Voima 7/2013 - Lehtiluukku.fi

TU E ima.fi IS MA ! fifi.vo NTA JOURNAL M IA . TIL A A V O I f oi v . ifi .f a m 2 u Tilaa! A TO 7| sy 3 01 u ysk RIIPPU M i 7
Nyt elokuvateattereissa ! A I S K U U T U U DVD KAUPOISSA 18.9. ++++ +++++ ++++ ”ELOKUVASSA ON MIELETÖN OLEMASSAOLON TUNTU” “KASVATTAA JÄNNITETTÄÄN HITAASTI, MUTTA ARMOTTOMASTI” “MESTARILUOKKAA... – Vilma Vantola / Voima – Tarmo Poussu / IS TYYLIKÄS JA HYVIN NÄYTELTY” NOKKELA, TERÄVÄ, – Esko Rautakorpi / Yle/Tähtihetki ++++ ++++ – HS / NYT – IS +++++ +++++ – Suomen kuvalehti – Turun sanomat WWW.SCANBOX.COM ++++ ++++ – Pertti Avola / HS/Nyt – Metro
ilmoitus SYYSKUUN MERKKITUOTTEET
SISÄLTÖ 2.9.– 6.10.2013 7 / 2013 7 AJASSA 8–19 PÄÄKIRJOITUS Jari Hanska on Voiman vastaava päätoimittaja. Hän suhtautuu intohimoisesti kabinettipolitiikkaan, teatteriin ja yhteiskunnalliseen kähmintään. Toimittajat vieraalla tontilla s. 8 • Lukijaposti s. 10 • Kannumies Ranskasta s. 12 • Kansalaisaloite mainoksena s. 13 • Sananvalta • Teemu Mäki s. 14 • Hallintarekisteri on täällä taas s. 14 • Rahan voima, Banker Wanker s. 16 • Kultainen tulevaisuus s. 16 • Ruokatohtori s. 17 • Toisinajattelija, Fanny Malinen s. 18 • Suomi, Pohjolan Nigeria s. 18 Itsesaastutus on helppoa Tanu Kallio 8 Mediaan murtautujat. mu u rtautujat. TÄSSÄ LEHDESSÄ 22–37 22 Juha Jokela. Teatteriohjaaja etsii komediaa Espoosta ja työryhmistä. Espoon profeetta s. 22 • Äitien & isien sota s. 24 • Aidattu estetiikka s. 28 • Venäjä vastaan homot s. 31 • Mitä meri s. 35 • Lähde merille, sulttaani maksaa s. 36 KULTTUURI 39–57 Suomen leijona sammuu s. 41 • Kulttuuritantta, Ruusu Haarla s. 42 • Nyt riitti Pinochet s. 42 • Kuvakuva s. 42 • Kirjastonhoitajat räväyttävät s. 43 • Kaunistelematta paras s. 44 • Bossa tulee taas! s. 45 • Tumma joukko palaa s. 47 • Perinteet särölle s. 48 • Peitetehtävissä s. 51 • Runo rokkaa sarjakuvissa s. 52 • Muut lehdet s. 53 • Lihava ihminen on lihava s. 54 • Antakaa meille kieli s. 55 • Tartu runoon s. 55 • Autotallista kodinkone-jeesukseksi s. 56 • TV-liite s. 57 • Kurkistus pimeään s. 58 Joonas Rinta-Kanto Tanu Kallio Tanu Kallio 39 45 KOLUMNIT 14, 16, 18 & 42 Teemu Mäki Kannen kuva: Tanu Kallio & Mirkka Hietanen 7 Banker Wanker Fanny Malinen 46 AKTIVISMI Ruusu Haarla kyllä minä tiedän. Oon pilannu kaiken. Menin eilen juomaan toimittajaintegriteettini”, valitin eräänä aurinkoisena kesäaamuna puhelimeen kollegalleni. Kesällä tuli journalistisesti hieman hölmöiltyä. Vietin heinäkuussa Porin SuomiAreena-tapahtumassa neljä päivää. Yhtenä päivänä tein ihan töitäkin ja kävin vetämässä veroparatiiseja koskevan paneelikeskustelun. Muun ajan kiersin kuuntelemassa kaiken maailman jutustelua erilaisista aiheista aina tiedustelutoiminnasta nuorisotyöttömyyteen ja eläkeratkaisuihin. Keskiviikkoiltana se sitten tapahtui. Päätin mennä illalla piipahtamaan viestintätoimisto Tekirin skumppatilaisuuteen. Sitä ennen koukkasin nopeasti MTV3-tilaisuudessa lasillisella ja syömässä muutaman cocktailpalan. Nam! Tekirin tilaisuudessa, joka pidettiin Suomalaisella klubilla, oli paikalla lukuisia toimittajia ja poliitikoita sekä viestintätoimistojen väkeä. Kappasta vain, tarjolla oli aitoa sampanjaa, ja sehän maistui mainiolta. Törps! Seuraavaksi onnistuin hankkimaan itselleni kutsun myös Porin kaupungin vastaanotolle, joka pidettiin samana iltana. Kättelin kaupungintalolla isäntäparin, hymyilin ja suuntasin tarjoilujen ääreen. Kappas, viinii, siiderii hyvässä seurassa. Törps! Seuraavaksi väittelinkin kovaan ääneen Angry Birdshuppariin pukeutuneen heppulin ja erään toimittajan kanssa veronkierrosta ja huuhtelin samalla muutaman oluen kurkusta alas. Törps! ”Ä L Ä S A N O M I TÄ Ä N , 58 L O P P U I L L A N J A Z Z - K A D U L L A maksoinkin sitten itse. Se on pieni lohtu, sillä seuraavana päivänä kävin vielä Akavan tilaisuudessa mussuttamassa vadillisen tuulihattuja ja puoli pannua kahvia. Nam! Sture Fjäder hymyili viereisessä pöydässä. En vaivautunut esittämään yhtään kysymystä. Summa summarum. Tuli todistettua, miten helposti itsesaastuttaminen kriittiseltä toimittajalta onnistuu. Jos Jorma Ollila olisi lyönyt minulle kouraan metsästyskiväärin ja vienyt metsälle viskipullo takataskussa, olisin lähtenyt varmasti. Hauskasti olisimme kaataneet pari karhua ja muutaman marjastajan. Koska on se nyt vain kivaa, kun on kivaa. Etenkin jonkun toisen piikkiin. Toimittajan integriteetti on hauras. Pitää muistaa, että riippumattomuus ei tarkoita sitä, etteikö voisi keskustella kaikkien mahdollisten tahojen kanssa yritysjohtajista ja lobbareista aina etujärjestöpamppuihin tai vaikka Ku Klux -klaaniin asti. Oleellista sen sijaan on, että kun minglailee milloin kenenkin kanssa, niin olisi syytä maksaa omat laskunsa. Vielä huolestuttavampaa on se, että eliitti leikkii aina keskenään. Niin myös SuomiAreenassa. Vaikka paneelit olivat kaikille avoimia, niin kaupungintalon tilaisuudessa olivat lähinnä yhteiskunnan silmäätekevät. Tulipa aamulla skumpanhuuruiseen mieleen, että milloin itse keskustelin viimeksi pitkäaikaistyöttömän kanssa. Joten turha ihmetellä, kun rakenneuudistukset tarkoittavat aina kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kyykyttämistä. Hehän maksavat omat tuulihattunsa itse. jari hanska Kiitos Voim a-pa ak ku u 2007–2013! r.ii.p. r p ? Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.?, toimituksen sähköposti toimitus@voima.?, www.voima.? Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö, vapaalla 1.2.–15.9.2013, vt. Jari Hanska 050 551 8997 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala, vapaalla 2.9.–29.11.2013, vt. Jari Hanska 050 551 8997 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen, (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD/graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraa?kko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen toimittajaharjoittelija Minea Koskinen valokuvaajaharjoittelija Tanu Kallio Avustajina tässä numerossa Anu Brask, Ruusu Haarla, Laura Happo, Kalle Heino, Anna-So?a Joro, Maria-Kaisa Jurva, Marjo Jääskä, Janne Kervinen, Meeri Koutaniemi, Roosa Laaksonen, Pertti Laesmaa, Joona Leppänen, Fanny Malinen, Teemu Mäki, Hanna Nikkanen, Tommi Parkko, Pilli-Liisa, Miikka Pirinen, Maaria Pääjärvi, Kalle Sihvonen, Janne Siironen, Maria Stereo, Kaisu Tervonen, Mari Vaara, Jukka Vuorio, Banker Wanker, Klaus Welp Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari.tamminen@voima.? & Jorma Anttila Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 8/13 ilmestyy 7. lokakuuta. ISSN 1457-1005
AJASSA 7 / 2013 8 Apollo 11:n laskeutumisalue Kuussa suojeltava ennen kuin sinne tulee toriparkki tai vastaava. Markkinointitoimisto Alaskan toimitusjohtaja Jarkko Lehtopelto Twitterissä 28.8.2013 TEKSTI MINEA KOSKINEN KUVITUS MIRKKA HIETANEN Osta oma uutinen! Irtisanomisten repimiä toimituksia vaivaa resurssipula, mutta juttuja on saatava taottua entiseen tahtiin. Avuksi tulevat journalistisia sisältöjä tuottavat viestintätoimistot. teki heinäkuussa 2013 suomalaisille päätoimittajille kyselyn, jossa heiltä penättiin vastauksia siihen, miten mediatalot varautuvat paljon puhuttuun median murrokseen. Mediakonserneissa ollaan huolissaan muun muassa siitä, että sosiaalinen media ja ilmaiset verkkosisällöt nakertavat pörssiin listautuneiden konsernien tuloksia. Ilahduttavasti päätoimittajat näkevät yhtenä ratkaisuna kannattavuuden ja levikkien laskuun entistä laadukkaammat journalistiset sisällöt. MTV3:n tutkivan journalismin ohjelma 45 minuuttia esitteli päätoimittajien visioita 18. heinäkuuta. ”Ihmiset haluavat laadukasta, järjestettyä ja syvällisen oloista mediaa, jossa voi perehtyä isompiin kokonaisuuksiin. Perinteinen perustehtävä nousee uudestaan M TV3 arvoonsa”, Lapin Kansan päätoimittaja Matti Posio kertoi ohjelmassa. Aamulehden päätoimittajan Jouko Jokisen mielestä ratkaisut ovat olleet tähän asti pehmeitä. ”Ei irtisanomisia niin paljon ole ollut.” Tutkimukseen haastatellut päätoimittajat aikovat vastata tulevaisuuden haasteisiin laittamalla lisää resursseja uutisiin, tutkivaan journalismiin sekä talouteen ja politiikkaan. Kun mainostulot vähenevät, tulevaisuudessa entistä laadukkaammasta sisällöstä maksaa iloinen ja tyytyväinen median kuluttaja. Optimistiselle kehitykselle löytyy myös ikävämpi vaihtoehto. Päätoimittajat vastasivat yksiselitteisesti, että yksi lääke kannattavuuden laskuun on se, että seuraavan kahden vuoden aikana toimituksista vähennetään väkeä. Vuosien 2007 ja 2011 välillä viiden suurimman päivittäin ilmestyvän lehden toimitukset ovat jo kutistuneet keskimäärin neljänneksen. kun toiS mittajia potkitaan pihalle toimituksista, yritykset ja organiAMA AN AIK A AN, saatiot satsaavat viestintäpalveluihin yhä enemmän. ”Tajusin muutama vuosi sitten, että viestintätoimistot tahkoavat isoja liikevoittoja”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen. Viestintäyksikkö tai -toimisto hakee mediaosumia ja prässää yrityksen tai organisaation imagoa. Viestintätoimistot väsäävät tiedotteita, ehdottavat haastateltavia ja tekevät valmista taustamateriaalia toimittajille. Maksaja on yritys tai organisaatio, joka hyötyy viestinnästä. Esimerkiksi viestintätoimisto Hill & Knowlton auttaa asiakkaita ”löytämään organisaationsa toiminnasta tarinoita, joista hyvät mediajutut syntyvät”. Suomen 20 suurinta viestintätoimistoa kasvattivat viime vuon- na myyntikatteitaan keskimäärin lähes kymmenen prosenttia verrattuna vuoteen 2011. Vuonna 2012 myyntikate 20 suurimmalla viestintätoimistolla oli yli 37 miljoonaa euroa. Työntekijöiden määrä kasvoi samassa suhteessa. Vuonna 2012 20 suurinta työllisti 346 henkilöä. pääV tyy entisiä toimittajia, joille ei riitä leivänsyrjää tai uranäkyI E S T I N TÄT E H TÄ V I I N miä mediataloissa. ”Ehdottomasti toimittajat ovat kovaa valuuttaa viestinnän kentällä”, vahvistaa Yritys- ja yhteisöviestinnän ammattilaisten järjestö ProComin johtaja Laura Kautinen. Viime heinäkuussa Ylen A-studion toimittaja Katri Makkonen valittiin presidentin viestintäpäälliköksi. Helsingin Sanomien pitkäaikainen politiikantoimittaja Jouni Mölsä siirtyi ulkoministeriön viestintäjohtajaksi vuoden 2012 heinäkuussa. Saman vuoden kesäkuussa Akavan viestintäpäälli- köksi nimettiin Marjo Ollikainen, Helsingin Sanomilta hänkin. Journalistiliiton Nieminen on kiinnittänyt huomiota tuttuihin toimittajanimiin merkittävien viestintäpaikkojen hauissa. Tutkivan journalismin yhdistyksen puheenjohtaja Salla Vuorikoski on havainnut samaa liikehdintää kollegoiden joukossa. ”Kovia tekijöitä siirtyy viestinnän tontille. Ei se journalismille mitenkään hyvää tee.” Esimerkiksi entisen tutkivan toimittajan Harri Saukkomaan perustama, muun muassa Talvivaaraa edustava viestintätoimisto Tekir mainostaa kotisivuillaan, että toimiston työväline on ”tutkivan journalismin asenne”. Hiljaista tietoa toimituskäytännöistä kulkeutuu väistämättä aidan toiselle puolelle. Mika HoT relli työskenteli aikaisemmin Tanskassa ja New Yorkissa ulkoO I M I T U S J O H TA J A maankirjeenvaihtajana muun muassa BBC:n suomenkieliselle toi-
AJASSA 7 / 2013 Toimittajista suuri osa, 43,9%, pitää tiedotetta erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. stt:n teettämä tutkimus 26.8.2013 RAJANVETOJA TÄ M Ä J U T T U sai alkunsa, kun huolestunut kansalainen lähestyi toimitusta uutisvinkillä. Hän oli hämmentynyt löydettyään ”tiedonhankintayritys” Newsbrokersin sivuilta raportin, joka muistutti huomattavasti helmikuussa 2013 Helsingin Sanomissa julkaistua juttua. Hesarin jutussa toimittaja Matti Tyynysniemi käsitteli Suomen oikeusjärjestelmän ongelmaa, liian pitkiä oikeudenkäsittelyaikoja. Samoin sanankääntein ja asetelmin samaa ongelmaa käsitteli myös Newsbrokersin sivuilta vapaasti ladattava raportti. Raportin on tilannut ja maksanut Suomen Lakimiesliitto. Newsbrokersin Horelli on haastatellut siihen asiantuntijoita ja oikeusprosessin läpikäyneitä. ” O L I N pyöritellyt juttuideaa samasta aiheesta, joten kyse oli sat- mitukselle, Suomen Kuvalehdelle, A-lehdille, Talentumin eri lehdille sekä suurille maakuntalehdille. Horelli on rekisteröinyt vuonna 2010 Newsbrokers-nimisen ?rman, jonka tehtävä yrityksen nettisivujen mukaan on tuottaa ”hiljaista journalismia”, jossa journalistisia reportaaseja tuotetaan suoraan asiakkaalle. Newsbrokers ei Horellin mukaan ole viestintätoimisto, vaan ”tiedonhankintayritys”. Newsbrokersin mukaan hiljainen journalismi eroaa perinteisestä journalismista vain siltä osin, että se tuottaa faktaa tilaajalle, ei suoraan julkisuuteen. On tilaajan ratkaistavissa, kuinka hankittua tietoa käytetään. ”Asiakas tilaa jutun aiheen, mutta jutun sisältöön hän ei saa vaikuttaa”, Mika Horelli kertoo. Tuotos näyttää raportin ja reportaasin välimuodolta. Jos asiakas niin haluaa, reportaasin voi ladata netistä ja sitä saa käyttää lähteenä toimitustyössä. ohjeiden muJtehtävä kaan sisällölliset ratkaisut on toimituksessa, eikä tätä OURNALISTIN valtaa saa ”missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle”. Ei edes silloin, kun mainostulot ehtyvät ja omistajien voittomarginaalit pienenevät. Periaatteessa toimittajat kasvatetaan skeptisiksi vaikutusviestinnälle. Kun pyöröovi journalismin ja viestinnän välillä käy tiuhaan, viestintätoimistot oppivat journalismin tekotapoja ja tarjoavat kiireisille toimituksille valmiiksi paketoituja juttuja, jotka muistuttavat mediatalojen omia tuotoksia. tumasta”, Hesarin jutun kirjoittanut Matti Tyynysniemi kertoo. Hesarin jutussa ja raportissa oli kaksi samaa haastateltavaa, joista toinen oli oikeusprosessin läpikäynyt nimetön lähde. Toimittaja teki haastattelut itse, eikä siksi maininnut Newsbrokersia jutussa. Tyynysniemi kertoo, että nimettömän lähteen saaminen Newsbrokersin kautta helpotti jutun tekoa. Journalistille hankalinta on usein juuri sopivien haastateltavien löytäminen. K Y S Y I N Horellilta, onko väärin, että toimittaja saa haastateltavat kuin tarjottimella, ilman mainintaa niiden lähteestä. ”Olisi kiva, jos meidät olisi jutussa mainittu, mutta tämä näyttäisi olevan mediatalojen tapa toimia. Meidän kannalta se ei ole ongelma.” Hänestä journalismin säännöt eivät riitele sen tosiasian kanssa, että hiljaiset reportaasit päätyvät Vaikuttajatahot osaavat hyödyntää esimerkiksi asiantuntijuus-korttia. Yritykset käyttävät viestintätoimistoja, koska aina yrityksen ei kannata puhua itsestään. Tehokkaampi vaikutus saadaan, kun yritykselle edulliset seikat nousevat media-agendalle viestintätoimiston kautta. julkisuuteen vain, jos tilaaja niin haluaa. V I E S T I N TÄ A L A L L E on nous- sut perinteisen yritysviestinnän rinnalle viestintätoimistoja, ajatushautomoita, tutkimusyksiköitä, yhteiskuntasuhdeammattilaisia ja muita lobbareita. Entiset toimittajat perustavat myös omia yrityksiä ja keksivät uusia, perinteistä journalismia sivuavia liikeideoita. Kun Talousanomat julkaisi toukokuussa 2013 Newsbrokersin raporttiin pohjaavan jutun aravalainojen kalleudesta, se lähteisti Newsbrokersin ajatushautomoksi. Maailmalla ajatushautomot käsitetään jonkin laajan aatteen esilletuojiksi ja puolestapuhujiksi. ”Ei meillä ole mitään aatteellista agendaa, vaikka toiminnassa onkin samoja piirteitä”, Horelli kiistää. Taloussanomien toimituspäällikön Petri Korhosen mukaan Horel- tiedotteet näyttävät menneen mediassa hyvin kaupaksi”, Vuorikoski sanoo. K U N K Y S Y I N mitä mieltä jour- nalistien valvova elin, Julkisen sanan neuvosto on siitä, miten hiljaiseen journalismiin ja Newsbrokersiin pitäisi suhtautua, vastaus on nolla. ”En valitettavasti voi ottaa kantaa kyseessä olevaan toimintaan. Minun täytyy varautua siihen, että joku voi tehdä kantelun JSN:ään Newsbrokers-aineiston käytöstä tiedotusvälineissä”, vastaa JSN:n puheenjohtaja Risto Uimonen. Median tulevaisuus näyttää niin viestintäväen kuin journalistien kannalta harmaalta. Raja-aidat hämärtyvät. Esimerkiksi Newsbrokersin Horelli vaikuttaa asialliselta ja ammattitaitoiselta. Hesarin tapauksessa informaatio oli käynyt läpi journalistisen arvion ja prosessin, eikä jutusta löydy moitittavaa. Tyynysmiehen esimiehen Marko Junkkarin mukaan olennaista on tarkistaa itse lähteet journalistisin kriteerein. ”Jos suhtautuu kriittisesti kaikkiin lähteisiin, ei mitään tarvitse sinänsä hyljeksiä. Ei tiedonlähde automaattisesti tarkoita, ettei tieto pidä paikkaansa”, Junkkari sanoo. J O U R N A L I S T I S E N riippumattomuuden loukkauksia vastaan olisi helpompi puolustautua, jos ne olisivat härskimpiä tunkeutumisia aidan väärältä puolelta. Vaarana on, että kun molemmilla puolin barrikadia on saman koulutuksen saaneita ihmisiä, vuorovaikutus rajojen yli on muodostumassa tiedottaja-toimittajien ammattikunnan sisäiseksi keskusteluksi, ja tiedon riippumattomuus punnitaan joka kerta uudelleen. Rajanveto jää huolestuneille ja epäluuloisille kansalaisille. että 36 prosenttia tutkituista jutuista sisälsi jäänteitä PR-materiaalista. Tutkimuksessa analysoitiin 3 797 uutisjuttua. tutkimuslähtöiseen M että PR:ään on saatu mediatalojen omasta journalismis- V asiakkaan maksaman viesta. Mediatalot, kuten Sanoma, tinnän motiivi voi olla puhtaasti ALLI teettävät samanlaisia tutkimuksia itse ja uutisoivat niiden tuloksista. U O M E N S U U R I N viestintäHelsingin Sanomien talouden toimisto Miltton Oy toteutti ja politiikan toimituksen esimies toukokuussa 2012 yhdessä TNS- Marko Junkkari sanoo, että viesGallupin kanssa valmistaloyritys tintätoimiston 109 media-osumaa Älvsbytalolle ”tutkimuslähtöisen kuulostaa suurelta luvulta. Myös PR-kampanjan”, Hesari uutisoi jonka viesti oli se, Älvsbyn ja Miltettä yli puolet suotonin tutkimusa i t tuloksen. malaisista valitsisi t sen Kiire ei valmistalon, jos se 36 pro älsi s i s J u n k k a r i s t a on laadukas ja hala t s jutui pa. ole ainoa syy R P ä it Kotisivuillaan helppoihin läpijäänte alista. Miltton kertoo, että menoihin. a i r e mat tutkimuksen tulok”Suomessista saatiin aikaan sa toimittajat 109 mediaosumaa. suhtautuvat ”Yritykset teetusein kritiikittävät yhä enemmän tällaisia tut- tömästi tutkimuksiin. Riittää, että kimuksia ja kyselyjä. Niitä on toi- juttu on muotoiltu tutkimukseksi, mitusten mailit pullollaan”, sanoo vaikka siinä olisi vain klikattu kylTutkivien toimittajien Vuorikoski. lä- tai ei-nappia”, Junkkari sanoo. Hän vilkaisee päivän sähköTaloussanomien toimituspäälpostiaan ja löytää heti esimerkiksi likön Petri Korhosen mielestä Energiateollisuus ry:n tutkimuk- ”asiantuntijuus” on väljähtänyt sen, jonka mukaan kolme neljäs- liian laajaksi käsitteeksi, ja toimiosaa suomalaisista on tyytyväisiä tukset päästävät läpi mitä hyvänsähkösopimuksen vaihtoon. Hy- sä asiantuntijoiden nimissä. ”Minua ärsyttää, kuinka toivä yritys, mutta menee läpi vain kuolleena uutispäivänä. mitukset naamioivat tiedotteita ”Hyvä esimerkki tutkimus- omiksi jutuikseen”, Korhonen satiedottamisesta on pettämissi- noo. Tutkija Laura Juntusen vuonna vusto, joka tekee kyselyitä siitä, kuinka paljon ja miten suomalai- 2011 julkaisemassa Leikkaa-liimaaset pettävät puolisoitaan. Nämä journalismia -raportissa todetaan, S lin ?rman ja muiden journalismia jäljittelevien toimistojen tekemisistä puuttuvat selkeys, taustat ja tarkoitus. U O R I KO S K I E I U S KO, totuuteen pyrkivä. Valmiiksi pilkottu, pakattu ja julkaisukanavaoptimoitu materiaali vähentää kitkaa toimitusten ja yritysten välillä. Toimittajat myöntävät paineen, mutta vaikutukset kielletään lähes aina. ”Toimittajilla on aina ollut kiire. Ei maailma muutu automaattisesti, vaikka journalismilla on TILAAJAN TOIVEJUTTU R A K E N N U S Y H T I Ö SRV tilasi helmikuussa 2012 Newsbrokersilta raportin korkearakentamisen turvallisuudesta. Se löytyy Newsbrokersin nettisivuilta ja on kenen tahansa kiinnostuneen käytettävissä. Raportin yhteenvedossa todetaan, että asiantuntijalausuntojen valossa korkearakentaminen on turvallisempaa kuin tavallisten kerrostalojen rakentaminen. SRV rakennuttaa tornitaloja muun muassa Helsingin Kalasatamaan ja Espoon Keilaniemeen. nyt taloudellisesti tiukat ajat”, Hesarin Junkkari vakuuttaa. Kuinka kauan kestää, että vaaka heilahtaa todenteolla? ”Yritysviestinnällä on paremmat paukut kuin koskaan aiemmin”, toteaa Vuorikoski. Ja toimituksilla resurssit eivät ole ainakaan lisääntymässä. Kirjoittaja on Voiman toimittaja. Hän opiskelee journalismia Tampereen yliopistolla. Juha Honkonen & Jussi Lankinen: Huonoja uutisia. Into 2012. 150 s. Laura Juntunen: Leikkaa-liimaajournalismia. Viestinnän tutkimuskeskus CCR, Sosiaalitieteiden laitos & Helsingin yliopisto 2011. 69 s. ”Jos rakennusyritys itse väittää, että sen liiketoiminta on turvallista, se ei ole yhtä uskottavaa kuin jos riippumaton taho sanoo saman”, Newsbrokersin Horelli kertoo. Korkearakentamisen asiantuntijat työskentevät rakennusyrityksille. Kuten Newsbrokersin reportaasissa esiintyvä arkkitehti, joka suunnittelee tornitaloja. Suomen kokoisesta maassa ei juuri löydy asiantuntijoita ilman kytköksiä yritysmaailmaan. ”Totta kai lopputulos oli tilaajan suhteen mieluinen, eivät he muuten olisi tilanneet koko raporttia”, Horelli kertoo. 9
10 LUKIJAPOSTI 7 / 2013 Osinkoverotuspäätös osoittaa, että ministerit eivät edes tiedä, mistä ovat päättäneet Sijoittaja Kim Lindström Taloussanomien haastattelussa 28.8.2013 palaute@voima.? PILLI-LIISA Oikaisu Voiman numerossa 6/2013 Taide rakastaa rahaa -artikkeliin oli jäänyt kaksi virhettä. Ensinnäkään Maria Säkö ei ole kulttuurikriitikko vaan teatterikriitikko. Toiseksi Säkö viittasi haastattelussa Milja Sarkolan töihin, ei Sarkomaan. Toimitus pahoittelee virhettä. Jari Hanska Päätoimittaja, vt. KOMMENTTI Ihalainen ei ole kirkasotsa (Valtio puhdisti Pöyryn, Voima 6/2013) Pöyrystä ja aikaisemmissa numeroissa olleista kirjoituksista valtionhallinnon toimista. Nähdäkseni olette ainoa lehti, joka uskaltaa kritisoida työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM). Salaiset pöytäkirjat, tutkimatta jättämiset ja eturistiriidat taitavat olla ministeriön tapa. Mielestäni työministeri Lauri Ihalainen on vanhojen aikojen tupo-mies (hallituksen kovatuloisin ministeri, eläkkeensä ansiosta), joka ei taida tajuta, missä on töissä. TEM:n hankkeet, kuten valtavirtaistaminen ja tasaarvohöpinät kuulostavat naurettavilta ministeriössä, jossa tasa-arvo palkkauksessa ei toteudu edes saman sukupuolen kesken. K I I T O S A R T I K K E L I S TA N N E uudistuksen takia taas esimerkiksi Vantaan Tikkurilan toimistossa on hirmuiset jonot, eli työttömien asemaa vain hankaloitetaan. Jauhetaan eläkeiän nostosta, kun ministeriöstä ajetaan eläkkeelle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hankalaksi koetut tyypit vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan vedoten (valtion tuottavuusohjelma). Uudessa palkkausjärjestelmässä palkan suuruuden tuntuvat määräävän ulkoiset avut naisilla, hyväveli-systeemi miehillä. On suunnittelijoita, joiden suunnittelu koskee ainoastaan kahvinkeittoa ja esimiehen miellyttämistä ja kehittämisjohtajia, joista ei tiedä, mitä he kehittävät. Julkisuuteenkin pari vuotta sitten tullut tieto seksuaalisesta häirinnästä TEM:ssä kiirehdittiin kumoamaan heti, mutta onko savua ilman tulta? suuri joukko kansalaisjärjestöjä on nostanut kantelun. Tällöin on vähintään oikeus tietää, minkä tyyppisisistä järjestöistä on kyse. Nyt minulle jää päällimmäiseksi mieleen jutusta, että järjestöt ovat jotenkin ”vähäpätöisiä” tai hyvin saman tyyppisiä kapealta aihealueelta, jolloin kerrottaessa tarkempaa tietoa, jutun vaikuttavuus ja tärkeys kärsisi. Eihän näin ole parahin Voima? Eihän? Ystävällisin terveisin, Järjestöt kantelun takana? Pekka Järvelin Kiitos kantaaottavasta lehdestänne, joka tarjoaa tietoa tärkeistä asioista, joita ei muualla kerrota. Voisitteko selvittää minulle, miksi Valtio puhdisti Pöyryn -jutussa (Voima 6/2013) ei mainita näitä kyseisiä 15 kansalaisjärjestöä, jotka nostivat kantelun Pöyryä vastaan. Juttua lukiessa tulee monta kertaa halu saada tietää, mistä järjestöistä on kyse. Pitkälle luettua selviää, että Siemenpuusäätiö on yksi kantelun osapuolista. Muuta ei paljasteta. Jutusta ei edes selviä, ovatko järjestöt suomalaisia, ulkomaalaisia, kansainvälisiä, suuria tai pieniä, miltä alalta tai minkä asian kanssa ne työskentelevät. Tuntuu, että tätä asiaa halutaan peitellä. Ei haluta kertoa, ketkä ovat olleet kantelun takana – kunhan jotkut ovat olleet. Määrä korvaa laadun -tyyppisesti. Tietyissä tapauksissa tällä ei olekaan väliä, mutta mielestäni kirjoitus rakentaa paljon asiaansa juuri sen faktan varaan, että Helsinki TOIMITUS VASTAA: Ei, Pekka hyvä, näin ei ole. Artikkeli käsitteli ennen kaikkea yritysten eettisyyden vahtimiseen liittyvää poliittisen ohjauksen ja vastuun puutetta, työministeri Lauri Ihalaisen julkilausumien ja tekojen välistä ristiriitaa ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiesten ongelmallista tapaa hoitaa kansalaisjärjestöjen Pöyrystä tekemää kantelua. Siemenpuu on ollut Suomen päässä kantelun koordinoiva ja tiedottava taho, siksi se on nostettu juttuun. Syy järjestöjen poisjättämiseen on yksinkertaisesti se, että listaaminen olisi vienyt artikkelissa paljon tilaa itse prosessilta, etenkin kun suurin osa niistä ei merkitse suomalaiselle Voiman peruslukijalle hölkäsen pöläystä. Ne ovat: Siemenpuu-säätiö (Suomi), Maan ystävät (Suomi), Aasian ystävät (Suomi), International Rivers (USA), Community T YÖ -J A E L I N K E I N O TOIM I S TOJ E N ei enää ole ”pitkä ja kapea”, niinkuin ennen sanottiin. Pitkä se kylläkin on suurten ikäluokkien edustajille, tuskin nuoremmat samaan pystyvät, koska eivät taida saada edes pätkätöitä TEM:stä. Valtion palkat taas ovat nousseet viime vuosina jopa enemmän kuin yksityisen sektorin. VA LT I O N L E I P Ä Resource Center (Thaimaa), Vietnam Rivers Network (Vietnam), Berne Declaration (Sveitsi), Buddhist Association for Enviromental Developmnet (Kambodža), Mekong Energy and Ecology Network (Thaimaa / sekä laajempi Mekongin alue), Towards Ecological Recovery and Regional Alliance (Thaimaa), The Center for Water Resources Conservation and Development (Vietnam), The NGO Forum on Cambodia (Kambodža), Focus on Global South (Thaimaa), People and Nature Reconciliation (Vietnam) ja The Corner House (Britannia). Susanna Kuparinen Toimituspäällikkö, toimittaja Koivunen on propagandisti En tiedä luetaanko siellä näitä palautteita kuinka tosissaan, mutta en voinut olla kirjoittamatta. Asiani koskee Kristiina Koivusen propagandaa, jota hän yrittää syöttää suomalaisille lukijoille. Kirjoitusten taso on matala, vihamielinen ja provosoiva, lisäksi niissä on lukemattomia virheitä ja yleistyksiä. En usko minkään muuttuvan, joten en kirjoita enempää, mutta ainaskin mielenrauhani olen saavuttanut. Hyvää kesän jatkoa! Menekse Ümit TOIMITUS VASTAA: Palaute on aina tervetullutta. Toivottavasti täsmennät, mistä asioista olet eri mieltä, niin voimme jatkaa dialogia. Kristiina Koivunen Nasse-setä Hei, voitteko julkaista tämän, koska Sea-life hylkää automaattisesti kommenttini omilla sivuillaan: Luin näykkijäkonnan saapumisesta Sealifeen. Miksi eläin on nimetty mitä perversseimmän ja suurta kauhua herättävän ihmisotuksen mukaan? Mitä sillä viestitetään? Yksinkertaisimmillaan: tämä on PAHA eläin! Näykkijäkonna ei todellakaan ole paha, vaan ainoastaan ne ihmiset, jotka pitävät häntä vankeudessa, näyttöesineenä, siirrellen eläintä sinne sun tänne ja tehden eläimen kurjalla elämällä paljon rahaa! Nimi ei ainakaan sisvistä ketään, kuten ei vangitun eläimen näkeminenkään, ei lapsia eikä aikuisia, vaan päinvastoin tukee sivistymättömyyttä ihmiskunnan olemuksessa sen lukuisine eläinrääkkäyskulttuureineen. BF Jammu-setä No joo, sotkin Nasse-sedän Jammu-setään. Eläinaktivisteilla on liikaa duunia. BF Toimittaja, tutkija Käännökset kuntoon! Kiitos Oksana Tšelyševan näkökulmasta Voimassa 6/2013. Kommentti näkökulman kääntäjälle Kati Pietariselle: vaikka käännät englannista, olisi kuitenkin toivottavaa, että venäläiset nimet translitteroitaisiin kuten suomen kielessä on tapana. Khimkin metsä on Himkin metsä, Maria Aljokhina on Maria Aljohina, Razzvozjaev on Razvozzhajev jne. Kiitos! TOIMITUS VASTAA: Kiitos palautteesta. Olemme jatkossa käännösasioissa ja translitteroinneissa tarkempia. L. Rantio Kati Pietarinen Toimitussihteeri
FIFI.VOIMA.FI 7 / 2013 11 Tulottomia kotitalouksia on jo yli 20 000 Kelan tiedote 14.8.2013 Repo parjaa Venäjää Ortodoksisuudestaan huolimatta Mitro Repo ei taida olla erityinen Venäjän asioiden tuntija. Viimeisessä Voiman numerossa hän kyselee ”Milloin Venäjä on valmis avaamaan rajojaan – ja milloin me? ”Todellisuudessa viisumivapautta Venäjän ja Euroopan unionin maiden välillä on ajanut nimenomaan Venäjä, kun taas EU on enemmänkin jarrutellut viisumittoman rajojen ylityksen toteuttamista. Lauri Honka TOIMITUS VASTAA: Mitro Revon kirjoitus ei kuulu Voiman toimitukselliseen sisältöön vaan kyseessä on hänen ostamansa ilmoitus. Asia käy ilmi kuvan päällä olevasta ”Ilmoitus”-tekstistä. Mitro Revon tavoittaa sähköpostilla osoitteesta mitro.repo@europarl. europa.eu, ja hän varmasti vastaa mielellään palautteeseen. Nimet esiin Voimassa 6/2013 oli Leila Keto -nimimerkin suojassa kirjoitettu Retki helvettiin -juttu Ra- vensbrückin entisestä keskitysleiristä. Juttuun oli haastateltu kahta antifasistiseen liikkeeseen kuuluvaa feministiä, joista käytettiin nimiä Katja ja Ricarda, jotka eivät ole heidän oikeita nimiään. En ymmärrä miksi Voima hyväksyy tällaisen toimituksellisen ratkaisun. Kun puhutaan Natsi-Saksan tekemisistä ja politiikasta, pitää olla rotia sanoa se omalla nimellään. Olen Rauhankasvatusinstituutin (RKI) puheenjohtaja. Meillä on maata kirjastoissa kiertämässä Anne Frank -näyttely, jossa käsitellään holokaustia ja sen syitä. Puhumme asiasta aina omilla nimillämme ja julkisesti. Holokaustin muistaminen ja siitä muistuttaminen on välttämätöntä, jotta se ei toistuisi. Verhon takaa huuteleminen ei tätä asiaa edistä. ”Leila Keto” kääntää myös tähän historiankirjoitukseen kuuluvan termin Vergangenheitsbewältigung päälaelleen. Se nimen omaan ei ole historian pakottamista ideologiseen muottiin, vaan historiallista rehellisyyttä, jota saksalaisilta on FIFIN LUETUIMMAT Kirjoittaja kertoo ajatuksiaan sisäasiainministeri Päivi Räsäsestä. 2. Blogi, Erick Cabrera 4. Laura Rantanen Koulutus... vai omatunto? Naiset seksiblogien takana Minä & Päivi Räsänen Aarni Tuominen Rauhankasvatusinstituutti puheenjohtaja TOIMITUS VASTAA: Haastateltavien nimet on muutettu, koska kommentteja ei olisi luultavasti saatu mikäli ehtona tulla lainatuksi jutussa olisi ollut oikea nimi. Repressio on eri teemoissa ja paikoissa eritasoista, ja nykyäänkin tietynlainen (esimerkiksi antiautoritäärinen ja antifasistinen) toiminta saattaa vaatia anonyymiutta, mikä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö anonyymillakin henkilöllä olisi sanottavaa. Leila Keto ajalta 18.6.–27.8. Yksi Pohjolan vanhimmista viljelykasveista on härkäpapu. Tässä muutamia reseptejä valmistettavaksi valkuaisainerikkaasta virnakasvista. 1. Blogi, Jukka Vuorio totisesti vaadittu natsismin jälkeisellä ajalla. Meiltä suomalaisilta tätä on vaadittu myös, ja loppujen lopuksi nuoret historiantutkijat ovat upottaneet apologeettiset ajopuuteoriat. Tehtävää tällä saralla riittää post-YYA-Suomessa. Mutta tehdään se reilusti omilla nimillä. Olemme menneet pahasti pieleen kuvitellessamme, että koulutus voisi olla lääke kaikkiin maailman ongelmiin. Yhä useampi nainen bloggaa seksuaalisuudesta ja seksistä. Miksi? Antaa blogikirjoittajien vastata itse. 3. Johanna Koskinen Voima 9/2003 5. Blogi, Jukka Vuorio Mitä vittua nyt taas, kirjoittaja pohtii. 6. Mikko Niskasaari Voima 5/2013 Rankaisemattomat Poliisin väkivaltaa ei tilastoida, eikä se johda syytteisiin. 7. Susanna Kuparinen Tämä tapiiri ei pure Voimaa härkäpavuista Heteroylpeys on homofobiaa Uusnaivistinen skene palvoo Kari Tapiiria, 2010-luvun hipstereiden Kari Peitsamoa. BLOGEISSA ELOKUUSSA Sonja Hyppänen Antti Rautiainen Merten herkulliset myrkyt Urheilu ja ihmisoikeudet Venäjällä Valaanliha sisältää liikaa elohopeaa sekä PCB-yhdisteitä ja hyönteismyrkky DDT:tä ollakseen enää turvallista ihmisruoaksi. Kazanissa ei mennyt niin kuin Strömsössä.
12 KULTTUURIHÄIRIÖ 7 / 2013 Eläinpuistossa Patrickillä on kolme vompattikaveria, jotka eivät kiusaa sitä. Ilta-Sanomien uutinen maailman vanhimmasta vompatista 15.8.2013 Riistäjä Jani Leinonen ” S A R J A N N I M I O N Made in China, koska sarjan teokset on teetetty Kiinassa, Chenzhenissä. Tehtaassa. Halvalla”, taiteilija Jani Leinonen toteaa. Hän ei suinkaan piilottele uusimman teossarjansa MAAILMA & ME koonnut Jari Hanska & Jari Tamminen Laittomat kodittomat Y H D Y S V A L L O I S S A Etelä-Carolinan osavaltion pääkaupungin syntyprosessia. Päinvastoin, prosessi on keskeinen osa teoksia. ”Olen jo pitkään pyrkinyt teoksillani kritisoimaan tätä meidän markkinataloutta, mutta välillä tuntuu siltä, että vain maalailen kuvia. Pohdin, miten voisin viedä tämän vielä pidemmälle.” Leinonen sisällytti systeemikritiikin jo tuotantoprosessiin. ”Nämä teokset ovat yhteiskun- tamuotomme perinpohjaisesti lävistämiä. Teosten kuvissa on tuttuja hahmoja, joista tuotetaan halvalla Kiinassa muovi- ja pörröleluja sekä muuta krääsää.” ”Tarkoitukseni on tehdä järjestelmä näkyväksi, mutta tässä on myös vaara väärinkäsityksestä. Olen saanut sarjasta innostunutta palautetta, että ’hienoa jälkeä’ ja ’sairaan halpaa’, ’nyt alat teettää siellä kaiken’. Ehkä minun pitäisi osana tätä prosessia vielä irtisanoa joku avustajistani.” Jari Tamminen Lue koko haastattelu Fi?stä. Jani Leinosen ja Aurora Reinhardin Promises-näyttely Helsingin Galleria Showroomissa 13.9.–3.11. Kannumies Ranskasta Ranskalainen katutaiteilija kävi Helsingissä & osallistui samalla keskusteluun suomalaisesta tekijänoikeuslaista. Columbian kaupunginvaltuusto hyväksyi elokuun lopussa suunnitelman, joka kieltää kodittomien oleskelun kaupungin keskustassa. Kodittomien on siirryttävä kaupungin laitamilla sijaitsevaan yömajaan, josta ei saa lähteä pois kuin erityisestä syystä yömajan omalla bussilla. Ne, jotka eivät suostu yömajaan, saavat lähteä kaupungista tai joutuvat vankilaan. Yömajaan mahtuu noin kuudesosa kaupungin kodittomista. Asukkaille avataan kuuma linja, jonne voi ilmiantaa keskustassa näkemänsä kodittomat. Kodittomien olemassaolo keskustan kaduilla häiritsee poliitikkojen ja yrittäjien mielestä katukuvaa ja haittaa liiketoimintaa. ”Näen tässä jättimäisen riskin bisnekselle”, aloitteen tehnyt kaupunginvaltuutettu Cameron Runyan kommentoi New York Timesille. Columbian keskuskadulla kangasliikettä pitävän Lori Brownin mukaan ihmiset valittavat kuitenkin enemmän pysäköinnistä. HANDS UP. TTVK:n kommandot Helsingin Kalliossa, Vaasankadun ja Flemarin risteyksessä. Aina kun Mikin suoja-aika uhkaa lähestyä loppua, tekijänoikeuksien suoja-aikaa on venytetty. tinyurl.com/kxfp6x6 Oikeutta pastafareille P A S TA F A R I T eli Lentävän spaghettihirviön kirkon (The Church of the Flying Spaghetti Monster) jäsenet, ovat kaikin puolin hartaita uskovaisia. Elokuussa poliisit keskeyttivät pastafarien kulkueen Moskovassa. Virkavalta heitti ortodoksisen Jumalan tahto -ryhmän usuttamana osan pastafareista putkaan. Syytteitäkin on luvassa. Ortodoksifundisten ilmoituksen mukaan pastafarit loukkasivat heidän uskonnollisia tunteitaan, mikä on rikos nyky-Venäjällä. nbcnews.to/156H5Tl Öljytyt jääkarhut K U N Ö LJ Y-Y H T I Ö S H E L L I N matka kohti Arktista katkesi vii- me keväänä Yhdysvalloissa porauslupien peruuntumiseen, iskivät Shell ja venäläinen öljyjätti Gazprom hynttyyt yhteen. Greenpeace vastasi öljyiseen liittoon perustamalla nettisivuston tukemaan Shellin ja Gazpromin arktisia hankkeita. Sivustolla seikkailee Shell-huiviin ja Gazprom-pipoon sonnustautunut jääkarhu, ja sivustolla voi tilata kotikaupungilleen oman jääkarhunpennun, joka on jäänyt orvoksi öljynporauksen ja ilmastonmuutoksen takia. Osana hanketta jäynäaktivistiparivaljakko The Yes Men luovutti Gazpromin nimissä jääkarhun Amsterdamin eläintarhaan. polar-partners.com P ARIISILAINEN taiteilija COMBO on tunnettu populaarikulttuurista ammentavista teoksistaan. Hänen töissään Muhammad Ali on tyrmännyt Street Fighter -pelin hahmon ja Yoda poseeraa hääkuvassa rouva Yodan kanssa. Nyt myös Muumipeikko pääsi osaksi tuota kuvastoa. Spraypullojen parissa julkisen uransa alkutaipaleen viettänyt taiteilija on viime vuosina keskittynyt teosten liisteröimiseen. Nyt niihin pääsee tutustumaan myös Helsingissä. ”Tulin Suomeen osallistuakseni ystäväni Sampsan projektiin, tehdäkseni sitä osaltani tunnetuksi”, taiteilija kertoo. S U O M A L A I N E N katutaiteilija Sampsa on osallistunut Järkeä tekijänoikeuksiin -kansalaisaloitteen järjestelyihin. Yksi COMBOn töistä liittyi kampanjaan, siinä TTVK ry:n aseistetut iskujoukot lähestyvät läppäriään naputtelevaa kansalaista. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK on ollut julkisuudessa viimeisen vuoden ajan melko ronskien otteidensa takia. ”Toin mukanani myös Cartoon-sarjaani liittyviä töitä, yhdistelin niissä vanhaa suo- malaista kuvastoa animaatiohahmoihin.” Nalle Puh sulautuu Tuntemattoman sotilaan kuvastoon, Muumi on metsurijätkä. Smurf?ina on Suomi-?lmien kansallisromanttinen neito. ”Helsingin-vierailu oli kiinnostava kokemus. Suomi on mainio maa, mutta mielestäni sen kansalaiset kaipaavat lisää subversiota elämäänsä”, COMBO toteaa. ”Toivottavasti pääsen pian korjaamaan tuota puutetta uudestaan.” COMBO on reissannut töineen laajalti. Helsingistä hän suuntasi lähes suoraan valmistelemaan näyttelyä Marokkoon, josta hän jatkaa taiteilemaan Los Angelesiin. Kansainvälisen median huomion COMBO herätti vuonna 2012, kun hän juhlisti Tšernobylin HELSINGIN LISÄKSI suojavyöhykkeellä Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden vuosipäivää. Säteilevään aavekaupunkiin jäi taiteilijan jäljiltä kuva Homer Simpsonista perheineen Spring?eldin ydinvoimalan edessä. Viimeisin laajaa huomiota herättänyt COMBOn teos on feministinen uudelleentulkinta Eugène Delacroix’n Vapaus johtaa kansaa -maalauksesta. Delacroix’n Ranskan vallankumosta juhlivassa teoksessa rintansa paljastanut nainen johtaa väkijoukkoa Ranskan lippua heiluttaen. COMBOn Femen johtaa kansaa -teoksessa puolestaan esiintyi joukko feministijärjestö Femeniin kuuluvia naisia, joiden kehoihin oli maalattu iskulauseita. A V O I M E N poliittiset teokset tarjoavat vastapainoa Cartoonsarjan keveydelle. Silti sarjakuvaviittaukset eivät ole vailla merkitystä. ”Luon uusia tapoja lukea tuttua kuvastoa. Yhdistelemällä toisiinsa kuulumattomia elementtejä luon kontrastia: se on kuin lentokone pilvenpiirtäjässä.” Jari Tamminen Katso kuvat kaikista COMBOn Helsinkiin tekemistä teoksista Fi?stä.
AJASSA 7 / 2013 13 Avoimessa yliopistossa voi käyttää välivuoden hyödykseen Helsingin Yliopiston tiedote 14.8.2013 Kansalaisaloite mainoksena Elektroniikkaliike Verkkokauppa.com hyödynsi kansalaisaloitetta markkinoinnissaan. keväänä eduskunnassa kiisteltiin onko kansanedustajien soveliasta käyttää iPadia tai muita taulutietokoneita istuntosalissa, päätti Verkkokauppa.comin johto tarttua tilaisuuteen. Verkkokauppa.comin toimitusjohtaja Samuli Seppälä ja neljä muuta yhtiön johtoon kuuluvaa henkilöä teki kansalaisaloitteen sen puolesta, että kansanedustajat saisivat käyttää istuntosalissa myös läppäreitä. ”On vähän hassua, että puhutaan tietoyhteiskunnasta, mutta silti korkeinta päätäntävaltaa käyttävien suomalaisten odotetaan työskentelevän ilman tarjolla olevia välineitä”, Seppälä toteaa Verkkokauppa.comin tiedotteessa. Kansalaisaloitetta ei voi tehdä minkään yrityksen nimissä vaan kunkin aloitteen yhteyshenkilöksi on nimitettävä yksityishenkilö. Haastattelussa Seppälä myöntää, että hänen työkavereidensa kanssa laatimansa aloite kumpusi nimenomaan Verkkokauppa.comin intresseistä. ”Kun me myydään tietokonei- K UN VIIME ta, niin meistä tuntui älyttömältä, että jossain paikassa niitä ei saa käyttää”, Seppälä sanoo. hallinnoiva Avoimen ministeriön toiminnanjohtaja Joonas Pekkanen epäilee, että Verkkokauppa.comin aloite on tehty markkinointimielessä. Hän ei kuitenkaan näe kansalaisaloitteiden hallinnoinnissa laajempaa ongelmaa. K A N S A L A I S A L O I T T E I TA illä on s k y t i r Y stusta o n n i i k ta ää uut t n y d ö n hy tamise t u k i a v tä. välinet ”Aloitteet pitää tehdä henkilön nimissä eli välissä ei voi olla bulvaaneja tai yhdistyksiä. Ihmisten kytkökset tulevat kyllä julki, jos aloite alkaa saada kannatusta ja näkyvyyttä. Median tehtävä on selvittää taustat”, Pekkanen sanoo. OM, WILL-BERT JA GÄDÄ Maailmalta löytyy esimerkkejä, joissa yhtiöt ovat hyödyntäneet kansalaisaloitetta vastaavia järjestelmiä ajaakseen yhtiön etuja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 2011 nettikauppa Amazon yritti ajaa Kalifornian osavaltiossa itselleen veroetua suhteessa paikallisiin kauppoihin nimenomaan kansalaisaloitteella. Myös öljy- ja vakuutusyhtiöt ovat yrittäneet edistää etuaan kansalaisaloitteen avulla. tapauksia ei Suomessa ole vielä nähty, mutta myös yrityksillä on selvästi kiinnostusta hyödyntää uutta yhteiskunnallisen vaikuttamisen välinettä. Verkokauppa.comin aloite keräsi ainoastaan 31 allekirjoitusta ja päätyi epäonnistuneiden aloitteiden mappiin. ”Jos jotain läppärikieltoa vastaavia rajoitteita olisi, niin kyllä me tehtäisiin niistä aloite”, Seppälä toteaa. ”Verotushan on tietysti liian korkea.” VA S TA AV I A Jari Hanska Jarmo Kervinen
14 AJASSA 7 / 2013 Kela maksaa lokakuusta lähtien kansaneläkkeen, rintamalisän ja ylimääräisen rintamalisän kuun 7. päivä. Kelan tiedote 28.8.2013 SANANVALTA Kirjoittaja on taiteilija & kuvataiteen professori Aalto-yliopistossa Omistukset piiloon Onnea veronkiertäjä! Jos EU:n tahto toteutuu, voit ensi vuonna piilottaa omistuksesi entistä helpommin. meksi sanottuna se tekisi veronkierrosta helpompaa. Jos asetus astuu voimaan, suomalaiset pörssiyhtiöt voivat siirtää ylimmän tason kirjanpidon mihin tahansa EU-maahan. Tähän saakka kaikkien Helsingin pörssissä listattujen pörssiyhtiöiden on pitänyt kirjata tiedot liikkeelle lasketuista osakkeistaan Suomen arvopaperikeskukseen. Sieltä tiedot ovat kaikkien saatavilla. Magneettikuvauksen autuus R I K K I N Ä I S TÄ O L K A P Ä ÄTÄ N I tutkittiin pitkään ja hartaasti työterveyshoidossa. Tai oikeastaan tutkittiin, onko olkavamma työperäinen vai ei. Lääkäri päätyi tulkitsemaan, ettei vamma ole työperäinen eikä se kuulu työterveyshoidon piiriin. Hoidon he laskuttivat minulta jälkikäteen. Tai eivät hoitoa, vaan kalliit suttukuvat olkapäästä ja ympäripyöreän diagnoosin. Kieltäydyin jatkohoidosta yksityissairaalassa ja sain passituksen julkisen terveydenhoidon puolelle. Siellä olkapää hoidettiin kuntoon nopeasti. Näin on käynyt aiemminkin. Työterveyshuolto on olevinaan yksi hyvinvointiyhteiskunnan saavutuksista, mutta sen tärkein tehtävä on ohjata sairaita julkisen terveydenhoidon parista yksityisen puolen asiakkaiksi. Kun työntekijä pääsee työterveyshoidon piiriin, hän alkaa usein ylenkatsoa julkista terveydenhoitoa ja uskoa, että se kuuluu köyhille ja että sieltä saa huonompaa hoitoa kuin yksityiseltä. muuttuu poliittiseksi. Oikeisto toivoo, että mahdollisimman moni kansalainen valitsee itse rahoittamansa kaupallisen eikä verovaroin rahoitetun julkisen terveydenhoidon. Tuloksena on vähemmän tarvetta verotukseen ja yksityisellä puolella enemmän taloudellista toimeliaisuutta. Vasemmistosta sen sijaan ainakin osa muistaa, että Yhdysvalloissa, jossa terveydenhoito on lähes kokonaan kaupallisissa käsissä, hoitoon kuluu paljon enemmän hynää per nuppi kuin Pohjoismaissa. Terveydelliset tulokset ovat silti heikommat. No, tämä on ehkä diletantin subjektiivista spekulointia. Ei minun tästä pitänyt kirjoittaa, vaan magneettikuvauksen autuudesta. TÄ S S Ä K Y S Y M Y S olen elinikäisellä taiteen ahmimisella saavuttanut: kyvyn liikuttua ja aistia järisyttäviä merkityksiä myös sellaisissa asioissa, jotka taiteettomille ihmisille ovat pelkkää tylsyyttä ja riesaa. En ole koskaan kokenut niin voimakasta hybristä kuin magneettialasimella. Ajattelin, että John Cage oli oikeassa sanoessaan jotain seuraavan kaltaista: taiteen historia on jatkuvaa taistelua, jossa taide tunkeutuu ruman ja yhdentekevän alueelle ja keksii keinot kokea ne nautinnollisina ja merkityksiä täynnä. A J AT T E L I N , E T TÄ TÄ M Ä N Teemu Mäki Klaus Welp olkapääni kuvattiin magneettikuvauskoneella. Kerrottakoon, että kyseessä on ahdas lieriö, johon ihminen tuupataan remmeillä lavettiin sidottuna ja kuulosuojaimet korvilla. Puolituntisen kuvausprosessin aikana putkilossa ja koko huoneessa on helvetillinen meteli ja tärinä. Hoitaja työnsi minut putkeen. Makasin jyrisevässä lieriössä pakkopaidalla avuttomaksi kapaloituna. Sitten alkoi autuus. Alkusekuntien klaustrofobian jälkeen koin voimakkaan taide-elämyksen. Kuvantamiskoneen atonaalinen ja vuorotellen rytminen ja arytminen mäiske muuttui musiikiksi. Jylinä kuulosti Iannis Xenakiksen elektroakustisen musiikin ja Muslimgauzen elektronisen teknon yhdistelmältä, mutta kuulosuojainten aikaansaama kiehtova ?ltteröinti ja koko kehoa tutisuttaneet bassot olivat äänenväriltään ennenkuulumattoman jännittävä yhdistelmä. JULK ISESSA TERVE YDENHOIDOSSA että asetuksen myötä esimerkiksi verottajan olisi huomattavasti vaikeampi saada tiedot omistuksista. Tiedot pitäisi pyytää muista Euroopan arvopaperikeskuksista, joissa tiedonsaantimahdollisuudet ovat usein Suomea suppeammat. ”Asetus on EU-käsittelyssä. On vaikea sanoa siitä mitään varmaa ennen kuin on päästy loppumetreille”, valtiovarainministeriön ?nanssineuvos Harry Leinonen toteaa. Leinosen mukaan asetuksessa ei käsitellä veronkiertoa koskevia kysymyksiä, vaan ne ratkaistaan erillisissä EU-direktiiveissä ja sopimuksissa. Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen ei ole innoissaan siitä, että verovalvontaa koskevia asioita ei ratkaista samaan aikaan. ”Omistajatieto on yksi tärkeimmistä tiedoista niin rikos-, perintä- kuin verotusvastuun kannalta”, Marttinen kommentoi. ”Olen ehdottanut, että nämä ratkaisut pitäisi aina tehdä kokonaisvaltaisesti ja ratkaista samalla, miten valvonta ja tietojenvaihto järjestetään.” PELKONA ON, UOMESSA on julistettu hallitusohjelmaa ja pääministeriä myöten pörssiomistusten avoim muuden ja julkisuuden tärkey yttä. Aihe on esillä muuallakin Euroopassa: viimeksi kesäkuussa E G8-maiden johtajat vaativat läG p pinäkyvyyttä omistuksiin ja verrotietojen automaattista vaihtoa vveronkierron taltuttamiseksi. Käytännössä puuhataan aivan p päinvastaista. Suomen arvopaperikeskukssella on eurooppalaisittain poikkkeuksellisen laaja viranomais- ja yyleisöjulkisuus: tällä hetkellä jokkaisen suomalaisen osakeomisttukset on kirjattu arvopaperikeskkuksen julkiseen rekisteriin, aina d duunarista pääministeriin. Myös vverottaja saa arvopaperikeskukssesta tiedon, jonka pohjalta verot kkerätään. Suomessa kiisteltiin vuoden 22011 hallitusneuvotteluissa hallinttarekisteröinnin laajentamisesta. Toteutuessaan se tarkoittaisi, etT ttä suomalaiset voivat salata pörsssiomistuksensa. Asia oli tarkoitus rratkaista jo vuosi sitten arvopaperrimarkkinoita koskevan suuren lakkipaketin yhteydessä. S Hallintarekisteröinnin laajentaminen kaatui SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden vastukseen. Hallintarekisteröinnin pelätään lisäävän veronkiertoa ja rahanpesua. unionissa puuhataan arvopaperikeskuksia kosN Y T E U RO O PA N si Se teki sta ierro veronk paa. helpom kevaa asetusta, joka toisi hallintarekisterin laajentamisen Suomeen ohituskaistaa pitkin. EU-asetusta käsiteltiin eduskunnan talousvaliokunnassa jo keväällä 2012, kun Suomi päätti kantansa asetukseen. Aihe ei noussut laajaan julkisuuteen. Valiokunnassa annetuista asiantuntijalausunnoista syntyy kylmäävä kuva. Verohallinnon lausunnon mukaan asetus voisi ”vaarantaa nykyisen henkilöasiakkaan verotusmenettelyn”. Suo- K E V Ä Ä L L Ä 2 0 1 2 hallitus linjasi, että Suomi ei kannata asetusta, ellei löydetä ratkaisua siihen, miten omistusten julkisuus ja veroviranomaisten mahdollisuus tiedonsaantiin voidaan pitää nykyisellä tasolla. Myös hallitusohjelmasta löytyy vastaava kirjaus. Tähän mennessä tällaista ratkaisua ei ole esitetty. EU:sta tulevat asetukset on kuitenkin otettava jäsenmaissa sellaisenaan käyttöön. Voiman saamien tietojen mukaan asetus odottaa parhaillaan Euroopan parlamentin käsittelyä. Asetus pyritään saamaan lopulliseen muotoonsa tämän vuoden aikana ja voimaan ennen ensi kesän europarlamenttivaaleja. jari hanska Voiman & Fi?n omistusten salausta käsittelevät jutut osoitteesssa ??. voima.?, hakusanalla hallintarekisteri.
16 TALOUS & RUOKA 7 / 2013 Ainakaan julkisuuden tietojen mukaan maltillisuus ei olisi ollut johdon palkkaratkaisuissa hallitseva tekijä. Presidentti Sauli Niinistön kommentti Helsingin Sanomissa 27.8.2013 RAHAN VOIMA City-duunari Banker Wanker operoi suomalaisen smoothisti Lontoon pankkimaailmassa & baareissa. Heikkoutena at ilmaiset lounaat ja rugby-pelaajat. Kultainen tulevaisuus Eläketurvakeskus (ETK) julkaisi nettisivuillaan nuorille suunnatun testin. Kriitikkojen mielestä se on infantiili. Kuka ratkaisee köyhyyden? Filoso? Esa Saarisen manttelinperijä Frank Martela toistaa Hesarin artikkelissa (18.8.) kliseen siitä, kuinka ”huippuyliopistoista valmistuneet parhaat voimat menevät investointipankkeihin töihin”. Martela toteaa, että samat tyypit voisivat halutessaan ratkaista maailman köyhyyden, koska ovat valmiita tekemään töitä 20 tuntia päivässä. Miksi huippuoppilaat eivät lähde politiikkaan tekemään yhteiskunnallisia parannuksia? No, palkathan ovat paskat: 24/7-työajalla pääministerin tuntipalkaksi tulee noin 16 euroa. Hilpasen paremmin kuin elintarviketeollisuuden prosessityontekijöillä, mutta noin 25 prosenttia alle ahtaajien. Syy siihen, että huippuyliopistot suoltavat pankkiireita eivätkä poliitikkoja lienee silti muu kuin palkkaus. Huippuaivoja kiinnostaa harvoin pelkkä raha. Poliitikon ura lehmänkauppoineen ja keskinkertaisuuksineen ei vain houkuta tulosorientoitunutta menestyjää. Tarvitaan uraputki, ei pullakahveja äänestäjien kanssa. Pankkiuraa markkinoidaan älyvaihtoehtona ja ponnahduslautana parhaille. Rekrymessuille kaivattaisiin Maailmanrauha Ltd:tä – tai missiorganisaatiota. P A N K K I I R E I S TA O N M O N E K S I . rahoitusalan laajakaistaaivoja muualle. Toivottavasti osa huippuaivoista on päätynyt ratkaisemaan maailman köyhyyttä. Ainakin kokoomustyrkkynä oli viime vaaleissa mukana expankkiiri Lepomäki, joka tosin pelasi itsensä puolueessa paitsioon ja päätyi vaalien jälkeen Nallen ajatushautomo Liberaan. Suomalaisesta politiikasta ja liike-elämästä on tullut keskinkertaisuuksien pelto. Apuna hääräävät ympäripyöreyksiä tuottavat Esan tallin konsultti?loso?t. Himasen kaverin, pääministeri Käteisen mielestä ”parasta johtajuutta on se, että pystyy energisoimaan ihmisiä tekemään itse muutosta” . Näin hän tunnustaa, että poliittisten puolueiden valta on vähentynyt. Saarinen on tahollaan terapoinut suomalaista yritysjohtoeliittiä ja saanut vastikkeeksi muun muassa syntymäpäiväkutsuja. Onneksi Saarisella on usein päällään juhliin sopivia kukkatakkeja, jotka antavat yritysjohdolle ?loso?sta uskottavuutta. Lasihelmiä herroille. FINANSSIKRIISI OHJA A ”Esa Saarista tarvittiin 1980-luvun Suomessa. Hän osoitti, että Suomessa voi näyttää erilaiselta ja laulaa poikarakkaudesta.” Yritysjohtajat ihastuivat. Poikarakkaus-Esaa seuraa nyt hänen aisankannattajansa Martela, jonka teeseistä mielenkiintoisin on se, että kannattaa tehdä hyvää. Jäämme odottamaan Martelan teesiä hallitusohjelmaan ja yritysjargoniin lähitulevaisuudessa. Ainakin ?loso?en köyhyys ratkeaa. HESARIN MUK A AN Banker Wanker aikuisille suunnattu Oma elämä – oma eläke -testi kuljettaa pelaajjan läpi työuransa kohti onnellisia eeläkepäiviä. Testin graa?nen kuvvasto on sarjakuvamainen ja tuo mieleen lastenohjelman. m ”Nuorilla aikuisilla on epäselvvä kuva siitä, miten eläke kertyy. Testin kautta pääsee katsomaan, T miten oma eläke muodostuu. Siim nä on muutamia kohtia, joissa n pääsee tekemään valintoja, jotka p vvaikuttavat omaan eläkkeeseen”, ETK:n viestintäpäällikkö Matti Lumijärvi perustelee testiä. m ”Tämä on ihan infantiili peli. Tässä annetaan viesti, että kansakunnassa kaikki hyvin. Kyllä nuorilla ikäluokilla on syytä huoleen”, Pajamäki toteaa. Pajamäki kritisoi etenkin testin yltiöindividualistista näkökulmaa. Testin perusteella vain omat epäoik keudenmukaisuudesta kertoneen Ahne sukupolvi -kirjan kirjoittaja, A h helsinkiläinen kaupunginvaltuuttettu Osku Pajamäki (sd.) ei innostu testin luomasta maailmann kkuvasta. ratkaisut vaikuttavat siihen, millaisen eläkkeen lopulta saa. Kaikki yhteiskunnalliset muutokset, kuten eläkeiän nosto, työmarkkinatilanteet, talouskasvun pysähtyminen ja eläkemaksujen nosto jätetään testin ulkopuolle. N UORILLE ELÄKEJÄRJESTELMÄN MAKSAVA SUKUPOLVI E T K : N E L Ä K E T E S T I ohjaa lopussa eläkkeistä kiinnostuneen käyttäjän työeläke.fi-sivustolle. ”Käytännössä sijoitustuotot pitävät suomalaisten työeläkemaksut kohtuullisina”, sivustolla väitetään. Kaikki työssäkäyvät maksavat joka kuukausi siivun palkastaan eläkemaksujen muodossa. Toisen siivun maksavat työnantajat. Näistä maksuista kolme neljäsosaa menee suoraan tämän päivän eläkkeiden maksamiseen ja yksi neljännes sijoitetaan. ETK:n väitteestä huolimatta sijoituksista ei ole pelastamaan eläkejärjestelmää. Eläkeyhtiöt eivät nimittäin ole pitkällä aika- a ”Kuink seen todelli nämä rioon skenaa erustuvat?” tp väittee välillä kyenneet sijoittamaan riittävän tuottavasti. Vuonna 2011 eläkeyhtiöt jopa päättivät laskea tuottotavoitteitaan, koska niitä ei saavutettu. Lisäksi eläkejärjestelmä kohtelee nuoria sukupolvia syrjivästi. Niin sanottu elinaikakerroin leikkaa tulevaa eläkettä sitä enemmän mitä nuorempi on. Esimerkiksi Allianssi on vaatinut, että eläkemaksut tulisi nostaa välittömästi sellaiselle tasolle, että elinaikakertoimesta voitaisiin luopua. Nuorten maksettavaksi uhkaa kaatua sekä suurten ikäluokkien eläkkeet että surkean taloustilanteen ja ilmastonmuutoksen kustannukset. Nuorten ääni ei neuvotteluissa kuulu, sillä eläkejärjestelmää koskevia päätöksiä tekevät lähinnä suurten ikäluokkien edustajat. kattojärjestö Allianssi linjasi tänä kesänä eläkepoliittiset tavoitteensa, jotta tämän päivän nuoret saisivat tulevaisuudessa eläkkeensä. Allianssin puheenjohtaja HannaMari Manninen yhtyy Pajamäen kritiikkiin. ”Tämä on hyvin minäkeskeinen, vaikka pitäisi ottaa yhteiskunnalliset ratkaisut huomioon. Kuinka todelliseen skenaarioon nämä väitteet perustuvat? Minusta testi on optimistinen ja harhaanjohtava”, Manninen kritisoi. Allianssin työuramallissa vaaditaan muun muassa eläkeiän ja eläkemaksujen nostamista sekä koko eläkejärjestelmän uudistamista niin, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu. Sekä Pajamäki että Manninen vaativat, että nuorille on annettava realistinen kuva eläkejärjestelmästä. ”Nuoret pitää herättää tähän tilanteeseen. Ei realistisen kuvan antaminen rapauta luottamusta eläkejärjestelmään, mutta se rapauttaa jos asioita peitellään”, Manninen toteaa. NUORISOJÄRJESTÖJEN E T K : N viestintäpäällikkö Lumijärvi puolustaa testiä sillä, että sen on tarkoitus herättää nuorten kiinnostus omaan eläkkeeseen. ”Testi on lähinnä minuutin animaatio, joka johdattelee eläkelaskuriin. Me emme ole ottaneet kantaa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Se on poliitikkojen asia”, Lumijärvi sanoo. Testissä kuitenkin esitellään ympäröivän maailman tapahtumia. 2030-luvulla Putin ennustetaan valittavan Venäjän presidentiksi. Lopussa pelaajaa odottavat valinnoista huolimatta leppoisat eläkepäivät. Molemmat skenaariot lienevät mainostoimiston hatusta temmattuja. jari hanska
TALOUS & RUOKA 7 / 2013 17 Oma auto on muuttunut statussymbolista taakaksi Kauppalehden otsikko 28.8.2013 Ruokatohtori Rakkauskilot kuriin Vaiva elämäni naisen ja olen aivan rakastunut. Olemme nauttineet kesästä, toisistamme ja hyvästä ruoasta ja juomista. Nyt rakkauskilot alkavat tursuta paidan alta. Miten pääsen rasvasta eroon? TA P A S I N K E VÄ Ä L L Ä Diagnoosi Alkuhuuman jälkeen voit nyt altistaa itsesi ensimmäiselle kunnon kiirastulelle: ehdota mielitietyllesi yhteistä dieettiä. Ruokakiukulla saa luulot pois hyvin alkaneelta suhteelta. – Pätevät leveysasteperustelut ja keväinen ryhtiliike! Läski lämmittää pakkasella, ja kesää kohti pääsee helposti rantakuntoon. – Aina voi googlettaa! Hakusanoilla ”rasva kehosta luonnonkeinoin” saat ohjeeksi syödä manteleita, kaalia, palkokasveja, vihreitä lehtivihanneksia, oliiviöljyä ja marjoja. Chili kiihdyttää aineenvaihduntaa, kasvikset ovat kevyitä ja geeniperimä vaikuttaa siihen mihin rasva kertyy. Liikuntaa täytyy harrastaa. Näinhän se on. Oli miten oli, pidä nyt hyvä mies liekkiä yllä! Näin varmistat, että voit säännöllisesti harjoittaa mieluisassa seurassa sitä maailman hauskinta hyötyliikuntaa. Joten onnellista rakkautta ja hyvää ruokahalua! Klaus Welp apujoukoiksi ryhmän kyökkipsykologeja, jotka nostivat monia näkökulmia esiin. – Jätä se! Joukon kyyninen siipi väitti, että kyseessä ei liene sittenkään tosilempi. Lemmentekojen kaloreita polttava vaikutus ja rakkauden tuoma tyhjäpäisyyden tila (unohtaa syödä), tekevät sen, että toisesta täysin hullaantunut ennemminkin pudottaa kuin kasvattaa painoindeksiään. Väitettiin. – Luulot pois! K E R Ä SI N TÄ L L Ä K E R TA A OSA 6 Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin koulutuksella kotitalouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron vierestä reseptit sydänsuruihin, kadonneen pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Resepti Kaikkeen sopiva tosi hyvä, mutta silti ihanan kevyt kaalisalaatti Kahdelle toisistaan välittävälle 300 g keräkaalia (noin ½ litraa suikaloituna) 1 tl suolaa ripaus sokeria 1 dl (beluga)linssejä 7 dl vettä linssien keittämiseen Kastike: 1 dl kuivalla pannulla paahdettuja manteleita 1 dl (tuorepuristettua) omenamehua 2 rkl oliiviöljyä 2 rkl silputtua persiljaa pieni valkosipulinkynsi tuoretta chiliä maun mukaan mustapippuria (aina) myllystä 1. Ripottele suikaloidun kaalin päälle suolaa ja sokeria. Puristele kaalia käsin oikein tunteella niin, että lähes vaivaat siitä mehut pihalle. 2. Kun kaali mehustuu, huuhtele linssit ja keitä noin 20 minuuttia. Varo mössöä ja ta- VOIMA SUOSITTELEE voittele kypsää linssiä pienellä purutuntumalla. 3. Paahda mantelit, silppua persilja ja ja täräytä aineksista kastike sauvasekoittimella tai vastaavalla tasaiseksi soosiksi. 4. Yhdistä mehustunut kaali, kypsät linssit ja soosi ja anna maustua viileässä vähintään parikymmentä minuuttia. 5. Lisää salaattiin rakkaasi lempivihanneksia mielin määrin. Mieluiselle mieluista. Mikään ei estä tarjoilemasta salaattia lämpimien lisukkeena. Koonnut Kaisu Tervonen Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 16.9. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta. VEGUCATED 11.9. kello 18.15 Kurvin kirja, Helsinki www.getvegucated.com Anarkocine esittää vuonna 2010 valmistuneen pitkän dokumentin, joka kertoo kolmesta kuudeksi viikoksi vegaaniruokavalioon sitoutuneesta newyorkilaisesta. TULEVAISUUDEN MAAILMANJÄRJESTYS UUTTA YRITTÄJYYTTÄ OSUUSTOIMINNALLA SIENIRETKII 24.9. kello 10-16 Scandic, Kuopio 14.9. kello 9-17 17 Turun Kaupunginteatteri turunsieniseura@hotmail.com 16.9.-15.11. Tiedekulma, Helsinki www.helsinki.?/ tiedekulma/teemat.html Syyskuun 16. päivään saakka ehtii ilmoittautua maksuttomaan seminaariin, jossa käsitellään muun muassa uutta osuuskuntalakia erityisesti pienosuuskuntien näkökulmasta. Turun Sieniseuran ja Turun luonnonsuojeluyhdistyksen yhdessä järjestämälle, kaupunginteatterin edestä starttaavalle sienestysretkelle ehtii ilmoittautua 11. syyskuuta saakka. Kansantajuisessa teemakokonaisuudessa luennoidaan uusista talousmahdeista, esimerkkeinä muun muassa Kiina ja Intia, ja niiden mukana muuttuvasta maailmanjärjestyksestä.
18 AJASSA 7 / 2013 Minulle peruspunamulta maistuisi parhaiten. Timo Soini Keskisuomalaisen haastattelussa 28.8.2013 Laura Happo TOISINAJATTELIJA Kirjoittaja on Fi?n Lontoon-kirjeenvaihtaja & kehitysmaatutkimuksen & kansantaloustieteen opiskelija. SUOMI-KUVA UUSIKSI. Talvivaara on lohduton näky. Asukkaat eivät luovuta vaan puhkuvat taisteluhenkeä, ympäristöaktivisti Philip Jakpor kehuu. Ei tuhota kaikkea kriisin tähden O L E N V I I M E V U O D E T S E U R A N N U T, kuinka Britannian hallitus talouskriisin varjolla hävittää hyvinvointivaltion rippeitä minkä ehtii. Köyhyys lisääntyy sellaista vauhtia, että päätä huimaa. Ruoka-apuun turvautuvien määrä kasvoi 170 prosenttia viime vuoden huhtikuusta tämän vuoden huhtikuuhun. Puolessa avunsaajatalouksista oli ainakin yksi työssäkäyvä jäsen, mutta palkoilla ei elä. Pikavippejä otetaan miljoona kuukaudessa, ja näistä lähes 400 000 menee välttämättömyyksien, kuten ruoan ja laskujen, maksamiseen. tuntuu siltä, että asioiden täytyy täällä olla paremmin. Siksi minua onkin elokuun mittaan huolestuttanut puhe sosiaaliturvan muuttamisesta vastikkeelliseksi. Sosiaaliturvan purkamista ilman työpaikkojen lisäämistä on Britanniassa kokeiltu Thatcherin ajoista lähtien. Resepti on tuottanut köyhyyttä, eriarvoisuutta ja yhteiskunnallisia levottomuuksia, jotka ovat tämänkertaisen kriisin myötä eskaloituneet. Britanniassa on kokeiltu sitäkin, että työttömät laitetaan palkattomiin töihin. Ohjelman nimi on workfare. Työvoimatoimistojen virkailijat voivat määrätä työttömän kuukauden mittaiseen harjoitteluun, josta kieltäytyminen johtaa tukien menettämiseen. Hommiin voi päätyä sellaisiin yrityksiin kuin McDonald’s, Pizza Hut tai Asda. Helmikuussa hovioikeus määräsi laittomaksi tapauksen, jossa yliopistosta valmistunut birminghamilaisnainen oli pakotettu lopettamaan vapaaehtoistyönsä museossa ja ottamaan vastaan palkattoman työpaikan halpakaupassa. AINA SUOMEEN TULLESSA mahdollisuuden esittää ajatuksia, jotka normaalitilanteessa eivät menisi läpi. Miksi se ei voisi olla mahdollisuus myös progressiivisempaan kokeiluun? Olin kesäkuussa luennolla, jossa taloustieteen professori Guy Standing esitteli tuloksia perustulokokeilusta Intian Madhya Pradeshissa. Vuonna 2010 käynnistyneen ohjelman aikana yli 6 000 köyhälle maaseudun asukkaalle oli jaettu vastikkeetonta rahaa. Tutkimusryhmä oli havainnut selkeitä parannuksia ihmisten terveydessä, ravinnossa ja koulunkäynnissä. Velkaantuneisuus oli vähentynyt ja tuottavuus kasvanut. Intian maaseutu on täysin eri konteksti kuin rakennemuutoksen ravistelema Suomi tai luokkaerojen repimä Britannia. Standingin ydinhavainto on kuitenkin yksinkertainen: köyhät ovat vastuullisia. Siitähän koko keskustelussa on kyse: uskotaanko, että vastikkeeton toimeentulo passivoi vai haetaanko syytä köyhien pahoinvointiin ja työttömien syrjäytymiseen muualta. Ajatus vastikkeellisesta sosiaaliturvasta on niin vaarallinen juuri siksi, että se kyseenalaistaa koko hyvinvointivaltion perusteet. Se vie pohjan ajatukselta, jonka mukaan valtio pitää huolen ihmisistä ikään, terveydentilaan ja kykyihin katsomatta. Se muuttaa valtion ja sen asukkaiden suhteen vaihtoon perustuvaksi. Sellaiseksi, jossa mitään ei anneta ilmaiseksi. TA L O U S K R I I S I TA R J O A A fanny malinen Suomi, Pohjolan Nigeria Ympäristöjournalisti Philip Jakpor patistaa suomalaisia toimittajia näkemään Talvivaaran omin silmin. H I L I P Jakpor, 36, katselee Kainuun Sotkamossa tutunoloista maisemaa. Vierailu Suomen l luontoon ei aivan vastaa postikkorttien lupauksia. ”Tiedän, miltä kuollut jokki näyttää. Tällaista on Nigerian O Ogonimaassa, ei ole mitään kallastettavaa.” Puheena on Lumijoki Sotkamossa, Talvivaaran kaivosalueen m llähistöllä. Se on saastunut ensin m metallipäästöistä, sitten kaivosyyhtiön korjausliikkeestä eli polttetun kalkin levittämisestä rannoille. n Ekosysteemin palauttaminen eentiselleen muuttuu sitä hankallammaksi, mitä kauemmin Talvivvaara Oy laskee jätevesiä luonttoon poikkeusluvilla. P kilometrien päässä A Afrikassa, Nigerian Ogonimaasssa aika on vain pahentanut paikkallisten ahdinkoa öljytuhon keskkellä. Öljy-yhtiö Shell jätti alueen vvuonna 1993, jonka jälkeen asukkkaat ovat taistelleet oikeudesta p puhtaaseen ympäristöön ja perränneet vastuuta tuhoista. Shell on järjestelmällisesti kkieltänyt yhtiön osallisuuden ympäristökatastro?in, jonka korjaap misen YK on arvioinut maksavan m 1 000 miljardia dollaria. Jakpor vieraili Ogonimaasssa vuonna 2011. Päällimmäisekssi mieleen jäi kuollut maisema ja kkalaton joki. ”Ogonimaa on vain yksi tuhotttu alue. Todellisuudessa koko Nigerian suisto ui öljysaasteessa.” g Ogonimaassa paikallisten eelinkeinojen tuhoaminen vaikeutTUHANSIEN taa elämää enemmän kuin mihin millään suuryhtiöllä on oikeus. N I G E R I A N ympäristöongelmat vaikuttavat Suomeen verrattuna massiivisilta, mutta journalisteilla ja paikallisilla asukkailla on molemmissa maissa samanlaisia haasteita saada viestinsä läpi päättäjille. Vastuun pakoilu ei ole Jakporista yhtään vähäpätöisempää Talvivaarassa kuin Nigeriassa. Jakpor työskentelee ympäristöjärjestö Environmental Rights Actionin, ERA:n, tiedotuspäällikkönä. Yhdessä Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesin kanssa ERA kouluttaa nigerialaisia journalisteja kyseenalaistamaan suuryh- lliset ”Paika letön ie ovat m oima.” sv muuto tiöiden virallisen tiedotuspolitiikan ja jalkautumaan paikallisten pariin. Nigeriassa tutkiva journalismi on vielä alkutekijöissä. Taloudellisten seikkojen lisäksi sitä vaikeuttaa median omistajakytkökset valtaapitäviin. T A L V I V A A R A S S A paikalliset ovat tiedottaneet ympäristöongelmista aktiivisesti, esimerkiksi blogien ja STOP Talvivaara -liikkeen avulla. Vaikka Suomessa viranomaisten tiedotusvastuu on aivan eri luokkaa kuin Nigeriassa, täsmällistä ja puolueetonta tietoa on täälläkin jouduttu etsimään kaivosyhtiön pr-työn takaa. Talvivaarassa Jakpor vaikuttui paikallisten asukkaiden intohimoisesta suhtautumisesta lähiympäristön suojeluun. ”Aivan kuin minne tahansa ongelma-alueelle, journalistien pitäisi tulla tänne joukoittain todistamaan ympäristön tuhoa omin silmin.” Suomessa on vireillä kymmeniä kaivoshakemuksia, joten retkikohteita saattaa ilmaantua lähivuosina lisää. ”Paikalliset ovat mieletön muutosvoima”, Jakpor sanoo. Tämä näkyy hänen mielestään sekä Suomessa että Nigeriassa. Siksi ERA kouluttaa Nigeriassa asukkaita raportoimaan ympäristötuhoista ja taltioimaan kuvamateriaalia todisteeksi. ympäristöongelmilla on valtavat mittasuhteet. Journalisti huomaa olevansa toivottoman urakan edessä, sillä saastuttaminen on maan tapa. Eräässä tilaisuudessa kollega huomautti Jakporille, että ympäristöjournalismin aikaansaannokset näyttävät vaatimattomilta. ”Vastasin, että kuvittele, jos emme olisi edes aloittaneet!” Jakpor uskoo, että ympäristönsuojelu on vahva yhteinen intressi, joka luo siltoja paikallisesta kansainväliseen. Talvivaaran-vierailulla eräs asukkaista kertoi Jakporille, ettei ole ostanut Shellin tuotteita Ogonimaan tuhon tultua julkisuuteen. ”Solidaarisuus! Juuri tätä tarkoitan.” NIGERI AN Minea Koskinen
PETER VON BAGH j Muisteja PIENI PIENI ELOKUVA 1950?LUVUN OULUSTA ENSI-ILTA 13.9. http://muisteja.illume.fi Muisteja_juliste_700x1000mm 1 Muisteja_juliste_700x1000mm 1 2.7.2013 15.38 15.38 2.7.2013
Niille, joille ei pelkkä lehti riitä. Laatukirja kaupan päälle. 1) Valitse lehtitilauksesi: y Kestotilaus 12 kk 138 e y Kestotilaus 6 kk 72 e y Määräaikainen tilaus 12 kk 159 e y Määräaikainen tilaus 6 kk 86 e Ei valmiiksi pureskeltuja uutisia. 2) Valitse lahjakirjasi: y Martínez Jesús Manuel: Salvador Allende ja Chilen kohtalonvuodet [ovh 28 e] y Patomäki Heikki: Eurokriisin anatomia [ovh 27 e] y Puhakka Sirpa: Perin suomalainen jytky [ovh 23 e] tilaukset@kansanuutiset.fi p. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi Joka perjantai kotiin kannettuna.