• 3 Syyskuu 2008 www.ydinlehti.fi 9 euroa Mukana ESF-lauta p eli! Ydinaseet palaavat? Tuki alkuperäiskansoille takkuaa
• Yhteiset palvelut kunnollisiksi, siis kunnallisiksi! Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja 70- ja 80-luvuilla Keskisen sosiaalikeskuksen johtaja 1986-2004 Tuorein teos: Reilu verokirja 2008 KATI PELTOLA JAA ilmastonsuojelulle, EI eriarvoistumiselle. Kunnallisvaalit 26.10.2008 kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, VTM Helsinki Haluatko suojella ilmastoa? 1 2 3 Ihmiskasvoinen Helsinki Tarja Kantola S D P H e l s i n k i w w w. t a r j a k a n t o l a . f i www.satuhassi.net u_ilmo_ydin.indd 1 2.9.2008 20:53:48 Tilaa uudistunut Opiskelijatarjous: 20 ensimmäinen vuosi, 20 / vuosi ensimmäiset kolme vuotta 26.9.2008 klo 9.30­16.00 Rauhankasvatusfoorumi: Taide ja osallisuus rauhankasvatuksessa 26.9.2008 klo 16.30­19.00 Juhlavastaanotto 20.­22.10.2008 Rauhankoulu YK-viikolla Pasilan kirjastossa: näyttely ja työpajoja. minkä jälkeen tilaus jatkuu normaalihintaisena kestotilauksena. jatkuu kestotilauksena Kestotilaus 28 , vuositilaus 35 Tilaa netissä: www.ydinlehti.fi tsekkaa rosebudin kirjakaupat helsingissä Ateneumin kirj akauppa kirjoja jotka muuttavat maailmaa Kiasma-kauppa Iso Roobertinkatu 20 Likekirjakauppa Rosebud. Kirjakauppa. Mariankatu 21 www.rosebud.fi 2 Numero 3 Syyskuu 2008
• Emilia Palonen Kirjoittaja on Ytimen päätoimittaja ja tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Sisäpolitiikkaa TEKEMÄSSÄ MIKSI Georgian kriisi syttyi? Mitä siellä tapahtui? Yksiselitteistä vastausta ei ole ja onkin kenties parempi pohtia: mitä kriisi aiheutti, ja miksi se jatkuisi? Kriisi ravisutti. Euroopassa voi yhä olla aseellisia konflikteja. Valtionrajoja voidaan kyseenalaistaa väkivalloin. Nationalismi ­ kansojen itsemääräämisoikeuden vaatimuksineen ­ näyttäytyy taas. Georgiassa etnisiä eroja luodaan kielen, ei uskonnon perusteella ­ ovathan kaikki paikalliset osapuolet ortodokseja. Venäjää röyhistelee rintaansa ja muuttuu monen silmissä kumppanista viholliseksi. Ihmettelemme tätä kaikkea, vaikka elämme jälkikommunismia: aikaa, jona edellisen aikakauden taakka on yhä läsnä. Kenties jo unohdimme, että kansallistunne on vahva entisen Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan alueella. Vaikka LänsiEuroopassakin jyllää kansallisvaltionationalismi, emme millään ymmärrä Venäjää. länsimaiden sympatiaa hakeva propaganda kohdistui Tsekkoslovakian ja Suomen tapahtumiin vuonna 1938. Ison naapurin pelko näkyi suomalaismediassa. Nato-intoinen ulkoministeri kirmasi Etyjin puheenjohtajana opettelemaansa maailmankolkkaan Etelä-Ossetiaan, ja vei suuren osan kriisille varatusta palstatilasta. Georgian kriisistä tuli sisäpolitiikan työkalu Suomessakin. Olisiko Nato-jäsenyys Suomelle turva aggressiiviseksi nähtyä Venäjää vastaan? Meillä kuten muuallakin Itä-Euroopassa YYA-sopimuksen lauettua haaveillaan osallisuudesta Pohjois-Atlantin puolustusliittossa. Rauhanturvaamisen sijaan kyse olisi itärajan turvaamisesta. Silti Nato ei turvaisi rauhaa maailmassa tai kotimaassa. Venäjän ihmisoikeustilanne, oligarkia ja eriarvoisuus huolestuttavat. Naton saavutukset ihmisoikeuksien turvaamisessa eivät ole juuri paremmat. Syksy näyttää miten Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa käy ­ lisääntyvätkö eriarvoisuus, luonnonvarojen kuluttaminen tai militarismi. Suomi ei voi välttää geopoliittista asemaansa. Uhat on muutettava mahdollisuuksiksi, väliinputoajan asema eduksi. SAAKASVILIN on usein haettu ratkaisuja sisäpolitiikan haasteisiin tai talouden ongelmiin. Georgiassa Saakasvili joutui epäsuosioon ennen konfliktia. Venäjällä Putin rakentaa valta-asemaansa ja oligarkkitaloutta. Yhdysvalloissa demokraatit ovat olleet nousussa vaalien kynnyksellä. Maailmantaloudessa puhutaan kriisistä. Öljyn hinta on noussut, kaasuputkia suunnitellaan Venäjältä muualle, omavaraisuuteen pyrkivään Eurooppaan. Yhdysvaltojen asuntolainoista syntynyt kriisillä on globaaleja seurauksia. Maailmanlaajuinen ruokakriisi ja ilmastonmuutoksen aiheuttama rakenteiden uudistustarve muokkaavat maailmankauppaa. Globaalinakin aikakautena kansantalouksien kriisejä voitaneen purkaa muun muassa valtionomistuksessa olevan aseteollisuuden tuotoilla. Jos kriisi laajenisi Venäjän ja länsimaiden väliseksi, siitä voisi hyötyä moni. Muun muassa Britanniaa uhkaa syvin lama sitten toisen maailmansodan, ja taloudellinen ahdinko kyseenalaistaa Uuden työväenpuolueen valtaa. SODISTA Rauhanturvaamisen sijaan Natojäsenyydessä kyse olisi itärajan turvaamisesta. KUNNALLISVAALIEN Sodan uhkaa se ei poistaisi. alla Ydin kysyi ehdokkailta, millaisia turvallisuusriskejä kotikunnissa nähtiin: puolueesta riippumatta tulokset kertoivat huolesta erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmia sekä sosiaalista ja taloudellisesta syrjäytymistä kohtaan. Kun ulkopoliitiikasta tulee sisäpolitiikkaa Nato-jäsenyyskeskusteluineen, monia tärkeitä asioita unohdetaan. Niin ulko- kuin sisäpolitiikassa tulisi puuttua sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin, joita riittää kotimaassa ja maailman konfliktialueilla. Siinä esimerkkeinä eivät voi toimia Yhdysvallat taikka Venäjä. Suomi on henkitoreissaan viruvan Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtajamaa. Siellä Ossetian tilanteen kärjistyminen tiedettiin hyvin. Kuitenkin erityisesti Etyjin ruohonjuuritason toimintoja, jotka olisivat välttämättömiä kriisien ennaltaehkäisyyn, on karsittu säästösyistä. Eikö Suomi voisi profiloitua ja suunnata "turvallisuuspolitiikan" resursseja juuri Etyjin toimintaan? Syyskuu 2008 Numero 3 3
• Ydin-lehti i numero 3 i Syyskuu 2008 3 Pääkirjoitus 5 Ytimekkäästi 7 Arvaa mikä puolue 8 Selviämisen politiikkaa Egyptissä HENRI ONODERA 23 Kansalaisjärjestöt ja aktivistit kokoontuvat Malmössä EMILIA PALONE N 24 ESF-lautapeli Media: 12 Etupiiriajattelun painolasti SUSANNA HAST KUVAAJAN NIMI Ydintä etsimässä: 27 Kansallinen tarina kestää MIKKO METSÄMÄKI 28 EU-lobbaus vaatii taitoa ja pitkää pinnaa ANNA HYVÄRIN EN 30 "Ei meitä auteta, vaan elämämme sotketaan" MANUEL MARTINE Z ESPINOZA 34 Halabja kemiallisten iskujen jälkeen KRISTIINA KOIVUNE N 36 Rauha vai rankaiseminen MARTTI KOSKEN NIEMI Politiikan ytimestä: 13 EU:n palautusdirektiivi polkee ihmisoikeuksia OILI ALM 37 Diapamia vai kuntoutusta? TOPI KANNIAI NEN 38 Lauluja demokratiasta OSCAR REYES 15 Kotoutustestejä puhelimessa TUULI SAARIKOSKI 16 Mikrokosmos pääkaupungissa RIITTA OITTINEN 42 Sateenkaariperheet ja lasten oikeudet ANNA MORING Me=Suomessa: 18 Käytäntö määrittää maahanmuuttajan aseman TAPIO LAAKSO 22 Darfurin kriisi on kiinalainen juttu PEIK JOHANSSON 43 Tapahtumat 44 Ydinkirjat 46 Ydinaseet kuohuttavat taas Eurooppaa 50 Rauhan ytimestä: JAAKKO ELLISAARI & KALEVI SUOMELA Georgian talvisota KALLE KALLIO YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki p. 044 575 7763, ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Emilia Palonen, p. 040 507 7198 emilia.palonen@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Oili Alm, p. 044 575 7763 oili.alm@ydinlehti.fi HALLITUKSEN PJ Jorma Bergholm jorma.bergholm@paasitorni.fi TÄMÄN NUMERON TOIMITUSKUNTA Rita Dahl, Mari Hyrkkänen, Kristiina Koivunen, Riitta Oittinen, Leila Oksa, Michael Perukangas, Tuuli Saarikoski ja Elina Turunen. ULKOASU Teppo Jäntti ja Leila Oksa TAITTO Paula Laitinen KANNEN KUVA Tuuli Saarikoski TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Maksamalla tilille 800013 ­ 1509924 Ydin ilmestyy 4 kertaa vuodessa. TILAUSHINNAT 35 euroa / vuosi 28 euroa / kestotilaus ja opiskelijat 4 Numero 3 Syyskuu 2008
• Askel kohti Suomen NATO-jäsenyyttä? Yhdysvaltalaisten aseiden ostaminen on saattanut olla vaikeaa Suomessa, mutta nyt asiaan on saatu parannus: Yhdysvaltojen puolustusministeriön perustama puolustusmateriaalialan yhteystoimisto aloitti toimintansa Suomessa elokuun alussa. Toiminnasta vastaa Yhdysvaltojen suurlähettiläs Barbara Barrett. Toimisto ei sijaitse Yhdysvaltojen lähetystön yhteydessä, vaan Suomen puolustusministeriön tiloissa Helsingissä osoitteessa Kaartinkuja 1. Aurinkoenergiaa Bagdadiin, Unkariin kaukolämpöä Samaan aikaan, kun Suomessa puhutaan maalämmöstä, erilaiset energiamuodot pääsevät kokeiluun muualla. Energian saannin vaikeuduttua Unkarin hallitus kampanjoi kaukolämmön puolesta. Ennen vuotta 1989 omavaraisuus ei ollut agendassa: halpaa energiaa tuputettiin Neuvostoliitosta. Vuoden 1989 vallankumouksen aikaan vesivoima puhututti ja nosti kansanliikkeitä. Sittemmin ydinvoima on yleistynyt, mutta vihdoin vuonna 2008 ja energian hintojen noustua kaukolämmöstä on tullut trendisana, joka mainitaan asuntoilmoituksia myöten. Bagdadilaiset puolestaan tutustuvat aurinkoenergiaan odottaessaan, että amerikkalaisten vuonna 1991 pommittamat voimalat saadaan kuntoon. Syynä ei ole ekologisuus vaan turvallisuuden lisääminen. Kaupunkiin on asennettu tänä vuonna viisi tuhatta katulamppua, jotka varastoivat päivisin aurinkoenergiaa ja syttyvät automaattisesti auringon laskiessa. Sodan aikana kadut ovat olleet iltaisin täysin pimeita. Hiekkamyrskyjen aikaan aurinkokennot eivat kuitenkaan toimi. Niistä onkin ilmastomuutoksen ja kuivuuden lisääntymisen myötä tullut jatkuva riesa Irakissa. Sadankomitealle uusi pääsihteeri Yhteiskuntatieteen maisteri Eekku Aromaa on aloittanut Sadankomitean uutena pääsihteerinä elokuun puolivälissä. Aikaisemmin hän on toiminut esimerkiksi Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton pääsihteerinä ja vapaaehtoisena Demon projektissa Nepalissa. Hänellä on laaja järjestökokemus vapaaehtoistoimijana muun muassa partiosta ja monista vihreistä järjestöistä. Aromaa nimeää tavoitteikseen tehtävässä jäsenmäärän ja vaikuttavuuden kasvattamisen sekä järjestön vahvistamisen. Mitä tapahtuikaan 9/11? Syyskuun 11. tulee joka vuosi, mutta pääseekö ihmiskunta tuon rikoksen ohitse? Oikeudenkäyntiä ja tuomiota odotellessa epäiltyjä on, mutta todisteet ovat puutteellisia. David Ray Griffin on koonnut kirjaansa 9/11 Contradictions 25 tapausta, jossa USAn viranomaisten omat lausunnot lyövät toisiaan korville. Rikosta voi myös yrittää selvittää tieteen keinoin. Näin Steven E. Jones ym. kaksoistornien ja kolmannen tornin sortumisen syitä tarkastelevassa artikkelissaan. Kirjoittajat pyysivät Noam Chomskya tueksi. ­ Lähettäkää ensiksi juttunne julkaistavaksi Science-lehteen ja pariin muuhun tieteelliseen aikakauslehteen, Chomsky vastasi. Artikkeli ilmestyi The Open Civil Engineering Journal-lehdessä 2/2008. Mikael Böökin 9/11 kommentaari julkaistiin Ytimen nettisivuilla 11. syyskuuta. David Ray Griffin, 9/11 Contradictions, Olive Branch Press 2008. Jonesin ym. artikkelin suomennos "WTC:n tuhoutuminen: 14 kohtaa, joista olemme yhtä mieltä hallituksen virallisten raporttien kanssa" www.saunalahti.fi/wtc2001/journal08.htm. Kasviskampanja? Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007 yhdessä Al Goren kanssa voittanut Rachendra Pachauri vieraili Belgiassa Gentin yliopistossa syyslukukauden alussa puhumassa lihansyönnin vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Tapahtuman otsikko oli Less Meat Less Heat ja runsaslukuiselle yleisölle tarjottiin ilmaisia kasvisproteiininäytteitä. Flaamit ovat muutenkin vallooneja innostuneempia kasvissyönnistä. Flanderissa kampanjoidaa jopa viikottaisen kasvistorstain (donderdag veggiedag) puolesta. KeskiEuroopassa perjantai taas on usein kalapäivä. Hernerokkatorstain asemaa ei kai mikään Suomessa uhkaa, mutta mitä tuumivat kunnallisvaaliehdokkaat koulujen kasvisruokapäivästä? ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 22 %) 1/1 sivua 196 x 255 mm 1 200 euroa 1/2 sivua 196 x 125 mm 650 euroa tai 96 x 255 mm 650 euroa 1/3 sivua 196 x 82 mm 440 euroa 1/4 sivua 96 x 125 mm 350 euroa 1/6 sivua 196 x 39 mm 220 euroa 1/8 sivua 96 x 60 mm 200 euroa JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. 42. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 81. vuosikerta) PAINOPAIKKA Miktor Oy ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset 14 päivän kuluessa. YTIMEN IRTONUMEROA MYY Akateeminen kirjakauppa (Helsinki keskusta, Iso Omena, Itäkeskus, Tapiola, Oulu, Turku, Tampere) ja Stockmann Helsinki. Syyskuu 2008 Numero 3 5
• Lennä ja säästä rahaa! Ytimen avustaja lomaili kesällä Tukholmassa ja hämmästeli lentojen halpuutta. Eräs saksalainen nainen kertoi tuoneensa oikeuden määräyksestä parivuotiaan lapsensa Tukholmaan tapaamaan isäänsä. Äiti myös kuljetti lapsen kotiin tapaamisen jälkeen. Itse hän lensi Saksaan siksi aikaa, kun lapsi oli isän luona. Köyhälle opiskelijaäidille oli halvempaa ostaa menopaluulippu Saksaan kuin maksaa kolmen päivän yöpyminen retkeilymajassa. Kuinka pitkään halpalentojen aikakausi jatkuu? Toinen avustaja matkusti junalla Helsingistä Rovaniemelle. Ostaessaan tiistaina junalippua lauantai-illan junaan hän sai kuulla sen olevan täysi. Sunnuntaiksi vielä löytyi. Toisin kävi tuttavalle Rovaniemellä, joka tahtoi sunnuntaina saada lipun saman päivän junaan. Hän lensi pääkaupunkiin ­ hieman aiemmin lento olisi maksanut noin puolet junalipun hinnasta.. Asiakkaat eivät taida VR:lle kelvata. Yhtiö poistaa opiskelijoilta kesäalennuslipun ja kieltää ulkomailla opiskelevilta oikeuden alennukseen. Se ei pysty hankkimaan viiden päivän varoitusajalla lisävaunuja. Eurooppalaisten rautatieyhtiöiden tavoin VR voisi luoda itsestään vaihtoehdon autoilulle esimerkiksi myytävillä alennuskorteilla. Pelkkä vihreä imagokampanja ei riitä. Rekisterikilpivarkaat vaanivat Tukholmassa Tukholmassa käyttöön otetut tietullit ovat vähentäneet yksityisautoilua keskustassa ja helpottaneet ruuhkia. Tietullien maksuja valvovat automaattikamerat tallentavat autojen rekisterikilvet. Niistä on tullut varkaiden uusi hittituote. Kaupunkiin omalla autolla lähtevien kannattaa ruuvata yöksi toinen rekisterikilpi pois, ellei auto ole valvotulla parkkipaikalla. Poliisilta saa väliaikaisen rekisterikilven, joka säästetään taas vastaisen varalle... Patria niittää mainetta Moca-rypälepommeilla... Patria on kehittänyt yhteistyössä Suomen puolustusvoimien kanssa rypäleaseen. Yrityksen mukaan kyseessä on itsetuhomekanismiltaan "maailman edistyksekkäin" kuorma-ammus. Puolustusvoimille ase ei ole kelvannut ­ ainakaan vielä. Olisiko pommin nimi enteellinen: 120 MOCA? Ilmiselvästi Patrialla on valmius tämän ammustyypin sarjatuotantoon: painetussa englanninkielisessä nelivärimainoksessa 120 MOCA on yhtenä vaihtoehtona Patrian Nemo- ja Amos-kranaatinheitinjärjestelmien ammukseksi. MOCA:ssa on 21 tytärammusta: se rikkoo Oslon rypäleaseet kieltävää sopimusta. Suomen hallitus ei ole kuitenkaan ilmoittanut, aikooko se allekirjoittaa Oslon sopimuksen. Puolustusvoimien tiedottajat ovatkin erityisen vastahakoisia kertomaan rypälepommista mitään. Pääesikunnan tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara lupasi vastauksia tuota pikaa, mutta päivät kuluivat. Toisen puhelinsoiton jälkeen maavoimien tiedotuspäällikkö Lauri Inna ilmoitti kysyneensä asioita tykistön tarkastaja Aki Sihvoselta. MOCA:n edistyksellisyyttä "emme voi kumota emmekä vahvistaa", väitti Inna. Kysymykseen, kuinka paljon veronmaksajien rahoja on käytetty MOCA:n kehittelyyn, ei Innan mukaan oikeastaan voi vastata, koska eri tekijöitä on "vaikea ryhtyä erottelemaan" ja koska päätöksentekijöille "halutaan antaa työrauha". Kysymykseen siitä, miksi puolustusvoimat ostaa rypäleaseita Saksasta, vaikka niitä voisi ostaa Patrialtakin, Inna vastasi, että ammukset ovat eri tyyppisiä: saksalaisia rypäleaseita ammutaan kenttätykeillä, kun taas Patrian pommeja ammuttaisiin kranaatinheittimillä. Ehkä Suomen puolustusvoimat uskoo tarvitsevansa molempia? Inna ei myöskään kumonnut eikä vahvistanut sitä, onko Suomella jo allekirjoitettu sopimus siitä, että lisää rypäleaseita tulee Saksasta ensi vuonna. Ilmeisen huumorintajuisena miehenä hän totesi: "Toivottavasti vastaukset riittivät." 6 Numero 3 Syyskuu 2008 ...ja lahjuksilla Slovenian pääministerille? Yleisradion MOT-ohjelman (1.9. 2008) toimittaja väittää nähneensä dokumentit, jotka paljastavat Patrian maksaneen lahjuksia Sloveniaan myytyjen AMV-ajoneuvojen ja kranaatinheitinjärjestelmien kauppojen yhteydessä noin 21 miljoonaa euroa. Kaupoista olisi valunut rutkasti rojalteja myös puolustusvoimille. Suuri osa Sloveniaan menneistä lahjuksista olisi maksettu Slovenian nykyiselle pääministerille, Janez Jansalle. Jansa tunnetaan eurooppalaisissa demokratia- ja rauhanliikkeissä vuoden 1988 niin kutsutusta Slovenian keväästä. Jansa oli kirjoittanut nuorten Mladina-lehteen kriittisiä artikkeleita Jugoslavian kansanarmeijasta. Hän ei sietänyt sitä, että armeijan komentokieli oli serbokroatia ja lähes kaikki kapiaiset serbejä. Jansa tuomittiin salamyhkäisessä oikeudenkäynnissä vankilaan. Hänestä tuli sankari ja yksi keskeisistä henkilöistä Slovenian noustessa kapinaan liittovaltiota vastaan. Jansasta tuli puolustusministeri jo vuoden 1990 vaalien jälkeen ja pääministeriksi hänet nimitettiin vuonna 2004. Näiden vuosien glamouria himmentää häneen vuonna 1994 kohdistettu syyte, jonka mukaan hän olisi ­ tällä kertaa ihan itse ­ antanut sotilaiden sekaantua siviilioikeuteen. Slovenian puolustusministeri Karl Erjavec vaati Patrialta kirjallisen vakuutuksen, ettei lahjustutkinta liity Slovenian ja Patrian sopimukseen. Erjavec uhkasi jäädyttää sopimuksen, ellei saa selvitystä. Selvityksen saatuaan hän perui uhkauksen. Sloveniassa järjestetään parlamenttivaalit 21. syyskuuta.
• Ydin-lehden toimitus valitsi kahdeksan suurehkoa kaupunkia eri puolilta Suomea ja arpoi nämä eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden kesken. Näiden kaupunkien tai piirien yhteyshenkilöitä pyydettiin tämän jälkeen valitsemaan yksi puolueensa kunnallisvaaliehdokas vastaamaan kysymykseen "Mikä on paikkakuntanne suurin turvallisuusuhka?". Julkistamme nyt vastaukset ja annamme lukijoillemme mahdollisuuden arvata, minkä puolueen edustaja on kunkin vastauksen takana (yksi jätti vastaamatta). Puolueet ovat siis aakkosjärjestyksessä keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit, perussuomalaiset, RKP, sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät. Oikein vastanneiden kesken arvomme Gandhi T-paidan ja kirjan, kirjoja ja kaksi Ytimen vuositilausta. Vastaukset yhteystietoineen tulee lähettää 30.9. mennessä osoitteeseen ydin@ydinlehti.fi tai Ydin, Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 HKI. Oikeat vastaukset ja voittaneiden nimet julkaistaan Ytimen verkkosivuilla www.ydinlehti.fi 8.10.2008. Voittaneille ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti. Osallistu lukijakilpailuun, veikkaa oikea puolue! Paikkakuntanne suurin turvallisuusuhka? ­ Paikkakuntamme suurin turvallisuusuhka on viina, v viina, viina + muut huumeet. Jos yksikin henkilö perh heessä käyttää, niin kaikki kärsivät! Se on kuin syöp pä. Tämä "syöpälaji" on saastuttanut jo suuren osan S Suomen kansasta (alkoholin kulutus Suomessa yli 10 l / hlö). Yleisimmät "Alko-syöpälajit" Suomessa: 1 Koskenkorva, Koff, Lapin kulta, Olvi, siiderit, lonkerot, K jne. Kaikki tunnemme nämä "syöpälajit" ja jokapäiväijn sessä elämässämme näemme markettien, ravintos loiden, huoltoasemien, jne. tavaravalikoimissa näilo tä tuotteita. Sieltä ne kulkevat eri reittejä koteihin ja muualle yhteiskuntaan. ­ Paikkakuntani suurimman turvallisuusuhan muod dostaa huono-osaisuuden, syrjäytymisen ja näköa alattomuuden keskittyminen samoille asuinalueille. K Kurjuuden keskittyminen synnyttää lisää kurjuutta. P Parempiosaiset äänestävät pian jaloillaan ja kierre on v valmis. Joidenkin alueiden ghettoutuminen muodostaa t turvallisuusuhan, koska tilanne ruokkii monenlaisia ong gelmia. Alueet ovat otollisia kasvupaikkoja rikollisuud delle, väkivallalle, päihdeongelmille tai yksinkertaisiin r ratkaisuihin uskoville ääriliikkeille. On selvää, että kurjuuden keskittymien synty vaikuttaa kaikkiin paikkakunnalla eläviin tavalla tai toisella. ­ Oman kaupunkini pahin turvallisuusuhka on lasten ja n nuorten näköalattomuus. Osattomuus ja köyhyys peri riytyy jo toisessa tai kolmannessa sukupolvessa. Jos n nuorella ei ole koskaan ollut mitään toivoa paremmasta tu tulevaisuudesta, eikä vanhemmilla ole kykyä tai voimia k kannustaa eteenpäin, voi kohta käsissämme olla sukup polvi, joka ei odota elämältään mitään. Ilman haaveita ih ihminen ei jaksa välittää itsestään, toisista tai elinympäri ristöstään. ­ Paikkakuntani uhka on mielestäni välillinen. Näen, e että uhkaksi muodostuu ihmisten välinpitämättömyys, jo jonka syynä ovat paheneva työttömyys, siitä aiheut tuva huono-osaisuus ja tästä johtuva pahoinvointi. T Tämä näkyy katukuvassa juopotteluna, väkivaltana ja m muina rikoksina ja johtaa myös kaupungin epäsiisteyt teen, kun mistään ei välitetä. Ihmiset näkevät ja kokev vat epäsosiaalisen kaupunkiympäristönsä uhkana. ­ Vakavin uhka on sisäisen turvallisuuden alueella. Täh liittyy mm. syrjäytyminen ja sen mukana häiriintyvä hän y yhteiskuntarauha. Alkoholi- ja huumeongelmien sekä väk kivalta- ja omaisuusrikosten myötä jopa yhteiskuntarauh on vaarassa murentua. Ongelma korostuu asutusha k keskuksissa, joissa kansalaisten jakautuminen A- ja B-, jo C-luokan kansalaisiin ilmenee kärjistetyimmin. Piejopa n nissä kunnissa ja haja-asutusalueilla turvallisuus vaarantu poliisipalvelujen heikennyttyä. Jo nyt Suomessa on tuu a alueita, joilla "lähin poliisi" on n. 200 kilometrin päässä. Poliisin saatavuuden huononeminen vaarantaa vakavasti perustuslaissa turvatun henkilökohtaisen koskemattomuuden ja yksityiselämän suojan. ­ Lasten ja nuorten henkinen pahoinvointi, koulukiusaam miset ja huostaanotot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. K Köyhyys, syrjäytyneisyys ja heikot elinolosuhteet luovat h herkästi levottomuuksia ja väkivaltaa. Lapsi ei syntyess sään voi valita vanhempiaan, sukupuoltaan, väriään tai e elinolosuhteitaan. Toimivien ja laadukkaiden peruspalv veluiden avulla varmistamme, ettei yksikään lapsi jää t taustoistaan huolimatta verkostojen ulkopuolelle ja että jo jokaisella ihmisellä on mahdollisuus menestyä elämäss sään. Kuntani suurin turvallisuusuhka on jatkuva peruspalveluverkon supistamisen sekä alimitoitetut, epärealistiset budjetit. Valtion tulisi taata riittävät resurssit kunnille toimivien palveluiden järjestämiseksi. ­ Kotikaupunkiani ei uhkaa Venäjä, Venäjä, Venäjä vaan liikenne, liikenne, liik kenne. Liikenteen päästöt muodostavat 1/5 Suomen kasvihuonekaasuista. Il Ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ihmiset tuleekin saada busseihin, raiteille ja re reippailemaan nykyistä enemmän. Liikenne tappaa myös suoraan. Liikenteess sä kuolee vuosittain 400 ihmistä: maanteillä erityisesti nuoria, taajamissa taas ik ikäihmisiä. Henkilöautojen väheneminen liikenteessä näkyy siis myös liikennetu turvallisuuden lisääntymisenä. Siksi minun puolueeni on junapuolue ja näistä sy syistä esitämme mm. kaupunkini pääkadun muuttamista joukkoliikennekaduks si ja bussilippujen hintoihin 30 prosentin alennusta. Toukokuu 2008 ­ Ei kommentteja. nki! kaupu o, kaan ovat Espo hdok ulu, aa e hdot Veikk kivaihtoe Kuopio, O , . un Kaup i, Jyväskylä re ja Turku k pe Helsin iemi, Tam Numero 2 ann 7 Rov J O KE R I:
• SELVIÄMISEN POLITIIKKAA Ruokakriisi puhuttaa maailmalla, mutta samalla pitkäjänteiset paikalliskamppailut jäävät pimentoon. Egyptin lakkoväki ja ruohonjuuritason protestiliikkeet ovat tehneet tuloaan jo useamman vuoden, arvioi Henri Onodera. Mahalla al-Kubran mielenosoitukset olivat vain jäävuoren huippu. Eriarvoisuus on kouriintuntuvaa, kun maan 80 miljoonasta asukkaasta puolet elää vajaalla kahdella dollarilla päivässä. uhtikuun alun tapahtumat Mahalla al-Kubran kaupungissa Egyptissä uutisoitiin ympäri maailmaa. Kuvat väkijoukon ja poliisirintamien välisistä yhteenotoista, kiviä heittelevistä nuorista, kyynelkaasusta ja palavista autonrenkaista levisivät myös Suomen mediassa. Vaikka ennalta suunniteltu lakko peruuntui viime hetkellä, se ei estänyt kaupungin asukkaita marssimasta kaduilla ja osoittamasta mieltään elinkustannusten nousua vastaan. Yhteenotot alkoivat poliisijoukkojen käytyä rauhanomaisten mielenosoittajien kimppuun. Sen sijaan muualla maassa samaan aikaan oppositioryhmien järjestämä ja pitkälti leh8 Numero 3 Syyskuu 2008 distön, internetin ja Facebookin kautta ajettu yleislakko toteutui vain osittain. Näissä kaupungeissa turvallisuusjoukot ja siviilipukuiset poliisit pitivät tiukkaa kuria julkisten rakennusten ja aukioiden läheisyydessä. Mahalla al-Kubran mielenosoitukset olivat vain jäävuoren huippu. Samalla kun kansainvälinen lehdistö korosti tapahtumien yhteyttä maailmanlaajuiseen ruokakriisiin, Egyptissä virisivät muistot Kairon ruokamellakoista ­ ns. leipäintifadasta ­ vuodelta 1977. Tuolloin yli 70 ihmistä sai surmansa ja kymmeniä haavoittui, kun mielenosoittajat ja armeija ottivat yhteen ruoan hintojen noustua presidentti Sadatin valtakaudella. Lähimuistissa oli toki myös keväällä 2008 syventynyt kansallinen leipäkriisi, jonka aikana 11 ihmistä kuoli ja kymmeniä haavoittui leipomoluukuilla syttyneissä levottomuuksissa. Valtaosa egyptiläisistä saa juuri ja juuri päivän elannon pöytään. Maan 80 miljoonasta asukkaasta puolet elää vajaalla kahdella dollarilla
• EGYPTISSÄ päivässä. Työttömyys, näköalattomuus ja häviävät mahdollisuudet uran tai perheen perustamiseksi vaivaavat erityisesti nuorisoa. Noin 20 prosentin inflaatio, palkkatason pysähtyneisyys ja globaalilla tasolla räjähtänyt ruoan hinta on kasvattanut suhteellisen köyhyyden määrää entisestään. Paperilla Egyptillä menee hyvin Vuonna 1952 itsenäistyneen Egyptin ja presidentti Nasserin aikaiset haaveet ­ maareformi, suuri keskiluokka ja julkinen talous sekä yhtäläiset opiskelu- ja työskentelymahdollisuudet ­ ovat rapisseet viimeistään presidentti Hosni Mubarakin kaudella. Tilalle ovat tulleet kattavat IMF-vetoiset rakenneuudistukset ja yksityistämispolitiikka ­ mm. maanomistuksen, teollisuuden ja palvelujen piirissä ­ mikä on vahvis- tanut valtion ja elinkeinoelämän kytköksiä entisestään. Paperilla ja tietystä näkökulmasta katsottuna Egyptillä menee hyvin. Talouskasvu on seitsemän prosentin luokkaa, turismista saadut tulot ja ulkomaiset investoinnit ­ erityisesti Persianlahden öljyraha ­ virtaavat ennätyksellisen vuolaasti. Tämä kehitys kuitenkin hyödyttää pientä 10 prosentin etuoikeutettua ryhmää. Parempiosaiset perheet kouluttautuvat kalliissa yksityiskouluissa ja muuttavat kaupunkiasutusten laidoille pystytettyihin tarkoin vartioituihin, aidattuihin yhteisöihin. Niiden ulkopuolelle jäävät liikenteen saasteet ja melu, tautiepidemiat, köyhyys ja muut kolmannen maailman ongelmat. Viheralueet kukoistavat ja uima-altaat täyttyvät keskellä erämaata valtavien investointien, energia- ja vesimäärien turvin samalla kun yli puolet egyptiläisperheistä ei ole vesijohtoverkoston piirissä. Syyskuu 2008 Numero 3 9
• Globaalin ruokakriisin turvallistaminen ja pukeminen talous- ja kehitystermistöön hukkaavat olennaisen: taistelun toimeentulosta ja tulevaisuudesta ruohojuuritasolla. Protestiliike laajenee Maan enemmistön piirissä mielenosoitukset ja paikallinen lakko- ja protestitoiminta ovat arkipäiväistyneet. Mahalla al-Kubran 25 000 työläistä saavuttivat viimeksi turnausvoittoja valtiolliselta Misr Spinning & Weaving -tekstiilijätiltä joulukuussa 2006 ja syyskuussa 2007. Eri arvioiden mukaan viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana maan teollisuuskeskuksissa on järjestetty yli 900 protestia ja työnseisausta. Tehdas- ja rautatietyöläisten lisäksi työtaisteluihin ovat ryhtyneet esimerkiksi verovirkailijat, lääkärit ja yliopistoprofessorit. Lähi-idän historioitsija Joel Beinin arvioi, että kyseessä on merkittävin työläisten protestiliike itsenäisyyden ajan Egyptissä. "Tärkeimpiä välittömiä joukkoprotestien taustatekijöitä ovat palkkojen alhaisuus sekä pitkään, vuoden 2004 puolivälistä alkaen, viivästyneet lisät ja palkankorotukset", totesi Beinin heinäkuussa julkaistussa Weghat Nazar -lehdessä. Liikehdinnän taustalla ovat rajut elinkustannusten nousut, elintasokuilun syveneminen ja miltei olemattomat vaikutusmahdollisuudet oman elämän kulkuun. Egyptin ay-liikkeitä edustaa hallitusmielinen kattojärjestö GFETU (General Federation of Egyptian Trade Unions), joka ei nauti luotta- musta työpaikoilla. Sisäministeriön eri poliisiosastot pysäyttävät poliittiselta haiskahtavat liikkeet alkutekijöihinsä. Vuodesta 1981 käytössä ollut hätätilalaki antaa niille laajat valtuudet puuttua niin yhdistystoimintaan kuin yksityisten ihmisten asioihin. Yli viiden henkilön julkiset kokoontumiset, itsenäisestä ay-liikkeestä puhumattakaan, on kielletty laissa. Silti lakkotoiminta näyttää purevan. Valtaosa viime vuosien lakoista on saavuttanut vähintään osittaisen voiton, mutta jokaisesta palkankorotuksesta tai aiemmin luvatusta etuudesta on taisteltava erikseen. Valtiovallan suora kritiikki ja vastustus ovat virinneet myös työpaikkojen ulkopuolella. Niilin suiston kylien asukkaat ovat kapinoineet kunnallistason päättäjiä vastaan. Buheiran maakunnassa maanviljelijät ovat nousseet suurmaanomistajia vastaan, jotka ovat hiljattain kunnallishallinnon siunauksella pakkolunastaneet maa-alueita itselleen. Burullusin asukkaat kapinoivat viimeksi kesäkuussa paikallista viljanjakelupäätöstä vastaan. Kesällä 2007 ympäri maata puhkesi protesteja juomaveden turvaamiseksi. Aleksandrian, Kairon ja Gizan asukkaat ovat kampanjoineet kotitalojensa säilyttämisen puolesta. Useimmiten vaatimusten keskiössä ovat elämisen perusehdot ­ puhdas juomavesi, ruoka ja katto pään päälle. Kifayan jälkimainingeissa Itsenäinen oppositiotoiminta on erittäin rajattua Egyptissä tiukan lainsäädännön, valvonnan ja hallituskurin vuoksi. Oppositiopiirejä ovat perinteisesti leimanneet myös nurkkakuntaisuus ja henkilökeskeinen politiikka. Lailliset ­ eli hallituksen hyväksymät ­ oppositiopuolueet nähdään ruohonjuuritasolla voimattomiksi ja alttiiksi solmimaan lehmänkauppoja hallituksen kanssa. Ideologiset vedenjakajat ja pitkäaikaiset kilpailuasetelmat puolueiden välillä ja sisällä ovat vaikeuttaneet laajapohjaista kampanjointia erityisesti vanhenevan johtoportaan keskuudessa. Vuonna 2004 perustettu Kifaya-liike onnistui kokoamaan opposition rivejä. Se järjestäytyi verkostomaisesti, henkilöjäsenyyden pohjalta ja tarjosi yhteisen toimintaympäristön niin arabinationalisteille, sosialisteille kuin maltillisille "keskitien" islamisteille. Mukana oli myös liberaaleja ja sitoutumattomia toimijoita. Heidän tähtäimessään olivat presidentin- ja parlamenttivaalit loppuvuonna 2005. Liike vaati laajoja rakenteellisia uudistuksia vallalla olevaan poliittisen järjestelmään, alkaen presidentti Mubarakin erosta, hätätilan purkamisesta ja vapaiden vaalien järjestämisestä. Uutta liikkeen retoriikassa oli suora ja vankkumaton kritiikki presidentti Mubarakia ja hänen valtamonopoliaan kohtaan. Kifaya-moton (suom. "Jo riittää!") alla syntyi ja kehittyi useita mm. nuorison omia sekä ammattialakohtaisia toimintaryhmiä, jotka toimivat itsenäisesti eri paikkakunnilla. Protestit, mielenosoittajien pidätykset ja pahoinpitelyt saivat pian huomiota niin kansallisissa kuin kansainvälisissä tiedotusvälineissä. Liikkeen merkitystä valtiovallan kyseenalaistamisessa ja arvostelussa ei voi sivuuttaa. 10 Numero 3 2 Toukokuu 2008 Syyskuu 2008
• Lakko- ja protestiliikkeitä siivittävät uudenlainen siviilirohkeus ja väkivallattoman vastarinnan ihanteet. Uranuurtajina voidaan pitää vaalivuonna 2005 syntyneitä kansalaisliikkeitä, jotka ovat sittemmin kuihtuneet tai muuttaneet muotoaan. Niiden toistuvat mielenosoitukset vaativat muutosta vallitseviin oloihin, presidentti Hosni Mubarakin eroa ja vapaita vaaleja. Eri oppositioryhmiä koonnut Kifayaverkosto oli erityisen vankkumaton kritiikissään presidentti Hosni Mubarakia kohtaan, syyttäen häntä yksivaltiudesta, korruptiosta, sekä virkansa petaamisesta pojalleen Gamal Mubarakille. Egyptissä avoin kritiikki valtionpäämiestä kohtaan oli ennen kuulumatonta. Vaatimukset demokratiasta, ihmisoikeuksista ja lainmukaisuudesta eivät kuitenkaan saaneet suuria massoja liikkeelle. Liikkeen aktivisteja, bloggaajia ja toimittajia on sittemmin häiritty ja pidätetty. vuosiksi paljon kohua herättäneissä sotaoikeudenkäynneissä. EGYPTI 2008 POLITIIKKA Egypti on perustuslaillinen demokratia, jossa presidentillä on laajat valtaoikeudet. Päätöksenteko keskittynyt Kairoon ja NDP-valtapuolueelle (National Democratic Party). Puolueella on presidentin ja ministerien virat, ylivoimainen enemmistö maan parlamentissa (324 paikkaa 454:stä) ja kunnallishallinnoissa (92 % noin 15 000:sta). Puoluetta johtaa presidentti Hosni Mubarak. Suurimpia oppositiopuolueita ovat Wafd (6 paikkaa parlamentissa), Tagammu (2 paikkaa) ja Ghad (1 paikka). Tärkein oppositioliike on Egyptin Muslimiveljeskunta (88 paikkaa). Ammattikunnista lakimiesten ja toimittajien liitot ovat aktiivisia. Hätätilalaki on ollut voimassa vuodesta 1981. Uusi, vuonna 2007 hyväksytty perustuslaki painottaa terrorismin vastaisuutta ja kaventaa yksityishenkilöiden vapauksia. Huoli tulevaisuudesta Tiedotusvälineissä Mahalla al-Kubran tapahtumat esiintyvät nyt rinnakkain muiden maiden ­ kuten Haitin, Bangladeshin tai Somalian ­ "ruokamellakoiden" kanssa. Maailmanlaajuinen ruokakriisi sai täten kasvot ­ nälkäisen ja kadulla mellakoivan kolmannen maailman köyhälistön ­ mutta onko siinä koko totuus? Mielikuva epätoivon ja vihan vallassa mellakoivista väkijoukoista johtaa helposti harhaan. Ruokakriisistä näyttää muodostuneen turvallisuusuhka ja globaalia taloutta vitsaava sairaus, johon kansainväliset rahoituslaitokset etunenässä etsivät kuumeisesti lääkettä juuri nyt. Jos sitä ei löydy, vuosien kehitystyö menee hukkaan, varoittivat Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) johtaja Dominique Straut-Kahn ja Maailmanpankin johtaja Robert Zoellick huhtikuussa. Syventyneen elintasokuilun ja epätasaisen kehityksen valossa voi olla, ettei varoitus kuulosta Egyptin köyhdytetyn enemmistön korvissa niinkään uhkaavalta. Vaikka globaali ruokakriisi on vakava ongelma, sen turvallistaminen ja pukeminen talousja kehitystermistöön häivyttävät taka-alalle sen, mikä on ruohonjuuritasolla olennaisinta: Ihmisen taistelu omasta ja perheensä toimeentulosta ja tulevaisuudesta. Olipa kyseessä ruoka tai ei, julkisesta protestista on tullut Egyptissä yhä tärkeämpi yhteiskunnallisen osallistumisen muoto ­ selviämisen politiikkaa. Varsinkin, kun muut keinot ovat vähissä. TALOUS Talouskasvu: 7,1 % ja bruttokansantuote (GNP) 5500 USD/henkilö (2007). Tärkeimmät vientituotteet: öljy ja maakaasu, puuvilla, tekstiilit, kemikaalit. Tärkeimmät tuontituotteet: koneet ja tekniikka, elintarvikkeet, kemikaalit ja puu. Maailman Kauppajärjestö WTO:n jäsen vuodesta 1995. Talouden rakenneuudistus ja yksityistäminen on hallituksen päätavoite. Egyptin pinta-alasta alle 3 % on viljelykelpoista, valtaosa Niilin suistossa. Vankilassa ilman syytettä Poliittiset pidätykset ja perusteettomat vangitsemiset ovat Egyptissä yleinen käytäntö. Kansainvälisen Amnestyn mukaan Egyptissä pidetään 18 000 ihmistä vangittuna ilman syytettä tai kunnollista oikeudenkäyntiä. Ylivoimaisesti suurin oppositioryhmä Egyptin Muslimiveljeskunta on pitkälti jättäytynyt protestien ulkopuolelle. Hallitus on estänyt liikkeen toimintaa kovin ottein pian sen jälkeen, kun se voitti 20 prosenttia parlamenttipaikoista vuonna 2005. Yli 800 liikkeen jäsentä on vangittu pelkästään tänä vuonna. Lisäksi kesäkuussa liikkeen johtoa teljettiin vankilaan YHTEISKUNTA Asukkaita 80 miljoonaa, joista 90 % muslimeja (sunneja) ja 9 % kristittyjä (kopteja). Noin kaksi kolmesta on alle 25-vuotias. Lukutaidottomuus on 29 % (miehet 17 %, naiset 41 %). Asutus keskittynyt Niilin jokilaaksoon ja suistoon. Aavikkoalueet pois lukien väestöntiheys on 2000 hlöä/km². Henri Onodera toimii tutkijakoulutettavana Helsingin yliopiston Kehitysmaatutkimuksen laitoksella. Kuvat: Nasser Nouri Uusi politisoituminen Kifaya-liikettä leimasivat merkittävällä tavalla uusi politisoitunut nuoriso ja uusmedian valjastaminen opposition välineeksi. Liikkeen tärkeimmiksi tiedotuskanaviksi muodostuivat internet, kännykät ja erityisesti nuorten aktivistien blogit. Tietotekniikan omaksuneet nuoret tiedottivat ja jakoivat blogeissaan protesti- ja vankilakokemuksia ja lähettivät kuvia ja videoita kadulta maailmalle miltei reaaliajassa. Vaalivuosi 2005 ei tuonut merkittäviä muutoksia maan poliittiseen elämään. Vaalien jälkeen ja kansainvälisten parrasvalojen himmennyttyä hallitus on kohdellut poliittista oppositiota yhä kovakouraisemmin. Kifaya-liike osallistui tuomarien protestikampanjaan parlamenttivaa- litulosten kumoamiseksi keväällä 2006 ja NDP:n perustuslakiuudistusten vastaiseen kampanjointiin keväällä 2007. Sen vaatimukset demokratiasta ja ihmisoikeuksista jäivät pitkään yleiselle, abstraktille tasolle eivätkä pureutuneet konkreettisesti Egyptin "hiljaisen enemmistön" kokemaan arkitason ahdinkoon. Kifaya-liike on hiljalleen hävinnyt egyptiläisestä katukuvasta sen keskeisten toimijoiden keskitettyä voimavaransa uusiin liikkeisiin, kampanjoihin ja yhteistyöprojekteihin. Tänä vuonna yksi merkittävimpiä oppositiota yhdistäneitä tapahtumia on ollut Mahalla al-Kubran työläisten tueksi järjestetty solidaarisuuskampanja. Syyskuu 2008 Numero 3 11
• Susanna Hast Kirjoittaja on Aleksanteriinstituutin ja Lapin yliopiston tutkija, joka tekee väitöskirjaansa etupiiripolitiikasta. Etupiiriajattelun ehdotin, että etupiirin käsitteestä voitaisiin jo luopua (HS Vieraskynä, 25.4). Sen jälkeen Georgia ja Venäjä tarttuivat aseisiin Etelä-Ossetiassa, ja perinteinen etupiiripolitiikka koki renessanssin. Venäjän ulkopolitiikka sen naapuri- maita kohtaan on ollut arvaamatonta koko Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen ajan: enää se ei vain pullistele muskeleitaan, on ryhdytty tositoimiin. Naapurit vastasivat Venäjän toimiin 12. elokuuta Georgian, Ukrainan, Liettuan, Latvian, Viron ja Puolan päämiesten pitäessä puheita Tbilisissä vastalauseena Venäjän sortopolitiikalle. Tätä parempaa esimerkkiä saa hakea siitä, kuinka etupiiriajattelu edelleen vallitsee. Venäjän sotilaallinen marssi Georgiaan on tulkittu länsimaissa etupiiriajattelun kautta. Venäläinen ulkopolitiikka näyttäisi edelleen perustuvan vallantasapainon oppeihin ja etupiireihin. Tämä politiikka on tyypillistä suurvalloille: vaikutusvalta omien rajojen ulkopuolella on kenties tärkein kriteeri suurvallan statukselle, jota Venäjäkin julistaa avoimesti. Etupiiri johtaa suuremman ja pienemmän valtion epätasaarvoiseen suhteeseen ja suurempi valtio usein loukkaa pienemmän suvereniteettia. Näin kävi 8. elokuuta alkaneessa Georgian ja Venäjän yhteenotossa. KEVÄÄLLÄ PAINOLASTI Pieni valtio voi ajaa etujaan leimaamalla suurvallan toimet etupiiripolitiikaksi. an rankaisemisesta, voimme tulkita Venäjän sotilaallisen väliintulon etupiiripolitiikaksi. Kokonaan toinen ­ ja laiminlyöty ­ näkökulma on kuitenkin se, että pienempi valtio voi hyödyntää etupiiriretoriikkaa saadakseen tukea suuremmilta valtioilta. Pienemmän valtion aseena omien intressiensä ajamisessa voi olla suurvallan toimien leimaaminen etupiiripolitiikaksi. Georgian presidentti Saakasvili tuntee tämän strategian hyvin ja on hakenut vertaistukea myös muilta, joita Venäjä/ Neuvostoliitto on historian aikana sortanut: esimerkiksi Suomelta. Etupiiripolitiikkaan vedotaan juuri entisissä Neuvostoliiton maissa, joilla on ongelmia Venäjä-suhteissaan. Etupiiripolitiikalla syyttelystä voi tulla dialogin käymisen este. Muun muassa Venäjän öljykiistat Ukrainan ja Georgian kanssa nostattivat samanlaisen etupiiripolitiikka-tulkinnan ja syyttelyjen ryöpyn. Venäläiset selittivät luopuvansa "lähiulkomaat"-ajattelusta, suosivista käytännöistä ja palauttavansa suhteet suvereenien valtioiden välisiksi. Venäjän toimet tulkittiin kiristykseksi, poliittiseksi peliksi ja taloudelliseksi imperialismiksi. ratkaisemaan pitkään muhinutta kriisiä dialogin avulla Georgia ja Venäjä käyttivät väkivaltaa Etelä-Ossetiassa. Konfliktin sovittelijoilta dialogi epäonnistui heidän sorruttuaan analysoimaan konfliktia etupiiriajattelun kautta. Ensimmäinen askel olisi tuoda helpotusta inhimilliseen kärsimykseen alueella. Seuraava on totuuden selvittäminen tasapainoisia neuvotteluja varten. Vaikka Venäjän sotilaallinen väliintulo Georgiassa muistuttaa kylmän sodan aikaisesta etupiirien maailmasta, ajattelutapana se pikemminkin rajoittaa kuin edistää vuorovaikutusta. Etupiiripolitiikka on kuin leimasin, joka estää näkemästä sen alle jäävän tekstin. Leimasimen käyttö syyttelyn apuvälineenä estää konfliktin osapuolia ymmärtämästä toisiaan sen lisäksi, että se hämärtää sovittelijoiden kykyä nähdä, mistä konfliktissa on todella kyse. EPÄONNISTUTTUAAN logiikan mukaan Venäjän motiivit ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin lopettaa väitetyt etniset puhdistukset. Venäjä näyttää puolustavan etupiiriään erityisesti reaktiona Yhdysvaltojen kasvavalle vaikutusvallalle. Yhdysvallat uhkaa Venäjän etupiiriä kouluttamalla ja varustamalla Georgian asevoimia sekä tukemalla Georgian Nato-jäsenyyttä. Venäjän valtiojohdon mukaan Georgia onkin Yhdysvaltojen erityisprojekti. Kun tähän lisätään presidentti Medvedevin puheet Georgi12 Numero 3 Syyskuu 2008 ETUPIIRIPOLITIIKAN
• Keskustelu maahanmuutosta ja kotouttamisesta käy kuumana EU:ssa. Saksa on juuri ilmoittanut alkavansa soveltaa "sisäänpääsykokeita" maahanmuuttajille Alankomaiden tapaan. Ranskassa ilmapiiri kovenee. Seuraavissa jutuissa tarkastellaan EU:n palautusdirektiivin lisäksi maahanmuuttajien asemaa Alankomaissa, EU:n pääkaupungissa Brysselissä ja Suomessa. EU:N palautusdirektiivi IHMISOIKEUKSIA Euroopan unionin uutta maahanmuuttopelotetta palautusdirektiiviä selvitti Oili Alm. ansainvälinen Amnesty ja pakolaisjärjestöjen kattojärjestö ECRE vetosivat keväällä Euroopan parlamentin meppeihin, jotta sovintoesitystä laittomasti EU:n alueella oleskelevien ihmisten kohtelusta ei hyväksyttäisi. Järjestöjen mukaan palautusdirektiivi koetteli myös parlamentin roolia ihmisoikeuksien puolustajana. Parlamentti kuitenkin äänesti esityksen puolesta selkein luvuin. Toukokuussa parlamentin poliittisten ryhmien rivit olivat vielä hyvin sekaisin. Brysselissä toimittajille järjestetyssä seminaarissa oli ilmeistä, että demarit, vasemmisto ja vihreät äänestäisivät esitystä vastaan, mutta myös muiden ryhmien hajonta oli selvää. Seminaarissa puhuttiin muun muassa Libyaan Italiasta palautettujen ihmisten katoamisesta ja venepakolaisten kaikkien henkilökohtaisten tavaroiden ­ mukaan lukien passit ja valokuvat ­ polttamisesta Kanarian saarten edustalla "sanitäärisistä syistä" ja lapsipakolaisten kaameasta tilanteesta säilöönottopaikoissa. Välimerenmaiden ja Saksan hallitusten lobbauksen on täytynyt olla ankaraa. Kesäkuussa mepit hyväksyivät paSyyskuu 2008 Numero 3 13 POLKEE
• lautusdirektiivistä neuvotellun sovintoesityksen luvuin 369 ­ 197. Peräti 106 europarlamentaarikkoa äänesti tyhjää. Kaikki muutosesitykset äänestettiin nurin. Puolitoista vuotta vankeutta Palautusdirektiivin kiistellyin asia koskee laittomasti EU:n alueelle tulleiden turvapaikanhakijoiden säilöönottoa. Lapsiperheet ja yksin tulleet lapsipakolaiset voivat joutua vankilaoloihin jopa 18 kuukauden ajaksi. Ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöt ovat huomauttaneet, että aika on suhteettoman pitkä, kun on kyse ihmisistä, jotka eivät ole syyllistyneet mihinkään rikokseen. Maahanmuuttoa TAPRI:ssa tutkiva Anitta Kynsilehto sanoo yllättyneensä kovasti direktiivin läpimenosta Euroo- Tähän saakka parlamentti on ollut ihmisoikeuksien vahtikoira, joka pitää huolen siitä, että lainsäädännössäkin tarkastellaan asioita laajemmasta näkökulmasta. pan parlamentissa ­ olihan myös YK:n pakolaistoimisto UNHCR kritisoinut voimakkaasti esitystä. ­ Pitkän säilöönottoajan salliminen ja maahantulon kieltäminen käännytettävältä jopa viideksi vuodeksi johtavat helposti siihen, että niitä aletaan pitää normaalikäytäntöinä. Tähän saakka parlamentti on ollut ihmisoikeuksien vahtikoira, joka pitää huolen siitä, että lainsäädännössäkin tarkastellaan asioita laajemmasta näkökulmasta. dollisuuksia ylipäätään turvapaikkaa tarvitsevilla on tulla tänne, kritisoi Kynsilehto. Hän olettaa, että EU-maissa mennään maahanmuuttopolitiikassa yhä enemmän Alankomaiden suuntaan: kansalaisuustestit ovat niin vaikeita, etteivät omat kansalaisetkaan selviäisi niistä. Kynsilehto tekee parhaillaan tutkimusta koulutettujen pohjoisafrikkalaisten naisten muuttoliikkeistä. Hänen mukaansa muuton taustalla on erilaisia syitä ja pitkiäkin historioita. Aluksi on voinut olla kyse pakenemisesta sodan keskeltä, mutta myöhemmin toimeentulon hakemisesta. EU-maat kuitenkin toivottavat nyt tervetulleiksi erityisesti korkeasti koulutettua väkeä, vaikka koulutusta voi olla hyvin vaikea saada tunnustetuksi. ­ Laitetaanko heidät sitten lopulta kuitenkin alimmin palkattuihin töihin, kysyy Kynsilehto. Jotain hyvääkin Tarvitsemme palautusdirektiiviä, mutta emme millä hinnalla hyvänsä, ilmoittivat Amnesty ja ECRE yhteisessä tiedotteessaan toukokuussa. EU:n ministerineuvoston kokouksissa Suomen kantoja pyrki edistämään ylitarkastaja Harri Sivula. Hän kiittää Euroopan parlamentin neuvotteluissa tekemiä muutosehdotuksia ja sanoo niiden vieneen neuvottelutuloksen Suomen toivomaan suuntaan. Sivula olettaa, että kansalaisjärjestöjen ankara kritiikki johtuu siitä, ettei niissä tiedetä, missä muodossa direktiivi lopulta hyväksyttiin. ­ On tärkeää, että direktiivillä säädetään velvoitteita niille EU:n jäsenvaltioille, joilla ei esimerkiksi ole ollut mitään aikarajoja säilöönotolle aikaisemmin. Olen yli 10 vuoden ajan tehnyt työtä maahanmuuttoasioiden parissa, enkä ole vielä ikinä kuullut, että EU toimisi jonkinlaisena keppihevosena, että säilöönoton tai maastakarkotuksen aikarajat pidentyisivät niissä maissa, missä ne nyt ovat lyhyempiä, Sivula sanoo. Direktiivin teksti on parhaillaan juristi-lingvistien käsittelyssä. Kun se on saatu käännettyä kaikille virallisille kielille, direktiivi julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Tämän jälkeen jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa sen täytäntöönpanoon. Romanit sormenjälkirekisteriin Italian hallituksen toimet romanilapsien ja -perheiden sormenjälkirekisterin perustamiseksi suurimmissa kaupungeissa järkyttävät jo Euroopan unionin toimielimiäkin. Rekisteri rikkoo syrjinnän vastaisia EU-sääntöjä ja perusoikeuksia. Silti italian hallitus sai heinäkuisessa Euroopan parlamentin täysistunnossa myös tukea suunnitelmilleen. Keskustelua peränneitä syytettiin Euroopan parlamentin valjastamisesta kansallisen politiikan vetojuhdaksi. EU:n kansalaisina lähinnä Romaniasta tulevat romanit voivat oleskella laillisesti Italiassa samojen ehtojen mukaan kuin muutkin EU-kansalaiset. Italian hallitus on kuitenkin sisäiseen turvallisuuden vedoten alkanut pitää omaa, rotuun perustuvaa romanien sormenjälkirekisteriä. 14 Numero 3 Syyskuu 2008 Linnake-Eurooppa Tämän direktiivin viesti on Kynsilehdon mukaan selvä: tarkoituksena on kertoa, että tänne on epämiellyttävää tulla ja että riski on suuri, jos saapuu ilman papereita. ­ Mutta mihin nämä ihmiset sitten sijoittuvat? On mietittävä, mitä mah- Oili Alm
• puhelimessa Alankomaalaisen yhteiskunnan arvoja ­ mitä ne sitten kullekin ovatkaan ­ toimintaperiaatteita ja hollannin kieltä opetetaan kotouttamiskursseilla, jotka tulivat vuonna 2005 pakollisiksi tietyille maahanmuuttajaryhmille. Maan noin 16,5 miljoonasta asukkaasta melkein viidesosa on taustaltaan ulkomaalaisia. Alankomaissa ulkomaalaiset jaotellaan "länsimaisiin" ja "ei-länsimaisiin". Jako tehdään poliittistaloudellisin perustein. Länsimaita ovat esimerkiksi EU-maat, USA, Etelä-Korea, Japani ja Alankomaiden entinen siirtomaa Indonesia. Ei-länsimaisia ovat esimerkiksi turkkilaiset, marokkolaiset ja Alankomaiden entisestä siirtomaasta, Surinamista kotoisin olevat. KOTOUTUSTESTEJÄ Alankomaiden populistipoliitikot ovat pyrkineet sulkemaan maan rajat uusilta tulokkailta jo vuosia, ja kansankin asenteet ovat koventuneet. Monikulttuurisuuden sijasta maassa vaaditaan sopeutumista hollantilaisiin arvoihin, kirjoittaa Tuuli Saarikoski. automaatin käyttöä. Joillakin paikkakunnilla kursseille on vaikea päästä. Ihmisoikeudet vähissä Lähtömaassa läpäistävä kotoutustesti vaaditaan myös Alankomaiden kansalaisuuden saaneiden perheenjäseniltä. Tämä on hankaloittanut turkkilais- ja marokkolaislähtöisten alankomaalaisten perheiden yhdistymistä. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan uusi laki vaikeuttaa erityisesti turkkilais- ja marokkolaismorsiamien maahantuloa. Maahantulo näistä maista onkin vähentynyt. Turkkilaisia ja marokkolaisia muutti maahan runsaasti 1970-luvulla, kun Alankomaita vaivasi työvoimapula. Silloin halvalle työvoimalle ei opetettu paikallista kieltä, koska heidän työssään sitä ei katsottu tarvittavan, ja kielenoppimisen pelättiin johtavan maahan jäämiseen. Uusia tulijoita pyrittiin siis olemaan kotouttamatta toivoen, että työvoimapulan jälkeen he palaisivat sinne, mistä olivat tulleetkin. Käytännössä kuitenkin moni jäi, ja toi perheensä mukanaan. Pelkkä kotoutustestin läpäiseminen ei vielä riitä maahantuloluvan saamiseen. On pystyttävä myös osoittamaan ­ kuten toki muissakin EU-maissa ­ että pystyy elättämään itsensä ja perheensä. Puolisoa toisesta maasta odottavan Alankomaiden kansalaisen on todistettava, että hän ansaitsee vähintään 120 prosenttia minimitulosta. Tämä tulotasovaatimus on Human Rights Watchin mukaan EU:n korkein. Alankomaiden hallitus suunnittelee jo ulkomailla tehtävän kotouttamiskokeen vaikeuttamista entisestään, vaikka ensimmäisiä tutkimustuloksia lain vaikutuksista odotetaan vasta keväällä 2009. Maksullisia kokeita Vuodesta 2005 alkaen Alankomaat vaativat, että länsimaiden ulkopuolelta maahan tulevan on läpäistävä kotimaassaan kotoutuskoe ennen maahanpääsyä. Koe suoritetaan yleensä paikallisessa Alankomaiden suurlähetystössä puhelimitse. Tietokone laskee tulokset ja ilmoittaa, onko kandidaatti päässyt läpi, jolloin tämä voi hakea maahantulolupaa. Kokeen hinta on 350 euroa ja uusinta maksaa saman verran. Kokeeseen valmistautuminen ja oppimateriaalien hankkiminen on kokonaan tulijan vastuulla. Vuonna 2007 voimaan tulleen lain mukaan EU- tai ETA-maasta tulevan maahanmuuttajan on suoritettava kotoutuskoe viiden vuoden kuluessa maahanmuutosta. Tämä laki koskee myös "vanhoja uudisasukkaita" eli jo vuosia sitten maahan muuttaneita. Länsimaiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien on siis läpäistävä ensin kotoutuskoe lähtömaassaan ja myöhemmin isompi koe Alankomaissa. Koe mittaa sekä kielitaitoa että yhteiskunnan tuntemusta ja on maksullinen. Maahanmuuttajille on tarjolla hyvin eritasoisia kursseja. Joillakin kursseilla on mukana lukutaidottomia, jolloin hollannin kieltä ja kulttuuria päntätään päähän ulkoa. Toisaalta on kursseja, joilla insinööreille opetetaan muka uutena asiana pankki- Tuuli Saarikoski on Alankomaihin kotoutunut valokuvauksen opiskelija. Syyskuu 2008 Numero 3 15
• Pikku-Kongo on kävelymatkan päässä Brysselin suomalaisesta merimieskirkosta MIKROKOSMOS pääkaupungissa ­ Bryssel on ainoa arabimaa, jossa ei ole sotaa, toteaa belgialainen rockikoni Arno kryptiseen tyyliinsä. Arno on kunnostautunut rasisminvastaisessa kamppailussa. Noin miljoonan asukkaan Brysselissä asuu pitkälti yli sata kansallisuutta, ja miltei puolet kotitalouksista on monikielisiä, kirjoittaa Riitta Oittinen Brysselistä. Bryssel on täynnä kontrasteja. Yhtäältä se on yksi Euroopan unionin rikkaimmista alueista, sillä EU-instituutioiden ohella NATO, suurlähetystöt ja monikansallisten suuriyritysten pääkonttorit keräävät paikalle ostovoimaa. Toisaalta köyhiksi luokitetuilla asuinalueilla elää miltei 40 prosenttia asukkaista, eikä luvussa ole edes mukana laittomia maahanmuuttajia ja turistiviisumilla työskenteleviä. Virallinen Bryssel ylläpitää itsestään useita imagoja. Voimakkaimmin sitä markkinoidaan modernina Euroopan pääkaupunkina. EU-myönteisyys näkyy heti lentokentällä: matkustajat toivo16 Numero 3 Syyskuu 2008 tetaan suureellisesti tervetulleeksi Eurooppaan ­ ei Belgiaan saati Brysseliin. Keskustan katukilvissä on kaupunkivaakunan rinnalla kuva EU-lipusta. Käsitys Brysselistä EU-byrokraattien pääkallonpaikkana on toki vain osatotuus. Turistitoimisto yrittää välittää kaupungista maanläheistä tunnelmaa kutsumalla sitä iskulauseella "sinun eurooppalainen kyläsi". Belgialainen PR-koneisto esittelee ­ tosin ainoastaan sopiviksi katsomissaan asiayhteyksissä ­ Brysseliä myös maailmanlaajuisena ja suvaitsevaisena sulatusuunina. Samaa
• ideaa symboloi paikallisten rakastama sekarotuinen koira Zinneke, joka on saanut patsaankin. Köyhillä ei ole varaa koiriin, on tosin turkkilaistaustainen sosialistipoliitikko Emir Kir kerran tokaissut. Monikulttuurista kaupunkilaisuutta symboloiva, sekarotuinen Zinneke-koira. Eurooppalaisuuksien kirjo Kahden kerroksen Eurooppa näkyy opinahjojen, harrastusten ja kulutuskäyttäytymisen valinnoissa. Omassa piirissä pysyttelemistä sanotaan, näkökulmasta ja kohderyhmästä riippuen, joko oman kulttuurin ja kielen vaalimiseksi tai sopeutumattomuudeksi. Erilaisten maahanmuuttajien arvottaminen ilmenee myös käsitteiden siirtolainen ja ekspatriaatti (expatriate) arkikäytössä: vanhemmista EU-maista tulleita valkokaulustyöntekijöitä ja pohjoisamerikkalaisia asukkaita media nimittää yleensä ekspatriaateiksi. Siirtolaisiksi kutsutaan hanakammin EU:n ulkopuolelta tulleita, mutta myös ruumiillisen työn tekijöitä, kuten vain lyhyillä rakennustyökeikoilla olevia puolalaisia, joilla ei ole aikomustakaan varsinaisesti muuttaa maahan. Termiä "laiton ekspatriaatti" en ole havainnut. Sen sijaan käsite laiton maahanmuuttaja on käytössä, saattaapa heitä työskennellä pimeästi euroekspatriaattien palveluksessakin. Vuosi 2008 on Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi. Tavoitteena on "edistää kulttuurien välistä ymmärrystä yhä moninaisemmassa ympäristössä". Teemaan liittyen puolisentoista tuhatta EU-instituutioiden virkailijaa ­ tai sellaiseksi kurkottelevaa ­ osallistui keväällä kolmen päivän opintopakettiin. Sietää kysyä, olisiko osallistujien omatoiminen jalkautuminen Brysselin vähemmän hienoihin kaupunginosiin ollut halvempaa ja konkreettisempaa kulttuurienvälisyyttä. Monikulttuurisuus Valtaosa Brysselin etnisistä asuinalueista on monikulttuurisia. Niiden kaupat, kahvilat ja muut puolijulkiset tilat kyltteineen, koristeineen ja sisustuksineen näyttävät paloja Aasiasta, Afrikasta, Yhdysvalloista, Länsi- ja Itä-Euroopasta. Ne saattavat myös viestiä kiinnittymisestä useampaan paikkaan, kuten euro-bangla tai euro-afro -tyyppiset pienyritysten nimet todistavat. EU:hun liittyvää symbolikuvastoa hyödynnetään ironisestikin. Osa nurkkakauppojen mainoskylteistä tuo esiin kokonaisia ajanjaksoja: Belgian kolonialismin, britti-imperiumin ja Ottomaanien imperiumin romahtamisen, itsenäisyystaistelujen ajan, kansakuntien nousun tai kadonneen sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän. Monelle Brysselistä matkailujuttuja kirjoittavalle toimittajallekin muutamakin askel vähemmän tallatuilla poluilla voisi antaa uutta jutunjuurta. Esimerkiksi kiireinen Brabant-kauppakatu kerää asiakkaita Hollannista ja Saksasta asti. Vieri vieressä olevista puodeista löytyy muslimibarbi, turkkilaisessa vankilassa viruneiden kommunistien kansanmusiikkilevyjä, Kiinassa tehtyjä "merkkituotteita" ja britti-imperialismia kritisoivia Bollywoodfilmejä. Brysselissä valmiiksi asuville tämänkaltaisen "ulkomaanmatkan" aiheuttama ekologinen jalanjälki olisi pieni. Välillä tosin tuntuu siltä, että osalle Brysselissä asuvista tai vierailevista EUeurooppalaisista matka olisi yhtä vaivalloinen kuin Pitkänsillan ylittäminen suomalaiselle porvarille aikanaan. Riitta Oittinen asuu valtaosan vuodesta Brysselissä ja tutkii sitä. EU:n itälaajeneminen näkyy katukuvassa varsinkin puolalaisina kauppoina. Tämä kyltti esittelee 1950-luvun maamerkit Varsovasta ja Brysselistä. Syyskuu 2008 Numero 3 17
• Maahanmuuttajat kotoutuvat Helsingissä muun muassa naapuruston yhteisten tapahtumien avulla. Käytäntö MAAHANmäärittää MUUTTAJAN ASEMAN Helsingin ja Vantaan poliisit ryhtyivät keväällä tarkastamaan pistokokein ulkomaalaisilta vaikuttavien ihmisten papereita julkisilla paikoilla. Ketä tahansa valtaväestöstä erottuvaa voidaan epäillä laittomasta maassa oleskelusta. Jälleen kerran maahanmuuttopolitiikan tärkeitä linjauksia tehdään käytäntöjen avulla, arvioi Tapio Laakso. 18 Numero 3 Syyskuu 2008
• EU:n sisärajojen valvonta on poistunut ja Tallinnasta tulijat voivat kävellä laivasta suoraan bussiin. Kun muodollisuudet valtion rajalla ovat vähentyneet, raja kävelee vastaan rautatieasemalla tai baarissa. Lain kirjain kertoo hyvin vähän maahanmuuttopolitiikan todellisuutta muovaavista käytännöistä. Periaatteessa ulkomaalaislaki on inhimillisen turvapaikkapolitiikan ja turvapaikanhakijan oikeuksien toteutumisen kannalta varsin hyvä. Kohtuuttomia tilanteita tulee silti esille tasaiseen tahtiin. Tiedotusvälineistä ja kirkon turvapaikanhakijoille tarjoamasta suojelusta on tämän vuoksi muodostunut eräänlainen viimeinen valitustuomioistuin. Maahanmuuttopolitiikan käytäntöjen valvojina ja kriitikoina kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä merkitys. Lain sovellus ontuu Maahanmuuttovirasto (entinen Ulkomaalaisvirasto) tekee päivittäin melko kirjaimellisesti elämän ja kuoleman päätöksiä. Elämä ja tulevaisuus ovat pelissä turvapaikkapäätösten lisäksi myös työluvista, kansalaisuuden saamisesta ja perheen yhdistämisestä päätettäessä. Virkamiehet suojautuvat päätösten arvostelulta asettumalla piiloon lain suojiin. He kertovat päätöksiä tehdessään vain noudattavansa lakia. Toisenlaiset päätökset vaatisivat toisenlaista lakia ja se on eduskunnan ja hallituksen tehtävä. Päätöksessä lukeva "ilmeisen perusteeton" ei kuitenkaan ole mikään suora seuraus lainsäädännöstä. Päätös tehdään arvioimalla esitettyjä todisteita ja soveltamalla lainsäädäntöä. Valitettavasti on epäselvää, mikä tekee todistelusta uskottavaa. Arvioinnin pitäisi olla läpinäkyvää ja yhteismitallista. Käytäntöjen merkitys paljastuu pahamaineisten tilapäisten oleskelulupien eli niin sanottujen b-lupien kautta. B-luvan saanut henkilö ei ole oikeutettu työntekoon tai opiskeluun. Vuonna 2005 Ulkomaalaisvirasto ryhtyi myöntämään erityisesti Afganistanista, Irakista ja Somaliasta tulleille turvapaikanhakijoille lähes yksinomaan b-lupia. Viraston näkemys oli, että kansainvälisen suojelun kriteerit eivät täyttyneet näistä melko vaarallisina pidetyistä maista tulleiden enemmistön kohdalla. Yksilöllisessä harkinnassa pelkkä maassa vallitseva sotatila ei riitä suojelun perusteeksi. Tilapäisiä lupia myönnettiin, koska ihmisten karkottaminen kyseisiin maihin ei kuitenkaan onnistunut tai ollut soveliasta. Ulkomaalaisten säilöönotto on tällä hetkellä yleistyvistä käytännöistä pahimpia. Säilöönotto ilman rikosta Ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön henkilöllisyyden ja muiden tietojen selvittämisen ajaksi tai jos on syytä epäillä, että henkilö saattaa ryhtyä piileskelemään tai syyllistyä rikokseen. Ennalta ehkäisevän vapaudenriiston kohdistaminen ihmisiin, jotka eivät ole syyllistyneet mihinkään rikokseen, on oikeuskäytännön näkökulmasta ongelmallista. Ensimmäinen säilöönottokeskus avattiin Suomessa 2002 Katajanokan vankilan entisiin tiloihin. Tätä ennen ­ osin edelleen ­ säilöönotetut oli sijoitettu tavalliseen putkaan tai vankilaan. Tätä pidettiin ihmisoikeuksien kannalta erityisen ongelmallisena. Suomalaiset ihmisoikeusjärjestöt olivat mukana siunaamassa säilöönottokeskuksen avaamista, koska se oli "pienempi paha". Säilöönoton pitäisi olla viimesijainen toimenpide, mutta säilöönottoajat sen sijaan pidentyvät ja ihmisiä otetaan säilöön herkemmin. Säilöönotosta on järjestöjen siunauksella tullut hyväksyttyä. Sisäministeriö haluaa pystyttää uusia keskuksia ja säilöönottoajat venyvät pahimmillaan kolmeen kuukauteen. B-luvat ja säilöönotto kertovat, että maahanmuuttajien oikeuksien puolustaminen vaatii huomion kohdistamista siihen, mitä tapahtuu todella. Abstrakti puhe turvapaikkajärjestelmästä, Geneven sopimuksesta tai ihmisoikeuksista ei auta ihmisiä heidän todellisissa tilanteissaan. Ministeri vaihtui Eduskunta ei halunnut luoda tilapäisistä oleskeluluvista laajaa käytäntöä, kuten 2005­2006 tapahtui. B-luvan sai yhteensä 558 hakijaa, jotka joutuivat täysin näköalattomaan tilanteeseen vailla mahdollisuuksia rakentaa elämää. Käytäntö poistui 2007 yhtä nopeasti kuin oli syntynytkin. Vuonna 2006 enemmistö Somaliasta tulleista turvapaikanhakijoista sai b-luvan, seuraavana vuonna lähes kaikki hakijat saivat pysyvän oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella. Välissä vaihtui asiasta vastaava ministeri, ei laki. B-luvat poistuivat, koska käytäntöä kritisoitiin ja vastustettiin laajasti. Jopa Valtiontalouden tarkastusvirasto otti kantaa b-lupien laajaa käyttöä vastaan, koska kotoutumisen kannalta ei ole mitään järkeä siinä, että ihmiset ovat pari vuotta tyhjän panttina. Se on huonoa valtion rahojen käyttöä. Maahanmuuttopolitiikka on pullollaan ongelmallisia käytäntöjä, joihin ei ole vielä pystytty puuttumaan riittävästi. Lisäksi uusia käytäntöjä luodaan jatkuvasti kuten pääkaupunkiseudun poliisien esimerkki osoittaa. Niissä onkin maahanmuuttopolitiikan kehittämisen tärkein alue. Tapio Laakso on ihmisten vapaan liikkumisen kannattaja Kuvat: Michael Perukangas Syyskuu 2008 Numero 3 19
• KIINALAINEN JUTTU Darfurin kriisi on Lääkärit ilman rajoja listasi alkuvuodesta 2004 kymmenen "humanitaarista uutista", jotka olivat jääneet kansainvälisessä uutistarjonnassa aivan liian vähälle huomiolle. Ensimmäisenä listalla oli Sudanin ja Tsadin pakolaiskriisi. Kriisistä, jossa nääntyvät sadat tuhannet pakolaiset, jättivät kotinsa väkivaltaisuuksien vuoksi Darfurin maakunnassa Sudanin länsiosien syrjäseuduilla, kirjoittaa Ytimelle Peik Johansson. 20 Numero 3 Syyskuu 2008