Ylioppilaslehti 02/2023 - Lehtiluukku.fi

J A A E I YLIOPPILASLEHTI nro 2 / 2023 s. 37 ”YE S WE CAN .” ”E I TU LE NA TO -T AR RA A LÄ PP ÄR II N. ” ”EI TUU BIIFFIÄ, JOS SÄ ET KUSETA MUA RAHASSA.” ”OLEN LÄHETTÄNYT MEEMEJÄ, VIELÄ HAUSKEMPIA KUIN PÄÄMINISTERI, MELKEIN KAIKILLE MUILLE PAITSI PRESIDENTILLE.” ”KAIKKI SEKSIASENNOT, JOISSA VOI TEHDÄ LIBERAALIA POLITIIKKAA, KELPAAVAT MULLE.”
” Kaikki nostetaan , kaikki sijoitetaan ” KÄVIN KÄVIN hiljattain asuntonäytössä. Yllätyksekseni asuntoa vuokrasi vanha opiskelukaverini. Jostain syystä me, kaksi samanikäistä valtiotieteiden maisteria, jotka on puristettu saman tasapäistävän opintoputken läpi, olemme hyvin eri pisteissä elämissämme. Hänellä on hulppea, lankkulattiallinen omistuskämppä Kalliossa, minä taas etsin uutta vuokra-asuntoa, jossa mahtuisi kääntymään, mutta joka ei silti maksaisi tonnia kuussa. Siitäkin huolimatta, että olemme aloittaneet opinnot yhtä aikaa ja kouluttautuneet yhtä korkealle. Toinen ystäväni tiesi kertoa, että hänen ensimmäinen muistonsa kyseisestä landlordista on kandivuosilta. Hän oli opastanut ystävääni opintolainasta: ”Kaikki nostetaan, kaikki sijoitetaan.” Ilmeisesti sijoitusguru elää kuten opettaa. Toisin kuin minä, joka kyllä nostin lainaa, jota ilman en olisi Helsinkiin muuttaessani pärjännyt, mutta jota en lopulta juuri uskaltanut käyttää ja joka sijoitussalkun sijaan makaa edelleen tyhjänpanttina pankkitililläni odottamassa tuomiopäivän korontarkistusta. TÄMÄN TÄMÄN lehden sivulla 12 puhutaan opiskelijoiden velkaantumisesta. Tekstiä lukiessani leukani putosi lattiaan: opin, että vain reilussa kymmenessä vuodessa vastavalmistuneiden maisterien keskimääräinen opinto lainavelka on kolminkertaistunut. Miten se on mahdollista? Yksi syy on asumisen murros. Samalla aikavälillä asumiskustannukset ovat kasvaneet Suomessa rajusti. Opiskelijat on siirretty yleisen asumistuen piiriin ja opintotuki on muuttunut lainapainotteisemmaksi. Opintorahaakin laskettiin vuonna 2017. Siinä missä valtio inflaation ja vaalien aikaan tukee keskiluokkaisia äänestäjiä esimerkiksi energia kriisissä tai ylimääräisillä lapsilisillä, opiskelijoita tuetaan lähinnä lainahyvityksellä. Siitä saattaa päästä nauttimaan, mikäli kuuluu onnekkaaseen 60 prosenttiin nuorista, jotka eivät vielä paini masennusja ahdistus oireiden kanssa tai ovat niistä huolimatta saaneet grindattua opinnot tavoiteajassa kasaan. VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ julkaisi hiljattain ehdotuksensa valtiontalouden tasapainottamiseksi. Mukana oli satojen miljoonien leikkaukset opintoja asumistukeen. Lukukausimaksutkin nostettiin taas pöydälle. Puolueet kiirehtivät irtisanoutumaan ehdotuksista. Vaalien alla ei ole trendikästä kertoa leikkaavansa koulutuksesta. Voi olla, että kohta somessa jo trendaa kuva, jossa kaksi epärehellisen näköistä miestä pitelee käsissään viestiä koulutuslupauksesta, jonka heti vaalien jälkeen syövät. Opiskelijajärjestö SYL:n sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto laski, että jos kaikki VM:n ehdottamat noin miljardin euron säästötoimet korkeakoulutukseen toteutuisivat, keskivertoopiskelija kompensoisi niitä ottamalla jopa 40?000 euroa opintolainaa. Nyt vastavalmistuneen maisterin keskimääräinen velka on noin 20?000 euroa. VM:n ehdotuksista kaikki tuskin toteutuvat, mutta jo yksikin niistä eriarvoistaisi opiskelijoita entisestään. Suomessa omistusasuminen on yleistä ja moni haaveilee siitä vauvanhankinnan aikaan. Noilla veloilla ja näillä koroilla voisin itse kuvitella ottavani opinto velan kylkeen asuntolainaa 60-vuotiaana. Lasten hankkiminen saattaisi olla jo myöhäistä, mikä on sinänsä onni, sillä rahaa täytyy riittää myös lainojen pois maksamiseen. Toki jos koko 40?000 euron lainan sijoittaa, irtoaa varmasti oikein mässy kämppä kantakaupungista pian opintojen päätyttyä. A D I L E S E V I M L I K U V A A av a E ro n en ylioppilaslehti 2 / 2023 3 Pääkirjoitus
PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Adile Sevimli @adilesev ART DIRECTOR ART DIRECTOR Pauliina Nykänen TOIMITUSSIHTEERIT TOIMITUSSIHTEERIT Anni Härkönen @annihark Petri Jääskeläinen @KmyBeat TEKIJÄT TEKIJÄT Maryan Abdulkarim, Sabrina Bqain, Venla Helenius, Joel Karppanen, Atte Koskinen, Heidi Puomisto, Arda Yildirim KIITOKSET KIITOKSET Ümit Bedretdin, Sofia Blanco Sequeiros, Irina Eteläaho, Niklas Ferm, Ahto Harmo, Laura Jurmu, Oona Pohjolainen, Robert Sundman, Olavi Uusivirta KANSI KANSI Pauliina Nykänen PERUSTETTU 1913. PERUSTETTU 1913. 110. vuosikerta. Ylioppilaslehden kustannus Oy on Aikakausmedian sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. SÄHKÖPOSTIOSOITTEET SÄHKÖPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi @ylioppilaslehti.fi SOMESSA SOMESSA @ylioppilaslehti KÄYNTIJA KÄYNTIJA POSTITUSOSOITE POSTITUSOSOITE Leppäsuonkatu 9 B 00100 Helsinki TILAUKSET JA TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET OSOITTEENMUUTOKSET www.ylioppilaslehti.fi/ tilaajapalvelut MEDIATIEDOT MEDIATIEDOT www.ylioppilaslehti.fi/mediatiedot KUSTANTAJA KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus oy Toimitusjohtaja Leea Tolvas, leea.tolvas@ylva.fi PAINO PAINO Printall AS, Tallinna, Viro ISSN 0355-9246 ISSN 1458-445X (verkkolehti) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä palauta sitä. SEURAAVA NUMERO SEURAAVA NUMERO ilmestyy 12.5. Olin väärässä K U V A A av a E ro n en Joel Karppanen on valokuvan, elokuvan ja kirjallisuuden parissa työskentelevä nykytaitei lija ja kriitikko. Hänen tuoreimpia kiinnostuksen kohteitaan ovat villa koirat, puolalaiset elokuvat, Juhani Rekolan esseistiikka, nu-jazz ja kotipornon kuvaaminen. Jälkimmäisestä hän kirjoitti kolumnin sivulle 32. Heidi Puomisto on Turussa asuva toimittaja, taiteilija ja Itä-Aasian tutkimuksen maisteri opiskelija. Tämän lehden sivuille 16–21 hän maalasi meemejä. Niihin hän löysi inspiraationsa muun muassa Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin hiuksista ja kuva taitelija Tiitus Petäjä niemen makkarakoirasta. Viime lehden 1/23 Alkupalapalstan jutussa Anaali helmiä ja eksoottisia toisia kirjoitettiin virheellisesti Magnus Carlsonista, kun viitattiin shakkimestariin nimeltä Magnus Carlsen. HELMIKUUSSA HELMIKUUSSA kokoomuksen eduskuntaryhmän viestinnän asiantuntija Mikko Laakso villiintyi Twitterissä: näytti siltä, että kilpakumppani sdp oli poistanut nettisivuiltaan kasan vanhoja Natokielteisiä tiedotteita. Kiinni jäivät! Iltapäivälehdet innostuivat. Pari juttuakin syntyi. Niissä demarien puoluesihteeri tarjosi Nato-kielteisten tiedotteiden katoamiseksi varsin arkista syytä: ennen vuotta 2018 lähetetyt tiedotteet olivat jääneet pois nettisivu-uudistuksessa viime syksynä. Toistakymmentä vuotta Nato-myönteisyyttä rummuttaneesta kokoomuksesta tuntuu varmasti hyvältä muistaa olleensa Suomen Nato-jäsenyyden kannalla toistakymmentä vuotta demareita pidempään. Minäkin rakastan muistella hetkiä, joina olin oikeassa ja muut väärässä. Vakuutuinhan jopa kaksi päivää ennen muita, että koronaviruksesta tulisi hirmuinen pandemia, josta selviäisi voittajana se, joka on hamstrannut kotiinsa eniten vessa paperia. Minussa ja kokoomuksessa on yhteistä sekin, ettei oikeassa olemisemme kiinnosta ketään muuta kuin itseämme. Näkisin julkisuudessa mieluusti niin vaalien alla kuin niiden välissäkin enemmän tunnustuksia päättäjiltä, jotka ovat muuttaneet mieltään. Esimerkkiä näyttää tässä lehdessä Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen. Vielä viime syksynä Lahtinen julisti Ylen haastattelussa, että opintolainalle tarvittaisiin korkokatto, jotta opiskelijoiden ahdinko inflaation ja nousevien korkojen aikana ei kasvaisi liian suureksi. Sitten tulivat pakkaset, sähkön hinta pomppasi, ja hallitus räiski sähkötukia vähän sinne ja tänne. Lahtinen seurasi keskustelua ja laski talous lukuja. Lopulta hän totesi, että opintolainan korko katolle on oltava olemassa järkevämpi, halvempi ja kohdennetumpi vaihtoehto. Sellaisen hän mielestään löysikin. Ratkaisuaan hän esittelee tämän lehden sivulla 12. Samassa jutussa tunnetut talousgurut jakavat jaksuhaleja ja vinkkejä meille opintolainansa nousevien korkojen kanssa tuskasteleville. A N N I H Ä R K Ö N E N OIKAISUT Viime lehden 1/23 uutisanalyysissä Tukipaketit eivät tepsi maatalouden moni kriisiin luki, että CAP-suun nitel man myötä maatalous päästöt vähenisivät 5,5 prosentilla viidessä vuodessa. Päästöt eivät kuitenkaan vähene seuraavan viiden vuoden aikana. 5,5 prosentin vähennys ei tapahdu verrattaessa nykyhetken päästöihin vaan verrattuna siihen, mitä päästöt olisivat olleet seuraavan CAP-kauden lopussa, jos vanha CAP-politiikka olisi jatkunut ilman uudistusta. 4 Toimitukselta Tekijöinä
ASIATON KYSYMYS s. 37 Puoluejohtajat pilapuhelimessa TAKAIKKUNA s. 43 Salatut muumit Viisikko antirasismia etsimässä Tuntematon meemisotilas Kenelle velkakellot soivat? PÄ ÄKIRJOITUS s. 3 Tuomiopäivän korontarkistus TOIMITUKSELTA s. 4 Helppoa olla oikeassa UUTISIA s. 8 Ruuhkaa Kelassa KULTTUURI s. 26 Kulttuurihenkilö Kritiikki 3 x ruoka on poliittista Kolumni Rakas ruokapäiväkirja, ALAKULTTUURI s. 34 Ylioppilaslehden koulushoppailukone Internet-UG Top-10 GALLUP s. 6 Kansa on puhunut ALKUPALA s. 7 Kolme kauhuskenaariota S. 10 S. 12 S. 16 ylioppilaslehti 2 / 2023 5 Tässä lehdessä A L U K S I P I T K Ä T L O P U K S I
T E K S T I Anni Härkönen K U VAT Pauliina Nykänen ” ”MINISTEREIDEN MINISTEREIDEN ja kansanedustajien palkasta voisi leikata melkein 40 prosenttia, jos muut edut pysyvät ennallaan. [toim. huom . kansanedustajan peruspalkka oli kuluneella vaalikaudella alkaen 6 614 euroa kuukaudessa.] Onhan se vaativa työ, mutta tehtävään pyrkimisen lähtökohtana ei pitäisi olla raha, vaan se, että halutaan oikeasti muuttaa asioita ja tehdä hyvää. Lisätuloja voisi hankkia sivubisneksillä, kunhan ne eivät vaikuta kansanedustajan työhön.” S A M I ÖZG Ü R , 3 t e o l o g i a , 1 . v u o s i k u r s s i ” ”EN EN leikkaisi, vaan nostaisin veroja. Suomen veroaste on tullut alas viime vuosina [toim. huom . veroaste laski vuosina 2016– 2020, mutta se kääntyi hienoiseen nousuun vuonna 2021]. Jos me saataisiin se korjattua, valtion taloudella ei olisi minusta juuri lainkaan tarvetta sopeuttaa. Kiristäisin haittaveroja, kuten tupakan ja päästöjen verotusta.” P O L I N A K OZ Y R E VA , 3 1 k a u p p a t i e t e i d e n m a i s t e r i , k ä y t ä n n ö l l i n e n f i l o s o f i a , a v o i n y o ”YMPÄRISTÖLLE ”YMPÄRISTÖLLE haitallisista tuista. Ja hot take , turkisalan tuista. Okei, näillä ei vielä hirveästi saatu rahaa kasaan. En missään nimessä leikkaisi sosiaalietuuksista enkä Ylestä. Tässä maailmantilanteessa en leikkaisi Puolustusvoimilta. Korkeakouluilta en sillä tavalla leikkaisi. Olemassa olevia korkeakouluja ei pidä vähentää, mutta en ole varma, tarvitseeko johonkin perähikiälle rakentaa uusiakaan.” E L I S A L E O N O F F, 2 6 p o l i t i i k k a j a v i e s t i n t ä , 1 . v u o s i k u r s s i ” ”JOS JOS jostain leikkaisin, niin luonnolle haitallisista tuista, jotka suoraan tai välillisesti tukevat esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Suomi tukee yksittäistä turvetuotannon työpaikkaa vuodessa naurettavilla summilla. Jos näitä tukia leikattaisiin, voitaisiin työvoimaa ohjata kestävämmille aloille. Kotimaanlentojen tukeminen on karseaa rahankäyttöä, kun junallakin pääsee.” T O P I M AT T I H E I K K O L A , 3 m a a t a l o u s , y m p ä r i s t ö j a l u o n n o n v a r a e k o n o m i a n k a n s a i n v ä l i n e n m a i s t e r i o h j e l m a , 1 . v u o s i k u r s s i ” ”YMPÄRISTÖLLE YMPÄRISTÖLLE haitallisista yritystuista. Kaikki, mikä on haitallista ympäristölle sotii sitä vastaan, mihin suuntaan Suomea pitäisi viedä. Musta se on aika ilmiselvä kohde. Eläintuotantoon annettavista tuista voisin leikata. Olisin juustohöyläleikkaaja. Leikkaisin vähän sieltä täältä ennemmin kuin isoja paloja yhdestä paikasta.” V E E R A N I K K A R I N E N , 2 7 p o l i t i i k k a j a v i e s t i n t ä , 1 . v u o s i k u r s s i ” ”EN EN leikkaisi. Korottaisin mielelläni esimerkiksi pääomaverotusta, joka on tällä hetkellä huomattavasti kevyempää kuin ansiotuloverotus. Tai yritysverotusta, varsinkin mitä tulee isoihin yrityksiin. Perintöveroa voisi korottaa.” O K K O -A A R E T T I A I T T O L A , 2 3 k ä y t ä n n ö l l i n e n f i l o s o f i a , 3 . v u o s i k u r s s i Käsissäsi on Suomen valtion budjetti. Mistä leikkaisit? ylioppilaslehti 2 / 2023 6 Nopeat G A L L U P
SINIPUNAHALLITUS SINIPUNAHALLITUS – Maljojen kuningas Kortissa istuu tuttu ja turvallinen isojen, perinteisten puolueiden edustaja: kuningas. Käsissään kuninkaalla on kaksi esinettä. Oikeassa kädessä on suuri malja, josta hän kaataa auliisti veroparatiiseihin. Vasemmassa kädessä näyttää olevan soihtu, josta tuli on sammunut. Kuninkaan mietteliäs ilme viittaisi siihen, että hänen ilmastotietoinen sivupersoonansa on huolissaan puun pienhiukkaspäästöistä. Omakoti asujien takkatulia sammutellessaan hän ei kuitenkaan huomaa, että uhkaavasti kohonnut Itämeren pinta pyyhkii jo kuistien kivijalkoja. Kriisien keskellä kuninkaan omat jalat ovat pysyneet kuivina. Ääniä hän kalastelee pukeutumalla neljän tuulen hattuun, mutta ei kuitenkaan suostu kertomaan kantaansa saamelaiskäräjälakiin. VASEMMISTOBLOKKI VASEMMISTOBLOKKI – Lanttien kuudes Kortin kuvassa kommunistin oloinen hahmo jakaa rahaa kahdelle polvilleen vajonneelle äänestäjälle. Rahanjakajalla on kädessään vaaka, joka symboloi hänen oikeudentajuaan – ei kaikille saman verran vaan kaikille tarpeen mukaan. Sinisiin pukeutunut ei saa mitään. Marxinpunaiseen pukeutunut almunjakaja ehkä lupaa paljon, mutta jos katsoo tarkkaan, huomaa, että jaossa on vain murusia. Kaikki ei siis ole sitä miltä näyttää: punakka hahmo kritisoi Sipilän aktiivimallia, mutta myöhemmin tulostaa samat teesit ja uudelleenbrändää ne pohjoismaiseksi työvoimapalvelumalliksi. Niin TE-toimiston ovella polvillaan anelevat eivät hoksaa, että viitan alla pelastajan sydän on oikealla. Taustalla kohoaa maltillisesti vihertävä kaupunki, joka ei ehdi hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. T E K S T I Toimitus Palstalla kasvatetaan nälkää. Hallitustunnustelut meikämillenniaalin esoteeriseen tapaan Ylioppilaslehti kysyi tarot-korttipakalta, millaiselta Suomi näyttäisi kolmen eri hallituspohjan johtamana. OIKEISTOBLOKKI OIKEISTOBLOKKI – Lanttien ritari Kortissa on raskaasti aseistautunut isänmaan puolustaja. Helppo tulkinta olisi, että kuvassa on vaalien musta hevonen, mutta yllätykset eivät lopu tähän. Kun ritari ratsastaa eduskuntataloon, hevonen paljastuu rodultaan troijalaiseksi, ja sisältä ryntää kymmenittäin kenraaleja ja poliiseja, jotka ovat viime hetkellä ilmoittautuneet ehdokaslistoille ja valtaavat talon. Ratsu on sisältä ontto, mikä symboloi populistisia lupauksia, jotka tarkoittavat yhtä aikaa kaikkea ja ei mitään. Viikonlopuksi ritari ja ratsu pakkautuvat Savonlinnan-koneeseen ja lentävät kotimaanlennolla suvun perintöpellolle kylvämään konservatiivista ideologiaansa. Kortin oikea reuna viittaa tulevaan, ja alakulmassa näemme sähkötolpan, johon energia tuotetaan fossiilisilla. Näihin maisemiin tuulivoimalat eivät ole tervetulleita. ylioppilaslehti 2 / 2023 7 Alkupala
käyttämällä jonkun tuttavan osoitetta. Tällaisia ilmoituksia kuntaan voi tulla kolme, tuhat tai kaksi tuhatta”, sanoo Suomen Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström. Kaikki kuntapaikkaan oikeutetut ukrainalaiset eivät toki hae yhtä aikaa kirjoille Helsinkiin, mutta isoihin kuntiin voi tulla useita uusia asukkaita lyhyellä aikavälillä. Suomessa kaikilla on oikeus valita asuinpaikkansa riippumatta esimerkiksi siitä, missä vastaanottokeskuksessa on kirjoilla. ”Jos kuntalaisiksi ilmoittautuu päivässä vaikkapa sata lasta, niin jo siinä on kunnalle paljon järjestettävää: koulut, päivä kodit, neuvolat ja niin edespäin”, Mannerström sanoo. Tähän saakka ukrainalaiset ovat saaneet tilapäissuojelua eli heidän palveluistaan ovat huolehtineet vastaanottokeskukset, joissa Ukrainan sodan alettua Suomeen on saapunut ainakin 50?000 ukrainalaista. Heille tarjottu apu on tarkoitettu tilapäiseksi. Mitä heille tapahtuu, kun sota jatkuu? M Kuka auttaa ukrainalaisia Suomessa ? T E K S T I Adile Sevimli K U VA Pauliina Nykänen aaliskuussa 13 000 sotaa paennutta ukrainalaista saavutti byro kratian silmissä merkittävän virstanpylvään: he ovat olleet Suomessa vuoden. Se tarkoittaa, että heillä on nyt oikeus siirtyä vastaanottokeskusten avun piiristä tavallisiksi kuntalaisiksi. ”Rovaniemen vastaanottokeskuksessa asuva lapsiperhe voi ilmoittaa lomakkeessa kotikunnakseen Helsingin esimerkiksi ylioppilaslehti 2 / 2023 8 U U T I S I A
noin puolet Ukrainasta paenneista ihmisistä asuu. Osan lapset ovat jo koulussa siinä kunnassa, jossa vastaanottokeskus sijaitsee, ja moni saattaa haluta jäädä sinne, mihin siteitä on muodostunut. Oikeuden kuntapaikkaan saa tänä vuonna yli 45 000 Suomessa oleskelevaa ukrainalaista. UKRAINASTA UKRAINASTA paennut, Helsingissä asuva ja työskentelevä Stanislava Balandina kertoo hakeneensa kuntapaikkaa kotikaupungistaan heti maaliskuussa. Hän on Suomessa 4-vuotiaan tyttärensä kanssa ja uskoo, että kuntapaikka helpottaa arkea. ”Terveydenhuoltoa on hidasta saada vastaanottokeskuksen kautta. Hoitajalle voi soittaa vain kello 10:n ja 11:n välillä. Sosiaalityöntekijääni en ole tavannut koskaan. Päivähoidon järjestin lapselleni itse, ilman apua.” Hiljattain myös Balandinan aviomies saapui Suomeen. Toisin kuin muu perhe, hän ei ole vielä oikeutettu kuntapaikkaan. ”Ei se mitään. Yritämme järjestää asioita. Vaikein on jo takana.” Balandina viittaa paperiasioihin, joissa kukaan ei osaa auttaa tarpeeksi. ”Iso kuva on hukassa. Aina pitää kysyä monesta eri paikasta.” Hän kertoo hankkineensa aiemmin suomalaisen pankkitilin ja pankkitunnukset, jotta voisi hoitaa asioitaan verkossa toimistoissa ravaamisen sijaan. ”Tyttäreni on todella vilkas, ja virastoissa jonottaminen on raskasta.” Balandina saa jo lapsilisää, koska hän työskentelee Suomessa sopimuksella, joka oikeuttaa osaan Kelan tuista. Apua hän on saanut muun muassa ukrainalaiselta ystävältään, joka on muuttanut Suomeen työluvalla. Kaikessa ystäväkään ei osannut auttaa, koska tilapäissuojelua saavan Balandinan lähtötilanne on erilainen kuin hänen. SUOMEN SUOMEN Pakolaisavun Mannerström ei usko, että kaikki ukrainalaiset osaavat, pystyvät tai jaksavat hakea kuntapaikkaa. Maaliskuun alusta lähtien se on kuitenkin ollut mahdollista: tuolloin Digija väestötietovirasto julkaisi verkkosivuillaan lomakkeen, joka kotikuntaa hakevan pitää täyttää. Kotikunta vastaa jatkossa ukrainalaisten asumisesta ja koulutuksesta. Työttömät ukrainalaiset hakevat työttömyystukea Kelasta sen sijaan, että saisivat vastaanottorahaa. Terveydenhuollosta vastaavat uudet hyvinvointialueet. Mannerström ennakoi, että muutoksesta seuraa jatkossa ruuhkaa etenkin Kelassa. Suomeen saapuneet ukrainalaiset ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa – vauvasta vaariin – ja heidät kaikki pitäisi ohjata muiden tukien piiriin, kun heidän vastaanottorahansa loppuu. ”Kelan nettisivuilla on lukenut vuoden ajan, ettei ukrainalaisilla ole oikeutta Kelan tukiin, joten tietoa palveluista ja tuista täytyy nyt tuottaa heille nopealla aikataululla”, Mannerström sanoo. ”Paperibyrokratian määrä on järjettömän suuri ja epäselvä suomalaisellekin. Yhtäkkiä vastaanottorahan saamisen sijaan ukrainalaisen eläkeläisen pitää hakea Kelasta toimeentulotukea, koska eläkettä hän ei Suomesta saa. Eivät he ole tottuneet näin vahvaan valtioon ja viranomaiseen. Se on monelle ihan uutta, ja moni tarvitsee paljon apua.” Kuka heitä auttaa? TAMMIKUUSSA TAMMIKUUSSA Suomessa tajuttiin, että ukrainalaisten tilapäissuojelu loppuu pian, eikä tähän ollut varauduttu. Suomi otti aikalisän: Maahanmuuttovirasto ilmoitti, että ukrainalaisten tilapäissuojelua jatketaan ensi vuoden maaliskuuhun saakka. Nyt viranomaisilla on enemmän aikaa kertoa ukrainalaisille siitä, mitä kuntalaisuus käytännössä tarkoittaa. Jos tilapäissuojelu yhtäkkiä lakkaisi, moni uhkaisi jäädä ilman peruspalveluja. Sisäministeriön erityisasiantuntijan Tiina Järvisen mukaan vastaanottokeskukset järjestävät jatkossa ukrainalaisille kotikuntainfoja ja tarjoavat henkilökohtaista apua heitä mietityttäviin kysymyksiin. Suomessa tilapäistä suojelua saavista ukrainalaisista vajaa puolet asuu jo omassa vuokra-asunnossa tai yksityismajoituksessa. Heillä ei välttämättä ole juurikaan yhteyksiä vastaanottokeskukseen. Järvisen mukaan heidänkin pitäisi saada apua siitä vastaanottokeskuksesta, jossa he virallisesti ovat kirjoilla. Katja Mannerström kuitenkin epäilee, että nämä ihmiset ovat vaarassa kadota viranomaisten avun piiristä. Järvisen mukaan tarkoitus ei ole, että ukrainalaiset muuttavat vastaanottokeskuksen tarjoamasta majoituksesta pois ennen kuin asunto, Kelan etuudet ja muut palvelut ovat selvillä. ”Mikäli siirtyy kuntaan ilman asuntoa, on samassa tilanteessa kuin muutkin asuntoa hakevat kuntalaiset.” KELASSA KELASSA tilapäissuojelua saavien palveluiden kehittämisestä vastaava Pilvi Vanne kertoo, että Kela on valmistautunut ukrainalaisten tilapäissuojelun päättymiseen esimerkiksi ukrainanja venäjänkielisillä ohjeilla, tukienhakulomakkeiden kääntämisellä ja kapulakielisten termien aukikirjoituksella. Hänen mukaansa tyypillisin Kelan uusi asiakas on äiti, jolla on kaksi lasta. ”Heitä varten meillä on yhteislomake, jolla voi hakea yhtä aikaa oikeutta Kelan etuuksiin, Kela-korttia ja lapsilisää.” Kela on ohjannut ruuhkaisimmille alueille Eteläja Länsi-Suomeen lisää työvoimaa, ja ruuhkien välttämiseksi se varautuu olemaan pidempään auki tai järjestämään neuvontaa esimerkiksi vastaanottokeskuksiin. Vanne arvelee, että moni lapsen kanssa Ukrainasta paennut hakee kuntapaikkaa vasta kevätlukukauden loputtua, jotta lapsen oppivelvollisuus alkaisi syksyllä yhtä aikaa muiden kanssa. SUOMEN SUOMEN Pakolaisavun Mannerströmin mukaan kuntalaisjärjestely voi toteutua epäreilusti: ensin tulleet voivat olla kuntamarkkinoilla myöhemmin saapuneita paremmassa asemassa. ”Käykö niin, että kunta tarjoaa asuntoja ensimmäisille ilmoittautuneille, mutta asunnot loppuvat kesken vaikkapa kahden kuukauden päästä? Entä ne ukrainalaiset, jotka saapuivat myöhemmin Suomeen?” Kun on tottunut kotimaassa korruptioon, epäluuloa herää helposti myös vastaanottavassa maassa. ”Olemme jo kuulleet vastaanottokeskuksissa ajateltavan, että jotkut saavat asuntoja suhteilla”, Mannerström kertoo. Tilapäissuojelu eroaa turvapaikkaprosessista siten, ettei suojeltujen kohdalla tehdä yksilöllistä harkintaa, vaan rajattu kohderyhmä saa suojelua automaattisesti ja nopeasti. Käytännössä Ukrainasta tulleiden on pitänyt vain todistaa kotipaikkansa ja henkilöllisyytensä. ”Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä todella katkeria muiden maiden kansalaisia, jotka ovat odottaneet pitkään omassa turvapaikkaprosessissaan. He tulevat hirvittävistä olosuhteista, mutta heidän hätäänsä ei vastata samalla kaliiperilla. Nyt he näkevät, että ukrainalaisille annetaan suoraan koteja ja he pääsevät elämässään eteenpäin.” ” Iso kuva on hukassa. Aina pitää kysyä monesta eri paikasta.” ylioppilaslehti 2 / 2023 9 U U T I S I A
Sanoja, Sanoja, Muut puolueet syyttävät perussuomalaisia rasismista. Onko suomalainen päätöksenteko muuttunut inklusiivisemmaksi, kun hallituksessa on viimeiset neljä vuotta istunut maahanmuuttomyönteisiä vasemmistopuolueita? T E K S T I Maryan Abdulkarim K U VAT Pauliina Nykänen ammikuussa pääministeri Sanna Marin (sdp) ilmoitti Politiikan toimittajien yhdistyksen vaaliväittelyssä, ettei hänen puolueensa voi tehdä hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa. Marin perusteli ilmoitustaan arvoeroilla ja perussuomalaisten rasistisilla ulostuloilla. Myöhemmin myös vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajat kertoivat, etteivät puolueet lähde perussuomalaisten kanssa samaan halli tukseen. Perussuomalaiset on ottanut kymmenen viime vuoden aikana politiikkansa kärjeksi humanitaarisen maahanmuuton kritisoimisen. Usein politiikkaa on pönkittänyt rasistinen puhe. Puolueen kansanedustajia on myös tuomittu kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Viimeistään vuoden 2011 jytkyn jälkeen vastuu ja kyseenalainen kunnia maahanmuuttovastaisuudesta on annettu Suomessa perussuomalaiselle puolueelle, jota johti vuosina 2017–2021 Jussi Halla-aho. Tammikuisella kannanotollaan pääministeri Marin osoitti ennen kaikkea arvojohtajuutta. Sdp halusi irtisanoutua politiikan oikean laidan rasistisista ulostuloista. Mutta eroavatko persujen ja demareiden maahanmuuttopoliittiset teot aidosti toisistaan, vai oliko Marinin julistama poltetun maan taktiikka pelkkää sanahelinää? VUOSINA VUOSINA 2015–2019 Juha Sipilän (kesk) hallitus vei läpi 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen ohjelman, joka toi kiristyksiä ulko maalaislakiin ja kavensi turvapaikanhakijoiden asemaa. Hallituksessa istuivat tuolloin keskustan lisäksi kokoomus ja perussuomalaiset. Seuraavissa vaaleissa sdp nousi pääministeripuolueeksi, ja Antti Rinteen tilalle vaihtui nopeasti Sanna Marin. Syntyi viiden naisen muodostama hallitusviisikko, joka puhui avoimesti feminismistä ja josta valtaosa edusti vasemmistolaista politiikkaa, jossa humanitaariseen maahanmuuttoon suhtaudutaan huomattavasti oikeistoa suopeammin. Suomen historian vasemmistolaisimmaksi toisinaan kutsutulta hallitukselta olisi voinut odottaa enemmän – vähintäänkin tehokkaampia ponnistuksia viimeisten kymmenen vuoden aikana tehtyjen kiristysten purkamiseksi tai edes kovempaa yritystä parantaa turvapaikanhakijoiden asemaa ja turvapaikkaprosessia. Viisikko onnistui omalla kaudellaan perumaan Sipilän hallituksen 80 turvapaikkapoliittisesta kiristyksestä kolme. Kansalaisjärjestöjä tämä ei vielä vakuuta. Esimerkiksi perheenyhdistämistä hakevan alaikäisen toimeentuloedellytyksen poistaminen on Pakolaisneuvonnan mukaan tärkeä, mutta riittämätön toimi. Myös Suomen Pakolaisapu linjaa, että toimeentuloedellytys tulisi poistaa kaikilta kansainvälistä suojelua saaneilta ihmisiltä. Kun Taleban nousi valtaan Afganistanissa, Marinin hallitus nosti pakolaiskiintiön 1?500:aan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty kuitenkin kritisoi hallituksen unohtaneen maassa jo olevat turvapaikanhakijat, joiden turvapaikkapäätökset venyvät. VAIKKA VAIKKA Suomessa on ollut humanitaarista maahanmuuttoa verrattain vähän aikaa, käytännössä vasta 1990-luvulta lähtien, rakenteellista syrjintää täällä on ollut jo pidempään. ”Omien” vähemmistöjemme kokemasta rasismista on kuitenkin vaikea puhua ilman, että keskustelu kääntyy siihen, kuka tänne saa tulla. Täällä asuvien etnisten vähemmistöjen mahdollisuus elää hyvää elämää jää poliittisten toimien ulkopuolelle. Suomen romaniväestön kohtaama rasismi on hyvin tiedetty ongelma. Otsikoista voimme lukea, kuinka romanit käännytetään ravintoloiden ovilta ja kuinka poliisi pysäyttää T ylioppilaslehti 2 / 2023 10 Essee
romaneiksi tulkitsemansa ihmiset kaduilla ja autoteillä. Romanien kokemaa räikeää syrjintää ei ole onnistuttu vähentämään poli tiikan keinoin. Neljä vuotta on siihen lyhyt aika, mutta demarit ovat olleet hallituksessa yli 20 vuotta 90-luvulta lähtien. Jo useissa hallituksissa käsittelyssä ollut saamelaiskäräjälaki taas kaatui perustuslakivaliokunnassa helmikuussa. Valiokunnan puheenjohtaja, sdp:n Lapin vaalipiirin kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä ei kutsunut puoluetoveriaan ajoissa äänestykseen, joten tilalle tuli lakiesitystä vastustanut keskustan edustaja Markus Lohi. On edelleen epäselvää, oliko kyseessä vahinko vai OjalaNiemelän tahallinen teko. Osa valiokunnan jäsenistä oli jo aiemmin kyseenalaistanut Ojala-Niemelän puolueettomuuden asian käsittelyssä. Ojala-Niemelä kiisti kritiikin. Sen sijaan, että hallitus olisi tehnyt antirasistista politiikkaa, se teki jotakin odottamatonta. Heinäkuussa 2022 voimaan tuli uusi rajavartiolaki. Se mahdollistaa rajan sulkemisen kokonaan, ”jos sulkeminen tai rajoit taminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi”. Demarijohtoinen hallitus toteutti sen, mihin perussuomalaiset ei hallituksessa pystynyt: rajat on nyt mahdollista laittaa kiinni. KUN KUN tarkastelee maahanmuuttopolitiikan kehitystä viisikon hallituskauden aikana, solidaarisuus kuuluu vasemmistopuolueiden puheissa, mutta käytännössä harjoitetusta politiikasta sitä on vaikeampaa löytää. Tähän ovat tietysti vaikuttaneet kriisit, kuten sota ja pandemia. Silti kautensa päättävä hallitus tuotti pettymyksen. Suomi on todellakin noudattanut euroop palaista, tiukkaa turvapaikkapoliittista linjaa ja EU-direktiivejä. Esimerkiksi Amnesty on kritisoinut ulkomaalaislain kiristyksiä siitä, että ne vievät Suomea kansainvälisten ihmisoikeuksien minimitasolle. Suomen tilanne on kiusallinen: haluamme olla yhtä aikaa turvapaikanhakijoille epähoukutteleva, mutta tarvitsemme kuitenkin kipeästi lisää työvoimaa ulkomailta. Miten sanotaan ”tervetuloa meille töihin, mutta turvapaikanhakijat pysykää poissa, ette te täällä viihtyisi” englanniksi? – Well, I call it racism . Rasistinen ilmapiiri voi hyvin muissakin Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanska on ollut otsikoissa tavoitteestaan olla vastaanottamatta yhtään turvapaikanhakijaa. Vuonna 2021 Tanska hyväksyi lain, jonka myötä sinne saapuneet turvapaikanhakijat voidaan lähet tää esimerkiksi Ruandaan perustettuun keskukseen odottamaan turvapaikkapäätök sensä käsittelyä, jonka läpimennessäkin henkilö jäisi kyseiseen maahan. Tanskan vasemmistohallituksen politiikka, jota vielä jokunen vuosi taaksepäin pidettiin Ruotsissa pöyristyttävänä, on nyt ruotsalaisten politiikan kommentaattorien mukaan inspiroivaa. Onko vain ajan kysymys, että Suomikin ottaa mallia naapureistaan? Tarkoitukseni ei ole puolustaa perussuomalaisia vaan tuoda kiihtyvään vaalikeskusteluun tämäkin näkökulma: Rasismin vastakohta ei ole se, ettei ole rasisti. Jos poliitikko vastustaa rasismia, olettaisi hänen tekevän antirasistista politiikkaa, siis tekoja sanojen painoksi. vaan vaan ei ei tekoja tekoja ylioppilaslehti 2 / 2023 11
1 / 2 1 3 1 / 2 1 4 1 / 2 1 5 1 / 2 1 6 1 / 2 1 7 7/ 2 1 3 7/ 2 1 4 7/ 2 1 5 7/ 2 1 6 7/ 2 1 7 1 2 3 4 5 6 7 m i l j a r d i a e u r o a Opintolaina on nyt kalliimpaa kuin vuosiin ja opiskelijat velkaantuneempia kuin koskaan. Kelan opintotukiasiantuntija ei silti lämpene opetusministerin ja SYL:n ehdotukselle opintolainan korkokatosta. T E K S T I Anni Härkönen 20 470 EUROA. 20 470 EUROA. Niin paljon maisteriksi valmistuneella oli keskimäärin opintolainaa valmistumishetkellä vuonna 2021. Tuoreet maisterit ovat huomattavasti aiempaa velkaantuneempia: vielä vuonna 2010 vastavalmistuneilla maistereilla oli opintolainavelkaa keskimäärin 6?600 euroa. Miksi me velkaannumme? Siihen on kaksi pääsyytä: toisaalta on pakko, ja toisaalta opintojen rahoittaminen velka rahalla ei ole viime kuukausiin asti ollut kovinkaan kallista. Vuonna 2017 hallitus muutti opintotukea lainapainotteisemmaksi. Opintorahan määrä laski, opintolainaa oli mahdollista nostaa 650 euroa kuukaudessa aiemman 400 euron sijaan ja opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. Osa saattoi jopa hyötyä muutoksesta. Täyden lainan nostava ja tavoiteajassa valmistuva on oikeutettu reilun 6?000 euron opintolainahyvitykseen. Yleisin opintolainojen viitekorko, 12 kuukauden euribor, pysytteli kymmenen vuotta alle prosentissa, eli lainan ottaminen oli poikkeuksellisen halpaa. Niin kutsuttujen nollakorkojen aikana opintolainan nopeasti takaisin maksava vastavalmistunut saattoi hyvinkin jäädä diilistä voitolle: lainan korot ja kulut jäivät selvästi matalammiksi kuin valtiolta saatu opintolainahyvitys – palkinto, jonka valtio myöntää ajallaan valmistuneille. KAIKKIEN KAIKKIEN Suomen opiskelijoiden yhteenlaskettu opintolainavelka eli opintolainakanta kasvaa entisestään tulevaisuudessa, uskoo Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen. Opintolainaa nostaa yhä useampi opiskelija. Opintolainakantaa Nou su Opintolainakanta nousi tammi kuussa kuuteen miljardiin euroon. L Ä H D E : Suomen pankki ylioppilaslehti 2 / 2023 12
1 / 2 1 9 1 / 2 2 1 / 2 2 1 1 / 2 2 2 7/ 2 1 9 7/ 2 2 7/ 2 2 1 7/ 2 2 2 1 / 2 2 3 7/ 2 1 8 1 / 2 1 8 paisuttavat myös kasvavat korot: opiskeluaikana opiskelija ei maksa lainastaan korkoa, vaan korot pääomitetaan eli ne lisätään opiskelijan takaisin maksettavaan opintovelkaan kahdesti vuodessa. Jos yliopisto-opiskelija käyttäisi kaikki tavallisimmin 48 opintotukikuukauttaan ja nostaisi opintolainaa täydet 31?200 euroa, ja lainan korot pysyisivät koko opiskeluajan nykyisellä tasolla, kasvaisi opiskelijan laina korkoa noin 4?800 euroa kuudessa vuodessa ennen kuin lainaa pitäisi alkaa maksaa takaisin. Eikä korkojen vaikutus lopu tähän. Kun opiskelija alkaa valmistuttuaan maksaa lainaa takaisin, hän maksaa velan lisäksi korkoja kuukausittain kuten kuka tahansa asunto velallinen. Reilun 30?000 euron opintovelassa se näkyy karkeasti niin, että prosenttiyksikön nousu korossa kasvattaa korkomenoja 25 euroa kuukaudessa. Jos vasta valmistunut opiskelija siis alkaisi maksaa lainaansa takaisin 12 kuukauden euriborkorolla maaliskuussa 2023, menisi pelkkiin korkokuluihin nykyisellä korkotasolla noin sata euroa kuukaudessa. Tyypillinen opintolainan takaisinmaksuaika on 15 vuotta. Vielä vuodentakaisella 12 kuukauden euriborkoroilla täyden opintolainan nostanut maisteri olisi maksanut lainaa takaisin noin 170 euroa kuukaudessa. Tämän lehden painoon mennessä 12 kuukauden euribor oli 3,9 prosenttia, mikä nostaisi saman opiskelijan kuukausierää jo noin 260 euroon. OPINTOLAINAN OPINTOLAINAN kanssa painiville on kehitetty useita tukia, kannustimia ja takaisinmaksujärjestelyjä. Esimerkiksi opintolainahyvitystä Kelan Ilpo Lahtinen pitää erinomaisena kannustimena lainanottajille. Jos valmistuu korkeintaan yhden lukuvuoden tavoiteajasta jäljessä, tarvitsee maksaa takaisin vain osa lainasta. Tosin kaikki lainaa ottavat eivät valmistu lainahyvityksen vaatimassa tavoiteajassa, jos lainkaan. Esimerkiksi syksyllä 2014 aloittaneista yliopisto-opiskelijoista vain noin joka kolmas valmistui maisteriksi kuudessa vuodessa. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2021 yliopistoista valmistui vajaat 16?000 maisteria, jotka olivat jossain vaiheessa opintojaan saaneet opintotukea. Samana vuonna huomattavasti harvalukuisempi joukko, noin 7?000 yliopisto-opiskelijaa, sai opintolainahyvityksen. Opintolainan valtiontakaus tarkoittaa, että jos opiskelija ei voi maksaa lainaansa takaisin pankille, Kela maksaa sen ja alkaa sitten periä rahoja opiskelijalta. Parhaillaan Kelalla on perittävänään noin 25?000 ihmisen opintolainat. Esimerkiksi työkyvyttömäksi joutuva voi saada maksuvapautuksen lainastaan, mutta täyden maksuvapautuksen saaminen on melko harvinaista: Lahtisen mukaan esimerkiksi vuonna 2019 lähes 2?800 ihmistä sai opintolainalleen täyden maksuvapautuksen. Yleisimmät perusteet vapautukselle olivat velan vanhentuminen, velkajärjestely ja velallisen taloudellinen tilanne. Opintolainan kustannuksia helpottamaan on rakennettu myös toinen tuki, jota on käyttänyt viime vuosina vain harva. Jos opiskelija on opintojen jälkeen riittävän pienituloinen, Kela voi maksaa tälle opintotuen korkoavustusta. Käytännössä Kela maksaa opintolainan korot ja opiskelija lyhentää pelkkää lainaansa. Lahtinen kertoo, että opintolainan matalien korkojen aikana tukea on haettu vähän: viime vuonna avustusta maksettiin yhteensä noin tuhannelle opintovelalliselle, keskimäärin 10 euroa kuukaudessa per saaja. ALKUVUONNA ALKUVUONNA opetusministeri Li Andersson (vas) ehdotti, että opintolainalle pitäisi asettaa korkokatto ja sen valmistelu voitaisiin aloittaa jo ennen eduskuntavaaleja. Valmistelua ei nähty, mutta avauksesta iloitsi Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), joka oli ehdottanut vastaavaa järjestelmää jo aiemmin. Kelan Ilpo Lahtinen ei pidä opintolainan korkokattoa parhaana mahdollisena ratkaisuna nykytilanteeseen. Se olisi hänestä kallis ja huonosti kohdennettu tuki, joka hyödyttäisi esimerkiksi pankkeja ja työelämässä jo olevia hyvätuloisia opintolainavelallisia. ”Tästä on esimerkkejä viime vuosilta, esimerkiksi tämä sähkötuki, jossa kaikki saavat arvonlisäveroalennuksen, vaikka eivät olisi tuen tarpeessa sähkölaskujen kanssa. Kun valtion kassassa ei ole ylen määrin rahaa, kannattaa vaihtoehtoja harkita, jotta se raha saadaan kohdennettua niille, jotka tukea aidosti tarvitsevat”, Lahtinen sanoo. ”Jos iso osa opintotukimenoista menee korkojärjestelyihin ja pankeille valuvaan tukeen, se vie pois mahdollisuuksia opinto tuen muusta kehittämisestä.” Korkokaton sijaan Lahtinen ehdottaa, että opintolainan korkoavustusta muokattaisiin sellaiseen muotoon, jossa tuki kohdistuisi tukea tarvitseville. Korkoavustus tulisi myös yhteiskunnalle halvemmaksi kuin korko katto. Lahtisen mielestä korkoavustusta voisi muokata tulorajoiltaan samankaltaiseksi kuin esimerkiksi yleisessä asumistuessa: tuen määrä vähenisi sen mukaan, mitä enemmän tuen saaja tienaisi. ” Pahoin pelkään, että jos jotain tehdään, se tehdään opintolainan kuukausittaisella korotuksella.” ylioppilaslehti 2 / 2023 13
1 / 2 1 3 1 / 2 1 4 1 / 2 1 5 1 / 2 1 6 1 / 2 1 7 7/ 2 1 3 7/ 2 1 4 7/ 2 1 5 7/ 2 1 6 7/ 2 1 7 Ylioppilaslehti kysyi kahdelta talousvaikuttajalta, miten korkeiden korkojen kanssa voi elää. Anni Marttinen, 31 sosiaalija terveysjärjestöjen kattojärjestö Soste ry:n pääekonomisti ja Tiktok-ekonomisti K U VA E li s a Sa l o m ä ki ”Nykyisessä korkoavustuksessa on vain yksi tuloraja. Jos tulot menevät sentinkin yli sen, ei saa yhtään mitään. Raja on selkeä mutta epäoikeudenmukainen.” Lahtinen huomauttaa, että myös opintotuen määrässä olisi nykyisessä inflaatiossa tarkistamisen varaa. Koska opintotuki on nykyään lainapainotteinen, mutta opintolainaan ei tehdä vuosittaisia indeksitarkastuksia, on kuukausittaisen opintotuen osto voima vähentynyt runsaassa viidessä vuodessa noin 130 euroa. ”Opiskelijajärjestöt ovat kirjanneet eduskuntavaalitavoitteisiinsa, että opintorahaa saisi kuukaudessa sata euroa enemmän. En löisi vetoa sen puolesta, että seuraava hallitus tällaisen toteuttaisi. Jotakin opintotuen yhteismäärälle täytyy tehdä. Pahoin pelkään, että jos jotain tehdään, se tehdään opintolainan kuukausittaisella korotuksella.” Artikkelia varten on haastateltu myös Nordean asiakasviestinnästä vastaavaa johtajaa Johanna Pesosta. Lainan takaisin maksuerät on laskettu OP:n opintolaina laskurilla. Yleisin opintolainan viitekorko on 12 kuukauden euribor, joka nousi maaliskuussa jo lähes neljään prosenttiin. Onko korkotason nousulle näkyvissä loppua? ”Mahdollisesti jo tämän vuoden puolella. Jos oletetaan, että asiat pysyvät tällaisella mallilla, niin en usko, että korot nousevat enää hirveästi. Toki kaikki riippuu senhetkisestä talouden tilanteesta. Euroopan keskuspankki (EKP) alkoi nostaa korkoja viime kesänä, ja korkojen noston vaikutus talouteen näkyy yleensä puolen vuoden tai vuoden päästä. Se on nyt varmasti alkanut jo vaikuttaa. Todennäköisesti yksi koronnostopiikki nähdään maaliskuussa. Voi olla, että kesäkuussa EKP nostaa ohjauskorkoa vielä kerran tai kaksi, mutta sen jälkeen ei välttämättä enää.” 1970-luvulla inflaatio söi asuntolainat, eli kun rahan arvo laski nopeasti, myös suurten lainojen arvo laski. Voisiko inflaatio syödä nyt myös opintolainat? ”Inflaatio voi syödä opintolainat. Ilmiötä kutsutaan lainojen inflatoitumiseksi. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että inflaatio on tasaantumassa. Näköala siitä, millainen inflaatio tänä vuonna on, on laskenut EU:ssakin kymmenestä prosentista kahdeksaan. Näkymät ovat enemmän sellaisia, että iskisi taantuma. Toive inflaatiosta syömässä velkoja ei ole ehkä paras mahdollinen. Positiivista tässä voi olla se, että korot eivät tästä enää ehkä juuri nouse, mikä voi helpottaa opiskelijoiden elämää ja tulevaisuudennäkymiä.” Miten poliitikot voisivat helpottaa opiskelijoiden tilannetta? ”Opintorahan indeksitarkistaminen useammin kuin kerran vuodessa olisi paikallaan.” Olet valmistunut kansantaloustieteen maisteriksi Tampereen yliopistosta. Miten sinä käytit opintolainasi? ”Minulla ei ollut sellaista etu oikeutta, että vanhemmat olisivat voineet hirveästi auttaa. Halusin kuitenkin matkustaa ja tavata ystäviäni ja perhettäni, jotka asuivat Helsingissä. Kävin myös kesätöissä, mutta pelkästään työssä käynti ei vuokranmaksuun riittänyt. Käytin lainaa elämiseen, vaikka jälkeenpäin katsoen olisin voinut säästää osan rahasta. Mutta oli hyvinvointini kannalta tärkeää, että pystyin elämään mukavaa elämää. Nyt kun maksan opintolainaa takaisin, korkojen nousu kyllä näkyy.” ylioppilaslehti 2 / 2023 14
1 / 2 1 9 1 / 2 2 1 / 2 2 1 1 / 2 2 2 7/ 2 1 9 7/ 2 2 7/ 2 2 1 7/ 2 2 2 1 / 2 2 3 2 / 2 2 3 7/ 2 1 8 4 3 3,5 2 2,5 1 1,5 -1 -0,5 0,5 % Julia Thurén, 35 vapaa toimittaja, rahatietokirjailija, vaikuttaja, vuoden sijoittaja 2019 K U V A K a i su K ap li n Esimerkiksi opetusministeri Li Andersson ja SYL ovat ehdottaneet, että opintolainalle pitäisi alkaa valmistella korkokattoa. Onko ehdotuksessa mitään järkeä? ”On. Korkojen nousu tuli ihan puskista kaikille, ja ennen kaikkea opiskelijoille, koska viimeiset 15 vuotta on hoettu, että opintolaina on ilmaista lainaa, koska siinä on niin hyvät ehdot. Joo, sitä voidaan hyvittää, jos valmistut ajoissa, mutta ei tietenkään kaikkea. Ei ole opiskelijoiden syytä, että vuonna 2017 tehtiin uudistus, joka teki opiskelijoiden elämisen paljon lainapainotteisemmaksi, ja mielestäni opiskelijoita pitää ehdottomasti tässä tukea. Yleisessä talouskeskustelussa risoo, että olemme hirveän nopeasti auttamassa keskiluokkaisia perheitä esimerkiksi bensan ja sähkön kuluissa. Mutta kun on ihmisiä, joilla on tosi pienet tulot ja menot, apu jääkin antamatta. Korkokatto olisi periaatteellinen kädenojennus verrattuna siihen, paljonko rahaa Suomessa on laitettu vaikka sähkö tukiin. Yliopisto-opiskelija voi saada opintolainaa noin 30 000 euroa. Vuoden sijoittajana 2019 mihin sijoittaisit tällaisen rahan – krypto valuuttoihin vai Teslaan? Vai kannattaisiko ryhtyä shorttaamaan? ”Olen aina sanonut, että lainarahaa ei pörssiin laiteta. Siinä pitää olla sen verran kova ammattilainen, ja opiskelijat harvoin ovat. Mielestäni on selkeä juttu, että laina on sitä varten, että se sijoitetaan elämiseen. En halua kuulostaa elitistiseltä, mutta nyt kun ajattelen opiskeluaikaa, niin silloin oli käytössä enemmän vapaa-aikaa, jota minulla on nykyään nolla minuuttia. Mielestäni se, että jonain kesänä ei tekisi töitä vaan menisi matkustamaan, olisi todella järkevä sijoitus. Jos kävisi töissä ja yli jäisi jonkin verran rahaa, en pidä opinto lainan laittamista ASPtilille niin huonona ideana. Mutta suurin osa varmaan käyttää sen ihan perus elämiseen, leivän ja kauramaidon ostamiseen.” Onko opiskelijan mahdollista tehdä mitään opintolainakustannuksiensa hillitsemiseksi? ”Suosittelen opiskelijoita äänestämään sellaista puoluetta, joka tukee opiskelijoita ja esimerkiksi sitä opintolainan korkokattoa. Toki ihminen voi jättää jotain ostamatta ja yrittää laskea elämiskulujaan, mutta en kyllä sellaiseen neuvoisi. Opiskelu on hirveän ainutlaatuista aikaa, ja mielestäni silloin ei pitäisi joutua elämään kurjasti. Opiskeluaikana pitäisi voida vähän seikkailla, ja ainakin itse tällaisena keskiluokkaisena tyytyväisenä veron maksajana maksan mielelläni siitä, että opiskelijat saavat kivoja kokemuksia ja heille kehittyy niinä vuosina vahva minuus. Tämä kuulostaa nyt isänmaalliselta, mutta jos me saadaan sillä hyvä, vahva ja onnellinen kansakunta, niin eikö se ole koko homman tarkoitus?” Yleisin opintolainojen viitekorko on noussut vuodessa nopeasti 12 kuukauden euriborkoron kehitys 1/2013–2/2023. L Ä H D E : Euroopan keskuspankki ylioppilaslehti 2 / 2023 15
Vapaaehtoiset käyvät netissä meemisotaa Ukrainaan hyökännyttä Venäjää vastaan. Miten nettihuumori vaikuttaa sodankäyntiin? T E K S T I Petri Jääskeläinen K U VAT Heidi Puomisto Bonkkaus voi tappaa ylioppilaslehti 2 / 2023 16
lokuu 2022. Ukrainalaiset sotilaat poseeraavat kookkaan telatykin rinnalla. Aseen kylkeä koristavat sotilaiden maalaamat shiba inu -koirat. Tela tykin piippuun sotilaat ovat kirjoittaneet laitteen uuden nimen: Super Bonker 9000. Nimi viittaa meemiin, jossa doge-koira lyö lajitoveriaan baseball-mailalla päähän bonk -äänen saattelemana. Telatykillä on vain yksi tarkoitus – bonkata venäläiset pois Ukrainasta. Super Bonker 9000 on meemisodan fyysinen ilmentymä, joka rahoitettiin ukrainalaisen Sign my rocket -palvelun välityksellä. Palvelussa lahjoittajat saavat haluamansa tervehdyksen pommeihin ja aseisiin. Suomessa palvelua on viime aikoina kritisoitu sodan karnevalisoimisesta. Siitä huolimatta suomalaiset lahjoittavat palvelun välityksellä paljon rahaa – vain yhdysvaltalaiset lahjoittavat enemmän. Telatykin nimesi väljä internet-ryhmittymä Nafo (North Atlantic Fellas Organization), joka keräsi rahat aseeseen Sign my rocket -palvelussa. Nafo on verkossa toimiva kansainvälisten vapaaehtoisten joukko, joka käy informaatiosotaa Venäjää vastaan. Aseinaan se käyttää meemejä, lahjoituksia ja tiedonvälitystä. Fellojen , kuten aktivistit koirameemin mukaisesti itseään kutsuvat, määrää on mahdotonta arvioida. Sodankäynti ei enää vaadi kaikilta osallisilta rintamalle lähtemistä tai teknistä osaamista, vaan kuka tahansa voi osallistua taisteluun kotisohvaltaan lähettämällä älypuhelimeltaan meemikuvia somepalveluiden virtaan. Aktiivisten vapaaehtoisten ansiosta Venäjä on ainakin lännen silmissä häviämässä informaatiosotansa. Miten meemisotaa käydään? NAFO NAFO syntyi toukokuussa 2022, kun puolalainen Twitter-käyttäjä Kamil Dyszewski alkoi lisätä dogeja sotakuviin. Ideasta kasvoi ilmiö, johon osallistui yhä enemmän käyttäjiä. Ukrainalaisen Kyiv Post -lehden mukaan joku keksi kutsua Dyszewskiä ja muita koirameemien tehtailijoita uudeksi Natoksi, mihin Dyszewski vastasi: Nafo. Kuukausissa Nafo muuttui yhden miehen operaatiosta satapäiseksi ydinryhmäksi. Lahjoitusten lisäksi se ryhtyi käymään informaatio sotaa Ukrainan puolesta. Aseinaan se käyttää meemejä. Vaikka Dyszewski on Nafon perustaja, yhteisöllä ei ole johtajaa. Kuka tahansa voi E 17
”Länsimaisiin arvoihin eivät istu vihollisen epäinhimillistäminen ja väkivallalla mässäily.” keskinäiseen puolustukseen). Sen jälkeen muut löytävät paikalle ja alkavat spämmätä ärsyttäviä koirameemejä. Näin Nafo käyttää hyödykseen sosiaalisen median toimintalogiikkaa. Tutkijat Katja Valaskivi ja Niina Uusitalo käyttävät ilmiöstä käsitettä huomiokone . Tunteita herättävä sisältö saa ihmiset osallistumaan keskusteluun sosiaalisessa mediassa ja antamaan ilmiölle huomiota. Algoritmi ruokkii lisää sellaisia ilmiöitä, jotka saavat engagementia . Kun some-ilmiö kasvaa riittävän isoksi, valtavirtamedia levittää sen vielä laajemmalle yleisölle. Laajalle levinnyt video suomalaisvapaaehtoisista heittämässä läppää ja taistelemassa hengestään sotatantereella, meemit Venäjän tappioista ja nojatuolikenraalien kännyköiltään julkaisemat sotatekniset analyysit – sota, jos jokin, saa ihmiset tuottamaan ympäri maailmaa leviävää sisältöä. Twitterissä Ukrainan puolustus ministeriö ja puolustusministeri ovat kiittäneet Nafoa siitä, että ryhmä lisää ihmisten tietoisuutta sodasta meemien avulla. Meemisodassa Ukraina ei ole jättäytynyt vain vapaaehtoisten armoille, vaan myös valtion viralliset tilit julkaisevat säännöllisesti Twitterissä Venäjää pilkkaavaa sisältöä. Some on rintama, jonka kaikki sodan osapuolet haluavat haltuunsa. SOTILASPROFESSORI SOTILASPROFESSORI Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta ei pidä Ukrainan sotaa maailmanhistorian ensimmäisenä somesotana. Informaatiovaikuttamista tutkineen Huhtisen mukaan sosiaalinen media on kuitenkin aiempaa isompi osa sotaa. Syynä ovat esimerkiksi Tiktokin suosion, somevaikuttajien määrän ja avointen lähteiden tiedustelun harrastajien kasvu. ”Meemit ovat ase niille kohderyhmille, jotka ymmärtävät meemikulttuuria. Jos osaa vangita nopeasti Hersonin sillan romahtamisen kaltaisia tapahtumia meemiin, se leviää nopeasti. Ukraina onnistuu tässä.” Huhtisen mukaan Venäjä ei käy samanlaista meemisotaa kuin Ukraina, sillä se ei tunne lännen meemikulttuuria. Esimerkiksi Venäjää tukevien käyttäjien pilkkaaviksi tarkoitetut kuvat leopardikuvioiseen paitaan puetusta Ukrainan presidentistä Volodymyr Zelenskyistä tai sateenkaariohjuksia ampuvista tykeistä eivät ole keränneet yhtä suurta suosiota kuin Ukrainan puolesta askarrellut meemit. shitposting eli paskapostaus. Paskapostaajat tukkivat keskusteluketjun julkaisemalla niin paljon kärjistettyjä viestejä tai kuvia, että ketjun alkuperäisestä aiheesta keskusteleminen käy mahdottomaksi. Nafo käyttää tekniikkaa Venäjää tukevan keskustelun häiritsemiseksi. Viesteillään aktivistit tukkivat Venäjän suurlähetystön esittämien natsisyytösten kaltaisia disinformaatiota sisältäviä keskusteluja. He löytävät paikalle esimerkiksi niin, että ensimmäinen väärän tiedon bongannut aktivisti käyttää julkaisussa aihetunnistetta #Article5 (viitaten Naton jäsenvaltioiden liittyä mukaan, ja sen koirameemejä ovat levittäneet Viron pääministerin Kaja Kallaksen kaltaiset nimekkäät hahmot. Joukkio kasvaa alati. ”Nafo tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Toiset käyttävät sitä auttaakseen ihmisiä, toiset taistellakseen disinformaatiota vastaan ja jotkut pitävät sitä paikkana, josta etsiä lohtua sodan keskellä”, Dyszewski sanoi Kyiv Postille marraskuussa 2022. Nafon sotataktiikka on tuttu häiriintyneiden meemien ja rasismin täyttämältä 4chan-kuvalaudalta ja se tunnetaan nimellä ylioppilaslehti 2 / 2023 18
”Meemiin voi kiteyttää monia merkityksiä ilman tekstiä. Panssarivaunuja varastavat traktorit, Käärmesaaren keskisormea näyttävä sotilas ja muut symbolit ovat kieliriippumattomia viestejä, jotka ymmärretään laajalti.” Tulevaisuudessa meemit voivat olla nykyistä isompi osa valtioiden työkalupakkia, sillä ne ovat osoittautuneet Ukrainan sodassa tehokkaaksi viestintäkeinoksi. Huhtinen arvioi, että meemisota, kuten monet muutkin uudet ilmiöt, lähtevät kuitenkin yleensä älykkäiden aktivistien omasta toiminnasta. Ukrainassakin kansalaiset ovat saaneet vapaat kädet some-rintamalla taistelemiseen sen sijaan, että valtio koordinoisi joukkoja. Some-sodankäynti ei koostu ainoastaan hauskoista meemeistä, joissa vastapuolta nolataan koirakuvilla. Sosiaalisessa mediassa voidaan levittää disinformaatiota ja paljastaa vastapuolen joukkojen tarkkoja sijainteja, mikä voi asettaa sotilaita vaaraan. Silloin sosiaalinen media laajenee virtuaalisesta torista fyysiseksi tappovälineeksi. Lisäksi sosiaalinen media viihteellistää sotaa. Yleisö seuraa sodan käänteitä reaaliajassa ja kannustaa valitsemaansa osapuolta. Toisinaan seuraa ylilyöntejä, kun sotilaat epäinhimillistävät vihollistaan sosiaalisessa mediassa ja saavat tukijansa levittämään sisältöjään eteenpäin. Osa Ukrainaa tukevista tileistä jakaa eteenpäin venäläisiin sotavankeihin kohdistettua nöyryyttävää väkivaltaa, ja yksittäiset Huhtisen mukaan Venäjä ei käy samanlaista meemisotaa kuin Ukraina, sillä se ei tunne lännen meemikulttuuria. maan Azov-rykmentin jäsenet ovat julkaisseet kuvia, joissa he poseeraavat venäläisruumiiden rinnalla. Venäjän tukijat toimivat samalla tavalla. Huhtinen arvioi, että tällaisissa tilanteissa voi syntyä eettisiä ongelmia. ”Ukraina puolustaa läntisiä arvoja, joten se joutuu olemaan varuillaan esimerkiksi siinä, kestääkö Azov aisoissa vai toimiiko se omavaltaisesti, kuten Venäjän Wagner-joukot. Länsimaisiin arvoihin eivät istu vihollisen epäinhimillistäminen ja väkivallalla mässäily.” Lisäksi molempien ryhmien jäsenten julkaisemissa epäinhimillistävissä kuvissa ja videoissa näkyy usein sotarikoksia. Epäinhimillistämisen sijaan Nafo käy meemisotaa pääasiassa levittämällä tietoa ja ylioppilaslehti 2 / 2023 19
Hän päätti ryhtyä tiedonlevittäjäksi, joka lähteyttää ketjunsa kenen tahansa saatavilla olevilla julkisilla lähteillä, kuten uutisartikkeleilla ja sosiaalisen median päivityksillä. Koska Kallioniemi tutkii somea työkseen, hän osaa käyttää sitä hyödykseen. Vatnik soupit saavat käyttäjiltä paljon reaktioita, minkä seurauksena algoritmit lisäävät julkaisujen näkyvyyttä. Kallioniemi kertoo verkostoituneensa Nafon ansiosta monien tutkijoiden ja toimittajien kanssa, mutta ei halua kuitenkaan liian syvälle vuorovaikutukseen yhteisön kanssa. ”Hajauttaminen on Nafon vahvuus, ja haluan jättäytyä pois tappelemasta siitä, kuka auttaa Ukrainaa oikein. Käytän Nafoa tiedon levittämiseen.” Kallioniemen mukaan Nafo-aktivismista ei ole seurannut hänelle merkittäviä vastoinkäymisiä, mutta maalitetuksi joutumisesta hänellä on ennestään kokemusta. Kommentoituaan kriittisesti koronavirusja Venäjä-disinformaatiota eri mediois sa Kallioniemi on saanut postissa Kremlin propagandaa levittävien ja siihen uskovien ihmisten taustoja, kuten yhteyksiä Venäjään. Vatnik-termiä käytetään halventavassa tarkoituksessa. Lokakuusta 2022 lähtien Kallioniemi on käsitellyt muun muassa ex-pääministeri Paavo Lipposta, ”Putinin kokkia” Jevgeni Prigožinia, oligarkki Oleg Deripaskaa, Venäjää myötäileviä näkemyksiä jakanutta Suomen Amnestyn johtokunnan jäsentä Syksy Räsästä sekä yhdysvaltalaista äärivasemmistolaista toimittajaa Max Blumenthalia. Keittojaan Kallioniemi on ehtinyt tarjoilla jo toistasataa annosta. Vaikka osa kohteista ja heidän puolustajistaan kiistää Kallioniemen väitteet, koosteet ovat saaneet somessa myös paljon tukea. ”Nafolla on ollut merkittävä rooli ketjujeni leviämisessä. Se on tehokas porukka venäläistä propagandaa vastaan. Venäjän suurhyökkäyksen alettua halusin löytää itsekin roolin kamppailussa, sillä minulla on lapsuudesta asti yhteyksiä Ukrainaan”, Kallioniemi sanoo. tekemällä lahjoituksia, vaikka Nafon vastustajat syyttävät sitä Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n kätyriksi ja erimielisten hiljentäjäksi. Yksittäiset osalliset voivat kuitenkin tehdä ylilyöntejä, ja vastustajat kaivavat heidän vanhatkin epäilyttävät viestinsä esiin. Esimerkiksi Nafon perustaja Dyszewski on julkaissut aikaisemmin juutalaisvastaisia twiittejä. Nafon vastustajat käyttävät niitä leimatakseen koko aktivismin natsien toiminnaksi. PÄÄLLEPÄIN PÄÄLLEPÄIN ei arvaisi, että algoritmeihin erikoistunut Tampereen yliopiston asiallinen ja hillitty tutkijatohtori Pekka Kallioniemi on meemisotaan osallistuva Nafo-aktivisti, jonka Twitter-tiliä seurasi maaliskuun alussa lähes 40 000 käyttäjää. Hänen aloittaessaan Twitterissä keväällä 2022 seuraajia oli vain kourallinen. Syy nopeaan seuraajamäärän kasvuun on Kallioniemen bravuuri, hänen Vatnik soup -nimellä kutsumansa pitkät viestiketjut, joissa hän käsittelee niin kutsuttujen vatnikien eli ylioppilaslehti 2 / 2023 20