5 J U H A Y R J Ö L Ä K O O D A A P A R E M P A A K A U P U N K I A . 1 6 J A M A I K A L L A P E P P U U N E I S A A T U N K E A A I N A K A A N P I P P E L I Ä . 1 8 S A S K A S A A R I K O S K I . N E V E R B O R I N G . 2 6 A R E A 51 : N U F O T E I V Ä T O L E U S K O N A S I A . 3 2 S I LV A N A I M A M Ä R P O W E R P U S S Y B I T C H . E P I L O G I 3 8 L Ä H E T I M M E M A A R E T K A L L I O L L E L U J A S T I L E M P E Ä . 3 8 O N K O P A K K O T U N T E A J O S E I H A L U A , K Y S Y Y V E N L A R O S S I E S S E E S S Ä Ä N . 4 I I D A S O F I A H I R V O N E N P I T Ä Ä K I I T O S P U H E E N Y L I O P P I L A S L E H D E N T A R J O A M I L L E M A H D O L L I S U U K S I L L E . 4 2 K I I N N O S T A A K O S I N U A K I N Y R I T Y S O I K E U D E T ? S O N J A H E I S K A L A A A I N A K I N . 4 3 O H H O H ! T O I M I T T A J A E I M A N A A K A A N A M M A T T I K U N T A N S A K U O L E M A A . O S K A R I O N N I N E N T Ä S S Ä L E H D E S S Ä
PALJONKO IHMINEN MAKSAA?
N Ä K E M Y S SUO M ESSA O N YKSI H EN KILÖ, jonka tila on jatkuvan huolenpidon aiheena. Hän on ”suomalainen mies”. Tänä keväänä hän on ollut jälleen lehdissä ahkerasti. Tammikuun alussa demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson kirjoitti Iltalehdessä, että on erikoista, ettei raiskauksista ole oltu Suomessa erityisen huolissaan ennen kuin syyllisinä ovat turvapaikanhakijat. Suomalaiset kun raiskaavat myös. Tähän tarttui salamana Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin, joka kirjoitti, kuinka suomalainen mies sentään sallii naiselle asioita, joita ”moni muunmaalainen mies” ei ikinä sallisi. Samoihin aikoihin Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaarala ilmaisi Helsingin Sanomissa huolensa siitä, että suomalainen mies kokee itsensä parisuhteissa heittopussiksi. Kas, pian kulttuuriväkikin huolestui suomalaisesta miehestä, kun rakkauden suurlähettiläs, kirjailija Riku Korhonen analysoi Imagessa, että mies ei ole kriisissä, vaan ihmisyys on! AIN A, KUN SUO M A L AISEN miehen tilaa pohditaan, jää kuitenkin epäselväksi, mistä tarkalleen ottaen puhutaan. Kuka tai mikä on suomalainen mies? 2000-luvulla häntä on yritetty etsiä elokuvista. Esimerkiksi sellaisista kuin Pahat pojat (2003), Miehen työ (2007) ja Miesten vuoro (2010), jossa suomalaisen miehen luvattiin saavan vihdoin puhua ilman, että kukaan keskeyttää. Vastausta ei siltikään ole löytynyt. Kysymys onkin helpompi kääntää toisin päin. Kuka tai mitä suomalainen mies ei ole? Se on päivänselvää. Aivan ensiksi hän ei tietenkään ole nainen. Sen jälkeen tulee loputon joukko kieltoja, joista tärkeimpiä ovat nämä: hän ei ole homo, ei sivari, ei lapsi eikä ulkomaalaistaustainen edes useamman polven takaa. Nykyisin hänen elintasonsa on niin korkea, että hän käyttää töissä usein jopa pukua. Hän on vihdoin oppinut puhumaan englantia ilman tankeroaksenttia ja marssii lehdistötilaisuuteen sortsit jalassa – ja on silti tyylikäs. Se on niin uusi juttu, että se on tietysti uutinen. Siksi hänen vieressään seisookin nyt ulkoministeri, joka on saanut 1990-luvun loppupuolelta asti taakseen valtavan joukon äänestäjiä, jotka ovat huolissaan siitä toisesta suomalaisesta miehestä, jonka elintaso on jäänyt ensimmäisen taakse. Nämä kaksi täysin erilaista suomalaista miestä seisovat vierekkäin puhujanpöntöissään ja yrittävät löytää ratkaisua Suomen kriisiin. Vaikka kun heitä katsoo, näkee, että kriisi sijaitsee juuri siinä. Suomalainen mies on aina uudelleen ja uudelleen omituisessa kriisissä siksi, että vuosi toisensa jälkeen näitä kieltoja – sitä, mitä suomalainen mies ei saa olla – rikotaan aina vain lisää. Suomalainen mies saisi teoriassa vuosi vuodelta olla paljon enemmän. Mutta aina kun niin tapahtuu, kuten silloin, kun eisuomalaisia miehiä ja naisia tulee ennätysmäärä Suomeen, suomalainen mies joutuu taas yhä syvempään kriisiin ja päätyy otsikoihin tavalla tai toisella. KER RO N KIN nyt salaisuuden. Suomalaista miestä ei oikeasti ole olemassa. Tiedän, että ajatus voi kuulostaa äkkiseltään ahdistavalta, mutta kun sitä miettii hetken pidempään, se oikeastaan helpottaa. Koska suomalaista miestä ei ole olemassa, suomalainen mies ei voi ”sallia” naisille mitään. Niin suurta vastuuta suomalaisella miehellä ei missään nimessä ole. Se on liian raskasta kaikille. Myös hänelle itselleen. On nimittäin hirveän rankkaa rakentaa identiteettinsä jatkuvien kieltojen varaan. Sellainen purkautuu esimerkiksi väkivaltana, alkoholismina, huumeidenkäyttönä, rasismina ja mielenterveysongelmina. Maksamme niistä joka vuosi miljardien eurojen laskun. Suomalainen mies on siis puhdas myytti. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kieltäisin nyt olemasta suomalainen tai mies. Sillä on toki suomalaisia miehiä, monikossa. Heitä (tai nyt ehkä uskallan sanoa jo, meitä) on noin kaksi ja puoli miljoonaa. Heillä on kaikilla oma tarinansa, mutta täällä nuoruutensa viettäneitä miehiä tietysti yhdistää kasvatus, jossa heille on opetettu nuo yllä luetellut kiellot. Niistä olisi syytä hankkiutua eroon. Sillä sitten joskus, kun suomalaista miestä ei tarvitse enää etsiä, kaikki on hyvin. • PS. On aika kiittää kahdesta viime vuodesta ja sanoa hei hei. Tämä on viimeinen päätoimittamani Ylioppilaslehti. A N T TI PIK K A N E N PÄ ÄTOIMIT TA JA @ A PIK K A N E N P Ä Ä K I R J O IT U S K U V A : E M M A S A R P A N I E M I T E E M U S E L Ä N N E I L T A S A N O M I S S A 1 . 4 . 2 1 6 ylioppilaslehti 7 3 / 2 1 6
P R O L O G I P Ä Ä T O I M I T T A J A A N T T I P I K K A N E N 5 3 3 9 3 3 3 @ a p i k k a n e n A R T D I R E C T O R J A A K K O S U O M A L A I N E N 5 4 4 7 1 1 1 7 @ J S U O M A L A I N E N T O I M I T U S S I H T E E R I S O N J A S A A R I K O S K I 5 3 7 4 8 6 7 9 @ S O N J A S A A R I K O S K I T O I M I T T A J A O S K A R I O N N I N E N 4 8 3 5 4 9 5 @ O S K A R I O N N I N E N t e k i j ö i n ä T Ä S S Ä N U M E R O S S A v e e r a e l i n a a l a v ä h ä l ä , c a s i a b r o m b e r g , a l a n j . g u d a i t i s , s o n j a h e i s k a l a , i i d a s o f i a h i r v o n e n , s u s a n n a k o s o n e n , n i k o k e t t u n e n , h e l e n k o r p a k , i i r i s l a g u s , l a u r a m a t i k a i n e n , e l l a m i k k o l a , e r k k a m y k k ä n e n , v e n l a r o s s i , e m m a s a r p a n i e m i , m a r i s u o n t o , j u s s i s ä r k i l a h t i , E l i n a V i t i k k a j a v e e r a v o u t i l a i n e n . P E R U S T E T T U 1 9 1 3 . 1 3 . V U O S I K E R T A . S U O M E N A I K A K A U S L E H T I E N L I I T O N J Ä S E N . I S S N 3 5 5 9 2 4 6 . k ä y n t i j a p o s t i o s o i t e L E P P Ä S U O N K A T U 9 B , 1 . K R S , 1 H E L S I N K I . S Ä H K Ö P O S T I O S O I T T E E T E T U N I M I . S U K U N I M I @ Y L I O P P I L A S L E H T I . F I W W W . Y L I O P P I L A S L E H T I . F I , T W I T T E R : @ Y L I O P P I L A S L E H T I O S O I T T E E N M U U T O K S E T J A T I L A U K S E T W W W . Y L I O P P I L A S L E H T I . F I / T I L A A J A P A L V E L U T M E D I A M Y Y N T I P I R U N N Y R K K I O Y , K A R I K E T T U N E N , 4 1 8 5 8 5 3 , K A R I . K E T T U N E N @ P I R U N N Y R K K I . F I , E R J A L E H T O N E N , 4 1 8 5 8 5 2 , E R J A . L E H T O N E N @ P I R U N N Y R K K I . F I , W W W . P I R U N N Y R K K I . F I I L M E S T Y M I S A I K A T A U L U J A M E D I A K O R T T I W W W . Y L I O P P I L A S L E H T I . F I / t o i m i t u s K U S T A N T A J A Y L I O P P I L A S L E H D E N K U S T A N N U S O Y T O I M I T U S J O H T A J A a n t t i k e r p p o l a K A N N E N K U v a o s k a r i o n n i n e n T O I M I T U S E I V A S T A A T I L A A M A T T A L Ä H E T E T Y S T Ä A I N E I S T O S T A E I K Ä P A L A U T A S I T Ä . S E U R A A V A N U M E R O I L M E S T Y Y 9 . 9 . 2 1 6 1. Pekka Torvinen 2. Sonja ”Saska” Saarikoski 3. Oskari Onninen 4. Vappu Kaarenoja Ja Aurora Rämö 5. Elina Grundström 6. Matti Markkola 7. Timo Harakka 8. Esa Mäkinen 9. Urho Kekkonen 10. Antti Pikkanen Ylioppil asleh den toimitta jat M A AILM A pyörii lujaa. Ainoa tapa pitää siitä kiinni on tieto. Sitä taas on tarjolla enemmän kuin koskaan. On oikeaa. On väärää. Mutta ei se tiedon määrä eikä laatu, kunhan vaan tieto määrää. Mutta mitä tehdä, kun enää me emme halua tietää. Oli kyseessä sitten ministereiden fistbump, ministeri Anne Bernerin (kesk) sisällissotalapsus tai Helsingin Sanomien uusi mainoskampanja, luemme sen tahallaan vihamielisesti, kärjistäen ja virheitä etsien. Siksi netti on täynnä tahallista väärinymmärtämistä, vihapuhetta, loukkaantumisia. Miksi kuka ikinä haluaakaan kutsua sitä, että tuolla jälleen paha pääoma sortaa heikompaa ja journalistitkin ovat luokkavallan sylikoiria. Kun pienet eleet tulkitaan näin, ne alkavat näyttää vaarallisilta. Tällaiset ääritulkinnat eivät kuitenkaan rakenna luottamusta vaan rapauttavat sitä. Vihamielisen sijaan me tarvitsisimmekin suopeaa lukutapaa. Sitä, että yrittäisimme ymmärtää, ettei maailma ole puhtaan valkoista, ei pelottavan mustaa, vaan suopean tulkinnan kaunis, harmaa valo. Harmaan näkeminen on vaikeaa, sillä tietoa on niin paljon, ettei edes maailman vapain media saa sitä kaikkea jäsennetyksi. Suopea tulkinta on vaikeaa ajassa, joka on täynnä vastakkainasetteluja, vähennyksiä ja myös tuomittavia vääryyksiä ja vihaa. Kuplista löytyy ahdasmielisiä keskustelupiirejä. Haluatko olla nurkassa hiirenä? Me Ylioppilaslehdessä emme. Siksi katsomme peiliin ja aiomme ainakin yrittää. Mennä väliin ja lukea toisiamme suopeasti. Tule sinäkin mukaan. Tieto on oikeus. Tieto on velvollisuus. Hanki parempaa luettavaa. • YL PÄ Ä KIR JOIT U S TOIMIT U S K A T S O L E H D E N P E R I A A T E L I N J A O S O I T T E E S T A H T T P : / / Y L I O P P I L A S L E H T I . F I / P E R I A A T E L I N J A Me h a lua m me tietä ä P A L S T A L L A L A I T E T A A N A S I O I T A T Ä R K E Y S J Ä R J E S T Y K S E E N . Y L P Ä Ä K I R J O I T U S 8 3 / 2 1 6 ylioppilaslehti
T O I M I T T A J A L T A AIK A M M E turhin ilmiö on sanoa, että jokin on aikamme ilmiö ja tästä siinä on kyse. Todennäköisesti se ei nimittäin ole ja vielä todennäköisemmin selitys on huono ja väärin. Tutkiessamme 1990-luvun alun Ylioppilaslehtiä, Ydin-lehtiä ja Suomen Kuvalehtiä tämän lehden pääjuttua, journalisti Saska Saarikosken haastattelua varten, saimme taas kerran huomata, että kaikki on niin kuin ennenkin. Katsotaanpa. 1. Iiro Viinanen oli Suomen toimitusjohtaja ja taloustieteilijä Markus Jäntti huolissaan siitä, että leikkauksien ansiosta Viinasta päädytään pitämään lama-ajan sankarina. 2. Esko Ahon hallituksen ”emme saa jättää velkaa” -retoriikkaa syytettiin poliittiseksi propagandaksi. 3. Jugoslavian pakolaisille määrättiin viisumipakko, mitä tolkun ihmiset pitivät ”traagisena virheenä”. 4. ”Amatöörimäisistä operettinatseista ja hellanvierusfasisteista” ei silloinkaan ollut ”isompiin ilkeyksiin”. 5. Osmo Soininvaara kirjoitti perustulosta. 6. Nuorten tohtorien tulevaisuus oli uhattuna. 7. Tarja Halosen mielestä Suomi piti saada ihmisoikeuksissa länsieurooppalaiselle ja pohjoismaalaiselle tasolle. Ja kuin ei päivääkään vanhenneena ajankuvana Saska Saarikoski kirjoitti: ”Lopullisesti takana ovat ne päivät, jolloin Suomesta saattoi puhua veneenä, jossa kaikki soudimme yhtä tahtia kohti samaa kirkasta tähteä. Laman keskellä Suomesta voidaan puhua korkeintaan pelastusveneenä, jolle on pelastautunut joukko vieraita ja vihollisia.” Ja tietysti: 8. Syytettiin keski-ikäistä miestä: ” Niin kuin mekin tässä lehdessä. O SK A R I O N NIN E N S O N JA S A A R IK O SKI J U T T U S A S K A S A A R I K O S K E S T A A L K A A S I V U L T A 1 8 . Tä m ä on aik a m me ilmiö (ja tästä siinä on kyse) O S K A R I O N N I N E N ylioppilaslehti 9 3 / 2 1 6
M AKA AN PÖYDÄLLÄ sakset auki ja annan naisen sormien liukua sisääni samalla, kun hänen miehensä hieroo hellin ottein ohimoitani. Älyluurin kaiuttimista puskee ilmoille epämääräisesti etnistä panhuilumusiikkia. Suljen silmät ja koetan rentoutua: keskittyä siihen, miltä tuntuu. Nainen etsii arinta kohtaa. ”Tässäkö?” hän kysyy. Sisältäni vihlaisee. Joo, just siinä. Vagina dearmoring on viimeisin trendihitti ”seksuaaliseen hyvinvointiin” liittyvien hoitojen saralla. Pimpin sisäisten ”triggerpisteiden” paineluun perustuvasta hieronnasta kerrottiin ensin Flawless Mama -blogissa ja pari viikkoa sitten vagnunpainelua esiteltiin jo mainoskanavan julkkiksia vilisevässä talk showssakin. Dearmoringia tarjoavat kertovat hoidon perustuvan siihen, että tunnetason traumatisoivat kokemukset kovettuvat kehossa elämänvoimaa kahlitsevaksi ”haarniskaksi”. Oikeita pisteitä painelemalla nämä ruumiiseen ja eritoten römpsään vuosien varrella vangitut traumat voidaan vapauttaa. Nettiselosteiden mukaan pintaan voi kuplia kokonainen kirjo kokemuksia väkinäisestä panosta tai turhan ankarasta sormettamisesta aina vaikeisiin synnytyksiin ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Päätin ottaa selvää, mistä hommassa on kyse, ja varasin ajan maagiseen haarniskahoitoon telkkarista tutulta hoitajapariskunnalta Saanalta ja Ristolta. Siksi makaan nyt tässä. KÄYTÄNNÖSSÄ DEARMORING -hoidon alku muistuttaa aika lailla tavanomaista hierontaa, eikä lopun pimppiosuudessakaan sinänsä ole mitään kiihottavaa tai eroottista. Vaginan ”haarniskakohtien” painelu sattuu, välillä viiltävästi ja yllättävissä paikoissa, kuten alavatsassa jossain munasarjojen tienoilla, mutta kun kipu hellittää, on fiilis rento. Risto ja Saana kertovat avoimesti myös omista kokemuksistaan. (Saanan g-pisteorgasmit ovat kuulemma olleet ihan erilaisia sen jälkeen, kun Risto on alkanut tehdä hänelle dearmoring-hoitoja. Risto tykkää tantrassa laukeamisen pitkittämisestä, mutta välillä on myös kiva tulla.) Hoidon jälkeen kropassa on mukava, raukea fiilis. Muuten olo ei tunnu ihmeelliseltä, eivätkä orgasmitkaan muutu räjähtävämmiksi. Ja entäs se henkinen puoli: haarniskan alta vapautuvat seksuaalitraumat ja laukeavat tunnelukot? Blogissa dearmoringia kokeillut nainen kertoi käsitelleensä seuraavina päivinä esimerkiksi raskaudenkeskeytystä ja vollottaneensa sikiöasennossa ulos menneisyyden kipua. Tuntuu hippasen kaukaa haetulta. Dearmoringin tehosta ei ole tieteellistä näyttöä. Länsimaisen seksuaalilääketieteen näkövinkkelistä traumojen käsittely uskomushoidolla näyttäytyy lähinnä epäilyttävänä huuhaana, vähän kuin äänimaljarentoutus, enkeliterapia tai yksisarvishoito. ON SELVÄ Ä, että haarniskahieronta ei saisi teeveetilaa parhaaseen katseluaikaan, ellei pimpistä puhuminen – saati sen hieronta – olisi yhä kansaa kutkuttava tabu. Haastattelukysymysten ja ruudussa vilisevien Twitterviestien perusteella pikkutuhma pervoilu onkin edelleen ainoa rekisteri, jossa naisen alapäästä voidaan puhua. Ajatus siitä, että vagina olisi yksi alue muiden joukossa, jota voisi hieroa ilman, että kyseessä olisi automaattisesti kaksimielinen hiplailu, tuntuu olevan aikuisille ihmisille miltei mahdoton. Kysyn myöhemmin Saanalta, miltä tuntuu, että hänen vakavissaan tarjoamaansa hoitomuotoon suhtaudutaan vaihtelevasti puoskarointina ja pilluvitsinä, mutta Saanaa ei huolestuta. Hän pitää varmana, että länkkärilääketiede tulee löytämään vaginan triggerpisteiden ja tunne-elämän yhteyden ja että suomalainen keskustelukulttuuri tulee ajan myötä kasvamaan ulos pimppijutuille hihittelystä. Vaikken heti laittaisi rahojani ensimmäisen varaan, jälkimmäistä toivon minäkin. • Pimppi kiinnosta a M A R I S U O N TO P A L S T A L L A M A R I S U O N T O K I R J O I T T A A S E K S I S T Ä . S E K S I H E T K I YSTÄVÄT, en ole kertonut sitä aikaisemmin, mutta tällä palstalla oli alusta saakka missio: luoda maailmaan paikka, jossa Minulla On Tilaa Olla. Esittelin idean silloisille poikaystävilleni (huom! sil-loi-sil-le! Tässä vaiheessa ehdottomia eksiä): no mä haluan luoda mediaan semmoisen paikan jossa Mulla on tilaa olla. Ja semmoinen tämä minun palsta on ollut. Täällä minun ajatuksillani on ollut väliä. Täällä olen saanut minun ajatukseni kuuluviin, vaikka en kohteliaana sieluna tietenkään ole se, joka kirjoittaa raflaavimmin ja huutaa provosoivimmin. (On annettava tilaa minun toisille minuilleni.) Nyt puolentoista vuoden jälkeen on todettava se, minkä tietysti tiesinkin – minä (minä.) olen onnistunut missiossani. Ehkä juuri siksi nyt on oikea aika ottaa elämääni uusi suunta, antaa sisäisen kompassini kiepahtaa jälleen kerran, osoittaa minulle uusi tuuli, maailmansielulta uusi viesti! Se kuiskii korviini helliä teepussiviisauksiaan, jotka minä teepussien kyljistä luen, kuten että kaikki, mitä rakastin, olen minä. (Pähkinänkuoressa: valitse rakkaus, valitse rakkaus, valitse rakkaus. Ok?) MIN E FO R E V E R, TIFFA N Y K O O K aikki mitä r a k astin P A L S T A L L A N A U T I T A A N A R J E N P I E N I S T Ä , K A U N I I S T A A S I O I S T A . K A I K K I M I T Ä r a k a s t i n P R O L O G I 10 3 / 2 1 6 ylioppilaslehti K U V I T U K S E T : J A A K K O S U O M A L A I N E N K U V A : J U S S I S Ä R K I L A H T I
B L U E G R E Y T A N A G E R Pimppi kiinnosta a Y L K A T S A U S P A L S T A L L A P U R E T A A N A J A N K O H T A I S I A A S I O I T A O S I I N . V U O R O S S A P A N A M A N L I N N U T . H A R P Y E A G L E R E D L E G G E D H O N E Y C R E E P E R F L A M E C O L O R E D T A N A G E R B A Y H E A D E D T A N A G E R V E E R A E L I N A A L A V Ä H Ä L Ä K U V I T U K S E T : J A A K K O S U O M A L A I N E N K U V A : J U S S I S Ä R K I L A H T I
S U U R I A K Y S Y M Y K S I Ä ”Harry Potter, siis fiktiivinen velhopoika, joka puolustaa taikamaailmassa vähemmistöjä ja taistelee oikeudenmukaisuuden puolesta. Tutkimusten mukaan Harry Potter -kirjojen lukeminen jopa tekee nuorista suvaitsevaisempia. Vaikka Potter on lopulta velhomaailman sankari, kirjasarja puhuu kuitenkin sen pienen ja hyljeksityn portaiden alla olevasta komerosta ponnistaneen teinin äänellä.” R EE T TA RÖ NK Ä , Y L E X E T U S I V U N J U O N TA JA Kuk a on m a ailm a n tä r kein teini? P A L S T A L L A E T S I T Ä Ä N L O P U L L I S T A V A S T A U S T A . ”Meidän on päästävä eroon valtioista ylipäätään. Kansallisvaltioiden rajat tappavat. Ajatus valtioista ja niiden rajoista asettaa ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan syntyperästä riippuen. Rajat auki/rajat kiinni -debattiin on kolmaskin vaihtoehto: rajat pois.” SU V I AU V INEN , A N A R K IS T I JA TO IMI T TA JA ”Väite edustaa tyypillistä idiotismia. Toki itsenäistyminen oli äärimmäisen epätodennäköinen vaihtoehto aina maailmansotaan asti, mutta ilman sitä historiamme olisi ollut synkkä, verinen ja kunniaton. Saahan sitä haluta kaikkea kivaa, mitä olisi voinut saada ilman itsenäisyyttäkin, mutta todennäköisesti olisimme joutuneet jakamaan kaikki Venäjän historian kauheudet ilman mahdollisuutta vaikuttaa asioihin itse. Vastarintaliike olisi kokenut sen tavallisen tarinan, eli terrorin, petoksen ja koston kierteen. Käytännössä vain venäläisellä kulttuurilla olisi merkitystä.” T I M O V I H AVA I N E N , V E N Ä J Ä N T U T K I M U K S E N P R O F E S S O R I , H E L S I N G I N Y L I O P I S T O Suo men ei olisi pitä nyt kosk a a n itsenäistyä P A L S T A L L A E T S I T Ä Ä N V A S T A U K S I A E P Ä K O R R E K T E I H I N V Ä I T T E I S I I N . h ä n s a n o i i , h ä n s a n o i P R O L O G I ”Pakistanilainen Malala Yousafzai, 18. Hän osoittaa, että kuka tahansa voi muuttaa maailmaa. Yousafzai on blogannut tyttöjen koulutuksen puolesta, joutunut talibanien tulituksen kohteeksi, toipunut vakavasta ampumahaavasta päähän, saanut Nobelin rauhanpalkinnon, kirjoittanut elämäkerran ja kiertänyt ympäri maailmaa tapaamassa päättäjiä ja rohkaisemassa tyttöjä opiskelemaan. Ja kaikki tämä teini-iän aikana.” A NNI L IN T U L A , D EMIN PÄ ÄTO IMI T TA JA ”Millä tärkeyttä mitataan? Mitkä tekijät tekevät ihmisestä tärkeän? Kaikki nuoret ovat ’maailman tärkeimpiä teinejä’, sillä jokainen heistä on osaltaan, pienin ja isoin teoin, vaikuttamassa siihen, millaisessa maailmassa elämme tulevaisuudessa.” T II A L AU K K A NEN , NU O R IS O T U T K I JA ”Yhdysvaltalainen näyttelijä-laulaja Jaden Smith, 17. Hän ilmentää avarakatseisuutta sekä pukeutumisessaan että mielipiteissään. Hän on ns. gender-bender ja vielä isosta Hollywood-perheestä.” M A R KU S HIL D EN , V IES T IN TÄ KO NSU LT T I , A K VA M A R IINI P O R T ER N O V EL L I ”Harry Potter. Hänen nimeään kantava kirjasarja on saanut nuoret (ja aikuiset) ympäri maailmaa tarttumaan kirjoihin. Lukeminen ruokkii mielikuvitusta ja luovuutta, ja ilman niitä ei synny mitään uutta. Harry Potter -kirjat myös edustavat kannatettavia arvoja, kuten ystävyyttä ja vastuunkantoa.” A NN A-S O F I A NIEMINEN , IMP RO B AT U RL EHD EN PÄ ÄTO IMI T TA JA IID A S O FI A H IR V O N E N IID A S O FI A H IR V O N E N 12 3 / 2 1 6 ylioppilaslehti K U V I T U K S E T : J A A K K O S U O M A L A I N E N
KUN TUTKIJA Suvituulia Taponen aloitti väitöskirjan kirjoittamisen kaksi vuotta sitten, sen piti käsitellä julkisten palvelujen tehostamista ulkoistamisen avulla. Sitten lähtöoletus osoittautui vääräksi. ”Julkista johtamista vähän korjaamalla ja siinä ryhtiliikkeen tekemällä samoja hyötyjä on mahdollista saavuttaa. Aina ei tarvitsisi ulkoistaa saavuttaakseen lisää tehokkuutta”, Taponen kertoo työpaikkansa kokoustilassa Lontoossa. Taponen teki valtion hankintatoimessa neljä vuotta töitä, kunnes aloitti väitöskirjatutkimuksen Aalto-yliopistossa. Nyt hän työskentelee vierailevana tutkijana King’s Collegen Policy Institutessa Lontoossa. Taposen toteuttamassa case-tutkimuksessa selvisi, että ulkoistettuja palveluja seurataan ja mitataan sopimuksiin perustuen, mutta vastaava toiminta unohtuu julkisen sektorin sisäisessä toiminnassa. Tämä saattaa Taposen mukaan johtaa siihen, että julkisella puolella havaitaan ongelma, mutta tiedon puutteen vuoksi sitä ei osata paikantaa. Ja sitten ulkoistetaan palvelu sen vuoksi, että ongelmasta päästäisiin eroon. ”Lähtökohta on usein se, että meillä on ongelma ja me halutaan ratkaista se ulkoistamalla se jollekulle toiselle yritykselle.” Käytännössä siis oiretta hoidetaan, mutta syytä ei. USKO MUS automaattisesta tehokkuuden kasvusta ulkoistamisen avulla ei ole ainoa ajatteluvirhe, joka aiheeseen liittyy. Niin kannattajat kuin vastustajat toistavat argumentteja, jotka eivät perustu tutkittuun tietoon, Taponen sanoo. ”Usein ulkoistamista juhlittaessa on vahva epäilys siitä, että sisäisen toiminnan kuluihin ei osata laskea kaikkia niitä kustannuksia, mitä ulkoistamiseen liittyy.” Kustannuksilla Taponen viittaa kilpailuttamisprosessiin ja sopimuksen johtamiseen. Vaikka palvelun tuottamiskustannukset laskisivat, kokonaishintalappu ei välttämättä pienene, jos ulkoistamisen kustannuksia ei osata sisällyttää kustannuslaskelmaan. Mutta ajatteluvirheitä tehdään myös silloin, kun periaatteellisesti vastustetaan julkisten palvelujen yksityistämistä. ”Siinä unohdetaan se, miten tärkeä kirittäjä yksityinen sektori voi olla ja mitä sen toiminnasta voi oppia.” Jotkin kunnat ovat hyötyneet siitä, että ne ovat ulkoistaneet terveyspalveluistaan puolet ja vertailleet, miten yksityisen yrityksen tapa järjestää palvelut eroaa heidän omastaan. LO NTO OSSA Taponen on keskittynyt erityisesti terveyspalveluihin ja Suomen ja Britannian välisten erojen tarkasteluun. Britannian kansallisesta ylpeydestä, National Health Servicestä (NHS), kerätään hänen mukaansa enemmän tietoa kuin suomalaisesta julkisesta terveydenhuollosta, minkä vuoksi palveluita on helpompi kehittää. Esimerkiksi yhdellä Lontoon alueista osa ortopedisista leikkauksista voitiin osoittaa tehottomiksi tarkastelemalla tilastoja leikkausten määrän suhteesta potilaiden toimintakyvyn kohentumiseen. Kun asia huomattiin säännöllisesti arvioitavasta tilastotiedosta, hoitoa muutettiin. ”Suomessa yksi ongelma on, että tällaista dataa ei ole riittävästi, mikä sitten tekee ulkoistamispäätöksen tai sisäisen korjausliikkeen tekemisen vaikeaksi.” Tiedon puute liittyy osin asenteisiin. Taposesta julkisella puolella sisäisen toiminnan tehokkuuden seuraamista vieroksutaan. Hän on huomannut sen keskusteluissa alan toimijoiden kanssa. ”Toiminnan mittaaminen ja työajan seuraaminen ikään kuin liitetään siihen, että nyt aletaan leikata tai että nyt meitä ulkoistetaan. Sitä pidetään hirveän negatiivisena, vaikka sen pitäisi olla ihan perusjuttu.” Liiallisella tehokkuusajattelulla ja kilpailun korostamisella voi toki olla kääntöpuolensa. Taponen viittaa Britanniaan, missä joidenkin sairauksien, kuten syövän hoito, on hajaantunut lukuisiin eri organisaatioihin. ”Pahimmillaan voi olla jopa 30 eri palveluntuottajaa hoitoketjussa syövän diagnosoinnista hoitojen aloittamiseen ja hoitosuhteen jatkumiseen.” Kun tieto palveluntarjoajien välillä ei liiku tarvittavalla tavalla, potilaalle lankeaa iso vastuu hoitonsa turvaamisesta. Yksi alueellinen organisaatio on jopa joutunut ulkoistamaan näiden palvelujen integroimisen yhteen. ”Tämä on ehkä ulkoistamisen ja äärimmäisen tehokkuuden hakemisen uhkakuva.” IIR IS L AG U S K U N J U L K I N E N T E R V E Y D E N H U O L T O S A K K A A , O N G E L M A R AT K A I S T A A N S I I R TÄ M Ä L L Ä S E Y K S I T Y I S E L L E P A LV E L U N T U O T T A J A L L E , S A N O O T U T K I J A S U V I T U U L I A T A P O N E N . N I I N E I K U I T E N K A A N T A R V I T S I S I T E H D Ä . Seur a ava h oita a L A U R A M A T I K A I N E N H E N K I L Ö 13 3 / 2 1 6 K U V I T U K S E T : J A A K K O S U O M A L A I N E N
ilosaarirock.? @ilosaarirock #kesänparasviikonloppu Joensuu • 15.-17.7.2016 Paperi T \ Ismo Alanko \ Vesala \ Elastinen \ Stig \ Eevil Stöö Maj Karma \ Ruger Hauer feat. Regina \ Scandinavian Music Group Saimaa \ Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana \ Timo Lassy Band Death Hawks \ Tryer \ Gasellit \ Tippa-T \ Aurora \ Anna Puu \ Tiisu Tähtiportti \ Shiraz Lane \ Musta Risti \ Lasten Hautausmaa \ View Ihana Leijona \ Lopunajan mies \ Juice Normaali \ Jeremy Folderol Robert Pehrsson’s Humbucker SWE \ Teksti-TV 666 \ The Mutants Kumikameli \ Kesä \ Kohti Tuhoa \ Särkyneet \ Rusto + more! The 1975 UK \ Skepta UK \ Propagandhi CAN \ Paradise Lost UK TesseracT UK \ Haken UK \ Frank Carter & Rattlesnakes UK Wolf Alice UK \ SANNI \ Antti Tuisku \ Amorphis \ Stam1na Moonsorrow \ JVG \ Olavi Uusivirta \ J. Karjalainen \ Chisu Ellie Goulding UK \ Volbeat DK \ Cheek Lippuvaihtoehdot: 2 pv 98 € \ 1 pv 69 € Premium 2 pv 151 € \ Sulo-klubi 32 € Ennakkomyynti: Tiketti \ Lippupiste Liput myynnissä!
L A U R A M A T I K A I N E N H E N K I L Ö EIH Ä N TÄSSÄ näin pitänyt käydä: aktivistista tuli virkamies. Reilu kymmenen vuotta sitten Juha Yrjölä oli parikymppinen teekkari, joka revittiin kesken koulun Otaniemestä Nokialle koodaamaan avoimen lähdekoodin Linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä siis niitä, joiden varaan Nokia julkisti parikin lajissaan ainoiksi jäänyttä lippulaivapuhelinta. Kun Nokia alkoi kyllästyttää, Yrjölä päätyi parin mutkan kautta suomalaisen puhelinteollisuuden hiillokselta yliopistolle. Psykologian opinnot olivat hyvässä vauhdissa, kunnes ympäröivä maailma muuttui liian raskaaksi. ”Oli lautakasakriisejä ja kaikkia. Se murensi uskoa Suomen poliittiseen järjestelmään”, Yrjölä, 36, sanoo. Sireenit päässä alkoivat huutaa! Hälytys, demokratia uhattuna! Jotain piti tehdä sen pelastamiseksi. Ensin Yrjölä koodasi kavereineen Kansan muisti -palvelua muistuttamaan poliitikoiden tekemistä lupauksista ja niiden toteutumisesta. Sitten opinnot jäivät taas ja hän päätyi muuttamaan systeemiä sen osasena. VUO N N A 20 9 Yhdysvalloissa perustettiin Code for America, voittoatavoittelematon organisaatio, jonka kautta ohjattiin lahjakkaita koodareita työskentelemään julkisella sektorilla. Siellä he tekivät juoksevia töitä ja projekteja, pienellä rahalla ja vaivalla saatiin suuri hyöty veronmaksajille. Pian malli levisi Eurooppaan. Helsingin kaupunki lähti mukaan Code for Europe -hankkeeseen ja haki vuonna 2013 itselleen kumppanikoodaria. ”Kyllä se vaati visiota ja munaa, että tällaista lähdettiin kokeilemaan”, Yrjölä sanoo. Yrjölä palkattiin ja vakinaistettiin vuoden jälkeen. Tänä vuonna Helsinki palkkasi Yrjölän vetämään ryhmään jo kuudennen kumppanikoodarin Tavalliselle kaupunkilaiselle on koodattu jo vaikka mitä. On Varaamo kaupungin kirjastojen ja nuorisoasiainkeskusten työtiloille (ja ompelukoneille), avoin Open Ahjo -rajapinta kaikelle Helsingin julkiselle päätöksentekotiedolle ja Linked events -tapahtumarajapinta, jonka avulla näkee suoraan, mitä tapahtumia lähellä on meneillään. ”Joillain virastoilla tapahtumatiedot saattoivat olla naputeltuna Word-dokumenttiin nettisivuille.” Päätökset-palvelu on Yrjölän kehittämistä tunnetuin. Siinä kaupungin päätöksiä voi selata hakusanoilla vaikka sen mukaan, kiinnostavatko koirapuistot vai Kumpula. ”Tämän vuoden aikana on ajateltu tehdä siihen push-järjestelmä, johon voi laittaa, että on kiinnostunut tästä pisteestä ja kilometristä sen ympärillä. Sitten saat aina notifikaation, kun tulee siihen alueeseen liittyvä päätös.” KUN JULKISELL A SEKTORILL A pääsee näyttämään norminpurkajille, että hei, mekin ollaan ketteriä, demokratia-aktivisti on tyytyväinen. Ennen muuta Yrjölän ja muiden koodareiden työ nimittäin säästää veronmaksajien rahaa. Helsingille on nimittäin nyt oletusarvo tehdä avointa lähdekoodia. Sen suurin etu on, että järjestelmiä voi kehittää kuka vain, joka koodia osaa. Ennen käytännössä ainoa tapa oli kilpailuttaa projektit suurelle toimittajayhtiölle, joka sitten pääsi rahastamaan niiden päivityksellä. ”On firmoja, jotka tykkää myydä omia suljettuja tuotteitaan, mutta veronmaksaja on se, joka siitä sitten maksaa.” Tämän avoimet lähdekoodit ja rajapinnat korjaavat. Ja sitä paitsi, silloin kuka tahansa voi tehdä niiden päälle juuri sellaisia palveluita, joita itse kokee tarvitsevansa. ”Kun me tehdään tekeminen mahdollisimman helpoksi ulkoisille ohjelmistokehittäjille, ne voivat tehdä omaa liiketoimintaansa avointen rajapintojen päälle tai tuottaa palveluita pro bono”, Yrjölä sanoo. ”Eikä me kaupunkina edes nähdä kaikkien erityiskäyttäjäryhmien tarpeita.” Aina ei tarvitse edes koodata. Kun sopimuspalavereihin saadaan ihmisiä, jotka ymmärtävät ohjelmistojen kehittämisestä, firmojen on vaikeampi sanella hintoja tietämättömien virkamiesten kumileimattavaksi. ”Ohjelmistokehityksen ydinosaamisen ulkoistamisessa ei ole ollut mitään järkeä.” Sen Yrjölä tietää, sillä jo istumalla oikeassa palaverissa virkamies on hyvin äkkiä vuosipalkkansa arvoinen veroeuroissa. O SK A R I O N NIN E N J U H A Y R J Ö L Ä O L I D E M O K R AT I A A K T I V I S T I , J O K A P Ä ÄT Y I P U O L U S T A M A A N S Y S T E E M I Ä S I S Ä L TÄ P Ä I N . Ko odivir k a mies 15 3 / 2 1 6
UN KESÄ KUUN lopussa 2014 Suomessa marssi 20 000 ihmistä seksuaalija sukupuolivähemmistöjen puolesta Pride-kulkueessa, päivää myöhemmin Jamaikan pääkaupungin Kingstonin kaduilla käveli 25 000 ihmistä anaaliseksin kieltolain puolesta. Väkijoukko tukki jo valmiiksi tukkoisen keskustan pääristeyksen, heilutti kylttejä ja lippuja, rukoili ja lauloi. Lavalle nousi uskonnollinen johtaja toisensa jälkeen vaatimaan hallitusta säilyttämään buggery law’n eli lain, joka kieltää anaaliseksin kaikkien kanssa ikään ja sukupuoleen katsomatta. Jamaikalla anaaliseksistä voi saada kymmenen vuotta vankeutta. Lain perusteella on kuitenkaan harvoin tuomittu ketään, mutta se näkyy arjessa muilla tavoilla. Esimerkiksi vuonna 2012 mies nimeltä Javed Jaghai sai vuokraemännältään häädön kodistaan seksuaalisuutensa takia. Vuokraemäntä perusteli Jaghain seksuaalisuuden tarkoittavan sitä, että tämä todennäköisesti harrasti laittomia akteja makuuhuoneessaan. Siksi edes heterosuhteissa anaaliseksi ei käy laatuun. ”Löysin anaalipornoa poikaystäväni koneelta, mitä teen? Onko poikaystäväni homo?” kirjoitti nimimerkki Epätietoinen tyttöystävä jamaikalaisen sanomalehden Kysy pastorilta -palstalla. Pastorin mukaan on tosiaan hyvin epäilyttävää, että heteromiehellä olisi sellaista pornoa ja siksi poikaystävä oli parasta toimittaa terapiaan. Jamaikalaisten suhtautuminen homoseksuaalisuuteen perustuu tällaiseen päättelykehään: homot harrastavat anaaliseksiä, joten anaali on pahasta ja syytä kieltää kaikilta. AURIN KO PA A HTA A ja jätevesi virtaa. Taaemmalla levittyvät pyykkinarut ja värikkäät vaatteet, niiden takana on peseytymisalue. Syvemmällä viemärissä, maan alla, on viileää. ”Tervetuloa viemärikartanoon. Tässä on makuuhuoneemme, master bedroom”, vitsailee yksi paikalla olevista miehistä ja näyttää pahvista kyhättyä makuualustaa. Miehet asuvat täällä, kingstonilaisessa viemärissä. Heitä on kaikkiaan vajaa parikymmentä. Jamaikalaisessa queer-slangissa heitä kutsutaan scary queenseiksi. He ovat kodittomia nuoria homomiehiä, jotka saavat toimeentulonsa itsensä myymisestä tai varastamisesta. Kun oma perhe on hylännyt, on viemäriin muodostunut oma hierarkkinen yhteisö. Miehet osoittelevat toisiaan ja selostavat, kuka on kenenkin äiti, isä, sisko tai veli. Perhekuntia on tällä hetkellä kaksi. He ovat myös Jamaikan kaikista väkivallalle alttein väestöryhmä. Vuonna 2011 16-vuotias poika tapettiin viidakkoveitsellä ja 26-vuotiaan kampaajamiehen pää leikattiin irti, koska hän oli paikallisten mielestä liian feminiininen. Jamaika on hyvin kristilliskonservatiivinen maa. HLBTQI -ryhmien vastinparina on konservatiivisia kristillisiä järjestöjä, joiden kärkihankkeisiin kuuluu kampanjointi anaaliseksiä vastaan. Yksi niistä on lääketieteen opiskelija Daniel Thomasin johtama Love March Movement (LMM) . LMM ei tee työtä pelkkää homoseksuaalisuutta, vaan myös pornoa, esiaviollista seksiä, avioeroa ja masturbointia vastaan. LMM on nuorille kristityille tarkoitettu järjestö, jonka viesti on selvä: Vain Jumalan tahdon mukainen, avioliiton sisäinen, miehen ja naisen välinen, lisääntymishakuinen yhdyntä on hyväksyttävää. Järjestö pitää Jamaikan anaaliseksin kieltävää lainsäädäntöä tärkeänä kansalliselle hyvinvoinnille. Thomas, kuten monet muut konservatiiviset kristityt, toistaa järjestönsä kautta tuttua ”rakasta synnintekijää mutta vihaa syntiä” -mantraa. JAMAIK ALL A K IELLE T T YÄ EI OLE HOMOUS , VA AN ANA ALISEK SI . SE UHK A A K AIK K E A . EXIT ONLY
E L L A M I K K O L A Scary queensien vastinparina Jamaikalla ovat paremmin pärjäävät homot. Heitä kutsutaan slangissa rich queenseiksi. He ovat hyvissä kaupunginosissa asuvia koulutettuja homomiehiä, jotka elävät omassa liberaalissa kuplassaan. Yksi heistä on jamaikalainen Maurice Tomlinson. Jamaikalla asuessaan hän asui turvallisessa kaupunginosassa ja vietti aikansa suvaitsevaisten ihmisten kanssa suvaitsevissa kahviloissa ja baareissa. Tietysti hän osallistui myös kristillisiin käännytysryhmiin ja meni naimisiin naispuolisen ystävänsä kanssa. Niin oli tehtävä, koska niin hän oli oppinut – ettei homous ole identiteetti vaan teko, josta voi pidättäytyä, tai sairaus, josta voi parantua. Tämä oli Tomlinsonille paljon isompi ongelma kuin homoihin maassa kohdistuvat sanalliset ja fyysiset hyökkäykset. ”Vasta, kun aloin tehdä työtä AIDS -free world -järjestön kanssa, jouduin kosketuksiin jamaikalaisen homovihamielisyyden kanssa”, Tomlinson sanoo. Nyt Tomlinson on yksi Jamaikan tunnetuimmista homoaktivisteista. Siksi hän ei enää voi asua Jamaikalla. Tomlinson oli opiskellut lakimieheksi ja opetti ennen Jamaikan teknillisessä yliopistossa lakitieteitä. Elokuussa 2011 hän meni Kanadassa naimisiin nykyisen aviomiehensä kanssa. Puoli vuotta myöhemmin Jamaikan toiseksi suurin sanomalehti Jamaica Observer julkaisi Tomlinsonin hääkuvan luvatta sivuillaan. ”Sain lukuisia tappouhkauksia. Yksi opiskelijoistani jopa julkaisi opetusaikatauluni netissä. Ilmoitin uhkauksista poliisille, joka ei tehnyt asialle mitään. Minun oli pakko lopulta paeta maasta.” Viime joulukuussa Tomlinson haastoi Jamaikan valtion oikeuteen. Hän yrittää saada anaaliseksin kieltolakia kaadettua sen perusteella, että se loukkaa kansalaisten perustuslaillista yksityisyydensuojaa. Toisella puolella, lakia tukemassa, oli konservatiivijärjestöjen liittouma. Heidän mukaansa anaaliseksin salliminen uhkaisi ydinperheitä ja lapsia, pahentaisi HIV-epidemiaa ja olisi muuten vain kristinuskon vastaista. Kymmenien tuhansien ihmisten edessä seisova kristillisjohtaja kehotti kansalaisia ”ohjaamaan Jamaikan sen menestyksen tielle”. Väkijoukko hurrasi, sillä kyse oli jostain aivan muusta kuin anaaliseksistä. JA M AIK A O N Ä Ä RIM M ÄIN EN esimerkki homojen surkeista oloista. Kun sitä peilaa länsimaihin, voi kuitenkin etsiä vastausta yleiseen kysymykseen. Kun kampanjoidaan yhteiskunnallisen homohyväksynnän puolesta, mitä tai ketä silloin hyväksytään? Jamaikalla vastaus on helppo, sillä homoseksuaalisuus on vain seksiä. Jamaikalainen mies on rude boy, joka tarvittaessa todistaa heteromiehuutensa ampumalla homomiestä päähän, kuten monissa suosituissa dancehallja reggae-lauluissa lauletaan. Useimmissa kulttuureissa miesihanne muodostuu voimankäytöstä, kovuudesta ja kyvystä saada naisia ja tyydyttää heidät sängyssä, mutta Jamaikalla se on erityisen tärkeää. Siihen peilattuna on valtava sääntörikkomus mieheltä olla sängyssä toisen miehen kanssa. Jamaikan homoyhteisö ei siksi ole mikään yhteisö, vaan luokkajaon ja kaapissaolon pirstaloima kokoelma miehiä, jotka vain sattuvat harrastamaan seksiä muiden miesten kanssa. Kun homoseksuaalisuus on olemassa vain seksiaktissa, homot harvemmin mieltävät itsensä homoiksi. He ovat vain syntisiä heteroita. • S U S A N N A K O S O N E N J U T T U O N T O T E U T E T T U U L K O M I N I S T E R I Ö N M A T K A A P U R A H A L L A .
Hei Saska keksi meille otsikko! VALKOINEN MIES ON TOT TUNU T TIE TÄMÄ ÄN K AIK EN. SIKSI WASHING TONIIN MUU T TANU T TOIMIT TA JA SASK A SA ARIKOSK I TIE TÄ Ä MYÖS, ONKO MIEHEN OTE K IRP OAMASSA . T E K S TI O SK A R I O N NIN E N & S O N JA S A A R IK O SKI K U VAT O SK A R I O N NIN E N