Voima 9/2012 - Lehtiluukku.fi

o v . i f fi .fi a im li LÄNNEN ANDERSSON IME TÄTÄ S. 32 HÄIRIKÖT S.36 IHAN TAVALLISTA VÄKIVALTAA S. 39 2 9 m 012 ar ku ras u
NEULEGRAFFA ON TÄÄLLÄ! Neulo, kudo tai huovuta langoista gra?iti kaupunkikuvaan. Ota valokuva työstäsi ja osallistu kisaan, jossa parhaat palkitaan. Ellet itse halua kutoa, ryhdy bongariksi. Ilmianna hyviä teoksia Facebookissa. a. ? Viskaa synkkyydelle pelastusrengas! Nyt tehdään pehmeää katutaidetta. ? ra g le neu Kilpailuohjeet löydät sivulta www.neulegra?a.? tai facebook.com/neulegra?a
A Dangerous method loppu Ranskalainen viikon Katmandu ? taivaan peili Kaupoissa NYT 21.11. kaupoissa! mantikot Anonyymit ro WWW.SCANBOX.COM Terraferma Woody Allen: Dokumentti
ilmoitus MARRASKUUN MERKKITUOTTEET
SISÄLTÖ 5.11.? 9.12.2012 AJASSA 8?18 9 7 2012 PÄÄKIRJOITUS Pjotr Silajevia uhkaa karkotus Venäjälle, vaikka Suomessa olisi turvapaikka. Hanaa joukkorahoitukselle s. 8 ? Lukijaposti s. 10 ? Näyttely? s. 12 ? Sampsa Katutaiteinen s. 12 ? Silajevin karkotusprosessi käynnistyi s. 13 ? Sananvalta, Teemu Mäki s.14 ? Khan opettaa Karjaalla s. 14 ? Kimppakivaa! s. 16 ? Rahan voima, Kadri Taperson s. 16 ? Turun paras vegaanibrunssi s. 17 ? Toisinajattelija, Nina Sarell s. 18 ? Suuri ja mahtava Suomi s. 18 13 TÄSSÄ LEHDESSÄ 22?41 Turun komeetta s. 22 ? Unelma suuresta johtajasta s. 27 ? Ikuinen sota äidinmaitovastikkeista s. 32 ? Häirikkö puhuu s. 36 ? Ihan tavallista väkivaltaa s. 39 ? Parempaa soundia Kimmo Jylhämö on vasemmistolainen porvari, joka asuu Klaukkalassa. Klaus Elfving Putinin pelinappula Arto Timonen ovat usein teknokraatteja, jotka tulevat johtamansa alan ulkopuolelta. He eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, mitkä ovat taiteellisesti tärkeät asiat. Kun jostakin pitää säästää, niin pitäisi tietää, mistä voi säästää?, kuvailee säveltäjä Kaija Saariaho Fi?n haastattelussa. Säveltäjä tietää, mistä puhuu. Se tapa, jolla asiat pistetään paperille määrittää, miten ne toteutetaan. Jos teknokratiaa vastaan halutaan taistella, kaikki yksityiskohdat, oma ääni ja omat tekemisen tavat ovat tärkeitä. ? S U O M E S S A J O H TA J AT löytää oma sointi orkesterista kuin uruista. Tämä työ liittyy aika paljon ajatteluun rekisteröinneistä, koska standardi-rekisteröinnin kautta tulee se standardi urkusoundi?, Saariaho toteaa. Rekisteröinnillä vaikutetaan siihen, millainen on orkesterin tai urkujen äänenväri, mikä taas on Saariaho musiikin yksi tärkeimpiä kysymyksiä. ?Jos sä seuraat orkestraatio-oppaita ja kirjoitat sen mukaan teoksen orkesterille, niin se tulee kuulostamaan juuri sellaiselta standardiorkestroinnilta. Tämä kaikki pitää tuntea ja löytää oma tiensä ulos. Se on todella haastavaa.? ? O N Y H TÄ VA I K E A A jälkeen ei kuulosta siltä, että demokratian äänenväri olisi kunnossa. Nyt etsitään jälleen kerran syitä äänestysprosentin tippumiselle. Itse asiassa kuntavaalien äänestysprosentti romahti nykyisiin lukemiin jo 1990-luvun laman aikana. Silloin valtio vähensi kuntien rahoittamista. Miksi ihmeessä ihmiset uskoisivat kuntademokratiaan ja äänestämiseen, jos tuntuu siltä, että säästöjä ja leikkauksia on tehty viimeiset 20 vuotta taloustilanteesta riippumatta? Kun valtio on ensin vähentänyt kuntien rahoitusta, nyt se vaatii niitä yhdistymään, jotta ne säästäisivät vielä enemmän. Logiikka on nurinperäinen mutta tehokas. K U N TA VA A L I E N Katu Arto Timosen valokuvia asunnottomien elämästä. 30 KULTTUURI 41?57 Suorakulman loppu s. 43 ? Lepakot yössä s. 44 ? Loogista taidetta s. 44 ? Neljä tarinaa Kansallismuseosta s. 45 ? Pornoa tyylillä s. 46 ? Mies, kitara & kargyraa s. 46 ? Suomalaista chansonia s. 48 ? Kulta-Turbo-Danny s. 49 ? Yksinäinen tuopponen s. 50 ? Nerokas epäsikiö s. 52 ? Auto & mies s. 54 ? Gazan kalterit s. 55 ? Kansankodin kummitus s. 56 ? 46 46 50 KOLUMNIT 8, 14, 16 & 18 tuotettiin yliopistomaailman standardiorkestrointi. Nyt yliopistouudistukseen tyydyttää ainoastaan rehtoreita. ?Tyytymättömyyttä esiintyy aina osalla väestä näin isoissa organisaatioissa. Yliopistot ovat käyneet läpi hyvin suuret rakenteelliset ja sisällölliset muutokset, ja niiden jälkeen voi ymmärrettävästi olla muutosväsymystä?, Tampereen yliopisto rehtori Kaija Holli sanoo Suomen Kuvalehdessä. Muutosväsymys on tuottanut sen, että suuri osa yliopistojen henkilökunnasta haluaa pois ihan muun alan töihin. SAMALLA LOGIIK ALLA AKTIVISMI S. 58 toteutti yliopistolain. Nyt Virkkunen ja hallitus ajavat kuntauudistusta, vaikka uskottavia laskelmia uudistuksen säästöistä ei ole. Sen sijaan kuntauudistuksen seuraukset saattavat olla samat kuin yliopistouudistuksessa: päätöksenteon mielivaltaistuminen, hierarkian lisääntyminen ja merkityksentunteen katoaminen. Hyvinvoinnista ollaan valmiita maksamaan lisää. Eikö kuntademokratiaan kannattaisi etsiä parempaa soundia? MINISTERI HENNA VIRKKUNEN Kimmo Jylhämö Juha Suoranta S. 10 Teemu Mäki S. 14 9 Kadri Taperson S. 16 Nina Sarell S. 18 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.?, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.?, www.voima.? Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala, 040 572 7506 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen, vapaalla vuoden 2012 loppuun (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraa?kko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 Toimitusharjoittelijat Mikko Siltanen & Anna Kankaanpää ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Alejandra Carballo, Alejandro Cárdenas, Klaus Elfving, Veikko Eränti, Maria Haanpää, Kalle Heino, Tuomas Ikonen, Oona Juutinen, Matti A. Kallio, Vesa Karjalainen, Selma Eliisa Kilpi, Kristiina Koivunen, Hanna Kuusela, Jouko Kämäräinen, Kimmo Laakso, Sami Lotila, Teemu Mäki, Paula Pauliina, Jukka Peltokoski, Pilli-Liisa, Erkki Pirtola, Iida Rauhalammi, Elina Ruhanen, Nina Sarell, Johanna Suhonen, Juha Suoranta, Jari Tamminen, Kadri Taperson, Arto Timonen, Sanna Uuttu Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jorma Anttila, jorma.anttila@voima.? Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 10/12 ilmestyy 10. joulukuuta. ISSN 1457-1005
AJASSA 8 9 AJASSA 2012 ?Veroparatiisit edistävät eriarvoistumista globaalisti ja maiden sisällä. Ne mahdollistavat varainsiirron köyhiltä rikkaille. Veroparatiisit ovat erityisen ongelmallisia kehitysmaille, joissa verovalvonta on usein varsin puutteellista.? Ulkoministeriö 11.10. Hanaa joukkorahoitukselle! Rahankeräyslaki tekee joukkorahoituksesta hankalaa: poliisi suuttuu, jos rahalle ei saa vastiketta. TEKSTI KUVA KALLE HEINO KLAUS WELP & MIRKKA HIETANEN E LOKUUSSA uutisoitiin kirjailija Mike Pohjolan lastenroolipelin Myrskyn sankarit keränneen onnistuneesti miltei 13 000 euron rahoituksen verkon joukkorahoituspalvelu Indiegogossa. Syyskuussa taas poliisihallitus totesi Senja Larsenin Senja opettaa sinulle ruotsia -kirjan 11 500 euron joukkorahoituksen luvattomaksi rahankeräykseksi, ja Larsen palautti projektia rahoittaneiden rahat. R A J A N V E T O S I I T Ä , ovatko yksittäiset suomalaiset joukkorahoitushankkeet luvatonta rahankeräystä vai tuotteiden ennakkomyyntiä, on noussut haasteeksi joukkorahoituksen rantautumiselle Suomeen. Erona Pohjolan ja Larsenin hankkeissa oli se, että Myrskyn sankareissa jokainen rahaa antanut saa pelin valmistuttua rahoillensa vastikkeen: sähköisen tai painetun pelin, mainoksen pelikirjaan tai vaikkapa t-paidan. Lain mukaan kyseessä oli ennakkomyynti eikä rahankeräys. Larsenin projektissa puolestaan oli mahdollista myös antaa pieniä lahjoituksia ilman vastinetta eli valmista kirjaa. Vastikkeeton rahankeräys on Suomessa luvanvaraista, ja sitä säätelee rahankeräyslaki. Lain mukaan rahankeräys on toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa yleishyödylliseen toimintaan. Rahankeräyslupa voidaan antaa Suomessa rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle, jolla on yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus. ?Rahankeräyslaki on Suomessa turhan tiukka, eikä vastaavaa ole monessa muussa Euroopan maassa. Mutta julkisessa keskustelussa molemmat osapuolet ovat olleet oikeassa?, toteaa asianajaja Samuli Simojoki. Hän viittaa Larsenin ruotsinkirjan synnyttämään keskusteluun. Larsenin kirja on lähdössä uudelle joukkorahoituskierrokselle, jossa kirjan iPad-versio toteutetaan joukkorahoituksella. Simojoki on apuna hankkeessa. Uusintakierroksen tarkoituksena on osoittaa, että joukkorahoitus on mahdollista toteuttaa Suomen lain puitteissa. Samalla selvennetään joukkorahoituksen käytön periaatteita Suomessa. sankareiden Mike Pohjola varmisti hankkeensa laillisuuden itse arpajaishallinnosta ? tosin vasta siinä vaiheessa, kun joukkorahoitus oli jo käynnissä. Pohjolan mukaan oli tuurista kiinni, ettei hän ollut ottanut myös vastikkeetonta lahjoitustapaa vaihtoehdoksi. Arpajaishallinnon virkamies vahvisti, että Pohjolan hanke oli ennakkomyyntiä. ?Olennaista ei kuitenkaan ollut edes vastikkeellisuus vaan se, että lahjoituksen saa antaa ja ottaa vastaan, mutta sellaista ei saa erikseen pyytää. Se on täysin absurdia?, Pohjola sanoo. Pohjolan mielestä tarvetta olisi esimerkiksi arpajaishallinnon MYRSKYN n nsada ?Viide ituksen sijo euron ena ei voi ke vastik -paita.? olla t toteuttamalle neuvontapuhelimelle, joukkorahoitushanketta suunnitteleville. R A H A N K E R ÄY S L A K I I N tarvittaisiin myös muutos: sitä ei ole säädetty sovellettavaksi joukkorahoitustapauksiin, vaikka niin käytnnössä tehdään. ?Rahankeräyslain fundamentaalinen tarkoitus on ollut mahdollistaa kansalaisjärjestöjen varainkeruu. Sitä ei ole tarkoitettu kaupalliseen toimintaan lainkaan?, ylitarkastaja Jukka Tukia sisäasiainministeriön poliisiosastolta kertoo. Lakia uudistetaan parhaillaan, mutta joukkorahoituksen suhteen lakiin ei Tukian mukaan suunnitella muutoksia. Vuodenvaihteessa lakiin liittyen on tarkoitus järjestää isoja kuulemistilaisuuksia, joissa asia todennäköisesti nousee esille. N Y K Y I S E N laintulkinnan takia joukkorahoitus on hankalinta kulttuurihankkeissa, jotka eivät pysty tarjoamaan rahoittajilleen selkeää vastiketta. ?Jos kysymyksessä on esimerkiksi taideprojekti leikkipuistoon, vastikkeellisuus menee helposti keksimiseksi. Sen pitäisi olla esimerkiksi pääsy suljettuun tilaisuuteen tai vastaavaa?, sanoo Tanja Jänicke, yksi suomalaisen Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelun perustajista. Talvella avattava palvelu on kerännyt etukäteishakemusten pohjalta jo noin 100 avaushanketta. Niistä suurimmassa osassa vastike muodostuu täysin luonnollisesti, osassa se on ollut hankalaa. Vastikkeen on oltava järkevässä suhteessa yksittäisen rahoittajan maksamaan rahasummaan ? jos tämä ei toteudu, myös poliisi voi teoriassa puuttua asiaan. ?Esimerkiksi viidensadan euron sijoituksen vastikkeena ei voi olla t-paita?, Jänicke sanoo. Yksi yhteiskunnallisena yrityksenä toimivan Mesenaatti.me:n tavoitteista on silti osoittaa, että joukkorahoitus on oikealla rajauksella Suomessa täysin mahdollista. MYYNTI OK, HYVÄ TARKOITUS EI eli crowdfunding on rahoittamisen muoto, jossa esimerkiksi tuotteille, taideteoksille tai kulttuurihankkeille kerätään rahoitus etukäteen yksittäisten henkilöiden pienten tai suurten sijoitusten avulla. Ideana on, että yksittäiset henkilöt voivat tukea juuri sellaisia projekteja, joita itse haluavat. Joukkorahoitushankkeiden taustalla voi myös olla kuka tahansa: yksityiset henkilöt, yhdistykset, yritykset, säätiöt tai vaikkapa taideinstituutiot. Joukkorahoitusta pidetään vaihtoehtoisena ja suorana rahoittamisen keinona, jolla pystyy myös nopeasti testaamaan oman ideansa toimivuuden: jos kukaan ei halua antaa lyhytelokuvaprojektille rahaa, miksi itsekään ottaisi riskiä ja sijoittaisi siihen kymmentätuhatta? Tunnettuja verkossa toimivia kansainvälisiä joukkorahoituspalveluita ovat muun muassa Kickstarter ja Indiegogo. Kickstarterin kautta on rahoitettu projekteja yhteensä jo satojen miljoonien dollarien arvosta. JOUKKORAHOITUS Y L E E N S Ä joukkorahoitusprojekteissa rahoittaja saa rahoilleen vastineen sijoittamansa summan mukaan: kirjaprojektissa esimerkiksi kymmenellä dollarilla voi saada valmiin kirjan, sadalla dollarilla lisäksi bonusmateriaalia ja pääsyn kirjoitustyötä seuraavaan blogiin ja tuhannella dollarilla kaiken päälle oman ideansa kirjan tarinaan. Maailmalla joukkorahoituksen alkuperäinen ajatus on kuitenkin ollut melko laaja: projekteille on voinut antaa rahaa myös ilman vastinetta, jolloin sijoituksen tarkoitus on puhtaasti kulttuurinen, sivistyksellinen tai yleishyödyllinen. Juuri tästä kumpuaa ristiriita suomalaisen lainsäädännön kanssa: osallistuminen joukkorahoitusprojektiin pelkän hyvän tarkoituksen vuoksi on Suomessa hankalaa. ?Samaan aikaan supermarketeissa on kuitenkin täysin laillista tehdä tavallista tuotemarkkinointia hyväntekeväisyyden varjolla, vaikka hyväntekeväisyys olisi täysin nimellistä?, kirjailija Mike Pohjola kummastelee.
AJASSA 9 2012 9 ?Kevan tuoreen ennusteen mukaan kunta-alan eläkepoistuma jatkuu voimakkaana. Seuraavien kymmenen vuoden aikana kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle 165 000 henkilöä, mikä on noin kolmasosa kaikista kuntatyöntekijöistä.? Keva 5.10. Klaus Welp TYLER haastaa Wikileaksin H AKTIVISTIRYHMÄ Anonymous lupaa pistää tiedonvuotamisen uusiksi joulukuussa, kertoo The Hacker News. Päiväksi on valittu kuuluisa maailmanlopun päivä 21.12. Uuden palvelun nimi on ?TYLER?. Tieto on alun perin Voice of Russia -nettisivulta. TYLER:in luva- taan olevan täysin epäkeskitetty ohjelma, joka ei ole riippuvainen kiinteistä servereistä. Tämän pitäisi taata se, että palvelua ei voi jäljittää, sulkea eikä se ole riippuvainen rahoituksesta eikä yhdestä Julian Assangesta, kuten Wikileaks. ?TYLER on salattu ohjelma, jossa paljastusfoorumi kaikki toiminnot kuuluvat kaikille, jotka lataavat ja levittävät ohjelmaa. Se toimii vähän kuin BitCoin tai muut P2P-foorumit eli sitä vastaan ei voi hyökätä eikä sitä voi sulkea?, sanoo Voice of Russianin sähköpostitse haastattelema haktivisti. Kimmo Jylhämö Wikileaks poltti Salahin Länsisaharalainen kansalaisaktivisti Salah Mohamed joutui lähtemään kotimaastaan, kun Wikileaks paljasti hänet. W I K I L E A K S julkaisi nipun salaisia diplomaattisähkeitä, jotka paljastivat minut täysin?, sanoo peitenimeä käyttävä Salah Mohamed. Mohamed on länsisaharalainen kansalaisaktivisti, joka on työskennellyt kotimaansa itsenäistymisen puolesta koko elämänsä ajan. Hän on toiminut maanalaisena yhteyshenkilönä lukuisten eri tahojen välillä ja toimittanut tietoa miehitetyltä alueelta kansainväliselle lehdistölle sekä länsimaisille suurlähetystöille. Mohamedin rauhanomainen toiminta loppui kuin seinään vuosi sitten. ?Sähkeistä kävi ilmi oikea nimeni ja se tosiasia, että vierailin Yhdysvaltain suurlähetystössä pari kertaa vuodessa ja toimitin heille tietoa siitä, mitä miehitetyllä Länsi-Saharan alueella tapahtui.? työskentely Länsi-Saharan alueella on nykyään mahdotonta. Hänelle tarjottiin paljastumisen jälkeen kolmea työtä, mutta hän ei niitä saanut. ?Jokaisen työpaikan kohdalla valinta tyssäsi viime metreillä. Vaikka minulla on useita tutkintoja yhdysvaltalaisista korkeakouluista, en onnistu saamaan mitään työtä. Marokon viranomaiset tulevat aina viime hetkellä väliin, sillä he eivät halua minun kaltaisiani lähelleen.? Marokon viranomaisten painostus kävi lopulta niin sietämätMOHAMEDIN JOURNALISTINEN KARKKIKAUPPA A R V O S T E T U N brittiläisen sanomalehden The Guardianin kirjeenvaihtajan Luke Hardingin mukaan Wikileaks on journalistinen karkkikauppa. ?Yhtäkkiä meillä toimittajilla oli käytössämme valtava tietolähde, josta pystyi poimimaan käyttöönsä rajattomasti salaista tietoa?, Harding sanoo. ?Hulluinta oli se, että minun kuvani amerikkalaisesta diplomaattikunnasta muuttui Wikileaksin myötä positiivisemmaksi. Sieltä löytyi paljon ihmisiä, jotka uskovat sellaisiin asioihin kuin ihmisoikeuksiin ja sananvapauteen. Dokumenttien julkaisu tuntui Yhdysvaltain hallinnon kannalta jopa hyvältä asialta.? Wikileaks on edelleen Hardingille tärkeä päivittäinen apuväline hänen työssään. ?Käytän sitä vieläkin pari, kolme kertaa viikossa. Juuri ennen kuin tulin Helsinkiin tutustuin Suomea käsitteleviin diplomaattisähkeisiin.? Harding on kirjoittanut kollegansa David Leighin kanssa Wikileaksin perustajaa Julian Assangea käsittelevän kirjan. Assangen ja Wikileaksin niputtaminen tuntuu ärsyttävän häntä. Todellinen sankari Wikileaksin tapauksessa on Hardingin mukaan Yhdysvaltain armeijan sotilas Bradley Manning. Hän vuoti salaista diplomaattikirjeenvaihtoa Wikileaksille vuonna 2010. ?Manning sai viidenkymmenen vuoden vankilatuomion. Jos minä haluaisin tukea Wikileaksin toimintaa taloudellisesti, lahjoittaisin rahaa Manningin puolustamiseksi.? merkinnyt monille tiedonvälityksen vallankumousta ja uudenlaista avoimuutta. Salah Mohamed kokee sen toiminnan ristiriitaisena. ?Siinä on hyviä ja huonoja puolia. Esimerkiksi Syyrian kaltaiWIKILEAKS ON i tä käv s i e k h i ?Sä nimen a e k i o ilmi ierailin v ä t t e ja se, SA:n U össä. ? t s y t e läh sista diktatuureista löytyy paljon Wikileaksin uhreja. He ovat tehneet tärkeää työtä raportoidessaan ihmisoikeusloukkauksista ja muista hirvittävistä asioista ulkomaisille viranomaisille, mutta Wikileaks on yhtäkkiä tehnyt heidän toimintansa mahdottomaksi. He olivat kansan ääni, joka on nyt hävinnyt salaisten diplomaattidokumenttien tultua julki.? ?Toisaalta ihmiset ovat saaneet Wikileaksin kautta tietoa siitä, mitä kulissien takana todellisuudessa tapahtuu. Wikileaks on näin edesauttanut monia arabikevään tapahtumia, ja muun muassa Egyptissä ja Syyriassa uudenlainen tieto sai ihmiset toimimaan. Pitkään kytenyt tyytymättömyys leimahti lopulta avoimeksi kansannousuksi, kun tietoa hallinnon väärinkäytöksistä ja korruptiosta oli tarpeeksi saatavilla.? Mikko Siltanen Mikko Siltanen Klaus Welp P O L I I T T I S E S T I aktiivisella Mohamedilla oli myös suhteita Yhdysvaltain kongressiin. Hän joutui kertaheitolla Marokon viranomaisten mustalle listalle. ?Ennen Wikileaksin julkaisemia dokumentteja Marokon viranomaisilla oli ainoastaan hataria epäilyksiä minun suhteeni. Nyt he tiesivät, että olin sekaantunut kaulaani myöten maanalaisen vastarintaliikkeen toimintaan. Minut leimattiin välittömästi epätoivotuksi henkilöksi.? tömäksi, että Mohamed joutui jättämään kotimaansa pari kuukautta sitten. ?En tiedä voinko mennä enää takaisin sinne. Marokon viranomaiset voivat tällaisessa tapauksessa luoda tekaistun jutun ja pistää minut vankilaan vaikkapa murhan tai huumekaupan perusteella. Luulen, että menen seuraavaksi Yhdysvaltoihin ja jatkan työtäni siellä.?
10 9 AJASSA LUKIJAPALAUTE 2012 ?Jos työpäivän jälkeen tekee mieli lasillista viiniä tai olutta, niin syynä saattaa olla älykkyytesi. Tutkimuksen perusteella älykkäät ihmiset juovat enemmän viinaa, kertoo Discovery News.? Taloussanomat 31.10. PILLI-LIISA )palaute@voima.? Poesia helsingiensis KOMMENTTI Kirjoittaja on kasvatustieteiden yksikön johtaja Tampereen yliopistolla. Kuinka nuoret otetaan mukaan hyväosaiset pitävät Kauniaisissa huolta eduistaan (äänestysprosentti 76), mutta Jakomäen väkeä taas ?yhteiset asiat? eivät kiinnosta (äänestysprosentti 36,7). Tätä suurta aktiivisuuseroa pohdittaessa pitäisi kysyä koululaitoksen tehtävien perään. Jotain on ?aktiivisille kansalaisille? koulutiellä tapahtunut, mutta mitä? Tiedämme surkean vähän siitä, mitä kouluissa ? luokkahuoneissa, opettajanhuoneissa, käytävillä ja pihoilla ? tapahtuu. Äskettäin julkaistusta tutkimuksesta Kodista ja kiinnostuksesta se lähtee selviää, että teini-ikäiset suomalaisnuoret tietävät yhteiskunnasta enemmän kuin ikäisensä eurooppalaiset. Sen sijaan he eivät ole kiinnostuneita politiikasta eivätkä yhteiskunnallisesta osallistumisesta samassa määrin kuin nuoret vertailun muissa maissa. Tutkimuksen tekijät vihjaavat, että Suomessa poliittinen osallistumiskulttuuri tarkoittaa yhteiskunnan instituutioihin sidottua aikuisten toimintaan, joka ei innosta suurinta osaa nuorista. Ikään kuin yhteiskunnallinen osallistuminen alkaisi äänestysiästä. Tutkimus kertoo, että osallistumisen kulttuuriin kasvaminen ja kasvattaminen jää kouluissa heikoksi. Kyse ei käsitykseni mukaan ole niinkään siitä, että kouluun tarvittaisiin uutta osallistuminen-nimistä oppiainetta, tai välttämättä edes lisää yhteiskuntaoppia. Avainasia osallistumiseen kasvamisessa on koulujen pedagogiikka; se, miten lapset ja nuoret otetaan mukaan koulun toimintaan ja pidetään heidät siinä mukana. Suomalainen koulu on pakollinen paikka, jossa joku on aina suunnitellut kaiken valmiiksi, se ei opeta osallistumaan, vaan vierastamaan, inhoamaan ja tottelemaan. Siksi suomalaiskoululaiset menestyvät myös kansainvälisissä vertailutesteissä. K U N TAVA A L E I S S A Juha Suoranta Terve! Tosi lyhyesti liittyen viimeisimmän Voiman Osuuskumma-juttuun, jossa Poesiakin mainittiin (mikä on aina toki superkivaa!). Toisin kuin jutussa seisoi, Osuuskunta Poesia ole virallisesti jyväskyläinen vaan helsinkiläinen runokustantamo. Toki monia Poesian sisällöllisiä ja toimituksellisia toimintoja hoidetaan Jkl:stä käsin, mistä sekaannus on saattanut alunperin johtua. Tammisen juttu Tytti Heikkisestä ja kirjastaan oli kokonaisuudessaan hienoakin hienompi. Toveruudella tervehtien, Kimmo Kallio OSK POESIA Helsinki Atomisodan edistäjät Suunnaton kiitos Kikka Rytkösen köyhdytettyä uraania käsittelevästä artikkelista ja Marjatta Näätäsen Suomen uraanimonimetallikaivoksia käsittelevästä kolumnista (Voima nro 8)! Emme tajua, kuinka vakavista asioista on kyse. Pöly, joka syntyy köyhdytetystä uraanista tehtyjen aseiden käytöstä on hiukkaskooltaan osin jopa bakteereja ja viruksia pienempää. Se ei jää aloilleen, vaan aloittaa maailmanlaajuisen, rajattoman ja loputtoman kulkunsa planeettamme pinnalla. Euroopassa on käyty jo ensimmäinen atomisota, kun länsimaat selvittivät serbien ja albaanien kahinaa. Libyassa viimeksi räjähtivät köyhdytettyä uraania sisältävät DU-pommit kun valtaa vaihdettiin. Loppua ei ole näkyvissä. Irakissa Fallujahin kaupungissa lääkärit neuvoivat naisia olemaan synnyttämättä, koska epämuodostumia oli luvassa niin paljon. Libanonin sodan pölyn laskeuduttua siitä saivat osansa naapurikansat. 40 vuoden ajan israelilaisten keskuudessa syntyvyystutkimusta tehnyt professori Christopher Busby arvioi, että 20 vuoden päästä israelilaiset eivät enää pysty lisääntymään. Me suomalaiset edistämme näitä atomisotia, kun annamme kaivannaisammattilaisten kulkea pyöröovia työ- ja elinkeinoministeriöstä ulkomaisen kaivosyhtiön pestin kautta suomalais-saastuttavaan monimetalliuraanikaivokseen. Voiko suunnatonta järjettömyyttä vastustaa vaaratta? DUaseet tuotetaan Yhdysvalloissa, jonka presidentti Barack Obama allekirjoitti 31. joulukuuta 2011 kiistellyn NDAA-lain. Se sallii kansalaisten pidättämisen määräämättömän pitkäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä. Nina Seppälä Kivoja pommeja ilman itsemurhia? Toivottavasti lehti ilmestyy Moi! Sivulla ??.voima.?/toimitus lukee, että toimitus lomailee 6.8. saakka. Toivottavasti lehti kuitenkin ilmestyy normaalisti talvellakin, vaikka olette päättäneet ottaa rennosti. Kiitoksia hienosta lehdestä! Matti Koistinen Toimitus vastaa: toimitus ottaa rennosti töissä. Terve! Lehdessänne julkaistu professori Paul Rogersin artikkeli ?Kivoja pommeja ilman itsemurhia? sisältää lukuisia virheitä. Sekä itsemurhaiskuista, niiden tekijöistä ja motiiveista että aseistettujen lennokkien käytöstä ja osumatarkkuudesta on julkaistu runsaasti tutkimuksia, jotka osoittavat Rogersin väitteet artikkelissa esittämät vääriksi. Rogers näyttäisi ihannoivat itsemurhapommittajia ja halveksuvan aseistettuja lennokkeja. Sodankäyntitapojen arvottaminen on typerää. Molempia voidaan pitää asejärjestelminä, jolla on tiettyjä ominaisuuksia. Itsemurhapommittajat toimi- vat vain hyvin harvoin vapaaehtoisesti, ainakaan siinä määrin miten vapaehtoisuus länsimaissa yleensä tulkitaan. Tavallisempaa on, että itsemurhapommittaja on pakotettu tehtävään hänen oman tai perheensä hengen uhalla. Iskujen tekijöitä on usein manipuloitu voimakkaasti tai aivopesty. Yleistä on myös, että itsemurhapommittajan räjähdevyön laukaisee kauko-ohjauksella joku muu kuin tämä itse. Aseistettujen lennokkien ominaisuuksia käsittelevä oikea tieto on harvoin julkista. Julkisissa lähteissä lennokkien ominaisuuksia yleensä vähätellään voimakkaasti. Vaikka professori Rogers on tunnettu rauhantutkija, ovat hänen teoksissaan ilmaisemansa väitteet usein ristiriitaisia ja jopa tarkoitushakuisia. Tosiasioiden soisi kuitenkin olevan kohdallaan, myös Voima-lehdessä. Nimimerkki Miljoona ruusua Ruusuja Paula Kultanen Ribasin kolumneille! Aiheet ovat aina mielenkiintoisia ja teksti sujuvaa. Siis kiitoksia Paulalle! Sanna Kolehmainen Kiitokset aallon etsijältä Marjo Jääskälle Kiitos arviostasi Viimeiset tyrskyt. Vihdoin palaute henkilöltä, joka ei paljon innostunut kirjastani Aallon etsijän päiväkirja. Antoi ajattelemisen aihetta. Hyvää loppusyksyä. Santtu, virallisemmin Santeri Niittyaro Sinkut Millonkas ne teidän sinkkupileet olikaan? Uneton Helsingissä Toimitus vastaa: Ideatyöryhmämme on vaikeuksissa: miten järjestää sinkkubileet, jotka eivät ole nolot ? ja joihin ei tule pelkästään heteronaisia? Otamme ehdotuksia vastaan osoitteessa voima@voima.?.
AJASSA 9 2012 11 ?Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen: EU:n nykytoiminta ei ansaitsisi rauhanpalkintoa?. Kirkon Ulkomaanapu 12.10 Lämpimästi tervetuloa rasistiseen Suomeen -videoprojekti pistää pohjoismaiset nuoret kommunikoimaan videoiden välityksellä. Suomalaisessa videossa pääosaan nousee rasismi, Gavan Titley kirjoittaa. DOXWISE NORDIC minulle eilen Doxwise Nordicin videon. Helsingissä kuvatussa klipissä ystävykset ovat menossa grillaamaan. Tavallinen suomalainen harrastus, joskin harvinaisempi syksyllä. Kyseessä onkin Y S TÄ VÄ N I L I N K K A S I erityinen grillijuhla ? tällä toivotetaan tervetulleeksi turvapaikanhakijoita Suomeen. Sankarimme löytävät paikan grillille Eduskuntatalon ulkopuolelta, tarkkaan ottaen afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden vierestä. Afgaanipakolaiset ovat olleet nälkälakossa 50 päivää ja osoittaneet siten mieltään Eduskuntatalon edessä turvapaikkaprosessin ongelmia vastaan. Oletettavasti islaminus- Luomullisesti. koisten protestoijien kärsimystä pilkataan sianlihan ja oluen avulla, jotka puolestaan esitetään suomalaisen yhteiskunnan ei-neuvoteltavina välttämättömyyksinä. Teennäisellä videopäiväkirja-osuudella maustettu video edustaa eurooppalaiselle äärioikeistolle tyypillistä rasistista provokaatiota. Tavoitteena on Euroopan ?islamisaation? pysäyttäminen. www.ruohonjuuri.fi www.facebook.com/ruohonjuuri Tule tekemään fiksuja valintoja Ruohonjuureen! Tarjouskoodilla M9BLN3B6 Ruohonjuuren verkkokaupasta tai tällä ilmoituksella myymälöistämme 10% - hinnoista pois 30.11. asti Luomuruoka, superfoodit, lähiruoka, luonnonkosmetiikka, ekopesuaineet, terveystuotteet... Valloitu valikoimastamme! Jouko Kämäräinen Täältä löydät Ruohonjuuren: Kamppi (Salomonkatu 5) Hakaniemi (Sörnäisten rantatie 5) Tampere (Hatanpään valtatie 4) Turku (Linnankatu 9-11) Verkkokauppa (www.ruohonjuuri.fi) LÄHES KAKSI KUUKAUTTA ILMAN RUOKAA. Afgaanimiesten nälkälakko alkoi 10. syyskuuta. Syyskuun lopussa yksi nälkälakkoilevista afgaanimiehistä sai sairaskohtauksen Eduskuntatalon edessä. FIFIN LUETUIMMAT 1. Matti Ylönen & Hanna Kuusela: Voima 8/2012 ajalta 24.9.?30.10. 3. Ilse Paakkinen : Näkökulma: Kuinka ministeriöt lakkautetaan Kuntauudistus jää toiseksi, kun hallitus valmistelee kaikkien ministeriöiden lakkauttamista. Päätöksiä tehdään pian, mutta julkinen keskustelu ei vielä ole edes alkanut. 5. Jari Tamminen: Fazer tarjoaa sokeroitua kärsimystä Carl Gustaf Emil Mannerheim oli muuttumaton kansallisikoni, kunnes Yleisradio pilasi kaiken. Fazerin kaakaosta kaksi kolmasosaa on peräisin Länsi-Afrikasta, jossa työskentelee miljoona lasta. 4. Mikko Niskasaari: Voima 7/2012 2. Antti Rautiainen: Blogi Poliisi simputtaa enkeleitä Totuus juutalaisista löytyy pohjoismaiselta palvelimelta Poliisi haluaa nähdä henkilökortin, vaikka lain mukaan sitä ei tarvitsisi näyttää. Kavkaz Center paljastaa myös lutkien, homojen & vapaamuurareiden juonet. Soumen marsalkka 6. Vesa Karjalainen: Mitä ?Ihan tavallisia asioita? -kampanja opettaa? Fiddler in the Loop Kilpailuyhteiskunta perustuu syrjäyttämiselle. Ourvision 7. Christa Åkerman: Blogi Musiikin ja visuaalisen taiteen interaktio. Luca Ciarla & Keziat. Pe 2.11. klo 17, 7? Open evening Kieltolain toinen tuleminen Miltei satavuotisen kannabishysterian uusi tuleminen todistaa historian syklisyyden. BLOGEISSA LOKAKUUSSA Shams Tabrizi Israel ? Iran? Ensimmäinen kuvani Israelista ei vastaa käsitystäni Lähi-idän vihollisvaltioiden välisistä suhteista. Maria Michelsson Hulinaa & hämmennystä elokuvafestivaalilla Ourvision-laulukilpailun parhaat palat menneiltä vuosilta. Suoralähetys-yhtye ja Grupo Kaney. Pe 30.11. klo 19, vapaa pääsy Elokuva japanilaisesta Sachiesta, jonka ravintola Punavuoressa ei ota menestyäkseen. To 1.10 klo 17, vapaa pääsy Ruokala Lokki Leffafestarin vapaaehtoisten työmoraali sai pohtimaan Yhdysvaltojen & Suomen eroja. Mikonkatu 17 C, www.caisa.?
12 9 KULTTUURIHÄIRIÖ 2012 ?Palkansaajien tuntiansio oli keskimäärin 18,35 euroa tunnissa ja mediaaniansio oli 16,17 euroa. Mediaaniansiossa erittäin suurten ansioiden vaikutus arvoon on keskiarvoa pienempi ja luku kuvaa näin paremmin keskimääräisen palkansaajan ansiotasoa.? Tilastokeskus 19.10. Näyttely? R A N S K A L A I N E N taiteilijakol- lektiivi H5 muistetaan kokonaan tuotemerkeistä ja logoista koostuneesta Logorama-lyhytanimaatiosta, joka palkittiin Oscarilla, Césarilla ja Cannes?ssa. Nyt H5 on jatkanut brändien ja niihin liittyvien arvolatausten analysoimista luomalla kuvitteellisen brän- MAAILMA & ME koonnut Kimmo Jylhämö Kuole hyvin L A P I N L A H D E N L I N N U I S TA irtaantunut Puujumalat ha- Hei me lobataan, osa nanonano ? K A N S A L A I S E T H A L U A VAT käyttää yksityisiä terveys- palveluja?, uutisoi Terveyspalvelualan liitto, joka on Elinkeinoelämän keskusliiton yksityistä terveyspalvelualaa edustava työmarkkina- ja elinkeinopoliittinen etujärjestö. Terveyspalvelualan liitto edustaa ?voimakkaasti kasvavaa palvelutoimialaa?, kertoo liitto tiedotteessaan. Sinä olet tuote, ja maailma on alennusmyynti! ti! ? V A N H U R S K A U D E N P A L O A himmentää kuitenkin luo- toton uhka! Älä Osta Mitään -päivä uhkaa kahlita 30.11.2012 uskollisten maksuvälineet paratiisillisten heräteostosten arvonannon ulottumattomiin! Kultaisen Ostoskärryn Seurakunta kokoontuu 5.11.2012 suunnittelemaan tulevaa ÄOM-herätysmarssia Helsingissä Hämeentie 28:ssa klo 17?20?, tiedottaa ylipappi Urskas Ysterinen ja toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi. Virallista katutaidepläjäystä H E L S I N G I N K A U P U N G I N nuorisoasiainkeskus käynnis- tää esikartoituksen paikoista, joihin voidaan toteuttaa katutaidetta tulevaisuudessa. Kartoitusta tehdään kyselykaavakkeella ja karttapalvelun avulla, jossa nuoret voivat ehdottaa katutaiteelle sopivia paikkoja. Paikat t voivat olla yksittäisiä seiniä kaupungissa, kiinteistöjä kuten nuorisotaloja, rakenteita kuten siltoja, tai kokonaan uusia rakennettavia seiniä. Ehdotuksia voi jättää ä 30.11.2012 asti. kerrokartalla.hel.?/katutaidekartoitus Logorama ja Hello? olivat ensiaskeleet projektissa, jonka seuraava vaihe on lyhyt?lmi Money Time. Se kuvaa tulosten maksimoimiseen keskittyvän ?nanssialan epäinhimillistävää vaikutusta. Jari Tamminen Hello? H5 Pariisin La Gaîté lyrique -museossa joulukuun 30. päivään saakka. Sampsa Katutaiteinen Katutaiteilija Sampsa tekee taidetta, jonka tarkoituksena on kaataa laki. Helsingin katukuvaan ilmaantui poikkeuksellista katutaidetta: työt muodostivat poliittisen kokonaisuuden. Sähkökaapeissa ja kivij jaloissa vaadittiin muun muassa Lex Karpelan kaatamista sekä kaupan keskusliikkeiden monopoliaseman purkamista ja kyseenalaistettiin Töölönlahden rakennuskaava. Sampsaksi esittäytyvä taiteilija ei halua julkisuuteen omalla nimellään. Taiteilijanimensä hän on lainannut kalevalaisen runouden Sampsa Pellervoiselta, joka kylvää sammon murusista maan kasvillisuuden, metsät, suot, ahot ja kivikot. Myös katutaiteilija Sampsa tavoittelee konkreettisia muutoksia. K ESÄLL Ä 2012 on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen, suoraan kommentoimiseen. Katutaide voi toimia yhteiskunnallisen keskustelun ja muutoksen katalyyttinä?, Sampsa toteaa. Vaikka kaikki Sampsan työt on tehty sapluunoin, niiden kirjo on melkoinen. Osa tuotannosta on maalattu muutamassa minuutissa suoraan kiinteään pintaan, esimerkiksi sähkökaappiin. Osa puolestaan on maalattu etukäteen työhuoneella esimerkiksi rakennustelineiden suojamuoville ja seinälaatoille. ?Rakennustyömaiden suojamuoville tekemäni työt olivat numeroituja ja tarkoitettu pois kerättäviksi. Tein niitä ensimmäisessä aallossa useita kymmeniä ja kiinnitin niitä sähkökaappeihin ympäri Helsinkiä. Muutamassa päivässä melkein kaikki niistä oli kerätty talteen?, Sampsa kuvaa toimintaansa. ?Jäljistä päätellen ne oli pääasiassa irrotettu varovasti ja ehjinä, toivottavasti ne löysivät itselleen hyvän kodin.? Anni Tamminen luaa tarjota kuuntelijoilleen hyvän kuoleman. Timo Erängön, Pekka Hedkrokin ja Ari Heinosen uusi yhtye julkaissut Hoitotestamentti-nimisen kappaleen, joka on oikeustoimikelvottomien asialla: ?Mummojen teurastus laitoksissa ja kodeissaan on lopetettava. Ihmisen on saatava elämässään edes kuolla mahdollisimman hyvin. Koska edustuksellinen demokratia on muuttunut lähes huoraamiseksi amiseksi suosittelemme suoraa toimin toimintaa?, kolmikko ilmoittaa. aa. Cd-kotelon mukana tulee ulee virallinen hoitotestamententti-kaavake, johon voi kirjata omia toiveitaan Hoitotestamentin soidessa. sa. Pekka Puska suosittelee. ee. din ? Hello? ? ja rakentamalla sen ympärille kokonaisen taidenäyttelyn oheiskrääsineen. ?Tavoitteena on luoda töitä ja installaatioita, jotka purkavat mainoskuvaston merkitykset?, Logoraman ohjaaja ja H5:n jäsen Ludovic Houplain selittää. ?Näyttelyn työt käyttävät markkinoinnin ja mainonnan tyylikeinoja auttaakseen yleisöä ymmärtämään heihin päivittäin kohdistuvien viestien todelliset tavoitteet.? HALVALLA MYYDYT. ?Voimme hankkia netistä minkä tahansa biisin tai elokuvan minuuteissa. Tarvitsemme tavan maksaa latauksista. Sen sijaan, että viihdeteollisuus olisi kehittänyt meille tämän, ne ahneet paskiaiset ovat keskittyneet rahastamiseemme ? ja Tanja Karpela kumppaneineen myi meidät halvalla?, Sampsa kommentoi. ? K AT U TA I T E E S S A K A I K K I T Y Ö T eivät kuitenkaan ole helposti irrotettavia. Yksi Sampsan ensimmäisistä kohteista oli helsinkiläisen mbar-ravintolan terassi. Hän maalasi terassin seinään Lex Karpela -teoksen, joka oli kooltaan reilut kaksi metriä kanttiinsa. ?Mbarin verkkosivuilla ilmoitetaan, että se on alusta, joka tarjoaa erilaisille kulttuurillisille toimijoille tilaa vallattavaksi. Se on myös toistuvasti esitellyt katutaidetta seinillään. Verkkosivuilla kuitenkin unohdetaan mainita, että tästä vallattavasta tilasta pitää maksaa.? Lex Karpela -teos peitettiin välittömästi. Tilalle tuli viinimainos, joka oli tehty sapluunagraffitin näköiseksi. ?Tämäkin kaupunki on täynnä tekopyhiä paskiaisia. Jos olisin jäänyt kiinni mbarin terassia maalatessani, ravintoloitsijan olisi sentään itse pitänyt nostaa syyte minua vastaan saadakseen korvauksia. Se olisi kyseenalaistanut heidän kulttuurillisen asemansa, kukaan ei käskenyt heitä peittämään työtä?, Sampsa sanoo. LEX K ARPELA -teoksen tavoite on kuitenkin paljon yhden baarin toiminnan kyseenalaistamista laajempi. Päämäärä on tiedostojen luvattomaan jakamiseen netissä varsin kovakouraisesti puuttuvan niin sanotun Lex Karpela -lain kaataminen. Maaliskuusta 2012 alkaen kansalaiset ovat voineet tehdä aloitteita lainmuutoksista sillä edellytyksellä, että saavat aloitteen taakse 50 000 henkilöä. Sampsan tavoite on kaataa Lex Karpela Avoin ministeriö -yhteisön avulla. Se on vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys, joka auttaa muotoilemaan kansalaisaloitteita. ?Me elämme elämämme horroksessa omia kengänkärkiä tuijotellen. Oletamme aina, että on jonkun muun homma korjata epäkohtia. Tämä ei tietenkään ole toivottava tila.? jari tamminen Näyttely 49 999 Helsingin Jätkäsaaren L3-galleriassa 28.11.?9.12.
AJASSA 9 13 2012 ?Mediakonserni Sanoma aikoo vähentää kulujaan noin 60 miljoonalla eurolla kolmen seuraavan vuoden aikana vuoden 2012 tasoon verrattuna.? HS 31.10. Klaus Elfving VANKINA ESPANJASSA. ?Espanjalaisessa vankilassa kiitin joka hetki jumalaa siitä, että olin siellä, enkä venäläisvankilassa?, karkotuksen uhkaama Pjotr Siljev kirjoitti lokakuussa. Granadasta Siperiaan? S P A N J A aloitti kirjailija Pjotr Silajevin Venäjälle karkottamiseen johtavan prosessin. Se lähti liikkeelle tällä viikolla, kun espanjalainen tuomioistuin sai tapausta koskevat tiedot Venäjän viranomaisilta. Silajev pidätettiin Granadassa elokuussa 2012. Syynä oli Venäjältä Interpolin välityksellä annettu pidätysmääräys. Venäjä syyttää Silajevia osallistumisesta laittomaan mielenosoitukseen. Huomionarvoista tapauksessa on se, että Silajevilla on turvapaikka Suomessa. Venäjää sokeasti uskovat Espanjan viranomaiset eivät ole ottaneet tätä missään vaiheessa huomioon, eikä asiaa mainita yhdessäkään oikeudenkäyntiin liittyvässä asiakirjassa. Tämä asettaa koko turvapaikan käsitteen uuteen valoon EU:ssa. Jos EU-maasta turvapaikan saanut poliittisen vainon uhri voidaan luovuttaa sinne mistä hän on paennut, mitään turvapaikkaa ei ole missään vaiheessa ollut olemassakaan. E uskonut, että Pussy Riot -oikeudenkäynnin nostaman kohun jälkeen jokin EU-maa aikoo luovuttaa poliittisen vainon uhriksi joutuneen henkilön Venäjälle. Etenkin kun Silajevilla on ?KUK A OLISI toisen EU-maan myöntämä turvapaikka?, Antti Rautiainen kritisoi. Rautainen on yksi Silajevin vapautta puolustavista aktivisteista. Fifissä julkaistiin lokakuun alussa Pjotr Silajevin kirjoittama teksti Peilimaassa & helvetissä. Siinä Silajev kertoo ystävänsä Aleksei Gaskarovin kokemusten kautta, miksi häntä ei pitäisi karkottaa Venäjälle. s Tapau taa alais n e e s n y k apaika . v r u t koko EU:ssa n e e t t käsi ? M I N U A pyydettiin kirjoittamaan ajastani espanjalaisessa vankilassa, mutta eipä minulla ole muuta sanottavaa kuin että istuessani siellä kiitin joka hetki jumalaa siitä, että olin siellä enkä venäläisessä vankilassa. Espanjassa kävelin joka päivä betonisella pihalla huumekauppiaiden ja ryöstäjien kanssa, pelasimme pingistä ja black jackiä ja jyrsimme omenoita, mutta ajatukseni olivat kaukana. Ajattelin lumen ikuisesti peittämää helvettiä, Mo?aiskin vankilaa, jossa rosvot ja pahantekijät haluavat piinata minua seuraavien 13 vuoden ajan.? ? M I K S I ? Miksi nämä ihmiset ovat ylipäätänsä olemassa? He pidättävät minut, Strela (Himkin entinen kaupunginjohtaja Vladimir Strelt?enko, toim. huom.) tarjoaa heille tästä hyvästä bonukset ? ja mitä sitten? Mitä he tekevät sillä bonuksella? Paistavat ?a?likkeja, vetävät kännit, ammuskelevat virka-aseella ? ja mitä sitten? Pimeys. Näillä ihmisillä ei ole sivistystä, ei mielikuvitusta eikä viisautta. Juodaan, syödään, matkustetaan Israeliin, ostetaan talo T?ekeistä tai täältä Espanjasta. Sinne voi sitten matkustaa, mutta siellä ei voi osata eikä tehdä mitään. Matkustaa tapaamaan ainoastaan samanlaisia ihmisiä kuin he ovat itse, rikollisia, puhumatta ainoatakaan vierasta kieltä, löhöämään, ikävöimään Venäjää. Haluamaan takaisin Moskovaan mahdollisimman nopeasti, jotta voisi jatkaa venäläisparkojen, suojattomien, avuttomien ja arkojen piinaamista, murskaamista ja painostamista. Ei, en voi missään nimessä joutua Mo?aiskiin.? Mikko Siltanen
14 9 AJASSA 2012 ?Tutkimuksemme osoittaa, että vaikka vältämme pariutumista lähisukulaisten kanssa, miehet näyttävät suosivan äitinsä piirteitä kumppaneissaan riippumatta siitä, millainen suhde heillä on ollut äitiinsä.? Urszula Marcinkowskan tutkimus Sexual Imprinting. SANANVALTA Kirjoittaja on taiteilija j& kuvatiteen professori Aalto-yliopistossa Khan opettaa Karjaalla Nettiopisto Khan Academy haluaa tarjota ilmaista maailmanluokan koulutusta kaikille. Proustin puhelin (1871?1922) hankki puhelimen heti kohta, kun ne tulivat markkinoille 1890-luvun Ranskassa. Hänen numeronsa oli 29205. Myöhemmin hän kirjoitti, miten taianomaiselta ihmeeltä puhelin aikoinaan tuntui. Ja miten muutamassa vuodessa puhelin muuttui arkipäiväiseksi itsestäänselvyydeksi ja magia katosi. Proust tuli kirjoittaneeksi olennaisen kulutusyhteiskunnasta ylipäätään. Me olemme tietenkin huomanneet saman kuin Proust. Ennen pitkää kaikki menettää viehätyksensä, ja siksi uutta ja ehompaa tarvitaan loputtomasti ja enemmän. Ymmärrämme tämän, ja ajattelemme olevamme valistuneita kuningaskuluttajia. Kun tuote on tyrkyllä, me arvioimme maltillisesti sen hinta-laatusuhdetta. Arvioimme ehkä myös tuoteen ekologista jalanjälkeä, viehätystä ja viehätyksen kestoa. Lopuksi suhteutamme kaikki nämä omaan maksukykyymme. MARCEL PROUST vaeltavaa ihmistä. Et näe missään muualla sellaista omahyväisen pitkästyneisyyden nautinnollista hehkua, joka hänen olemuksessaan on. Hän on joululahjasta innostuvan lapsen vastakohta. ?Here we are, now entertain us? on hänen uhmakas asenteensa, jolla hän korostaa olevansa melkein immuuni markkinoiden houkutuksille. Hän lankeaa niihin vain harkitusti, ironisella otteella ja ilman harhakuvitelmia mistään kestävästä tai ajantappoa kummemmasta. Äkkiseltään voi näyttää, että olemme tässä asiassa proustilaisia. Proustin johtopäätös oli kuitenkin radikaalisti toisenlainen kuin kuningaskuluttajan. Proust nimittäin päätteli, että asioiden varsinainen viehätys syntyy siitä ajattelemisen ja kokemisen työstä, jonka me asioihin uhraamme. Emme asioiden hankkimiseen, vaan asioiden käyttämiseen ja niiden pohtimiseen. Juuri siksi tuo varakas mammanpoika vietti suurimman osan elämästään sängyssään palvelijan hyysättävänä ja kirjoitti fanaattisen tarkasti niistä pikku sattumuksista, joita hän kohtasi piipahduksillaan seurapiirielämässä. K AT S O K A U P P A K E S K U K S E S S A tiedämme tämänkin, ja arvostamme Proustin oivallusta. Miksi sitten on niin vaikeaa loikata ansaitsemisen ja ostamisen oravanpyörästä ja pysähtyä todella kuluttamaan jotain? Siis oikeasti lypsämään suksesta, kirjasta, rantakävelystä, keittokirjasta, joogatunnista ja ystävyydestä kaikki se anti, jonka tiedämme niillä olevan. Varmaa ainakin on, että esteenämme on kulutuskulttuurin rakenne. Talouskasvu, työllisyys ja kansantalouden terveys edellyttävät sitä, että emme pysähdy nauttimaan ja pohtimaan, vaan keskitymme yhä fanaattisemmin myymään toisillemme jotain, mitä emme tienneet tarvitsevamme. Me siis taiomme kysyntää ? eli luomme niukkuutta. Tämän paradoksin Proust näki ennalta: jotta elintasomme säilyisi, meidän on koettava olevamme köyhiä. Meidän on koettava, että meiltä puuttuu kaikki olennainen ja että tyydytys tulee huomenna ja rupsahtaa saman tien. Sitten tulee taas kiire kohti seuraavaa kangastusta. Ei ihme, että Marcel viihtyi korkilla eristetyssä, huonosti tuuletetussa kirjoittajankammiossaan niin hyvin. P E R I A AT T E E S S A E H K Ä Teemu Mäki NETTIMATIKKAA. Opettaja Markus Kaukonen neuvoo Khan Academyn sivuston tehtäviä ratkovia Regina Huttusta (vasemmalla) ja Marika Blomqvistia. Markus Kaukonen on kirjoittanut Karjaan lukion matematiikan tunnilla taululle ohjeen, jollaista ei tiettävästi lue missään muussa suomalaisessa luokassa: ?Tee Khania tai kirjasta s. 129?136.? Ryhmän oppilaat ovat syksyn ajan opiskelleet Khan Academyssa, joka on bengalilais-amerikkalaisen rahastonhoitaja Salmar Khanin vuonna 2006 perustama nettiopisto. O P E T TAJ A alkunsa Khanin YouTubeen lataamista videoista, joissa hän opettaa serkkutytölleen matematiikkaa. Niitä katsoivat tuhannet. Khan päätti lopettaa päivätyönsä ja kehittää opistoaan. Nyt matematiikan lisäksi luonnontieteitä, ?nanssi- ja taloustieteitä sekä historiaa ja taidehistoriaa käsitteleviä ilmaisia opetusvideOPISTO SAI oita on e d i v s Opetu yli 204 miltu katsot a kertaa. joona Khania apuna käyttäneet yhdysvaltalaiset seiskaluokat ovat parantaneet tuloksiaan keskimäärin noin 20 prosenttiyksiköllä. E N TÄ K A R J A A L L A ? oita on katsottu yli 204 miljoonaa kertaa. Matematiikan oppilaat voivat tehdä netissä laskuja ja saada niistä palkintoja. Opettajat voivat seurata oppilaiden edistystä Khanin sivuston kautta. Siellä näkyvät nekin, jotka luokassa arastelevat tuoda ongelmiaan esiin. Vielä Khan Academyn opetustarjonta on suppeaa, videot ovat yksinkertaisia ja kielivalikoima on rajallinen. Nettiopiston lupaus ?ilmaisesta yliopistotason koulutuksesta kaikille? on kuitenkin saanut tuulta alleen: voittoa tavoittelematonta opistoa ovat tukeneet muun muassa Bill Gates ja Google. Tunnin jälkeen luokkaan jää Otto Danskanen. Hän kertoo käyttäneensä Khania vähän ja tehneensä enemmän tehtäviä kirjasta. ?Olin aluksi skeptinen Khanin suhteen, mutta lopulta pääsin sisään. Khanin tehtävät olivat vähän helpompia ja niitä oli hauskempi tehdä.? Sekä opettaja ja oppilas suosittelevat ainakin tutustumaan Khaniin. Alkuvaikeuksiin saa tukea Kaukosen blogista, jossa hän kertoo Karjaan kokeilusta. Petri Rautiainen www.khanacademy.org markuskaukonen.blogspot.? SÄÄASEMA Mittareita navoilla Ilmastouutisia syys?lokakuussa 2012. Ä M Ä N V U O D E N syyskuusta tuli yksi lämpimimmistä mitä on koettu vuoden 1880 jälkeen. Yhdysvaltain Noaan mukaan viime kuu oli mittaushistorian lämpimin syyskuu, yhdessä vuoden 2005 syyskuun kanssa. Ennätyksellisen äärevää säiden vaihtelua on koettu tänä vuonna ainakin Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Britanniassa kevät alkoi vuosisadan kuivimpana, mutta kuivuus päättyi äkisti mittaushistorian sateisimpaan huhti?kesäkuuhun, ja sateiden aiheuttamis- T ta tulvista on kärsitty vielä sen jälkeenkin. Yhdysvalloissa tammi?syyskuun sääoloista laskettu ilmaston ääripäiden indeksi USCEI (U.S. Climate Extremes Index) nousi historiansa korkeimpaan arvoon, 45 prosenttiin. Napa-alueelta kuuluu iloisia uutisia. Etelänavan otsoniaukko oli tänä vuonna toiseksi pienin kahteenkymmeneen vuoteen. Aukon keskimääräinen pinta-ala jäi 17,9 miljoonaan neliökilometriin. Syyskuun 22. päivänä mitattu tämänvuotinen maksimikin oli vain 21,2 miljoonaa neliökilometriä. Otsoniaukko ei ole itse asiassa täysin vailla otsonia, vaan kyseessä on vain stratosfäärin otsonikerroksen ohentuma. Tänä vuonna aukko ei ollut pystysuunnassakaan mitattuna pahimmasta päästä. Otsonia oli ?aukossa? toiseksi eniten kahteenkymmeneen vuoteen. Kemikaalien lisäksi myös stratosfäärin lämpötila vaikuttaa otsonin määrään. Tänä vuonna siellä oli suhteellisen lämmintä, mikä oli hyväksi otsonille. Maria Haanpää
TALOUS 16 9 AJASSA 2012 RAHAN VOIMA Fi?n Viron-kirjeenvaihtaja Kadri Taperson asuu Hiidenmaalla vanhassa hirsitalossa muutaman eläimen kanssa. Kimppakivaa! Itävaltalainen Christian Felber ohjaa yrityksiä kohti avoimen lähdekoodin talousjärjestelmää. Raha haisee Virossa ovat jo kuukausia seuranneet pääministerin puolueen rahoitusskandaalia. Tilanne on tämä: yksi reformipuolueen jäsenistä kertoi toukokuussa, että puolueen johtajat olivat antaneet hänelle kasoittain käteistä, eikä hän tiennyt mistä rahat olivat peräisin. Rahat kuitenkin siirrettiin puolueen tilille, ja puolueen jäsen koki, ettei hän enää voi elää valheessa, vaan hänen oli kerrottava epämääräisyyksistä. Asiaa on tutkittu syyttäjänvirastossa, mutta sieltä on sanottu, ettei heillä ole riittävästi todisteita väärinkäytöksistä. Selvisi nimittäin, että useat puolueen jäsenet olivat siirtäneet tilille suuria summia. Kaikilla heillä oli oma selityksensä siitä, mistä he olivat saaneet rahansa. Ei tietenkään nimettömiltä lahjoittajilta vaan ?anoppi antoi?, ?minulla oli kotona käteistä? ja ?halusin ostaa maata, mutta veinkin rahat sitten puolueelle? ja niin edelleen... VIROSSA IHMISET satujuttuja sai koko kansa lukea. Ihmetystä herättää ensinnäkin se, kuinka paljon herroilla on käteistä. Toisaalta ihmetyttää, kuinka vapaasti meillä voi valehdella. Julkisesti. Ja miksei tietenkin voisi, kun pääministeri on ollut ammatissaan jo seitsemän ja puoli vuotta. En ole ainoa, josta tuntuu, että liika on liikaa. Ylioppilaat halusivat järjestää mielenosoituksen, mutta kappas vaan, puolueen toimiston eteen oli jo järjestetty mielenosoitus, tosin asialla olivat puolueen jäsenet. Todellisuudessa siellä ei siis ollut mitään mielenosoitusta, mutta samaa niksiä käytti esimerkiksi sirkuksenjohtaja silloin, kun eläinoikeusliike halusi järjestää sirkusta vastustavan mielenosoituksen. TÄ L L A I S I A 29. päivänä aktivistit järjestivät puoluetoimistoa vastapäätä mielenosoituksen valheellista ja hävytöntä politiikkaa vastaan. Aamulla ilmoitettuun mielenosoitukseen tuli noin sata ihmistä. Kuinka paljon ihmisiä tulisikaan paikalle, jos mielenosoituksesta ilmoitettaisiin viikkoa aiemmin! Reformipuolue oli perunut oman ?mielenosoituksensa?, niin että mielenosoittajat pääsivät puoluetoimiston eteenkin. Mielenosoittajat vaativat selvitystä siihen, keneltä puolue sai rahat ja mitä tämä taho maksulla halusi ajaa. Viron mediasta paikalla oli kaikki kolme uutiskanavaa kameroiden kanssa. Toivotaan, että se on vasta alku. LOK AKUUN Kadri Taperson KALENTERI Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan vastaan 19.11. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta. LUENNOT, KESKUSTELUT & SEMINAARIT 15.11. RUOAN MONET MERK IT YK SET, aiheesta keskustelevat professorit Aila Rissanen, Riitta Korpela, Päivi Palojoki & Anna-Maija Pirttilä-Backman, kello 17 Helsingin yliopiston Porthanian luentosalissa PI. 3.12. THE RETURN OF FULL EMPLOYMENT, postkeynesiläiset professorit L. Randall Wray & James K. Galbraith, paneelissa SAK:n pääekonomisti Olli Koski, tutkijatohtori Ville-Pekka Sorsa, ylijohtaja Jukka Pekkarinen & taloushistorian professori Lena Sommerstad, kello 14 Helsingin Paasitornissa, ennakkoilmoittautumisia toivotaan info@sorsafoundation.? TALOUS & RUOKA FINANSSIK APITALISMIN KRIISI & TALOUS- sarjassa tarkastellaan 6.11. säätelymuotoa & kasautumisregiimiä, 13.11. talouden evoluutiota, 20.11. rahaa & 27.11. ?nanssimarkkinoita & spekulaatiota, kello 17.30 Helsingin Alexandriassa, kokoushuone 329. TIETEEN UUDISTAMINEN, TAPAHTUMAT tapahtumassa edelläkävijät kertovat, miten luomutuotantoa saadaan lisättyä tehokkaasti, kello 9?16.30 Tampere-talossa. LISÄ Ä LUOMUA -kiertue tuo tapahtumapaikkakunnille valtakunnallisia asiantuntijoita & nostaa esiin alueellisia luomuhankkeita & -toimijoita, seminaari & luomutoimijoiden infopisteitä, Seinäjoki 9.11., Kuopio 13.11., Lahti 19.11., Joensuu 29.11., Pori 8.1.2013, Tervola 10.1. & Laukaa 16.1., www.luomu.?/pro-luomu-ry 14.11. LUOMUPÄ IVÄ, keskinäinen kunnioitus, yhteistyö, demokratia, solidaarisuus, huolenpito ja jakaminen ovat arvoja, jotka kaikkialla maailmassa kansalaisten mielestä parhaiten takaavat ihmissuhteiden ja ympäristön kukoistuksen. Neurobiologian tuoreimpien tutkimustulosten mukaan ihmissuhteet ja yhteistyö motivoivat ihmistä paremmin kuin kilpailu ja oman edun tavoittelu. Miksi siis ahneus, itsekkyys ja vastuuttomuus hallitsevat? ?Talouden lait suosivat kilpailua ja voitontavoittelua. Itsekkyys palkitaan. Syy negatiivisten arvojen ylivaltaan ei ole ihmisluonnossa vaan luonnottomassa järjestelmässä?, vastaa Christian Felber. Felber on kirjailija, Itävallan Attacin perustajajäsen, Wienin talouskorkeakoulun lehtori ja sivutoiminen tanssija. L U O T TA M U S, julkaisi kirjan talouden arvoista. Se poiki yhteistyötä 15 kovaan peliin kyllästyneen itävaltalaisyrittäjän kanssa. Yhteistyöstä syntyi uusi tapa mitata yritysten menestystä: yhteishyvän tase (Common Welfare Balance Sheet). Tase pisteyttää yrityksen menestystä 17 mittarilla. Niitä ovat muun muassa eettisyys, ympäristöystävällisyys, sosiaalinen vastuunotto, työn laatu, tasa-arvo, tiedonkulun avoimuus, tulonjaon oikeudenmukaisuus ja yritysten keskinäinen solidaarisuus. Valtiontaloudessa bruttokansantuote korvataan yhteishyvän tuotoksen mittaamisella. VUONNA 2010 FELBER käsite ei ole uusi. Tuomas Akvinolainen käytti sitä jo 1200-luvulla. Bonum communae on lähes kaikkien läntisten kansallisvaltioiden perustuslakien lähtökohta. Siksi Felber sanookin, ettei vallankumousta tarvita. Y H T E I S E N H Y VÄ N ?Yritystoimintaa säätelevät lait rikkovat perustuslakeja. Meidän tulee vaatia, että perustuslakeja noudatetaan.? Yhteishyvän talouden kivijalka on demokratia. Yhteisesti voidaan esimerkiksi säätää katto omaisuudelle, perinnöille ja palkoille. Felberin luennoillaan tekemien mielipidemittausten mukaan yhdeksän kymmenestä haluaisi eniten tienaavien ansaitsevan korkeintaan kymmenen kertaa minimipalkan. Tällä hetkellä Itävallassa suurituloisimmat ansaitsevat minimipalkan 800-kertaisesti. Saksassa vastaava luku on 5 000, Yhdysvaltain ?nanssialalla 360 000. s on ? Talou hteisen tava y alistet yvän h oille.? v r a s u per Y H T E I S H Y V Ä N TA L O U D E N tukiryhmässä on yli 800 yritystä, joista 350 on ottanut käyttöön yhteishyvän taseen. Mukana on pankkeja ja suuria luomutuottajia, kuten mausteita tuottava Sonnentor. Tavoitteena on käyttää tasetta ohjaamaan kulutusta nykyistä eettisempään ja ekologisempaan suuntaan. Felber keksii tähän helposti keinoja. ?Ihmisille ja ympäristölle hyvinvointia tuottavia yrityksiä voidaan tukea verohelpotuksilla, alennetuilla tariffeilla, matalakorkoisilla lainoilla, julkisilla hankinnoilla sekä julkisten yliopistojen tekemällä tutkimustyöllä. Näin kestävät tuotteet tulisivat kuluttajille edullisemmiksi kuin ihmisiä ja ympäristöä riistävät.? UUDESSA talousjärjestelmäs- sä ei ole sijaa pörssille: voittojen käyttäminen sijoituksiin tai finanssikeinotteluun kiellettäisiin samoin kuin voitonjako tuotantoon osallistumattomille. Kilpailu ei ole talousjärjestelmänä tehokas. Voittojen maksimointi tuottaa heikkoa laatua ja kampittaa tuotekehittelyä. Felberin mukaan koko kilpailun käsite on ymmärretty väärin. Alkuperäinen merkitys on ollut yhdessä kilvoittelemista, com-petition ? ei toisten vastustamista, counterpetition. Tulevaisuuden avoimen lähdekoodin talous perustuu yhteistyöhön: tiedon ja osaamisen jakamiseen. Luonnossa kasvun tavoite on optimaalinen koko. Yhteishyvän talous vapauttaa yritykset sekä keskinäisestä kilpailusta että luonnonvastaisesta rajattoman kasvun tavoittelusta. Felber uskoo, että uuteen järjestelmään siirtyminen tekee yrittäjyydestä nykyistä houkuttelevampaa. Työmarkkinoille uusi järjestelmä tarjoaa tavoitteeksi 30 tunnin työviikkoa, jotta aikaa jää ihmissuhteille ja itsensä kehittämiselle. Kun joka kymmenes työvuosi on kokonaan vapaa, kasvaa työvoiman tarve Euroopan nykyisen keskimääräisen työttömyysprosentin verran eli 10 prosenttia. V I S I O L L E U U D E S TA talousjärjestelmästä on kysyntää: kiskot kiidättävät Christian Felberiä ristiin rastiin Eurooppaa. Yhteishyvän talouden toimintaryhmiä on perustettu kahdeksaan maahan kaikkiaan 25. ?En ole niin naiivi, että uskoisin uuden järjestelmän poistavan maailmasta ahneuden ja itsekkyyden, mutta ainakaan näistä ominaisuuksista ei pidä palkita. Maailma voidaan muuttaa nopeasti, jos niin vain halutaan tehdä.? Selma Eliisa Kilpi www.christian-felber.at
AJASSA 9 17 2012 Kesäkuussa 2012 rikkoutui tai saavutettiin 3215 lämpöennätystä eri puolilla Yhdysvaltoja. http://ilmasto.org/kirjoitukset/ilmaston-lampenemisenpelottava-matematiikka 10.10.HS 17.9. OSUUSKUNTA JATKUVAA MUUTOSTA. Eläinoikeus- ja queeraktivisten kädenjäki näkyy Kirjakahvilassa: ruoka on vegaanista, vessat unisex. Turun paras vegaanibrunssi Turun Kirjakahvila on toiminut jo yli kolmekymmentä vuotta. Kirjakahvila perustettiin vuonna 1981 vaihtoehdoksi kaupalliselle kulttuurille ja puoluepolitiikalle. Kulutusyhteiskunta kukoisti, kansalaistoiminta oli puoluepolitisoitunutta, ja puolueet olivat luutuneet poteroihinsa. Osuuskunnan nykyinen puheenjohtaja Jari Pohjonen kertoo, että kirjakahvila lähti liikkeelle pienen porukan osuuskuntana. Hanketta pyöritettiin vapaaehtoisvoimin. ?Mallia otettiin Berliinin ja Ruotsin kirjakahviloista?, Pohjonen sanoo. Eurooppalaisten kamppailujen innoittamat aktivistit halusivat Suomeenkin vapaan tilan ? ja hyvää luettavaa. Hyllyihin hankittiin akateemista ja yhteiskuntakriittistä kirjallisuutta, jota ei ollut saatavilla muualta. T URUN N Y K Y I S I N osuuskunnassa on henkilöjäseniä pitkälti toista sataa ja yhteisöjäseniäkin muutama kymmenen. Kahvila toimii aivan Turun tuomiokirkon kupeessa. Osuuskunta mahdollistaa liiketoiminnan, mutta tärkeämpää on muu toiminta. Kirjakahvilassa toimii aktiivisten joukko, joka järjestää tilaan keikkoja, keskustelutilaisuuksia, brunsseja, näyttelyitä ja muita aktiviteetteja. Jari Pohjosen mukaan kuka tahansa voi tulla toimintaan mukaan. ?Kirjakahvilassa tapahtumia järjestävät myös muut kuin paikan oma väki. Kirjakahvilalaisuus ei ole kriteeri.? on lisätty jälleen viime vuosina, ja kahvilan asiakasmäärät ovatkin nousussa. ?Ihmiset ovat vuosien varrella muokanneet kahvilasta omannäT O I M I N N A L L I S U U T TA köisensä. Se on tehnyt paikasta kiinnostavan aina uusille porukoille?, Pohjonen kertoo. Tuoreimman kädenjäljen ovat jättäneet eläinoikeus- ja queeraktivistit: kahvila tarjoaa vegaaniruokaa, ja kahvilan vessat ovat unisex-mallia. Jatkuvasti muuttuva kirjakahvila on juuri se yhteiskunnallinen toimitila, joksi se aikoinaan perustettiin. Jukka Peltokoski YKSITYISEN YHTEISTÄMINEN Y K S I T Y I S TÄ M I N E N on päivän J O M U I N A I S E T roomalaiset te- puheenaihe. Olisi kuitenkin puhuttava myös yksityisen tekemisestä yhteiseksi. Ajatellaan vaikkapa kapakoitsijoita, joiden baari on toisten olohuone. Yksityisesti tuotettu on yhteistila. Uusyrittäjyydessä korostetaan monesti niin sanotun kuluttajayhteisön synnyttämistä. Kuluttajat eivät vain ?tuhoa? tuotetta, vaan osallistuvat sen kehittämiseen ja brändäämiseen. Näin myydään niin pelejä kuin kestovaippojakin. kivät erottelun yksityiseen, yhteiseen ja julkiseen. Moderni kapitalismi keskittyi kuitenkin yksityisen ja julkisen erotteluun, ja yhteinen syrjäytettiin. Uusyrittäjät ovat ottaneet yhteisen takaisin käyttöön. Turun Kirjakahvilassa yrityksen tehtävänä on taata mahdollisuus yhteiselle tekemiselle. Yritys toimii kuin yhdistys. Julkisen kriisiytymisen takia olisi tutkittava enemmän, miten yritykset voivat toimia yhteisten palvelujen ja yhteistoiminnan järjestäjinä. Sitä kutsutaan yhteiskunnalliseksi yrittäjyydeksi.
18 9 AJASSA 2012 ?Sitoutuneet isät ovat tyytyväisempiä elämäänsä. He ovat psyykkisesti kypsempiä ja hyvinvoivempia kuin miehet, jotka eivät halua tai kykene sitoutumaan lapsensa elämään.? Isyystutkija & yliopistonopettaja Johanna Mykkänen, Jyväskylän yliopisto 1.11. TOISINAJATTELIJA Miten sitä voisi hallita niin, että kaikki ei olisi aina niin jumalattoman synkkää ja ahdistavaa ja näköalatonta? Minä luulen nähneeni sen oravan. Eikä siinä vielä kaikki. Olen melko varma, että sillä on ihmisen mielessä pesä. Kun duunipäivä on ohi ja oravanpyörästä katkaistaan kellokortilla yöksi virta, se makaa sohvalla, juo kaljaa, syö pähkinöitä ja heittelee kuoria lattialle. Se kuuntelee rasittavaa musiikkia, kertaa päivän tapahtumia ja miettii kaiken jotain muuta kuin sitä, että nyt pitäisi nukkua. Se säksättää taukoamatta ja sammuu vasta, kun tainnutat sen nukahtamislääkkeellä tai parilla lasillisella viiniä. ?Se on kuule aivan turha valittaa. Säk. Kuka sen lainan maksaa, jos ei lainanottaja ite. Säk. Sun sukupolves ei sit muuten saa enää eläkettä, jos et sattunu vielä tietään. Säk. Jos haluut jotain uutta virtaa elämään, niin ala eläkesäästäjäks. Säk. Tai ota joku uus vakuutus vaikka. Ota pitkä viikonloppuvapaa ja käy Berliinissä vähän tuulettumassa. Mut jos sä nyt alat jauhaa jostain elämän tarkoituksesta niin mä heitän just enkä melkein sua tällä saksanpähkinällä silmään. Säk.? Orava juoksee tietysti pyörässä, koska se on mitä on. Ylivilkas ja yksioikoinen luontokappale. Se ei tiedä muuta tapaa olla olemassa. Orava on myös koko ajan äänessä, ja ajan myötä oravan ajatuksista tulee ihmisen ajatuksia. Siksi ihmisen sisällä on jatkuva melu, vaikka siellä pitäisi oikeasti vallita hiljaisuus. Aikojen alussa Jumala vuorasi ihmiselle viisaan sisimmän omista ajatuksistaan. Ja Jumalan ajatukset eivät kuulosta yhtään miltään. Ne vain ovat. Economistlehden mukaan Suomen puolustus on Euroopan kärkeä, ja silti sitä vahvistetaan. Mirkka Hietanen Fi?n Nicaraguan-kirjeenvaihtaja kirjoittaa suakkunoita elämästä, mummonsa esimerkillä. Kauas pilvet karkaavat Suuri ja mahtava Suomi M I K S I O R A VA N P Y Ö R Ä P Y Ö R I I ? maanantain metallinen maku. Oravanpyörän kitinä kaikuu korvakäytävissä niin huumaavana, että siitä menee sekä kuulo että näkö. Orava on hyvässä vedossa, se haukkaa juoksuvauhdissa lenkkimakkaravoileipää ja huutaa ohjeita. Voi olla, että olen mennyt sekaisin. Mutta vannon: minä olen nähnyt sen oravan. Ja nyt minä kerron yhden jutun, jos vannot, ettet kerro oravalle. Jos se koskaan saa tietää tästä, se tulee hulluksi. Pyörässä on kauhea vauhti, mutta vain ulkolaidalla. Jos onnistut jotenkin hivuttamaan itseäsi varovasti keskemmäs, huomaat, että pystyt jo vähän avaamaan silmiä eikä huimaa niin paljon. Kun pääset keskiöön, istu siihen. Pysyttele ihan hiljaa ja tarkkaile. Älä tee mitään muuta. Siinä kohtaa voi tapahtua jotakin ihmeellistä. Maisemat alkavat venyä, ensin kuin kinuskivanukas, sitten kuin kuminauha, kunnes näet koko maiseman. Näet tienristeykset, horisontin, oman varjosi. Kaikki ympyrän kolmesataakuusikymmentä astetta. Se on sinun elämäsi. S I I TÄ S E S Y N T Y Y, Katso taivasta, jossa pilvet matavat jäyhinä ja kaikki samaan suuntaan, kuin kamelit aavikolla. Tiedät kyllä jo, millaisia pilvet ovat. Lentokoneesta ne näyttävät aina siltä niin kuin niiden pehmeässä pumpulissa voisi pomppia. Mutta ei niihin voi edes koskea. Niiden alla ei ole miltään suojassa, niiden päälle ei voi rakentaa. Kun tuuli puhaltaa niihin, ne hajoavat; kun tulee yö, ne katoavat. Ne eivät ole totta. Ne ovat oravan ajatuksia. J A N Y T. Nina Sarell Sanoma Magazines karsi viime viikolla kiinteitä kuluja. Samalla pysähtyi kuusikymmentäyhdeksän oravanpyörää. Tämä kirjoitus on omistettu irtisanotuille kollegoilleni, joilla on edessään tuntematon tulevaisuus. U O M E N puolustusvoimat sätkii henkitoreissaan, sillä k k takana on ankaria leikkauksia ja varuskuntien lakkautuksia. Varusmiesten määrä on kutistettu olemattomiin, ja jäljellä olevat miehetkin ovat rapakuntoisia. Näinhän meille on julkisuudessa kerrottu. Kansainvälisesti arvostetun The Economist -lehden toimittaja Edward Lucas on toista mieltä. Hän kirjoitti syyskuussa ilmestyneessä European Voice -lehdessä, että Suomi virittää jo ennestään mahtavaa puolustustaan. ?Harvat tajuavat, että vain 5,3 miljoonan asukkaan maalla on Euroopan suurimmat tykistövoimat ja yksi kehittyneimmistä ilmavalvontamekanismeista.? Lucas kehuu huipputasoisiksi myös erikoisjoukkojamme, tietoverkkopuolustustamme ja sotilastiedusteluamme. Suomi ilmoitti maaliskuussa ostavansa Yhdysvalloilta 178,5 miljoonalla eurolla ilmasta maahan ammuttavia JASSM-ohjuksia. Lucasin mukaan ne ovat ydinasepelotteen jälkeen tehokkainta, mitä rahalla saa. Yhdysvallat ei ole aiemmin myynyt JASSM-ohjuksia edes yhdellekään Natomaalle. S edustajien puheissa Suomen puolustus on nykyään kaikkea muuta kuin mahtava. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen esitti viime vuoden lokakuussa Taloussanomissa huolensa puolustusvoimien säästötoimista. Hänen mukaansa niillä on ?pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen puolustuskykyyn?. Tämän vuoden helmikuussa Ilta-Sanomien haastattelema eläköitynyt eversti Erkki Nordberg ?tyrmistyi? leikkauksista: Jatkosodassa maatamme puolusti yli 500 000 suomalaista ja 240 000 saksalaista. Vuonna 2015 sodanajan miesvahvuus on 230 000. ARMEIJAN tavoittanut Puheloista kommentoimaan Lucasin jutun väitteitä. Puolustusvoimien tied ll kk Eero Karhuvaara h dotuspäällikkö sanoi kuitenkin arvelevansa, ettei Lucas ole perillä suomalaisesta puolustuksesta. ?Jutussa Suomi esitetään sotilaallisena suurvaltana. Kaikki tietävät, ettei se pidä paikkaansa. Korkeintaan 70 JASSM-ohjusta ei tee maastamme sotilasmahtia.? Myös eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, perussuomalaisten Jussi Niinistön mielestä Lucas maalaa ruusuisen kuvan Suomen puolustuksesta. ?Puolustusvoimat on tällä hetkellä hyvin vaikeassa tilanteessa, kun puolustusvoimauudistus ja puolustusbudjetin VOIMA EI asukn a n o iljo ?5,3 m alla on Eua kaan m suurimmat roopan imat ja yksi vo tykistö eimmistä iln kehitty ntamekanis vo maval eista.? m mittavat leikkaukset ajoittuvat samaan ajankohtaan. Hallitus haastaa vastuuttomalla tavalla puolustusvoimien kyvyn hoitaa sille määrätyt tehtävät.? Niinistön mukaan puolustusvoimilla riittää ongelmia: Varusmiehillä ei ole tarpeeksi maastovuorokausia, ja merivoimilta vähennetään alusten merivuorokausia sekä ilmavoimilta lentotunteja. Lisäksi reserviläisten kertausharjoitukset on lopetettu melkein kokonaan, mitä Niinistö pitää edesvastuuttomana. tällä hetkellä vahvasti ohjuksiin. Helsingin Sanomat uutisoi lokakuun lopussa, että puolustusministeriö S U O M I PA N O S TA A valmistelee kehittyneiden Eurospike-ohjusten ostamista maa- ja merivoimille. Karhuvaaran h mukaan k k kyse on siitä, että puolustusvoimat päivittää asejärjestelmiään ajan tasalle. ?Meillä ei ole varaa kehittää kaikkia puolustuksen osa-alueita samanaikaisesti. Nyt ovat vuorossa ohjukset?. Niinistö pitää JASSM-ohjusten ostamista perusteltuna. ?Hankinnan ajoitusta voidaan kyllä kritisoida, sillä se vaikeuttaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa muiden tarpeellisten hankintojen tekemistä. Esimerkiksi tälle vaalikaudelle suunniteltua alueellisten joukkojen varustamista joudutaan karsimaan ja siirtämään.? Eero Karhuvaara ei pidä Suomen aseistusta erityisen vahvana verrattuna moniin muihin maihin. ?Esimerkiksi Ruotsilla on tuplabudjetti Suomen puolustusvoimiin nähden. Heillä on muun muassa hyvin vahva ilma-ase.? näkemyksiä Ruotsin ja Suomen voimasuhteista on esitetty. Vuonna 2008 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen silloinen tutkimusjohtaja Roope Uusitalo kirjoitti kolumnissaan, että Suomi on muihin Pohjoismaihin verrattuna melkoinen sotilasmahti: ?Suomen armeijan miesmäärä on yli kaksi kertaa muiden Pohjoismaitten asevoimien yhteenlaskettu vahvuus.? Uusitalo viittasi silloiseen 350 000 sotilaan sodanajan vahvuuteen, jota on siis nyt leikattu. Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara muistuttaa, että Ruotsi ja Suomi ovat puolustuksellisesti aivan erilaiset maat. Ruotsissa painotetaan kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista, kun taas Suomessa pääpaino on maanpuolustuksessa. TOISENL A ISI AK IN Elina Ruhanen
www.kummise tanit haimor sian.f i KENEN RAKKAUS ON AITOA? KUMMISETÄNI THAIMORSIAN Elokuvateattereissa 16.11. www.globbarit.fi/koyhyystulee Kuka korjaa sadon? Land Rush 19.11. klo 17.00 kuva: andrey diarra / normal life pictures köyhyys tulee elokuviin vapaa pääsy dubrovnik, eerikinkatu 11 dokkarinäytökset ja kiinnostavia puheenvuoroja Afrikkaa ryöstämässä Stealing Africa 3.12. klo 17.00 kuva: lars skree / guldbrandsen films järjestäjä: yhteistyössä:
YHTEISKUNNALLISEN ELOKUVAN FILM & MEDIA ART FESTIVAL & TAITEEN FESTIVAALI LENS POLITICA WWW.LENSPOLITICA.NET FACEBOOK.COM/LENSPOLITICA TWITTER.COM/LENSPOLITICA Tarjolla jälleen tuhti annos elokuvia, taidetta ja avartavaa keskustelua ajankohtaisista aiheista: r 3VPBOUVPUBOUP KB 'PPE -JCFSBUJPO "SNZO SVPLBQPMJJUUJOFO NBOJGFTUJ r +VMLJOFO UJMB KB LBUVUBJEF r :MJLBMBTUVT KB MVPOOPOWBSPKFO FIUZNJOFO r /BJTFOB KB TJJSUPMBJTFOB &VSPPQBTTB 28.11. 18:00 Kiasma-teatterissa BWBKBJTFMPLVWBOB QBMLJUUV Hich Tech, Low Life EPLVNFOUUJ LJJOBMBJTJTUB LBOTBMBJTUPJNJUUBKJTUB KPULB VINBBWBU SPILFBTUJ TFOTVVSJB CMPHHBBNBMMB WBJFUVJTUBLJO VVUJTJTUB HELSINKI 28.11.?2.12.2012 ANDORRA, DUBROVNIK, KIASMA-TEATTERI, MAKASIINI L3, ALKOVI GALLERIA