Voima 9/2011 - Lehtiluukku.fi

fif 9 ASku 11 MARR 20 u fi i.voima. MA KSA T YHJÄ S ,T TÄ Pilaa! voima IL A A I L MA TII N! .fi I ITÄ-KURJISTANIAN VIIMEINEN PUITAHALAILEVA KOMMARI- HOMO ANTOI TURVAN VIHERPIIPERTÄJILLE 9 Näin teet foliohatun 122 Kärsi kaikki on päin helvettiä! 007 Minipamfletti 73-456 Pohjois-Korean mahtava kaalisato 69 SJ AKE LULE HTI K O
Aika vaikea suunnitella tulevaisuutta, jos toimeentulo on ihan pätkästä. Pätkätyöpeliä pelaamalla työnantajat välttelevät lain määräyksiä. Se peli ei vetele. Työnantajan on esimerkiksi annettava lisätyötä sitä haluavalle osa-aikaiselle työntekijälle ennen uusien työntekijöiden palkkaamista. PAM ajaa pätkätyöntekijöiden asiaa ja parempia työehtoja. Liity ja olet joukossa, jossa pätkälle annetaan pitkät.
Kimmo Jylhämö & Klaus Welp (toim.) Oivaltava ja räävitön vastamainoskirja tekee jäynää kaikkialle tunkevalle mainostulvalle ja avaa silmät visuaalisen markkinoinnin logiikalle. Virkistävä mielen saastumisen vastalääke! Tähän kutkuttavaan opukseen on koottu Voima-lehdessä vuodesta 1999 ilmestyneitä vastamainoksia. Etusija on kuvilla, jotka tarjoavat ehtymättömiä oivalluksia ja löytämisen riemua jokaiselle nyky-yhteiskuntamme visuaalisessa ympäristössä kasvaneelle. Kuvien ohessa valotetaan vastamainosten taustoja sekä tarjotaan eväitä omaehtoiseen mainosanalyysiin tai ideoita omien mainosparodioiden tekemiseen.
MARTTI ANHAVA Romua rakkauden valtatiellä Arto Mellerin elämä Lapsineron matka runoprinssistä rappioruhtinaaksi. janica brander Lihakuu Maagisia tarinoita maailmanlopuista ja uusista aluista. Mehän sovittiin, että Espooseen ei muuteta. sari poijärvi kjell westö Kasari Pinkin, punkin ja murrosten 80-luku upeana skräppikirjana. Herkullisesti absurdiin vivahtavissa novelleissa tavalliset helsinkiläiset joutuvat muutoksen eteen. Muutoksen ytimessä voi olla arkinen hetki tai Jörn Donnerin Oscar-patsas. PHILIP TEIR Donner-ryhmä & muita novelleja otava.fi kuva: Jouni Harala Lue myös:
ilmoitus moitus MARRASKUUN MERKKITUOTTEET
9 2011 7 rjoitus 7.11.11.12 .2011 sis Me kaikki voimme olla Islanti kaikkea kuin paspartuuri, ellei vulkaaninen maa sitten satu juuri katsojan kohdalla olemaan keltaista, punaista, sammalenvihreää tai ruskeaa. Joka tapauksessa kaikki on karun kaunista. Tällaista on Islannissa lokakuussa. Harva maa on yhtä niukkaan asuttu kuin Islanti, jossa ei tarvitse katsoa taivaalle nähdäkseen taivaan. Tulivuoria, geysirejä, jäätiköitä ja omalla voimallaan maasta pulppuavaa kuumaa vettä, joka on todellinen ihme energiapihille suomalaiselle. Maa, jossa saa kylpeä hyvällä omallatunnolla. Kun kaikkea on niukasti ja karusti, se vähä mitä on, viiltää sielua. M U S TA M A A K E H Y S TÄ Ä 38 Trimmaa itsesi pärjääjäksi Voima testaa terveet elämäntavat. 20 Ahmed vie Suomen maailmankartalleSuomalaisen elokuvan uusi i toivo. 22 Selviytyjät Luottamus hyvä, kontrolli paras Selitä meille eurokriisi, ministeri Urpilainen! hauskaa. Reykjavikin pormestari on narri, Jón Gnarr, varsinaiselta ammatiltaan koomikko ja näyttelijä. Gnarr oli Besti Flokkurinin eli "parhaan puolueen" johtaja, kun se perustettiin protestiksi Islannin poliitikkoja ja pankkeja vastaan. Lokakuussa Gnarr toivotti Reykjavikin ilmaisjakelulehdessä Reykjavik Grapevinessä matkailijat tervetulleeksi seuraavasti: "Pyydän, ettette kävisi Pelastusarmeijan (Garðastræti 6, 101 Reykjavík) tai Punaisen ristin (Laugavegur 12, 101 Reykjavík) kaupoissa. Vaikka ne on ihan kivoja, niin ne ovat liian halpoja. Teidän pitäisi käydä kalliimmissa kaupoissa." Tätä omaperäisyyttä, karnevalismia ja vallankumouksellisuutta! Mutta ei Islantikaan paratiisi ole. Kun Grapevine kysyi islantilaisilta aktivisteilta, mitä maassa on tapahtunut sitten finanssikriisin, vastaus oli kyyninen: saimme oikeistolaisen uusliberalismin tilalle vasemmistolaisen uusliberalismin. K AU N I S VOI O L L A M YÖS Sevettijärvi, Sahara, Polynesia ja Chile. Grrr 40 Paratiisin vahtikoira Haastattelussa Nicholas Shaxson. Ruusu Haarla 27,30,35&36 eivät ole ottaneet islantilaisten kyynisyyttä tosissaan. He kysyivät Grapevinen jutussa: "Eikö se ole jo vallankumous, jos Islannissa on pankkeja kansallistettu, hallitus kaadettu, Islannin keskuspankin johto vaihdettu ja kansanäänestyksellä kumottu kahteen kertaan vaatimukset maksaa islantilaisen pankin velat Britanniaan ja Hollantiin?" Siinä, missä espanjalaiset ja ranskalaiset aktivistit näkivät islantilaisten toimissa vallankumouksellisen voiton uusliberalismista, islantilaiset itse näkivät pelkkää tappiota, vaikka he äänestivät kahteen kertaan talouspäätöksistä ja kieltäytyivät kahdesti maksamasta pankkiiriensa syntejä. Miten se sanonta nyt menikään. Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi tyhjä? ULKOM A ISET AK TI V ISTIT ino stama Va s.16 Te Tero Tähtinen Tä en Matti Ylönen s. 12 2 yn k ynnys No 3 / 2011 / á 5 euroa s. 14 4 KANNEN KUVa Klaus Welp liite Kynnys s. 40 Kirjallisuus ...........46-49 Elävä kuva ........... 5051 Kulttuuri ...............5255 Lukijaposti ............5657 harvoin Suomessakaan. Egyptin, Tuni Tunisian ja Libyan vallankumoukset tuntuvat jotenki kin aidommilta tai todemmilta kuin kotimaan haaleat asiat. Kuten Islanti, Suomi on kuitenkin pieni ja karu maa. Miksi emme tajua, kuinka helppoa olisi pienillä teoilla tehdä kumouksellisen suuria muutoksia? Ilmeisesti vieläkin ajatellaan, että vallankumous on aito vain, jos joltakin otetaan nirri pois. Islanti opettaa, että pienet teot voivat kasvaa äk äkkiä valtaviksi. Reykjavikin gay pride -kulkueeseen otti osaa viime elokuussa lähes satatuhatta ihmistä: o prosen 30 prosenttia koko maan väestöstä. Se kertoo paljon asenteista. TÄY S I Ä O VAT L A S I T s Ajassa .....................817 Kulttuurihäirintä .........10 Talous .................. 4041 Musiikki ............... 4245 Kimmo Jylhämö 9 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www voima fi Vast köpostit etunimi sukunimi@voima fi www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Elsi Hyttinen Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo, valokuvaajaharjoittelija Mika-Pekka Markkanen Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Työharjoittelijat Aino Iiramo & Heidi Merima-Halonen Avustajina tässä numerossa Anonyymi, Maria Haanpää, Ruusu Haarla, Emmanuel Haddad, Jari Hanska, Anne Heinonen, Tuuli Hirvilammi, Anna-Sofia Joro, Marjo Jääskä, Matleena Kantola, Mika Karhu, Taneli Karinen, Kuutti Koski, Johanna Koskinen, Kyhäritie, Kimmo Laakso, Pertti Laesmaa, Topi Laiti, Katja Lappalainen, Maija Lassila, Mervi Leppäkorpi, Niina Liina, Kaisa Luoma, Fanny Malinen, Tapani Möttönen, Petter Nissinen, Noora Ojala, Kati Pietarinen, Erkki Pirtola, Miina Poikolainen, Pontus Purokuru, Maaria Pääjärvi, Iida Rauhalammi, Filippe Rekacewicz, Antti Ronkainen, Henri Salonen, Kasper Strömman, Tero Tähtinen, Magnus Weckström, Matti Ylönen, Christa Åkerman Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 10/11 ilmestyy 12. joulukuuta. ISSN 1457-1005 Kuva: Charlotta Boucht
8 TURUN TORI. Valtaajat asuvat yhä marraskuun alussa Turun torille pystytetyssä teltassa. 15. lokakuuta Turussa paistoi aurinko. 9 2011 Christa Åkerman Katja Lappalainen LOS ANGELES. Amerikassa kansainväliseen toiminnan päivään osallistuttiin yli 200 kaupungissa. Valtaus on yhä käynnissä Los Angelesin kaupungintalon edustalla. Mika-Pekka Markkanen LONTOO. Lauantai-illan pimetessä St. Paulin katedraalin eteen nousi satakunta telttaa. Aluksi telttaleiri oli piispan suojelussa, mutta sittemmin valtaajien toivottiin poistuvan. Marraskuun alussa mielipide taas muuttui, ja leiri saa olla rauhassa ainakin vuodenvaihteeseen. HELSINGIN NARINKKA-TORI. Valtaajat nostivat käden ilmaan, kun oma mielipide kohtasi puhujan kanssa. Rahan ja vallan keskittymisen lisäksi puheissa esille tulleita aiheita olivat muun muassa vanhusten asiat, perustuslakimuutokset, nuorten mielenterveysongelmat ja hallituksen leikkausohjelmat. Nyt olemme parvi Globalisaatiokritiikki on muuttunut kymmenessä vuodessa. Menneitä ovat muutamien näkyvien äänitorvien ajat. Nyt liike on kuin lintuparvi & istuu finanssikapitalismin & sen puolustajien takapihoilla. tarttuvat ja leviävät kuin flunssa. USA:ssa Wall Streetin valloitus alkoi siitä, että kulutuskriittinen Adbusters-lehti lähetti 90 000 lukijalleen viestin, jonka mukaan "vallankumouksellista taktiikkaa on yksinkertaisesti muutettava". Adbustersin porukan mielestä oli otettava esimerkkiä siitä, mitä tapahtui Egyptissä Tahrir-aukiolla ja Espanjassa viime keväänä. Enää ei kannata toimia kuten yli kymmenen vuotta sitten Seattlessa, Göteborgissa ja Genovassa. "Globalisaation vastainen liike oli ensimmäinen askel. Silloin ideana oli hyökätä systeemiä vastaan kuin susi- Fanny Malinen J OSKUS ILMIÖT lauma. Lauman johdossahan on alfauros, jota muut seuraavat. Nyt malli on muuttunut. Nyt olemme parvi", perusteli Adbusters lainaten espanjalaisen tutkijan Raimundo Viejon sanoja. 15M-liike sai alkunsa 15. toukokuuta 2011 Madridissa järjestetystä mielenosoituksesta. Osa osallistujista päätti vallata Puerta del Sol -metroaukion pysyvästi ja pystytti sinne leirinsä. Leiristä kasvoi pikku hiljaa tuhansien ihmisten kaupunki, jolla oli oma ruoka- ja jätehuolto. Vastaavia leirejä nousi ympäri Espanjaa. Sittemmin liike on levinnyt Kreikkaan, Portugaliin, Ranskaan, Belgiaan, Saksaan, Italiaan, Israeliin ja Suomeen. E U RO O P PA L A I N E N 15M-liike tunnetaan myös nimellä Indignados, "suuttuneet". Ei johtajia, ei edustajia, avoimet kansankokoukset päättävät kaikesta konsensus-periaatteella, ei puolueita eikä doktriinia. Kaikki edustavat vain itseään. Konsensusperiaate on tuottanut jo päätöksiä poliittista korruptiota, EU:n vakaussopimuksia, julkisten palveluiden leikkaamista, rasismia ja rahamarkkinoiden ylivaltaa vastaan. Liike yrittää irtisanoutua kaikista perinteisistä tunnuksista, myös anarkismista. Merkittävin ero menneeseen on se, että nyt parveileva joukko on väkivallaton ja se jaksaa istua pitkään. I D E A O N Y K S I N K E R TA I N E N . mme Halua tiaa ra demok kä emme aa. rati yhtiök eri paikoissa, joissa olemme fyysisesti läsnä, ja joissa toiset voivat olla virtuaalisesti mukana. Keskusteluissa yritämme haarukoida esiin sitä, mikä nousisi yhdeksi ja ainoaksi vaatimukseksemme." "Jos homma toimii, se veisi meidät kohti radikaalia demokratiaa",muotoili "PUHUMME MONISSA Adbusters heinäkuussa. Uusi liike on jo onnistunut alkuperäisissä tavoitteissaan, joka määriteltiin Twitterissä 17.9.: "Kohteemme on demokratian suurin korruption aiheuttaja eli Wall Street, Amerikan finanssibaabeli. Haluamme nähdä syyskuun 17. päivä 20 000 ihmistä Manhattanilla teltoissa, katukeittiöissä ja rauhanomaisesti miehittämässä Wall Streetin. Kun olemme siellä, vaadimme vain yhtä asiaa niin kauan kuin tarve on. Haluamme demokratiaa emmekä yhtiökratiaa." Haktivistiryhmä Anonynomous liittyi joukkoihin jo elokuussa. Tapahtumia on ollut USA:ssa sadassa kaupungissa. Mukana ihmisiä laidasta laitaan. Ympäri maailmaa
9 mielenosoituksia on ollut 1 500 kaupungissa. W A L L S T R E E T I N valtauksessa vieraillut filosofi Slavoj Zizek kysyi leiriläisiltä, "mitä me todella haluamme?" ja "millainen sosiaalinen järjestelmä voi korvata nykyisen kapitalismin?". Zizekin mukaan aikamme ongelma ei ole yksilöiden ahneus vaan systeemi, joka pakottaa ihmiset ahneuteen ja korruptioon. Samalla New Yorkin leirillä vieraillut kirjailija-aktivisti Naomi Klein muistutti, että "kriisiä käytetään hyväksi". 2011 9 Talouskriisin perusteella USA:ssa yksityistetään opetusta, julkisia palveluja lopetetaan ja yhtiöiden toiminnan rajoitteita vähennetään. Liikkeen vahvuuksia on Kleinin mukaan se, että sillä on selkeä kohde, se on väkivallaton eikä tarjoa medialle kuvia rikotuista ikkunoista ja katutappeluista. Klein ja Zizek ovat siis keskenään samoilla linjoilla: meidän ei pidä olla huolissamme pelkästään finanssikapitalismista vaan myös kulutuskapitalismista, sillä se uhkaa tuhota liikakulutuksella ne vähät resurssit, joita meillä tällä planeetalla vielä on. Medianäkyvyytensä liike on jo saanut. Ennen pitkää nähdään, saako parveilu mitään aikaan. G20-kokous ainakin järjestettiin marraskuun alussa jälleen kerran suljettujen ovien takana kansalta suojassa, aiheena maailman talouskriisi ja kokouksen sponsoreina pankit ja suuryhtiöt. Kimmo Jylhämö Lue Suomen tapahtumista Fifistä. www.scoop.it/t/15m-suomi Vangittujen ääni määrä kasvaa Venäjällä eikä kansainvälinen yhteisö tee mitään. Näin väittää venäläinen ihmisoikeusaktivisti Maxim Gromov, jolla on omakohtaista kokemusta vankiloiden todellisuudesta. Gromov on yksi rekisteröimättömän ihmisoikeusjärjestön Vankien liiton perustajista ja johtajista. Hän on yksi harvoista, jotka uskaltavat pitää ääntä niiden puolesta, joiden ääniä ei koskaan kalterien takaa kuulla. Jo nuorena poliittinen aktivismi tempaisi Gromovin mukaansa, ja hänestä tuli yksi ensimmäisistä, jotka liittyivät kansallisbolsevistisen Eduard Limonovin kannattajiin. Sittemmin Gromov on ollut usein mukana suorassa toiminnassa. Vuonna 1998 hän tikkasi suunsa umpeen. Eräs toimittaja oli arvostellut poliittista johtoa ja sai potkut. Maxim protestoi. Nyt hän kohauttaa harteitaan. "Olisinpa vain tiennyt, kuinka vapaata tuo P O L I I T T I S T E N VA N K I E N Mika-Pekka Markkanen aika oli verrattuna siihen, mitä Venäjä on nyt." kärsivät Venäjällä. He tarvitsevat apua nyt. Kansainvälinen yhteisö aliarvioi ongelman vakavuuden. Ongelman toinen puoli ovat vankien lapset. Vanhempien katoaminen pelottaa heitä. Lapset eivät ymmärrä, mitä vanhemmille tapahtuu. He tuntevat itsensä omituisiksi vangittuine vanhempineen. Meidän, yhteiskunnan, olisi tehtävä kaikkemme stigmatisoinnin vähentämiseksi." Gromov puhuu kokemuksesta. Hänen 12-vuotias tyttärensä Sophia kokee isän liukuvan yhä kauemmaksi. "Miksi et vietä aikaa minun kanssani sen sijaan, että pelastat kaikkia tuntemattomia lapsia", tytär kyselee. " P O L I I T T I S E T VA N G I T PÄÄKALLOLIPUN KANTAJAT. Hakkeriyhteisö Chaos Computer Club perustettiin jo vuonna 1981. Kaaosklubin työmaa on vain kasvanut viime vuosina, kun vallanpitäjät ovat siirtyneet entistä enemmän verkkoon. Oksana Tselyseva Englannin kielestä kääntänyt Elsi Hyttinen Troijan hevoset kuriin Hakkerit käräyttivät Baijerin osavaltion Skype-vakoilusta. AKSAN tietoturvakeskustelua ravistelee skandaali. Saksalainen hakkerijärjestö Chaos Computer Club on paljastanut Baijerin osavaltion käyttäneen viattomaksi ohjelmaksi naamioitua troijalaista eli vakoiluohjelmaa tarkkaillakseen rikoksesta epäillyn kansalaisen tietokoneen käyttöä. Vakoilutroijalaista ehdittiin käyttää pari vuotta, vuodesta 2009 alkaen, ennen kuin asia lokakuussa paljastui. Saksan telekommunikaatiolaki sallii rikoksesta epäillyn verkkokommunikaation seuraamisen tietokoneelle asennettavalla valvontaohjelmalla. Seurata saa esimerkiksi Skypen käyttöä, mutta niin sanottua rauhallista dataa, käyttäjän tietokoneen omia tiedostoja, ei saa tutkia. Troijalainen voi silti tehdä ruutukaappauksia, selvittää salasanoja ja jäljittää, millä nettisivuilla epäilty on käynyt. Tämä rikkoo telekommunikaatiolakia. Troijalainen oli myös huonosti suojattu puutteellisen ohjelmoinnin vuoksi. Kolmas osapuoli onkin voinut helposti päästä troijalaisen saaneen käyttäjän tietoihin käsiksi. Vakoiluohjelman avulla voidaan myös asentaa muita haittaohjelmia ja vaikka nauhoittaa epäillyn Skypepuheluita ilman että käyttäjä huomaa sitä. S jelmistojen lataaminen ja kolmannen osapuolen tunkeutuminen järjestelmään on mahdollista. Edeltäjänsä tavoin uusi versio on haavoittuvainen, ja Chaos Computer Club pystyi murtautumaan siihen nopeasti. Saksan tuomioistuin ja sisäministeriö ovat eri mieltä Baijerin liittoval- i ia tulis ijalais in, jos Tro ä va käyttä epäillään öä henkil rismista. terro oikeuksista ja kunniasta", Kurz sanoo. "On huolestuttavaa, etteivät valtion viranomaiset tiedä ulkopuolisilta yrityksiltä tilattujen troijalaisten ominaisuuksista tai suojauksista", Kurz lisää. Miksi Chaos Computer Club haluaa tutkia vakoiluohjelmia? "Olemme kiinnostuneita troijalaisten toiminnasta ja haluamme parantaa kansalaisten tietoturvaa. Toimimme hakkerietiikan mukaisesti ja murtaudumme ohjelmistoihin, kun epäilemme niissä olevan jotain epäilyttävää. Meillä ei ole mitään tekemistä cyberrikollisten kanssa", Kurz vakuuttaa. "Kuulimme troijalaisesta alun perin eräältä Baijerin liittovaltion viranomaiselta, joka epäili tässä ohjelmassa olevan jotain lainvastaista. Saamme koko ajan uusia yhteydenottoja ja jatkamme poliittista keskustelua", Kurz sanoo. aikoo haastaa Baijerin sisäministeri Joachim Herrmannin ja Baijerin rikostutkintajohtajan Peter Dathen oikeuteen perustuslain rikkomisesta. Saksan sisäministeri Hans-Peter Friedrich vaatii nyt, että ulkopuolisten yritysten kehittämät vakoiluohjelmistot on tutkittava. Niitä ei saa asentaa enää ennen lähdekoodin kunnollista testausta ja tulevaisuudessa vain keskusrikospoliisi saa kehittää troijalaisia, joita käytetään rikollisten tarkkailuun. Saksassa mietitäänkin parhaillaan, millaisia tulevaisuuden valvontaohjelmistot voisivat olla. S A K S A N P I R A AT T I P U O L U E fifin luetuimmat 1. Suvi Auvinen ajalta 27.9.1.11.2011 4. Hannele Huhtala Vaarallinen taide herätti kohun Suomessa ei ole tuhottu taideteoksia sisällöllisistä syistä sisällissodan jälkeen. 2. Suvi Auvinen Valtion tiedonjulkistamispalkinto Hanna Nikkaselle Nikkanen palkitaan erityisesti teoksesta Viaton imperiumi. 5. Olli-Pekka Haavisto, Hannele Huhtala & Mikael Kallavuo Homona muutosta Suvi Auvinen sukelsi muutoksen maailmaan & sai mahdollisuuden eheytyä. 3. Ville Matilainen Demokratia palaa torille 15. lokakuuta 15M-liike valtaa ensi lauantaina torit myös Suomessa. 6. Kimmo Jylhämö Diaspora*: Pakkomuutto Facebookista Neljä opiskelijaa keräsi hurjan summan rahaa luodakseen Facebookille haastajan. tion poliisin kanssa siitä, missä menee rikoksesta epäillyn netin käytön seuraamisen raja: mikä on etätutkimista, mikä urkintaa. Troijalaisia tulisi käyttää vain, jos henkilöä epäillään terrorismista, mutta terrorismiin viittaavan tai epäilyttävän toiminnan määritelmä on kuitenkin häilyvä. käytetty ainakin yli 50 kansalaisen koneella", Constanze Kurz, informaatikko ja Chaos Computer Clubin puheenjohtaja kertoo. "Nykyään ihmisillä on kaikki mahdollinen data tietokoneellaan, joten tällaiset troijalaiset, joita joku toisella puolella maailmaa asuva voi halutessaan käyttää, voivat olla todella tuhoisia. Kyse on digitaalisista yksityis"TROIJAL AISI A ON Yle puun & kuoren välissä ...eli luottavatko Ylen toimittajat teihin, vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen? blogeissa lokakuussa Evi Ekroos Kadri Taperson Elämää ekokylässä ApuPaku tarvitsee matkalleen Gambiaan iloa, rakkautta & sopivasti jarrua. Opettajien kapina Vironkirjeenvaihtaja palaa kirjoittajaksi. Tänään hän kirjoittaa köyhyydestä. Club paljasti tällä viikolla uusimman version Baijerin troijalaisesta. Vuonna 2010 ohjelmoitu troijalainen ei tee kuvakaappauksia, mutta tässäkin ohjelmassa uusien ohCHAOS COMPUTER matleena kantola
12 9 2011 "Vuotosivusto Wikileaks lopettaa toistaiseksi salaisten asiakirjojen julkistamisen. Sivuston perustajan Julian Assangen mukaan syynä on rahapula. Assange syyttää vaikeuksista suuria luottokorttiyhtiöitä ja rahanvälityspalveluja, jotka ovat asettaneet Wikileaksin saartoon. Assangen mukaan sivuston saamat lahjoitukset ovat saarron vuoksi romahtaneet." Iltalehti.fi 24.10.2011 He ovat 1% Tutkijat ovat osoittaneet ensi kertaa, että alle 150 kansainvälistä yritystä hallitsee maailman taloutta. kun talouden harvainvaltaa kritisoivat Occupy Wall Street -liikkeet ovat laajentuneet ympäri maailmaa, julkaisi New Scientist -lehti kiinnostavan uutisen. Kolmen Zurichissä Swiss Federal Institute of Technology -instituutissa työskentelevän tutkijan tiimi onnistui ensimmäistä kertaa selvittämään kansainvälisten yritysten monimutkaisia omistussuhteita. Tutkimuksen perusteella mielenosoittajien synkät skenaariot maailman taloutta hallitsevasta pienestä eliitistä näyttävät käyneen toteen jo vuosia sitten. Tutkimus on laatuaan ensimmäinen, jossa kansainvälisten yritysten omistussuhteita on tarkasteltu järjestelmällisesti ja tieteellisen tarkasti. Tutkijaryhmä hyödynsi Orbis-tietokantaa, johon on kerätty tiedot 37 miljoonasta yrityksestä ja sijoittajasta ympäri maailman. Tästä joukosta tutkijat selvittivät yli 43 000 kansainvälistä yritystä, joilla oli keskinäisiä omistussuhteita. Analyysin myötä joukko pieneni 1 318 yritykseen, joilla oli keskimäärin 20 ristikkäistä omistussuhdetta. Nämä yritykset edustivat viidennestä maailman liiketoiminnan tuotoista, mutta samalla hallitsivat osake-enemmistöllä yrityksiä, jotka tuottavat yli 60 prosenttia maailman liikevaihdosta. Tutkijat onnistuivat samalla selvittämään kansainvälisten yritysten timantinkovan keskittymän. Ainoastaan 147 yritystä kattava verkosto, eli reilusti alle prosentti kaikista yrityksistä, kontrolloi yli 40 prosenttia koko maailman varallisuudesta. Listalla ovat muun muassa Barclays plc, JP Morgan Chase & Co, Merrill Lynch & Co Inc, Deutsche Bank AG ja Goldman Sachs Group Inc. S Masentunut, hautaudu sänkyyn vaikea neuvoa, koska he luulevat, tai ehkä ovatkin aivan oikeassa siinä, ettei kukaan voi ymmärtää heitä. Heidän henkilökohtainen umpikujansa on aivan yksilöllisen helvetillinen ja aivan omalla erityisellä tavallaan mahdoton. Vaikka tietäisi mitä masennus on, tekisi toisen kohdalla aina mieli kysyä, mikä on niin masentavaa. Masentavaa on se, ettei ole vaihtoehtoja. Masentunut makaa paikallaan, koska yksikään liike ei ratkaise hänen olemisensa ongelmaa. Hän on umpikujassa. Ei ole enää mielekästä edetä mihinkään suuntaan, koska kaikki mahdolliset suunnat palauttavat takaisin samaan lähtökohtaan. Hohto-elokuvassa pikku Jack on labyrintissä, hänen oma isänsä jahtaa häntä takaa kirveen kanssa. Melko masentavaa. Jack osuu umpikujaan. Hän ei pääse etenemään mihinkään suuntaan. Jackista tuntuu siltä, että hän on mahdottomassa tilanteessa, mutta ei hän ole. Jack seisoo labyrintin sisäisessä umpikujassa, mutta me kaikki tiedämme, ettei hänen kokonaistilanteensa ole ollenkaan toivoton. M A S E N T U N E I TA O N AMAAN AIKAAN kriisiä ja sai aikaan melkoisen kohun. Rastani ei uskonut, että hallitukset kykenisivät estämään globaalin talouden kriisiytymistä. Hän suositteli varautumista talouden romahtamiseen: "The governments do not rule the world, Goldman Sachs rules the world." Tutkimuksen perusteella Rastani näyttää olleen oikeassa. hallitsevasta illuminatista painajaisia näkevät salaliittoteoreetikot voivat kuitenkin hengähtää, sillä 147 yrityksen keskittymä ei näytä syntyneen tarkoituksellisesti. Tutkijoiden mukaan uudet yritykset haluavat luoda nopeasti suhteita jo ennestään hyvin verkottuneiden toimijoiden kanssa. Näin ollen omistus keskittyy sinne, missä sitä jo ennestään on. MAAILMAA Myös keskittymän koko ja moniäänisyys aiheuttaa ongelmia sen yhteistyölle. On kuitenkin yksi asia, joka yhdistää keskittymää, nimittäin muutosten vastustaminen. Esimerkiksi monopolilainsäädännön kiristäminen, veroparatiisien kitkeminen ja harmaan talouden torjunta saa yrityskeskittymän kavahtamaan ja lobbaamaan yhteistyössä. Nykyisen talouskriisin myötä EUalueella on onneksi nähtävissä päinvastaista kehitystä. Transaktioveroa ajetaan nyt reipasta vauhtia sisään. Lokakuussa Suomessa vieraillut veroparatiiseja tutkinut Stephen Shaxson antoi tästä EU:lle kiitosta. Jari Hanska "Goldman Sachs rules the world." Mirkka Hietanen on toivoa, koska siihen sisältyy muuttujia, muita ihmisiä. Yksi voi pelastaa toisen, toinen voi tappaa kolmannen. Kukin henkilö kokee ensisijaisesti oman kohtalonsa, ei niitä kaikkia. Masentava tilanne on sellaisella ihmisellä, jonka umpikujan kaikki osatekijät löytyvät hänestä itsestään. Ristiriita on ahtaasti yhden elämän piirissä, saman ruokapöydän ympärillä. Shakespearen Hamlet! Raiskataan hänen runollinen henkilöytensä lattealla psykoanalyysilla: Hänen täytyy kostaa isänsä murha, sillä isän oikeus on osa hänen omaa oikeuttaan. Mutta koska hän on niin nuori ja yksin, hän tarvitsee isähahmon. Ainoa isäkandidaatti on sama, joka hänen täytyisi tappaa kostoksi. Raivostuttava tilanne. Mikä siitä tekee masentavan, on ehkä vasta se, että jos hän ilmaisee tuota raivoa, hänet nähdään uhkaavana ja hänet hylätään. Näin ollen kaikki hänen tarpeensa ovat ristiriidassa keskenään. Mitä umpikujassa voi tehdä? Voi toivoa, että koko maailma ympärillä muuttuisi yhdessä yössä, tai että joku tulisi ja ottaisi pois tästä maailmasta. Tai sitten voi poistaa itse itsensä. Mitä muuta? JACK IN TIL ANTEESSA on pakko muuttua. Jos näin ei olisi, ei olisi umpikujassa muuten kuin näennäisesti, kuten Jack. Voiko yhdestä ristiriidan osatekijästä luopua? Tulisiko Hamletin esimerkiksi luopua tarpeestaan kostaa isänsä murha? Hän voi yrittää, mutta onko uskottavaa ajatella, että se katoaisi eikä kasvaisi viereisessä kukkapenkissä entistä aggressiivisempana katkeruutena takaisin? Miksi ristiriita on ylipäätään pakko ratkaista? Jos rimpuileminen vain kiristää ristiriitaa, lienee viisasta antautua sille mahdollisuudelle, että mitään ei enää koskaan tapahdu. Ei siinä tilannettaan mitenkään pahenna, sen vain hyväksyy. Se on eräänlainen välikuolema, mutta vaihtoehdoista kiistattomasti hedelmällisin. Siis: Hautaa itsesi sänkyyn ja odota uutta kasvukautta. JONKIN ITSESSÄ Ruusu Haarla T U T K I J O I D E N mukaan keskeistä ei ole kuitenkaan vallan keskittyminen, joka ei sinänsä ole hyvästä tai pahasta. Ongelmalliseksi kuvio muuttuu silloin kun verkostoista tulee epävakaita. Yksi suuri yritys vetää kaatuessaan herkästi muut mukanaan. Tai mikä pahinta, muut lähtevät peittelemään tilanteen vakavuutta. Näin tapahtui muun muassa Yhdysvalloissa vuonna 2008, kun osa pankeista sai toiseksi korkeimman AA-luottoluokituksen vain pari päivää ennen konkurssia. Zurichiläisen tutkijatiimin tuloksia ei ole kuitenkaan otettu vastaan kritiikittömästi. Tutkimus ei nimittäin paljasta sitä, miten yritykset käyttävät valtaansa omistamissaan yrityksissä. Kaikki eivät välttämättä toimi kovinkaan aktiivisesti, ja osa omistuksista on luonteeltaan sellaisia, että ne eivät oikeuta päätöksentekoon. Syyskuussa yksityinen meklari Alessio Rastani kommentoi suorassa BBC:n lähetyksessä talous- CREME DE LA CREME. 147 yrityksen keskittymän rinnalla euroalue ja sen velkakriisi ovat pikku juttuja. Näiden yritysten ääni painaa enemmän kuin kaikkien maailman valtiovarainministerien äänet yhteensä.
IKUISESTI M I A H A L M E E N elokuva SINUN OOPPERASYKSY HUIPENTUU BIO REX ELOKUVATEATTEREISSA 7.12.! MOZART: DON GIOVANNI (LIVE) keskiviikkona 7.12.2011 elokuvateattereissa 11.11.2011 Lapsista ja vanhemmista. Rakkaudesta ja menetyksestä. La Scalan uuden näytäntökauden avaus suorana lähetyksenä! Donna Annan roolissa upea Anna Netrebko ja kapellimestarina La Scalan vastavalittu ylikapellimestari Daniel Barenboim! Esitykset 7.12. kello 19.00 Espoo - Bio Rex Sello Hämeenlinna - Bio Rex Verkatehdas Kajaani - Bio Rex Kajaani LIPUT 32 LIPUT NYT MYYNNISSÄ! P PI VE R H D A L E IN www.avanton. /ikuisestisinun www.biorex.fi LENS POLITICA "Moderni länkkäri seksistä, vallasta ja eläimistä" "En modern västern om sex, makt och djur" WINNER . ta 4.11 i Ensi-il Helsink l, o Enge Kuopio Kin kko, Kuvaku Tampere a, Niagar APINATYTÖT APFLICKORNA WWW.KINOSCREEN.COM 11
14 9 2011 "Päivälehtien vähentynyt taidekritiikki sapettaa gallerioita - Taidegallerioiden valtakunnallinen yhdistys on huolissaan kuvataidekritiikin vähenemisestä. Sekä teosmyynti että näyttelyjen kävijämäärät ovat laskeneet." 19.10.2010 YLE Uutiset Vaihda somea! Diaspora, Facebookin kilpailija sosiaalisen median maailmassa, on esikuvansa peilikuva: avoin ja selkeä, eivätkä sen asetukset vaihdu epämääräisin väliajoin. Fifissä julkaistiin kesäkuussa 2010 Ville Matilaisen artikkeli Diaspora: Pakkomuutto Facebookista. Nyt syksyllä 2011 Diaspora vihdoinkin avautui kaikelle kansalle, ja Matilaisen juttukin pompahti viime kuun kolmanneksi luetuimmaksi Fifissä. https://joindiaspora.com/ Vainoa valkokankaalla olla elokuvafestivaaleja saman verran kuin elokuvateatterikomplekseja tai elokuvakerhoja ennen vanhaan. Lokakuussa festareita oli vähintään kuusi, nyt marraskuussa ainakin kolme. Uusin tulokas on ekaa kertaa järjestettävä Helsinki Refugee Film Festival, HELSINGISSÄ ALK A A joka heittää kankaalle tietoisuutta siirtolaisuudesta, pakolaisuudesta, ihmiskaupasta ja poliittiseen vainoon liittyvistä kysymyksistä. Synkät mutta liikkuvat teemat uponnevat parhaiten marraskuussa, kun luontokaan ei mitään ilotulitusta tarjoa. Kimmo Jylhämö http://helsinkirefugeefilmfestival. wordpress.com/ YKSIN MAAILMASSA. Mari Pasulan dokumentti seuraaa kosovolaista 14-vuotiasta Albertia Suomen pakolaiskeskuksessa. Noora Ojala TEHTAAN TAKAPIHA? Stora Enson & chileläisen Araucon omistama Montes del Plata rakentaa jättimäistä sellutehdasta Punta Pereiraan asukkaiden vastustuksesta huolimatta. Kaatopaikan kutsu runoilija A. R. Ammons kuljeksii Garbage-runoelmassaan (1993) Miamin ulkopuolella jättimäisellä kaatopaikalla. Hänen saksalainen kollegansa Durs Grünbein taas on kirjoittanut useita jylhänrepaleisia säkeitä jätteiden ja saastan maailmasta. Suomessa kaatopaikalle ennätti ensimmäisenä Markku Paasonen. Mikä ihme noissa löyhkäävissä kuonakasoissa oikein kiinnostaa runoilijoita? Eikö kaatopaikan pitäisi ennemminkin olla ylevän taidelyriikan vastakohta? Vastausta voi hakea esimerkiksi Paasosen Voittokulku-proosarunokokoelman (2001) ensimmäisestä runosta. Siinä mahtipontinen mutta ilkikurinen minäkertoja harhailee jätösten keskellä romanttisen usvan henkevöittämänä ja näkee kaupungin "saven ja suoveden varassa hyllyvänä betoniaivona". Runon temaattisessa miljöössä orgaanisen ja epäorgaanisen sekä konkreettisen ja abstraktin välinen raja-aita hälvenee villisti assosioivan kielen ja ylitsepursuavan kuvaston vyöryssä. Paasosen karnevalistisen runomyllyn uudisasukkaita ovat muun muassa "mekaaninen lintu", "puoliksi sulanut tarina" ja "lauseiden lumput". AMERIKK ALAINEN Eukalyptusplantaasi ei ole metsä vaan viljelmä, joka ei kelpaa muuhun. Likaista sellua Uruguay kärsii, kun pellot työntävät eukalyptusta & jokien varret paperitehtaita. kun Suomen ja muun Euroopan sellutehtaita suljetaan, nousee Latinalaisessa Amerikassa tehdas toisensa perään. UPM:n tehdas Fray Bentosissa Uruguayssa on jo surullisenkuuluisa. Nyt Uruguayssa rakennetaan taas. Yritys Punta Pereiran tehtaan takana, Montes del Plata, on chileläisen Araucon ja suomalais-ruotsalaisen Stora Enson yhteisomistuksessa. Tehtaassa ei ole kyse mistä tahansa jalostamosta, vaan hankkeessa yhdistyy sellutehdas, syväsatama ja voimalaitos. Suunnitteluja projektinjohtopalvelut tuottaa Jaakko Pöyry, sähköistyksen hoitaa ABB. Stora Enso lupasi tammikuussa hankkeesta tiedottaessaan alueelle kehitystä: "Tehdashanke edistää myös Colonian ja Conchillasin läänien taloudellista ja sosiaalista kehitystä, sillä yhtiö on sitoutunut täyttämään kattavat ympäristövaatimukset ja toimimaan saumattomassa yhteistyössä paikallisviranomaisten sekä paikallisen yhteisön kanssa." miskustannuksiin kaukana kotoa. Montes del Plata oli luvannut työntekijöilleen samat edut kuin tehdashankkeen alueella aikanaan aloittanut espanjalainen Ence, mutta päivärahoja ei uudelta työnantajalta kuulunut. Työtaistelu päättyi lopulta 11. lokakuuta, kun Montes del Plata korotti työntekijöiden tuntipalkkaa. viikkolehti Búsqueda julkaisi toukokuussa otteita valtion ja Montes del Platan välisestä sopimuksesta, joka solmittiin molempien osapuolten vaitiolositoumuksella. Sopimuksessa Montes del Platan sellutehtaalle ja sen yhteyteen suunnitellulle satamalle myönnetään jo sovitusta 361 hehtaarista laajennettu erityistalousalue. Valtio takaa samalla, että veroja ei tulla nostamaan ja mikäli veroehdot muuttuvat, ne kompensoidaan yritykselle. Valtio sitoutuu sopimuksessa etsimään 100 000 hehtaaria puuviljelmille soveltuvaa maata 200 kilometrin säteellä tehtaasta. Muutaman vuoden vanhojen maaperätutkimusten tulokset eivät tue näin laajoja istutuksia, mutta sopimuksessa sovitaan ratkaisun löytyvän. Ympäristöjärjestö Guayubira raportoi jo vuonna 2010 yhtiön painostavan viljely- ja muun maatalousmaan uudelleen luokitteluun metsitykseen sopivakU R U G U AY L A I N E N si. Paikallishallinnon ja asukkaiden yli kävellään. Käytännössä Uruguayn valtio antaa käyttöön infrastruktuurinsa, vastaa seurauksista, takaa yritykselle raaka-aineen ja luopuu porkkanastaan, verotuloista. lopuksi kohtaamme ryhmän aktiivisia paikallisia ihmisiä, nuoria ja vanhoja. Heillä on oma metsä kotoperäisistä lajeista. "Kehitämme vaihtoehtoisia tuotantotapoja", kuvailee Guayubira-ryhmän aktivisti Ayelen Borgogno. Ahtaudumme pieneen kylätilaan, jonka karuja seiniä koristavat jalkapallojoukkueiden vaakunat. Takassa lämmitetään yhteistä illallista. Sellutehtaan läheisyydessä sopimus huolestuttaa ihmisiä, joiden elanto on kiinni maassa. Ayelen Borgogno on rakentanut tulevaisuuttaan Colonian maaseudulle. Hänen visionsa on selvä. "Me voimme mahdollistaa sen, että tulevien sukupolvien käytössä on sama maa, jota itse hoidamme. Että heillä on samat oikeudet, joista itse olemme voineet nauttia tähän mennessä. Että emme menetä omaa maatamme. Maan on pysyttävä uruguaylaisten käytössä, eikä siitä pidä tulla aavikkoa vaan tuottavaa maata." KIERROKSEMME S AMAAN AIKAAN ja kielen mätänemistä huokuva kuvasto ei kuitenkaan ensisijaisesti pyri 2000-luvun katuojauskottavaksi rähjäsymbolismiksi, vaan sen keskeltä avautuu näkemyksellinen suhde suoraan populaarikulttuurin ytimeen. Mainoskuvaston ja -lauseiden nuoruutta ja puhtoisuutta vaalivassa kieliopissa jokaisen hyödykkeen elinkaari on näkyvissä vain osittain ja harkitusti. Tämän vuoksi jätteiden hautausmaalle sukeltaminen on nykypäivän kertakäyttömaailman kokonaisuuden ja todellisen sielun etsimistä. Toisin sanoen kaatopaikka on modernin kulutuskulttuurin marginaaliin sysätty mutta viime kädessä ainoa todellinen ja pysyvä monumentti. Ammons, Grünbein ja Paasonen vievät lukijansa sinne, minne tv-kamerat ja lööppimedian katse eivät koskaan yllä. Luontorunous on perinteisesti ollut lyriikanlaji, jossa henkeäsalpaava ulkoinen miljöö synnyttää ja legitimoi henkevöityneen sisäisen kokemuksen. Onko Paasosen ja kumppaneiden masinoima kaatopaikkarunous siis nähtävä luontorunon uutena, maallistuneena versiona, joka kurottaa kulisseiksi muuttuneen perinteisen luontomaiseman taakse ja alle, luonnon viimekätiseen luonnottomuuteen? PA A S O S E N H Y B R I DIO L E N TOJ A P I TÄ I S I K Ö N Y K Y P Ä I V Ä N ympäristötiedostavan luontolyyrikon sisällyttää rehellisyyden nimissä säkeisiinsä avohakkuut, harvesterit, lentokonemelu, ojanpientareille heitellyt roskat ja uimakelvottomiksi rehevöityneet hiekkarannat? Miettikääpä tätä seuraavan kerran, kun viette roskia ulos. Tero Tähtinen Mervi Leppäkorpi Kirjoittaja on tamperelainen esseisti & kirjallisuudentutkija. samaa tietä pitkin, jota tehtaan raskaat ajoneuvot kulkevat. Tietä reunustavat historiallisesti tärkeät talot, jotka ovat osa kansallista kulttuuriperintöä. Näitä teitä ei ole rakennettu kestämään liikennettä, jota tehtaan rakentaminen vaatii. Alueen asukkaat ovat vaatineet Montes del Plataa rakentamaan tien muualle talojen suojelemiseksi, tähän mennessä turhaan. Työkoneet Punta Pereirassa seisovat riveissä, ketään ei näy. Mukaamme lähtenyt ay-aktivisti kertoo työntekijöiden aloittaneen työtaistelun, sillä palkka ei riitä elinkustannuksiin ja työssä käyntiin kuluvaan rahaan, kuten asuAJ A M M E T E H TA A L L E PUITA VAAN EI METSÄÄ U R U G U A Y L A I N E N Washington Loco on yksi plantaasien aiheuttaman vesipulan kanssa sinnittelevistä viljelijöistä. Hänen juustotilalleen ei vettä tuoda tankeissa, kuten osalle lähiseudun asukkaista, mutta kaivo pihassa on jo kolmas plantaasien istuttamisen jälkeen ja senkin vedet käyvät kesäisin vähiin. Loco selittää, että eukalyptusplantaasi ei ole metsä vaan yksilajinen vil- jelmä, joka ei kelpaa muuhun. "Kerran tänne tuli yliopistossa opiskellut agronomi. Hän levitti kaikki tittelinsä pöytään ja selitti, miten aikoo saada tässä ympäristössä karjan laiduntamaan. Kun ymmärsin, että plantaasia on tarkoitus käyttää vain tilana ja karja ruokittaisiin keinotekoisesti, pyysin häntä tekemään yritysten propagandassa selväksi, mistä on kyse. Tätä maata ei voi käyttää karjan kasvatukseen. Se saattaa juuri ja juuri soveltua navetaksi." Mervi Leppäkorpi
KATARIINA NUMMINEN / TTK (FIN): DRAMA RELOADED: YERMA Traaginen runoelma lapsettomuudesta törmää arkitodellisuuteen TODELLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS (FIN): STAGED LARCENY: AN EXPERIMENT Tämä operaatio kutsuu teidät, fiktiiviset rikoskumppanit, anastamaan esityksen DORIS UHLICH (AUT): MORE THAN ENOUGH Kauneutta, kurveja ja lihallista runsautta ANDREI ANDRIANOV & OLEG SOULIMENKO (AUT / RUS): MADE IN RUSSIA Lännen ja idän kulttuuristen kliseiden välinen post-kommunistinen sotataistelu OJANEN & IIVANAINEN (FIN): FAT BASTARDS Seinähullu tee-se-itse-esitys jääkiekosta NYA RAMPEN (FIN): WORSHIP! Shakespearen tragediat ja kuolemansynnit lähtökohtana usko muuttuu palvonnaksi VERK PRODUKSJONER (NOR): BUILD ME A MOUNTAIN! Hella Wuolijoen ja Bertolt Brechtin utopia keskellä palavaa Eurooppaa ZACHARY OBERZAN (USA): YOUR BROTHER. REMEMBER? Amerikkalaisia kotivideoita Hollywoodtoimintaelokuvien hengessä JOHANNA LECKLIN (FIN): TUNNUSTUKSIA Elämän suuria ja pieniä salaisuuksia TEATR.DOC (RUS): TWO IN YOUR HOUSE KGB:n vartioima poliittinen kotiaresti Valko-Venäjällä "OIVALTAN EETTINEN FESTIVAALI" -Laura Kimari, Teatterilehti 1/2011 LIPUT 20 / 15 FESTIVAALILIPPUPAKETTI KOLME ERI ESITYSTÄ VAIN 45 / 35 LIPUNMYYNTI: Q-teatteri Tuntur ikatu 16 Puh. 09 4542 1333 Lippupalvelu Puh. 0600 10 800 (1,96/min + pvm) www.lippupalvelu.fi W W W. B A LT I C C I RC LE . F I
smia nta journali Riippumato vuodessa eljä kertaa Venäjältä n I WWW.NO VAJAGAZ ETA.F alismia sta laatujourn Kosmopoliitti taa vuodessa neljä ker lo.fi www.mondedip n kir jallis uude on a inteiset kunn Per .12. Kiasmass suljettu. .23 yjäiset 17.12 jat: ti 1017, kesu 1020, ma joulumy a tteluita, aast eja, kirjailijah hjelma. Debatt äkk ä o Kiasm rjoukset. Tym kustannus.fi. irjoja. Hyvät ta kaa www.into likoima k ssa, tsek Laaja va julki joulukuu ajoja. Ohjelma työp elsinki. Aukio n ala-aula, H a lo a .fi www.rosebud omatique Le Monde dipl AS HISTORIA-ATL ä terävän o piirtä Historiakartast ta esta 1900-luvus kuvan kaoottis ista. ja sen konflikte son Laura Gustafs UORASATU H o AA Heli Kuusipal MUUTA IHAN E PATATA JA DOLC K ASVIKSISTA n keittokirja ystävä Iloinen ilmasto ptejä lisia kasvisrese täynnä herkul esta. Italiasta ja Suom omatiq Le Monde dipl kysarjakuvaan. yhdistyy ny HELSINGIN SANOMIEN KIRJALLISUUSPALKINTOFINALISTI aan tekijänsä muk Huorasatu on ain lyhyempi. mattu. V vähän kuin Raa omatique A1 Le Monde dipl SARJAKUVA POLIIT TISTA rnalismi 100 SIVUA uen laatujou annu www.intokust s.fi audeamus ar Eetos G Basam Baz lishing in Parvs Pub Atena Avain onkirjat mo o niin & nä uumio Nem idekirjansito Banaani Arm dekirjat Ta ia Arktinen er va Nastam ossa: Absurd antiikki- ja tie valehti Min ntikvariaatti ilman Ku mukana men o Vantaan A ldts Suomen et Like Maa Voima Tutkijaliitt ykor va Schi Kansan Uutis Vihreä Lanka Tiedonantaja stannus Pyst ometheus ku Pr Valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa! Taavi Kassil Taavi Kassila v s ila Gunilla Ander un l Ande der Moby ja Miuyn Park BHAGAVAD-GITA - Jumalainen laulu Kaikkien jooganharrastajien ja ai k e ooga h rras jien g rast totuudenetsi öiden ehtymät totuudenetsijöiden ehtymätön t enet i t n htymä v lonlähde Ta v Kassila usi valonlähde. Taavi Kassilan uusi de. e ilan suomenno ja u k nt sitoo suomennos ja tulkinta sitoo m o o tämän maailmankirjallisuuden mä maailma kir allisuud lmankirj lisuuden klassiko tiiviisti y yaika n klassikon tiiviisti nykyaikaan. ssi iiviist v t ikaan PUUVILLAN LIKAINEN TARINA Halpa t paita Ha t-paitasi ei ole välttäi välttä mätt k vin eett esti uotettu. mättä kovi eettisesti tuotettu. ttä ttis t t tu K j m tkaa uuvillatuo a Kirja matkaa puuvillatuotanu non alkulähteille joss ilj i non alkulähteille, jo sa viljeliu h ille, lje jöid yöolo jöiden työolojen ankeu paljasiden d nkeu ljas eus ljas t kaikes a meud ssaan. tuu kaikessa karmeudessa kessa udes KAMARA Mitä kaikkea syömmekään Ka o u Karu totuus elintarviketeollit r k teolli eoll suud ta Elä miä ja ympäristöä udesta ud ta. Eläi i a ymp st p kohdellaa välin tämä ömäskohdellaan v npitämättömäsd l mät mä ti ja loppujalosteet ovat terveyja loppuja o e t vat t rv y p al d lle va r i delle vaarallisia. Miksi kukaan k ukaan halu a nä s d e ne siä? ha uaa enää syödä eineksiä? Jasmin r n Jasmin Darznik m Serafim Seppälä i eppälä IRANILAINEN TYTÄR Kosketta a osi arin ai Koskettava tositarina naisen k t sit kätketys l mäs islam kätketystä elämästä islamin, k ys l perinteiden ja patriarkaalisen erint den ja triarkaa isen i nt iar n vall n aail ss vallan maailmassa. Amerikl ilma il s erik k aistun l e r nila tytöll kalaistuneelle iranila stytölle u lais l palj tuu vanhempie alat paljastuu vanhempien salatt ljas pien attu menneisyy me eisyys. ARMENIAN KANSANMURHAN PERINTÖ Ainutl atuin n o Ainutlaatu nen teos t kerto k nk menia kertoo, kuinka Armenian i kansanmurhan arvet näkyvät a sanmurhan v äkyv anmu n yvät vuos ymmeni haja la vuosikymmeniä hajallaan osikymme m jall a neen kansakunna asuneen kansakunnan s n kulttuurissa kulttuurissa l urissa. K U N N I A L L I S I S TA K I R J A K A U P O I S TA K A U T TA MAAN. w w w. l i k e . f i
Uusi K ate Atk inson on täällä. PERUSTEET HALTUUN ! Ei vain paras lu kemani romaani tänä vuonna, ain para lu kemani omaani änä uon a i r kema aani n nna vaan koko vuosik ym menen paras jännär i. Stephen King aan k v o ikym me e p ras ä näri. tephe King ym a hen g Sivist y nyt, hauska, elämänuskoinen ja va lloittava. Literary Review ivist ynyt h uska lämänuskoinen valloitta sty t ka änus o a l l itt ttava iterar y evie Atkinson n o stai ek p ra k i j Atkinson in toistaiseksi paras kirja, häm mäst yttävän moniu lotteinen i onin i m mä t ttävä mäst ttäv on u lo einen j osk ttav r a l lin n kosker tomus K r ja, k n alo tettav ja koskettava k ir ja ll inen r ikoskertomus. Kirja, jok a on a loitettava ketta ke va i e m o v uudelleen alusta heti kun sen on lukenut loppuun. udelleen a lust he k sen on u e ut loppuun el e s et op The Guardian T h G ua d a tilaa uusi peruste teemana Toiset julkaisusarja pureutuu poliittisten käsitysten ja käsitteiden perusteisiin www.vasemmistofoorumi.fi TILAA MAKSUTTA: INFO@VASEMMISTOFOORUMI.FI WWW.SCHILDTS.FI Vasemmistofoorumi LUE VASTAPAINOA Jerry A. Coyne MIKSI EVOLUUTIO ON TOTTA Populaari esitys evoluutiosta uusimman tutkimusaineiston valossa 359 s. 36 Rosebud on harkitun kirjakuorman kanssa siellä missä sinäkin! R o s e b u d näkyy ja kuuluu messuilla, festareilla, klubeilla, keikoilla, kirjakinkereillä. Rosebudin kaiken kattavan myyntipöydän löydät Helsingin sarjakuvafestivaaleilta ja sadoista muista tapahtumista. Kaikkialta missä kaivataan hyvää luettavaa. Tervetuloa tutustumaan! Lotta Lounasmeri (toim.) NÄIN NAAPURISTA Median ja kansalaisten Venäjä-kuvat 312 s. 32 Ilpo Helén (toim.) REFORMIN PIRSTALEET Mielenterveyspolitiikka hyvinvointivaltion jälkeen Karoliina Ojanen, Heta Mulari & Sanna Aaltonen (toim.) ENTÄS TYTÖT Johdatus tyttötutkimukseen 329 s. 35 349 s. 34 Osuuskunta Vastapaino puh. (03) 3141 3501 fax (03) 3141 3550 Yliopistonkatu 60 A 33100 Tampere tilaukset@vastapaino.fi www.vastapaino.fi
IHMINEN IHMISENÄ. Eksotiikka ei kiinnosta Khadar Ahmedia. Hän toivoisi, että maahanmuutaajat näkyisivät elokuvissa siellä missä todellisuudessakin, vaikkapa yökerhoissa bailaamassa.