• 08 2008 lokakuu www.voima.fi YY ÖYT FI L 0.! FI .1 10 8 Johanna Korhonen Toimittajasta tuli uutinen s.22
• Aaltonen, Kauko oik.kand., eläkeläinen 340 Aapakari, Raija lähikasvattaja, sairaanhoitaja 341 Ahola, Riku (sit.) valtiotieteiden yo 342 Alanko, Tuula tiedotussihteeri 343 Antikainen, Marjut (sit.) lähihoitaja, 344 Arhinmäki, Paavo kansanedustaja, 345 Asikainen, Kirsi teologi, äänikirjalukija, 346 Avarre, Kristina (sit.) toimistosihteeri, 347 Belila, Eila (sit.) toimistosihteeri 348 Berg, Kaija laborantti 349 Bergius, Pentti Buttler, Pekka dipl.ins., eläkeläinen toimitusjohtaja 350 351 Crisologo, Roxana (sit.) oik.kand., runoilija, 352 Elonen, Johanna maalari, 353 Eräsaari, Leena (sit.) professori (ma) 354 Eskelinen, Pasi (sit.) ravintolavastaava 355 Eskelinen, Teppo YTL, tutkija 356 Etholén, Saku Forss, Lars (sit.) Furuholm, Esa Gharieb, Elias opiskelija, kaupanmyyjä keittiömestari kehityspäällikkö yrittäjä 357 358 359 360 Haaja Ilpo levyseppä 361 Haapanen, Haglund, Mikko Hagner, Anneli vartija kirjastovirkailija Anna-Mari ravintolatyöntekijä 362 363 364 Hakola, Hannele perushoitaja 365 Harpf, Tiina (sit.) kulttuurityöntekijä 366 Helle, Kirsi-Leena tiedottaja 367 Huhta, Erika tuotantotyöntekijä 368 Höykinpuro, Yuri sosionomi (AMK) 369 Ilanko, Mikko (sit.) vahtimestari, kulttuurituottaja 370 Ilola, Niina opiskelija, kahvilatyöntekijä 371 Immonen, Hanna sairaanhoitaja, 372 Iso-Markku, Perttu FM, toimittaja, 373 Jaatinen,Ville Jeskanen (Lehpyörälähetti, tinen), Marjut tallentaja, kuvataiteilija 374 375 Jokinen, Orvokki lähihoitaja 376 Järvinen, Pentti V. (sit.) sähköyliasentaja 377 Järvinen, Seppo hitsaaja 378 Kaarela, Tiina (sit.) FM, toimittaja 379 Kaasinen, Juha (sit.) 380 Kajanoja, Jouko 381 Kajos, Miina biologi 382 Kallio, Timo käsikirjoittaja 383 Kangas, Ante vahtimestari, matkailuvirkailija 384 Katajisto, Jaakko insinööri, 385 Kaukonen, Jaana valtiotiet. yo 386 Kemppainen, Ilona VTT, historiantutkija 387 Kirjava, Eero toimitsija 388 Kiviaid, Tiia Kivimäki, Jorma röntgenhoitaja lääket.- ja kirurgian tohtori, lääkäri 389 390 Kivistö, Jali rakennusmies 391 pääluottamusmies valtiotieteen tohtori Koponen, Hannu www-suunnittelija 392 Korkalainen, Tuomas yhteisöpedagogi 393 Korte, Matti Koskimies, Jan Koste, Asmo (sit.) yrittäjä VTM, pol.mag., tiedottaja 394 395 396 Laiho, Sari vastaava ohjaaja 397 Laine, Reiska (sit.) muusikko 398 Leppänen, Joonas filosofian maisteri 399 Liimatainen, Kirsi Marie elokuvaohjaaja 400 Lindbäck, Christina omaishoitaja 401 Lindeman, Jukka yhteysjohtaja 402 Lindman, Juho Lintunen, Tiina (sit.) KTM, tutkija sosionomi (AMK) 403 404 Loukoila, Eija ekonomi, yrittäjä 405 Martikainen, Perttu ylioppilas 406 Mikkonen, Turo postimies 407 Modig, Silvia (sit.) toimittaja 408 Muotka, Joni (sit.) vuoroesimies 409 Murhu, Liisa Mänttäri, Alina Niemi, Antti tarjoilija Huk, taiteentutkimuksen opiskelija opiskelija 410 411 412 Nyberg, Jyri myyjä 413 Nybäck, Frans av-asentaja 414 Ojala, Outi 415 Oksman, Ilkka Oranne, Emmy palkkasihteeri 416 417 erikoissairaanhoitaja sosionomi (AMK) Paaso, Marjasirkka erik. kirjastovirkailija 418 Parkkonen, Pia Peltola, Kati järjestösihteeri sosiaalijohtaja, eläkeläinen 419 420 Pietilä, Antti (sit.) yo-datanomi, verkkoneuvoja 421 Pihlaja, John (sit.) VTM, sosiaalipsykologi 422 Pihlaja, Kirsi sosionomi (AMK), nuorisotyönsuunn., 423 Pohjola, Mike Puhakka, Sirpa Rauhala, Paula tait.yo, kirjailija YTM, puoluesihteeri, opiskelija, fil.yo 424 425 426 (sit.) vahtimestari Raukamo, Tuulikki 427 Ravela, Reko postinjakaja 428 Rezov, Elena yrittäjä 429 Riippa, Linda (sit.) Huk, opiskelija 430 Roos, J.P. (sit.) professori, 431 Ruusunen, Sanna kassa, myyjä 432 Saari, Juhani valtiotiet. yo, opiskelija 433 Saarinen, Markku pääluottamusmies 434 Saarnio, Pekka Salonen, Ilkka toimittaja (sit.) toimistosihteeri 435 436 Sara-aho, Jonne opiskelija 437 Savolainen, Tarja (sit.) myyntiryhmävastaava 438 Savonen, Linda opiskelija 439 Seppälä, Hannu Siimes, Hanna- Simonen, Riina Suhonen, Juha insinööri YTM, aktivisti liikuntapaikkamestari Kaisa hum.kand., toiminnanjohtaja 440 441 442 443 Suksi, Jyri (sit.) ravintolatyöntekijä 444 Suominen, Esa Taavetti, Riikka lähihoitaja, koti-isä VTK, opiskelija, sihteeri 445 446 Tamminen, Tuominen, Anu Törnström Urho, Tuomas Aura kirjanpidon Maaria Mika (sit.) VTM, kulttuurituottaja oppisopimusopiskelija teatteriohjaaja sosiaalityöntekijä 447 448 449 450 Utriainen, Risto FM,TM, pappi 451 Vaara, Markku toimitsija, eläkeläinen 452 Vasankari, Jaakko tarjoilija 453 Vikstedt, Tea maalari 454 Villanen, Sampo VTM, pääsihteeri, 455 Villo, Pertti koulutuspäällikkö 456 Vilppolahti, Mika lähihoitaja 457 Väisänen, Sanna (sit.) sairaanhoitaja (AMK) 458 Välijeesiö, Keijo ohjaaja 459 Välitalo, Nestori psyk. sairaanhoitaja 460 Wathén, Katja-Anneli lääket.lis., lääkäri 461 Weckström, Katja 462 Welling, Viktoria 463 Wiik, Eeva (sit.) myyjä, eläkeläinen 464 Wiik, Kiti tietojärjestelmävastaava 465 Woitsch, Erwin KM, opettaja 466 FM, rak.alan artesaani suurtalousesimies
• ku n al n sva li lia LÄSSYTYSBINGO ULKOISTAMALLA TERVEYDENHOITO TAATAAN TOIMIVAT PERUSPALVELUT TYÖLLISTÄVÄT VERONALENNUKSET JÄRKIVIHREYS PELIOHJEET: Katso tv:n vaaliväittelyä ja ruksi ruutu sitä mukaa, kun poliitikko lässyttää. Kun neljän suora on ruksittuna, huuda »HEVONPASKAA!» VAALIRAHOITUS ON AVOINTA JA LÄPINÄKYVÄÄ UNELMISTA TODEKSI NUORTEN PAHOINVOINTI JA SYRJÄYTYMINEN... GRAFFITIEN MAALAAMINEN JOHTAA HUUMEIDEN KÄYT KÄY TÖÖN KÄYTTÖÖN HALLITTU MAAHAN MUUTTOPOLITIIKKA OSTOSPARATIISI LISÄISI TYÖLLISYYTTÄ PUUTARHA KAUPUNKIEN VERKOSTO ÄÄNESTYSIKÄ ÄÄNESTYSIKÄRAJA 16 VUOTEEN ...MUTTA NUORTEN TYÖTTÖMYYS KORVAUSTA ON LEIKATTAVA TASAPÄISTÄVÄ PÄIHDE ONGELMAISTEN ASUNTOLA KARKOTTAA VERONMAKSAJAT KAIKKI TYÖ ON ARVOKASTA KAKKU PITÄÄ LEIPOA ENNEN KUIN SEN VOI SYÖDÄ TÄ M Ä E I OLE ID E O LO G IN EN K YSYMYS M aksuttomat terveyspalvelut. Maksuton koulutus. Epäkaupallista tilaa ja kulttuuria. Vapaus liikkua ja olla. Maksuton paikallisliikenne. Ruuhkamaksut. Kohtuuhintainen asunto kaikille. Kuntien pätkätyöt kuriin. Loppu rasistiselle ulkomaalaisvalvonnalle. Vasemmistonuorten lässytykset ja ehdokkaat osoitteessa: www.vasemmistonuoret.fi
• LOKAKUUN MERKKITU OTTEET
• voima 08 / 2008 7 6.10.2008­2.11.2008 rjoitus sis 22 Koulussa ei saa leikkiä Kriittinen pedagogia hämmästyttää PISA-tulosten näännyttämiä oppilaita. Paolo Freiren opit kehottavat opettajia etsimään tietoa oppilaiden kanssa, ei tuputtamaan valmiita kaavoja. Liian vaarallinen? Päätoimittaja Johanna Korhonen oli vielä syyskuussa lähdössä Lapin Kansan päätoimittajaksi. Voiman haastattelu sai uuden käänteen viime metreillä, kun Alma Media irtisanoi Johanna Korhosen työsopimuksen. Uutisten tekijästä tuli uutinen. Fifi hirmuliskojen maassa A L E K S I S K I V E N P Ä I VÄ N Ä , 1 0 . 1 0 . , käynnistyy Fifi, aivan uusi voi- malainen nettijulkaisu. Se löytyy osoitteesta fifi.voima.fi. Tähän asti Voiman toimituksessa on tehty lehteä seuraavaa kuukautta varten. Jokapäiväisessä uutisvirrassa ei ole kannattanut kahlata eikä nopeasti vanheneviin kohuihin reagoida. Fifissä tulemme tekemään toisin. riippumaton journalismi kehittyi nopeasti internetissä, käsi kädessä erilaisten kansalaisliikkeiden kasvun kanssa. Moni toimittaja tuntui pitävän sitä uhkana. Indymedia-verkostoa nimiteltiin epäjournalistiseksi haihatteluksi, kun me juhlimme vapaata verkkojulkaisemista. Paikallisosastomme Vaikuttava Tietotoimisto kaatui resurssipulaan eikä kansainvälinen Indymedia-verkosto ikinä kasvanut omasta lokerostaan ulos. Minä lähdin oikeisiin töihin oikeaan tietotoimistoon. Pari vuotta myöhemmin havahduin huomaamaan kaiken muuttuneen: blogit ja verkkoyhteisöt räjähtivät valtavirtaan, ja termi "vapaa julkaiseminen", jota aikanaan viljelimme, kuulosti kivikautiselta. Siitä oli tullut itsestäänselvyys. V U O S I T U H A N N E N TA I T T E E S S A F I F I P A L A U T TA A M I E L E E N Kunnia punavangeille Suomenlinnaan kokoontui huikea edustusto Suomen merkittäviä johtohahmoja kunnioittamaan kansalaissodan punavankien muistoa. Saaressa närää herättää kokoomuspoliitikko Arja Karhuvaara ­ luokkajaon hengessä. 41 26 28 10 Täällä taas 1960-luvulla taisteltiin vapaan demokratian puolesta. Der Baader Meinhof Komplex -elokuva käy läpi Saksassa taistelleen RAF:n eli Punainen armeijakunta -terroristijärjestön vaiheita. s. 14 ed volv et In G Nollatole sucks Vapaa Helsinki -verkosto vastustaa Helsingin Stop töhryille -projektia ja nolletoleranssia. Jo kymmenen vuotta kestänyt projekti on tehnyt Helsingistä pohjolan Singaporen. myös ensimmäisen varsinaisen toimittajapestini. Olin hädintuskin parikymppinen ja kirjoitin uutisia nettiin. Työnantaja, pieni ja tuntematon Verkkotie, uhosi haastavansa alan jättiläiset. Sellaista oli silloin ilmassa: uskoa siihen, että internet avaisi tilaa pienille toimijoille ja purkaisi Suomen mediakentän keskittymistä. Minut otti töihin Helsingin Sanomista lähtenyt teknologiatoimittaja Johanna Korhonen, joka tuntui välillä taistelevan verkkouutisprojektillaan tuulimyllyjä vastaan. Meno olikin idealistista eikä netti kenties silloin osoittautunutkaan ihan niin vapauttavaksi välineeksi kuin Verkkotiessä toivottiin. Yritys tuntuu silti yhä aivan yhtä tärkeältä kuin silloin. Korhonen oli hyvä esimies. Myöhemmin työssuu kil kentelin hänen kanssaan Journalistissa, toimitge kut iinnosRa tajien ammattilehdessä, jonka uusi päätoimittaOcean stelusta k ankja jakoi Journalistiliiton rivit. Korhosen tyylistä ru pava t autoilijat h mpia pitäneet kauhistelivat liiton dinosauruskaartia, ee kea utun ä hui joka ei kestänyt napakkaa naisjohtajuutta. Vasaan yhta. Tulevaisu! kim rei tustajat valittivat lehden viihteellistymistä ja ayvat o moott tuulet nouse aiheille annetun tilan supistumista. n de Tätä seuranneesta jupakasta kerrotaan lisää tämän lehden sivulla 22. Kun Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö haastatteli Korhosta, tämä oli lähdössä luotsaamaan Lapin Kansaa. Juuri Voiman painoonmenon alla tilanne muuttui. Lapin Kansan omistava Alma Media irtisanoi Korhosen, koska konsernin johdolle selvisi, että tämän puoliso edustaa eri sukupuolta kuin oli oletettu. Tai siksi ­ riippuen siitä, ketä uskotaan ­ että puoliso osallistuu politiikkaan. Dinosauruksia löytyy siis myös ay-liikkeen ulkopuolelta. olen viime aikoina istunut yhdessä jos toisessakin hirmuliskopaneelissa. Niissä vanhemman polven kollegat syyttävät internetiä lukijoiden tyhmentämisestä, toimittajien ammattieettisen selkärangan hapertamisesta ja journalismin kaikkinaisesta rappiosta. Runsaan kymmenen vuoden aikana verkossa on tehty paljon kiinnostavaa journalismia. On pyristelty irti mediaomistusverkostojen kahleista ja rikottu painetun sanan, television ja radion itsestäänselvyyksiä. On yritetty rakentaa moninapaista, demokraattisempaa tiedonvälitystä. Oikein tehtynä nettijournalismi muuttaa maailmaa. Nähdään Fifissä 10.10. F I F I N P Ä ÄT O I M I T TA J A N R O O L I S S A KolUMNIT Teemu Mäki s. 12 Otto Bruun s. 36 Kristiina Koivunen s. 39 KIR KIRJOJA MAAILMASTA MA 08 2008 lokakuu K KANNEN KUVA K Klaus Welp www.voima.fi Ajassa ..................8-12 Poliittinen vesi .........11 Luonto .................... 42 Musiikki ........... 44­45 Kirjallisuus .......46­47 Elävä kuva ....... 48­49 Voima testaa .......... 51 Lukijaposti ........ 52­53 YT YY FIFI LÖ 0.! 10.1 Intopamfletit s. 7 Diplo-pok Diplo-pokkareita myös ruotsiksi s. 9 po D DiplonYmpäristöatlas s. 4­5 Myös Nov Myös Novaja Gazeta pokkareina s. 2 l liite Voimakalenteri .. 15­19 I Into Kustannuks sen Kirjoja Maail- Talous ..................... 36 m masta-liite Politiikka ................. 39 hanna nikkanen Maailmankirjat -ta Maailmankirjat -tapahtuma 23.­26.10. kr 8 Johanna Korhonen Toimittajasta tuli uutinen s.22 Tiede ....................... 41 08 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Hanna Nikkanen, (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 & mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju Avustajina tässä numerossa Mikko Annala, Mikael Brunila, Otto Bruun, Laura Böök, Alejandro Cárdenas, Teppo Eskelinen, Timo Forss, Olli-Pekka Haavisto, Matti Hagelberg, Maria-Kaisa Jurva, Oona Juutinen, Elisa Kissa, Kristiina Koivunen, Pertti Laesmaa, Laura Lilja, Ville Lähde, Kukka Ranta, Riina Merenluoma, Taneli Nordberg, Elisa Pehkonen, Aiju Salminen, Pirre Soininen, Tero Tikkanen, Konsta Väänänen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi & Jakelu Jari Tamminen (09) 7744 3114, 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 9/08 ilmestyy 3. marraskuuta. ISSN 1457-1005
• voima 08 / 2008 9 Kirre Koivunen lyhyesti Suomi iloitsee Sorsasota etelässä -jutussa kerrottiin ottiin orimattilalaisen taiteilijaparisskunnan Marko Suomen ja Jukka kka Lehtisen taistelusta rauhoittaa metaa sästykseltä lahti, jonka rannalla he alla asuvat ja jossa on kaupungin venevalkama. Hämeenlinnan hallintooikeus määräsi viime vuonna alueelle viisivuotisen metsästyst kiellon, mutta metsästäjät valittivat asiasta. Syyskuussa korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. KHO perustaa ratkaisunsa muun muassa metsästyslain 20 pykälän 3 momenttiin, jonka mukaan metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle. Sorsastuskielto pysyy siis voimassa kesään 2012 saakka. Tämä rajoitettu metsästyskielto vesialueella on ennakkotapaus Suomessa. Suomi iloitsee päätöksestä: "Maailma muuttuu. Enää ei uppiniskaisesti voi pitää kiinni ikiaikaisista oikeuksista. Talojen nurkilla ammuskelu ei sovi nykyaikaan." Suomi kertoo ottaneensa päätöksen johdosta yhteyttä Metsästäjä- ja Jahti-lehtiin ja kysyneensä, kiinnostaisiko niitä tehdä juttua asian tiimoilta, jotta vastaisuudessa vältyttäisiin vastaavilta ongelmilta. "Ei kiinnostanut kumpaakaan!" Orimattilan Sanomien yleisönosastossa käytiin sorsastuskauden alkaessa elokuussa kiivasta sanasotaa asian tiimoilta, mutta nyt näyttää Karkkulanlahdelle laskeutuneen välirauha. Suomen ja Lehtisen hanhet ja myskisorsat uiskentelevat rauhassa lahdella niiden kaukaisten sukulaisten samaisella Mallusjärvellä ollessa henkipattoja. Elisa Kissa VOIMAN NUMEROSSA 2/2008 KESKUSTELUA GAZASTA. Mohammad Almasri keskustelee palestiinalaisen laulajan Reem Al Bannan kanssa Jafran nuorisokeskuksessa Gazan tilanteesta. ria yhteiskunnalliseen toimintaan. "Me olimme tulossa Suomeen aktivoimaan kulttuurien välistä viestintää. Etenkin tämän viisumisotkun jälkeen on selvää, että meidän on yritettävä ymmärtää toisiamme paremmin." koko syksyn ajan ymmärtää, mistä viisumikiellossa on kyse ja miten sen voisi kiertää. Nyt tilanne näyttää umpikujalta. Lähetystöhenkilökuntakaan ei osaa suositella muuta kuin yhteydenottoja poliitikkoihin, jotta nykyistä viisumipäätösprosessia saataisiin muutettua. Se muutos ei taida onnistua tarpeeksi ajoissa tämän projektin pelastamiseksi. Ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen uskoo, että viisumin epäämisessä ei ole kyse sen kummemmasta kuin lähetystöhenkilökunnan epäluulosta. "Näissä tilanteissa lähetystö joutuu arvioimaan, palaako tämä ihminen kotimaahansa", Täyrynen selittää. Hän tuntuu olevan vakuuttunut siitä, että Rauman hankkeen takana on yarmoukilaisten halu loikata Suomeen. "Pakolaisleirille ei kukaan palaa. Se on varma." Kirsi Koivunen on järkyttynyt Täyrysen arviosta. "Ulkoministeriössä ei lainkaan tiedetä, millaisesta paikasta on kyse. Yarmouk on ihan normaali osa Damaskusta. Siellä käydään koulua ja tehdään töitä. Jafran nuorisokeskuksesta on matkustanut paljon nuoria eri puolille K O I V U N E N O N Y R I T TÄ N Y T IKUISET PAKOLAISET RUNSAAN SADANTUHANNEN asukkaan epävirallinen pakolaisleiri Yarmouk perustettiin vuonna 1957. Syyriassa on kymmenkunta virallista leiriä, Jordaniassa samoin, Libanonissa kaksitoista. Vanhimmat leirit perustettiin jo vuonna 1948 Israelin itsenäisyyssodan jälkeen. Ajan myötä ne ovat muuttuneet telttakaupungeista hökkelikyliksi, sitten aivan tavallisiksi naapurustoiksi. Kaikki kotinsa jättäneet palestiinalaiset eivät suinkaan asu leireissä. Virallisten ja epävirallisten leirien lisäksi miljoonia palestiina- laisia elää tilastojen ulkopuolella eri puolilla Lähi-itää. YK:n palestiinalaisia pakolaisia avustava järjestö UNRWA luokittelee myös pakolaisten jälkeläiset pakolaisiksi. Suuri enemmistö nyt elossa olevista palestiinalaispakolaisista ei ole ikinä käynyt isiensä mailla. Näin on syntynyt Mohammad Almasrin sukupolvi, kolmannen ja neljännen polven pakolaiset, joiden yhteys suvun kotimaahan rajoittuu isovanhempien tarinoihin. Hanna Nikkanen Siitä vaan ENGLANTILAINEN Eurooppaa, eikä seitsemän vuoden aikana yksikään ole jättänyt palaamatta takaisin Yarmoukiin." Almasrilla ei ollut vaikeuksia päästä Suomeen. Silloin hän myös palasi kiltisti kotiin sovittuna ajankohtana. Miksi Almasriin ei nyt luoteta, mikä linjaus on muuttunut? Timo Täyrysen mukaan ei mikään: Vision on toiminut vuosikausia samoilla säännöillä. VIIME VUONNA Täyrysellä ei ole tarjota vinkkejä Almasrille ja Jafran kulttuurikeskuksen nuorille. Rajat ovat heille kiinni ja sillä selvä. "Jos tällaista hyväätarkoittavaa toimintaa halutaan harjoittaa, sitä pitäisi tehdä paikoissa, joissa Schengen-säännöt eivät päde. Joko siellä kotipaikassa tai sitten jossain muualla, Euroopan ulkopuolella." Hanna Nikkanen tuomioistuin vapautti kuusi hiilivoimalan kimppuun käynyttä Greenpeacen aktivistia syytteistä. Aktivisteja syytettiin Kingsnorthin hiilivoimalalle aiheutetuista yli 35 000 punnan eli noin 44 000 euron vahingoista. Syytetyt maalasivat voimalan savupiippuun pääministeri Gordon Brownin nimen kiinnittääkseen hänen huomionsa hiilivoiman ongelmallisuuteen. Oikeudenkäynnissä valamiehet hyväksyivät aktivistien argumentin, jossa he totesivat vahingoittaneensa voimalaa estääkseen vielä suuremman vahingon ilmastolle. Vuodelta 1971 peräisin oleva Criminal Damage Act -laki antaa luvan vahingoittaa omaisuutta suuremman vahingon estämiseksi. Jari Tamminen www.independent.co.uk Nainen ajoi autoa! NAISAUTOILIJA TÖRMÄSI Geenimanipuloitu ruokaympyrä 8. syyskuuta Euroopan unionin hyväksyneen geenimuunnellun (GMO) soijapavun kansalaisten ruokapöytiin. Saksalaisen Bayer Cropsciencen kehittämää soijapapua (A25704-12) saa jatkossa myydä ihmisravinnoksi sen lisäksi, että sitä käytetään karjanrehuna. Komissio päätti hyväksyä geenimuunnellun elintarvikkeen, vaikka selkeä enemmistö EU-kansalaisista vastustaa GMO-elintarvikkeiden pääsyä markkinoille. Päätöksen takana oli Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) päätös määritellä Bayerin soijapapu turvalliseksi elintarvikkeeksi. EFSAa on arvosteltu siitä, että se o perustaa perusta päätöksensä lähinnä GMOteollisuuden sille toimittamiin mateollisu teriaaleihin. teriaal Jari Tamminen E U RO O PA N KO M I SSIO I L M OI T T I 12-vuotiaaseen pyöräilijään", mtv3:n nettiuutisisissa otsikoitiin 11. syyskuuta. Kamala uutinen, 12-kesäinen pyöräilijä ­ nuori poika, kuten itse jutussa osuvasti täsmennettiin, joutui sairaalaan. Kemiläisen naisautoilijan ikää ei kerrottu. Nettihaulla Maikkarin uutisista löytyi 213 osumaa sanalle naisautoilija, mutta vain kaksi osumaa sanalle miesautoilija. Vertaileva tutkimus Helsingin Sanomiin tuotti pari uutisoitua naisautoilijaosumaa. Toinen käsitteli sitä, että naisten autot ovat siistejä ja toinen sitä, että kielitoimisto suositteli jo syksyllä 2007 sukupuolittavien termien käytöstä luopumista. Myös Nelosella ja Ylessä pidettiin nollatoleranssia. Missä dinosaurukset kirjoittaa, siellä lampaat ei voi laiduntaa. Vai mitä, mtv3:n uutisten vastaava naispäätoimittaja Merja Ylä-Anttila? Susanna Kuparinen www.mtv3.fi/uutiset w www.euobserver.com
• vesi voima 08 / 2008 11 Tuhansien vesi olympiahuveihin aikojen parhaat" olympialaiset ovat päättyneet. Samaan aikaan, kun maailman urheilunystävät käyskentelivät Pekingin puhdistetussa ilmanalassa vehreitä istutuksia ihastelemassa, läheisessä Hebein maakunnassa kuivuvat pellot ajoivat viljelijät epätoivoon. KAIKKIEN Peking oli somistettu miljoonin kukoistavin kukin ja nähtävyyksiä ympäröivin viheriöin, jotka vaativat kastelua. Samaan aikaan Baodingin kaupungin ympäristössä, Hebeissä, puolentoista tunnin junamatkan päässä "vapaan tiedonvälityksen" urheilukisoista, epätoivoon joutuneet talonpojat tekivät kuivuuden takia itsemurhia juomalla kasvinsuojelumyrkkyjä, kertoi brittiläisen Sunday Times -lehden verkkouutinen 24. elokuuta. Varmistaakseen kisavieraiden vedensaannin viranomaiset rakennuttivat vesijohtoja ja -kanavia läheisestä Hebein maakunnasta. Baodingin ohituskanavat kuivattivat pellot, ja talonpojat menettivät satonsa. Sukupolvien maanmuokkaus ja toimeentulon keinot tuhoutuivat muutamassa kuukaudessa. Tästä olympialaisten virallinen sivusto vaikeni maaliskuun 17. päivän tiedotteessaan, jossa kerrottiin kisojen vesiturvasta. O LY M P I A L A I S T E N A I K A A N destä, mutta nyt ei kymmenen metrin kaivo ole riittävän syvä. "Kuinka voisimme kasvattaa riisiä? Meillä ei ole vettä edes viljalle", valitti kolmekymppinen viljelijä Wang Duchuan. Osakemarkkina-analyyseja tarjoava Seeking Alpha -sivusto uutisoi 20. elokuuta, että Pekingin pohjoispuolisilla alueilla ei voi enää viljellä paljon vettä vaativaa riisiä edes sateisina vuosina. Vesipula uhkaa jo talouskasvuakin. väki ja talonpojat eivät kisavieraita päässeet kohtaamaan, sillä sen ja pääkaupungin välille oli sijoitettu kymmenen olympialaisten turvatarkastuspisteeksi nimettyä aseistettujen poliisien tiesulkua, vaikka kisoja käytiin yli 160 kilometrin päässä. Sulut estivät tehokkaasti kanssakäymisen ja väestön ahdingon paljastumisen. Julmaa kohtalon ilkuntaa on, että kaikki tapahtui olympialaisten BAODINGIN K AUPUNGIN kannalta turhaan. Tiibetin tapahtumien vuoksi olympiakaupunkiin ei saapunutkaan odotettua määrää urheiluturisteja, joten kulutuspiikkejä ei tullut eikä Baodingin asukkaiden vettä tarvittu. Olli-Pekka Haavisto Viiteluettelo löytyy Voiman netistä, www.voima.fi PEKING IMEE HEBEIN KUIVIIN vesivarojen ministeriö esittelee 22. syyskuuta verkkosivullaan uutistoimisto Xinhuan uutisen. Se kertoo Pekingin g kroonisen vesipulan hätäratesipulan kaisusta, jossa johdetaan ssa kaupunkiin 300 miljoonaa kuutiometriä vetmetriä tä pika-apuna Hebein na maakunnasta. ta. Baodingin ohi ran kennettiin Pekingiin kisojen vedenkuludenkulutuspiikkien varalle 320 kilometriä pitkä riä kanava- ja putkijärjestkijä j telmä. Tämä on osa valtavaa Jangtsejoesta rakennettavaa kanaalijärjestelmää, jonka sanotaan tähtäävän kuivan Pohjois-Kiinan vedensaannin lisäämiseen. Vesi saadaan muun muK I I N A N K A N S A N TA S A V A L L A N selvitti asiaa haastattelemalla yli 20:ta viljelijää, vesi-insinööriä ja viranomaista. 31 000 ihmisen arvioidaan menettäneen kotinsa ja maansa. Välittömäksi syyksi yhdet haastatellut sanoivat veden hintojen yli 300 prosentin nousun, mihin kellään ei ollut enää varaa, toiset taas totesivat kastelukanavansa yksinkertaisesti kuivuneen. Monet velkaantuivat rahanlainaajille. Tässä maakunnassa perheen tulot saattavat jäädä yhteen dollariin päivässä. Aiemmin viljelijät ovat saaneet vettä parin metrin syvyyS U N D AY T I M E S assa Keltaisesta joesta 400 kilometrin päästä Baiyangdian-järven kautta, jolla itsellään on vakava kuivuusong gelma. Jokaista vesilitraa kohden menetetään yli neljä litraa haihtun misena ja vuotoina. Hebein oma veden riittävyys on ve vain 1 prosenttia Kii12 nan m maakuntien keskiarvost arvosta. Kun jättimäinen veden u uudelleenohjaushanke etelästä pohjoiseen o saatu kaikilta on osin päätökseen vuonna pää 2010, P ki gii t Pekingiin tullaan ministeriön mukaan johtamaan vettä miljardi litraa vuosittain. Olli-Pekka Haavisto Tavarat eivät liiku itsestään Öljyä kuljetetaan paikasta toiseen, että voidaan kuljettaa lisää öljyä paikasta toiseen. paljon negatiivisia ympäristövaikutuksia esimerkiksi päästöjen ja jätteiden muodossa. Senhän tiedämme. Tarkempia tietoja ilmiöstä on saatavilla Olli Tammilehdon tutkimuksesta, joka onnistuu samalla olemaan yhteiskuntakriittinen pamfletti. Ajatuksena on, että kun kuljetusten ympäristövaikutukset tehdään näkyviksi samassa paketissa, huomataan järjestelmän pirullisuus. Markkinatalouspuhe on puhetta passiivissa, tai puhetta subjektittomien "markkinoiden" toiminnasta. Siksi tutkimus on tarpeellinen: aktiivinen toiminta tulee näkyviin. Asiat eivät liiku itsestään sijainnittomille markkinoille, vaan ne hyvin aktiivisesti tuodaan. Tähän tarvitaan valtavasti työvoimaa, energiaa, ja niin edespäin. näkymättömiä vain puheessa, vaan myös tilastoissa. Kuljetukset eivät näy valtioiden ympäristötaseissa, kun esimerkiksi päästöjä mitataan. Ympäristöhaitat voivat näyttää vähenevän, kun lisääntyvät kuljetukset itse asiassa lisäävät niitä. Kun myös lento- ja laivarahti on jätetty päästösopimusten ulkopuolelle, tavaran liikuttamisella tuntuu olevan outo erikoisasema. Tammilehto piirtää kuljetusjärjestelmästä absurdin kuvan. Kuljetuksia pidetään taloudellisen hyvinvoinnin kannalta välttämättöminä. K U LJ E T U K S E T E I VÄT O L E Samaan aikaan niitä subventoidaan valtavasti. Merkittävimmät kansainvälisissä kuljetuksissa siirtyvät tavarat ovat polttoaineita, kuten öljyä, joita tarvitaan ennen kaikkea kuljettamiseen. T U T K I M U K S E N K E S K E I N E N piiloargumentti kuuluu: kansainväliset kuljetukset eivät ole tavaroiden siirtelyä, vaan järjestelmä. Järjestelmä vaatii valtavan infrastruktuurin, jatkuvaa tavaroiden säilömistä maanteitä kulkevissa rekoissa, standardointia ja synkronointia. Siinä missä siirtelyn määrään ja laatuun voi vaikuttaa, järjestelmälle voi sanoa vain kyllä tai ei. T AVA R A K U LJ E T U K S I L L A O N Teppo Eskelinen Olli Tammilehto: Kuljetusten kurjuus. Uusi Tuuli 2008. 60 s.
• Vinokino 2008 Lesbo- ja homoelokuvan festivaali Turku 24.10.­26.10. Helsinki 31.10.­2.11. Tampere, Jyväskylä, Oulu 28.10.­9.11. www.vinokino.fi taide www eleh .taid ti.fi
• MIEHISTÖJÄ ETSITÄÄN KANSAINVÄLINEN "OCEAN RAGE" -TIIMIMME ON OLLUT VUOSIKYMMENIÄ MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ YHÄ SUUREMPAA JA VAHVEMPAA POLTTOMOOTTORITEKNOLOGIAA, HURJEMPIA PURJEHDUSKELEJÄ, KASVATTAMASSA VALTAMERIEN PINTA-ALAA JA KENTIES JOPA MUUTTAMASSA MERIVIRTOJEN SUUNTIA SUOTUISAMMIKSI. TULE SINÄKIN OSAKSI IHMISKUNNAN HISTORIAN SUURINTA LAIVUETTA JA MIEHISTÖÄ, JOKA YLITTÄÄ SEKÄ OMAT ETTÄ LUONNON SIETOKYVYN RAJAT. TULE VOITTAJIEN TIIMIIN.
• Pahaa verta VALOKUVA K E S Ä K U U N L O P U L L A eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio antoi vastauksen kahden yksityishenkilön SPR:n Veripalvelua vastaan nostamaan kanteeseen syrjinnästä. Kantelu koski Veripalvelun elinikäistä verenluovutuskieltoa miestenvälistä seksiä harrastaneita henkilöitä kohtaan. Oikeusasiamiehen mukaan kieltoa ei voida pitää lainvastaisena. Ratkaisussaan oikeusasiamies korostaa, ettei kielto johdu sukupuolisesta suuntautumisesta, joka nauttii perustuslain suojaa syrjintää vastaan, vaan sukupuolikäyttäytymisestä. Sukupuolisen käyttäytymisen perusteella ihmisiä voidaan edelleen syrjiä. Asiasta virinnyt keskustelu on ollut yhtä käsitteiden sekamelskaa. On riskikäyttäytymistä, riskiryhmää ja riskitekijöitä. Käsitteiden erot eivät ole juurikaan selvillä ja niitä onkin käytetty aika huolettomasti. Riskiryhmä-käsitteestä on pääosin jo luovuttu, vaikka oikeusasiamies ja Veripalvelu sitä käyttävätkin. Olisikin aiheellista puhua riskitekijöistä tai riskikäyttäytymisestä. Riskikäyttäytymisen ja riskiryhmän ero onkin siinä, että riskikäyttäytyjät kuuluvat riskiryhmään, mutta Veripalvelun nimeämään riskiryhmään kuuluminen ei automaattisesti tarkoita, että henkilö on riskikäyttäytyjä. Hieman ongelmallista? Oikeusasiamiehen ratkaisussakin tietty seksuaalikäyttäytyminen on nähty riskikäyttäytymisenä. Näin asia ei kuitenkaan ole. HIV on tauti, joka tarttuu verikontaktin, jaettujen neulojen ja suojaamattoman seksin vä- lityksellä. Kondomi suojaa tartunnalta miltei sataprosenttisesti kaikenlaisessa seksissä. Veripalvelu perustelee kieltoa sivuillaan seuraavasti: "HIV-tartunnan riski miesten välisessä seksissä noin 25kertainen heteroseksiin verrattuna." K I E LT O P E R U S T U U maton Suojaa aina seksi on tymistä, yttäy riskikä ojattu seksi su mutta i ole. e oletukseen, että kaikki seksi on suojaamatonta seksiä. Suojaamaton seksi on aina riskikäyttäytymistä, mutta suojattu seksi ei ole, oli se sitten miestenvälistä tai miesten- ja naistenvälistä. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Kansanterveyslaitos on tutkinut miestenvälistä seksiä harrastaneiden tartuntoja, mutta heteromiesten ja -naisten tartuntojen määrästä vastaavaa tutkimusta ei löydy. Perustelut kiellolle perustuvat siis olettamuksiin seksuaalikäyttäytymisestä ja tartuntojen määrästä. Syrjivät asenteet ovat yhteiskunnassa usein hyvin syvään juurtuneita, ja niiden muuttuminen on hidasta. Asenteet määrittävät myös mitä tutkitaan ja miten. HIV:ta ei edelleenkään nähdä "koko kansan" tautina ja osaltaan Veripalvelun käytännöt edesauttavat näiden asenteiden säilymistä. Asenteista kertoo myös se, ettei Kansanterveyslaitos ole tehnyt esiintyvyystutkimusta heteroväestöstä. Ilmi tulleet HIV-tartunnat ovat kuitenkin heteroväestön keskuudessa 2000-luvulla kaksinkertaistuneet. On huolestuttavaa, että jopa viidesosa tartunnoista käy ilmi vasta AIDS-vaiheessa, jolloin henkilö on voinut kantaa virusta jo kymmenen vuotta tietämättään. Myös raskaana olevien naisten seulonnoissa ilmi tulleiden tartuntojen lisääntyminen kertoo siitä, etteivät suo- TURVASEKSIÄ. Ruotsalainen HIV-tiedotusläpyskä listaa turvaseksin muotoja. Kullimiekkailu on hauskaa ja turvallista, esite kertoo. malaiset aktiivisesti testauta itseään. On varsin mahdollista, että on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä omaa HIVstatustaan ja harrastavat silti suojaamatonta seksiä. Hyvin mahdollista on myös se, etteivät nämä ihmiset ymmärrä olevansa riskikäyttäytyjiä. Vuonna 2007 luovutetusta verestä oli syyskuuhun mennessä löytynyt kolme HIVtapausta. S P R : N V E R I P A LV E L U N O L I S I A I K A uudistaa luovutuskäytäntöjään. Jos elinikäisestä kiellosta ei haluta luopua, tulisi sen määräytyä riskikäyttäyty- misen, ei seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvän sukupuolikäyttäytymisen perusteella. Nykyinen ulkoministeri Alexander Stubb ja kollegat olivat tiivistäneet olennaisen kirjallisessa kysymyksessään komissiolle vuonna 2006 seuraavasti: "Kaikki aids- ja HIV-asiantuntijat voivat vahvistaa, että homo-, lesboja biseksuaalisten yhteisöjen todennäköisyys osallistua seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen ei ole suurempi kuin heteroseksuaalisten henkilöiden todennäköisyys osallistua siihen. Koska kaikki ryhmät ­ heterot, homot, lesbot ja biseksuaaliset ­ ovat yhtä pystyviä seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen, on epäoikeudenmukaista, että vain homoja, lesboja ja biseksuaalisia kielletään luovuttamasta verta." Pirre Soininen VINOKINO, lesbo- & homoelokuvien festivaali, Pohjoismaa-teema, elokuvia myös Taiwanista & Argentiinasta 24.­ 26.10. Turussa, 31.10.­2.11. Helsingissä & 28.10.­9.11. Tampereella, Jyväskylässä & Oulussa. Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi TOIMINTA 4.10. MUISTA EL Ä INYSTÄV I Ä K ANSA INVÄLISENÄ 7.10. K YNT TIL ÄMIELENOSOITUS ANNA POLIT- Hesy & Vantaan Jumbon Citymarket järjestävät yhteisen tempauksen, jolla kerätään ruokaa kodittomille eläimille, tule Citymarketin lemmikkiosastolle kello 11­18 juttelemaan eläinsuojelusta & Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen toiminnasta, Vantaanportinkatu 3, kello 15­18 paikalla on taputeltavana elokuvasta tuttu Myrsky-koira isäntänsä, ohjaaja Marko Rauhalan kanssa, paikalla on myös Hesyn auto, johon asiakkaiden toivotaan lahjoittavan ruokaa ja tarvikkeita kodittomille eläimille, Jumbon Citymarket on luvannut kymmenen prosenttia lemmikkiosaston päivän myynnistä kodittomille eläimille. Lisäksi Hesyllä on kirjamyyntitapahtuma Helsingin keskustassa, Lasipalatsin kulmalla kello 11­17. 5.10. K A SVISKEKKERIT kutsuvat tutustumaan kasvisruuan monipuoliseen maailmaan, vegaaninen ruoka on muutakin kuin ituja ja porkkanoita, ja nyt se on mahdollista testata itse ­ täysin veloituksetta, maistuvia kasvisruokia tarjoillaan Helsingin Uudella ylioppilastalolla kello 14. EL Ä INTENPÄ I VÄN Ä, Helsingissä Venäjän Suurlähetystön edustalla, Tehtaankatu 1, kello 18.30. KOVSK AJAN MUISTOLLE, 15.10. OMA ISHOITAJIEN VOIMAT Ä ÄRIR AJOIL- Mielenosoitus Helsingissä Eduskuntatalon edessä kello 12­12.30, asiasta on tehty vetoomus, jonka voi allekirjoittaa osoitteessa www.adressit. com/omaishoitoperheet. L A ­ MITEN K ÄY "HY VINVOINTIVALTION"? KELLOKOSKI R AUHAN JA KEHIT YK SEN TOIMINTAPÄIVÄT, I & II OSA, draama- ja osallistavia mene- telmiä kansainvälisyyskasvatukseen, 18.­19.10. Itämerikeskuksessa, Rauhakoulun kurssille haetaan helsinkiläisiä & turkulaisia kansainvälisyyskasvatuksesta, rauhankulttuurista ja draamakasvatuksesta kiinnostuneita henkilöitä, jotka olisivat halukkaita toimimaan lasten & nuorten kanssa, kurssi sopii myös niille, jotka haluavat uusia ideoita omaan kasvatustyöhönsä, kuljetus Helsingistä, ilmoittautuminen rauhankoulu@rauhanliitto.fi, www.rauhanliitto.fi/ rauhankoulu. TAPAHTUMAT 5.10. PERINTEISET ELI A S -KOULUN MIKKELIN MARKK INAT, syksyn herkkuja, satotuotteita, ruokabuffet, kakkukahvila, ongintaa, arpajaiset, kirpputori, puuhanurkka lapsille, ihania hyvän olon hoitoja kello 11­15, Helsingin Eliaskoululla, Ehrensvärdintie 31­35. 6.10. KIRPPUTORI, Suomen Kansallisteatterin puvuston Pienen näyttämön lämpiossä kello 15­20. 8.10. INFOILTA, nuorten (18­30-vuotiaiden) vapaaehtoistyömahdollisuuksista maailmalla, Maailmanvaihto ry:n tapaaminen Helsingin Caisassa, Kokoustila 2, kello 18­20. 16.10. K ALLION K ÄVELYFESTIVA ALI, kierros työväen Helsingin Hakaniemessä, lähtö Työväentalolta, Paasivuorenkatu 5 A, oppaana historiantutkija Tero Tuomisto, järjestää Kallion Kulttuuriverkosto & Kohtaamispaikka Myötämäki. 22.10. LUZ ESTHEL A CASTRON Suomen-vierailun kunniaksi Amnesty järjestää yleisöillan, tilaisuudessa Rafael Monteron ohjaama elokuva Preguntas sin respuesta, joka kertoo meksikolaisessa Juárezin kaupungissa tapahtuneista naisten murhista & katoamisista, elokuvan jälkeen yleisöllä on mahdollisuus keskustella meksikolaisen ihmisoikeusaktivisti Luz Esthela Castron kanssa, elokuva K-18, englanninkielinen tekstitys, Helsingin Kino Engelissä, kello 18­21. TURKU EL ÄVÄ KUVA? -elokuvatietovisa, juontajana Sakari Lehtonen Bar Bristolissa, Hämeenkatu 16, torstaisin 30.10, 27.11 & 18.12. kello 19. KESKUSTELUT & SEMINAARIT 4.10. MOZAMBIQUE ­ sodanjälkeisen menestystarinan tilintarkastus, seminaari etsii laveampia näkökulmia kehityksen & hyvinvoinnin edellytyksiin, riittääkö rauhaa köyhyyden poistamiseksi? Seminaarin pääalustaja on tutkija & toimittaja Joseph Hanlon, joka otsikolla Donor myths about Mozambique ­ reality check and the magical MDG purkaa osaltaan kuvaa Mosambikista kehitysyhteistyön menestystarinana, keskustelemassa Liisa Laakso, Laura Torvinen & Pedro Comissário, keskustelua johtaa Mika Rönkkö, seminaari on englanninkielinen, Helsingin Pasilan Rauhanasemalla kello 13­17. 6.10. MITÄ K AUHAJOK I OPET TA A? Maanantaiklubilla keskustelemassa lasten- ja nuorisopsykiatri Pirkko Turpeinen-Saari & psykologi Emmi Tuomi, lisäksi musiikkiesityksiä, klubin vetäjinä Irene Auer & Yrjö Hakanen, Helsingin ravintola Milenka, Haapaniemenkatu 3-5, kello 19. 9.10. SEMINA ARI JON FOSSEN DR AMATIIK A STA, norjalainen Jon Fosse on maailman esitetyim- piä nykydramaatikkoja, Klockriketeaternin järjestämä luento Helsingin yliopiston päärakennuksessa kello 10­16. RUOTSI SUOMESSA, SUOMI RUOTSISSA, luennoimassa Mirja Saari aiheesta Vuoden 1809 kielitilanteesta nykyaikaan & toinen luennoitsija Leena Huss, Uppsala universitet: Onko suomella mahdollisuuksia Ruotsissa? Suomen & Ruotsin kohtalonyhteys, Studia generalia -luentosarja Helsingin yliopistossa Porthanian luentosalissa PI, Yliopistonkatu 3, torstaisin kello 17­19. T YÖVÄENLIIK K EEN K IRJA STON PUHUJA SEUR A, Tommi Uschanov, Outi Alanko-Kahiluoto, Lauri Holappa & Ruurik Holm kertovat & keskustelevat kirjoista "Mikä vasemmistoa vaivaa" & "Puolueiden kriisi ­ Puolueet & uusliberalismi: Mitä on tehtävä?", illan isäntänä on toimittaja Hannu Taanila, Helsingin Työväenliikkeen kirjasto kello 18­20. 16.10. ITSENÄ INEN VA I AL AMA INEN, luennoimassa Riitta Hjerppe aiheesta Venäjä-yhteys vauhditti Suomen teollistumista & toinen luennoitsija Bo Lönnqvist: Muodostuiko Suomelle identiteettiä? Suomen & Ruotsin kohtalonyhteys, Studia generalia -luentosarja Helsingin yliopistossa Porthanian luentosalissa PI, Yliopistonkatu 3, torstaisin kello 17­19.
• Oikeus olla - maksuttomia tiloja kaikille, bussilippu 0 euroa, Stop töhryille -kampanja lopetettava Oikeus päättää - 5 % kaupungin budjetista kaupunginosakokouksille Oikeus asua - vuokrat alas asuntoja lisäämällä Oikeus tulla toimeen - tarpeeksi rahaa terveydenhoitoon ja sossuun, kaupungin työntekijöille riittävästi palkkaa ja työkavereita PUHKAISE KUPLA ­ TEE MAAN PARAS VASTAMAINOS! Kilpailussa on sarja alan opiskelijoille ja ammattilaisille sekä avoin sarja. Osallistua voi tekemällä mainosjulisteen, -musiikkia, -animaation tai -elokuvan. Viime vuonna kilpailuun osallistui 136 mainiota työtä, joita voi käydä katsomassa osoitteessa www.mainoskupla.fi. KILPAILUAIKA PÄÄTTYY 27.10. Yleisö pääsee tänä vuonna ensimmäistä kertaa äänestämään omaa suosikkiaan. Tuomareina toimivat kuvataiteilija Katja Tukiainen, muusikko Risto Ylihärsilä Risto-yhtyeestä, Markkinointi&Mainontalehden toimittaja Mattias Erkkilä, Voima-lehden ja adbusters-finlandin AD/valokuvaaja Klaus Welp, kansalaisaktivisti ja ympäristöpolitiikan tutkija Annukka Berg sekä yhteisöja markkinointivastaava Sasu Halme Floobs-nettiTV:stä. MOLEMPIEN SARJOJEN VOITTAJAT SAAVAT RUTKASTI MAINETTA, KUNNIAA JA NÄKYVYYTTÄ SEKÄ 100 EURON LIPPULAHJAKORTIT. WWW.MAINOSKUPLA.FI LUONTO-LIITTO ja VOIMA-LEHTI järjestävät neljättä kertaa vastamainoskilpailun, joka haastaa kritisoimaan kulutuskulttuuria huumorilla ja mainosmaailman omalla kielellä.
• Reko Ravela Proleääni valtuustoon Vasemmistoliitto - Helsinki - Kunnon palveluita kaikille - Joukkoliikenne ja terveydenhoito maksuttomaksi. - Lisää tuulivoimaa ja kasvisruokaa ­ eroon hiilestä ja katumaastureista 428 www.rekoravela.fi Helsinki Helsingin kaupunginvaltuutettu li i ku iv t Yi Yleisten töiden lautakunnan jäsen j Maailma ei ole vielä valmis. Puhutaan kuin nainen naiselle: maailmaa rakennetaan työllä. Haluamme, että Sinulla on mahdollisuus tehdä työsi hyvin. Sen eteen me teemme työtä. Kuntavaaleissa 26.10 Sinä päätät mitkä unelmat tulevat todeksi kotikunnassasi. SOSIALIDEMOKRAATTISET NAISET
• voima 08 / 2008 23 TURVAISA ON RINNE TUNTURIN. Korhoselle kerrottiin, että kahden äidin perheen ei kannata muuttaa Rovaniemelle. Sopimaton Tästä piti tulla aivan toisenlainen juttu. Haastattelin Johanna Korhosta, joka oli vastikään eronnut Journalistin päätoimittajan tehtävästä ja lähdössä Lapin Kansan päätoimittajaksi. Sitten Korhosesta itsestään tuli uutinen. HIETALAHTI-OSUUDET: KIMMO JYLHÄMÖ IRTISANOMISOSUUDET: HANNA NIKKANEN KUVAT: KLAUS WELP L P APISSA KAIKKI KUKKII nopeasti. Syyskuun alussa Johanna Korhonen erosi Journalisti-lehdestä ja ilmoitti siirtyvänsä Lapin Kansan päätoimittajaksi. Journalistilehdessä Korhonen jakoi mielipiteitä. Yksinkertaistetaan rajusti: liiton nuoremmat jäsenet tukivat suuria uudistuksia tehnyttä päätoimittajaa, vanhempi ay-väki vastusti. Haastattelin Korhosta 24. syyskuuta. Lokakuun 1. päivänä, kun Voima on menossa painoon, selviää, että Alma Media on erottanut Johanna Korhosen Lapin Kansan päätoimittajan paikalta ennen kuin hän on tehtävässä ehtinyt aloittaakaan. A L ATA A N V I I M E V I I K K O O N . Ajattelen haastattelussa pureutua valtajournalismin ja maakuntajournalismin suhteeseen. Oletan, että perinteiseen tapaan vanhasta työpaikasta ei puhuta, erityisesti silloin kun on kyse ay-liikkeestä. Ja että henkilökohtaisista asioista vaietaan. Pääkaupunkiseudulla metropolijournalistit ihmettelevät Korhosen siirtymistä paikallisemmalle tasolle, Lappiin. Samaan aikaan päätoimittaja Johanna Korhonen itse istuu Hietalahdentorin kupeessa Journalistiliiton tiloissa, kaukana vaivaiskoivuista. Korhonen painottaa, että mitään maantieteellistä keskipistettä pyöreällä ja kaarevalla maapallolla ei ole. Rovaniemi on vain toinen paikka pallon pinnalla. Pakomatkasta ei ole kyse, Korhonen korostaa. Hänet on kutsuttu Alma Media Oyj:n omistamaan en- tiseen keskustalaiseen lehteen, ja uusi työ on mukava asia. Korhonen tuntuu olevan yhtä valpas kuin muutamia vuosia sitten toimittamassaan tietotekniikka-aiheisessa tv-ohjelmassa. Toimittajana ­ joka sattui olemaan sukupuoleltaan nainen ­ hän otti haltuun miehisen teknologiapuheen itsevarmasti ja valistavasti. Se on ärsyttävintä, mitä nainen voi tehdä. Korhonen esittää suoria kysymyksiä. Millaisia teemoja minulla on haastattelussa? Kerron, että perusidea olisi purkaa hänen journalistista haastajuuttaan. Se näyttää lähteneen juuri teknologiakysymyksistä ja internetistä. Vuonna 1995 Johanna Korhonen irtisanoutui Helsingin Sanomista ja perusti uutistoimisto Verkkotien yhdessä kollegansa Hannu Sokalan kanssa. Nettiportaalien kultakautena yritys pyrki kilpailemaan jättiläisten kanssa. Verkkotie haastoi avoimesti Suomen tietotoimiston. Vuonna 2006 Korhonen palkattiin päätoimittajaksi toimittajien ammattilehteen Journalistiin. Siellä hän haastoi perinteisen ay-journalismin. Tänä keväänä lehden ja sen kustantajan ­ siis Journalistiliiton ­ väliset ongelmat nousivat muiden medioiden ihmettelyn aiheeksi. Syyskuussa Korhonen ilmoitti eroamisestaan ja siirtymisestään Lapin Kansaan. äynyt yt on k että Vasta n le ilmi, el Telante n miestä, on aa "ei olek inen". na A R I P Ä I V Ä Ä K E S K U S T E L U M M E jälkeen, 26. syyskuuta, Korhonen sai prepaid-liittymästä lähetetyn nimettömän tekstiviestin. Sen kirjoittaja vihjasi kuuluvansa Lapin Kansan henkilökuntaan. Hän halusi oikaista Alma Median henkilöstölehdessä Almanakassa julkaistun tiedon, jonka mukaan Korhosen perheeseen kuuluu mies ja kaksi lasta, jotka muuttaisivat Rovaniemelle hänen mukanaan. "Kuitenkin Vantaan vasemmistoliiton mukaan Korhonen on perheliitossa Jaakko Laakson, Minna Sirnön, EJ Tennilän ja Paavo Arhinmäen hyvän toverin N.N.:n kanssa, heillä on kaksi lasta ja N.N. on ehdolla Vantaan valtuustoon", tekstaaja huomautti. "N.N." on Korhosen puoliso, nainen. Sama viesti oli lähtenyt Alma Median viestintäjohtajalle, joka oli Korhosen kanssa samaa mieltä siitä, että puolison sukupuolta koskeva virhe tulisi oikaista. P Hietalahdentorin kupeeseen. Paikka Lapin Kansassa näyttää vielä varmalta. Johanna Korhosen mukaan esittelemäni haastajuusteema on "ihan hauska". "Minä ajattelin kuitenkin ehdottaa, että keskustelemme aluksi ayliikkeestä ja sen pattitilanteesta. Ja tätähän olen miettinyt kolme vuotta. Aiheen ei pitäisi olla vieras Voiman lukijoille, koska sen jutuissa näkyy voimakkaasti prekariaattiliikkeen ilmiöt ja perinteisen ay-liikkeen kritiikki. Pitäisi analysoida mistä kaikki T AK AISIN nämä ongelmat ­ jotka ovat todellisia ja jotka ovat ilmeisiä ­ johtuvat, ja minulla on siitä joitakin ajatuksia." Hyväksyn. En ollut odottanut, että ay-asiasta lähdetään liikkeelle. Korhosen mukaan ajatus vahvistui, kun Voiman valokuvaaja Klaus Welp ehdotti kuvauspaikaksi eläinmuseota. Siellä Korhonen kuvattaisiin porojen luona. Kuvataan porojen luona, Korhonen oli vastannut, mutta yhtä hyvin voitaisiin mennä dinosaurusten luokse. Se voisi sopia ay-teemaan. "Ay-liike on ollut minulle läheinen ja tärkeä asia. Sen takia minä olen ollut Journalisti-lehdessä töissä. En minä halua olla sellaisessa työssä, jonka kokisin arvojeni tai järjen vastaiseksi. Olen ollut järjestöaktiivi Helsingin sanomalehtimiesyhdistyksessä samoista syistä 1990-luvulla, toiminut vuosikausia järjestön hallituksessa ja muualla." Sitten Korhonen tuntuu vastaavan näkymättömään kritiikkiin, joka on liittynyt hänen toimintaansa Journalistissa. "En hyväksy kritiikkiä siitä, että olisin jotenkin ay-liikkeen ulkopuolinen henkilö. Olen ollut jäsen vuodesta 1989 ja toiminut monenlaisissa luottamustehtävissä. Mutta ulkopuoliseksi määritteleminen on ongelman ydintä, koska me kaikki ay-liikkeen jäsenet emme ole keskenämme tasa-arvoisessa asemassa, vaan osa on ikään kuin jäänyt liiton ulkokehälle. He vain maksavat jäsenmaksun." maanantaina, 29. syyskuuta, Korhonen kutsutaan kiireelliseen palaveriin, jonka aiheena on "tekstiviestijupakka". Paikalla on hänen lisäkseen Alma S E U R A AVA N V I I KO N
• 24 voima 08 /2008 Median toimitusjohtaja Kai Telanne, henkilöstöjohtaja Mari Vuorre ja lakiasiainjohtaja Mikko Korttila. Eri osapuolten kuvaukset tapaamisen sisällöstä vaihtelevat. Johanna Korhosen mukaan Kai Telanne on raivostuneen oloinen. Hän syyttää Korhosta valehtelemisesta, koska vasta nyt on käynyt ilmi, että "ei olekaan miestä, on nainen". Korhonen muistaa Telanteen joskus viitanneen hänen mieheensä. Hän ei ole viitsinyt oikoa väärinkäsitystä. Itse hän on johdonmukaisesti kutsunut elämänkumppaniaan puolisoksi. Korhonen kertoo kysyneensä Telanteelta, olisiko valintapäätös ollut toisenlainen, jos väärinkäsitystä puolison sukupuolesta ei olisi ollut. Olisiko Korhonen siis jäänyt vaille päätoimittajapestiä, jos Telanne olisi tiennyt hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan? "Kyllä", Telanne vastaa. Lesbon palkkaaminen Lapin Kansaan "olisi täysin mahdoton ajatus". viikkoon. Korhonen kaivaa työpaikallaan esille lehtijuttuja, joista on syntynyt eniten riitaa Journalistiliiton perinteisen aktiivisiiven kanssa. "Virkistys saa enemmän rahaa kuin edunvalvonta. Tästä nähdään, kuinka monta euroa per palvelua käyttänyt jäsen on käytetty erilaisiin asioihin. Tämä liittyy meidän hyvin vanhakantaiseen järjestörakenteeseen. Jäsenet ovat Journalistiliiton jäseniä yhdistysten kautta, ja yhdistyksiin menee joka viides jäsenmak- S I T T E N TA K A I S I N E D E L L I S E E N KOVA LUU. Johanna Korhonen sanoo Alma Median tarjonneen lähes 100 000 euron korvausta, jos hän vaikenisi irtisanomisjupakasta. Yhtiö kiistää. sueuro. Kun yhdistykset sitten järjestävät esimerkiksi vesijumppaa ja teatterissa käyntiä, niin jokaista kävijää on sponsoroitu 291 jäsenmaksueurolla." Kunkin osallistujan saamat mittavat tuet kertovat siitä, että vain hyvin pieni osa jäsenistä osallistuu potin jakamiseen, Korhonen selittää. Suurin osa jäsenistä ei osallistu toimintaan mitenkään. Siitä päästään demokratiavajeeseen. Journalistiliitossa alle seitsemän prosenttia jäsenistä on ollut mukana valitsemassa päätöksentekijöitä. Katson Korhosen osoittamaa kaaviota. Kirkolla päättäjiä on valitsemassa 15 prosenttia, Tehyssä 31 prosenttia, Metalliliitossa 55 prosenttia, kunnilla 59 ja valtiolla 70 prosenttia. Journalistiliitossa prosentti on siis seitsemän. "Kirkollisvaalehin osallistuu aika harvat kirkon jäsenistä, mutta me journalistit olemme puolet huonompia kuin evankelisluterilainen kirkko. Tämä ei ole kiitettävä tilanne." Korhosen mukaan ongelma on kolmiosainen: siihen liittyy demokratiavaje, itsestään tuleva jäsenraha sekä salailukulttuuri. "Jäsenten rahasta muodostuu isännättömän rahan ongelmatiikka. Vain pieni osa osallistuu rahankäyttöön ja seuraa sitä. Sitten tähän yhdistyy vielä se, että ay-kulttuuri on hyvin salaista." Edes palkkojen tasa-arvoisuus ei toteudu julkisuuden ammattilaisten Journalistiliitossa. "Tästä pärskähtelee esiin oikeudenkäyntejä, kuten meillä Journalistissakin parin viikon päästä käy. Journalistiliiton lehden toimittaja hakee tasa-arvolakiin perustuen korjausta palkkaansa käräjäoikeudessa." viikolla, kun tieto Korhosen potkuista Lapin Kansasta leviää julkisuuteen, Kai Telanne selittää, ettei irtisanominen suinkaan liity Korhosen parisuhteeseen naisen kanssa. Ongelmallista on Korhosen puolison kuntavaaliehdokkuus. "Meille on erittäin tärkeää, että päätoimittajiemme lähiomaiset, tarkoitan nyt puolisoita, ovat neutraaleja", Telanne sanoo mtv3:n haastattelussa. "Maakuntalehtien päätoimittajilta odotetaan ehdotonta puolueettomuutta ja neutraliteettia." Käy ilmi, että Alma Media ei ole mitenkään puuttunut konserniin kuuluvan Pohjolan Sanomien päätoimittajan puolison toimintaan keskustapuolueessa. Miksi olisi pitänytkään, kollegat kyselevät. Lapin Kansan työntekijät vaativat Korhosta päätoimittajakseen. ksien alaisuu äisi "S pit määrän i. Vain nim olla mi taiset asiat koh henkilö salaisia." ovat S E U R A AVA L L A niistä." "Yhdistykset ovat yksi tabu tässä liitossa. Niille kerääntyy rahaa ja joillakin niistä on hyvin suuria sijoitusomaisuuksia, jotka sitten ovat tuottaneet lisää." Myös tästä Korhonen sai pyyhkeitä. "Tämä oli myös epähienoa puuttumista yhdistysten yksityisasioihin, esitellä sijoitussalkkuja ja omaisuuksien tuottoja. Voi kysyä, onko ay-liikkeiden keskeinen tehtävä sijoitussalkkujen ylläpitäminen. Tai omaisuudenhoitoyhtiönä toimiminen. Ehkä on, ehkä ei ole ­ siitä ainakin voisi keskustella. Ihan normaalikielellä." Journalisti-lehti ja Journalistiliitto toimivat samassa kerroksessa näköetäisyydellä toisistaan. Konttorissa on paljon läpinäkyviä ikkunoita. Tämä ei ole kuitenkaan merkki avoimuudesta ja keskustelusta. "Keskustelua ei ole käyty. Nämä rakenteet ovat hirmuisen kivettyneitä. Ne ovat institutionaalistuneita ja rituaalistuneita ja näistä syistä niissä ei pystytä käymään sellaista keskustelua joka johtaisi johonkin. Se on tunteissa vellomista." Kaikki toimittajat eivät pidä liittoaan kovinkaan tehokkaana. Toisaalta harva yrittää vaikuttaa Journalistiliiton asioihin. "Jos esimerkiksi sinä päättäisit nyt, että sinua alkaa kiinnostaa tämä yhteisten rahojen käyttö ja haluat tulla mukaan liiton toimintaan, se edellyttää osallistumista tähän mutkikkaaseen ja monipolviseen hallintomalliin. Se edellyttää osallistumista hyvin moniin kokouksiin yhdistystasolla. Suurta tunkua ei tosin ole. Pääset varmasti helpostikin yhdistyksesi hallitukseen ja hallituksessa pääset vähitellen valitsemaan näitä edustajia valtuustoon ja liittohallitukseen." koetaan Journalistiliitossa suureksi mahdottomuudeksi, Korhonen sanoo. Demokratian puute tekee rakenteista raskaita ja tappaa useimpien jäsenten osallistumismotivaation. "Ne kolme prosenttia jäsenistä, jotka toimivat aktiivisesti liiton elimissä, ovat ilmeisesti aika tyytyväisiä toimintaan. Liitossa toimiminen on eräänlainen yhteisöllisyyden muoto: samat ihmiset tuntevat toisensa ja on kiva olla yhdessä. Tehdä sillä tavalla kuin ennenkin on tehty. He ovat ihmisiä jotka käyttävät valtaa." Ovatko Journalistiliiton jäsenet liian tyytyväisiä? "Ilmeisesti niin on, koska te ette jaksa edes kertoa, mitä mieltä te olette. Journalistiliiton jäsenet katsovat, että liiton asiat kuuluvat järjestöaktiivien hoidettavaksi eivätkä he niihin puutu. Esimerkiksi tuohon kaavioon liiton rahankäytöstä ei tullut yhtään mielipidekirjoitusta. Kuulin kyllä siitä kommentteja, että hyvänen aika, näinkö asiat ovat. Silti kirjoittamisen ja viestinnän ammattilaiset eivät vaivautuneet kirjoittamaan siitä, mihin meidän liittomme rahat kulutetaan." Onko ihmisillä tällainen olo ylipäätään edustuksellisesta demokratiasta? Kun ei joudu enää taistelemaan eduistaan vaan on ulkoistanut vastuun? "Tämä ay-liike on demokratiavajeen ääripäässä, tämä on vielä paljon vähemmän keskusteltua asiaa kuin esimerkiksi kirkon, valtion ja kun- S U O R A J Ä S E N VA A L I T A A S JOURNALISTILIITON TILOIHIN. Siirrymme juttuun, jonka otsikko on "Näin liitto käyttää rahasi". "Tällaista asiaa ei oikeastaan saisi käsitellä. Se on epähienoa, koska se kyseenalaistaa toiminnan mielekkyyttä ­ se on ehkä sitä haastajuutta mistä sanoit ­ ihan vaan kertomalla, että näihin menevät liiton rahat." Korhonen ottaa esille aukeaman jutun, jossa on eritelty Journalistiliiton vuoden tulot vuodelta 2006. "Korviini kantautuneiden äänien mukaan tämä on ikävää, epälojaalia ja epäyhteisöllistä. Ja itse uskon, että yhteisöllisyys ei voi pysyä kasassa, jos meillä on tabuja, joista olemme sopineet, että emme keskustele
• voima 08 / 2008 25 tien sisällä. Niissä on turvana se, että julkisuus on paljon suurempaa. Pelkästään julkisuuden olemassa olo, tieto että kuka tahansa voi saada käsiinsä asiakirjat, aiheuttaa niiden käyttöön tietyn vastuun. Ei voi tapahtua mitään kauhean ihmeellisiä." Mutta mehän olemme julkisuus. "Julkisuus olemme me. Siinä on jonkinlainen perversio. Journalistilehdessä olen ajatellut tähän asti, että ei saa olla minkäänlaisia tabuja ja salaisuuksien määrän pitäisi olla minimi. Vain henkilökohtaiset asiat ovat salaisia. Rahankäyttö ja palkat eivät saisi olla salaisia. Minun mielestäni Journalistiliiton toimiston sisällä pitäisi olla oikeus tietää, mitä kullekin maksetaan mistäkin. Mutta myös jäsenillä pitäisi olla oikeus tietää, minkä verran maksetaan vaikka päätoimittajalle." No kuinka paljon maksetaan? "Reilu viisi tuhatta euroa ja erilaisia luontoisetuja siihen päälle. Ja minun mielestäni tämän julkisuuden pitäisi koskettaa kaikkia." Mitä Journalistiliitossa pitäisi tapahtua? "Pitäisi tapahtua sen tyyppinen tuuletus, että kaikkia asioita pitää voida käsitellä. Voidaan käsitellä tabuja kuten järjestörakennetta, yhdistysten roolia, rahan käyttöä, päätöksenteon mekanismeja. Nythän on meneillään nämä tes-neuvottelut. Ja milloinkas tämä lehti ilmestyy?" Ensi viikon lopulla. "Minä en missään tapauksessa haluaisi millään tavalla vaikeuttaa tes-neuvotteluja. Täällähän erilaisten ajatusten esittäminen tulkitaan tes-neuvottelujen vaikeuttamiseksi." Aivan. "Eli jos voit ystävällisesti ottaa huomioon tämän. Journalistiliitossa koettiin ongelmaksi kevään korvalla se, että Journalisti-lehdessä kerroimme, että lehtitoimittajat tavoittelevat viidennestä lisää palkkaan. Kyselyissä oli tullut tällaisia tuloksia. Liitossa koettiin kovin ongelmalliseksi se, että tällaista lehti on mennyt kertomaan. Nythän se palkankorotustavoite on julkistettu ja se on 13,4 prosentin luokkaa. Miksi ei saa keskustella siitä, kuinka paljon pyydetään?" Mikä intressi liitolla on olla taistelematta? "Mukavoituminen on se ongelma, joka koskee laajemminkin ay-liikettä. Ay-liikkeen omat rakenteet ovat mukana oleville aika mukavia. Mukavoituminen uhkaa jokaista ihmistä. Se koskee esimerkiksi myös sinua. Kuvitellaan, että [kustannuspäällikkö] Tuomas Rantanen esimerkiksi keksii joskus sellaisen ikiliikkujan, joka tahkoaa Voimalle niin hirveästi rahaa, että kenenkään ei tarvitse tehdä mitään sen hankkimiseksi. Sen jälkeen ei välttämättä hirveästi kiinnosta lukijoiden palveleminen tai ilmoittajien tyydyttävä hoitaminen siten että he vastaisuudessakin haluaisivat ilmoittaa Voimassa. Rahaa tulee sieltä rännistä joka tapauksessa, kuten Journalistiliitossa." No minä saan parasta journalistin palkkaa Voimassa. Se on 2500 euroa. Normaali muu journalistinen palkka on 2300 euroa. Suurin osa toimittajista toisaalta toimii sellaisissa lehdissä, joissa tuotto per työntekijä on varsin mainio. Miten pelata kahteen suuntaan niin, että pieniä toimijoita ei pelata pois markkinoilta liian korkeiden yleissitovien palkkojen vuoksi? "Minä osaan eläytyä tähän tilanteeseen täydellisesti, koska toimin 11 vuotta Verkkotiessä, jossa työ oli toimimista kädestä suuhun. Sillä firmalla oli välillä hyviä vuosia, välillä huonoja. Huonoina vuosina halusimme pitää kiinni hyvistä työntekijöistä ja jätimme itsellemme palkkoja maksamatta. Tämä toki kiristi henkilökohtaista taloutta erittäin paljon. Muutenkin meidän palkat oli Voiman tasoa." "Verkkotiellä oli omat idealistiset päämääränsä. Ajattelimme, että journalismia pitää pystyä tekemään muunkinlaisissa yksiköissä kuin Helsingin Sanomissa, josta me silloin lähdimme. Että olisiko sellainen journalistinen vapaus ja hengitystila suurempi ulkopuolella? Siinä ajassa oli hirmuisen paljon hyvää, mutta taloudelliset riskit olivat koko ajan edessä. Hintana oli henkilökohtainen velkaantuminen. Meidän piti maksaa omalla rahallamme firman ottamat riskit ja niiden valitettava realisoituminen. Niitä velkoja maksamme pois edelleen." "Tässä mielessä koen Voiman läheiseksi malliksi. Journalismille on muita syitä kuin tehdä rahaa omistajille. Teidän kaltaisenne pienet toimijat kokevat Journalistiliiton jopa uhkakseen silloin kun maksetaan "Ayliikkeen at et ov rakente leville ao mukan kavia. u aika m minen oitu Mukav okaista j uhkaa ä." ihmist avustajapalkkiota alle liiton suosituksen. Kuitenkaan kyse ei ole siitä, että ihmiset ovat riistettävinä, vaan kaikki ovat täysjärkisiä, he haluavat olla mukana tällaisessa projektissa. Silloin työnantaja-työntekijä asetelma on jotakin ihan muuta." "Yleissitovuus on kääntynyt vastakohdakseen, jos sen seurauksena on se, että pitää olla hissukseen että Journalistiliitto ei kuulisi meistä. Kankea ajatuskuvio on se, että markkinat pyyhkäisköön sellaisen toimijan kokonaan pelikentältä, jos se ei pysty maksamaan tes-palkkoja. Kukapa siinä voittaisi?" Miksi ei ole vasemmistolaista päiväjournalismia? Seuraa hetken hiljaisuus. "Sitä minä ankarasti ihmettelen. Johtuuko se jotenkin siitä, että ovatko vasemmistolaisesti itse ajattelevat ihmiset sumean piilottelun ja itsesensuurin kourissa. Ajatellaan, että ei tässä ainakaan vasemmistolaiseksi itseään kehtaa kutsua, minä olen pikemminkin tällainen yleisradikaali ajattelija. He eivät jotenkin tohdi tuoda riittävän kirkkaasti ja voimallisesti sitä asiaansa esiin. Minä kauheasti toivoisin, että he näin rupeasivat tekemään." "Minulle läheisessä kulttuurissa Ranskassa on normaalia sanoa Bon jour, je suis se ja se, je suis socialiste, se on normaali aloitustapa. Täällä vallitsee jonkinlainen itsehäpeä ja itsepiilottelu. Pitäisi osata olla vasemmistolainen pää pystyssä, selkä suorassa ja tyytyväisyyttä säteillen. Ja tämä pitäisi osata tehdä myös mediassa. Ja sellaiseen journalismiin voisi vaikka laittaa varoituksen, että tämä journalismi on vasemmistolaista." LOK AKUUN ENSIMMÄISEN PÄ I VÄ N hemalli, ei mikään muu. Ei sillä, että Telanteen julkisuuteen esittämät syyt kelpaisivat nekään irtisanomisperusteeksi. Ajatus siitä, että puolison poliittinen sitoutuminen tahraisi päätoimittajan, kertoo Korhosen mielestä ihmisarvon vastaisista rakenteista Alma Mediassa. "Jos lähdetään siitä, että puolisoiden aikaisemmista poliittisista tekemisistä ja yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta vaaditaan tilille, luodaan toimintaympäristö, jossa journalismi on mahdotonta." viikkoon. Haastattelutuokio Hietalahden torin laidalla, Journalistiliiton lasiseinäisessä toimistossa, on päättymässä. Arvailen, että Korhonen ei halua puhua perheestään, mutta yritän. Miten perhe lähtee mukaan? "Perhe lähtee mukaan ihan normaalisti. Me muutamme Rovaniemelle. " Miten liberaali Lappi on? "En kommentoi perhettä julkisuudessa lainkaan. Perhe on ja perhe tulee mukaan." Korhonen miettii hetken. "En pelkää mitään sinänsä. Luotan ihmisiin. Ei meidän perheellä ole vaikeuksia täällä, miksi meidän perheellä olisi vaikeuksia siellä? Siellä on ihmisiä niinkuin täälläkin." iltana, kun tätä Voimaa jo taitetaan, julkisuudessa vaaditaan Alma Median toimitusjohtajan Kai Telanteen eroa. Telanne täsmentää, että Korhosen kohdalla ongelma ei ollutkaan puolison ehdokkuus, vaan se, että Korhonen ei kysyttäessä kertonut siitä. Journalisti-lehden kriisin aikana Korhoselle riitti sekä intohimoisia puolustajia että vastustajia. Nyt kannattajien kuoro on äänekkäämpi ja siihen liittyy myös Journalistiliiton johtoa. Telanne vaikuttaa haastatteluissa epävarmalta, eikä hänelle löydy julkisia puolustajia. Johanna Korhonen vastaa puhelimeen haastatteluiden välissä. On kiire Nelosen studiolle. "Telanteen selitykset ovat sumutusta", Korhonen sanoo. Irtisanomisen syynä oli hänen mukaansa per- P A L ATA A N V I E L Ä E D E L L I S E E N VALKOLINNUT, TE VIERAAT LAPIN KESÄN. Lapin Kansasta irtisanottu Korhonen kiittää rovaniemeläistoimittajia tuesta.
• 26 voima 08 /2008 Saksalainen elokuva ronkkii terrorismin vanhoja haavoja & haluaa näyttää myös veren VANHAN KOULUKUNNAN PALUU TEKSTI : TUOMAS RANTANEN S I L M ÄT S E N P A L J A S TA V AT. Katson berliiniläisessä ennakkonäytöksessä elokuvaa Der Baader Meinhof Komplex ja mietin mikä tässä viime piir- toa myöten fakta-aineistoon perustuvassa 1970-luvun terrorismin näköispatsaassa tuntuu oudolta. Tunne paikallistuu Andreas Baaderia näyttelevän Moritz Bleibtreun silmiin. Niissä ei ole samaa tasapainottomuuden, pelon ja vihan angstia kuin on aistittavissa niissä Baaderin kuvissa, joita Länsi-Saksan poliisi levitti massiivisten terroristijahtien aikana kaikkialle. Bleibtreun katseessa on ylimääräistä empatiaa. Saksassa paljon ennakkokohua herättäneessä elokuvassa ei ole liiemmin sijaa psykologialle sen enempää kuin tapahtumien taustojen selvittämiselle. Siinä ajetaan vuosien Tuomas Rantanen 1967 ja 1977 väliset tapahtumat läpi niin dynaamisella ja ajankuvan yksityiskohtia painottavalla pikakelauksella, että asioihin ennakkoon perehtymätön putoaa helposti kärryiltä. Der Baader Meinhof Komplex ei silti ole huono, saati mielenkiinnoton elokuva. Se on taidolla tehty ja kunnianhimoinen niin sisältönsä, muotonsa kuin tavoitteidensa puolesta. Elokuva pohjautuu Stefan Austin jo vuonna 1985 kirjoittamaan laajaan tietoteokseen. Aust tietää mistä puhuu. Hän oli tunnetun vasemmistointellektuelli Ulrike Meinhofin työtoveri konkret-lehdessä ennen kuin Meinhof perusti Gudrun Ensslinin ja Andreas Baaderin kanssa raf:n eli Punainen armeijakunta -terroristijärjestön. Sittemmin Spiegelin päätoimittajanakin toiminut Aust keräsi kirjaansa varten kaiken mahdollisen virallisen tiedon ja silminnäkijöiden haastatteluihin perustuvan aineiston tapahtumista. Myöhemmin hän on täydentänyt työtään muun muassa ddr:n arkistoista avautuneilla lähteillä. on edelleen Saksassa osa toisen maailmasodan jälkeistä ja vain osittain avattua traumojen kasautumaa. Ryhmän julkituotuna tavoitteena oli vastustaa Yhdysvaltojen imperialismia ja kapitalismia. 1960-luvulla kärjistyneen kylmän sodan jaossa Länsi-Saksa näytti hakeutuvan vailla parlamentaarisia soraääniä Vietnamin sotaa käyvän usa:n suoraan etupiiriin. Taloudellisilla johtopaikoilla oli yhä jo natsien aikaan vallassa olleita liikemiehiä. Maltillisempaankin vasemmistolaiseen liikehdintään kohdistui yhä hyökkäävämpää kritiikkiä kaupallisen lehdistön suunnalta, ja samalla poliisin kontrollitoimet vahvistuivat. Mielenosoittajat saivat maistaa pamppua ja vesitykkejä. raf:n tarkoitus oli nimenomaan terroriteoilla nostattaa laajan yleisön vastarintaa osoittamalla, kuinka jyrkästi Länsi-Saksan poliisivaltio toimii vastustajikseen kokemia kansalaisia kohtaan. Suunnitelma onnistui vain puolittain: poliisivaltion tyly arsenaali saatiin kyllä näkyviin ja aluksi raf:n kannatus vasemmistolaisen nuorison ja älymystön keskuudessa olikin laajaa. Se oli huipussaan heinäkuussa 1971 jolloin poliisi ampui terroristi Petra Schelmin kadulla käydyn laukausten vaihdon yhteydessä. Sympatia kuitenkin väheni pian sen jälkeen, kun iskut alkoivat vaatia poliisi- ja siviiliuhreja. Poliittinen R A F -T E R R O R I S T I R Y H M Ä terrorismi osoittautui käytännössä vaikeaksi työkaluksi yleisen vallankumouksen käynnistämiseen: turvallisuushakuinen yleisö saattoi sittenkin pelätä enemmän terroristeja kuin tiukentuvaa yhteiskuntakuria. Yleisiä vallankumoushaluja hillitsi myös Länsi-Saksan talousihmeen kohottama elintaso, joka nosti köyhempienkin luokkien luottamusta kompuroivaa systeemidemokratiaa kohtaan. M E D I A S S A B A A D E R ­ M E I N H O F -ryhmäk- si nimettyyn raf:ään liittyy erityistä jälkikuohuntaa myös siksi, että sen niin kutsutun ensimmäisen sukupolven neljä päätekijää kuolivat dramaattisissa olosuhteissa vankiselleihinsä. Salaliittoteoriat viranomaisten toteuttamista murhista ovat eläneet vuosikymmeniä. Niitä on ruokkinut tietoisuus siitä, että Stammheimin erikoisvankilaan suljetuista terroristeista oli ehtinyt tulla liittovaltiolle merkittävä poliittinen rasite. Toisaalta vankilan ulkopuolella jatkuva viranomaisiin kohdistuva terrori oli omiaan kärjistämään vartijoiden ja vankien välisiä suhteita. Silti etenkin Ulrike Meinhofin kohdalla psykologiseen itsemurhamotiiviin löytyy vahvoja viitteitä. Äärimmäisen oikeudenmukaisena ihmisenä tunnettu Meinhof oli ajautunut henkilökohtaiseen umpikujaan. Hän suri etäisyyttä lapsiinsa ja oli joutunut muiden ryhmän jäsenten syrjimäksi. Gudrun Eisslinin, Andreas Baaderin ja Jan-Carl Raspen samanaikaisten kuolemien outoutta lisäsi se, että kaksi jälkimmäistä olivat saaneet surmansa selleistä löydetyillä ampuma-aseilla. Jälkeenpäin on kuitenkin kyetty osoittamaan, kuinka aseet olisi voitu salakuljettaa selleihin. Poliittisesti raf-terroristeja saattoi ajaa itsemurhiin pyrkimys päätyä oman liikkeensä marttyyreiksi. Oli se sitten ollut tavoitteena tai ei, marttyyreita heistä myös monelle tuli. E N N A K K O N ÄY T Ö K S E N jälkeisenä päivänä tapaan Der Baader Meinhof Komplex - elokuvan keskeisiä tekijöitä berliiniläisen Regent-loistohotellin hulppeisiin huoneisiin järjestetyissä pressikohtaamisissa. Elokuvan tuottaja Bernd Eichin- va "Eloku n omiaa n aina nnyttämään o y myös s tiä." myyt ger kertoo olleensa kiinnostunut aiheesta jo vuosia. Hän kiistää, että elokuvan ajoitus liittyisi jotenkin vuoden 1968 nostalgiabuumiin. "Tunsin, että oli pakko tehdä elokuva siitä mitä Saksan suuren romahduksen jälkeen tapahtui ja miten siitä seurasi posttraumaattinen stressi ja sukupolvien törmäys", selittää Eichinger vakavasti. Itsensä vuoden 1968 antiautoritäärisen opiskelijaliikkeen taustaan sijoittava tuottaja ei halua tiivistää elokuvansa viestiä yhteen määritelmään. "Silloin elokuvan nimen pitäisi olla Der Baader Meinhof Simplex." Eichingerillä on kokemusta elokuvan lajityypistä, jossa Saksan traumattista lähihistoriaa käsitelevässä draamaelokuvassa fiktion määrä puristetaan minimiin. Aikaisemmin hän on tuottanut ja käsikirjoittanut Hitlerin viimeisiin päiviin keskittyvän elokuvan Perikato. hotellihuoneessa karismaattinen kirjailijatoimittaja Stefan Aust määrittelee projektin viestiä hiukan tarkemmin. "Halusimme laskea myytit takaisin maanpinnalle ja osoittaa, että taistelu on ohi, että se on historiaa." Perimmäisenä faktapolissina Aust suostuu tunnustamaan elokuvassa fiktiiviseksi vain sen, että alun mielenosoitusjakso on ajankäytöllisistä syistä koostettu kolmesta eri paikassa olleesta tapahtumasta. Lisäksi joihinkin repliikkeihin on pitänyt kerronnan selvyyden vuoksi kirjoittaa loogisia siirtymiä ja liittovaltion poliisipäällikkö Horst Heroldin assistentin historiallista vastinetta on hiukan muutettu dramaturgisista syistä. Kiisteltyjä vankilakuolemia ei näytetä, mutta itsemurhien psykologiset ja poliittiset motiivit nousevat esille selvästi. "Elokuvassa haluttiin ensi sijassa näyttää mitä todella tapahtui. Elokuva antaa tapahtumista todenmukaisemman kuvan kuin media 30 vuotta sitten", Aust summaa. VIEREISSÄ WANTED. Andreas Baaderin, Ulrike Meinhofin, Gudrun Ensslinin ja Jan-Carl Raspen pelkoa ja uhmaa herättävät hahmot ovat palanneet Berliinin katukuvaan. ylipäänsä on totta? Tapahtumien kulku ja ympäristön yksityiskohdat vai ne yhteiskunnalliset olosuhteet ja psykologiset tekijät, jotka kulloisiakin tapahtumia ovat synnyttämässä? Voiko niitä erottaa toisistaan? M U T TA M I K Ä
• voima 08 / 2008 27 Elokuvaa onkin Saksassa kritisoitu siitä, että se raf:n toiminnan syiden sijaan keskittyy liikaa itse toimintaan ja väkivaltaan. Haastatteluja edeltäneen päivän Berliner Zeitung puhui suorastaan asefetisismistä. Elokuvassa kuvataankin naturalistisen yksityiskohtaisesti kuinka terroristit ampuvat poliiseja ja vartijoita, räjäyttävät usa:n armeijan tukikohtia ja kuolevat itse poliisien luoteihin. Kaikkein verisimmät kohdat liittyvät liittovaltion pääsyyttäjä Siegfried Bubackin ja hänen henkivartijoidensa ja autonkuljettajansa murhaan sekä teollisuusjohtaja Hanns Martin Schleyerin kaappauksen yhteydessä tapahtuneeseen tulitukseen. Elokuvan ohjaaja Uli Edel puolustaa väkivallan tabun avaamista. Hänkin kertoo tehneensä työtä nimenomaan myyttiä vastaan. Juuri tästä syystä hänestä oleellista oli näyttää myös sitä rujoa väkivaltaa, joka aikalaisilta jäi uutiskuvien häveliäisyyden taakse. "Esimerkiksi Hanns Martin Schleyerin sieppauksen yhteydessä lastenvaunuihin aseensa kätkenyt terroristinainen ampui autoon sisälle kaksi lippaallista luoteja. On tärkeää esittää tekijöiden silmitön viha, ettei ihmisten olisi enää niin helppo samaistua terroristeihin." Edel kuitenkin samalla myöntää, että myyttiä vastaan on myös vaikea työskennellä elokuvan keinoin. "Elokuva ilmaisuvälineenä on aina omiaan myös synnyttämään myyttiä." Meinhofia elokuvassa esittävältä Martina Gedeckiltä, eikö tällainen elokuva sittenkin hiukan sympatisoi terroristeja, hän silmin nähden kiihtyy. Hänen mielestään elokuva osoittaa kyllä tiettyä sympatiaa vuoden 1968 liikkeelle, mutta ei terrorismille. Minulle alkaa valjeta tämän elokuvan juju. Koko tuotantotiimi näyttää sisäistäneen elokuvalle tavoitteen, jonka mukaan vain kaikesta tulkinnasta pidätK U N K YS Y N M YÖ H E M M I N U L R I K E RAF & ZEITGEIST 1960-luvun lopulla uuden avoimemman demokratian puolesta eri puolilla maailmaa. Vietnamin sodan vastainen liike sulautui laajempaan vasemmistolaiseen liikehdintään. Länsi-Saksassa sodan jälkeen syntynyt sukupolvi protestoi voimakkaasti sitä, että maa näytti liukuvan kylmän sodan asetelmassa yhä jyrkemmin USA:n leiriin. Natsiajan talousvaikuttajia löytyi yhteiskunnan huipulta, eikä lähihistorian vääryyksistä puhuttu sen enempää julkisesti kuin yksityisesti. Länsi-Saksaa hallitsi vuosina 1966­ 1969 kristillisdemokraattien ja sosialidemokraattien suuri koalitio, mikä johti opiskelijaliikkeen järjestäytymiseen niin sanotuksi ulkoparlamentaariseksi oppositioksi. Vaatimus vallankumouksellisesta muutoksesta ja sosialismista eli voimakkaana. K A N S A L A I S E T L I I K E H T I V ÄT tyksestä tekoon nimenomaan Springerin lehdistöimperiumia, jonka puolelta hyökkäykset vasemmistolaisia kohtaan olivat pitempään olleet jopa väkivaltaisiin vastatoimiin kiihottavia. Gudrun Ensslin ja Andreas Baader räjäyttivät kahden toverinsa kanssa palopommin öisessä frankfurtilaisessa tavaratalossa. Teolla tahdottiin protestoida Vietnamin puolesta. Aktivistit pidätettiin jo seuraavana päivänä. Oikeudenkäyntiä odotellessaan Ensslin ja Baader pakenivat maan alle. Ennen Baaderin uutta pidätystä he olivat ehtineet tutustua laajasti arvostettuun vasemmistolaiseen toimittajaan Ulrike Meinhofiin. Vuonna 1970 Meinhof osallistui aseelliseen juoneen, jonka avulla Baader vapautettiin vankilasta. Tapahtuman seurauksena Meinhof liittyi laittomaan liikkeeseen. Samalla hän joutui hylkäämään lapsensa ja saavuttamansa yhteiskunnallisen aseman. V U O N N A 1 9 6 8 P A R I S K U N TA neen perustivat RAF:n eli Punaisen armeijakunnan. He julistivat kaupunkisissisodan poliisivaltiota vastaan. RAF:n todellinen johtaja oli Gudrun Ensslin. Ulrike Meinhof vastasi liikkeen ideologiasta ja kirjoitti suurimman osan sen julkilausumista. Ryhmä haki aseellista koulutusta El Fatahin leirillä Jordaniassa ja ryhtyi ryöstämään pankkeja saadakseen varoja muun muassa pommi-iskuihin. Niitä tehtiin esimerkiksi USA:n armeijan tukikohtia ja Springerin lehtikustantamoa vastaan. Vuonna 1972 massiivisten poliisioperaatioiden jälkeen ryhmän keskeiset hahmot pidätettiin eri tahoilla. Stammheimin erikoisvankilaan suljettujen vankien oikeudenkäynnistä tuli pitkä ja poliittisesti latautunut. Vankilassa ryhmän turhautuminen ja sisäiset ristiriidat kärjistyivät. Huhtikuussa 1976 Ulrike Meinhof löytyi sellistään kuolleena, virallisen tulkinnan mukaan hirttäytyneenä. jatkoi yhä kovemmalla terrorilinjalla. Tavoitteena oli kiristää liittovaltiota vapauttamaan elossa olevat liikkeen johtohahmot. Esimerkiksi keväällä 1975 "kommando" Holger Meins valtasi Saksan suurlähetystön Tukholmassa, joka johti kolmen ihmisen kuolemaan. Terroriaallon huippu saavutettiin vuonna 1977 niin sanottuna saksalaisena syksynä, jolloin RAF kaappasi teollisuusjohtaja Hanns Martin Schleyerin ja R A F : N T O I N E N S U K U P O LV I piti häntä panttivankinaan kuusi viikkoa. Tukeakseen RAF:n vaatimuksia arabiterroristit kaappasivat Lufthansan koneen Somaliaan. Lentokaappauksen epäonnistumisen jälkeisenä aamuna, 18. lokakuuta, Ensslin, Baader ja Jan-Carl Raspe löytyvät selleistään kuolleina. Lokakuun 19. RAF teloitti kostoksi Schleyerin. R AF:N KOLM A S a "Kuink antaa isin par , jos vihaisin vo aa maailm ni?" itseä sukupolvi jatkoi toimintaansa aina 1990-luvulle asti. Vasta 1998 järjestö ilmoitti medialle toimittamassaan julkilausumassa lopettaneensa toimintansa. täytyvä, ulkoisten tapahtumien kirjaimellisen tarkka esittäminen voi puhdistaa historian myyteistä ja vapauttaa saksalaiset niiden piinasta. Mutta vaikka ohjaaja ja näyttelijät tekevät näillä pelimerkeillä kunnioitettavan taitavaa työtä, jotain oleellista terroristien sielunmaisemasta jää tavoittamatta. Kuten myös poliitikan ja yksilöiden välisestä suhteesta. Täydennykseen tarvittaisiin ehkä sittenkin myös kirjoitettua draamaa. Mutta mitä poliittista opetusta elokuva voisi kantaa kuvaamastaan ajasta tähän päivään? Ristiriitaista ja itsensä kovettanutta Gudrun Enssliniä näyttelevä Johanna Wokalek oli kaksivuotias Ensslinin kuollessa Staamheimin vankilassa. Aikakausien välistä eroa kuvaa hyvin se, että Wokalekin mielestä erityisen vaikeaa oli eläytyä kohtaukseen, missä piti löytää uskottava tapa esittää poliittista puhetta suuren ja kiihtyneen yleisön edessä. Tuomas Rantanen Tuoreita suomenkielisiä teoksia Katriina Lehto: Ulrike Meinhof ­ Lähemmäs totuutta, ei todellisuutta. Ajatus 2007. 352 s. Dan Hansen & Jens Nordqvist: Kun Punainen armeijakunta iski ­ saksalaisterroristit Tukholmassa 1975. Edita 2007. 340 s. Steve Sem-Sandberg: Theres. Like 2005. 395 s. Mark Kurlansky: 1968 ­ Vuosi joka vavahdutti maailmaa. Like 2008. 480 s. vastarintasolujen syntymisen lopullisena sykäyksenä pidetään usein poliisin liian kovia otteita vuonna 1967 Persian shaahin vastaisten mielenosoitusten yhteydessä. Asetelma kärjistyi, kun poliisi ampui maltillisen opiskelijan Benno Ohnesorgin. Ehkä vielä suurempi merkitys oli vuonna 1968 tunnettua opiskelijajohtaja Rudi Dutschkea vastaan tehdyllä attentaatilla. Radikaalit syyttivät yllyV Ä K I V A LT A I S T E N henkilöt olivat taustaltaan koulutetusta keskiluokasta. Gudrun Ensslinin isä oli pappi, Ulrike Meinhofin isä taas historioitsija ja museon johtaja. Koulunsa keskeyttänyt rikollistaustainen Andreas Baader oli yksi niistä harvoista ryhmän jäsenistä, joilla ei ollut omaa yliopistotaustaa. Baaderin vapauttamisen jälkeen Ensslin, Baader ja Meinhof joukkioiR A F:N K ESK EISET TAISTELU JATKUU VALKOKANKAALLA. Moritz Bleibtreub (ylh. vas.) on Andreas Baader ja Johanna Wokalek on Gud- run Ensslin (ylh. oik.). Alarivissä Martina Gedeck ja Ulrike Meinhof sekä Niels Bruno Schmidt ja Jan-Carl Raspe. A N D R E A S B A A D E R I A E S I T TÄ V Ä N Moritz Bleibtreun mukaan Baader ei ­ toisin kuin häntä paljon älykkäämmät ryhmän naiset ­ ollut alun perin erityisen poliittinen. "Baader oli pikemminkin tyhmä narsistinen jätkä, joka piti lähinnä autoista ja naisista", hihkuu Bleibtreu ja heiluttaa innoissaan savukettaan. "Nyt pitää muistaa, että 1970-luvulla politiikassa oli oikeasti hypeä. Tänään on hiukan vaikea ymmärtää, että joskus oli aika jolloin tyttöjä sai kaadettua sänkyyn esittämällä poliittista aktivistia." Bleibtreu innostuu lisää omista puheistaan ja jatkaa: "Minusta tämä elokuva kertoo ajasta jolloin ihmiset uskoivat, että maailmaa voi muuttaa. Silloin kommunismi oli vielä vaihtoehto. Esimerkiksi omassa osavaltiossani ovat tällä hetkellä vallassa kristillisdemokraatit ja vihreät. Kuka uskoo, että mikään muuttuu jos sosialidemokraatit voittavat seuraavat vaalit?" Mutta eikö terrorismi noussut juuri poliittisen vaihtoehdottomuuden kritiikistä? "Nykyään köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Oikea politiikka alkaa siitä, että autamme naapuriamme jos häneltä puuttuu jotain", Bleibtrau keikkuu tuolillaan ja jatkaa ilman vähäisintäkään kyynisyyttä silmissään: "Meidän pitää päästä eroon siitä ajattelusta, että jos Afrikassa tapahtuu jotain ikävää, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä me teemme täällä. Meidän pitäisi kohdella toisiamme paremmin ja ajatella enemmän hyviä tekoja kuin suuria teorioita." Entä tappaminen hyvien päämäärien takia? "Toiselle kuolemantuomion antaminen vahingoittaa aina myös hänen perhettään. En hyväksy toisten surmaamista, vihaisin itseäni, ja kuinka voisin parantaa maailmaa, jos vihaisin itseäni." Tuomas Rantanen Uli Edel: Der Baader Meinhof Komplex. Ensi-ilta Suomessa 24.10.
• 28 voima 08 /2008 TÄMÄKÖ TÖHRYÄ? Kuvataideakatemian opiskelijan Topi Äikkään luvallista taideteosta voi ihailla Kaisaniemessä. nena mme uott Ky a v maat har E L S I N G I N kaupungin virkamiehet kilistelivät Stop töhryille -projektin 10-vuotissyntymäpäiväjuhlilla, mutta juhlaseminaari meni tuskin ihan virkamiesten suunnitelmien mukaisesti. Kiasman edessä järjestetty Töhryfest keräsi lähteistä riippuen 500­1 000 ihmistä protestoimaan kaupungin nollatoleranssilinjaa vastaan. Töhryfestistä jatkunut mielenosoitus kärjistyi poliisin lieväksi konfliktiksi kanssa, jota seuraavan päivän lehdissä kauhisteltiin mellakkana. Moraalipaniikki laantui kuitenkin nopeasti ja kritiikin kärki kääntyikin itse töhryprojektia vastaan. RANTA & MIKAEL TEKSTI: KUKKA KUKKA RAN BRUNILA KUVAT: TA & LAURA BÖÖ K Helsingistä on tullut pohjolan Singapore. Tutkija Anne Isomursun mukaan Stop töhryille -projekti lietsoo vihaa & vieraannuttaa nuoret politiikasta. Stop töhryille -hanketta vuosien varrella käsitelleistä jutuista valtaosa on ollut virkamiehiä ja virkavaltaa miellyttäviä. Finlandia-talolle pyrkineet kaupunginvaltuutetut Paavo Arhinmäki ja Kimmo Helistö käännytettiin ovelta töhryprojektin johtajien toimesta, ja jopa Helsingin Sanomat ihmetteli seminaarin salamyhkäisyyttä. Kriittisiä kirjoituksia seurasi useampiakin, ja pian esiin astui rikosneuvos Hannu Takala, joka vaati töhryprojektin täydellistä tutkimusta. Rakennusviraston virkamiehet eivät kuitenkaan viivytelleet vastaiskuaan. Kaupungin edustajat laukoivat pian tapahtuman jälkeen, että Töhryfest jätti jälkeensä 1 500 töhryä. Parissa tunnissa olisi siis tullut 26 prosentin lisä viraston vuonna 2007 tilastoimaan 5 771 töhryyn. Juhlaseminaarissa Stop töhryille -hanke julistettiin päättyneeksi. Hankkeelle ei ole erillistä määrä- rahaa ensi vuoden budjetissa vaan hkr-Tekniikka siirtyy vuoden 2009 alussa rakennusvirastosta uuteen Helsingin kaupungin rakentamispalvelu -nimiseen virastoon. hkrTekniikka on ollut rakennusviraston salamyhkäinen osasto, jonka piiriin kuuluvat muun muassa Siisti Stadi ja Stop töhryille -projektit. Toiminnan rahoitus perustuu jatkossa palvelujen myyntiin kaupungin virastoille ja laitoksille sekä muille asiakkaille, rakennusviraston nettisivulla kerrotaan. Nimi ja rakennusviraston sisäinen järjestely siis muuttuvat mutta sisältö ei. Projektin valvonta ja seuranta käy entistäkin vaikeammaksi, kun se lakkaa olemasta erillinen menoerä kaupungin budjetissa. Helsingin kaupungin talousarviopäällikkö Tuula Saxholm paljasti Hufvudstadsbladetille, että Stop töhryille -projekti on ahminut kymmenen vuoden aikana 23,5 miljoo- naa euroa. Mitä kaupunkilaisten verorahoilla sitten on saatu aikaan? Vuonna 1998 aloitetun Stop töhryille -hankkeen huippuvuosi oli Helsingin kulttuuripääkaupunkivuosi 2000, jolloin hanke sai käyttöönsä 1,8 miljoonan euroa. Samalla myös vartijafirman osuutta nostettiin ja maalaajille määrätyt tuomiot kovenivat. Vielä 1980-luvulla sadoissa markoissa liikkuneista vahingonkorvaustuomioista oltiin vähitellen siirrytty kymmenien tuhansien eurojen vahingonkorvaustuomioihin. Vuonna 2001 irtosi jo ensimmäinen ehdoton vankilatuomio, ja vuonna 2005 langetettiin tähän mennessä pisin ehdoton tuomio, 1,5 vuotta. Vuosituhannen vaihtuessa kuri ja kontrolli laajennettiin kohdistumaan myös julisteisiin ja tarroihin. Pienten kulttuuritoimijoiden ja poliittisten ryhmien ainut katuviestintä kriminalisoitiin ja kaupunkitila yksityistettiin maksukykyisille.
• voima 08 / 2008 29 NYT LOPPU NOLLATOLELLE. Noin tuhat ihmistä saapui osoittamaan mieltään kaupungin Stop töhryille -projektia vastaan syyskuussa Helsingissä. POLIISIMUURI. Oliko poliisi paikalla rajoittamassa vai turvaamassa kulkuetta? KOVAT OTTEET. Poliisi otti kulkueen aikana 27 henkilöä kiinni. Heitä syytettiin muun muassa virkavallan väkivaltaisesta vastustamisesta. Kauko & Kauko hkr-Tekniikan tulosryhmänjohtaja Kauko Nygrén on virkamiehelle harvinaisella innokkuudella vienyt töhryprojektia uusiin ulottuvuuksiin. Kulosaaren meluaidan ja Pasilan laillisten maalausten poistaminen tapahtui yksinomaan Nygrénin päätöksellä. Asiasta ei selvitystemme mukaan tehty päätöstä yleisten töiden lautakunnassa eikä kaupunginvaltuustossa. Puhdistuskulut olivat korkeammat kuin maalaukseen aikoinaan käytetty summa. Esimerkiksi Kulosaaren meluaidan latekseista maksettiin 11 800 euroa. Nygréniä on myös kiittäminen nollatoleranssin laajentamisesta julisteisiin ja tarroihin. Näiden puhdistaminen tapahtuu rakennusviraston omien ohjeistuksien perusteella eikä niistä ole tehty valtuusto- tai lautakuntapäätöstä. Kauko Nygrénin lisäksi töhryprojektin parissa puuhastelee projektin päällikkö Kauko Haantie. Sekä Nygren että Haantie ovat tulleet tunnetuksi analyyseistaan, jotka käsittelevät töhrimiseen liittyviä lieveilmiöitä ja töhrijöiden henkilökohtaisia ominaisuuksia. Kaksikon johtaman projektin tiedotteissa kerrotaan, että suurin osa maalareista on "jengisidonnaisia töhrijöitä, joiden toimintatavat täyttävät järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit". Myös huumeet kuuluvat kuvaan: "Aika moni heistä kuoleeesimerkiksi huumeiden yliannostukseen". Rakennusviraston vuoden 2003 joulukuun Tekniikka-lehdessä Haantie kertoi olevansa erityisen huolissaan töhrityillä seuduilla liikkuvien lasten ja vanhusten turvallisuudesta. Arviot perustuvat projektin ja sen yhteistyökumppaneiden, kuten fps Securityn toimitusjohtajan Petri Miettisen, "asiantuntija-arvioihin", eli projektista hyötyvien tahojen mielivaltaisiin lausuntoihin, joiden ainoa taustoitus on toimijoiden "pitkä kokemus". Se ei selviä miten tieto todella on hankittu. Kaiken lisäksi niin sanotut asiantuntijat ovat usein fps:n tapaantahoja, jotka hyötyvät taloudellisesti maalaajiin kohdistuneesta mustamaalauksesta ja tätä seuraavasta valvonnasta. "Sua n seura voidaa oo mis kka et minta, vai missä ke sään te omuuksien itt kään la ssa." kan Stop töhryille -hankkeen vartioinnista vastaavalla fps:llä on sopimus vuoteen 2010 asti. fps perustettiin vuonna 1997, juuri vuosi ennen hankkeen alkua. Sittemmin fps on huomattavasti laajentanut liiketoimintaansa. On vaikea arvioida, kuinka suuri osa yrityksen liiketoiminnasta tulee töhryprojektin kirstusta, koska kaupunki ei kerro vartiointiyrityksen saamaa osuutta. fps Security tekee kuitenkin sitä enemmän tulosta, mitä enemmän ihmisiä saadaan kiinni ja tuomiolle. Lisäksi Stop töhryille -projektin vartiointiyrityksille asettamissa kilpailutusperusteissa yritysten suorittamien kiinniottojen määrä on kovaa valttia. hkr-Tekniikan vuoden 2008 toukokuisessa tiedotuslehdessä kerrottiin yhteensä 1 071 henkilön saaneen Helsingissä vahingonkorvausvaateet Stop töhryille -kampanjan puitteissa. Väkivaltaa Vapaa Helsinki -verkosto keräsi alkusyksyn aikana kymmeniltä helsinkiläisiltä kokemuksia nollatoleranssista. Tapaukset paljastavat, että fps:n ja poliisin mielivaltaiset kiinniotot eivät enää kohdistu pelkkiin graffitimaalareihin, vaan keneen tahansa vartijafirman määrittelemään "rikolliseen". Vapaa Helsinki -verkoston keräämien todistusten mukaan vartijat ovat keskenään sopineet ja myös muuttaneet tarinoiden kulkua vielä kesken oikeuskäsittelyidenkin. Pelkkä vartijaedustajan lausunto on riittänyt antamaan tuomion, joka liian monelle on saattanut olla elinikäinen velkavankeus sekä hyvin raskas henkinen taakka. Vartijoiden aiheuttamista tahallisista kärsimyksistä ei ole aina mahdollista saada tutkintaa käyntiin, sillä poliisi on lausuntojen mukaan kieltäytynyt tutustumasta mielivallasta todistavaan kuvamateriaaliin. Toisaalta myöskään vartijafirmat eivät aina kirjaa ylös kaikkia tapahtu- Rahaa palaa Stop töhryille -projektin menoista valtaosa menee puhdistus- ja vartiointiyrityksille. Projektia käytännössä pyörittävät fps-vartiointiyritys ja Was-Ste-siivousyritys ovatkin tehneet kampanjasta huomattavaa voittoa. Was-Ste tuotti vuonna 2007 vajaan 250 000 euron liikevoitolla 24 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle. Tulos on osakeyhtiölle erittäin hyvä. Was-Sten toiminnassa kaupungin toimeksianto on varmasti vastannut huomattavaa osaa yrityksen tuloista. Vielä vuonna 2002 yritys piti jatkuvasti 12 puhdistusautoa liikenteessä töhryprojektin puitteissa.
• voima 08 / 2008 31 "Kampanja tarjoaa kaupunkilaisille kehäpäätelmää, että graffitien seurauksena asuntojen hinnat putoavat, koska ihmisten on syytä pelätä väkivaltaa ja tämä siksi, että kampanjan mukaan tämäntyyppisillä alueilla ihmiset kuulemma pelkäävät väkivaltaa." Anne Isomursu uskoo, että kertomukset vartijoiden mielivallan kohteiksi ja pahoinpitelemiksi joutuneista nuorista perustuvat ainakin osin todellisiin tapahtumiin. Kansalaisoikeuksien ja fyysisen koskemattomuuden kannalta kehitys on vaarallinen. "Kyllä väkivallan monopolin pitää pysyä poliisilla, joka on yhteiskunnallisen kontrollin alainen. YksityisTÄMÄ ON NOLLATOLERANSSIA. armeijat eivät kuulu demokraattisiin yhteiskuntiin." "Mutta minkäs sille mahtaa", kuten eräs kaupunkilainen sanoi epätoivoisesti. "Sua voidaan seurata, vaikka et oo missään tekemissä minkään laittomuuksien kanssa. Pahimmillaan se voi johtaa siihen, et sut hakataan ja saat vielä syytteen päälle." Artikkelin kirjoittajat kuuluvat keväällä 2008 perustettuun Vapaa Helsinki -verkostoon, joka toimii avoimen ja yhteisen kaupunkitilan puolesta. Anne Isomursu ­ Tuomas Jääskeläinen: Helsinki graffiti. Kustantaja Matti Pyykkö 1998. 128 s. Painos on myyty loppuun jo 2000-luvun alussa, mutta kirjaa kannattaa kysellä kirjastoista & divareista. Pienet kulttuuritoimijat ovat ahdingossa. Kaupunkitilassa saa mainostaa vain, jos pystyy maksamaan siitä. MIKÄ IHMEEN TÖHRY? LUPA MAALATA. Luvallisen pinnan innoittamaa taidetta Kiasman pihalla. Kaarina Karttusen mukaan verbi "töhriä" on esiintynyt vanhoissa sanakirjoissamme jo ennen Lönnrotia, ja se on murteissamme yleinen. Merkitys on "liata, sotkea, tuhria", myös "tehdä jotakin kömpelösti". Sanoilla ei alun perin ole halventavaa tai tuomitsevaa merkitystä. "1990-luvun alun sanakirjoissa ei vielä ole erillistä hakusanaa töhry, joten sillä ei vielä ollut 1990-luvun alussa vakiintuneempaa, saati erikoistuneempaa käyttöä", Karttunen määrittelee. SLANGITUTKIJA Tämä riittää kertomaan sen, että noin kymmenessä vuodessa töhriäverbi on saanut selkeästi uutta merkitysulottuvuutta. töhry-sanan ottaminen Kielitoimiston sanakirjaan hakusanaksi kertoo siitä, että sillä on sanana ja käsitteenä vakiintunutta käyttöä. Mielessämme sanan merkitykseen yhdistyvät nyt luvaton seiniin piirtely, ilkivaltainen sottaaminen, laittomuus, spreijaus, rumuus, kontrolloimaton nuoriso, pelkoa herättävät, hallitsemattomat alakulttuurit, siis kaikki sellainen mikä on nopeasti poistettava näkyvistä. "Kysymys on siitä, että sanojen aineistolähteet, esimerkiksi lukemattomat Stop töhryille -kampanjaa markkinoivat artikkelit, ovat painottuneet esimerkkien kertomaan suuntaan", Karttunen toteaa. K ARTTUSEN MUK AAN ilmestynyt uusi suomen kielen sanakirja on nyt ottanut hakusanaksi töhry-sanan. Yksi töhriä-verbin merkityskenttää kuvaavista esimerkeistä kuuluu nyt näin: "Tuomittiin vahingonkorvauksiin seinien töhrimisestä." VUONNA 2004 taa, sillä he osaavat kyseenalaistaa asioita. Nollatoleranssi on rakentanut vihakulttuuria, joka näkyy esimerkiksi riehumisena miekkareissa. Huonolla yhteiskuntasuhteiden hoitamisella kaupunki vaikeuttaa asemansa", tuumii Isomursu. "Minusta olisi tärkeää, että nuoret kävisivät äänestämässä kunnallisvaaleissa. Yhteiskunta muuttuu hitaasti ja todellisen demokratian syntymiseen vaikuttavat tietysti muutkin asiat kuin äänestyskäyttäytyminen. Varmaa kuitenkin on, ettei mikään muutu jos nuoret nukkuvat vaaleissa ja jättävät yhteiskunnallisen päätöksenteon eläkeläispuolueille." Syyskuun alussa rakennusvi- raston toimintaa ohjaavassa yleisten töiden lautakunnassa kuohahti. Kaupunginhallituksen edustaja Tapio Laakso poistui kesken kokouksen, kun Kauko Nygrén haukkui nollatoleranssille vaihtoehtoista mallia tarjonneet kaupunginvaltuutetut. "Ei Helsingin kaupungin rakennusviraston virkamiesten omavaltaisuuskaan olisi mahdollista, jos poliittinen kontrolli pelaisi. Etabloituneet ja väsähtäneet päättäjät voi vaihtaa", Anne Isomursu innostuu. "Kun valtaa on heikoissa käsissä, sille löytyy aina ottaja. Oli kyllä hienoa, että lautakunnasta lähdettiin ovet paukkuen, kaikkea ei pidä kiltisti niellä. Kyllä tapaus kertoo pal- jon päätöksenteon kriisistä." Isomursun mukaan Stop töhryille -projekti ja nollatoleranssin omaksuminen tapahtui samaan aikaan kun yhtenäiskulttuuri romahti laman jälkeen. Yhtenäiskulttuurilla Isomursu tarkoittaa sitä sodanjälkeistä aikaa, kun suomalaisten maailmankuvaa leivottiin yhtenäiseksi kaikilla rintamilla tiedotusvälineistä kouluun. "Nyt on helpompaa marginalisoida ne, joiden ajatukset eivät ole valtavirran mukaisia: Lukekoot omia lehtiään ja keskustelkoot omissa todellisuuksissaan." Laman lapset "2000-luku on ollut uudelleen polarisoitumisen aikaa. 1990-luvun hirvittävä lama jyräsi uskon tulevaisuuteen, ja sen jälkeen päällimmäisenä on ollut talouden näkökulma", Isomursu pohtii. "Minua surettaa, että aktiiviset nuoret toimivat niin helkkarin individualistisesti. Politiikan tekeminen edellyttää, että voi liittoutua ihmisten kanssa ja jakaa edes joitakin yhteisiä käsityksiä ja päämääriä." Kunnallisvaaleissa pitää asettaa ehdokkaita ja nimimerkkien käyttämisen sijasta pitää tehdä radikaaleja toimijoita tunnetuiksi. Pitää äänestää ja luoda yhteistyörintamia. On turhaa romantiikkaa kuvitella vallankumouksien syntyvän yksittäisten tähtien sytyttäminä Anne Isomursu huomauttaa, että ihmisten ajatuksia manipuloidaan disinformaatiolla, harhaanjohtavilla väitteillä. RINTAMA TIIVISTYY T Ö H R Y F E S T E I O L E jäämässä lähiaikojen ainoaksi tai viimeiseksi julkiseksi protestiksi kaupungin nollatoleranssia vastaan. Tapahtuman järjestänyt Vapaa Helsinki -verkosto on sen rinnalla kerännyt kulttuurivaikuttajien adressia, jossa vaaditaan Helsingin sähkökaappien seinäpinnan luovuttamista kaupunkilaisten vapaaseen käyttöön. Adressi luovutetaan lokakuussa Stop töhryille -hankkeesta vastaavalle apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille. Allekirjoitusten joukosta löytyy muun muassa Flow Festivalin järjestänyt Nuspirit Helsinki, Aki Kaurismäki ja Image-lehti. Adressin myötä tulee toivon mukaan myös selväksi, ettei taistelu kaupungin seinäpinnoista ratkea järjestämällä yksittäisiä laillisia maalauspaikkoja. Töhryfestin alla julkaistiin myös nollatoleranssi.info -sivustot, joihin on kerätty tietoja Stop töhryille -hankkeen toiminnasta vuosien varrelta. Sivujen kautta tullaan organisoimaan nollatoleranssin vastaista toimintaa. KIASMAN PIHALLA. http://nollatoleranssi.info Töhryfestiin osallistui myös Kalliolan ala-asteen iltapäiväkerhon kuvataideryhmä. Kuvan lapsi odottelee vielä kerhoon pääsyä.
• Luetko sinä ajatuksia? > Lottovoittaja vai nettomaksaja? Lue Vihreästä Langasta uusia ajatuksia arjesta ja elämästä ­ joka viikko. Tilaa Vihreä Lanka kotiisi ja lue myös verkkolehti osoitteessa www.vihrealanka.fi. Tilaan Vihreän Langan! Tutustumistarjous: 12 numeroa 10 Kestotilaustarjous: 1. vuosikerta 40 , seuraavat vuosikerrat 50 Opiskelija, eläkeläinen, työtön, vsk. 35 Tilaan Vihreän Langan ilmaisen uutiskirjeen sähköpostiini Huom! Lisää tilausvaihtoehtoja netissä: www.vihrealanka.fi/tilaa POSTIMAKSU MAKSETTU Tutustu 3 kk kympillä! Vuosikertatilaajalle kirja tai leffalippu! a 10 numer oa 12 Vuositilaajan lahjaksi* valitsen Oras Tynkkysen / Rosa Meriläisen pamfletin Finnkinon leffalipun Like-pokkarin** Vihreä Lanka Oy Tunnus 50003550 00003 Vastauslähetys Omat tietoni > NIMI > OSOITE > POSTITOIMIPAIKKA > PUHELIN / SÄHKÖPOSTI Toisin sanoen. > ALLEKIRJOITUS * Tilaajalahja kaikille vuosikertatilaajille ** Lista kirjoista: www.vihrealanka.fi. Osoitetietoja voidaan käyttää vain Vihreän Langan markkinointiin. V9
• voima 08 / 2008 33 Piskuisessa Conkalin kylässä Etelä-Meksikossa elää hiv-positiivisten yhteisö Oasis. Sen asukkaat, yhteiskuntansa moneen kertaan hylkäämät, ovat rakentaneet itselleen turvapaikan kauas ulkomaailman vaatimuksista. Ääniä keitaalta teksti & kuvat: Alejandro Cárdenas Suojakodin iini käytävillä korv ita kantautui haave paremmasta huomisesta. M AT K U S T I N Oasiksen suurperheeseen tutustuminen on ollut minun toimittajanurani mielenkiintoisimpia kohtaamisia. Me toimittajat metsästämme aina "suuria uutisia" ja unohdamme usein, että juuri pienet elämäntarinat ­ täynnä jokapäiväistä kärsimystä ja elämäniloa ­ ovat niitä uutisia, jotka eniten tarvitsevat paperia, mustetta ja julkisuutta. keskitaivasta lähestyvän auringon kuumuus oli jo alkamassa tukahduttaa innostustani, nousin Méridassa Conkaliin vievään bussiin. Matka ei ollut pitkä, mutta pikkuinen bussi teki monta pysähdystä. Pysäkille jäi nainen, joka oli matkustanut maaseudulta kaupunkiin edellisenä päivänä myymään riippumattojaan. Kyytiin nousi vanha mies mukanaan pari vuohta, jotka hän aikoi myydä Chicxulubin kylässä, Conkalista pohjoiseen. ERÄÄNÄ AAMUNA, KUN Kaakkois-Meksikoon tarkoituksenani tutustua zapatistiliike ezln:n La Otra Campaña -toimintaan. Kukaan itseään kunnioittava toimittaja ei olisi kieltäytynyt tästä erään katolisen papin neuvottelemasta tilaisuudesta haastatella intiaanisissiliikkeen ezln:n keulakuvaa, komentaja Marcosia. Ajattelin, että tämä kohtaaminen tulisi olemaan käännekohta toimittajanurallani. Silloin en vielä kuitenkaan tiennyt, että ne olivatkin toiset äänet, jotka minua tulisivat syvimmin liikuttamaan. Kun vihdoin saavuimme Conkaliin, minusta tuntui kuin olisin matkustanut aikakoneella suoraan 1800-luvulle. Conkalin kunta on tasankoa, jolle satunnaiset kiviröykkiöt ja mayaintiaanien pyhät puut, kapokkipuut, antavat pinnanmuotoja. Silloin tällöin chachalaca-lintu lauloi jossakin kaukaisuudessa ja jokunen raukea iguaanilisko osui tielleni. Vaikka kylässä ei ole kuutta tuhatta asukasta enempää, siellä sijaitsi fransiskaanien neljäs luostari niinä aikoina, kun katolinen kirkko käännytti alkuperäisväestöjä kristinuskoon ristin ja miekan avulla. Tänä päivänä luostari näyttää hyljätyltä ja perikatoon tuomitulta, aivan kuten kylä itsekin. HISTORIOITSIJOIDEN MUK A AN Conkal on saanut nimensä kauniin cuunkatai kahyuc -nimisen kukan mukaan. Tein kaikkeni nähdäkseni edes vilauksen kukasta, mutta tuloksetta. Vanhassa rähjäisessä kaupassa tapasin hauraan vanhuksen, jolta tiedustelin suojakoti Oasiksen sijaintia. Hän lupasi kymmenestä pesosta kyyditä minut huonokuntoisella polkupyörätaksillaan tuohon "sairastelijoiden asumukseen". Kun saavuimme suojakodin pihalle, kaksi noin kahdeksanvuotiasta tyttöä vastaanotti minut huutaen "Tuolta tulee susi! Tuolta tulee susi!" Myöhemmin minulle kerrottiin, että toinen pikkutytöistä kantoi hivirusta, mutta toinen oli täysin terve tartunnan saaneesta äidistään huolimatta. Samanaikaisesti talon asukkaat purkivat pihalla Gatorade-juomatehtaan lahjoituslastia, joka tuli kaukaa pääkaupungista. Ryhdyin auttamaan heitä virvoitusjuomakorien kantamisessa ja pinoamisessa. Ulkopuolisen avun puutteesta johtuen suojakodin sairaat toimittavat tarpeen vaatiessa sairaanhoitajan, lastinpurkajan, muurarin, uskotunkin virkaa... Viivyin Oasiksessa koko päivän kuunnellen asukkaiden ja sisukkaan johtajan Carlos Méndezin tarinoita. Suojakodin käytävillä korviini kantautui myös paremmasta huomisesta haaveilevan elämän kuiskauksia. Etelä-Meksikon paradoksi on vaikuttanut minusta aina yhtä uskomattomalta: mitä enemmän köyhyyttä ja epätoivoa ympärillä on, sitä enemmän ihmisten silmissä voi nähdä loistetta ja iloa. En ehkä löytänyt kaunista cuunkakukkaa saapuessani Conkaliin, mutta kylässä viettämäni päivien aikana löysin kauneuden kylän asukkaiden sydämistä.
• 34 voima 08 /2008 nä saavuin Oasikseen, HI-viruksen kantajien suojakotiin. M I N U L L A E I O L E aavistustakaan, milloin ja keneltä sain tartunnan. Ehkä joltakin kumppaniltani, jonka kanssa vietin lyhyen ajan kuulematta hänestä koskaan enää. Nyt olen löytänyt uuden kumppanin, asumme täällä suojakodissa ja suojaamme itsemme seksiä harrastaessamme. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tunnen, että minulla on tulevaisuus. Meillä on yhteisiä suunnitelmia: haluamme perustaa kukkakaupan ­ minä ja elämänkumppanini. Kadulta sain säästettyä riittävästi rahaa sen avaamiseen. Silti ikävöin entisen elämäni rajattomuutta. Minusta oli ihana matkustaa kaikkialle. Nyt elämääni rajoittavat lääkkeenottoajat ja oma terveyteni. Kaikki on niin toisenlaista kuin ennen. O A S I K S E S S A A S U M I N E N on kuin eläisi suurperheessä. Tuemme toinen toisiamme, jotta jaksamme taistella elämästä. Joskus sitä näkee kriittisessä tilassa olevia ihmisiä, jotka kuitenkin selviävät; toisten menestyminen valaa uskoa omaankin elämään. Toki me riitelemmekin, aivan kuten perheenjäsenet. Heikkona ja sairaana sitä tuntee itsensä hyödyttömäksi, mutta täällä silloinkin on mahdollisuus auttaa. Katolinen kirkko saa sinut tuntemaan, että sairaus on Jumalan langettama rangaistus. Mutta Oasik- Sammie I M E N I on Sammie. Synnyin siirtomaaajalta peräisin olevassa kylässä Benque Viejossa, joka sijaitsee Belizessä aivan Guatemalan rajan tuntumassa. Olin yksitoista, kun aloin tuntea itseni naiseksi. Unelmoin poikaystävästä ja siitä, että jonakin päivänä menisin naimisiin. Samoihin aikoihin, ollessani yksin kotona, aloin pukeutua naisten vaatteisiin kunnes eräänä päivänä vanhempani saivat tietää siitä. Kiinni jäämisen seurauksena he kuljettivat minua lääkäreillä ja psykologeilla, jotka kukin parhaansa mukaan yrittivät tehdä minusta oikean pojan hormonipiikkien ja erilaisten ihmevoiteiden avulla. Nautimme päivällistä papin seurassa, joka nuhteli minua sanoen: "Se mitä teit on syntiä, joka tahraa perheesi nimen ja maineen." Isäni, joka jo tuolloin oli politiikassa aktiivisesti mukana, pelkäsi oman nimensä ja maineensa puolesta. En halunnut loukata päätökselläni perhettäni, vaan heidän parhaakseen jätin heidät. Siitä lähtien aloin syödä hormoneja ja pukeutua naisten vaatteisiin. N sessa asuminen ei sekään vie pois ulkopuolisuuden tunnetta. Silti Oasiksen perusajatus on mielestäni hieno: tänne voi tulla voimistumaan ja lepäämään. En kuitenkaan halua elää ulkomaailmasta eristyksissä, kuten hivtartunnan saaneena tunnen usein eläväni. Haluaisin olla jälleen osa ympäröivää yhteiskuntaa, mutta siinä tarvitsemme vielä paljon ympäröivän maailman tukea. Työn tekeminen antaisi yhden syyn lisää roikkua elämässä kiinni. Oasiksen tarinat ovat liikuttavia. Yksi minuun eniten vaikuttaneista tarinoista on Gerardon. Gerardo O Gerardo Cham Cham, homoseksuaali, 38 vuotta, joista kuusi vuotta hi-viruksen kantajana. Vuonna 1999 lääkärilläni oli minulle yksi huono ja yksi hyvä uutinen. Kumman halusin kuulla ensin, LEN hän kysyi. Valitsin huonon ensin ja että siitä päivästä lähtien eläisin kuhyvän sen jälkeen, jotta huoli voisi ten sika sikojen joukossa. Osoittaakmuuttua jälleen iloksi. Kuulin, että seen tarkoittavansa mitä sanoi, hän olin hiv-positiivinen. En tiennyt sai- piirsi maahan jalallaan viivan, ikään raudesta paljoakaan, mutta pelkäsin kuin rajalinjan, jota en saisi ylittää. sitä sitäkin enemmän. Tiesin, että se Sen hetkisissä ruumiin ja sielun voioli homojen tauti. missani en kyenOman homouteni nyt vastustamaan olin aina yrittänyt isääni, vaan hyväksyin hänen peittää. Ja se hyvä määräyksensä uutinen: lääkärini ut oli saanut järjesuupuneena. "Olin kadottan tettyä minulle työn Sain jokapäiitseni ja poliisina. väisen ruokani siVuonna 2000 tikakarsinaan kerihmisarvoni", lani huononi ratakäyttölautasella o. Gerardo kerto justi. En kyennyt tuotuna. Tarpeeni nousemaan ylös tein muoviseen aamuisin, sairaskanisteriin, jontin kroonista ripuka itse yritin tyhlia, hiukseni putojentää sikäli kun kykenin. Oksensivat ja olin liian heikko käydäkseni työssä. Vain äitini nuksen tahrimat vaatteeni poltettiin, tiesi tuolloin sairaudestani ja lääkit- kunnes koitti päivä, jolloin jäin ilkosi minua omilla reseptilääkkeillään, sen alasti. Yritin peseytyä niin kuin joita määrättiin paikallisessa aptee- ihmiset maaseudulla peseytyvät: iskissa vatsakipuun. Eräänä päivänä tuin laudan päällä ja yritin kastella selityksemme eivät enää menneet itseäni pientä astiaa apuna käyttäläpi isälleni ja hän halusi tietää, mi- en, mutta voimani hiipuivat vähikä minua oikeasti vaivasi. Minulla oli tellen ja minua huimasi. Näin kului aina ollut eripurainen suhde isääni kuusi kuukautta. ja nyt katkeruuden nostamalla ylEn ollut enää varma, halusinko peydellä vastasin hänelle, että mi- roikkua elämässä kiinni. Olin täynulla oli aids. sin perheeni armoilla. Muistan, että ainoa henkilö, joka vieraili luonani I S Ä N I O L I R A I V O I S S A A N eikä halunnut ja yritti valaa minuun elämänuskoa, uskoa asiaa. Koskaan aikaisemmin oli vanha ystäväni Francisco, itsekin en ollut nähnyt hänen itkevän. Rau- homo. En halunnut kuitenkaan tavahoituttuaan hän raahasi minut pihan ta ketään. Olin kadottanut itseni ja perälle sikojen karsinaan ja sanoi, ihmisarvoni. Oasiksen toiminnanjohtaja Don Carlos tuli käymään karsinassani ja pyysi minut mukaansa. Elämän aloittaminen Oasiksessa ei ollut kuitenkaan helppoa. En suostunut syömään, halusin vain eristäytyä kaikista muista ja palata sikalaan, jota olin alkanut pitää kotinani. Olin sokissa. Eräänä päivänä karkasin Méridaan ja aloitin työt tarjoilijana. Keräsin rohkeutta ja kävin tapaamassa myös perhettäni. He eivät antaneet minun jutella kenenkään kanssa peläten, että tartuttaisin muihin kantamani viruksen. Perheeni torjui minut ja vaati, että lähtisin takaisin Méridaan tai Oasikseen. Perheeni kohteli minua kuin eläintä, huonommin kuin sikoja. Oasis on avannut minulle ovensa ja parantanut ne haavat, jotka ovat ylipäätänsä parannettavissa. Olen rakentanut uudelleen ihmisarvoani. Se, että olen homoseksuaali, hi-viruksen kantaja ja kotoisin maaseudulta, ei tee minusta ihmisenä vähempiarvoisempaa. Minusta on tullut optimisti ja haluan päästä elämässä pitkälle. Aiemmin elin muuten vaan, mutta nyt nautin jokaisesta hetkestä ja päivästä, jotka Jumala minulle suo. En tee paljon suunnitelmia, vaan annan elämän viedä. Tunnen itseni todella onnekkaaksi, Oasis on kotini ja sen asukit ovat perheeni. Voi miten haluaisinkaan tehdä työtä, mutta tämä vahva ja sitkeä virus vie voimani. Jos lähtisin ulkopuoliseen maailmaan, fyysinen kuntoni ei kestäisi. Mitä me tarvitsemme? Yleensä tarvitsen hammastahnaa, shampoota ja sen sellaista. Ja meiltä puuttuu syvä kaivo, josta saisimme juomakelpoista vettä. Meillä ei ole täällä myöskään sairaanhoitajaa, joka asettaisi lääkeputket ja -letkut. Selviämme auttamalla toinen toisiamme. Olisi tärkeää saada myös jonkinlainen kulkuväline, jotta sairaalan apu hädän sattuessa olisi nopeammin ulottuvillamme. On vaikeaa olla kolminkertaisen syrjinnän kohde: mayaintiaani, homoseksuaali ja hi-viruksen kantaja. K AIKKI MUUTTUI, KUN KUKKAKAUPPIAAT. Sammie halaa puolisoaan Oasiksen käytävällä. He asuvat molemmat HI-viruksen kantajien suojakodissa. Heidän suunnitelmissaan on aloittaa uusi elämä, ja perustaa kukkakauppa. englantilaisten entisestä siirtomaasta, jossa seksuaalisuus on tukahdutettua ja jossa homoseksuaalit elävät ja kuolevat yksin. Heillä ei ole koskaan oikeaa parisuhdetta, ainoastaan satunnaisia kohtaamisia. Kun saavuin Méridaan, Meksikoon, minusta tuntui hyvältä nähdä ympärilläni pariskuntia. Aloitin seksin myymisen, kun tielleni osui ihmisiä, jotka olivat valmiita sekä tuottamaan minulle nautintoa että maksamaan siitä. Taistelu ihmisiä, varsinkin poliiseja vastaan, oli päivittäistä. Välillä viranomaisille oli annettava rahaa, useimmiten seksiä, jotta sain jatkaa työntekoa rauhassa. Työskentelin kolme vuotta Méridan kaduilla. 60 prosenttia kaikista asiakkaistani oli kaksoiselämää viettäviä perheenisiä. Nyt, kun käyn elokuvissa tai kauppakeskuksissa, näen entisiä asiakkaitani ­ ilman häpeän häivää! O L E N K O T O I S I N B E L I Z E S TÄ , sain tietää kantavani hi-virusta. Olin yksityisessä lääkärikeskuksessa, kun sain tietää, että kaikki ei ollutkaan hyvin. Senaikaiselle kumppanilleni sanottiin, että hän oli terve, mutta että minä olin viruksen kantaja. Mitään muuta he eivät sanoneet. Ei sitä, kuinka kauan minulla olisi elinaikaa jäljellä, tai sitä, että voisin mennä psykologin juttusille. He vain kertoivat kylmästi kokeen tuloksen. Siinä kaikki. Ainoa minut huomioon ottava ele heidän puoleltaan oli, että sain itse päättää kirjattaisiinko minut tilastoihin vai ei: "Jos haluat, voit olla yksi numero tilastoissa. Voimme myös repiä tämän paperin, jolloin et koskaan päädy niihin." Tämän valinnanvapauden seurauksena kai ajattelemme, että viruksen kantajia on vähän, paljon vähemmän kuin heitä oikeasti on. Pelätessään leimautumista ihmiset pyyhkivät mieluummin pois historiansa, hävittävät todisteina olevat potilaskortit. Sinä samana jouluyöJ O U L U A AT T O N A 2 0 0 0 Suomennos Elisa Pehkonen.
• 7.10. Gnomus & Free Tallinn Trio, 8.10. Christian Wolff & co, 10.10. Sindikaat.... 30.10. J.D. Walter Malmitalon lokakuun ohjelma - katso: w w w. m a l m i t a lo. f i Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 00180 Helsinki www.kaapelitehdas.fi kaapeli@kaapelitehdas.fi p. 09-4763 8300 TO 9.10. KLO 19 CORPO (Ruotsi) GÖTEBORGILAISJAZZIA! Mikael Godée, sopraanosaksofoni ja huilu Chris Montgomery, rummut Ebba Westerberg, perkussiot Lars-Erik Norrström, piano, koskettimet Thomas Markusson, basso LIPUT 7/5 www.gac.se/corpo/ iedät... S ä h ä n s ton edullisin TO 23.10. KLO 19 ExpressBu VAPAAT ÄÄNET: Pepa Päivinen Quartet feat. Juho Laitinen, sello Pepa Päivinen, saksofoni Timo Kämäräinen, kitara Ville Huolman, basso Mikko Hassinen, rummut EDULLINEN JA TURVALLINEN KAIKILLE TEILLE LIJA-ALEN KE S EXPRESSBUS LAPSET Aki Rissanen & Benjamin Flament "White Light" (Suomi, Ranska, Belgia) Aki Rissanen, piano, Fender Rhodes Benjamin Flament, vibrafoni Joachim Florent, kontrabasso Ville Pynssi, rummut Järj. Vapaat äänet www.vapaataanet.fi Kanneltalo, Klaneettitie 5, www.kanneltalo.fi Liput puh. (09) 310 12000 tai www.lippupalvelu.fi Tarkista alennusehdot www.eb. /alennukset www.eb. EL LIPUT 8/6 -50% -50% OP I LÄISALEN N KE Ä -30% S NU US
• 36 voima 08 /2008 -files VOIMAN TA L O U S T O I M I T U S : TEPPO, MATTI & OTTO voima Supermarket Tero Tikkanen Limainen kielisuudelma " L E I K I TÄ Ä N K Ö I N N O V A AT I O TA ? " tappaa köyhän Thomas Linesin uuden tutkimuksen mukaan supermarketketjujen hankintavalta vaikeuttaa kehitysmaiden asemaa. ongelmia käsittelevästä kirjallisuudesta ei ole pulaa. Tarjolla on teorioita muun muassa kehitysavun vähäisyydestä, siirtomaahistoriasta, väestönkasvusta, ilmastonmuutoksesta ja niin edelleen. Pitkän linjan kehitysmaatutkija Thomas Linesin teoria on vaihteeksi jotain uutta. Linesin mukaan Afrikan taloudellisten ongelmien keskeinen syy on se, että tavaraa kehitysmaista hankkivat ketjut ovat saaneet liikaa valtaa hankintojensa ehdoista päätettäessä. Maailmanmarkkinoita on vapautettu rajusti 1980-luvulta lähtien. Samaan aikaan Afrikan maiden on velkaisina ollut pakko viedä tavaraa. Tai pikemminkin markkinat eivät koskaan ole vapaita, ja "vapauttaminen" tarkoittaa käytännössä kontrollin siirtämistä. Afrikan maiden tapauksessa kontrolli on siirtynyt maiden hallituksilta ja viljelijöiltä tuotteiden ostajille. Globaali markkinatalous ei ole varsinaista markkinataloutta, koska myyjät ja ostajat eivät koskaan kohtaa. Väliin tarvitaan aina jonkinlainen hankinta- ja jakeluorganisaatio logistisine järjestelmineen. Tämä rooli siunaantuu paahtimo- ja supermarketketjuille. Ne pyrkivät markkinoiden hallintaan ja täydelliseen suunnitteluun niin, että tuottaja on aina se, joka joustaa. haittaavat markkinoiden toimintaa ja ovat huono asia kuluttajan näkökulmasta. Kuitenkin vastaava keskittyminen voi tapahtua myös toisinpäin, jolloin tuottajalla on vain yksi taho, jolle myydä. Tämä näkyy kehitysmaiden tuottajien tilanteessa. Usein tilanne on tuottajalle äärimmäisen vahingollinen. Käytännössä paahtimot ja supermarketketjut voivat pyörittää tällaista "ostajan monopolia" määritellen varsin tarkkaan hinnan, jonka ne suostuvat maksamaan, ja toimitusten ehdot. Jälkimmäisiin kuuluvat erittäin nopeat tilaukset, jotka tarkoittavat maatalouden suojattomalle työvoimalle äkkihälytyksiä ympäripyöreisiin työvuoroihin. Lines dokumentoi kauppaketjujen vallan johtaneen myös siihen, että ne voivat vaatia tuottajilta käytännössä mitä tahansa. Tilaus voidaan peruuttaa milloin tahansa, laatuvaatimukset ovat korkeita, tuottajilta voidaan vaatia investointeja ketjujen standardien mukaisiin pakkauksiin ja vastaaviin. Ei liene sattumaa, että gloMONOPOLIT TUNNETUSTI Tämä tapahtuu kuvitteellisessa päiväkodissa vuonna 2008. Lapset leikkivät klassista tuolileikkiä, tuoleja on yksi vähemmän kuin lapsia piirissä. Musiikki soi, ja kun se loppuu, jokainen hyökkää viipymättä istumaan yhdelle piirissä olevista tuoleista. Yksi tipahtaa leikistä pois. Pikku-Lasse tekee innovaation, iskee kyynärpäällä Liisaa mahaan ja varmistaa jatkoonpääsynsä. Innovaatio tarkoittaa sanakirjan mukaan 1) uutuutta tai 2) kaupallista/teknistä keksintöä. Talouspolitiikassa tämä ei kuitenkaan enää päde. Tässä uudet merkitykset sanalle innovaatio: 1) turvallinen tapa puhua muutoksesta kun ei ole mitään visiota/sanottavaa, tai 2) tapa puhua vaarallisesta muutoksesta tavalla, joka piilottaa todelliset aikomukset. Rakenteiden tai tulonjaon vaikutus maailmassa voidaan unohtaa, kun innovaatiot avaavat paremman tulevaisuuden. Annetaan muutama esimerkki. CIA KERTOI JO VUONNA A FRIK AN MAIDEN 2004 avoimesti, miten terrorismin vastainen sota voitetaan: "Guantánamossa käytämme innovatiivisia kuulustelumenetelmiä." Konkurssiin asuntosijoitustensa vuoksi mennyt Lehman Brothers, iso amerikkalainen investointipankki, toteaa verkkosivuillaan: "Olemme finanssitalouden johtava innovaattori." Amerikkalaiset suunnittelevat parhaillaan 700 miljardin (700 000 000 000 $) apupakettia pankeille "markkinoiden luottamuksen palauttamiseksi". Innovatiiviset subprime-lainoja luoneet pankkinerot ovat maksaneet Yhdysvalloille pian tuplasti Irakin sodan verran. baalien markkinoiden vapauttamisen jälkeen esimerkiksi Nestlén voitot ovat kasvaneet samaa tahtia kuin kahvintuottajien tulot tippuneet. ehdottaa perusraaka-aineiden säänneltyjä tuottajakartelleja Opecin tapaan, suurimpien marketketjujen hajoittamista monopolilainsäädännön perusteella sekä Afrikan maille voimakkaampaa alueellista integraatiota liian syvän R AT K A I S U I K S I L I N E S Y H D Y S VA L L O I S TA A L K A N U T asuntolainakriisi on vain viimeinen "innovatiivisten sijoitusmekanismien" tuottama kriisi. Kun maailman yhteistä luonnonperintöä tai julkisia palveluja kaupallistetaan, on innovaatio aina kuluneissa iskulauseissa läsnä. Jopa Wal-Martin pomo pitää surullisen kuuluisaa henkilöstöpolitiikkaansa innovaationa. Mutta orjapiiskurit ovat keksineet ihmisten kiusaamisen jo tuhansia vuosia sitten. Ammattiliittoja taas on mukiloitu eri puolilla maailmaa jo pitkään. Myös Suomessa osataan. Suomen hallituksen "innovaatiopolitiikan" lippulaiva on yliopistojen uudistaminen. Tavoitteena nyt valmisteltavassa uudessa yliopistolaissa on entisestään tulosvastuullistaa ja kaupallistaa yliopistoja sallimalla lukukausimaksujen keräämisen joiltakin ulkomaalaisilta opiskelijoilta ja kyseenalaistamalla tutkimustulosten vapaus. Yliopistoilta halutaan nyt kaupallisia keksintöjä eikä enää tunnuta uskovan, että paremmin ja laaja-alaisemmin koulutetut ihmiset ovat yhteiskunnalle hyödyksi. Todellisiin ongelmiin innovaatiohöpöhöpö ei näytä vastaavan. Esimerkiksi yliopistojen byrokraattisen ilmapiirin parantajana innovaatiopolitiikka on yhtä hyödyllinen väline kuin Estonia myrskyssä. syytä vastustaa ja varoa ­ ja innovaation limainen kielisuudelma todella löyhkää. Viimeistään finanssikriisi osoittaa, että meillä ei ole varaa enää yhteenkään innovaatioon. Tarvitsemme parempaa politiikkaa. Otto Bruun maailmanmarkkinaintegraation sijaan. Kuulostaako tämä sosialismilta? Ehkä, mutta kirjoittajan mukaan kyseessä on kuitenkin paras tapa vastustaa suuryritysten omistajiensa hyväksi harjoittamaa "keskussuunnittelua". Teppo Eskelinen Thomas Lines: Making poverty. A history. Zed books 2008. 170 s. Meksikon subprime Tutkijat & kansainväliset järjestöt varoittavat, että rahoitusmarkkinakriisin seuraukset leviävät myös köyhiin & keskituloisiin maihin. I K K A I S S A teollisuusmaissa rahoitusmarkkinakriisi voi johtaa taantumaan ja henkilökohtaisiin konkursseihin, mutta Meksikon kaltaisissa keskituloisissa maissa seuraukset voivat olla katastrofaaliset koko kansantaloudelle. "Kun korot nousevat, uhkaa suurta asuntovelallisten jouk- K A U P A L L I S TA K I E LTÄ O N R koa pahimmillaan maksukyvyttömyys ja luisuminen köyhyyteen", varoittaa School of Oriental and African Studies -yliopiston professori Paulo l. dos Santos. Santosin mukaan Meksikon kaltaisten keskituloisten maiden lainaustoiminta on 1990-luvun loppupuolelta lähtien suuntautunut vahvasti kulutusluottoihin ja asuntolainoihin. Ulkomaiset pankit olivat muutoksen vetureita, mutta paikalliset luotonantajat seurasivat pian perässä, Santos kirjoittaa Development viewpoint -tiedotteessa. ovat osallistuneet lainaustoiminnan lisäksi vahvasti myös lainojen muuttamiseen arvopapereiksi U L KO M A I S E T PA N K I T ja niiden jälleenmyyntiin sijoittajille. Juuri tämä toiminta oli usa:n subprime-kriisin ytimessä, kun sijoittajille annettiin väärä kuva arvopaperien sisältämistä riskeistä. Maailmanpankin merkitys muutoksen taustalla on suuri. Se on suosittanut vahvasti yksityisen lainaustoiminnan kehittämistä, jotta köyhimpienkin olisi mahdollista saada luottoa. Asuntolainojen muuttaminen edelleen kaupattaviksi arvopapereiksi on ollut osa Maailmanpankin ohjeistusta. Ajattelutavan riskit ovat nyt alkaneet konkretisoitua. seurauksena on Santosin mukaan se, että rahoitusmarkkinat eivät "toimi köyhien hyväksi", vaan KORKOJEN NOUSTESSA köyhät toimivat yhä enemmän rahoitusmarkkinoiden hyväksi. Näin kävi myös 1990-luvun lopussa Kaakkois-Aasiassa, kun maa toisensa jälkeen luisui rahoitusmarkkinakriisiin. Myös yk-järjestöt ovat olleet huolissaan köyhien ja keskituloisten maiden pärjäämisestä rahoitusmarkkinakriisin levitessä yhä laajemmalle. Syyskuussa yk:n kauppaja kehitysjärjestö unctad varoitti, että rikkaiden maiden lama johtaa ikäviin seurauksiin myös kehitysmaissa. Myös yk:n pääsihteeri BanKimoon varoitti syyskuun lopulla, että rahoitusmarkkinakriisi uhkaa yk:n vuosituhattavoitteiden toteutumista. Matti Ylönen
• Nyt pakettisi jopa tunnissa perille! Käy uusilla sivuillamme tai tilaa puhelimitse 010 617 6920 www.hyotypyora.fi
• "KUORIKAA JO SILMISTÄNNE UNTUVAINEN UNI, KALMAN NAAMIO, JA NOUSKAA, KUOLEMA ON TÄÄLLÄ!" rooleissa ELINA KNIHTILÄ (Mcb) PIRJO LONKA (Lady Mcb) JANI VOLANEN ELENA LEEVE JORMA TOMMILA EERO RITALA LOTTA KAIHUA RIKU NIEMINEN SARA MELLERI JARKKO PARTANEN ensi-ilta 23.10. ohjaus ANTTI HIETALA Kapteeninkatu 26 Tarina ihmisten epätodennäköisestä yhteentulemisesta ja väistämättömästä yhteenjäämisestä KANTAESITYS 15.10. KOM-teatterissa Ohjaus Johanna Freundlich Visuaalinen suunnittelu Kimmo Viskari Musiikki Kalle Chydenius Rooleissa Hannu Lauri, Liisa Mustonen, Marja Packalén, Niko Saarela, Eeva Soivio ja Pekka Valkeejärvi LIPUT MYYNNISSÄ! KOM-lipputoimisto Kapteeninkatu 26 puh. (09) 6841 841 arkisin klo 10-16 ja myös Lippupalvelu www.kom-teatteri.fi
• voima 08 / 2008 39 ttelija Verotus on vaikea laji ja Pirkko Melenderin veroaiheista kirjaa on mainostettu pamflettina: verojärjestelmä on pistettävä kokonaan uusiksi. Liikkeelle on lähdettävä oikeudenmukaisuudesta. Se on paljon sanottu ­ liikaakin. Eivät kirjoittajat järjestelmää ole uusiksi pistämässä. Reilun verokirjan keskeinen argumentti on pikemminkin kertausta kuin keksintö: progression pitäisi toteutua kunnolla, eli maksukykyisimpien tulisi maksaa enemmän. Progression periaate toteutuu nykyisin Suomessa heikosti. Omaisuutta verotetaan huomattavasti kevyemmin kuin työtuloja. Nykyhallitus on vain lisäillyt erilaisia verovapauksia, jotka hyödyttävät suurituloisia. Oikeudenmukaisen veropolitiikan lähtökohta taas on, että suuret omaisuudet pitäisi saada takaisin progression piiriin. K AT I P E LT O L A N O N VA I K E A A R V I O I D A , kuinka monelle aikaansa seuraavalle kansalaisel- le tilanne on epäselvä. Jos joku vielä luulee, että nykyjärjestelmä perustuu toimivaan progressioon, kirja opettaa, että näin ei todellakaan ole. Eikä sen puoleen, veroprogressio on valtiollisten tulonsiirtojen oikeudenmukaisuuden perusta. On pamfletteja kirjoittettu huonompienkin periaatteiden puolesta. Kirjoittajien toinen idea on, että tuotantoa täytyisi verottaa "vihreästi". He ovat aivan oikeassa siinä, että olisi järkevämpää verottaa tuotantoa kuin kulutusta, kuten nykyisin arvonlisäverolla tehdään. Siitä taas voi olla montaa mieltä, miten vihreä tuotantovero toimisi. Minkään tavaran tuotannossa ei varmasti voi määritellä objektiivista haitallisuutta. Aina toiseen menee enemmän energiaa, siinä missä toinen saastuttaa enemmän. Haittojen keskenäisten suhteiden arvioiminen on hyvin vaikeaa. Luultavasti tuloksena olisi ainakin "hitaasti uusiutuvan luonnonvaran" kaltaisten eufemismien entistä kovempi invaasio poliittiseen kie- lenkäyttöön, kun lobbareiden keskeksi tehtäväksi tulisi tuotantoveron periaatteisiin vaikuttaminen ja oman tuotteen määrittely haitattomaksi. sanovat moneen kertaan, että nykyinen verojärjestelmä kaikkine vähennyksineen on sekava. Niin se todella onkin. Kuitenkin näyttää olevan hyvin vaikeaa hahmotella sellaista järjestelmää, jossa sekavuudet vältettäisiin. Kirjoittajat todistavat tämän itse viimeistään alkaessaan puhua "yrittäjätulon perusvähennyksestä" omaa yksinkertaisempaa malliaan esitellessään. Ehkä verotus on tuomittu olemaan verotusharrastajien puhetta. P E LT O L A J A M E L E N D E R Kansat vailla kotia K Y M M E N E N M A A S T O P U K U I S E N jenkkisotilaan ryhmä harhailee Erbilin basaarissa kaupunkilaisten shoppaillessa lähestyvää seker bayramia, sokerijuhlaa, varten. Lähes kaikki jenkeistä ovat mustaihoisia tai aasialaissyntyisiä. Rynnäkkökivääreistä huolimatta he näyttävät epävarmoilta. Väentungoksessa liikkuvat peshmergat eli paikalliset kurdisotilaat sen sijaan kulkevat pää pystyssä, itsevarmuutta uhkuen. Tämä on ainoa kerta, kun kuukauden aikana näen amerikkalaisia sotilaita Erbilissä, Pohjois-Irakin autonomisen kurdialueen pääkaupungissa. Amerikkalaiset tulevat tänne vain lomailemaan. He matkustavat lähistöllä sijaitsevaan luksushotelliin, eivätkä poistu sieltä ennen paluuta Bagdadiin tai Tikritiin. Ä Ä N E S TÄ V ÄT K Ö N Ä M Ä A M E R I K K A L A I S N U O R E T Teppo Eskelinen Kati Peltola ja Pirkko Melender: Reilu verokirja. WSOY 2008. 204 s. Pieni mies, usko vaimoosi! ta pieni mies hankaloittaa puolison uraa. Tutkimus tehtiin Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa. Tutkimukseen osallistuneiden naisten miehillä oli kaikkia näitä ominaisuuksia, useita ominaisuuksia päällekkäin. Useimmiten miehen sanottiin olevan sparraaja. Naiset eivät määrittäneet miestään kovin usein välineeksi, mutta usein pieneksi mieheksi. Miten miehen pienuus sitten mitataan? Onko kysessä jokin tietty pituus- tai ulottuvuusmääre? No ei sentään. Tutkimuksen mukaan pieni mies on pikkusieluinen. kotimaansa presidentinvaaleissa? Onko heidän kannaltaan merkitystä kumpi vaalit voittaa? Tulipa Valkoisen talon isännäksi kumpi tahansa ehdokkaista, amerikkalaiset ovat täällä kaulaansa myöten liemessä, jonka ovat itse keittäneet. Irakissa sanotaan, että amerikkalaisilla on Lähiidässä vain kaksi ystävää: Israel ja kurdit. En tunne israelilaisten ja amerikkalaisten ystävyyden syvyyttä. Kurdien näkemys amerikkalaisista on se, että vaikka he pettivät kurdit useita kertoja viime vuosisadalla, he ovat kuitenkin parempia kuin arabit, turkkilaiset ja persialaiset. Irakilaisten kannalta Yhdysvaltojen Irak-politiikassa keskeistä on se, pitääkö Yhdysvallat edelleen kiinni fraasista yhdestä Irakin kansasta. Vai suostuuko Yhdysvallat myöntämään, että Irakissa on kolme kansaa: shiia- ja sunniarabit ja kurdit? Ne pakotettiin samaan valtioon ensimmäisen maailmansodan aikana Britannian silloisen ulkoministerin Winston Churchillin johdolla. Myöhemmin hän piti tätä elämänsä suurimpana virheenä. Sunni-Saddamin hirmuhallinto, jota voi verrata ainoastaan Hitlerin natsi-Saksaan, syvensi Irakin kansojen keskinäistä luottamuskuilua. Ne mahtuvat enää samaan valtioon ainoastaan, mikäli se on liittovaltio. Jos siitä ei aleta pian neuvotella, erimielisyyksien kärjistyminen jatkuu, eivätkä kansat mahdu edes liittovaltioon, vaan alueelle syntyy kolme uutta valtiota: Kurdistan, Sunnistan ja Shiiastan. lomailu Kurdistanin autonomisella alueella muuttuu työnteoksi. Toistaiseksi ainoat liittouman joukot täällä ovat eteläkorealaisia. Kouluja ja sosiaalisia projekteja pystyttäneet ahkerat korealassotilaat ovat saaneet aikaan varsinaisen Korea-buumin. Korealaisten firmojen maihinnousu on jo alkanut, televisiossa pyörii kurdiksi dupattu korealainen saippuaooppera ja lehdissä on Koreaa käsitteleviä juttusarjoja. Sen sijaan niitä harvoja kurdimiehiä halveksitaan, jotka ovat vaihtaneet työttömyyden pestiksi Irakin armeijassa ja tekevät yhteistyötä amerikkalaisten kanssa. Kansainväliset uutiset välittyvät irakilaisen suodattimen läpi: kun Marriot-hotellissa Pakistanissa pamahti syyskuun 20. päivänä, täällä alettiin heti pohtia, kuinka paljon amerikkalaisia sotilaita siirretään Irakista Pakistaniin ja mitä siitä seuraa. Kivääri olalla basaarissa tallustavien amerikkalaisnuorten ilmeistä näkee, minne he haluavat lähteä. Ei Pakistaniin. Vaan kotiin. Kristina Koivunen E N S I TA LV E N A A M E R I K K A L A I S T E N S O T I L A I D E N I L L A I N E N M I E S O N menestyvän naisen takana? Suvi Välimäen, Anna-Maija Lämsän ja Minna Hiilloksen tutkimus määrittää johtajanaisten puolisoiden ominaisuuksia. He päätyivät viiteen tyypilliseen mielikuvaan. Mies, tunnistatko itsesi näistä: veturi, sparraaja, väline, kuminauha tai pieni mies? Veturi on ohjaava, sparraaja tukea antava puoliso. Välineeltä naisjohtaja saa lisäarvoa. Kuminauha joustaa naisen mukana, mut- M Hannele Huhtala www.jyu.fi/econ/tutkimus/ julkaisut/workingpaper/wp351 Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori. Hän viettää syksyn Pohjois-Irakissa. Matkaraportteja osoitteessa www.kurdistan.fi/index.php/kolumnit.
• Toim. Tuomas Martikainen ym. Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa Voitto Ruohonen Rikoskirjallisuuden ja yhteiskuntatutkimuksen dialogeja Harri Kalha Siveellisyys ja sukupuoli vuoden 1908 suihkulähdekiistassa Apeiron Kirjat Janne Kurki: Taide ja teos III 20 euroa/kappale (sis. alv) + pakkaus- ja postitusmaksut 4 euroa/kirja (sis. alv). Useamman kirjan tilaukset toimitamme ilman postitusmaksua. " Vain ei-kokonainen ihminen kokee taidetta. Täytyy siis olla jollakin tavalla risa tai murtunut tai peräti valuvikainen arvostaakseen taidetta. Täydelliselle taide on yhtä tyhjän kanssa." www.apeironkirjat.com tilaukset@apeironkirjat.com Tätä kirjaa et saa äidiltäsi lahjaksi KIRJOITTAMISEN INTO JA VIMMA Kansanvalistusseuran syksyn uutuus Ray Bradbury: ZEN SANATAITEESSA (Zen in the Art of Writing) Mistä kirjailija saa ideansa? Ray Bradbury osoittaa sanansa kaikille kirjoittajille. Hän kertoo kirjoittamisen hellittämättömästä palosta ja antaa tutkittavaksi omat toimintatapansa ja oman riemullisen vimmansa. Vauhdikkain kääntein hän kuvaa luomisintoaan, sen kanavoitumista eri menetelmien kautta ideoiksi ja ideoiden kehittymistä tarinoiksi. Teksteistä kuultaa nöyrä ihastus kirjoittamisen ihmettä kohtaan. Esseekokoelma haastaa lukijan antamaan kirjoittamiselle kaikkensa ja nauttimaan siitä, kun omat tarinat alkavat lopulta elää paperilla omaa elämäänsä. Hän kehottaa ottamaan aiheet itselle tärkeistä asioista ja itseä ärsyttävistä asioista. "Maailmassa on olemassa vain yhdenlainen tarina. Sinun tarinasi", Bradbury sanoo. Amerikkalainen Ray Bradbury (1920­ ) kuuluu science fictionin ja fantasiakirjallisuuden tunnetuimpiin edustajiin. Hän on julkaissut puolentuhatta kertomusta: mm. novelleja, romaaneja ja elokuvakäsikirjoituksia. Suomentanut Elina Seppänen. Kansanvalistusseura 2008, ISBN 978-951-9140-40-7. 150 sivua, kustantajan normaalihinta 25 . Tilaukset myös verkkokaupasta: www.kansanvalistusseura.fi/kauppa Messutarjoushinnan saat antamalla ostoskorin etukoodikenttään koodin "VOIMA". Ilmestyy Helsingin Kirjamessuilla 23.-26.10.2008 MESSUTARJOUS 20 "Ban this sick book!" www.atenakustannus.fi The Sun Tervetuloa Kansanvalistusseuran ja Oriveden Opiston osastolle 6 k 46 tutustumaan julkaisuihimme ja kirjoittajakoulutukseen!
• 42 voima 08 /2008 Minna Kallinen eläin TAITEILJAN NÄKY. Pekka Moller in teoksessa lannan alta paljastuu toimiva lamppu. Susi on aiemmin melkein koko maapallolle levittäytynyt koiraeläimeen kuuluva petoja laumaeläin. Täysikasvuisen suden säkäkorkeus on yleensä alle 80 senttiä ja paino 30­50 kiloa. Suden saaliseläinten kirjo ulottuu hiiristä hirviin. Sillä on ravinnonhankintaa ja lisääntymistä säätelemään kehittynyt sosiaalinen systeemi. Vaikka ihmisen paras ystävä, kesy koira, on samaa lajia kuin susi, ihmisen ja suden rinnakkaiselo on ikimuistoisista ajoista alkaen ollut vaikeaa. Nykyisin susia elää luonnonvaraisena enää lähinnä PohjoisAmerikassa ja Euraasiassa. Suomessa susia on parisen sataa. Niukan kannan geeniperintöä rikastavat Venäjän puolelta Suomeen siirtyvät hukat. Ruotsissa susikanta on vain satakunta yksilöä, ja siellä ovat jo näkyvissä liian pienen populaation sisällä kehittyneet perinnölliset vaivat. Suomessa suden on raportoitu aiheuttaneen ihmisvahinkoa viimeksi 1880-luvulla. Silloisesta lajimäärityksestä ei edes ole varmuutta. Suteen liittyy paljon ikiaikaisia pelkoja: susi seikkailee yhä pahiksen roolissa niin saduissamme, legendoissamme kuin arkisissa kielikuvissamme. Ihmisen susiongelmat liittyvät susipelon ja -vihan ohella siihen, että luontaisten saaliseläinten vähentyessä susi voi hakeutua ihmisten läheisyyteen ja verottaa kotieläimiä, kuten nautoja, lampaita ja koiria. S U S I (C A N I S L U P U S ) E R I T Y I S E N kärjistynyt susikysymys on ollut pohjoisen poronhoitoalueilla, missä vapaasti tunturilla laiduntavat porot ovat suden ekologisen lokeron mukaista ja helposti esille katettua herkkua. Suomessa susi on rauhoitettu, mutta etenkin poronhoitoalueella susille saa helposti kaatolupia ja loputkin katoavat salakaatojen kautta. Ruotsinkin poronhoitoalueella kaatolupia saa helposti, eikä siellä ole edellytyksiä lisääntyville susilaumoille. Yksittäisten susien aiheuttamat vahingot korvataan veronmaksajien pussista. Tähän maailmaan vinosti viittaa syyskuun lopulla Suomessa ensiiltaan tullut Kersti Ekmanin kirjoittama ja Daniel Alfredsonin ohjaama elokuva Susi. Siinä suteen liittyvää monimutkaista luonnonsuojelu-, vähemmistökulttuuri- ja elinkeinopoliittista asetelmaa käsitellään vahvasti dramatisoidussa asetelmassa. Elokuva kuvaa saamelaiset poronkasvattajat sekä suden että suorastaan rasististen viranomaisten uhreina. Näin sukupuuton äärellä kompuroiva luontokappale ja aivan muista syistä taloudellisessa toimeentulokurimuksessa oleva perinne-elinkeino ohjataan tarkoitushakuisesti vastakkain. Samalla Susi häpeämättömästi esineellistää saamelaisten kauan loukatut oikeudet kulttuurisen susivihan propagandavälineeksi. Rakkaudesta lantaan Minna Kallinen Voiman toimittaja Jukka Vuorio matkusti Lammille tapaamaan kuvataiteilijaa, joka tekee tauluja & veistoksia eläinten paskasta. Tarkemmin sanottuna hevosen, lehmän, lampaan, marsun, kanan & kilipukin lannasta. A H D E N ja Tampereen välimaastossa sijaitsevasta Lammin kunnasta löytyy Mulkolan kylän tienviitta. Jo kylän nimi aiheuttaa minussa ja valokuvaajassa positiivista innostusta. Mulkolasta löydämme pienen maatilamatkailukeskuksen, jonka tallissa sijaitsee Atelje Lempeä Lanta. Pekka Moller tulee pihalla vastaan ja tarjoan hänelle reippaasti kättä. Moller kuitenkin hymyilee vienosti ja kääntää esiin kämmenensä, jotka ovat lannan peitossa. Vedän käteni takaisin. Ajatus jossain maaseudun uumenissa lehmänpaskasta veistoksia kasaavasta kylähullusta vetää hymyn väkisinkin suupieliin. "Joo, kyllähän mua kylähulluna pidetäänkin, mutta ei se mitään", taiteilija Moller sanoo. "Ainakaan ei tarvitse loukkaantua, jos joku sanoo, että tää taide on suoraan perseestä tai että taide on ihan paskaa", hän lisää hymyillen. L ler miettii. "En pidä julistamisesta. Joku juttu voi olla näin tai noin mutta voihan se olla toisinkin. Olen elämäni aikana huomannut, että loppujen lopuksi en tiedä mistään mitään. Voisi kuitenkin sanoa, että pyrin sellaiseen zeniläiseen yksinkertaisuuteen ja arvostan suuresti pikkujuttuja. Pahassakin ihmisessä on jossain sisällä se hyvä puoli. Samoin kakkakin voi olla kaunista. Ja onhan tossa taiteessa sitten tietysti se ekopuoli, eli toi kaikki mun käyttämä kakkahan on luomua", Moller kertoo. "Ja nää taulujen pohjat, nää on kanssa kaikki kierrätyskamaa. Taulut on tehty sekalaisille pohjille, mitä nyt vaikka kotona tehdyn remontin jälkeen on löytynyt levyn pätkiä ja ikkunoiden karmeja." katsellessani muistan ensivierailuni Kiasmaan. Nykytaiteen museossa oli esillä tehosekoittimia, joiden sisällä lillui erilaisia ihmisen eritteitä. Voisin hyvin kuvitella esimerkiksi kakkalampun Kiasman muiden teoksien joukkoon. Ehdotan Mollerille, että hän yrittäisi saada teoksiaan sinne. "Joo, mä olen suunnitellut tekeväni semmoisen oikean joulukuusen kokoisen teoksen kanaverkosta ja lannasta. Mun mielestä se sopisi K A K K AT E O K S I A ILOISEN VÄRIKKÄÄT TAULUT. Tänä vuonna kakkataiteen tekemisen aloittanut Moller ei ole nimennyt taulujaan. Tuomas Rantanen Daniel Alfredson: Susi. Elokuvateattereissa 10.10. Luonto-Liiton Salakaadot seis -kampanja alkoi lokakuun alusta, www.salakaadotseis.fi. aloittanut uuden teoksen. Hän on ottanut noin metrin mittaisen jalkalampun ja peittänyt sen lannalla. Lampun jalassa pörrää kärpäsiä ja joitakin muita innostuneita ötököitä. Lannan alta pilkistää lampun sähköjohto. Kysyn mikä tämän teoksen idea on, mitä se viestii katsojalle. "Jaa... ei siinä mitään kovin syvällistä ideaa ole. Ihan toimiva lamppu se on. Tänään sen tässä aamulla teitä odotellessa päällystin. Tosin en sitten tiedä miten lanta kestää lampun aiheuttamaa kuumuutta", MolMOLLER ON JUURI mi"Pahassakin ih sisessä on jossain uoli. sällä se hyvä p in Samoin kakkak ta." voi olla kaunis tosi hyvin Kiasman aulaan. Olen mä sitä sinne jo tarjonnutkin, mutta vastausta ei ole vielä kuulunut." Mollerin taulut ovat aiheiltaan iloisia ja värimaailmaltaan kirkkaan värikkäitä. Saatuaan lannan haluamaansa muotoon Moller kuivattaa materiaalin omassa pihasaunassaan ja maalaa sitten kohokuvioiset teokset akryyliväreillä, öljyvärien kuivumisessa kun menee turhan kauan. Kehaisen kirkkaiden värien olevan tosi kivoja. "Niin joo, mä muuten näen itse noi teokset varmaan eri lailla kuin monet muut, kun olen punavihersokea." K E S K U S T E LT U A M M E eri eläinten kakkojen luonteista ja laaduista kerään rohkeuteni ja uskallan viimeinkin kysyä asiaa, joka on pyörinyt mielessäni koko päivän. Entä sitten oma paska, entä sen käyttäminen taideteoksessa? "Niin, oma paska. Olenhan mä sitäkin miettinyt, mutta en ole sitä vielä käyttänyt. Onhan se vähän rankempi juttu. Ihmisten reaktiot olisi varmasti vieläkin jyrkempiä kuin nyt. Mutta ehkä siihenkin vielä lähden. Pitää nyt katsoa miten tää lähtee kehittymään. Silleenhän oma paska ois mielenkiintoista, että sitä koostumusta voisi itse säädellä oman ravinnon kautta", Moller vastaa. Mollerin tulevaisuus taiteilijana on hämärän peitossa. Moller tietää, että ilman apurahaa ei Suomessa taiteella elä. Toisaalta hän ei ole miettinyt teoksilleen mitään rahallista arvoakaan. "Olen nyt 40-vuotias ja mietin yhä, että mikähän musta tulee isona. Jos näitä tauluja nyt joku haluaisi vaikka seinälleen, niin se olisi kiva juttu. En mä oikein ole osannut mitään myymisasiaa miettiä. Talveksi yritän saada johonkin näyttelyn, mutta en aio tämän projektin kanssa alkaa mitään hermoilla", Moller sanoo. "Jos nyt ajattelee tätä lannasta tekemistä ja sen parissa touhuamista, niin mua kiinnostaisi tosi paljon lähteä Afrikkaan tai Intiaan katselemaan sitä perinteistä meininkiä, jossa lannasta tehdään majoja tai talojakin. Siellä oppisi varmasti uutta tekniikkaa", taiteilija miettii. mutta jätämme taas kättelyn väliin, koska Moller tietää, etten halua paskaa käsiini. Taiteilija jää kumisaappaissaan ateljeen pihalle, mutta en pysty vilkuttamaan, vaikka haluaisin, sillä joudun väistelemään pihan kissoja ja koiria, jotka eivät autoa pelkää. Olen innostunut tästä vierailusta. Minustakin tuntuu, että kaikessa voi olla jotain hyvää ja kaunista. On hienoa, että tällaistakin on, ja että ihmiset keksivät uusia innovaatioita. Kunpa se kakkajoulukuusi tulisi Kiasmaan. Jukka Vuorio TEEMME L ÄHTÖÄ, Ateljee Lempeä Lanta, Rannanmäentie 19, Lammi.
• Mi l l a ist a v i hreä ä sä hk ö ä sin ä käyt ät ? Vertaile vaihtoehtoja www.ekosahko.fi LUONTO-LI ITTO RY HAKEE VARAINHANKKIJOITA ole hyvä luonnontuote oy, 05 215221, 045 1327 086, info@olehyvaluonnontuote.fi, www.olehyväluonnontuote.fi LUONNONMUKAINEN käyttöiset: Herkulliset & helppo ee Nori-merilevähiutal t Yogi Tea:Sweet Chili -tee Mm. chilipippuria sisältävä luomuyrttitee saa makuhermosi helähtelemään ja aistisi avautumaan. Makeanmaukas makunautinto syysiltojenkin iloksi. Kokeile myös muita yli neljääkymmentä yogiteelaatua! (reilu meininki) t Nori-merilevä-hiutalee Terhakanterveelliset mineraalerkealaatuisia sisältävät runsaasti ko voimaan hyvin. auttavat elimistöäsi isesta on Sinulle suurta ja, jotka nauttim leiden Herkullisten nori-hiuta eitä raskasitseensä kehoon kertyn hyötyä: Merilevä sitoo t nämä haitalliset merilevää syömällä saa metalleja, joten stäsi. ti poistetuksi elimistö aineet luonnonmukaises www.ruohonjuuri.fi HELSINKI: Ekokauppa Ruohonjuuri Salomonkatu 5 (Kamppi, Hotelli Presidentin rakennus) p. 09 - 445 465 TAMPERE: Ekokauppa Ruohonjuuri Hatanpään valtatie 4, 33100 Tampere p. 03- 214 5688 TURKU: Ekokauppa Ruohonjuuri Linnankatu 9-11, 20100 Turku p. 02- 478 2660 Plamil: Cayennesuklaa ("chilisuklaa") A sisältää reilun rojauksen Luomuaineksista loihdittu CAYENNESUKLA en kansanuskomuksen mukaan on cayennepippuria, jolla kreikkalais RAKKAUDEN TUNNETTA LISÄÄVÄ VAIKUTUS. Huippusuosittu suklaa onkin parhaimmillaan yhdessä ystävän kanssa nautittuna... Verkkokauppamme osoitteessa: www.ruohonjuuri.fi
• 44 voima 08 / 2008 Häpeällisen hyvä Delnia Garadakylla on loistava ääni, upea bändi & iso ongelma. Kurdistanissa naismuusikko on suvun häpeä. kanssa toisinaan esiintyvä Delnia Garadaky, 31, saapuu haastatteluun pukeutuneena tiukkoihin farkkuihin ja t-paitaan, jossa on sammakon kuva ja teksti Kiss me. Päässään hänellä on suuri musta huivi, koska on muslimien pyhä kuukausi ramadan. Hän ottaa huivin pois vain kuvauksen ajaksi. Garadaky on yksi Irakin Kurdistanin tunnetuimmista laulajista. Hän on keikkaillut myos Dubaissa ja Libanonissa. "Maamme on hyvin vanhoillinen, naisen ei ole helppo olla täällä taiteilija. Päätokseni alkaa laulajaksi oli suvulleni suuri häpeä. Sukulaiset ovat laittaneet sen takia välit täysin poikki myös vanhempiini", Garadaky kertoo. Hän ei kuitenkaan kadu ammatinvalintaansa. G A R A D A K Y E S I T TÄ Ä G AWR A PA SA -Y H T Y E E N taan. Kurdipop on Pohjois-Irakin suosituin musiikkilaji, kurdimuusikot haluavat erottautua erityisesti arabeista. Sen sijaan iranilaista musiikkia myydään paljon Irakissa. Garadaky on naimisissa elokuvaohjaaja Ari Hama Saidin kanssa, joka on tehnyt Garadakyn musiikkivideot. Myös pariskunnan viisivuotias poika Arios esiintyy niissä. Garadakyn musiikkivideot ovat lyhytelokuvia, joissa tarinan juoni ja musiikki muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Yleensä kurdimusiikkivideoissa ei ole muuta sisältöä kuin musiikin ja tanssin sopiminen yhteen. on 32 jäsentä. Heistä 20 on soittajia ja 12 laulajia. Ryhmä on perustettu vuonna 1977, ryhmän jäsenet ovat vaihtuneet sen jälkeen. Puolet yhtyeen nykyisistä muusikoista on opiskellut Kurdistanin Taideakatemiassa. "Musiikkimme on yhdistelmä perinteistä kurdimusiikkia, klassista musiikkia ja maailmanmusiikkia", yhtyeen kapellimestari Amanj Ghazi kertoo. Gawra Pasa -nimi tarkoittaa "Suurta Kuningasta". Tunnetuin rawanduzilainen Mohammad Pasa hallitsi aikoinaan koko Kurdistania. Entä millainen paikkakunta tämä Iranin rajan tuntumassa vuoristossa sijaitseva pikkukaupunki on? "Rawanduz on ensimmäinen paikka, missa kurdit oppivat valmistamaan kunnon aseita", Ghazi vastaa ylpeänä. "He joutuivat puolustautumaan sekä osmaneja että venäläisiä G AW R A PA S A - RY H M Ä SS Ä vastaan", hän selittää. Näille 1800-luvulta peräisin oleville aseille on oma museonsa Bagdadissa. Se sijaitsee Irakin puolustusministeriön vieressä. Amanj Ghazi ei kuitenkaan tiedä, onko museossa mitään esineitä jäljellä Yhdysvaltojen armeijan saapumista seuranneen ryöstelyaallon jälkeen. Gawra Pasa kehittää monin tavoin Rawanduzin kulttuurielämää. Ryhmä on tallentanut 600 perinteistä laulua eri puolilla eteläistä Kurdistania. Osa ryhmän jäsenistä on myös näyttelijöitä. Näytelmät he kirjoittavat itse. Yhtye on julkaissut musiikkitallenteiden lisäksi kirjan Rawanduzin historiasta ja kaupungin ensimKONSERT TIEN LISÄK SI mäisestä kurdinkielisesta lehdestä, 1920-luvulla ilmestyneestä Zary Kermanogysta. Kristiina Koivunen Kirjoittaja viettää syksyn Pohjois-Irakissa. Matkaraportteja osoitteessa www.kurdistan.fi/index.php/kolumnit. IRAKILAINEN POP-TÄHTI. Gawra Pasa -yhtyeen kanssa esiintyvä Delnia Garadaky Kurdistanin autonomisen alueen pääkaupungissa Erbilissä. Gawra Pasa on kotoisin Rawanduzista, joka on pieni kylä kaukana kaikesta.Pohjois-Irakin tunnetuin yhtye on kotoisin sieltä. ky Garada pois uivin ottaa h auksen v vain ku si. ajak kurdi-iskelmiä. Perinteistä musiikkia on modernisoitu länsimaalaisen iskelmämusiikin keinoin, mutta kurdikulttuurin tunnistaa helposti hänen lauluis- Timo Forss, Mirkka Hietanen, maria-kaisa jurva, Pertti Laesmaa & Jukka Vuorio Mustaa multaa Jolly Jumpersin musiikki on väkevän juurevaa kitaravetoista rockia, jossa pyhä yksinkertaisuus nousee kunniaan. Yhtyeen kahdeksas levy Fantom Zone käynnistyy a cappella -negrosprituaalilla The Number, jossa taustoja laulaa kahdeksanhenkinen mieskuoro. Jumpers kurottaa kotimaisen musiikin alkulähteille. Levyllä vierailee jouhikkoa soittava Pekko Käppi. Omintakeisen tundrabluesin tai psykedeelisen autotallishamanismin sävyttämän Jumpers-soundin vahvin pohjavire tuntuukin olevan voimakas luontosuhde. Mustan ja valkoisen Amerikan perinne yhdistyy suomalaiseen mullantuoksuun. Fantom Zonen tuottanut saksalainen Jürgen Hendlmeier on myös ymmärtänyt asian eikä ole lähtenyt tylsistyttämään särmiä nykyisten radiosoittoformaattien vaatimaksi ympäripyöreäksi äänimössöksi. Ankarammalle väännölle antaa vastapainoa Jumpersin melodisuus, joka tuo vahvasti mieleen Neil Youngin ja 1960-luvun hilpeän hippiliikkeen. (TF) Jolly Jumpers: Fantom Zone. Tug Records 2008. det viisi tähteä. Nyt kerron miksi. Ensimmäinen tähti tulee uskalluksesta ja selkeästä halusta tehdä onnistuneesti uudenlaista ja erilaista musiikkia, jota parhaiten voisi kuvailla kokeelliseksi elektroniseksi popiksi. Toinen siitä, että yhtye on oivaltanut hyvän bändin olevan muutakin kuin biisinsä. Komea visuaalinen ilme on yhtenäinen levyn kannessa, nettisivuilla ja keikoilla. Kolmas tähti tulee biisistä Ambulanssikuskitar, joka toimii koko albumin kulmakivenä. Tarinana etenevät sanoitukset ovat hauskat, ja tyylin- ja rytminvaihdokset biisin sisällä toimivat ehjästi. Neljäs tähti tulee laulaja Noora Tommilan naiivin herkästä mutta vahvasta laulutavasta, joka on tärkein yksittäinen elementti. Viidennen tähden bändi saa siitä, että levy on julkaistu sekä CD:nä että vinyylinä. Sen lisäksi, että vinyylin kevyt rahina sopii loistavasti Eleanooran imagoon, on julkaisu näinä päivinä myös kädenojennus levyjen keräilijöitä kohtaan.(JV) Eleanoora Rosenholm: Älä kysy kuolleilta, he sanoivat. Fonal. J. Janatuisen jatsiyhtye Jaakko Jahnukaisen juontamaa Levyraatia 1960-luvulla seuranneet muistavat, että Tosi hyvää musaa Eleanoora Rosenholmin uusi levy saa täy- Jahnun ehdottomia suosikkeja olivat Ella Fitzgerald ja Oscar Peterson. He olivat myös jazzguru Norman Granzin suosikkeja. Granz piti huolen siitä, että O.P. levytti miltei jokaisen merkittävän jazzlaulajan ja -instrumentalistin kanssa. Tämän seurauksena radiosta kuultavien jazzlevyjen esittäjien arvaamiset helpottuivat. Jo vastauksella "Joku ja Oscar Petersonin trio" lohkesi lähes varmat puoli pistettä. Tenorisaksofonisti Stan Getz ei ollut mikään joku. Hän oli The Sound! Harvalle muusikolle on annettu soittoäänestä johtuen noin röheetä lisänimeä. Minulla ei ole säilynyt minkäänlaista muistikuvaa Jahnun suhtautumisesta Getziin. Jahnun aikoinaan bibliana käyttämä Jazzboken (Stockholm 1955) on kuitenkin päätynyt kirjahyllyni aarteeksi. Kirjassa ei ole liiemmälti merkintöjä, ainoastaan joitakin nimien alleviivauksia. Stan Getzin nimi on alleviivattu. Rohkenen väittää, että Jahnu piti tästä levystä. Niin minäkin. Oupiin ja Getzin kuulemiset ovat aina juhlaa! (PL) Stan Getz And The Oscar Peterson Trio Jazz Track 2008. Pelkkää improvisaatiota Ruotsin kansainvälisesti tunnetuimman jazzpianotrion e.s.t.:n (Esbjörn Svenssons trio) uusimmasta albumista tuli yhtyeen perintö maailmalle. Trion johtohahmo, säveltäjä ja pianisti Esbjörn Svensson menehtyi sukellusonnettomuudessa kesäkuussa 44 vuoden iässä. Leucocyte on heidän kahdestatoista albumista ensimmäinen (ja viimeinen), joka on puhdasta improvisaatiota. He sulkeutuivat sydneyläiseen studioon kahdeksi päiväksi jammaamaan ja painoivat nauhoitusnappia. Trio pyrki pois tiukoista raameista myös konserteissaan: koskaan ei päätetty etukäteen mitä soitetaan ja missä järjestyksessä. Suunta oli koko ajan kohti yhä vapaampaa jazzia. Leucocyte on trion kokeellisin, rohkein ja innovatiivisin tähän mennessä. Albumilla on sekä hypnoottisen kauniita kappaleita että musiikkimaisemaa, joka lähentelee raskasta, energistä heavyjazzia. Aineksia on myös elektronisesta musiikista. Kaiken tämän saa aikaan vain yksi piano, kontrabasso ja rumpusetti. (MKJ) e.s.t.: Leucocyte. Bonnier Amigo 2008. Tytöt rakastavat autoilijoita Maria Gasolina versioi brasilialaisia soundeja jo toisella omakustanteisella pitkäsoitolla. Levy on tasainen sekoitus bailubiisejä ja herkisteleviä balladeja. Välillä yltiöpirteys ärsyttää. Se annettakoon anteeksi, sillä Gasolina on parhaimmillaan lavalla. Keikkoja seuraa yleensä hikinen yleisö ja usein näyttää siltä, että laulaja/trumpetisti Lissu Lehtimajalla on salasuhde mikrofonin kanssa ­ niin intohimoisesti Lehtimaja vetää. Siksi onkin vähän harmi, että laulu levyllä kantaa parhaiten hitaimmissa rytmeissä ja saa villimmät biisit kuulostamaan vähän harrastelulta. Levyn ehdoton helmi on biisi Karoliina kaunis, vaikkakin Kaipuusamba valittiin Radio Helsingin vuoden 2008 kesähitiksi. Rakkaus ja elämä ­ mistä muustakaan sitä kertoisi, kun sen kerran osaa tehdä noin vaivattomasti. Maailmantuskan sijalla on puhdas ilo ja se on mukavaa se. Saman meiningin aistii levynkansitaiteesta, joka tämän yhtyeen kohdalla on harvinaisen yhtenäinen ja linjassa musiikin kanssa. (MH) Maria Gasolina: Mä olen sun. Omakustanne 2008.
• voima 08 / 2008 45 equaldreams.com artistille maksetaan Pohjoisen Jollytusta "Onneksi etelän vetelyys ei ole tarttunut", laulaja Petri Hannus sanoo. lähtöisin oleva Jolly Jumpers on suomalaisen garage- ja indierockin tervaskanto. Bändi on perustettu vuonna 1980. Se julkaisee kahdeksannen albuminsa Fantom Zone lokakuun ensimmäisenä päivänä. "Soitamme alkuperäiskokoonpanolla, joskin trioomme liittyi neljä vuotta sitten toiseksi kitaristiksi Arimatti Jutila", kertoo Jolly Jumpersin laulaja ja primus motor Petri Hannus. Petri Hannus on Jolly Jumpersin pääasiallinen biisintekijä. Biisien lopullinen muoto syntyy ryhmätyönä. Bändin viehätys on alusta asti perustunut robustiin kulmikkuuteen, jopa kömpelyyteen. Jolly Jumpers kuulostaa käsintehdyltä. "Sarjakuvat, inkkarit ja länkkärit ovat meidän pikkupoikamaisia ihailun kohteitamme. Ameriikan meininki on aina ollut bändiämme lähellä. Uudella levyllämme olemme menneet syvemmälle asioiden ytimeen", kuvailee Hannus. "Huomaan hippiytyväni mitä vanhemmaksi tulen. Luonnosta huolehtiminen ja toisten ihmisten kunnioittaminen ovat minulle tärkeitä arvoja." ovat jo vuosikausia asuneet pääkaupunkiseudulla, pohjoinen vimma pysyy ja paranee orkesterin kypsyessä. "Koen itseni edelleen vahvasti VA I K K A H A N N U S J A J U T I L A T Y R N Ä V Ä LT Ä OULUN L I E P E I LT Ä pohjoispohjanmaalaiseksi ja tyrnäväläiseksi. Onneksi tämä etelän vetelyys ei ole tarttunut", Hannus paljastaa. "Aikaisempi levymme Mobile Babylon kertoi siitä, että jokainen ihminen tuntuu olevan liikkuva Babylonin edustaja, joka tekee pahaa tarkoituksellisesti tai tarkoittamattaan. Nyt ollaan jo Fantom Zonella, peto on nielaissut kaupungin ja kaupunki elää pedon sykettä", Petri Hannus sanoo. Olemme siis pedon vaikutuksen alaisia mutta toisaalta itsekin petoja. Millainen on Petri Hannuksen peto: "Se on Hugo Simbergin tauluista tutun pirun kaltainen olento. Vähän reppana, joka yrittää olla paha." ja 28 vuodessa tulee kiertäneeksi harvat rockklubit moneen kertaan. Jolly Jumpersin sitkeät sissit eivät ole jämähtäneet Köyliön Lallintalon takahuoneessa. Toiminta on suuntautunut myös ulkomaille. Fantom Zonen on julkaissut saksalainen Tug Records. "Suomen-keikkoja on luvassa syksyllä, keväällä lähdemme Saksaan, Sveitsiin ja Itävaltaan, missä levy myös julkaistaan. Tämä on neljäs Keski-Euroopan reissumme. Ulkomaille on hienoa päästä ja se on vaihtelua kotimaan kuvioihin, mutta keikka on kuitenkin keikka olipa se missä tahansa." "Teemme kaikki keikat korkealla pohjoissuomalaisella työmoraalilla", Hannus huomauttaa lopuksi. SUOMI ON PIENI MAA, Timo Forss Jolly Jumpers: Fantom Zone. Tug Records 2008. Levyarvio s. 44. www.jollyjumpers.fi MAA ON VOIMAA. "Bändimme toiminta rytmittyy vahvasti luonnon kiertokulun ehdoilla. Rumpalimme Keijo Pirkola on maanviljelijä ja basisti Marko Leuanniemi kirvesmies. Pirkola asuu Tyrnävällä ja Leuanniemi Oulussa. Myös miksaajamme on maanviljelijä", Jolly Jumpersin Hannus luettelee. HELSINGISSÄ 5.-14.11.2008 OHJELMASSA mm. Etran Finatawa (Niger) Sainkho (Tuva) Atsuya Okuda (Japani) Andrew Cronshaw & Tigran Aleksanyan (UK/Armenia) Tumi and the Volume (Etelä-Afrikka) Joel Sebunjo (Uganda) Lisäksi mm. Lasten Etnosoi! yleisöluennot ja paljon muuta! R A K A S P Ä I V Ä K I R J A , tänään meitä oli katsomassa yli 40 000 ihmistä. Keikan jälkeen vedin Tommy Leen kanssa herskaa ja koksua ja huuhtelimme kurkkumme tequilalla. Nyt olen alasti jonkun mimmin vieressä, en tiedä missä muut ovat. Taidan vetää lisää kamaa." Lainaus ei ole suoraan Nikki Sixxin Heroiinipäiväkirjasta, mutta se tiivistää kätevästi yli puolet päiväkirjamerkinnöistä. Maailman pahamaineisimpien bändien joukkoon brändätyn Mötley Crüen basisti Sixx esittäytyy kirjassa absoluuttisena sekoilijana, joka ei välitä mistään hevonvittuakaan. Tai niin hän ainakin kuvittelee muiden hänet näkevän. Päiväkirjamerkinnöissään Sixx kuitenkin on selvästi kosketuksissa inhimilliseen puoleensa. Sixx ahdistuu milloin mistäkin ja sul- keutuu päiväkausiksi kotiinsa pohtimaan maailman menoa ja itsensä ja muiden toimintaa. Kovin syvällisiin analyyseihin saakka basisti ei pääse, kun taas kerran manageri on työntämässä häntä studioon tai lavalle. Punkzinemäinen taitto tekee kirjasta erityisen helppolukuisen ja viihdyttävän. Sixxin kertomusten todenperäisyyteen on kuitenkin syytä suhtautua varauksella. Etran Finatawa Katso koko ohjelma ja lipunmyyntitiedot: www.globalmusic.fi Oikeudet ohjelmanmuutoksiin pidätetään. Jukka Vuorio Nikki Sixx & Ian Gittins: Heroiinipäiväkirja. Like 2008. 431 s.
• 48 voima 08 / 2008 Kösterin paluu Vanhan ketun uusinnat alkoivat! Vuosina 1977­1985 kuvattu sarja kairaa keskiluokan angsteja. L O K U U S S A , torstain kriminal-ohjelmapaikalla, loppui saksalainen rikossarja Kettu. Murharyhmän päällikkö Leo Kress jäi juhlimaan läksiäisiään yksin, vain harmaat kalapuikkoviikset seuranaan. Ei jäänyt ikävä. Kressiä näytellyt Rolf Schimpf joutui tosin aivan mahdottoman tehtävän eteen. Hauptkommissar Kösteriä ­ eli näyttelijä Siegfried Lowitzia ­ ei kukaan olisi kyennyt korvaamaan. Me kolkyt ja risat -sukupolvi kasvoimme nimittäin Vanhan ketun, rikoskomisario Erwin Kösterin, kanssa. Muistattehan hänen salaviisaan, äkkiväärän persoonansa, pötkylämäisen popliinitakkiin verhotun olemuksensa, hänen nopean ja lähes pirullisen hymynsä, joka paljasti pienet terävät, valkoiset hampaat. Hymyn, joka valaisi stoalaisen, vanhenevan miehen kasvot. Ach, ihana surumielinen mutta ovelakatseinen Köster! Tuo Columbon eurooppalainen isoveli ja Fitzin arkinen isipappa! E Nyt Yle uusii sarjan alusta asti. Jokainen jakso on oma kokonaisuutensa, joten mukaan ehtii vielä hyvin. Sisustamisesta kiinnostuneiden kannattaa vahtia sarjan mielettömän hienoja hip-retroja interiöörejä. Ja vaatteetkin näyttävät tosi hauskoilta. VA N H A A K E T T U A K U VAT T I I N Münchenissa 1970-luvun lopulta vuoteen 1985 asti. Sarjaa leimaa kiihkoton yhteiskunnallisten rakenteiden ja hierarkioiden taju, saksalaisten rikossarjojen parhaiden perinteiden mukaan. Alleviivaamatta sarjassa kuoritaan esiin länsisaksalaista mielenmaisemaa vain 30 vuotta toisen maailmansodan jälkeen. Silloin oltiin melankolisia eikä puhuttu politiikasta. Politiikkaa hengitettiin. Rajan takana jurnutti ddr. Realistiset miljööt ja arkinen valaistus takaisin televisioon! Ihmiset Ach, ihana en surumielin mutta inen ovelakatse Köster! näyttävät ja kuulostavat ihmisiltä. Viime torstaina sarjan kolmannessa jaksossa yli kuusikymppinen Köster pelasi muina pötkylöinä vaimonsa kanssa shakkia. Pelin lomassa aviopari keskusteli shakin psykoanalyyttisista ja seksuaalisista pohjavirroista. Konstailematta, ilman tietoista virnettä. Sellaisista asioista 1970-luvun keskiluokka tuppasi juttelemaan. KÖSTER IN etsiväntyö kuvataan tarkasti vaihe vaiheelta, kuten nykyään csi:ssä, mutta ilman ihmisen alistamista verimakkaraksi. Sitäkin enemmän pohditaan rikosten syitä ja seurauksia. Vanhassa ketussa tehdään nopeita luonnoksia ristiriitaisista tilanteista ja ihmisistä. Rikokset eivät synny tyhjästä, niiden taustalla on monimutkaisia psykologisia kuvioita ja ankaraa hierarkiaa Pahuus on harkittuja tekoja ja hätäisiä valintoja, ahneutta ja sukupolvien välisiä ristiriitoja. Rikollisuus solmiutuu arkeen ja keskiluokkaan, on sen välttämätön seuralainen. Pahuus on osa jokaisen ihmisen luontoa. Mustavalkoisuus ja pahuuden demonisointi ovat myöhempää keksintöä. sata jaksoa. Jälkiviisaana sarjaa katsoo Kösterin traagisen lopun kautta, kuvauksena hänen viimeisistä elinvuosistaan. Viimeisessä jaksossa Köster kuolee rikollisen luoteihin. Sarjalle ominaiseen tyyliin kuolema V A N H A A K E T T U A K U V AT T I I N valkokangas Voisitko olla joku muu? Dynaamisimmat nuoruusvuotensa ohittanut Chriss Waitt ei tunnu löytävän sitä oikeaa. Tai oikeastaan vaihtoehdoista on runsaudenpulaa, mutta aina lopulta Chriss tulee jätetyksi. Jos tämä olisi kaikki mitä A Complete History Of My Sexual Failures tarjoaa, olisin nähnyt sen jo. Monesti. tua ja löytää ehkä siten lähemmäs totuutta. Vaikka kontaten. Tai hillittömän kestoseisokin kanssa kaupungilla hortoillen. Ja kuka edes on sanonut että kenenkään olisi kyettävä seksiin ilman rakkautta? Anteeksi vaan, Viagra. (RM) Chriss Watt: A Complete History Of My Sexual Failures. Elokuvateattereissa 17.10. taneeksi unelmaa mainostoimistoduunista miljoonille sitä himoitseville. Elokuvan tekijät nauttivat nokkeluudestaan ja sen esittelystä rajattomasti, ja tekevät samalla pitkitetyn mainoksen ivansa kohteesta. Elokuvassa törkein, rivoin, röyhkein pyrkimys mustamaalata mainostettu tuote, äärimmäinen vastamainos, ylistettiin välittömästi seuraavaksi Cannes-voittajaksi. Vastarinta on mahdotonta, kaiken voi selittää huomiotalouden opein. Syöksytään hautaan hymyillen.(JT) Jan Kounen: 99 frangia. Ensi-ilta 10.10. riina merenluoma, tuomas rantanen & Jari Tamminen tilaisuuksia, joissa Moore kannusti slarvailijoita äänestyskopeille. Hän myös jakoi äänestämään lupautuneille pikanuudeleita ja kalsareita. Olisi todella hienoa, jos Hannu Karpo tekisi oman vaalikiertueen. Suomi on maailman amerikkalaisin maa, eikä meidänkään äänestysvilkkaudessamme ole aina kehumista. Olisi lystiä seurata Karpoa kiertämässä maakuntia, jakamassa juustoa ja poronpaistia kansalaisille. Karpon kiertueelokuva olisi paitsi kiinnostava myös varmasti parempi kuin Mooren. Turhan pal- Mainos, tauti joka tappaa Mainonta, markkinointi ja kuluttajakapitalismi ovat vanhan vihtahousun keksintöjä. Ei ole olemassa asiaa, joita ne eivät pystyisi tuotteistamaan ja kaupallistamaan. Ne syövät jokaisen vallankumouksen: Chepaita Stockalta 100 euroa, Dieselin kauhtuneet hippifarkut 200 euroa. Yritys tapella markkinoita vastaan tuotteistetaan: Rage Against the Machine levynmyyntilistojen kärjessä, paidat kauppojen hyllyillä. Mainosmaailmaa kriittisesti kuvaava 99 frangia tulee arvostelun ohella mainos- Väkivaltaa ilman syytä Strangers on kliseisen näennäisesti tositarinaan ripustautuva sadistinen kauhuväkivaltaelokuva, jossa kiusantekijät ovat enimmäkseen kasvottomia ja kiusattavat karaktääreinä pelkkiä uhreja ilman sen kummempia persoonaulottuvuuksia. Siinä elokuvailmaisun kaikki vähäinenkin kiiteltävä hukkuu typerien shokkileikkauksien ja muodottomana mölisevän taustamusiikin alle. Elokuvan kiinnostavin piirre liittyy siihen, ettei se edes yritä esittää väkivaltaa minkään älyllisen, humoristisen, viihteellisen tai esteettisen kierteen kautta. Se ei tutki, kuvaa eikä analysoi, vaan haluaa tar- jota perusteettoman uhkailun, alistamisen ja tappamisen samastettavana toimintana. Jos olisin ollut tekemässä tätä elokuvaa en olisi ylpeä itsestäni. Jos elokuvasta tulee suosittu, se kertoo jälleen jotain pelottavaa omasta ajastamme. (TR) Bryan Bertino: Strangers. Elokuvateattereissa nyt. Elokuva ei kutenkaan tyydy vain silottelemaan pintaa. Alapään, ihmissuhteiden sekä psyyken muodostama alaston kauhun tasapaino hallitsee Chrisin elämää. Etsiessään syytä ainaiselle jätetyksi tulemiselleen Chris läpikäy koko skaalan ammattiauttajista arvauskeskuksiin. Kaikkien ponnistelujen jälkeen paljastuva vastaus on juuri niin lähellä kuin hän pelkäsikin. Yhden miehen ristiretkessä on paljon sitä elämän makua, jota me koko ajan etsimme toistemme ohi harhaillessamme. Miten helppoa olisikaan olla ihminen, jos tietäisi jo kaiken? Merkittävämpää on epäonnis- Moorella on asiaa Michael Moore on Amerikan Hannu Karpo. Karpo on suomalainen ikoni karvalakkeineen, Moore puolestaan edustaa maataan lähes poikkeuksetta lippis päässä. Herraviha on molemmilla jampoilla yhtä syvään juurtunutta. Michael Mooren uusin dokumentti Slacker Uprising kertoo jo totutusti Michael Mooresta. Viitekehyksenä on tällä kertaa hänen neljän vuoden takainen presidentinvaalikiertueensa. Tosi monessa kaupungissa pidettiin herätysjuhlien kaltaisia jon oman egon pönkittämiseen keskittynyt Moore horjahtaa siltä hiuksenhienolta rajalta, jolla on koko uransa tasapainoillut. Tällä kertaa Moorelta tuli paha huti, Karpo ei huteja ammu. (JT) Michael Moore: Slacker Uprising Elokuvaa jaetaan netissä ilmaiseksi, saatavilla myös DVD:llä.
• voima 08 / 2008 49 on säälittävä vahinko, joka johtuu siitä, että pelokas rikollinen tupeloi pyssynsä kanssa. Se oli hyvin surullista, itkin pitkään. Lapsena en ihan tajunnut, että Kösteriä esittänyt Siegfried Lowitz eleli oikein mukavasti vielä 15 vuotta. Mutta Kösterin kuolema oireili kokonaisen aikakauden katoamista. Nousukausi riehui kuumimmil- laan ja 1980-luku kallistui toiselle puoliskolleen. Sitten kylmä sota päättyi ja Suomikin vapautui. Tissibaarien saaristossa ei ollut sijaa mietteliäille pötkylöille. Susanna Kuparinen Vanha kettu (Der Alte), TV2 torstaisin kello 19.50. Jaksoja voi katsoa myös Ylen areenassa http://areena.yle.fi/. PAREMPI KETTU M I N U L L E L E O K R E S S E D U S TA A oikeaa Kettua ja niitä muutamia vuosia ennen lamaa, jolloin vielä kerran vuodessa sai uudet Levikset ja pääsi lomamatkalle perheen kanssa. Maailmassa kaikki oli hyvin. Kettu henki turvallisuut- ta ja oikeudenmukaisuutta ­ vähän niin kuin Tao Tao tai Tohtori Sykerö. Hyvikset oli hyviksiä ja paha joutui vastuuseen. Illalla ei ollut vaikeuksia saada unta, koska Kressiä näyttelevä mursun näköinen Rolf Schimpf oli hoitanut hommansa. Enemmän kuin viihdettä Kettu oli vakavaa ja juhlallista rikosten torjuntaa ­ ei mitään kiiltokuvapoikien machoilua. Siihen aikaan meillä oli upottavat myrkynvihreät sohvat ja Ketun katsominen oli perhetapahtuma. Oi ihana lapsuus ja Leo Kress! Etnia-Filmifestivaali AASIA 9-12.10.2008 ML Media Liv ab, Humalistonkatu 7, Turku Palkittuja elokuvia Aasiasta Dokumentteja alkuperäiskansoista Paikalla dokumentaristeja sekä iranilaisen elokuvan suuri nimi Bahman Ghobadi Mirkka Hietanen Uusi Kettu murharyhmään saapui Rolf Herzog (Walter Kreye). Meidän mielestämme Herzog ei pärjää Kösterille ­ eikä Kressille. Mutta nurinat sikseen. Uudelle sukupolvelle Herzog on se lauantain mehuhetki ja tie saksalaisen krimin kuivakkaiden mutta sympaattisten isähahmojen äärelle. L EO K R E SS I N PA I K A L L E WWW.etnia.fI Susanna Kuparinen & Mirkka Hietanen Ketun uudet jaksot kolmen viikon välein lauantaisin, seuraava 11.10. TV2 kello 20.50. LÄPI VUODEN ELOKUVAFESTIVAALI VOIMAN TV-LIITE 7.10. YLE TV1: Perikato (Saksa, 2004) Siinä missä Hitler on ollut angloamerikkalaisessa voittajatulkinnassa demonisen pahuuden ja klovnin arkkityyppi, saksalaisten sotaraumojen keskellä hänen todellinen persoonansa on ollut tabu, jota ei juurikaan ole uskallettu avata ennen kuin tässä Oliver Hirschbiegelin ohjaamassa, ymmärrystä aidosti lisäävässä ja kaikin puolin onnistuneessa elokuvassa. Tiistaisin YLE TV2: Poliisi-tv Lähinnä tosirikoksilla mässäilyyn ja kansalaisten keskinäiseen kyttäämiseen kannustava totalitäristinen ohjelmaformaatti yllättää toisinaan kriittisenkin televisiokatsojan siinä, että sen sisällä voidaan tehdä myös hyviä reportaaseja vaikeista sosiaalisista aiheista, kuten huumekorvaushoidoista ­ ja jopa ilman moraalista kärjistystä ja kauhistelua. 27.10. YLE Teema: The Night That Panicked America (USA, 1975) Emmy-palkitussa tv-elokuvassa kuvataan liki kaikkien mediahistorian oppikirjojen rakastamaa tapahtumasarjaa, missä kauan ennen nykyistä mediapaniikkien luvattua aikakautta ilmaisunero Orson Welles tuotti niin taitavasti uutismediaa imitoivan radiokuunnelman H. G. Wellsin 1800-luvulla kirjoittamasta Maailmojen sota -klassikosta, että moni otti sen tosissaan ja luuli marsilaisten oikeasti hyökkäävään maahansa. Tuomas Rantanen Lokakuussa ORIONISSA: GARREL ­ STRAUB & HUILLET · UUDET BRITIT: WICKED, INNIT! · METKA ­ 50 VUOTTA ELOKUVAKASVATUSTA · ROMAN POLANSKI 75 VUOTTA · VUODEN 1968 RANSKALAISET ENSI-ILLAT · ELOKUVAN HISTORIA ORION Eerikinkatu 15 p. 09-61540201 Elokuvateatteri Shallow Grave 16.10. klo 21.00 19.10. klo 20.00
• voima 08 / 2008 51 Paha, pahempi, bio. Voima on maailman parantamisen asialla, samalla kulutamme kuitenkin luonnonvaroja alati kiihtyvään tahtiin. Lehden painos kasvaa & jakelupisteiden määrää lisääntyy. Mitä tehdä? V O I M A N P E R U S TA M I S E S TA lähtien vuodesta 1999 sen jakelu on hoidettu varsin kirjavalla kalustolla. Autot eivät suinkaan aina ole täyttäneet viimeisimpiä ekologisuusvaatimuksia. Rajallisilla resursseilla toimivan yhtiön ei ole varaa päivittää pakettiautoja toistuvasti uusimpiin malleihin, kymmeninen tuhansien eurojen sijaan investointeihin on herunut tuhansia. Myös polttoainepolitiikka on elänyt lehden mukana. 1. Shell vai Neste? Alkuaikoina Voima jaettiin synergiaedun nimissä yhdessä Like-uutisten kanssa. Noihin aikoihin meillä oli käytössä kahden eri bensa-asemaketjun kortti, sekä Shellin että jo edesmenneen Jetin. Shellin kortti oli käytössä koska Liken toimiston vieressä oli, ja on edelleen, söpö, pieni Shell-huoltamo, jota pyörittää mukava pariskunta. Shellin kortti kuitenkin poistui käytöstä kun Voiman silloinen toimitusjohtaja Teemu Matinpuro eräänä aamuna näki kortin pöydän reunalla. Hän haki välittömästi sakset ja leikkasi kortin kahtia. Ken Saro-Wiwa voitti. Sittemmin Shell-asemat on ohitettu kaukaa, paitsi sen kerran kun auto jäi tien varteen polttoaineen loputtua. Silloin hain lähimmältä huoltamolta, Shelliltä, nöyrästi kanisterillisen löpöä. Shellin poistuttua valikoimasta jakeluorganisaation käyttöön jäi ainoastaan Jet-ketjun kortti. Melkoisen suppea huoltamoverkosto pakotti hankkimaan myös laajemman ketjun kortin. Tuolloin kuvioihin astui Neste. Kotimainen yhtiö laajalla huoltamoverkolla oli houkuttelevin vaihtoehto. Siitä saakka Voiman kalusto on liikkunut Nesteen löpöllä. www.remembersarowiwa.com ihmetellä, mutta ajoitus osuu yksiin suurten autotehtaiden vetäytymiseen sähköautoprojekteistaan", toteaa Santeri Lanér, yksi kuluttajalähtöisen Sähköautot ­ Nyt! -projektin vetäjistä. "Auto- ja öljyteollisuuden teknologia, infrastruktuuri ja patentit on rakennettu polttomoottoritekniikan pohjalle. Sähköautojen tappamiseksi ei tarvita edes salaliittoa, ainoastaan rationaalista voittojen maksimointia." "Nyt kun Neste on irrotettu Fortumista, on Fortumin helpompi panostaa sähköautoihin. Se on jo kehittämässä sähköautonlatauspisteitä Tukholmaan." www.sahkoautot.fi www.elcat.fi 3. Kaasua kansalle Vuonna 2007 jakeluauto meni vaihtoon. Uutta kiesiä katsastaessa selvitettiin mahdollisuutta hankkia maakaasulla ja bensalla kulkeva hybridi. Ongelmaksi muodostui kuitenkin itse hybridipakettiauton hankinta, suomalaisissa autokaupoissa on melkoisen hiljaista sillä rintamalla. Saksasta voi toki käydä hakemassa Bi-Fuel Volkswagen Transporterin, mutta hektisen työrytmin takia toimituksessa ei tuntunut löytyvän löysää aikaa autokauppojen perässä reissaamiseen. Hieman eksoottista tekniikkaa sisältävän auton hankinta myös tuntui autoja tuntemattomalle sian ostamiselta säkissä. Tämä siitäkin huolimatta, että kotimaisen GasPower Oy:n Petri Lagus vakuuttaa tekniikan yksinkertaisuutta. "Käytännössä kyseessä on aivan normaali bensakoneella varustettu pakettiauto, jonka huollot eivät poikkea juurikaan tavallisten polttomoottoriautojen huollosta." Autokaupat Saksan maalla jäivät kuitenkin hieromatta eikä Volkkarin maahantuoja varsinaisesti hehkunut innosta tiedusteltuani ajopeliä heiltä. Voima jatkoi antiikkisella polttomoottoriteknologialla. www.gaspower.fi www.gasum.fi KERRO SE KUVIN. Vieressä Greenpeacen antimainoskilpailun satoa. Kilpailulla halutaan nostaa esiin Neste Oilin omassa mainonnassaan unohtamia bioongelmia. Kilpailutöistä mieleisintä voi äänestää Greenpeacen kotisivuilla. Alla komeilee myös melko rouhea paku. Tälläisellä ritsalla Voimaa nykyään jaetaan. kohoamiseen. Tosin kannattaa myös muistaa, että spekulatiivinen raha hakeutuu ruokamarkkinoille pakoon pörssikurssien syöksykierrettä. www.globbarit.fi 5. Ekologinen bio? Ruuan hinnan kohoamisen lisäksi etanolin kysynnän kasvu johtaa sinänsä kafkalaiseen tilanteeseen ympäristönsuojelun saralla. Ympäristön suojelun nimissä ympäristöä tuhotaan kiihtyvällä vauhdilla. "Palmuöljyn tuotanto on jo nyt kestämättömällä tasolla. Kasvava kysyntä tarkoittaa kasvavaa tarjontaa. Siitä seuraa käytännössä lisääntyvä palmuplantaasien raivaaminen", toteaa Max Liimatainen Suomen Greenpeacesta. Sademetsät lakoavat kun suuryhtiöt istuttavat palmurivistöjä devalvoituvan dollarin kuvat silmissä. Metsien hävitys ja soiden kuivatus pitävät huolen siitä, että nykyisten biopolttoaineiden ympäristövaikutukset ovat vähintäänkin fossiilisten kilpailijoidensa tasalla. Nesteen biodieselit siis lähinnä vapauttavat länsimaita öljyriippuvuudesta, ympäristön pelastajiksi niistä ei ole. Toisen sukupolven biopolttoaineet, jotka on tuotettu jätteistä ja muista ei-elintarvikkeista, voisikin olla askel oikeaan suuntaan. Sitä askelta Neste ei ole kuitenkaan halunnut ottaa. www.greenpeace.fi seksi. Uudeksi vaihtoehdoksi bensakortin tarpeeseen on noussut st1-ketju. Se näyttää panostavan järkevällä tavalla biopolttoaineiden tulevaisuuteen. Yhtiö rakentaa pieniä tuotantolaitoksia, joissa elintarviketeollisuuden jätemateriaaleista tislataan etanolia biopolttoaineeksi. Hajautetusti sijoitetut laitokset merkitsevät lyhyempiä kuljetusmatkoja raaka-aineelle, eikä tankkiin myöskään livahda safka nälkäisten suista. Hyvästä alusta voi vaikka palkita. www.st1.fi 7. Uusi uljas huominen Visiot jakeluorganisaatiomme tulevaisuudesta ovat kuitenkin bensaaseman vaihtoa korkealentoisemmat. Visioita eivät myöskään sotke käytännön vaikeudet tai vastoinkäymiset.Idea sähköautolla hoidettavasta jakelusta kuulostaa kutkuttavalta. Tarvitaan ainoastaan toimivan prototyypin sähköpakettiautosta ja pikalatauspisteitä isoimpiin kaupunkeihin. Ehkä idean ympärille saisi raken- 2. Sähköä ilmassa Myös arvomaailmaamme paremmin sopivia vaihtoehtoja on katsastettu aina mahdollisuuksien mukaan. Kotimaisen Elcatin sähköpakua kävimme koeajamassa vuonna 2004. Auto ei kuitenkaan osoittautunut varsinaiseksi työjuhdaksi, pieni tavaratila ja kantokyky varmistivat sen sopimattomuuden. Fortumin aikanaan omistaman sähköautonvalmistajan nykytila tosin hämmästytti. Omistamansa Nesteen kautta tuolloin öljybisneksessä mukana ollut Fortum luopui sähköauton kehittämisestä vuonna 2001. Sittemmin Elcatin toiminta ja kehitys on jatkunut työntekijöiden omistuksessa. "Fortum hylkäsi toimivan tuotteen juuri kun tekniikka alkoi antaa lupauksia paremmasta. Syitä voi nettua osuuskunnan kehittämään kulkuneuvoja ja latauspisteitä isojen yhtiöiden innostumista odotellessa? Maakaasu-bensa-hybridin valinta voisi olla hieman kevyempi ratkaisu. Jo nykyisellään kroonisesti ylityöllistetyn toimituksen voimavarat huomioiden keveys on hyvä ominaisuus toteutuksen vaatimuksissa. Maakaasuntankkausasemia on alkanut ilmestyä myös yksityisten käyttöön, ja Voiman jakelureitillä niitä on muutama. Näin lehtien jakelu olisi teknisesti mahdollista pelkästään maakaasua käyttäen, ja hybridi etenee tarvittaessa bensallakin. Tulevaisuus tuulisähkön tai kotimaisen biokaasun voimin tapahtuvasta liikkumisesta kuulostaa houkuttelevalta. Jospa kuitenkin parempaa huomista odottaessani tilaan uuden löpökortin st1:ltä. Nesteen kortti kohdatkoon Shellin kortin kohtalon. Jari Tamminen Kirjoittaja vastaa Voiman jakelusta ja on ollut mukana Voiman logistiikassa vuodesta 2002. 4. Ruokaa peltilehmälle Voimassa siis tankataan yhä Nesteen löpökortilla, ja kiesi kulkee parjatulla Nesteen biodieselillä. Euroopan unionin ja kansainvälisen yhteisön vaatimukset liikenteen ympäristöystävällistymisestä ovat kasvattaneet biopolttoaineissa käytettävien ruokaraaka-aineiden kysyntää markkinoilla. Nesteenkin tuottaman biopolttoaineen raaka-aineena käytettävän palmuöljyn kasvanut kysyntä heijastuu elintarvikemarkkinoille, biohypetys on johtanut ruuan hinnan 6. Entäs nyt "Mikä tahansa paitsi Neste, jopa Shell olisi parempi valinta, jos dieseliä tankkaatte", Greenpeacen Liimatainen totesi pyydettyäni vihjettä polttoainedilemman ratkaisemi-
• 52 voima 08 / 2008 Ilmastonmuutoksen liioittelua Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumin AEPF:n Suomen osasto oli ostanut Voima-lehdestä 7/2008 ilmoitussivun tiedotusmateriaaliaan varten. Minua siteerattiin ilmoituksessa väärin. Minun väitettiin AEPF-seminaarissa todenneen, että ilmastonmuutos etenee IPCC:n jyrkimpiä ennusteita nopeammin. Ei etene, vaan aavistuksen niitä hitaammin. En myöskään ennakoinut, että 40 prosenttia manneralueista kuivuisi aavikoiksi vuosisadan puoliväliin mennessä, vaan vasta sen lopulla. Lisäksi suuhuni laitettua käsitystä hiilidioksidipitoisuuden kasvusta en edes ymmärrä. Kaikkiaan AEPF-toimikunnan tekemässä referaatissa mainituista viidestä väittämästäni kaksi piti kutinsa. Ne, jotka varoittelevat ilmastokatastrofistien liioittelevan asioita, saivat taas kullanarvoista materiaalia. Aivan kuin tilanne ei muutenkin olisi tarpeeksi vakava. PA S I TOI V I A I N E N posti eteen voidaan tietysti liittää ato (herra) tai woyzero (rouva). Etiopiassa on hyvin harvinaista, ettei ihmisillä ole uskontoa tai etteivät he usko Jumalaan, siinä mielessä juttu oli todella yllättävä. Noin ihanteellisen elämänmuodon toivoisi kuitenkin leviävän laajemmalle Etiopiassa, tarvetta olisi. Enemmistä kansasta on edelleen lukutaidotonta eikä ole lukenut Raamattua, Koraania sen enempää kuin Marxiakaan. Ja tyttöjen sukuelinten silpomisesta. Lähes koko Etiopiassa, lukuun ottamatta Gambelan aluetta maan länsirajalla, silpominen on yleistä kaikkien uskontokuntien keskuudessa, vaikka minkään uskonnon pyhä kirja tai virallinen oppi ei sitä vaadi. Siksi kaikki uskonnot ovat yhdistäneet voimansa vahingollisen perinteen lopettamiseksi. Siitä samoin kuin aidsista puhutaan avoimesti avioliittokursseilla sekä kouluissa lapsille ja vanhemmille. Televisio-ohjelmat ja suuret julisteet katukuvassa vastustavat sitä. MA IJA PRIESS, mainoksetkin ovat iloksi ja hyödyksi. Erinomainen taitto tekee koko lehdestä tasalaatuisen nautittavan. Siis etiäspäin, samaa tahtia! Aiheita riittää, maapallo tai maailmanpolitiikka tuntuu melkein pullistelevan pois radaltaan. Georgia ­ ja George W:n seuraaja ­ on hyvin paljon on all our minds... M A I J A K AJ AVA Eläinlääkärien asialla Sindi kuoli kuin koira -kirjoitus (Voima 7/2008) on kirjoitettu todella puolueellisesti, mikä saa sen kuulostamaan törkeältä panettelulta. Jos kirjoitus olisi asiallisesti tehty, eläinlääkäreitä ei mainittaisi nimeltä. Kuka tahansa eläinlääkäri olisi voinut olla kyseessä ja joutua lain edessä tekemään samat päätökset. Sen sijaan, että jutussa haukutaan kaksi ammattitaitoista eläinlääkäriä henkilökohtaisesti, tulisi ehkä kyseenalaistaa asiaan liittyvä lainsäädäntö ja kirjoittaa vaikka kansanedustajille! Toivon todella, että ette jatka moisten panetteluartikkelien kirjoittamista, vaan jatkatte asiallisempaan sävyyn!!! MELKO SÄ ÄNNÖLLINEN LUK IJA tiedetoimittaja FT, TM, Hampuri Onnea etiopialaisittain Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista Village people (Voima 7/2008), joka kaipaa kuitenkin pikku korjauksia. Olen käynyt Etiopiassa vuodesta 1985 monta kertaa, viimeksi 2007. Etiopialaisilla ei ole sukunimiä. Jokaisella on ensimmäisenä oma nimi ja toisena isän nimi. Kun siis kerrotaan Zumra Nurusta, on jatkossa puhuttava Zumrasta. Nimen Sopii kaikkiin rientoihin? Mielestäni julkaisemanne Laitilan alkoholijuomamainos, jossa päristellään autolla tölkki kourassa, on moraaliton. K AROl Koirat Elisa Kissan juttu Jurin ja Jasnan koirista (Voima 7/2008) oli tosi hurja ­ sen suhteen mitä siinä ei lainkaan pohdittu. 20 koiraa ja kolme varista kerrostaloasunnossa! Voin hyvin ymmärtää että naapurit ovat valittaneet ja on täysin selvää että inhimillisintä olisi ollut lopettaa kaikki koirat heti, jos niille ei ole muuta tilaa tarjolla. Georgia on my mind Syyskuun Voima on tosi tiukka pakkaus luettavaa, keskusteltavaa ja toimeen tartuttavaa! Voimallinen lehti, jossa Osta hyvä fillari! Suomen armeijan vankka miestenpyörä takaa timmit pohkeet. Tyylikäs. Myynnissä: Horisontti Team ry:n pyöräpajalla, Vellikellontie 4 (Malminkartano), Helsinki, p. 0440-999 503. Voima-makuupussit 130 ¤ 27 Aseet auroiksi! Armeijan vanhat, kaasunaamarilaukut voima-painatuksella. Huipputekniikka: sekä olkaettä vyötäröhihnat! Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta, tilaukset@voima.fi TUOTETTA JÄLLEEN SAATAVILLA!!! 19 Nyt saatavilla myös kansainvälisesti arvostetun Le Monde Diplomatiquen suomenkielinen editio. Seitsemäs Diplo-pokkari ilmestyi elokuussa, tänä vuonna julkaistaan neljä pokkaria. Tilaukset: www. mondediplo.fi
• voima 08 / 2008 53 Nythän jutusta käy epäsuorasti ilmi että tämä "eläintensuojelija" Jasna edelleen pitää asunnossaan epälukuista määrää koiria ja haluaa niitä lisää. Oli koira sitten söpö tai ei, niin kerrostaloasuntoon ei saa perustaa koiratarhaa. Onneksi en ole seinänaapurina! KOIR A EI KUULU K AUPUNK IIN Loistava polku & USA Kukka Rannan jutussa Kokaiinin tuoksu (Voima 7/2008) mainitaan pari kertaa maolainen Loistavan Polun sissiliike. Jutussa siteerataan myös Roger Rumrrilin ajatuksia. Rumrill toteaa, että USA tuottaa kriisejä eri puolilla maailmaa voidakseen oikeuttaa kontrollinsa konfliktialueilla. Loistavan Polun terroriryhmä synnytettiin juuri tällaisen konfliktin aiheuttamiseksi. Perussa koulutettiin 3 000 sotilasta likaista sotaa varten Panaman kanavan School of Americassa. Suurimman osan sabotaasiteoista suorittivat nuo sotilaat, jotka myos yöaikaan toimivat maolaisina sisseinä siviilivaatteissa. Viidakkointiaanien heimo ashaninkat karkotettiin omista kylistään polttamalla heidän asumuksensa ja massiivisella murhaamisella. Suuri alue tyhjennettiin väestöstä tulevia öljynporauksia ajatellen. Intiaanit asutettiin suuriin keskitysleirejä muistuttaviin kyliin, jossa aloitettiin heidän modernisointinsa, muun muassa protestanttisten uskonlahkojen voimin. Loistavan Polun toimintaa ja nimeä käyttivät mitä erilaisimmat ryhmittymät , joilla ei ollut mitään tekemistä maolaisuuden kanssa. Armeijasta ja poliisivoimista erotettuja toimii huumeliikenteen turvana ja vaikuttaakseen pelottavilta he käyttävät Loistavan Polun nimeä. Maaseudulla terrorin pahimpina vuosina liikkui Loistavan Polun ja ase- Hyvä Kimmo Jylhämö Kiitos oikein hyvästä lehdestä. On ollut ilo tuulettaa päätään reippailla ja humanistisilla jutuillanne! Sain syyskuun lehden äsken käsiini ja pääkirjoitus muistutti yhdestä piilossa olevasta asiasta, jonka kerran puolivahingossa huomasin. Ihmettelit, mistä olit saanut päähäsi Suomen roolin maailmanpolitiikassa. 1§ Valtiosääntö Suomi on täysivaltainen tasavalta. Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Perustuslain ensimmäinen pykälä kolmas momentti, siinä se. Kas ekan pykälän hyppää helpolla yli ja säntää "itse asiaan". Muistikuva kuitenkin jää... R AINER GRÖNLUND voimien sekapartioita. Edellä liikkui armeijan värväämiä sissejä, joita seurasi parin päivän viiveellä armeijan sotilaita. Pahimmalla Ayacuchon kaupungin alueella partioivat laivaston jalkaväen osastot. Ilmavoimien ja laivaston helikopterit kuljettivat kemikaaleja kokaiinin valmistukseen ja kuljettivat massaa rannikon laboratoorioihin. L AUR I LINKOL A Miksi sodimme? Niin miksi VITUSSA oikeen sodimme!?!? Mitä vittua, ollaanksme jotain tyhmii ku soditaan, siis oikeesti. Aa niist sodist ei oo MITÄÄ hyötyy et RIITTÄSKÖHÄN TOI JO SYYKS?!?! Taidetaan sitä olla jotain vähän VaJaItA ku ei tost tajuta!!! hahaha!! Et terkkui vaan sinne eduskuntataloon et miks ette vois lopettaa niit sotii KOKONAAN. Ois nimittäin pikkuhiljaa jo aikaki lopettaa niit sotii sotimisest. No jos ette usko ni kattokaa vaik UUTISII tyhmät, jos kattoisitte uutisist niit sota juttui ni esim muuttuisko ääni VÄHÄSEN kellos?!?! Haha varmana! Alkaisitte teki jo vähäse itkeilee! LUPAAN et kieltäsitte heti kaikki sodat nii et uutiset esiin ja vähän ÄKKII!! PAAVO LIPPONEN!! Kato jo niit uutisii! Vai tartteeks HUUTAA!!!!!!!! Voin kyl laittaa enemmänki noit huutomerkkei josset ala jo USKOMAAAAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! TOIVOTTAVASTI NYTTE TÄMÄN AINEEN KU OOTTE LUKENUT NIIN EI TARVITTISI SOTAA OLLENKAAN KOKO MAAILMAMASSA!!!! M A S A VA A N ahamarkkinoilla maksetaan nyt ahneuden laskua. Ultravapaita markkinoita saarnaava George W. Bush kielsi vuonna 2000 asetuksella rahamarkkinoiden valvontaviranomaisia syynäämästä yksityiskohtaisesti niin sanottuja johdannaismarkkinoita. Näin tehtiin mahdolliseksi miljoonat roskalainat, joita pankit myösivät, paketoivat ja pilkkoivat ja myivät eteenpäin. Nyt samainen George W. Bushin hallinto on joutunut toteuttamaan finanssialan ennennäkemättömän sosialisoinnin. Korttitaloa ei luotu vain tietämättömyydestä. Kansainvälisen valuuttarahaston pääekonomisti Raghuram Rajan kuvasi kolme vuotta sitten useimmat nyt realisoituneet riskit. Silloin häntä ei haluttu kuunnella. Europarlamentissa vihreät ovat eri yhteyksissä ehdottaneet päätöksiä, joilla suitsittaisiin finanssimaailman vipurahastoja ja johdannaismarkkinoita, tai edes todettaisiin niihin liittyvät riskit. Olemme jääneet vähemmistöön. Finanssikasinoa pelaavien tahojen lobbarit ovat onnistuneet saamaan riittävän määrän päättäjiä puolelleen. Ahneuden laskun maksajina ovat pääasiassa ihmiset, jotka eivät tätä soppaa keittäneet. Tässäkin näkyy, että markkinat ovat hyvä renki mutta perin kehno isäntä. Ilmastoratkaisuissa on vastaava tilanne. On kiire suitsia maapalloa lämmittävät päästöt siten, että estetään ilmastonmuutoksen ryöstäytyminen itse itseään kiihdyttäväksi noidankehäksi. Taloustieteilijät neuvovat, että talouden ja yhteiskunnan kannalta päästöt suitsitaan fiksuimmin ja edullisimmin, kun päästöille luodaan hinta. R TILAA VOIMA, SAAT NYT KAUPAN PÄÄLLE Puolueiden kriisi -pamfletin, joka on vastaveto uusliberalismille ja sisältää keinoja politiikan palauttamiseksi puolueisiin. Tämä teos suututti Paavo Lipposen. Toimittajina Mika Rönkkö ja Hanna Kuusela. Kirjoittajina mm. Ruurik Holm, Anna Kontula, Thomas Wallgren, Tuomas Rantanen, Outi Alanko-Kahiluoto, Eetu Viren ja Heikki Patomäki. Päinvastaista väittävät ­ tietenkin ­ ne alat, joiden bisnes perustuu fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Ne kiertävät hyvinpalkattujen lobbariensa voimin vakuuttamassa päättäjille, että taivas putoaa, ellei hiilidioksidin päästöoikeuksia edelleenkin jaeta ilmaiseksi. Europarlamentin teollisuusvaliokunnassa nähtiin syyskuussa mielenkiintoinen näytelmä, kun Esko Seppäsen ja Eija-Riitta Korholan johtama äärilaitojen allianssi ajoi tätä teollisuuslobbarien linjaa. Onneksi he jäivät häviölle. Teollisuusvaliokunnankin enemmistö ymmärsi että on välttämätöntä asteittain siirtyä hiilidioksidipäästöjen maksullisuuteen. Näin parannetaan älykkäämpien ja puhtaampien tekniikoiden ja materiaaliratkaisujen asemaa markkinakilpailussa. Jos ilmastonmuutos ryöstäytyy käsistä, ahneuden lasku on monin verroin hurjempi kuin finanssikasinon. Puolueiden kriisi Into Kustannuksen tuotantoa ja Liken kustantama. Sen ovh. on 13 euroa. Reilun kaupan T-paidat naisille ja miehille, "kraft" tai "fuerza" -tekstillä. Koot: Naiset XS - XL Miehet S - XL (Napakat mallit). Toistaiseksi vain Voima-lehden vanhoille ja uusille tilaajille. Tilaa Tilaan Voima-lehden vuosikerran (10 numeroa) 33,64 ¤, saan kaupan päälle puolueiden kriisi -pamfletin!!! Tilaan erikseen puolueiden kriisi -pamfletin hintaan 10 euroa. Tilaan seuraavia voima-tuotteita Tilaukset myös tilaukset@voima.fi, (09) 7744 3120. Hinnat sisältävät postitus- ja käsittelykulut Noudettuna toimistolta (Hämeentie 48, Helsinki) ilman postituskuluja Tilaajan nimi: Postiosoite: Postinumero: Allekirjoitus: Sähköposti: Puhelin: Postitoimipaikka:
• 54 voima 08 /2008 Ympäristöhommia sanua että oon kyllä meleko kummissaan. Kato määhän en oo ikkään näistä ympäristötouhuista nii piitannu. Mutta ny sitte oltii yks maanantai likkakaverin kans tosa yhelä kirpputorila ja sielä mulle tapahtu meleko merkilline juttu. Oltii siinä pitkälti toista varttia muijjan kans pyöritty ympäriisä ja just ku mää rupesi herättellee toivua lähtemisestä ni se honas mennä kattelee kirjoja. Saatana siinä oli semmone läjä paperia että mää aattelin että täsä menee kauvvon. Mää siinä aikani kekkuloin ja kyyläilin ympäympä rille ja sitte jotenki yhtäkkiä honasin että määhän kattelen it- t e k - k i N Y TÄY T Y Y nuita kirjojen nimiä. Vielä mää sen sanon että oli siinä perkeleesti kirjaa. Enkä mää yhtää niistä nimistä tienny, paitsi Tony Halameen, jonka kirjoja sielä oli kaks ja sitte tietenki Taapermannin ku sitä saatanan kikkarapäätähä ei voi olla tietämättä. Vaa ei niitä kirjoja pahemmi tainu tuo tyttökaverikkaan tietää. Meinaan siihe malliin se huokaili, eikä ollu tyytyväistä huokausta niinku se on tuola sänkykamarisa. Näi iha vaa vertaukse vuoks. Mutta se kirjailijoitte nimie lueskelu tuntu musta mukavalta. Mulla tuli semmone olo että jos mää luen nää nimet ja sitte vielä kirjoje nimet, ni mää oo lopulta nii saatanan viisas. Ja että jos rupian käymään täälä kirppikselä vaikka kaks kolome kertaa viikosa, nii määhä rupian kans meleko nopiasti muistaa näitä nimiä ulukua. Nii se ajatus siinä kehitty. Kylä siinä ois isäntä ja emäntä perkele kummissaa ku ainua poika levväyttäs kerranki perhepäiväliselä pöytään vähä muutaki ku lauvvantaita ja hookoota. Vaikka eipä siittä mahtais keskustelua syntyä ku ne o semmosia juntteja molemmat. mokekki sano. Ja kaike lisäks sen mukkaan on nimetty meleko monta paariaki. Se oli Hemmingvayn kirja. Samasa ku mää sen kirjan näkkiin ni mää tiesin että se mun pittää saaha. Ny mulla oli ennää yks ongelma. Se kirja oli semmosesa pinosN O L O P P U J E L O P U K S M Ä Ä intouvvuin sa, jossa kaikki ne kirjat oli hutassiihe kirjoje katteluu nii palijo, että tu vaalianoranssila roikalla yhtee. kahtelin läpi neki pinot joihi muijja Mää meni siinä samantie myyjälle ei koskenu niilä kolomen euron kä- tolokuttaa että mää oon äärimmäivelysauvvoillakkaa, se kiinnostunu tosjokka se oli löytäny. ta Hemmingvayn Vaikka ei se niitte kirjasta. Ku se tolkans kävele, ku on lo ei siinä vaiheen se ruumiiltaa nii arsa tajunnu mikä oli Samasa ku mää moton lyllerö että homman nimi, nii kkiin ni mää kirjan nä mun piti vielä sese oli hyvä ku jakun pittää so ne rappuset hyllostaa sille että mää tiesin että se m lyä ylös sinne kirpen saatana halunsaaha. nu sitä kirjapinua, putorile. Vaa sitte mulle sattu se pervaa sen yhe kirjan keleenmoine ihisieltä seasta. me, josta mää No eihä se onnistunu. Se mulujo alusa taisi kvisti solokkas johehkuttaa. Sielä kirjapinosa sattu taki, että hä o vaa kirpputorin työnta olleen mulle tuttu nimi. te tekijä eikä hä voi ruveta paketteja Eikä se ollu mikkään reppii auki. r paskakirjailija niiku HaEikä siinä hinnasta ollu missää lame tai Taapermanni, vaiheesa kyse. Se kymmenen kirjan v vaan oikia nero. Nii se läjä ois maksanu vaa kaks eurua. Siilä v a i - nä kohi mää sitte yritinki vaistomain sesti tehä vähä pisnestä ja sannoin s että mää maksan tuosta yhestä koe konaisen euron. k Ei se ruvennu sillekkää. herm mona. Mää sannoin sille että saata tanan joloppi jos se kirja ei kahela e eurola lähe nii täsä maailmasa ei oo T TÄ S Ä V A I H E E S A M Ä Ä O L I J O A I V A ennää lokinpaskan vertaa järkiä. Sitte se ehotti että mikse mää ostas koko sitä pinua ja jakkais niitä loppuja kirjoja lahajoiksi. Vaa mää tiesi ette mää niitä vois kellekkää jakkaa. Emmää kehtais kavereile ees sanua että mää oon kirjan ostanu. No mutta sitte se nosti essiin vielä semmosen asian että eihä se oo kenenkää muun asia ku mun että mitä mää niilä loppuila kirjoila tekisin. Se oli kyllä iha perkeleen oikiassa ku se nii sano, pakko se o myöntää. Täsä kohi me tullaa siihe kohtaan mitä mää en millää ymmärrä. Ennen mää oisi ostanu ne kymmene kirjaa, pistäny se yhen taltee ja teheny sitte loppuilla mitä ois huvittanu. Oisin paskonu yhen sivujen välliin, heittäny jonku kaivoon, kussu loppujen pääle ja syöttäny ne sitte jonku koomarketin etteen pyörätelineeseen sivotulle toopermannille. Tai menny nuuska huulesa ja kirjasäkki seläsä koulun pihale esittää joulupukkia. Vaa jotenki se alako mun mielestä tuntua jollaki tavala julumalta. Iha niiku mää tuhulaisin jottai. Ja nii se kirja jäi saatana saamatta. En voi sanua muuta ku että on ne saatanan vittumaisia hommia nuo ympäristöhommat. Mikko Annala Turun Kansainväliset Kirjamessut 5.­ 7.10. & Helsingin Kirjamessut 23.­26.10. Kirjoittajan kolmiosaisen novellisarjan viimeinen osa, "Hautajaiset", ilmestyy Voimassa 9/2008.
• Puhtaasti parempi Helsinki Vaalipäivä 26.10. ja ennakkoäänestys 15.­21.10. 125 Abdulla Zahra kätilö, kaupunginvaltuutettu www.zahraabdulla.info Pehmeitä arvoja kovalla kokemuksella. 126 Alanko-Kahiluoto Outi kansanedustaja, kirjallisuudentutkija www.outialanko.fi Ettei ketään jätettäisi. 133 Diarra Fatim opiskelija, partiolainen www.vihreatehdokkaat.fi/ fatim.diarra Sporanvihreä kaupunki kaikille. 134 Donner Marjatta valtiotieteiden maisteri, tulliylitarkastaja Kulttuuri kukoistamaan Helsingissä! 137 Gröhn Irene yhteiskuntatieteiden maisteri, koulutussuunnittelija www.irenegrohn.fi Puhdasta vihreää naisenergiaa! 140 Hamid Jasmin näyttelijä, teatteritaiteen maisteri www.jasminhamid.com Onnellinen Helsinki. 143 Hellström Sanna eläinlääkäri, kaupunginvaltuutettu www.sannahellstrom.net Kohti hauskempaa Helsinkiä! 145 Hietanen Helena kuvanveistäjä, eläkeläinen www.helenahietanen.com Taide tekee hyvää kaikille! 148 Härkönen Jehki Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton pääsihteeri, isä www.jehki.net Me olemme Helsinki. 151 Ingervo Sirkku erityisopettaja, kaupunginvaltuutettu www.sirkkuingervo.fi Tukea lapsiperheiden ja nuorten arkeen! 153 Isaksson Eva kirjastonhoitaja, tietokirjailija www.evaisa.net Kirjasto kaikille! 154 Johansson Juhani valtiotieteiden maisteri, toiminnanjohtaja www.vihreatehdokkaat.fi/ juhani.johansson Hyvät palvelut, parempi arki! 157 Kari Emma Helsingin Vihreiden Nuorten puheenjohtaja, opiskelija www.emmakari.fi Jotta Helsingissä voisi hengittää. 162 Komsi Ville eläkeläinen, harhailija www.villekomsi.net Ikävä sanoa, mutta autoja on liikaa. 165 Kortteinen Lotta ViNOn järjestösihteeri, valtiotieteiden opiskelija www.lottakortteinen.fi Muutosvoimaa! 166 Koskela Anu valtiotieteiden maisteri, hoitovapaalla www.anukoskela.fi Päivähoito, puistot ja pyörätiet. 173 Kälviä Kari pääluottamusmies, äänisuunnittelija www.vihreatehdokkaat.fi/ kari.kalvia Kallion kova pääluottamusmies! 175 Könkkölä Kalle toiminnanjohtaja, luonnontieteiden kandidaatti www.konkkola.fi KaLLeLLa on äLLiä. 180 Lindqvist Päivi filosofian maisteri, ryhmän esimies www.paivilindqvist.fi Lisää vuokra-asuntoja. 185 Moisio Elina kaupunginvaltuutettu, kansantaloustieteilijä www.elinamoisio.fi Aikaa säästävä kaupunki. 197 194 Näre Sari Johanna Nuorteva sosiologian dosentti, varavaltuutettu, sosiaalipoliitkaupunginvaltuutettu tinen sihteeri, opettaja Sosiaalista sydäntä ja www.johannanuorteva.net ekologista järkeä. Kulutus kuriin ja paremmat palvelut! 196 194 Nyberg Risto Nuorteva Johanna diplomi-insinööri, varavaltuutettu, sosiaalipoliittarkastusinsinööri tinen sihteeri, opettaja www.vihreatehdokkaat.fi/ www.johannanuorteva.net risto.nyberg ja paremmat Kulutus kuriin Vammaiset ja vanhukset ­ palvelut! arvoton luokka? 197 196 Näre Sari Nyberg Risto sosiologian dosentti, diplomi-insinööri, kaupunginvaltuutettu tarkastusinsinööri Sosiaalista sydäntä ja www.vihreatehdokkaat.fi/ ekologista risto.nybergjärkeä. Vammaiset ja vanhukset ­ arvoton luokka? 203 Peipinen Vesa toiminnanjohtaja Tulevaisuuden Helsinki ei ole harmaa vaan vihreä. 215 Rantanen Tuomas valtuutettu, Voima-lehden kustannuspäällikkö www.tuomasrantanen.fi Puskaa&palveluita, lähiöidenkin puolesta. 221 Siltanen Tuija filosofian maisteri, kustannuspäällikkö www.tuijasiltanen.fi Luonto ja hiljaisuus kuuluvat kaupunkiin 228 Ståhlberg Taija kulttuurituotannon opiskelija, insinööriopiskelija www.taijastahlberg.org Väyliä ihmisille. 230 Sumuvuori Johanna kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu www.sumuvuori.net JAA ilmastonsuojelulle, EI eriarvoistumiselle 245 245 245 Virkkunen Julia (sit) taiteen maisteri, perheenäiti www.virkkuu.vuodatus.net Arkijärki. Välttämätön hyvä. Vaaliohjelma sekä koko ehdokaslista osoitteessa: www.helsinginvihreat.fi