• 08 2008 lokakuu www.voima.fi YY ÖYT FI L 0.! FI .1 10 8 Johanna Korhonen Toimittajasta tuli uutinen s.22
  • Aaltonen, Kauko oik.kand., eläkeläinen 340 Aapakari, Raija lähikasvattaja, sairaanhoitaja 341 Ahola, Riku (sit.) valtiotieteiden yo 342 Alanko, Tuula tiedotussihteeri 343 Antikainen, Marjut (sit.) lähihoitaja, 344 Arhinmäki, Paavo kansanedustaja, 345 Asikainen, Kirsi teologi, äänikirjalukija, 346 Avarre, Kristina (sit.) toimistosihteeri, 347 Belila, Eila (sit.) toimistosihteeri 348 Berg, Kaija laborantti 349 Bergius, Pentti Buttler, Pekka dipl.ins., eläkeläinen toimitusjohtaja 350 351 Crisologo, Roxana (sit.) oik.kand., runoilija, 352 Elonen, Johanna maalari, 353 Eräsaari, Leena (sit.) professori (ma) 354 Eskelinen, Pasi (sit.) ravintolavastaava 355 Eskelinen, Teppo YTL, tutkija 356 Etholén, Saku Forss, Lars (sit.) Furuholm, Esa Gharieb, Elias opiskelija, kaupanmyyjä keittiömestari kehityspäällikkö yrittäjä 357 358 359 360 Haaja Ilpo levyseppä 361 Haapanen, Haglund, Mikko Hagner, Anneli vartija kirjastovirkailija Anna-Mari ravintolatyöntekijä 362 363 364 Hakola, Hannele perushoitaja 365 Harpf, Tiina (sit.) kulttuurityöntekijä 366 Helle, Kirsi-Leena tiedottaja 367 Huhta, Erika tuotantotyöntekijä 368 Höykinpuro, Yuri sosionomi (AMK) 369 Ilanko, Mikko (sit.) vahtimestari, kulttuurituottaja 370 Ilola, Niina opiskelija, kahvilatyöntekijä 371 Immonen, Hanna sairaanhoitaja, 372 Iso-Markku, Perttu FM, toimittaja, 373 Jaatinen,Ville Jeskanen (Lehpyörälähetti, tinen), Marjut tallentaja, kuvataiteilija 374 375 Jokinen, Orvokki lähihoitaja 376 Järvinen, Pentti V. (sit.) sähköyliasentaja 377 Järvinen, Seppo hitsaaja 378 Kaarela, Tiina (sit.) FM, toimittaja 379 Kaasinen, Juha (sit.) 380 Kajanoja, Jouko 381 Kajos, Miina biologi 382 Kallio, Timo käsikirjoittaja 383 Kangas, Ante vahtimestari, matkailuvirkailija 384 Katajisto, Jaakko insinööri, 385 Kaukonen, Jaana valtiotiet. yo 386 Kemppainen, Ilona VTT, historiantutkija 387 Kirjava, Eero toimitsija 388 Kiviaid, Tiia Kivimäki, Jorma röntgenhoitaja lääket.- ja kirurgian tohtori, lääkäri 389 390 Kivistö, Jali rakennusmies 391 pääluottamusmies valtiotieteen tohtori Koponen, Hannu www-suunnittelija 392 Korkalainen, Tuomas yhteisöpedagogi 393 Korte, Matti Koskimies, Jan Koste, Asmo (sit.) yrittäjä VTM, pol.mag., tiedottaja 394 395 396 Laiho, Sari vastaava ohjaaja 397 Laine, Reiska (sit.) muusikko 398 Leppänen, Joonas filosofian maisteri 399 Liimatainen, Kirsi Marie elokuvaohjaaja 400 Lindbäck, Christina omaishoitaja 401 Lindeman, Jukka yhteysjohtaja 402 Lindman, Juho Lintunen, Tiina (sit.) KTM, tutkija sosionomi (AMK) 403 404 Loukoila, Eija ekonomi, yrittäjä 405 Martikainen, Perttu ylioppilas 406 Mikkonen, Turo postimies 407 Modig, Silvia (sit.) toimittaja 408 Muotka, Joni (sit.) vuoroesimies 409 Murhu, Liisa Mänttäri, Alina Niemi, Antti tarjoilija Huk, taiteentutkimuksen opiskelija opiskelija 410 411 412 Nyberg, Jyri myyjä 413 Nybäck, Frans av-asentaja 414 Ojala, Outi 415 Oksman, Ilkka Oranne, Emmy palkkasihteeri 416 417 erikoissairaanhoitaja sosionomi (AMK) Paaso, Marjasirkka erik. kirjastovirkailija 418 Parkkonen, Pia Peltola, Kati järjestösihteeri sosiaalijohtaja, eläkeläinen 419 420 Pietilä, Antti (sit.) yo-datanomi, verkkoneuvoja 421 Pihlaja, John (sit.) VTM, sosiaalipsykologi 422 Pihlaja, Kirsi sosionomi (AMK), nuorisotyönsuunn., 423 Pohjola, Mike Puhakka, Sirpa Rauhala, Paula tait.yo, kirjailija YTM, puoluesihteeri, opiskelija, fil.yo 424 425 426 (sit.) vahtimestari Raukamo, Tuulikki 427 Ravela, Reko postinjakaja 428 Rezov, Elena yrittäjä 429 Riippa, Linda (sit.) Huk, opiskelija 430 Roos, J.P. (sit.) professori, 431 Ruusunen, Sanna kassa, myyjä 432 Saari, Juhani valtiotiet. yo, opiskelija 433 Saarinen, Markku pääluottamusmies 434 Saarnio, Pekka Salonen, Ilkka toimittaja (sit.) toimistosihteeri 435 436 Sara-aho, Jonne opiskelija 437 Savolainen, Tarja (sit.) myyntiryhmävastaava 438 Savonen, Linda opiskelija 439 Seppälä, Hannu Siimes, Hanna- Simonen, Riina Suhonen, Juha insinööri YTM, aktivisti liikuntapaikkamestari Kaisa hum.kand., toiminnanjohtaja 440 441 442 443 Suksi, Jyri (sit.) ravintolatyöntekijä 444 Suominen, Esa Taavetti, Riikka lähihoitaja, koti-isä VTK, opiskelija, sihteeri 445 446 Tamminen, Tuominen, Anu Törnström Urho, Tuomas Aura kirjanpidon Maaria Mika (sit.) VTM, kulttuurituottaja oppisopimusopiskelija teatteriohjaaja sosiaalityöntekijä 447 448 449 450 Utriainen, Risto FM,TM, pappi 451 Vaara, Markku toimitsija, eläkeläinen 452 Vasankari, Jaakko tarjoilija 453 Vikstedt, Tea maalari 454 Villanen, Sampo VTM, pääsihteeri, 455 Villo, Pertti koulutuspäällikkö 456 Vilppolahti, Mika lähihoitaja 457 Väisänen, Sanna (sit.) sairaanhoitaja (AMK) 458 Välijeesiö, Keijo ohjaaja 459 Välitalo, Nestori psyk. sairaanhoitaja 460 Wathén, Katja-Anneli lääket.lis., lääkäri 461 Weckström, Katja 462 Welling, Viktoria 463 Wiik, Eeva (sit.) myyjä, eläkeläinen 464 Wiik, Kiti tietojärjestelmävastaava 465 Woitsch, Erwin KM, opettaja 466 FM, rak.alan artesaani suurtalousesimies
  • ku n al n sva li lia LÄSSYTYSBINGO ULKOISTAMALLA TERVEYDENHOITO TAATAAN TOIMIVAT PERUSPALVELUT TYÖLLISTÄVÄT VERONALENNUKSET JÄRKIVIHREYS PELIOHJEET: Katso tv:n vaaliväittelyä ja ruksi ruutu sitä mukaa, kun poliitikko lässyttää. Kun neljän suora on ruksittuna, huuda »HEVONPASKAA!» VAALIRAHOITUS ON AVOINTA JA LÄPINÄKYVÄÄ UNELMISTA TODEKSI NUORTEN PAHOINVOINTI JA SYRJÄYTYMINEN... GRAFFITIEN MAALAAMINEN JOHTAA HUUMEIDEN KÄYT KÄY TÖÖN KÄYTTÖÖN HALLITTU MAAHAN MUUTTOPOLITIIKKA OSTOSPARATIISI LISÄISI TYÖLLISYYTTÄ PUUTARHA KAUPUNKIEN VERKOSTO ÄÄNESTYSIKÄ ÄÄNESTYSIKÄRAJA 16 VUOTEEN ...MUTTA NUORTEN TYÖTTÖMYYS KORVAUSTA ON LEIKATTAVA TASAPÄISTÄVÄ PÄIHDE ONGELMAISTEN ASUNTOLA KARKOTTAA VERONMAKSAJAT KAIKKI TYÖ ON ARVOKASTA KAKKU PITÄÄ LEIPOA ENNEN KUIN SEN VOI SYÖDÄ TÄ M Ä E I OLE ID E O LO G IN EN K YSYMYS M aksuttomat terveyspalvelut. Maksuton koulutus. Epäkaupallista tilaa ja kulttuuria. Vapaus liikkua ja olla. Maksuton paikallisliikenne. Ruuhkamaksut. Kohtuuhintainen asunto kaikille. Kuntien pätkätyöt kuriin. Loppu rasistiselle ulkomaalaisvalvonnalle. Vasemmistonuorten lässytykset ja ehdokkaat osoitteessa: www.vasemmistonuoret.fi
  • LOKAKUUN MERKKITU OTTEET
  • voima 08 / 2008 7 6.10.2008­2.11.2008 rjoitus sis 22 Koulussa ei saa leikkiä Kriittinen pedagogia hämmästyttää PISA-tulosten näännyttämiä oppilaita. Paolo Freiren opit kehottavat opettajia etsimään tietoa oppilaiden kanssa, ei tuputtamaan valmiita kaavoja. Liian vaarallinen? Päätoimittaja Johanna Korhonen oli vielä syyskuussa lähdössä Lapin Kansan päätoimittajaksi. Voiman haastattelu sai uuden käänteen viime metreillä, kun Alma Media irtisanoi Johanna Korhosen työsopimuksen. Uutisten tekijästä tuli uutinen. Fifi hirmuliskojen maassa A L E K S I S K I V E N P Ä I VÄ N Ä , 1 0 . 1 0 . , käynnistyy Fifi, aivan uusi voi- malainen nettijulkaisu. Se löytyy osoitteesta fifi.voima.fi. Tähän asti Voiman toimituksessa on tehty lehteä seuraavaa kuukautta varten. Jokapäiväisessä uutisvirrassa ei ole kannattanut kahlata eikä nopeasti vanheneviin kohuihin reagoida. Fifissä tulemme tekemään toisin. riippumaton journalismi kehittyi nopeasti internetissä, käsi kädessä erilaisten kansalaisliikkeiden kasvun kanssa. Moni toimittaja tuntui pitävän sitä uhkana. Indymedia-verkostoa nimiteltiin epäjournalistiseksi haihatteluksi, kun me juhlimme vapaata verkkojulkaisemista. Paikallisosastomme Vaikuttava Tietotoimisto kaatui resurssipulaan eikä kansainvälinen Indymedia-verkosto ikinä kasvanut omasta lokerostaan ulos. Minä lähdin oikeisiin töihin oikeaan tietotoimistoon. Pari vuotta myöhemmin havahduin huomaamaan kaiken muuttuneen: blogit ja verkkoyhteisöt räjähtivät valtavirtaan, ja termi "vapaa julkaiseminen", jota aikanaan viljelimme, kuulosti kivikautiselta. Siitä oli tullut itsestäänselvyys. V U O S I T U H A N N E N TA I T T E E S S A F I F I P A L A U T TA A M I E L E E N Kunnia punavangeille Suomenlinnaan kokoontui huikea edustusto Suomen merkittäviä johtohahmoja kunnioittamaan kansalaissodan punavankien muistoa. Saaressa närää herättää kokoomuspoliitikko Arja Karhuvaara ­ luokkajaon hengessä. 41 26 28 10 Täällä taas 1960-luvulla taisteltiin vapaan demokratian puolesta. Der Baader Meinhof Komplex -elokuva käy läpi Saksassa taistelleen RAF:n eli Punainen armeijakunta -terroristijärjestön vaiheita. s. 14 ed volv et In G Nollatole sucks Vapaa Helsinki -verkosto vastustaa Helsingin Stop töhryille -projektia ja nolletoleranssia. Jo kymmenen vuotta kestänyt projekti on tehnyt Helsingistä pohjolan Singaporen. myös ensimmäisen varsinaisen toimittajapestini. Olin hädintuskin parikymppinen ja kirjoitin uutisia nettiin. Työnantaja, pieni ja tuntematon Verkkotie, uhosi haastavansa alan jättiläiset. Sellaista oli silloin ilmassa: uskoa siihen, että internet avaisi tilaa pienille toimijoille ja purkaisi Suomen mediakentän keskittymistä. Minut otti töihin Helsingin Sanomista lähtenyt teknologiatoimittaja Johanna Korhonen, joka tuntui välillä taistelevan verkkouutisprojektillaan tuulimyllyjä vastaan. Meno olikin idealistista eikä netti kenties silloin osoittautunutkaan ihan niin vapauttavaksi välineeksi kuin Verkkotiessä toivottiin. Yritys tuntuu silti yhä aivan yhtä tärkeältä kuin silloin. Korhonen oli hyvä esimies. Myöhemmin työssuu kil kentelin hänen kanssaan Journalistissa, toimitge kut iinnosRa tajien ammattilehdessä, jonka uusi päätoimittaOcean stelusta k ankja jakoi Journalistiliiton rivit. Korhosen tyylistä ru pava t autoilijat h mpia pitäneet kauhistelivat liiton dinosauruskaartia, ee kea utun ä hui joka ei kestänyt napakkaa naisjohtajuutta. Vasaan yhta. Tulevaisu! kim rei tustajat valittivat lehden viihteellistymistä ja ayvat o moott tuulet nouse aiheille annetun tilan supistumista. n de Tätä seuranneesta jupakasta kerrotaan lisää tämän lehden sivulla 22. Kun Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö haastatteli Korhosta, tämä oli lähdössä luotsaamaan Lapin Kansaa. Juuri Voiman painoonmenon alla tilanne muuttui. Lapin Kansan omistava Alma Media irtisanoi Korhosen, koska konsernin johdolle selvisi, että tämän puoliso edustaa eri sukupuolta kuin oli oletettu. Tai siksi ­ riippuen siitä, ketä uskotaan ­ että puoliso osallistuu politiikkaan. Dinosauruksia löytyy siis myös ay-liikkeen ulkopuolelta. olen viime aikoina istunut yhdessä jos toisessakin hirmuliskopaneelissa. Niissä vanhemman polven kollegat syyttävät internetiä lukijoiden tyhmentämisestä, toimittajien ammattieettisen selkärangan hapertamisesta ja journalismin kaikkinaisesta rappiosta. Runsaan kymmenen vuoden aikana verkossa on tehty paljon kiinnostavaa journalismia. On pyristelty irti mediaomistusverkostojen kahleista ja rikottu painetun sanan, television ja radion itsestäänselvyyksiä. On yritetty rakentaa moninapaista, demokraattisempaa tiedonvälitystä. Oikein tehtynä nettijournalismi muuttaa maailmaa. Nähdään Fifissä 10.10. F I F I N P Ä ÄT O I M I T TA J A N R O O L I S S A KolUMNIT Teemu Mäki s. 12 Otto Bruun s. 36 Kristiina Koivunen s. 39 KIR KIRJOJA MAAILMASTA MA 08 2008 lokakuu K KANNEN KUVA K Klaus Welp www.voima.fi Ajassa ..................8-12 Poliittinen vesi .........11 Luonto .................... 42 Musiikki ........... 44­45 Kirjallisuus .......46­47 Elävä kuva ....... 48­49 Voima testaa .......... 51 Lukijaposti ........ 52­53 YT YY FIFI LÖ 0.! 10.1 Intopamfletit s. 7 Diplo-pok Diplo-pokkareita myös ruotsiksi s. 9 po D DiplonYmpäristöatlas s. 4­5 Myös Nov Myös Novaja Gazeta pokkareina s. 2 l liite Voimakalenteri .. 15­19 I Into Kustannuks sen Kirjoja Maail- Talous ..................... 36 m masta-liite Politiikka ................. 39 hanna nikkanen Maailmankirjat -ta Maailmankirjat -tapahtuma 23.­26.10. kr 8 Johanna Korhonen Toimittajasta tuli uutinen s.22 Tiede ....................... 41 08 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Hanna Nikkanen, (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 & mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju Avustajina tässä numerossa Mikko Annala, Mikael Brunila, Otto Bruun, Laura Böök, Alejandro Cárdenas, Teppo Eskelinen, Timo Forss, Olli-Pekka Haavisto, Matti Hagelberg, Maria-Kaisa Jurva, Oona Juutinen, Elisa Kissa, Kristiina Koivunen, Pertti Laesmaa, Laura Lilja, Ville Lähde, Kukka Ranta, Riina Merenluoma, Taneli Nordberg, Elisa Pehkonen, Aiju Salminen, Pirre Soininen, Tero Tikkanen, Konsta Väänänen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi & Jakelu Jari Tamminen (09) 7744 3114, 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 9/08 ilmestyy 3. marraskuuta. ISSN 1457-1005
  • voima 08 / 2008 9 Kirre Koivunen lyhyesti Suomi iloitsee Sorsasota etelässä -jutussa kerrottiin ottiin orimattilalaisen taiteilijaparisskunnan Marko Suomen ja Jukka kka Lehtisen taistelusta rauhoittaa metaa sästykseltä lahti, jonka rannalla he alla asuvat ja jossa on kaupungin venevalkama. Hämeenlinnan hallintooikeus määräsi viime vuonna alueelle viisivuotisen metsästyst kiellon, mutta metsästäjät valittivat asiasta. Syyskuussa korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. KHO perustaa ratkaisunsa muun muassa metsästyslain 20 pykälän 3 momenttiin, jonka mukaan metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle. Sorsastuskielto pysyy siis voimassa kesään 2012 saakka. Tämä rajoitettu metsästyskielto vesialueella on ennakkotapaus Suomessa. Suomi iloitsee päätöksestä: "Maailma muuttuu. Enää ei uppiniskaisesti voi pitää kiinni ikiaikaisista oikeuksista. Talojen nurkilla ammuskelu ei sovi nykyaikaan." Suomi kertoo ottaneensa päätöksen johdosta yhteyttä Metsästäjä- ja Jahti-lehtiin ja kysyneensä, kiinnostaisiko niitä tehdä juttua asian tiimoilta, jotta vastaisuudessa vältyttäisiin vastaavilta ongelmilta. "Ei kiinnostanut kumpaakaan!" Orimattilan Sanomien yleisönosastossa käytiin sorsastuskauden alkaessa elokuussa kiivasta sanasotaa asian tiimoilta, mutta nyt näyttää Karkkulanlahdelle laskeutuneen välirauha. Suomen ja Lehtisen hanhet ja myskisorsat uiskentelevat rauhassa lahdella niiden kaukaisten sukulaisten samaisella Mallusjärvellä ollessa henkipattoja. Elisa Kissa VOIMAN NUMEROSSA 2/2008 KESKUSTELUA GAZASTA. Mohammad Almasri keskustelee palestiinalaisen laulajan Reem Al Bannan kanssa Jafran nuorisokeskuksessa Gazan tilanteesta. ria yhteiskunnalliseen toimintaan. "Me olimme tulossa Suomeen aktivoimaan kulttuurien välistä viestintää. Etenkin tämän viisumisotkun jälkeen on selvää, että meidän on yritettävä ymmärtää toisiamme paremmin." koko syksyn ajan ymmärtää, mistä viisumikiellossa on kyse ja miten sen voisi kiertää. Nyt tilanne näyttää umpikujalta. Lähetystöhenkilökuntakaan ei osaa suositella muuta kuin yhteydenottoja poliitikkoihin, jotta nykyistä viisumipäätösprosessia saataisiin muutettua. Se muutos ei taida onnistua tarpeeksi ajoissa tämän projektin pelastamiseksi. Ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen uskoo, että viisumin epäämisessä ei ole kyse sen kummemmasta kuin lähetystöhenkilökunnan epäluulosta. "Näissä tilanteissa lähetystö joutuu arvioimaan, palaako tämä ihminen kotimaahansa", Täyrynen selittää. Hän tuntuu olevan vakuuttunut siitä, että Rauman hankkeen takana on yarmoukilaisten halu loikata Suomeen. "Pakolaisleirille ei kukaan palaa. Se on varma." Kirsi Koivunen on järkyttynyt Täyrysen arviosta. "Ulkoministeriössä ei lainkaan tiedetä, millaisesta paikasta on kyse. Yarmouk on ihan normaali osa Damaskusta. Siellä käydään koulua ja tehdään töitä. Jafran nuorisokeskuksesta on matkustanut paljon nuoria eri puolille K O I V U N E N O N Y R I T TÄ N Y T IKUISET PAKOLAISET RUNSAAN SADANTUHANNEN asukkaan epävirallinen pakolaisleiri Yarmouk perustettiin vuonna 1957. Syyriassa on kymmenkunta virallista leiriä, Jordaniassa samoin, Libanonissa kaksitoista. Vanhimmat leirit perustettiin jo vuonna 1948 Israelin itsenäisyyssodan jälkeen. Ajan myötä ne ovat muuttuneet telttakaupungeista hökkelikyliksi, sitten aivan tavallisiksi naapurustoiksi. Kaikki kotinsa jättäneet palestiinalaiset eivät suinkaan asu leireissä. Virallisten ja epävirallisten leirien lisäksi miljoonia palestiina- laisia elää tilastojen ulkopuolella eri puolilla Lähi-itää. YK:n palestiinalaisia pakolaisia avustava järjestö UNRWA luokittelee myös pakolaisten jälkeläiset pakolaisiksi. Suuri enemmistö nyt elossa olevista palestiinalaispakolaisista ei ole ikinä käynyt isiensä mailla. Näin on syntynyt Mohammad Almasrin sukupolvi, kolmannen ja neljännen polven pakolaiset, joiden yhteys suvun kotimaahan rajoittuu isovanhempien tarinoihin. Hanna Nikkanen Siitä vaan ENGLANTILAINEN Eurooppaa, eikä seitsemän vuoden aikana yksikään ole jättänyt palaamatta takaisin Yarmoukiin." Almasrilla ei ollut vaikeuksia päästä Suomeen. Silloin hän myös palasi kiltisti kotiin sovittuna ajankohtana. Miksi Almasriin ei nyt luoteta, mikä linjaus on muuttunut? Timo Täyrysen mukaan ei mikään: Vision on toiminut vuosikausia samoilla säännöillä. VIIME VUONNA Täyrysellä ei ole tarjota vinkkejä Almasrille ja Jafran kulttuurikeskuksen nuorille. Rajat ovat heille kiinni ja sillä selvä. "Jos tällaista hyväätarkoittavaa toimintaa halutaan harjoittaa, sitä pitäisi tehdä paikoissa, joissa Schengen-säännöt eivät päde. Joko siellä kotipaikassa tai sitten jossain muualla, Euroopan ulkopuolella." Hanna Nikkanen tuomioistuin vapautti kuusi hiilivoimalan kimppuun käynyttä Greenpeacen aktivistia syytteistä. Aktivisteja syytettiin Kingsnorthin hiilivoimalalle aiheutetuista yli 35 000 punnan eli noin 44 000 euron vahingoista. Syytetyt maalasivat voimalan savupiippuun pääministeri Gordon Brownin nimen kiinnittääkseen hänen huomionsa hiilivoiman ongelmallisuuteen. Oikeudenkäynnissä valamiehet hyväksyivät aktivistien argumentin, jossa he totesivat vahingoittaneensa voimalaa estääkseen vielä suuremman vahingon ilmastolle. Vuodelta 1971 peräisin oleva Criminal Damage Act -laki antaa luvan vahingoittaa omaisuutta suuremman vahingon estämiseksi. Jari Tamminen www.independent.co.uk Nainen ajoi autoa! NAISAUTOILIJA TÖRMÄSI Geenimanipuloitu ruokaympyrä 8. syyskuuta Euroopan unionin hyväksyneen geenimuunnellun (GMO) soijapavun kansalaisten ruokapöytiin. Saksalaisen Bayer Cropsciencen kehittämää soijapapua (A25704-12) saa jatkossa myydä ihmisravinnoksi sen lisäksi, että sitä käytetään karjanrehuna. Komissio päätti hyväksyä geenimuunnellun elintarvikkeen, vaikka selkeä enemmistö EU-kansalaisista vastustaa GMO-elintarvikkeiden pääsyä markkinoille. Päätöksen takana oli Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) päätös määritellä Bayerin soijapapu turvalliseksi elintarvikkeeksi. EFSAa on arvosteltu siitä, että se o perustaa perusta päätöksensä lähinnä GMOteollisuuden sille toimittamiin mateollisu teriaaleihin. teriaal Jari Tamminen E U RO O PA N KO M I SSIO I L M OI T T I 12-vuotiaaseen pyöräilijään", mtv3:n nettiuutisisissa otsikoitiin 11. syyskuuta. Kamala uutinen, 12-kesäinen pyöräilijä ­ nuori poika, kuten itse jutussa osuvasti täsmennettiin, joutui sairaalaan. Kemiläisen naisautoilijan ikää ei kerrottu. Nettihaulla Maikkarin uutisista löytyi 213 osumaa sanalle naisautoilija, mutta vain kaksi osumaa sanalle miesautoilija. Vertaileva tutkimus Helsingin Sanomiin tuotti pari uutisoitua naisautoilijaosumaa. Toinen käsitteli sitä, että naisten autot ovat siistejä ja toinen sitä, että kielitoimisto suositteli jo syksyllä 2007 sukupuolittavien termien käytöstä luopumista. Myös Nelosella ja Ylessä pidettiin nollatoleranssia. Missä dinosaurukset kirjoittaa, siellä lampaat ei voi laiduntaa. Vai mitä, mtv3:n uutisten vastaava naispäätoimittaja Merja Ylä-Anttila? Susanna Kuparinen www.mtv3.fi/uutiset w www.euobserver.com
  • vesi voima 08 / 2008 11 Tuhansien vesi olympiahuveihin aikojen parhaat" olympialaiset ovat päättyneet. Samaan aikaan, kun maailman urheilunystävät käyskentelivät Pekingin puhdistetussa ilmanalassa vehreitä istutuksia ihastelemassa, läheisessä Hebein maakunnassa kuivuvat pellot ajoivat viljelijät epätoivoon. KAIKKIEN Peking oli somistettu miljoonin kukoistavin kukin ja nähtävyyksiä ympäröivin viheriöin, jotka vaativat kastelua. Samaan aikaan Baodingin kaupungin ympäristössä, Hebeissä, puolentoista tunnin junamatkan päässä "vapaan tiedonvälityksen" urheilukisoista, epätoivoon joutuneet talonpojat tekivät kuivuuden takia itsemurhia juomalla kasvinsuojelumyrkkyjä, kertoi brittiläisen Sunday Times -lehden verkkouutinen 24. elokuuta. Varmistaakseen kisavieraiden vedensaannin viranomaiset rakennuttivat vesijohtoja ja -kanavia läheisestä Hebein maakunnasta. Baodingin ohituskanavat kuivattivat pellot, ja talonpojat menettivät satonsa. Sukupolvien maanmuokkaus ja toimeentulon keinot tuhoutuivat muutamassa kuukaudessa. Tästä olympialaisten virallinen sivusto vaikeni maaliskuun 17. päivän tiedotteessaan, jossa kerrottiin kisojen vesiturvasta. O LY M P I A L A I S T E N A I K A A N destä, mutta nyt ei kymmenen metrin kaivo ole riittävän syvä. "Kuinka voisimme kasvattaa riisiä? Meillä ei ole vettä edes viljalle", valitti kolmekymppinen viljelijä Wang Duchuan. Osakemarkkina-analyyseja tarjoava Seeking Alpha -sivusto uutisoi 20. elokuuta, että Pekingin pohjoispuolisilla alueilla ei voi enää viljellä paljon vettä vaativaa riisiä edes sateisina vuosina. Vesipula uhkaa jo talouskasvuakin. väki ja talonpojat eivät kisavieraita päässeet kohtaamaan, sillä sen ja pääkaupungin välille oli sijoitettu kymmenen olympialaisten turvatarkastuspisteeksi nimettyä aseistettujen poliisien tiesulkua, vaikka kisoja käytiin yli 160 kilometrin päässä. Sulut estivät tehokkaasti kanssakäymisen ja väestön ahdingon paljastumisen. Julmaa kohtalon ilkuntaa on, että kaikki tapahtui olympialaisten BAODINGIN K AUPUNGIN kannalta turhaan. Tiibetin tapahtumien vuoksi olympiakaupunkiin ei saapunutkaan odotettua määrää urheiluturisteja, joten kulutuspiikkejä ei tullut eikä Baodingin asukkaiden vettä tarvittu. Olli-Pekka Haavisto Viiteluettelo löytyy Voiman netistä, www.voima.fi PEKING IMEE HEBEIN KUIVIIN vesivarojen ministeriö esittelee 22. syyskuuta verkkosivullaan uutistoimisto Xinhuan uutisen. Se kertoo Pekingin g kroonisen vesipulan hätäratesipulan kaisusta, jossa johdetaan ssa kaupunkiin 300 miljoonaa kuutiometriä vetmetriä tä pika-apuna Hebein na maakunnasta. ta. Baodingin ohi ran kennettiin Pekingiin kisojen vedenkuludenkulutuspiikkien varalle 320 kilometriä pitkä riä kanava- ja putkijärjestkijä j telmä. Tämä on osa valtavaa Jangtsejoesta rakennettavaa kanaalijärjestelmää, jonka sanotaan tähtäävän kuivan Pohjois-Kiinan vedensaannin lisäämiseen. Vesi saadaan muun muK I I N A N K A N S A N TA S A V A L L A N selvitti asiaa haastattelemalla yli 20:ta viljelijää, vesi-insinööriä ja viranomaista. 31 000 ihmisen arvioidaan menettäneen kotinsa ja maansa. Välittömäksi syyksi yhdet haastatellut sanoivat veden hintojen yli 300 prosentin nousun, mihin kellään ei ollut enää varaa, toiset taas totesivat kastelukanavansa yksinkertaisesti kuivuneen. Monet velkaantuivat rahanlainaajille. Tässä maakunnassa perheen tulot saattavat jäädä yhteen dollariin päivässä. Aiemmin viljelijät ovat saaneet vettä parin metrin syvyyS U N D AY T I M E S assa Keltaisesta joesta 400 kilometrin päästä Baiyangdian-järven kautta, jolla itsellään on vakava kuivuusong gelma. Jokaista vesilitraa kohden menetetään yli neljä litraa haihtun misena ja vuotoina. Hebein oma veden riittävyys on ve vain 1 prosenttia Kii12 nan m maakuntien keskiarvost arvosta. Kun jättimäinen veden u uudelleenohjaushanke etelästä pohjoiseen o saatu kaikilta on osin päätökseen vuonna pää 2010, P ki gii t Pekingiin tullaan ministeriön mukaan johtamaan vettä miljardi litraa vuosittain. Olli-Pekka Haavisto Tavarat eivät liiku itsestään Öljyä kuljetetaan paikasta toiseen, että voidaan kuljettaa lisää öljyä paikasta toiseen. paljon negatiivisia ympäristövaikutuksia esimerkiksi päästöjen ja jätteiden muodossa. Senhän tiedämme. Tarkempia tietoja ilmiöstä on saatavilla Olli Tammilehdon tutkimuksesta, joka onnistuu samalla olemaan yhteiskuntakriittinen pamfletti. Ajatuksena on, että kun kuljetusten ympäristövaikutukset tehdään näkyviksi samassa paketissa, huomataan järjestelmän pirullisuus. Markkinatalouspuhe on puhetta passiivissa, tai puhetta subjektittomien "markkinoiden" toiminnasta. Siksi tutkimus on tarpeellinen: aktiivinen toiminta tulee näkyviin. Asiat eivät liiku itsestään sijainnittomille markkinoille, vaan ne hyvin aktiivisesti tuodaan. Tähän tarvitaan valtavasti työvoimaa, energiaa, ja niin edespäin. näkymättömiä vain puheessa, vaan myös tilastoissa. Kuljetukset eivät näy valtioiden ympäristötaseissa, kun esimerkiksi päästöjä mitataan. Ympäristöhaitat voivat näyttää vähenevän, kun lisääntyvät kuljetukset itse asiassa lisäävät niitä. Kun myös lento- ja laivarahti on jätetty päästösopimusten ulkopuolelle, tavaran liikuttamisella tuntuu olevan outo erikoisasema. Tammilehto piirtää kuljetusjärjestelmästä absurdin kuvan. Kuljetuksia pidetään taloudellisen hyvinvoinnin kannalta välttämättöminä. K U LJ E T U K S E T E I VÄT O L E Samaan aikaan niitä subventoidaan valtavasti. Merkittävimmät kansainvälisissä kuljetuksissa siirtyvät tavarat ovat polttoaineita, kuten öljyä, joita tarvitaan ennen kaikkea kuljettamiseen. T U T K I M U K S E N K E S K E I N E N piiloargumentti kuuluu: kansainväliset kuljetukset eivät ole tavaroiden siirtelyä, vaan järjestelmä. Järjestelmä vaatii valtavan infrastruktuurin, jatkuvaa tavaroiden säilömistä maanteitä kulkevissa rekoissa, standardointia ja synkronointia. Siinä missä siirtelyn määrään ja laatuun voi vaikuttaa, järjestelmälle voi sanoa vain kyllä tai ei. T AVA R A K U LJ E T U K S I L L A O N Teppo Eskelinen Olli Tammilehto: Kuljetusten kurjuus. Uusi Tuuli 2008. 60 s.
  • Vinokino 2008 Lesbo- ja homoelokuvan festivaali Turku 24.10.­26.10. Helsinki 31.10.­2.11. Tampere, Jyväskylä, Oulu 28.10.­9.11. www.vinokino.fi taide www eleh .taid ti.fi
  • MIEHISTÖJÄ ETSITÄÄN KANSAINVÄLINEN "OCEAN RAGE" -TIIMIMME ON OLLUT VUOSIKYMMENIÄ MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ YHÄ SUUREMPAA JA VAHVEMPAA POLTTOMOOTTORITEKNOLOGIAA, HURJEMPIA PURJEHDUSKELEJÄ, KASVATTAMASSA VALTAMERIEN PINTA-ALAA JA KENTIES JOPA MUUTTAMASSA MERIVIRTOJEN SUUNTIA SUOTUISAMMIKSI. TULE SINÄKIN OSAKSI IHMISKUNNAN HISTORIAN SUURINTA LAIVUETTA JA MIEHISTÖÄ, JOKA YLITTÄÄ SEKÄ OMAT ETTÄ LUONNON SIETOKYVYN RAJAT. TULE VOITTAJIEN TIIMIIN.
  • Pahaa verta VALOKUVA K E S Ä K U U N L O P U L L A eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio antoi vastauksen kahden yksityishenkilön SPR:n Veripalvelua vastaan nostamaan kanteeseen syrjinnästä. Kantelu koski Veripalvelun elinikäistä verenluovutuskieltoa miestenvälistä seksiä harrastaneita henkilöitä kohtaan. Oikeusasiamiehen mukaan kieltoa ei voida pitää lainvastaisena. Ratkaisussaan oikeusasiamies korostaa, ettei kielto johdu sukupuolisesta suuntautumisesta, joka nauttii perustuslain suojaa syrjintää vastaan, vaan sukupuolikäyttäytymisestä. Sukupuolisen käyttäytymisen perusteella ihmisiä voidaan edelleen syrjiä. Asiasta virinnyt keskustelu on ollut yhtä käsitteiden sekamelskaa. On riskikäyttäytymistä, riskiryhmää ja riskitekijöitä. Käsitteiden erot eivät ole juurikaan selvillä ja niitä onkin käytetty aika huolettomasti. Riskiryhmä-käsitteestä on pääosin jo luovuttu, vaikka oikeusasiamies ja Veripalvelu sitä käyttävätkin. Olisikin aiheellista puhua riskitekijöistä tai riskikäyttäytymisestä. Riskikäyttäytymisen ja riskiryhmän ero onkin siinä, että riskikäyttäytyjät kuuluvat riskiryhmään, mutta Veripalvelun nimeämään riskiryhmään kuuluminen ei automaattisesti tarkoita, että henkilö on riskikäyttäytyjä. Hieman ongelmallista? Oikeusasiamiehen ratkaisussakin tietty seksuaalikäyttäytyminen on nähty riskikäyttäytymisenä. Näin asia ei kuitenkaan ole. HIV on tauti, joka tarttuu verikontaktin, jaettujen neulojen ja suojaamattoman seksin vä- lityksellä. Kondomi suojaa tartunnalta miltei sataprosenttisesti kaikenlaisessa seksissä. Veripalvelu perustelee kieltoa sivuillaan seuraavasti: "HIV-tartunnan riski miesten välisessä seksissä noin 25kertainen heteroseksiin verrattuna." K I E LT O P E R U S T U U maton Suojaa aina seksi on tymistä, yttäy riskikä ojattu seksi su mutta i ole. e oletukseen, että kaikki seksi on suojaamatonta seksiä. Suojaamaton seksi on aina riskikäyttäytymistä, mutta suojattu seksi ei ole, oli se sitten miestenvälistä tai miesten- ja naistenvälistä. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Kansanterveyslaitos on tutkinut miestenvälistä seksiä harrastaneiden tartuntoja, mutta heteromiesten ja -naisten tartuntojen määrästä vastaavaa tutkimusta ei löydy. Perustelut kiellolle perustuvat siis olettamuksiin seksuaalikäyttäytymisestä ja tartuntojen määrästä. Syrjivät asenteet ovat yhteiskunnassa usein hyvin syvään juurtuneita, ja niiden muuttuminen on hidasta. Asenteet määrittävät myös mitä tutkitaan ja miten. HIV:ta ei edelleenkään nähdä "koko kansan" tautina ja osaltaan Veripalvelun käytännöt edesauttavat näiden asenteiden säilymistä. Asenteista kertoo myös se, ettei Kansanterveyslaitos ole tehnyt esiintyvyystutkimusta heteroväestöstä. Ilmi tulleet HIV-tartunnat ovat kuitenkin heteroväestön keskuudessa 2000-luvulla kaksinkertaistuneet. On huolestuttavaa, että jopa viidesosa tartunnoista käy ilmi vasta AIDS-vaiheessa, jolloin henkilö on voinut kantaa virusta jo kymmenen vuotta tietämättään. Myös raskaana olevien naisten seulonnoissa ilmi tulleiden tartuntojen lisääntyminen kertoo siitä, etteivät suo- TURVASEKSIÄ. Ruotsalainen HIV-tiedotusläpyskä listaa turvaseksin muotoja. Kullimiekkailu on hauskaa ja turvallista, esite kertoo. malaiset aktiivisesti testauta itseään. On varsin mahdollista, että on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä omaa HIVstatustaan ja harrastavat silti suojaamatonta seksiä. Hyvin mahdollista on myös se, etteivät nämä ihmiset ymmärrä olevansa riskikäyttäytyjiä. Vuonna 2007 luovutetusta verestä oli syyskuuhun mennessä löytynyt kolme HIVtapausta. S P R : N V E R I P A LV E L U N O L I S I A I K A uudistaa luovutuskäytäntöjään. Jos elinikäisestä kiellosta ei haluta luopua, tulisi sen määräytyä riskikäyttäyty- misen, ei seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvän sukupuolikäyttäytymisen perusteella. Nykyinen ulkoministeri Alexander Stubb ja kollegat olivat tiivistäneet olennaisen kirjallisessa kysymyksessään komissiolle vuonna 2006 seuraavasti: "Kaikki aids- ja HIV-asiantuntijat voivat vahvistaa, että homo-, lesboja biseksuaalisten yhteisöjen todennäköisyys osallistua seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen ei ole suurempi kuin heteroseksuaalisten henkilöiden todennäköisyys osallistua siihen. Koska kaikki ryhmät ­ heterot, homot, lesbot ja biseksuaaliset ­ ovat yhtä pystyviä seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen, on epäoikeudenmukaista, että vain homoja, lesboja ja biseksuaalisia kielletään luovuttamasta verta." Pirre Soininen VINOKINO, lesbo- & homoelokuvien festivaali, Pohjoismaa-teema, elokuvia myös Taiwanista & Argentiinasta 24.­ 26.10. Turussa, 31.10.­2.11. Helsingissä & 28.10.­9.11. Tampereella, Jyväskylässä & Oulussa. Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi TOIMINTA 4.10. MUISTA EL Ä INYSTÄV I Ä K ANSA INVÄLISENÄ 7.10. K YNT TIL ÄMIELENOSOITUS ANNA POLIT- Hesy & Vantaan Jumbon Citymarket järjestävät yhteisen tempauksen, jolla kerätään ruokaa kodittomille eläimille, tule Citymarketin lemmikkiosastolle kello 11­18 juttelemaan eläinsuojelusta & Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen toiminnasta, Vantaanportinkatu 3, kello 15­18 paikalla on taputeltavana elokuvasta tuttu Myrsky-koira isäntänsä, ohjaaja Marko Rauhalan kanssa, paikalla on myös Hesyn auto, johon asiakkaiden toivotaan lahjoittavan ruokaa ja tarvikkeita kodittomille eläimille, Jumbon Citymarket on luvannut kymmenen prosenttia lemmikkiosaston päivän myynnistä kodittomille eläimille. Lisäksi Hesyllä on kirjamyyntitapahtuma Helsingin keskustassa, Lasipalatsin kulmalla kello 11­17. 5.10. K A SVISKEKKERIT kutsuvat tutustumaan kasvisruuan monipuoliseen maailmaan, vegaaninen ruoka on muutakin kuin ituja ja porkkanoita, ja nyt se on mahdollista testata itse ­ täysin veloituksetta, maistuvia kasvisruokia tarjoillaan Helsingin Uudella ylioppilastalolla kello 14. EL Ä INTENPÄ I VÄN Ä, Helsingissä Venäjän Suurlähetystön edustalla, Tehtaankatu 1, kello 18.30. KOVSK AJAN MUISTOLLE, 15.10. OMA ISHOITAJIEN VOIMAT Ä ÄRIR AJOIL- Mielenosoitus Helsingissä Eduskuntatalon edessä kello 12­12.30, asiasta on tehty vetoomus, jonka voi allekirjoittaa osoitteessa www.adressit. com/omaishoitoperheet. L A ­ MITEN K ÄY "HY VINVOINTIVALTION"? KELLOKOSKI R AUHAN JA KEHIT YK SEN TOIMINTAPÄIVÄT, I & II OSA, draama- ja osallistavia mene- telmiä kansainvälisyyskasvatukseen, 18.­19.10. Itämerikeskuksessa, Rauhakoulun kurssille haetaan helsinkiläisiä & turkulaisia kansainvälisyyskasvatuksesta, rauhankulttuurista ja draamakasvatuksesta kiinnostuneita henkilöitä, jotka olisivat halukkaita toimimaan lasten & nuorten kanssa, kurssi sopii myös niille, jotka haluavat uusia ideoita omaan kasvatustyöhönsä, kuljetus Helsingistä, ilmoittautuminen rauhankoulu@rauhanliitto.fi, www.rauhanliitto.fi/ rauhankoulu. TAPAHTUMAT 5.10. PERINTEISET ELI A S -KOULUN MIKKELIN MARKK INAT, syksyn herkkuja, satotuotteita, ruokabuffet, kakkukahvila, ongintaa, arpajaiset, kirpputori, puuhanurkka lapsille, ihania hyvän olon hoitoja kello 11­15, Helsingin Eliaskoululla, Ehrensvärdintie 31­35. 6.10. KIRPPUTORI, Suomen Kansallisteatterin puvuston Pienen näyttämön lämpiossä kello 15­20. 8.10. INFOILTA, nuorten (18­30-vuotiaiden) vapaaehtoistyömahdollisuuksista maailmalla, Maailmanvaihto ry:n tapaaminen Helsingin Caisassa, Kokoustila 2, kello 18­20. 16.10. K ALLION K ÄVELYFESTIVA ALI, kierros työväen Helsingin Hakaniemessä, lähtö Työväentalolta, Paasivuorenkatu 5 A, oppaana historiantutkija Tero Tuomisto, järjestää Kallion Kulttuuriverkosto & Kohtaamispaikka Myötämäki. 22.10. LUZ ESTHEL A CASTRON Suomen-vierailun kunniaksi Amnesty järjestää yleisöillan, tilaisuudessa Rafael Monteron ohjaama elokuva Preguntas sin respuesta, joka kertoo meksikolaisessa Juárezin kaupungissa tapahtuneista naisten murhista & katoamisista, elokuvan jälkeen yleisöllä on mahdollisuus keskustella meksikolaisen ihmisoikeusaktivisti Luz Esthela Castron kanssa, elokuva K-18, englanninkielinen tekstitys, Helsingin Kino Engelissä, kello 18­21. TURKU EL ÄVÄ KUVA? -elokuvatietovisa, juontajana Sakari Lehtonen Bar Bristolissa, Hämeenkatu 16, torstaisin 30.10, 27.11 & 18.12. kello 19. KESKUSTELUT & SEMINAARIT 4.10. MOZAMBIQUE ­ sodanjälkeisen menestystarinan tilintarkastus, seminaari etsii laveampia näkökulmia kehityksen & hyvinvoinnin edellytyksiin, riittääkö rauhaa köyhyyden poistamiseksi? Seminaarin pääalustaja on tutkija & toimittaja Joseph Hanlon, joka otsikolla Donor myths about Mozambique ­ reality check and the magical MDG purkaa osaltaan kuvaa Mosambikista kehitysyhteistyön menestystarinana, keskustelemassa Liisa Laakso, Laura Torvinen & Pedro Comissário, keskustelua johtaa Mika Rönkkö, seminaari on englanninkielinen, Helsingin Pasilan Rauhanasemalla kello 13­17. 6.10. MITÄ K AUHAJOK I OPET TA A? Maanantaiklubilla keskustelemassa lasten- ja nuorisopsykiatri Pirkko Turpeinen-Saari & psykologi Emmi Tuomi, lisäksi musiikkiesityksiä, klubin vetäjinä Irene Auer & Yrjö Hakanen, Helsingin ravintola Milenka, Haapaniemenkatu 3-5, kello 19. 9.10. SEMINA ARI JON FOSSEN DR AMATIIK A STA, norjalainen Jon Fosse on maailman esitetyim- piä nykydramaatikkoja, Klockriketeaternin järjestämä luento Helsingin yliopiston päärakennuksessa kello 10­16. RUOTSI SUOMESSA, SUOMI RUOTSISSA, luennoimassa Mirja Saari aiheesta Vuoden 1809 kielitilanteesta nykyaikaan & toinen luennoitsija Leena Huss, Uppsala universitet: Onko suomella mahdollisuuksia Ruotsissa? Suomen & Ruotsin kohtalonyhteys, Studia generalia -luentosarja Helsingin yliopistossa Porthanian luentosalissa PI, Yliopistonkatu 3, torstaisin kello 17­19. T YÖVÄENLIIK K EEN K IRJA STON PUHUJA SEUR A, Tommi Uschanov, Outi Alanko-Kahiluoto, Lauri Holappa & Ruurik Holm kertovat & keskustelevat kirjoista "Mikä vasemmistoa vaivaa" & "Puolueiden kriisi ­ Puolueet & uusliberalismi: Mitä on tehtävä?", illan isäntänä on toimittaja Hannu Taanila, Helsingin Työväenliikkeen kirjasto kello 18­20. 16.10. ITSENÄ INEN VA I AL AMA INEN, luennoimassa Riitta Hjerppe aiheesta Venäjä-yhteys vauhditti Suomen teollistumista & toinen luennoitsija Bo Lönnqvist: Muodostuiko Suomelle identiteettiä? Suomen & Ruotsin kohtalonyhteys, Studia generalia -luentosarja Helsingin yliopistossa Porthanian luentosalissa PI, Yliopistonkatu 3, torstaisin kello 17­19.
  • Oikeus olla - maksuttomia tiloja kaikille, bussilippu 0 euroa, Stop töhryille -kampanja lopetettava Oikeus päättää - 5 % kaupungin budjetista kaupunginosakokouksille Oikeus asua - vuokrat alas asuntoja lisäämällä Oikeus tulla toimeen - tarpeeksi rahaa terveydenhoitoon ja sossuun, kaupungin työntekijöille riittävästi palkkaa ja työkavereita PUHKAISE KUPLA ­ TEE MAAN PARAS VASTAMAINOS! Kilpailussa on sarja alan opiskelijoille ja ammattilaisille sekä avoin sarja. Osallistua voi tekemällä mainosjulisteen, -musiikkia, -animaation tai -elokuvan. Viime vuonna kilpailuun osallistui 136 mainiota työtä, joita voi käydä katsomassa osoitteessa www.mainoskupla.fi. KILPAILUAIKA PÄÄTTYY 27.10. Yleisö pääsee tänä vuonna ensimmäistä kertaa äänestämään omaa suosikkiaan. Tuomareina toimivat kuvataiteilija Katja Tukiainen, muusikko Risto Ylihärsilä Risto-yhtyeestä, Markkinointi&Mainontalehden toimittaja Mattias Erkkilä, Voima-lehden ja adbusters-finlandin AD/valokuvaaja Klaus Welp, kansalaisaktivisti ja ympäristöpolitiikan tutkija Annukka Berg sekä yhteisöja markkinointivastaava Sasu Halme Floobs-nettiTV:stä. MOLEMPIEN SARJOJEN VOITTAJAT SAAVAT RUTKASTI MAINETTA, KUNNIAA JA NÄKYVYYTTÄ SEKÄ 100 EURON LIPPULAHJAKORTIT. WWW.MAINOSKUPLA.FI LUONTO-LIITTO ja VOIMA-LEHTI järjestävät neljättä kertaa vastamainoskilpailun, joka haastaa kritisoimaan kulutuskulttuuria huumorilla ja mainosmaailman omalla kielellä.