LIIAN LÄHELLÄ Miksi Tiina Elovaara on persu? s. 30 Innovaatioita vaikka väkisin s. 38 ABINUMERO
EDIT ORS DINOSAUR JR. EDITOR S (UK) • DINOS AUR JR. (USA) CHELS EA WOLFE (USA) • LADY LESHU RR (UK) THE RADIO DEPT. (SWE) • DISCO ENSEM BLE HUORA TRON • IISA • KAIRO N; IRSE! • KUBE LITKU KLEME TTI & TUNTE MATON NUME RO RUUDO LF & KARRI KOIRA • RÄJÄY TTÄJÄT THE HOLY • TUUTT IMÖRK Ö + PALJO N LISÄYK SIÄ LUVAS SA HUO RAT RON 2PV LIPUT ALK. 95 € ENNAKKO: SIDEWAYSHELSINKI.FI/LIPUT TEU RAST AMO 9.–10 .6.20 17
HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta. Tervetuloa työkaveriksemme! HUS on savuton. Vaihtelevatkin työtilanteet sujuvat saumattomass a tiimissämme. Eeva, sairaanhoit aja HUS on monien mahdollisuuksien työpaikka Valitse ura terveydenhuollon parissa: www.hus.fi/urajakehittyminen Oulu ei ehkä ole New York, mutta täältä voi tulla kovempaa porukkaa. Näillä leveysasteilla tarvitaan tietynlaista asennetta. Meillä sekä tieteen tekeminen että opiskelijaelämä hoidetaan tinkimättömällä pohjoisen tyylillä. Ja sitä joko rakastaa tai sitten oppii rakastamaan. Asenne voi olla yhtä tärkeää kuin tutkinto. Meiltä saat molemmat. Hae Oulun yliopistoon www.oulu.fi/haku Jos pärjäät täällä, pärjäät missä vaan #UniOulu #ArcticAttitude Tutustu tarjontaamme tamk.fi tamk-blogi.tamk.fi @tamk_uas @tampereenamk tamk.fi/youtube Haku syksyllä 2017 alkaviin koulutuksiin OIVALTAMISEN ILOA! 15.3.–5.4.2017 4
Mukavinta ja helpointa opiskeluajan asumista Koti ja kämppikset: hoas.fi hoashelsinki hoas_fi hoas_fi Kauppatieteiden maisteriksi Porissa! utu.fi/haeporiin Hae 15.3.-5.4.2017 Yrityselämän caset auttavat laittamaan teorian käytäntöön HEIDI, KAUPPATIET. YO, PORI “ “ TU TU ST U KA M PU KS EE M M E 5
JOS MAAILMA OLISI HARRY POTTERkirjasarja, monennenko osan tapahtumia juuri nyt eläisimme? Huomasin pohtivani kysymystä tammikuun lopulla, kun Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump astui valtaan, vannoi tekevänsä maastaan jälleen suuren ja määräsi seitsemän muslimienemmistöisen maan kansalaisille maahantulokiellon. Analogia ei ole hatara, vaikka se saattaa aluksi hieman huvittaa. Huvitti minuakin. J. K. Rowlingin kirjoittamien, maailman luetuimpiin kuuluvien romaanien kantava teema on silti tänään lähes kivuliaan ajankohtainen: Haluammeko sulkea osan ihmisistä pois siksi, että heidän alkuperänsä on toisenlainen? Kohtelemmeko kaikkia yhdenvertaisesti, vai ansaitsevatko toiset parempaa kohtelua taustansa perusteella? JOKAINEN VOI TIETYSTI ITSE PÄÄTTÄÄ, onko vaikkapa presidentti Trump verrattavissa sarjan pääpahikseen, Voldemortiin. Mutta jotain samaa herroissa kieltämättä on. Molemmat haluavat pitää oman yhteiskuntansa puhtaana heistä, jotka ”eivät kuulu tänne”. Molemmat uskovat, että ne toiset hidastavat omaa menestystä ja nousua suuruuteen. Ja ennen kaikkea: molemmat uskottelevat kannattajilleen, että kaikki kääntyisi paremmaksi, kunhan vain he eivät olisi täällä. E H K Ä E L Ä I S I M M E N Y T V I I D E N N E N , kenties kuudennen kirjan tapahtumia. Noissa kirjoissa sankarit saavat huomata, että tietynlainen ajattelu ja arvomaailma ovat tehneet peruuttamattomasti paluun, vaikka niille ei uskottu olevan enää sijaa. Kolumnisti Aishi Zidan on lehden loppupuolella saman teeman äärellä. Hän huomauttaa, että moni meistäkin saattoi luulla kehityksen kulkevan pysäyttämättömästi kohti globaalia yhdenvertaisuutta. Ehkä luulemme niin edelleen. Niin moni teki Rowlingin kirjoissakin. M YÖ S P OT T E R I E N K I R J O I T TA JA O N osallistunut aktiivisesti ajankohtaiseen keskusteluun. Hän on kertonut muun muassa Twitterissä olevansa surullinen ja pettynyt siihen suuntaan, jonka Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat ottaneet. Samalla Rowling on muistuttanut, että juuri näistä vihan teemoista ja niiden torjumisesta on Potterin seikkailuissa kyse. Kaikkia tämä tulkinta ei ole miellyttänyt. Muutamat vannoutuneet Harry Potter -fanit ovat ilmoittaneet kovaan ääneen polttavansa kirjat lähes 20 vuoden jälkeen, koska kirjailijan näkemykset eivät tunnu omilta. ”Selvästi hän on katsonut sivuja, mutta ei lukenut niihin painettuja sanoja”, joku kommentoi Rowlingin Facebookissa saamaa negatiivista palautetta. Samoilla linjoilla oli myös kirjailija itse. Guess it’s true what they say: you can lead a girl to books about the rise and fall of an autocrat, but you still can’t make her think, hän twiittasi. HARRY POTTER JA UUDEN PRESIDENTIN ARVOITUS K uv a : M er i Bj ör n PÄ Ä K I R J O I T U S Robert Sundman, päätoimittaja ”Kirjoissa sankarit saivat huomata, että tietynlainen ajattelu ja arvomaailma ovat tehneet paluun, vaikka niille ei uskottu olevan enää sijaa.” 7
SISÄLLYS A L K U U N 7 Pääkirjoitus 8 Sisällys 11 Jäitä hattuun, sanovat ulkopolitistit 12 Gentrifikaatiotutka 13 Missä viipyy onnittelukirjeeni? 13 Tässä ovat maailman rikkaimmat naiset 14 Valkoinen yliopisto 16 Palestiinalaiset etsivät vapautta vaaterekistä LO P P U U N 50 Kun emojit korvaavat sanat 52 Sarjakuva: Kosminen työtön 53 Riikka Ala-Hakula teki pioneeritutkimuksen aseemisesta kirjoituksesta 54 Fiktio: Lauma 55 Emoji-uutiset 56 Kolumni: Aishi Zidan 58 Yst. terv. Ylioppilaslehti TURVATON TALLI s. 24-29 Ratsastajan pitää sietää lääppimistä, Marille sanottiin. Seksuaalinen häirintä on urheiluseuroissa tabu. Tekijöinä tässä lehdessä Meri Björn, Petri Kangas, Veera Koivaara, Antti Kyrö, Aapo Laakso, Mikael Mattila, Joel Nieminen, Jyrki Nissinen, Helmi Rantala, Olli Salmi, Alana Saul, Tuija Siltamäki, Jussi Särkilahti, Annikki Valomieli, Emmi-Riikka Vartiainen, Mikko Vähäniitty, Aishi Zidan Kannen kuva Joel Nieminen
LEHTI ISSN 0355-9246 /// ISSN 1458-445X (verkkolehti) Vuoden toinen numero ilmestyy 24.3. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä palauta sitä. OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET: www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelut PIRKANMAAN GUGGENHEIM s. 38-43 Tampere3 on takkuinen yritys yhdistää useita korkeakouluja joksikin, josta pitäisi ainakin syntyä innovaatioita. s. 18.1.1913 Helsinki PÄ ÄTO I M I T TA JA Robert Sundman A D Tuomas Järvenpää TO I M I T U S S I H T E E R I T Melissa Heikkilä Veera Jussila etunimi.sukunimi(a) ylioppilaslehti.fi KUSTANTAJA Ylioppilaslehden Kustannus Oy Leppäsuonkatu 9 B 00100 Helsinki p. 050 447 1117 TOIMITUSJOHTAJA Antti Kerppola antti.kerppola(a)hyy.fi MEDIATIEDOT www.ylioppilaslehti.fi/mediatiedot PALAUTE posti(a)ylioppilaslehti.fi PAINO Printall AS, Tallinna, Viro EI MIKÄÄN PERUSPERSU s. 30-37 Tiina Elovaaraa kiinnostaa muukin kuin maahanmuutto. Miksei hän sitten ole vaikka demari? [also in english]
JÄITÄ HATTUUN! Teksti: Rober t Sundman Maailma kaipaa nyt taustoittavia tekstejä, uskovat The Ulkopolitist -verkkolehden tekijät. Helpottuneet päivitykset täyttivät Facebook-feedin uudenvuoden aattona, kun ”surkein vuosi ikinä” vihdoin loppui. 2016 jää mieleen tietysti David Bowien ja muiden tunnettujen taiteilijoiden kuolemista, mutta ennen kaikkea Ison-Britannian EU-eroäänestyksestä eli Brexitistä sekä Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltojen presidentiksi. Keskenään verkottuneiden valtioiden maailmankylän piti olla paras mahdollinen ratkaisu, mutta toisin kävi: miljoonat ”globalisaation häviäjiksi” itsensä kokevat antoivat äänensä kuulua – kovaa. Nousussa: fiilikset, deglobalisaatio, nationalismi. Laskussa: faktat, vapaa liikkuvuus ja vapaakauppa, kansainväliset yhteisöt. Kansainvälisen politiikan ilmiöistä kirjoittavan The Ulkopolitistin tekijäporukka on seurannut kehitystä mielenkiinnolla. Vuonna 2011 syntynyt verkkolehti on kasvattanut tänä vuonna tiiminsä lähes 70 vapaaehtoisen laajuuteen, kerännyt joukkorahoituskampanjalla yli 10 000 euroa ja julkaissut vuoden aikana peräti 138 artikkelia, joissa analysoitiin – muun muassa – edellä mainittuja nousevia ja laskevia ilmiöitä. Verkkolehden tavoitteena on ollut alusta alkaen Suomessa käytävän ulkopoliittisen keskustelun monipuolistaminen. Vuonna 2012 toimitus arvosteli Suomen Kuvalehden Vieraskynä-paikalla suomalaista ulkopoliittista keskustelua muun muassa sisäänpäinkääntyneisyydestä, konsensusperinteestä ja asiantuntijakultista. Tänä vuonna kritiikkiä saa perinteisen median viljelemä alarmismi. Toimituspäällikkö Matti Pesu, viestintäja kehityspäällikkö Christopher Rowley ja toimituskunnan jäsen Elina Ylä-Mononen eivät heti niele väitettä vuoden 2016 ylivertaisesta kamaluudesta. ”Vuoden 2001 WTC-iskujen jälkeen moni ajatteli, että nyt tapahtuu jokin iso paradigman muutos kansainvälisissä suhteissa. Sellaista ei koskaan kuitenkaan tapahtunut. Nyt menossa ovat ehkä syvemmät prosessit, ja on nähtävissä, että jotkut instituutiot saattavat murentua”, Pesu pohtii. Kansainvälisten tapahtumien merkityksellisyys voidaan kuitenkin hahmottaa vasta jälkikäteen, sanoo Rowley. ”Me emme yritä sovittaa tapahtumia kaikista suurimpaan kontekstiin tai kertoa, mitä nämä kaikki asiat tarkoittavat vaikkapa maailmanhistorian kannalta. Ennemminkin yritämme pohtia, mitä tämä tai tämä tarkoittaa juuri nyt, ihmisen kokoisella mittapuulla.” Verkkolehden teksteissä on nyt korostunut tietynlainen ”jäitä hattuun” -tunnelma. Kun suuret uutistalot ovat täräyttäneet ulkomaanuutisensa nopeasti ulos, on The Ulkopolitistissa pureskeltu ja keskusteltu porukalla, jotta päästään syvemmälle. ”Monet mediat ovat tietysti ongelmissa, kun pitäisi miettiä, miten saadaan lukijoita ja katsojia jatkuvasti lisää. Mutta koska me emme saa rahaa mistään, niin sitä ei tarvitse miettiä”, Rowley sanoo ja naurahtaa. Yksi asia on kuitenkin selvästi muuttunut: ihmiset ovat nyt kiinnostuneempia ulkopolitiikasta kuin aiemmin. Ylä-Mononen kiittää älypuhelimia. ”Jatkuva verkossa oleminen on varmasti yksi iso syy muutokseen.” K uv a : Ju ss i Sä rk il ah ti AJANKOHTAISTA 11
Nepalilainen Makalu-ravintola vetää ruokaintoilijoita Kumpulasta asti Ravintola Sandron väen Mo Cafe: perjantain vegaanibuffet ja nyhtökauravoileipä Yökerho Tillikka: ysärija 2000’s-klubit, kitarakeikkoja Siltasen tapaan Malmin kiistelty lentokenttä: tarjolla treffeille vaikka sunnuntaibrunssia ja pienkoneiden katselua, jatkossa ehkä myös festareita (HS 4.10.2016) Avokadot ja viikunat aseman hedelmäkojusta kuin Berliinissä ikään Malmin hautausmaalla ei ruuhkaa julkkisten (Tauno Palo, Ansa Ikonen jne.) haudoista huolimatta Ravintola Konja: aamupäivän tungos, Playboy-flipperi ja kehyksissä Teemu Selänteen pelipaita ”Picasson” taidetta myynnissä Ylä-Malmin torilla Muruseni-kahvilan ikkunassa muovisia täytekakkuja, kahvi 1,50 euroa Cafe Lilia ei tarjoa kahvia, vaan ”aasialaista jalkahierontaa” Malmin Korupaja: matala talo parkkipaikan tuntumassa, ainakin 5-6 valvontakameraa näkyvissä ulkona Fallkullan kotieläintila: kanat ja lehmät aina muotia Bierhaus: ”12 Hanaa [sic], Lisäksi valtava määrä erikoisoluita” Villi länsi -teema Westworldin tapaan: Malmissa baarit kutsuvat itseään saluunoiksi GENTRIFIKAATIOTUTKA Itse kuljen päivittäin Malmilla ja joka päivä saan huomata törmääväni mitä hämärämpiin tyyppeihin. Ihan päivänvalossa!? Näin kirjoitti nimimerkki ”hhassle” Demi.fi:n keskustelupalstalla syyskuussa 2013. Malmi mainittiin tiuhaan keskusteluketjussa, jonka otsikko oli ”Helsingin pahimmat slummit, viinanhuuruisimmat lähiöt ja karuimmat ghettot”. Kolmessa ja puolessa vuodessa on tapahtunut paljon. K-, Ntai T-junasta ei voikaan enää suunnistaa suoraan Ala-Malmin McDonaldsiin, koska sitä ei enää ole. Tilalla on astetta ajankohtaisempi Burger King. YLIOPPILASLEHTI SELVITTI, SAAKO KOILLIS-HELSINGIN KESKUS JO SLUMMIPISTEIDEN SIJAAN HIPSULIPISTEITÄ. M M A L M I Te k s t i : M e l i s s a H e i k k i l ä & Ve e r a J u s s i l a 12
WebOodiin kilahtaa kolmassadas opintopiste ja maisterin paperi odottaa noutamista. Onnitteluja ei silti kuulu. Miksi Helsingin yliopisto ei onnittele valmistuvia opiskelijoita, palvelupäällikkö Päivi Pakkanen? ”Opiskelijat ovat kaivanneet opinnoilta joustavuutta, eikä valmistumisen tiellä saisi olla hidastavia käytäntöjä. Tiedekunnathan myöntävät tutkinnot, ja ne järjestävät nykyään myös valmistumisjuhlia kerran tai pari lukuvuoden aikana. Juhliin voi ilmoittautua, ja sinne saa ottaa mukaan esimerkiksi vanhemmatkin. Vanhoista publiikeista on sen sijaan luovuttu tai ollaan luopumassa. Yliopistohan ei ’valmista’ opiskelijaa, vaan opiskelija itse määrää hetken, jolloin hän laittaa prosessin käyntiin ja päättää valmistua. Emme siis esimerkiksi voi täältä lähettää todistusta ja onnitteluja ilman opiskelijan omaa pyyntöä. Tällainen palaute voi kuitenkin olla ihan paikallaan. Valmistuminen voi tietysti mennä liiankin tehokkaaksi ja mekaaniseksi, ja meidän on ehkä syytä miettiä, miten kehittää näitä prosesseja. On hyvä kuulla, että myös sitä kannattaisi miettiä, miten onnitella opiskelijaa. Pitäisikö esimerkiksi asiakaspalvelijoillemme sanoa, että todistuksen noutamisessa olisi syytä olla mukana jokin juhlallisempi elementti?” KYSYTÄÄN AUKTORITEETILTA Nimi on enne. Etenkin, jos nimi sattuu olemaan Mars tai Walton. Ja ilman konglomeraattiperheen sukunimeä on naisena turha edes haaveilla pääsystä maailman rikkaimpien listalle. Maailman rikkain nainen, kosmetiikkajätti L’Orealin perijä Liliane Bettencourt voi kerskua 36,1 miljardin dollarin omaisuudellaan. Potin koko vastaa etelänaapurimme Viron bruttokansantuotetta. Seuraavaksi rikkain nainen amerikkalaisen bisneslehti Forbesin listalla on 32,3 miljardin dollarin omaisuudellaan kauppaketju Walmartin perijä Alice Walton. Mars-patukoilla rikastuneen suvun perijällä Jacqueline Marsilla taas on 23,4 miljardia dollaria. Vaikka maailman rikkaimpien naisten pankkitileillä näkyvät nollat ovat huimaavia, ne eivät ole mitään verrattuna rikkaimpien miesten nettovarallisuuksiin. Microsoftin perustaja Bill Gates porskuttaa edelleen listan kärjessä 75 miljardilla dollarilla, ja kauppaketju Zaran perustaja Amancio Ortega tulee vahvana kakkosena 67 miljardilla. Gatesin ja Bettencourtin välillä on siis 38,9 miljardin dollarin kuilu. Kaikkiaan maailman rikkaimpien ihmisten listaa dominoivat valkoiset, amerikkalaiset miehet. Liliane Bettencourt yltää vasta listan 11. sijalle. Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam julkaisi tammikuun puolessavälissä raportin, jonka mukaan maailman kahdeksalla rikkaimmalla miehellä on yhtä paljon rahaa kuin 3,6 miljardilla maailman köyhimmällä ihmisellä. Raha valuu maailman rikkaimmille maailman köyhimpien kustannuksella, ja köyhistä suurin osa on naisia. Oxfamin tutkimuksesta käy ilmi, että viimeisen 25 vuoden aikana maailman varakkaimpien ihmisten prosentti on tienannut enemmän rahaa kuin 50 prosenttia ihmisistä. Tästä voi syyttää niin yhteiskunnallisia rakenteita, verojen kiertoa, suuryritysten valtaa kuin työläisten oikeuksien polkemistakin. Ja vaikka osa pohatoista onkin ansainnut dollarinsa kovalla työllä, on yli puolet maailman miljardööreistä perinyt omaisuutensa. Megarikastumisen mahdollisuudet ovat siis heikot, ellei ole sattunut syntymään äveriääseen dynastiaan. Joskus nimi saattaa silti olla enne, kuten maailman 20. rikkaimmalla miehellä. Opettajavanhempien lapsi onnistui hankkimaan itselleen muovibisneksellä Aasian toiseksi rikkaimman tittelin. Hänen nimensä on tietysti Li Ka-shing. Maailman tapahtumat numeroina. PERINTÖÄ VAI KOVAA TYÖTÄ? Tällä palstalla soitamme viranomaisille ja asiantuntijoille. Kahdeksan rikkainta miestä omistavat yhtä paljon kuin maailman köyhimmät 3,6 miljardia ihmistä. (Oxfam) Maailman rikkaimman naisen, Liliane Bettencourtin, arvioitu omaisuus dollareissa on 36,1 miljardia Hän on maailman rikkaimpien ihmisten listalla sijalla 11. (Forbes) Rikkaimman miehen, Bill Gatesin, arvioitu omaisuus on 75 miljardia (Forbes) 13
Suomessa maahanmuuttajia ohjataan ammattikouluun, vaikka heillä olisi kiinnostusta ja kykyjä yliopistoon. Helsingin yliopistoon hakenutta Miran Jumahia sanottiin liian itsevarmaksi. Teksti: Helmi Rantala 14
KUN MOHAMMED HADI KERTOI lukion opinto-ohjaajalle haluavansa hakea yliopistoon maailmanpolitiikan opiskelijaksi, opinto-ohjaaja kehotti häntä tutustumaan sosiaalialan opintoihin. Kaverit sanoivat Hadin yliopistoaikeita itsemurhaksi. Hadi oli muuttanut Suomeen lapsena Irakista. Kun hän lopulta vuonna 2016 aloitti maailmanpolitiikan opintonsa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, hän huomasi erottuvansa joukosta. Hadi oli ainoa ihonväriltään ei-valkoinen monisatapäisellä johdantoluennolla. Valtiotieteellinen tiedekunta ei ole ainoa, jossa opiskelijoina näkee lähes poikkeuksetta valkoihoisia, suomea äidinkielenään puhuvia nuoria. Farmasian tiedekunnassa proviisoriksi opiskeleva Miran Jumah teki opintoja aikaisemmin Kuopiossa. Siellä hän oli kurssinsa ainoa ulkomaalaistaustainen opiskelija. Jumah muutti Irakin kurdialueelta Suomeen 6-vuotiaana. ”Eräs sosiaalityöntekijä suhtautui tosi epäilevästi siihen, että halusin hakea Helsinkiin. Tänne oli kuulemma vaikeaa päästä, ja hän sanoi minua liian itsevarmaksi.” YLIOPISTON VALKOISUUDESTA ON vaikea löytää tutkimusta. Etnistä taustaa ei saa Suomessa tilastoida, sanoo Helsingin yliopiston sosiologian apulaisprofessori Lena Näre. Hänen mukaansa on kuitenkin olemassa viitteitä siitä, että Suomessa maahanmuuttajataustaisia nuoria ohjataan aloille, jotka eivät vaadi korkeakoulutusta. ”On suoraan sanottuna törkeää, ettei näissä tapauksissa kuulla nuorta itseään.” Usein maahanmuuttajataustaisten korkeakouluopiskelijoiden vähyyttä perustellaan Näreen mukaan kielitaidon puutteella, sosiaalisen aseman periytymisellä ja valmennuskurssien korkealla hinnalla. Esimerkiksi kielitaito vaikuttaakin selkeästi. Suomalaisen tieteen kielinä pidetään perinteisesti suomea ja ruotsia, ja siksi opiskelijoiden oletetaan osaavan opiskelukieltä äidinkielen tasolla. Tukea suomea toisena kielenä opiskeleville ei juurikaan ole tarjolla. Vaikka maailmanpolitiikan tenttikirjallisuus on enimmäkseen englanniksi, äidinkielenomainen suomen kielen vaatimus on aiheuttanut Hadille päänvaivaa. Hän ei päässyt pakollisiin opintoihin kuuluvaa tieteellisen kirjoittamisen kurssia läpi ensimmäisellä kerralla. ”Opettajani suositteli minulle ruotsinkielisille tarkoitettua suomen kielen kurssia.” Hadin mielestä suomen kielen taito ei heijasta ihmisen älykkyyttä tai kykyä työskennellä akateemisessa ympäristössä. Näre on samoilla linjoilla. ”Yliopisto-opiskelijan suomen on kyllä oltava ymmärrettävää, mutta yleensä edes suomea äidinkielenään puhuvat opiskelijani eivät osaa kieltä täydellisesti.” KIELITAITOA SUUREMPI MERKITYS on kuitenkin sillä, että edes ymmärtää hakea korkeakouluun. Tilastojen mukaan koulutus periytyy vahvasti. Jos vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, on todennäköistä, että lapset seuraavat perässä. Näre huomauttaa, että yliopistoon pääseminen on myös luokkakysymys, ja vain harva maahanmuuttaja kuuluu lähtökohtaisesti yhteiskunnan eliittiin. Mohammed Hadin vanhemmat saivat Irakissa yliopistokoulutuksen, ja Hadille on aina ollut selvää, että hänkin kouluttautuisi. Miran Jumahin vanhemmat hankkivat Suomeen muutettuaan itselleen ammatillisen koulutuksen. Usein koulutus tyssää ohjauksen puutteeseen. Kiinnostunut ja yliopistoon pätevä maahanmuuttaja ei saa Suomessa hakemiseen tarvitsemiaan neuvoja, sanoo projektikoordinaattori Marita Häkkinen Jyväskylän yliopistosta. Tietoa pitää nykyisin kerätä useasta eri paikasta. Hakija tulee helposti ohjatuksi alempaan koulutukseen esimerkiksi siksi, ettei aiempaa koulutuspohjaa ja hakijan omia kiinnostuksia huomioida riittävästi. M I TÄ S I T T E N P I TÄ I S I T E H DÄ? Lena Näre painottaa, että maahanmuuttajien opintopolkujen esteitä tulisi tutkia enemmän. Myös yhteydet korkeakouluihin tulisi avata, sillä maahanmuuttajia koulutusasioissa opastavat opinto-ohjaajat tekevät yhteistyötä lähinnä ammattikoulujen kanssa. Erityistä petrattavaa akateemisten maahanmuuttajien huomioonottamisessa olisi työja elinkeinopalveluilla sekä korkeakouluilla, sanoo Häkkinen. Englanninkielisiä opiskeluohjelmia ja suomi toisena kielenä -opetusta tulisi kehittää, koska korkeakoulutasoisia suomen kielen opintoja ei ole tarjolla riittävän paljon ja riittävän korkealla tasolla. Opiskelijoille pitää siis tarjota opetusta tiedekelpoisesta suomen kielestä, kun sen osaamista kerran heiltä vaaditaankin. Jotain konkretiaakin jo on. Häkkinen on ollut mukana käynnistämässä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tukevaa SIMHEhanketta (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland). Opetusja kulttuuriministeriön rahoittama hanke tähtää siihen, että korkeakouluun pätevien maahanmuuttajien olisi helpompaa löytää opiskelupaikka. Kokeilu on ollut käynnissä Jyväskylän yliopistossa ja Metropolia-ammattikorkeakoulussa, ja Häkkisen mukaan tulokset ovat lupaavia. Opiskelijoiksi haluavia on ohjattu henkilökohtaisesti, ja osa on jo löytänyt reitin opiskeluun esimerkiksi avoimen korkeakoulun kautta. Helmikuussa kokeilu laajenee muun muassa Helsingin ja Turun yliopistoon, Oulun ammattikorkeakouluun ja Karelia-ammattikorkeakouluun. MIKSI SITTEN YLIPÄÄTÄÄN ON ongelma, että Suomen yliopistoissa on vähän maahanmuuttajia? Siksi, että hukkaamme valtavan määrän tietoja ja taitoja, Näre ja Häkkinen sanovat. Lähtömaissa saatua koulutusta ei usein lasketa Suomessa minkään arvoiseksi. ”Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys toisivat yliopistoon innovatiivisuutta, ja sen tuomaa pääomaa ja verkostoa on mahdotonta mitata. Suomi monimuotoistuu, ja yliopistossakin tulisi herätä tähän. Nyt meillä vallitsee illuusio yhdenvertaisuudesta”, Lena Näre summaa. Näre ihmettelee, miksi hänen työnantajansa eli Helsingin yliopisto kiinnittää niin paljon huomiota kansainvälisyyteen, mutta ei huomioi jo Suomessa olevia maahanmuuttajia. Pakolaiskriisin myötä Suomeen saapui ennätyksellinen määrä turvapaikanhakijoita, joista Häkkisen mukaan odotettua useampi on ollut opiskelija, korkeakoulutettu tai korkeakoulukelpoinen. Koulutuspolkuja täytyisi kehittää heidän taitojensa mukaisesti. Irakista muuttanut Miran Jumah korostaa, että opiskelu on antanut hänelle ja hänen perheelleen paremmat mahdollisuudet hyvään elämään. ”Opiskelemalla näkee, millainen ihminen itse on.” Jutussa on käytetty lähteenä Pekka Myrskylän tutkimusta ”Koulutus periytyy edelleen” (Tilastokeskus 1/2009). 15
KATUREKISSÄ LIEHUU MOSCHINON yöpaita. Vaatekaupan verkkariosastolla kysellään Adidasta ja Diadoraa. Hämyisän ostoskeskuksen kaupoissa myydään identtisen näköisiä Vansin ja Niken tennareita. Kun kengän ottaa käteensä, sen kovakumipohjaa jaksaa hädin tuskin taivuttaa. Siitä tunnistaa Made in Hebron -tennarin. Ramallahissa on helppo löytää muotia, mutta ei aitoa muotia. Kengät valmistetaan muutaman kymmenen kilometrin päässä Hebronissa, jossa tehtaillaan piraatteja paikallisille markkinoille. Rantarolexeja esitteleviä ukkoja istuu pilkkijakkaroilla vilkkaimmilla jalkakäytävillä, ja samoja kelloja saa myös peruskemikalioista. RAMALLAH, PALESTIINAN hallinnollinen pääkaupunki, tarkoittaa arabiaksi jumalan mäkeä. Israelin puolelle Jerusalemiin on vain kymmenen kilometrin matka. Heti Ramallahista ulos johtavien teiden varsilla törmää Israelin sotilaisiin. Kaupungin sisällä ainoat asevoimat ovat Palestiinan omia turvallisuusjoukkoja, jotka ohjailevat liikennettä rennosti Kalashnikovit kainalossa. Israelin ja Palestiinan konflikti ei jää piiloon Ramallahissakaan. Talojen katolla tönöttää mustia vesisäiliöitä, koska Israel säännöstelee veden saantia alueella. Paljon selkeämmin Ramallah on kuitenkin putiikkien ja kahviloiden keskus. Keskustassa joka kolmas kivijalkaliike on vaatekauppa. Pukeutuminen on muuta Länsirantaa vapaampaa: naiset suosivat neuletakkeja ja farkkuleggingsejä, monet antavat hiusten liehua vapaina ilman hijab-huivia. Vallitseva tyyli on kuitenkin siisti ja huoliteltu, ei kokeellinen. Miesten shortseihin suhtaudutaan kadulla kuin alushousuihin. Hiuksiaan ei värjää kukaan, ja pitkätukkaisille miehille huudellaan hävyttömyyksiä. Sukkia ja kalsareita myydään avoimesti kadulla, mutta naisten eroottiset alusasut on kätketty pikkukauppojen nurkkiin. NAISTEN MUOTI-ILMIÖIHIN ei ole miehenä helppoa tutustua tarkemmin. Tuntemattomien naisten kanssa on arveluttavaa alkaa juttusille, ja miehet ajetaan ulos useimmista naistenvaateliikkeistä. Palestiina tunnetaan monista asioista. Niitä voisivat olla myös logopaidat, piraatti-Vansit ja farkkulegging sit. VAPAUS LÖYTYY VAATEREKISTÄ Teksti: Aapo Laakso Kuvat: Petri Kangas 16
Yleisemmin Ramallahin trendeistä osaa sanoa Omar Abu Alkhair. Hän istuskelee korkean tiskin takana omistamassaan miestenvaateliikkeessä, jonka nimi on Promo Fashion. Vielä viitisen vuotta sitten Ramallahissa pukeuduttiin siihen, mitä vaatekauppiaat sattuivat Kiinasta tai Turkista tuomaan, Abu Alkhair sanoo. Sitten internet mullisti kaiken. ”Se avasi nuorten silmät monille asioille. Yksi niistä on muoti, ja erityisesti erilaiset vaatemerkit.” Merkin pitää myös näkyä – muutenhan se olisi turha. Siksi paidan logon pitää olla rinnassa. ”Minulla on myynnissä esimerkiksi Polo Ralph Laurenin paitoja, joissa on logo hihansuussa. Kukaan ei osta niitä”, sanoo Abu Alkhair ja naurahtaa. Kovinta huutoa Ramallahin nuorten miesten keskuudessa juuri nyt on American Eagle Outfitters. Abu Alkhairin toisessa vaatekaupassa oli aluksi merkille pieni nurkkaus. ”Ihmiset hullaantuivat siitä niin paljon, että nyt koko liike myy pelkkää American Eaglea. Ja paljon myykin.” KAUPUNGILLA LIIKKUVAT NUORET miehet ovatkin toinen toistaan viimeistellymmän näköisiä. Mistä kumpuaa halu käyttää pukeutumiseen aikaa ja rahaa keskellä konfliktialuetta? Tavallaan vastaus sisältyy kysymykseen. Israelin miehitys rajoittaa palestiinalaisten elämää kaikilla osa-alueilla, sanoo Abu Alkhair. Valtaosa palestiinalaisista haaveilee elämänlaatunsa kohottamisesta. Miehityksen alla eläminen on uuvuttavaa, eikä keinoja sen vastustamiseen juuri ole. Sellaisessa tilanteessa pienetkin vapaudet tuntuvat suurilta. ”Monet nuoret haluavat pukeutua hyvin ja istua kahvilassa kavereidensa kanssa. Jos ei voi tehdä muuta, voi ainakin tuntea olonsa mukavaksi.” Sen sijaan Abu Alkhair ei osaa sanoa, miksi juuri American Eagle Outfitters on päätynyt kaupungin halutuimmaksi merkiksi. Hän neuvoo jatkamaan matkaa seuraavaan paikkaan. AUGUST MENSWEAR SIJAITSEE Ramallahin tyylikkäimmällä kadulla, Rukab Streetillä, jonka varrella on muun muassa kaupungin kuuluisin jäätelöputiikki Rukab’s Ice Cream. Vaatekauppaan päästäksemme joudumme odottamaan pari tuntia illan hiljenemistä. Vasta sitten mahdumme pikkuruiseen myymälään sisälle. Liikkeen omistaa 26-vuotias Bara Zughier. Vähän välinpitämätön olemus saattaa olla harjoiteltu. Tukka ja parta ovat trimmatut, kello näkyy ja jalassa hohtavat tahrattomat valkoiset Converset. Tuonti on Zughierin bisnes. Hän myy vain halutuimpia merkkejä ja ylläpitää itse kauppansa valikoimaa käymällä kuukausittain Istanbulissa. Zughierin kuratoima valikoima on kovassa maineessa. ”Asiakkaat sanovat, että he eivät pukeudu tiettyyn merkkiin, vaan Augustiin.” Tutut merkit näkyvät täälläkin. Näyteikkunan mallinukella on American Eagle Outfittersin paita. Toisen mallinuken parkarotsi on rennosti auki ja vähän pois harteilta. Lattialla niiden jaloissa on kookas Fiat 500:n pienoismalli, jonka viereen on asemoitu bonsai-palmu. Myymälän tuhkakuppi on kromattu ja siinä on Britannian lippu. Zughierin kädessä käryää Parliament, ”maailman tyylikkäin savuke”. Niitä hän tarjoaa auliisti ja muistaa huomauttaa, että nekin ovat tuontitavaraa. ”Tuon ainoastaan pieniä eriä vaatteita. Tämä on pieni kaupunki. En voi myydä samaa mallia tai väriä liikaa, sillä bisnes kärsisi.” ZUGHIERIN PIKKUVELI, 20-vuotias Suhaib auttelee myymälän töissä. Illalla liikkeessä pyörii hänen kavereitaan, jotka vaikuttavat olevan mielissään siitä, että saavat hengailla kaupassa. Jokainen heistä opiskelee yliopistossa. Mutta miksi juuri American Eagle Outfitters? Merkki tekee vaatteita juuri parikymppisille, sanoo Suhaib Zughier. Ja sellaisella hinnalla, että niitä on varaa ostaa. ”Tyyli liittyy ensisijaisesti tulotasoon, vaikka tarkoitus ei olekaan näyttää vaatteillaan, että on varakas.” Oikeastaan tyyli on tärkeämpää kuin brändi, sanoo Suhaib Zughier. ”Tyyli kuvaa ihmisen persoonaa. Hyvä laatu taas näyttää kivemmalta ja istuu paremmin. Jossain vaiheessa sitä vain löytää omaan tyyliin parhaiten sopivan brändin.” Ramallahissa omaa tyyliä edustaa nyt kotkalogo. ”Ihmiset hullaantuivat American Eaglesta niin paljon, että nyt koko liike myy pelkästään sitä.” 17
Opiskelu on monipuolista ja käytännönläheistä sisältäen luentoja, harjoituksia, laboratoriotöitä ja kenttäkursseja. Opiskelemiesi aineiden lisäksi opit myös tiedonhakua, analyyttistä ja kriittistä ajattelua sekä raportointia. Tavoitteena ei ole yksittäisen vastauksen löytäminen vaan ratkaisutaitojen ja luonnontieteellisen ajattelun kehittyminen yhdessä tekemisen ja oivaltamisen kautta. Palkintona on oppimisen iloa, ainutlaatuisia elämyksiä, ymmärrystä maailman toiminnasta ja uusia kokemuksia. Monet mahdollisuudet ja elämäsi parhaat vuodet! Useimpiin hakukohteisiin valinta tapahtuu ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella. Hyvät matemaattiset taidot ja ajattelutapa ovat eduksi kaikissa tiedekunnan oppiaineissa, joten pitkän matematiikan ylioppilaskokeen arvosanaa painotetaan opiskelijavalinnoiss a. Jyväskylän yliopistossa voit opiskella luonnontieteistä fysiikkaa, kemiaa, ekologiaa ja evoluutiobiologiaa, soluja molekyylibiologiaa, akvaattisia tieteitä ja ympäristötiedettä sekä näiden lisäksi matematiikka ja tilastotiedettä. Koulutus antaa valmiudet monenlaisiin tutkimusja asiantuntijatehtäviin. Voit valmistua myös aineenopettajaksi. Luonnontieteilijät ovat monitaitureita, jotka vastaavat ympäristön ja teknologian haasteisiin. Maailma tarvitsee asiantuntijoita purkamaan tulevaisuuden haasteita kuten ilmastonmuutosta, jäteongelmaa sekä lajien katoamista. jyu.fi/science study-sci @ jyu.fi #jyscience Jyväskylä on vilkas opiskelijakaupunki keskellä vehreää luontoa ja järviä. Asukkaita on 130 000, joista yli 15 000 on yliopisto-opiskelijoita. Vireä opiskelijaelämä näkyy niin katukuvassa kuin opiskelijatapahtumien määrissä. Opiskelun arkea voi piristää vaikka lautailemalla Laajavuoren rinteillä tai lenkkeilemällä Jyväsjärven Rantaraitilla. Jyväskylän kesä, Jyrock, Yläkaupungin yö ja monet muut kulttuuritapahtumat tuovat kaupunkiin eloa vuoden ympäri. Liikkuminen kaupungissa on vaivatonta: Pyörällä pääsee kaikkialle ja paikallisbussi toimii. T ule opiskelemaan luonnontieteitä Jyväskylään! MATEMATIIKKA ON PARASTA JAETTUNA Matematiikka on opiskelijavalintojen valttikortti! Luonnonvarat ja ympäristö Fysiikka (fyysikko ja aineenopettaja) Kemia (kemisti ja aineenopettaja) Matematiikka ja tilastotiede Matematiikan aineenopettaja Biologia Hakukohteet kandidaattija maisteriohjelmiin Jyväskylä – Vilkas ja viihtyisä opiskelijakaupunki
AVOIN YLIOPISTO. PALVELUKSESSASI! Helsingin yliopiston Avoin yliopisto on oiva vaihtoehto oman alan etsimiseen ja opiskeluun vaikka välivuoden aikana. Tarjolla on luentoja, verkkokursseja ja kirjatenttejä ympäri vuoden, lähes kaikilta yliopiston tieteenaloilta. Opinnot voi liittää yliopistotutkintoon. Tutustu opintotarjontaan ja kerro myös kaverille! helsinki.fi/avoin www.lapinamk.? /hakijalle Kemi • Rovaniemi • Tornio HAE PARASTA PAIKKAA. Etsi oma unelmasi, löydä oma paikkasi. Pohjoinen on sinun. Haku 15.3.–5.4. Katso haussa olevat koulutukset www.lapinamk.? /hakijalle helsinkirekry.fi yhdessä teemme vaikuttavia tekoja katso avoimet t yÖPaikat LIITY TYYTYVÄISTEN OPISKELIJOIDEN JOUKKOON JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantie 28, 40520 Jyväskylä Puh. 014 3348 000, toimisto@jko.fi LISÄÄ KOULUTUSPOLKUJA: www.jko.fi OPISKELE AMMATTIIN • Lapsija perhetyön perustutkinto (lastenohjaaja) • Koulunkäynnin ja aamuja iltapäivätoiminnan ohjaaja (ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) • Lasten ja nuorten erityisohjaaja • Perhepäivähoitaja • Kotityöpalvelu • Suntio HYÖDYLLINEN VÄLIVUOSI Osaamista ja valmiuksia jatko-opintoihin. • Graafinen suunnittelu • Kasvatusja opetustyö • Kirjoittaminen • Musiikki • Teatteri • Sisustussuunnittelu KODIKAS ASUNTOLA, 2 KM KESKUSTASTA LISÄTIETOJA JA HAKEMINEN: www.jko.fi/hakeminen
Ammattikorkeakoulu suurella sydämellä AMK-tutkinnot • Insinööri (AMK) • Prosessija materiaalitekniikka, kemiantekniikka • Tietoja viestintätekniikka • Tuotantotalous • Sähköja automaatiotekniikka • Tradenomi (AMK) • Sairaanhoitaja (AMK) • Terveydenhoitaja (AMK) • Sosionomi (AMK) • Yhteisöpedagogi, kirkon nuorisotyö (AMK) • Musiikkipedagogi (AMK) YAMK-tutkinnot • Insinööri (ylempi AMK) • Tradenomi (ylempi AMK) • Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/ sosionomi (ylempi AMK) • opiskelijoita 2900 • opettajia ja asiantuntijoita 250 • kampukset Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa • inspiroivat oppimisympäristöt • pienet ryhmäkoot • laajat verkostot Suomessa ja maailmalla • monipuoliset opiskelukaupungit • tiivis opiskelijayhteisö • tyytyväiset opiskelijat Lisää tietoa, tunnelmia ja tarinoita: centria.fi centriaamk ALOITA YLIOPISTOSI HEOSSA! 16.08.201731.5.2018 Täytä hakemus osoitteessa: www.heo. Arkkitehtuuri ja muotoilu Historia Kasvatustieteet ja psykologia Kauppatieteet Liikuntaja terveystieteet Lääketiede Oikeustiede Tekniikka ja digitalisaatio Sisustussuunnittelu Valtiotieteet Valmentaudu yliopistoon! HEOssa voi opiskella monipuolisesti kulttuuria, mediaa ja yliopisto-opintoja. Opiskelu kansanopiston yhteisöllisessä ilmapiirissä on ponnahduslauta jatkoopintoihin tai työelämään. Luova. Luotettava. Akateeminen. YLI_105x275.indd 1 11.1.2017 13.56 VALOKUVAUS SARJAKUVATAIDE ANIMAATIO Haku lukuvuoden 2017-2018 opintoihin on käynnissä Kauppatiede 60 op ja 9 kk Markkinointi, johtaminen, laskentatoimi ja verotus tai työja organisaatiopsykologia + väylä opiskelijaksi yliopistoon Oikeustiede Hanki valmiudet oikeustieteen jatko-opintoihin ja opiskelutekniikkaan Kuvataide 8 kk Kuvataiteen valmentavat opinnot + perusopintoja 25 op halutessasi Arkkitehtuuri 8 kk Valmentaudu pääsykokeisiin ja jatko-opintoihin kuvataiteen ja matematiikan alueilla Luonnontiede 9 kk tai 4,5 kk Kun tavoitteenasi on teknillinen tai lääketieteellinen. Abeille, ylioppilaille tai ammatillisen tutkinnon suorittaneille Matkaopaskoulu 4 kk Vaihda maisemaa! Opinnoista 2 kk ulkomailla Päivölän opisto Päivöläntie 52 Tarttila (Valkeakoski) VAUHTIA YLIOPISTO-OPINTOIHIN TAI MATKALIPPU MAAILMALLE