SUDAN • SAHA • SUSIKOIRA ROI Martti Koskenniemi Oikeutta ristiriitojen maailmassa 9/2025 15.12.2025–8.2.2026 SUOMEN SUURIN KULTTUURILEHTI w
Tunne se itse. Koe satoja ainutlaatuisia tapahtumia Euroopan kulttuuripääkaupungissa. Ohjelma on nyt julki. Sukella mukaan: oulu2026.eu Kulttuurilla on uusi keskipiste. Tunne se itse. Koe satoja ainutlaatuisia tapahtumia Euroopan kulttuuripääkaupungissa. Ohjelma on nyt julki. Sukella mukaan: oulu2026.eu Kulttuurilla on uusi keskipiste. OLARIN PANIMO. BRUNO GRANHOLMIN KUJA 1-3, 00510 HELSINKI
MARGUERITE HUMEAU SO IH D UT 21.11.2025–15.3.2026 www.hebo.fi Liput palvelumaksuineen 15–65 € SU 8.2. klo 16 | Musiikkitalo Delirio Amoroso Bach, Händel, Vivaldi Josipa Bili ? , sopraano Croatian Baroque Ensemble joht. Aapo Häkkinen SU 1.3. klo 16 & TI 3.3. klo 19 & TI 3.3. klo 19 & Musiikkitalo Schumann: Requiem & Sellokonsertto Requiem Op. 148 Sellokonsertto Op. 129 Steven Isserlis, sello Elisabeth Breuer, sopraano Marie Seidler, altto Patrick Grahl, tenori Cornelius Uhle, basso Arnold Schoenberg Chor Helsingin Barokkiorkesteri joht. Aapo Häkkinen SU 29.3. klo 16 | Musiikkitalo C. Ph. E. Bach: Matteus-passio Elisabeth Breuer, sopraano Tuomas Katajala, tenori Jonas Müller, basso Audi Jugendchorakademie Helsingin Barokkiorkesteri joht. Aapo Häkkinen Sarjalippu myynnissä 8.2.2026 asti! * Sarjalippu myynnissä 8.2.2026 asti: osta lippu neljään Musiikkitalon konserttiin, saat pääsyn 19.5. Stabat Mater -konserttiin kaupan päälle! SU 19.4. klo 16 | Musiikkitalo Barokkioopperagaala Händel, Lully, Pergolesi, Vivaldi Monta Martinsone, El ? na Šimkus, Anete Vi ? uma, sopraano Artis Muižnieks, baritoni Collegium Musicum Riga joht. M ? ris Kup ? s TI 19.5. klo 19 Temppeliaukion kirkko * Cartellieri, Ryba: Stabat Mater Lydia Teuscher, Lydia Teuscher, L sopraano Marie Seidler, altto Patrick Grahl, Tuomas Katajala, tenori Cornelius Uhle, basso Purcell Choir Helsingin Barokkiorkesteri joht. Aapo Häkkinen ”Skandinaviens Barockensemble Nr 1” – Kölnische Rundschau Vanhan musiikin sarja Helsingissä Vanhan musiikin sarja Helsingissä | KEVÄT 2026
ILMOITUS ILMOITUS VLADIMIR NABOKOV: HUOMAA AINA HARLEKIINIT! IRA JÄNIS-ISOKANGAS: KOHTALONA GULAG VUO DEN VAI HTE EN MER KKI TUO TTE ET Vladimir Nabokovin viimeiseksi jäänyt romaani on tekijäänsä epäilyttävästi muistuttavan emigranttikirjailija Vadim Vadimovitšin omaelämä kerta. Todellisuus sekoittuu hykerryttävällä tavalla sepitteeseen vanhenevan Vadimin selittäessä elämäänsä parhain päin. ILMESTYY JOULUKUUSSA, KAUPOISSA TAMMIKUUSSA! www.moebius.press Lama ja poliittinen vaino ajoivat tuhannet suomalaiset pakenemaan Neuvostoliittoon 1930-luvulla. Laittomasti rajan ylittäneet joutuivat paperittomina ja vailla kansalaisuutta pakkotyöhön: kolhoo seihin, rakennuksille ja metsätyömaille. Uutuusteos avaa tuoreen tutkimustiedon kautta vavisuttavan näkymän suomalaisten loikkareiden elämään gulag-järjestelmässä. Heidän kirjeistään ja kertomuksistaan paljastuu synkkä kuva leiri tuomion saaneiden arjesta ja Stalinin vuosien 1937–1938 suuren terrorin kauhuista. kauppa.gaudeamus.fi Liv Strömquist antaa uudessa sarjakuva-albumissaan seitsemän elämänohjetta, joiden avulla päästä elämänohjeista. Kirjassa tapaamme elämäntapaguruja, kuten Ronald Reaganin astrologin Carroll Righterin, keski aikaisen pyhimyksen Katariina Sienalaisen, herttuatar Meghan Marklen, Instagram-psykologi Nicole LePeran sekä tietysti karibialaisen sirkustaiteilijan Ludger Sylbariksen, jonka elämän paras päätös oli lähteä ryyppäämään ja aloittaa käsirysy. Strömquist tekee teräviä havaintoja nykyajasta ja kysyy, miten meidän oikeastaan pitäisi elää ja miksi. www.sammakko.com tuoreen tutkimustiedon kautta vavisuttavan näkymän suomalaisten loikkareiden elämään sä. Heidän kirjeistään ja kertomuksistaan paljastuu synkkä kuva leiri tuomion saaneiden arjesta ja vuosien 1937–1938 suuren antaa uudessa sarjakuva-albumissaan seitsemän elämänohjetta, joiden avulla päästä elämänohjeista. Kirjassa tapaamme elämäntapaRonald astrologin , LIV STRÖMQUIST: PYTHIA PUHUU KUVAN VALLANKUMOUS Postimuseon näyttelyssä selviää, miten valokuvasta tuli olennainen osa postikorttia ja uudenlaista viestintää. Näyttelyä syventävä teos Isänmaan yö – Vastarintaa ja uutis kuvia postikorteilla tarkastelee kuvajournalismin syntyä ja populaarin massakuvan levittämistä posti korttien avulla. Saatavilla Vapriikin museokaupasta (myös verkkokauppa) ja Trafiikki-museoiden verkkokaupasta (39 €). Näyttely Postimuseossa 18.1.2026 asti, museokeskus Vapriikki, Tampere. www.postimuseo.fi KINO REGINA Vuoden 2026 elokuvaseinäkalenteri Elina Salo esittelee legendaarisen näyttelijäsuuruuden monipuolisia roolitöitä. Osta itselle tai lahjaksi 12 euron hintaan Kino Reginan kassalta tai verkkokaupastamme kavi.fi/kalenteri. Muista myös maailman parhaat leffat edullisin lipunhinnoin Kino Reginassa! Nyt käynnissä olevia teemasarjoja ovat palestiinalaisia naisia, Yasuz? Masumura, G. W. Pabst ja vampyyrit. Kino Regina, Oodi kinoregina.fi TIETEIDEN YÖ Tieteiden yö on tieteen oma kaupunkitapahtuma, jota vietetään seuraavan kerran torstaina 22.1.2026. Illan ja yön aikana Helsingissä järjestetään lähes 50 tiedetapahtumaa. Ohjelmaa on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Osaa ohjelmasta voi seurata myös verkon välityksellä. Tieteiden yön tapahtumiin on vapaa pääsy. www.tieteidenyo.fi TÄSSÄ OLEN – HENGELLISIÄ HARJOITUKSIA JOKAISELLE PÄIVÄLLE 2026 Vuosi vaihtuu uuteen ja Piplian suosittu Tässä olen -kirjasarja on saanut jatkoa. Vuoden jokaiselle päivälle kohdennetut mietiskelyt ohjaavat oivaltamaan itsestä ja Jumalasta. Ne eivät opeta sormi pystyssä, miten kokea Raamattu, vaan etsivät oman hyvän elämän perustaa. Tässä olen 2026 on nyt julki. Hanki omasi mukavassa pokkarikoossa kaikista kirjakaupoista, tai kuuntele osoitteessa raamattu.fi välle kohdennetut mieJumalasta. Ne eivät opeta sormi pystyssä, miten etsivät oman hyvän eläS a m m a k k o Luomu Silmusalaatit viljellään nykyään Keravalla. Silmusalaatit on pakattu kotimaiseen FSC sertifioituun kartonkiin, jonka voi kierrättää nestekartonkina, ilman että ikkunakalvoa tarvitsee poistaa. Rouskuvassa Silmusalaatissa on idätettyjä herneitä ja linsseja, joissa on palkokasveina 11 grammaa proteiinia 100 grammassa. Säilytä jääkaapissa, ota käyttöön lusikalla keiton päälle, wokkeihin ja salaatteihin. Viimeinen käyttöpäivä rasian kannessa. Nyt Alepoista! www.silmusalaatti.fi LUOMUPROTEIINIA KERAVALTA
9 / 2025 • 7 15.12.2025–8.2.2026 VOIMA Vellamonkatu 30 B , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.? , toimituksen sähköposti toimitus@voima.? , voima.? | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Miettinen | ULKOASU Antti Kukkonen | KANSI Nauska | TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Tuomas Rantanen, Vilppu Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Ndéla Faye, Laura Gustafsson, Mette Hartonen, Hassan Herzallah, Ville Hänninen, Rauna Kuokkanen, Antti Kurko, Miida Liminka, Mika Pekkola, Kari Pyrhönen, José Luis Rico, Janne Siironen, Kaisu Tervonen, Mikko Toivanen, Karstein Volle & Venla Välikangas | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luontoliitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Tuomas Rantanen & Vilppu Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET kauppa.voima.? , tilaukset@voima.? | VOIMAN VUOSITILAUS 8 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.? /rekisteriseloste | VLAST!-sarjassa Voima julkaisee Venäjää ja Itä-Eurooppaa käsitteleviä juttuja. Sarjan toimittamista on tukenut Alfred Kordelinin säätiö. Voiman metsäjournalismia tukee Koneen säätiö. | Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta / Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta / Turhaan, oi turhaan tartun ma hetkehen kiinni / Riemua ei suo rattoisa seura, ei viini. – Eino Leino. Onnea 50+60! TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 10 Susanna Hast Hyödylliset jumalat 30 Kasarinostalgia 36 Vastamainos 12 ILMOITUS ILMOITUS VLADIMIR NABOKOV: HUOMAA AINA HARLEKIINIT! IRA JÄNIS-ISOKANGAS: KOHTALONA GULAG VUO DEN VAI HTE EN MER KKI TUO TTE ET Vladimir Nabokovin viimeiseksi jäänyt romaani on tekijäänsä epäilyttävästi muistuttavan emigranttikirjailija Vadim Vadimovitšin omaelämä kerta. Todellisuus sekoittuu hykerryttävällä tavalla sepitteeseen vanhenevan Vadimin selittäessä elämäänsä parhain päin. ILMESTYY JOULUKUUSSA, KAUPOISSA TAMMIKUUSSA! www.moebius.press Lama ja poliittinen vaino ajoivat tuhannet suomalaiset pakenemaan Neuvostoliittoon 1930-luvulla. Laittomasti rajan ylittäneet joutuivat paperittomina ja vailla kansalaisuutta pakkotyöhön: kolhoo seihin, rakennuksille ja metsätyömaille. Uutuusteos avaa tuoreen tutkimustiedon kautta vavisuttavan näkymän suomalaisten loikkareiden elämään gulag-järjestelmässä. Heidän kirjeistään ja kertomuksistaan paljastuu synkkä kuva leiri tuomion saaneiden arjesta ja Stalinin vuosien 1937–1938 suuren terrorin kauhuista. kauppa.gaudeamus.fi Liv Strömquist antaa uudessa sarjakuva-albumissaan seitsemän elämänohjetta, joiden avulla päästä elämänohjeista. Kirjassa tapaamme elämäntapaguruja, kuten Ronald Reaganin astrologin Carroll Righterin, keski aikaisen pyhimyksen Katariina Sienalaisen, herttuatar Meghan Marklen, Instagram-psykologi Nicole LePeran sekä tietysti karibialaisen sirkustaiteilijan Ludger Sylbariksen, jonka elämän paras päätös oli lähteä ryyppäämään ja aloittaa käsirysy. Strömquist tekee teräviä havaintoja nykyajasta ja kysyy, miten meidän oikeastaan pitäisi elää ja miksi. www.sammakko.com tuoreen tutkimustiedon kautta vavisuttavan näkymän suomalaisten loikkareiden elämään sä. Heidän kirjeistään ja kertomuksistaan paljastuu synkkä kuva leiri tuomion saaneiden arjesta ja vuosien 1937–1938 suuren antaa uudessa sarjakuva-albumissaan seitsemän elämänohjetta, joiden avulla päästä elämänohjeista. Kirjassa tapaamme elämäntapaRonald astrologin , LIV STRÖMQUIST: PYTHIA PUHUU KUVAN VALLANKUMOUS Postimuseon näyttelyssä selviää, miten valokuvasta tuli olennainen osa postikorttia ja uudenlaista viestintää. Näyttelyä syventävä teos Isänmaan yö – Vastarintaa ja uutis kuvia postikorteilla tarkastelee kuvajournalismin syntyä ja populaarin massakuvan levittämistä posti korttien avulla. Saatavilla Vapriikin museokaupasta (myös verkkokauppa) ja Trafiikki-museoiden verkkokaupasta (39 €). Näyttely Postimuseossa 18.1.2026 asti, museokeskus Vapriikki, Tampere. www.postimuseo.fi KINO REGINA Vuoden 2026 elokuvaseinäkalenteri Elina Salo esittelee legendaarisen näyttelijäsuuruuden monipuolisia roolitöitä. Osta itselle tai lahjaksi 12 euron hintaan Kino Reginan kassalta tai verkkokaupastamme kavi.fi/kalenteri. Muista myös maailman parhaat leffat edullisin lipunhinnoin Kino Reginassa! Nyt käynnissä olevia teemasarjoja ovat palestiinalaisia naisia, Yasuz? Masumura, G. W. Pabst ja vampyyrit. Kino Regina, Oodi kinoregina.fi TIETEIDEN YÖ Tieteiden yö on tieteen oma kaupunkitapahtuma, jota vietetään seuraavan kerran torstaina 22.1.2026. Illan ja yön aikana Helsingissä järjestetään lähes 50 tiedetapahtumaa. Ohjelmaa on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Osaa ohjelmasta voi seurata myös verkon välityksellä. Tieteiden yön tapahtumiin on vapaa pääsy. www.tieteidenyo.fi TÄSSÄ OLEN – HENGELLISIÄ HARJOITUKSIA JOKAISELLE PÄIVÄLLE 2026 Vuosi vaihtuu uuteen ja Piplian suosittu Tässä olen -kirjasarja on saanut jatkoa. Vuoden jokaiselle päivälle kohdennetut mietiskelyt ohjaavat oivaltamaan itsestä ja Jumalasta. Ne eivät opeta sormi pystyssä, miten kokea Raamattu, vaan etsivät oman hyvän elämän perustaa. Tässä olen 2026 on nyt julki. Hanki omasi mukavassa pokkarikoossa kaikista kirjakaupoista, tai kuuntele osoitteessa raamattu.fi välle kohdennetut mieJumalasta. Ne eivät opeta sormi pystyssä, miten etsivät oman hyvän eläS a m m a k k o Luomu Silmusalaatit viljellään nykyään Keravalla. Silmusalaatit on pakattu kotimaiseen FSC sertifioituun kartonkiin, jonka voi kierrättää nestekartonkina, ilman että ikkunakalvoa tarvitsee poistaa. Rouskuvassa Silmusalaatissa on idätettyjä herneitä ja linsseja, joissa on palkokasveina 11 grammaa proteiinia 100 grammassa. Säilytä jääkaapissa, ota käyttöön lusikalla keiton päälle, wokkeihin ja salaatteihin. Viimeinen käyttöpäivä rasian kannessa. Nyt Alepoista! www.silmusalaatti.fi LUOMUPROTEIINIA KERAVALTA Vilppu Rantanen Pilvi Takala 44 Pyhät puut 26 Museovirasto (CC-BY-4.0) studio international (CC-BY-3.0) Häiriköt-päämaja OSALLISTUIN VUOSI SITTEN samaisel le maanpuolustuskurssille, josta taitei lija Pilvi Takala teki lyhytdokumen tin ( sivu 44). Rinnakkaistodellisuutta muistuttava kurssikokemus oli eri koinen kurkistus myös yhteiskunnan eliitin kuplaan. Kansalaisten toimeen tuloa mahdollisessa kriisitilanteessa käsitelleessä ryhmäkeskustelussa eräs osallistuja harmitteli ohimennen, että ”eihän meistä kukaan tunne ketään, joka nostaa toimeentulotukea”. Tämä ajatus kuplan ytimestä hät kähdytti. Aloin pohtia, mistä voi hyvän tahtoinenkaan ihminen ammen taa empatiaa ja auttamishalua, jos ta loudellisen ja poliittisen vallan kam mareissa ei koskaan nähdä, millaisia vaikeuksia ihmiset arjessaan kohtaa vat – puhumattakaan sen sisäistämi sestä, mitä ainaisessa ahdingossa elä minen tekee mielelle ja hyvinvoinnille. Mistä voi tällöin kertyä todellista po liittista muutosvoimaa yhteiskunnan epäkohtien korjaamiseen? KOKEMUS PAL ASI MIELEENI , kun luin Yhdysvaltain historian professo ri Marko Maunulan kolumnin iden titeettipolitiikan vaaroista Suomen Kuvalehdestä. Hän viittaa tekstissään yhteiskuntatieteilijä Yascha Mounkin kirjaan The Identity Trap (2023), joka varoittaa yhä pienempiin identiteetti ryhmiin pirstoutumisen olevan vaa raksi ”yhteiskuntamme koheesiolle ja jaetulle ihmisyyden kokemukselle”. ”Etnisyyden, sukupuolen tai sek suaalisten suuntautumisten primää risyyden ei koskaan pitäisi nousta jaetun ihmisyyden kokemuksen ylä puolelle. Se on huono idea, tuli se sit ten rasisteilta tai hyvää tarkoittavilta aktivisteilta”, Maunula kirjoittaa. RÄIKEÄN ERIARVOISESSA maailmas sa ajatus, että kaikkien tulisi asemas taan huolimatta kiinnittyä ensisijaises ti ”jaettuun ihmisyyden kokemukseen” on naiivi. Tyypillistä on, että tällaisia ajatuksia esittävät useimmiten ne, jot ka nauttivat yhteiskunnassa etuoikeu tetusta asemasta. Eriarvoisuus ja syrjintä vaikuttavat ihmisiin syvästi ja ulottuvat aivan kaik keen aina koetusta ihmisarvosta arjen kaupassakäynteihin. Ne kertautuvat seuraaville sukupolville ja heijastuvat laajalti yhteiskuntaan. Siksi näistä ra kenteellisista ongelmista puhumisen pitäisi aivan syystä nousta yhteiskun nallisen keskustelun kärkeen. ONKO EDES MAHDOLLISTA määritel lä mitään jaettua ihmisyyden kokemus ta? Sen verran voi varmastikin olettaa, että ihmiset kaikkialla haluavat elää turvallista ja perustarpeet tyydyttävää elämää. Kuitenkin tämä toteutuu suu relle osalle ihmiskunnasta vain vai voin, toisille ei lainkaan. Jo Suomessa, jossa kaikki on lähtökohtaisesti suhteel lisen hyvin, ihmisten todellisuudet ovat usein valovuosien päässä toisistaan. Ensisijaisesti näiden todellisuuk sien umpeen kurominen vaatisi heil tä, joilla on enemmän tilaa, rahaa ja valtaa, enemmän kuuntelemista ja vähemmän omien totuuksiensa julistamista. EMILIA MIETTINEN Jaettu todellisuus Pääkirjoitus N au sk a joka nostaa toimeentulotukea”. Kuvalehdestä Jaettu todellisuus N au sk a TÄMÄN LEHDEN välissä on Voiman Teatteri liite. Sen päätoimittaja on Voimasta tuttu Iida Simes. Lehti käsittelee esittävien taiteiden ajankohtaisia näkymiä.
Rosa Meriläinen Kulttuurija taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri 1. ELOKUVA-ALA PÄÄSI JUHLIMAAN, KUN UHKAAVAT LEIKKAUKSET PERUUTETTIIN. JONNEKIN SE VIIKATE KUITENKIN OSUU. MITÄ TAPAHTUU KUN KULTTUURISTA LEIKATAAN KOKO AJAN? Valtion ja monen kunnan kulttuuri budjetti on ottanut toistuvia iskuja ja Yleisradiolta maan suurimpana kult tuurilaitoksena leikattiin vastikään tun tuvasti. Kulttuurin julkisen rahoituksen heikkeneminen vähentää kotimaisen kulttuurin määrää, moninaisuutta ja saavutettavuutta. Eli tarjolla on aina kin lyhyellä aikavälillä vähemmän, yk sipuolisemmin ja harvemmille. Toden näköisimmin rakkaan henkireikänsä menettää se, joka ei omin voimin ja ra hoin kauas kulttuuririentoihin pääse eli köyhä ja sairas ihminen, joka asuu kriisikunnassa. Kulttuurilla ja taiteel la on kuitenkin sitkeä taipumus elää ja selviytyä. 2. OVATKO KULTTUURIALAN TYÖNANTAJAT OSA KAPITALISMIA VAI SEN VASTAISTA KAMPPAILUA? Osa kulttuurialasta on sosialisoitu, eli ne ovat julkisessa omistuksessa ja julki nen palvelu. Palkkatyö on silti aina ka pitalistin salajuoni. Kuukausipalkkaan kun jää helposti koukkuun. Modernin riiston muodot ovat tätä moninaisem mat. Esimerkiksi monikansalliset alus ta ja tekoälyyhtiöt ovat hyödyntäneet kulttuurialan tekijöiden työtä maksa matta tekijöille lainkaan. He ovat siis porvariryöväreitä. Siihen nähden ne kulttuurialan järjestäytyneet työnanta jat, jotka maksavat työehtosopimusten mukaiset palkat, ovat kultapossukapi talisteina pahaisia noviiseja. 3. JOKO PATRIARKAATTI ON KANVEESISSA VAI ONKO SE VIRKOAMASSA? Patriarkaattipiru porskuttaa, siskojam me surmataan. Naisten välinen solidaa risuus ja sukupuoliilmaisujen sallivai suus ovat ratkaisu! KOLME NOPEAA Jo ha nn es Ro m pp an en VIERASKYNÄ Totuusja sovintokomission jälkeen mahdollisimman selkeitä, konkreetti sia ja yksilöityjä itse kullekin taholle ja toimijalle. Kanadan totuus ja sovintokomis sion vuoden 2015 loppuraportin toi mintakehotuksilla on ollut suurimmat vaikutukset opetukseen ja koulutuk seen. Lukuisat peruskoulut, lukiot ja korkeakoulut alkoivat muun muassa vahvistaa alkuperäiskansoja koske vaa opetusta sekä palkata alkuperäis kansoihin kuuluvia professoreita yli opistoihin. Toivon, että näin käy myös totuus ja sovintokomission jälkeises sä Suomessa. MUILLA OSA-ALUEILLA Kanadassa toi mintakehotusten toteuttaminen on on tunut huolimatta siitä, että pääminis teri Justin Trudeau henkilökohtaisesti lupasi panna ne täytäntöön täysimää räisesti ja totesi, ettei mikään suhde ollut Kanadalle tärkeämpi kuin suhde alkuperäiskansoihin. Nyt ovat sekä pääministeri että ää ni kellossa vaihtuneet. Pääministeri Mark Carneyn ”kansakunnan raken tamisohjelmaan” kuuluu luonnonva rojen kehittämishankkeiden nopeu tettu menettely. Näitä hankkeita ovat etenkin kriittisten mineraalien kaivok set, maakaasuputket ja vesivoiman ra kentaminen, joita edistetään pitkälti alkuperäiskansojen mailla ilman riit tävää alkuperäiskansojen konsultoin tia. Tästä syystä yhdeksän alkuperäis kansan ryhmittymä nosti hiljattain pe rustuslaillisen kanteen, jonka mukaan uusi lainsäädäntö uhkaa heidän elä K irjoitan tätä pari viikkoa en nen Suomen saamelaisten totuus ja sovintokomission loppuraportin julkaisua jou lukuun alussa. Odotan etenkin rapor tin suosituksia ja toivon, että ne ovat Kanadassa ja Norjassa komissioiden suositusten toimeenpano on ontunut. Sudanin tragedialle ei näy loppua Sudanin sisällissota on johtanut maailman pahimpaan humanitaariseen katastrofiin. Amsterdamilainen radiokanava välittää elintärkeää tietoa siviileille. S iinä missä kansainvälinen media raportoi Gazasta ja Ukrainasta, Sudanin huma nitaarisesta katastrofista ei juuri uutisoida, koska journalistit ei vät käytännössä lainkaan pysty työs kentelemään paikan päällä. Uutis pimennon vuoksi kansainvälinen yhteisö on passiivinen, eivätkä ulko vallat yritä tarpeeksi puuttua asiaan ja pysäyttää käynnissä olevaa kan sanmurhaa. Näin tiivistää Amsterda missa toimivan Radio Dabangan eng lanninkielisen toimituksen päällikkö ja mediasuhteista vastaava Andrew Bergman. ItäAfrikassa sijaitsevan Sudanin ve rinen sisällissota puhkesi vuonna 2023 Khartumissa, jolloin Rapid Support Forces (RSF) niminen aseistettu ryh mä aloitti hyökkäyksen hallitusta vas taan. Taustalla oli valtakamppailu, jolla on juuret vuonna 2003 alkaneessa Dar furin sodassa ja vuoden 2021 sotilas vallankaappauksessa, jossa 30 vuoden ajan itsevaltaisesti hallinnut Omar alBashir syöstiin vallasta. Sudanin ase voimat käy nyt sisällissotaa entistä liit tolaistaan RSF:ää vastaan. Sodalla on kuitenkin monisyiset historialliset juu ret, jotka ulottuvat kolonialismiin ja si tä edeltäviin aikoihin saakka. NYT SUDANISSA joukkomurhataan siviilejä. Sekä RSF:ää että hallituk sen joukkoja syytetään sotarikoksis ta, mutta etenkin PohjoisDarfurin pääkaupungissa alFashirissa RSF on tekemässä kansanmurhaa. RSF:n jou kot murhaavat aikuisia, ”taisteluikäi siä” miehiä, joukkoraiskaavat naisia ja tappavat lapsia ennennäkemättömän raa'asti. Kymmeniä tuhansia ihmisiä kuollut ja yli 12 miljoonaa on paennut kodeistaan. ”Vaikka Sudanin konfliktin kär jistyminen herättää nyt kansainvä listä huomiota, erityisesti Sudanin ja Darfurin kansalle tämä on vain vii meisin hirvittävä luku vuosikymme niä kestäneessä kärsimyksessä”, sa noo Radio Dabangan päätoimittaja Kamal El Sadig, pitkän linjan suda nilainen toimittaja ja Sudanin media foorumin puheenjohtaja. Itsenäinen radio ja uutiskanava Radio Dabanga julkaisee uutisia sekä englanniksi et tä arabiaksi, minkä lisäksi se lähettää lyhytaaltolähetyksiä, joita pystytään kuuntelemaan tavallisilla radiovas taanottimilla myös Sudanissa. ”Pakolaiset kerääntyvät telttalei reillä kuuntelemaan lähetyksiämme TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS TEKSTI RAUNA KUOKKANEN
9 / 2025 • 9 Karstein Volle mäntapaansa, oikeuksiaan ja itsemää räämistään. NORJAN TOTUUS ja sovintokomissio julkaisi loppuraporttinsa alkukesästä 2023. Samana vuonna saamelaisnuo ret osoittivat mieltään useampaan ker taan Oslossa hallitusta vastaan. Kor kein oikeus oli todennut vuonna 2021, että laajamittainen tuulivoimahanke Fosenin niemimaalla eteläisellä Saa menmaalla on Fovsen Njaarke poron hoitajasaamelaisten ihmisoikeuksien vastainen. Poliisi poisti Öljy ja ener giaministeriön eteisen vallanneet mie lenosoittajat, jotka vaativat hankkeen pysäyttämistä, ja määräsi heille sakko ja. Tämä johti pitkään oikeudenkäynti prosessiin, ja lopulta viime kesänä kor kein oikeus kumosi syytteet. Norjan valtio on toiminnallaan osoittanut irvokkaasti, kuinka sovin toa edistetään rinnakkain alkuperäis kansojen aktivismia kriminalisoiden ja piittaamatta korkeimman oikeuden päätöksistä silloin kuin ne eivät palve le ”kansakunnan etuja.” MITÄ VOI ODOTTA A Suomen totuus ja sovintokomission ehdotuksien toi meenpanemiselta näiden ennakko tapausten valossa? Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa on menossa ennennäkemätön EUvetoinen ”puh taan energian” ja turvallistamisen buumi, jonka hankkeista moni sijoit tuu Saamenmaalle. Kanadassa alkupe räiskansojen oikeudet, mukaan lukien maaoikeudet, ovat lainsäädännös sä huomattavasti turvatummat kuin Pohjoismaissa. Norja, toisin kuin Suo mi, on ratifioinut ILO169-sopimuksen, jolla ei kylläkään ole näyttänyt olleen suurta merkitystä Norjan hallituksen viimeaikaisissa päätöksissä ja toimin tatavoissa. Suomi sai sentään useamman vuo sikymmenen kestäneen saamelais käräjälakiuudistuksen maaliin viime kesänä. Kun Suomen hallitus asetti parlamentaarisen työryhmän arvioi maan totuus ja sovintokomission ra portin toimintakehotuksia, sydäntä kylmäsi katsellessani työryhmään ni mettyjä jäseniä. Useat heistä aktiivi sesti vastustivat saamelaiskäräjälain uudistamista. Myöskään Saamelaiskä räjiä ei nimityksissä konsultoitu, vaik ka käräjälain keskeisiä uudistuksia oli viranomaisen neuvotteluvelvoitteen vahvistaminen johtuen sen aiemmas ta heikosta toteuttamisesta. Kirjoittaja on saamelainen tutkija ja arktisen alkuperäiskansapolitiikan tutkimus professori Lapin yliopistossa. Saamelaisten totuusja sovintokomission loppuraportti julkaistiin 4.12.2025. Sudanissa ja naapurimaissa. Sudanin armeija pimentää säännöllisesti mo biiliverkot ja internetin, joten verk koon ei pääse. Lehtipainot ja televisio studiot on pommitettu. Me kerromme kodistaan paenneille ihmisille käy tännön asioita, kuten minne avustus järjestön ruokakuljetus on saapunut, missä Lääkärit ilman rajoja pitää ti lapäistä katuklinikkaansa tai millä alueel la sotatoimet kiihtyvät”, El Sa dig kertoo. SEN JÄLKEEN KUN Donald Trump ajoi alas Yhdysvaltain kehitysyhteistyövi rasto USAidin, humanitaarinen katast rofi on syventynyt pakolaisleireillä, jonne sudanilaiset ovat paenneet väki valtaa. Leikkaukset supistivat myös Radio Dabangan toimintaa Amsterda missa, ja kanava joutui irtisanomaan freelancetoimittajiaan. Osa paikan päällä Sudanissa olevista toimittajista jatkaa kuitenkin työtään palkatta, kos ka pitää raportointia niin tärkeänä. Työ on heille hengenvaarallista. Muun muassa median riippumattomuutta ja toimittajien turvallisuutta mittaavassa lehdistönvapausindeksissä Sudan oli viime vuonna sijalla 149/180. El Sadig sanoo, että tulevaisuus näyttää synkältä. Jotta kestävä rauha voidaan saavuttaa, ulkomaisten suur valtojen tulisi pakottaa aseryhmät tuli taukoon ja neuvottelupöydän ääreen. ”Ratkaisuja sudanilaisiin kriiseihin pitää etsiä Sudanista, eikä tuoda sin ne lännen ratkaisuja copypastemene telmällä”, hän sanoo. Heti sen jälkeen maan rajat tulisi avata humanitaari selle avulle, jotta nälänhätä saadaan loppumaan, hän sanoo. Journalistien pitäisi pystyä raportoimaan maasta, jotta disinformaation ja propagandan tilalle saataisiin oikeaa tietoa. EL SADIG USKOO muutokseen, mut ta sanoo, että se on vaikeaa. ”Tämän hetken nelikymppinen sudanilai nen on elänyt koko elämänsä sodan keskellä. Väkivalta on normalisoitu osaksi arkea ja pahuus on arkipäi väistynyt”, Bergman huomauttaa. Hän arvioi, että uuskolonialismi on suuri vaara maan tulevaisuudelle ja itsemääräämisoikeudelle. Mikäli kansainvälinen yhteisö YK:n johdol la ei tee mitään, romahtanut valtio jää valtatyhjiöön, jolloin se on heik ko ulkopuoliselle vaikutusvallalle. Monet suurvallat havittelevat sen luonnonvaroja kuten kultaa. ”Kii na katsoo kohti Sudania nälkäisin silmin.” Alb ert G on zale z Far ran / YK YK:n Maailman ruokaohjelman kuorma-autonkuljettajat kuuntelemassa radiota Pohjois-Darfurissa Sudanissa.
10 • 9 / 2025 AJATTELUA VARTEN TÄYTYY OLLA JONKINLAINEN KIELI. Kirjallisuus saa olla vaikeaa Kirjailija ja tutkija Susanna Hastin mielestä vain painetun kirjan äärelle voi pysähtyä ajattelemaan. Sitä tarvitsemme kipeämmin kuin koskaan. Osasyynä oli, että Hast ei halunnut itse lukea Toivottomuutta kuunnel tavaksi. ”Silloin teos koettaisiin liian omaelämäkerrallisena”, hän uskoo. Saavutettavuuttakaan hän ei ha lunnut optimoida. ”Ei haittaa, vaikka Toivottomuus olisi romaani, jota saa etsiä kissojen ja koirien kanssa kiven kolosta. Ruumis/huoneet oli yhteiskun nallinen ja poliittinen teko, lahja väki vallan uhreille. Halusin, että se on saavutettava.” Painetun sanan paino Saksankiertueella on pohdittu muun muassa kysymystä, mikä on romaani. Se ymmärretään kuvitteelliseksi tari naksi, jonka seuraamiseen voi upota, mutta Hastia kiinnostaa ”romaani, jo ka on samalla tarinan kritiikki”. ”Pitää kysyä, mitä kirja tekee maail massa. Kirjallisuudella on isompi teh tävä kuin hauskuuttaa ihmisiä.” Hänelle on tärkeää, että romaani tekee lukijan tietoiseksi asemastaan lukijana, koska se kehittää, purkaa ja haastaa tämän omaa ajattelua. Siihen tarvitaan nimenomaan painettua kir jaa. ”Lukijoille tarjotaan nyt paljon immersiivisyyttä, eli sitä, että voi up poutua tarinaan, mutta kaikki kir jat eivät ole tällaisia. Romaani myös haastaa ajattelua ja ajattelemaan. Sii hen tarvitaan painettua kirjaa, teks tiä, jonka äärelle voi tarvittaessa py sähtyä. ” Ajattelua ei voi nopeuttaa, Hast to teaa, ja tiivistää: ”Hidastuminen, py sähtyminen, harkinta ja ajattelu vaa tivat tekstin näkemistä.” Hast on huolissaan kielen ja sitä kautta ajattelun köyhtymisestä. ”Kaik ki muutos yhteiskunnassa lähtee ajat telusta, ja ajattelua varten täytyy olla jonkinlainen kieli. Kielen pitäisi mo nimutkaistua, jotta pystyisimme ajat telemaan monimutkaisemmin ja pu humaan isoista asioista, kuten miten selviämme tällä maapallolla.” TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA VILPPU RANTANEN K un kirjailija, tutkija ja lauluntekijä Susanna Hast oli solmimassa kustannussopimusta toisesta romaanistaan, hänellä oli S&Skustan tamolle kaksi ehtoa: ”Nimeksi tulee Toivottomuus ja siitä ei tule sähkö ei kä äänikirjaa.” Päätös otettiin vastaan neutraalisti. ”Okei, se käy”, kustanta mossa sanottiin. ”Kannustan kaikkia kirjailijoi ta, jolla tämä valta on, käyttämään sitä”, rohkaisee Hast. Hän kiertää marraskuun 2025 lopulla Saksassa markkinoimassa esikoisromaaninsa saksankielistä käännöstä ja ehtii aa mutuimaan antaa haastattelun video puhelulla hotellihuoneessa. Esikoisteos Ruumis/huoneet (2022) kuvaa seksuaalista väkivaltaa ja uu sin teos, syksyllä ilmestynyt Runeberg palkintoehdokas Toivottomuus äiti suhdetta ja kieltä sekä kirjoittamisen rajoja ja mahdollisuuksia. Hast kyllä pitää äänikirjoista ja luki Ruumis/huoneet kuunneltavaksi. Silti hän halusi Toivottomuudesta vain pai netun version. Kirjailijat saavat kuun teluista hyvin vähän tuloja, ja se voi ol la pois muusta, kirjailijoille enemmän tuloja tuottavasta, tarjonnasta. ”Ruumis/huoneet näytti, että ää nikirjojen rojaltit ovat todella pie niä. Jos edes osa kirjan kuunnelleis ta ostaisi painetun kirjan, saisin siitä jo enemmän rojalteja kuin kuunte lusta.”
M aailman vanhin tunnettu musiikkikappale on Hurrilainen hymni numero 6. Jumalatar Nikkalia palvottiin laulamalla, ja musiikin us kottiin edistävän sotaonnea ja lasten saamista. Biisi oli hurrilaisille niin tärkeä, että he hakkasivat kielisoittimelle, jonkinlaiselle lyyralle, tarkoi tetut nuotit kiveen. Hurrilaiset asuivat nykyään Syyriana tunnetulla alueella, ja Nikkalille omis tettu biisi löytyi Uraritin satamakaupungista. Englanninkielisellä nimellä Hurrian Hymn no. 6 biisiä löytyy pitkin nettiä versioina, jotka pyrkivät toisintamaan sitä, miltä hurrilaisten musiikin usko taan kuulostaneen. Kappaleen tahtilajit vaihtelivat 3/4-keinunnasta 2/4-tasatahtiin. Michael Levyn lyyralla soittama versio todistaa biisin kuulostavan vahvasti 1970-lu vun länkkäreiden americanasta modernisoitulta rytmimusiikilta. EI OLLUT VILAHTAVA kuin 3 400 vuotta siitä, kun Hymni numero 6 oli hurrilais listojen 1. Oli ilmestyvä Voima 5/2002. Siinä Janne Sundqvist haastatteli Don Johnson Big Bandin nokkamiehiä, Johannes Laihoa ja Tommy Lindgreniä. Bändi oli kopioinut nimensä 1980-luvun seksisymbolilta, poliisietsivä Sonny Crockettia Miami Vicessa esittäneeltä Don Johnsonilta. Kosketinsoittaja Laiho ja räppääjä Lindgren joutuivat vastaamaan armotto man visaisiin kysymyksiin. Haastattelun aikoihin eräs kuuluisa poptähti kon sertoi Helsingissä. ”6. kesäkuuta kello 14.30 Don Johnsonin perheeseen syntyi poikalapsi. Min kä nimen antaisitte lapselle?” ”Shakira”, Tommy Lindgren ehti. Sundqvist: ”Se on siis poika.” Lindgren: ”No Shakira silti.” ONHAN LINDGRENIN LAPSEN nimi Shakira? Jos ei ole, miksi ei? Tästä on otet tava selvää nyt, vuonna 2025. ”Ei ole. En osaa selittää, miksi. Jos tämä muisteluhaastattelu olisi tehty vä hän aikaisemmin, niin sitten…” Voima on teflonia, eli emme ota syyllisyyttä Lindgrenin Shakira-unohduk sesta oman lapsensa kohdalla. Keskitytään ”progressiivisuuteen”. Lindgren oli keksinyt sen tarkoittavan ”edistyksellistä”. Mikä kauhistuttavinta, siitä huoli matta, että Don Johnson Big Band oli ilmoittanut tekevänsä ”progressiivista hiphoppia”, vuonna 2002 Lindgren sanoi, että progressiivinen musa on ”ra sittavaa, ei pysty tanssii”. Laihon mukaan progebändissä soinnut ja tahtilajit vaihtuvat, ja ”rumpali on Modern Drummer lehden joka numerossa”. Jaahas. Mitä sitten pystyy tanssimaan? Teettekö jotain sellaista nykyään? ”No kyllähän kaikkea musaa pystyy tanssimaan, senkin hölmö nuori minä. Tai vaikka ilman musaa. Ja vilpittömästi ajattelen, että teemme edelleen prog ressiivista hiphoppia, koska pyrkimyksenä on aina edistää musan tekoa ja esit tämistä. Meillä on nykyään viidentenä jäsenenä Felix Zenger, joka on lisännyt merkittävästi biisiemme sointujen määrää.” Vuonna 2002 Tommy Lindgren sanoi olevansa itse progressiivinen, mutta ”fudiksessa konservatiivi”. Entä nyt? ”Olen ainakin yrittänyt välttää viittäkymppiä lähestyvän valkoisen hetero miehen pahimmat taantumuksen ansat. Eli esimerkiksi paikalleen jämähtämi sen sekä uuvuttavan huutelun omista tunteista ja eduista. Progressiivista vero tusta kannatan edelleen yhtä ehdottomasti kuin 25vuotiaana.” TEKSTI IIDA SIMES DON JOHNSON JA SHAKIRA Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. JIP / W ikim ed ia C om m on s (C C BY -SA 4.0 ) NEGATIIVINEN PSYKOANALYYSI TARKASTELEE IHMISEN HALUA TUHOTA JA TUHOUTUA. Don Johnson Big Band Tavastialla 20.12.2019. Tommy Lindgren keskellä käsi ylhäällä, hänen oikealla puolellaan Johannes Laiho. Äänikirjat alustoilla Valinta kieltää ääni ja sähkökirjan jul kaisu on poikkeuksellisen äänikirja valtaisessa maassa harvinainen. Marraskuussa monia suomalais kirjailijoita järkytti kustantamojen päätös julkaista heidän teoksensa Spotifypalvelussa, jonka toimitus johtaja Daniel Ek on sijoittanut muun muassa tekoälyä hyödyntävään ase teollisuuteen. ”Tässä on myös jotain symbolista”, Hast miettii. Hastin kustantamo S&S ei ole neu votellut Spotifyn kanssa kirjojensa la taamisesta palveluun, mutta Hast us koo, että ennemmin tai myöhemmin myös pienet kustantamot liittyvät mu kaan. ”Jos lukuaikapalveluista siirtyy asiakkaita Spotifyn piiriin, eivät kai itsenäiset kustantamot voi jäädä ulos ilman merkittävää tulonmenetystä. Mutta millaisia sopimuksia ne voi vat neuvotella? Pelkään, että heikom pia kuin suuret kustantamot. Mutta eivät äänikirjat itsessään ole mikään demoni.” Kirjat voivat päätyä marginaaliin monella tavalla. Kustantamo päät tää myös kustannustoimittamisesta ja markkinoinnista. Eniten panostetaan niihin, joiden uskotaan jo valmiiksi myyvän hyvin. ”Ei kustannussopimuksissa määri tellä, paljonko aikaa esimerkiksi kus tannustoimittamiseen käytetään. Kir jailijan pitää vaan luottaa, että hänen työnsä saa riittävästi huomiota. Van ha ajatus siitä, että hittikirjat tuovat rahaa ja muita julkaistaan ikään kuin hyväntekeväisyytenä, ei lohduta niitä kirjailijoita, joiden teoksiin panoste taan vähemmän ja joita myydään vä hemmän.” Kun kirjallisuuden tulovirrat pirs taloituvat ja keskittyvät hittikirjojen ympärille, keskittyy myös taloudelli nen valta. ”Ei ole koskaan ollut mis sään hyvä asia, että taloudellinen valta keskittyy. Ei se voi olla kirjallisuudelle kaan hyvä asia.” Suomalaisessa kustannusmaail massa viihdekirjallisuuden rinnalla, marginaalissa, nousee toinenkin tren di. Esimerkiksi Poesia ja Tutkijaliitto ovat alkaneet julkaista vihkosarjoja ”vaikeampaa, filosofisempaa, kokeel lisempaa” kirjallisuutta, Hast iloitsee. Mitä me oikein haluamme Taiteellisen tutkimuksen dosentti Su sanna Hast on tuntiopettaja Taideyli opiston teatterikorkeakoulussa. Tut kimuksissaan hän on paneutunut sotaan, ruumiillisuuteen, militarismiin ja kieleen. Hastille sekä tieteellisen että tai teellisen työn ytimessä ovat valta ja väkivalta. Hänelle kirjoittaminen ja tutkimus ovat tapoja haastaa omaa ajattelua. Se ei ole Hastille vain työ tä, vaan omasta etiikasta lähtevä elä mäntapa. Ruumis/huoneet tekee näkyväk si lapsiin ja naisiin kohdistuvaa seksuaa lista väkivaltaa sekä tuo esiin väkivallan uhrin näkökulman. Myös Toivottomuudessa läsnä on väkivalta, jonka aisaparina näkyy sen pitkäai kainen vaikutus, trauma, ihmisen ke hossa, tunteissa, teoissa ja ajatuksissa. ”Olen raahannut traumaruumista mu kanani yli 30 vuotta. Minun on pakko etsiä siitä jotain merkitystä. Mutta en ole kiinnostunut traumasta identiteet tinä, vaan pyrin purkamaan sitä.” Hast katsoo aihetta yksilötasolla neurobiologisesti ja kulttuurimme ta solla psykoanalyysin viitekehykses sä. ”Ranskalainen filosofi Catherine Malabou puhuu aivojen tuhoisasta plastisuudesta. Aivojen plastisuus viit taa neurobiologiassa aivojen muuttu vuuteen yleensä positiivisella tavalla. Tuhoisa plastisuus taas viittaa siihen, että aivot voivat muuttua jopa peruut tamattomasti esimerkiksi muistisaira uksissa, aivovaurioissa ja traumoissa.” Hast harmittelee, ettei uusinta traumatutkimusta, tai traumatisoitu mista yleensäkään, oteta riittävästi huo mioon terveydenhuollossa. ”Ma sennusdiagnoosi on oleellisin kuntou tustuen saamiseen”, hän huokaa. Hast pohtii myös historiallista, kult tuurista ja kokonaisvaltaista traumaa. Siihen sopii psykoanalyysi ja Freudin kuolemanvietin käsite, joka näkyy esi merkiksi suhteessa ympäristötuhoon: ”Olemme ihmislajina traumatisoitu neita kaikki! Toimimme tietoisuuden kautta, mutta on myös automaattisia toimintoja.” Hast kertoo psykoanalyysin tut kivan sitä, mikä meitä tiedostamat ta – Freudin käsittein viettienergialla – ohjaa. ”Erityisesti negatiivinen psy koanalyysi tarkastelee ihmisen halua tuhota ja tuhoutua. Mitä me ollaan ih misinä? Miksi ollaan ajamassa plane taarista tuhoa eteenpäin?” Ympäristösuhdettamme ja suhdet tamme maailman tilaan kuvaa myös dissosiaation käsite, traumapsykologi nen termi sekin. Hast toteaa nähneen sä Berliininmatkansa aikana ”aivan liikaa kodittomia ihmisiä makuupus seissa”. ”Miten me voidaan sallia ja halu ta tällainen maailma? Mehän ollaan dissosiaatiotilassa melkein kaikki, ei pystytä pitämään mielessä ja ajatte lemaan kansanmurhia, vaan keskity tään vain omaan elämäämme.” Kirjailijan mukaan ilmiö näkyy myös kotimaan politiikassa ja siinä, kuinka ihmisiltä katoaa tietty perus kunnioitus elämää kohtaan. Mutta – kuin painettua kirjaa luki essa – tässä kohtaa pitäisi kyetä pysäh tymään ja ajatella. ”Mitä me oikein halutaan tässä maailmassa? Mitä me täällä tehdään? Paskotaanko me koko maailma ja tu hotaan kaikki?”
12 • 9 / 2025 To im itu kse llist a ain eist oa HINTA * TEKEE ROLEXANDERISTA ROLEXANDERIN * Köyhä kysyy hintaa
9 / 2025 • 13 TEKSTI JARI TAMMINEN KUVAT HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Ihmisten jopa pakkomielteistä suhdetta tavaraan voi tarkastella monelta kantilta. Esineet saattavat kohota paljon todellista suurempaan arvoon. Joistakin esineistä tulee peräti maagisia. Tavaramagiaa JOS KELLO MAKSAA KYMMENIÄ TUHANSIA TAI AUTO SATOJA TUHANSIA EUROJA, EI KYSEESSÄ OLE PELKÄSTÄÄN ”KELLO” TAI ”AUTO”. To im itu kse llist a ain eist oa S uhteemme tavaraan ja esineisiin ei ole alkuun kaan yksiselitteinen. Ta varoilla on omat käyttö tarkoituksensa, mutta usein se, minkä nimen omaisen esineen kukin tarpeeseen sa valitsee, kertoo valitsijasta paljon. Usein päätökseen vaikuttavat julki lausutun tarpeen ohella monenlaiset muutkin tekijät. Jotain erityistä tavarasuhteesta kuitenkin tulee näkyväksi, kun tar kastelee nimenomaan esineitä, joiden hankkimiseksi on uhrattava huomat tavan paljon resursseja, eli meidän yh teiskunnassamme useimmiten rahaa. Jos kello maksaa kymmeniä tuhan sia tai auto satoja tuhansia euroja, ei kyseessä ole pelkästään ”kello” tai ”auto”. Tämmöiset luksustuotteet on helppo nimetä statussymboleiksi, joil la pyritään pönkittämään omaa arvoa muiden silmissä, mutta tämä ei välttä mättä kuitenkaan ole tyhjentävä seli tys. Usein on hyödyllistä tietää, paljon ko kello on, mutta se ei vielä perustele kultaisen Rolexin hankkimista. Tar ve päästä paikasta A paikkaan B har vemmin oikeasti edellyttää luksus katumaasturia. Mikä ihme saa kuluttajat maksa maan tuotteista tähtitieteellisiä hin toja? Aivan kuin niissä esineissä olisi jo tain maagista tai taianomaista. Jo muinaiset löytöretkeilijät Toisinaan olemme sokeita omassa käy töksessämme sellaiselle, minkä toisten käytöksessä havaitsemme. ItäSuomen yliopiston uskontotieteen professori ja Helsingin yliopiston sosiaali ja kult tuuriantropologian dosentti Timo Kallinen antaa esimerkin kaukaa. ”Kun eurooppalaiset ’tutkimusmat kailijat’ ja kauppiaat 1400luvun lo pulta alkaen suuntasivat LänsiAfrik kaan, he havaitsivat, että paikallisilla ihmisillä oli täysin erilainen tapa ka tegorisoida esineitä kuin eurooppa laisilla itsellään. Eurooppalaiset kiin nittivät huomiota erityisesti siihen, kuinka jotkut esineet olivat talismaa neja, taika kaluja tai ne nähtiin jopa jumalolentoina, ja he rupesivat käyt tämään esineistä pilkallista nimitystä fetissi”, kertoo Kallinen. Termi ”fetissi” johdettiin portuga linkielisestä sanasta feitiço, joka viittaa taikauskoon ja taikaesineeseen. Portu galiin termi oli löytänyt tiensä latinas ta, jonka facticius tarkoittaa keinote koista. Kallinen kertoo, että asetelmassa huomattiin nopeasti ristiriitaisuuksia. ”Ensinnäkin nämä kauppiaat olivat it se lähteneet LänsiAfrikkaan etsimään kultaa. Eli saadakseen kultaa, jolla ei ollut käyttöarvoa, he tekivät hyvin vaarallisen matkan paikkaan, missä esiintyi malariaa ja trooppisia taute ja, joita vastaan länsimaailman lääk keet olivat täysin aseettomia. Samaan aikaan Euroopassa katolisen kristilli syyden parissa oli myös hirvittävän laajat markkinat erilaisille pyhäin jäännöksille.” Kallisen mukaan monet eurooppa laiset olivatkin sokeita sille, että hei dän omassa kulttuurissaan oli run saasti esineitä, joita pidettiin yhtä lailla arvossa ilman varsinaisia järki perusteita. Ääneen sanottuna ajatus tavaroi hin sidotusta ylimääräisestä, mysti sestä arvosta, jota ei voi havaita, saat taa tuntua hassulta. Maagiset esineet eivät kuitenkaan välttämättä vaikuta ulkoisesti erikoisilta. Kenttätutkimus ta LänsiAfrikassa tehdessään Kallinen onkin pannut merkille sen, että pyhi T ALISMAANI on taikaesine, joka uskotaan tuovan kantajalleen hyvää onnea ja suojelua. Usein talismaaneihin on sisältynyt numeroita, kirjaimia tai muita symboleja, joita löytyy myös kelloista. Talismaanit valmistetaan aina huolella ja harkiten valittujen ohjeiden mukaan. Samoin myös kellosepän työ on tunnetusti tarkkaa puuhaa. Mitä kellojen valmistamiseen tulee, sveitsiläinen kellonvalmistaja Rolex on kehunut, että sen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti valmistetun rannekellon tekeminen kestää kaikkine vaiheineen jopa vuoden. Tietoon vuoden mittaisesta valmistusprosessista voi suhtautua varauksella, mutta varmasti tähän liittyy valmistajan laskutapa ja prosessin ympärille kehittämä kertomus. Valmistamiseen liittyviä yksityiskohtia ja mytologiaa jaetaan kiinnostuneille muun muassa mainoksissa sekä yhtiön kotisivuilla. Ihmiset ovat käyttäneet ikimuistoisista ajoista talismaaneissa myös jalokiviä. On jopa esitetty, että nykyaikainen tapa käyttää koruja on tuota perua. Hyvää onnea ja voimaa tuovia jalokivitalismaaneja suositellaan pidettäväksi ihoa vasten, samoin Rolex koskee kantajansa ihoa koko ajan. Vaikka muut eivät – kenties jalokivin koristeltua – Rolexia näkisikään hihan alta, tuntee kantaja kellonsa kosketuksen koko ajan. Melko usein kantaja kuitenkin pitää huolen siitä, että kello näkyy. Taikakaluja nä pidettyjen esineiden merkityksen tulkitseminen ilman kulttuurista ym märrystä voi olla vaikeaa. ”Mistä tahansa esineestä voi tulla maaginen, eikä mikään esine lähtö kohtaisesti ole sellainen. Ei ole mitään esineluokkia, joista pystyisi suorilta sanomaan, että tuo on pyhä.” Esineen arvoa voidaan kasvattaa esimerkiksi rituaalein. Toisinaan esi neen arvon voi puolestaan määrittää se, kenelle se on aikaisemmin kuulu nut. Esimerkiksi aateliutta symboloi vat esineet kertovat aikaisemmista omistajistaan ja niiden nykyinen omis taja voi kokea olevansa osa arvokas ta jatkumoa. Nykyään vaikka Holly woodtähden käyttämä – tai ainakin esittelemä – tuote saattaa ajaa samaa asiaa. Esineisiin voi siis latautua arvoa, jonka mittaaminen tai tarkka määrit teleminen on oikeastaan mahdotonta. Ja siinä, missä toisten tapa ladata ar voa esineisiin saattaa näyttää ilmei seltä ja vääristyneeltä, voivat omat vastaavat tavat jäädä itseltä huomaa matta. Esimerkiksi kullan arvo ei edel leenkään perustu sille, että sillä olisi hirvittävän laajoja käyttötarkoituksia. Tämä ei kuitenkaan ole rajoittanut monien hinkua hamstrata sitä omiin kätköihin ja holveihin. Maallista uskontoa Kalliit luksusesineet nähdään usein tapana viestiä toisille omaa status ta, eräänlaisina tavaraksi muuttunei na riikinkukonsulkina, mutta niiden merkitys ei välttämättä moiseen tyh jene. Karl Marx rakensi omaa talous teoriaansa ”tavarafetisismiksi” kut sumansa ilmiön ympärille. Rankasti yksinkertaistaen: hänen mukaansa kaikki tavaran valmistamiseen kulu neiden raakaaineiden ja työn hinnan ylittävä arvo on fetisististä. Vaikka Marxin ajatuksilla on oma historialli nen painolastinsa, Kallinen toteaa, että hänen analyysinsa kapitalistisesta yh teiskunnasta on monin paikoin osuva. ”Marxin mielestä se, että esineiden arvon määrää niiden valmistukseen käytetyt resurssit, on kapitalismissa kääntynyt päälaelleen. Nyt pääoman katsotaan olevan se, mikä todella saa aikaa tuotantoa”, Kallinen selventää. ”Jos ajattelee talousuutisointia, niin siinä toistuu koko ajan, että Suomeen
14 • 9 / 2025 on saatava investointeja, ikään kuin mitään tuotantoa ei voisi olla ilman, että on ensin rahaa. Tietysti tässä mei dän järjestelmässä se on näin, mutta mikään ei objektiivisesti moista edel lytä.” Tyhjästä huomio tavaran ”oikean” ja koetun arvon välisestä erosta ei tie tenkään ole maailmaan pullahtanut eikä ole yksin kapitalisminkaan te kosia, vaan vanhempaa perua. Marx tunnisti tiukan maallisessa tavarafe tisismissä uskonnon kaltaisen ajat telun. Onkin vaikea perustella jär jellisesti sitä, kuinka paljon olemme valmiita sitoutumaan joihinkin tava ramerkkeihin, joilla merkittyjä teolli sesti tuotettuja ja erittäin kalliita hyö dykkeitä meille kaupataan. Vaikka maallisen ja eimaallisen vä lisen rajan hämärtäminen voi tuntua ongelmalliselta, ei raja lähtökohtaises tikaan ole absoluuttisen tarkka. ”Marx alkoi rakentamaan omaa hyödykefetisismin analyysiaan sellai sen historiallisen ajattelun varaan, et tä usein on ollut olemassa uskonnos ta tukea hakeva hallitseva luokka. Tuo luokka tietää, että näissä esineissä ei ole mitään erityistä, mutta se on saa nut alamaiset uskomaan siihen erityi syyteen ja pystyy siten hyväksikäyt tämään tätä tietoa ja pumppaamaan hyödyn itselleen. Marxin ajatukses sa ihmisille syötetty idea talouden toi minnasta on pohjimmiltaan valhe ja että tietty porukka hyötyy siitä, että se valhe on uskottu.” Mitä muuta kuin tuotteisiin sisälty vän erityisyyden pumppaamista mai nontakaan lopulta on? Voi tietenkin sanoa, että toisin kuin maallinen ajat telu, uskonto perustuu asioihin, joi ta emme voi suoraan osoittaa tosiksi tai epätosiksi. Toisaalta, talousuutiset toistelevat meille loputtomasti ”mark kinoiden tunnelmia”, taloustoimit tajat kanavoivat ihan muina Delfoin oraakkeleina ”markkinoiden vieste jä” ja joku ”näkymätön käsi” kuulem ma ohjailee kaikkea. Tätä markkina uskovaisuutta on vaikea nähdä täysin uskonnollisuudesta irtautuneena il miönä. Kallinen ei kuitenkaan suostu vetämään suoria yhtäläisyysmerkkejä Marxin kuvaileman kapitalismin ja us konnon välille. ”Jos me suoraan rinnastaisimme kapitalismin uskontoon, niin meillä olisi se käsitys uskonnosta, että sen pohjalla on aina valhe, joka hyödyttää joitakin tiettyjä ihmisiä. Tuo on tietys ti on pohtimisen arvoinen ajatus, mut ten kuitenkaan sano, että se on koko totuus uskonnosta.” Kapitalistista magiikkaa Kapitalistisen järjestelmän tuottama tavarasuhde ei Kallisen mukaan ole erikoinen pelkästään sen puolesta, kuinka tavaroiden hinta muodostuu. Ylipäätään suhteemme tavaraan on hänen mukaansa historiallisesti tar kasteltuna hyvin poikkeuksellinen. ”Nykyjärjestelmä edellyttää, et tä teemme selkeän erottelun subjek tin ja objektin välillä. Tarkoittaen, et tä subjekteja ovat pelkästään ihmiset ja esineet ovat objekteja. Tämä joh taa siihen, että esineet ovat sidoksissa ne omistaviin henkilöihin ainoastaan omistajuuden kautta. Esineet on siis erotettu sosiaalisista suhteista.” Tämä näkyy siinä, että teoreettises ti mikä tahansa tavara on vaihdetta vissa rahaksi ja että omistajan yhteys esineeseen on aina irrotettavissa. Sa malla raha puolestaan on neutraalia ja vapaata merkityksestä. Rahan näen näinen arvoneutraaliuus voi osaltaan selittää myös luksustuotteisiin ladat tujen arvojen syvyyttä: niiden avulla voi kertoa sosiaalisesta asemasta ja it sestään tavoilla, johon pelkkä raha ei kykene. ”Tämä on kulttuurinen lähtökoh ta, joka mahdollistaa kapitalismin tai yleensä markkinoilla tapahtuvan vaihdannan. Emme me kuitenkaan pysty täydellisesti allekirjoittamaan näitä ehtoja. Me samaistamme esinei tä koko ajan tiettyihin ihmisiin.” Tämä samaistaminen voi tapah tua monella tavalla. Kenties kyseessä on perintökalleus tai läheiseltä saa tu lahja, lapsuudenkoti tai sitten mai nonta on vain tehnyt taikansa. Kaikki tunnistavat omasta elämästään esi merkkejä, jotka todistavat sitä vas taan, että esineet olisivat pelkästään objekteja. Erillissuhde Uskonnollisia esineitä Suomessa ei ole liikaa viime aikoina kumarreltu. Kal lisen mukaan protestanttinen kristin usko onkin kenties uskonnoista vähi ten esineitä palvova. Mutta meillä on omat palvonnan kohteemme. Poik keuksellisena professori mainitsee suomalaisten suhteen sotiin liittyviin esineisiin. ”Jos katsoo sotamemorabilian ar voa, niin en usko oikean markkina arvon selittävän puoliakaan siitä, mi tä niistä ollaan valmiita maksamaan.” Tai mikä nyt ikinä onkaan ”oikea” markkinaarvo. Sota on tietenkin ai na kansakunnan selviämisen kannal ta kriittistä aikaa ja tuollaisiin histo rian käännekohtiin liittyvät esineet kenties kytkevät omistajansa mennei siin sukupolviin tai tärkeäksi koettui hin tapahtumiin, joihin he eivät itse ole osallistuneet. ”Ehkä niihin esineisiin voidaan la data kuvitelmia vapaammin nyt, kun ei enää ole paljoa henkilöitä, joilla oli si omakohtaisia kokemuksia tapahtu mista.” JOS ME SUORAAN RINNASTAISIMME KAPITALISMIN USKONTOON, NIIN MEILLÄ OLISI SE KÄSITYS USKONNOSTA, ETTÄ SEN POHJALLA ON AINA VALHE. TUNNE VOIMAN PALAAVAN JÄSENEESI To im itu ks ell ist a ain eis to a
16 • 9 / 2025
9 / 2025 • 17 Lain kriitikko Kansainvälinen oikeus edustaa sekä ihmiskunnan humanitaarisia pyrkimyksiä että länsimaista imperialismia, sanoo emeritusprofessori Martti Koskenniemi. Hänen puoleensa suomalaiset kääntyvät, kun haluavat ymmärtää kansainvälistä oikeutta. TEKSTI VILPPU RANTANEN KUVAT NAUSKA K ansainvälisellä sopi muspohjaisella jär jestelmällä vaikuttaa olevan vaikeat ajat. Onnistuuko se vastaa maan nykymaailman monimutkaisiin oikeudellisiin tarpei siin? Martti Koskenniemi tarttuu kysy mykseen. Hän näkee sen taustalla aja tuksen, että kansainväliselle oikeudel le olisi jokin yksittäinen tarve, eikä usko että sellaista on. Ihmisillä on maailmassa erilaisia pyrkimyksiä ja tarpeita, joita kansain välinen oikeus tukee joskus parem min, joskus huonommin. Varsinkin vahvat toimijat voivat usein perustaa toimensa siihen, Koskenniemi muis tuttaa. ”Tämä maailma on suureksi osaksi kansainvälisen oikeuden mahdollista ma tai suorastaan tuottama – ja tämä maailmahan on ihan helvetin epä oikeudenmukainen.” Koskenniemi on Suomen tunnetuin kansainvälisen oikeuden asiantuntija ja alansa huippua koko maailmassa. Toisin kuin alansa tyypillinen edus taja, Koskenniemi ei ole ideologisesti sitoutunut kansainväliseen oikeuteen tai ajatukseen siitä, että se olisi aina hyvän puolella. ”Kansainvälinen oikeus esimerkik si mahdollistaa sen, että maailman re sursseja jaetaan hyvin epätasaarvoi sesti”, hän sanoo. Toisaalta paikoin kansainvälinen järjestelmä pyrkii hyvään – ja par haimmillaan oikeus tukee tätä, hän li sää. Ristiriitaiset lait ristiriitojen maail massa. MARTTI KOSKENNIEMI tunnetaan alallaan sekä kriittisyydestään että perehtyneisyydestään oikeusjärjes telmän historiaan. Juuri häneltä suo malaiset usein kysyvät, kun haluavat ymmärtää kansainvälisen oikeuden kiemuroita. Kiemuroita on viime vuosina riit tänyt. Sotia syttyy ja rauhaa neuvo tellaan. Kansainvälistä oikeutta huu detaan apuun. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta. ”Ajatus maailmanrauhasta ja kan sainvälisestä yhteisöstä on tietysti vanha kuin mikä”, Koskenniemi sa noo. Suuri osa kansainvälisestä oi keudesta on kuitenkin aina käsitellyt aivan muita asioita kuin sotaa ja rau haa: valtioiden välisiä poliittisia ja ta loudellisia suhteita, nykyisin myös yk silöiden ja ihmisryhmien oikeuksia. Oikeussäännöt ovat hallitsijan tah don mukaisia, Koskenniemi muistut taa. Esimerkiksi varhaismodernin ajan kauppakomppaniat saivat laillisen valtuutuksensa kulloiseltakin ruhti naalta. Kaupankäynnin ja hallitsijan mahdin, siis omistusoikeuden ja su vereenin vallan, yhteenliittymä oli jo tuolloin vahva. Suuri osa kansainvälisestä oikeu desta onkin syntynyt juuri maailman kaupan järjestämiseksi ja taloudellis ten resurssien jakamiseksi. Näin on yhä nykypäivänä. Maailmanpankki, kansainvälinen finanssijärjestelmä, maailman kauppa, investoinnit, pääoman liikkuminen – kaikkea tätä varten on luotu ”moni tasoinen, hyvin tiheä normien ver kosto”. Se pitää globaalin kapitalismin rat taat öljyttyinä. ”Monesti tuijotetaan vain sitä, mi tä tapahtuu YK:ssa ja turvallisuusneu vostossa. Ajatellaan sen koskevan vain sodan ja rauhan kysymyksiä”, Kosken niemi sanoo. ”Mutta määrällisesti ne ovat aivan pieni osa kansainvälisistä oikeusnor meista.” Niissä suurvaltojen rooli on myös suurin. ENSIMMÄINEN MA AILMANSOTA ai heutti suuria murroksia kansainväli sessä järjestyksessä. Järjettömän tappamisen ja Euroop paa halkoneiden rintamalinjojen jäl keen syntyi ajatus, että tehokas ja kattava kansainvälinen oikeus vaatii toimiakseen kansainvälisiä järjestöjä. Perustettiin Kansainliitto. Sen alaisuu dessa alettiin neuvotella monikansalli sia sopimuksia, joista kasvoi ”kansain välinen lainsäädäntö”, jota YK ja sen erityisjärjestöt ovat vieneet eteenpäin. Kansainliitto perusti myös ensim mäisen kansainvälisen tuomioistui men, jonka tarinaa jatkaa nykyään YK:n kansainvälinen tuomioistuin ICJ. ”Idealististen juristien” ajatuksissa heräsi tuolloin analogia maailmanval tiosta, jolla voisi olla universaalit lain säädäntö, täytäntöönpano ja tuomio vallat. Ei ajatus koskaan ollut realistinen, Koskenniemi sanoo.
18 • 9 / 2025 ”Mutta aatehistoriallisesti on tär keää panna merkille, että oli tällainen voimakas liberaali esiintulo juristien ja poliitikkojen keskuudessa. Sen koh taa toisinaan vielä nykyisinkin.” Kansainliitto epäonnistui maail manrauhan ylläpitämisessä. Toisen maailmansodan myötä sen tilalle perustettiin Yhdistyneet kansakun nat, eli YK, Koskenniemen sanoin paljon realistisemmille ajatuksil le. Siitä läh tien kansainvälinen sopi musverkko on kasvanut valtavasti enti sestään. MONIEN MIELISSÄ kansainvälinen oi keus liittyy nimenomaan ihmisoikeuk siin. Vaikka ihmisoikeuksien julistus annettiin jo 1948, ne nousivat julki seen keskusteluun vasta Yhdysvaltain rotuerottelua vastustaneen kansalais oikeusliikkeen kansainvälisen näky vyyden kautta 1960ja 1970-luvuilla, Koskenniemi sanoo. Nousu oli osa kuusikymmenlu vun suurta yhteiskunnallista ja kult tuurista muutosta länsimaissa. Ajal le ominaisesti myös ihmisoikeuksissa korostui individualismi. Ne ovat osa liberaalia maailmankuvaa ja yhdis tyivät 1990-luvulla myös uusliberaa liin kaupan vapauttamiseen ja mark kinoiden korostamiseen. 1960ja 1970-luvuilla sovittiin sosiaa lisista, taloudellisista ja sivistyk sellisistä oikeuksista. Kun muut ide ologiat, erityisesti sosialismi, menetti vät asemansa, ihmisoikeuksista alkoi kehittyä yhteinen utopia, johon kiin nittyä, Koskenniemi viittaa historioit sija Samuel Moynin teokseen The Last Utopia. Nykyajan ongelma on, että lä hes kaikki yhteiskunnassa vaikutta vat arvot ja intressit kuvataan ihmis oikeuksina, Koskenniemi sanoo. Ihmis oikeuksilla on vahva ideologi nen asema, ja poliittisille toimijoil le on strategisesti hyödyllistä kuvata omat arvonsa ihmisoikeuksina. Syntyy erikoisia tilanteita: esi merkiksi sananvapaudesta on tullut ääri oikeiston poliittinen iskulause ja oikeus uskontoon on valjastettu kan sainvälisesti kristittyjen asialle. Ihmisoikeustuomioistuimet joutu vat nykyisin voittopuolisesti punnit semaan eri ihmisoikeuksia suhteessa toisiinsa. Riippuu ratkaisijasta, mitä niistä painotetaan. ”Kummallakin puolella sanotaan, että on oikeus: toisella puolella vaik ka taloudellinen oikeus ja toisella ehkä ympäristöön liittyvä oikeus.” 1960-luvun solidaarinen utopia on muuttunut toisaalta identiteettipolitii kan työkaluksi, toisaalta tavanomai seksi asioiden ja ihmisten hallinnaksi, Koskenniemi sanoo. Mitä jäi jäljelle? ”Byrokraattisia järjestelmiä, joissa ihmisoikeudet on yksi osa pluralistis ta oikeuden maailmaa.” SUOMESSA KESKUSTELUA lain ja ih misoikeuksien suhteesta on viime vuosina herättänyt erityisesti rajalaki. Sen nojalla Suomi tarvittaessa rajoit taisi turvapaikanhakua itärajallaan. Ihmisoikeussopimukset sinänsä kui tenkin edellyttävät paitsi oikeutta ha kea turva paikkaa, myös oikeusturvaa ja valituskeinoja. Laki säädettiin, vaikka kaikki pe rustuslakivaliokunnan kuulemat asian tuntijat pitivät sitä ongelmallise na. Martti Koskenniemi oli yksi asian tuntijoista ja kritisoi lakia myös julki suudessa. ”Se tömähti varsinkin meidän suo malaisten juristien ymmärrykseen, koska me olemme aina ajatelleet että Suomi on sellainen valtio, joka ei sopi muksia riko.” Suomi on pieni maa ison suurval lan naapurissa. Täällä on myös julki sesti todettu, että sopimusten noudat taminen on kaltaisellemme maalle erityisen hyödyllistä. On outoa ja ris tiriitaista, jos nyt jätämme noudatta matta niitä, Koskenniemi muistut taa. Koskenniemen kritiikki rajalakia kohtaan perustuu tähän tavoitteiden ja toimien ristiriitaisuuteen, mutta myös valitun politiikan aatteelliseen taustaan. ”Kysymys on siitä, tuleeko ulko maalaisia kohdella niin kuin muitakin ihmisiä vai ovatko he jossakin suhtees sa huonompia kuin me – näkökohta, joka on perusjuuriltaan rasistinen.” Yhteiskunnan eheyttä ja toimivuut ta ei pitäisi Koskenniemen mielestä kuitenkaan arvioida vain yhden poliit tisen teeman, tässä tapauksessa maa hanmuuton, perusteella. Muilta osin suomalainen kansalaisyhteiskunta toimii kutakuinkin perinteisen kon sensuksen vallassa. R AJALAKI TÖRMÄ Ä muun muassa YK:n pakolaissopimukseen, joka on syntynyt aivan erilaiseen maailmaan 1950-luvulla. Nykymaailmassa ihmi siä uhkaavat kiihtyvät ympäristökrii sit, joiden seurauksena yhä useampi lähtee etsimään turvaa kotimaansa ulko puolelta. Koskenniemi on yhtä mieltä siitä, että pakolaiskysymys ja ilmastonmuu tos ilmiöinä liittyvät toisiinsa, mutta ristiriidat ympäristöasioissa eivät ole samalla tavalla länsimaista poliittista järjestelmää aatteelliseen ytimeen as ti haastavia. ”Jotkut kyseenalaistavat, miten iso ongelma ilmastonmuutos on ja mitä sen eteen tulee tehdä. Tätä kysymys tä käsitellään kansainvälisissä pro sesseissa esimerkiksi EU:ssa ja COP huippukokouksissa. Keskustellaan resurssien ohjaamisesta. Se on busi ness as usual, normaalia politiikkaa.” Koskenniemi on hyvin tietoinen skenaarioista, joissa ilmasto lämpe nee neljällä asteella, ja millaiset seu raukset sillä olisi. Jotain asialle on kui tenkin tehty. ”Ei pidä kokonaan sivuuttaa sitä, miten esimerkiksi Kiina on saanut tai on saamassa päästönsä kuriin. Kyllä asioita tehdään.” Ennen akateemista uraansa Kosken niemi oli ulkoministeriös sä diplomaattina perustamassa Itä meren suojelukomissiota ja osallistui myös kenties historian menestyksek käimmän kansainvälisen ympäristö projektin kasaamiseen. Montrealin sopimuksella otsonikerrosta tuhoavat kemikaalit saatiin pois käytöstä. ”Se oli hieno ja optimistinen koke mus. Vain vähän aiemmin näytti siltä, että ollaan menossa aivan katastrofiin, ja sitten se saatiin kuriin.” Ilmastonmuutosta tuottavat raken teet ovat taloudellisesti tavattomasti suurempia, mikä tekee siitä paljon vai keammin ratkaistavan, Koskenniemi sanoo. Kaikenlaista on kuitenkin saatu aikaan, vaikka ei tietenkään riittävästi. ”Puolessatoista asteessa ei varmasti pysytä, mutta 2,5 astetta voi olla mah dollinen.” Silläkin on suuri merkitys, jos vaih toehtona on neljän asteen kuumentu minen. ”Eihän se hyvältä näytä, mutta näis sä prosesseissa mukana olleena en ole täysin vailla toivoa.” Kansainväliselle oikeudelle tyypilli sesti myös globaaleissa ympäristöpro sesseissa on kuitenkin valuvika siinä, miten ne huomioivat globaalin etelän tarpeet, Koskenniemi viittaa ohjauk sessaan väitelleen Outi Penttilän tut kimuksiin. ”Kaikki se tuho on kuitenkin länti sen teollisuuden synnyttämää. Ja edel leenkin kaikki päästöt ovat täysin voit topuolisesti täältä pohjoisesta.” TALOUSOIKEUS, YMPÄRISTÖOIKEUS , kauppaoikeus. Kansainvälinen oikeus koostuu erilaisista järjestelmistä, joilla on omat aatepohjansa ja arvonsa. ”Ihmisoikeuksien aatemaailma on yksi, turvallisuuden aatemaailma on toinen ja usein nämä ovat keskenään
9 / 2025 • 19 ristiriidassa”, Koskenniemi sanoo ja havainnollistaa lyömällä käsiään yh teen. Sama koskee esimerkiksi ympä ristöä ja taloutta. Ristiriita on luonteel taan poliittinen. ”Oikeudesta on tullut poliittisen kamppailun osa.” Politiikka on oikeudellistunut, kun poliittiset toimijat argumentoivat oikeus normein. ”He sanovat että heidän kantansa ei ole vain poliittinen kanta, vaan se edustaa jotain normatiivista, oikeudel lista totuutta.” Samalla oikeus on politisoitunut. Kun poliitikot alkoivat puhua oikeu den kieltä, vastapuolelle oikeusnormit alkoivat näyttää politiikan työkaluilta ja lyömäaseilta. ”Englanniksi käytetään termiä ’law fare’, siis ’warfaresta’ [sodankäynnis tä].” Valtionjohtajien syyttämisestä ih misoikeuksien loukkaamisesta on tul lut arkipäivää. ”Siitä on tullut osa poliittista kielen käyttöä.” JUURI RAJALAIN SÄ ÄTÄMISESSÄ oi keuden ja politiikan suhde nousi pu heenaiheeksi. Tilanne oli läpeensä poliittinen mutta täynnä oikeudellisia kysymyksiä. ”Nousi keskustelu, että onko perus tuslakivaliokunta politisoitunut taval la, jota sen ei pitäisi olla. Perustusla kikysymyksissä näkyy että politiikka ja oikeus ovat täysin limittyneitä tänä päivänä”, Koskenniemi sanoo. Jos kuitenkin oikeus on aina luon teeltaan poliittista, eikö poliitikkojen valta tällaisessa tilanteessa ole oikein ja luonnollista? Siinä on hyviä ja huonoja puolia, Koskenniemi sanoo. ”Kysymystä ei voi irrottaa siitä, mi kä on yhteiskunnan luottamuksen ti la ja erimielisten ihmisten kyky toi mia keskenään. Liian usein lähdetään siitä, että oikeusvaltion ylläpitämises sä on kysymys normien ja instituu tioiden toimimisesta teknisesti oikeal la tavalla.” Tämä ei kuitenkaan koskaan riitä: jos yhteiskunnallinen pohja ei ole ter ve, oikeusnormit yksin eivät pysty yl läpitämään hyvää poliittista kulttuu ria. Vaikka polarisaatio on kasvanut, missään ei oikein ole niin rauhallista ja homogeenista poliittista kulttuuria kuin Suomessa, maailmaa paljon kier tävä Koskenniemi sanoo. ”Persutkin ovat hallituksessa ja puolustavat hallituksen politiikkaa ja elävät siinä samassa ymmärtämisen maailmassa kuin muutkin.” ”Oikeusvaltio täällä ei ole teknises ti ottaen kriisissä, ei lähelläkään sitä.” VÄLILLÄ VÄITTEESEEN on vaikea us koa, mutta nyt asiantuntija niin sa noo. Juuri kansalaisyhteiskunnan toi mintaan, ihmisten välisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen oikeus yhteiskun nassa aina palautuu. Siihen, että ihmi set yhdessä osaisivat tehdä päätöksiä, jotka olisivat mahdollisimman hyviä kaikille. Alallaan Koskenniemi kuuluu valta virrasta poikkeavaan kriittiseen kou lukuntaan. Sen ajattelun ytimessä on, ettei oikeudellisia väitteitä voi erottaa niiden esittäjän intresseistä. Kolikolla on kaksi puolta. Oikeudel lisen vaatimuksen kääntöpuolella on poliittisia ja taloudellisia intressejä. ”Perinteisellä idealismi–realismi janalla me olemme realisteja”, Kosken niemi kommentoi koulukuntaansa. Janan toisessa päässä ovat kosmo poliitit, jotka ajattelevat, että maail ma paranee vahvistamalla kansain välisiä järjestöjä ja kehittämällä maailmaa kuin yhdeksi valtioksi, ku ten maailman sotien välisenä aikana. ”He ovat monesti myös liberaaleja, ja minä en, Koskenniemi sanoo. Taustalla on 1990-luvun ”liberaa li hybris”, jossa suurvallat pystyivät neuvottelemaan keskenään. YK:n tur vallisuusneuvosto toimi ja maailman kauppajärjestö WTO ja kansainväli nen rikostuomioistuin perustettiin. Liberaali maailmanjärjestys oli tu lossa ja historia loppu. ”Meidän porukalle se näytti siltä, että tämä on menossa aivan pieleen, että identiteettipolitiikka ja markkina hybris saavuttavat ylivallan kansa laisyhteiskunnista ja tuottavat konflik teja ja ristiriitaa.” Niin sitten kävikin, ja ristiriidat kul minoituivat Irakin sodan syttymisessä vuonna 2003. Liberaali maailmanjär jestys alkoi jo luhistua. Sillä on kuitenkin yhä kannattajan sa, Koskenniemi sanoo. Monet ajat televat, että vapaakauppa ja vapaat investoinnit tuottavat hyvinvointia kaikkialle maailmaan ja sitten hyvin voinnin kautta oikeusvaltiollisuus li sääntyisi. Valtiot alkaisivat muistuttaa enemmän toisiaan. ”Mä näen tässä länsimaisen impe rialistisen ajatustavan. Se ei johda sii hen harmoniaan, johon sen ajatellaan johtavan.” MIHIN SUUNTA AN MA AILMA A kriitti sestä näkökulmasta katsottuna pitäisi kehittää? ”Miten nyt tämän sanoisin”, Kos kenniemi aloittaa. ”Pitkä tarina.” ”Tähän ammattikuntaan on aina kuulunut konstruktiivinen lähestymis tapa. Aina ajatellaan, että täytyy esit tää ehdotuksia, perustaa uusi järjestö, sopia uusi sopimus tai aloittaa uudet neuvottelut.” Tällaisen ajattelun kriittinen koulu kunta torjuu. ”Maailma voidaan saada parem maksi vain niin, että eri paikoissa nou datetaan toimintatapoja, jotka sinne paikkaan soveltuvat.” Kaiken ytimessä ovat demokratian pelisäännöt, eikä asiantuntijoilla saa olla ylivaltaa. Nykyisellä oikeusjärjestyksellä on kaksi puolta. Normit ja instituutiot, jotka ovat yhtäällä tärkeitä ja tarjoavat pieniä mahdollisuuksia toimia oikein, ylläpitävät toisaalla valtavaa epäoi keudenmukaisuutta. Koskenniemen opiskelijoille tämä on jokseenkin epäkiitollista. He ky syvät professorilta, eikö tässä järjes telmässä ole kerta kaikkiaan mitään hyvää, kun hän on kritisoinut kaiken silpuksi heidän silmiensä edessä. Oikeussääntöjen kaksipuolisuuden tuominen esille on Koskenniemestä tärkeää. Kansalaisyhteiskunnassa pi tää ymmärtää sääntöjä, jotta niitä voi käyttää järjestelmän muuttamiseen ”pienissä taistelun konteksteissa, jois sa me itse kukin toimimme”. Mitään yhtenäistä suunnitelmaa maailman parantamiseksi ei hänellä ole tarjota. On myös tärkeää korostaa, ettem me tiedä maailmasta kovin paljoa, Koskenniemi ajattelee. Siitä löytyy myös vastaus epätoivoisille opiskeli joille. ”Olen opiskelijoille voinut sanoa et tä ’en mä vaan tiedä’, ja että voit olla ihan rauhassa sen kanssa, jos et tiedä jotain, että se on ihan fine.” Tämän kuuleminen on ollut usein opiskelijoille tärkeää. Että saa olla myös tietämätön. Että meillä kaikilla on paljon opittavaa. ”On pieniä esimerkkejä sieltä tääl tä, miten on päästy edistykseen ja mitä hyvää on saatu aikaiseksi. Täytyy vain olla sellainen ihminen, joka jaksaa sitä hommaa samalla kun näkee mahdolli suuksien rajat realistisesti. En osaa sa noa sen kummempaa.” Jutussa on käytetty lähteenä myös Martti Koskenniemen artikkelia ”The Laws That Rule Us” (New Left Review, 2025).
GENOS Lähes satavuotias Suomen Sukututkimusseuran jäsenlehti Aikakauskirja Genos yhdistää sukututkimuksen ja historiantutkimuksen. Sen lukijakuntaan lukeutuu niin sukututkimuksen harrastajia kuin ammattihistorioitsijoita. Vuosikerta (4 numeroa) Sukututkijan verkkokaupassa Suomeen 52 € ja ulkomaille 67 €. Irtonumeroita myy paperisena Tiedekirja ja digitaalisena Sukututkijan verkkokauppa. KRISTOSOFI Aseettomuudesta, jälleensyntymisestä, karmasta ja ihmisyysmoraalista kiinnostuneille. Vuosikerta 8 numeroa 25 €. Uusille tilaajille ja lahjatilaukset 15 €. Tilaukset sähköpostilla anja.kesavuori@gmail.com tai puh. 050 369 7534 DIPLO&NG Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta on maailmanpoliittinen aikakauslehti. Lehdessä julkaistaan 24 eri kielellä julkaistun Le Monde Diplomatiquen ja venäläisen riippumattoman Novaja Gazeta -lehden artikkeleita. 34.90 € (kestotilaus) tai 39.90 € (5 numeroa). Pelkkä digilehti 25 € (vuosi). Tilaukset mondediplo.? tai myynti@mondediplo.? KULTTUURIVIHKOT Vasemmistolainen aikakauslehti sivistyksen ja solidaarisuuden asialla. Kuusi numeroa vuodessa. Kestotilaus 49 € / vuosi, määräaikainen 56 € / vuosi. Tarjous Voiman lukijoille: Uusin numero (kuvassa) ja kaksi seuraavaa lehteä kotiisi, nyt vain 16 e! tilaus@kulttuurivihkot.? www.kulttuurivihkot.? TIETEESSÄ TAPAHTUU Tieteessä tapahtuu -lehti kertoo tieteestä ja tutkimuksesta pintaa syvemmältä. Se tarjoaa välähdyksiä ajankohtaisista tiedeaiheista, keskustelua tiedepolitiikasta ja arvioita tietokirjoista. Lehti ilmestyy verkossa viisi kertaa vuodessa. Lue avoimesti ja maksutta: www.tieteessatapahtuu.? . TAIDE Taide-lehti on vuodesta 1960 ilmestynyt kuvataiteeseen ja visuaaliseen kulttuurin keskittynyt kulttuurilehti. JOULUTARJOUS: lehti (4 nroa) + 2 digilehteä vuodelle 2026 65 €. Tilaus: taidelehti.? /tilaus Lisää koodi JOULU25 lisätietoja -kohtaan. Tilaus jatkuu kestotilauksena. NIIN & NÄIN niin & näin on vuodesta 1994 ilmestynyt ? loso? nen aikakauslehti, jossa julkaistaan monialaisesti ja -teemaisesti kaikentyyppisiä kirjoituksia runoista ja kolumneista vertaisarvioituihin artikkeleihin. Kestotilaus (4 numeroa) 50 €, määräaikaistilaus (4 numeroa) 55 €, tilaukset ulkomaille + 5 € Tilaukset: www.netn.? /lehti YLIOPISTO Yliopisto on tiedelehti kaikille. Se tarjoaa tiedeuutisia taustojen kera sekä tutkijoiden tulkintoja aiheista, jotka puhuttavat yhteiskunnassa. Tilaa Yliopisto, saat näkökulmia avaavan poiminnan Helsingin yliopiston 11 tiedekunnan tutkimuksesta kotiisi. Älyn hyvää luettavaa! Tutustumistilaus: 15 € / 5 nroa, Kestotilaus: 45 € / 10 nroa, Opiskelijan kestotilaus: 22 € / 10 nroa. Tilaa: helsinki.? /tilaalehti ARKKITEHTI Uudistunut Arkkitehti-lehti kertoo, mitä tapahtuu kaupunkisuunnittelussa, kestävässä rakentamisessa ja arkki tehtuurin tutkimuksessa sekä esittelee parasta suomalaista nykyarkkitehtuuria. Viisi kertaa vuodessa ilmestyvän painetun lehden lisäksi tilaajille on tarjolla ajankohtaisia verkkojuttuja ja digiarkisto vuodesta 1940. Kestotilaus 119 € / vuosi, digilehti 49 € / vuosi. Tilaukset: tilaukset@ark.? TIEDONANTAJA Vaihdetaan rikkinäinen systeemi! Tiedon antaja toimii kanssasi työväen, syrjittyjen, rauhan ja ympäristön puolesta. Aina paikallisesta kansainväliseen! Lehti 11 kertaa vuodessa printtinä ja/tai diginä. Vuositilaus 100 € / 75 € (opiskelijat ja työttömät), 3 numeroa 38 € / 33 €. Tilaukset: www.tiedonantaja.? /tilaa, toimisto@tiedonantaja.? ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteiskunnan ja elämäntavan edistämiseen. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristö? loso? sia esseitä, talouskasvuyhteiskunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja tee-se-itse -ohjeita. Kestotilaus (4 nroa / v.) 37 € Määräaikaisena 42 € Tilaukset: elonkeha.com LINNUT Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Linnut kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Tilaa heti – itsellesi tai lahjaksi! Tilaamalla tuet BirdLife Suomen tärkeää linnustonsuojelutyötä. Tutustumistarjous: Kestotilauksen ensimmäinen vuosikerta 35 €! toimisto@birdlife.? SUOMEN LUONTO Opi tuntemaan suomalainen luonto ja tue Luonnonsuojeluliittoa sen suojelussa! Joulutarjous: lehti + digi vuodeksi 2026 59,90 € suomenluonto.? /joulu ELÄINTEN YSTÄVÄ Eläinten ystävä on SEY Suomen eläinsuojelun julkaisema aikakauslehti, joka nostaa eläinsuojeluaiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lehden jutut kattavat eläinsuojelun koko kirjon ruohonjuuritasolta aina yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lue lehteä ilmaiseksi: www.elaintenystava.? Joululahjaksi kulttuuria, mielipiteitä ja tiedettä! Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen valitsi vuoden 2025 laatulehdeksi Särön. Vuoden laatudigi on Tieteessä tapahtuu ja kunniamaininnat saivat Aikakauskirja Genos, niin & näin ja Taide. Kunniamaininta 2025 Kunniamaininta 2025 Kunniamaininta 2025 Vuoden laatudigi 2025 PSYKOANALYYTTINEN PSYKOTERAPIA Psykoanalyyttinen aikakauslehti, joka tuo psykoanalyysin näkökulman ajan ilmiöihin. Kirjoituksia psykoterapiasta, taiteesta, yhteiskunnasta. Myynnissä Rosebud Sivullisessa. Tilaukset: www.helsinginpsykoterapiayhdistys.com SÄRÖ Visuaalisesti ja sisällöllisesti viimeistelty kirjallisuuspainotteinen lehti pureutuu kulttuuri-, tiedeja yhteiskunnallisen elämän ilmiöihin kriittisellä ja raikkaalla otteella. Särö ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, sivumäärä 80–160. Tilaus 25 € / 3 nroa, jäsenille 15 €. Myös irtonumeroita: sarolehti.net Vuoden laatulehti 2025 Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa. Eläinten ystävä